1

Vuosikertomus 2013

KiinteistöliittoKotisi asialla

Jäsenlähtöisyys

Asiantuntevuus

Kumppanuus

Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki

Luovuus ja uusiutumistahto

2

Kiinteistöliitto lyhyesti 3Vahva valtakunnallinen vaikuttaja

Toimitusjohtajan katsaus 4

Edunvalvonta 6Euroopan Kiinteistöfederaatio EPFEuropa House

Neuvontapalvelut 8LakineuvontaTutkimus- ja kehityspalveluiden (T&K) neuvontaTalous- ja veroneuvonta

Järjestötoiminta ja hallinto 10Jäsenmäärä kasvoiKiinteistöliiton jäsenyhdistykset vuoden 2014 alusta lukien:Kiinteistöliiton liittokokous 23.3.2013 Hämeenlinnassa

Tutkimus- ja kehitystoiminta 12Tutkimus- ja kehityspalveluiden hankkeet

Viestintä- ja koulutustoiminta 16ViestintäKoulutusUudet oppaat ja työkalut

Henkilöstö ja talous 20

Tytär- ja osakkuusyhtiöt 21Kiinteistöalan Kustannus Oy – REP LtdSuomen Talokeskus Oy (1.1.2014 Talokeskus Yhtiöt Oy) Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan KoulutussäätiöKTI Kiinteistötieto OyKiinteistöosakeyhtiö Anna-KalevaSuomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy

Tilaisuudet ja tapahtumat 23Korjaushanke haltuun -kiertueEnergiaviisas asuintalo -kiertueKiinteistö 2013 -messutTaloyhtiö 2013 -tapahtuma 10.4. HelsingissäVuoden putkiremontti 2013 -kilpailuNeuvottelupäivätKIRA-mediatapaaminenKIRA-foorumi 2013

Henkilöt liiton toiminnassa 2013 26HallitusAsunto-osakeyhtiötoimikuntaJärjestötoimikuntaKorjausrakentamistoimikuntaVaalitoimikuntaVeroasioiden toimikuntaVuokratalovaliokuntaLiiton toimihenkilöt

Kiinteistöliiton hallituksen vuonna 2013 myöntämät ansiomerkit 31

Viranomaislausunnot 32

Vuosikertomus 2013

3

Kiinteistöliitto lyhyesti

Kiinteistöliitto kokoaa valtakunnallisena vaikuttajana yhteen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, asuin-vuokratalojen omistajat sekä yksityiset vuokranantajat. Jäsentensä yhdyssiteenä Kiinteistöliitto val-voo jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja. Tavoitteena on huolehtia asunto- ja muiden kiinteistöjen omistamisen edellytyksistä, nostaa kiinteistöalan arvostusta, kehittää alan yleistä kilpailukykyä sekä edistää kiinteistöomaisuuden kunnossapitämistä ja ylläpitämistä Suomessa.

Vahva valtakunnallinen vaikuttajaVuonna 2013 Kiinteistöliiton muodostivat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Toimintavuonna Kiinteistöliiton jäsenmäärä nousi yli 24 000:een. Liiton jäsentaloyhtiöissä asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.

Kiinteistöliiton toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry palvelee yksityisiä vuokranantajia vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Suomen Vuokranantajien jäsenenä oli lähes 7000 vuokranantajaa, joilla on yhteensä yli 30 000 vuokra-asuntoa.

Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Kou-lutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssä sekä Suomen Tilaajavastuu Oy:ssä.

4

Toimitusjohtajan katsausToimintavuosi 2013 oli Kiinteistöliiton vuonna 2007 hy-väksytyn ”Kiinteistöliitto – kasvava vaikuttaja” -strate-gian kuudes täysi toteuttamisvuosi. Toimintavuonna käynnistettiin strategian päivittäminen ja tavoitteena on hyväksyä uusi strategia liittokokouksessa 2014.

Kiinteistöliittoyhteisön vahva kasvu jatkui: kiinteistöyh-distyksien nettojäsenkasvu oli 822, mikä merkitsee noin 3,5 prosentin nettokasvua. Suomen Vuokranantajat ry:n nettojäsenmäärän kasvu oli yli 1 300, mikä on yhdistyk-sen historian suurin jäsenmäärän kasvu yhden vuoden aikana. Jäsenmäärän kasvu kertoo, että Kiinteistöliitto-yhteisön tarjoamat neuvonta-, edunvalvonta- ja koulu-tuspalvelut koetaan hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Asun-to-osakeyhtiölainsäädännön uudistuminen ja korjaus-rakentamisen kysynnän kasvu ovat lisänneet kiinnos-tusta jäsenyyttä kohtaan.

Vuonna 2013 liitto toteutti kaksi laajaa koulutuskier-tuetta: Energiaviisas asuintalo ja Korjaushanke haltuun. Asunto-osakeyhtiölain kouluttamista jatkettiin myös laajasti.

Liiton talous säilyi vakaana vuonna 2013. Jäsenyhdis-tyksien voimakas kasvu on vahvistanut liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Liiton osakkuusyhti-öiden toiminnassa ja tuloksissa näkyi vuoden 2008 kan-sainvälisestä finanssikriisistä alkaneet talousvaikeudet.

Suomen kannalta tärkeän Euroopan unionin talous su-

pistui toisena vuonna peräkkäin. Maailman muut kes-keiset taloudet sen sijaan kasvoivat, joskin edellisvuotta hitaammin. Suomen bruttokansantuote supistui noin prosentin verran.

Euroopan unionin velkakriisissä vallitsi tyyni vaihe ja ra-hoitusmarkkinat olivat vakaat keskuspankkien tarjottua rahoitusjärjestelmään käytännössä rajoittamattoman määrän likviditeettiä ja laskettua ohjauskorkonsa miltei nollaan. Edelleen kuitenkin vallitsee melko paljon epä-varmuutta pankkijärjestelmän kyvystä rahoittaa asiak-kaitaan.

Suomessa teollisuuden ja kuluttajien luottamus oli al-kuvuonna nousussa, mutta kesän jälkeen näkymät hei-kentyivät uudelleen. Aivan vuoden lopulla molempien osalta virisi varovaista optimismia, joka välittyi myös luottamusindikaattoreiden tuloksiin.

Suomen teollisuuden luottamusindikaattori oli vuoden lopulla EU-maiden vertailun kolmanneksi heikoimmalla tasolla. Suomalaisten kuluttajien luottamus on euroop-palaista keskiarvoa korkeampi, ja vuoden 2013 lopun luottamusindikaattorin taso oli Suomessa pitkän ajan keskimääräistä luokkaa.

Suomen kansantalous supistui toista vuotta perättäin. Ainoastaan julkinen kulutus ja investoinnit kasvoivat jonkin verran. Pitkään talouden veturina ollut yksityi-nen kulutus supistui lievästi. Yksityisissä investoinneissa pudotus oli muutaman prosentin luokkaa. Teollisuus-tuotanto supistui ennakkotietojen mukaan noin kaksi prosenttia ja kauppa hieman tätä vähemmän.

Rakentaminen supistui Rakennusteollisuus RT:n loka-kuun ennusteen mukaan noin kolme prosenttia vuonna

5

2013. Talojen uudisrakentamisen arvioidaan vähenty-neen seitsemän prosenttia, mutta korjausrakentamisen arvioidaan kasvaneen edelleen runsaat kaksi prosent-tia. Supistumista oli sekä asunto- että liikerakentami-sessa. Asuntoaloitukset supistuivat noin 27 000 asun-toon edellisvuoden noin 29 000 asunnosta. Alkanut asuntotuotanto vastaa pidemmän aikavälin tarve-en-nustetta (24 500 – 29 500 asuntoa/vuosi), mutta tuo-tannon kohdentuminen ei vastaa markkinoiden kysyn-tään. Vähenemistä on erityisesti kasvukeskuksien va-paarahoitteisessa rakentamisessa ja pienissä asun-noissa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) mu-kaan valtion ns. ARA–tuotantoa käynnistyi noin 6 600 asuntoa eli hieman enemmän kuin vuonna 2012. Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen osuus ARA-tuotan-nosta kasvoi, ja tuotanto kohdistui edellisvuotta enem-män pääkaupunkiseudulle. Vapaarahoitteisen asunto-rakentamisen hiljentymisen johdosta ARA-tuotannon kustannustaso säilyi vuoden 2012 tasolla.

Kotitalouksien ottamien asuntoluottojen kannan kasvu miltei puolittui edellisvuoteen verrattuna. Vuoden lo-pulla vuotuinen kasvu oli noin 3,5 prosenttia. Kannan koko oli 88 miljardia euroa. Asuntolainojen keskikorko laski lainamarginaalien lievästä noususta huolimatta vuoden alun runsaasta 1,6 prosenttiyksiköstä vuoden lopun hieman alle 1,5 prosenttiyksikköön.

Pankkien taloyhtiöille tarjoamien korjaushankelainojen marginaalit olivat nousussa loppukesään saakka, jonka jälkeen nousu pysähtyi. Kiinteistöliiton syksyn 2013 kor-jausrakentamisbarometrin tulosten mukaan lainaa oli edelleen taloyhtiöille saatavilla, mutta ehtoihin povat-tiin vielä kiristymistä. Keskimääräinen korjauslainojen marginaali barometrissa oli 1,7 prosenttiyksikköä. Nou-sua oli vuodessa 0,5 prosenttiyksikköä. Suomen Pankin tilastojen mukaan asunto-osakeyhtiöiden luottokanta oli syksyllä 2013 runsaat yhdeksän miljardia euroa. Yh-tiölainakannan kasvu on ollut henkilökohtaisen asun-tolainakannan kasvua nopeampaa.

Vanhojen asuntojen hintojen nousu pysyi hitaana vuonna 2013. Vuosikeskiarvona tarkastellen hinnat nousivat ennakkoarvioiden mukaan noin 1,5 prosent-tia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat muuta maata enemmän. Myös reaalihinnat nousivat pääkaupunkiseu-dulla. Muualla maassa reaalihinnat laskivat hieman.

Asunto-osakkeiden kauppojen lukumäärä supistui n. 19 % edelliseen vuoteen verrattuna. Asuntokaupan välitys-ketju muodosti aiempaa enemmän pullonkaulaa. Talou-den epävarmuus näkyi ostajien käyttäytymisessä ja pankit kiristivät ns. välirahoituksen tarjontaa. Pääkau-punkiseudulla pienet asunnot menivät hyvillä hinnoilla kaupaksi, mutta isojen ja kalliiden asuntojen kauppa kävi nihkeästi.

Tilastokeskuksen mukaan vuokrien nousuvauhti nopeu-tui hieman ja oli 3,8 % (v. 2012 3,5 %). Vapaarahoittei-set ja valtion tukemien ARA -asuntojen vuokrat nousi-

vat saman verran. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoittei-set vuokrat nousivat 4,4 % ja muualla Suomessa 3,3 %. ARA -asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 3,6 %, ja muualla maassa 3,8 %.

V. 2013 solmituissa uusissa vapaarahoitteisissa vuokra-sopimuksissa vuokrat nousivat keskimäärin 3,4 % edel-liseen vuoteen verrattuna. Uusista vuokrasuhteista 45 % solmittiin yksiöihin, ja tyypillisin vuokranantaja oli yksityishenkilöt tai kuolinpesä (67,4 % sopimuksista).

