Ari Vilmunen VISUAALINEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS IMAGONÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA Esimerkkinä Jokilaaksojen Tiimi ry

Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009

Yksikkö Tekniikan toimipiste, Ylivieska

Aika 19.5.2009

Tekijä/tekijät Ari Vilmunen

Koulutusohjelma Mediatekniikka Työn nimi Visuaalinen suunnittelu ja toteutus imagonäkökulmasta tarkasteltuna, esimerkkinä Jokilaak-sojen Tiimi ry Työn ohjaaja Maarit Tammisto

Sivumäärä 36+10

Työelämäohjaaja Kati Järvi Työn tavoitteena oli luoda talotyyli ja visuaalinen linja mielenterveysalalla toimivalle Joki-laaksojen Tiimi ry:lle. Lisäksi heidän jäsenlehtensä Jotin Posti sai uuden visuaalisen ilmeen ja taittopohjan. Lopputuloksena syntyi ilme, joka palvelee hyvin yhdistyksen imagoa. Tietoperustassa perehdyttiin imagonrakennusprosessiin, jonka läpi käymällä voitiin selvittää, millainen ilme sopisi parhaiten yhdistykselle. Lisäksi tutustuttiin julkaisun taiton perustei-siin, jotta jäsenlehdestä saatiin hyvännäköinen ja luettava kokonaisuus. Lopuksi tehtiin graa-finen ohjeistus, jonka avulla yhdistys voi jatkossa noudattaa uutta talotyyliä ja visuaalista il-mettä. Asiasanat Imago, talotyyli, taitto, graafinen suunnittelu, graafinen ohjeistus

CENTRAL OSTROBOTHNIA POLYTECHNIC Department of technology, Ylivieska

Date 19.5.2009

Author Ari Vilmunen

Degree programme Media Technology Name of thesis Visual design and execution from the image perspective, Jokilaaksojen Tiimi ry as an example Instructor Maarit Tammisto

Pages 36+10

Supervisor Kati Järvi The goal of this work was to create a house style and a visual style to Jokilaaksojen Tiimi ry, which operates in the field of mental health. Their member magazine Jotin Posti also got a new visual look and layout. As a result they now have a look, which serves well the image of the association. The theoretical framework included the image constructing process. With the help of it, it was possible to determine what kind of a look suited the association best. In addition, the basic principles of layout design were studied so that the member magazine would be a good-looking and readable whole. Finally, the graphic guidelines were created. With the help of them the association can follow the new house style and visual look in the future.

Key words Image, house style, layout, graphic designing, graphic guidelines

TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSONGELMA JA TAVOITTEET 3 3 YHDISTYSESITTELY: JOKILAAKSOJEN TIIMI RY 4 4 IMAGO VS. MAINE 5 5 IMAGON LUONTI ORGANISAATIOLLE 7

5.1 Mielikuvien muodostuminen 8 5.2 Identiteetin löytäminen 8 5.3 Tavoitteiden määrittely tavoitekuvan avulla 9 5.4 Tavoitteet todeksi profiloinnilla 10 5.5 Organisaation imago syntyy 11

6 TALOTYYLIN SUUNNITTELU ORGANISAATIOLLE 13

6.1 Värimaailman pohdinta 14 6.2 L iikemerkin suunnittelu ja toteutus 16 6.3 Nimilogon pohdinta ja oikean fontin valinta 21

7 YHDISTYKSEN JÄSENLEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTO 23

7.1 Lehden persoona 24 7.2 Lehden kansi ja nimilogo 25 7.3 Lehden värimaailma 27 7.4 Lehden typografia 27 7.5 Lehden taitto ja graafisten elementtien sijoittelu 29

8 MUUT PAINOTUOTTEET 31

8.1 Käyntikortin suunnittelu ja toteutus 31 8.2 O vitarran suunnittelu ja toteutus 32 8.3 E sitteiden visuaa linen uudistaminen 32

9 YHTEENVETO JA POHDINTA 34 LÄHTEET LIITTEET

1

1 JOHDANTO

Opinnäytetyöni aiheena on suunnitella ja toteuttaa Jokilaaksojen Tiimi ry:n uusi visu-

aalinen ilme, jonka tärkeimmät osat ovat värimaailman tarkennus sekä liikemerkin ja

nimilogon toteutus. Heidän jäsenlehtensä Jotin Posti myös uudistetaan alusta alkaen,

ja tämän uudistuksen pohjana toimii suunnittelemani uusi visuaalinen ilme.

Yhdistyksellä ei ole aiemmin ollut loppuun asti mietittyä talotyyliä, joten sellaiselle on

ollut tarvetta. Lisäksi heidän jäsenlehtensä on ollut ulkoasultaan hyvin pelkistetty ja

taitossa ei ole noudatettu hyviä perussääntöjä. Tämä kaikki antaa hieman viimeiste-

lemättömän kuvan yhdistyksestä, eikä tavoitemielikuva ole välttämättä toteutunut yh-

distyksen haluamalla tavalla.

Tarkoitus olikin selvittää, mitä yhdistys edustaa ja mitä se haluaa itsestään kertoa, ja

tämän pohjalta suunnitella ja toteuttaa oikeanlainen visuaalinen ilme, joka palvelisi

heidän tavoitemielikuvaansa. Oikea imago syntyy hyvin pitkälle visuaalisen ilmeen

kautta, joten se on hyvin tärkeä osa profilointia.

Tietoperustassa tarkastellaan sitä, millaiset vaiheet yrityksen täytyy käydä läpi ima-

gon synnyttämiseksi, ja kuinka tämä toteutuu Jokilaaksojen Tiimi ry:n osalta. Käytän-

nön osuudessa käydään läpi kaikki ne vaiheet, joiden avulla yhdistykselle luotiin uusi

talotyyli. Lisäksi selvennetään, miksi tiettyihin ratkaisuihin on päädytty.

Jokaisessa opinnäytetyön vaiheessa käytettiin paljon kirjallisuutta. Tietoperustassa

hyödyllisimmäksi osoittautuivat Uimosen ja Ikävalkon Mielikuvien maailma ja Karvo-

sen Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Näiden avulla koko imagonsyntyprosessi sel-

kiytyi ja sen avulla pystyttiin miettimään, miten tämä voisi Jokilaaksojen Tiimi ry:n

kohdalla toimia sekä kuinka se vaikuttaisi visuaalisen ilmeen suunnitteluun.

2

Käytännön osuudessa tärkeimmät kirjat olivat Loirin Huom! Visuaalisen viestinnän

käsikirja ja Rantasen Mistä on hyvät lehdet tehty. Ensin mainitusta oli suurta hyötyä

sekä värimaailmaa että erityisesti nimilogoa ja liikemerkkiä suunnitellessa, antaen

hyödyllistä tietoa värien ja muotojen käytöstä. Jälkimmäinen taas tarjosi kaiken mitä

tarvitsi tietää lehtien teosta koko lehden rakenteen suunnittelemisesta aina lopulliseen

taittoon saakka.

Imago on äärimmäisen tärkeä mille tahansa organisaatiolle, oli se sitten kaupallinen

yritys tai vapaaehtoistoiminnalla toimiva yhdistys. Suomi on täynnä mitä erilaisimpia

yhdistyksiä, ja tästä joukosta ei ole helppo erottua. Massaan hukkuminen on vaarana

varsinkin jos järjestö ei ole miettinyt tarkkaan, mitä haluaa sidosryhmilleen tarjota ja

työskennellyt lujasti tarjotakseen oikeanlaisen mielikuvan itsestään. Ihmisten luotta-

muksen kadottaa helposti, jos imagon antamia lupauksia ei pidetäkään, ja imago an-

taa väärän kuvan järjestön toiminnasta. Tavoitteena olikin siis suunnitella ja toteuttaa

visuaalisesti yhdistyksen imagoon sopiva i lme, joka edustaisi hyvin yhdistyksen arvo-

ja ja tavoitteita.

3

2 TUTKIMUSONGELMA JA TAVOITTEET

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli uudistaa Jokilaaksojen Tiimi ry:n visuaalinen

ilme. Jokilaaksojen Tiimi ry on seitsemän mielenterveysyhdistyksen yhteisyhdistys,

jonka toimialue kattaa Oulun Eteläisen alueen. Yhdistyksellä ei ole ollut loppuun asti

mietittyä visuaalista ilmettä, eikä se täysin sovi edustamaan heidän ajamaansa asiaa

(kts. kuviot 1, 3 ja 5). Viestinnän kannalta minkä tahansa järjestön tärkein tehtävä on

välittää oikea kuva itsestään muille, ja tämä tapahtuu mielikuvien avulla. Se, mikä

mielikuva yleisölle syntyy, on kiinni myös asioista, joihin yhdistys ei toiminnallaan voi

edes vaikuttaa. Se voi kuitenkin ratkaisevasti vaikuttaa asiaan tarkkaan mietityllä ja

rakennetulla visuaalisella i lmeellä, joka selvästi viestii yhdistyksen arvot ja tavoitteet.

Uudistus toteutettiin uuden talotyylin avulla. Tähän kuuluvat värimaailma, liikemerkki

ja nimilogo, käyntikortti, esitteet ja ovitarra. Näiden käyttöä varten tehtiin myös graafi-

nen ohjeistus. Oikea värimaailma ja muodot ovat peruspilarit, joiden pohjalta visuaa-

lista ilmettä lähdetään suunnittelemaan. Ne vaikuttivat jatkossa kaikkiin talotyylin si-

sällään pitämiin osiin.

