vitoshallin väen läksiäislahja eerolle oli hieno kuvamuisto · 2017. 3. 23. · sap – juuri...

AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI | 14. vuosikerta | n:o 1/2017 Maaliskuu | ISSN 1459-7047

Vitoshallin väen läksiäislahjaEerolle oli hieno kuvamuisto

KUVA: HEIKKI SALOVAARA

2 SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

AJANKOHTAISTA

SIMA-messuilla Pariisissa jaetaan arvos-tettuja ”Machine of the Year” tunnustuk-sia ja tänä vuonna Traktorit -kategorias-sa AGCO Power -moottoreilla varustetut traktorit putsasivat palkintopöydän.

Kaikki tunnetut traktorimerkit olivat mukana kilpailus-sa, jossa palkinnot jaettiin kokoluokittain:

Luokka ”S” – Voittaja on Valtran neljännen sukupol-ven traktoriperheen täydentänyt upouusi A-sarja, jos-sa on voimanlähteenä AP:n 3- tai 4-sylinterinen ”ECO” moottori.

Luokka ”M” – Voittaja onMF 6718 S, jossa on 200 hv:n maailman voimakkain nelisylinterinen AP:n 49-moottori.

Luokka ”L” – Voitto meni John DeerelleLuokka ”XL” – AGCO -perheen traktoria ei nähty pal-

kintopallilla, sillä voittajaksi julistettiin JCB 8000 -sar-jan Fastrac, mutta tässäkin traktorissa on AGCO Powe-rin 84 -moottori.

AGCO POWER -MOOTTOREILLA HUIKEA MENESTYS SIMA-MESSUILLA

TEKSTI JA KUVAT: JUHA TERVALA

MF 6700 traktori ja ”Mr. Massey Ferguson” eli markkinointi-johtaja Campbell Scott sekä Eero ja Juha.

SIMA -messuilla lanseeratun Valtran A-sarjan kera myhäilevät Valtran toimitusjohtaja Jari Rautjärvi sekä Eero ja Juha.

JCB on valinnut Fastrac traktoreiden moottoreiksi AGCO Powerin, ja sai ansaitun palkinnon isojen traktoreiden luokassa.

N:o 1/2017 | MAALISKUU 3

TAVOITTEET 2017

AGCO Powerin alkaneen vuoden paino-pistealueet ovat olleet tiiviisti johtoryh-män työlistalla jo monta kuukautta. Nyt tavoitteet tälle vuodelle on kirjattu. Mitä ne tavoitteet ovat, siitä saam-me selvyyttä, kun pyydämme uuden toi-mitusjohtajan Juha Tervalan avaamaan agcolaisille vuoden 2017 merkittävim-mät haasteet ja vahvimmat toiminnan painopistealueet.

– Pohdintatyö on tosiaankin ollut käynnissä johtoryhmässä jo pitkään. Useammassa ai-voriihessä muodostui vähitellen selkeä käsi-tys siitä, mihin meidän on agcolaisina kes-kityttävä. Johtotähtenämme oli kaiken aikaa päämäärä vastata entistä paremmin ensisi-jaisiin haasteisiin nyt ja myös pitemmällä täh-täyksellä.

Tervalan mukaan Linnavuoressa tehdyt ta-voitesuunnitelmat saivat selkeän hyväksyn-nän myös AGCOn johdolta. Eli konsernijohdon odotukset moottorituotannolle ja AGCO Powe-rin muillekin toiminnoille ovat samat kuin yh-tiön johtoryhmällä.

– Selkeästi ja vahvistetusti tässä on nyt kyse ydinasioista, toteaa Tervala.

JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ

– Tavoitteisiin ei voida päästä, jos ei tiede-tä mitä tavoitellaan, alleviivaa toimitusjohtaja.

Tervala sanookin toivovansa, että tämä Si-sukas vie viestiä tavoitteista eteenpäin. – On erityisen tärkeää, että näitä tavoitteita käy-dään läpi lisäksi osastopalavereissa ja kehi-tyskeskusteluissa.

– Jokaisen agcolaisen tulee tietää mitä hä-neltä odotetaan, jotta tavoitteisiimme on mah-dollista päästä.

– Meidän tulee myös muistaa, ettemme ole vain Linnavuoren moottoritehdas. Meillä on paljon tavoiteltavaa ja saavutettavaa myös generaattoreissa ja pumpuissa, myös vaih-teistoissa ja hammaspyörissä, sanoo toimi-tusjohtaja.

– Tavoitteet ovat monilta osin yhteneväi-siä myös Brasilian ja Kiinan tehtaillamme, jo-ten muistetaan tukea kollegoitamme toisilla mantereilla.

LAATU

Laatutavoitteet täytyy toi-mitusjohtaja Juha Tervalan mukaan olla kirkkaina jo-kaisen agcolaisen mieles-sä kaikessa toiminnoissa.

– Menneenä vuonna AGCOlle aiheutui huomat-tavasti suunniteltua enem-

män takuukustannuksia. Ylin johto onkin teh-nyt hyvin selväksi, että tähän on tultava sel-keä parannus, kertoo Tervala.

– Toiminnassamme laatuun on panostettu koko ketjussa tuotekehityksestä huoltoon ja monilla mittareilla tulokset ovat näkyneet po-sitiivisina. Tämän suuntauksen on jatkuttava.

– Ajoneuvoissa ja moottoreissa suurimmat ongelmat ovat liittyneet uusiin tuotteisiin ja tä-män vuoksi kehitysprosessit on hoidettava ai-empaa systemaattisemmin ja kurinalaisem-min, painottaa Juha Tervala.

– Kehitimme tuotteillemme spesifisen pro-sessin ”AMPIP Light”, jota jokaisen toiminnon on noudatettava. Jokaisen projektin on läpäis-tävä menestyksellisesti kaikki kriteerit ja por-tit ennen kuin voidaan edetä kehitysvaiheista sarjatuotantoon.

Toiminnalliset ydinkärjet AGCO Powerissa on kirjattu.

Tavoitteet ovat • LAATU

• STAGE V

• AP 3000

• SAP

• SÄÄSTÄVÄISYYS

•PÄÄSTÖVAATIMUSTEN TÄYTTÄMINEN

•HENKILÖSTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN

TEKSTI: ULLA AURIO | KUVA: HANNU PIIRAINEN

TAV

OIT

E 1

Toimitusjohtaja Juha Tervala:

”TAVOITTEEMME


STAGE V – jälleen uusi päästövaihe edessä

Vuonna 2019 Euroopassa voimaantuleva Stage V ra-joittaa ensimmäistä ker-taa myös haitallisten hiuk-

kasten lukumäärää. Vaatimuksiin ei ole mah-dollista päästä ilman DPF (Diesel Particula-te Filter) suodatinta, joten AGCO Power ottaa sen ensimmäistä kertaa osaksi jälkikäsittely-järjestelmää.

– Vaikka perusmoottori säilyy suurelta osin Tier4F -kaltaisena, vaatii kehitystyö jälleen mo-nia uusia ratkaisuja puhumattakaan täysin uu-sista kontrollisoftista ja kalibroinneista, ker-too Tervala.

– Sitoudumme omalta osaltamme laa-dukkaaseen kehitystyöhön valittujen kump-paneidemme kanssa, mutta tämän lisäksi olemme aiempaa huolellisempia, että myös ajoneuvopuolella ratkaisut täyttävät vaati-muksemme.

Toimitusjohtajan mukaan uusissa tuot-teissa testaus ja validointi ovat avainase-massa. Tällä kertaa edellytämme tuhansia testaustunteja, jotka vastaavat oikeita kuormitustilanteita ja olosuhteita. Seuraamme testausta kentällä sekä myös etänä telemet-ria-ratkaisulla. Jollei testausvaatimuksiamme ole täytetty, emme aloita moottoritoimituksia, sanoo Juha Tervala.

AP 3000 – Tulevaisuuden tuote

– AP 3000 on tulevaisuu-den tuotteemme. Tiivis projektitiimi työskente-lee pitkiä päiviä Vuoren-

hovilla, ja ei vain heidän, vaan kaikkien mei-dän tavoitteena on saavuttaa tuloksena maa-ilman paras työkonemoottori, toteaa toimitus-johtaja.

Tervalan mukaan suurelle yleisölle ei ole vielä paljoa näytettävää, mutta kehitystyö ete-nee suunnitellusti. – On insinöörien unelma päästä kehittämään uutta puhtaalta pöydäl-tä. Tämä on sen kaltainen projekti.

– Kaikkien toimintojemme on sitouduttava tukemaan projektia ja kantamaan kortensa ke-koon, painottaa Tervala.

SAP

– Juuri alkanut SAP eli uusi toiminnanohjaus-järjestelmämme on teh-taamme historian tär-kein IT projekti. Projek-tiaika on lyhyt ja toimin-tojen SAP -vastuulliset

työskentelevät täysipäiväisesti projektille, ja useat meistä työskentelevät kuukausia oman toimensa ohella tämän menestyksekkään pro-jektin eteen, toteaa Juha Tervala.

Toimitusjohtajan mukaan erityisesti ”Super Usereiden” arvoa ei voi korostaa liikaa. – Mei-dän kaikkien tulee tarjota heille mahdollisuus tehdä työnsä täydellä panostuksella.

Säästäväisyys

Alkanut vuosi ei ole Tervalan mukaan tuo-massa merkittävää kas-vua konserniin.

– AGCO on sitoutu-nut sijoittajille hyviin tuloksiin ja niiden saa-

vuttamiseksi jokaisen meistä on käytettä-vä yrityksemme varoja säästeliäästi. Sääs-teliäisyys toteutuu, kun olemme innovatii-visia ja etsimme aktiivisesti uusia säästö-kohteita tekemättä kuitenkaan kompromis-seja laadun suhteen. Tuottavuuden jatku-va parantaminen tulee olla tavoitteena jo-ka osa-alueella.

Päästövaatimusten täyttäminen ympäri maailmaa

– AGCO Power vastaa moottoreillamme varus-tettujen ajoneuvojen pa-kokaasupäästöistä. Mei-dän tehtävämme on var-mistua, että mitään ris-

kejä päästöjen suhteen ei tehdä. Huolehdim-me samalla ympäristömme hyvinvoinnista.

– Omistajamme voivat olla levollisin mie-lin, koska voivat luottaa ammattitaitoomme ja tunnollisuuteemme, sanoo Tervala.