Kiinnostus vuokra-asuntosijoittamiseen vahvistui, ja toi markkinoille uusia sijoitusmuotoja. Ensimmäinen suo-malainen REIT-muotoinen kiinteistörahasto Orava Asun-torahasto listattiin Helsingin pörssiin. Rahasto toimii kiinteistörahastolain ja asuntokiinteistörahastojen toi-mintaa sääntelevän veronhuojennuslain mukaan.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin nousuvauhti hidastui lievästi vuonna 2013. Vuoden kolmannella nel-jänneksellä yleisindeksi oli edellisvuodesta 2,9 prosent-tia korkeammalla tasolla. Asuinkerrostalon indeksissä nousu oli 3,4 prosenttia. Koko vuoden osalta keskimää-räiset vauhdit tulevat olemaan ennakkoarvioiden pe-rusteella edellisen vuoden suuruisia.

Kaukolämmön hinta oli Kiinteistöliiton Indeksitalover-tailun mukaan syyskuussa keskimäärin seitsemän pro-senttia edellisvuotta kalliimpaa, mutta vuoden lopulla saatu informaatio osoittaa vuodelle 2014 jopa hienoi-sia hinnanlaskuja joissakin kaupungeissa. Sähkön mark-kinahinta oli vakaa vuonna 2013. Nousua oli edellisvuo-den loppuun nähden vain lievästi.

Maaliskuussa 2014

Harri Hiltunen

toimitusjohtaja

6

EdunvalvontaStrategiamme mukaisesti ”valvomme ammatti-taitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme ja pe-rusjäsentemme etuja yhteiskunnallisessa pää-töksenteossa.”

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen asuntopoliitti-nen ohjelma valmistui keväällä 2012 asiaa valmistel-

leen työryhmän ehdotusten pohjalta. Ohjelman toimeen-pano jatkui vuonna 2013 en-sin asunto- ja viestintäminis-teri Krista Kiurun, ja myö-hemmin asunto- ja viestintä-ministeri Pia Viitasen joh-dolla.

Niin sanotun ARA-tuotannon ehtoihin liittyvä säädösval-mistelu jatkui tuloksetto-mana koko vuoden. Erityi-sesti sosiaalisen vuokra-asun-tokannan vuokrien tasausjär-jestelmä, peruskorjauksiin

ennalta varautuminen, ja yleishyödyllisyyssäädöksien ulkopuolelle kaavailtu 20 vuoden korkotukilainamalli ovat olleet keskustelun kohteena.

Omistusasumisen verotuen heikentämistä jatkettiin leikkaamalla asuntolainojen korkovähennysten osuus 80 prosenttiin. Heikentäminen jatkuu tulevina vuosina. Asunto-osakkeiden varainsiirtovero korotettiin toimin-tavuonna kahteen prosenttiin ja veropohjaan sisällytet-tiin samalla yhtiölainojen velkaosuus.

Uusi energiatodistuslaki tuli voimaan 1.6.2013. Lain soveltaminen tapah-tuu siirtymäaikoja käyt-täen. Rakennuksen tekni-siin ominaisuuksiin pe-rustuva laskennallinen energiatodistus ulotet-tiin koskemaan myös erillistaloja ja pieniä rivi-taloja. Uudistettu laati-mistapa synnytti voimakkaasti kritiikkiä mm. laatimismenettelyn ja käytettävien primäärienergiaker-toimien osalta. Asiasta tehtiin kansalaisaloite, joka ete-nee eduskunnan käsittelyyn vuonna 2014.

Osa pankeista päätti korottaa asunto-osakeyhtiöille myöntämiensä yhtiölainojen marginaaleja. Korotuksia perusteltiin sekä valmistautumisella pankkeja koskeviin uusiin vakavaraisuus- ja pääomavaatimuksiin että pankkiveron kustannuksilla. Samalla uusien yhtiölaino-jen laina-aikoja pyrittiin lyhentämään, mikä uhkasi nos-taa osakkaiden kuukausittain maksamia rahoitusvastik-

keita. Kiinteistöliitto jäsenyhdistyksineen vaikutti sekä aktiivisen viestinnän että pankkitapaamisten kautta pankkien toimintaan. Vaikuttamisella pystyttiin sekä kohtuullistamaan marginaalikorotuksia että turvaa-maan pitkäaikaisten yhtiölainojen tarjonta.

Rakennusmarkkinoiden elvyttämiseksi pääministeri Ka-taisen hallitus päätti syksyllä 2013 ottaa käyttöön käyn-nistysavustukset lähiöiden asuinrakennusten peruskor-jaukseen. Kiinteistöliitto esitti asian valmistelun yhtey-dessä kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osa-keyhtiöiden toteuttamiin ja osakkaiden rahoitusvas-tuulla oleviin korjauksiin. Huolimatta esityksen julkisuu-dessa osakseen saamasta laajasta kannatuksesta, sitä ei toteutettu.

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakennuttamisen kehit-tämiseksi liitto selvitti mahdollisuuksia käynnistää neu-vottelut Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) uudistamiseksi vastaamaan paremmin asun-to-osakeyhtiöiden tarpeita korjausurakoiden tilaajina. Muut sopimusosapuolet eivät olleet valmiita uudista-misneuvotteluihin. Lisäksi YSE-ehtojen avaamiseen liit-tyi epävarmuus kilpailuviranomaisten suhtautumisesta uudistustyöhön, joten todettiin, ettei tässä vaiheessa ole edellytyksiä YSEn uudistamiselle.

Liitto käynnisti Korjaushanke haltuun -viestintä- ja kou-lutuskiertueen valmistelun. Tavoitteena on parantaa asunto-osakeyhtiöiden tietotaitotasoa korjaushankkei-den tilaajina. Koulutusaineisto sisältää myös opastusta asioista, joissa asunto-osakeyhtiötilaaja voi harkita tar-jouspyynnöissä ja urakkasopimuksissa YSE-ehdoista poikkeamista. Vastaavaa menettelyä käyttävät useat ra-kennuttajat ja tilaajat.

Kiinteistöliiton edunvalvonnan keskiössä oli asumiskus-tannuksiin, asunto-osakeyhtiöiden korjauksien rahoit-tamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden paranta-miseen liittyviin asioihin vaikuttaminen.

Finanssikriisin jälkihoitoon liittyvä Euroopan unionin vakaussopimus ja jäsenmaiden talouksien uudistami-seen tähtäävien toimenpiteiden valmistelu olivat vah-vasti esillä myös Euroopan kiinteistöfederaatiossa (EPF).

Aktiivista yhteistyötäKiinteistöliitto toteutti jäsentensä edunvalvontaa myös toimimalla yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan jär-jestöjen kanssa.

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumi) muo-dostavat kolmetoista kiinteistö- ja rakentamisalan yh-teisöä. KIRA kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja tii-vistää niiden välistä yhteistyötä. KIRA kokoaa ja välittää tietoa alaan vaikuttavista tekijöistä, kertoo alan yhtei-sistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää yhteisiä tilai-suuksia ja käynnistää tavoitteidensa toteutumista edis-täviä erillisprojekteja. www.kirafoorumi.fi.

Foorumin neuvottelukunnassa liittoa on edustanut pu-heenjohtaja Matti Inha, johtoryhmässä toimitusjohtaja Harri Hiltunen, viestintäryhmässä viestintäpäällikkö

Asunto- ja viestintä- ministeri Pia Viitanen

7

Marjukka Vainio ja sihteeriryhmässä johdon assistentti Jaana Kuoppala. KIRA-foorumin toiminta toteutetaan jäsenyhteisöjen voimin ja ostopalveluna.

Liitto päätti osallistua Arkadia 2015 -valmennusohjel-maan. Arkadia on yhteiskunnallinen valmennusohjelma tulevaisuuden vaikuttajille ja keskustelufoorumi Suo-men tulevaisuudesta. Vuosille 2013 - 2015 ajoittuva val-mennusohjelma antaa osallistujille kattavat tiedot ko-timaisen omistamisen, kaupan-, energia- ja media-alo-jen sekä kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden haas-teista. Koulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujalle monipuolinen katsaus yhteiskuntamme ajankohtaisista ja tulevista haasteista.

Arkadia 2015 -ohjelmaan on valittu 180 yhteiskunnalli-sesti aktiivista tulevaisuuden vaikuttajaa. Osallistujia on koko Suomesta ja kaikista eduskuntapuoleista sekä kumppanuusorganisaatioista.

Kiinteistöliitto ja Rakennusteollisuus RT järjestivät yh-teistyössä Rakennetun ympäristön ja asumisen teema-päivän Arkadia 2015 -ohjelmalle joulukuussa Helsin-gissä. Tilaisuuden puhujina toimivat Pellervon talous-tutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm ja kansanedus-taja Tapani Mäkinen sekä isäntinä toimineiden Kiinteis-töliiton ja Rakennusteollisuus RT ry:n asiantuntijat. Tee-maa käytiin läpi kunnan, valtion ja Euroopan unionin tasoilla. Tulevaisuuden yhteiskunnallisten vaikuttajien kouluttamista asumisen ja rakentamisen asioihin jatke-taan tulevissa tapahtumissa. arkadia2015.fi

Kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten järjestöjen vuonna 1997 perustama Rakentamisen Laatu RALA ry:n tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja ter-veen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tie-toa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyk-siä ja luokituksia. RALA noudattaa toiminnassaan ehdo-

tonta puolueetto-muutta ja luottamuksel-lisuutta. RALAn tuot-tama tieto on luotetta-vaa ja ajan tasalla.

Liiton edustajana RALAn hallituksessa on ollut kehitys-päällikkö Jari Virta (varajäsenenä energia-asiantuntija Petri Pylsy). www.rala.fi

Vuonna 1987 perustetun Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n jäseniä ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Isännöintiliitto. ISA ylläpitää ja kehittää isännöinnin aukto-risointijärjestelmää, auktorisoi isännöintiyrityksiä ja valvoo niiden toimintaa. Toiminnal-laan ISA edistää ammattimaista ja kehittyvää isännöintiä sekä pitkäjänteistä kiinteistöjen yllä-pitoa. www.isa-yhdistys.org

Vuoden 2012 alusta lähtien ISA on keskittynyt pelkäs-tään isännöintiyhteisöjen auktorisointiin ja auditointiin. Auditoinin toteuttaa Det Norske Veritas. Tällä varmiste-

taan toiminnan läpinäkyvyys ja yhdenmukaisuus kaik-kialla Suomessa. Auditointi tapahtuu joka kolmas vuosi.

Vuoden 2013 lopussa ISAan kuului 195 isännöintiyri-tystä ja -toimipaikkaa. Kiinteistöliittoa ISAn hallituk-sessa ovat edustaneet varapuheenjohtajana kiinteistö-neuvos Paavo Marttila (varalla toiminnanjohtaja Kai Haarma) sekä hallituksen jäseninä vanhempi lakimies Kristel Pynnönen (varalla toimitusjohtaja Harri Hiltu-nen) ja hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus (varalla hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro). ISAn auktorisointitoimikunnassa edustajana on ollut toimin-nanjohtaja Kai Haarma.

Edunvalvontaa toteutettiin myös osallistumalla työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön, Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n, Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy:n ja Rakennustietosäätiön asettamien työryh-mien, toimikuntien ja lautakuntien toimintaan.

Kiinteistöliiton edustajat ovat tavanneet myös Rakenn-usteollisuus RTn ja Suomen Isännöintiliiton johtoa.

Euroopan Kiinteistöfederaatio EPFKansainvälistä edunvalvon-taa toteutettiin Euroopan kiinteistöfederaation (Euro-pean Property Federation, EPF) kautta.

