1

Vantaan

aikuislukion

opinto-opas

2018 – 2019 TERVETULOA MEILLE OPISKELIJAKSI!

Vantaan aikuislukio tarjoaa sinulle sopivan opinto-ohjelman ja mahdollisuuden määrätietoiseen opiskeluun. Voit suorittaa koko lukion alusta alkaen tai jatkaa keskeytyneitä opintoja, voit lukea yksittäisiä aineita tai opiskella ammattioppilaitos-lukio-kaksoistutkintoa varten sekä valmistautua ylioppilastutkintoon jo suoritetun ammatillisen tutkinnon pohjalta. Tässä oppaassa on tietoa oppikirjoista, työpäivistä, vastaanottoajoista, kokeista jne. Kurssien opiskeluun liittyviä käytännön tietoja löytyy lisäksi lukuvuoden kurssijärjestyksestä, jaksokohtaisista lukujärjestyksistä ja kurssien kurssiohjelmista, joita saa opettajalta kurssin alkaessa. Näistä selviävät mm. oppituntien ajat, tilat, koejärjestelyt, kokeiden palautukset yms. Koulun nettisivuilla www.sivistysvantaa.fi/vantaanaikuislukio on perustietojen lisäksi ajankohtaisia tiedotteita. Seuraa niitä säännöllisesti!

Mikäli ongelmia ilmaantuu, apua saat monelta taholta. Neuvoa voit kysyä toimistosta, opettajilta, opinto-ohjaajalta, ryhmänohjaajaltasi sekä apulaisrehtorilta. Varaa opinto-ohjaajalta vastaanottoaika, kun sinulla on tarve selvittää kurssivalintoja, lukujärjestyksiä, aikaisempien opintojen vastaavuuksia ja jatko-opintojen suunnittelua tai jos jo suunniteltu opiskeluaikataulusi muuttuu. Oppitunnit ovat arki-iltaisin maanantaista torstaihin kaksoistunteina vuoropäivin. Lisäksi joitakin reaalikursseja järjestetään monimuotokursseina, joilla on vähemmän lähiopetusta. Niiden oppitunnit ovat yleensä perjantaisin Tikkurilan toimipisteessä. Vantaan aikuislukio toimii myös ammatillisten oppilaitosten Varian ja Kauppiaitten kauppaoppilaitoksen Mercurian kanssa yhteistyössä kaksoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden lukiokurssien järjestäjänä. Nämä oppitunnit pidetään ammattioppilaitoksissa päiväsaikaan.

2

OPETTAJAKUNTA

1.1.2016 lähtien Vantaan aikuislukion molemmat toimipisteet ovat olleet hallinnollisesti osa Tikkurilan lukiota toimien sen iltalinjana. Koulun toiminnasta vastaava rehtori on Tikkurilan lukion rehtori Ari Ranki, Ari.ranki@vantaa.fi., p. 050 -314 5378 Apulaisrehtori Harri Tuulio, Harri.Tuulio@vantaa.fi , p. 050- 304 3504, johtaa aikuislukion päivittäistä toimintaa. Vararehtori Anita Lönn, Anita.Lonn@vantaa.fi , kaksoistutkintokoordinaattori

OPETTAJAT:

Annala Jouni JA biologia, maantiede, filosofia

Davidson Ylva YD ruotsi, saksa

Hakala Heli HH erityisopettaja Helenius-Aro Ulla UH äidinkieli

Huhtilainen Leena LH ranska, englanti

Kaikkonen Reetta RK matematiikka, fysiikka

Kupiainen Maijaleena MK uskonto

Kuusela Antti AK psykologia

Kylliäinen Elina EK äidinkieli, S2

Lautamäki Petteri PL espanja

Lind Anne AL englanti

Lönn Anita ALönn englanti, vararehtori

Rajala Pekka PR matematiikka ja fysiikka

Rantalainen Kai KR opinto-ohjaus

Ritala Kari KRi historia, yhteiskuntaoppi

Ryynänen Päivi PRy terveystieto

Tahvanainen Atte AT psykologia

Tuulio Harri HT englanti, apulaisrehtori

Vajanto Antti AV kemia

Opettajat saa parhaiten kiinni sähköpostilla muotoa

etunimi.sukunimi@eduvantaa.fi

Ja tietenkin Wilman kautta!

3

KANSLIA – lukion asiakaspalvelu

Lukiosihteeri Anu Siljanto, p. 050- 304 5740 Voit ottaa yhteyttä anu.siljanto@vantaa.fi ja Wilman kautta

Kansliassa lukiosihteerin luona voi asioida seuraavissa asioissa

• opiskelijaksi ilmoittautuminen

• opiskelutodistukset, todistukset kurssien suorittamisesta, todistusjäljennökset

• ilmoittautuminen ylioppilastutkintoon

• wilma-tunnusten vaihto

Tikkurilan toimipisteen toimisto on avoinna ma – to klo 15.00-19.00. Perjantaisin klo 15-18 . Opinto-ohjaajan vastaanottoajat ovat keskiviikko ja torstai klo 15-19. Rehtori tai apulaisrehtori on yleensä tavattavissa toimiston aukioloaikoina. Lukiosihteeri on tavattavissa Tikkurilassa maanantaisin ja tiistaisin klo 15-19.

Martinlaakson toimipisteen toimisto on avoinna päivittäin maanantaista torstaihin klo 15.00-19.00. Opinto-ohjaaja on tavattavissa maanantaisin ja tiistaisin klo 15-19 lukiosihteeri on tavattavissa keskiviikkoisin ja torstaisin klo 15-19.

Kesäkuussa kanslia on auki 15. pv:n asti , klo 15-18. Heinäkuussa suljettu.

Elokuussa toimisto aukeaa 13.8. klo 15

Opinto-ohjaaja Kai Rantalainen 050-304 2075 Voit ottaa yhteyttä kai.rantalainen@vantaa.fi ja Wilman kautta Opintojen ohjauksesta tarkemmin sivulla 9 Muuta henkilökuntaa: Tikkurilan lukion iltavahtimestari Juha Korhonen , p.040 – 0450787 Martinlaakson iltavahtimestari p. 09- 895 58300

4

OPISKELU AIKUISLUKIOSSA

Opiskelijaksi ilmoittautuminen Kouluun ilmoittaudutaan koulun toimistoissa täyttämällä henkilötietolomake. Ilmoittautuessa tarvitaan aikaisempien koulutodistusten jäljennökset ja mahdollinen erotodistus päivälukiosta. Lähes kaikki halukkaat lukion oppimäärän suorittajat on voitu ottaa oppilaiksi. Edellisenä lukuvuonna koulussa opiskelleiden ei tarvitse ilmoittautua uudelleen. Voit käydä kursseja molemmissa toimipisteissä.

Uusille opiskelijoille alkuinfo klo 16 - 17 30.8. Martinlaakson toimipisteessä 3.9 Tikkurilan toimipisteessä Alaikäisenä ilmoittautuminen Alle 18- vuotias voidaan ottaa opiskelijaksi rehtorin päätöksellä, esim. sosiaalisista tai terveydellisistä syistä. Tämä vaatii käynnin apulaisrehtorin tai rehtorin luona, huoltajan kanssa. Maksut Aikuislukiossa opiskelu on maksutonta, mikäli tavoitteena on aikuislukion päättötodistus ja/tai ylioppilastodistus. Opiskelija hankkii itse lukiossa tarvittavat opiskelumateriaalit, laskimen, muistiinpanovälineet ja kannettavan tietokoneen. Joitain oppikirjoja voi lainata kaupungin kirjastosta. Myös kaksoistutkintolaiset ( Varia, Mercuria ) opiskelevat maksutta. Aineopiskelijan kurssimaksu on 45 € , kuitenkin enintään 135 €/vuosi. Laskutus tapahtuu keväällä. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuva maksaa jokaisesta kirjoituskerrasta perusmaksun 14 € ja lisäksi koekohtaisen maksun 28 €. Henkilökohtainen opintosuunnitelma Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS ), jossa sovitaan esimerkiksi opiskeluaikataulu yleensä, vaadittavien 44/48 kurssin koostamisen aina edellyttämät valinnaiset kurssit sekä ylioppilaskokeiden hajauttamisaikataulu. Tätä suunnitelmaa voidaan opinto-ohjaajan kanssa sopimalla myös muuttaa opiskelun edistyessä. Lukion alusta aloittavien ohjelmassa ei valinnaisia kursseja ole kovinkaan paljoa ensimmäisen lukukauden aikana, mutta etenkin niiden, joilla on aikaisempia hyväksiluettavia opintoja, on syytä laatia opintosuunnitelma heti opintojen alkaessa opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen. Aikaisemmat vastaavat opinnot otetaan huomioon, mutta vastaavuuksista on sovittava opinto-ohjaajan kanssa. Huomattava on, että saman numeroiset päivälukion kurssit eivät varsinkaan reaaliaineissa aina vastaa aikuislukion kursseja. Muutoinkin aiemmin suoritettujen kurssien vastaavuus on selvitettävä opintosuunnitelmaa laadittaessa, koska aikuislukion opetussuunnitelman mukaiset kurssisisällöt eivät kaikin osin ole samoja kuin päivälukioissa. Kts. Opinto-ohjaus s. 10

5

Opiskeluaika Tavallinen opiskeluaikataulu perustuu kurssijärjestykseen, jonka mukaan lukio voidaan suorittaa alusta loppuun noin kolmen vuoden aikana. Myös hitaampi tai nopeampi opiskeluvauhti on mahdollinen. Yli neljä vuotta kestäviin opintoihin on anottava rehtorin lupa toimistosta saatavalla lomakkeella.

Aineopiskelijat Aineopiskelijoiksi sanotaan niitä, jotka opiskelevat vain tiettyjä oppiaineita, eivätkä suorita koko lukion oppimäärää. Aineopiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka jatko-opintosuunnitelmiensa tai ammattinsa vuoksi tarvitsee tietyn oppiaineen suorittamista. Aineopiskelijoiden suorituksia koskevat samat ohjeet ja säännöt kuin varsinaisten oppilaidenkin suorituksia. Aineopiskelijana suoritetut opinnot ovat samoja kuin varsinaisten oppilaidenkin opinnot, ja siirtyminen varsinaisesta oppilaasta aineopiskelijaksi tai päinvastoin on mahdollista. Kaikista suoritetuista kursseista kirjoitetaan pyynnöstä todistus. Aineopiskelijoiksi sanotaan myös niitä toisten, esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten oppilaita, jotka opiskelevat aikuislukiossa ylioppilastutkintoa varten tai täydentääkseen ainevalikoimaansa. Aineopiskelijan kurssimaksu on 45 euroa, kuitenkin enintään 135e/lukuvuosi. Laskutus tapahtuu keväällä. Vantaalla asuvalta toisen asteen opiskelijalta tai Vantaalla toisen asteen tutkintoa suorittavilta ei kuitenkaan maksua peritä. Koulu voi harkintansa mukaan tarvittaessa rajoittaa aineopiskelijoiden määrää kursseilla. Etälukio-opiskelu Aikuislukiolla on yhteistyösopimus Sotungin etälukion kanssa, jossa suoritetut verkkokurssit hyväksiluetaan aikuislukiokursseiksi. Oppaan lopussa on lyhyt kuvaus Sotungin etälukion toiminnasta ja yhteystiedot. www.etalukio.fi

VANTAAN AIKUISLUKION SÄHKÖINEN VIESTINTÄ

Opinnoissa tarvitaan kannettavaa tietokonetta. Syksystä 2016 alkaen on yo-kokeita tehty sähköisesti. Myös kurssikokeita toteutetaan jatkossa YTL:n abitti-koejärjestelmän avulla. Oman tietokoneen käyttöä kannattaa harjoitella ennen tätä. Sivistysvantaan sivuilta, www.sivistysvantaa.fi löydät opiskelun kannalta tärkeitä työkaluja: WILMA:

➢ Wilman kautta teet kurssivalinnat ➢ Wilma on keskeinen tiedotuskanavamme ➢ Seuraa koululta tulevia viestejä ja ota yhteyttä opettajiin ➢ Wilmasta näet kurssisuoritukset ja -arvosanat ➢ Wilman kautta ilmoittaudutaan uusintakokeisiin.

6

FRONTER: ➢ Fronterissa on virtuaaliset huoneet kursseittain ➢ Kurssihuoneisiin opettajat tallettavat kurssikohtaiset

opetusmateriaalit ym. ➢ Huoneissa voit antaa myös palautetta tehtävistä/kurssista

Fronteriin kirjautuminen

1. Mene Fronteriin Sivistysvantaan- sivujen kautta tai suoralla osoitteella fronter.com/vantaa

2. Anna käyttäjätunnus ja salasana 3. Klikkaa: kirjaudu sisään 4. Klikkaa sivun vasemmasta yläreunasta sanaa Huoneet ja sitten Kaikki huoneet,

jolloin näkyviin tulevat ne huoneet, joihin sinut on liitetty jäseneksi 5. Klikkaa etsimäsi huoneen nimeä, jonka jälkeen pääset tutustumaan arkiston

tiedostoihin ja käyttämään muita Fronter-huoneen sisältämiä työkaluja

OFFICE 365:

➢ Palvelun kautta käytössäsi on sähköposti, OneDrive-pilvipalvelu ja muita työkaluja

➢ Saat ladattua itsellesi ilmaiseksi Microsoft Office-paketin, mikä sisältää PowerPointin ym.työkaluja, klikkaamalla Eduvantaan sivuilta Office 365-työkalua ja seuraamalla ohjeita

WILMA – ja FRONTER –tunnukset

Ohje Vantaan aikuislukiossa ja muissa lukioissa opiskeleville

1. Olet ilmoittautunut opiskelijaksi vain Vantaan aikuislukioon: Kun olet täyttänyt ilmoittautumislomakkeen ja koulusihteeri on syöttänyt ne koneelle lähetetään tietohallinnosta valmiit tunnukset koululle. Tunnukset toimivat sekä Wilmassa että Fronterissa. Voit kysyä niitä koulusihteeriltä, apulaisrehtorilta tai opettajilta Pekka Rajala ja Jouni Annala.

2. Olet ilmoittautunut ennen Vantaan aikuislukiota johonkin muuhun vantaalaiseen lukioon: Muista mainita kouluun ilmoittautuessasi, että opiskelet myös jossakin toisessa Vantaan lukiossa, vaikkapa etälukiossa. Tunnuksilla, jotka saat siitä koulusta, johon olet ensimmäiseksi ilmoittautunut, pääset kyseisen koulun Wilmaan ja myös aikuislukion Fronteriin. Vantaan aikuislukion Wilma -tunnukset saat samoin kuin kohdassa 1.

3. Olet ilmoittautunut ensin Vantaan aikuislukioon ja suoritat kursseja jossakin muussa lukiossa: Aikuislukiosta saamasi Fronter –tunnukset kelpaavat myös muissa lukioissa, mutta saat sieltä omat Wilma –tunnukset.

4. Eroat toisesta lukiosta ja vaihdat Vantaan aikuislukioon: Toimita koululle erotodistus, jotta sinulle voidaan tehdä uudet tunnukset.

5. Salasanan vaihto Salasanat vanhentuvat noin puolen vuoden välein. Varaudu tähän etukäteen vaihtamalla salasana koulun opetusverkossa olevalla koneella. Se onnistuu kun painat samanaikaisesti ctrl + alt + del –näppäimiä.

7

6. Vanhentunut salasana Jos salasana on päässyt vanhentumaan, yritä kirjautua koulun opetusverkossa olevalle koneelle ja seuraa ohjeita.

7. Sinut on saatettu arkistoida jos sinulla on kulunut muutama jakso ilman kurssisuorituksia, eivätkä tunnuksesi toimi. Jos jatkat kuitenkin opiskeluasi, pyydä koulun kansliasta, että sinut palautetaan takaisin opiskelijaksi, jolloin saat uudet tu WILMA – ja FRONTER –tunnukset

8. Salasana on unohtunut Pekka Rajala ja Jouni Annala voivat uusia salasanan salasanakonsolilla. Kanslian sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@vantaa.fi ja opettajien (Pekka Rajala ja Jouni Annala) etunimi.sukunimi@eduvantaa.fi Yleiset pikaohjeet opiskelijalle Wilman käytöstä: https://help.starsoft.fi/?q=node/5724

Miten saan tunnukset näihin työkaluihin?·

* Tunnukset luodaan, kun olet täyttänyt ja palauttanut ilmoittautumislomakkeen, ja sinut on kirjattu opiskelijajärjestelmään. * Tietohallinto lähettää valmiit tunnukset muutaman päivän kuluessa koulun kansliaan, mistä niitä voi tiedustella * Samat tunnukset käyvät kaikkiin edellä mainittuihin työkaluihin ja niiden avulla pääset kirjautumaan koulun opetusverkossa oleville koneille * Jos ongelmia ilmenee, ota yhteyttä lukiosihteeriin

KOTISIVUT

www.sivistysvantaa.fi/vantaanaikuislukio (www.vantaanaikuislukio.fi on vanha sivusto)

• Löydät kotisivuiltamme opinto-oppaan, kurssitarjottimet ja paljon muuta hyödyllistä informaatiota

• Ajankohtaista- välilehdeltä löydät ajantasaista informaatiota kursseista ja tiedotustilaisuuksista

FACEBOOK-SIVUT • Käy tykkäämässä meistä ja jättämässä kommenttisi facebook-sivuillemme!

