2/2004

MAAKUNTAJOUKOT TULEVAT ! Sivu 3

Kuopion Sotaveteraanimuseo

kasarmialueella, entinen päävartiorakennus puh. (017) 363 0130

Avoinna:

ti – su klo 11-17

4 € aikuiset 2 € opiskelijat, eläkeläiset, sotaveteraanit, lapset ja ryhmät

Kahvila

Tervetuloa!

MAAKUNTAAN PERUSTETAAN KOHTA OMIA KOMPPANIOITA

Puolustusministeriön osastopäällikkö Pauli Järvenpään johtama vapaaehtoisen maan-puolustustyön selvitystyöryhmä jätti raporttinsa kesäkuussa (tiivistelmä raportista sivuilla 4-5). Työryhmä koostui puolustusministeriön (PLM) ja puolustusvoimien (PV) sekä sisäasiain-ministeriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajista. Työryhmä selvitti vapaaehtoisen maanpuolustustyön tavoitteiden yhteensoveltuvuutta ja sovittamista, eri ministeriöiden työnjakoa, tarpeita ja tukimahdollisuuksia. Tärkeänä kehit-tämisperiaatteena pidetään sekä puolustushallinnon, vapaaehtoisen maanpuolustuksen että muiden hallinnonalojen, kuten sisäasiainministeriön ohjaamien pelastustoimen ja poliisitoimen erilläänpitämistä. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen päämääränä on maanpuolustus-tahdon lujittaminen, puolustuskyvyn edistäminen ja viranomaisten poikkeusoloihin varautu-misen tukeminen. Puolustusvoimat johtaa sodan ajan joukkojen vapaaehtoistoiminnan sekä osallistuu Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK ry) ohjaamiseen ja tukemiseen.

MITEN NYT RESERVILÄISILLÄ?

Tuleviin maakuntapainotteisiin joukkueisiin, komppanioihin tai pataljooniin valittavien ja koulutettavien perusedellytys on suoritettu varusmiespalvelus. Ikä voi olla yli 35 vuotta. Muuhun toimintaan voivat osallistua kaikki 15 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Osa sitoutuvista naisista voitaisiin PLM:n mukaan sijoittaa eri viranomaisten poikkeusolojen organisaatioihin ja niiden tukitehtäviin. Maakuntajoukot ja niiden toiminta tulee olemaan puolustusvoimien käskyvaltaan kuuluvaa toimintaa. Koulutusorganisaatioita ollaan perustamassa PV:n ja MPK ry:n kanssa PV:n vuosisuunnitelma-aikataulun mukaisesti. MPK ry:n kurssiohjelmistosta PV tilaa tarvitsemansa varautumis- ja sotilaalliset kurssinsa. Pohjois-Savon maanpuolustuspiirin reserviläisten olisi nyt oikea aika suunnitella ja päivittää omat koulutustavoitteensa lähivuosien suhteen. Puolustusvoimat on järjestänyt nousujohteisia kehittäviä sotilaskursseja, kuten miehistöstä aliupseeriksi, ensimmäinen aliupseerista upseeriksi on juuri päättymässä ja kouluttajakursseja on ollut lukuisasti RUK:ssa, jonka käyneistä on tarkoitus saada maakuntajoukkoihin kouluttajarunko. Kannattaa hyödyntää edelleenkin ns. sotilaalliset MPK ry:n kurssit pitäen mielessä se, että kaikilla kursseilla on oltava varautumista ja valmiutta kohottava tavoite.

HAASTEITA TIEDOSSA

Järjestelmää ollaan kehittämässä, joten varsinaista kiirettä ei ole. Syyskuun lopussa turvallisuuspoliittinen selonteko julkistetaan ja tarkoitus on saada sen eduskuntakäsittely päätökseen vuoden loppuun mennessä. Joukkojen koulutus aloitettaisiin vuoden 2006 aikana ja vuoteen 2008 mennessä organisaatiot toimisivat täysillä oman alueensa paikallis-puolustuksen osana. Uusinta tietoa on saatavissa RUL:n ja RES:n toiminnanjohtajilta Kuopion Klubilla 21.10.2004 klo 18 piirien syyskokouksen alussa pidettävässä info-iskussa. Johtotehtäviin koulutettujen reserviläisten on muistettava myös tiedottamisvastuu ja jäsenrekrytointi. Nyt uudet aluekoh-taiset suunnitelmat ja mahdollisuudet antavat eväät uusien henkilöiden mukaanohjaamiseksi alueelliseen puolustusjärjestelmään.

Markku Koivula

3

4

PUOLUSTUSMINISTERIÖN VAPAA

SELVITYSTYÖR

TIIV

Suomen turvallisuusympäristö on viimekmuuttunut. Kylmän sodan vastakkainasetodennäköisyys Euroopassa on vähentynytekijät ovat voimistuneet. Sisäisen ja ulkoentistä vaikeampaa. Vaikutuksiltaan uvoimakkaammin myös yksittäistä kansalais

Vapaaehtoinen maanpuolustus on toimintjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset vapaaKansalaisten korkea maanpuolustustahtvahvuuksia, jotka tulisi ohjata nykyistä pvalmiuden ja uusiin uhkiin varautumisen Yhteiskunnan eri alojen elintärkeiden toitoimintaan perustuvan varautumisen välttulisikin organisoida siten, että se mahyhteistyön kaikilla toimintatasoilla.

Vapaaehtoistoiminnan johtosuhteet, tehtoimintaan osallistuvien vapaaehtoisten oitävä nykyistä selkeämmin. Vapaaehtoistentulisi kehittää. Samalla toimintojen päällek

Työryhmä tukee pääesikunnan 3.11.2ehdotusta eri hallinnonalojen väliset rakeskusten avulla voitaisiin tiivistää eri viranToimintakeskuksia voisivat olla esimerkiksviranomaisten, kuntien tai järjestöjen ttoimitilat ja välineet sekä harjoitusalueetTyöryhmä esittääkin, että toimintakeskustvaltakunnallinen kartoitus.

Työryhmä pitää puolustusvoimien suunhyvänä lähtökohtana vapaaehtoisen mapuolustusvoimien alueellisista joukoista reserviläisten vapaaehtoista sitoutumiskoulutuksessa ja harjoituksissa. Maakuntasen suorituskykyä ja reserviläisten sotilaavalmiutta virka-aputehtäviin. Maakuntajoukja niitä johdettaisiin puolustusvoimien johnissa sekä joukkojen koulutuksessa ja toimkoulutus ry:n koulutus- ja tukiyksiköihin.

Työryhmä esittää harkittavaksi, että Maansäädösperustein julkisoikeudelliseksi yhtelisäksi uusia tehtäviä. Uusiksi tehtäviksi esekä niiden toiminnan ja koulutuksen johnöinti ja siihen osallistuminen, sitoutumis

EHTOISEN MAANPUOLUSTUSTYÖN YHMÄN RAPORTTI

ISTELMÄ

si kuluneen vuosikymmenen aikana suurestittelu on päättynyt ja aseellisen hyökkäyksent. Samalla uudenlaiset turvallisuutta uhkaavatisen turvallisuuden erottaminen toisistaan on

seat uusista uhkista koskettavat aiempaata.

aa, jota viranomaiset lakisääteisesti tukevat jaehtoisesti tekevät maanpuolustuksen hyväksi.o ja halukkuus vapaaehtoistoimintaan ovataremmin palvelemaan sotilaallisen puolustus-lisäksi myös kansalaisten arjen turvallisuutta.mintojen keskinäisriippuvuus korostaa yhteis-tämättömyyttä. Vapaaehtoinen maanpuolustusdollistaisi tehokkaan viranomais- ja järjestö-

tävät ja resurssien jakoperiaatteet sekäkeudet, vastuut ja velvollisuudet olisi määritel- varaamis-, sitoumus- ja kannustejärjestelmiä

käisyyttä pitäisi pyrkiä poistamaan.