4

3 YHDISTYSESITTELY: JOKILAAKSOJEN TIIMI RY

Jokilaaksojen Tiimi ry on Pohjanmaalla toimiva, seitsemän mielenterveysyhdistyksen

yhteisyhdistys, jonka toimialue kattaa Oulun Eteläisen alueen. Kaiken kaikkiaan alu-

eeseen kuuluu 20 kuntaa ja jäseniä yhdistyksissä on yhteensä noin 1000.

Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota toimialueellaan vertaistukitoimintaa sekä ryhmä-

toimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa psykiatristen palvelujen käyttäjille ja mielenter-

veyskuntoutujille. Yhdistys pyrkii ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmien syn-

tymistä yhteisöllisyyden ja eri toimintamuotojen avulla sekä edistämään yleistä mie-

lenterveyttä ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Yhdistys toteuttaa toimintaa yhdessä

jäsenyhdistystensä kanssa. Lisäksi se toimii yhteistyössä muiden vastaavien yhdis-

tysten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden kanssa.

Yhdistys haluaa myös vaikuttaa mielenterveyskuntoutujiin kohdistuviin ennakkoluuloi-

hin ja asenteisiin jakamalla asiatietoa sekä lisäämällä myönteistä suhtautumista mie-

lenterveysasioihin.

Yhtenä osatavoitteena on kuntien sosiaali- ja terveystoimien toiminnan ja mielenter-

veysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan parempi yhteensovittaminen ja yhteistyön li-

sääminen.

5

4 IMAGO VS. MAINE

Karvosen mielestä maine on eräissä suhteissa parempi käsite kuin imago, joka on

erityisesti journalistisessa kielessä leimautunut todellisuutta peittäväksi sumuverhoksi.

Imago on myös hyvin epämääräinen käsite; se on visuaalinen metafora, ja kaikkien

metaforien tapaan se korostaa joitakin puolia asiassa ja vähättelee toisia puolia. Tä-

mä korostaa tiedon ongelmatonta, teknistä siirtymistä tajuntaamme, jolloin tulkinnan

problematiikkaa vähätellään. Kuitenkin havaitseminen on mitä suurimmassa määrin

tulkitsevaa toimintaa. Imagon petollisessa rakentamisessa meidän ja todellisuuden

väliin on pystytetty valheellinen kulissi , joten mielikuvamme muodostuu tästä valeto-

dellisuudesta oikean todellisuuden sijaan. (Karvonen 1999, 46.)

Karvosen näkemys asiasta on todella hyvin perusteltu, ja pitää sisällään monia hyviä

argumentteja. Maine on periaatteessa hyvä sana korvaamaan imagon, jo senkin takia

että se on täysin suomenkielinen sana. Suomenkieliset termit ovat aina suositeltavia,

jos niitä löytyy vaihtoehtojen joukosta.

Sana ”maine” on luonteeltaan kuulemiseen ja puhumiseen perustuva, eikä siis visu-

aalinen termi. Näin maine on perinteisesti liittynyt myös viestien esittämiseen ja niiden

ymmärtämiseen. Maine on siis olemassa ihmisten keskuudessa, yhteisössä. Sitä tuo-

tetaan ja uusinnetaan puhumalla tai muunlaisissa esityksissä. (Karvonen 1999, 47.)

Maine on myös sitä, mitä yleisesti sanotaan tai uskotaan henki lön tai asian luonteesta

eli se on ihmisten esittämä hyvä tai huono todistus jostakusta. Ihmiset eivät valitse

palvelujen tarjoajaa sattumalta, vaan siksi, että läheinen tai muu luotettu henkilö on

näitä suositellut. Näin tapahtuessa valinta on perustunut maineeseen. (Karvonen

1999, 47.)

6

Maine on organisaatiosta kerrottujen tarinoiden joukko ja sitä, että organisaation pe-

rustavat arvot ja visiot pidetään elossa yhteisön kollektiivisessa muistissa ja toimin-

nassa. (Karvonen 1999, 48.)

Hyvä maine saavutetaan pitkäaikaisen työskentyn tuloksena. Tämä ei myöskään ole

vain johtajien vastuulla, vaan koko organisaation henkilökunnan on pidettävä huolta

hyvistä suhteista. Hyvää ulkoista mainetta ei voi saavuttaa ilman hyvää sisäistä mai-

netta; jos ihmiset talon sisällä eivät tunne luottamusta organisaation toimintaan ja joh-

tamistapaan, niin ulkopuolisetkaan eivät voi sitä tuntea. Hyvän maineen rakentuminen

voi kestää vuosia, mutta se voi tuhoutua hetkessä, ellei sitä vaalita huolella. (Karvo-

nen 1999, 49.)

Karvosen hyvin perustelluista argumenteista huolimatta tässä opinnäytetyössä on

päätetty turvautua käyttämään imago-sanaa. Tämä johtuu lähinnä sanan yleisestä

tunnettavuudesta tässä asiayhteydessä. Maine-sanan käytön tajuaisivat varmasti

monet asiaan paremmin perehtyneet, mutta useimmille imago ja sen merkitys ovat

tutumpia. Maineen merkitys ei välttämättä kävisi niin selväksi.

Turvautumalla imago-sanaan osoitetaan myös tekijän oman kanta asian suhteen.

Vaikka Karvosen perustelut ovat hyvin perusteltuja, ei maine voisi korvata niin helpos-

ti imago-termin hyvää yleisluontoisuutta, varsinkin kun puhutaan organisaation ima-

gonluontiprosessista.

7

5 IMAGON LUONTI ORGANISAATIOLLE

Jokaisella ihmisellä on oma identiteettinsä, se mitä hän on ja mitä hänestä ajatellaan.

Kukaan meistä ei ole täysin samanlainen, vaan jokaisella meistä on omat luonteen-

piirteemme ja persoonallisuus. Saattaa käydä niin, että ihminen onkin jotain muuta

kuin mitä suurin osa kuvitteli hänen olevan. Hänestä on syntynyt väärä mielikuva.

Tämä on voinut johtua siitä, että hän on käyttäytynyt tai tehnyt ratkaisuja päinvastai-

sesti hänen omaan identiteettiinsä nähden.

Samaan tapaan voi käydä erilaisille organisaatioille. Heillä saattaa olla hyvinkin sel-

keä kuva siitä, mitä he haluavat edustaa, mutta eivät ole saaneet välitettyä tätä kuvaa

oikein muille ihmisille. Viestintä on tällöin epäonnistunut, ja syntynyt väärä imago voi

koitua suureksi vahingoksi yhdistykselle: ihmiset luulevat sen edustavan jotain muuta

kuin olivat kuvitelleet, ja yhdistys menettää näin ison siivun potentiaalisesta kohde-

yleisöstään.

On kuitenkin olemassa selkeä imagonluontiprosessi, jonka läpi käymällä organisaatio

edistää omaa tunnistettavuuttansa ja tekee selväksi sidosryhmilleen, mitä se on ja

mitkä ovat sen arvot ja periaatteet.

Ihmiset muodostavat myös itsenäisesti mielikuvia, joihin organisaatioiden on välillä

mahdotonta vaikuttaa. Tämän johdosta Erkki Karvonen kirjassaan Elämää mieliku-

vayhteiskunnassa puhuu mieluummin imagon rakentumisesta kuin rakentamisesta.

Viestin lähettäjä ei voi antaa kuin rakennuspalikat, joista vastaanottaja itse aktiivisesti

rakentaa omat käsityksensä. Kuitenkin antamalla vain valikoituja palikoituja vastaan-

ottajan käyttöön, pystyy lähettäjä vaikuttamaan syntyviin käsityksiin.

8

5.1 Mielikuvien muodostuminen

Mielikuvat ovat kaikki kaikessa imagon luontia ajatellen. Organisaation itsestään he-

rättämät mielikuvat ovat ihmisille yhtä kuin organisaatio ja sen toiminta. Tämän vuoksi

on tärkeää, että viestintä antaa ihmisille oikean kuvan organisaatiosta; näin vääriä

mielikuvia ei pääse syntymään.

Mielikuvien muodostumisesta puhuttaessa läsnä on yleensä kaksi osapuol-ta: se, josta kuva tai käsitys muodostetaan, ja se, jolle kuva muodostuu. Nämä osapuolet ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa niin, että vas-taanottaja saa informaatiota havainnointinsa pohjaksi, ja mielikuvia muo-dostuu. (Karvonen 1999, 51.)

Toimijasta leviää tarkoituksella tai tahattomasti tuotettua informaatiota havaitsijan

saataville, ja tämän pohjalta havaitsija tuottaa käsityksen tai kuvan toimijasta itsel-

leen. Muodostuneesta käsityksestä tulee oletusarvo, jota vastaisuudessa sovelletaan

kohteeseen. Jo pelkkä toimijan olemassaolo tai normaali toiminta tuottaa informaatio-

ta ympäristöön, vaikkei sitä tarkoituksella viestittäisikään; viestimme aina jotain, ha-

lusimme sitä tai emme. Viestinnän pohjalta syntyy väistämättä mielikuvia ihmisille.

Toimittajan valittavana onkin se, viestitäänkö tahattoman sattumanvaraisesti vai tar-

koituksellisesti jotakin painottaen. (Karvonen 1999, 52.)

Kuten Rope ja Mether toteavat kirjassaan Tavoitteena menestysbrandi, on mielikuvan

rakentaminen selkeä työprosessi; lähdettäessä tekemään toimivaa mielikuvaa, työ

kulkee tietyn yhtäläisen prosessin kautta.