• Facebook ei ole virallinen tiedotuskanavamme mutta julkaisemme siellä satunnaisesti päivityksiä

OPETUSJÄRJESTELYT

8

Jaksot Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Jakso sisältää 22-23 opetuspäivää, 4-6 koepäivää ja palautuspäivän. Näiden lisäksi jaksolla on viisi etäkurssien lähiopetuspäivää. Kesällä elokuussa on muita lyhyempi jakso ja sen aikana opiskellaan vain yksi kurssi tiiviissä aikataulussa. Kesäkurssit ovat kertauskursseja syksyn ylioppilaskirjoituksiin aikoville. Kurssit on koulun "lukujärjestyksissä", siis kurssitarjottimessa ja jaksokohtaisessa luokkahuonetiedot sisältävässä lukujärjestyksessä, sijoitettu neljään eri ajankohtaan, joita merkitään kirjaimilla ma/ke1, ma/ke2, ti/to1 ja ti/to2. Maanantaina ja keskiviikkona tunnit ovat luonnollisesti ma/ke ja tiistaina ja torstaina tunnit ti/to.

JAKSOAIKATAULUT ja TYÖPÄIVÄT 2018-2019

1. jakso 29.8. – 12.10.2018 2. jakso 22.10. – 7.12.2018 3. jakso 10.12.2018 – 8.2.2019 4. jakso 11.2. – 5.4. 2019

5. jakso 8.4. – 1.6.2019

SYYSLUKUKAUSI

Ke 29.8.2018 – pe 22.12.2018, syysloma ma 15.10. – 19.10.

joululoma 22.12.2018 – su 6.1.2019

KEVÄTLUKUKAUSI Ma 7.1.2019 – la 1.6.2019

talviloma ma 18.2. – su 24.2. ( viikko 8 )

KESÄOPETUS

Elokuussa järjestetään ainoastaan ABI- kursseja, jotka on pääasiassa suunnattu syksyllä ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Kurssi kestää 2 viikkoa. Kesäkurssit ovat maksullisia. Niille ilmoittaudutaan toukokuussa koulun toimistossa.

Oppitunnin pituus 80 min (2x40) Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 17.00 - 18.25

9

Kurssi make2 maanantai ja keskiviikko 18.35 - 20.00 Kurssi tito1 tiistai ja torstai 17.00 - 18.25 Kurssi tito2 tiistai ja torstai 18.35 - 20.00

Oppituntien kellonajat monimuotokurssien lähiopetuksessa Opetus on suurimmalta osaltaan järjestetty perjantai-iltaisin, joko 40 minuutin tai 80 minuutin mittaisina oppitunteina. Kullakin monimuotokurssilla on lähiopetusta neljä kertaa. Jakson alkaessa ja päättyessä on yksi tunti, niiden välisenä aikana kaksi pitempää kaksoistuntia. Lähitunnit eivät ole pakollisia, mutta osallistuminen on erittäin suositeltavaa. Ensimmäinen lähitunti on käytännössä välttämätön ohjeistuksen vuoksi. Lähiopetustuntien kellonajat ovat jakson alkaessa ja päättyessä Kurssi A 17.00 - 17.40 Kurssi B 17.50 - 18.30 Kurssi C 18.40 - 19.20 Kaksoistuntien ajat ovat klo 17.00 - 18.20 ja 18.35 - 19.55.

Opintosuunnitelmaa laadittaessa on huomattava, että kurssitaulukossa ovat samanaikaisesti opetettavat kurssit samalla vaakarivillä. Jakson lukujärjestykseen voi ottaa yhden kurssin kultakin vaakariviltä sekä iltakurssien että etäkurssien osalta. Kokeet alkavat jakson koepäivinä aina klo 17.00 kurssin oppituntien ajasta riippumatta.

Palautuspäivälle on oma aikataulunsa, joka näkyy myös jakson lukujärjestyksessä. Palautustunti on 30 min mittainen kurssia kohti. Palautukset alkavat klo 17. Järjestys on maanantai/keskiviikko-tunti 1 eli ma/ke 1 on klo 17, ma/ke 2 on klo 17.30, ti/to 1 on klo 18 , ja ti/to 2 on klo 18.30

Kurssit Kaikki eri oppiaineiden oppimäärät on jaettu kursseiksi, siis aihekokonaisuuksiksi, jotka on tarkoitettu opiskeltaviksi yhden jakson aikana. Kurssin opetukseen sisältyy 11 kaksoistuntia, koe ja kokeen palautus. Kunkin aineen kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Ainekohtaisesti tästä kuitenkin voidaan poiketa. Monimuotokursseilla on yleensä neljä lähiopetuskertaa ja ohjeiden mukaan suoritettavia harjoitustehtäviä. Oppimäärän pakollisten kurssien lisäksi lukioasteen ohjelmassa on eri aineiden valinnaisia kursseja. Niitä tulee sisällyttää omaan opinto-ohjelmaan riittävästi vähimmäiskurssimäärän täyttymiseksi.

Eri aineiden oppimäärien kurssimäärät näkyvät tuntijakotaulukosta, joka on jäljempänä tässä oppaassa. Lukuvuonna 2018 - 2019 kaikki kurssit järjestetään uuden opetussuunnitelman mukaisesti.

Aikuislukiossa opiskeltaessa kokonaiskurssimäärä on 44. Alle 18-vuotiaina erikoisluvalla aloittaneilla ja suoraan päivälukiosta siirtyvillä 48, vain jos lukio-opinnot on aloitettu ennen 1.1.2017.

10

OPINTO-OHJAUS Aikuislukion opinto-ohjauksessa korostuu erityisesti opiskelijan henkilökohtainen ohjaaminen. Opinto-ohjauksen piiriin kuuluvia palveluita ovat esimerkiksi alkuopastus opiskeluun aikuislukiossa, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen, opetusjärjestelyiden selittäminen, arviointiperiaatteet, opiskelutekniikkaan liittyvät asiat sekä ylioppilaskirjoitukset ainevalintoineen, järjestelyineen ja ilmoittautumiskäytänteineen sekä opastaminen jatko-opintoihin.

Opinto-ohjaukseen sisältyy henkilökohtaisia vastaanottoja. Niihin on mahdollisuus pitkin lukuvuotta missä tahansa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä tai pulmissa, vaikkapa jatko-opintomahdollisuuksien selvittelemiseksi. Opintojen alussa täytyy kaikkien tutkintotavoitteisten opiskelijoiden käydä opinto-ohjaajan luona, jolloin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Tällöin muissa päivälukioissa aiemmin vastaavia kursseja opiskelleiden kurssit hyväksiluetaan ja sovitaan samalla myös kurssien vastaavuus opiskelijan aikuislukion opintosuunnitelmassa. Voit käyttää oppaan lopusta löytyvää taulukkoa oman opintosuunnitelman laadinnassa ja seurannassa.

Opinto-ohjaaja Kai Rantalainen on tavattavissa ilmoitustaululla olevan aikataulun mukaan sekä numerossa 050-304 2075. Älä epäröi kääntyä opinto-ohjaajan puoleen kaikissa opintoihin liittyvissä pulmissa. Neuvotella kannattaa myös silloin, kun opinnot eivät tunnu etenevän, mikä usein jossain opintojen vaiheessa tapahtuu osana normaalia opiskeluprosessia.

RO, RYHMÄNOHJAUS

Ryhmänohjaajaltasi voit kysyä kaikkia opiskeluun liittyviä asioita. Ryhmänohjaajat jakavat koko ryhmää koskevaa informaatiota ja henkilökohtaisia viestejä Wilman kautta, joten muista tarkistaa säännöllisesti sinne tulevat viestit. Voit myös itse lähettää viestejä ryhmänohjaajallesi Wilman kautta. Ryhmänohjaajat lukuvuonna 18-19: Reetta Kaikkonen, 1. vuoden opiskelijat, L18 Pekka Rajala, 2. vuoden opiskelijat, L17 Leena Huhtilainen, 3. vuoden opiskelijat, L16 Kai Rantalainen (OPO), ryhmät L11-15 sekä 03YO Katso RO-ryhmäsi ja ryhmänohjaajasi Wilmasta.

OPPILASKUNTA Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun opiskelijat. Oppilaskunta voi valita itselleen

11

puheenjohtajan, sihteerin ja hallituksen. Oppilaskunnan tehtävänä voi olla järjestää opiskelijoiden yhteistoimintaa sekä tehdä ehdotuksia tai antaa lausuntoja koulun toimintaa koskevista asioista. Oppilaskunta voi myös ylläpitää oppilaskahviota. Oppilaskunnan järjestäytyminen tapahtuu syksyisin 1.jaksossa.

TUKIOPETUS Tukiopetus on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien voittamiseen. Esimerkiksi sairaudesta aiheutuneen poissaolon jälkeen saattaa ryhmän kiinni saaminen olla työlästä, jokin erityisen vaikea kohta vaatii lisäselvittelyä, tms. Tarvittaessa voi tukiopetusta tiedustella asianomaisen aineen opettajalta. Tukiopetusta voidaan antaa kaiken suuruisille ryhmille, tarkoituksenmukaisuuden niin vaatiessa yhdelle oppilaalle tai koko kurssiryhmälle.

OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Aikuislukion varsinaiset opiskelijat ovat oikeutettuja Vantaan kaupungin järjestämän opiskeluterveydenhuollon piiriin. Terveydenhoitajan vastaanotolle voi varata ajan puhelimitse, s-postilla tai sähköisesti. Opiskeluterveydenhuollon lääkärille ajanvaraus tapahtuu terveydenhoitajan kautta. Ilman ajanvarausta walk in- vastaanottoa on arkisin klo 12-13. Terveysneuvontaa annetaan arkisin klo 8-16, myös p. 09 839 10023. Sivulta www.vantaa.fi/omahoito pääset tekemään myös sähköisen terveystarkastuksen ja ottamaan valmennusohjelmia käyttöön. Terveydenhoitajien tilat ovat Tikkurilan toimipisteen hammashoitolasiivessä huoneissa nro b1.130 ja b1.132. Tikkurilan lukion terveydenhoitajat ovat Ulla Rantanen p. 0400 976 726 ja Leila Hammarberg p. 040 856 9608. S-posti etunimi.sukunimi@vantaa.fi

OPINTOJEN KESKEYTYMINEN JA KOULUSTA EROAMINEN Jos opinnot keskeytyvät pidemmäksi aikaa, on siitä ilmoitettava koulun toimistoon, jolloin keskeytystä ei lasketa lukion 4 vuoden suoritusaikaan. Koulusta eroavan tai muuhun oppilaitokseen siirtyvän on ilmoitettava asiasta toimistoon ja pyydettävä erotodistus. Jos suorituksia ei ole viimeisen puolen vuoden ajalta eikä jatkosuunnitelmista saada vahvistusta, koulu siirtää opiskelijan tiedot arkistoon.

ETSIVÄ NUORISOTYÖ

Syrjäytyminen on vakava uhka koulunsa keskeyttäville nuorille. Nuorisolaki edellyttää koululta seuraavia toimenpiteitä: Jos nuori alle 25-vuotiaana keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa ilman jatkosuunnitelmia, nuorisolain mukaan oppilaitoksen on luovutettava nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten. Yksilöinti- ja yhteystiedot ovat: nuoren nimi, henkilö- tunnus, kotikunta, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä alaikäisen nuoren huoltajan yhteystiedot. Yhteystiedot saatuaan etsivä nuorisotyö ottaa yhteyttä nuoreen ja selvittää, onko nuori tuen tarpeessa. Vantaalaisten nuorten osalta etsivää nuorisotyötä koordinoi Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinä. Nuoren tietojen luovuttamisesta Kipinään lähetetään tieto myös nuorelle itselleen sekä alaikäisen

huoltajalle. Keskeyttäneisiin otetaan koulusta ensin yhteys tilanteen kartoittamiseksi. Ilmoita muutoksista aina mahdollisimman pian.

12

Opintotuki Opintotukea ei myönnetä aikuislukion opiskelijoille, koska opiskelu ei ole päätoimista. (Opintotukiasetus 5 a § 7.5.2004/345) Lukio-opinnoista saa opintotukea, jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä (kaksois-ja kolmoistutkinto)

LUKISEULA JA LUKITODISTUS Vantaan aikuislukion opiskelijalla on mahdollisuus osallistua lukiseula-testiin joko lokakuussa, marraskuussa tai maaliskuussa Tikkurilan toimipisteessä. Tarkemmat ajankohdat löytyvät kalenterissa oppaan lopusta. Nettisivuille ja ilmoitustauluille tulee myös muistutukset noin kahta viikkoa ennen lukiseuloja. Opiskelijan tulee itse ilmoittautua osoitteessa heli.hakala@eduvantaa.fi viimeistään viikkoa ennen. Lukihäiriötä epäillessään opiskelija voi ottaa yhteyttä koulun kansliaan tai suoraan erityisopettaja Heli Hakalaan. Hän avustaa myös muissa mahdollisissa opiskelumenestykseen liittyvissä ongelmissa.

Haettaessa erityisjärjestelyjä ylioppilaskirjoituksiin, on käytävä lukitestissä. Lukitodistuksen voi saada vain osallistuttuaan sekä lukiseulaan että erikseen pidettävään yksilötestiin.

VIERASKIELISYYSTODISTUS Opiskelijan, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, tai joka on äidinkieleltään suomenkielinen, mutta on esimerkiksi oleskellut pitkään ulkomailla, voi äidinkielen opettajan kanssa sopia suomi toisena kielenä-opinnoista ( S2 ) suomi äidinkielenä- opintojen sijasta.

Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuessaan opiskelijan tulee yhdessä äidinkielen opettajan kanssa täyttää sähköinen vieraskielisyystodistus, joka oikeuttaa osallistumaan suomi toisena kielenä- kokeeseen (S2) sekä saamaan kompensaatiota ylioppilaskokeen arvioinnissa. YLIOPPILASKIRJOITUSTEN ERITYISJÄRJESTELYHAKEMUSTA KOSKEVAT ASIAKIRJAT LIITTEINEEN tulee toimittaa hyvissä ajoin koulun kansliaan : Syksyn kirjoituksiin viim. VIIKOLLA 15 Kevään kirjoituksiin viim. VIIKOLLA 45

LUKIOASTEEN OPETUSSUUNNITELMA

13

Lukioasteen opetussuunnitelma sisältää pakollisia ja valinnaisia kursseja. Osa valinnaisista kursseista on kertaavia, osin tukiopetuksen luonteisia. Osa valinnaisesta oppimäärästä taas koostuu syventävistä kursseista, joilla opiskellaan asioita laajemmin. Opetussuunnitelmassa on lisäksi kokonaan valinnaisia oppiaineita. Lukiossa alkava vieras kieli (B3-kieli: espanja, ranska) on valinnainen aine, samaten psykologia.

Vähimmäiskurssimäärä Lukion oppimäärän suorittamiseksi on opiskeltava kaikki yhteiset, siis pakolliset kurssit. Lisäksi on opiskeltava valinnaisia kursseja niin monta, että tulee suoritetuksi vähintään 44 kurssia. ENNEN 1.1.2017 aloittaneet alle 18- vuotiaiden kurssimäärä on 48 Pakollisena lisänä on opinto-ohjelmaan sisällytettävä 2 kurssia taideaineita (musiikki ja/tai kuvaamataito) sekä 1 kurssi liikuntaa ja 1 kurssi terveystietoa. Säännöstä sovelletaan kaikkiin lukion opinnot jossain oppilaitoksessa ennen 18 vuoden täyttämistä aloittaneisiin, ellei opinnoissa ole ollut yli vuoden mittaista taukoa. Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voivat korvata aikuislukion kursseja. Myös esimerkiksi harjoitusaineiden (liikunta, musiikki, kuvaamataito jne.) kurssit voidaan tietyin edellytyksin lukea hyväksi muissa oppilaitoksissa suoritettuina, niitä ei yleensä järjestetä aikuislukiossa. Lukiokursseja voi suorittaa myös Tikkurilan lukion kurssitarjottimelta päiväryhmissä. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu s-postitse opinto-ohjaaja Nanna Oinoselle, s-posti: nanna.oinonen@vantaa.fi Kaikkiin opetussuunnitelmaa koskeviin kysymyksiin voi pyytää neuvoja opettajilta, opinto-ohjaajalta ja apulaisrehtorilta.

SIIRTYMINEN UUTEEN OPETUSSUUNNITELMAAN

1.8.2016 ALKAEN

Kuten päivälukion, myös aikuislukion opetussuunnitelma on asteittain uudistunut 1.8.2016 alkaen siten, että lukuvuonna 2017-18 lukion alusta aloittavien kurssit noudattivat uutta opetussuunnitelmaa ja nyt lukuvuonna 2018-19 kaikki lukiovuoden kurssit järjestetään uuden opetussuunnitelman mukaisesti.