003 valmistuneessa selvityksessä esitettyäjat ylittävistä toimintakeskuksista. Toiminta-omaisten ja järjestöjen välistä yhteistoimintaa.i puolustusvoimien joukko-osastojen, pelastus-ähän tarkoitukseen osoittamat rakennukset,. Toimintakeskusverkosto kattaisi koko maan.en vaatimista tiloista tehtäisiin perusteellinen

nitelmaa maakuntajoukkojen perustamisestaanpuolustuksen edelleen kehittämiselle. Osa

muodostettaisiin maakuntajoukoiksi, joissahalukkuutta hyödynnettäisiin rekrytoinnissa,joukkojen päätehtävänä olisi lisätä puolustuk-llisia taitoja sekä parantaa puolustusvoimienot olisivat osa puolustusvoimien organisaatiotatosuhteiden mukaisesti. Henkilöstön rekrytoin-innassa tukeuduttaisiin myös Maanpuolustus-

puolustuskoulutus ry:n asemaa vahvistettaisiinisöksi ja että järjestölle annettaisiin nykyistensitetään koulutus- ja tykiyksiköiden rekrytointitaminen, paikallisten toimintakeskusten isän-halukkaiden kouluttajien rekrytointi, joukkojen

5 ja muodostelmien koulutus viranomaisten tilauksesta sopimusten mukaisesti sekä

koulutustoiminnan jatkaminen osana viranomaisten poikkeusolojen koulutusjärjestel-mää.

Työryhmä kiinnittää erityistä huomiota ei-asevelvollisten naisten asemaan vapaa-ehtoisessa maanpuolustuksessa ja esittää, että naisten osallistuminen tehtäisiinmahdolliseksi järjestötoiminnan lisäksi edellä esitettyjen koulutus- ja tukiyksiköidenkautta. Viranomaisten tulisi selvittää tarve ja mahdollisuudet naisten sijoittamiselle myöspoikkeusolojen organisaatioihinsa. Naisten asema oikeuksineen ja velvollisuuksineen olisiturvattava säädöspohjaa ja kannustejärjestelmää kehittämällä.

Työryhmä suosittaa, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan kokoon-panoa ja työskentelymenetelmiä tarkistettaisiin, mikäli vapaaehtoista maanpuolustustalaajennetaan tämän raportin suositusten pohjalta. Käytännön toiminepiteinä voitaisiinharkita, että neuvottelukunta perustaisi yhteistyöelimen viranomaisten tarpeiden javapaaehtoisjärjestöjen toiminnan yhteensovittamista ja sopimista varten. Neuvottelukuntaohjaisi ja koordinoisi vuosittaisen yhteistoimintaprosessin tällaiseen järjestelyyn halukkai-den järjestöjen kanssa. Tällöin voitaisiin sopia viranomaisten ja järjestöjen keskenyleisistä tulostavoitteista ja tarvittaessa yhteisten resurssien käytöstä.

Mikäli vapaaehtoinen maanpuolustus halutaan vakiinnuttaa nomaaliajan ja poikkeus-olojen viranomaistoimintaa tukevaksi toiminnaksi, tulisi sille säätää selkeä lakeihin jaasetuksiin perustuva asema, vastuut ja velvollisuudet. Edellä esitettyjen toimenpide-esitysten kannalta ensisijaisena ratkaisuna olisi erillisen vapaaehtoista maanpuolustustakoskevat lain säätäminen. Tärkeimpiä käsiteltäviä kokonaisuuksia olisivat muun muassasotilaskoulutuksen mahdollistaminen vapaaehtoisvoimin, maakuntajoukkojen käyttövaativissakin virka-aputehtävissä sekä henkilökohtaisen sitoumus- ja varaamis-järjestelmän luominen. Erillislain lisäksi olisi tarpeen tehdä muutoksia ja viittaus-säännöksiä useisiin yksittäisiin säännöksiin. Kansalaisjärjestöjen osalta yhdistyslaki antaariittävät perusteet vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistumiselle.

Työryhmä esittää lopuksi, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen edelläkuvatuilla tavoilla tulisi toteuttaa puolustushallinnossa puolustuvoimien johtamis- jahallintojärjestelmän uudistukseen liittyen niin, että tavoitetila saavutettaisiin 1.1.2008alkaen.

6

MIEHISTÖN KOULUTUS ALIUPSEERIKSI ALKAA Puolustusvoimat aloittaa vuoden 2005 alussa miehistöön kuuluvien reserviläisten koulut-tamisen reservin aliupseereiksi. Ensimmäinen 15 oppilaan kurssi kohdistuu Läntiselle maan-puolustusalueelle. Vuoden mittaisen koulutuksen laajuus on 15 opintoviikkoa, joka toteutetaan monimuoto-opetuksen menetelmiä hyödyntäen. Lähiopetusta ja -harjoituksia on yhteensä noin 42 vuorokautta. Koulutus tapahtuu osittain Internetin kautta etäopiskeluna. Koulutus sisältää Kaartin Jääkärirykmentin Aliupseerikoulun keskeisen opintosisällön. Tällä koulutuksella ei pyritä tuottamaan perusryhmänjohtajia, vaan erikoisosaajia, jossa hyödynne-tään siviilissä hankittua osaamista. Esimerkkejä tästä puolustusvoimien sodan ajan organisaatiossa ovat mm. keittiömestarin kouluttaminen talousaliupseeriksi, tietoliikenne-insinöörin viestiryhmän johtajaksi tai turvallisuusvalvojan vartioryhmän johtajaksi. Kurssin alustava ohjelma näyttää tältä:

• Aloitus, varustaminen ja tulojuhla, tammikuu 2005 • Fyysisen kunnon ylläpito, turvallisuuspolitiikka, helmikuu 2005 • Ihmisten johtaminen ja koulutustaidon perusteet, maaliskuu 2005 • Kouluttajakurssi, 7.-11.3.2005, Reserviupseerikoulu • Opetusharjoittelu, koulutuksen suunnittelu, kevät 2005, Maanpuolustuskoulutus ry • Ihmisten johtaminen taistelussa, kesäkuu 2005 • Kesäyönmarssi, kesäkuu 2005 • Koulutushaaraleiri, ryhmänjohtajan tutkinto, syyskuu 2005 • Erikoisosaamista tukeva koulutus, syksy 2005 Maanpuolustuskoulutus ry • Ampumaleiri, lokakuu 2005 • Ammuntojen johtaminen, marraskuu 2005 • Kuntotestit, joulukuu 2005 • Kurssin päättäminen, joulukuu 2005

Koulutuskokonaisuuteen valittavalta edellytetään ehdottomasti • suunniteltua tai voimassa olevaa sodan ajan sijoitusta aliupseerin tehtävään • yleistä soveltuvuutta koulutettavaksi reservin aliupseeriksi sekä • omaa halukkuutta ja sitoutumista.

Lisäksi valinnoissa huomioidaan myös • suunniteltuun sodan ajan tehtävään soveltuva erikois- ja johtamisosaaminen • reservissä osoitettu osaaminen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä • rauhanturvakokemus • mahdollinen sodan ajan esimiehen lausunto • aktiivinen toiminta vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa sekä • tehtävän vaatima fyysinen toimintakyky

Koulutuksen hyväksytysti läpäisseet ylennetään alikersanteiksi. Omalta alueeltamme ei koulutukseen vielä voi hakea. Sensijaan koulutus aliupseerista upseeriksi on käynnissä ja ensimmäinen oman alueemme reservin kersantti ylenee vänrikiksi ensi itsenäisyyspäivänä. Lisätietoja koulutuksesta saat sotilasläänin esikunnan asiakaspalvelusta.

Lähde: Puolustusvoimat

7

Ilmoittaudu netissä

www.mpkry.fi tai soita

(017) 181 6125 0400 672 719

Loppuvuoden kursseja 1-3.10. Sissitoiminta Kuopio/Mikkeli 2-3.10. Vääpelikurssi Kajaani 2-3.10. Viestikurssi (maasto) Kuopio 18.10. – 30.11. Kansalaisen turvakurssi Kuopio 22-31.10. Valmiuskurssi Kuopio 13-14.11. Ilmatilannekuva Kuopio marraskuussa Henkinen huolto Kuopio joulukuussa Maastotaitojen jatkokurssi Kuopio/Saarilampi

Turvallisuuskoulutus Turvallisuuskoulutus valmentaa kansalaisia selviytymään paremmin normaaliolojen onnet-tomuustilanteista. Kansalaisen turvakurssilla ja valmiuskurssilla oppilaat perehtyvätturvallisuusviranomaisten toimintaan ja erilaisiin arkielämän uhkakuviin. Kursseilla opitaanperuskansalaistaitoja, kuten ensiapu-, alkusammutus-, itsepuolustus-, ja suunnistustaitoja.Koulutukseen voivat osallistua kaikki 15 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

Varautumiskoulutus Varautumiskoulutuksen keskeinen tavoite on tukea kuntia ja muita siviiliviranomaisia. Koulutustapahtuu viranomaisten esittämien aloitteiden pohjalta. Koulutukseen osallistuu viranomaistenpoikkeusolojen organisaatioihin suorittajatasolle sijoitettuja tai sijoitettavaksi soveltuviahenkilötä. Varautumiskoulutus pyritään mahdollisuuksien mukaan kytkemään kuntien tailäänien valmiusharjoituksiin. Koulutusaiheita ovat esimerkiksi etsintä, joukkomajoitus, joukko-muonitus sekä väestönsuojelu.