5.2 Identiteetin löytäminen

Imagonluontiprosessin aluksi organisaation täytyy ensimmäiseksi selvittää itselleen,

mikä sen identiteetti on, koska se toimii pohjana imagosunnittelulle. Organisaatiolla

on identiteetti kuten ihmiselläkin, ja se on syntynyt aikojen ja tapahtumien myötä. Se

on aina oikea ja todellinen, pitäen sisällään arvot, ominaisuudet, toimintatavat, ihmi-

9

set, tuotteet ja palvelut, niin hyvät kuin huonot puolet. Identiteetti vastaa kysymykseen

”mikä tämä yhteisö on?”. (Uimonen & Ikävalko 1996, 181.)

Identiteettitietoisuus on perusasia sisäistä ja ulkoista kuvaa miettiessä ja pohtiessa

niiden viestittämisestä sidosryhmille. Identiteetti ei kuitenkaan ole aina itsestäänsel-

vyys, sillä eri yksiköistä johtuen identiteettejä voi olla useampia. Erilaisuus voi johtua

esimerkiksi historiasta ja johtamiskulttuureista ja henkilöstön tai sen alaryhmien omi-

naisuuksista. Kysymys kuuluukin, määritelläänkö yhteinen identiteetti eri yksiköille,

vai pitääkö kukin kiinni omasta ”minuudesta”. (Uimonen & Ikävalko 1996, 182.)

Jokilaaksojen Tiimin ry:n pohjana on seitsemän eri yhdistystä, joten on hyvin toden-

näköistä, että jokaisella niistä on hieman erilainen historia ja toimintavat. Toisaalta

yhdistykset toimivat samalla alalla ja samojen periaatteiden vuoksi, joten toimintapoh-

ja on melko samanlainen. Kuitenkin tällaista yhteisyhdistystä varten tarvitsee selkeyt-

tää identiteetti, jotta henkilöstöt eri yhdistyksissä tietävät, minkä vuoksi juuri Jokilaak-

sojen Tiimi ry toimii.

Identiteettiä voi etsiä esittämällä itselleen kysymyksiä tyyliin ”miksi yhteisö on ole-

massa”, ”mitä annettavaa sillä on ympäristölleen” ja ”mitkä ovat sen arvot ja erityis-

ominaisuudet”. Kannattaa pohtia myös minne organisaatio on menossa, tulevaisuu-

den visiota, joka antaa suunnan toiminnalle jatkossakin. Ilman identiteettitietoisuutta

ei pystytä visiota rakentamaan kestävälle pohjalle, vaan päämäärä jää epäselväksi.

(Uimonen & Ikävalko 1996, 183.)

5.3 Tavoitteiden määrittely tavoitekuvan avulla

Yleisesti käytössä olevassa määrityksessä profiili käsitetään näkymisen laajuutena.

Yhteisöviestinnässä sillä kuitenkin tarkoitetaan tavoitekuvaa eli sitä, millaisena yhtei-

sö haluaisi näkyä sidosryhmiensä silmissä ja millaisia mielikuvia se haluaa itsestään

herättää. Tavoitekuva määritellään, jotta saadaan kohde erottumaan muista organi-

10

saatioista, tuotteista, palveluista, ajatussuunnista tai henkilöistä. Se pitää luoda identi-

teetin pohjalta, muuten koko yhdistyksen uskottavuus kärsii. Tavoitekuvan pitää pe-

rustua todellisuuteen. (Uimonen & Ikävalko 1996, 184.)

Mielikuva ei välttämättä ole yhtä sen sisällön kanssa, mistä kyseessä oleva kuva on

muodostunut. Mielikuvatyössä ei välttämättä pidä sanoa kaikkia organisaatiossa ole-

via asioita ulos, vaan niistäkin kannattaa katsoa, millainen kuva asiasta pyritään te-

kemään. Imagon avainominaisuuksia määriteltäessä ei välttämättä lähdetä yrityksen

sisäisestä sisällöstä, vaan ulkoisista tekijöistä, joiden avulla saadaan tehtyä kilpailu-

kykyinen mielikuva. (Rope & Mether 2001, 99.)

Jokilaaksojen Tiimi ry haluaa edistää mielenterveystyötä ja yleisesti parantaa ihmis-

ten käsitystä mielenterveysasioista. Nämä ovat tämän yhdistyksen tärkeimmät tehtä-

vät ja niitä sen ennen kaikkea kannattaakin mainostaa viestinnässään. Yhdistys tekee

varmasti useampiakin asioita ”sisällä”, mutta niillä ei ole niin paljon merkitystä kuin

mitä tapahtuu ”ulkona”, ihmisten nähtävissä. Tavoitemielikuva kannattaakin siis ra-

kentaa asioista, jotka edustavat yhdistystä puhtaimmillaan ja yksinkertaisimmillaan,

jolloin yhdistyksen tavoitteet eivät jää suurelle yleisölle epäselviksi.

Tavoitekuvan edustaessa organisaation aikaan, ajankohtaan tai arkitekemiseen sito-

mattomia ominaisuuksia se kantaa pitkälle tulevaisuuteen. (Uimonen & Ikävalko

1996, 187.)

5.4 Tavoitteet todeksi profiloinnilla

Profilointi tarkoittaa strategiaa, menetelmiä ja toimenpiteitä, joilla tavoitekuvaan pyri-

tään ja se tähtää organisaation haluamien mielikuvien kytkeytymiseen vastaanottajan

tajunnassa. Profilointi on pitkäjänteistä työtä, mikä vaatii sen että tiedottajat ja muut

viestinnän ammattilaiset tietävät mitä organisaatio todella tekee. Profiloinnille ei ole

11

aitoa pohjaa, jos organisaatiolla ei ole näkemystä tulevaisuudestaan. (Uimonen &

Ikävalko 1996, 184–185,187.)

Profiloinnin keskeisimpiä alueita ovat visuaalinen linja ja ilme, jotka määrittelevät miltä

yritys, tuote tai henkilö näyttää. Visuaalinen linja näyttäytyy graafisena ilmeenä kaik-

kialla ja kaikessa, missä organisaatio vaikuttaa ja toimii. Se on tärkeä osa-alue, mutta

yhteisön perusolemus ja sitä kuvaavat verbaaliset viestit on määriteltävä ensin. (Ui-

monen & Ikävalko 1996, 186.)

Tämä opinnäytetyö liittyy hyvin oleellisena osana juuri tähän vaiheeseen imagonluon-

tiprosessia. Yhtenäisen visuaalisen linjan luominen on hyvä tapa toteuttaa tavoitemie-

likuvaa ja näin tukea yhdistyksen identiteettiä. On kuitenkin erittäin tärkeää, että kaikki

valinnat ja ratkaisut visuaalista linjaa koskien ovat oikeita ja ennen kaikkea yhdistyk-

sen sanomaa ja arvoja kuvaavia. Väärillä ratkaisuilla annetaan helposti täysin väärä

kuva yhdistyksen toiminnasta. Ihmiset näkevät aina kuvat ennen tekstiä, joten siksi on

tärkeää että talotyyli ei heti ensimmäisenä ole harhaan johtamassa.

Kun on asetettu jokin mielikuvatavoite, sen pitää myös ilmeentyä erilaisissa organi-

saation tekemisissä. Imagotavoite ei siten olekaan pelkkä toivesana vaan selkeä

suuntauslinjaus organisaation toimintaratkaisuihin. (Rope & Mether 2001, 100.)

5.5 Organisaation imago syntyy

Imago on vastaanottajalle syntyvä kuva organisaatiosta ja siihen liittyvistä asioista ja

on siten viimeinen lenkki ketjusta, joka alkaa identiteetistä ja jalostetaan profiiliksi.

Imagon pitäisi olla mahdollisimman yhdenmukainen tavoitekuvan ja omankuvan

kanssa. Jos syntyneellä imagolla ei ole vastaavuutta todellisuuden kanssa, niin orga-

nisaatio voi kärsiä pahoin totuuden paljastuessa. (Uimonen & Ikävalko 1996, 189.)

12

Imago voi olla parhaimmillaankin vain osittain profiilin suuntainen, koska se syntyy

paitsi lähettäjän pyrkimyksistä, myös lukuisista havainnoista, joita syntyy vastaanotta-

jan tajunnassa. Vastaanottajan omat arvot, tiedot, ennakkoluulot ja mielipiteet muok-

kaavat omalta osaltaan organisaation imagoa. Se syntyy siis myös riippumatta siitä,

haluammeko tietoisesti työskennellä imagon hyväksi. (Uimonen & Ikävalko 1996,

190.)

Imago todentuu teoissa ja sanoissa. Onko organisaatio sitä, mitä se väittää olevansa.

Teoissa yhdistyvät organisaation identiteetti ja arvomaailma sekä arjen toiminta. Vies-

tinnässä teot puhuvat omaa kieltään, joita sanoilla vielä vahvistetaan. Imago jää

epämääräiseksi ja sekavaksi, jos teot ja sanat ovat ristiriidassa. Kielteinen kokemus

ja mielikuva elää pitempään kuin myönteinen. (Uimonen & Ikävalko 1996, 191.)

Varsinkin visuaalinen linja on ollut ongelmallinen Jokilaakso jen Tiimin ry:n tapaukses-

sa. Se on antanut aivan toisenlaista kuvaa siitä, mitä yhdistys mahdollisesti edustaa.

Tämä on vaikuttanut negatiivisesti imagoon, ja varsinkin yhdistystä tuntemattomille on

ollut vaikea tietää, millaisesta yhdistyksestä on kyse tai mitä se tekee. Visuaalista lin-

jaa ei ole siis mietitty tarpeeksi tarkkaan. Tämän opinnäytetyön tärkein tehtävä onkin

vaikuttaa positiivisesti imagoon antamalla yhdistykselle uusi ilme, joka kuvastaa par-

haiten heidän tekemisiään ja luo heille oman persoonan.