Edunvalvonnan kohteina olivat Energiatehokkuusdi-rektiivi (Energy Effeciency EED), EU-maiden talouksien ohjaus (Economic gover-nance), Euroopan ympäristömerkki (EU Eco-label) ja Ympäristövaikutusten arviointi (Environmental Impact Assessment).

Kiinteistöliitto osallistui tiiviisti EU:n energiatehokkuus-direktiivin (EED) valmistelutyöhön EPF:n toimielimissä ja Suomessa viranomaistyöryhmissä. Liitto osallistui työ- ja elinkeinoministeriön asettaman epävirallisen EED-direktiivin seurantaryhmän työhön.

EPF:n hallitus kokoontui vuonna 2013 kolme kertaa. Järjestön vuosikokous pidettiin kesäkuussa 2013 Mila-nossa. Kokouksissa Kiinteistöliittoa edusti toimitusjoh-taja Harri Hiltunen, sijaisenaan pääekonomisti Jukka Kero.

EPF:n asettamassa Energia ja ympäristökomiteassa (Energy & Environment Committee) Kiinteistöliittoa ovat edustaneet pääekonomisti Jukka Kero ja kehitys-päällikkö Jari Virta sekä energia-asiantuntija Petri Pylsy. Komitea on toiminut EPF:n asiantuntijana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisessa. EPF on val-mistellut myös maankäyttö-ja rakennuslainsäädäntöön liittyviä asioita, joissa Kiinteistöliiton asiantuntijoina ovat olleet pääekonomisti Jukka Kero ja päälakimies Jenni Hupli.

8

EPF:n presidenttinä toimi tanskalainen John F. Fre-deriksen ja hallituksen puheenjohtajana W. Joseph Houlihan, (Cohen & Steers Europe, Belgia) sekä pääsih-teerinä Michael MacBrien (Belgia). Suomesta federaa-tion toiminnassa on nyt mukana Kiinteistöliiton lisäksi tutkimus- ja koulutusyhteisöjäsenenä Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO.

Europa HouseLiitto osallistuu kansainväliseen asumista ja asuntora-kentamista edistävään Europa House -yhteistyöhön. Liki 20 vuotta sitten perustetun Europa Housen osapuolet tulevat Suomen lisäksi Alankomaista, Saksasta ja Tans-kasta.

Suomessa Kiinteistöliiton aiemmin koordinoimaa toi-mintaa hoitaa nyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskes-kus ARA.

Neuvontapalvelut”Kehitämme aktiivisesti jäsentemme ja perusjä-sentemme tarpeisiin perustuvia palveluita”.

Jäsentyytyväisyyskysely 2012 toi esille, että ny-kyiset jäsenet eivät ole tietoisia kaikista neu-vonta- ja muista jäsen-palveluista, joita heidän käytettävissään on. Siksi Kiinteistöliitto julkaisi helmikuussa 2013 Kiin-teistöliiton jäsenedut ja -palvelut oppaan, joka toimitettiin jäsenkort-tien mukana jäsentalo-jen puheenjohtajille ja isännöitsijöille. Neuvon-tapalvelujen esittely oli oppaassa tärkeässä roolissa.

LakineuvontaVuosi 2013 oli edellisvuosien tapaan liittoyhteisön laki-miehille työntäyteinen. Liiton lakineuvonnan puhelu-määrät kasvoivat edelleen, etenkin asunto-osakeyhtiö-lakiin liittyvän suuren neuvontatarpeen ja toisaalta jä-senmäärän kasvun vuoksi. Jäsenille tehdyn lakineuvon-nan toimivuuskyselyn perusteella liittoyhteisön lakimie-het ovat onnistuneet myös kuluvana vuonna jalkautta-maan asunto-osakeyhtiölakia jäsenkunnalle. Kyselyn mukaan jäsenet pitivät lakineuvonnan antajia osaavina ja palveluhaluisina.

Liiton lakimiehet tekivät neuvontaa tunnollisesti ja neu-vontaan lisättiin resursseja tarpeen vaatiessa; erityisesti yhtiökokousaika ennakoitiin lisäämällä ”miehitystä”. Yh-tiökokousaikaan puhelut koskivat yhtiökokouksia ja nii-den järjestämistä sekä toiminnantarkastusta. Kunnos-sapitovastuuta koskevien puhelujen määrä pysyi suu-rin piirtein ennallaan. Hallituksen jäseniä neuvottiin hallituksen kokousten järjestämisessä ja päätöksente-koon liittyvissä kysymyksissä.

Maksullinen puhelinneuvonta koettiin edelleen tarpeel-liseksi. Palvelu Oy:n tarjoamaan neuvontaan tuli noin 150 puhelua kuukaudessa.

Lakipalvelut saivat toimintavuonna 109 uutta jäsenlau-suntopyyntöä, ja lausuntoja valmistui 80. Lausuntojen kohteena olevat ongelmatilanteet ovat monimutkaistu-neet, mikä on kasvattanut lausuntojen sivumäärää, ja pidentänyt toimitusaikaa (v. 2013 10 viikkoa.)

Lisäksi Lakipalvelut tekivät yhdessä Suomen Kiinteistö-liitto ry:n Palvelu Oy:n lakimiesten kanssa n. 140 tuote-valikoimaan kuuluvaa toimeksiantoa, joista enemmistö oli yhtiöjärjestysmuutoksia.

9

Ruotsinkielisen lakimiehen palvelut koettiin erittäin tar-peellisiksi ja neuvonnan tarve lisääntyi toimintavuoden

aikana. Palvelun tarpeen määrään vaikuttivat erityi-sesti Kiinteistöliitto Uusimaan Ahve-nanmaalta hankki-mat jäsenet. Liiton ruotsinkielinen la-kimies laati myös useille yhtiöille ruotsinkielisiä yh-tiöjärjestyksiä. Syk-syllä liittoon pal-kattiin myös toi-nen ruotsinkieltä taitava lakimies. Valmiudet ruotsin-kielisten tehtävien

hoidon jakamiseen ovat siten olemassa.

Korjaushankkeet ja maksukyvyttömyysmenettelyjen li-sääntyminen näkyivät lakineuvonnassa

Korjaushankkeiden lisääntymisen vuoksi rakentamiseen liittyvät sopimus- ja vastuukysymykset puhuttivat neu-vonnassa.

Korjaushankkeisiin liittyvää valtavaa tiedontarvetta py-rittiin tyydyttämään Korjaushanke haltuun -kiertueella, jossa korjaushankkeiden juridiikkaa käsittelivät van-hempi lakimies Jaana Sallmén ja vanhempi lakimies Kristel Pynnönen. Lisätietoa korjaushankkeista tarjottiin myös kiertuemateriaalin sekä kiertueeseen liittyen ajan-kohtaistiedotteiden avulla.

Neuvonnassa esiintyi lisääntyvässä määrin myös erilai-sia maksukyvyttömyystilanteisiin liittyviä juridisia on-gelmia. Monia taloyhtiöitä askarruttavat perinteisen saatavien perinnän ja hallintaanottomenettelyn lisäksi vuokralaisten ja osakkaiden konkurssin, velkajärjeste-lyn taikka yrityssaneerauksen vaikutukset.

Tutkimus- ja kehityspalveluiden (T&K) neuvontaKiinteistöliiton tutkimus- ja kehitysyksikkö palveli toi-mintavuonna jäsenkiinteistöjen edustajia antamalla kiinteistönpitoon liittyvää tietoa mm. asuinkiinteistöjen hoitokuluista, energian- ja vedenkulutuksesta, isän-nöinti- ja kiinteistönhoitopalveluiden ostamisesta sekä korjausrakentamisesta ja kunnossapidosta.

Liittoyhteisön insinööreillä on tekninen sähköpostirinki, jossa käsitellään taloyhtiöiden ylläpitoon ja korjausra-kentamiseen liittyviä ongelmia.

Liitto antoi energianeuvontaa puhelimitse. Neuvonta-palvelu tarjosi tietoa taloyhtiöiden toimijoille liittyen energiankäyttöön ja -säästöön sekä energiatehokuutta

parantaviin korjauksiin. Neuvonnasta vastasi ener-gia-asiantuntija Petri Pylsy. Kysytyimpiä aihepiirejä ovat olleet aikaisempien vuosien tapaan energiatodistus, ve-simittareiden asentaminen putkiremonttien yhteydessä ja lämmitystapaan liittyvät asiat.

Tutkimus- ja kehitysyksikkö antoi neuvontaa jäsenyh-distyksien toiminnanjohtajille. Suurin neuvontatarve kohdistui märkätila- ja putkistokorjauksiin.

Talous- ja veroneuvontaLiitto tarjosi myös kiinteistöalan talous- ja veroneuvon-taa. Neuvonta ja opastus on suunnattu jäsenkiinteistö-jen isännöitsijöille, hallituksen jäsenille ja tilintarkasta-jille.

Kristel Pynnönen erbjuder tjänster också på svenska.

Palvelua tarjosi kokenut talous- ja veroasiantuntija Tapio Tikkanen maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 13 - 16.

10

Järjestötoiminta ja hallintoJäsenmäärä kasvoiKiinteistöliiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2013. Jäsenyhdistyksiin liittyi 977 uutta jäsentä, ja erosi 155, joten nettokasvu oli 822 jäsentä (+ 3,5 %). Yhdis-tysten yhteisjäsenmäärä oli vuoden lopussa 24 183.

Uusien jäsenten yhteiskuutiomäärä oli noin 5 miljoonaa kuutiota. Jäsenmäärän kasvun taustalla on jäsentalojen tarpeisiin vastaava toiminta sekä onnistunut jäsenhan-kinta kattavasti koko Suomessa.

Suomen Vuokranantajiin liittyi 1 645 uutta jäsentä, ja erosi 321 jäsentä, eli nettokasvu oli 1 324. Sen jäsen-määrä oli vuoden lopussa 6 825 eli kasvua oli 24 pro-senttia.

Lukumääräisesti eniten uusia asunto- ja kiinteistöosa-keyhtiömuotoisia jäseniä liittyi Kiinteistöliitto Uusimaa-han (307), Kiinteistöliitto Varsinais-Suomeen (135), Kiin-teistöliitto Pirkanmaahan (78), Kiinteistöliitto Päijät-Hä-meeseen (68), ja Keski-Suomen Kiinteistöyhdistykseen (67). Kiinteistöyhdistyksistä 17:ään liittyi yli kymmenen uutta jäsentä. Jäsenyhdistyksissä jatkettiin ns. alajäsen-ten ohjaamista normaalijäseniksi.

Jäsenhankinnan tehostamiseksi liitto tuotti ja ylläpiti jä-senyhdistyksille www-sivupalvelua. Jäsenhankinnassa hyödynnettiin myös Taloyhtio.net-portaalia, koottiin yh-distysten käytettäväksi potentiaalisten jäsenten yhteys-tietoja sekä tehtiin suoramarkkinointipostituksia liiton toimistolta mm. osana tilaisuusmarkkinointia. Jäsen-hankintaan kannustettiin jäsenhankintapalkkioilla ja lahjakirjoilla.

Jäsenyhdistykset käyttivät muutamaa poikkeusta lu-kuun ottamatta vuonna 2013 yhtenäistä markkinointi-nimeä, joka muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittävästä toiminta-alueen nimestä. Yhtenäisen ni-mimallin käyttö on tehostanut viestintää ja luonut yh-tenäistä kuvaa järjestökokonaisuudesta.

Useat yhdistykset ovat muuttaneet virallisenkin ni-mensä yhtenäisen nimimallin mukaiseksi. Vuonna 2013 nimimuutoksen rekisteröintiä valmisteli lisää yhdistyk-siä.