Sotilaallinen koulutus Sotilaallisen koulutuksen tavoitteena on tukea puolustusvoimia antamalla reserviläistenvalmiutta ylläpitävää ja kehittävää koulutusta. Kurssit täydentävät puolustusvoimien antamaakoulutusta. Puolustusvoimat vastaa ja johtaa omilla sotilasaseillaan ja asejärjestelmillääntapahtuvan koulutuksen. Sotilaallisille kursseille voivat osallistua varusmiespalveluksensuorittaneet.

Johtamis- ja kouluttajakoulutus Johtamiskoulutuksessa kansalaisilla on mahdollisuus kehittää niitä tietoja ja taitoja, joidenavulla hän pystyy johtamaan organisaationsa toimintaa normaali- ja poikkeusoloissa.Koulutuksessa annetaan myös välineitä oman johtamiskäyttäytymisen kehittämiseen.Johtamiskoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti reservin johtajille ja muille johtotehtävissätoimiville. Kouluttajakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa maanpuolustuspiireihin henkilöitätoimimaan kurssien ja harjoitusten kouluttajina. Piirit valitsevat kouluttajakoulutukseen omaanalaansa hyvin perehtyneitä, jo toiminnassa mukana olevia, naisia ja miehiä.

8

Kuvat: Keijo Pitkänen

Teksti: Markku Lappalainen

KILPAA ITSENSÄ KANSSA Reserviläisen kenttäkelpoisuuskoe on toimintakalenterissamme nyt ensimmäistä kertaa. Kesän aikana on ehditty järjestää kaikki lajit vähintää kerran. Suurta ryntäystä kokeeseen ei nähty, mutta ei sitä uskallettu odottaakaan. Niin paljon osallistujia kuitenkin oli, että aikaisempien tämäntyyppisten tapahtumien ennätykset lyötiin, ja järjestäjätkin tunsivat saaneensa satsaukselleen vastinetta. Järjestelyoppi onkin arvokasta. Hyvin suunniteltuun ja toteutettuun tapahtumaan on helppo saada väkeä niin osallistujiksi kuin toimitsijoiksikin. Toivottavasti puutteet saadaan poistettua ja hienosäätö tehtyä seuraavalle kaudelle, jotta ’viidakkorumpu’ käy hoitamaan tapahtuman markkinointia. Lajeja kokeessa on neljä: maastotehtävä, UKK-kävelykoe, käsikranaatin tarkkuusheitto ja ammunta. Jokainen näistä ajoitettiin tälle kesäkaudelle kahteen kertaan. Pisteytys syntyi osin Reserviläisurheiluliiton ohjeistuksesta, osin koepaikalla pähkäilemällä ja kokemuksia vertailemalla. Järjestelyvastuu jaettiin reserviläiskerhon (ammunta ja kr-heitto), upseerikerhon (kävelykoe) ja Sinibarettien (maastotehtävä) kesken. Yhdelle kerholle tämä olisikin ollut raskas urakka, mutta yhteistyöllä täysin toteutettavissa. Maastotehtävä oli raskain järjestettävä ja raskain osallistujallekin. Sinibaretit laativat testiradan Neulamäen maastoon, Vuo-rilammen ympärille. Aiempi suunnitelma Puijon käytöstä hylättiin sen suurten korkeuserojen takia, mutta tasaista ei ole kulku Vuorilammellakaan. Rinteet siellä tuppaavat olemaan pystysuoria, ja sadan metrin matka kartalla voi olla toista kilometriä luonnossa. Aktiivi-suunnistajat käyttävät Neulamäkeä harjoituksissaan ahkerasti. Niinpä ’koti-kenttäetu’ näkyi melkoisina eroina suoritusajoissa. Tottakai rutinoitunut suunnistaja olisi jättänyt äkkinäisen nuuskimaan jälkiään vieraassakin maastossa. Tasoeroja suunnistuksessa yritettiin oikaista rastitehtävillä. Sinibaretit olivat napanneet tehtäväaiheita luonnosta – suunnistuksen ystävät olivat tietysti hyviä tässäkin. Niin tiukkoja kysymys-sarjat kuitenkin olivat, ettei pisteitä ilman tietoja herunut. Pisteet jaettiin puoliksi suunnistusajan ja rastitehtävien kesken (max. 100+ 100).

Hannu Puustinen paiskaa tarkasti käsikranaattia.

9 UKK-kävelykoe järjestettiin sisätiloissa Kuopio-hallin juoksuradalla, josta tossunpohjat tyk-käävät. Tämän tehtävän järjestelyt upseerikerho oli antanut puheenjohtajansa Kyösti Miettisen hoiviin, joka on alan ammattilainen. Niinpä homman sujumisesta ei ollut kenelläkään nokan koputamista. Kaikki saivat vielä koepisteiden lisäksi kehonsa rasvamittauksen ja henkilö-kohtaisen kuntoraportin toimenpidesuosituksineen. Osallistujat saivat todella jäsenmaksulleen katetta. Kävelykoe on UKK-instituutin tarkoin määrittelemä. Kahden kilometrin kävely antaa käytetyn ajan, sykkeen ja painon perusteella kuntoindeksin, joka kertoo kuntotason siten, että kunto-indeksi 100 vastaa keskimääräistä kuntoa. Lukua 100 suuremmat arvot viittaavat keskimääräistä parempaan ja sitä pienemmät arvot viittaavat keskimääräistä huonompaan kuntoon. Indeksi ottaa huomioon koehenkilön iän ja sukupuolen, joten se on kaikille vertailu-kelpoinen. Käytimme tätä kuntoindeksiä kenttäkelpoisuuskokeen pisteytyksessä sellaisenaan. Käsikranaatin heitto osoittautui erittäin vaativaksi. Tarkkuusheitossa osallistuja joutui heittämään kranaatin 1,3 x 1,3 m kokoiseen laatikkoon seisaalta 19 metrin, polvelta 14 metrin ja makuulta 9 metrin etäisyydeltä. Jokaisesta asennosta sallittiin yksi harjoitusheitto. Ainoastaan laatikkoon jääneet heitot hyväksyttiin. Hienon heiton päätteeksi laatikosta pompannut ’murkula’ panikin heittäjän sadattelemaan kovaa ja kimmoisaa maaperää. Tämäkin on laji, jossa harjoittelu on hyödyksi. Ensimmäinen osuma noteerattiin 30 pisteen arvoiseksi, seuraavat kukin 10 pistettä. Ammunta liikkuvaan maaliin on metsästystä harrastaville tuttua puuhaa. Makuu- ja polviasennot sensijaan ovat heillekin vieraampia. Ampumaosuudessa tehtiin suoritus kaikista kolmesta asennosta. Kunkin asennon kolme ensimmäistä laukausta ammuttiin paikoillaan olevaan maaliin, ja kaksi seuraavaa liikkuvaan. Etenkin makuulta liikkuvan ampuminen vaatii harjoitusta. Totutusti maahan tuettu ampuma-asento kun ei jousta riittävästi. Maali on kivääritaulu 03, eli sama valkoisella keskustäplällä varustettu kuin RA3-ammunnassa. Tuloksia ei laskettu, ainoastaan osumat. Pistemäärä suhteutettiin muihin lajeihin kertomalla osumien määrä kymmenellä. Maksimipisteet siis 10 x 15 = 150. Yhteispisteet lasketaan yksinkertaisesti ynnäämällä kunkin lajin pistesaalis yhteen. Kenttä-kelpoisuusluokkien tulosrajat olivat: kiitettävä yli 470 pistettä, hyvä 400-470, tyydyttävä 330-399 ja luokaton (ei-hyväksytty) alle 330. Hyväksytyn suorituksen tehneistä on tähän mennessä

vain yksi yltänyt luokkaan hyvä, muut tyydyttäviä. Kertooko tämä huonosta kunnosta vai huonosta testistä, nähdään kun kokemusta on enemmän. Osasuorituksissa tehtiin erinomaisia tuloksia, jotka ylsivät kirkkaasti kiitettä-vään arvosanaan. Kaik-kien lajien kiitettävä suorittaminen kuitenkin on semmoinen temppu, johon vaaditaan ripaus tuuria ja runsaasti kun-toa, tietoja ja taitoja – eikä päinvastoin.