13

6 TALOTYYLIN SUUNNITTELU ORGANISAATIOLLE

Talotyyli on yhteisön valitsema visuaalinen linja, jota sovelletaan sen kaikessa vies-

tinnässä. Linjaus pitää sisällään tyylin, muodot ja värit, ja tavoitteena on erottaa yhtei-

sö visuaalisesti muista. Näin yhteisölle luodaan näkyvä persoonallisuus, joka helpot-

taa sen tunnistamista ja muistamista. Visuaalinen linja on siten yksi keskeinen yhtei-

sön profiloinnin työväline (Loiri & Juholin 1998, 129.)

Jos organisaatio haluaa olla vakavasti otettava ja ki lpailukykyinen, si llä täytyy olla ta-

lotyyli. Erilaisia yhdistyksiä ja yrityksiä on Suomessakin niin paljon, että niiden täytyy

erottua jollain tavalla toisistaan. Jokainen organisaatio on kyllä pohjimmiltaan persoo-

nallinen johtuen ihmisistä, jotka sen sisällä työskentelevät. Tämä ei kuitenkaan pel-

kästään riitä, vaan persoonallisuuden pitää näkyä myös ulospäin muillekin ihmisille.

Hyvin rakennettu talotyyli eri elementteineen on ratkaisu tähän.

Talotyylin tulee perustua yhteisön identiteettiin. Visuaalisen linjan tulisi tehokkaasti

yhdistää vastaanottajien ajatukset yhteisön ydinasioihin eli siihen, mitä yhteisö haluaa

viestiä itsestään. Talotyyli ei saa syntyä hetken mielijohteesta tai muotitrendistä, vaan

se tulee luoda tyyliltään ja väreiltään sellaiseksi, jota aika ei kuluta muutamassa vuo-

dessa. (Loiri & Juholin 1998, 129.)

On siiis tärkeää, että organisaation identiteetti on täysin selkeä, ennen kuin aletaan

rakentaa visuaalista linjaa. Imagonluontiprosessin avulla onnistuttiin selvittämään,

millainen yhdistys Jokilaaksojen Tiimi ry ja mitä se haluaa itsestään kertoa. Tämän

prosessin läpikäymisestä on tässä vaiheessa erittäin suuri hyöty.

Visuaalinen kokonaisilme syntyy monista aineksista, ja talotyyli sisältää esimerkiksi

seuraavien asioiden määrittelyn: nimilogo, liikemerkki, tunnusväri ja typografia sekä

kaikki käytettävät tuotteet, kuten lomakkeet, lomakkeistot ja kuoret. (Loiri & Juholin

1998, 130.)

14

Värimaailma sekä liikemerkki ja nimilogo ovat talotyylin tärkeimmät osat. Ne ovat pe-

ruspilarit, joiden pohjalta koko talotyyli rakennetaan. Nämä kolme asiaa näkyvät muo-

dossa tai toisessa kaikessa yhteisön viestinnässä. Ne myös parhaiten tuovat esille

yhteisön omaa identiteettiä ja persoonallisuutta.

6.1 Värimaailman pohdinta

Ihmiset näkevät maailman monissa eri väreissä. Värit ovat sen verran luonnollinen

asia ja iso osa jokapäiväistä elämäämme, että harvat meistä kunnolla miettivät niiden

merkitystä. Kuitenkin ihmiset käyttävät värejä myös valmistamissaan asioissa sekä

itseään ilmaistessaan. Värejä ei suinkaan käytetä sattumanvaraisesti, vaan niiden

käytöllä on aina jokin tarkoituksensa.

Värit ovat saaneet aikojen saatossa erilaisia merkityksiä, jotka ovat joko universaaleja

tai vaihtelevat eri kulttuurien välillä. Välillä on vaikea tietää, miksi tietyt värit ovat saa-

neet merkityksensä, kun taas toisten värien osalta on merkitykset helppo ymmärtää

(esim. vihreä luonnon värinä). Ihmiset ovat kuitenki n niitä, jotka ovat nämä merkityk-

set luoneet väreille, ja käyttämällä tiettyjä värejä pystymme viestittämään haluami-

amme asioita. Ihmiset eivät tietoisesti aina tajua miksi jokin asia on juuri tietyn väri-

seksi tehty, mutta alitajuntamme tekee asioiden yhdistämisen puolestamme ja mieli-

kuva syntyy värien avulla joskus hyvinkin tiedostamattomasti.

Jokilaaksojen Tiimi ry:n piti saada itselleen tunnusväri, joka kuvastaisi hyvin heidän

toimintaansa ja persoonaansa. Heidän tapauksessaan vihreä on eittämättä sopivin

väri, sillä vihreän saamat merkitykset ja ominaisuudet ovat juuri omiaan palvelemaan

heidän imagoansa.

Vihreä on rauhoittava väri, joka saa ihmiset tuntemaan itsensä turvassa oleviksi ja hoivatuiksi ja samalla kertoo myös kliinisyydestä ja puhtaudesta; monissa leikkaussaleissa sisustus ja hoitohenkilökunnan vaatteet ovat vih-reitä. Vihreällä sanotaan myös olevan parantavia voimia. Mm. Ranskassa

15

ja Italiassa apteekin symbolina on vihreä risti, Suomessa usein vihreä merkki, jossa käärme kietoutuu sauvan ympärille. (Hintsanen 2008.)

Jokilaaksojen Tiimi ry:lle nämä merkitykset sopivat hyvin, varsinkin kuvaus turvalli-

suudesta ja hoivauksesta. Heidän tarkoituksensa on auttaa ihmisiä takaisin jaloilleen

ja elämänsä pariin. Myös eri kulttuureissa vihreä on useimmiten positiivisia mielleyh-

tymiä herättävä väri, kuten Hintsanen verkkosivustollaan kertoo. Intiaanit liittävät vih-

reän parantamiseen, puhdistautumiseen ja uudelleensyntymiseen, ja Meksikossa vih-

reää pidetään toivon värinä.

Vihreätä pidetään myös hyvin yleisesti elämän värinä, ja Loiri ja Juholin puhuvat vih-

reän rauhoittavasta merkityksestä ja vihreästä uuden synnyn symbolina kirjassaaan

HUOM! Visuaalisen viestinnän käsikirja. (Loiri & Juholin 1998, 111.) Vihreä oli siis

omiaan yhdistyksen tunnusväriksi, ja varsinkin heidän liikemerkissään se tulisi ole-

maan hyvin esillä.

Kun valitaan värejä organisaation käytettäväksi, täytyy aina miettiä, millä alueella se

toteuttaa toimintaansa. Eri kulttuureissa väreillä voi olla hyvinkin eri laisia merkityksiä,

ja tietyt värit saattavat herättää jossain päin maailmaa hyvinkin negatiivisia mielikuvia.

Siksi värien käyttöä täytyy tarkkaan miettiä. Tämä koskee erityisesti suuria, kansain-

välisesti toimivia organisaatioita.

Tämän tiimoilta ei Jokilaaksojen Tiimi ry:n tapauksessa synny suurta ongelmaa, kos-

ka yhdistys toimii pelkästään kotimaansa sisällä ja sielläkin hyvin pienellä alueella.

Kultturisia ristiriitoja ei tällöin voi syntyä ollenkaan, eikä vihreän värin mahdollisia ne-

gatiivisia konnotaatioita tarvitse ottaa ollenkaan huomioon. Länsimaisessa kulttuuris-

sa vihreä on yleisesti ottaen hyvin posiitivinen väri, varsinkin sosiaalialalla toimivissa

organisaatioissa käytettynä.

16

6.2 Liikemerkin suunnittelu ja toteutus

Jokilaaksojen Tiimi ry:llä ei olllut aiemmin ollut varsinaista liikemerkkiä. Heidän käyt-

tämäänsä liikemerkin korviketta ei ollut kunnolla mietitty eikä se ollut suoraan sanoen

kovinkaan hyvä tai yhdistyksen ideologiaa ajava. Se on liian sekava eikä toimi kovin-

kaan hyvin pienessä koossa.

KUVIO 1 Jokilaaksojen Tiimi ry:n entinen ”liikemerkki”

Koska pohjalla ei siis ole ollut kunnollista liikemerkkiä, oli sellaista hyvä lähteä raken-

tamaan ihan alusta alkaen. Ensimmäisenä täytyi kunnolla miettiä yhdistyksen tavoi-

temielikuvaa, ja sen pohjalta rakentaa oikeanlaisen mielikuvan herättävä liikemerkki.

17

Lähdettäessä miettimään liikemerkkiä täytyi käydä läpi paljon erilaisia vaihtoehtoja.

Liikemerkin rakentamisessa voidaan käyttää monia eri keinoja, mutta tässä tapauk-

sessa päädyttiin symboliikan käyttöön.

Symboli on tunnus tai vertauskuva, jonka vastaanottajat tunnistavat ja tul-kitsevat samalla tavoin. Soihtu symboloi älyn tai kulttuurin valoa, käärme ja sauva lääketiedettä, pykälä juridiikkaa jne. Aiemmin toimineen pankin symboli oli orava, joka on keräämisen ja säästämisen vertauskuva. (Loiri & Juholin 1998, 133.)

Tehtävänä oli löytää siis jokin asia tai esine, joka toimisi hyvänä symbolina Jokilaak-

sojen Tiimi ry:lle ja heidän tavoitteilleen. Liikemerkin suunnittelu alkoi ensin hyvin yk-

sinkertaisesta lähtökohdasta: j- ja t-kirjainten käytöstä. Nämä kirjaimet on otettu suo-

raan heidän kaksiosaisesta nimestään ja näiden kahden eri sanan alkukirjaimista. J-

ja t-kirjaimia yhdistelemällä ne saavuttivat yhdessä vaiheessa hyvinkin paljon ankku-

ria muistuttavan muodon, josta syntynyt idea pääsi jatkokäsittelyyn.

