9GEOLOGI 70 (2018)

Vasara ensi-iskuillaTavoitteenaan kohottaa geologian ja minera-logian harrastusta ja tietoja jäsentensä keskuu-dessa sekä totuttaakseen jäseniään yleiseenesiintymiseen perustettiin lauantaina 6.11.1937 silloisella geologian ja mineralogian lai-toksella Snellmanninkatu 3:n Arppeanumissayhdeksänhenkisen perustajajäsenseurueen läs-nä ollessa Vasara, Helsingin yliopiston geolo-ginen kerho. Syntysanat lausuivat kokouksenlopuksi Ahti Simonen (myöhemmin Geolo-gisen tutkimuslaitok-sen kallioperäosastonjohtaja ja professori1962–1979 sekä Vasa-ran kunniajäsen) jaKaarlo Simola.

Aluksi Vasara olipienen piirin juttu: seoli perustettu nimen-omaan Suomen harva-lukuisen geologikun-nan ”yhteisten harras-tusten tyyssijaksi”, ku-ten eräs perustajajäse-nistä kerhon tarkoitus-ta valotti.

SONJA SILVENNOINEN,HENRI HÖYTIÄ ja VILLE NENONEN

Sotien jälkeen Vasaran jäsenmäärä kuiten-kin lähti jyrkkään nousuun, ja vuonna 1952viisitoistavuotinen kerho oli kerännyt yhteenjo puolen sataa geologiaan vihkiytynyttä opis-kelijaa ja ammattilaista. Vasaran jäsenistönperustan ovatkin aina luoneet paitsi opiskeli-jat myös kerhossa aiemmin toimineet jo val-mistuneet henkilöt. Siinä missä piiri koostuivielä 90-luvulle juuri kallioperägeologiaan,mineralogiaan tai malmigeologiaan erikoistu-vista ”kovan puolen” geologeista, ottaa nyky-päivänä lähes jokainen fuksi opintosuuntauk-sestaan riippumatta Vasaran omakseen. Jatkos-sa joukkomme saa vahvistusta myös uusilta

tahoilta, kun geofysiik-ka integroitiin vuoden2017 tutkintouudis-tuksessa geologianopinto-ohjelmiin.

Nykyisin kerhoonkuuluu 121 varsinais-ta jäsentä ja 22 ikijä-sentä. Näiden lisäksikerhoon kuuluneitavanhoja vasaralaisia onmaailmalla arviolta yli800. Kunniajäsenenarvonimi on perintei-sesti annettu historianaikana kerhon toimin-

Vasara,80

”80 vuotta järjellä ja Vasaralla”

vuotta

Helsingin yliopiston geologinen kerho ry,

Kuva 1. Vasaran kuudennet vuosijuhlat Konser-vatoriossa vuonna 1943. Pitkän pöydän päässäistuu Pentti Eskola.

Figure 1. Vasara’s sixth annual celebration,Conservatory in Helsinki, 1943. Pentti Eskola issitting at the end of the table.

Geologi_1_2018.pmd 24.2.2018, 12:539

10 GEOLOGI 70 (2018)

taan poikkeuksellisen ansioituneesti osallistu-neille henkilöille. Tällä hetkellä Vasaralla ontoistakymmentä kunniajäsentä. Aiemmin ker-ho nimesi myös kunniapuheenjohtajia, joinaovat aikojen saatossa toimineet professoritPentti Eskola (HY:n geologian ja mineralogi-an professori 1928–53) ja Väinö Auer (HY:ngeologian ja paleontologian professori 1957–63). Metamorfisen fasiesopin keksijänä tun-nettu Eskola oli Vasaran alkutaipaleen tärkeim-piä henkilöitä ja aina valmiina opastamaan tie-donjanoisia opiskelijoita ekskursioilla sekä tar-joamaan kerholle tärkeää taloudellista tukea.Eskolan tuen muistoksi Vasara järjesti 1950-luvulla useita varainkeräyksiä, joiden tulokse-na on Vasaralla vuodesta 1958 lähtien ollutikuinen oikeus asettaa vuokralainen Kampis-sa Domus Academicalla sijaitsevaan PenttiEskolan nimikkohuoneeseen.