UKK-kävelykoe 30.9. Kuopio-hallilla.

Ari Räsänen keskittyneenä suoritukseensa polviasennosta.

10

Teksti: Markku Lappalainen

SEITSENOTTELU RISSALASSA KORes oli tämänvuotisen Superkessun järjestäjäseura. Yhdistyksen jäsenten keski-ikä poikkeaa melkoisesti muista reserviläisyhdistyksistä. Lieneekö yli kolmikymppisiä jäsen-kunnassa ainoatakaan. Tämänkertaiset Superkessun lajit olivatkin uudentyyppisiä – virkeitä ja mukaansatempaavia – mutteivät kuitenkaan niin rassaavia, etteikö vanhempikin olisi perässä pysynyt. Superkessuksi leivottiinkin tällä kertaa ikäreserviläinen! Lieneekö ollut nuorten kohteliaisuutta, vai olivatko olosuhteet muuten vain pappaikäiselle sopivat. RA3 on tuttu laji ulkorata-ampujillemme. Tätä oli hieman säädetty, mutta samalta tutulta pyöriviin tauluihin ammunnalta se tuntui. Sensijaan laji kranaattipistooli kuulosti pelottavalta. Moista asetta kun ei ennen oltu nähty. Eikä nähty nytkään: tämä oli ”äksön-laji”, jossa heitettiin ensin kolme harjoituskäsikranaattia laatikkoon (siis yritettiin saada osumaan) ja samantien tulitettiin ysimillisellä seitsemän laukausta viisi sekuntia näkyvillä olleisiin tauluihin. Asekäsittelyrastilla muisteltiin, miten rk:n osat otetaan aseesta ulos ja saadaan mahtumaan takaisin paikoilleen ja yritettiin tunkea 30 lataria samaan lippaaseen. Tämä kellon kanssa kilpaa. Aikaa otettiin myös pulssiammunnassa, joka starttasi pukeutumisella 16-kiloiseen rinkkaan ja punnerrusten jälkeen hölkäten makuuampumapaikalle, josta suorituksen jälkeen taas hölkäten pystyammuntaan (juoksipa joku niinkin lujaa, että jätti tuomarin taakseen puuskuttamaan). Muistin virkistyksessä testattiin kilpailijan hoksottimia, ja suuntaetäisyys rastilla taitoa käyttää mittausvälineitä ja aste/piiru-rätinkipäätä. Kovimmille kuitenkin taisi ottaa kalustohistoria -tehtävä, jossa piti tunnistaa panssariajoneuvoja ja tuntea melkoisesti vanhoja juttuja. Superkessun päätöslajina on perinteisesti ollut kilpailijoiden löylyttäminen lennoston hienossa Käntinlammen rantasaunassa ja makkaranpaistoa omaan tahtiin. Niistä ei enää jaettu pisteitä. Kiitokset KOResille mukavan kilpapäivän järjestämisestä ja lennostolle hienoista puitteista!

Pulssiammunnassa kilpailijan selän takana kannustajana toiminut rinkka pani kovasti hanttiin makuuasennos-sa. Olli Isoniemelä on saanut päänsä esiin rinkan alta, mutta silmille valahtanut lippalakki ei helpottanut suoritusta.

Kuva: Mikko Salmela

11

SUPERKESSU 2004 TULOKSIA

1. Markku Lappalainen, Kuopion RES 48 p. 2. Juha Luukkonen, Sinibaretit 42 p. 3. Olli Isoniemelä, Kuopion RES 30 p. 4. Arto Leskinen, KORes 30 p. 5. Tuomas Oinonen, Sinibaretit 27 p. 6. Heikki Hiltunen, Kuopion RES 26 p. 7. Arto Vesterbacka, KORes 26 p. 8. Mikko Pasanen, KORes 25 p. 9. Ari Räsänen, Sinibaretit 10 p. 10. Keijo Leskinen, Sinibaretit 7 p.

Virnistys oli herkässä kisajoukoilla. Murjottajia ei näissä tapahtumissa olla vielä nähtykään! Superkessun kierto-palkinto (yllä) jaettiin nyt viidennen kerran. Kuva : Janne Hyvärinen

Joukkuetulokset: 1. Kuopion RES 104 p. 2. KORes 81 p. 3. Sinibaretit 79 p.

Matkan ja suunnan määrittely kuuluvat perustaitoihin. Tällä kertaa käytettävissä oli apuvälineitä kuin maanmittarilla ikään. Yleisö tekee parhaansa sekoittaakseen kisaajien ajatukset. Toinen vasemmalta kisajohtaja ja kaksin-kertainen Superkessu Janne Hyvärinen. Kuva: Mikko Salmela

12

Jutut: Markku Lappalainen

LEPOAMMUNTA VETÄÄ VÄKEÄ Ammunnat ovat ylivoimaisesti suosituin toimintamuotomme. Pitkä talvikausi käydään ahkerasti sisäradalla harrastamassa pistooli- ja pienoiskiväärilajeja, kotosalla ladataan patruunoita suvea varten, ja sitten puolen vuoden jakso ulkoratatoimintaa. Tauko ammunta-kalenterissamme on vain jouluaikaan, muulloin ratavuoroja on viikottain – kesällä useitakin viikossa. Huilia ei tunneta! Olosuhteet tietenkin sanelevat millaista lajivalikoimaa voimme ohjelmassa pitää. Pistoolin koulu-kuvio-pika ja kiväärin koululajit eivät ole kovin toimeliaita. Niillähän onkin juuret syvällä siviilipuolen urheiluammunnassa. Tarkoituksenmukaista tai ei, nämä lajit sopivat puitteisiimme ja vetävät väkeä. Muutamat lämpimimpään kesään ajoitetut RA3-vuorot saivat paikalle vain kourallisen reserviläisiä. Millaisia johtopäätöksiä tästä tulisi tehdä? Nopean toiminnan lajit ovat sitä, mitä meiltä odotetaan. Toki ase pitää osata kohdistaakin, mutta sen asian opettelu vuodesta toiseen täydellä painotuksella jättää tärkeämmän puolen asiasta mopen osalle. Varsinaisen sovelletun ammunnan järjestämiseen meillä ei rahkeet riitä, mutta onneksi lähiseudulla tätä toimintaa on halukkaille tarjolla. Sensijaan PV:n normaalit rk-lajit pitäisi ampumaohjelmastamme löytyä ja reserviläisiltä aikaa ja intoa niitä omatoimisesti harjoitella. Jäsenkunnan aktivointi tavoitteitamme hyödyt-tävään toimintaan on yhdistysten terävän pään asia. Ensi vuoden suunnittelussa onkin johto-ryhmillä runsaasti pohdittavaa.