Henkilöstöstä huolehtiminen

Kaikki edellä mainitut ta-voitteet menettävät toi-mitusjohtaja Juha Terva-lan mukaan merkityksen-sä ilman osaavaa ja mo-tivoitunutta henkilöstöä. – Niinpä kaikkien orga-

nisaatiotasojen on huolehdittava, että jokainen kokee olonsa turvalliseksi ja tasa-arvoiseksi työpaikallaan. Mahdollisuuksien mukaan jokai-sen tulisi päästä myös hyödyntämään parasta osaamistaan, painottaa Tervala.

Toimitusjohtaja Juha Tervala:

”TAVOITTEEMME 2017 ON NYT KIRJATTU!”

TAV

OIT

E 2

TAV

OIT

E 3

TAV

OIT

E 4

TAV

OIT

E 5

TAV

OIT

E 7

TAV

OIT

E 6


Muutos on mahdollisuus, se on tullut muun muassa PowerUp´n myötä toteen näytetyksi moottoritehtaassa jo useampaan kertaan.Viimeksi neloshallin PowerUp on mennyt ”put-keen”. Putkiosastolla on nyt valoa enemmän. Paljon enemmän, sekä konkreettisesti että symbolisesti. – Me vaihdettiin musta valkoiseksi, kuvasi muutosta muuan moottoriputkiasentaja.

Valosta, muutoksesta ja koko onnistuneesta uudistuksesta saa osaston naisilta ja miehiltä ison kiitoksen nuori tuotannonkehitysinsinöö-ri Mikko Taupila. Kiitosterveiset tuo haastat-telutilanteeseen yksi putkimiesten konkareis-ta, Jani Kaperi.

– Sen verran jututin meidän osaston ihmi-siä ennen tänne lähtöäni, että tiedän porukan

olevan tosi tyytyväinen. Nyt on suin päin säntäi-ly ja vanha ”päätön me-no” loppunut kokonaan. Enää ei tarvitse haes-kella tavaroita ja asioita sieltä täältä. Me tiedäm-me nyt mitä teemme eli meillä on selkeä marssi-järjestys. Ja se on lisän-nyt selvästi työtyytyväi-syyttä, kertoo Jani.

Putkiasentajat Juha Juusela ja Ossi Paitula ovat olleet tämän reilun vuoden kestäneen PowerUp -projektin ajan Taupi-lan Mikon työkumppanei-

na tässä vaativassa kehitystyössä. Juha ja Os-si ottavat myös ison vastuun jatkosta eli he vetävät kehitystyön edistämistoimia hallissa.

– Ei me oikeastaan osattu ajatella eikä us-koa, että tämä näin hyvin menisi, toteavat ne-loshallin miehet kuittauksena kuin yhteen ää-neen.

Sekä Jani, Juha että Ossi toivovat kuitenkin saavansa myös jatkossa Mikon tukea toimil-leen. Taupila lupaa, ettei hän tätä hyvää jouk-kuetta kokonaan jätä, vaikka uudetkin projek-tit miestä jo kutsuvat. Nyt on luotu vasta poh-ja. Edessä on jatkuva kehitystyö.

– Varsinainen todellisuushan me nähdään vasta ehkä ensi vuonna, eli se, toimiiko tämä nyt valittu malli, vai pitääkö jotakin muuttaa. Haasteemme on, kuinka hyvin pystymme tule-vaisuudessa vastamaan muutos- ja kehitystar-peisiin, toteaa Paitula.

Tuella ja tekemisellä

Miten tämä positiiviselta kuulostava ”vallan-kumous” sitten on toteutettu. Paras asiantun-tija vastaamaan on luonnollisesti projektin ve-täjä Mikko Taupila.

NELOSHALLIN POWERUPTEKSTI JA KUVAT: ULLA AURIO

PUTKEEN MENI!

Iso urakka on nyt tehty, mutta parantamistoimet jatkuvat. Tämän tie-tävät Jani Kaperi (vas.), Juha Juusela, Mikko Taupila ja Ossi Paitula.

Tavarat paikoillaan, toiminta selkeää, viihtyvyys noussut, tuottavuus parantunut, valo lisääntynyt.– Kaikki on nyt paremmin, kertoo neloshallin väki. Kiitos PowerUp´n!


Kolme agcolaista sai itsenäisyyspäivänä mer-kittävän tunnustuksen, kun tasavallan pre-sidentti Sauli Niinistö myönsi heille kunnia-merkit. Suomen Leijonan ansioristin sai ke-hityspäällikkö Risto Repo, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin lähettämönhoitaja Ari Rantanen ja Suomen Valkoisen Ruusun mita-lin laitosmies Timo Viljanen.

Totaalinen muutos kolmessa vuosi-kymmenessä

Tieto kunniamerkis-tä lämmitti mieltä, mutta tuli aivan pus-kista. Tulin maanan-taiaamuna töihin ja porukat tulivat onnittelemaan. Itselläni ei ol-lut vielä syystä tietoa, muistelee Ari Rantanen.

Kotona Ari tarkasti lehdestä, että kuului kun-niamerkin saaneisiin. Linnavuoressa hän on viihtynyt jo vuodesta 1983. Talossa on pitä-nyt mukava työnantaja ja riittävän haasteelli-set tehtävät. Aria motivoi se, että töissä täy-tyy myös ajatella.

Ari muistelee, että reilun kolmenkymmenen vuoden aikana Linnavuoressa on tapahtunut totaalinen muutos. Ari itse on työskennellyt ko-ko ajan vitoshallissa. Alkuaikoina kaikki työ oli mekaanista ja moottori rakennettiin alusta al-kaen itse. Nyt esimerkiksi tavaran siirtelyssä avustavat tietokoneet.

Hyvät työkaverit ja työssä viihtyminen tärkeää

Timo Viljanen on työs-kennellyt Linnavuores-sa lähes koko ikänsä, sillä hän tuli töihin suoraan ammattikoulusta. Vuoden loppuun mennessä hänen on tarkoitus jäädä eläkkeelle.

Tänä vuonna tulee täyteen 44 vuotta saman työnantajan palveluksessa.

Yli neljä vuosikymmentä saman työnantajan leivissä on kunnioitettava aika. Timon mukaan suurin syy, joka on saanut hänet pysymään Lin-navuoressa niin kauan, ovat mukavat työkave-rit. Timo onkin ollut paljon mukana järjestämäs-sä erilaisia työhyvinvointia parantavia tekemi-

siä. Työporukan kesken on vietetty kortti-iltoja ja järjestetty veikkauksia.

Myös työtehtävät jaksavat yhä innostaa.Laitosmiehen homma on sellaista, että työt

vaihtelevat, eikä samanlaisia päiviä ole. Työ on mielenkiintoista.

Linnavuoresta löytyivät vaimo ja vastuullinen työ

Upealta tuntui kunniamerkin saa-minen myös Risto Re-vosta, jolla on niin ikään takanaan pitkä taival AGCO:n palveluksessa. Risto aloitti talossa ensin kesätöissä ja sitten harjoittelijana. Vakituisesti hän on työskennel-lyt Linnavuoressa vuodesta 1984.

Risto muistaa, että ensimmäisinä vuosina porukkaa oli vielä Linnavuoressa töissä huo-mattavasti vähemmän. Silloin kaikki tunsivat toisensa perhetaustaa myöten.

Yrityksen kasvu on ollut huimaa. Olemme kasvaneet enemmän paikallisesti toimivasta yrityksestä aidosti kansainväliseksi.

Risto on ollut mukana monissa kansainväli-sissä projekteissa. Uransa huippukohtana hän pitää sitä, kun sai olla mukana kehittämäs-sä AGCO:n ensimmäistä moottorinohjausjär-jestelmää.

Se oli hieno tunne, kun se saatiin tuotan-toon. Silloin ei ollut valmiina saatavilla kovin paljon meidän käyttöömme soveltuvaa tekniik-kaa, joten kaikki piti aloittaa puhtaalta pöydältä. Uran antoisimmista asioista puhuttaessa täy-tyy huomauttaa, että täältä ympäristöstähän löytyi myös rakas vaimoni, sanoo Risto Repo.

Takana yhteensä yli 110 työvuotta

ITSENÄISYYSPÄIVÄN PALKITUTTEKSTI: IDA KANNISTO | KUVAT: KRISTIINA JÄRVINEN

– Ilman ulkopuolista tukea emme olisi onnistuneet näin hyvin. Kiitos kuuluu ku-toshallin puolelta kokemusapua meille an-taneille, omalle työnjohdolle, APS -organi-saatiolle, Timo Kootalle, lean- mallille ja sii-hen liittyville työkaluille, ja monelle muulle.

– Isoin kiitos kuitenkin kuuluu neloshal-lilaisille itselleen, projektiin kumppaneik-seni irrotetuille Juhalle ja Ossille sekä kai-kille putkiosaston työntekijöille. Yhdessä olemme saaneet aikaan suuren muutok-sen ja selkeän järjestyksen, sanoo Mikko.

Jo PowerUp´in alkuvaiheessa eli vii-me vuoden alussa neloshallissa saatiin selville arvovirtaustutkimuksen avulla hu-kan määrä. Pian oli osastolaisten silmien edessä myös todellisuus tavaran samoin kuin viestien kulkuun liittyvistä sekavuuk-sista ja epätarkkuuksista. Sekin selvisi, et-teivät työolot olleet kaikelta osin ergonomi-set eikä turvallisuuskaan parhaasta pääs-tä, viihtyvyydestä puhumattakaan.

– Tuottavuuteen meidän ei ensivai-heessa tarvinnut kiinnittää erityisen isos-ti huomiota, sillä tiedossa oli, että tuotta-vuus paranee hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Ja niin myös tapahtui. Putkiosas-ton tuottavuus on parantunut 15 %, ker-too Taupila.

Vastarinnan kautta voittoon

Taupilan Mikon mukaan häntä ei yllättä-nyt se, että alussa tälläkin osastolla ilme-ni muutosvastarintaa. – Se kuuluu asiaan. Sellaisiahan me olemme. Vastustamme muutosta lähes aina ensin.

– Neloshallissa joukko lähti kuitenkin nopeasti mukaan. He ovat olleet aidosti innokkaita ja kiinnostuneita kehittämään sekä parantamaan omaa työtään ja työ-olojaan. Ja heillähän se paras asiantunte-mus omasta työstään onkin, toteaa Mikko.

Paljon aikaa vaatineiden selvitystöi-den, analysointien ja tavoitteiden kirjaa-misten jälkeen putkiosastolla pantiin tuu-lemaan. Työstä toiseen siirtyminen raken-nettiin joustavaksi, välivarastointi minimoi-tiin, liiat kuormalavahyllyt kannettiin pihal-le, seiniäkin siinä kaatui, valo päästettiin sisälle ja hukat heitettiin ulos. Monen vä-livaiheen kautta tämä kaikki. Ja lopussa kiitos seisoi. Tekijät voivat kiittää itseään, mutta näyttää kiitosta tulevan ulkopuolel-takin.