Kurssien sisällöissä on jonkin verran muutoksia ja reaaliaineissa valinnaisuus muuttuu. Matematiikkaan on tullut lyhyelle ja pitkälle matematiikalle yhteinen ensimmäinen kurssi. Uutuutena on myös teemakurssi. Vanhan opetussuunnitelman mukaisten mahdollisten aikaisempien lukiokurssien hyväksilukemisesta päättää opinto-ohjaaja yhdessä rehtorin kanssa.

HUOMI! Jos vanhan opetussuunnitelman mukaisesti aloittanut opiskelija ei ole saanut kaikkia kursseja suoritettua ajallaan, selvitä opinto-

14

ohjaajaan kanssa, miten suoritat puuttuvat kurssit. Vanhamuotoista opetusta ei lukuvuonna 2018-19 siis enää järjestetä .

Aikuisten lukiokoulutuksen tuntijako 1.8.2005 alkaen

Oppiaineet pakolliset valinnaiset kurssit kurssit

Pakolliset aineet Äidinkieli 5 1- Vieras kieli, A 6 2- Vieras kieli, B 5 2- Matematiikka, lyhyt 6 2- tai pitkä 10 3- Kuvataide tai musiikki** 2 Liikunta** 1 Terveystieto** 1

Yhteiskunnalliset ja katsomukselliset aineet Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 Historia 3 Yhteiskuntaoppi 1 Filosofia 1

Luonnontieteelliset aineet Fysiikka 1 Kemia 1 Biologia 2 Maantieto 1 Psykologia 2-

Muita aineita * Vieras kieli, B3 6 Kuvataide 1 Musiikki 1 Liikunta 1 Tietotekniikka 2

Yhteensä vähintään 44/48 kurssia.

Opiskelijan on suoritettava kaikki pakolliset kurssit ja valittava valinnaisista kursseista

15

vähintään niin monta, että kokonaiskurssimäärä on 44.

*) Muiden aineiden kursseja voivat korvata muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot. **) Pakollisia vain alle 18- vuotiaina opinnot ENNEN 1.1.2017 aloittaneille

Aikuisten lukiokoulutuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen

Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit

Syventävät valtakunnalliset kurssit

Kieli- ja kommunikaatio-opinnot

Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1

A-kieli 6 2

B-kieli 5 2

Muut kielet 6

Matematiikka

Yhteinen opintokokonaisuus 1

Pitkä oppimäärä 9 3

Lyhyt oppimäärä 5 2

Luonnontieteelliset opinnot 5 5

Fysiikka 1 - 2

Kemia 1 - 2

Biologia 1 - 2

Maantiede 1 - 2

Humanistisyhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot

6 7

Uskonto/elämänkatsomustieto 1

Historia 2

Yhteiskuntaoppi 2

Filosofia 1

Psykologia 2

Teemaopinnot 1

Yhteensä vähintään 44

Kaikkia opetussuunnitelman valinnaisia kursseja ei järjestetä omassa koulussa. Koulu

16

opastaa tarvittaessa näiden kurssien opiskelupaikan löytämisessä muissa lukiokouluissa.

Mitä tarkoittavat lukio-opinnoissa seuraavat lyhenteet?

- A-oppimäärä: perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkaneen A-kielen oppimäärä (esim. ENA1) - B1-oppimäärä: perusopetuksessa alkaneen B1-kielen oppimäärä (esim. RUB1) - B2-oppimäärä: perusopetuksessa alkaneen valinnaisen B2-kielen oppimäärä - B3-oppimäärä: lukiossa alkaneen valinnaisen B3-kielen oppimäärä (esim. EAB3) - matematiikassa: A = pitkä oppimäärä eli ns. pitkä matematiikka (MAA), B = lyhyt oppimäärä eli ns. lyhyt matematiikka (MAB), Y = yhteinen opintokokonaisuus (MAY)

KURSSIEN SUORITTAMINEN JA ARVIOINTI Kurssin arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. Kukin kurssi arvioidaan aina erikseen ja muista kursseista riippumatta. Opetukseen osallistuminen on osa kurssin suorittamista. Kurssiarviointi sisältää osatehtäviä ja kurssin lopussa on tavallisesti loppukoe. Opettaja merkitsee loppukokeen koepaperiin koearvosanan lisäksi myös kurssiarvosanan. Kurssiarvosanan muodostuminen selvitetään kurssin alussa. Huomioitavia seikkoja voivat olla välitehtävien arvosanat, tuntityö ja suullinen näyttö sekä mahdolliset projektitehtävät. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroilla, soveltavat numeroin tai suoritusmerkinnällä S. Kirjain Z tarkoittaa puuttuvaa osasuoritusta tai loppukoetta.

Hyväksytty suorittaminen Kurssi on suoritettu hyväksytysti, kun oppilas on ollut arviointia varten riittävästi läsnä oppitunneilla, suorittanut kurssin pakolliset tehtävät ja osallistunut mahdolliseen kurssikokeeseen ja saanut siitä hyväksytyn arvosanan (vähintään 5).

Suoritettu muutoin Kurssi on suoritettu, mutta ei hyväksytysti, kun edellä mainitut ehdot täyttyvät muuten, mutta oppilas on saanut kurssikokeesta hylätyn arvosanan. Todistuksessa kurssin kohdalla on tällöin merkintä 4.

Kurssia ei ole suoritettu, jos oppilas ilman pätevää syytä on ollut arviointia ajatellen liian paljon poissa oppitunneilta, ei ole tehnyt kurssiin kuuluvia harjoitustöitä tai ei ole ollut kurssikokeessa. Tällöin todistukseen merkitään Z.

Monimuotokursseilla kurssin suorittamisen edellytyksenä on sen harjoitustehtävien suorittaminen kurssisuunnitelman mukaisesti ja kurssikokeen suoritus. Läsnäolovelvoitetta oppitunneilla ei ole, joskin osallistuminen lähitunneille on suositeltavaa muutenkin vaativassa itseopiskelussa. Ensimmäinen lähitunti on erityisen tärkeä ohjeistuksen saamiseksi.

Kurssille voi osallistua vielä viikko sen jälkeen kun kurssi on alkanut jaksossa eli toisen kurssiviikon alussa. Erityisen painavista syistä voi opettajan kanssa neuvotella kurssin alussa myös kurssin itsenäisestä suorittamisesta opettajalta pyydettävien ohjeiden ja mahdollisten lisätehtävien pohjalta.

17

UUSINTAKOE Poissaolo kurssikokeesta Kurssin opetukseen osallistunut ja kaikki osatehtävät tehnyt oppilas saa aina osallistua ko. kurssikokeeseen myös myöhemmin järjestettävän kurssin kokeen yhteydessä. Hyväksyttävästä syystä kokeesta poissa ollut saa suorittaa kurssin kokeen myös erikseen järjestettävässä uusintakokeessa. Hyväksyttäviä syitä ovat esim. työesteet, oma tai lapsen sairaus jne. Poissaolosta on tällaisessa tapauksessa ilmoitettava opettajalle etukäteen. Uusintakokeeseen on aina ilmoittauduttava. Uusintakoe on suoritettava viimeistään 2 jakson kuluessa kurssille osallistumisesta. Se tapahtuu Wilmassa, samalla tavalla kuin kursseille ilmoittaudutaan. Ongelmatapauksissa sähköpostitse suoraan opettajalle. Määräaika on tavallisesti uusintakoetta edeltävän viikon loppuun mennessä.

Suoritetun, mutta ei hyväksytysti suoritetun kurssin uusintakoe Oppilaalla, jonka kurssisuoritusta ei ole hyväksytty Vantaan aikuislukiossa, on oikeus parantaa puutteellisia osasuorituksia ja osallistua erikseen järjestettävään uusintakokeeseen. Ennen hylätyn kurssin uusintayritystä on hyvä selvittää opettajan kanssa hylkäyksen aiheuttaneet ongelmakohdat. Vielä uusinnassakin hylätty kurssisuoritus vaatii kurssin käymisen uudestaan luokkaryhmässä tai ohjeistettuna etätyönä. Tällöin kannattaa neuvotella uudestaan opettajan kanssa tilanteesta opastuksen, tuen ja mahdollisten lisätehtävien saamiseksi.

Hyväksytyn kurssin uudelleen suorittaminen Jos haluaa korottaa hyväksytyn kurssin arvosanaa, kurssin saa aina käydä uudelleen tai opetusta seuraamatta voi tehdä kurssiin liittyvät osatehtävät ja osallistua kurssikokeeseen, kun korotettava kurssi on opetusohjelmassa. Korotusaikeista tulee ilmoittaa kurssin opettajalle. Mikäli oppilaalla tällöin on kaksi kurssikoetta samana koepäivänä, on asiasta koejärjestelyjen vuoksi ilmoitettava molempien kurssien opettajille. Hyväksytysti suoritetun kurssin kurssikoetta ei saa ilman erillistä sopimusta suorittaa uudelleen uusintakuulustelujen yhteydessä.

Palauttamattomat kokeet Jos opiskelija ei ole kokeiden palautusiltana hakemassa koesuoritustaan, hän saa sen opettajaltaan tai koulun toimistosta. Palauttamattomien kokeiden säilytysaika on yksi lukuvuosi (LukioA 810/1988), jonka jälkeen palauttamattomat kokeet hävitetään. Opiskelija voi jättää myös opettajalle kirjekuoren postimerkillä ja osoitteella varustettuna, jolloin opettaja postittaa kokeen kotiosoitteeseen.

OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN

Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä ( 4 ) kurssiarvosanoja

18

enintään seuraavasti:

Suoritettuja pakollisia ja joista voi olla arvosanalla syventäviä kursseja oppiaineesta neljä ( 4 ), enintään ____________________________________________________________

1–2 kurssia 0 3–5 kurssia 1 6–8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 ____________________________________________________________ Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Oppimäärä Opiskelija on suorittanut aikuislukion oppimäärän, kun hän on suorittanut kaikki pakolliset kurssit ja tarvittavan määrän valinnaisia kursseja. Oppimäärän arvosana lasketaan kurssiarvosanojen keskiarvona. Keskiarvoja laskettaessa pyöristetään 0,5 aina ylöspäin.

Lukion päättötodistus Lukion päättötodistuksen saamisen ehtona on opinto-ohjelmaan kuuluvien oppimäärien (vähintään 44 tai 48 kurssia) suorittaminen. Päättötodistukseen tulee vain yksi arvosana / oppiaine, siitä yksi yhteinen arvosana. Kaikki kurssit, jotka kuuluvat vähimmäiskurssimäärään, otetaan mukaan arvosteluun. Todistukseen merkitään arvosanan lisäksi aineessa opiskeltu kurssimäärä. Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän ( S ) liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa on suoritettu vain yksi kurssi ( mm. filosofia, fysiikka, kemia, psykologia ja terveystieto ), sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelija on suorittanut niissä vain 2 kurssia.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin, voi opiskelija pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastolta, joka voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

Päättötodistuksen arvosanojen korottaminen myöhemmin Opiskelija voi korottaa jo saadun päättötodistuksen arvosanoja myöhemminkin osallistumalla erilliseen kyseisen aineen koko oppimäärän hallintaa mittaavaan koetilaisuuteen erikseen sovittavana ajankohtana.

TODISTUKSET

19

Koulusta voi saada kolmenlaisia todistuksia: todistuksia suoritetuista opinnoista, todistuksia oppiaineen oppimäärän suorittamisesta ja lukion päättötodistuksia. Todistuksen saa koulun toimistosta pyynnöstä, yleensä noin kahden päivän toimitusajalla. Todistuksen suoritetuista opinnoista saa aina tarvittaessa koulun toimistosta. Jakson kurssien koearvosanat siirretään opiskelijan rekisterikortille noin kahden viikon sisällä kurssin päättymisestä, mikä pitää huomioida todistuspyynnöissä. Päättötodistukseen merkitään myös aiemmat aikuislukiokursseja vastaavat hyväksiluetut suoritukset. HUOM. Valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan on syytä selvittää toimistossa ja opon kanssa heti viimeisten yo-kirjoitustensa jälkeen, että kaikki pakolliset kurssit on varmasti

suoritettu ja että aikuisopetussuunnitelman edellyttämät 44/48 kurssia tulevat varmasti täyteen! Keväällä valmistuvien kaikkien suoritusten tulee olla valmiina 27.4. ja syksyllä valmistuvien 6.11. mennessä.

YLIOPPILASTUTKINTO Valitse näistä kolme ja vähintään yksi koe A-tasolla Kaikille pakollinen

+

ÄIDINKIELI/ S2 Vieras kieli

Matematiikka

Ruotsi

Reaali

20

Ylioppilastutkinnossa on suoritettava neljä pakollista koetta. Opiskelija voi valita seuraavasti:

• Jokainen osallistuu äidinkielen kokeeseen tai sen korvaavaan suomi toisena kielenä – kokeeseen.

• Lisäksi kokelas valitsee kolme pakollista koetta seuraavista aineista: ruotsin kieli, vieras kieli, matematiikka, reaaliaine. Ruotsin kielessä, vieraassa kielessä ja matematiikassa on kaksi eritasoista koetta. Vähintään yhdessä näistä on suoritettava vaativampi koe. Lisäksi on mahdollista suorittaa ylimääräisiä kokeita. Näitä voivat olla matematiikan koe, reaaliaineiden kokeet ja ylimääräiset vieraat kielet. Ylimääräisten kirjoittaminen auttaa kompensaatiossa! Kts. Kompensaatio

Osallistumisoikeus Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua siinä vaiheessa, kun tutkintoaineen pakolliset kurssit on tulleet suoritetuiksi. Jos puutteita on vielä ennen koetta, osallistumisoikeus perutaan koulun toimesta. Kirjoituksiin ensimmäistä kertaa ilmoittautuessa on muistettava, että tutkinto on suoritettava kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana, ja samassa aikataulussa tulee kirjoitusaineiden pakolliset kurssit ja myös koko lukion oppimäärä saada kokonaan suoritettua. Etenkin reaaliaineissa, joissa on vain yksi pakollinen kurssi, on syytä valita myös syventäviä kursseja ennen yo-koetta läpäisyn varmistamiseksi. Myös englannin ja ruotsin syventävät kurssit on viisasta käydä, sillä kirjoitukset laaditaan niidenkin sisältöjen pohjalta.

YO - INFO-TILAISUUDET Ylioppilaskokeisiin ilmoittautumisohjeistus-info etenkin ensimmäistä kertaa ilmoittautuville pidetään Tikkurilan lukiossa 30.10. klo 13.15-13.40 ja 29.4. klo 13.15-13.45. Aikuislukion omat kirjoituksiin liittyvät info-tilaisuudet pidetään syksyllä 4.9. Martinlaaksossa ja 6.9. Tikkurilassa, keväällä 4.3. Martinlaaksossa ja 6.3. Tikkurilassa. Infot pidetään klo 16.30-17. Ohjeita verkkosivuilta Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla www.ylioppilastutkinto.fi on täydelliset ohjeet kokeisiin ilmoittautumisesta, osallistumisesta, uusimisesta, sähköisistä kokeista, arvioinnista jne. Kokeisiin treenaamiseen liittyvistä asioista löydät verkkosivuilta https://yle.fi/aihe/abitreenit Yo-tutkinto ammatillisen koulutuksen pohjalta Jos olet suorittanut vähintään 2,5 –vuotisen ammatillisen tutkinnon, sinulla on oikeus osallistua ylioppilastutkintoon. Tällöin ei edellytetä pakollisia opintoja aikuislukiossa, mutta kirjoitusaineiden opiskelu on käytännössä välttämätöntä kokeiden menestyksellisen

21

suorittamisen kannalta. Opinto-ohjaajalta saa opastusta tarpeellisten lisäopintojen määrittämiseksi.

Osallistuminen ja hajauttaminen Ylioppilastutkintoon voi osallistua sekä keväällä että syksyllä. Tutkinto on siis suoritettava kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana, kevät-syksy-kevät tai syksy-kevät-syksy. Mahdollista on suorittaa tutkinto kahdella tai yhdelläkin kirjoituskerralla.

Ilmoittautuminen yo-kirjoituksiin Ilmoittautuminen tapahtuu Wilmassa JA lomakkeella. Lomakkeessa on

ilmoitettava, mitkä kokeet suoritat pakollisina. Ilmoittautuminen tapahtuu henkilökohtaisesti ja vaatii käynnin koulun toimistolla. Voit osallistua jonkin aineen ylioppilaskokeeseen, suoritettuasi oppiaineen pakolliset kurssit. (Kevään kirjoitusten osalta on kaikkien siihenastisten kurssien kyseisessä aineessa oltava suoritettu, niin että jäljellä ovat vain mahdolliset ohjelmassa olevat viimeiset pakolliset kurssit, jotka pitää saada valmiiksi ennen kirjoituksia. Syksyn kirjoitusten osalta on pakolliset kurssit oltava valmiina kevätlukukauden päättyessä.) Pakollisten kurssien suoritetuiksi tuleminen tarkistetaan vielä ennen kirjoituksia. Kts. Osallistumisoikeus

Ilmoittautuminen on SITOVA, mikä tarkoittaa sitä, että tietoja (esim. kokeen taso ja pakollisuus) voi muuttaa vain erittäin painavasta syystä ja vain YTL:n luvalla. Virallisen paperilomakkeen lisäksi opiskelija syöttää samat ilmoittautumistiedot myös Wilman sähköiseen lomakkeeseen.

