VEDENALAISEN METSÄNTUTKIMUKSEN

MAAILMA

Näyttely Kemin Kylähullutapahtumassa

1-2.8.1996

Mauri Timonen

Rovaniemi 1996

---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian laboratorio

Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema

2 Sisällys: Alkusanat ......................................................................................................................... 3 1 Kylähulluutta kemiläiseen tapaan ................................................................................. 4 2 RDL ja vedenalaiset lustotutkimukset ......................................................................... 4 3 Näyttely “Vedenalaisen lustotutkimuksen maailma” ................................................... 5 4 Näyttelyn vaikuttavuus ................................................................................................. 6 5 Jatkosuunnitelmat ......................................................................................................... 7

KIRJALLISUUS I KUVAGALLERIA:

• Näyttelyseinän esitykset • Näyttelypöydän esitykset • Kuvia näyttelystä • Kylähulludiplomi

II LEHTIARTIKKELIT:

• Pohjolan Sanomat 31.7.1996: Puut kertovat historiaamme • Villanen, H. (Pohjolan Sanomat 2.8.1996): Lustolaboratorion väki sai Kylähullu-diplomin • Haapakoski, T. & Vartiainen M. (Lapin Kansa 3.8.1996): Rovaniemen lustolaboratorio sai

Kylähullu-diplomin

III PALAUTE & DENDROTIIMI ------------------------------------------------------------ Kansikuvan selosteet:

Kuva 1. Tauno Luosujärvi ohjaa mudasta kiskottua subfossiilirunkoa Kal-

mankaltion pikkujärvellä.

Kuva 2. Dendrotiimi Tauno Luosujärvi (vas.), Kullervo Ruotsalainen ja Mikko Välimaa valmistautumassa näytteenottoon Käsivarren sateisissa mai-semissa.

Kuva 3. Kirveen jälkiä 2700 vuoden takaa Käsivarren Pättikän lammen poh-jamudasta löydetyssä subfossiiliaihkissa.

Kuva 4. Todiste siitä, että vedenalaista metsää on sittenkin olemassa! Kuva Kuusamon Hossan Öllörijärveltä.

Kuva 5. Yleisnäkymä Rovaniemen tutkimusaseman dendrokronologian la-boratorion järjestämästä näyttelystä Kemin Kylähullutapahtumassa 1 - 2.8.1996. Kuvassa Kullervo Ruotsalainen seuranaan sukeltajatyttö.

Kuvat: Mauri Timonen, Margit Pudas-Timonen ja Maria Sergejeff.

Kirjoittajan yhteystiedot: Osoite: Rovaniemen tutkimusasema, PL 16, 96301 ROVANIEMI Puhelin: 016-3364218 Fax: 016-3364640 E-mail: mauri.timonen@metla.fi

1 2

3

54

Alkusanat

Kemin kaupunki järjesti neljännen kan-sainvälisen Kylähullutapahtuman 27.7.-4.8.1996. Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratorion tiimi osal-listui siihen kaksipäiväisellä näyttelyllään “Vedenalaisen metsäntutkimuksen maail-ma”. Teoriaa, käytäntöä ja tutkimustulok-sia esittelevä näyttely osoittautui menes-tykseksi, sillä se kiinnosti sekä tiedotusvä-lineitä että runsaslukuista näyttely-yleisöä, ja se palkittiin myös kunniakirjalla. Saamamme myönteinen palaute ja tarve dokumentoida näyttelyn yksityiskohdat myöhempää käyttöä varten ovat tämän ra-portin laatimisen motiivit. Dokumentissa kuvataan näyttelyn ideointiin, suunnitte-luun, sisältöön ja itse näyttelytapahtumaan liittyvät yksityiskohdat. Samalla tarkastel-laan luovaa kylähulluutta, jonka mahdolli-suudet työttömyyden runtelemassa Suo-messa ja metsäntutkimuksessakin ovat vie-lä pääosin hyödyntämättä. Seitsenhenkisen näyttelyorganisaatiomme työnjako perustui vastuualueisiin. Kullervo Ruotsalainen keksi idean osallistumisesta tapahtumaan ja vastasi näyttelypäällikkönä yleisjärjestelyistä. Margit Pudas-Timonen ideoi ja suunnitteli näyttelyn perusraken-teen sekä sommitteli näyttelyseinät. Leo Pekkala hoiti seinämateriaalin hankinnan ja

