VasuriValkeakosken Vasemmistoliitto

Kansan Uutisten yhteistyölehti 2/12

Julkiset palvelut ovat aina olleet suomalaisen ja pohjoismaisen hy-vinvointivaltion kivijalka. Siksi pitäisikin mieluummin puhua hy-vinvointikunnista.

Ne eivät kuitenkaan ole tippu-neet eteemme taivaan armosta. Julkisten palveluiden puolesta on menneinä vuosina käyty kovaa poliittista kamppailua, jonka etu-rintamassa vasemmistolainen työ-väenliike on aina ollut.

Tulevissa kuntavaaleissa rat-kaistaan jälleen, mikä on näiden palveluiden kohtalo. Onko Suo-men kunnissa tulevaisuudessakin toimivat lastentarhat, neuvolat, koulut, kirjastot, terveysasemat, vanhainkodit ja julkinen liikenne? Vai ajetaanko niitä alas leikkaus-ten ja yksityistämisen kautta?

Kun suomalaisilta kysytään tut-kimuksissa, mitkä ovat kunnallis-vaalien isoimmat asiat, on järjes-tys selvä. Tärkeimpinä pidetään terveyspalveluita, vanhustenhoi-toa sekä kouluja ja päiväkoteja. Vasta näiden takana tulevat kun-tauudistus, sen mahdolliset muka-naan tuomat kuntaliitokset tai ve-roäyrin suuruus.

Tämä kertoo siitä, että suoma-laisten selvä enemmistö on val-mis maksamaan nykyistä enem-mänkin veroja, kunhan kaikil-le yhteisistä palveluista pidetään kiinni. Samalla on syytä huomata, että kunnallisvero on muuttunut progressiivisemmaksi, kun perus-vähennystä ja työtulovähennys-tä on korotettu. Suomalaisilla on-kin sama tärkeysjärjestys kuin Va-semmistolla. Palvelut ovat ykkö-senä myös meillä – niin vaaleissa kuin niiden jälkeen käynnistyväl-lä uudella valtuustokaudella.

Palveluiden järjestämiseen liit-tyy myös kysymys hallituksen kuntauudistuksesta. Sen taustalla on turvata mahdollisuus palvelui-hin myös tulevaisuudessa. Kun-tien pitää olla riittävän vahvoja, jotta ne pystyvät itse järjestämään keskeiset lähipalvelut ja päätök-senteon pitää olla suoraan kunta-

Julkiset palveluttarvitsevat puolustajia

laisten päättämillä valtuustoilla. Siksi jatkossa tullaan näkemään kuntaliitoksia, mutta niistä päät-tämisen pitää olla paikallisella ta-solla.

Viime kädessä päätösvallan pi-tää olla kuntalaisilla. Siksi Va-semmiston mielestä mahdolli-set kuntaliitokset voidaan rat-kaista esimerkiksi kansanäänes-tyksillä. Niitä pitää käyttää myös muissa suurissa asioissa. Kansan-äänestysten ohella tarvitaan sil-ti myös muita keinoja kunnallisen lähidemokratian syventämisek-si. Se tarkoittaa kansalaisaloittei-ta, käyttäjädemokratiaa palveluis-sa ja suuremmissa kaupungeis-sa myös kaupunginosavaltuustoja ja maantieteellisesti suurissa kun-nissa aluelautakuntia, joilla on to-dellista päätösvaltaa ja rahaa käy-tössään.

Suuri kysymys kuntavaaleissa on sekin, mikä on tapa, jolla pal-velut järjestetään. Taivutaanko oi-keiston ja elinkeinoelämän aja-maan yksityistämislinjaan vai an-

netaanko hyvinvointivaltiolle uu-si mahdollisuus?

Vasemmiston vastaus on selkeä. Me kannatamme julkisia palve-luita, jotka ovat laadukkaita, mak-suttomia, helposti saavutettavia ja kunnan omana työnä tehtyjä.

Kokemukset palveluiden kil-pailuttamisesta, ulkoistamises-ta, yhtiöittämisestä ja yksityistä-misestä ovat usein huonoja. Yk-sityistämisen kannattajat puhu-vat mielellään palvelutuotannon monipuolisuudesta ja valinnan-vapaudesta. Todellisuudessa yk-sityiset palvelut usein keskittyvät suurten, monesti ylikansallisten yritysten käsiin. Kun yksityinen ketju tai pahimmillaan monopoli valtaa markkinat, seurauksena on usein valinnanvapauden kaventa-minen, laadun heikkeneminen ja kalliimmat hinnat.

Myös Suomesta löytyy esi-merkkejä, joissa yksityisesti omistettu yksityinen yhtiö kier-rättää voittonsa veroparatiisien kautta omistajille puhtaana käteen

Aika moni vaaleissa nyt kil-voitteleva ryhmä näyttää yrit-tävän antaa itsestään kuvan jonkinlaisena muutosvoima-na, uutena vaihtoehtona nyky-menolle. Asioiden parempaan hoitoon näyttäisi nyt riittä-vän tietämystä ja halua, mut-ta miksi ei aiemmin? Miksi ei jo kuluneella vaalikaudella ole tehty erilaisia esityksiä asioi-den parantamiseksi? Tilastot kertovat lahjomatonta kieltään siitä, millä ryhmällä on ollut selkeästi eniten tarjolla vaih-toehtoja ja myös yritystä to-teuttaa niitä.

Muutosesityksiä ajalla 1.1.2009 – 1.10.2012 valtuus-tossa on tehnyt:

Kokoomus 19, Kristillisde-mokraatit 2, Keskusta 4, Pe-russuomalaiset 2, Vihreät (nyt Sdp) 3, Sdp 10, Vasemmisto-liitto 56 ja Reijo Heinonen/IV 12.

Kaupunginhallituksessa vastaavana aikana muutosesi-tyksiä on tehnyt:

Kokoomus 42, Keskusta 0, Perussuomalaiset 4, Sdp 12 ja Vasemmistoliitto 83.

Tarkkuus ei tuossa tilastossa toki liene aivan sataa prosent-tia, mutta melko lähellä kui-tenkin.

Selvää siis on, että Vasem-mistoliitto on ollut ylivoimai-sesti aktiivisin ja yrittänyt ajaa niitä asioita, joita se ennen vii-me vaaleja lupasi. Puheet ei-vät vasureilla ole jääneet pel-kiksi puheiksi. Tuo tilasto ker-too myös selkeästi sen, että Vasemmistoliitto on tarjonnut vaihtoehdon. Jos muutosta ha-lutaan, niin se on tarjolla aino-astaan vasemmalta.

Harri Asikainen KH:n jäsen

Tilastoidut esitykset:

Vasemmisto-liitto on muutosvoima

Kuntavaalit 28.10.2012ennakkoäänestys 17-23.10.2012

– samalla kun verottaja jätetään nuolemaan näppejään.

Kyseessä on myös periaatteelli-nen ero. Kunnan tehtävä on tuot-taa asukkailleen toimivat palve-lut. Yksityisen yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa. Kunnan pal-veluista päätöksiä tekevät kunta-laisten valitsemat päättäjät. Yk-sityisessä yhtiössä päätösvalta on omistajilla.

Yli 30:ssa Suomen kunnassa on jouduttu ulkoistettuja palveluita ottamaan takaisin kunnan työk-si. Syynä on monesti hinnan nou-su ja laadun heikkeneminen. Yhtä moni kunta harkitsee ulkoistettu-jen palvelujen palauttamista kun-nan omaksi työksi.

Julkiset palvelut tarvitsevatkin puolustajia myös tulevaisuudessa. Siksi Vasemmisto.

Paavo ArhinmäkiVasemmiston puheenjohtaja

Kulttuuri- ja urheiluministeri

Viime kädessä päätösvallan pitää olla kuntalaisilla. Siksi Vasemmiston mielestä mahdolliset kuntaliitokset voi-daan ratkaista esimerkiksi kansanäänestyksillä, toteaa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.

2 Vasuri

Pääkirjoitus

Vasuri 2/2012

Julkaisija:Valkeakosken Vasemmistoliit-to

Vastaava toimittaja:Esko Laakso

Toimittaja:Matti Lahtinen

Toimitus:Pääskynkuja 237600 Valkeakoski

Taitto:Asmo Koste

Paino:LehtiyhtymäTuusula2012

VasuriPallopoika

Pian käytävissä kunnallisvaaleis-sa ei ratkaista Suomen EU-lin-jaa, ei päätetä kriisimaiden tuista tai muustakaan eduskunnan toi-mivaltaan kuuluvasta asiasta. Nyt valitaan kuntiin uudet valtuus-tot, jotka päättävät mm. siitä, toi-mivatko terveyspalvelut, millais-ta hoitoa ja hoivaa vanhuksemme saavat, onko päivähoitopaikkoja riittävästi, onko kouluissa kaik-ki hyvin tai ovatko tiet ja kadut kunnossa. Kaikki nuo asiat kos-kettavat meitä jokaista läheisesti ja siksi on tärkeää jokaisen omal-la äänellään vaikuttaa niihin. Ää-nestäminen on tärkeää, mutta eh-kä vielä tärkeämpää on miettiä, ketä ehdokasta ja mitä puoluetta äänestää. Niissä on eroa.

Asioiden hoitoon ja tehtyihin päätöksiin moni tuntuu kaipaavan muutosta. Muutosvoimana moni ryhmä nyt myös esiintyy lupaillen tai ainakin antaen ymmärtää kor-jaavansa asiat tuota pikaa. Vaa-lienaluspuheiden sijaan äänestä-jän kannattaa ennemmin katsoa, mitä kukin ryhmä on pian kulu-neen vaalikauden aikana tehnyt ja esittänyt. Yhtenä hyvänä mitta-rina voidaan pitää tehtyjen muu-tosesitysten määrää. Jos ei ole tul-lut tehtyä kuin muutama muutos-esitys lähes neljän vuoden aikana, tarkoittaa se sitä, että on ollut tyy-tyväinen tehtyihin päätöksiin ja silloin ei ole uskottavaa esiintyä minkäänlaisena muutosvoimana. Pelkät mukavat puheet eivät rii-tä, pitää myös yrittää toteuttaa nii-tä tekemällä esityksiä ja aloitteita.

Vasemmistoliitto on ollut val-

Vasemmisto– muutoksen tekijä

tuuston aktiivisin ryhmä niin pu-heissa, aloitteissa kuin muutos-esityksissäkin. Olemme tehneet valtuustossa muutosesityksiä 56 kpl, kun esimerkiksi Perussuo-malaiset ovat tehneet vain 2 kpl. Olemme johdonmukaisesti puo-lustaneet kouluja ja vaatineet riit-täviä resursseja vanhuksia ja sai-raita hoitamaan. Samoin olemme yrittäneet pitää huolta päivähoito-paikkojen riittävyydestä. Meille on myös ollut tärkeää työllisyys ja tasa-arvo ja monet muut kansa-laisille läheiset asiat.