Mitäs tästä sanot? Millätodennäköisyydellä aseestasilentävä hylsy osuu toisen am-pujan luodin tielle? Kuinkapaljon patruunoita pitää käyt-tää, jos tämmöisen tilanteenyrittäisi tarkoituksella saadaaikaan? Näin kuitenkin kävi Rissalas-sa 31.7. piirinmestaruuskilpai-luissa. Niin paljon HeikkiHiltusen matkaan lähettämäluoti muutti kolarissa suun-taansa, ettei osunut tauluun. Kuvan nappasi Janne Hyvärinen

13

PIIRINMESTARUUKSIA RATKOTTIIN RISSALASSA Samaan hiileen puhaltamista kokeiltiin Rissalassa 31.7., kun piirinmestaruuksien eri lajeja ammuttiin kolmen yhdistyksen yhteistyönä. Mukana olivat Kuopion reserviläiskerho (hyvänä apuna Kuopion reserviupseerikerho) sekä Siilinjärven ja Leppävirran reserviläiskerhot. Paikalle saapui 26 ampujaa kymmenestä Pohjois-Savon yhdistyksestä. Ampujat tekivät eri lajeissa yhteensä 74 kilpailusuoritusta. Kilpalajit ja niiden tämän vuoden piirinmestarit ovat: Kiväärikenttä, diopteriaseet H Anssi Nousiainen Varpaisjärven RES H50 Hannu Karvonen Iisalmen RES H60 Tapani Nousiainen Karttulan RES H70 Risto Nousiainen Varpaisjärven RES Kiväärikenttä, kiikariaseet H Antti Meurasalo Kuopion RES H50 Kalevi Eskelinen Sukevan-Sonkajärven RES H60 Tapani Nousiainen Karttulan RES H70 Risto Nousiainen Varpaisjärven RES Kiväärikenttä, kerta-automaatit H Antti Meurasalo Kuopion RES H50 Juhani Isoniemelä Kuopion UPS D50 Sini Isoniemelä Kuopion RES Kiväärikenttä, kiikari-kerta-autom. H Marko Hynninen Leppävirran RES Kaksoishirvi H Antti Meurasalo Kuopion RES H50 Hannu Karvonen Iisalmen RES H60 Pekka Parviainen Rautalammin RES RA3 H Janne Hyvärinen Kuopion UPS H50 Juhani Isoniemelä Kuopion UPS Sotilaspistooli H Marko Hynninen Leppävirran RES

Yllä: Kisattavaa kesti koko päivän. Tässä potretissapalkintojen jakoon asti paikalla viipyneet kilpailijatmitaleineen. Vasemmalla: Kanttiinin iloiset rouvat Marja Immonenja Pirjo Lappalainen naureskelivat perustavansaradalle pysyvän kioskin – niin hyvin kauppa kävi.Lopulta ehättivät munkkikahville itsekin. Kuvat: Markku Lappalainen

Kuopiolaisia ampujia kilpailuihinosallistui kymmenen. Nämä am-puivat yhteensä 22 kilpailu-suoritusta ja ylsivät yhdeksäänpalkintosijaan, joista seitsemänpiirinmestaruutta. Hieno suoritus!Tuloslistan löydät Vihmasta nro3/2004.

14

KANSALAISARMEIJA AMPUU YHDESSÄ KO Kiväärien kitkerä ruudinsavu on ollut Sveitsin tärkein ase1874, josta alkaen reserviläisillä on ollut velvollisuuskerran vuodessa. Isolla reserviläisarmeijalla on hyökorkealle, ja tietysti myös puolustuksen. Pelote on osaltaanaapurit ovat ymmärtäneet, että Sveitsi on hyödyl

vaivalloisesti miehitettynä. Muiden Euroopan maiden tapaan Sveitsikin joutuu miettimään asevYleinen mielipide Baarin pikkukaupungin ampumaradalla kuitenkikokoontumisella ampumakokeeseen kesäisenä loppuiltapäivänä sotilaallista merkitystä. Baarin harjoituksia katsellessa tuntuu vaikealluopuisi asevelvollisuusarmeijastaan. Harjoituksissa on hyväntuulinen a David Fray, 22, ei perusta aseista, mutta "tämä nyt kuuluu asiaan ja35 ikävuoteen saakka". Pakollisen ampumakokeen yksityiskohdat säämatkaa myöten. "Parempi olisi panna rahaa ympäristön suojeluun tsanoo Frey, mutta on arvostelustaan huolimatta tyytyväinen ammuntaa Harjoitukset järjestää ampumaseura, jonka jäsenet valvovat turvallispatruunat ja neuvovat: "Liian kova veto liipaisimesta - tukki liian löysliikkuvat". Kovin tarkoin reserviläisten otteisiin ei puututa. Joku ampuloppuun, mutta riittävän tarkasti läpäistäkseen kokeen. Reputtaminensiinäkin epäonnistuminen yhden päivän kurssia. Roger Wallimann sanoo tulevansa mielellään. "Vakava asia niin kunen", hän pohtii. Kuinka sujui? "Hyvin... mutta ammattimiehet ovat tsanoo ja viittaa kohti Hans Lühlin ampumapaikkaa. Lühl puhkoo tametrin päässä olevan taulun keskustaa. Vähäpuheinen Lühl on tyyseuran valvojan kanssa illan tuulioloista. Sveitsi on avaraa maata, jkunniassa taito osua tarvittaessa kaukaa. Erityisen sveitsiläiseltä näyttää tietysti se, että ampujat tuoReserviläinen pitää kiväärinsä kotonaan, kuten ennenkin. Pidettyääkivääriä kotonaan, hän saa aseen korvauksetta omakseen. Vakavaa keskustelua aseiden säilytyksestä käytiin, kun 57-vuotias miparlamentin jäsentä ja itsensä Zugin kaupungissa 2001. Nähuolestuttavinta oli sveitsiläisten arvioiden mukaan se, että väkitarkkailemaan kansalaisten pääsyä parlamentteihin ja muihin demokra

”Kansallisen puolustuskykymme on oltava niin uskottava, että se

ehkäisemään Suomeen kohdistuvan sotilaallisen painostuksen sekvoimankäytöllä saavutettavat hyödyt.”

Amiraali Kaskeala 8.3.2004

Jukka Luoman artikkeli HS:ssa 13.6.2004 Viäpelin lyhentämänä

VILLA

ellinen pelote vuodesta suorittaa ampumakoe kkäyksen hinta pantu n toiminut: isot sotaisat lisempi vapaana kuin

oimiensa tulevaisuutta. n tuntuu olevan, että on myös muuta kuin ta kuvitella, että Sveitsi rkinen maku. sitä paitsi laki käskee, detään laissa ampuma-ai joukkoliikenteeseen", nsa. uutta, jakavat armeijan ästi olassa kiinni - jalat u patruunansa mutkitta tietää uusintakoetta ja

in vaaleissa äänestämi-oki erikseen", Walliman rkkuuskiväärillään 300

tyväinen ja keskustelee ossa on jo vanhastaan

vat aseet mukanaan. n kuusi vuotta M/57-

es ampui 14 paikallisen iden murhien jälkeen vallan purkaus pakotti tian laitoksiin.

yksin riittää ennalta ä kyseenalaistamaan

15

MAANPUOLUSTUSVÄEN KESÄRETKI HAMINAAN

Yllä: Kalustonäyttelyssä 122 PsH 74 Vasemmalla: Kuningattaren henki-vartiokaartin soittokunta Britanniasta oli kuvatuimpia kohteita kirkkaanpunaisine kamppeineen.

Sotilassoittokuntien yhteisesiintyminen oli upeaa kuultavaa ja katsottavaa. Mukana oli soittokunta Virosta, Venäjältä, Saksasta, Intiasta ja Britanniasta. Tietysti myös varusmies-soittokunta ja Kaartin soittokunta olivat paikalla näyttämässä osaamistaan.

16

Amerikkalaisia ”lentäviä linnoituksia” matkalla pommittamaan Saksan teollisuuslaitoksia.

Matti Turunen:

SOTAHISTORIALLINEN AJANKOHTAISKATSAUS Suuren Pohjan Sodan yleistilanne 300 vuotta sitten kesän 1704 kääntyessä syksyksi oli kehittynyt suomalaisten joukkojen kannalta huolestuttavaksi. Ruotsin pääarmeija oli sidottuna Puolan alueella tapahtuviin sotaoperaatioihin. Samaan aikaan venäläiset olivat ryhtyneet Pietari Suuren johdolla rakentamaan kovalla kiireellä Suomenlahden perukassa olevalle Retusaarelle suurta merilinnoitusta, josta he käyttivät tuolloin nimitystä "Kronslott". Syntyvä merilinnoitus esti Ruotsin laivaston pääsyn Nevajoen suistoon nousevan Pietarin kaupungin edustalle. Suomenlahden eteläpuolella venäläiset olivat kuluneen vuoden aikana vallanneet lisää maa-aluetta. Suomalaisten joukkojen puolustama Tarton kaupunki oli joutunut antautu-maan heinäkuussa. Elokuussa Narvan ja Ivangorodin muodostamaa linnoituskompleksia puolustava suomalaisista joukoista koostuva varuskunta oli joutunut ankaran piirityksen jälkeen laskemaan lippunsa. Suomalaiset joukot alkoivat varustautua venäläisten mahdolli-sesti tulossa olevaan hyökkäykseen Karjalan kannaksen kautta Viipuriin. Eteläisin suomalaisten joukkojen varassa oleva kaupunki Riika ja sen edustalla oleva Väinänsuun linnoitus olivat myös vaarassa venäläisten keskittäessä aina vain lisää joukkoja Liivinmaan ja Kuurinmaan suunnalle. Suomalaisten komentajien kuninkaalle Puolaan lähettämät varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Kuninkaan vastaus oli aina sama: "Suomalaisten joukkojen on tultava omillaan toimeen. Pääarmeijalta ei ole tulossa vahvistuksia Suomen suunnalle." Suomen sodan (1808-09) ennusmerkit olivat 200 vuotta sitten vuonna 1804 jo selvästi nähtävissä. "Korsikan suuri poika" Napoleon Bonaparte oli julistautunut Ranskan keisariksi. Nousukashallitsijoille tyypilliseen tapaan myöskään Napoleonille ei Ranskan alue riittänyt, vaan hän oli ryhtynyt entistä enemmän sekaantumaan naapurimaiden asioihin. Napoleon haaveili ensin maihinnoususta Englantiin. Napoleon määräsi insinööriupseerinsa tutkimaan, olisiko mahdollista kuljettaa joukot Englannin kanaalin yli ilmapalloilla. Toisena mahdollisuutena Napoleon tutkitutti mahdollisuutta marssittaa joukot kanaalin alitse kaivettavaa tunnelia pitkin kuivin jaloin Englannin maaperälle. Silloinen tekniikka ei vielä mahdollistanut kumpaakaan vaihtoehtoa. Todettuaan tilanteen Napoleon päätti suunnata valloitusretkensä Manner-Euroopan suuntaan. Suuren sotajakson (niin sanottujen Napoleonin sotien) aikakausi oli alkamassa. Muutaman vuoden kuluttua myöskin syrjäinen Suomi tulisi joutumaan sodan jalkoihin.

17 Ensimmäisen maailmansodan alkamisesta tuli elokuussa kuluneeksi 90 vuotta. Jo heti syksyllä 1914 tapahtui dramaattisia käänteitä sodan kulussa. Saksalaisten yritys vallata Pariisi nopealla "salamahyökkäyksellä" epäonnistui. Itä-Preussissa venäläisten joukkojen yritys vallata Saksan itäisin maakunta johti tavattomiin miehistötappioihin kokonaisten armeijoiden tuhoutuessa. Suomalaiset nuoret miehet alkoivat uumoilla äkkiä ilmaantuneesta mahdolli-suudesta päästä irtaantumaan venäläisten sortovallan alta Saksan heikentäessä Venäjän mahtia. Jääkäriliikkeen aika lähestyi.

Toisen maailmansodan viimeinen talvikausi oli alkamassa 60 vuotta sitten syyskuussa 1944. Länsiliittoutuneet olivat vapauttaneet elokuussa Pariisin ja suuntasivat rintama-hyökkäyksensä itään kohti Saksaa. Amerikkalaiset kovensivat Saksan teollisuuslaitosten pommituksia ryhtymällä lentämään raskailla pommikoneilla Saksan alueen yli niin sanottua kolmikantareittiä (Englannista Saksan länsiosan yli Italiaan, josta koneet uudella pommikuormalla kaartoivat Etelä-Saksan poikki Ukrainassa sijaitseville lentokentille palatakseen sieltä vielä uudella pommikuormalla Pohjois-Saksan yli Englantiin). Koko Saksan alue oli joutunut liittoutuneiden lentohyökkäysten kohteeksi englantilaisten pommittaessa elokuussa Itä-Preussin maakuntapääkaupunkia Königsbergiä. Venäläiset joukot saavuttivat Itä-Preussin rajan syyskuussa.

Saksan sodanjohto päätti syyskuussa ryhtyä kouluttamaan asevoimien tueksi nostoväkeä, johon kuuluivat kaikki 16-60 vuotiaat miehet. Muodostetuille nostoväkijoukoille (Volksturm) annettiin tehtäväksi taistella panssarinyrkeillä loppuun saakka liittoutuneiden panssarivaunuja vastaan.

Marraskuussa saksalaiset siirsivät sodanjohtokeskuksensa Itä-Preussista Berliinin etelä-puolelle Zosseniin rakennettuihin lentohyökkäykset kestäviin maanalaisiin bunkkeritiloihin.

Hämmästyttävin operaatio alkoi joulukuussa, kun Saksan sodanjohto pani peliin viimeiset panssarivaunu- ja lentokonereservinsä aloittaessaan niin sanotun Ardennien hyökkäyksen länsiliittoutuneita vastaan.

Tammikuussa 1945 alkoi kansallissosialistisen Saksan kuolemankevät ja Keski-Euroopan "vuosi 0". Asiasta kiinnostuneiden on viimeistään nyt syytä hankkia kyseistä murrosvaihetta käsittelevä englantilaisen sotahistorian tutkijan Antony Beevorin muutama vuosi sitten kirjoittama teos "Berliini 1945". Teoksen antaman taustatiedon pohjalta on helpompi seurata ensi keväänä Euroopan sotahistorian mahdollisesti järkyttävimmän huipentuman 60-vuotistapahtumia.

© Microsoft

18

SOTILASKOTI – TAUKOPAIKKA KASARMILLA Sotilaskotijärjestö on vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, jonka perustehtävä on turvata varusmiesten ja reservin kertausharjoituksissa olevien hyvinvointi. Arvot, jotka ohjaavat toimin-taamme, ovat

- vapaaehtoisuus - osaaminen ja itsensä kehittäminen - luotettavuus - iloisuus ja palvelualttius Sotilaskotityön juuret ulottuvat vuoteen 1918. Tuon vuoden huhtikuussa Helsingin Miesten Kristillinen yhdistys perusti maamme ensimmäisen sotilaskodin. Rissalan sotilaskotiyhdistyksen juuret ovat Sortavalassa. Yhdistys on perustettu 4.9.1940. Sotilaskoti sijaitsee Karjalan Lennoston alueella. Pääasiallisin tehtävämme on kanttiinitoiminta. Sotilaskodissa on palkattua henkilökuntaa kodinhoitaja ja osa-aikainen leipoja. Kaikki tuotteet leivotaan omassa kodissa. Iltaisin ja viikon- loppuisin vapaaehtoiset sisaret pitävät sotilaskotia auki. Kirjasto on auki kahtena iltana viikossa, siitä huolehtivat myös vapaaehtoiset sisaret. Yhdistyksessämme on 150 sisarta, joista 50% on mukana aktiivisesti päivystys- ym toiminnassa. Perinteinen tavaramerkkimme on ollut alusta pitäen tuore, vastaleivottu munkki. Sotilaskoti menee varusmiesten mukana maastoon. Muutamilla suosikkituotteilla lastattu auto ajaa tarvittaessa maastoon säässä kuin säässä kahvia ja munkkeja myymään. Sotilaskoti on myös mukana messuilla esim. maatalousnäyttelyissä.

Kuva: Heikki Hiltunen Teksti: Irma Susineva

Sisaret potretissa: vasemmalta Nina Saulamo, Ritva Räsänen ja Seija Saulamo.