antoi rakennusohjeet tukevien seinien ai-kaansaamiseksi. Tauno Luosujärvi vastasi näytteiden ajoittamisesta, näyttelyseinien rakentamisesta ja pystyttämisestä Kemiin sekä monista muistakin yksityiskohdista. Mikko Välimaa ajoitti suuren osan näytteis-tä ja laati näytekiekkoihin liittyvät nasevat “historiallis-klimatologiset epätieteellisyy-det”. Hänen täydentämänsä Kalevalan sä-keet “Suomipuu” -kiekon yhteydessä ovat suorastaan historialliset. Tapio Timonen tarjosi tarvittavan atk-teknisen avun näytte-lypostereiden laadinnassa. Oma osuuteni koostui näyttelyn sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta, tiedottamisesta ja tieteelli-sen vastuun kantamisesta. Kiitän lämpimästi näyttelyporukkaa miel-lyttävästä ja saumattomasta yhteistyöstä. Kiitän myös Kylähullukonttorin edustajia, jotka antoivat käyttöömme keskeisen näyt-telytilan Kemin kulttuurikeskuksen pää-aulasta ja auttoivat kaikin puolin järjestely-tehtävissä. Erityiskiitokset ansaitsee Kylä-hullukonttorin tiedottaja Arja Pekkala, joka huolehti näyttelymme tiedottamisesta mm. laatimalla vedenalaisista lustotutkimuksista ytimekkään esitteen tiedotusvälineille. Rovaniemellä 22.9.1996 Mauri Timonen

4

1 Kylähulluutta kemiläiseen tapaan Nykysuomen sanakirja ei tunne käsittei-tä “kylähullu”, “kylähulluus” tai “luova kylähulluus”. Tässä yhteydessä kylähul-lulla tarkoitetaan keksijää tai ajattelijaa, jonka toiminta näkyy ja poikkeaa ympä-ristön asettamista käytännön normeista niin paljon, että häntä pidetään “oman tiensä kulkijana”. Kylähulluudella tar-koitetaan näkyvää, ennakkoluulotonta ja totunnaisia rajoja rikkovaa toimintaa. Luovan kylähulluuden lähtökohtina ovat divergentti1 ja intuitiivinen2 ajattelu se-kä näkyvä, ennakkoluuloton ja totunnai-sia rajoja rikkova toiminta. Kemiläisen kylähulluusajattelun tarkoi-tuksena on rohkaista ihmisiä toimimaan ennakkoluulottomasti ja luovia ratkaisu-ja etsien. Vastuullisena tahona on Kemin Kylähullukonttori, jonka toiminnan ta-voitteiksi määritellään muun muassa (http... #Tavoitteet 1996): • uusien työpaikkojen luonti; • hyödyntämättömien ideoiden jalostami-

nen; • tavallisten ihmisten omien ideoiden

esiintuominen; • kylähulluusajattelun laajentaminen sekä • rajojen rikkominen ideoinnissa ja toteu-

tuksessa.

Kylähullukonttorilla on selkeä toimen-kuvansa tavoitteiden toteuttamiseksi: siihen kuuluu muun muassa (http...# Toimenkuva 1996): • ideoiden vastaanottaminen ja niiden

eteenpäin vieminen; • yhteistyökumppaneiden etsiminen ja

verkostojen luominen; • tuoteideoiden keksineelle yhteistyö-

kumppanin etsiminen; • keskeneräisten yritysideoiden saattami-

nen toteutusvalmiiksi;

1 ajattelua poikkeuksellisista näkökulmista. 2 tajunnanvirtaan perustuvaa ajattelua.