Ilmoittaudu kevään 2019 yo-kirjoituksiin 1.11. – 23.11. Ilmoittaudu syksyn 2019 yo-kirjoituksiin 2.5. – 4.6.

ERITYISJÄRJESTELYT YO -kokeissa Mahdollisesta lukihäiriöstä tulee hankkia lausunto, joka lähetetään jo ensimmäistä kertaa

22

kirjoitettaessa yo-ilmoittautumisen yhteydessä lautakuntaan. Lukitodistus edellyttää kerran lukukaudessa järjestettävään lukiseulaan osallistumista. Mukaan liitetään aineenopettajan lausunto, jos haetaan erityisjärjestelyjä. Tällöin on oltava kyseessä vähintään keskivaikea lukihäiriö. Lisätietoja saa opolta, kansliasta ja lautakunnan nettisivuilta. kts. sivulta 6 LUKISEULA JA LUKITODISTUS Jos äidinkieli on muu kuin suomi, tulee pyytää äidinkielenopettajalta vieraskielisyystodistus. Kts. sivulta 7 VIERASKIELISYYSTODISTUS KAIKKI ERITYISJÄRJESTELYHAKEMUSTA KOSKEVAT ASIAKIRJAT LIITTEINEEN tulee toimittaa hyvissä ajoin koulun kansliaan : Syksyn kirjoituksiin viim. VIIKOLLA 15 Kevään kirjoituksiin viim. VIIKOLLA 45 Myös sairauden, vamman pohjalta voi hakea eritysjärjestelyjä tai arvioinnin lievennystä. Mukaan on liitettävä erikoislääkärin lausunto. Jos kokelaan suoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste (esim. äkillinen sairaus, lähiomaisen kuolema tai jokin muu traumaattinen kokemus) , voi lautakunta ottaa tämän arvostelussa huomioon. Opiskelijan itsensä on tehtävä aloite asiassa ottamalla yhteyttä rehtoriin.

Ohjeita kokelaalle , jolla on lukihäiriö tai jokin vamma Lukiseulassa kartoitetaan mahdollisia lukihäiriöitä. Jos siitä ilmenee viitteitä, erityisopettaja järjestää erityisen lukitestin, jolla selvitetään lukihäiriön laatua ja astetta. Opiskelija saa mahdollisesta lukihäiriöstään lukilausunnon, joka voidaan toimittaa YTL:aan. Lievä lukihäiriö antaa kokelaalle mahdollisuuden saada arvosanahuojennusta yhdessä yo-kokeessa. Erityisopettaja tekee sähköisen lukilausunnon , johon on pyydetty kommentit vähintään kahdelta aineenopettajalta (äidinkieli ja jokin muu aine). Keskivaikea tai vaikea lukihäiriö antaa kokelaalle mahdollisuuden anoa ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyitä yo-kokeisiin. Valittavia erityisjärjestelyitä ovat esimerkiksi lisäaika kuuntelu- ja kirjallisiin kokeisiin ja isokirjaimiset tehtävät. Näistä erityisjärjestelyistä tulee keskustella etukäteen opettajien ja rehtorin kanssa, jotta selviäisi, mitä erityisjärjestelyitä kannattaa hakea, että niistä olisi oikeasti apua ja hyötyä kokelaalle. Myös kuulovamma , jokin muu vamma tai sairaus (esim. paniikkihäiriö ) antaa kokelaalle mahdollisuuden saada erityisjärjestelyitä yo-kokeisiin. Niihin tarvitaan hakemuksen lisäksi erikoislääkärinlausunto. Ajantasaiset ohjeet löytyvät www.ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkintomaksut Ylioppilastutkintoon ilmoittautumisen sitovuus tarkoittaa mm. velvollisuutta maksaa yo-tutkintomaksut. Maksuista lähetetään lasku kotiosoitteeseen Vantaan kaupungin

23

toimesta. Lasku on perintäkelpoinen. Ylioppilastutkintoa tai erillisiä yo-kokeita suorittamaan ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan ylioppilastutkintoon liittyvät maksut, vaikka ei tulisi kokeeseen. Vain mikäli YTL mitätöi kokelaan ilmoittautumisen kokelaan anomuksesta, voi koemaksujen palautusta pyytää suoraan YTL:lta Kokelaalle ei anneta todistusta ennen kuin hän on suorittanut maksut. Tutkintomaksut ovat perusmaksu tutkintokerralta 14 € ja koekohtainen maksu 28 €. Kokeiden ajoitus Äidinkielen lukutaidon koe aloittaa kevään tutkinnon helmikuun alussa. Muut kokeet ovat maalis-huhtikuussa. Syksyllä aikataulu on tiukempi. Kokeet alkavat syyskuun puolivälin jälkeen. Sähköisissä kokeissa kielten kuuntelut ovat sisäänrakennettu koekokonaisuuteen ilman erillisiä kuuntelukoepäiviä. Ylioppilastutkinto järjestetään koulussa, mutta sitä valvoo ylioppilastutkintolautakunta, joka myös laatii tehtävät ja arvostelee suoritukset. Koulun opettajat suorittavat alustavan arvostelun. Lopulliset tulokset saadaan koululle suunnilleen marraskuun ja toukokuun puolivälissä.

Kokeen uusiminen ja tutkinnon täydentäminen Hyväksytyn kokeen voi uusia kerran ilman aikarajaa. Parempi suoritus otetaan huomioon. Uusimismahdollisuudet voi käyttää siis vielä tutkinnon suorittamisen jälkeenkin. Ylioppilastutkinnossa hylätyn kokeen saa uusia kahdesti, aikaa on kolmen seuraavan tutkintokerran verran. Jollei hylättyä pakollista koetta ole suoritettu hyväksytysti ko. ajassa, koko ylioppilastutkinto on uusittava. Hylätyksi katsotaan myös koe, johon kokelas on ilmoittautunut , mutta jäänyt saapumatta ilman erityisen painavaa syytä, tai koe, josta kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaa suoritusta. Hylätty ylimääräinen koe saadaan uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Tutkintoa saa täydentää ilman aikarajoitusta sellaisella kokeella, mihin ei ole aikaisemmin osallistunut. Myös saman aineen laajemman kokeen suorittaminen täydentäjänä on mahdollista.

YLIOPPILASKOKEIDEN ARVIOINTI

Ylioppilastutkinto järjestetään koulussa, mutta sitä valvoo ylioppilastutkintolautakunta, joka myös laatii tehtävät ja arvostelee suoritukset. Kokeet tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukion asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Yo-tutkintolautakunta voi muuttaa opettajan koululla antamia pisteitä. Jos pisteet muuttuvat paljon ja kokelas on tyytymätön saamiinsa lopullisiin pisteisiin ja arvosanaan , hän voi pyytää YTL:lta maksullisen ( 50 €) tarkistusarvostelun suorittamista. Jos arvosana tarkistusarvostelun johdosta nousee, kokelas saa rahansa takaisin. Toimintaohjeita saa toimistosta ja rehtorilta.

Arvosana lyhenne pistemäärä laudatur l 7 eximia cum laude approbatur e 6 magna cum laude approbatur m 5

24

cum laude approbatur c 4 lubenter approbatur b 3 approbatur a 2 improbatur i 0

Kompensaatio Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin… 12 pistettä kompensoi hylätyn arvosanan, mikäli se on i +, 14 pistettä kompensoi i:n, 16 pistettä kompensoi i -:n ja 18 pistettä kompensoi i =:n. Kokelas, joka saa jossakin pakollisessa kokeessa hylätyn arvosanan, voi silti saada ylioppilastutkintotodistuksen kompensaatiomenettelyn kautta. Se edellyttää riittävän hyvää menestystä muissa kokeissa. Kompensaatio tehdään automaattisesti, ellei sitä erikseen kielletä. Tutkintotodistukset Opiskelija saa kirjoituskokeet suoritettuaan ylioppilastutkintotodistuksen, mikäli aikuislukion oppimäärä on kokonaan suoritettu. Varsinkin tutkintoa hajautetusti suorittavien on syytä tarkkailla kurssikertymäänsä ja huolehtia siitä, että kaikki tarpeelliset kurssit on suoritettu hyvissä ajoin ennen aiottua opiskelun päätösajankohtaa. Opinto-ohjaaja opastaa tarvittaessa vähimmäiskurssimäärään luettavia kursseja koskevissa kysymyksissä. Mikäli oppimäärien kursseja on suorittamatta, ei ylioppilastutkintotodistustakaan saa ennen kuin yhdessä päättötodistuksen kanssa, kun kaikki opinnot on saatettu loppuun.

Syksyllä 2018 valmistuvien pitää saada kurssit valmiiksi 6.11. ja keväällä 2019 valmistuvien 27.4. mennessä. HUOM. Valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan on syytä selvittää toimistossa ja opon kanssa heti viimeisten yo-kirjoitustensa jälkeen, että kaikki pakolliset kurssit on varmasti suoritettu ja että aikuisopetussuunnitelman edellyttämät 44/48 kurssia tulevat varmasti täyteen!

Ennen syksyn ja kevään kirjoituksia julkaistaan koulun nettisivuilla tarkat ohjeet kirjoituksiin liittyvistä kellonajoista ja toimipistekohtaisista järjestelyistä sekä lyhyet ainekohtaiset koeohjeet. Kirjoituksiin ilmoittautuneiden on syytä käydä nettisivuilla tarkistamassa kokeisiin liittyvät ohjeet ajoissa ennen kirjoitusten alkua.

25

SÄHKÖISET YLIOPPILASKOKEET

Ylioppilaskoe on muuttunut sähköiseksi vaiheittain vuosina 2016–2019. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet tulivat syksyllä 2016, ja kevääseen 2019 mennessä kaikki kokeet tehdään sähköisesti. Sähköinen ylioppilaskoe tehdään tietokoneella, ja vastaukset tallennetaan välityspalvelimelle. Käytännössä kannattaa heti opintojen alussa ladata itselleen ainakin seuraavat ohjelmistot : LibreOffice , Geogebra. Kuvankäsittelyohjelmista tulisi ainakin hallita perusteet. Jokainen sähköistä koetta tekevä kokelas tarvitsee kokeen ajaksi käyttöönsä oman tietokoneen, jolla hän suorittaa kokeen. Lisäksi oma kone on opeteltava käynnistämään ylioppilaskirjoituksissa käytettävällä USB-tikulla. Tässä saa ohjeistusta koulun TVT-opettajalta Pekka Rajalalta.

VALMISTAUTUMINEN SÄHKÖISEEN YO-KOKEESEEN

Digitaalinen ylioppilaskoe saattaa jännittää, mutta tilanteessa ei ole mitään pelättävää. Kokeessa mitataan kyseisen oppiaineen hallintaa, mutta muutama tekninen juttu sinun on hallittava. Lue nämä ohjeet huolella ennen koetilannetta! * Tiedät, millä koneella suoritat kokeen (lainattu/oma), ja olet harjoitellut juuri kyseisen koneen käyttöä. * Koneen akku on ladattu täyteen ennen koetta. * Sinulla on tarvittavat oheislaitteet: virtajohto, kuulokkeet ja halutessasi langallinen hiiri. Tarvitset mahdollisesti myös sovittimen (adapteri). Lisälaitteiden on oltava langallisia. * Olet testannut, että kuulokkeet toimivat ja niistä kuuluu ääni * Osaat itse kiinnittää kaikki johdot (virtajohto, internetverkkojohto, kuulokkeet, hiiri). * Osaat avata koneen käynnistyslaitevalikon ja käynnistää koneen USB-tikulta (ns. buuttaus) * Olet harjoitellut sähköistä yo-koetilannetta Abitilla. * Olet tutustunut internetissä sähköisen kokeen yleisohjeisiin www.ylioppilastutkinto.fi/kokelas) * Olet tutustunut internetissä etukäteen aineesi esimerkkikokeisiin: yle.fi/aihe/abitreenit/harjoittele ja digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat * Osaat käyttää kokeessa tarvittavia ohjelmia (esim. LibreOffice) ja tiedät, että niillä tehdyt tehtävät täytyy erikseen tallentaa järjestelmän työpöydälle (digabi) ja siirtää kokeen vastauskenttään. (Mahdollisessa häiriötilanteessa ohjelmilla tekemäsi vastaukset katoavat, jos et ole niitä tallentanut tai siirtänyt vastauskenttiin). * Osaat tehdä Abitti-järjestelmässä kuvankaappauksen tietokoneen näytöltä. * Tiedät, miten näppäimistöllä kirjoitetaan erikoismerkit kuten @-merkki (tätä tarvitaan harjoittelussa ja kurssikokeissa). Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opiskelussa myös lukion aikana, minkä vuoksi on tärkeää, että opiskelijalla on käytössä oma tietokone jo opintojen alkaessa. Lukio-opintoja varten ei tarvitse hankkia uutta laitetta, jos kotoa löytyy kannettava tietokone.

26

Alkuvaiheessa opiskeluun käy kannettava tietokone tai tabletti, joka soveltuu kirjoittamiseen ja jonka saa yhdistettyä lukion langattomaan verkkoon. Tablet-koneet eivät kuitenkaan ole hyväksyttyjä yo-kokeen suorittamislaitteiksi. Lukioissa on tarjolla muutamia yhteiskäyttöön tarkoitettuja laitteita, mutta omien koneiden käyttäminen on suositeltavaa. Kun oma kone on käytössä opintojen aikana, oman tutun laitteen käyttäminen on sujuvaa myös yo-kokeessa. Lukio-opinnot aloittavilla tulee Vantaan lukioiden yhteisen linjauksen mukaan olla kannettava tietokone käytössään.

https://www.abitti.fi/fi/ohjeet/tietokoneen-hankinta/

Sähköiseen ylioppilaskokeeseen osallistuminen edellyttää osallistumista myös BUUTTAUSTYÖPAJAAN, jossa harjoitellaan oman koneen käynnistämistä kokeessa käytettävällä USB-tikulla. Työpajassa saa kysyä muitakin sähköiseen kokeeseen liittyviä ongelmia.

Buuttaustyöpajoja järjestetään ennen kirjoituksia, ajankohdat löytyvät kalenterista oppaan lopusta.

SYKSYN 2018 YO-KOEPÄIVÄT ma 17.9. äidinkieli, lukutaidon koe ke 19.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti , FR, ESP, VC, PC ,, pe 21.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 24.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä :englanti FR, ESP, VC, PC,, ti 25.9. äidinkieli, kirjoitustaidon koe, ja suomi toisena kielenä -koe to 27.9. toinen kotimainen kieli (ruotsi), pitkä ja keskipitkä oppimäärä pe 28.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma 1.10. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperilla)

27

KEVÄÄN 2019 YO-KOEPÄIVÄT Kaikki kokeet sähköisiä ti 12.3. äidinkieli, lukutaidon koe ja suomi toisena kielenä -koe to 14.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä englanti FR, ESP, VC, PC, pe 15.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma 18.3. toinen kotimainen kieli (ruotsi), pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 20.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti ,FR, ESP, VC, PC , pe 22.3. äidinkieli, kirjoitustaidon koe ti 26.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä to 28.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

YLEISOHJEITA Laskimet ja taulukot jätetään tarkastettaviksi aikuislukion toimistoon viimeistään koetta edeltävänä koulupäivänä klo 18.00 (HUOM! Varian kaksoistutkinto-opiskelijat Varian Ojahaantien toimistoon viim. klo 12!) Sekä laskimeen että taulukkoon tulee kiinnittää nimilappu. Laskimen kannet kannattaa jättää kotiin, jos niissä on tekstiä. Kokeissa on oltava mukana omat kirjoitusvälineet kuten kynät, kumi, viivain, harppi, teroitin ym. Paperit saat koetilaisuudessa. Sähköisiin kokeisiin jaetaan paperit muistiinpanoja varten. Mitään omia papereita ei saa viedä kirjoitustilaan. Matematiikan ja mahdollisesti reaaliaineiden kokeissa: laskin, taulukkokirja MAOL ja harppi. Matematiikassa tarvitset vain lyijykyniä. Lyijykynän jälki ei saa olla liian himmeä, sopiva lyijykynä on HB tai nro 2. Ota kirjallisiin kokeisiin mukaasi kopisemattomat jalkineet. Vaatteissa ja eväissä ei saa lukea mitään. Ota varalle myös lämpimiä vaatteita, sillä salissa voi olla viileätä ilmastoinnin vuoksi. Korvatulpat ovat sallittuja. Muista varata mukaasi myös henkilökohtaiset lääkkeesi. Varmista seuraavan aamun herätys ja mene ajoissa nukkumaan.

Myös ajokortti tai muu henkilöllisyystodistus on oltava ehdottomasti mukana.

Matkapuhelimien, älykellojen ja muiden teknisten laitteiden tuominen koetilaisuuteen on ehdottomasti kielletty. Jätä kännykkä ja muut viestintävälineet kotiin! Jos ne kuitenkin ovat mukanasi, jätä ne suljettuna valvojalle säilytettäväksi tai laukkuusi. Huolehdi myös, ettei kellosi piippaa.

Koetilaisuuden aikana hupun pitäminen päässä on kielletty.