Tällä linjalla jatkamme vas-taisuudessakin, reilusti ja takkia kääntämättä. Politiikka on voi-malaji, jossa valtuutettujen mää-rä ratkaisee. Tavoitteidemme to-teutuminen riippuu siis siitä, mi-ten suuren valtakirjan kuntalaiset meille vaaleissa seuraavaksi nel-jäksi vuodeksi antavat. Ääni va-semmalle on ääni muutokselle kohti todellista mansikkapaikkaa. Sinä päätät, kuka päättää koskin asioista!

Valkeakosken Vasemmistoliiton vanhaan valtuustoryhmään ovat kuuluneet Esko Laakso (vas.), Kai Muukkonen, ryhmän sihteeri Paavo Järvenpää, ryhmän puheenjohtaja Harri Asikainen, Kaisa Uusitalo ja Kristiina Koskinen.

Kokoomus haluaa sairauslo-maan palkattoman karenssipäi-vän. Tämä lienee oikeistolai-nen tapa edistää tasa-arvoa, sil-lä ennen Kokoomus potki päähän vain köyhiä, mutta nyt tasa-arvon vuoksi myös sairaita.

u u u

Kokoomus haluaa suurkuntia tur-vatakseen kuntien talouden. Kos-kahan he keksivät ikiliikkujan?

Pallopojan laskuopin mukaan liittämällä yhteen kaksi köyhää kuntaa syntyy yksi isompi köyhä kunta. Kokoomus tavoittelee suu-ruutta, myös köyhyydessä.

Kentän laidalla tuumailtuau u u

”On valhe vallan päällä ja vää-ryys voimissaan” laulettiin virres-sä. Uudempi versio voisi kuulua: ”On tuomaripeliä kentällä ja Ha-kaa sorretaan”. Auttaisikohan vie-lä muutama satatuhatta lisää tu-kea Haka Oy:lle veronmaksajilta?

u u u

Kahden pallon taktiikka on nyky-ään kovin suosittua. Kokoomus on taas olevinaan niin huolissaan palveluista ja samaan aikaan tah-too yksityistää palvelut vain hy-väosaisten saataville.

u u u

Sama taktiikka on Persuilla. Pot-kuja satelee joka suuntaan, mutta yleensä huteja, kun pelkällä pu-heella ei pallo saa vauhtia.

u u u

Pallopoikaa huolestuttaa ”kehittä-jien” kaavailut Lepänkorvan puis-ton tuhoamisesta. Jos nuo bisnes-miehet haluavat vettä nähdä, niin sitä näkyy heti rannassa.

u u u

Keskustassa on hiljaista. Keskus-

ta on kaikkien kaveri ja siksi kai kaupunginhallituksessakaan Kes-kustan edustaja ei ole tehnyt ai-nuttakaan muutosesitystä neljän vuoden aikana.

u u u

Itsenäinen Valkeakoski on kanna-tettava asia, mutta ei tuo Itsenäi-nen Valkeakoski-puolue. Äänes-täjällä ei tuossa sekajoukkueessa ole kuluttajansuojaa. Antaessaan äänen yhdelle kohtuullisen järke-välle tyypille saakin ihan jotain päinvastaista.

Pallopoika

Vasemmistoliitto käy Valkea-koskella vaalitaistoon kolmen-kymmenen ehdokkaan joukkuee-na. Valkeakosken Sanomat ana-lysoi eri puolueiden ehdokkai-ta artikkelissa ”Viisikymppinen mies tahtoo vallankahvaan” (VS 25.9.2012). Jatkan tässä arvioin-tia meidän ryhmämme osalta. Ar-viointia voidaan suorittaa erilais-ten kriteerien mukaan. Teen tässä jaottelun ikäryhmittäin ja amma-tin mukaan.

Ehdokkaat ikäryhmittäinKalle Mäkelä edustaa ehdokaslis-tallamme alle kolmekymppisiä.

Ikäryhmään 30-45 kuuluvat Jouni Ahlgren, Mikko Lahtinen, Samu Mäkinen, Sanna-Kaisa Nie-mi, Kaisa Uusitalo, Tuula Vallius ja Markku Viitala.

45-60-vuotiaita ehdokkaita ovat Harri Asikainen, Kari Itäsärkkä, Pirjo Jahn, Leila Jussila, Kari Jär-ventausta, Kari Keski-Hirvi, Mai-

Me käymme vaalitaistohon

ja Kuivasto, Kai Muukkonen, Ar-to Mäki-Kauppila, Timo Rauta-nen, Jari Salmi, Mirja Salminen, Tuula Salminen ja Pentti Savijär-vi.

Paavo Järvenpää, Niilo Kytö-kangas, Esko Laakso, Esko Leh-tonen, Saara Päällysaho, Kari Sie-vers, Seppo Työppönen ja Martti Vartiainen ovat listamme yli kuu-sikymmenvuotiaat.

Ehdokkaat ammattialoittainTeollisuuden, rakennus- ja liiken-nealan työntekijät:

Jouni Ahlgren, huoltomekaa-nikko, hienomekaanikko

Kari Keski-Hirvi, prosessimiesNiilo Kytökangas, varastomiesMikko Lahtinen, autonasentaja,

saneerauskorjaajaArto Mäki-Kauppila, prosessin-

hoitajaKalle Mäkelä, koneistajaTimo Rautanen, paperityönte-

kijäJari Salmi, asiamies, koneistajaPertti Savijärvi, koneenhoitajaMarkku Viitala, linja-autonkul-

jettajaKunnan, seurakunnan ja yhdis-

tysten työntekijät:Pirjo Jahn, seurakunnan työnte-

kijäLeila Jussila, kodinhoitajaMaija Kuivasto, koulukirjaston

hoitaja, pääluottamusmiesEsko Laakso, kiinteistönhoitajaEsko Lehtonen, kirjastovirkai-

lijaKai Muukkonen, talonmies,

pääluottamusmiesSaara Päällysaho, keittäjäMirja Salminen, suurtalouskok-

kiTuula Vallius, perushoitaja, sai-

raanhoitajaopiskelijaMartti Vartiainen, talonmiesAsiantuntijat, yrittäjät ja kä-

dentaitajat:

Jari Salmi

Puheenjohtajan palsta

Harri Asikainen, toiminnanoh-jaaja

Kari Itäsärkkä, taiteilija, seppäPaavo Järvenpää, tilintarkasta-

ja, sosionomiKari Järventausta, hortonomi,

kaupunginpuutarhuriSamu Mäkinen, yo, kalatalous-

tutkintoSanna-Kaisa Niemi, artenomiTuula Salminen, yrittäjäKari Sievers, rakennusmestariSeppo Työppönen, kalastusopasKaisa Uusitalo, tradenomi

Vasemmistoliiton ehdokkaat omaavat monipuolista osaamis-ta ja laajaa elämänkokemusta. Tä-män osaamisen ja kokemuksen he ovat valmiita käyttämään yhteis-ten asioiden hoitamiseen sekä va-semmiston arvojen edistämiseen. Uskon, että sinun on äänestäjänä helppo löytää oma suosikkisi Val-keakosken Vasemmistoliiton lis-talta numerot 35-64.

Jari Salmipuheenjohtaja

Valkeakosken Vasemmistoliitto

3Vasuri

Tasaisin väliajoin herää suo-malaisissa huoli nuorisotyöt-tömyydestä. Maan valtamedi-oissa surraan meidän nuorisoa, jota vuosikymmenestä toiseen uhkaa työkammo ja syrjäyty-minen. Ja kukas sitten maksaa meidän eläkkeemme, kysyvät tuohtuneet keski-ikäiset.

Eipä aikaakaan, niin joku keksii ehdottaa ratkaisuksi eri-tyisiä nuorisopalkkoja. Taus-talla on ajatus, että nuorten työllistämisvaikeudet johtuvat liian korkeista työllistämiskus-tannuksista. Nuorten palkka-ale pienentäisi työntekijän ko-kemattomuudesta aiheutuvaa riskiä ja siten rohkaisisi yrityksiä työllistämään nuoria.

u u u

Me vasemmistossa ajattelemme kuitenkin, että nuorten syrjäy-tyminen työelämästä ei johdu liian korkeista palkoista. Pikemmin-kin syynä on se, että jo nyt nuorten palkkapussi helisee pienempiä kolikoita kuin muiden – jos palkkaa yleensä saavat, sillä nuoret te-kevät leijonanosan myös työpaikkojen palkattomista työharjoitte-luista. Nuoret työllistyvät matalapalkka-aloille, heidän työsuhteen-sa ovat pirstaleisia ja useimmissa työehtosopimuksissakin on nuor-ten palkkaa pienentäviä porrastuksia.

Nuoret ovat myös muulla tavoin työmarkkinoiden paarialuokka: kokemattomuudestaan huolimatta he tekevät vaarallisimmat työt ja työllistyvät epäedullisimmin ehdoin. He kohtaavat vanhempia työntekijöitä useammin maksamatta jääneitä palkkoja, kohtuutto-mia työaikoja, köyhyyttä ja häirintää.

u u u

Palkkojen maksuperusteita ei tietenkään ole kiveen hakattu, jo-ten niistä voi ja pitää keskustella.

Esimerkiksi Suomessa oli vielä muutama vuosikymmen sitten tavallista, että perheellisille maksettiin enemmän kuin sinkuille ja miehille enemmän kuin naisille. Nykyään huollettavien määrästä aiheutuvia toimeentulo-ongelmia hoidetaan mieluummin verotuk-sen kautta ja sukupuoleen perustuvaa palkkausta kutsutaan syrjin-näksi. Nämä ovat poliittisia päätöksiä.

u u u

Myös nuoren työntekijän kuva on muuttunut. Ennen töihin men-tiin teini-iässä, jolloin osa ylöspidosta tuli vielä kotoa ja ammatti-taito hankittiin tekemällä. Nyt työelämään pyrkii ihan toisenlaisia ”nuoria,” usein jo ammattipätevyyden hankkineita aikuisia, joiden oletetaan kattavan elämisensä omilla ansiotuloillaan. Siksi nuorten minipalkat ovat tänään ihan eri asia kuin isovanhempieni aikaan.

Nuorten työehtojen heikentämisen sijaan pitää kysymys kääntää toisin päin: Miten ihmeessä nuori voi kasvaa yhteisönsä vastuun-kantajaksi, jos hänen työuransa alkumetrit ovat yhtä ikäsyrjintää?