– Tiedossa oli, että tuottavuus pa-ranee hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Ja niin myös tapahtui.


KONEISTUS

Meillä on täällä hyvä meininki, ja tiimi näkee vaivaa kehittämiseen, kertoo FMS2:n ja kote-losolun työnjohtaja Juhani Mikkola.

Juhanin mukaan työhyvinvointi lähtee siitä, että jokaisen työskentely on sujuvampaa. Sen vuoksi kakkoshallissa tehdään pieniä paran-nuksia joka päivä.

Ongelmatilanteiden selvittäminen on kaik-kien mielestä työlästä ja turhauttavaa. Kun solmuja saadaan avattua jo aikaisessa vai-heessa, hyöty näkyy niin työilmapiirissä kuin valmistuvissa kappaleissakin.

Kakkoshallin onnistumisista kertovat vai-kuttavat tulokset. Romujen määrä puoliintui vuodesta 2015 vuoteen 2016. Samalla tehty-jen kappaleiden määrä kasvoi useita kymme-niä prosentteja. Kun romua tulee vähemmän, säästyvä aika näkyy valmistuvien kappaleiden lukumäärässä.

Hyvien tulosten ansiosta työporukka on tyy-tyväisempi.

Merkille pantavaa on, että kasvaneista tuo-tantomääristä huolimatta peukalokyselyn tu-los on osoittanut, että porukka voi nyt parem-min, valmistuspäällikkö Ville Yli-Jama kertoo.

Tällä hetkellä siis tehdään enemmän ja voi-daan paremmin. Herää kysymys, miten näin mainio tilanne on saavutettu.

Eräs selitys on työympäristön kehittämi-nen. Kakkoshallin toimintaa on parannettu tekemällä työpisteestä järjestelmällisempi ja siistimpi. Se on johtanut virtaavaan toimin-taan.

Siisti työympäristö ja hyvin järjestetty työ-paikka on viihtyisämpi ja tehokkaampi, Juha-ni selittää.

Rutiinien merkitys kaikille selväksi

Kakkoshallin kehitystä on tukenut paremman työympäristön lisäksi johtamistapa, johon kuu-luu päivittäisjohtaminen ja kannustaminen. Tii-mi kohtaa jokapäiväisissä palavereissa ja kä-sittelee ongelmatilanteita sekä niiden juuri-syitä.

Parin vuoden aikana kakkoshalliin on luo-tu uusia toimintamalleja, joista on pyritty te-kemään arkipäiväisiä rutiineja.

Kehittäminen tuo mukanaan muutosta, jo-ka yleensä koetaan pelottavana asiana. Esi-miehen rooli on tärkeä siinä, että kaikille on selvää, miksi asioita tehdään, kuten tehdään.

Juhani tekee joka päivä kierroksen työnte-kijöiden keskuudessa, kyselee heidän kuulu-misiaan ja varmistaa, että työn tekemiselle on edellytykset ja työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan. Siten hän pääsee luontevasti lä-helle työntekijöitä ja saa totuudenmukaisen kuvan vallitsevasta tilanteesta. Parhaat kehi-tysideat tulevat työntekijöiltä, sillä he tunte-vat oman alueensa työn paremmin kuin ku-kaan muu.

Villen mukaan Juhani onkin toiminut onnis-tuneesti siinä, että hän on saanut aikaan kan-nustavan ja kehitykselle myönteisen ilmapii-rin, jonka tulokset on helposti havaittavissa. Nyt tuotantojärjestelmästä saadaan se tuot-

to, mitä on alun perin suunniteltu. Samalla vaihtelun määrä on pudonnut. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kapasiteetti vastaa kysyntää ja tuotantosuunnitelmassa pysytään.

Kakkoshallissa on tällä hetkellä hyvä po-rukka, jonka merkitystä Juhani erityisesti pai-nottaa. Toimintaa ovat tukeneet työntekijöi-den lisäksi tiiminvetäjät, hyvä laatuinsinööri ja -organisaatio sekä menetelmäkehitys. Lisäksi

apuna ovat olleet APS-osaston antamat suun-taviivat. Kaikille mukana olleille Juhani antaa suuret kiitokset!

Työntekijäpuolelta näkökulmaa esimiestyöhön

Esimiestyössä Juhani Mikkola aloitti pari vuot-ta sitten. Tehtyään 18 vuotta erilaisia tuotan-non töitä hän halusi työhön lisää haasteita ja vastuuta. Juhani kouluttautui esimieheksi, mi-kä mahdollisti uuden työn kakkoshallin työn-johtajana.

Tehtävässä odotukset ovat kohdanneet. Esimiestyö on tuntunut luontevalta.

Juhani tuli taloon vuonna -95. Työvuosien aikana hän on ehtinyt nähdä monenlaisia joh-tamistyylejä. Niistä hän on poiminut hyviä ta-poja omaan tekemiseensä. Pitkästä työkoke-muksesta on ollut hyötyä.

Siinä ajassa on oppinut tuntemaan talon tavat ja on katsomiskulmaa myös työnteki-jän puolelta, kuten siitä, miten esimiehen pi-täisi toimia.

TEKSTI: IDA KANNISTO | KUVA: II-HALLIN ARKISTO

”Jotain parannetaan joka päivä”Kakkoshallissa on saavutettu hyvä ja tuottava tapa työskennellä. Siitä voi kiittää niin työnjohtaja Juhani Mikkolaa kuin hänen tiimiäänkin.


SAP SUURENEETEKSTI: PEKKA SAARELAINEN

SAP-projekti käynnistyy jälleen keväällä. Vii-me vuonna menestyksellä käyttöönotetun ta-lous-SAP -osan jatkoksi alkaa tuotannon SAP -projekti blueprint-vaiheella ja tiimin koulutuk-silla maaliskuun puolivälissä. Tammi- ja hel-mikuu ovat olleet kiireistä aikaa hankkeen suunnittelussa ja tiimien kokoamisessa. Pro-jekti on osa AGCOn globaalia Cornerstone -ohjelmaa, jolla tehtaiden järjestelmät nyky-aikaistetaan ja yhdenmukaistetaan.

Mistä on kyse?

AGCOn täysin integroitu SAP ERP-järjestelmä otetaan käyttöön täydessä laajuudessaan tuotannossa ja muissa toiminnoissa niin Linnavuoressa, kuin Tesomallakin. SAP kor-vaa vanhentuvat Keybox ja Winstore järjestel-mät. Aikaisemmin käyttöönotettu talousosa jatkaa toimintaa kuten nytkin, mutta sen liit-tyminen tuotantoon ja hankin-taan yksinkertaistuu ja kustan-nuslaskenta siirtyy SAP:n pii-riin. Moottoreiden toimitusket-juun saadaan lisää integraatio-ta asiakkaiden suuntaan kos-ka osa AGCO -asiakkaista on jo SAP -käyttäjiä. Varastonhal-lintaan tulee SAP -järjestelmä. Tuotannon käyttöön saadaan mm SAP-APO -tuotannonsuun-nitteluohjelmisto ja SAP inte-groidaan Keko-järjestelmään.

Hankintaan tulee myös nykyaikaisia työkalu-ja ja integraatio paranee.

Koska?

Projekti alkaa blueprint -vaiheella, jossa mää-ritellään miten Linnavuoren tehdas toimii uu-dessa ympäristössä. Sen jälkeen siirrytään toteutukseen ja datan valmisteluun. Järjes-telmän on tarkoitus olla testausvalmiudessa syksyllä lomien jälkeen. Testausta jatketaan koko syksy ja käyttöönotto on tulossa vuoden 2018 puolella. Käyttöönoton ajoitus varmiste-taan tarkemmin toukokuussa konsernin mui-den projektien kanssa sopivaksi.

Missä?

Projektiryhmä toimii pääasiassa Vuorenhovil-le järjestettävässä projektitilassa. AGCOn IT

SAP-projekti saa jatkoa!on vahvasti mukana hankkeessa paikanpääl-lä Linnavuoressa ja Tesomalla. Tiimiin tulee jäseniä monista maista ja kansalaisuuksista. Suuri osa tulee Budapestin toimistolta, mutta myös muista maista on osallistujia ja jo SAP -käyttäjinä olevat tehtaat ovat tukemassa pro-jektia ja käyttöönottoa. Linnavuoren oma SAP-tiimi on keskeises-sä osassa vaikuttamassa projektin onnistu-miseen ja myöhemmin käytön tukeen. Edes-sä on työntäytteisiä kuukausia, mutta tulok-sena syntyy vuoksiksi luotettava tuki tuotan-nolle. Toivomme kaikkien aktiivista panosta me-nestykselliseen käyttöönottoon ja sujuvaan projektityöhön.

Projektiterveisin: Pekka Saarelainen

Business Lead

Lisätietoa

Lisätietoa projektista saa al-lekirjoittaneelta ja Heidi Sire-niltä projektin toimistolta. Eri toimintojen toiminnallisissa kysymyksissä kannattaa lä-hestyä tiimien vetäjiä projek-tin käynnistyttyä. Projektin organisaatio, ai-kataulu ja muuta tietoa löytyy intranetistä projektin sivuilta.

Koko tehtaaseen laajentuva SAP on nyt “potkaistu” käyntiin. Ja kuten kuvasta näkyy, sappilaiset ovat käynnistymisestä innoissaan.


Tiistaina 7.3. nimipäiväänsä juhlivat Tarja, Taru ja Taika. Heidän kunniakseen ei kuitenkaan ollut leivottu tehtaan ruokalan keittiössä niitä kymme-niä kookkaita ja herkullisia vadelmakermakakku-ja, jotka kannettiin kyseisenä päivänä jo aamul-la varhain AGCO Powerin seitsemään eri tilaan. Kakut oli leivottu läksiäiseksi.

Läksiäispäivän aamuna pöydät katettiin, kah-vit keitettiin, kakut asetettiin tarjolle ja päivän merkkihenkilö, eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja Eero Tomi noudettiin upealla vanhalla Cadilla-cilla Mouhijärven kodistaan. Paloautokyytiäkin lähtevälle tarjottiin päivän mittaan. Välillä men-tiin pillit vinkuen.

Eero oli kutsuttu läksiäiskierrokselle tehtaal-le, jotta jokaisella halukkaalla olisi mahdollisuus puristaa kättä, hyvästellä pidetty esimies, mais-tella ja muistella yhdessä joku mukava hetki vuo-sikymmenten takaa, halata lämpimästi, kuitata-kin joku vanha juttu huumorilla, toivottaa iloa eloon ja pitkää ikää sekä kiittää tuttua toimitus-johtajaa monesta ja paljosta.