28

Ole ajoissa paikalla. Kirjallisiin kokeisiin on saavuttava viimeistään klo 8.30, sähköisiin kokeisiin kuitenkin klo 8.00. Odota aulassa, kunnes valvojat päästävät sisään. Päällysvaatteet ja reput viedään niille varattuun tilaan Lompakon ym. arvotavaran voit ottaa mukaasi saliin ja jättää tuolin viereen lattialle. Henkilöllisyys tarkistetaan ennen kokeen alkua, kun kokelaat ovat paikoillaan, joten ota henkilöllisyystodistus mukaan saliin. Koulun puolesta ei ole mitään tarjoilua, joten ota mukaasi mieleisesi eväät. Käärepaperit on poistettava, samoin juomapullojen etiketit. Tekstejä ei saa näkyä! Mitään paperia ei saa viedä saliin, ei edes paperinenäliinoja. Pöydille jaetaan etukäteen paperinenäliinat, valvojalta voit pyytää tarvittaessa lisää. Pöydälle jaetaan sähköisissä kokeissa myös konseptipapereita muistiinpanoja varten. Varmista ennen kirjoitustilaan menoa, että kaikki kokeessa tarvitsemasi tavarat ovat mukanasi. Salista ei saa palata pukuhuoneeseen ilman valvojan lupaa. Tutkintosalissa on noudatettava ehdotonta hiljaisuutta! Muiden kokelaiden kanssa puhuminen tulkitaan vilpin yritykseksi. Paikkasi löytyy pöydille valmiiksi jaettujen papereiden nimikyltistä. Lapussa on koulun nimi ja numero (Vantaan aikuislukio/1791) sekä oma nimesi ja kokelasnumerosi. Kokelasnumerosi on sama kaikissa kokeissa. Nimikyltteihin ei saa tehdä mitään merkintöjä. Ennen kokeen alkua selostetaan joitakin kyseistä koetta koskevia ohjeita; voit myös vielä kysyä, jos jokin käytännön asia on jäänyt epäselväksi. Kun koe on alkanut, aikaa kirjallisissa kokeissa on kuusi tuntia, ellei sinulla ole lisäaikaa. Kokeesta ei saa poistua ennen klo 12:ta. Jos kokeen aikana on kysyttävä jotakin käytännön asiaa, viittaa tai nouse seisomaan, jolloin valvoja tulee kysymään asiaasi. Kokelas ei saa poistua paikaltaan ilman valvojan lupaa. Lattialle pudonneen kynän tms. voit poimia itse, jos omalta paikaltasi yletyt siihen, muutoin valvoja tulee sen antamaan.

WC-KÄYNNIT Jos haluat käydä WC:ssä, nouse ylös ja odota valvojalta lupaa. Valvojat saattavat yhden kokelaan kerrallaan WC:hen, joten voit joutua odottamaan vuoroasi, kunnes valvojat vapautuvat. Valvoja ilmoittaa sinulle, mitä WC:tä voit käyttää. WC-tiloihin on varattu terveyssiteitä.

JOS SAIRASTUT Hanki tarvittavat lääkkeet ajoissa, jos tiedät esim. kärsiväsi helposti pääkivusta. Koulu ei saa tarjota mitään lääkkeitä. Ota ne mukaan ilman pakkausta. Pysyvänluonteisen vamman, sairauden tai vastaavan mahdollisesta vaikutuksesta koesuorituksiin tulisi keskustella hyvissä ajoin etukäteen apulaisrehtori Harri Tuulion kanssa. Määrätyissä tapauksissa on mahdollisuus tarvittaviin erityisjärjestelyihin.

29

Äkillisessä sairaustapauksessa täytyy hankkia lääkärintodistus samana päivänä. Huolehdi, että todistuksen antaja kirjoittaa todistukseen sairauden kestoajan ja sanallisen arvion siitä, miten todettu sairaus häiritsee ylioppilaskirjoituksiin osallistumista. Ylioppilastutkintolautakunta käsittelee todistuksen ja päättää, otetaanko se arvostelussa huomioon. Toimita lääkärintodistus toimistoon lukiosihteerille. Ääritapauksessa koe voidaan järjestää oppilaan kotona tai sairaalassa. Ilmoita sairaustapauksista viipymättä opettaja Pekka Rajalalle, puh. 050-350 4655 tai apulaisrehtori Harri Tuuliolle, puh. 050-304 3504

KURSSIT JA OPPIKIRJAT

ÄIDINKIELI Äidinkielen taidot edistävät oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta ja kulttuuriin kasvamista. Äidinkielen opetus pyrkii monipuoliseen oman kielen hallitsemiseen ja yhteiskunnan vaatimukset täyttävään kielen taitamiseen. Äidinkieli on taito-, tieto-, kulttuuri ja taideaine. Kielitaidon, viestinnän, kirjallisuuden ja muun kulttuurin sekä kirjoittamisen taidot ovat sen sisältönä.

Oppikirja: JUKOLA Tekstioppi ja JUKOLA 1-5 kurssikohtaiset tehtävävihkot (SanomaPro)

30

Kurssi 1 (ÄI1) Tekstit ja vuorovaikutus , pakollinen kurssi Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä. Keskeiset sisällöt

• oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana

• tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit ja niiden yhdistelmät

• tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen ja näkökulmien erittely sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun

• tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa

• tekstien moniäänisyys

• proosan erittely ja tulkinta: fiktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanien ja novellien analyysi

• tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset

• tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä kirjoittaminen

• ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa

Kurssi 2 (ÄI2) Kieli, kulttuuri ja identiteetti , pakollinen kurssi Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle. Keskeiset sisällöt

• kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa

• kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi, kielen metaforisuus

• suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus

• kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä

• kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely

• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen

31

Kurssi 3 (ÄI3) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa , pakollinen kurssi Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Keskeiset sisällöt

• kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus

• monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissa teksteissä

• proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojen analyysi

• monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa

• kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen

• tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen näkökulmasta

Kurssi 4 (ÄI4) Tekstit ja vaikuttaminen , pakollinen kurssi Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Keskeiset sisällöt

• vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot

• vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot

• tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys

• sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki

• kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja

• argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

Kurssi 5 (ÄI5) Teksti ja konteksti , pakollinen kurssi Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Keskeiset sisällöt

• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä tekstin ilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissa

• tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta

• suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia

• kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee

32

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS (S2)

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaine on tarkoitettu niille, joiden äidinkielenä on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Opinnot siis vastaavat äidinkielenään suomea puhuvien äidinkielen ja kirjallisuuden opintoja. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan osaamisen taso. Opiskelija oppii ja rohkaistuu ilmaisemaan itseään ymmärrettävästi erilaisissa viestintätilanteissa ja voi näin opiskella täyspainoisesti kaikkia lukion oppiaineita. Hänen on myös mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä.

Oppikirja: Kipinä 1-2 ja Kipinä 3-4 (Finn Lectura) Kurssi 1 (S21) Tekstit ja vuorovaikutus Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti suomen kielen keskeisiä rakenteita. Keskeiset sisällöt

• lukion opiskelukulttuuri ja suomen kielen opiskelutekniikka sekä lukiokoulutuksen edellyttämiä viestintätaitoja puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana

• tekstin käsite ja tekstilajit (kertovat, kuvaavat, ohjaavat ja pohtivat tekstit) sekä erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia

• tekstikokonaisuuden rakentuminen, kirjoitusprosessi ja lukustrategiat

• erilaiset vuorovaikutustilanteet ja niissä kommunikointiin tarvittavaa sanastoa

• yleiskielen ja puhekielen eroavaisuuksia, kielen rekisterit ja erilaiset kielimuodot, suomen kielen sananmuodostuskeinot

• tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset

• suomen kielen keskeisten rakenteiden kertaus

• virke, lause, sanaluokat, verbi, predikaatti, aikamuodot, tapaluokat Kurssi 2 (S22) Kieli, kulttuuri ja identiteetti Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle. Keskeiset sisällöt

• kielen, vuorovaikutuksen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys

• eri tekstilajien hallinnan syventäminen

• lauseen rakenne (subjekti, predikaatti, objekti, kongruenssi) ja lausetyypit sekä erilaisten lauseiden tehtävät

33

• suomen kielen vertailu omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys

• suomen kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja kielen kuvallisuus

• kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa rektio, lauseiden ja kappaleiden sidosteisuus

• aineiston pohjalta kirjoittaminen ja kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely

• kuullun ymmärtämisen ja oman viestimisen harjoittelua

• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua

Kurssi 3 (S23) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan. Keskeiset sisällöt

• yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista

• kaunokirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteitä

• kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa

• proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti

• suomalaisen kirjallisuuden keskeinen teos

• tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen ja -ilmiöiden näkökulmasta

• viestien tulkitsemista ja tuottamista

• kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa pronominit, konjunktiot

ENGLANTI A-kieli

OPPIKIRJAT: Kurssit 1-8: On Track ENA1 - Englannin kieli ja maailmani, pakollinen kurssi Tavoitteena on, että opiskelijat ymmärtävät englannin kielen merkityksen kansainvälisen kommunikaation kielenä. Heitä ohjataan arvioimaan omia vahvuuksiaan ja haasteitaan kielenopiskelijana, suunnittelemaan ja asettamaan tavoitteita englannin opiskelulleen. Aihepiireinä on nuorten elämä, onnellisuus, sosiaaliset suhteet, perhe-elämä, inhimillinen moninaisuus ja ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Kielioppiasiat: sanajärjestys, aikamuodot.

34

ENA2 – Ihminen verkostoissa, pakollinen kurssi Opiskelijoita rohkaistaan kertomaan omista mieltymyksistään, toimintatavoistaan ja kuuntelemaan sekä ymmärtämään toisia. Harjaannutetaan taitoja muotoilla mielipiteitä. Kehitetään taitoa tunnistaa ja ennakoida kielenkäytön eroja erilaisissa tilanteissa. Aihepiireinä ovat mielenkiinnon kohteet, vapaa-aika, psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Kielioppiasiat: Passiivi, muodolliset subjektit, persoona-, possessiivi- ja refleksiivipronominit, artikkelit, substantiivien yksikkö ja monikko. ENA3 – Kulttuuri-ilmiöitä, pakollinen kurssi Laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Opiskelijoita rohkaistaan luovaan itseilmaisuun englanniksi ja harjoitellaan erilaisten tekstien tulkintaa ja tuottamista. Kurssin aihepiireinä ovat kulttuuri-identiteetti ja erilaiset kulttuuriset ilmiöt, sosiaalisen ja tapakulttuurin näkökulma sekä kirjallisuus ja taide. Kielioppiasiat: adjektiivit, adverbit ja epäsuora esitys. Välimerkkien ja isojen alkukirjainten käyttöä harjoitellaan. ENA4 – Yhteiskunta ja ympäröivä maailma, pakollinen kurssi Kurssin teemana on yhteiskunnan eri ilmiöitä, näitä teemoja lähestytään mm. tekstien ja keskusteluharjoitusten kautta. Kielioppiasiat: apuverbit, paljoussanat, kansallisuussanat sekä prepositiorakenteita. ENA5– Tiede ja tulevaisuus, pakollinen kurssi Kurssilla luetaan vaativia tieteen ja tekniikan alaa käsitteleviä tekstejä, opiskellen niihin liittyvää sanastoa ja kirjallista tuottamista. Kielioppiasiat: relatiivipronominit, lauseenvastikkeet, yksikkö-monikkoasiat, lukusanat sekä jatketaan prepositiorakenteiden opiskelu

35

ENA6 – Opiskelu, työ ja toimeentulo, pakollinen kurssi Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana sekä käsitellään talousasioita. Kurssin teemoja lähestytään jatko-opintojen tai urasuunnitelmien näkökulmasta. Kielioppiasiat: infinitiivi ja ing-muoto, pronominit ja jatketaan prepositiorakenteiden opiskelua. Syventävät kurssit ENA7 - Kestävä elämäntapa Opiskelija saa valmiuksia ymmärtää ympäristöön, sitä uhkaaviin tekijöihin ja kestävään kehitykseen liittyvää suullista ja kirjallista materiaalia sekä harjoittelee niin suullisia kuin kirjallisia kannanottoja. Kurssilla kerrataan aiempien kurssien kielioppia sekä tehdään ylioppilaskokeeseen harjoittavia tehtäviä. ENA8 – Viesti ja vaikuta puhuen Kurssilla pyritään kehittämään englannin kielen suullista kielitaitoa erilaisissa puheviestintätilanteissa. Myös kuullunymmärrysvalmiuksia, yleisiä viestintästrategioita ja ääntämystä hiotaan. Puhumisvalmiuksiin keskittyvän kurssin loppukokeena on suullisen kielitaidon koe, josta saa kurssiarvosanan lisäksi erillistodistuksen. Soveltavat kurssit ABI-kurssi (ENAabi) Kurssilla kerrataan lukion keskeistä kielioppia sekä sanastoa ja tehdään kirjallisia ja kuunteluharjoituksia. Harjoittelumateriaalina käytetään ylioppilaskoetehtäviä. Kurssikokeena on preliminäärikoe.

RUOTSI, B1-kieli Lukion keskipitkän ruotsin tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä valmius ruotsin kielen käyttöön ylioppilastutkinnossa, jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla. Kaikilla kursseilla harjoitetaan monipuolisesti ruotsin kielen eri osa-alueita myös teknologiaa hyödyntäen. Ruotsin kielen opiskelu tutustuttaa lisäksi erilaisten ruotsinkielisten ja pohjoismaisten kieliyhteisöjen toimintaan ja tapakulttuuriin osana globalisaatiota.

OPPIKIRJAT Kurssi 0: Megafon+ (Otava) Kurssit 1-7: Precis 1-7 / Appel, Fagerholm, Johansson, Määttä, Pesola, Silén, Steenbeck, Tiala (SanomaPro) Oppikirjaksi voi valita joko printtikirjan tai digitaalisen kirjan. Kirja tarvitaan heti kurssin ensimmäisellä oppitunnilla.

36

RUB0 Starttikurssi Aloita ruotsin kielen opiskelusi tästä kurssista! Silloin varmistut siitä, että peruskoulun oppimäärä on paremmin hallussasi. Kurssi auttaa sinua selviytymään sujuvammin ruotsin kursseista 1-5. RUB1 Minun ruotsini. Pakollinen kurssi. Kurssin teemoja ovat: perhe, urheilu ja harrastaminen, koulu, musiikki sekä tietotekniikka. Opiskelija kehittää opiskelutaitojaan ja harjoittelee arjessa, vapaa-ajalla ja matkaillessa tarvittavia viestintä- ja vuorovaikutustilanteita ruotsin kielellä. Kieliopin perusteet, osa 1. RUB2 Hyvinvointi ja ihmissuhteet. Pakollinen kurssi. Kurssin teemoja ovat: terveys ja hyvinvointi, ihmissuhteet, pukeutuminen, asuminen ja matkailu. Opiskelija harjoittelee eri viestintäkanavia käyttäen mielipiteen muodostamista ja toisen huomioivaa aktiivista kielenkäyttöä arkisissa kielenkäyttötilanteissa. Kieliopin perusteet, osa 2.

RUB3 Kulttuuri ja mediat. Pakollinen kurssi. Kurssin teemoja ovat: julkisuus, maahanmuutto, vapaaehtoistoiminta, ympäristöasiat ja journalismi. Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti suullista vuorovaikutusta sekä erilaisten tekstityyppien tulkintaa ja tuottamista. Kielioppiasiat: adjektiivin vertailu, pronomineja, rinnastuskonjunktiot, s-verbit ja konditionaali.

RUB4 Monenlaiset elinympäristömme. Pakollinen kurssi. Kurssin teemoja ovat: julkisuus, maahanmuutto, vapaaehtoistoiminta, ympäristöasiat ja journalismi. Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti suullista vuorovaikutusta sekä erilaisten tekstityyppien tulkintaa ja tuottamista. Kielioppiasiat: verbit, konditionaali, futuuri, apuverbit ja infinitiivin käyttö.

RUB5 Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi. Pakollinen kurssi. Kurssin teemoja ovat: opinnot, työelämä, yrittäjyys ja hyvinvointi. Kurssilla harjoitellaan jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja suullisesti ja kirjallisesti. Kielioppiasiat: sivulauseet, erisnimen suku, s-passiivi ja pronomineja. Syventävät kurssit

RUB6 Viesti ja vaikuta puhuen Kurssilla kehitetään ruotsin suullista kielitaitoa eri puheviestintätilanteissa. Lisäksi harjoitellaan eri viestintästrategioita, hiotaan ääntämystä ja kuunnellaan erilaisia puhujia. Kielioppia kerrataan. Kurssin loppukokeena on suullisen kielitaidon koe, josta saa erillistodistuksen.

RUB7 Kestävä elämäntapa

37

Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta.. Kielioppia kerrataan.

ABI-kurssi. Soveltava kurssi. Erittäin suositeltava! Vastaustekniikan opiskelua,

keskeisen kieliopin kertausta ja sanaston laajennusta. Opettajan materiaali. Kurssin loppukokeena on preliminäärikoe.