Anna Kontula

Palkkaa ei voikatsoa syntymäajasta

Anna Kontula. Kuva: Rami Marja-mäki

Sosiaali- ja terveystoimelle turvattava riittävät resurssitu Lääkäriin pääsy toimivaksi il-man kohtuutonta jonottamista.u Terveyskeskuksen ajanvaraus paikallisesti hoidettavaksi.u Henkilökuntamäärä kotihoidos-sa, vanhainkodeissa, terveyskes-kuksessa ja sairaalassa riittävän suureksi.u Omaishoitajien jaksamisesta huolehdittava.u Sääksmäen vanhainkoti remon-toitava ja säilytettävä vanhainko-tina.u Vakinaisia varahenkilöitä lisää. u Pätkätyöt minimoitava. Kau-pungin oltava esimerkillinen työnantaja.u Yhteistyötä kehittämällä saa-daan lisää resursseja.u Kehitysvammaisten hoito ajan-tasalle, asumistarpeet kuntoon, muutoksiin varauduttava pikai-sesti.u Ennaltaehkäisevään työhön pa-nostamalla saadaan säästöjä.

Kouluille työrauhau Nykyinen kouluverkko säily-tettävä mikäli oppilaita kouluilla riittää.u Kouluterveydenhoitoon panos-tettava.u Opetuksen tuntimääriä ei saa enempää supistaa.u Erityisopetuksen resurssit riit-täviksi.u Koulut saneerattava suunnitel-mallisesti.u Tyryn koulu remontoitava pi-kaisesti.u Sointulan koulu rakennettava uuteen paikkaan.

Päivähoito kuntoonu Päiväkotien tilanahtaudesta päästävä eroon.u Ei saa tulla tilannetta, ettei kau-pungilla ole osoittaa hoitopaik-kaa.u On pikaisesti investoitava päi-väkotirakentamiseen.u Henkilökunnan riittävyys ja pysyvyys turvattava.u Perhepäivähoitajien käyttöä te-hostettava, esim. ylityöt rahana.

Valkeakosken Vasemmiston tavoitteet

Työtä ja asuntoja

u Kaupungin tulee omatoimisesti työllistää nykyistä enemmän vä-keä., myös vakinaisiin työsuhtei-siin.u Tontteja kaavoitettava riittäväs-ti.u Vuokra-asuntojen saatavuus turvattava ja vuokrat pidettävä kohtuullisina.u Ei tuottovaatimuksia Valkea-kosken Asunnot Oy:lle. Kustan-nusten kattaminen riittää.

Vastuullista taloudenhoitoau Ei epärealistisia kehityshank-keita, esim. tavaseu Varat suunnattava välttämättö-miin asioihin.u Kaupungin toiminnat keskitet-tävä omiin tiloihin pois vuokrati-loista.u Maksut ja taksat pidettävä pe-ruspalveluissa kohtuullisina.u Työllisyyden hoito ja työpaik-kojen lisääminen on parasta talo-udenhoitoa.u Kunnallisveroa korotettava prosentilla, tuottaa n. 3,2 milj.u Yhteistyötä kehitettävä kunnan sisällä ja muiden kuntien kanssa.u Kiinteistöjen kunnossapitoon panostettava.

Viihtyisä ympäristöu Kadut ja tiet pidettävä kunnos-sa.u Teknisellä keskuksella oltava riittävät resurssit.u Kaupunki on ihmisille, puistot ja rannat pidettävä kaikille yhtei-

Näiden tavoitteiden toteutumista edistät antamalla äänesi

Vasemmistoliiton ehdokkaille!

Numerot 35-64MUUTOSVOIMA

sinä.u Ekologisuus huomioitava kai-kessa kaupungin toiminnassa.u Energian säästöön kiinnitettävä enemmän huomiota.

Virikkeellistä vapaa-aikaau Mahdollisuus kulttuurin, sivis-tyksen, urheilun ja muun vapaa-ajantoiminnan harrastamiseen on pidettävä nykyisellä hyvällä ta-solla eikä se saa riippua tuloista.u Vapaa-aikakeskus remontoita-va.u Yhdistysten toimintaa autetta-va tarjoamalla edullisia toiminta-tiloja.

Oma työ edullisintau Kaupungin palvelut on tuotet-tava pääsääntöisesti omana työnä. Se on edullisinta ja siitä päätäm-me me itse, eivät bisnesmiehet.u Kaupunki voi toimia tehok-kaasti jos työt organisoidaan jär-kevästi ilman turhaa byrokratiaa.u Kaupungin oman työn tehok-kuus varmistuu henkilöstöä kuun-telemalla ja henkilöstön hyvin-voinnista huolehtimalla.

Kuntalaisia kuultavau On kehitettävä uusia tapoja kuntalaisten mielipiteiden huomi-oimiseksi.u Kaavoitus tehtävä asukkaita kuunnellen.u Kuntalaisten omaa aktiivisuut-ta tuettava.u Valkeakoskella ei ole tarvetta kuntaliitoksiin.

Lue lisää: www.valkeakoski.vas.fi

Ennakkoäänestys 17.-23.10.

Vaalipäivä 28.10.

VAIN ÄÄNESTÄMÄLLÄ

VAIKUTAT!

4 Vasuri

Hyvin hoidetut julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä ja lisäävät turvallisuutta. Kuntien palveluilla ei pidä tehdä bisnestä, vaan ne tulee hoitaa omana työnä ja täydentää ostopalveluina niin, että tuetaan kolmatta sektoria pai-nottaen paikallisuutta ja heiken-tämättä työehtoja. Tällä taataan myös pienyrittäjien toimintamah-dollisuus kunnassa vakaan kump-panin kanssa.

Viimeisin Kunnallisen Eläke-laitoksen eli Kevan teettämä toi-mintaympäristötutkimus paljas-ti, että joka neljäs kunta on pa-lauttanut ulkoistamiaan palveluja omaksi toiminnaksi. Kaiken kaik-kiaan noin puolet kunnista ja kun-tayhtymistä on pohtinut ulkois-tettujen palvelujen palauttamista omaksi tuotannoksi. Syinä palaut-tamiseen ovat olleet ulkoistetun palvelun kustannukset tai heikko laatu.

Kunnilla on kovat paineet työn tuottavuuden nostamiseen, mut-

Oma kunta – oma työta sen kasvullakin on oma hintan-sa, jollei sitä toteuteta oikein ja pitkällä tähtäimellä. Työ ei enää välttämättä ole kokonaisuus, vaan se on pilkottu ja saattaa koos-tua monesta eri tehtäväalueesta. Muutos on jatkuvaa, uusia työn osa-alueita tulee ja toisia menee vakanssien yhdistämisen tai lak-kauttamisten myötä. Työyhteisö ei enää välttämättä tunnista perus-tehtäviä, eikä työyhteisöllä ole ai-kaa olla yhteisöllisiä, vaan tehok-kuus ja tuottavuus sekä erilaiset projektit painavat niskaan.

Yksittäisen työntekijän on vai-kea nähdä oman työnsä merkitys-tä kokonaisuutena, vaan jokainen työntekijä on pakotettu optimoi-maan omaa tulostaan. Yksinäinen työntekijä on aina riskissä pudo-ta kelkasta. Tällainen rakenne ei tue työssä jaksamista eikä pitkäs-sä juoksussa tuloksellisuuttakaan. Paine ja kiire työssä pitää olla oi-keassa suhteessa ja työyhteisölle pitää antaa aikaa löytää kokonai-

Maija Kuivasto

Olen Leila Jussila, 57-v. kodin-hoitaja. Työnkuvanani on vanhus-tenhoito hoitajana kotipalvelu-kotisairaanhoidossa avopuolella. Teen töitä vanhusten kotona. Val-keakoskella olen asunut vuodes-ta 2001 lähtien. Sitä ennen asuin Viialassa, mistä kuljin töihin Val-keakoskelle vuodesta 1987. Mi-nulla on kolme lasta ja 4 pien-tä lastenlasta. Täytyy sanoa, että pienokaisten syntyminen toi pal-jon onnellisuutta mummon elä-mään.

Työnkuva on muuttunut näinä vuosina hyvin paljon sosiaali- ja terveysalalla. Ja kaikki ei välttä-mättä parempaan ja laadukkaam-paan suuntaan. Laatukoulutuksia on kyllä järjestetty kiitettävästi. Pelkät koulutukset eivät kuiten-kaan riitä, tarvitaan myös hoitavia käsiä tekemään sitä laatua. Tie-totekniikka on tullut kuvaan mu-kaan, se jo itsessään vie hoitajan työajasta kolmanneksen. Hoidet-tavat vanhukset ovat huonokun-toisempia kuin vuosia sitten. Hoi-tajien käyttämä aika varsinaiseen hoitotyöhön on kovin vähäistä. Tämä tuo hoitajien jaksamiseen oman lisänsä. Haluamme tehdä varsinaisen hoitotyön hyvin. Kun siihen ei ole aikaa ja anneta mah-dollisuutta, hoitajien sairaslomat ja työssä jaksamisen ongelmat li-sääntyvät.

Pienten lasten perheiden elämi-nen huolestuttaa. Ennaltaehkäise-vä perhetyö lopetettiin vuosia sit-ten. Se jälkeen ongelmat perheis-

Kunnallisvaaliehdokas vasemmiston listalla

sä ovat lisääntyneet huomattavas-ti. Jaksaminen tämän päivän hek-tisessä elämänmenossa on vaike-aa. Vanhempien pitää jaksaa teh-dä täyttä työpäivää, sen jälkeen vielä hoitaa perheensä, kuljetella lapsia harrastuksiin ym. Taloudel-linen pärjääminen pakottaa äidit/isät lähtemään ansiotyöhön jo he-ti äitiys/isyys rahakauden loput-tua. Tässä alkuvaiheessa yhteis-kunnan pitäisi tulla vastaan. Päi-vähoidon lisänä pitää olla vaihto-ehto, ja se olisi kuntalisä perheil-le, jotka haluaisivat hoitaa lapsen-sa kotona kolmevuotiaaksi.

Peruspalvelut täytyy olla kun-nossa. Julkisen puolen palvelut on hoidettava kunnan omana tuo-tantona. Nyt jo nähdään mones-sa kunnassa ostopalvelujen pur-kamisia. On huomattu että alkuun pienellä rahalla ostettu palve-lu, tulee muutaman vuoden pääs-tä kalliimmaksi kuin omana työnä tehty. Ihmisten terveys vaarantuu pienistä säästöistä. Jo esim. katu-valaistuksen säästämisessä synty-vä säästö voi tulla todella kalliiksi tapaturmien muodossa.