Jos ankkuria ajatellaan ihan käytännön näkökulmasta, niin sen tehtävä on saada ve-

ne tai laiva pysymään väliaikaisesti paikoillaan. Se siis estää esimerkiksi laivaa aje-

lehtimasta merelle, kun sen halutaan pysyvän satamassa. Tästä asetelmasta on to-

della helppo löytää monenlaisia vertauskuvia, jotka antavat vahvan symbolisen merki-

tyksen ankkurille. Jokilaaksojen Tiimi ry on kuin ankkuri, joka auttaa sen asiakkaita

ajelehtimasta pois ja pitää nämä satamassa. ”Ankkuri” voidaan irrottaa, kun asiakas

on valmis etenemään, mutta toisaalta ankkuri on aina valmiina pelastamaan ”elämän

tyrskyissä” eikä se koskaan jätä ”purjehtijaa” turvatta. Ankkuri on vahvasti sidoksissa

kaikista paikoista juuri satamaan, joka tuo tässä asiayhteydessä mieleen turvasata-

ma-käsitteen. Turvasatamahan on eräänlainen kotipesä, jossa ollaan turvassa monel-

ta vaaralta.

Edeltävän pohdinnan lisäksi ankkuri on jo kauan ollut tärkeä kristillisessä symbolii-

kassa, jossa se tarkoittaa yli kuoleman kestävää uskoa ja toivoa. (Tampereen seura-

kunnat 2008.) Ankkurilla on näin yleisesti hyväksytty positiivinen mielleyhtymä kristilli-

sissä piireissä. Tämä uskon ja toivon ilmapiiri sopii hyvin myös Jokilaaksojen Tiimi

18

ry:lle; heiltä löytyy uskoa ja toivoa siihen, että heidän asiakkaansa voivat ongelmis-

taan huolimatta parantua tai ainakin oppia elämään ongelmansa kanssa ja nautti-

maan elämästä.

Pienen pohdinnan ja tutkiskelun jälkeen oli selvää, että ankkuri toimisi todella hyvänä

ja osuvana pohjana liikemerkille. Sen jälkeen pitikin miettiä toteutustapaa. Suunnittelu

lähti liikkeelle ankkurista kaksiulotteisessa muodossa. Jotain siitä kuitenkin tuntui

puuttuvan, ja tämän huomasi varsinkin kun ensimmäisen prototyypin teko alkoi Adobe

Illustrator-ohjelmalla. Malli tuntui turhan yksinkertaiselta ja siitä puuttui syvyyttä. Tästä

syntyikin idea kääntää perspektiivi kolmiulotteiseksi. Näin varsin yksinkertainen kuvio

saikin tarvittavaa lisäsyvyyttä olematta kuitenkaan liian kompleksi kolmiulotteisesta

perspektiivistä huolimatta.

Ensin tästä uudesta 3D-mallista tehtiin luonnostelma paperille, jonka pohjalta oli sitten

tarkoitus tehdä valmis malli tietokonegrafiikan keinoin. Liikemerkki oli alkujaankin tar-

koitus tehdä Illustratorilla, koska ohjelman käyttämä vektorigrafiikka sallii graafisen

objektin koon muuttamisen rajattomasti ilman että laatu kärsii yhtään. Liikemerkkiä

ajatellen tämä oli tärkeä seikka ottaa huomioon, koska liikemerkistä voidaan tarvita eri

kokoisia malleja eri käyttötarkoituksia varten. Ongelmana oli kuitenkin se, että kolmi-

ulotteisen mallin tekeminen Illustratorilla on sangen hankalaa. Tässä vaiheessa täytyi

harkita toista ohjelmaa.

3ds Max on hyvä ohjelma 3D-grafiikan tekoon. Sillä olisi helppo toteuttaa liikemerkin

teko. Ainoa haittapuoli vain olisi se, että Illustratorin tukeman vektorigrafiikan hyöty

menetettäisiin. Tämä ei ollut tässä tapauksessa erityisen toivottavaa. Näin syntyi idea

käyttää molempien ohjelmien vahvuuksia hyödyksi.

3ds Maxilla tehtiin ensin yksinkertainen 3D-malli ankkurista, ja siitä otettiin sitten

JPEG-kuva sopivasta perspektiivistä; kyseisessä perspektiivissä malli alunperinkin

suunniteltiin paperille. Tämän jälkeen JPEG-tiedosto tuotiin Illustratoriin, missä sitä

mallina käyttäen piirrettiin vektorigraafinen versio. Käyttämällä gradienttia ja vihreän

19

kahta eri sävyä hyödyksi pystyttiin vektorigraafiseen malliin luomaan kolmiulotteinen

vaikutelma. Myös värityksessä oli hyötyä alkuperäisen 3D-mallin värisävyistä. Näin

saatiin hyvännäköinen kolmiulotteinen malli, jolla on vektorigrafiikan tuoma skaalau-

tuvuuden hyöty.

Tärkeä asia suunnittelussa oli myös se, että liikemerkki toimisi erikokoisina. Se saat-

taisi näyttää kyllä hyvältä isossa koossa, mutta toisaalta taas liian sekavalta pienenä.

Liikemerkin pitää erottua hyvin koosta riippumatta, koska sitä käytetään esimerkiksi

käyntikortissa. Tämä oli ehkä tärkein syy, miksi liikemerkistä tuli kolmiulotteisuudesta

huolimatta mahdollisimman yksinkertainen. Tämä on myös tunnistettavuuden kannal-

ta hyvä asia, koska yksinkertaiset muodot jäävät ihmisten mieleen paremmin kuin

monimutkaiset.

Vihreän värin käyttö päävärinä Jokilaaksojen Tiimi ry:n tapauksessa oli alusta asti hy-

vin selvää, ja siksi sitä myös käytettiin liikemerkissä. Harkinnassa oli muitakin värejä,

mutta selkeyden vuoksi päädyttiin vain yhden värin käyttöön. Sen sijaan vihreästä

käytettiin kahta eri sävyä luomaan kolmiulotteista vaikutelmaa. Ankkuri myös sai var-

sin pehmeät muodot, koska tämä sopii paremmin alalle jolla yhdistys toimii. Pyöreys

ja pehmeys viestivät paremmin hoivaamisesta kuin terävät muodot, jotka taas vuoros-

taan sopivat paremmin teknisille aloille.

20

KUVIO 2 Liikemerkin työstön eri vaiheet

21

6.3 Nimilogon pohdinta ja oikean fontin valinta

Yhdistyksellä ei aiemmin ole myöskään ollut mitään virallisesti päätettyä nimilogoa.

Nimilogo on hyvin tärkeä osa visuaalista ilmettä, ja millä tahansa organisaatiolla pitäi-

si olla vähintään nimilogo, vaikkei liikemerkkiä olisikaan. Kun yhdistyksen nimi on eri

yhteyksissä esillä aina tietyllä tavalla kirjoitettuna, se alkaa tulla tunnistettavaksi. Erot-

tuakseen muista, yhdistyksen täytyy olla tunnistettava. Tämän tavoitteen saavuttami-

seksi muista erottuva nimilogo on omiaan.

KUVIO 3 Jokilaaksojen Tiimin edellinen nimilogo

Siinä missä liikemerkinkin, myös nimilogon pitää perustua yhdistyksen identiteettiin.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käytettävää fonttia ei valita sattumanvaraisesti

tai sen perusteella että se näyttää ”kivalta”. Valittavalle fontille täytyy löytyä syy ja hy-

vät perustelut.

Eri vaihtoehdoista nimilogossa käytettäväksi fontiksi päätyi lopulta Elephant. Kysei-

nen fontti sopii hyvin heidän persoonaansa. Se on tietyllä tavalla sopivan vanhanai-

kainen, mutta silti hyvin ajaton. Jokilaaksojen Tiimi ry:n tapauksessa on turha lähteä

käyttämään mitään kovin räiskyvää tai näyttävää fonttia, koska yhdistyksen olisi tar-

22

koitus antaa itsestään tasapainoinen ja turvallinen kuva. Fontin pehmeä ulkomuoto

edesauttaa tätä tavoitetta hyvin.

KUVIO 4 Jokilaaksojen Tiimi ry:n uusi nimilogo

Yksi pohdinnan alainen seikka nimilogoa suunnitellessa oli, että kirjoittaako ensim-

mäinen kirjain isolla vai ei. Nykyään pienen alkukirjaimen käyttö on varsin trendikäs

ratkaisu. Trendejä toisaalta haluttiin välttää nimilogoa suunnitellessa. Tässä tapauk-

sessa pieni alkukirjain oli kuitenkin varsin tyylikäs ratkaisu ja tuki vain entisestään Jo-

kilaaksojen Tiimin ry:n persoonaa: kyse ei ole mistään suuresta ja näyttävästä, vaan

pienestä ja maanläheisestä yhdistyksestä, joka on kuitenkin monelle ihmiselle tärkeä

auttaja.

23

7 YHDISTYKSEN JÄSENLEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTO

Jokilaaksojen Tiimi ry on julkaissut myös omaa jäsenlehteä Jotin Posti. Se ilmestyy n.