JäsenetSuomen Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä vuonna 2013 oli 24 yhdistystä. Alueellisia yhdistyksiä oli 23 sekä yksi toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry.

Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteis-työ etenivät.

Alueellisen toiminnan kehittämisessä ja jäsenpalvelu-jen tuottamisessa palvelukeskukset olivat toimivia ja tu-loksellisia. Tavoitteena on ollut parantaa jäsenpalveluja kokoamalla eri alueiden resurssit yhteen ja tuottamalla usean kiinteistöyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat pal-velut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimis-tosta.

Kiinteistöliitto Uusimaa tuottaa palveluita omien jäsen-tensä lisäksi Porvoon kiinteistöyhdistyksen, Hyvin-kään-Riihimäen-Mäntsälän kiinteistöyhdistyksen sekä ruotsinkielisen Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenille.

Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin, Etelä-Karjalan ja Imatran Seudun kiinteistöyhdistysten jäsenille.

Kiinteistöliitto Itä-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Poh-jois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyh-distysten jäsenille.

11

Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan yhdistysten palvelu-keskus tuottaa jäsenpalvelut sekä Kiinteistöliitto Pirkan-maan että Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan jäsenille.

Lounais-Suomessa keskinäisessä yhteistyössä ovat mu-kana Rauman ja Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistykset sekä Kiinteistöliitto Satakunta.

Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys tuottaa jäsenpalve-luja omien jäsentensä lisäksi osittain myös Kemin kiin-teistöyhdistyksen jäsenille.

Eri tilaisuuksien järjestämisessä on tehty yhteistyötä kiinteistöyhdistysten ja Suomen Vuokranantajien kes-ken.

Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset vuoden 2014 alusta lukien:Suomen Vuokranantajat ry Helsinki

Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Lappeenranta

Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Kotka

Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Mikkeli

Finlands Svenska Fastighetsförening rf Helsinki

Hyvinkää-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Hy-vinkää

Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Imatra

Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kemi

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Jyväskylä

Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry Seinäjoki

Kiinteistöliitto Kanta-Häme ry Hämeenlinna

Kiinteistöliitto Lappi ry Rovaniemi

Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry Tampere

Kiinteistöliitto Päijät-Häme ry Lahti

Kiinteistöliitto Satakunta ry Pori

Kiinteistöliitto Uusimaa ry Helsinki

Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Joensuu

Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Kouvola

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Kuopio

Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Oulu

Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Porvoo

Rauman Kiinteistöyhdistys ry Rauma

Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Vaasa

Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Turku

Kiinteistöliiton liittokokous 23.3.2013 HämeenlinnassaKiinteistöliiton liittokokous ja kiinteistöseminaari pidet-tiin 22.–23.3.2013 Hämeenlinnan Aulangolla. Kokouk-sessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat.

Kokousta edeltävänä päivänä järjestetyssä seminaarissa luennoivat Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo isäntäkaupungin kiinteistöhankkeista ja keskustan elinvoimaisuudesta. Kanta-Hämeen maakun-tajohtaja Timo Reina kertoi Hämeestä asumisen, elin-keinojen ja vapaa-ajan maakuntana.

Professori Harry Edelmanin videoluennon aiheena oli-vat kestävä rakentaminen ja kehitys. FL Liisa Koskelai-nen luennoi aiheesta ”Kaupunkikuvan kulisseissa - Kiin-teistöliitto Kanta-Häme 120 vuotta”. Yhteiskuntasuhde-johtaja Jorma Mikkonen pureutui kierrätysyhteiskun-nan rakentamiseen ja liiton energia-asiantuntija Petri Pylsy kertoi energiaviisaasta asuintalosta – miten se on mahdollista toteuttaa.

Kiinteistöliiton puheenjohtajana valittiin jatkamaan ra-hoitusneuvos Matti Inha.

Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Pertti Sa-topää Varsinais-Suomesta, toimitusjohtaja Juhani Ko-lehmainen Pirkanmaalta sekä everstiluutnantti Pekka Kouri Uudeltamaalta. Vaalitoimikunnan puheenjohta-jaksi valittiin toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kauni-aisista. Liittokokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy:n Helsingistä.

Hallitus valitsi 23.3.2013 liittokokouksen jälkeen pide-tyssä järjestäytymiskokouksessa työvaliokunnan jäse-niksi puheenjohtaja Matti Inhan, varapuheenjohtajat Pertti Satopään, Juhani Kolehmaisen ja Pekka Kourin sekä hallituksen jäsenet Janne Heiliön, Veijo Hyvärisen, Jouni Lehtisen, Tero Matsisen ja Harri Sepän.

12

Tutkimus- ja kehitystoiminta”Liitto toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita jäsenistönsä tarpeisiin hyödyntäen hankki-maansa tietoa edunvalvonnassaan, viestinnäs-sään ja jäsenkoulutuksessaan”.

Toimintavuonna tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) painopistealueita olivat asuinkiinteistökannan korjaus-rakentaminen, ryhmäkorjaaminen, hyvä kiinteistönpi-totapa, energiankäytön tehostaminen ja asumiskustan-nusten kehitys.

Tutkimus- ja kehitysyksikön henkilöitä kutsuttiin minis-teri Viitasen nimeämän Remonttiryhmän kuultavaksi loppuvuodesta 2013. Liiton edustajista kuultavina kä-vivät Jari Virta ja Jukka Kero.

T&K-palvelut laati Indeksitalo-selvityksen 48 kaupungin aineistosta syyskuussa. Eniten kallistuivat edellisvuo-desta kaukolämpö ja vesihuolto. Jälleen kerran Indek-sitalo-aineistolla herätettiin laajasti keskustelua kunta-kohtaisten verojen ja maksujen kehityksestä ja eroista. Kiinteistöliiton toimisto ja alueelliset kiinteistöyhdistyk-set tekivät entistä tuloksekkaammin yhteistyötä aineis-ton keräämisessä ja julkistamisessa.

Korjausrakentamisbarometri julkaistiin vuonna 2013 touko- ja marraskuussa. Korjausrakentamisen laajuuden ja kustannusten lisäksi toimintavuoden barometreissa käsiteltiin erityisteemoina huoltokirjaa, rakennusurakan sopimusehtoja sekä ryhmäkorjausta. Putkistoremont-teja koskevat vastausaineistot olivat aiempaa laajem-

massa vertailussa, joiden tulokset julkistettiin marras-kuussa.

Perinteinen talousarvio-ohje laadittiin taloyhtiöiden tu-levan vuoden budjetoinnin avuksi lokakuun alussa. Päi-vitys toteutettiin heti tammikuun alussa 2014. Syksyllä työstettiin myös taloyhtiöiden ns. hoitokulutilastojen pohjalta grafiikka-aineistoja.

Tutkimus- ja kehityspalveluiden hankkeetRyhmäkorjaus taloyhtiössäHankkeen tavoitteena on tuottaa ryhmäkorjaushankkei-den käynnistämiseen ja niiden läpivientiin liittyvää markkinointi- ja koulutusmateriaalia. Hankkeeseen osal-listuvat Kiinteistöliiton lisäksi Isännöintiliitto, Rakennus-teollisuus RT ja ympäristöministeriö. Hanke alkoi ke-väällä 2013 ja se päättyy kesällä 2014. Hankkeessa liit-toa edustaa Jari Virta.

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman yhteistyöryhmäOhjelman yhteistyöryhmän tavoitteena on edistää Ikääntyneiden asumisen -kehittämisohjelman toteutta-mista ja toimia ohjelman yhteistyöfoorumina. Yhteis-työryhmän tehtävänä on:

• edistää ikääntyneiden asumisen kehittämisohjel-man toteutusta valtioneuvoston periaatepäätök-sen mukaisesti

• tehdä kehittämisohjelman toimenpiteisiin ja muu-hun toteutukseen liittyviä aloitteita

• toimia yhteistyöfoorumina ohjelman toteutuksessa eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä

• toimia ohjelman viestinnän ja tiedotuskampanjan tukena.

Ohjelman kick off -tilaisuus pidettiin Säätytalossa syys-kuussa. Yhteistyöryhmän toimikausi on 1.1.2014–31.12.2015. Liittoa yhteistyöryhmässä edustaa Jari Virta.

Kiinteistöliiton T&K-palveluja tuottavat kehityspäällikkö Jari Virta, pääekonomisti Jukka kero ja energia-asiantuntija Petri Pylsy

13

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti (ENERSIS)Hankkeen tavoitteena on luoda korjausrakentamiseen konsepteja, joilla varmistetaan, että energiatehokkuus-vaatimusten mukaiset korjaukset eivät alenna sisäym-päristön laatua, eivätkä rakenteen kosteusteknistä toi-mivuutta.

Lopputuloksena on kokonaisvaltainen toimintamalli energiatehokkuus- ja kosteusvauriokorjaukseen, sekä korjaushankkeen mukana täydentyvä Internet-pohjai-nen tarkistusasiakirja korjauksesta. Liittoa hankkeessa edustivat Jari Virta ja hänen varamiehenään Petri Pylsy. Hankkeen päävetovastuu on Teknillisellä tutkimuskes-kuksella (VTT). Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy keväällä 2014.

Uudistava korjausrakentaminen asuntoyhteisöissä (ApRemodel)Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehit-tää menettelyitä, joilla edistetään ja tuetaan kerrosta-loyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamista. Hankkeen vetovastuu on Teknillisellä tut-kimuskeskuk-sella (VTT). Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi loka-kuussa 2013.

Hankkeen lop-putuloksena syntyi asunto-yhteisöjen uu-distamiseen sekä lisä- ja täydennysrakentamiseen soveltuvia korjauskonsepteja. Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta.

Advancing the Method of TES Energy Facade (Smart TES)Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehit-tää esivalmistettuihin elementteihin integroitavia rat-kaisuja, joilla parannetaan kiinteistöjen energiatehok-kuutta ja sisäilmaston laatua sekä nopeutetaan korja-usrakentamisprosessia. Hankkeen päävetovastuu on Münchenin teknillisellä korkeakoululla. Hankkeeseen osallistuu saksalaisten lisäksi suomalaisia ja norjalaisia. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi syksyllä 2013. Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta ja hänen varamiehe-nään Petri Pylsy.

Smart TES -hanke palkittiin kansainvälisellä palkin-nolla 2012. Lisätietoa palkinnosta: www.thessenvitz.de/?p=917

Kosteusteknisesti turvalliset korjausrakentamisen malliratkaisut (KORMA)Hankkeen tavoitteena on julkaista korjausrakentamista

varten analysoituja, toimivia malliratkaisuja ja suunni-telmia mallipiirustuksineen. Kohteena ovat 1950–1970-luvuilla valmistuneet tyypilliset asuinkerros-talot, rivitalot ja omakotitalot ja niiden rakenneratkai-sut. Tuotettavaa materiaalia on tarkoitus käyttää kos-teusturvallisen korjausrakentamisen oppaassa sekä val-misteltaessa korjausrakentamisen määräyksiä. Hank-keen vetovastuu on ympäristöministeriöllä. Hankkee-seen osallistuu useita osapuolia. Hanke alkoi 2010 ja se päättyi joulukuussa 2013. Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta.

Kosteus- ja hometalkootKosteus- ja hometalkoot on valtakunnallinen, viisivuo-tinen toimintaohjelma, jonka tehtävänä on saattaa al-kuun suomalaisen rakennuskannan tervehdyttäminen kosteus- ja homevaurioista. Talkoiden avulla tuodaan uutta tietoa, taitoa ja työkaluja eri toimijoiden käyttöön ja rakennusten koko elinkaareen sekä vaikutetaan laa-jasti asenteisiin.