19 Sotilaskotisisareksi eli vihreäksi sisareksi voi liittyä kuka tahansa 16 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen. Sotilaskotityö on paljon muutakin kuin kahvin ja munkin myymistä. Sen voi räätälöidä itselleen sopivaksi. Sotilaskodissa voit vastata tarjoilu-, keittiö- ja myyntityöstä ja juhlien järjestämisestä yhdessä Varusmiestoimikunnan kanssa. Voit osallistua sota- ja maastoharjoituksiin, lähteä messuille tai näyttelyyn. Voit olla mukana hoitamassa yhdistyksen kirjastoa. Voit organisoida juhlia, tai yhdessä varusmiespapin kanssa järjestää hengellisiä tilaisuuksia. Sotilaskotityö voi olla juuri sinun näköisesi. Sotilaskotitehtävissä voi toimia tiedottajana, kouluttajana, rahastonhoitajana tai johtajana erilaisissa tapahtumissa. Sotilaskoti on mukana siellä, missä ovat puolustusvoimat ja varusmiehet. Puheenjohtaja Irma Susineva Rissalan Sotilaskoti

YHDESSÄ OIKEALLA ASIALLA Sotainvalidien perinteisen syyskeräyksen pääosassa olivat tuttuun tapaan lennoston maastopukuiset varusmiehet. Reserviläisten keräyspäivänä oli viisitoista kerhojemme jäsentä keräyspartioiden vetäjinä ja autonkuljettajina. Joukossamme on vielä 18 000 sotainvalidia, joiden keski-ikä on jo 83 vuotta. Nämä kunniakansalaisemme ja heidän puolisonsa tarvitsevat yhä enemmän hoitoa, kuntoutusta ja erilaisia palveluja. Itsenäinen kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään on sekä sotainvalidin että yhteiskunnan kannalta vaihtoehdoista paras ja inhimillisin. Niinpä keräyksen tämänkertainen motto ”SE EI OLE OHI!” on erityisen perusteltu. Kerätyt varat käytetään sillä keräysalueella asuvien sotainvalidien hyväksi, jolta lahjoitukset on saatu.

Topi Hytönen otti rutiinilla komentoonsa neljä lennoston nohevaa varusmiestä. ”Ajoneuvoon – nouse!” Kuva: Keijo Pitkänen

20

Viäpeli julkaisee veloituksetta jäsenten

pikkuilmoituksia. Myös toimintaamme liittyvät jutut kuvituksineen ovat tervetulleita. Lehden toimituskunta varaa itselleen oikeuden lyhentää tai muuttaa kirjoittajan tekstiä esim. käytettävissä olevan tilan niin vaatiessa.

Viäpelillä on kirjoja myynnissä: YLEINEN PALVELUSOHJESÄÄNTÖ 10 € SOTILAAN KÄSIKIRJA 2002 26 €

Yhdistysten yhdessä omistama

JÄÄKAAPPI myydään pois. Tämän muutaman vuodenikäisen kaapin merkki on Elektrohelios jamitat 50 x 85. Pakastelokeroa ei ole. Siistissä kunnossa. Hinta on 50 euroa.Takuu. Kuljetus kaupunkialueella samaanhintaan. Soita M Lappalaiselle (017) 3634721 tai meilaa Viäpelille.

Viäpelin sähköpostiosoite on viapeli@kuopionreservilaiset.fi

“ONKO KAUPASSA Olin nuorena poikana rautakaupassa puotisinitakki lennoston ylivääpeli, joka halusi kentnut kaivinkoneensa ja maksanut sen oitis rahalöytymän SA-mallinen lapio. Tokihan rautakauvihreää, vaan kirkas oranssi. Taatusti metsäänmainita ylivääpelille, että taskussani on lennostoon. Toivotteli iloisen näköisenä tervetu

Ikäluokan III/71 koitti aika astua harmaisiinvain kantahenkilökunta). Ikimuistoisen ensimHitaasti etenevässä jonossa kohti varusvarastovääpelille. “Jaahas”, tämä sanoi ja nappasiFiskarsin kaivurin, “alokas kuittaa tästä kenttä

Tämä velmu ylivääpeli oli (sotmest evp) Nisitten lapioineni silmätikkuna koko alokasajan saamaan hienon suomalaismallisen kypärän,jossa on sarvet ohimoilla. “Erikoismies”, kuulin

Lumien tultua kuitattiin sukset. Muu kompvaxeja’. Kuinka ollakaan, viimeisenä suksivayhdestä puusta veistetyt ja ympäritervatut oiknaulaan ripustamista varten ja lapikassipikkusuksissa. Sauvat olivat bambua ja porkniinkuin sauvatkin. Arvaappa tuliko suksisulkpitäisi olla oravannahka?

Taisteluvälineitään muisteli Markku Lappalain

KENTTÄLAPIOITA?”

puksuna. Päivänä muutamana sisään pyyhälsitälapion. Juuri kotiutunut varusveikko oli hukan-lla enempiä harmeja välttääkseen. Nyt piti tilallepasta semmoinen löytyi. Ei kylläkään tumman- häviämätön väritys. Kaupat tehtiin, ja taisinpa

palvelukseenastumismääräys – nimenomaanloa ja poistui lapioineen.

(tuolloin sinisiä kamppeita käytti lennostossamäisen herätyksen jälkeen kuitattiin varustus.n luukkua. Sopersin nimeni tutun näköiselle yli-

tiskin alta tuon saman päällekäyvän värisenlapion!”

ilo Ruohonen. Terveisiä vaan Niiralaan! Olinkinja vielä RAuK-ajan Tikkakoskellakin. Satuin vielä kun kaikilla muilla oli saksalainen – se malli, supinoita.

pania sovitti jalkoihinsa punapohjaisia ‘never-rastolle jonottaneelle erikoismiehelle jäi jäljelleeat sivakat! Semmoiset, joissa on reiät kärjissäteet. Siis nahkalenkit niinkuin pikkulastenat lautasen kokoiset. Ja sukset olivat piiiiitkäteisista katastrofi. Eikö toisen suksen pohjassa

en, entinen erikoislentosotamies.

21 Vieraskielisiin sotilasarvoihin törmää silloin tällöin. Mitä nämä vastaavat meikäläisittäin? Viäpeli kaapi netistä apua pahimpaan tiedonjanoon:

Suom

i R

uots

i En

glan

ti R

ansk

a Sa

ksa

Viro

ke

nraa

li G

ener

al

Gen

eral

G

énér

al

Gen

eral

ki

ndra

l ke

nraa

liluu

tnan

tti

Gen

eral

löjtn

ant

Lieu

tena

nt G

ener

al

Lieu

tena

nt-g

énér

al

Gen

eral

leut

nant

ki

ndra

lleitn

ant

kenr

aalim

ajur

i G

ener

alm

ajor

M

ajor

Gen

eral

G

énér

al-m

ajor

G

ener

alm

ajor

ki

ndra

lmaj

or

prik

aatik

enra

ali

Brig

adge

nera

l B

rigad

ier G

ener

al

Gén

éral

de

brig

ade

Brig

adeg

ener

al

brig

aadi

kind

ral

ever

sti

Öve

rste

Co

lone

l Co

lone

l O

bers

t ko

lone

l ev

erst

iluut

nant

ti Ö

vers

telö

jtnan

t Li

eute

nant

Col

onel

Li

eute

nant

-col

onel

O

bers

tleut

nant

ko

lone

lleitn

ant

maj

uri

Maj

or

Maj

or

Com

man

dant

M

ajor

m

ajor

ka

ptee

ni

Kap

ten

Capt

ain

Capi

tain

e H

aupt

man

n ka

pten

yl

iluut

nant

ti Pr

emiä

rlöjtn

ant

Seni

or L

ieut

enan

t Pr

emie

r lie

uten

ant

Obe

rleut

nant

le

itnan

t lu

utna

ntti

Löjtn

ant

Lieu

tena

nt

Lieu

tena

nt

Leut

nant

no

orem

leitn

ant

vänr

ikki

Fä

nrik

Se

cond

Lie

uten

ant

Sous

-lieu

tena

nt

Fänr

ich

lipni

k so

tilas

mes

tari

Mili

tärm

esta

re

Chie

f War

rant

Off

icer

M

ajor

St

absf

eldw

ebel

St

aabi

veeb

el

yliv

ääpe

li Ö

verf

ältv

äbel

Se

nior

War

rant

Off

icer

Ad

juta

nt-c

hef

Hau

ptfe

ldw

ebel

va

nem

veeb

el

vääp

eli

Fältv

äbel

W

arra

nt O

ffic

er

Adju

tant

O

berf

eldw

ebel

ve

ebel

yl

iker

sant

ti Ö

vers

erge

ant

Staf

f Ser

gean

t Se

rgen

t-che

f Fe

ldw

ebel

va

nem

seer

sant

ke

rsan

tti

Serg

eant

Se

rgea

nt

Serg

ent

Stab

sunt

erof

fizie

r se

ersa

nt

alik

ersa

ntti

Und

erse

rgea

nt

Corp

oral

Ca

pora

l-che

f U

nter

offiz

ier

noor

emse

rsan

t ko

rpra

ali

Kor

pral

La

nce

Corp

oral

Ca

pora

l G

efre

iter

kapr

al

sota

mie

s So

ldat

Pr

ivat

e So

ldat

So

ldat

re

amee

s

am

iraal

i Am

iral

Adm

iral

Amira

l Ad

mira

l ad

mira

l va

ra-a

mira

ali

Vice

amira

l Vi

ce A

dmira

l Vi

ce-a

mira

l Vi

zead

mira

l vi

itsea

dmira

l ko

ntra

-am

iraal

i K

onte

ram

iral

Rea

r Adm

iral

Cont

re-a

mira

l K

onte

radm

iral

kont

radm

iral

lippu

eam

iraal

i Fl

ottil

jam

iral

Com

mod

ore

Com

mod

ore

Flot

illen

adm

iral

kom

mod

or

kom

mod

ori

Kom

mod

or

Capt

ain

Capi

tain

e de

vai

ssea

u K

apitä

n zu

r See

m

erev

äeka

pten

ko

men

taja

K

omm

endö

r Co

mm

ande

r Ca

pita

ine

de fr

égat

e Fr

egat

tenk

apitä

n ka

pten

leitn

ant

kom

enta

jaka

ptee

ni

Kom

men

dörk

apte

n Li

eute

nant

Com

man

der

Capi

tain

e de

cor

vett

e

Kor

vett

enka

pitä

n ka

pten

maj

or

kapt

eeni

luut

nant

ti K

apte

nlöj

tnan

t Li

eute

nant

Sen

ior G

rade

Li

eute

nant

de

vai

ssea

u de

1e

clas

se

Kap

itänl

eutn

ant

vane

mle

itnan

t yl

iluut

nant

ti Pr

emiä

rlöjtn

ant

Lieu

tena

nt

Lieu

tena

nt d

e v

aiss

eau

de 2

e cl

asse

O

berle

utna

nt z

ur S

ee

leitn

ant

luut

nant

ti Lö

jtnan

t Li

eute

nant

Jun

ior

Gra

de

Ense

igne

de

vais

seau

de

1e

clas

se

Leut

nant

zur

See

no

orem

leitn

ant

alilu

utna

ntti

Und

erlö

jtnan

t Su

b Li

eute

nant

En

seig

ne d

e va

isse

au d

e 2

e cl

asse

Fä

nric

h zu

r Se

e lip

nik

sotil

asm

esta

ri M

ilitä

rmes

tare

Ch

ief W

arra

nt O

ffic

er

Maj

or

Stab

sboo

tsm

ann

staa

bive

ebel

yl

ipur

sim

ies

Öve

rbåt

sman

Se

nior

Chi

ef P

etty

Off

icer

M

aîtr

e pr

inci

pal

Hau

ptbo

otsm

ann

vane

mve

ebel

pu

rsim

ies

Båt

sman

Ch

ief P

etty

Off

icer

Pr

emie

r m

aîtr

e O

berb

oots

man

n ve

ebel

yl

iker

sant

ti Ö

vers

erge

ant

Pett

y O

ffic

er 1

st C

lass

M

aîtr

e B

oots

man

n va

nem

maa

t ke

rsan

tti

Serg

eant

Pe

tty

Off

icer

2nd

Cla

ss

Seco

nd m

aîtr

e O

berm

aat

maa

t al

iker

sant

ti U

nder

serg

eant

Pe

tty

Off

icer

3rd

Cla

ss

Qua

rtie

r-m

aîtr

e de

1e

clas

se

Maa

t no

orem

maa

t yl

imat

ruus

i Ö

verm

atro

s Ab

le S

eam

an

Qua

rtie

r-m

aîtr

e de

2e

clas

se

Gef

reite

r va

nem

mad

rus

mat

ruus

i M

atro

s Se

aman

M

atel

ot

Mat

rose

m

adru

s So

tilas

arvo

jen

vert

ailu

kes

kenä

än e

i ole

aiv

an h

elpp

oa e

ikä

yksi

selit

teis

tä. N

etis

tä lö

ydät

lisä

ä tie

toa,

mm

. arv

omer

kit,

vaik

kapa

oso

ittee

sta

ww

w.ra

nkin

sign

ia.in

fo ta

i kun

kin

maa

n pu

olus

tusv

oim

ien

omilt

a si

vuilt

a.

22

30.9. Kenttäkelpoisuuskoe: UKK-kävelytesti Kuopio-hallilla klo 18 Kuopio

4.10. Kuopion Reservin Aliupseerit – Reserviläiset ry:n syyskokous

klo 18 Maanpuolustustalolla Kuopio

5.10. Siivousilta sisäampumaradalla klo 19 Kuopio

11.10. KAMSin ampumakoulu alkaa klo 18 ilma-aseradalla Kuopio

21.10. Pohjois-Savon reserviläispiirien syyskokous klo 18.30 Kuopion Klubilla Kuopio

21.10. Ajankohtaista puolustusvoimista seurakuntatalolla klo 18 Siilinjärvi

31.10. Savolaisten tussarimarkkinat Hotelli Iso-Valkeisella klo 10-14 Kuopio

14.11. Reserviläisten kirkkopyhä Iisalmi

20-21.11. Reserviläisliiton syyskokous Valkeakoski

1.12. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n syyskokous Kuopion Klubilla klo 18 Kuopio

6.12. Itsenäisyyspäivän tilaisuudet Kuopio

24.12. Jouluaaton kunniavartiot Kuopio

Maanpuolustuskoulutus ry:n kurssit löydät sivulta 7. Ammunnoista on erillinen ohjelma.

Kuopion Reserviupseerikerho ry

Yhteystiedot: Kuopion Reserviupseerikerho ry

Jarmo Seppälä Myhkyrinkatu 19 70100 KUOPIO

Puh. (017) 263 4883 tai

0440 585 989 jarmo.seppala@pp2.inet.fi

Pohjois-Savon reserviläispiirit

Toiminnanjohtaja Paavo Kotiaho Piiritoimisto: Mäkikatu 5 A 1, 70110 KUOPIO

Puh. (017) 261 3466 Fax. (017) 261 4161

Sähköpostiosoitteet: Reserviupseeripiiri p-s.resups@piiri.inet.fi RES-piiri tsto.psres@psreservi.raketti.net

Viäpeli on Kuopion Reservin Aliupseerit– Reserviläiset ry:n jäsen- ja

tiedotuslehti.

Viäpelin toimituskunta: Markku Lappalainen

Heikki Hiltunen Keijo Pitkänen

Jarmo Seppälä (Kuopion Reserviupseerikerho)

Yhdistyksen osoite: Kuopion Reserviläiset

PL 371 70101 KUOPIO

Viäpeli netissä: www.kuopionreservilaiset.fi viapeli@kuopionreservilaiset.fi

Painopaikka: Enfo Oy ja Kevama Oy

Varikon myymälä Varikon myymälä Kuopion Asevarikon myymälässä myydään puolustus- voimien ja Rajavartiolaitoksen hylkäämää materiaalia.Todellisia löytöjä voi tehdä mm. taisteluvälinealan materiaalin, vaattei-den, jalkineiden, työkalujen, pioneeri- ja viestimateriaalin joukosta. Myösoptiikka, polkupyörät, sukset, ahkiot ja erilaiset hylsyt ovat menneet

Kuopion Asevarikon myymälässä myydään puolustus- voimien ja Rajavartiolaitoksen hylkäämää materiaalia.Todellisia löytöjä voi tehdä mm. taisteluvälinealan materiaalin, vaattei-den, jalkineiden, työkalujen, pioneeri- ja viestimateriaalin joukosta. Myösoptiikka, polkupyörät, sukset, ahkiot ja erilaiset hylsyt ovat menneethyvin kaupaksi. Uutena tuoteryhmänä on YK:n rauhanturvajoukkojenkäytöstä poistamaa materiaalia. Myymälä avoinna ti, ke, to 09.00-11.00 ja 12.00-16.00. Myymälä sijaitsee varikon yhteydessä. Neulaniementie 6, Kuopio puh. (017) 181 6653. Huom! Maksutapa ainoastaan käteinen. Ei pankkikortteja.

Täydenpalvelunpainotalo

KirjapainoItkonniemenkatu 65, PL 185, 70101 Kuopio

Timo ValtonenPuh. (017) 287 0442Fax (017) 287 0431

kirjapaino.myynti@kevama.fi

w w w . k e v a m a . f i

KirjapainoPikapaino

KirjansidontaJälkikäsittely