ESPANJA, B3-kieli (valinnainen kieli) Opetuksen tehtävä ja yleistavoitteet Opetuksen lähtökohtana on antaa oppilaalle valmius ymmärtää ja käyttää kirjallisesti ja suullisesti espanjaa opiskellun kieliaineksen rajoissa. Aluksi pääpaino on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Kursseilla kiinnitetään huomiota kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen. Opiskelun edetessä puheen ja tekstin ymmärtämisen osuus lisääntyy. Sanaston ja rakenteiden hallintaa laajennetaan johdonmukaisesti.

Arviointi Arvioinnin perustana ovat opiskelulle asetetut tavoitteet ja niiden pohjalta käsitellyt sisällöt ja harjoitetut kielelliset taidot. Arviointi on yhteydessä työtapoihin. Huomiota kiinnitetään opiskelijan työn laatuun, aktiivisuuteen sekä omaehtoiseen työskentelyyn. Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä, poikkeuksista tulee etukäteen sopia opettajan kanssa.

Oppikirjat Entre Amigos , teksti- ja työkirja. /Kautto, Laine, Lehmussaari (SanomaPro) Kurssi 1 (ESP1) Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen. Tutustumme espanjan asemaan maailmassa ja opettelemme espanjan ääntämistä, oikeinkirjoitusta sekä yksinkertaisia arkeen liittyviä viestintätilanteita ja tavallisimpia kohteliaisuusilmauksia. Kurssi 2 (ESP2) Matkalla maailmassa Harjoitellaan erilaisia matkustamiseen liittyviä tilanteita ja muita tavanomaisia asiointitilanteita sekä erilaisia viestintätapoja. Kurssi 3 (ESP3) Elämän tärkeitä asioita Harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Opetellaan kertomaan jokapäiväisestä elämästä, itsestä, ihmissuhteista, mieltymyksistä sekä vapaa-ajanvietosta ja harrastuksista.

38

HUOM! Espanjan kurssit ESP4-6 on mahdollista suorittaa Sotungin etälukiossa tai Tikkurilan lukiossa.

RANSKA, B3-kieli (valinnainen kieli) Ranskan alkeiden ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjalliset vuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen, ja pääpaino on peruskielitaidon oppimisessa arkipäivän tilanteita varten. Tutustutaan ranskankieliseen kulttuuriin ja sen eri osa-alueisiin; käsitellään esimerkiksi elokuvia, musiikkia, kuvataidetta tai mediaa. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.

Oppikirja: Escalier 1 (SanomaPro) Oppikirja on sama kaikilla kursseilla. Kurssi 1 (RAB1) Kurssilla opiskellaan ranskan kielen alkeita ja tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan esimerkiksi tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Kurssi 2 (RAB2) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä esimerkiksi erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Harjoitellaan lisää ranskan ääntämisen vivahteita ja intonaatiota. Kurssi 3 (RAB3) Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, opiskelijoiden kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

39

MATEMATIIKKA, yhteinen opintokokonaisuus

Matematiikan ensimmäinen kurssi (MAY1) on yhteinen lyhyessä ja pitkässä oppimäärässä. Tämän matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden tavoitteena on herättää opiskelijan kiinnostus matematiikkaa kohtaan muun muassa tutustumalla matematiikan moninaiseen merkitykseen. Kurssi 1 (MAY1) Luvut ja lukujonot. Pakollinen kurssi. Reaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta, funktio, kuvaajan piirto ja tulkinta, lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen jono ja summa, geometrinen jono ja summa, logaritmi ja potenssi sekä niiden välinen yhteys.

OPPIKIRJAT: Kurssi 1 (MAY1): MAY1 Luvut ja lukujonot / Halinen, Hähkiöniemi, Juhala, Kurvinen, ym.: (Otava) Kaikki kurssit (lyhyt ja pitkä oppimäärä): Matemaattisten aineiden taulukkokirja MAOL, (Otava), paperinen tai sähköinen

MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä

Lyhyen matematiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa sekä arkielämässään tarvitsemiaan matemaattisia tietoja ja taitoja että valmiudet jatkaa opintojaan lähinnä yhteiskunnallisilla ja humanistisilla aloilla. Lyhyen matematiikan opintojen alussa pyritään huomioimaan se seikka, että monien opiskelijoiden matemaattiset perusvalmiudet ovat päässeet ruostumaan. Lyhyt matematiikka sisältää 6 pakollista kurssia, joista ensimmäinen on yhteinen pitkän matematiikan kanssa. Niiden lisäksi opiskelija voi valita yhden syventävän ja kertaavan kurssin. Tätä suositellaan erityisesti niille opiskelijoille, jotka valitsevat matematiikan ylioppilaskirjoituksissa.

OPPIKIRJAT: Kurssit 2-6 (MAB2-MAB6): Huippu 2-6 /Halinen, Kurvinen, Ottelin, ym (Otava) Jos aiot suorittaa itsenäisesti tai esimerkiksi laskupajakurssilla vanhan OPSin mukaisia kursseja:

Kurssit 1-7 (MAB1-MAB7): Summa 1-7 /Etelämäki, Hellsten, Hirvonen, Nieminen (WSOY)

➢ Laskinsuositus tuntityöskentelyyn: Casio FX-991EX.

Kurssi 2 (MAB2) Lausekkeet ja yhtälöt. Pakollinen kurssi. Suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien muotoileminen yhtälöiksi, yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen, ratkaisujen

40

tulkinta ja arvioiminen sekä toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Kurssi 3 (MAB3) Geometria. Pakollinen kurssi. Kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause, kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen sekä geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa. Kurssi 4 (MAB4) Matemaattisia malleja. Pakollinen kurssi. Lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen, potenssi- ja eksponenttiyhtälöt sekä lukujonot. Kurssi 5 (MAB5) Tilastot ja todennäköisyys. Pakollinen kurssi. Jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen, normaalijakauma, todennäköisyyden käsite ja todennäköisyyden laskulakien käyttö, kombinatoriikka sekä ennusteiden laatiminen. Kurssi 6 (MAB6) Talousmatematiikka. Pakollinen kurssi. Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla.

MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle ammatillisten ja korkeakouluopintojen edellyttämät matemaattiset valmiudet sekä matemaattinen yleissivistys. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Pitkä matematiikka sisältää 10 pakollista kurssia, joista ensimmäinen on yhteinen lyhyen matematiikan kanssa. Kaikkia pitkän matematiikan kursseja ei välttämättä ole kurssitarjottimella, mutta opiskelija voi kysyä näistä kursseista matematiikan opettajalta.

OPPIKIRJAT: Kurssit 2-10 (MAA2-MAA10): Juuri MAA2-10 / Hähkiöniemi, Juhala, Juutinen, ym. (Otava)

➢ TI-Nspire CX CAS -laskinohjelmiston hankkiminen

Lukiossamme käytetään TI-Nspire CAS -ohjelmistoa opintojen tukena pitkässä matematiikassa. Ohjelman avulla onnistuu ratkaisun kirjoittaminen, laskeminen ja matemaattisten kuvioiden piirtäminen myös tulevissa sähköisissä YO-kokeissa. Ohjeet ohjelmiston ostoon ja asennukseen löytyy osoitteesta nspire.fi/aloita.

41

Jos opiskelijalla ei ole entuudestaan mitään laskinta, voi hän hankkia ohjelmiston lisäksi myös erillisen laskimen tuntityöskentelyyn, esimerkiksi funktiolaskimen CASIO fx-991 EX tai TI-30X Pro MultiView. Mikäli opiskelija haluaa ostaa graafisen laskimen TI-Nspire CX CAS, tällöin ohjelmiston hankkiminen ei ole erikseen tarpeen, sillä laskimen mukana on tietokoneohjelman jatkuva lisenssi. Laskimen hankinta on mahdollista jälleenmyyjien kautta. Kurssi 2 (MAA2) Polynomifunktiot ja -yhtälöt. Pakollinen kurssi.

Polynomien tulo ja binomikaavoja, 2. asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen, 2. asteen polynomin jakaminen tekijöihin, polynomifunktio, polynomiyhtälöitä, polynomiepäyhtälön ratkaiseminen. Kurssi 3 (MAA3) Geometria. Pakollinen kurssi.

Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria sekä kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen. Kurssi 4 (MAA4) Vektorit. Pakollinen kurssi.

Vektoreiden perusominaisuudet, vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla, koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo, yhtälöryhmän ratkaiseminen sekä suorat ja tasot avaruudessa. Kurssi 5 (MAA5) Analyyttinen geometria. Pakollinen kurssi.

Pistejoukon yhtälö, suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen sekä pisteen etäisyys suorasta. Kurssi 6 (MAA6) Derivaatta. Pakollinen kurssi.

Rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta, polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen sekä polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen. Kurssi 7 (MAA7) Trigonometriset funktiot. Pakollinen kurssi.

Suunnattu kulma ja radiaani, trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, yhdistetyn funktion derivaatta sekä trigonometristen funktioiden derivaatat. Kurssi 8 (MAA8) Juuri- ja logaritmifunktiot. Pakollinen kurssi.

Potenssien laskusäännöt, juurifunktiot ja -yhtälöt, eksponenttifunktiot ja -yhtälöt, logaritmifunktiot ja -yhtälöt sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat.

42

Kurssi 9 (MAA9) Integraalilaskenta. Pakollinen kurssi.

Integraalifunktio, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali sekä pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. Kurssi 10 (MAA10) Todennäköisyys ja tilastot. Pakollinen kurssi.

Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma, diskreetin jakauman odotusarvo sekä normaalijakauma.

FYSIIKKA

OPPIKIRJAT: Kurssi 1 (FY1): Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä / Lehto, Havukainen, Maalampi, Leskinen: (Sanoma Pro) Kurssi 2 (FY2): Fysiikka 2 Lämpö / Lehto, Havukainen, Maalampi, Leskinen: (Sanoma Pro)

➢ Muut suositeltavat välineet: Laskin (esim. Casio FX 991-EX) ja Matemaattisten aineiden taulukkokirja (MAOL) ovat fysiikan kursseilla hyödyksi.

Kurssi 1 (FY1) Fysiikka luonnontieteenä. Pakollinen kurssi. Fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä, tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen, voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt, tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa sekä tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi. Kurssi 2 (FY2) Lämpö. Pakollinen kurssi. Kurssilla tutustutaan energian käsitteeseen, lämpöopin perusteisiin, kaasujen tilayhtälöihin sekä energiantuotantoon. Lisäksi käsitellään painetta ja lämpölaajenemista. Lisäksi kurssilla käsitellään energian säilymistä ja olomuodon muutoksia. Kurssi sopii hyvin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville ja sen voi käydä, vaikka 1. kurssi olisi vielä käymättä.

KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa.

43

OPPIKIRJAT: Tabletkoulu: KE1 Kemiaa kaikkialla, KE2 Ihmisen ja elinympäristön kemia Kurssi 1 (KE1) Kemiaa kaikkialla. Pakollinen kurssi. Kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään. Alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia. Aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla. Kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana. Kurssi 2 (KE2) Ihmisen ja elinympäristön kemiaa. Pakollinen kurssi. Kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Orgaanisten yhdisteiden kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden rakenteiden mallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla malleilla. Avaruusrakenne ja isomeria. Orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla. Ainemäärä ja pitoisuus. Työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus. Aineen rakenteen analyysimenetelmät kuten spektroskopia.

BIOLOGIA

OPPIKIRJAT: BIOS 1 – 5 / Happonen ym. (Sanoma Pro) Kurssi 1 (BI1) Elämä ja evoluutio. BIOS 1 Pakollinen kurssi Saatavana myös digikirjana sanomapro.fi nettikaupasta puolen vuoden tai neljän vuoden lisenssillä .Biologia tieteenä, elämän määrittely, eliöiden luokittelu, solun perusrakenteet ja toiminnot, lisääntyminen ja evoluutio Kurssi 2 (BI2) Ekologia ja ympäristö. BIOS 2 Pakollinen kurssi Saatavana myös digikirjana sanomapro.fi nettikaupasta puolen vuoden tai neljän vuoden lisenssillä. Ympäristöekologia ja lajien elinmahdollisuudet, populaatiot, eliöyhteisöt, ekosysteemit, kaupunkiekologia, aineiden kierrot ja niiden häiriöt, säteily, biodiversiteetti, ympäristönsuojelu ja maapallon tulevaisuus Kurssi 3 (BI3) Solu ja perinnöllisyys. BIOS 3 ,Syventävä valtakunnallinen kurssi. Saatavana myös digikirjana sanomapro.fi nettikaupasta puolen vuoden tai neljän vuoden lisenssillä. Solututkimus, solun energiatalous, aineiden kuljetus soluun, proteiinit, geenit ja niiden toiminta, solujen rakenne ja lisääntyminen, ominaisuuksien periytyminen, mutaatiot Kurssi 4 (BI4) Ihmisen biologia. BIOS 4 ,Syventävä valtakunnallinen kurssi. Ihmisen anatomia, fysiologia, lisääntyminen, puolustusmekanismit ja elämänkaari. Tällä kurssilla voi korvata terveystiedon kurssin 1 (TE1), mikä on pakollinen opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet lukio-opintonsa alle 18-vuotiaina ennen 1.1.2017.

44

Kurssi 5 (BI5) Biologian sovellukset. BIOS 5, Syventävä valtakunnallinen kurssi. Bakteerit, virukset ja muut mikrobit sekä niiden käyttö bioteollisuudessa, geenitekniikka, jalostus, biotekniikan käyttö lääketieteessä, yksilöntunnistamisessa ja muissa sovelluksissa.

MAANTIEDE

OPPIKIRJAT: GEOS 1-4 / Cantell ym. (Sanoma Pro) Kurssi 1 (GE1) Maailma muutoksessa. Pakollinen kurssi. Saatavana myös digikirjana sanomapro.fi nettikaupasta puolen vuoden tai neljän vuoden lisenssillä. Maantieteen asema, geomedia, luontoon, ympäristöön ja ihmisen toimintoihin liittyvät riskit ja niiden ratkaisumahdollisuudet.

Kurssi 2 (GE2) Sininen planeetta. Pakollinen kurssi. Saatavana myös digikirjana sanomapro.fi nettikaupasta puolen vuoden tai neljän vuoden lisenssillä. Luonnonmaantiede, maan liikkeet, ilmakehä, tuulet, veden kiertokulku, sää, lämpövyöhykkeet ja ilmasto, maaperä, kasvillisuusvyöhykkeet, maapallon rakenne ja endogeeniset tapahtumat, eksogeeniset tapahtumat, jäätiköiden vaikutus maisemaan, luonnonmaisemien tulkinta Kurssi 3 (GE3) Yhteinen maailma. Syventävä valtakunnallinen kurssi. Maantiedettä ihmisen näkökulmasta: kulttuurit, väestö ja asutuksen jakautuminen, ravinnontuotanto ja luonnonvarat, teollisuus, liikenne, kulttuurimaisemat ja urheilun maantiede. Kurssi 4 (GE4) Geomedia. Syventävä valtakunnallinen kurssi. Alueelliset kehittyneisyyserot ja aluesuunnittelu, maantieteelliset tietolähteet, paikkatieto, maantieteellisen tutkielman teko, miten voin osallistua ja vaikuttaa?

FILOSOFIA

OPPIKIRJAT: Argumentti 1, Johdatus filosofiseen ajatteluun / Hirvonen & Nyyssönen: (Sanoma Pro ) Argumentti 2, Etiikka / Hirvonen & Nyyssönen: ( Sanoma Pro ) Kurssi 1 (FI1) Johdatus filosofiseen ajatteluun. Pakollinen kurssi.

45

Saatavana myös digikirjana sanomapro.fi nettikaupasta puolen vuoden tai neljän vuoden lisenssillä. Filosofian luonne, filosofian peruskysymyksiä, filosofinen ajattelu, tieteellinen ajattelu

Kurssi 2 (FI2) Etiikka. Syventävä valtakunnallinen kurssi. Saatavana myös digikirjana sanomapro.fi nettikaupasta puolen vuoden tai neljän vuoden lisenssillä. Mitä etiikka on? Millä perusteella teko on oikea tai väärä? Mitä on hyvä elämä? Miten etiikkaa voi soveltaa? Vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskelevat voivat korvata tämän kurssin suorittamisella elämänkatsomustiedon ykköskurssin (ET1).

TERVEYSTIETO Terveystiedon tarkoituksena on edistää valmiutta ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana ennen 1.1.2017, tulee opiskella vähintään yksi kurssi terveystietoa. Terveystiedon pakollisen kurssin voi korvata myös ihmisen biologiaa käsittelevällä kurssilla BI4.

OPPIKIRJAT: TERVE-kirjasarja, TERVE 1 Terveyden perusteet, TERVE 2 Ihminen, ympäristö ja terveys, TERVE 3 Terveyttä tutkimassa + oma tietokone ja kuulokkeet

Kurssi 1 (TE1) Terveyden perusteet (ei toteuteta joka lukuvuosi)

• terveyden edistäminen

• arjen terveyden osaaminen

• riippuvuus ja päihteet

• tartuntataudit ja kansansairaudet Kurssi 4 (TE4) Terveystiedon ABIkurssi. Soveltava koulukohtainen kurssi. Kurssin tavoitteena on, että

• opiskelija syventää pakollisilla ja syventävillä kursseilla hankkimiaan tietoja ja taitoja

• harjoittelee YO-reaalikoevastausten laadintaa

• keskeiset sisällöt: terveystiedon valtakunnallisten kurssien aihealueet

46

• oppii käyttämään YO-kokeessa käytettäviä ohjelmistoja omalla tietokoneellaan

USKONTO OPPIKIRJA: Uusi Arkki, vuoden 2016 painos.