Vasaran toiminta on alusta saakka perus-tunut kolmeen peruskallioon: kokousesitel-miin, ekskursioihin ja virkistystoimintaan.Vaikka esitelmöintiä harrastetaan nykyäänharvakseltaan, on kerho tällä hetkellä tapah-tumien määrällä mitattuna aktiivisempi kuin

koskaan. Vasaran toimintaa pyörittää hallitus,johon on 1980-luvulta lähtien kuulunut yh-deksän jäsentä. Lisäksi Vasara nimeää vuosit-taisessa vaalikokouksessaan lähes 30 virkaili-jaa toimimaan kerhon edun nimissä. Voisikintodeta, että Vasara on edelleen pienen piirinjuttu. Vuoden 2017 Vasaran puhetta johtiHanna Rantanen, ja vuonna 2018 puheenjoh-tajan vasaran ottaa haltuunsa Ville Nenonen.

Vasara yliopistollaja työelämässäJo Arppeanumin aikoina Vasaran toiminnankeskipisteeksi kulminoitui neloskerroksen kah-vihuone, jonne opiskelijat perinteisesti ko-koontuivat lipittämään kahvia, pelaamaannoppaa ja kertomaan, mitä sylki suuhun mil-loinkin sattui tuomaan. Vuosia ja erästä eksy-nyttä painovirhettä myöhemmin vasaralaisetjuovat nykyisin kahvinsa kasvihuoneella Kum-pulan Physicumissa, tuttujen kesken ”kasvik-sella”. Kasvis on vasaralaisen pyhättö, toinenkoti ja sarkofagi. Sinne on helppo tulla, muttavaikea lähteä. Kasviksen luetuin julkaisu onvuodesta 1982 noin neljästi vuodessa ilmesty-

Kuva 2. Joukkovasaralaisia jaGeologian osas-ton henkilökun-taa kokoontu-neena ulosmars-siin tammikuus-sa 2016.

Figure 2. Geologystudents anddepartment staffgathered for ademonstrationand a walkout inJanuary 2016.

Geologi_1_2018.pmd 24.2.2018, 12:5310

11GEOLOGI 70 (2018)

nyt Holoseenin Sanomat, josta julkaistiin tam-mikuussa 80-vuotisjuhlapainos. Syksyisin leh-destä ilmestyy aina Fuksinumero, josta onmuodostunut jokaisen uuden jäsenen johda-tuseepos vasaralaisuuteen. Lehden tämän vuo-situhannen suosikki on ollut entisen päätoi-mittajan Toni Koskisen lanseeraama ”Miksiei?”-palsta, jossa tunnetut suomalaiset vastaa-vat kysymykseen ”Miksi sinusta ei tullut geo-logia?”. Kysymykseen on saatu pohtivia ja sar-kasmin sekaisia vastauksia niin kansanedusta-jilta, presidenttiehdokkailta kuin Suomen Pan-kin pääjohtaja Erkki Liikaseltakin.

Vasara osallistui yliopiston ja geologianlaitoksen päätöksentekoon jo ensimmäisinävuosina. Yhteisöllisiltä 1940–50-luvuilta japoliittisesti aktiivisilta 60–70-luvuilta on siir-rytty – taas kerran – nykyiseen tutkintouudis-tusten ja koulutusleikkausten aikaan. 60-lu-vulle saakka Vasara valitsi aina ehdokkaanHYY:n edustajiston vaaleihin, kun taas 70–80-lukujen vaihteessa Vasara osallistui vuosit-tain HYY:n tutkinnonuudistusryhmän toi-mintaan kahden jäsenen panoksella. Vuoden2017 loppuun asti yliopiston hallinnon ja tut-kintouudistuksen työryhmissä toimii kuusiaktiivista vasaralaista, mutta vuonna 2018määrä putoaa tutkintouudistuksen takia vainkahteen: yksi edustaja maisterilinjojen ja yksikandidaattilinjan suunnitteluryhmässä.