• yleisen hyödyn lisääminen ideoiden to-teuttamisen kautta;

• erilaisissa projekteissa mukana toimimi-nen;

• konttorilta apua saaneiden ideanikkarei-den ideoiden alkujulkistaminen;

• toimiminen linkkinä eri tahojen välillä ja • erilaisten tapahtumien järjestäminen ky-

lähulluuden hengessä. Kylähullukonttorin toiminta on tavoit-teidensa ja toimenkuvansa valossa hyvin järkeenkäypää ideoiden jalostamista käytännönläheisiin muotoihin. 2 RDL ja vedenalaiset lustotutkimuk-

set Rovaniemen tutkimusaseman Dend-rokronologian laboratorio (RDL) perus-tettiin aiemman lustonmittauslaboratori-on tilalle vuonna 1993. Tavoitteena oli uudistaa ensiksi tutkimusaseman lusto-tutkimus ja laajentaa sen jälkeen työn tulokset koko Metlaa koskeviksi. Uuden laboratorion suunnittelu aloitet-tiin määrittelemällä Metlan lustotutki-musta koskeva viitekehys. Lähtökoh-daksi valittiin itsenäinen ja metodisesti kehittynyt tieteenala dendrokronologia (puulustotiede). Lisäksi siihen tarvittiin selkeästi määritelty lustotutkimuksen infrastruktuuri vakinaisine henkilöstöi-neen, yksityiskohtaisine ohjeistoineen ja ohjelmistoineen. Siihen katsottiin pääs-tävän laboratoriopohjaisella toiminta-mallilla (Timonen 1994). Vaatimukset täyttävä lustolaboratorio saatiin tuotantokuntoon kolmessa vuo-dessa. Tavoitteessa onnistuttiin jopa ar-vioitua paremmin, sillä rutiiniluonteisia lustonmittaustoimintoja harjoittavasta systeemistä kehittyi monitieteistä tutki-mustoimintaa harjoittava dendro-kronologinen laboratorio, joka tunnetaan maailmallakin suhteellisen hyvin.

5

RDL:n kehittämisessä on käytetty esi-kuvia, mutta myös omaperäiseen ajatte-luun perustuvia ratkaisuja on suosittu. Silloin on sovellettu intuitiivista ajatte-lua ja osittain myös luovaa kylähulluut-ta. Tällainen lähestymistapa on osoittau-tunut yllättävän toimivaksi. Selityksenä voi olla intuition perustuminen aiem-paan kokemukseen, jota RDL:n henki-löstöllä on lustotutkimuksissa 15-20 vuoden ajalta. RDL:n päätehtävänä on vuosilustoai-neistojen työstäminen ja analysointi. Erityisosaamisen alueeksi on muodostu-nut kasvun pitkäaikaiseen vaihteluun liittyvät kysymykset. Tällöin puhutaan satojen ja tuhansien vuosien aikaper-spektiiveistä Pitkää aikaperspektiiviä tarvitaan mm. ilmaston pitkäaikaisten vaihteluiden ja erilaisten trendien selvit-tämisessä sekä metsien kehityksen en-nustamisessa muuttuvissa ympäristöolo-suhteissa. Kasvunvaihtelun tutkimushankkeessa (3042) syntynyt tarve laajentaa aikaper-spektiiviä sadoista vuosista tuhansiin vuosiin johti järvien pohjamudissa säi-lyneiden subfossiilimäntyjen tutkimi-seen. Ensimmäinen koeluonteinen näy-te-erä nostettiin Lapin järvistä vuonna 1994. Vedenalaiset lustotutkimukset laa-jenivat Metlassa kuluvan vuoden maa-liskuussa, jolloin käynnistyi yhdeksän maan ja yli 30 tutkijan kolmevuotinen EU-projekti ADVANCE–10k. Metlan yhteistyökumppaneita projektissa ovat Helsingin yliopisto (koordinaattori) ja Joensuun yliopisto. Suomalaisten osapuolten tehtävänä on selvittää Lapin mäntyjen viime jääkau-den jälkeinen kasvuhistoria mahdolli-simman pitkältä ajalta, mikä nykytiedon perusteella tarkoittaa vähintään 7500 vuoden aikajännettä (Zetterberg ym.