Kosteus- ja hometalkoita johdetaan ympäristöministe-riöstä, mutta talkoita tehdään läheisessä yhteistyössä mm. muiden ministeriöiden ja valtionhallinnon toimi-joiden sekä kuntasektorin ja yritysmaailman kanssa. Kosteus- ja hometalkoille on tehty viisivuotissuunni-telma, joka toteutetaan yhdessä rakennus- ja kiinteis-töalan, sosiaali- ja terveysalan sekä koulutus- ja tutki-mussektoreilla toimivien tahojen kanssa. Liittoa hank-keessa edustaa Jari Virta ja hankkeen viestintäryhmässä Marjukka Vainio.

Märkätilojen rakenteet Hankkeen tavoitteena oli päivittää Märkätilojen raken-teet -ohjekortti. Hanke alkoi marraskuussa 2012 ja se päättyy keväällä 2014. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta.

Kuntoarviokortiston uudistusHankkeen tavoitteena oli kuntoarviokortiston uudistus käytännöllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hanke alkoi ke-väällä 2010 ja se päättyi kesäkuussa 2013. Liittoa hank-keessa edusti Jari Virta.

Huoltokirjaohjeiston uudistusHankkeen tavoitteena on kiinteistöjen ylläpitoon sovel-tuvan huoltokirjaohjeiston uudistaminen käytännölli-semmäksi kokonaisuudeksi. Hanke alkoi joulukuussa 2012 ja se päättyy joulukuussa 2014. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta.

Taloyhtiöiden suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)Hankkeen tavoitteena on taloyhtiöiden suunnitelmalli-sen kiinteistönpidon tason ja arvostuksen kohottami-nen. Hanke alkoi elokuussa 2012 ja se päättyy keväällä 2014. Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta, Jukka Kero, Petri Pylsy ja Jaana Sallmén.

14

Viemäreiden sisäpuoliset korjausmenetelmät (VISIKO)Hankkeen tavoitteena on tuottaa kansalliset ohjeet vie-märeiden sisäpuolisiin korjauksiin. Hanke alkoi syksyllä 2012 ja se päättyy keväällä 2014. Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta ja Jaakko Laksola (Kiinteistöliitto Uusimaa).

Kestävät lähipalvelut asuinalueiden hyvinvoinnin lujittamiseksi (SUSECON)Hankkeessa yhdistetään korkeatasoinen osaaminen pal-velujen kehittämisessä, kestävässä rakentamisessa ja asumisen liiketoiminnoissa. Hanke tuottaa konkreetti-sia tuloksia lähialueiden kestävien palvelumallien mah-dollisuuksista ja liiketoimintapotentiaalista.

Lähtökohtana on, että monimuotoiset lähipalvelut ovat kestävän yhdyskuntarakenteen olennainen edellytys. Hankkeen toisena lähtökohtana on, että hyvien lähipal-velujen varmistamiseksi – sekä tarjonnan että kysynnän kannalta – tarvitaan uusia liiketoimintamalleja, verkot-tumisen malleja ja asukastoiminnan malleja. Hanke al-koi 2011 ja se päättyi syksyllä 2013. Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta.

Kestävä asuminen ja ympäristö (K-EASY)Hankkeessa haetaan keinoja energia- ja ekotehokkuu-den parantamiseksi rakennuskannassa ja yhdyskunta-

rakenteessa hiilija-lanjäljen pienentä-miseksi. Hankkeen kehittämiskohteita ovat kiinteistöjen energiatehokkuus, jätehuolto, kierrä-tys sekä älykäs ta-lotekniikka. Hank-keen piiriin kuulu-vat sekä uudis- että korjausraken-taminen.

Hankkeen tuloksena syntyy pk-yrityksille uutta liiketoi-mintaa, hanke aktivoi omistajia ja käyttäjiä toimenpitei-siin ja tuottaa tutkimusta käytäntöjen parantamiseksi. Tuloksena syntyy esimerkiksi pitkän aikavälin kiinteis-tönpidon suunnitelma, joka hyödyntää projektissa tes-tattuja malleja. Hankkeen vetovastuu on Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy:llä. Hanke alkoi 2010 ja se päättyy ke-väällä 2014. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta.

Lähiöiden käyttäjälähtöinen korjauskonsepti (KLIKK)Hankkeen tavoitteena on kehittää käyttäjä- ja liiketoi-mintalähtöinen korjauskonsepti lähiökerrostalojen kor-jaamiseen ja laajentamiseen. Hankkeen vetovastuu on Oulun yliopistolla. Hanke alkoi joulukuussa 2012 ja se päättyy kesällä 2014. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta.

CO2OL Bricks (Climate change, cultural heritage & energy efficient monuments)Kiinteistöliitto osallistui EU:n Baltic Sea Region 2007–2013 -ohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen, jossa Kiin-teistöalan Koulutuskeskus oli varsinaisena kansallisena osapuolena. Hanketta koordinoi Hampurin kaupungin organisaatio ja osallistujia on yhdeksästä Itämeren ym-pärysmaasta.

Hankkeessa kehitettiin menettelytapoja suojeltavien ja muuten kulttuuriperintöä edustavien rakennusten energiatalouden kohentamiseen rakennusten historial-lisia ominaisuuksia turmelematta. Suomeen oli koot-tuna taustaryhmä kiinteistö- ja rakennusalan organisaa-tioista. Kiinteistöliitosta hankkeeseen osallistui Markku Rantama.

Hankkeet Pellervon taloustutkimuksen kanssa

Liitto osallistui edelleen Pellervon taloustutkimuksen alueellisia asuntomarkkinoita koskevaan analyysityö-hön ohjausryhmässä.

Kiinteistöliitto jatkoi Suomen Omakotiliiton ja Pellervon taloustutkimuksen kanssa Asumismenot-selvitysten laa-timista. Työn osana jatkettiin kahtena edellisenä vuo-tena laaditun laskentamallin kehittämistä. Kaupunki-kohtaisten asumismenojen vertailun lisäksi tällä kertaa olivat erityisteemoina kiinteistöjen maksamat verot ja tyyppiremonttien kustannukset ja rahoituskustannuk-set.

Kaupunkien määrä kasvatettiin nyt 21:een, kaikkiin nii-hin, joista saa riittävän kattavat vuokra- ja asuntojen hintatilastot. Aineisto julkaistiin elokuussa, ja julkistus sai jälleen kerran innostuneen vastaanoton. Aineistoa käytettiin edunvalvonnan ja koulutusaineistojen poh-jana.

Asumismenot-projektin aineistosta työstettiin myös Suomen Vuokranantajien tarpeisiin alueellisen vuok-ra-asuntosijoitusten tuottovertailuja. Myös ne saivat erittäin runsaan julkisuuden. Aineisto toimitettiin myös OECD:n Suomen yksityisen vuokramarkkina-analyysia tekevän OECD-mission käyttöön marraskuussa.

Selvitystyötä on tarkoitus jatkaa ja kehittää tulevina vuosina. Liittoa hankkeessa edustaa Jukka Kero.

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen (IV-kuntotutkimus)Kiinteistöliitto on ollut laatimassa asuinrakennusten il-manvaihtojärjestelmien kuntotutkimusohjeistusta osana Suomen LVI-liiton toteuttamaa laajempaa IV-kun-totutkimusmenettelyn kehityshanketta.

Taloyhtiöissä on olemassa selkeä tarve ilmanvaihdon

15

todellisen tilan selvittämiselle ja mahdollisten korjaus- ja kunnostusratkaisujen toteuttamiselle niin energiata-louden kuin sisäilmaston parantamisen näkökulmasta. Tämä ohjeistus auttaa sekä tilaajaa että kuntotutkijaa kuntotutkimuksen hankinnassa ja laadinnassa. Ohjeis-tus tulee maksuttomasti kaikkien taloyhtiöiden saata-ville internet-sivustolle.

Hanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Hankkeen toteut-tamisesta Kiinteistöliitossa vastasi energia-asiantuntija Petri Pylsy.

Rakennuskannan korjausmahdollisuudetYmpäristöministeriön käynnistämässä hankkeessa käsi-tellään rakennuskannan kehittämistä ja

korjausrakentamista kokonaisvaltaisesti. Energiatehok-kuusdirektiivin artiklan 4 toimeenpano tapahtuu myös tämän hankkeen avulla. Hankkeen tuloksia hyödynne-tään myös kansallisten tavoitteiden määrittämisessä ja saavuttamisessa. Hanke jakaantuu viiteen työpakettiin: rakennuskanta, Deep Renovation -käsite ja korjauskon-septit, politiikkatoimenpiteet, kannustaminen korjauk-siin ja todennetut todelliset kohteet.

Hankkeen vetovastuu on VTT:lla ja se alkoi kesäkuussa ja päättyy huhtikuussa 2014. Liittoa hankkeessa edus-taa energia-asiantuntija Petri Pylsy.

Ekotehokkuutta kotitalouksien arkeen ja muutostilanteisiin (Ekokoti)KULTU-pilotti-hankkeisiin kuu-luvassa Ekoko-ti-hankkeessa edistetään kestä-vää asumista ja arkea viisaiden valintojen ja ta-pojen avulla yh-teistyössä aktiivis-ten asukkaiden sekä asiantunte-vien korjaus-, kunnossapito- ja huoltopalveluiden kanssa. Hankkeessa kokeillaan uusia tapoja mitata ko-titalouksien kulutusta ja hyödyntää tietoa paremman arjen ja valintojen omaksumisessa.

Asumisen palveluiden, huollon ja korjausten ammatti-laisten osaamista kehitetään vastaamaan kiristyviä säännöksiä ja asukkaiden odotuksia. Kokeilut toteute-taan yhdessä kotitalouksien, asunto-osakeyhtiöiden ja korjausrakentamisen ammattilaisten kanssa.

Hanke toteutetaan vuosina 2013–2014 ja sen vetovas-tuussa on SYKE. Liittoa hankkeessa edustaa Petri Pylsy.

ENTRANZE (Policies to ENforce the TRAnsition to Nearly Zero-Energy buildings in Europe)Hankkeen tavoitteena on edistää melkein nollaenergia-tason peruskorjauksia tukemalla kansallisia politiikka-

toimia skenaariotyön avulla. Hankkeessa selvitetään eri-tyisesti rakennusten omistajien ja käyttäjien roolia ta-voitteiden saavuttamisessa. Hanke alkoi vuoden 2012 huhtikuussa ja se päättyy syyskuussa 2014. Entranze on EU-hanke ja Suomessa sitä koordinoi Kuluttajatutki-muskeskus. Liittoa hankkeessa edustaa Petri Pylsy.

EU-GUGLEEU-hankkeessa viedään läpi energiatehokkuutta paran-tavat korjaushankkeet kahdeksassa eri kaupungissa. Pi-lottihankkeiden avulla etsitään toteutusratkaisuja ener-gia- ja kustannustehokkaisiin korjauksiin. Suomessa pi-lottitaloyhtiöt tulevat sijaitsemaan Tampereella Tamme-lan alueella. Hankkeen vetovastuu on VTT:llä ja Tampe-reen kaupungilla. Liittoa hankkeessa edustaa Petri Pylsy.

FInZEBRakennusteollisuus RT:n, LVI-talotekniikkateollisuuden ja ympäristöministeriön käynnistämässä FInZEB-hank-keessaselvitetään, kuinka lähes nollaenergiarakentami-sen kansalliset vaatimukset pitää asettaa riittävän haas-teellisesti, mutta kustannustehokkaasti direktiivien täyt-tämiseksi, rakenteiden turvallisuus ja hyvät sisäolosuh-teet huomioiden.