Eeron tehdaskierroksella oli kaiken aikaa mu-kana myös uusi toimitusjohtaja Juha Tervala. Miestä onniteltiin lämpimästi. Moni sanoi tapaa-vansa ensimmäisen kerran livenä.

Sekä Tomi että Tervala saivat runsaat kiitok-set kierroksestaan.

– Kyllä ois harmittanut, jos Eero ois noin vain liukahtanut tiehensä, meitä moikkaamatta, sa-noi muuan pitkäaikainen moottorintekijä. – Tuli se vuosien mittaan niin tutuksi täällä tuotannon-kin puolella, sanoi toinen.

Lahjoja lähtevä sai paljon. Osa paketeista oli annettu jo viime vuoden puolella. Vitoshallin mai-nio kuvalahja on tämän lehden kansikuvana.

Eero Tomin ilmeet vaihtelivat päivän aikana moneen kertaan. Liikutus teki välillä väistämät-tä tuloaan, nauruhetkiä oli paljon, muisteluja mo-nia, haikeus taisi kuitenkin olla tunteista pääl-limmäisin.

Satoja kertoja Eerolta kysyttiin tulevista suunnitelmista. Jokaiselle hän vastasi, että niitä ei ole.

– Viimeiset kymmenet vuodet juuri suunnitel-mat ovat täyttäneet elämäni. Nyt ne eivät täytä, sanoi tämä filosofi, joka jopa ulkoisesti oli siirty-nyt nyt rennomman elämän pariin. Hyvästelykaf-feilla Eerolla ei ollut enää kravattia, paita oli poi-kamaisen rento, ja jalassa miehellä oli nuorek-kaat farkut. Uusi aika oli jo koittanut.

Koko henkilökunnan lahjana Eero Tomi sai vastaanottaa päivän päätteeksi ainutkertaisen, vain hänelle tehdyn kirjasen. AGCOn punais-ten kansien väliin oli koottu runsas kuvakaval-kadi Eeron työelämästä, monista hänen aika-naan tehtaaseen saaduista palkinnoista, vie-raista, matkoista ja lukuisista muista hetkis-tä. Kirjan sivuja reunustivat muistelua virkistä-vät otteet toimitusjohtajan omista pääkirjoituk-sista vuosien varrelta. Kansien väliin tallentui-vat vaikeat hetket, myös voitonpäivät ja tavalli-sen työarjen tunnelmat.

– Auttakaa Juhaa selviämään. Siinä autatte samalla itseänne, sanoi Eero Tomi lähtöpäivä-nään useampaan otteeseen.

KIITOS EERO MONESTA JA PALJOSTA

TEKSTI: ULLA AURIO | KUVAT: ULLA AURIO JA KARI METTÄLÄ

KIITOS EERO

BRASILIASSA CADILLACILLA

TESOMALLA


I-HALLISSA

V-HALLISSA


II-HALLISSA


KIITOS EERO

TUOTEKEHITYKSESSÄ


VI-HALLISSA

VUORENHOVISSA


KIITOS EERO


GENERAATTORITTEKSTI JA KUVAT: ULLA AURIO

Standardimalli vie AGCOn aggregaatit Afrikkaan ja muualle maailmaan

Uusi aika koittamassa generaattoreilleGeneraattoreita. Aggregaatteja. Varavoiman-lähteitä. Sähkövoimakoneita. Genuja. Kyllä, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Juuri näi-tä laitteita tehdään Tesomalla, AGCO Power Oy:n Power Generation -yksikössä. Noin 40 hengen voimin. On tehty jo vuosia. – Linnavuoressahan aggregaatteja on val-mistettu jo maailman sivu, sanoo Valmet -kautensa nähnyt moottorintekijäkonkari. Tä-nään voimakoneita tehdään enemmän. Isom-min. Ja kohta ilmeisesti vieläkin isommin.

Niinpä. Onhan niitä generaattoreita moottori-valmistuksen rinnalla toki tehty. Pienesti. Sit-ten vähän isommastikin. Kiinassakin voimako-neita koottiin jo taakse jätetyn GenPowexin ni-missä. Nyt Aasian tarpeisiin vastataan Kiinas-sa Changzhoussa, vähän mittavammin. Brasi-lian tehdaskin on ottamassa genutuotannon omiin nimiinsä.

Ja entäpä Suomi! Tesoman tehtaassa ol-laan tällä hetkellä uudenlaisesti tosissaan.

Askelmat ison markkinan avautumiselle ovat valmiina. Mars matkaan! Maailmalle. Aasiaan, Afrikkaan, kaikkialle. Tehtaalla kääritään jo nyt todella suuria paketteja kontitettaviksi. Seitse-män viikkoa merellä ja sitten perillä. Vaikka-pa Mosambikissa.

Uudelle tasolle

Historia on totta ja tärkeää. Ilman sitä ei oli-si nykyisyyttäkään. Saati sitten tulevaisuutta.

Tekijöittensä, samoin kuin omistajiensa iloksi AGCO Power Oy:n generaattorituotan-to on nyt astunut, ja monelta osin pian astu-massa, todellakin aivan uudelle tasolle. Isoin harppauksin. Oppihistoriansa kantamana ja toisaalta sen taakseen jättäen.

Agcolaiset genukonkarit, ammattiylpeät te-kijät, markkinoijat ja kauppiaat, Kukkolat, Hei-noset, Myllyniemet ja Mettälät joukkueineen, he katsovat tänään kauas. Arkipuheissa vilise-vät nimet Mosambik, Sambia, Senegal, Johan-

nesburg ja monet muut ison eteläisen maan-osan maat ja kaupungit.

Standardimalli

AGCOon selkeästi integroituneen generaat-torituotannon SE SUURI JUTTU on standardi-generaattoreiden valmistukseen siirtyminen. – Me teemme toki edelleenkin vakituisille eri-tyisasiakkaillemme generaattoreita ns. ”mit-tojen mukaan”, mutta se isoin linjamme on nyt standardimalliston lanseeraamisessa ko-ko laajaan AGCO -maailmaan, kertoo Kari Met-tälä, joka toimii Tesoman tehtaalla myynnin, markkinoinnin ja tuotehallinnan päällikkönä.

– Standardilaitteemme on käynyt läpi AMPIP -prosessin eli voimme puhua jo hyväk-sytystä AGCO Powerin lopputuotteesta, joka vi-rallisesti täyttää kaikki sille asetetut peruse-dellytykset ja -vaatimukset.

Kari Mettälä ja kollegansa Olli Heinonen kertovat myös, miten luonnikkaasti generaat-

Punaiset generaattorit ovat kuin ilon huutomerkit AGCO Powerin Tesoman tehtaan hallissa. Myynnistä ja markkinoinnista vastaavat miehet Olli Heinonen (vas.) ja Kari Mettälä näkevät tuotannon suuret mahdollisuudet edessä päin.


torit ovat niiden tuotteistamisen ja standar-dimallien valmistuksen myötä sulautuneet AGCOn jo olemassa olevaan myyntiohjelmaan. – Konsernilla on maailmanlaajuinen traktorien myynti- sekä huolto- ja varaosaorganisaatio ja meillä on puolestaan tuote, joka istuu siihen joukkoon hyvin.

– Mahdollisuutemme nousta todellakin ai-van uudelle tasolle ovat erittäin suuret, totea-vat Kari ja Olli. Valtava harppaus on siis rea-lismia, aidosti näköpiirissä.

Generaattorituotannon uudet askelluk-set eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että kaik-ki entinen olisi unohdettu. Ei. – Me palvelem-me parhaalla mahdollisella tavalla myös niitä asiakkaitamme, joilla on erikoismallien tarpei-ta, samoin valmistamme tutut voimayksiköt edelleen Konecranesille ja jatkamme pump-putuotantoa, kertoo Mettälä.

Kuka ostaa?

– Etumme agcolaisena yrityksenä maailman-markkinoilla on luonnollisesti se, että tunnem-me maatalouskonetuotannon ansiosta sen tuotantoalan varsin hyvin. Ja näiden standar-digeneraattoreiden ehdottomasti isoin asia-kasryhmä tulee juuri maataloudesta.

– Maatilat tarvitsevat varavoimaa. Lypsyro-botit pysähtyvät, jos sähköt katkeavat, tiput kuolevat kanafarmeilla alta aikayksikön, jos ilmastointi ei toimi, sikaloissa ei toiminta ole mahdollista ilman energiaa, viljasiilot ja vil-jankuljetusratkaisut, nekin vaativat virtaa ja voimaa.

– Eli sähkö on välttämätön ja varavoima siis pakollinen lähes kaikkialla kehittyvän maata-

louden piirissä. Ja juuri Afrikka on maanosista se, joka tällä hetkellä on kehittymässä erittäin voimakkaasti, toteavat Tesoman tehtaan ”myyntitykit” Kari Mettälä ja Olli Heinonen.

Tulevaisuus näyttää!

Toistaiseksi AGCO Powerin Tesoman tehtaal-ta lähtee standardigeneraattoreita maailmal-le pieniä eriä, jopa yksittäiskappaleita kerral-laan. Jos odotettavissa oleva suuri loikka to-teutuu – kuten siltä näyttää – lähtee Tesomal-ta konttien sijasta ehkä laivalastillinen vara-voimaa suomalaissatamien kautta Afrikkaan. – Tulevaisuus näyttää. Ja nyt se ainakin näyt-tää hyvältä.

– Me kasvamme. Mutta haluaisin kuvata sitä kasvua ennen kaikkea henkisenä kasvu-na. Tehtaassamme vallitsee erittäin voimakas sitoutumisen henki suhteessa tähän uuteen

tilanteeseen, kiittää Kari Mettälä. Hänen mu-kaansa talossa osataan myös iloita siitä, että generaattorituotanto on saanut koko konser-nin ylimmän johdon tuen. – He uskovat mei-hin. Ja me haluamme olla tämän luottamuk-sen arvoisia, sanoo Kari.

– Ja jos joku nyt rupeaa pelkäämään, että meidät kaapataan täältä kohta johonkin toi-selle puolelle maailmaan, niin se pelko on tur-ha. AGCOn generaattoriosaaminen ja tuoteke-hitys istuvat tukevasti täällä Tesomalla, aivan samalla tavalla kuin moottoriosaaminen istuu Linnavuoressa. Ei tätä osaamista mihinkään niin vain voida viedä, sanoo Mettälä. – Leipäm-me on maailmalla, mutta osaaminen on täällä.