Samat koulutuspoliittiset asiat ovat vuositoisensa jälkeen tapetilla: parempia tuloksiahaetaan opiskelutahtia kiristämällä, ja sitä vas-toin opiskelijat tahtovat lisää opetusresurssejaja opintotukea. Uudistuksilla on aina epäili-jänsä, byrokratian rattaat kun tuntuvat niidenaikana pyörivän eteenpäin liian nopeasti. Va-sarassa siihenkin on osattu reagoida. Viimevuoden koulutusleikkauksiin Vasara osoittikantansa marssimalla ulos kesken luentojentammikuussa 2016. Tavoitteena oli herättäätiedekunnan johdon huomio geologian opin-tojen tulevaisuudesta, kun jo nykyisin niukois-

ta opetus- ja henkilöstöresursseista oltiin leik-kaamassa ahmatin palaa. Jatkuvaa keskusteluahenkilökunnan ja opiskelijoiden välillä on saa-tu aikaan mm. opetuksen kehittämisen työ-ryhmässä (OKTR), jonka avulla on luotu suo-ra ja toimiva väylä nopealle reagoinnille ope-tukseen liittyvissä asioissa.

Vaikuttamisen ohella Vasara on ollut ainavalmis talkoisiin yliopiston ja alan konferens-sien nimissä – ovathan ne tärkeitä kokemuk-sia tuleville geologeille. Pitkäjänteisestä yhteis-työstä kertoo se, että vasaralaiset muodostivatpäätyövoiman vuonna 1986 Helsingissä jär-jestetyssä 17e Nordiska Geologmötetissä jauudestaan, 30 vuotta myöhemmin, 32nd Geo-logical Winter Meetingissä.

Työpaikka on ollut geologian opiskelijal-le vuosien saatossa ajoittain saavuttamatonunelma, ajoittain jokakesäinen itsestäänselvyys.Sotien jälkeinen malminetsinnän buumi mo-ninkertaisti Vasaran jäsenmäärän, kun taas1970–80-luvuilla kesätöiden vähyys johtimyös yli 100 henkilön katoon Vasaran jäsen-määrässä. Nykyisin kenttäkesätarinoita ja -le-gendoja kuulee taas Kasviksella. Töitä tuntuulöytyvän useille aloille, liekö perua jo vuoden1982 Vasaran järjestämästä työllisyysseminaa-rista, jossa uustyöllistäjäaloiksi nimettiin ”ATKsekä ympäristönsuojelu”. Vasaralaiset työllis-tyvät nykyisin entistä laajemmin perinteisenmalminetsinnän lisäksi mm. ympäristökonsul-tointiin, asbestitutkimukseen ja paikkatieto-sovellutuksien pariin.

Vasaran ja alan yritysten yhteistyö kaipai-si tosin molemminpuolista herätystä: tällä het-kellä Vasara tekee keskimäärin vain yhden yri-tysvierailun vuodessa ja Kumpulan opiskeli-jajärjestöjen Kumpulan Potentiaali -rekrytointi-ja työelämätapahtumaan osallistui menneenämarraskuuna vain yksi geologeja työllistäväyritys. Myös vasaralaisten yhteistyö SuomenGeologisen Seuran ja muiden alamme seuro-jen kanssa tullee tulevaisuudessa yhä tärkeäm-

Geologi_1_2018.pmd 24.2.2018, 12:5311

12 GEOLOGI 70 (2018)

mäksi. Monet geologit aloittavat järjestötoi-mintansa juuri opiskelijajärjestöjen parissa, jasieltä saatujen hyvien kokemuksien kautta toi-mijoita ohjautuu eteenpäin isompien seuro-jen ja kerhojen aktiiveiksi.