Kouluasiat on saatava kun-toon. Ei enää väliaikaisia parak-keja, jotka ovat jääneet jatkumok-si! Nyt täytyy koulujen rakenta-miset ja peruskorjaukset saada al-kamaan, ja heti. Onneksi kukaan ei enää lopeta pikkukouluja, kun ne on jo melkein kaikki lopetet-tu. Kouluille lisää terveydenhoi-tajia ja koulukuraattoreita. Huos-taan otettuja ja syrjääntymisuhan

alla olevia nuoria on liian paljon. Meillä ei ole varaa luopua yhdes-täkään näistä nuorista. Nuorille li-sää harjoittelu- ja työpaikkoja.

Vanhainkotien lopettaminen täytyy pysähtyä Palmurinteen lo-pettamiseen. Sääksmäen vanhain-koti on säilytettävä. Vaikka nyt senioritaloja ja tuettuja asumis-yksiköitä tuleekin, tarvitaan sil-

Leila Jussila

Kuntavaalien lähestyessä kah-den kauden valtuutetulla tun-teet ovat kovin ristiriitaisia, mutta toisaalta kuitenkin hel-pottuneita, kun vihdoin on saa-nut tehtyä päätöksen luopua monivuotisesta luottamushen-kilöurasta ja vuosien varrella monista eri tehtävistä politii-kassa.

Huolestuneita tunteita sen sijaan herättää naisehdokkai-den väheneminen kautta linjan, se ei ole vain vasemmiston il-miö. Ihmettelenkin, mistä moi-nen mahtaakaan viestiä? Siitä-kö, että tässä hektisessä ajas-samme työn, perheen ja politii-kan yhdistäminen on mahdoton yhtälö? Näinhän ei saisi olla, kun tämä maailma ei ole val-mis vieläkään, ei meille naisil-lekaan.

Siksi juuri valtuustossakin tarvittaisiin naisia, nuoria ja kaikenikäisiä tuomaan myös naisen näkökulmaa päätettäes-sä kaikkia kuntalaisia koske-vista arjen asioista. Ja juuri ar-jen asiantuntijoitahan me naiset olemme.

Suuri huoli ja oikeastaan kauhuskenaario on valtuusto-paikkojemme väheneminen uu-sien asetelmien ollessa nyt se-koittamassa korttipakkaa. Esto-lääkityksenä auttaa ainoastaan äänestäminen, siis kipin kapin kaikki uurnille!

Tällaisen viestikapulan näin kuvaannollisesti heittäisin ja toivoisin, että siitä otettaisiin kiinni jatkamaan työtä sosiaali-sesti oikeudenmukaisen, kestä-vän ja tasa-arvoisen yhteiskun-nan puolesta.

Toverillisesti kiittäen ja ää-nestysintoa toivottaen!

Kristiina Koskinenvaltuutettu, Silan pj

Viestin-vaihto

suus ja toisiaan tukeva sosiaali-nen työyhteisö, jolla on tavoitteel-linen ja vastuullinen ote työstä ja tuloksista.

Oma ammattiliittoni JHL on saanut lukuisia yhteydenottoja ja hätähuutoja työntekijöiden kuor-mittavuusasioissa sekä niistä seu-ranneista fyysistä ja psyykkisis-tä ongelmista työpaikoilla. Saira-uslomat lisääntyvät ja kustannuk-set nousevat. Mielestäni perusasi-at ovat ”pepullaan.” Asiat ovat jo ajautuneet monen kohdalta sii-hen, että on vaikea palata samaan työhön kuin aikaisemmin. Varhai-sen puuttumisen malli olisi pitä-nyt ottaa käyttöön jo vuosia sit-ten ja myös esimiesten osaami-seen henkilöstöasioissa olisi pi-tänyt panostaa paljon enemmän. Työsuojelu ja työyhteisön hyvin-vointi on osaksi koettu pakolli-sena riippana eikä sen mahdolli-suuksia ole käytetty hyväksi en-nen kuin sitten, kun jollain työn-tekijällä tai työyhteisöllä on men-

nyt kuppi nurin. Hyvä ja toimiva työyhteisö ei

synny hetkessä, mutta siihen pa-nostaminen tuo tulevaisuudessa panoksen moninkertaisesti takai-

sin niin työn kehittämisessä kuin työssä viihtymisessäkin.

Maija Kuivasto

ti huonompikuntoisille vanhuk-sille hoitopaikkoja. Vuodeosasto-jen korjaaminen on aloitettava pi-kaisesti.

Niin kauan kuin nämä perusasi-at eivät ole kunnossa, ei voida sa-noa, että asumme mansikkapai-kassa!

Leila Jussila

5Vasuri

Valkeakoskella ollaan aivan näi-nä aikoina siirtymässä osittain uu-teen aikakauteen vanhustenhoi-dossa. Tehostettu palveluasumi-nen aloittaa paikkakunnalla toi-mintansa. Samalla kellonlyömällä ovat businessmaailman arvot saa-vuttaneet myllykylämme vanhus-ten laitoshoidon.

Ensimmäisen kerran Valkea-kosken historiassa vanhustenhoi-don palvelutoiminnan arvomaa-ilmassa on ensimmäisellä sijal-la palvelusta saatu tuotto omalle liiketoiminnalle. Edessä on mel-koinen rumba vanhusten itsensä, heidän omaistensa ja henkilöstön kannalta. Aika sitten näyttää, mi-ten tästä haasteellisesta siirtymä-vaiheesta aikanaan selvitään.

Se on nyt jo selvää, että tehos-tettu palveluasuminen tuo lisää asiakkaita sosiaaliviraston pii-riin. Moni asunto ja pirtti pääty-vät myös myyntilistalle, jotta te-hostetun palveluasumisen asia-kas selviytyy jatkossa taloudelli-sista velvoitteistaan. Väinämöi-sen asiakkaalle jää ns. omaa rahaa käyttöön vähimmillään n. 60 eu-roa viikossa, jolla sitten maksel-laan, tai ainakin yritetään maksel-la henkilökohtaisia menoja. Sii-nä voi jäädä joululahjat ostamat-ta. Tätä käteisvaran riittävyyden mielekkyyttä on luottamusmies-ten jatkossa seurattava.

Sääksmäki lahtauslistallaSääksmäen vanhainkoti lakkau-tetaan vuonna 2021. Näin on ta-lous- ja kehitysjohtaja esittänyt.

Vanhustenhoidon palvelun arvomaailma muuttuu

Nyt edetään vanhan kaavan mu-kaan niin, että Sääksmäellä ei teh-dä yhtään mitään toimenpiteitä kiinteistön kunnossapitämiseksi muutamaan vuoteen, joten Sääks-mäen vanhainkoti voidaan purkaa homeisena ja käyttökelvottomana jo seuraavalla valtuustokaudella.

Sääksmäen remontti/uudisra-kennus ovat arvokkaita hankkeita, joten on tarkkaan mietittävä ra-kennusten tulevaisuuden käyttö-tarkoitusta. Olisiko nykyisen toi-minnan rinnalla esim. mielenter-veyskuntoutujien ja alkoholistien hoitopaikkana Sääksmäki miele-käs paikka. Ei kai terveyskeskus-sairaala ole oikea paikka alkoho-listeille?

Vasemmistoliitto on ainoa puo-lue, joka yksiselitteisesti on aset-tunut puolustamaan Sääksmäen vanhainkotia. Me teemme sen ai-na, vaalien ajankohdista riippu-matta.

Enemmän, paremmin, tehokkaamminTällä iskulauseella paikalli-nen kokoomus lähtee hakemaan kansalaisten laajaa luottamusta. Vasurin toimituksen vapaalla suo-mennoksella edellä mainittu ot-sikko tarkoittaa sitä, että palvelui-ta jatkossa tuotetaan kunnallisen palvelutoiminnan sijasta yksityi-sen bisneksen ehdoilla.

Korvat hörössä ja käsi ojossa ollaan valmiita tuhlaamaan 300 000 euroa siihen, että konsult-ti tulee ja kertoo meille 300-si-vuisessa opuksessa, mitä kul-loinkin missäkin tilanteessa kuu-

Kai Muukkonen

luu kokoomuksen ideologian mu-kaan tehdä. Korvien välin käyt-tö, silloin kun se on lähtökohtai-sesti oman ideologiansa vastaista, on ilmeisen kiellettyä toivopuolu-eessa.

Edes ison rahan avulla valta-kunnan parlamenttiin rynnineeltä paikalliselta osan kansan kansan-edustajalta on turha mitään uusia näkökulmia tuovia kannanottoja odottaa (jos kaupungin työnteki-jöille lopputilejä tähtäävät uudet

ideat jätetään luvuista pois). Muu-tenkin, valtakunnan ylimmäs-tä päättävästä elimestä, eli edus-kunnasta on vauhdilla tulossa elii-tin eliittikerho, jonne tavallisel-la duunari/toimihenkilö/pienyrit-täjän taustan omaavalla arkijär-jellä varustetulla tavallisella kan-salaisella ei ole mitään asiaa, kun ei ole varaa vaalityöhön säkki-kaupalla rahaa omasta pussistaan kantaa. Tämä on demokratian ja kansanvallan kehityksen kannalta

erittäin vahingollista. Kaupunginvaltuuston käsitte-

lyssä oli kesällä ministeriön esi-tys kuntarakenteen muuttamises-ta. Kansanedustaja/valtuutettu kä-vi valtuuston puhujapöntössä va-kuuttamassa, että tällainen mak-suton selvitysmies kannattaa val-tiolta ottaa vastaan ja antaa sel-vitysmiehen selvittää. Lapsen us-kon kirkasotsaisuuden tasolla on usko siitä, että selvitysmies pää-tyisi johonkin muuhun johtopää-tökseen, kuin kuntien yhteenliit-tymiseen. Reijokin, ilman mitään nimiä ja tunnuksia kävi pöntös-sä kertomassa, että jos liittyä täy-tyy, niin liitytään sitten Tamperee-seen. Seuraavassa mutkassa po-liittisen elämän sirkusmaailmassa Reijo kumppaneineen päätti pe-rustaa koskiin porukan, joka tar-peen vaatiessa antaa potkut joh-taville virkamiehille eivätkä tule-vaisuudessa hyväksy mitään liit-tymistä kenenkään kanssa.