3 kertaa vuodessa ja pitää sisällään juttuja sekä Jokilaaksojen tiimin jäsenistä ja asi-

akkaista että yhdistyksestä ja sen sidosryhmien toiminnasta. Lehti on tarkoitettu en-

nen kaikkea yhdistyksen jäsenille, jotta he tietäisivät mitä yhdistyksen sisällä tapah-

tuu. Lehti on kuitenkin myös hyvä markkinoinnin väline valtakunnallisella tasolla. Tar-

koitus on ollut myös siis pitää yllä yhdistyksen mainetta jakamalla lehteä erilaisissa

tapahtumissa että muutkin näkisivät, mistä Jokilaaksojen Tiimin toiminnassa on kyse.

Ongelma on kuitenkin ollut se, että lehti ei ole ollut erityisen edustuskelpoinen. Se on

ollut hyvin pelkistetty eikä sen suunnitteluun tai taittoon ole selvästikään käytetty pal-

joa aikaa. Lisäksi lehdessä on rikottu taiton perussääntöjä varsinkin kuvien sijoittelul-

la. Ainoa edukseen erottuva asia lehdessä on ollut tyhjän tilan käyttö, mikä on tehnyt

lehdestä ainakin helposti luettavan ja ilmavan tuntuisen.

KUVIO 5 Jotin Posti-lehden kansi ja ensimmäinen aukeama ennen uudistusta

24

Mitään edellisistä lehdistä ei tarvinnut ottaa mukaan, ja tästä otettiin kaikki hyöty irti.

Lehden ulkoasua ja taittoa miettiessä hyväksi kirjaksi osoittautui Rantasen Lassen

Mistä on hyvät lehdet tehty? Visuaalisen journalismin keittokirja. Nimensä mukaisesti

se kertoi kaiken oleellisen äärimmäisen kompaktissa ja helppolukuisessa muodossa,

missä jokaista asiaa havainnollistettiin visuaalisesti hyvin. Kirjan lukemisesta oli hyö-

tyä siis ennen kaikkea lehden suunnittelussa, ennen kuin mitään alettiin konkreetti-

sesti tehdä.

7.1 Lehden persoona

Lehdillä on persoona (ethos), joka välittyy lehden jokaiselta sivulta – miltä se näyttää, miten se käyttäytyy, miltä se kuulostaa. Persoona muodostuu kehosta ja sielusta. Silmillä havaittavat lehden osat, kuten logo, typografia, värit, kuvat ja taitto muodostavat lehden kehon. Sielun ominaisuudet, kuten aiheet, näkökulma, esitystapa, asenne ja arvot välittyvät lukemisen kautta. (Rantanen 2007, 47–48.)

Lehden ulkoasua suunnitellessa piti ensin selvittää, mitä lehden sielu pitää sisällään.

Jotin Posti on jo ilmestynyt muutaman vuoden ajan, joten lehdelle on täytynyt jo muo-

dostua jonkinlainen sielu. Tutkimalla vanhoja lehtiä ja katsomalla juttujen aiheita ja

näkökulmia pystyttiin hyvin selvittämään, mistä Jotin Postissa on pohjimmiltaan kyse.

Lehti on selvästi hyvin ihmisläheinen, ja sen jutut keskittyvät paljon yksittäisiin ihmisiin

ja heidän elämäänsä. Lehti on pitänyt sisällään myös jäsenten lähettämiä runoja, jo-

ten se on eräille myös itseilmaisun kanava. Jotin Postista syntyvä kuva on siis kaiken

kaikkiaan hyvin intiimi, jopa hieman sisäpiirin juttuihin keskittyvä. Se ei ota kantaa

ajankohtaisiin asioihin vaan haluaa hyvin hillitysti kertoa yhdistyksensä toiminnasta

sekä eri jäsenten kuulumisista.

Lehden identiteetti tulee esiin niin visuaalisissa kuin sisällöllisissäkin asioissa. Lehden

visuaalisen identiteetin pitää olla sisällön kanssa sopusoinnussa. Ulkoasun ei saa

25

viestiä räiskyvästä persoonasta, jos sisältö on sisäänpäin kääntynyttä. (Rantanen

2007, 48.)

Koska tarkoituksena oli luoda uusi keho lehdelle, oli tärkeää, että sitä lähdettiin raken-

tamaan oikeista lähtökohdista. Jotin Posti ei ole räiskyvä lehti, joten ulkoasu saisi olla

mahdollisimman hillitty. Tämä ei tietenkään tarkoita, että sen pitäisi olla mahdollisim-

man tylsä tai harmaa, kuten lehden aiemman ulkoasun kohdalla oli. Ulkoasun tulisi

olla samaan aikaan hillitty mutta miellyttävän näköinen sekä ennen kaikkea piristävä.

Piristävän ulkoasun aikaansaaminen tulisi olemaan hieman haastavampaa, koska

kantta lukuunottamatta lehti tultaisiin painamaan harmaasävyisenä.

7.2 Lehden kansi ja nimilogo

Lehden kehon suunnittelu lähti liikkeelle kannesta. Kuten Rantanen painottaa kirjas-

saan, se on lehden tärkein sivu ja sen tehtävä on myydä lehti ja sen sisältö lukijalle.

Samalla lukija saa maistiaisia niin lehden sisällöstä kuin ulkoasustakin. Kannen kaksi

tärkeintä elementtiä ovat kansikuva ja lehden nimilogo.

Lehden nimen vaihto oli aluksi harkinnassa, mutta koska Jotin Posti nimenä on jo

muodostunut tutuksi jäseni lle, voisi nimen muutos vieraannuttaa monia. Lisäksi nimi

sisältää kekseliään sanaleikin, sisältäen viittaukse n ”jobin postiin” ja lisäten si ihen yh-

distyksen Joti-lyhenteen. Nimi oli jo ennestään hyvä, mutta jälleen kerran sen kirjoi-

tusasua ei ollut mietitty ennestään sen kummemmin.

Lehden nimilogoa suunnitellessa tarkoitus oli sitoa se yhdistyksen uuteen liikemerk-

kiin ja nimilogoon. Aluksi ideana oli kirjoittaa se täysin samalla tavalla kuin Jokilaakso-

jen Tiimin nimilogo. Lehteä ei toisaalta haluttu liikaa sitoa yhdistykseen, vaan antaa

sille tietyissä määrin oma persoonansa. Tästä syystä Jotin Posti kirjoitettiin Elephant-

fontilla, mutta Italic-versiona. lopulta osaksi nimilogoa päätyi yhdistyksen liikemerkki.

Tämä on hyvä tapa lisätä tunnistettavuutta; jos itse nimestä ei voi vielä päätellä mi-

26

tään, niin liikemerkin kautta viimeistään huomaa, minkä yhdistyksen jäsenlehti on ky-

seessä.

Sekä lehden nimilogo että liikemerkki piti saada näkyviin taustasta, joten nimilogon

taakse lisättiin harmaa palkki ja liikemerkin taakse harmaanvaalea ympyrä. Harmaa

valittiin siksi, että se sitoisi kannenkin paremmin lehden varsinaiseen visuaaliseen lin-

jaan; lehti kuitenkin tultaisiin tekemään kantta lukuunottamatta harmaasävyisenä.

Kannen alaosaan vasempaan alakulmaan tuli teksti, jossa täsmennetään lehden ole-

van ”Jokilaaksojen Tiimi ry:n jäsenposti”. Tämä oli mukana myös lehden aiemmassa

versiossa, ja se päätettiin jättää mukaan. Se selventää nopeasti lehteä tuntemattomil-

lekin, mistä lehdessä on kyse. Vasempaan alakulmaan päätettiin laittaa lehden nume-

ro sekä vuosi, jona lehti on julkaistu. Molemmat ovat Elephant-fontilla kirjoitettuja,

koska nämä toistuvat samassa paikassa numerosta toiseen ja näin saadaan lehti

helposti yhdistettyä yhdistyksen talotyyliin.

Kansikuva on tärkeä ja se kaikkein näkyvin osa lehteä nimilogon lisäksi, varsinkin en-

sivilkaisulla. Hyvä kuva herättää lukijan mielenkiinnon, ja saa hänet lukemaan lehteä

eteenpäin. Samalla sen pitää kuitenkin antaa oikea kuva lehden persoonasta.

Kansikuvan idea tuli itsea asiassa suoraan yhdistykseltä, joka toivoi että kansi voisi

esitellä heidän uusia työntekijöitään. Idea oli toimiva, koska kyseessä on ihmislähei-

nen lehti ja ihmiset kannessa tukevat entisestään tätä mielikuvaa. Lisäksi jäsenet nä-

kevät heti kannessa uudet työntekijät, joiden kanssa he tulevat vielä olemaan tekemi-

sissä. Kuva käytiin ottamassa vasten vihreää kasvillisuutta. Tämä sopi hyvin, sillä vih-

reä on yhdistyksen uusi pääväri.

27

7.3 Lehden värimaailma

Tämän lehden yksi suurimpia haasteita oli se, kuinka tehdä valoisa ja sopivan värikäs

lehdestä, joka tultaisiin painamaan harmaasävyissä. Jokilaaksojen tiimi ry:n budjetti

salli ainoastaan kansikuvan painettavan väreissä. Tämän vuoksi lehti oli heti alusta

asti viisainta taittaa harmaasävyjä käyttäen, jotta lehti olisi painosta tullessaan juuri

sen näköinen kuin oli alun perin tarkoituskin.

Lehti on ennenkin taitettu ja painettu harmaissa väreissä, mutta ongelmana on ollut

harmaan värin liian yksi puolinen käyttö; vain yhtä harmaan sävyä on käytetty, ja sitä-

kin varsin harvoin. Harmaa on kuitenkin väri siinä missä muutkin, ja samalla tavalla

sillä on lukemattomasti eri sävyjä täysin mustasta täysin valkoiseen. Käyttämällä niin

vaaleita kuin tummia harmaan sävyjä saadaan lehteen huomattavasti enemmän il-

meikkyyttä ja ”väriä”.