1995). Kasvutietojen perusteella re-konstruoidaan muinaisilmaston kasvu-kaudenaikaiset keskilämpötilat, jolloin päästään kiinni ilmaston pitkäaikaisiin vaihteluihin ja niistä tehtäviin jatkotul-kintoihin. Tuhansien vuosien pituiset aikaperspek-tiivit ovat metsäntutkimukselle uusi aluevaltaus. Niiden käytännöllistä mer-kitystä ei ole voitu toistaiseksi tutkia ko-vin perusteellisesti. Ottaen kuitenkin huomioon Suomen metsien pohjoisuu-den ja metsänrajojen läheisyyden, ilmas-ton äärevyyden sekä kokemukset metsä-talouden harjoittamisen vaikeudesta eri-tyisesti Lapissa, on pääteltävissä, että ilmaston pitkäaikaiset vaihtelut on syytä tuntea nykyistä oleellisesti paremmin. Projekti tarjoaa siihen erinomaisen mah-dollisuuden. ADVANCE–10k-projekti on menetel-mällisesti haastava. Lustokalentereiden laatiminen onnistuu toki dendrokronolo-gisin työvälinein, mutta varsinaiset syy-analyysit edellyttävät monitieteistä lä-hestymistä ja osittain myös uusien me-netelmien kehittämistä. Koska tutkimuk-sen tässä vaiheessa ei vielä tiedetä kaik-kia metodisia vaihtoehtoja, lienee luo-vasta kylähulluusajattelusta apua parhai-den ratkaisujen löytämiseksi. Aiempana esimerkkinä tällä tekniikalla toteutuneis-ta innovaatioista mainittakoon KIN-SYS-ohjelmiston piikkivuosisovellukset (esim. Timonen 1995, 1996). 3 Näyttely “Vedenalaisen lustotutki-

muksen maailma” Ajatus Metlan osallistumisesta Kemin tapahtumaan sai alkunsa Kullervo Ruot-salaisen ja Kylähullukonttorin tiedottaja Arja Pekkalan välisistä keskusteluista. Kylähullutapahtuman järjestäjät innosti-vat yrityksiä mukaan esittelemään toi-mintaansa sopivaksi katsomillaan tee-

6

moilla. Metlan osalta syntyi ajatus esi-tellä dendrolaboratorion vedenalaisia lustotutkimuksia, jotka ovat ajankohtai-sia niin kotimaisessa kuin kansainväli-sessäkin tutkimustoiminnassa. Erikoinen aiheenvalinta miellytti myös kemiläisiä järjestäjiä, sillä tuskin kukaan oli kuullut aiemmin puhuttavan vedenalaisesta met-säntutkimuksesta. Aihepiirin keksimisestä oli vielä pitkä matka varsinaiseen näyttelyyn. Aluksi suunnittelimme pienimuotoista posteri- ja kiekkoesittelyä. Tässä vaiheessa tuli suunnitteluryhmään mukaan Margit Pu-das-Timonen, joka teki ehdotuksen la-jasta vedenalaista lustotutkimusta esitte-levästä näyttelystä. Samalla hän luon-nosteli ensimmäisen version näyttelyksi antaen sille nimeksi: “Vedenalaisen met-säntutkimukseen maailma”. Luonnos vietiin täsmällisessä muodos-saan tietokoneelle mittojen ja tilankäy-tön arvioimiseksi. Näyttelypiirustusten valmistuttua todettiin näyttelyseinää tar-vittavan yhteensä 720 cm:n pituudelta, kun sen korkeutena on 215 cm. Materi-aaliksi valittiin kangaspäällysteiset 260 x 60 cm:n kokoiset Halltex-levyelementit. Levyt, joita tarvittiin sei-nään 12 kappaletta, leikattin 215 cm pi-tuisiksi ja vahvistettiin takapuolelta 45 x 45 mm:n rimakehikoilla, jolloin saatiin samalla tarvittava tukipinta pulttikiinni-tystä varten. Ratkaisu osoittautui toimi-vaksi: painoa kertyi yhteensä vain noin 100 kg ja tilaa tarvittiin niin vähän, että seinäelementit voitiin kuljettaa henkilö-auton katetussa peräkärryssä. Seinän ko-konaiskustannuksiksi tuli noin 2000 mk. Näyttelyyn tarvittavat kuvat suurennet-tiin väripaperikuvista A3-kokoon tai skannattiin dioista ja tulostettiin halut-tuun kokoon Canonin Laser Copier-väri-kopiokoneella. Suuret tietotaulut ja teks-tit tulostettiin A0-kokoa tulostavalla