Markkinat ovat Afrikassa – siellä on usein myös Olli

Olli Heinonen matkustaa nykyisin monta ker-taa vuodessa Afrikkaan. Generaattorimark-kinat ovat todellisesti nyt ja tulevaisuudes-sa siellä. – Tarve Afrikassa lähtee siitä, että maanosan monien maiden kohdalla sähköver-kon luotettavuus on huono. Kuitenkin yritykset ja muun muassa maataloustuotantolaitokset tarvitset siellä sähköä kuten muuallakin, to-teaa Heinonen.

– Vakaa sähkö on välttämättömyys, jotta ho-telli voi palvella, sairaala toimia, pellot kastel-la tai maatilat menestyä. Näillä meidän vara-voimageneraattoreillamme pystymme paikkaa-maan monia suuria puutteita. Kasvu- ja tarve-markkinat Afrikassa ovat valtavat, sanoo Olli.

Heinosen mukaan kilpailu alalla on toki ko-vaa, mutta AGCOn etuna on konsernin vahva traktorien ja muiden maatalouskoneiden ja-keluverkosto ja se – jo aiemminkin todettu –jälkimarkkinointituki.

Tämä generaattori matkustaa laivalla Mosam-bikiin. Aikaa menee ainakin seitsemän viik-koa. Kari Valtonen tekee taidokasta ja tark-kaa pakkaustyötä.


JOHTORYHMÄ

AGCO Power Oy:n johtoryhmässä on tapah-tunut muutoksia. Eero Tomi jäi pois siirryt-tyään eläkkeelle. Juha Tervala oli johtoryh-män jäsen aikaisemminkin, mutta uute-na toimitusjohtajana hänen tehtävänsä on luonnollisesti toimia nyt myös ryhmän pu-heenjohtajana. Uutena jäsenenä AGCO Powerin johtoryh-mässä aloitti vuodenvaihteessa tuotehallin-ta- ja myyntijohtajaksi nimitetty Jarno Ratia.

Tervalan ja Ratian lisäksi johtoryhmään kuulu-vat tuotekehitysjohtaja Kari Aaltonen, henki-löstöjohtaja Petri Laakkonen, ostojohtaja Teu-vo Mehtänen, tuotantojohtaja Harri Ruponen, talousjohtaja Seija Saarinen, ja laatu- ja huol-tojohtaja Jukka Vappula.

– Johtoryhmämme on toimiva, hyvä ja pää-töksentekokykyinen porukka, totesi toimitus-

johtaja Tervala viime vuoden viimeisessä Si-sukkaassa julkaistussa henkilöhaastattelus-saan.

Mikä tekee ryhmästä niin hyvän? – Henki. Hyvä johtoryhmämme henki, se sen tekee en-nen kaikkea. Ja tätä en sano vain minä, vaan yhdessä olemme sen todenneet useamman-kin kerran.

– Asiat saattavat kokouksissamme toki rii-dellä, mutta ne eivät henkilöidy, sanoo toimi-tusjohtaja.

– Vahvuutenamme on tietenkin myös joh-toryhmän asiantuntevuus. Eli kokemusta on joukollamme paljon, mutta liiallista ”ukkoutu-misvaaraa” ei silti ole heti näköpiirissä, nau-rahtaa Tervala.

Juha Tervalan mukaan tehtaan johtoryh-mässä istuu ahkeria ja tunnollisia ihmisiä, jot-ka tekevät hommansa valmiiksi kelloa seuraa-matta. – Meillä johtoryhmän jäsenillähän ei ole nimittäin työaikaa.

Viikko-, kuukausi-ja vuosikokouksia

Yhtiön johtoryhmä kokoontuu joka maanan-taiaamu parin tunnin kokoukseen. Näissä ta-paamisissa jokainen jäsen päivittää omalta osaltaan edellisen viikon tapahtumia ja lähiai-kojen odotettavissa olevia tilanteita. Maanan-taikokoontumisiin tuodaan myös paljon asioi-ta päätettäviksi.

Kerran kuukaudessa johtoryhmä pitää yh-den pitemmän palaverin, jossa ovat esillä ai-na edellisen kuukauden tulokset, ja lisäksi erityisesti valittu teema, johon paneudutaan tarkemmin. Aiheena voi olla esimerkiksi bud-jetti, strategia, henkilöstö tai joku muu ydin-kysymys.

Muutaman kerran vuodessa AGCO Power Oy:n johtoryhmä vetäytyy syventäviin kokouk-siinsa tehtaan ulkopuolelle. Nämä tapaamiset ovat koko päivän mittaisia.

Juha Tervala:

”Meillä on asiantunteva johtoryhmä”

TEKSTI: ULLA AURIO | KUVAT: HANNU PIIRAINEN

Johtoryhmä kuvattiin kaksi viikkoa sitten kutoshallin modernissa miljöössä. Kuvassa vasemmalta Harri Ruponen, Jukka Vappula, Seija Saari-nen, Jarno Ratia, Juha Tervala, Kari Aaltonen ja Petri Laakkonen. Kuvasta puuttuu Teuvo Mehtänen, joka oli kuvanottohetkellä matkoilla.


STAGE VTEKSTI JA KUVAT: OUTI TERVALA

Vuosi vaihtui ja viimeisiä Stage V -moottorin uusia osia odoteltiin, jotta päästäisiin valmis-tamaan ensimmäiset Stage V 74 -moottorit Beauvais´n traktoritehtaalle. Pienten haastei-den jälkeen ensimmäinen Stage V -moottori saatiin asiakkaalle Ranskaan helmikuun en-simmäisellä viikolla. Asiakas välitti heti kiitok-sensa sanoin ”laatu vaikuttaa erittäin hyväl-tä”, joten kiitokset siitä kuuluu kaikille meille moottorin tekijöille.

Maaliskuun alkuun mennessä ollaan ko-koonpantu yhteensä kahdeksan Stage V 74 -moottoria, joista asiakkaalla Ranskassa on jo viisi, kaksi on vielä protolla testeissä en-nen toimitusta Valtralle ja yksi kone on mei-dän omassa rasitustestiajossa. Rasitustes-tikonetta ajetaan ja seurataan ympäri vuo-rokauden aina 3000 käyttötuntiin asti, jos mitään poikkeavaa tai ongelmaa ei ilmene. Maaliskuun alussa ajotunteja on takana rei-lu 600 ilman ongelmia. Protolla rasitustes-tiä vahtii ja raportoi viikoittain Antti Mik-kola vuosien kokemuksella. Asiakas aloit-taa näillä ensimmäisillä Stage V -päästöta-son traktoreilla kenttätestit kesällä 2017, joten mahdolliset uuden moottorin lapsen-taudit ehditään sitä ennen jo havaita omas-sa labrassa.

Yli sata uutta osaa kevään uusissa moottoreissa

Ennen kesälomia valmistetaan seuraavat Sta-ge V -moottorityypit toimitusjärjestyksessä 98, 84, 49 ja 66. Näistä isoin moottori menee puimuriin ja muut Beauvais’n tai Valtran trak-toreihin. Näitä ensimmäisiä Stage V -protoja kootaan yhteensä parisen kymmentä ennen kesälomia. Osa protoista kootaan tuotannon pilottilinjalla ja osa sarjalinjalla, riippuen pal-jonko moottoreissa on uutta sisältöä. Stage V -protojen valmistusvastaava on Ville Palo-

nen, joka määrittää missä moottorit kokoon-pannaan ja antaa myös arvokasta palautetta suunnittelulle.

Ville kiittelee, että ensimmäisissä Stage V 74 -protoissa on tehty suunnittelumuutok-sia, joissa on huomioitu tuotannon näkökul-ma (esimerkiksi 74:ssa öljypohjan design, pakosarjan ja johtosarjan asennus). Yleises-ti hän toteaa, että tuotekehityksessä otetaan aiempaa paremmin tuotannon toiveet huo-mioon.

Näissä kevään Stage V -moottoreissa on reilusti yli sata uutta osaa, joiden avulla taa-taan Stage V -moottoreiden suorituskyky ja

laatu. Uudet osat työllistävät koko ketjua tuo-tekehityksestä, oston, laadun ja logistiikan kautta tuotantoon. Kaikki uudet osat on tes-tattava labrassa ja/tai kentällä ennen sarja-tuotantoon menoa, jotta vältytään sarjan ai-kaisilta laatumurheilta.

Moottoriosien lisäksi AGCO Power on tuo-tekehitysvastuussa Stage V -moottoreiden jäl-kikäsittelystä, siihen liittyvistä antureista ja ureajärjestelmästä sekä ohjauskontrollista. Tämä Stage V -”ydin” tullaan testaamaan laa-jalla kenttävalidointiohjelmalla, jossa on mu-kana reilu 40 ajoneuvoa ja sovittuja validoin-tituntejakin kertyy yhteensä lähes 90 000.

Kiireinen vuosi edessä

Asiakkaat haluavat Stage V moottoreita ennen kesälomia, jotta ensimmäiset ajoneuvot pää-sisivät kentälle jo kesäkaudella 2017. Tämä vaikuttanee tuotekehityksen kesälomien ajan-kohtaankin. Lomien jälkeen toimitetaan mm. ensimmäiset Stage V -moottorit AGCO:n ulko-puolisille asiakkaille ja samoin myös AGCO Po-werin Kiinan tehtaalla valmistetaan ensimmäi-set Stage V ECO- moottorit syksyllä.

Edessä on siis erittäin kiireinen ja työntäy-teinen vuosi Stage V -protojen kanssa. Nyt on myös aika löytää kaikki virheet ja ongelmat, jotta niihin ei törmätä enää esisarjavaiheessa.

Outi Tervala

Kiitos laadukkaasta ensimmäisestä

protomoottorista!

Projektikoordinaattori Tero Huhtanen Valtran Stage V 74 -moottorin vieressä.

Edessä on erittäin kiireinen ja työntäynteinen vuosi Stage V -protojen kanssa.

JaospäällikköTuotekehitys, New Product Introduction


JUHA RANDELL

LAATUNURKKA

APS – ajankohtaista

Paluu melkein kolmen Kiinan vuoden jälkeen uuteen rooliin toimittajalaatuun on ollut paikoi-tellen melko haasteellista. Paljon uusia asioi-ta on joutunut ja saanut opetella, mutta onnek-si ympärillä on ollut hyvä seitsemän hengen tii-mi, joka on auttanut, perehdyttänyt ja tukenut minua. On ollut mielenkiintoista havaita, vaikka ollaan ACGO:ssa ja vielä AGCO Power:ssa, kuin-ka erilailla ja eri työkaluilla/prosesseilla asioi-ta voidaan hoitaa. Erilaisuutta myös lisää suuri ero kiinalaisten ja eurooppalaisten toimittajientoimintakulttuurissa. Hieman yleistäen voisin omaan kokemukseen perustuen sanoa, että kii-nalainen toimittaja pitää pienempääkin asiakas-ta asiakkaana.