Kaupunkilaisten kannattaa näin kunnallisvaalisyksynä suhtautua enemmän kuin varauksella pai-kallisten politiikkojen höpinöi-hin esim. vanhusten, vammaisten ja köyhien aseman parantamisen puolesta. Yhtenä hyvänä esimerk-kinä käyköön toivon talon avus-tus, johon ei suurten puolueiden mielestä pidä kaupungin lanttia-kaan satsata. Se jos mikä olisi kä-den ojennus niille, joille jokapäi-väinen lämmin soppa ei ole au-tomaattinen jokapäiväinen etuoi-keus.

Kai Muukkonen(Vas.)

Koneenhoitaja Pertti Savijärven mielestä asioiden hoidon ei tarvit-se välttämättä olla totista torven-soittoa, vaan pieni pilke silmäkul-massa ja joustavuudella päästään paremmin eteenpäin ja parempiin tuloksiin. Hän haluaa kaupungis-tamme käytetyn mansikkapaikka-nimityksen vastaamaan parem-min todellisuutta niin, että kaikil-la olisi hyvä olla varallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta.

Mansikat maistuisivat makeam-malta Pertin mielestä mm. tervey-denhoitoa kehittämällä.

-Terveyskeskuksen ajanva-raus tulee palauttaa takaisin Val-keakoskelle. Turha viedä euro-ja koskin ulkopuolelle, jos itsekin voimme ajanvarauksen hoitaa. Omana työnä hoidettu ajanvaraus olisi varmasti sujuvampaa kuin nykysysteemillä, uskoo Pertti.

Lääkärille pääsy on ensiarvoi-sen tärkeää, eikä tuntien jonotus aulassa ole helppoa sairaalle ih-miselle. Pertin mielestä lääkäreitä tulisi olla enemmän ja esimerkik-si epidemioiden aikaan päivystä-mässä saisi olla useita lääkäreitä.

Pilkettä silmäkulmaan-Olisi myös hyvä, jos joku lää-

käreistä olisi erikoistunut ast-maan, sanoo Pertti ja tuumailee vielä, että lääkäreiden paperitöi-tä vähentämällä jäisi enemmän ai-kaa varsinaiseen hoitotyöhön.

Omalääkärijärjestelmää mo-net ovat arvostelleet, mutta Pertin mielestä se on toimiva systeemi.

Joustavuudella liikenne sujuuKoskilaiseen liikennekulttuuriin Pertti toivoo enemmän yhteen hii-leen puhaltamista. Joustavuudel-la ja toiset huomioimalla kaikki sujuu paremmin. Kaupunki voi-si tuota joustavuutta omilla toi-millaan edistää. Pertti kritisoi lii-an lähellä risteystä olevia hidas-teita, valojen toimivuutta, ylisuu-ria liikenteenjakajia ja yleensäkin liian ahtaiksi tehtyjä risteyksiä ja väyliä.

-Noihin ongelmiin puuttumal-la lisättäisiin liikenteen sujuvuut-ta, niin jalankulkijoille kuin autoi-lijoillekin. Tärkeänä pidän myös,

että Painontien alkupää Roukon-tieltä koululle asti muutettaisiin yksisuuntaiseksi. Nyt se on ahdas pysäköityjen autojen takia ja ai-heuttaa siksi vaaratilanteita, ker-too Pertti.

Puuhaillaan yhdessäTärkeänä mansikkana kotikos-kissamme on nuorison harrastus-mahdollisuudet, joita toki voisi olla enemmänkin. Pertti toivoisi enemmän mukavaa yhdessäoloa ilman totista torvensoittoa, vaik-kapa mopokerhon muodossa.

-Eri yhdistykset voisivat jär-jestää urheilutapahtumia, kunto- ja liikuntatempauksia tai ohjattua metsässä samoilua ja näihin voisi haastaa vaikka asukasyhdistyksiä mukaan, ideoi Pertti.

-Ja vaikka monenlaisia harras-temahdollisuuksia onkin tarjolla, niin puitteet eivät Pertin mieles-tä ole aina kunnossa, esimerkik-si kenttien kunnossapidossa olisi parantamisen varaa.

Harri Asikainen

Pertti Savijärvi

Vasuri6

Valkeakosken Vasemmistoliiton

35 Jouni Ahlgrens. 1969, huoltomekaanikko, hie-nomekaanikkoharrastukset: teatteri, jalkapallo, valmentaminen, kalastus, retkeily, piirustus, kitaransoitto

36 Harri Asikainens. 1959, toiminnanohjaajaharrastukset: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, sanaristikko-jen tekeminen, järjestötyö

37 Kari Itäsärkkäs. 1967, taiteilija, seppäharrastukset: lahjaesineiden teke-minen, koristeveistos, kirjoittami-nen, kalastus, musiikki

38 Pirjo Jahns. 1955, seurakunnan työntekijä, eläkeläinenharrastukset: reumayhdistyksen puheenjohtaja, vammaisjärjestö-jen puheenjohtaja, sivistyslauta-kunta

39 Leila Jussilas. 1955, kodinhoitaja

45 Esko Laaksos. 1949, kiinteistönhoitajaharrastukset: järjestötoiminta ja politiikka, mökkeily, kaupungin-valtuuston jäsen, kaupunginhalli-tuksen varajäsen, teknisen lauta-kunnan varapuheenjohtaja

46 Mikko Lahtinens. 1975, autonasentaja, saneeraus-korjaaja

47 Esko Lehtonens. 1949, kirjastovirkailijaharrastukset: musiikki, laulu, metsästys

48 Kai Muukkonens. 1964, talonmies, pääluottamus-miesharrastukset: JHL:n pääluotta-musmies, sosiaali- ja terveyslau-takunnan jäsen, kaupunginval-tuuston jäsen

49 Kalle Mäkeläs. 1989, koneistajaharrastukset: metsästys, ay-toi-minta, Metallin vaikuttajat

55 Jari Salmi

s. 1956, asiamies, koneistajaharrastukset: Valkeakosken Vasemmistoliiton puheenjoh-taja, työväenlehtityö, järjestö-työ

56 Mirja Salminen

s. 1952, suurtalouskokkiharrastukset: järjestötyö, kokkaa-minen

57 Tuula Salminen

s. 1955, yrittäjä

58 Pertti Savijärvi

s. 1957, koneenhoitaja

59 Kari Sievers

s. 1945, rakennusmestari, eläke-läinen

7Vasuri

64 Markku Viitala

s. 1975, linja-autonkuljettaja

kunnallisvaaliehdokkaat 2012

40 Paavo Järvenpääs. 1934, tilintarkastaja, sosionomiharrastukset: Valkeakosken Va-semmistoliiton sihteeri, eläkeläis-yhdistyksen sihteeri, asukasyh-distyksen sihteeri, kalastuskun-nan ja vesiosuuskunnan sihteeri, eri järjestöjen toiminnantarkasta-ja, avustaminen (perunkirjat, tes-tamentit, kauppakirjat), mökkei-ly, kalastus, marjastus, sienestys, puutarhanhoito

41 Kari Järventaustas. 1954, hortonomi, kaupungin-puutarhuriharrastukset: luonto ja luonnon-suojelu, kotiseututyö, historia, elokuvat ym. taide, Valkeakoski-seuran varapuheenjohtaja, Tam-pereen hyönteistutkijain seura, Tampereen kasvitieteellinen seu-ra, Valkeakosken luonnonsuojelu-yhdistys

42 Kari Keski-Hirvis. 1963, prosessimiesharrastukset: ammattiosaston pu-heenjohtaja, Team

43 Maija Kuivastos. 1958, koulukirjaston hoitaja, pääluottamusmiesharrastukset: JHL:n pääluotta-musmies, lukeminen, ratsastus, neulonta neulontavimmaisten yh-distyksessä, marjastus, sienestys, ay-toiminta, kissanhoito

44 Niilo Kytökangass. 1948, varastomiesharrastukset: luonto

50 Samu Mäkinens. 1974, työtönharrastukset: Innovonnin Kelo-koipien varapuheenjohtaja, Val-keakosken kalaveikot, Suomen metallinetsijät, Subaruclub Fin-land

51 Arto Mäki-Kauppilas. 1965, prosessinhoitajaharrastukset: ammattiosaston va-rapuheenjohtaja, Team, kalastus

52 Sanna-Kaisa Niemis. 1976, artenomiharrastukset: Teamin valtuusto, Modus ry, Pirkanmaan muotoilu ja taideteollisuus ry:n hallitus

53 Saara Päällysahos. 1946, keittäjäharrastukset: ay-toiminta, liikun-ta, koiraharrastus

54 Timo Rautanens. 1955, työtön paperityöntekijäharrastukset: kalastus, teknisen lautakunnan varajäsen

60 Seppo Työppönen

s. 1948, kalastusopasharrastukset: kalastus, puu- ja me-tallityöt

61 Kaisa Uusitalo

s. 1981, tradenomiharrastukset: kasvatus- ja opetus-lautakunnan jäsen, kaupunginval-tuuston jäsen, järjestötyö

62 Tuula Vallius

s. 1969, sairaanhoitajaopiskelija, perushoitaja

63 Martti Vartiainen

s. 1942, eläkeläinenharrastukset: SVS osaston pu-heenjohtaja, eläkeläistoiminta, politiikka, rauhantyö, järjestötyö

Vasuri8

Maailmalla tapahtuu tällä hetkellä paljon huolestuttavia asioita, jois-ta ehkä keskeisenä aiheena on Eu-ron kriisi. Tämä heijastuu myös Suomeen lisääntyneenä työttö-myytenä ja eriarvoisuutena.

Maailman, Euroopan ja Suo-men valtakunnallisiin tapahtumiin eivät kunnalliset päättäjät pysty vaikuttamaan, mutta niistä johtu-vien seurauksien minimoimisessa kunnallisilla päättäjillä on erittäin keskeinen rooli.

Yleensä maailman talouskriisi-en ja lamojen seuraukset kosket-tavat kaikkein eniten yhteiskun-nan heikompia jäseniä, kuten esi-merkiksi vähävaraisia vanhuksia, työttömiä, nuoria ja yksinhuolta-japerheitä. Heidän etujaan ovat kautta aikojen ajaneet vasemmis-tolaiset puolueet. Siksi on mieles-täni erittäin tärkeätä saada mah-dollisimman monta Vasemmisto-liiton edustajaa Valkeakosken val-tuustoon.

Politiikka on ihmisten asioiden hoitoaMinkälainen ihminen pitäisi kun-nallisen päättäjä olla? Mitä kun-nallisen päättäjän tulisi tehdä?

Politiikka tarkoittaa ihmisten asioiden hoitoa. Mielestäni kun-nallisen päättäjän tulisi olla ihmi-nen, joka vilpittömästi haluaa hoi-taa toisten asioita. Oman edun ta-voittelu ja “hyvä veli” -toiminta on erittäin tuomittavaa, mutta va-litettavasti nämä ovat melko ylei-siä piirteitä päättäjiksi valituilla.