Hanke käynnistyi kesäkuussa 2013, ja se päättyy ke-väällä 2015. Kiinteistöliiton Petri Pylsy on kutsuttu asiantuntijajäseneksi hankkeen ohjausryhmään.

ERA17- Kustannustehokkaita ratkaisuja energiakorjauksiin Kiinteistöliitto otti vetovastuun ERA17-yhteistyön Pai-nopiste 3 -alueesta ”Kustannustehokkaita ratkaisuja energiakorjauksiin”. Työryhmän tavoitteena on lisätä ti-laajapuolen osaamista vaatia energiatehokkaita korja-usrakennusratkaisuja ja taloyhtiöiden ymmärrystä ener-giatehokkuuden merkityksestä korjausrakentamisessa.

Lisäksi hanke pyrkii edesauttamaan sitä, että tuottajat tarjoavat ja toteuttavat kustannustehokkaita ja energia-tehokkuutta parantavia korjausrakentamisen ratkaisuja. Työskentelyn yhteydessä viedään koulutuksien ja semi-naarien avulla kentän toimijoille korjausrakentamisen uusien määräysten ja energiatodistuslainsäädännön keskeinen sisältö.

Kiinteistöliitto ja Tekes järjestivät taloyhtiöiden remont-teja ja energiatehokkuutta koskevan kyselytutkimuksen syyskuussa. Kasaan saatiin runsaan tuhannen vastaajan aineisto remonttien päätöksenteon vaikuttimista sekä tutkimuksen, koulutuksen ja viestinnän suuntaamisen tarpeista. Keskeiset tulokset esiteltiin ERA17-vuosipäi-vän tilaisuudessa Kuntatalolla lokakuun lopulla.

Yhteistyöryhmän toimintaan osallistuivat Kiinteistölii-ton lisäksi toimintavuonna Aran, Energiateollisuuden, Rakennusteollisuuden, RAKLIn, Tekesin ja ympäristömi-nisteriön edustajat. Ryhmä jatkaa ainakin vuoden 2014. Kiinteistöliiton edustajina toimivat Jukka Kero, Petri Pylsy ja Hanna Riihimäki.

16

Viestintä- ja koulutustoimintaViestintä”Liiton tavoitteena on viestiä ja tiedottaa vaikut-tavasti ja tehokkaasti.”

Kiinteistöliitto on vaikuttanut strategiansa mukaisesti kiinteistöalaan voimakkaasti viestinnän keinoin. Näky-vyyttä mediassa seurattiin ja arvioitiin M-Brainin-seu-rantapalvelulla marraskuun loppuun asti. Joulukuun alusta Kiinteistöliittoyhteisö otti käyttöön STT media-seurantapalvelun, koska M-Brainin osumat tulivat hi-taasti ja verkkomedian seuranta oli puutteellista.

STT mediaseurantapalvelu seuraa printtilehtiä, verkko-mediaa, keskeisiä blogeja ja keskustelufoorumeja sekä sosiaalista mediaa. Jo edellisvuonna liitto aloitti STT:n tiedotepalvelun käyttämisen.

Kiinteistöliitto näkyi vuonna 2013 yhteensä 160 eri me-diassa. M-Brainin kautta osumia kertyi ennätykselliset 1536 ja STT:n seurantapalvelulla joulukuun aikana 93.

Huhtikuun puolesta välistä alkaen median yhteyden-otot, toimittajien nimet ja yhteystiedot sekä juttutyypit ja -aiheet kirjattiin Plazaan (SharePoint). Yhteydenottoja kertyi huhtikuun puolen välin ja joulukuun lopun väli-senä aikana yhteensä 126.

Liiton nettisivuilla kävi vuoden 2013 aikana 91 783 yk-silöityä henkilöä (edellisvuonna 85 501). Kävijämäärä oli yhteensä 146 689 eli 5 400 enemmän kuin vuonna 2012. Kiinteistöliiton jäsentaloilleen tarjoamia yhtiökoh-taisia, maksuttomia nettisivuja oli perustettu vuoden 2013 loppuun mennessä 2 900.

Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedot-teita julkaistiin vuoden aikana 45 kappaletta. Viikkotie-dote lähetetään järjestön henkilöstölle ja luottamus-miehille sekä julkaistaan Taloyhtio.netin jäsensivuilla. Loppuvuonna alettiin suunnitella viikkotiedotteen uu-distamista, joka päätettiin toteuttaa vuonna 2014.

Taloyhtio.netAlan suositun tie-toportaalin, Talo-yhtio.netin käyttä-jämäärä jatkoi kas-vuaan, vaikkakin käyntien määrä laski hieman. Rekisteröityjen käyttäjien määrä kasvoi 1500:llä, edellisen vuoden 23 300:sta 24 800 henkilöön. Taloyhtio.netissä kävi vuonna 2013 yh-teensä 263 137 eri henkilöä. Kaikkiaan sivustolla vieraili 388 365 kävijää ja näytettyjen sivujen määrä oli 1 303 445.

Toimittajat kylässä

Tekniikan toimittajat (PRESSTEK ry) vierailivat Kiinteis-töliitossa helmikuussa. Viestintäpäällikkö Marjukka Vai-nio esitteli Anna Kalevan kiinteistön historiaa ja An-naK:n taidetta, neuvontainsinööri Jari Hännikäinen ker-toi käytännön havaintoja taloyhtiöiden kosteus- ja ho-meremonteista, energia-asiantuntija Petri Pylsy valotti energiaviisaita valintoja ja kehityspäällikkö Jari Virta suunnitelmallista kiinteistönpitoa.

Maaliskuussa Petri Pylsy ja Marjukka Vainio tutustuivat eri medioiden toimituksiin Sanomatalolla, jossa työs-kentelee 300 toimittajaa. Lisäksi liiton asiantuntijat ta-pasivat toimintavuoden aikana eri yhteyksissä lukuisia toimittajia, muun muassa Kaupunkitoimittajat ry:n.

Helsingin Sanomien toimittajat vierailivat runsaslukui-sesti Kiinteistöliitossa kesäkuussa. Vierailun aikana Mar-jukka Vainio esitteli Kiinteistöliiton, Jukka Kero ja Harri Hiltunen sekä KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva kertoivat, millaista asumiseen liittyvää tietoa, tunnuslukuja ja laskentakehikoita Kiinteistölii-tolla ja KTI:llä on tarjota toimittajille.

Helsingin Sanomien kysymys-vastauspalstaKiinteistöliitto ja Helsingin Sanomat jatkoivat yhteis-työtä lehden Koti-teemasi-vujen kysymys-vastauspals-tan tuottamisessa. Erityi-sesti liiton lakimiehet vastasivat lukijoiden oikeudelli-siin kysymyksiin ahkerasti.

Sosiaalinen mediaKiinteistöliiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa lisään-tyi toimintavuonna. Erityisesti keskityttiin Facebookin hyödyntämiseen, jossa toimi liiton ja Taloyhtio.netin si-vujen lisäksi myös Energiaviisas asuintalo -kiertueen si-vut keväällä ja Korjaushanke haltuun -kiertueen sivut syksyllä. Facebookissa julkaistiin ajankohtaisia uutisia, tietoa tapahtumista ja vinkkejä asumiseen. Twitteriä hyödynnettiin ajankohtaisten uutisten, lakiuudistusten ym. jakamiseen sekä myös Kiinteistöliiton tapahtumista tiedottamiseen.

17

Energiatehokkuus, asuminen ja korjausrakentaminen otsikoissaVuoden 2013 suurimmat viestinnälliset haasteet olivat energiatehokkuus ja korjausrakentaminen. Energiavii-sas asuintalo -kiertue vieraili alkuvuodesta viidellä paik-kakunnalla ja päättyi helmikuussa Kotkaan. Korjaus-hanke haltuun -kiertue starttasi lokakuun alussa Helsin-gistä ja se järjestettiin toimintavuonna seitsemällä paik-kakunnalla.

Molempien kiertueiden paikkakuntakohtaisiin tiedotus-tilaisuuksiin kutsuttiin laajasti kaikki alueen mediat ja jokaista tilaisuutta varten kirjoitettiin ajankohtaiset tie-dotteet.

Uudistuneesta energiatodistuslainsäädännöstä liitto viesti yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Yksi medialle suunnatuista viesteistä oli se, että asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin sekä asuntoesitteisiin on merkittävä kerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen val-mistuneiden omakoti- ja paritalojen energialuokka 1.6.2013 alkaen. Energiatodistus vaaditaan asunnon vuokraus- ja myyntitilanteissa.

Marraskuussa liitto järjesti toimittajille ”Korjausrakenta-minen saa ensi kertaa omat määräykset” -mediainfon, joka houkutteli paikalle 18 toimittajaa. Vuoden toinen suuri mediatapaus oli Asumisen menot -tutkimuksen julkistus, joka keräsi paikalle peräti 23 toimittajaa. Tut-kimus poiki mediassa noin parisataa osumaa. Laajaa jul-kisuutta mediassa sai myös perinteisen Korjausrakenta-misen barometrin sekä niin sanotun Indeksitalovertai-lun julkistaminen.

Taloyhtiö.Nyt-lehti Helsingin Sanomien välissä julkaistiin 11.11. Taloyhtiö.Nyt-teema-lehti, jonka kustanta-jana toimi Kiinteistö-alan Kustannus Oy. Teemana oli ”Korjaus-hanke haltuun”. Kiin-teistölehti vastasi leh-den tuottamisesta, mutta liiton asiantunti-jat osallistuivat edel-leen vahvasti lehden sisällön tuottamiseen. Osa liiton jäsenyhdis-tyksistä julkaisi Taloyh-tiö.Nyt-lehteä omien alueidensa valtalehtien välissä.

Toukotalkoot-kampanja 2013Toukotalkoissa teh-tiin vuonna 2013

neljä mediatiedotetta – avaustiedote käsitteli kodin tur-vallisuuden ja asumismukavuuden parantamista, toinen tiedote kehotti pitämään huolta omasta talosta, kolmas

tiedote pureutui sähkölaitteiden suojaamiseen ja vii-meinen koski lämmityksen säätämistä.

Kiinteistöliiton lisäksi kampanjan toteuttivat RAKLI, Suomen Omakotiliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ja Tukes. Toukotalkoot-kampanjassa liittoa edus-taa Marjukka Vainio.

ERA17-viestintäryhmäERA17-toimenpide-ohjelman viestintä-ryhmä kokoontui toimintavuoden ai-kana yhdeksän ker-taa. Viestintäryhmän tarkoituksena on viestiä toimenpi-teistä, tuoda ERA17-käsitettä tunnetuksi ja suunnitella tilaisuuksia.

Toimintavuoden aikana keskityttiin kehittämään ERA17-verkkosivuja; rakennetta tehtiin selkeämmäksi ja toimenpiteet jaettiin uusien painopisteiden mukaisesti. Viestintäryhmä järjesti syksyllä toimittajille suunnatun taustatilaisuuden sekä ERA17-vuosipäivän, joka keräsi noin 150 osallistujaa Kuntatalolle. Kiinteistöliittoa ERA17-viestintäryhmässä edusti Hanna Riihimäki.

Kiinteistöalan viestijätKiinteistö- ja rakennusalan viestijätapaaminen on epä-virallinen verkosto, joka kokoontuu pari kertaa vuo-dessa kiertävällä isännyydellä. Mukana on sekä KIRA-jär-jestöjen että rakennuttaja- ja kiinteistöpuolen yritysten sekä rakennusyhtiöiden viestijöitä.