Vasaran ja geologien ammattiliittona toi-mi pitkään Ympäristöasiantuntijoiden keskus-liitto YKL ry. Vuoden 2017 alussa YKL fuusi-oitui kahden muun luonnonvara-alojen am-mattiliiton kanssa saaden uuden nimen: Loi-mu ry. Samalla liiton jäsenmäärä kasvoi 15 000jäseneen entisestä 3000:sta. Suuremmalla lii-tolla on paremmat resurssit vastata jäsentensäedunvalvonta- ja koulutuspalveluista, mikähyödyttää myös pienehkön geologikunnanasioiden ajamista. Vuoden 2017 alussa Vasa-

ran ammattiliittovastaavien työnimike vaihdet-tiin kerhon hallituksen päätöksellä työelämä-vastaaviksi. Tarkoituksena on vastaavien toi-menkuvan laajentaminen entisestä ammatti-liittojen ja ainejärjestön välisestä tiedotukses-ta yleisempään työelämätoimintaan.

Vasara vapaallaVaikka kerho perustettiin etupäässä opiskelunja harrastuneisuuden tueksi, oli myös virkis-tystilaisuuksilla paikkansa toiminnassa. Mar-raskuiden pimeinä iltoina vietettiin monetvuosijuhlat ja vuodesta 1939 alettiin juhliamyös Jääkausijuhlia. Jääkausijuhlat saivat in-noituksensa silloin kenties vielä ”varttigeolo-giksi” kutsutun Kalevi Virkkalan (HY:n Geo-

Kuva 3. Vasara ekskursiolla Kingston Rangella Kaliforniassa syksyllä 2016. Kuva: Tapani Rämö

Figure 3. Vasara’s excursion to southwestern USA: students at Kingston Range, California, fall 2016.Photo: Tapani Rämö

Geologi_1_2018.pmd 24.2.2018, 12:5312

13GEOLOGI 70 (2018)

logian ja paleontologian dosentti 1959–1980,Geologian tutkimuslaitoksen johtaja ja pro-fessori 1969–1977) esitelmästä, jossa todettiinviimeisen jääkauden loppumisesta kuluneentarkalleen 10 000 vuotta. Yhteistuumin todet-tiin tapauksen olevan juhlan arvoinen, ja niinsovittiin, että vuotuisin kevätpäiväntasaustaedeltävää täysikuuta seuraavana perjantainaistuttaisiin ensin pöytään ja sitten pistettäisiinjalalla koreasti. Juuri Jääkausijuhlissa vuonna1949 julkistettiin Olavi Waldénin suunnitte-lema Vasaran merkki, joka koristaa vielä tänä-kin päivänä jokaista Helsingin yliopiston geo-logian opiskelijan hopeanharmaata haalaria.Ohjelma koostui paitsi ravitsemuksen huoleh-timisesta myös laulamisesta, tanssista, leikeis-tä ja visailuista. Tärkeintä Jääkausijuhlissa olikuitenkin ajankohta. Vasaran kunniajäsenet javanhat vasaralaiset kunnioittavat usein läsnä-olollaan vuotuista Jääkausijuhlaa – juhla on-kin perinteisesti toiminut vanhojen ja nykyis-ten vasaralaisten kohtauspaikkana.

Ainejärjestötoiminnan luonteen muutut-tua ovat tavat ja perinteetkin hieman eläneet:”vujut” ja ”jääkkärit” ovat vähitellen sulautu-neet yhteen ja muodostavat yliopistovuodenisoimmat juhlat. Arjen tiukka aikataulukaanei HYY:n tilapolitiikan ohella anna aina pe-riksi, eikä ajankohtaa alkuvuoden juhlalle oletaidettu enää moniin vuosiin valita vanhaantapaan. Muutosta sopii kummastella, muttamikäpä olisi 80 vuodessa säästynyt ajan ham-paalta. Ilman jäseniä ei ole kerhoakaan, ja ta-voitteena nykyisellä toiminnalla on tarjota jä-senilleen mahdollisimman mielekästä yhdes-säoloa.