Kurssi 1 (UE1) Uskonto ilmiönä - kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä. Pakollinen kurssi. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten luonnetta ja sisäistä monimuotoisuutta

• osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimusta

• tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niiden keskeisiä piirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan

• osaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä

• kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä ja työelämässä

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskelevat voivat korvata elämänkatsomustiedon kurssin 1 (ET1) filosofian kurssin 2 (FI2) suorituksella.

HISTORIA OPPIKIRJAT: HI 1: FORUM I /Kohi, Palo ym. (Otava) HI 2: FORUM III Itsenäisen Suomen historia / Kohi, Palo ym. (Otava) HI 3: FORUM II Kohi, Palo ym. (Otava) Historia on humanistinen aine, jonka tarkoituksena on lisätä opiskelijan tietoa ja kiinnostusta ihmiskunnan yhteiseen menneisyyteen. Oppiaineena historian päätarkoitus ei ole muinaisuuden ja lähimenneisyyden tapahtumien pikkutarkka seuraaminen ja kronologia, vaan antaa laaja ja tarkoituksenmukainen kokonaiskuva niistä tapahtumaprosesseista, joiden seurauksia näemme nykyhetkessä kaikkialla ympäristössämme.

47

Kurssi 1 (HI 1) Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa. Pakollinen kurssi. Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opiskelija oppii ymmärtämään historiallisten tapahtumien ja ilmiöiden kautta nykyisyyttä. Kurssin sisältö alkaa ensimmäisten korkeakulttuurien synnystä ja päättyy teollistuvanmaailman kulutusyhteiskunnan kehitykseen.

Kurssi 2 (HI 2) Itsenäisen Suomen historia. Pakollinen kurssi. Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä tapahtumia ja taustoja autonomia ajan (1800-l.) loppupuolelta nykyaikaan. Tarkastellaan Suomen siirtymistä sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan.

Syventävä valtakunnallinen kurssi Kurssi 3 (HI 3) Kansainväliset suhteet. Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan ilmiöitä ja valtasuhteita 1900-luvun alusta nykypäivään. Esille nousevat mm. maailmansotien taustat ja tapahtumat sekä kylmä sota. Välttämätön kurssi yo-kirjoituksia ajatellen.

YHTEISKUNTAOPPI OPPIKIRJAT: Forum 1, Suomalainen yhteiskunta/ Kohi, Liuskari ym. (Otava) FORUM 2 ,Taloustieto, / Kohi, Liuskari ym. (Otava)

Yhteiskuntaoppi on yhteiskunnallinen aine, jonka tarkoituksena on lisätä opiskelijan yhteiskunnallista kiinnostusta ja tietoa ympäröivästä etenkin suomalaisesta yhteiskunnasta. Yhteiskuntatieto käsittelee valtion rakennetta ja suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteitä ja lisäksi oppiaineeseen kuuluvat taloustieto ja lakitieto ja tietoa Euroopan unionin rakenteesta ja toiminnasta.

Kurssi 1 (YH 1) Suomalainen yhteiskunta. Pakollinen kurssi. Kurssi syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Opiskelija tutustuu suomalaisen yhteiskunnan rakenteeseen, kansalaisen perusoikeuksiin ja velvollisuuksiin, hyvinvointivaltion tehtäviin ja rahoitukseen sekä demokraattisen valtion vallankäyttöön ja päätöksentekoon.

48

Kurssi 2 (YH 2) Taloustieto. Pakollinen kurssi. Kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Esiin nousevat työnteon ja yrittämisen merkitys hyvinvoinnin luojana. Lisäksi yhteiskuntaopin reaalikokeisiin aikovan olisi hyvä lukea ja tenttiä myös syventävät valtakunnalliset kurssit YH 3 Lakitieto ja YH 4 EU-tieto. Näiden suorittamisesta on sovittava erikseen aineen opettajan kanssa.

PSYKOLOGIA

OPPIKIRJAT: PS 1: Lukion Psykologia Kurssi 1 /Harri Peltomaa ym. (Opintoverkko) tai Psykologian verkot: käsikirja /Harri Peltomaa ym. (Opintoverkko). Huom!

Uuden opetussuunnitelman mukainen kirja (julkaisuvuosi 2016). Kirjaa ei tarvitse olla vielä ensimmäisellä tunnilla, sillä saat tarkempia tietoja siitä, mikä kirja kannattaa ostaa/lainata kirjastosta. Jälkimmäinen käsikirja pitää sisällään koko lukion psykologian ja sitä suositellaan kirjoittajille.

PS 2: Psykologian verkot: käsikirja /Harri Peltomaa ym. (Opintoverkko).

Huom! Mielellään uuden opetussuunnitelman mukainen (julkaisuvuosi 2016) mutta vanhakin painos käy. Kirja on käsikirja eli se pitää sisällään koko lukion psykologian.

Kurssi 1 (PS 1) Psyykkinen toiminta ja oppiminen. Syventävä valtakunnallinen kurssi.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä

• tuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä kuten tunteet, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistä hyvinvointiaan näitä kuvaavien käsitteiden avulla

• perehtyy oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja osaa pohtia omaa opiskeluaan sen pohjalta

• osaa esittää esimerkkejä psykologisen tutkimuksen aihepiireistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista sekä analysoida ja arvioida tiedon tutkimusperusteita

• ymmärtää psykologisen tiedon perustuvan tutkimukseen ja tunnistaa tieteellisen ajattelun peruspiirteitä

Keskeiset sisällöt Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

49

• ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston toiminnasta

• perustietoa tunteista ja motivaatiosta

• kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan

• perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisesta

• esimerkkejä yksilön toimintaan vaikuttavista tilannetekijöistä Perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön kuten aggressiivisuus, jännittäminen, riippuvuudet, syömiskäyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, onnellisuus tai rakkaus Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista

• oppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perusta

• tehokkaat opiskelumenetelmät

• motivaatio ja oppiminen

Psykologisen tiedon muodostuminen

• psykologian tutkimuskohteet

• arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero

• esimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä

Kurssi 2 (PS 2) Syventävä valtakunnallinen kurssi. Kurssi ei ole virallisen lukion opetussuunnitelman mukainen 2. kurssi, sillä aikuislukiossa on tarjolla vain kaksi kurssia. Kurssilla tutustutaan syvällisesti psykologiaan tieteenä ja sen eri tutkimusaloihin, pohjatietona on 1. kurssilla syntynyt kokonaiskuva psykologiasta. Tavoitteena on koota lukion psykologian opetussuunnitelman eri kurssien keskeisiä teemoja yhteen. Näin 2. kurssi valmentaa myös ylioppilaskirjoituksiin ja luo katsauksen koko lukion psykologiaan. Kurssi rakentuu lähiopetuskerroista sekä niiden lisäksi etätehtävistä, joita tehdään lähiopetuskertojen välillä. Opiskelussa hyödynnetään nettipohjaista oppimisalustaa. Kurssiarvosana rakentuu itsenäisistä tehtävistä (50%) ja koearvosanasta (50%), lisäksi lähiopetuskertojen tuntiaktiivisuudella on arvosanaan positiivinen vaikutus.

50

TEEMAKURSSI

Tutkiva työskentely (TO1) Valinnainen kurssi Teemakurssilla opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää johonkin sovittuun aihepiiriin tai ilmiöön liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen. Opiskelija työskentelee mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden opiskelijoiden tai ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja työskentely tapahtuu pääasiassa koulun ulkopuolisessa toimintaympäristössä. Teemakurssilla tulee pyrkiä tiedonalojen ja oppiainerajojen ylittämiseen. Kurssilla pyritään luovan ja kriittiseen ajattelun kehittämiseen. Työskentelyssä tulee hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa. Teemakurssi voi muodostua esimerkiksi jonkin harraste- tai työelämän projektin suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista tai johonkin taiteenalaan liittyvästä tutkielmasta. Teemakurssin opinto-ohjelmaansa haluavan opiskelijan tulee ottaa yhteys ryhmänohjaajaansa tarkempaa ohjeistusta saadakseen.

??

51

MUISTIINPANOJA:

52

YLEISIÄ TIETOJA JA OHJEITA

TURVAOHJEET

Vantaan aikuislukion molemmissa toimipisteissä noudatetaan isäntäkoulujen turvaohjeita. Poistumistiet on merkitty luokkahuoneiden oviin tai seiniin.

Tupakointi ei ole sallittua koulualueella tupakkalain mukaisesti. Pysäköinti on sallittu vain merkityillä pysäköintipaikoilla. Oppaan lopussa :

• TAULUKKO oman opintosuunnitelman laadinnassa ja seurannassa.

• Lukuvuoden työpäivien KALENTERI, josta ilmenevät koulupäivien

ohjelmat.

• Tikkurilan ja Martinlaakson KURSSITARJOITTIMET kertoo, mitä

oppiaineita ja kursseja milläkin kellonajalla on tarjolla.

HUOM! Kaikkien oppilaiden, joilla on opintosuorituksia muista oppilaitoksista,

on laadittava opinto-ohjelmansa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa!

Kalenterin merkinnät : ma/ke, ti/to , iltakurssien opetuspäiviä, oppitunnin numero etä , monimuotokurssien opetuspäiviä koe , koepäivät palautus , kokeiden palautus erillisen aikataulun mukaan L , lukuvuoden päätös, lakkiaiset XXX , ei koulupäivä

53

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN mukaan:

Kieli- ja kommunikaatio-opinnot Pakolliset Valtakunnall.syventävät

ÄI Äidinkieli ja kirjallisuus 1 2 3 4 5 Abikurssi

S2 Suomi toisena kielenä 1 2 3 4 5

RUB B-ruotsi 1 2 3 4 5 6 7 0-kurssi Abikurssi

ENA A-englanti 1 2 3 4 5 6 7 8 Abikurssi

Muut kielet

espanja 1 2 3 4 5 6

ranska 1 2 3

Matematiikka

MAB Yht. opintokokonaisuus 1 Abikurssi

Lyhyt oppimäärä 2 3 4 5 6

Luonnontieteell.opinnot (5 pakollista)

BI Biologia 1 2 3 4 5

GE Maantiede 1 2 3 4

FY Fysiikka 1 2

KE Kemia 1 2

Humanistisyhteiskunnalliset ja

katsomukselliset opinnot (6 pakollista)

U*/ET Uskonto/elämänkatsomustieto 1

FI Filosofia 1 2

HI Historia 1 2 3 4

YH Yhteiskuntaoppi 1 2 3 4

PS Psykologia 1 2

Teemaopinnot 1

Muut lukion tehtävään kuuluvat oppiaineet

TE Terveystieto Abikurssi (TE4)

TVT-kurssi 1

Yhteensä vähintään 44/48 kurssia

Valitse yhdestä oppiaineesta 2 pakollista kurssia

Koulukoht.soveltavat

54

KURSSIVALINTASUUNNITELMA Vantaan aikuislukio RO:______________ Opiskelija: Suunnitelma laadittu: / 201

1. VUOSI 2. VUOSI 3.VUOSI

1. jakso 1.jakso YO-

kirjoitukset

kevät

20____

1.jakso YO-

kirjoitukset

kevät

20____

ma/ke1 ma/ke1 ma/ke1

ma/ke2 ma/ke2 ma/ke2

ti/to1 ti/to1 ti/to1

ti/to2 ti/to2 ti/to2

2. jakso 2.jakso

ma/ke1 ma/ke1 2.jakso

ma/ke2 ma/ke2 ma/ke1

ti/to1 ti/to1 ma/ke2

ti/to2 ti/to2 ti/to1

3. jakso 3.jakso ti/to2

ma/ke1 ma/ke1

ma/ke2 ma/ke2 3.jakso

ti/to1 ti/to1 YO-

kirjoitukset

syksy

20____

ma/ke1 YO-

kirjoitukset

syksy

20____

to/to2 ti/to2 ma/ke2

4. jakso 4.jakso ti/to2

ma/ke1 ma/ke1

ma/ke2 ma/ke2 4.jakso

ti/to1 ti/to1 ma/ke1

ti/to2 ti/to2 ma/ke2

5. jakso 5. jakso ti/to1

ma/ke1 ma/ke1 ti/to2

ma/ke2 ma/ke2

Kokonaiskurssimäärä

lukion lopussa:

ti/to1 ti/to1

ti/to2 ti/to2

YHT: YHT:

55

JAKSO 1 29.8. - 12.10.2018

Viikko 35 ke 29.8. make1

to 30.8. tito1 INFO uusille opiskelijoille:Tikkurila klo 16-17

pe 31.8. etä1 Viimeinen ilm.päivä uusintakokeeseen

Viikko 36 ma 3.9. make2 INFO uusille opiskelijoille: Martinlaakso klo 16-17

ti 4.9. tito2 ABI-info Martinlaakso klo 16.30-17

ke 5.9. make3

to 6.9. tito3 ABI-info Tikkurila klo 16.30-17

pe 7.9. etä2 Uusintakoe klo 17

Viikko 37 ma 10.9. make 4 YO-buuttauspaja klo 16

ti 11.9. tito4 YO-buuttauspaja klo 16

ke 12.9. make 5

to 13.9. tito5

pe 14.9. etä 3

Viikko 38 ma 17.9. make6 YO-kokeet alkavat: äidinkieli, lukutaito

ti 18.9. tito6

ke 19.9. make7 Vieras kieli, pitkä oppimäärä

to 20.9. tito7

pe 21.9. etä4 Reaali 1: ue,et,yh,ke,ge,tt

viikko 39 ma 24.9. make8 Vieras kieli, lyhyt oppimäärä

ti 25.9. tito8 Äidinkieli, kirjoitustaito+S2-koe

ke 26.9. make9

to 27.9. tito9 Toinen kotimainen kieli

pe 28.9. etä5 Reaali 2: ps,fi,hi,fy,bi

Viikko 40 ma 1.10. make10 Matematiikka

ti 2.10. tito10 Viimeinen ilmoittautumispäivä lukiseulaan

ke 3.10. make11

to 4.10. tito11

pe 5.10. etäkoe LUKISEULA Tikkurilan toimipisteessä klo 15.30

Viikko 41 ma 8.10. make1 koe

ti 9.10. tito1 koe

ke 10.10. make2 koe

to 11.10. tito2 koe

pe 12.10. palautus

Viikko 42 Syysloma 15.-19.10.