Alkuvuodesta viestijät vierailivat SATO HotelliKodissa asiakkuus- ja viestintäjohtaja Monica Aron vieraana. Syksyn emäntänä toimi viestintäpäällikkö Johanna Kaa-likoski RAKLIssa.

Kiinteistöliittoa viestintäryhmässä edustavat Marjukka Vainio ja Hanna Riihimäki.

Sisäisen viestinnän ryhmäRyhmän tehtävänä on liittoyhteisön sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen sekä osaamisen parantaminen, yhteisön viestijöiden keskinäinen verkostoituminen ja tietojen sekä kokemusten vaihto. Keskeistä on viestin-nän ja markkinoinnin oppiminen toisilta, uusien ideoi-den testaus ja sparraus. Sisäisen viestinnän ryhmässä on edustettuna Kiinteistöliitto, osakkuusyhtiöt, Kiinteis-töliitto Uusimaa sekä Vuokranantajat. Ryhmä kokoon-tui vuoden aikana neljä kertaa.

18

KoulutusLiiton asiantuntijat toimivat aktiivisesti luennoitsijoina jäsenyhdistyksien koulutustilaisuuksissa ja liiton valta-kunnallisissa koulutuskiertueissa. Lisäksi asiantuntija-luentoja pidettiin mm. Kiinkon koulutuksissa.

Liiton lakimiehet, tekniset asiantuntijat ja muut asian-tuntijat toimivat luennoitsijana noin sadassa koulutus-päivässä (jäsenyhdistyksien tilaisuudet ja liiton valta-kunnalliset kiertueet) ja pitivät noin 300 koulutusluen-toa.

Lakimiehet kouluttautuivatKaikki liittoyhteisön lakimiehet jatkoivat kouluttautu-mista asunto-osakeyhtiölakiin käymällä läpi ja linjaa-malla lain tulkintoja. Liiton, Uudenmaan yhdistyksen, Varsinais-Suomen yhdistyksen sekä Keski-Suomen yh-distyksen lakimiehet ja/tai lakimiestaustaiset toimin-nanjohtajat tekivät tiiviisti yhteistyötä.

Toimintavuoden aikana Kiinteistöliiton lakiyksikössä ta-pahtui henkilövaihdoksia, joiden johdosta lakimiesten koulutustarve jakautui aiempaa korostuneemmin pe-rus- ja toisaalta erityiskysymysten hallintaan.

Liittoyhteisön lakimiehille järjestettiin kaksi kokopäivän koulutustilaisuutta (sisältäen KIINKOn Kiinteistöjuridiik-kapäivän 14.5.2013) ja yksi puolen päivän tilaisuus, joissa asunto-osakeyhtiölain tulkinnoista keskusteltiin innokkaasti.

Lakimiehet tekivät myös tulkintoja ja jakoivat osaamista yhteisessä sähköpostiringissä, viikoittaisessa juristipala-verissa ja pienryhmissä päivittäin. Haasteita aiheuttivat erityisesti äänileikkurin soveltaminen, osakkaan esteel-lisyys ja yksittäisen taloyhtiön lunastuslausekkeen sekä vastikemääräysten soveltaminen rinnan lain kanssa. Li-säksi pohdittiin asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §:ssä säädetyn hyvityksen käytännön laskemistapaa. Lakimie-hiä osallistui myös muihin alan koulutuksiin kuten 3D-kiinteistönmuodostukseen.

Perjantaiaamujen juristipalaverikäytäntöä muutettiin in-formatiivisempaan suuntaan lisäämällä tiedotusta lain-säädännöstä ja oikeuskäytännöstä sekä käymällä läpi opetustarkoituksessa vaativampia neuvonta- tai lausun-tokysymyksiä. Perjantaiaamun juristipalavereissa vieraili 2013 kouluttamassa myös hissiasiamies Simo Merilä 15.11. Helsingin hissiasioista sekä yleisistä hisseihin liit-tyvistä kysymyksistä ja Sähköinfon Ville Reinikainen 22.11. määräyksen 65/2013 Mukaisista sisäverkoista.

Toiminnanjohtajapäivät ja yhdistyssihteerien koulutusJäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin toi-minnanjohtajapäiviä aiempien vuosien tapaan. Usein päivien yhteydessä pidettiin myös järjestötoimikunnan kokous. Yhdistyssihteerien koulutuksia järjestettiin JTJ-klinikan yhteydessä.

OK-opintokeskuksen koulutuksetKiinteistöliitto ja jäsenyhdistykset toteuttivat osan kou-lutuksistaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Vuonna 2013 OK:n kanssa toteutettiin yhteensä 87 kou-lutustilaisuutta, joiden yhteistuntimäärä oli yhteensä 320 tuntia.

Sisäiset koulutukset 2013

10.1. Toiminnanjohtajapäivä

11.1. Rakennusalan yleiset sopimusehdot -koulutus

28.-29.1. Henkilöstön kehityspäivät

14.2. Jäsentietojärjestelmäklinikka

14.2. Toiminnanjohtajapäivä

18.4. Jäsentietojärjestelmäklinikka

15.5. Lakipalveluiden virkistyspäivä

30.-31.5. Henkilökunnan työhyvinvointipäivät

10.-11.6. Viestintäkoulutus yhteistyössä Omakotiliiton kanssa

14.6. Lakikoulutus

19.6. Lakipalveluiden yksikköpäivä

13.9. Tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikköpäivä

14.8. Viestintä- ja yhteyspalveluiden yksikköpäivä

19.8. Johtoryhmän suunnittelupäivä

18.9. Jäsentietojärjestelmäklinikka

25.10. Lakipalveluiden toimintasuunnitelmapäivä & Lakiseminaari

1.11. Toiminnanjohtajapäivä

6.11. Johtoryhmän suunnittelupäivä

27.11. Jäsentietojärjestelmäklinikka

19

Uudet oppaat ja työkalutKorjaushanke haltuun – hallituksen pikaopasKiinteistöliiton asiantuntijat kirjoittivat korjaushank-keita toteuttavien taloyhtiöiden hallitusten avuksi Kor-jaushanke haltuun – hallituksen pikaopas –teoksen. Oppaassa kerrotaan käytännön toimenpiteistä, jotka ta-loyhtiön johdon on ymmärrettävä ja osattava korjaus-hankkeen onnistumiseksi.

Taloyhtiön on hahmotettava korjaushankkeen kulku aina lähtötilanteesta korjaustyön takuuajan kysymyk-siin asti. Oppaassa käsitellään korjaushanketta tyypilli-simmän urakkamuodon eli pääurakkamuodon (koko-naisurakka tai jaettu urakka) näkökulmasta. Pääurakka-muotoisessa hankkeessa tilaaja hankkii suunnittelun ja urakoinnin erillisillä sopimuksilla.

Taloyhtio.net-sivuilla julkaistun oppaan kirjoittivat van-hempi lakimies Jaana Sallmén ja kehityspäällikkö Jari Virta.

Vakuuta oikein -opasKiinteistöliiton perus-tama projektiryhmä jul-kaisi Vakuuta oikein -ai-neiston Taloyhtio.net -si-vuilla. Raportin tarkoi-tuksena oli tuottaa talo-yhtiöiden hallitusten käyttöön taloudellisten riskien hallinnan työka-luja.

Työryhmään kuuluivat neuvontalakimies Miia La-

vonen, myyntijohtaja Antero Miikki Colemont Finland Oy:stä ja pääekonomisti Jukka Kero.

Energiaeksperttimateriaalin uudistaminenMotiva Oy tilasi Kiinteistöliitolta taloyhtiöiden energia-eksperttimateriaalien päivittämisen vastaamaan nyky-päivän vaatimuksia. Motiva Oy hyödyn-tää aineistoa kulut-tajien energianeu-vonnassa ja liitolla on oikeus käyttää aineistoa omassa neuvonta- ja koulutustyössään. Hankkeen projektipääl-likkönä toimi Petri Pylsy ja hankkeeseen osallistui myös Timo Tossavainen. Hanke alkoi lokakuussa 2012 ja val-mistui lokakuussa 2013. Hankkeessa oli mukana myös Suomen Isännöintiliitto ry.

Tuotettua aineistoa voi mikä tahansa taloyhtiö käyttää tiedon lähteenä pohtiessaan arkisia keinoja energiate-hokkuuden parantamiseen. Vapaaehtoisella energiaek-sperttitoiminnalla pyritään kannustamaan ottamaan energiatehokkuus osaksi asumisen arkea Lisätietoja ek-sperttitoiminnan käynnistämisestä ja itse energiaeks-

perttiaineisto on luettavissa osoitteessa www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiaeksperttitoiminta

Kiinteistöliiton jäsenedut ja -palvelut -opasJäsentyytyväisyyskysely 2012 toi esille, että nykyiset jä-senet eivät ole tietoisia kaikista neuvonta- ja muista jä-senpalveluista, joita heidän käytettävissään on. Siksi Kiinteistöliitto julkaisi helmikuussa 2013 Kiinteistöliiton jäsenedut ja -palvelut -oppaan, joka toimitettiin jäsen-korttien mukana jäsentalojen puheenjohtajille ja isän-nöitsijöille. Neuvontapalvelujen esittely oli oppaassa tärkeässä roolissa.

20

Henkilöstö ja talousLiiton strategian tavoitteena on vahvistaa toi-minnan jäsenmaksuperusteisuutta ja ottaa jä-senmaksutasojen määrityksessä huomioon to-teutuva yleinen ansiotason kehitys. Tavoitteena on, että jäsenmaksutuloilla voidaan kattaa noin 75 prosenttia liiton toimintamenoista.

Kiinteistöliiton toimisto on jaettu kolmeen palveluyk-sikköön: lakipalveluihin (päälakimies Jenni Hupli), vies-tintä- ja yhteyspalveluihin (yhteysjohtaja Timo Tossavai-nen) sekä tutkimus- ja kehityspalveluihin (pääekono-misti Jukka Kero). Yhteysjohtaja Timo Tossavainen on toiminut toimitusjohtajan sijaisena.

Henkilöstön kehityspäivät pidettiin tammikuussa. Li-säksi järjestettiin palveluyksiköiden omat kehityspäivät. Henkilöstötyytyväisyyskyselyn ja kehityspäivien perus-teella uudistettiin liiton toimiston ja palveluyksiköiden työskentely- ja toimintatapoja. Toimintojen ja tiedon-hallinnan kehittämisessä on hyödynnetty myös Plazaa (LiittoPlaza ja ToimielinPlaza), joka on toteutettu Share-Point-palvelualustalla. Plazan uudistamistyö käynnistet-tiin marraskuussa 2013.

Henkilöstön osaamistasoa on kehitetty ja ylläpidetty sekä sisäisellä koulutuksella että osallistumalla ulko-puoliseen koulutukseen. Sisäisiin koulutuksiin on kut-suttu myös jäsenyhdistyksien työntekijöitä ja luotta-mushenkilöitä. Henkilökunnan työkyvyn ylläpitämiseksi on järjestetty mm. työhyvinvointipäivät Vierumäellä, tuettu liikunnan- ja kulttuurin harrastamista, osallis-tuttu kuntoilukampanjoihin sekä henkilökunnan yhtei-siä tapahtumia.

Liiton lakineuvontojen toimivuutta ja neuvontaresurs-sien riittävyyttä on seurattu keräämällä neuvontoihin tulleiden puheluiden määriä keväällä (maalis-huhti-kuussa). Lakineuvonnan kehittämiseksi toteutettiin ke-väällä lakineuvonnan asiakastyytyväisyyskysely neuvon-tapalvelua käyttäneille toisen kerran.