NOVACAD III piirturilla. Näyttelyssä esiteltiin myös erityyppisiä ja eri-ikäisiä kiekkoja ja niistä A3-kokoisille la-minoiduille tietotauluille laadittuja ku-vauksia. 4 Näyttelyn vaikuttavuus Kylähullukonttorin tiedottaja Arja Pek-kala huolehti, että “Vedenalaisen met-säntutkimuksen maailma” -näyttely sai runsaasti ennakkomainosta radiolähe-tyksissä ja paikallisissa lehdissä. Sen an-siosta kaksipäiväinen näyttelymme koki melkoisen yleisömenestyksen. Kemin Kylähullukonttori myönsi Dend-rokronologian laboratoriolle erityisen tunnustuspalkinnon, Kylähulludiplomin, joka jaettiin nyt ensimmäisen kerran ta-pahtuman nelivuotisen historian aikana. Luovutustilaisuuteen osallistuneet tiedo-tusvälineiden edustajat uutisoivat tapah-tuman paikallisiin sanomalehtiin, paikal-lisradioon ja myös valtakunnallisiin uu-tislähetyksiin. Näyttelyvieraita kiinnosti erityisesti tu-hansia vuosia vanhat männyn subfossii-likiekot, Pättikän muinaismännyssä nä-kyvät kirveenjäljet ja liki 2000-vuotinen metsänrajamännyn lustokalenteri tulkin-toineen. Metsänomistajia ja metsien vir-kistyskäyttäjiä kiinnosti menneiden ja tulevien kausien ilmastonvaihtelut sekä niiden vaikutukset ympäristöön ja pui-den kasvuun. Lustokalenteria tutkittaessa esitettiin usein kysymys, miten ilmastomuutos näkyy metsänomistajan omassa metsäs-sä. Samoin oltiin kiinnostuneita, miten vedenalaisista puista saatava tutkimus-tieto palvelee metsänomistajan tarpeita. Viimeksi mainittuun tärkeään kysymyk-seen vastattiin metsänuudistumisen dy-namiikkaa, ilmastovaihteluita, ilmasto-muutosta, metsätalouden suunnittelutar-

7

peita ja nykyistä metsälainsäädäntöä tar-kastelemalla. Metla sai näyttelystään myönteisen pa-lautteen kaikilta tahoilta. Yleisesti kiitel-tiin, että tutkijat esittelevät töidensä tu-loksia kansalaisten keskuudessa ymmär-rettävällä kielellä. Näyttelymme osoitti, että metsäntutkimus kiinnostaa myös ta-vallista ihmistä, jos tulokset esitellään riittävän mielenkiintoisesti. Viikon kestäneisiin Kemin kylähulluta-pahtumiin osallistui yleisöä tuhatmää-rin. Kaksipäiväisen näyttelymme ehti nähdä muutama sata ihmistä. Suurem-piin yleisömääriin päästään, jos näytte-lystä virinneet jatkosuunnitelmat toteu-tuvat (ks. lähemmin kohta 5). Tällöin näyttelyn strategia on perustettava muunneltavuuteen ja liikkuvuuteen. Kemissä esitelty “rattailla kulkeva” ver-sio sopii hyvin miehitettyihin pieneh-köihin tilaisuuksiin. Itseselittävät miehit-tämättömät näyttelyversiot sopivat puo-lestaan erilaisiin laajoja kävijämääriä palveleviin näyttelykeskuksiin kuten opastuskeskuksiin, museoihin ja tiede-keskuksiin. 5 Jatkosuunnitelmat Kemin tapahtumasta saatujen kokemus-ten perusteella tulevia näyttelyitä kehite-tään mm. seuraavin tavoin:

• esittelyä vaiheistetaan siten, että sama henkilö keskittyy vain yhteen osioon;

• miehitettyjen näyttelyversioiden li-säksi laaditaan miehittämättömiä ver-sioita, jolloin niiden sisältö kuvataan kaksi- tai useampikielisissä esittely-monisteissa;

• näyttelyiden sisältöjä painotetaan kohderyhmien mukaan;

• näyttelypöydän tarjontaa kehitetään;

• omakohtaisia “do and discover” -toimintoja kehitellään (lustonmittaus-ta, steromikroskopiaa, pantahavainto-ja, lyijykynä - millimetripaperipoh-jaista skeleton plot -ajoitusta, mikro-pohjaista graafista ajoitusta, nyky- ja muinaismetsien kasvattamista mikron näyttöruudulla yms.) ja

• esitysten tieteellistä sisältöä parannel-laan sitä mukaa kun vedenalaiset tut-kimuksemme etenevät.

Näyttelystä on suunnitteilla ensi kesäksi suppeat versiot Metlan Hetan, Pallasjär-ven ja Pyhätunturin opastuskeskuksiin. Uusitun englanninkielisen laajan näytte-lyn ensi-ilta on ensi toukokuun lopussa Savonlinnassa Euroopan dendrokrono-logien kokouksessa. Lisäksi ensi kesäk-si on suunnitteilla muita kansainvälisiin tarkoituksiin tähtääviä näyttelyitä. KIRJALLISUUS Timonen, M. 1994. The Outlines of Developing

Tree-Ring Research in Finland. Review 15/10/1994. Katsaus. Kasvunvaihtelun tut-kimushankkeen tiedonanto 1/94. Rovanie-men tutkimusasema. 15 s.

—. 1995. Climatic variations during the last 500 years in Finnish Lapland: an approach based on the tree rings of Scots pine. In: Hei-kinheimo, P. (ed.) International conference on past, present and future clima-te.Proceedings of the SILMU conference held on Helsinki, Finland, 22-25 August 1995. Publications of the Academy of Fin-land 6/95. Painatuskeskus Oy 1995, Helsinki. p. 148-150.

—. 1996. Lapin metsien kasvun vaihtelu vii-meisen 500 vuoden aikana. Julkaisussa Han-nu Hökkä, Hannu Salminen & Martti Varmo-la (toim.). Pohjoisten metsien kasvu – ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Metsäntutkimuspäivät Rovaniemellä 1996. Metsäntutkimuslaitok-sen tiedonantoja 589.

Zetterberg, P., Eronen, M. ja Lindholm, M. 1995. Construction of a 7500-year tree-ring record for Scots pine in northern Fennoscandia and its application to growth variation and pa-

8

laeoclimatic studies. Julkaisussa: Spiecker, H., Köhl, M., Mielikäinen, K. & Skovsgaard, J.P. (toim.). Growth Trends of European Fo-rests. European Forest Research Report No. 5, European Forest Institute.

Internet/WWW-lähteet: http://www.kemi.fi/~kylahullu/hullu.htmlx# Tavoitteet). WWW-dokumentti 1996. http://www.kemi.fi/~kylahullu/hullu.htmlx#

Toimenkuva). WWW-dokumentti 1996.