Kunnallisen päättäjän pitäisi ol-la ihminen, joka todellakin halu-aa käyttää omaa asiantuntemusta ja verkostojaan auttaakseen niitä kuntalaisia, jotka apua eniten tar-vitsevat.

Valkeakoski tarvitsee vasemmistolaisia päättäjiä

Kunnallinen päättäjä ei saa olla populisti, joka heittää suuria lupa-uksia ilmaan ennen vaaleja, mut-ta vaalien jälkeen käytännössä ei tee mitään niiden toteuttamiseksi.

Hyvä päättäjä ylläpitää yhteyt-tä kuntalaisiin, kuuntelee heitä ja heidän huoliaan sekä tekee aloit-teita kuntalaisille tärkeistä asiois-ta.

Hyvän päättäjän tulisi myös ol-la yhteistyökykyinen eikä vas-tustaa asioita vain vastustuksen vuoksi. Jos jotain vastustaa, täy-tyy esittää rakentava vastaehdo-tus.

Myös yhteistyö virkamiesten kanssa on tärkeätä. Jos ei ymmär-rä kaikkia perusteluja, mitä esi-tyslistan päätösehdotuksessa on esitetty, on hyödyllistä ja välttä-mätöntäkin olla suorassa yhtey-dessä virkamiehiin ennen päätök-sentekoa.

Vasemmistoliitto on aina ollut sekä kansallisen että kansainvä-lisen solidaarisuuden puolue. Va-semmistolaisen kunnallisen päät-täjän on huomioitava erilaisia vä-hemmistöjä ja maahanmuuttajia. Rasismi ja muu erilaisuuden hal-veksunta ei kuulu meidän maail-mankatsomukseemme.

Jotta saadaan aikaiseksi mah-dollisimman oikeudenmukaisia päätöksiä helpottamaan kunta-laisten arkea, päättäjiksi tarvitaan erilaisissa elämäntilanteissa elä-viä tavallisia kuntalaisia: naisia ja miehiä, nuoria ja eläkeläisiä, työt-tömiä ja työllisiä, lapsiperheiden vanhempia ja yksin eläviä. Kaik-kia näitä ryhmiä edustavia ihmi-siä löytyy Valkeakosken Vasem-mistoliiton ehdokaslistalta.

Itsekin edustan tätä ryhmää ole-malla nainen ja eläkeläinen. Mo-net ovat pyytäneet minua asettu-maan ehdokkaaksi, mutta pitkään

harkittuani päätin jäädä listan ul-kopuolelle. Syitä on kaksi: Ensin-näkin haluan antaa tilaa nuorem-mille ehdokkaille ja toiseksi omi-en lasteni ollessa pieniä, suuri osa vapaa-ajastani kului erilaisissa luottamustehtävissä. Nyt haluan antaa aikani lapsieni lapsille, jot-ta heillä on iloa mummosta. Toi-von ihmisten ymmärtävän valin-tani ja muistavan, että kaikki tie-toni ja taitoni, sekä poliittinen että ammatillinen, on kaikkien ehdok-kaiden ja tulevien päättäjien käy-tettävissä.

Tässä ensimmäiset yleisohjeeni

ehdokkaille:- varaa aikaa vaalityön tekemi-

seen- ole yhteydessä kuntalaisiin tu-

ruilla ja toreilla- käytä hyväksesi sosiaalista

mediaa- verkostoidu- ota vastaan kaikki koulutus ja

neuvonta, mitä on tarjolla- tutustu vaaliohjelmaan, jotta

tiedät, mistä puhut- pidä huolta itsestäsi ja jaksa-

misestasiJos et ole ehdokas:- muista äänestää itse

- innosta lähipiiriäsi äänestä-mään ja tarjoa apua, jos joku ei pääse vaalipaikalle

- osallistu talkoisiin eli auta eh-dokkaita erilaisissa tapahtumissa

- jaa vaalimainoksiaHyvät toverit! Nyt tarvitaan va-

semmistolaisia päättäjiä luomaan parempi ja oikeudenmukaisempi Valkeakoski. Me kaikki voimme vaikuttaa tähän. Vain äänestämäl-lä voi voittaa.

Inna Ilivitzkyent. valtuutettu ja

kaupunginhallituksen jäsen

Inna Ilivitzky ratsastaa jatkossa mummona entistä enemmän lastenlasten kanssa.

Arto Mäki-Kauppila opiskelee Tampereella aikomuksenaan val-mistua vuodenvaihteessa linja-autonkuljettajaksi. Kulkeminen Tampereelle ja takaisin tuntuu työttömän kukkarossa ja jos oli-si Kelan päivärahoilla, niin mo-nella ei varmaan olisi varaa läh-teä lainkaan opiskelemaan toisel-le paikkakunnalle. Arton mieles-tä yhteiskunnan kannattaisi tukea kulkemista, jos halutaan ihmisten opiskelevan uutta ammattia ja si-ten työllistyvän.

-Lehdistä saamme lukea tuon tuostakin synkkiä uutisia irtisano-misista ja lomautuksista. Se tar-koittaa sitä, että koulutuksen tarve ei ainakaan vähene, sanoo Arto.

Oma työ edullistaArton mielestä etenkin Kokoo-muksen ajama kuntien palvelui-den ulkoistaminen käy kunnille ja kuntalaisille kalliiksi. Yritykset eivät ole hyväntekijöitä, vaan nii-den tarkoitus on tuottaa omistajil-leen voittoa. Kunnan ei tarvitse. Ulkoistamisen perusteluna usein

Palvelut ihmisten ehdoillaesitetty väite kunnan palvelun te-hottomuudesta on Arton mielestä perusteeton.

-Kunta voi tuottaa palveluita ai-van yhtä tehokkaasti kuin yksityi-nenkin. Ostopalvelun hintaetu on katoavaista, jos sitä edes aina on-kaan.

-Vaikka alkuun yksityiseltä os-tettu palvelu saattaakin olla edul-lista, niin jonkin ajan kuluttua se ei sitä yleensä enää ole. Kun omasta palvelun tuottamisesta on luovuttu, niin saatetaan olla pak-kotilanteessa ja joutua ostamaan palveluita korkeammalla hinnalla.

-Yksityiseltä ostetun palvelun hintaetu katoaa ajan myötä myös siksi, että suuret ketjut esim. hoi-toalalla syövät pienet yrittäjät pois markkinoilta, jolloin kilpai-lua ei käytännössä enää ole.

Ulkoistamisia on Arton mieles-tä mietittävä hyvin tarkkaan. Asi-aa on tarkasteltava pitkällä aika-jaksolla ja hinnan lisäksi myös laadulla tulee olla nykyistä suu-rempi merkitys.

-Etenkin hoitopuolelle yksityis-täminen sopii huonosti. Jokaisen ihmisen tulee saada hoitoa ja huo-

lenpitoa tarvitessaan, eikä sillä pi-dä tehdä bisnestä, sanoo Arto.

Jätteet oikeaan paikkaanMyös jäteasiat kiinnostavat Artoa, eikä sekään ole hänen mielestään bisneksenteon paikka.

-Kun liikkuu metsissä ja tei-den varsilla, niin aika paljon nä-kee kaikenlaista jätettä heitelty-nä huolettomasti luontoon. Jäte-asemien hinnoittelussa on jotain vikaa, eiväthän nuo roskamäärät luonnossa muuten olisi lisäänty-neet noin paljoa viime aikoina, ar-velee Arto ja sanoo, että tiedotta-misessakin saattaa olla puutteita. Mahtavatko ihmiset kovin hyvin tietää, mikä on ilmaista ja mistä menee maksu.

-Esimerkiksi akkuja saa vie-dä jäteasemalle ilmaiseksi, mutta silti niitäkin näkee monin paikoin luonnossa.

Artoa ihmetyttää myös se, mik-si puutarhajätteestäkin otetaan maksu, vaikka se ei mitään varsi-naista jätettä edes ole.

-Kyllä lehtiä ja risuja pitäisi saada viedä ilmaiseksi kaatopai-

Arto Mäkikauppila

kalle, vaatii Arto.Harri Asikainen

9Vasuri

Miksi minä monille tuntematon ja tuttu kansanmies, kaiken kansan, lähdin ehdokkaaksi kunnallisvaa-leihin?

Olen ennakkoluuloton tavalli-sen rento ihminen, ja pyrin koh-taamaan ihmiset tasavertaisina planeettamme tallaajina. Elän ku-ten ajattelen, luontoa säästäen, kulttuurimme perusarvoja vaali-en, kalastan, ravustan, valmistan erilaisia artikkeleita pikku vers-taassani pitäen käsityöperinteitä yllä.

Kovin hyvällä ei ole tullut seu-rattua lajikkeemme kehitystä, ja mitä se on tehnyt planeettaamme kohtaan, sekä ihmiselle itselle.

Kaikkien kuuluu ryhtyä talkoi-siin elinympäristömme pelastami-seksi. Ei tässä nyt enää ole varaa ”eri leirien” ylläpitoon, vaan me perheet muodostamme yhteiskun-nan.

Kaikkien meidän yhteiset talkoot

Kari Itäsärkkä

-Olen uusi ja nuori ehdokas Val-keakosken kaupunginvaltuus-toon. Lähdin ehdokkaaksi sen vuoksi, että haluan vaikuttaa asi-oihin, esittelee Kalle Mäkelä it-sensä ja kertoo, että oli 4 vuotta sitten ehdokkaana Ikaalisten kau-pungissa. Silloin hän pääsi vara-valtuutetuksi ja sitä kautta tarkas-tuslautakunnan varajäseneksi.

-Vasemmistoliiton jäsenenä py-rin siihen, että Koskissa panos-tetaan erityisesti lapsiperheiden aseman parantamiseen. Työpaik-

Uusi kouluSointulaan!

Kalle Mäkelä

koja Valkeakoskelta on vaikea saada. Niinpä käyn työssä Lem-päälässä, jossa kuskailen kuormu-ria.

Kallen harrastuksiin kuuluu ba-ritonin soitto. Lisäksi hän harras-taa metsästystä ja kertoo olevansa ”suunnistushullu”.

-Muutama seuran mestaruuskin on plakkarissa, mutta nykyisin suunnistus on enää mieluisa har-rastus. Kuulun Metallin vaikut-tajiin ja olin viime liittovaaleissa myös ehdokkaana.

-Perheeseeni kuuluvat avo-vaimo Katja ja Netta-tytär. Mar-raskuussa on tulossa toinen lapsi.