Jos ei kevytmielisempää niin ainakin kil-pailullisempaa harrastuneisuutta ollaan hiot-tu urheilutoiminnan parissa. Kerho otti urhei-lutapahtumat toimintaansa vuonna 1956.Ensimmäisenä lajina kokeiltiin lentopalloa,myöhemmin joukkueita muodostettiin yli-opiston jalkapallo- ja kaukalopallo-sarjoihinsekä Akateemiseen Warttiiin. Nykyisin Vasa-

ran futsaljoukkue, FC Hamme-rtime, kilpailee vuosittain yli-opistodivarissa – hopeanhar-maissa pelipaidoissaan, tietysti!Vappuisin Vasara ottaa perintei-sesti mittaa Helsingin yliopistonfysiikan ainejärjestö Resonanssis-ta pesäpallo-ottelussa, jossa sään-töjen oikeudenmukaisuudestakiistellään vuosittain suurin tun-tein. Vapaamuotoisemmin Vasa-rassa urheillaan viikoittaisella lii-kuntavuorolla. Viime vuosinasuosituimmat lajit ovat olleet pe-rinteiset futsal, sulkapallo, sählyja koripallo.

1960-luvulla alkuperäisentoiminnan selkärangan muodos-taneet esitelmät alkoivat hiljal-leen muuntua vapaamuotoisik-si, pitkälle iltaan jatkuneiksi ko-

Kuva 4. Pesäpallojoukkue vappuna 2017. Tappio tuli monen vuo-den voittoputken jälkeen – ensi vapun revanssia odotellessa siis.

Figure 4. Vasara’s 2017 team for the annual May Day game ofFinnish baseball between geologists and physicists. After a multi-year winning streak, Vasara was unfortunately defeated. We areimpatiently waiting for the rematch.

Geologi_1_2018.pmd 24.2.2018, 12:5313

14 GEOLOGI 70 (2018)

koontumisiksi. Sittemmin illat päättyivät maa-ilman parantamiseksi saunojen lauteilla. Ny-kyisin perinteeksi muodostuneeseen saunail-taan kokoonnutaan kerran kuukaudessa. Sau-nailtojen konseptia on myös laajennettu vuo-sittaisesta fuksisaunasta opiskelijoiden ja geo-logian osaston henkilökunnan yhteiseen lai-tossaunaan ja viime keväänä ensimmäistä ker-taa järjestettyyn vanhoille vasaralaisille tarkoi-tettuun alumnisaunaan.

Kun vanhalta vasaralaiselta kysytään ker-hon merkityksestä, nousevat muistoista esiinpoikkeuksetta ekskursiot ja kerhon myötä syn-tyneet ystävyyssuhteet. Kerhon hyväksi on itsekukin uhrannut tunteja, mutta vastineeksi onsaatu kallisarvoisia kokemuksia ja tärkeitä tie-toja, jotka opetuksen kanssa ”ovat tehneet, jatulevat edelleen tekemään ylioppilaasta geo-login”, kuten Jorma Kujanpää 20-vuotiaastaVasarasta julisti. Tietyt asiat eivät siis ole muut-tuneet sitten vuoden 1957. Ekskursiot ovatsäilyttäneet paikkansa yhtenä tärkeimmistäkerhon aktiviteeteista. Opintoretkiä on tehty80 vuoden aikana kaikille mantereille Austra-liaa ja Oseaniaa lukuun ottamatta yhteensä104, joista 62 on suuntautunut kotimaahanja 42 ulkomaille. Näiden lisäksi on pyritty jär-jestämään täsmäiskuja läheisille geologisillenähtävyyksille ja alan yrityksiin.

80-vuotias Vasara80-vuotias Vasara on ollut viime vuosina yli-opistouudistusten myllerryksessä. Moni asiaon toki kuin ennenkin: löylyissä rentoudutaanjoka kuukausi ja kahvia kuluu kasviksella en-tiseen malliin. Ekskursiotoimina on tosinmuuttumassa. Yliopiston hallintorakenteenmuutosten ja budjetin kiristymisen myötä ra-hoituksen takaaminen soveltaviin opintomuo-toihin on epävarmaa tai jopa epätodennäköis-tä. Samalla säännöt ovat tiukat: opetuksenpäälle ei saa järjestää kerhon opintomatkoja.Mikäli nykyisenlaisesta ekskursiokulttuurista

pidetään kiinni myös tulevaisuudessa, on ker-hon ekskursioiden nojattava luultavasti entis-tä enemmän ulkopuoliseen rahoitukseen.