Toinen hyvä keino ilmeikkyyden lisäämiseksi oli gradientin käyttö. Käyttämällä use-

ampaa eri harmaan sävyä yhtä aikaa toisiinsa sulautuvina saadaan graafisiin objek-

teihin huomattavasti enemmän syvyyttä ja värikkyyttä.

7.4 Lehden typografia

Typografia on se osa painotuotteen muodostelua, joka luodaan typografis-ta aineistoa ja välineistöä käyttämällä. Siihen sisältyvät kirjainten valinta, ladelman muotoilu ja vierusten määrittely. Myös paperin värin ja kuvituksen valinta ovat osa typografista suunnittelua. (Loiri 2004, 9.)

Typografia on siis laaja-alainen käsite, joka ei tarkoita ainoastaan julkaisussa käytet-

tyjä fontteja vaan sitä, miten ja missä niitä käytetään. Varsinkin laajemmissa paino-

tuotteissa, kuten erilaisissa aikakauslehdissä ja sanomalehdissä, tämä näkyy erittäin

hyvin. Tällaisia julkaisuja varten täytyy etukäteen tarkkaan suunnitella, millaisia fontte-

28

ja käytetään, jotta luettavuus olisi mahdollisimman hyvä. Erilaisilla fonteilla voidaan

myös erotella eri osioita toisistaan, mutta niiden täytyy sopia kokonaisuuteen.

Jotin Postin typografiaa miettiessä piti jälleen ottaa huomioon yhdistyksen talotyyli ja

tavoitemielikuva; typografian pitäisi sopia myös yhdistyksen imagoon ja tukea heidän

identiteettiään. Lehden sisäinen typografia on totta kai oma lukunsa ja sen pitää toi-

mia nimenomaan itse lehdessä. Pitää kuitenkin muistaa, että tässäkään asiassa ei

tueta pelkästään lehteä, vaan yhdistyksen koko imagoa.

Leipäteksti on lehden tärkeintä tekstiä, sillä sitä on kaikista eniten ja siihen sisältyy

lehden varsinainen sisältö. Sen pitää olla ehdottoman luettavaa ja sen helppolukui-

suuteen vaikuttavat muun muassa käytettävä fontti, rivivälistys ja tekstiä ympäröivät

marginaalit (Rantanen 2007, 131.)

Jos tavalliset kirjaintyypit jaetaan muotonsa perusteella karkeasti kahteen ryhmään,

ne ovat antiikva ja groteski. Antiikvakirjaimiin kuuluu vaakasuorat päätteet ja niissä

kirjainten viivat ovat erivahvuisia (Itkonen 2007, 11.) Antiikva-ryhmän kirjaimet ovat

tavallisesti paljon luettavampia kuin groteskit ja siksi niitä yleensä käytetään pitkissä

teksteissä. Times New Roman on varsi n tyypillinen antiikva-ryhmän edustaja ja hy-

väksi koettu fontti luettavuuden kannalta. Siksi se valittiin Jotin Postin leipätekstifon-

tiksi. Fontin koko on 10, minkä ansiosta teksti on juuri sopivan kokoista; ei niin pientä

että lukiessa tarvisi pinnistellä, muttei myöskään häiritsevän suurta. Väliotsikoissa

käytettiin samaa fonttia ja kokoa, mutta vahvennettuna Bold-työkalulla.

Otsikoissa käytettiin fonttina Tw Cen MT Condensedia. Se on päätteetön groteski, ja

siksi sopii hyvin huomiota herättäväksi tarkoitetun otsikon fontiksi. Lisäksi kyseisestä

fontista käytettiin kahta erilaista versiota, jotta otsikoihin saatiin sopivaa kontrastieroa;

näin niihin saatiin enemmän elävyyttä. Extra Bold-versiolla saatiin fontista isompaa ja

paksumpaa.

29

Koska tietyt palstat kuten pääkirjoitus ja toiminnanohjaajan sana toistuvat joka nume-

rossa, päätettiin niiden otsikoissa käyttää eri fonttia kuin muissa; päädyttiin Elephant-

fonttiin, jota käytettiin myös itse yhdistyksen nimilogossa. Tällä oli tarkoitus sitoa leh-

teä hieman lähemmäksi yhdistyksen talotyyliä.

Lehdessä päätettiin käyttää anfangia jokaisen jutun ensimmäisen kappaleen alussa.

Anfangi tarkoittaa isoa, tekstipalstan alkuun sijoitettua alkukirjainta. Tämä oli hyvä ta-

pa lisätä lehden personaallisuutta, ja sen sijaan että kirjainta olisi vain suurennettu,

sille annettiin valkoinen täyttöväri ääriviivojen jäädessä mustiksi. Palstat itsessään on

kaikki tasattu sivui lta, jotta teksti olisi helppolukuisempaa.

7.5 Lehden taitto ja graafisten elementtien sijoittelu

Lehden taitto tarkoittaa kuvien, typografian ja erilaisten visuaalisten elementtien sito-

mista yhteen niin, että lopputuloksena on selkeä, hyvännäköinen ja ennen kaikkea

luettava lehti. Taitto ei ole sattumanvaraista, vaan se täytyy suunnitella etukäteen.

Kuvia ja tekstiä ei voida sijoittaa minne tahansa, vaan niiden asettelun täytyy tukea

kunkin aukeman tasapainoa.

Koska yhdistykselle haluttiin alun perinkin luoda ”pehmeä” imago, päätettiin tätä linjaa

jatkaa myös lehdessä. Pehmeyttä saatiin sijoittamalla valokuvia ympyrän muotoisiin

kehyksiin sekä pyöristämällä nelikulmaisia muotoja. Ihan kaikissa tapauksissa ei pyö-

ristyksiä käytetty, koska lehteen haluttiin luoda sopivasti vaihtelua ja kontrastieroja.

Graafisten elementtien väliin jätettiin myös aina jonkin verran tyhjää tilaa, jotta saatiin

luotua hengittävämpi ja avarampi vaikutelma lehden sisälle.

Vinjetit ovat graafisia elementtejä, koristeita, jotka toistuvat lehdestä toiseen. Niiden

toistuessa numerosta toiseen syntyy jatkuvuutta, joka vahvistaa lehden omaa per-

soonaa. Ensimmäiseltä sivulta löytyvät pääkirjoitus ja toiminnanohjaajan sana toistu-

vat joka numerossa, joten niille päätettiin luoda omat vinjettinsä. Palstojen otsikoille

30

luotiin omat laatikkonsa, jotka muistuttavat erittäin paksuja viivoja. Nämä kohtaavat

ympyrän muotoisen kuvakehyksen. Tällä tavalla meneteltiin kannessakin, kun yhdis-

tettiin lehden nimilogo yhdistyksen liikemerkkiin. Tällaiset toistuvat elementit auttavat

tukemaan lehtikokonaisuutta.

Paksusta viivasta ja ympyrästä tehtiin lehdelle eräänlainen graafinen tunnuselementti;

sen pohjalta luotiin myös koko lehden kattava vinjetti. Sivun alakulmassa oleva sivun-

numero on ympyrän sisällä, josta lähtee erittäin paksu viiva. Aukeamana tarkasteltu-

na tämä viiva johtaa lopulta toiseen ympyrään, jossa on seuraavan sivun numero.

Apinalaatikko, johon sisältyvät lehden tekijätiedot ja muut tärkeät tiedot, on hyvin

usein lehden alkupuolella. Jotin Postin tapauksessa se kuitenkin sijoitettiin lehden

loppuun, koska sille ei löytynyt tarvittavaa tilaa lehden alkupuolelta. Se sopii kuitenkin

varsin hyvin myös loppuun, koska luettuaan lehden lukija voi lopuksi tarkastella leh-

den tietoja; hyvä vertauskuva voisi olla elokuvan lopputekstit.

KUVIO 6 Jotin Posti-lehden kansi ja ensimmäinen aukeama uudistuksen jälkeen

31

8 MUUT PAINOTUOTTEET

Organisaatio tarvitsee usein monia erilaisia painotuotteita viestinnänsä tueksi; aiem-

min esitelty jäsenlehti on todella näkyvä ja tärkeä osa, muttei ainoa. Viestintää voi-

daan myös jakaa pienemmillä tiedotteilla, ja työntekijöiden käyntikortit lisäävät organi-

saation uskottavuutta ja todellisuuspohjaa. Ovitarra on hyvä tapa lisä näkyvyyttä ai-

nakin siellä, missä organisaation tilat sijaitsevat.

8.1 Käyntikortin suunnittelu ja toteutus

Käyntikortista päätettiin tehdä visuaalisesti mahdollisimman yksinkertainen, jotta itse

tärkein eli työntekijän nimi ja tiedot tulisivat paremmin esille. Tässä vaiheessa oli erit-

täin hyvä jatkaa samalla visuaalisella linjalla, joka oli jo pohjustettu liikemerkin ja nimi-

logon suunnittelussa ja toteuksessa ja jota jatkettiin luomalla graafisia elementtejä Jo-

tin Posti-lehteen.

Luonnollisesti sekä yhdistyksen liikemerkki että nimilogo päätyivät mukaan, mutta nii-

tä tukemaan käytettiin Jotin Posti-lehdestä tuttua ympyrää ja siitä lähtevää paksua

viivaa. Näiden alle sijoitettiin työntekijän nimi ja ammattinimike. Nimen kirjoittamiseen

käytettiin Tw Cen MT Condensed Extra Boldia ja ammattinimikkeen kirjoittamiseen

saman fontin normaalia versiota. Tätä samaa fonttia ja sen kahta eri versiota käytet-

tiin myös Jotin Postissa otsikoissa. Tämä oli siis jälleen tapa yhtenäistää yhdistyksen

visuaalista linjaa.