56

JAKSO 2 22.10. - 7.12.2018

Viikko 43 ma 22.10. make1 Jaksoinfo Martinlaakso klo 16.45- 17

ti 23.10. tito1

ke 24.10. make2 Jaksoinfo Tikkurila klo 16.45-17

to 25.10 tito2

pe 26.10. etä1 Viimeinen ilm.päivä uusintakokeeseen

Viikko 44 ma 29.10. make3

ti 30.10. tito3

Viimeinen ilmoittautumispäivä LUKISEULAAN ; TILUn yo-info klo 13.15

ke 31.10. make 4

to 1.11. tito4

pe 2.11. etä2 Uusintakoe klo 17, LUKISEULA Tikkurilassa klo 15.30

Viikko 45 ma 5.11. make5 Syksyllä valmistuvien kurssit valmiina !!!

ti 6.11. tito5

ke 7.11. make6

to 8.11. tito6

pe 9.11. etä3

Viikko 46 ma 12.11. make7

ti 13.11. tito7

ke 14.11. make8

to 15.11. tito8

pe 16.11. etä4

Viikko 47 ma 19.11. make9

ti 20.11. tito9

ke 21.11. make10

to 22.11. tito10

pe 23.11. etä5 Viimeinen ilmoittautumispäivä kevään yo-kokeisiin

Viikko 48 ma 26.11. make11

ti 27.11. tito11

ke 28.11. make1 koe

to 29.11. tito1 koe

pe 30.11. etäkoe

Viikko 49 ma 3.12. make2 koe

ti 4.12. tito2 koe

ke 5.12. etäkoe LAKKIAISET

to 6.12. XXX Itsenäisyyspäivä

pe 7.12. palautus

57

JAKSO 3 10.12.2018 - 8.2.2019

Viikko 50 ma 10.12. make1 Jaksoinfo Martinlaakso klo 16.45-17

ti 11.12. tito1

ke 12.12. make2 Jaksoinfo Tikkurila klo 16.45-17

to 13.12. tito2

pe 14.12. etä1

Viikko 51 ma 17.12. make3

ti 18.12. tito3

ke 19.12. make4

to 20.12. tito4

pe 21.12. etä2

22.12.2018 - 6.1.2019 joululoma

Viikko 2 ma 7.1. make5

ti 8.1. tito5

ke 9.1. make6

to 10.1. tito6

pe 11.1. etä3 Viimeinen ilm.päivä uusintakokeeseen

Viikko 3 ma 14.1. make7

ti 15.1. tito7

ke 16.1. make8

to 17.1. tito8

pe 18.1. etä4 UUSINTAKOE klo 17

Viikko 4 ma 21.1. make9

ti 22.1. tito9

ke 23.1. make10

to 24.1. tito10

pe 25.1. etä5

Viikko 5 ma 28.1. make11

ti 29.1. tito11

ke 30.1. make1 koe

to 31.1. tito1 koe

pe 1.2. etäkoe

Viikko 6 ma 4.2. make2 koe

ti 5.2. tito2 koe

ke 6.2. etäkoe

to 7.2. palautus

pe 8.2. XXX

58

JAKSO 4 11.2. - 5.4.2019

Viikko 7 ma 11.2. make1 Jaksoinfo Martinlaakso klo 16.45-17

ti 12.2. tito1

ke 13.2. make2 Jaksoinfo Tikkurila klo 16.45-17

to 14.2. tito2

pe 15.2. etä1 Viimeinen ilm.päivä uusintakokeeseen

Viikko 8 Talviloma

Viikko 9 ma 25.2. make3

ti 26.2. tito3 YO-buuttauspaja klo 16 Tikkurila

ke 27.2. make4 YO-buuttauspaja klo 16 Martinlaakso

to 28.2. tito4

pe 1.3. etä2 Uusintakoe klo 17

Viikko 10 ma 4.3. make5 ABI-info Martinlaakso klo 16.30-17

ti 5.3. tito5 Viimeinen ilm.päivä lukiseulaan, YO-buuttauspaja klo 16 Tikkurila

ke 6.3. make6 ABI-info Tikkurila klo 16.30-17, YO-buuttauspaja klo 16 Martinlaakso

to 7.3. tito6

pe 8.3. etä3 LUKISEULA Tikkurilassa klo 15.30

Viikko 11 ma 11.3. make7

ti 12.3. tito7 Yo-kokeet alkavat: ai lukutaidon koe+S2-koe

ke 13.3. make8

to 14.3. tito8 Vieras kieli, lyhyt oppimäärä

pe 15.3. etä4 Reaalikoe 1: ps, fi, hi, fy, bi

Viikko 12 ma 18.3. make9 Ruotsin kieli

ti 19.3. tito9

ke 20.3. make10 A- kieli

to 21.3. tito10

pe 22.3. etä5 Ai kirjoitustaidon koe

Viikko 13 ma 25.3. make11 Saamen kieli

ti 26.3. tito11 Matematiikka

ke 27.3. make1 koe

to 28.3. tito1 koe Reaalikoe 2: ue, et, yh, ke, ge, tt

pe 29.3. etäkoe

Viikko 14 ma 1.4. make2 koe

ti 2.4. tito2 koe

ke 3.4. etäkoe

to.4.4. XXX

pe 5.4. palautus

59

JAKSO 5 8.4.-1.6.2019 Viikko 15 ma 8.4. make1 Jaksoinfo Martinlaakso klo 16.45-17,

viimeinen ilm. päivä uusintakokeeseen keväällä valmistuville

ti 9.4. tito1

ke 10.4. make2 Jaksoinfo Tikkurila klo 16.45-17

to 11.4. tito2

pe 12.4. etä1 Uusintakoe keväällä valmistuville klo 17

Viikko 16 ma 15.4. make3

ti 16.4. tito3

ke 17.4. make4

to 18.4. XXX

pe 19.4. XXX Pääsiäinen

Viikko 17 ma 22.4. XXX Pääsiäinen

ti 23.4. tito4

ke 24.4. make5

to 25.4. tito5

pe 26.4. etä2 Keväällä valmistuvien suoritusten oltava valmiina

Viikko 18 ma 29.4. make6 TILUn yo-info klo 13.15-13.45

ti 30.4. XXX Vapunaatto

ke 1.5. XXX Vapunpäivä

to 2.5. tito6

pe 3.5. etä3 Viimeinen ilm.päivä uusintakokeeseen

Viikko 19 ma 6.5. make7

ti 7.5. tito7

ke 8.5. make8

to 9.5. tito8

pe 10.5. etä4 Uusintakoe klo 17

Viikko 20 ma 13.5. make9

ti 14.5. tito9

ke 15.5. make10

to 16.5. tito10

pe 17.5. etä5

Viikko 21 ma 20.5. make11

ti 21.5. tito11

ke 22.5. make1 koe

to 23.5. tito1 koe

pe 24.5. etäkoe

Viikko 22 ma 27.5. make2 koe

ti 28.5. tito2 koe

ke 29.5. palautus

to 30.5. XXX Helatorstai

pe 31.5. XXX Viimeinen ilm.päivä syksyn yo-kokeisiin 2.6.

la 1.6. LAKKIAISET

60

MUISTIINPANOJA:

61

VA

NT

AA

N A

IKU

ISLU

KIO

Ma

rtinla

ak

soK

urssita

rjotin

20

18

-19

KU

RSSIT

AR

JOT

IN1

.vu

osi

Jak

sotu

nti

Ku

rssik

urssi

ku

rssi

ma

/ke

0R

AC

1LH

1. Ja

kso

ma

/ke

1E

NA

1A

lön

nM

AB

4

PR

ma

/ke

2M

A1

PR

EN

A4

Alö

nn

29

.8.-1

2.1

0.

ti/to 0

S2

/1

EK

ti/to1

RU

B sta

rttiY

DB

I2

JAA

I4U

H

ti/to2

BI1

JAR

UB

3Y

D

ma

/ke

0R

AC

2LH

2. Ja

kso

ma

/ke

1E

NA

2

LHM

AB

5

PR

ma

/ke

2M

AB

2P

RE

NA

5LH

22

.10

.-7.1

2.

ti/to 0

S2

/2

EK

ti/to1

HI1

KR

IR

UB

4Y

DA

I5U

H

ti/to2

AI1

UH

GE

3JA

ma

/ke

0R

AC

3LH

3. Ja

kso

ma

/ke

1M

AB

3P

RR

UB

5Y

DA

I ab

iU

HT

VT

-pa

ja

10

.12

.20

18

-m

a/k

e2

GE

1JA

MA

B6

P

RR

ua

bi Y

DY

DLH

/PR

8.2

.20

19

ti/to 0

ti/to1

EN

A6

Alö

nn

TE

ab

iP

RI

ti/to2

EN

Aa

bi

ALö

nn

ma

/ke

1FI1

JA

MA

B a

bi

PR

4. Ja

kso

ma

/ke

2FY

1

PR

BI3

JAE

NA

7A

lön

n

ti/to 0

S2

/3

EK

11

.2.-5

.4.

ti/to1

RU

B1

YD

HI2

KR

Iti/to

2Y

H1

K

RI

RU

B6

YD

ma

/ke

0E

NA

8LH

5. Ja

kso

ma

/ke

1E

NA

3LH

AI3

U

HA

MK

-ma

tem

atiik

ka

-

ma

/ke

2A

I2

UH

FY

2P

Rva

linta

ko

eva

lme

nn

us

8.4

.-1.6

.ti/to

1K

E1

A

VG

E2

JA

ti/to2

RU

B2

YD

BI4

JA

2.v

uo

si

4.6

.20

18

3.v

uo

si Mo

nim

uo

tok

urssi

62

VA

NT

AA

N A

IKU

ISLU

KIO

Tik

ku

rila

Ku

rssitarjo

tin 2

01

8-1

9

KU

RS

SIT

AR

JOT

IN1

.vu

osi

3.v

uo

sim

on

imu

oto

ku

rssi

Jak

sotu

nti

ku

rssio

pe

ku

rssio

pe

ku

rssio

pe

ku

rssio

pe

ku

rssi op

ek

urssi

op

e

1. Ja

kso

ma

/ke1

EN

A1

AL

RU

B3

YD

GE

3JA

TV

T-k

urssi

PR

ma

/ke2

AI1

EK

BI2

JA

EN

Aa

bi

AL

29

.8.-1

2.1

0.

ti/to1

ES

P1

PL

PS

1A

KM

AB

4R

K

ti/to2

MA

1R

KE

NA

4H

T

2. Ja

kso

ma

/ke1

ES

P2

PL

UE

1M

KM

A A

2N

AR

UB

4Y

DB

I4JA

YH

2K

RI

ma

/ke2

GE

1JA

HI2

KR

IA

I5E

KG

E4

JA

22

.10

.-7.1

2.

ti/to1

EN

A2

AL

EN

A1

HT

MA

B5

RK

ti/to2

FY1

RK

EN

A5

HT

3. Ja

kso

ma

/ke1

HI1

K

RI

AI3

EK

E

NA

ab

iA

LP

S2

AT

ma

/ke2

YH

1

KR

IE

NA

6A

L

BI5

JA

ma

/ke3

Aia

bi

UH

TE

EM

A-k

urssi

10

.12

.20

18

-ti/to

1E

SP

3 P

LR

UB

EN

A2

HT

MA

A 3

RK

BI3

JAM

AB

6 N

A

8.2

.20

19

ti/to2

Sta

rttiB

I1JA

RU

B5

YD

YD

4. Ja

kso

ma

/ke1

K

E1

A

VH

I3K

RI

Ma

tem

atiik

an

ma

/ke2

R

UB

1H

TA

I4E

Kla

sku

pa

jaP

R

11

.2.-5

.4.

ti/to1

M

AB

2N

AM

A A

4R

KE

NA

7A

LFI2

JA

ti/to2

E

NA

3A

LM

AB

ab

iR

K

5. Ja

kso

ma

/ke1

FI1JA

ma

/ke2

RU

B2

HT

GE

2JA

8.4

.-1.6

.ti/to

1M

AB

3N

AM

A A

5R

K

ti/to2

AI2

EK

FY2

RK

EN

A8

AL

2.v

uo

si

ku

rssi op

e

24

.5.2

01

8

63

Yleisohjeita opiskelijalle

Hanki oppikirjat heti kurssin alkaessa. Kirjatiedot löytyvät

kurssikuvausten yhteydessä. Oppikirja on välttämätön kurssien ja

oppimisen työkalu! Oppikirja voi olla myös sähköinen.

Ota kirjat ja myös kirjoitusvälineet aina mukaan tunnille.

Tule tunneille ajoissa.

Tunneilla keskustelu häiritsee kaikkia muita.

Oppitunneilla on irrottauduttava sosiaalisesta mediasta.

Pyri opiskelemaan säännöllisesti ja varaa aikaa läksyille.

Palauta mahdolliset kirjalliset tehtävät ajoissa.

Valmistaudu kurssikokeisiin pitkäjänteisesti. Viimeisenä iltana ei

enää ehdi paljoakaan.

Aikatauluta eri oppiaineiden opiskelu ennen kurssikokeita.

Poissaolotapauksissa neuvottele opettajan kanssa ja huolehdi että

pysyt kurssin etenemisvauhdissa.

Huolehdi TVT-taidoistasi. Opiskelu ja kokeet sähköistyvät!

Kannettava tietokone on hankittava käyttöön kurssikokeita ja

sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten. Hyödynnä TVT-kurssia!

Opiskeluun liittyvissä epäselvyyksissä voit aina kysyä toimistosta,

opinto-ohjaajalta, opettajilta tai rehtorilta suoraan, puhelimitse tai

sähköisesti.

64

Sotungin etälukio

Sotungin etälukio sijaitsee Itä-Vantaalla Sotungin lukion yhteydessä. Etälukiossa voi

suorittaa aikuislukion koko oppimäärän ja ylioppilastutkinnon tai vain yksittäisiä lukion

kursseja. Tutustu etälukion opinto-oppaaseen kotisivuilla www.etalukio.fi.

Kuinka ilmoittaudun etälukioon?

Keskustele opinto-ohjaajasi kanssa ja varmista etälukiokurssin sopivuus omaan

opintosuunnitelmaasi. Samalla opinto-ohjaajasi opastaa sinua etälukion

käytänteistä.

Täytä sähköinen ilmoittautumislomake kotisivuilla www.etalukio.fi Opintosihteeri lähettää sähköpostitse tunnuksen etälukion Wilmaan ja ohjeet

muutaman arkipäivän kuluessa.

Millaista on opiskelu etälukiossa?

Etälukion kursseille ilmoittaudut oman opinto-ohjaajasi kautta. Kurssi-ilmoittautumiset

pitää tehdä ennen jakson alkamista! Valitun kurssin sisältö avautuu Fronterissa, kun jakso

käynnistyy. Etälukio-opinnoissa käytät samaa Fronter-tunnusta kuin Vantaan

aikuislukiossakin. Mikäli Fronter-tunnuksesi toimivuudessa on ongelmaa, ota yhteyttä

Vantaan aikuislukioon. Tehtävien suoritusohjeet ja kurssin aikataulu esitellään

Fronterissa. Tehtävät suoritetaan ja palautetaan opettajalle ohjeiden ja palautusaikataulun

mukaisesti. Jos tehtävät jäävät palauttamatta, kurssi katsotaan keskeytyneeksi. Jakson

lopussa on koeviikko, jolloin koe suoritetaan Sotungin lukiolla. Koeviikolle

ilmoittaudutaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy kotisivuilta www.etalukio.fi

Milloin jaksot alkavat?

1. jakso 15.8. – 1.10.2018

2. jakso 2.10. - 28.11.2018

3. jakso 29.11.2018 - 5.2.2019

4. jakso 6.2. - 5.4.2019

5. jakso 8.4. - 1.6.2019

Milloin on koeviikko?

Jakso Koepäivät Kokeeseen ilmoittautuminen

1 ma 24.9., ti 25.9., ke 26.9. ja to 27.9.2018 ti 18.9.2018 (viimeistään)

2 ma 19.11., ti 20.11., ke 21.11. ja to 22.11.2018 ti 13.11.2018

3 ma 28.1., ti 29.1., ke 30.1. ja to 31.1.2019 ti 22.1.2019

4 ma 1.4., ti 2.4., ke 3.4. ja to 4.4.2019 ti 26.3.2019

5 ma 20.5., ti 21.5., ke 22.5. ja to 23.5.2019 ti 14.5.2019

Muistettavaa etälukion koeviikolla

Kokeet ovat Sotungin lukiolla iltaisin klo 18.00-20.30 kolmannessa kerroksessa.

Kielten kuuntelukokeet ovat kirjallisen kokeen yhteydessä. Neljästä koeviikon

illasta opiskelija itse valitsee kullekin kirjalliselle kokeelle itselleen sopivan

suoritusillan. Kokeisiin ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella kotisivujen kautta

www.etalukio.fi.

65

Uusintakoepäivä on kerran jaksossa opinto-oppaaseen merkittynä iltana klo 16-19.

Uusintaan ilmoittaudutaan myös sähköisellä lomakkeella kotisivujen kautta

www.etalukio.fi.

Opettaja postittaa kokeen opiskelijan kotiosoitteeseen noin viikon kuluttua

koeviikon päättymisestä kirjallisen palautteen ja arvioinnin kera.

Arviointi

Fronterin kurssihuoneessa on selvitetty jokaisen kurssin osalta arvioinnin ja

kurssiarvosanan muodostumisen periaatteet. Kurssin arvosana julkaistaan

Wilmassa jokaisen jakson päätyttyä kalenteriin merkittynä ajankohtana. Etälukion

opintosihteeri lähettää arvosanat kerran jaksossa Vantaan aikuislukion kansliaan,

jossa tehdään hyväksiluku. Suoritusotteen voi tulostaa omatoimisesti etälukion

Wilmasta ja jaksotodistuksen voi pyytää erikseen etälukion opintosihteeriltä.

Yhteystiedot (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@vantaa.fi)

Opintosihteeri Päivi Ryynänen, puh. 050 304 3717

Etälukiokoordinaattori Eija Immonen, puh. 050 302 9909

Rehtori Esa Partanen, puh. 0400 633 865

Osoite: Sotungin lukio ja etälukio, Sotungintie 19, 01200 Vantaa

66

Vantaan aikuislukio toimii Tikkurilassa ja Martinlaaksossa

Tikkurilan toimipiste sijaitsee Tikkurilan lukion rakennuksessa osoitteessa

Valkoisenlähteentie 53, 01370 Vantaa

Puhelimet

Toimisto / lukiosihteeri Anu Siljanto 050-304 5740

Apulaisrehtori Harri Tuulio , 050-304 3504

Opinto-ohjaaja Kai Rantalainen 050-304 2075

Kulku taloon iltaisin C-portaasta Kauratien puolelta,

käyntiosoite Kauratie 4.

Martinlaakson toimipiste sijaitsee Kauppiaitten kauppaoppilaitoksen Mercuria-talossa

osoitteessa Martinlaaksontie 36, 01620 Vantaa

Puhelimet

Toimisto 050-3045740

Apulaisrehtori Harri Tuulio 050-304 3504

Opinto-ohjaaja Kai Rantalainen 050-304 2075

Opettajien sähköposti on muotoa

etunimi.sukunimi@eduvantaa.fi

Apulaisrehtorin, lukiosihteerin ja opinto-ohjaajan sähköposti on muotoa

etunimi.sukunimi@vantaa.fi

Lisäksi kaksoistutkinto-opetusta annetaan

Varian Ojahaantien tiloissa

Myyrmäessä osoitteessa Ojahaantie 5, 01640 Vantaa