Nämä ovat Kalle Mäkelälle hy-viä syitä vaatia koulua ja kunnon päiväkotia Sointulaan.

MV

Olen ihan tavallinen Mäkinen, Koskissa syntynyt ja Koskis-sa kasvanut. Paluumuuttajaksi-kin voi tituleerata, sillä useam-pi vuosi tuli vietettyä Tampe-reella ”suurkaupungin” elämän-menoa katselemassa. Asuste-len Eerolassa punaisessa tuvas-sa metsän rajassa vaimoni ja kah-den lapseni kanssa. Perunamaa-ta ei löydy, mutta herneitä, pork-kanoita ja salaattia kasvimaasta tänäkin vuonna nousi.

Politiikka politiikan vuoksi ei kiinnosta ja virkamiesjargon on tehty muita varten. Niin elämässä kuin politiikassakin pätee mieles-täni yksi perussääntö: kun yhteen suuntaan kumartaa, niin toiseen pyllistää. Ja jos liikaa kumarte-lee, voi selkä niksahtaa. Ainoa vaalilupaukseni on: Jos valituksi tulen, lupaan tehdä parhaani kun-talaisten puolesta, että Valkea-koski tulee olemaan arvoisemme paikka asua.

Aatemaailmaltani olen rus-kea – sitähän syntyy, kun otetaan punainen pohjalle ja laitetaan ronski kourallinen vihreää sekaan. Vielä ripaus si-nistä päälle ja se on siinä. Mie-leltäni olen sitoutumaton, hy-vä ajatus ei katso väriä, mut-ta sydämeni on vasemmalla ja Vasemmistoliiton arvomaail-ma lähimpänä omaani. Ajatuk-siltani olen varovaisen konser-vatiivinen, lievästi skeptinen ja sopivasti ennakkoluuloton.

Muutosvastarintaan ei pidä käydä pelkän muutosvastarinnan vuoksi. Räkyttämällä turhasta ku-lutetaan kunnan jo muutenkin vä-häisiä voimavaroja pitää homma hanskassa. Lempiharrastuksiani ovat metallinetsintä (ei siis mal-minetsintä) ja kalastus. Historia on myös lähellä sydäntäni. Se, jo-ka ei tunne menneisyyttä, ei pysty luomaan tulevaisuutta, vaan kier-tää kehää elämässään. Sienimet-

Olen tasapainoisenkokonaisuuden kannattaja

sällä on mukava käydä, ja perin-nejousikin yrittää ottaa omansa vapaa-ajastani.

Kuntapoliittisesti en ole yh-den asian ajaja, vaan pikemmin-kin tasapainoisen kokonaisuu-den kannattaja. Mielestäni sääs-töt on nyt säästetty ja palvelujen säilyminen vähintäänkin nykyi-sellä tasolla on turvattava kun-nallisveron korotuksella. Tämä ei tarkoita, ettei toimintoja voi-

Samu Mäkisen harrastuksiin kuuluu mm. metallinetsintä.

taisi edelleen tehostaa, vaan sitä, että tehostamisen tarve on määri-teltävä uudelleen. Tämä tarve on mielestäni palvelujen laadun pa-rantaminen. Sivistysvaltion merk-ki on se, että kansalaisista huoleh-ditaan koko heidän elinkaarensa ajan. Verot ovat keino hankkia va-rat tähän. Otetaan, kun pystytään ottamaan, ja annetaan, kun sitä tarvitaan.

Samu Mäkinen

Annetaan kotoa oppi ja tapa-kasvatus lapsillemme. Lapsi ja nuori ymmärtää paremmin kulu-tustottumusten muuttamisen kuin vanha jäärä.

Kari Itäsärkkä

Lähdin viime kunnallisvaaleihin mukaan uutena ehdokkaana sillä seurauksella että pääsin kaupun-ginvaltuutetuksi sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan jäseneksi. Viimeiset 4 vuotta ovat opettaneet todella paljon; yleensä kaupun-gin päätöksenteosta, prosesseista, taloudesta, päätettävistä asioista mutta ehkä eniten yhteistyön voi-masta.

Suuri opetus on ollut myös se, että vielä on paljon opittavaa. Kli-see, että kukaan ei tee päätöksiä yksin vaan asioista päätetään yh-dessä, on totta. Taustatiedot pi-tää hallita ja omat näkemykset pe-rustella monipuolisesti, jotta saa muut omalle puolelleen. Monet äänestykset olen hävinnyt ja fiilis kokouksen jälkeen on monesti ol-lut lievästi sanoen pettynyt. Mut-ta onneksi mukaan mahtuu myös onnistumisia, suoranaista voiton-riemua, kun oma aloite tai muu-tosehdotus on saanut kannatusta ja tullut päätökseksi.

Viimeiset 4 vuotta on myös tar-koittanut verkoston laajentumis-ta. Olen tutustunut muiden puolu-eiden edustajiin, erityisesti lauta-kuntatyöskentelyn kautta ja kau-punkimme virkamiehiin. Ilokse-ni voin todeta, että jokainen vi-ranhaltija on, kuten kuuluukin, vastannut kysymyksiini perustel-lusti ja nopeasti. Yhteistyö mui-den puolueiden kanssa toimii pää-sääntöisesti hyvin, asioista kes-

Politiikka on yhteispeliä

kustellaan ja vuoropuhelu toi-mii, vaikka emme samaa puolu-etta edustakaan. Asioista voidaan ja tuleekin olla eri mieltä, mut-ta henkilökohtaisuuksiin on turha keskustelua viedä.

Seuraavilta 4 vuodelta odotan edelleen oppimista ja hyvää yh-teistyötä. Pienenä ryhmänä (ai-nakin toistaiseksi) emme saa asi-oitamme läpi ilman toimivaa yh-teistyötä ja enemmistön kannatus-ta asiallemme. En halua, että Va-semmistoa pidetään ei-puolueena vaan mieluummin näin-puoluee-na. Me kuitenkin ajamme aidosti vähäosaisten asiaa, myös vaalien välillä. Hyvinvointi kuuluu meil-le jokaiselle!

Kaisa Uusitalo

Kaisa Uusitalo

10 Vasuri

Perinteinen pinskupuisto avattiin Valkeakoskella jälleen 26.9.2012. Satei-sesta säästä huolimatta puistossa kävi yli 100 aikuista ja lasta. Toiminnal-lisessa puistossa oli tarjolla lättyjä, makkaraa, ratsastusta, koirajuttuja, musiikkia, tikanheittoa ja erilaisia pelejä.

Pinskupuisto valloitti jälleen

Pinskupuistossa esiintyi myös pioneerien lauluryhmä.

Tuoko säästöjä, jos vanhusten lei-vältä viedään leikkeleet? Vanhuk-sista ja lapsista huolen pitämi-nen tuo säästöjä. Vanhukset ovat maksaneet tämän maamme, heil-le kuuluu hyvä vanhuus aterioi-neen. Täytyy löytyä muita keino-ja säästää.

Tuoko säästöjä se, ettei sairas-tuneen hoitajan tilalle oteta sijais-ta? Kuinka pitkään henkilökunta jaksaa tehdä työtä vajaalla työn-tekijämäärällä? Kuinka pitkiä sai-rauspoissaoloja tuo pitkään stres-sin alla työskentely? Saako asia-kas sitä, mistä maksaa? Saako asi-akas hyvitystä, kun ei saa sitä, mi-tä on luvattu?

Ammattitaitoisen hoitohenki-lökunnan pitäminen tuo säästöjä. Kun on ammattitaitoa, on hoito-työn osaamista ja ihmiset saavat rahallensa käypää vastinetta. Ha-luatko sinä maksaa kaupassa täy-den hinnan esim. 2-laadun tuot-teesta?

Tuoko säästöjä, että siirretään lapsia koulusta toiseen? Lasten turvallisuuden kustannuksella lei-kitään hölmöläisten tilkkutäkin tekoa. Entä kun ensimmäinen lap-si jää �säästöjen� vuoksi auton alle?

Tuoko säästöjä kaupungin pi-täminen pimeänä yöaikaan? Tuo-ko säästöjä liikennevalojen käyttö klo 18 jälkeen ja viikonloppuisin?

Katuvalot on laitettava päälle pimeän ajalle, myös maaseudulle. Se ehkäisee rikollisuuden lisään-tymistä ja luo turvallisuuden tun-netta sekä turvaa yötyöntekijöi-den liikkumista. Rikosten ehkäisy ja ennakointi tuo säästöjä. Tapa-turmien ennaltaehkäisy tuo sääs-töjä. Miksi liikennevalot palavat ilta- ja yöaikaan? Eihän täällä

Mitä laitetaan – mistä säästetään?kulje kuin taksit yöllä ja asiakas maksaa punaisissa seisomisen. Tuskin kunta siitä hyötyy.

Tuoko säästöjä teiden asfaltoin-ti ja seuraavana vuonna auki kai-vaminen? Eikö todellisella yhteis-työllä eri hallintokuntien välillä saataisi selvyyttä, koska esimer-kiksi vesi- ja viemäriputkien kai-vaminen alkaa tai koska kaapeli-asennuksia varten jälleen revitään tiet auki, saatikka koska on aika tehdä pyöräteitä?

Tuoko säästöjä olla kunnosta-matta ja huolehtimatta kalliilla ra-

halla rakennettuja rakennuksia? Kuka oman uuden talonsakaan jättää täysin hoitamatta? Säännöl-linen hyvä huolto tuo ajan myötä säästöjä.

Töiden priorisointi ja kunnolli-nen, oikeudenmukainen suunnit-telu tuo säästöjä. Kunnan ei tar-vitse tuottaa kaikkea palvelua it-se. Heikossa taloustilanteessa pe-ruspalvelut on turvattava mie-luummin karsimalla korkeita kus-tannuksia kuin esimerkiksi heti veroäyriä korottamalla. Tarvitsee-ko jokainen kuntalainen esimer-

kiksi Wareenaa tai syksystä ke-vääseen lumetettua Korkeakan-kaan rinnettä? Vai tarvitaanko hy-vää terveydenhuoltoa ja turvallis-ta koulumaailmaa? Sinä valitset, mitä laitetaan!

Tuula Vallius

Tuula Vallius

11Vasuri

SHP-MetalliVALKEAKOSKI - Teollisuusputkistot - Teräsrakenteet - Säiliöt - Teollisuushuoltotyöt Puh. (03) 584 5500, Fax (03) 5847833

Tampereen ja eteläpirkanmaalais-ten kuntien yhteinen Tavase-teko-pohjavesihanke on voimakkaas-sa vastatuulessa Valkeakosken, Akaan ja Kangasalan päättäessä irtautua siitä.