Kortin takapuolelle sijoitettiin yhdistyksen nimi sekä osoitetiedot gradientin avulla väri-

tettyyn laatikkoon, jollaisia käytettiin ahkerasti myös jäsenlehdessä. Jokilaaksojen

Tiimi Ry on kirjoitettu sen nimilogo-muodossa ja osoitetiedoissa käytettiin fonttina jäl-

leen kerran Tw Cen MT Condensedia.

32

8.2 Ovitarran suunnittelu ja toteutus

Ovitarra tulee yhdistyksen ti lojen pääoveen tai sen viereen. Se voi sijaita jossain

muuallakin lähellä, jos tarra ei tavoita ihmisiä tarpeeksi hyvin heidän ovensa kohdalta.

Tarran tarkoitus on vain osoittaa, missä yhdistys sijaitsee ja samalla tietysti mainos-

taa sen uudistunutta ilmettä.

Tarrasta haluttiin tehdä mahdollisimman yksinkertainen, jotta ihmisiä ei hämättäisi

epäoleellisilla seikoilla. Vain kaikkein tärkein ja oleellisin otettiin mukaan. Tarran nä-

kyvimmät elementit ovat yhdistyksen liikemerkki ja nimilogo, jotka esitetään ilman tur-

hia koristeluita. Näiden alta löytyy yhdistyksen puhelinnumero. Numero on hyvin tär-

keä, koska jos ketään ei ole juuri vierailuhetkellä paikalla, voi mahdollinen asiakas

soittaa tähän numeroon ja kokeilla saako ketään sitä kautta kiinni. Puhelinnumeron

fonttina käytettiin samaa Elephant-fonttia, jota käytettiin myös nimilogossa.

8.3 Esitteiden visuaalinen uudistaminen

Yhdistyksellä oli jo aiemmin kaksi esitettä, joista toinen kertoi itse yhdistyksestä ja sen

toiminnasta, kun toinen taas kertoi yhdistykseen sidoksissa olevasta Elämän Eväspa-

ketti-projektista. Nämä esitteet olivat muuten ihan hyviä, mutta tekstiä oli turhan pal-

jon. Tehtävänä oli siis karsia tekstistä pois epäolennainen sekä muokata esitteitä vas-

taamaan uutta visuaalista linjaa.

Alkuperäiset esitteet oli tehty Microsoft Wordilla. Tällä kertaa esitteet oli tarkoitus teh-

dä Adobe Indesign – taitto-ohjelmalla, joka on paremmin suunniteltu tällaista varten.

Käytännön syistä päädyttiin kuitenkin lopulta Wordiin; yhdistyksen työntekijät joutuvat

aika ajoin päivittämään esitteiden tietoja, ja heillä ei välttämättä ole koulutusta tai tar-

vittavia ohjelmia päivittää valmiita Indesign-tiedostoja.

33

Alkuperäisten esitteiden yleistä formaattia ei muutettu sinällään mihinkään. Tiedot on

kirjoitettu yhdelle A4-kokoiselle paperille, joka tulostuksen jälkeen taitellaan sopivasti

jotta siitä saadaan kätevän kokoinen esite. Itse yhdistystä kuvaavassa esitteessä käy-

tettiin jälleen yhdistyksen uutta liikemerkkiä ja nimilogoa sekä visuaaliseen linjaan so-

pivia graafisia elementtejä. EEP – esitteen kohdalla muutokset olivat vähemmän nä-

kyviä. Molempien esitteiden kohdalla fontteja muutettiin luettavammaksi sekä yhdis-

tyksen tyyliin sopivammaksi.

34

9 YHTEENVETO JA POHDINTA

Työn lopputuloksena yhdistykselle syntyi hyvä visuaalinen identiteetti. Tämä oli en-

siarvoisen tärkeää työtä, sillä Jokilaaksojen Tiimillä ei ollut aiemmin ollut mitään lop-

puun asti mietittyä ilmettä. Uuden talotyylin myötä he saivat enemmän persoonalli-

suutta, jolla erottautua monista muista yhdistyksistä. Oma talotyyli tuo heille yhdistyk-

senä muutenkin enemmän uskottavuutta; kyseessä ei ole vain pelkkä ”harrastelijapo-

rukka”, vaan vakavasti asiansa vuoksi toimiva yhdistys.

Tärkeää oli, että talotyyli ja yleinen visuaalinen ilme erilaisten viestinnän välineiden

kautta tuottaisi oikean mielikuvan yhdistyksestä. Tämä saavutettiin käyttämällä oike-

anlaisia muotoja ja värivalintoja, jotka sopivat heidän imagoonsa.

Käytetty lähdekirjallisuus oli erittäin hyödyllistä ja informatiivista. Näiden lähteiden

avulla saatiin tehtyä tarvittava tutkimustyö ja rakennettua hyvä tietoperusta. Yhdistyk-

sen imagonrakennusprosessi oli hyvä käydä läpi ja ymmärtää kokonaisuudessaan.

Talotyylin rakentaminen oli vain yksi osa tämän prosessin yhtä vaihetta, mutta se

pohjasi prosessin alkuvaiheisiin ja vaikutti myöhempiinkin. Tämän vuoksi oli oleellista

ymmärtää prosessi kokonaisuudessaan, tai talotyylin rakentaminen olisi ollut täysin

mahdotonta; miten voi suunnitella visuaalista ilmettä, jos ei tiedetä yhdistyksen tavoit-

teita ja periaatteita ja mitä se haluaa muille itsestään kertoa.

Lähdekirjallisuudesta oli hyötyä myös varsinaisen talotyylin rakentamisessa, sillä

muodot ja värit pohjaavat hyvin pitkälle olemassaoleviin käsityksiin. Aikojen saatossa

ihmisille on kehittynyt eri asioista tietynlaisia mielikuvia, ja siksi niiden oikeaoppinen

käyttö auttaa muodostamaan yhdistyksestäkin oikeanlaisia mielikuvia. Myös jäsenleh-

teä suunnitellessa oli hyvä opetella kirjojen kautta monia hyväksi koettuja asioita, jot-

ka parantavat luettavuutta ja tekevät lehdestä muutenkin hyvännäköisen kokonaisuu-

den. Muuten käytännön osuus sujui sekä omaa luovuutta että opittuja tietokone-

ohjelmia avuksi käyttäen.

35

Profilointi tehdään aina pitkäksi aikajaksoksi. Talotyylin luonti on tärkeä osa profiloin-

tia, ja siksi sekin pitää luoda sellaiseksi, että se kestää kauemmin kuin muutaman

vuoden. Kun imagonluontiprosessi käydään läpi perusteellisesti, lopputuloksena pitäi-

si olla selkeä imago joka kyllä kestää aikaa, jos se perustuu todelliseen ja olemassa-

olevaan pohjaan. Visuaalista ilmettä ei saakaan koskaan luoda liikaa trendien varaan,

vaan siitä pitää luoda mahdollisimman ajattoman tuntuinen ja mikä tärkeintä, yhdis-

tyksen imagoon täydellisesti sopiva.

Tämän työn tulokse na syntynyt talotyyli ja visuaalinen ilme ovat luotu tulevaisuutta

silmällä pitäen, ja niiden olisi tarkoitus kestää käytössä useita vuosia ennen kuin muu-

toksia tehtäisiin uudelleen. Parhaassa tapauksessa ilmettä ei tarvitsisi uudistaa ollen-

kaan, vaan se vakiintuisi niin vahvaksi osaksi yhdistyksen imagoa että siitä tulisi erot-

tamaton osa sen yleisilmettä

Tyylistä tuli hyvällä tavalla hieman vanhanaikainen ja sovinnainen, mutta samalla hy-

vin ajattoman ja keveän oloinen sekä sopivan moderni. Näillä eväillä yhdistyksen on

hyvä jatkaa toimintaansa ja käyttää uutta ilmettä hyväkseen viestinnässään. Par-

haassa tapauksessa se lisää tuntuvasti yhdistyksen tunnettavuutta.

36

LÄHTEET

Hintsanen, P. 2000. Vihreä. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.coloria.net/varit/vihrea.htm. Luettu: 16.5.2008.

Itkonen, M. 2007. Typografian käsikirja. 3. painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Karvonen, E. 1999. Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Imago ja maine menestysteki-jöinä myöhäismodernissa maailmassa. Tampere: Tammer-Paino Oy. Loiri, P. & Juholin, E. 1998. Huom! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Jyväskylä: Gum-merus Kirjapaino Oy. Loiri, P. 2004. Typo, pieni käytösopas typografian laatijoille. Tampere: Tammer-Paino Oy. Rantanen, L. 2007. Mistä on hyvät lehdet tehty? Visuaalisen journalismin keittokirja. Helsinki: Hi ll and Knowlton Finland Oy. Rope, E. & Mether, J. 2001. Tavoitteena menestysbrandi – onnistu mielikuvamarkki-noilla. Porvoo: WS Bookwell Oy. Tampereen seurakunnat. Kristilliset symbolit. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.tampereenseurakunnat.fi/taide/symbolit. Luettu: 12.5.2008. Uimonen, R. & Ikävalko E. 1996. Mielikuvien Maailma. Miten mediajulkisuutta muoka-taan ja imagoja rakennetaan. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

LIITE 1/1

LIITE 1/2

LIITE 1/3

LIITE 1/4

LIITE 1/5

LIITE 1/6

LIITE 1/7

LIITE 1/8

LIITE 2/1

LIITE 2/2