Mitä sitten tapahtuu toimittajalaadussa? Päivittäinen työ toimittajalaadussa menee vie-läkin ns. ”tulipalojen sammuttamisessa”. Edel-

Onko palaverin alku joskus viivästynyt myö-hässä olevien osallistujien vuoksi? Oletko jos-kus istunut palaverissa, jossa ei saada yh-tään päätöstä tai toimenpidettä aikaiseksi vaan päätetään jatkaa asiaa seuraavassa pa-laverissa? Oletko huomannut että palaveris-sa on välillä ihmisiä, joita asia ei koske, mut-ta heidät on kutsuttu varmuuden vuoksi pai-kalle? Joudutko etsimään tietoa useista eri tietojärjestelmistä tai sijainneista?

Kaikki yllä mainitut ovat esimerkkejä toi-mistossa esiintyvistä hukista. Keskimäärin jo-kainen henkilö hukkaa 2-6 tuntia työpäivän ai-kana. Hukka määritellään asiakasarvon kaut-ta. Arvoa tuottavaa on toiminta, josta asia-kas on valmis maksamaan ja se muuttaa tie-toa johonkin suuntaa sekä se tehdään kerral-la oikein. Hukka on arvoa tuottamatonta toi-mintaa, joka ei nykyisten lakien tai toiminta-tapojen vuoksi ole välttämätöntä. Eniten toi-mistossa esiintyy ylimääräisen työn ja odo-tuksen hukkaa.

Lean periaatteiden soveltaminen toimistoympäristöön

Muutamat viimeiset vuodet olemme keskitty-neet APS/Lean periaatteiden jalkauttamiseen tuotannossa ja siellä yksi tärkeimmistä peri-aatteista on ollut hukan tunnistaminen ja eli-minointi. Sama periaate pätee myös toimis-toympäristöön. Huomionarvoista on myös se, että muutkin APS/Lean periaatteet soveltuvat toimistoon yhtä lailla kuin tuotantoon.

Toiminnan tarkastelun ja periaatteiden so-veltamisen erona toimistossa käsitellään tie-toa ja päätöksentekoa, kun tuotannossa puo-lestaan keskitytään konkreettisen tuotteen valmistamiseen. Toimiston kehittämishaas-tetta tuo myös se, että käsiteltävä tieto on usein sähköisessä muodossa, jolloin toimis-toprosessit eivät ole selvästi näkyvissä eikä tietovirtaa ole helppo havaita.

Lean -toimistohankkeen pilottikohteet käynnistetään tänä vuonna jälkimarkkinoin-

nissa sekä tuotannon kehityksessä ja mene-telmäsuunnittelussa. Hankkeet ovat jo käyn-nistyneet ja ensimmäinen lyhyt Lean toimis-ton periaatteet -koulutuskin on pidetty ja kou-lutuksia tullaan pitämään lisää.

Pilottialueilla lähdetään kehittämään toimin-taa päivittäisjohtamiskäytäntöjen, visualisoin-nin ja prosessien kuvaamisen kautta. Tähän liit-tyen on myös sovittu ensimmäiset askeleet päi-vittäisjohtamisen aikaansaamiseksi kohteissa. Piloteista saatavia oppeja ja parhaita käytäntö-jä tullaan levittämään sitten muille alueille ja uusia hankkeita tullaan käynnistämään.

Lisäksi palaverikäytännöt on tunnistettu hukaksi myös henkilöstökyselyn työryhmissä. Johto on reagoinut asiaan perustamalla työ-ryhmän laatimaan uuden toimintamallin pa-laverikäytäntöihin, jotta saavutamme tehok-kaat ja järkevät toimintatavat. Odotamme in-nolla työryhmän suosituksia.

APS terveisinKatja Sorjamaa ja Mika Siukola

Kyllä sitä hukkaa ja kehitettävää toimistotyöstäkin löytyy

MIKA SIUKOLA

leen aivan liian paljon saamme toimittajakun-nasta epäkurantteja komponentteja. Tästä al-kavat pyörät pyörimään, siis se sammutustyö; eli erinäisiä varastoja tarkistamalla, kommuni-koimalla toimittajalle, kuka tarkastaa, milloin saamme korvaavia osia, siis taataksemme jo-ka tilanteessa, että tuotantolinjamme toimii häi-riöttä ja asiakkaamme saa 100 % varmuudella laadukkaan tuotteen.

Tulevaisuuden tahtotila on, että yhä enene-vässä määrin osaston työn painopiste tulee ole-maan ennakoivassa toiminnassa. Tämä tarkoit-taa käytännössä, että jonain päivänä meillä on vain SRR+ (Supplier Readiness Review) hyväk-syttyjä toimittajia. SRR+ on AGCO:n tapa arvioi-da toimittajien kyvykkyyttä. Ennakoivaa toimin-taa on myös tehostaa PPAP (Production Part Ap-proval Process) hyväksyntää ja laajentaa osien

hyväksyntäprosessia koskemaan systemaatti-sesti myös omavalmisteisia osia. Lisäksi vuo-sineljänneksittäin valitaan joukko huonoimpia toimittajia, joita lähdetään kehittämään toimit-tajan kanssa yhteistyössä. Toimittajan kehitty-mistä seurataan puoli vuotta, jonka jälkeen pi-tää tehdä arvio toimittajan kyvykkyydestä jatkaa AGCO Power:in toimittajana.

Edellä mainittu on osa laadun Vir-heetön tuote Hoshin Kanri projektia.

Laadukasta vuo-den 2017 alkua ko-ko toimittajalaadun puolesta.

Juha Randell

Toimittajalaatu


HOSHIN KANRI

Nyt on hieman yli vuosi harjoiteltu Hoshin Kanria kuudella ydinalueella, joissa tavoi-tellaan merkittäviä parannuksia. Tavoittee-nahan on jalkauttaa yrityksemme Vision ja Mission perusteella määritettyjen ydinaluei-den strategisia toimenpiteitä koko tehtaa-seen ja nivoa tekemämme työ näihin. Kai-ken työn, jota teemme, tulisi tukea Visiota ja Missiota.

Jotta ihan perusasiat olisivat selvillä, pu-ran tässä hieman auki määrittämiämme Vi-siota ja Missiota, miten ne itse koen ja kuin-ka itse sen näen:

VISIO

”Haluamme olla kilpailukykyisin ja halutuin työkoneiden moottorien ja vaihteistokompo-nenttien toimittaja”. Tällä siis tarkoitetaan sitä näkemystä ja tavoitetilaa, johon täh-täämme kaikella toiminnallamme. Emme

ehkä ole vielä aivan maalissa tämän asian kanssa, mutta juuri siksi Hoshin Kanri on työkaluna otettu käyttöön. Pyrimme siis si-tomaan kaiken tekemisen yhden ”sateen-varjon” alle.

MISSIO

”Täytämme asiakasodotukset laadun, kus-tannusten ja toimitusten suhteen, itseämme kehittämällä ja keskittymällä arvon lisäämi-seen jatkuvalla parantamisella”. Missioteks-tin alkuosassa haetaan asiakkaan näkökan-taa asioihin. On kyseessä sitten protomoot-tori tai valmis moottorikelkan vaihteisto, ko-ko prosessin ajan suunnittelusta toimituk-seen tavoitteena pitää olla paras mahdolli-nen laatu, kilpailukykyiset kustannukset ja ajallaan tapahtuvat toimitukset.

Laatu on haluttu tarkoituksella painot-taa ensimmäiseksi tavoitteeksi ja sen kat-

tavuus on todella laaja aina asiakasspek-sin sisällöstä loppukäyttäjän tyytyväisyy-teen saakka.

Toinen osio Missiotekstissä kertoo, mi-ten sen teemme. Meidän tulee jatkuvas-ti kehittää itseämme jokapäiväisessä työs-sämme. Samoin meidän tulee keskittyä asi-akkaan näkökulmasta arvoa lisäävään työ-hön ja poistaa hukkaa jatkuvalla parantami-sella. Tämä kuulostaa helpolta, mutta ei ole kovin yksinkertaista muuttaa omia tapojaan vaikka tietäisikin, ettei kyseinen asia juuri jalosta tuotetta.

Visio ja Missio saattavat tuntua etäisiltä, mutta kun oikein ajattelee lauseiden sisäl-töä, niin meillä jokaisella on kuitenkin täy-det mahdollisuudet vaikuttaa omalla teke-misellämme viemään meitä kohti Visiota.

Terveisin Harri Ruponen

HARRI RUPONEN

”Laatu on haluttu tarkoituksella painottaa ensimmäiseksi tavoitteeksi.”


TERVEYDEKSI

Verenpainetta kannattaa seurata säännöllisesti

Uusi työ-terveyslääkäri on TuulaLinnavuoressa aloitti helmikuun alussa uu-si työterveyslääkäri Tuula Angervuori-Pur-sila, joka on aikaisemmin toiminut terve-yskeskuslääkärinä ja työterveyslääkärinä muun muassa Tampereen kaupungin Inf-ran miehille Tullinkulman työterveydessä.

– Halusin tulla katsomaan, millaista on työterveyslääkärin työ yksityispuolella.

Tuula on yleislääketieteen erikoislääkä-ri, ja tänä vuonna hän valmistuu myös työ-terveyshuollon erikoislääkäriksi. Lisäksi hän on merimieslääkäri.

Hyväntuulinen Tuula kertoo asuvansa Kalkussa, sopivan välimatkan päässä tuo-reesta työpaikasta. Kotona hänellä on 12- ja pian 17-vuotiaat lapset.

TEKSTI JA KUVAT: IDA KANNISTO

Korkea verenpaine ei välttämättä aiheuta mi-tään oireita. Pahimmillaan se voi kuitenkin joh-taa vakaviin seurauksiin.

– Verenpaineen mittailu on tärkeää, sillä ko-honnut verenpaine ei useinkaan aiheuta mi-tään tuntemuksia, kertoo työterveyslääkäri Tuula Angervuori-Pursila.

Jokaisen olisi hyvä tarkastaa verenpaine vuosittain, mutta jos lukemat ovat koholla edes toisinaan, verenpainetta kannattaa seu-rata kuukauden välein. Verenpaineen voi mi-tata työterveydessä, mutta tarvittaessa mitta-rin saa lainaan myös kotiin seurantaa varten.