6 viitettä

VEDENALAISEN METSÄN-

TUTKIMUKSEN MAAILMA

KUVAGALLERIA

--------------------------------------------------------------------------------------------

Kuva 1. Sukeltaja (Marjukka Laine) löysi kuvan männyn järven poh-jalta noin 6 metrin syvyydestä. Kuusamon Hossan Öllörijärvi.

Kuva 2. Rovaniemen tutkimusasemalla toimii Dendrokronologian labo-ratorio, joka on erikoistunut puiden vuosilustojen tutkimiseen.

Kuva 3. Yleiskuva Dendrokronologian laboratorion lustonmittauslait-teistosta. Vuosilustot mitataan kiekoista mikroskooppia ja vi-deomonitoria apuna käyttäen. Mittaustulokset talletetaan suo-raan mikrotietokoneelle.

 

NÄYTTELY- SEINÄN

ESITYKSET

------------------------------------------------------------------------------

Kuva 1. Yleisnäkymä näyttelyseinästä mosaiikkikuvana.

Kuva 2. Vedenalaisten puiden keräämisessä käytettävää su-kellus- ja nostovälineistöä.

Kuva 3. Laboratoriotoimintojen esittelyä.

Kuva 4. Dendrokronologisen tutkimustoiminnan tuloksia.

Kuva 5. Tietotaulu: Yleiskuva dendrokronologisen ajoitta-misen periaatteesta ja dendrokronologisen tutki-muksen osa-alueista.

Kuva 6. Tietotaulu: 1911-vuotinen lustosarja a) lustokes-kiarvoina, b) standardoituina keskiarvoina (indek-seinä) ja c) kasvujaksopintoina.

Kuva 7. Tietotaulu: Metsänkasvun ja uudistumisvuosien väli-nen yhteys.

NÄYTTELY- PÖYDÄN

ESITYKSET

---------------------------------------------------------------------------

Kuva 1. Subfossiiliset mäntykiekot näyttävät joskus ilmeik-

käitä kuluneisuutensa vuoksi. Oikealla näkyvä “Suomi-kiekko” lähes 3000 vuoden takainen harvi-naisuus. Käsivarren Vallijärvi.

Kuva 2. Kirveen käsittelemää puuta noin 2700 vuoden ta-

kaa. Käsivarren Pättikkä.

Kiekkokuvat ja riimitykset: Mikko Välimaan “historiallis-klimatologiset epätieteellisyydet”

KUVIA NÄYTTELYSTÄ

--------------------------------------------------------------------------------------

Kuva 1. Dendrotiimi viimeisessä palaverissaan ennen näyttelyä.

Kuva 2. Näyttely täydessä tohinassaan: esittelijät kertovat ve-

denalaisen metsäntutkimuksen teoriasta ja käytännöstä.

Kuva 3. Tauno esittelee näyttelyvieraille Mauri-myrskyn vuonna 1982 kaataman männyn tyvikiekkoa.

KYLÄHULLU- DIPLOMI

-------------------------------------------------------------------------------

Kuva 1. Kylähulludiplomin jakotilaisuus oli mediatapahtuma. Kuva 2. Hymy on herkässä diplomin saannin jälkeen; tosin

Mikon ja sukeltajatytön pokka pitää. Kuva 3. Tältä näyttää paljoon velvoittava Kylähulludiplomi!

LEHTI-ARTIKKELIT

Pohjolan Sanomat 31.7.1996:

Puut kertovat historiaamme

Villanen, H. (Pohjolan Sanomat 2.8.1996):

Lustolaboratorion väki sai Kylähullu-diplomin

Haapakoski, T. & Vartiainen M.

(Lapin Kansa 3.8.1996):

Rovaniemen lustolaboratorio sai Kylähullu-diplomin

PALAUTE & DENDROTIIMI

---------------------------------------------------------------------------------------

Kuva 1. Viesti Kylähullukonttorilta. Kuva 2. Näyttelyn luoneen “Dendrotiimin” esittely.