Viime vuosina Vasaran suurimpana haas-teena on ollut historian tunteminen ja perin-teiden säilyminen. Toiminnan koordinointiaja arkistointia on sähköistetty ja välttämättäkaikki perimätieto ei siirry mukana. Yhteydenylläpitämiseksi vanhoihin vasaralaisiin on pe-rustettu alumnien sähköpostilista: vasaran-alumnit@helsinki.fi. Sinne voi liittyä kuka ta-hansa Vasaraan kaipuuta tunteva. Ohjeet löy-tyvät Vasaran nettisivuilta. Tänä vuonna Va-saran alumnisauna järjestetään perjantaina6.4.2018. Sähköpostilistalle liittymällä saa sii-täkin lisätietoa.

Vasaran 80-vuotisjuhlia juhlittiin jo vii-me keväänä 78. Jääkausijuhlien yhteydessäTenalji von Fersenin juhlasalissa Suomenlin-nassa. Paikalle oli saapunut 156 vierasta, jou-kossaan alan yhdistysten ja yhtiöiden edusta-jia sekä tietysti vanhoja vasaralaisia. Ilta pää-tettiin yhteislauluun ”Tuo aika Vasaran”, jos-sa kehotetaan kohottamaan malja ”vuoks’ ystä-väin ja Vasaran”. Jos Vasaralla on lämmin paik-ka sydämessäsi opiskeluvuosien ajalta, keho-tamme sinua toimimaan samoin. Malja 80-vuotiaalle Vasaralle!

SONJA SILVENNOINENHENRI HÖYTIÄ

VILLE NENONENsonja.silvennoinen@helsinki.fi

henri.hoytia@helsinki.fiville.nenonen@helsinki.fi

S.S. ja H.H. ovat Vasaran nykyisiä aktiiveja.V.N. on kerhon työelämävastaava ja nykyinenpuheenjohtaja.

Kirjoitukseen on käytetty lähteinä Vasaran ar-kistojen edellisiä historiankirjoituksia, joita ovatkirjoittaneet mm. Juhani Nuutilainen, Jorma

Geologi_1_2018.pmd 24.2.2018, 12:5314

15GEOLOGI 70 (2018)

Summary:Vasara, The University of HelsinkiGeological Club, 80 years

“80 years, mente et malleo!”

Vasara was founded on the 6th of Novemberin 1937 in Arppeanum, then the Departmentof Geology and Mineralogy at the UniversityHelsinki, by nine geology students. The mainaim of the club was to spread geological andmineralogical knowledge among its membersand to familiarize them with public speaking.From the beginning, Vasara has been a club

Kujanpää, Pentti Markkanen, Anu Karessuo,Leena-Marja Kauranne, Kristiina Aro, PekkaIhalainen ja Henriikka Kivilä.

Kuva 5. Juhlaväkeä maaliskuun 2017 yhdistetyillä 80-vuotis- ja Jääkausijuhlilla.

Figure 5. Guests at the celebration of the traditional End of the Ice Age event and the 80th anniversaryof Vasara, March 2017.

for a small circle, and the activities are stillmainly steered by a board of nine. NowadaysVasara has approximately 160 members,including several fellows and honorarymembers.

Vasara offers a large variety of activities toits members. Seminars, excursions andrecreational events have for many years beenthe glue that bonds the members strongly tothe club. For instance, in the course of the 80years of its history, Vasara has exploredgeological marvels on every continent butAustralia and Oceania.

Vasara’s 80th anniversary was celebratedalong with the annual End of the Ice Agecelebration in the spring of 2017. With 156members participating, the night wasmemorable and appropriate for the honorableage. Let’s raise a toast to Vasara!

Geologi_1_2018.pmd 24.2.2018, 12:5315