– Joskus voi käydä niin, että verenpaine on kohollaan vain lääkärin vastaanotolla. Täl-löin puhutaan valkotakkiverenpaineesta, Tuu-la kertoo.

Ihannearvo yläpaineelle on 120:n ja 130:n välillä, kun taas ihanteellinen alapaine pysyttelee 60:n ja 80:n välillä. Verenpaine on kohollaan, jos yläpaine on jatkuvasti yli 140 ja alapaine yli 90.

Mikäli verenpaine on pitkään näiden luke-mien yläpuolella, on hyvä miettiä lääkitystä ja tapoja, joilla painetta saisi laskettua.

Moni saattaa odottaa lääkityksen aloitta-mista, kunnes on oikeutettu Kelan korvauk-siin. Tuula kehottaa kuitenkin turvautumaan

lääkkeisiin jo aikaisemmin, mikäli verenpaine pysyttelee koholla. Kelan asettamat raja-arvot ovat hänen mukaansa korkeat ja haittoja sy-dämelle ja verisuonistolle tulee jo sitä ennen.

Natrium kohottaa painetta

Verenpaineeseen vaikuttavat geneettiset teki-jät, mutta myös elintavat, kuten ruokavalio ja stressi. Runsas suolan käyttö voi nostaa ve-renpainetta ja esimerkiksi pienikin annos sal-miakkia tai lakritsia päivittäin riittää toisinaan kohottamaan lukemia.

Mikäli verenpaine on koholla, arvoja voi parantaa myös painonhallinnalla ja liikunnal-la. Tuula suosittelee liikkumaan, sillä liikun-ta laskee verenpainetta, vaikka paino ei pu-toaisikaan.

Elintapamuutokset ovat kuitenkin hidas ta-pa alentaa verenpainetta, ja sen vuoksi lääki-tys on usein tarpeen ainakin aluksi.

Verenpainetaudin hoitaminen on tärkeää siksi, että se aiheuttaa muita sairauksia. Erityi-sesti sydän- ja verisuonitautien riski on suuri.

Pahimmillaan pitkään koholla oleva veren-paine voi johtaa aivoverenvuotoon tai -infark-tiin. Myös sydän joutuu koville, ja se voi joh-taa sydämen vajaatoimintaan, sanoo tehtaan työterveyslääkäri.

Halusin tulla katsomaan, millaista on työterveyslää-kärin työ yksityispuolella.


MOOTTORIHISTORIATEKSTI: ARTO LEHTIMÄKI

612 LÄHTEE MAAILMALLE

TEKNISIÄ TIETOJA

TYYPPI 612 DS 612 DSBIM

Valmet 8600 Merimoottori

Sylinteriluku 6 6

Sylinterin halkaisija mm 108 108

Iskun pituus mm 134 134

Iskutilavuus l 7,4 7,4

Puristussuhde 15:1 15:1

Teho kW / r/min DIN 125 / 2200 228 / 2400

Vääntömomentti Nm / r/min 690 / 1400 1080 / 1500 Valmet 612 DSB (167 kW / 870 Nm).

Aluksi kotimaisessa kuorma-autossa esitellyn 612 -moottorin käyttö laajeni pian moniin eri-laisiin työkoneisiin. Tehokkaimpien DSB -ver-sioiden alapuolelle tehtiin kevyemmällä jako-päällä ja Bosch A -tyypin ruiskutuspumpulla varustettu DS -versio. Näin tarjottu tehoalue saatiin laajaksi, käytännössä 140 – 310 he-vosvoimaa.

Alapäässä oli Valmet 8300 -traktorin 612 D,lähes ainoa ahtamaton 612 -versio. Yleensämoottorit olivat ahdettuja ja yhä enemmän hyö-dynnettiin ahtoilman jäähdytystä. Tehokkain-ta päätä edustivat esim. MF 40 RS -puimurin 612 DSBIL teholtaan 300 hv tai 310 hv:n meri-moottori 612 DSBIM. 612 oli 40 mm korkeam-pi kuin 611, muuten ne olivat asennusmitoil-taan lähes yhtenevät. 612 korvasikin mones-sa käyttökohteessa aiemman 611 -moottorin.

Ensimmäisiä 612 -versioita olivat Sisu kuorma-autojen lisäksi Vammas ja Lännen tiehöylien- sekä Dronningborg leikkuupuimu-rin moottorit. Näitä tanskalaisia puimureita valmistettiin myös MF:n ja IH Casen -väreis-

sä. Perinteiset aggregaatti-, meri-, sekä pump-pumoottorit olivat tietysti ohjelmassa. Lisäksi esimerkiksi trukit, paalutus- sekä juurikkaan-nostokoneet olivat asiakkaina, mutta metsä-koneeseen 612 ei koskaan ensiasennukse-na päätynyt!

Vuonna 1988 esitelty Massey Fergusonin suurin traktorimalli yllätti alan ihmiset moot-torivalinnallaan. Se oli Valmet 612 DS. MF:n moottoritoimittaja Perkins tarjosi tuohon te-holuokkaan vain V -moottoria, eikä se leveä-nä soveltunut traktorikäyttöön. Kun 612 oli sopivan kokoinen ja Valmetilla jo kokemus-ta kantavista öljypohjista, valinta kohdistui uuteen 612 -moottoriin. Tästä saatiin Linna-vuoren moottoreille loistava referenssi tule-viin kauppa- ja yhteistyöneuvotteluihin! 612 oli MF 3680/3690 -traktorin moottori vuoteen -94 asti. Laverda 19000/19500 sekä Valmet 8300/8600 -traktorit perustuivat pienin eroin tuohon MF:n isoon malliin.

Yksi suuri 612 käyttökohde olivat Valmet -konttilukit eli ”pinkkarit”. Jatkuvasti käyvis-sä satamakoneissa havaittiin pian 612 kes-tävämmäksi kuin sen vaihtoehtona ollut ruot-salainen tai amerikkalainen moottori. Joitakin ongelmia 612 toki kohtasi, pahimpana sylin-teriputkien o-rengas vuodot. Nopeasti tunte-ja keränneissä työkoneissa se murhe saatiin kuitenkin äkkiä esiin ja korjattua.

Uudempi 634 -moottori korvasi -90 luvun puolivälissä 612 D/DS/DSE:n lukeissa ja traktoreissa. Kuitenkin 612 valmistus jatkui aina vuoden 2004 loppupuolelle. Viimeisinä vuosina kokosi Pajusen Pentti tuotehuoltoon sijoitetulla linjalla lähinnä Patria Pasin DWI- se-kä DWBAC -moottoreita. Paseja tarvittiin maa-ilmalla rauhanturvatöissä, eikä sen rakennet-ta haluttu enää muuttaa uudemmille mootto-reille sopivaksi. Tuo DWBAC (202 kW) oli ai-noa tieliikenteen Euro ll -päästötasolla toimi-tettu sarjamoottori Linnavuoresta.


Tuotehuollon uudessa siivessä marraskuun lopulla vietetty Jukka Vappulan alaisuudessa olevien osastojen yhteinen aamiaishetki toi kivaa vaihtelua normaaliin työntohinaan. Tätä mieltä olivat kahvittelijat.

Jokainen sai ennen tilaisuutta ilmaista työ-hön liittyviä positiivisia ajatuksiaan ja niistä koostettiin esitys, joka heijastettiin seinälle

kaikkien nähtäväksi. Useissa kommenteissa positiivisina asioina nousivat esiin työkaverit, jälkimarkkinoinnin uudet toimitilat ja koko ta-lossa tapahtunut laatuun keskittyminen ja laa-dun paraneminen.

Muun muassa seuraavista asioista löytyi ilon aiheita:

•Kivat työkaverit joilta saa apua ongelmatilanteissa.•Hyvä ryhmähenki.•Sylinterikansilinjan loppuun on saatu vihdoin uusi pesukone ja päästään jääh- dytysjärjestelmän puhtausprojektissa yksi tärkeä askel eteenpäin.•Saa päivittäin oppia uusia asioita ja kehittyä työssään.•Joka päivä on hyvä fiilis tulla töihin.•Mahdollisimman nopea ja sujuva reagoin-

ti laadullisiin ongelmiin kokoonpanossa.•Linnavuoressa alkaa entistä paremmin mennä läpi se ajatus, että laatua tehdään suunnittelusta tuotannon ym. kautta jälkimarkkinointiin asti ja kaikki olemme samassa veneessä.

•Moottorille annetaan mahdollisuus täyttää laatuvaatimukset joka vaiheessa. Ainakin tahtotila ihmisillä on sellainen.•Meillä on taitava, sitoutunut ja ennen kaikkea hauska työporukka, joka jaksaa piristää huonoinakin päivinä.

•Töitä on riittänyt ja palkka tulee ajallaan.

Tilaisuus sai paljon kiitosta osallistujilta. – Odotamme innolla seuraavaa yhteistä aa-

miaishetkeä, kertoivat kahville osallistuneet.Tesoman tehtaalla on myös järjestetty vas-taavanlaisia positiivisuuskahvitteluja.

LYHYESTI

Linnavuoressa ollaan siirtymässä perinteises-tä loisteputkivalaistuksesta led-valaistuk-seen. Kunnossapitopäällikkö Erno Lindroos kertoo, että elinkaarensa päähän saapuva loisteputkivalaistus uusitaan jatkossa aina led-valaisimilla.

Niiden kestävyys, laatu ja hinta ovat pa-rantuneet sille tasolle, että näin voidaan teh-dä. Esimerkiksi ykkös- ja kakkoshallit on jo

Kohti ympäristöystävällisempää valaistusta

1-hallin mittakonehuoneella korvattiin loppuun palvelleet loisteputkivalaisimet led-valaisimilla. Työn suorittivat 4.-5.3. sähköasentajat (vas.) Petri Joensuu, Teemu Multanen ja sähkötyönjohtaja Janne Torvinen. Sähkönkulutus tippui 38 %, vaikka valoteho yli tuplaantui.

Jälkimarkkinointi ja laatuosasto maustoivat kahvinsa positiivisuudella

KUVA: ERNO LINDROOS

uusittu, Erno kertoo.Led-valaistus tuo energiasäästöjä ja on

siksi sekä ympäristöystävällisempi että edul-lisempi vaihtoehto. Kun sähkön kulutus vä-henee, vähenevät myös päästöt. Pienempi kulutus näkyy myös energialaskussa.

Lisäksi led-valojen käyttöikä on paljon loisteputkivalaisinta pidempi eli huoltoa tar-vitaan vähemmän.