Irtautuminen on vain tehty mahdollisimman vaikeaksi jättä-mällä vuoden 2002 osakassopi-muksesta pois irtisanomispykälä! Juristit ovat pian vuoden tutkineet sopimusta ja irtautumiskeinoja. Samanaikaisesti hanketta jatke-taan kuin mitään ei olisi tapah-tunutkaan: kesällä 2012 laitoksen rakentamiseksi jätettiin uusi lu-pahakemus. Tavasea ei siis pidä unohtaa. Pieni kertaus hankkees-ta lienee paikallaan.

Tekopohjaveden valmistus, laatu ja ympäristövaikutuksetTekopohjavettä on tarkoitus tehdä johtamalla Roineen vettä Syrjän-harjun-Isokankaan alueelle, jos-sa se alkuperäisen suunnitelman mukaan olisi sadettamalla imey-tetty harjuun. Sittemmin on pu-huttu myös allas- ja kaivoimey-tyksestä. Harjusorassa suodat-tunut vesi otettaisiin talteen eri-puolilla aluetta olevista kaivoista ja johdettaisiin siirtolinjoja myö-ten mm. Valkeakoskelle ja Tam-pereelle.

Laitoksen tuotoksi on esitet-ty 70000 m3/vuorokausi, joka on kuitenkin lähinnä arvaus tai toive, koska veden liikkuminen harjussa on vielä täysin epäselvää. Tämä konkretisoitui kesän 2010 kokeis-sa Pälkäneellä, jossa merkkiai-neella merkitystä, harjuun imey-tetystä vedestä löydettiin vain 5 %. Tavasen suurimmat epäsel-vyydet ja ongelmat liittyvät juu-ri veden virtauksiin: minne ja mi-ten nopeasti vesi kulkee harjussa. Selvää on, että jos pääosa vedes-

Tavasea ei saa unohtaaTekopohjavesihankkeen kummalliset kuviot

tä (95 %) menee teille tietämät-tömille, laitoksen tuotto jää huo-mattavasti esitettyä pienemmäksi.

Arvausten varassa ovat myös muualle karkaavan veden vaiku-tukset harjun alarinteille, kuten Syrjänharjun Keiniänrannan asu-tukseen. Vyöryttävätkö kasvavat maanalaiset virtaukset tämän har-jun alarinteen tasanteen asutuk-sineen Mallasveteen? Maanalai-silla veden virtauksilla ja niiden kasvulla sekä pohjaveden pinnan nousulla voi olla arvaamattomia seurauksia.

YVA-viranomaiset ovat riskin onneksi tiedostaneet. Keiniän-rannassa on maamme laajimpiin kuuluva lähteikköinen tervalep-päkorpi, joka on Natura-aluetta ja jota hanke myös uhkaa.

Alueen harjusora on pääosin lii-an karkeaa veden suodattamiseen. Onkin ilmeistä, että vesi virtai-si liian nopeasti harjun läpi, eikä puhdistuisi kunnolla. Harjusora ja moreeni ovat lisäksi hyvin rauta-pitoista, mikä voi myös aiheuttaa ongelmia veden laadulle sekä li-säkustannuksia.

Hanketta on perusteltu teko-pohjaveden hyvällä laadulla, jos-ta ei kuitenkaan ole mitään var-muutta. Perusteluiksi on esitetty

myös pintavesilaitoksen riskialt-tiutta varsinkin ydinkatastrofis-sa. Samat riskit ovat tekopohja-vesilaitoksessa, jossa vesi saastuu esimerkiksi ydinlaskeumasta vain muutaman päivän viiveellä.

Täysin selvittämätön asia – niin merkittävä kuin se onkin – on se, miten nopeasti harju ”tukkeutuu” imeytettävän veden mukana tule-vasta orgaanisesta aineesta ja mitä sitten tapahtuu. Suodatin eli har-jusora pitäisi kai silloin vaihtaa, mutta miten ja millaisin ympäris-tövaikutuksin sekä kustannuksin se tapahtuu sadetusalueilla, entä imeytyskaivoissa?

Allasimeytyksessä suodatinhie-kan vaihto on yksinkertaisempaa, mutta se aiheuttaa huomattavia li-säkustannuksia. Lisäksi sen ym-päristövaikutukset olisivat mel-koiset; hehtaarien laajuisten altai-den rakentaminen jyrkkärinteisil-le harjuille tuntuu jo ajatuksena-kin mahdottomalta. Harjun tuk-keutuminen vaikuttaa luonnolli-sesti merkittävästi laitoksen tuot-toon ja sen käyttökustannuksiin, mutta miten paljon.

KustannusarvauksiaVuonna 2001 laitoksen investoin-tikustannuksiksi ilmoitettiin siir-tolinjoineen 29,2 milj. euroa ja 2008 jo 39–42 milj. euroa. Eräi-den aktiivisten kansalaisten pa-neuduttua asiaan kustannusarvi-ota korjattiin vielä eli nykyiseen 57 milj. euroon. Tähän on lisättä-vä hankkeeseen lähinnä konsultti-en suunnittelu- ja tutkimuskustan-nuksina jo käytetyt 7 milj. euroa.

Tavasen käyttämät pääkonsul-tit ovat olleet Finnish Consulting Group Oy eli FCG ja Pöyry. Mai-nittakoon, että samaa kokoluok-kaa olevan, vuonna 2011 käyt-töönotetun Turun seudun Virt-taankankaan tekopohjavesilaitok-sen toteutuneet kustannukset ovat noin 170 milj. euroa, eikä lai-tos vieläkään toimi kunnolla; sen imeytysaltaat ovat tukkeutuneet ja siirtoputkiston puhtaudessa on ollut ongelmia.

Tavasen laitoksen käyttökustan-nukset esitetään euroina tuotettua vesikuutiota kohden, joka olisi noin 0,10 euroa/m3. Virttaankan-kaan vastaava luku on 0,18 euroa/m3. Tavasen esittämät kustannus-arviot ovat tältäkin osin pelkkiä arvailuja – tai tahallista kustan-nusten aliarvioimista. On toden-näköistä, että harju tukkeutuisi varsin nopeasti – kuten Virttaan-kankaalla on jo käynyt – ja laitok-sen tuotto jäisi huomattavasti esi-tettyä 70000 m3/vrk pienemmäk-si, jolloin käyttö- eli valmistus-kustannukset kuitenkin (euroa/ve-si m3) kasvaisivat!

Tavasen kustannuslaskelmissa on muitakin epäselvyyksiä, jotka viittaavat tietoiseen kustannusten aliarvioimiseen. Esimerkiksi put-kilinjojen ja muiden laitoksen ra-kenteiden ikä on Tavasessa arvi-oitu 2-3 kertaa pidemmäksi kuin vastaavissa muissa hankkeissa. Tavasen putkilinjojen ikä on ar-vioitu 100 vuodeksi, kun se Virt-taankankaan laitoksessa on putki-koosta riippuen 30 tai 50 vuotta.

Osakassopimuksen mukaan Valkeakosken osuus Tavasesta on 12,5 %, jonka mukaan kustan-nukset periaatteessa jyvitettäisiin Koskiin. Kustannusten kuntakoh-tainen jakautuminen on kuiten-kin epäselvää tehtyjen vesimäärä-varausten johdosta. Valkeakosken varaus on 8250 m3/vrk, vaikka nykyinen veden kulutus on noin 4200 m3/vrk ja se on viime vuosi-na vain pienentynyt!

Salailua ja kähmintääTavase on jo euroilla mitaten suurhanke, jonka todelliset inves-tointikustannukset olisivat toden-näköisesti reilusti yli 100 milj. eu-roa ja vuotuiset käyttömenotkin useita miljoonia euroja. Lisäksi se sitoisi osakaskunnat kymmeniksi vuosiksi monopoliasemassa ole-van vesiyhtiön asiakkaiksi. Esi-merkiksi veden kuluttajahintaan, joka ei ainakaan laskisi nykyises-tä, osakaskunnat eivät juuri voisi vaikuttaa.

Tavasen ympäristövaikutuk-set ovat arvailujen varassa, mut-ta huomattavia ja moninaisia ne olisivat. Odottaisi näin suuresta ja monitahoisesta hankkeesta tehtä-vän laajat ja seikkaperäiset selvi-tykset ja suunnitelmat, niistä an-netaan kuntalaisille reilusti tietoa ja että asiasta keskustellaan avoi-mesti. Näin ei kuitenkaan Tavasen

osalta ole toimittu. Hankkeesta on annettu kuntalaisille hyvin vähän ja epätarkkaa tietoa, eikä avointa keskustelua ole juuri käyty.

Valkeakosken kaupungin joh-to on ajanut hanketta ainoana oi-keana vesihuoltovaihtoehtona. Kummastusta on herättänyt Val-keakosken demarien yksituumai-nen Tavase-myötämielisyys; on-ko kabineteissa sovittu jotakin? Sattumaa tuskin on, että Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela ha-kee Valkeakosken teknisen johta-jan virkaa. Onko uppoavan Tava-se-laivan kipparille luvattu kau-pungista turvapaikka, vai onko hän tulossa pelastamaan Tavasea? Valkeakosken kaupunkihan oli hyvin aktiivisesti käynnistämässä hanketta 1990-luvulla.

Valkeakoskella on varsin run-saiden pohjavesivarojen lisäksi käytettävissään erinomaiset raa-kavesilähteet, Mallasvesi ja Roi-ne. Nykyisen käyttöveden lievät makuhaitat voidaan poistaa imu-putkea pidentämällä. Se ja koko Tyrynlahden vesiaseman perus-korjaus on huomattavasti Tavasea edullisempi ja riskitön ratkaisu.

Valkeakoski ei siten tarvitse Ta-vasea, joka on kaikkinensa ar-vaamaton ja riskialtis hanke. On-kin huolehdittava siitä, että vaali-en jälkeen virkamiehet ja valtuu-tetut toimivat kaupunginvaltuus-ton viimesyksyisen Tavasesta ir-tautumispäätöksen mukaisesti. Osakassopimuksen irtisanomis-pykälän puuttuminen ei voi estää hankkeesta ja sen tulevista kus-tannuksista irtautumista, eihän hanke ole edes toteutunut sovitus-sa aikataulussa. Tavase-veden oli-si pitänyt virrata Valkeakoskelle jo vuosia sitten.

Kari Järventausta

Tavasen kesän 2010 sadetusimetyskokeessa 95 % vedestä meni teille tie-tämättömille.

Kari Järventausta

12 Vasuri