Edelleen valojen päällä oloa kontrolloi-daan, useimmiten liiketunnistimilla. Näin valot ovat päällä vain silloin kun kyseisellä alueella oleskellaan, ja sen ansiosta valaisi-mien käyttöikä pitenee entisestään. Ernon mukaan led-valaistukseen siirtyminen mak-saa kaikkine töineen itsensä takaisin keski-määrin 5 vuodessa.

- Ida Kannisto -


ORGANISAATIO-

AGCO POWER

MUUTOKSET

Alkuvuoden aikana aloittaneet uudet henkilöt

Tuotekehityksessä ovat aloittaneet seuraavat uudet toimihenkilöt. Reetu Sallinen on aloittanut kehitysinsinöörinä ja Janne Sarna on aloittanut tyyppihyväksyntäinsinööri-nä 2.1.2017. Matilda Kirjavainen on aloittanut tyyp-pihyväksyntäinsinöörinä 13.3.2017.

Jälkimarkkinoinnissa Emma Salminen on aloit-tanut avainasiakaspalveluhenkilönä 9.1.2017. Em-ma tulee työskentelemään Emmi Rajalan äitiyslo-man sijaisena. Tuulia Wiklund puolestaan on aloit-tanut huoltokoordinaattorin määräaikaisessa tehtä-vässä 16.1.2107.

Tuotannon SAP-projektissa on aloittanut SAP pro-jektipäällikkönä Pekka Saarelainen. PMO assisten-tin / SAP koulutus- ja viestintäkoordinaattorin tehtä-vässä on aloittanut Heidi Sirén 20.2.2017.

Moottorikokoonpanossa ovat aloittaneet määräai-kaisissa tehtävissä helmi- ja maaliskuussa seuraavat uudet työntekijät: Osahuollon tehtävissä ovat aloitta-neet Hannele Pihlajamäki, Miika Orpana, Susanna Vuorio, Juha Pitkäjärvi, Ville Knuuttila, Mika Syrjä-nen ja Jonna Väätäinen. Vaihetyöntekijöinä ovat aloit-taneet Tony Stenroth, Jari Rinta-Aho, Timo Härkö-nen, Olli Raatikainen, Matti Koivumäki, Jarno Koski, Aleksi Väätäinen, Toni Salmela, Kasperi Juntunen, Jimi Oino, Olli-Matti Hurme, Vesa Saarela, Matti Ta-pio sekä Ilari Krapi.

Alkuvuoden aikana tapahtuneet organisaatiomuutokset

ORGANISAATIOMUUTOKSIA JÄLKIMARKKINOINNIN TUOTETUKIPALVELUISSA Ville Östring on nimitetty huoltoinsinööriksi 1.12.2016 alkaen. Ari Pesola siirtyi 1.1.2017 moottorien tuote-kehitykseen kehitysinsinööriksi. Andrus Kars on nimi-tetty huoltoinsinööriksi 1.1.2017 alkaen.

Jatkuu seuraavalla sivulla

”Tahdoin tähän loistoporukkaan!”

Virkilä valitsi palkintokohteeksi Brasilian

Tällä viikolla Vuoden Agcolainen Pet-ri Virkilä on Brasiliassa. Hän on mat-kalla, jonka hän sai palkinnoksi voitet-tuaan historian ensimmäisen Vuoden Agcolainen -tittelin.

Voittaja sai valita matkan joko Kii-naan tai Brasiliaan. Petri valitsi Brasi-lian. Miksi juuri Brasilian, siitä saamme selkoa kesän Sisukkaassa.

Se on jo tiedossa, että matkalla Pet-ri on lomailun lisäksi Brasilian tehtaalla

myös oppijana ja opettajana. Ammatil-linen osaaminen on nimittäin arvokas ”vaihtovaluutta” eri maiden ja maan-osienkin välillä.

Vuoden Agcolainen -voittoon liittyi matkapalkinnon lisäksi kunniakirja, jonka luovuttivat Petrille juhlavasti toi-mitusjohtaja Juha Tervala, henkilöstö-johtaja Petri Laakkonen sekä kehitys-insinööri Juha Oksanen (kuvassa vas.).

–ua-

SAP:n koulutus- ja viestintäkoor-dinaattorin tehtävässä aloittanut Heidi Sirén on kansainvälisen kau-pan ja markkinoinnin tradenomi.

Hän kertoo halunneensa olla jo pitkään osa AGCO:n joukkuetta.

– Täällä on nimittäin hyvä hen-ki ja näyttää, että kaikki osaavat asiansa, sanoo Heidi.

– Toivoin pääseväni tähän lois-toporukkaan jo työskennellessäni AGCO:n kumppanuusyrityksessä TNT:llä (Major Account Care Rep-resentative).

Moottoritehtaalle Heidi Sirén siirtyi maahantuontialan pk-yrityk-sestä, jossa hän toimi hallintopääl-likkönä.

– Juureni ovat Ylöjärvellä ja täl-lä hetkellä asun Tohlopissa, kertoo uusi sappilainen.

–ua-


ORGANISAATIOMUUTOKSIA TUOTEKEHITYKSESSÄMaarit Elg on nimitetty Palamisteknologiat- tiimin päälliköksi 1.1.2017 alkaen. Tiimi toi-mii osana Performance & Emissions –jaos-

PALSTANPÄÄ | Ulla Aurio, SISUKAS -lehden päätoimittaja

• Päätoimittaja: Ulla Aurio • Taitto: Grafal Oy Armi Lylykangas www.grafal.com

• Painopaikka: PK-Paino Oy www.pkpaino.com

Jos haluat antaa palautetta tämän lehden sisällöstä, niin kirjoita vapaamuotoinen pa-lautekirje ja pudota se SISUKAS-lehden laa-tikkoon, joka on sijoitettu pääportin vieres-

sä olevan postikopin seinään.Voit lähettää palautetta sähköpostitse:

[email protected].

AGCO POWER -henkilöstölehti

n:o 1/2017 maaliskuu

14. vuosikerta

ISSN 149-7047

SISUKAS

Seuraava SISUKAS-lehti ilmestyy kesäkuussa 2017.

Ulla

[email protected]

ORGANISAATIO-

AGCO POWER

MUUTOKSET

Jatkoa edelliseltä sivulta

ta. Maarit vastaa päästöihin ja suorituskykyyn vaikuttavien komponenttien hallinnoinnista, jaoksen projektien koordinoinnista ja sisäis-ten prosessien kehittämisestä.

Outi Tervala on nimitetty NPI Projects -jaok-sen päälliköksi Jarno Ratian siirryttyä Tuotehal-linta- ja myyntiosaston vetäjäksi 1.1.2017. Ou-ti vastaa NPI ja PDR projektien toteuttamisesta AMPIP Light prosessin mukaisesti projektihyväk-synnän jälkeen aina projektin sarjaan saattami-seen saakka. Outi tiimeineen vastaa myös so-vittujen teknologiaprojektien projektihallinnasta.

NPI Logistic Manager Marianne Lehto-nen siirtyi myös 1.1.2017 osaksi NPI Proje-ct -jaosta hänen vastuiden pysyessä muuttu-mattomina.

Pirjo Laurila on nimitetty 1.1.2017 alkaen Tyyppihyväksyntäjaoksen päälliköksi. Hän vas-taa tiimeineen päästölainsäädännön seuran-nasta ja AGCO Powerin moottoreiden hyväk-synnöistä kaikille markkina-alueille. Lisäksi hän vastaa päästölainsäädännön asettaman tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvon-nasta kaikilla AGCO Powerin tehtailla.

Suomalainen ei usko ennen kuin näkee. Näin juuri kävi minunkin kohdallani.

Kuinka usein olinkaan kuullut ja lukenut juttuja aiheesta ”sininen valo” ja sen haitta-tekijät.

Jo vain on kerrottu eräässäkin artikkelissa se, kuinka tietokone, tabletti ja puhelin pitäi-si karkottaa kauas sängyn viereltä ja niiden selailu olisi syytä lopettaa hyvissä ajoissa en-nen nukkumaan menemistä.

Olen ollut ymmärtävinäni, että erityisesti Facebookin sinivalko on se väri, joka pahiten haittaa levollista nukkumista.

Mutta mitään muutosta en kuitenkaan teh-nyt myöhäisillan tapoihini. Silti valittelin, mi-ten katkonaisiksi yöuneni ovat tulleetkaan.

Lukemisen suurkuluttajana yksi sänky-kumppanini on aina ollut kirja. Viime vuosi-na kirjan rinnalle on tietenkin tullut erinäinen teknisten laitteiden kirjo, sillä onhan toimitta-jan saatava vilkaista uutiset iltamyöhäänkin, hoidettava sosiaalista kanssakäymistä edes Facebookin kautta ja katsastettava parhaat vaate- ja taidevinkit Pinterestistä. Muutama viikko sitten tilasin myös elämäni ensimmäi-sen e-kirjan. Tilasin Oskari Saaren kirjoitta-man, juuri edesmenneestä F1 -lääkäristä Aki Hintsasta kertovan teoksen.

Odotin innolla aina iltaa, että pääsisin pe-tiin ja saisin tabletin käsiini, sillä juuri tablet-tiini kirja oli talletettu.

Aki Hintsan ajatukset olivat viisaita ja kou-kuttavia. Innostuin. Ihastuin. Aamulla aina vä-sytti, sillä heräilin aiempaa useammin yöllä. Näin jatkui, kunnes pääsin sivuille, jossa ker-rottiin Hintsan antamista ohjeista maailman

huippukuskeille. Hintsan mukaan levon mää-rä ja laatu on prioriteetti numero yksi ihmisen hyvinvointilistalla. Ja uni paranee, kun siniva-lon lähteet sammutetaan hyvissä ajoissa en-nen nukkumaan menoa. Tämän opinkappa-leet ottivat huippukuskit vastaan mukisemat-ta lääkäriltään.

Näitä neuvoja siis luin minäkin, ja mistä muusta, kuin tabletilta, sen siniseksi sävyt-tämässä sängyssäni, viimeisinä hereillä olon hetkinä. Kunnes havahduin. Näin itseni täyte-nä idioottina. Tämä sinivalojuttu saattaa olla sittenkin ihan totta, mietin.

Viime viikot yöuneni ovat olleet erinomai-sia. Pitkäkestoisia, keskeytymättömiä, virkis-täviä. Kaikki mobiili- ynnä muut modernimman teknologian laitteet ovat joutuneet illan myö-häistunteina disponibiliteettiin (=vapautettu virkatehtävästä). Palveluoikeus niille palau-tetaan aina aamuisin.

Hyviä unia Sinullekin!

vitoshallin väen läksiäislahja eerolle oli hieno kuvamuisto · 2017. 3. 23. · sap – juuri...

Documents