Liiton tärkeimpiä investointeja olivat Malmin asematie 6:ssa sijaitsevan liiketilan peruskorjaaminen Kiinteistö-alan Kustannus Oy:n uudeksi toimitilaksi 1.6.2013 läh-tien sekä Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kalevassa toteute-tut korjaukset (mm. pihaovet).

Liiton toiminnan taloudellinen perusta pysyi vahvana vuonna 2013. Jäsenyhdistyksien jäsenmäärän kasvu vahvisti liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoi-tusta. Liiton jäsenmaksutuotot olivat 2 594 000 euroa (v. 2012: 2 342 000 euroa). Kun jäsenmaksutuloista vä-hennetään Suomen Kiinteistölehden tilausmaksut, yh-distyksille maksetut jäsenhankintapalkkiot sekä Kiin-teistöpalvelut ry:lle välitettävät jäsenmaksut, oli netto-tuotto noin 1 254 000 euroa (v. 2012: 1 080 000 euroa). Nettojäsenmaksutuotoilla katettiin n. 60 % liiton varsi-naisen toiminnan kuluista.

Toimintavuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia alentaa jäsenlehtitilauksista maksettavaa arvonlisäveroa (10 % lisäkustannus). Selvityksen tuloksena päätettiin jatkaa nykykäytäntöä, jossa liitto tilaa Suomen Kiinteis-tölehden jäsenetuna jäsenyhdistyksiensä jäsenille ja maksaa tilauksista 10 prosentin arvonlisäveron.

Tilikauden tappio oli -454 000 euroa (v. 2012: +58 000 euroa). Tilikauden tappio johtui pääasiassa Malmin ase-matie 6:ssa tehdyistä korjausinvestoinneista, jotka kir-jattiin kokonaan kuluksi tilinpäätöksessä.

Tytär- ja osakkuusyhtiöistä liitto sai osinkotuottoja 371 000 euroa (v. 2012: 636 000 euroa). Osinkotuottojen taso johtui erityisesti siitä, että Suomen Talokeskus ei maksanut toisena vuotena peräkkäin lainkaan osinkoa. Lisäksi Kiinteistöalan Kustannus Oy:n maksama osinko laski.

21

Tytär- ja osakkuusyhtiötKiinteistöalan Kustannus Oy – REP Ltd

Kiinteistöalan Kustannus Oy on Suomen Kiinteistöliiton omistama kustannusyhtiö. Se kustantaa ja julkaisee kiinteistöalan kirjallisuutta, lomakkeita sekä Suomen Kiinteistölehteä ja Locus-lehteä. Yhtiö harjoittaa myös messu- ja näyttelytoimintaa.

Vuonna 2013 Suomen Kiinteistölehden numerokohtai-nen keskilevikki oli 34 000 kappaletta (LT 2012). Luki-joita lehden kullakin 10 numerolla oli 117 000. Locus il-mestyi neljä kertaa 5 000 kappaleen painoksina.

Kiinteistöalan Kustannus Oy:n liikevaihto oli 3,1 miljoo-naa euroa (3,1 milj. euroa), tilikauden voitto 116 000 euroa (26 000 euroa), ja henkilöstömäärä oli keskimää-rin 14 (18). Vuonna 2013 yhtiö maksoi Suomen Kiinteis-töliitolle osinkoa 100 000. Lisäksi yhtiö maksoi Kiinteis-töliitolle kustannusoikeusmaksua.

Yhtiön toimintojen kehittämistä jatkettiin mm. otta-malla käyttöön ajanmukainen myynti-, markkinointi- ja sisällön- tuotantojärjestelmä. Yhtiössä siirryttiin matrii-siorganisaatioon ja sen kautta tehostettiin erityisesti markkinointitoimintaa ja toteutettiin puhelinmyynnin ulkoistaminen. Kopsut -liiketoiminta myytiin Multiprint Oy:lle 31.12.2013.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi toimitusjoh-taja, rahoitusneuvos Matti Inha. Muut hallituksen jäse-net olivat Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Jorma Koutonen, Markku Huusko, Pertti Satopää ja Veijo Hy-värinen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi filosofian mais-teri, eMBA Veli-Pekka Tihlman.

Suomen Talokeskus Oy (1.1.2014 Talokeskus Yhtiöt Oy)

Kiinteistöliitto omistaa 59,9 prosenttia Suomen Talokes-kus Oy:stä (1.1.2014 Talokeskus Yhtiöt Oy:stä).

Suomen Talokeskus Oy täytti 90 vuotta vuonna 2013, ja se on alallaan Suomen vanhin insinööritoimisto. Yh-tiön toiminnasta julkaistiin 90-vuotishistoriikki.

Talokeskus-konsernin muodostavat neljä itsenäistä yh-

tiötä: emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy sekä tytäryhtiöt Agenteq Solutions Oy, Rakennuttajapalvelu Markku Haikala Oy, ja 22.10. 2013 perustettu Talokeskus Yhtiöt Oy, jonka toiminimi vaihdettiin päittäin emoyhtiön kanssa 1.1.2014. Talokeskus-konserni on yksi suurimpia kiinteistöalalle asiantuntija- ja tiedonhallintaratkaisuja tarjoava toimija.

Talokeskus-konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2013 7,5 % 22,2 miljoonaan euroon (20,6 milj. euroa). Kon-sernin liikevoitto oli 2,1 miljoonaa euroa (1,3 milj. eu-roa). Tilikauden voitto oli 1,4 miljoonaa euroa (0,6 milj. euroa). Konsernin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 210 (177).

Suomen Talokeskus Oy tuotti kiinteistöjen omistajille ja käyttäjille sekä kiinteistöjä hallinnoiville palveluntuot-tajille korjaus- ja uudisrakentamisen suunnittelupalve-luita, kiinteistönpidon asiantuntijapalveluita sekä ener-gianhallinnan palveluita. Toimintaa jatkettiin Helsin-gissä, Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa, mistä käsin palveluita tarjottiin myös muille paikkakunnille. Tampe-reen toimipiste suljettiin, koska liiketoimintaa ei saatu käynnistettyä toivotulla tavalla.

Suomen Talokeskus Oy:n liikevaihto oli 15,4 miljoonaa euroa (14,4 milj. euroa). Yhtiön liikevoitto oli 0,6 miljoo-naa euroa (-0,02 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 3,5 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa). Henkilökunnan määrä oli keskimäärin 65. Vuonna 2013 yhtiö ei maksanut osinkoa.

Tytäryhtiö Agenteq Solutions Oy harjoitti tilikauden ai-kana Tampuuri – toiminnanohjausjärjestelmän sekä La-tomo-julkaisujärjestelmän myyntiä sekä aikaveloituk-seen perustuvaa ohjelmistopalvelujen myyntiä. Kaikki tuotteet ja projektit olivat tietoverkoissa toimivia järjes-telmiä.

Yhtiön liikevaihto oli 7,3 miljoonaa euroa (6,8 milj. eu-roa), ja tilikauden voitto 0,8 miljoonaa euroa (2,0 mil-joonaa euroa). Yhtiö maksoi emoyhtiölle konserniavus-tusta 1,5 miljoonaa euroa. Henkilökunnan määrä oli keskimäärin 65.

Agenteqin hallituksen puheenjohtajana toimi 3.4.2013 saakka Harri Seppä, ja sen jälkeen Karri Virtanen. Halli-tuksen jäseninä toimivat 22.11.2013 Harri Hiltunen, Harri Seppä ja Karri Virtanen. 22.11.2013 hallituksen jä-senenä oli Karri Virtanen, ja varajäsenenä Matti Pasa-nen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Juha Borenius.

Liitto on toiminut yhteistyössä Talokeskuksen kanssa. Yhteisvoimin on osallistuttu mm. erilaisiin asiantuntija-tapaamisiin. Talokeskus on liiton tärkeä asiantuntijataho alan lausuntojen valmistelussa.

Suomen Talokeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi Harri Seppä, ja muina hallituksen jäseninä Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Juhani Kolehmainen, Kaisa Leiwo, Olavi Merikanto, Reetta-Maria Tolonen-Salo ja Erkka Valkila. Suomen Talokeskuksen toimitusjohta-jana toimi Karri Virtanen.

22

Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Kiinteistöalan Koulutuskeskus on ajankohtaiskoulutus-yhtiö, jonka osakekannasta liitto omistaa 51 prosenttia.

Koulutuskeskus järjestää ajankohtaisseminaareja, yritys-kohtaista koulutusta, valmennusta ja konsultointia sekä tarjoaa henkilöstövalintapalveluita (Rekryverkko).

Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen liikevaihto oli 2,6 mil-joonaa euroa, tilikauden voitto 136 000 euroa ja henki-lökuntaan kuului 12,5 henkeä.

Vuonna 2013 yhtiö maksoi Suomen Kiinteistöliitolle osinkoa 153 000 euroa.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Pekka Kouri. Kiinteistöliittoa yhtiön hallituksessa edustivat lisäksi Ahto Aunela, Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Jouni Lehtinen, Janne Heiliö ja Raimo Kiljunen (varajäsen). Yhtiön toimitusjohtajana toimi varatuomari, opetusneu-vos Keijo Kaivanto. Yhtiön hallitus toimi myös Kiinteis-töalan Koulutussäätiön hallituksena.

Kiinteistöalan Koulutussäätiö on yleishyödyllinen sää-tiö. Säätiön tarjoamasta koulutustoiminnasta vastaa Kiinteistöalan Koulutussäätiön Ammatillinen Oppilaitos, joka on opetushallituksen valvoma valtakunnallinen erikoisoppilaitos.

Koulutussäätiö järjestää pitkäkestoisia koulutusohjel-mia, omia tutkintoja, osuuksia ammattikorkeakoulutut-kinnoista sekä virallisia ammattitutkintoja. Oppilaitok-sessa on ollut järjestettävänä Isännöinnin sekä Kiinteis-tönvälitysalan ammattitutkinnot. Lisäksi Johtamisen eri-koisammattitutkinnon valmistavaa koulutusta on järjes-tetty isännöinti- sekä kiinteistöalalla työskenteleville henkilöille yhteistyössä muiden koulutusyhteisöjen kanssa.

Kiinteistöalan Koulutussäätiön liikevaihto 5,1 miljoonaa euroa, tilikauden ylijäämä 161 000 euroa ja henkilökun-taan kuului 28 henkeä.

Kiinteistöalan Koulutuskeskus on yhdessä Kiinteistöalan Koulutussäätiön kanssa suunnitellut ja toteuttanut isän-nöintiin, kiinteistöliiketoimintaan, kiinteistönvälityk-seen, rakennuttamiseen ja asumiseen liittyvää koulu-tusta. Kiinteistöliiton toimihenkilöitä on osallistunut Koulutuskeskuksen ja Koulutussäätiön ohjelmiin osal-listujina, luennoitsijoina ja koulutuksen suunnitteluryh-mien jäseninä.

Vuodesta 2003 lähtien Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy on ollut Kiinteistö Oy Anna-Kalevan 5. kerroksen koulutus- ja kokoustilojen päävuokralainen. Koulutus-, kokous- sekä juhlakäyttöön soveltuvia tiloja vuokrataan pääosin ulkoisille asiakkaille AnnaK -nimellä.

http://annak.kiinko.info

KTI Kiinteistötieto OyKTI Kiinteistötieto Oy on vuonna 1999 perustettu infor-maatio-, tutkimus- ja asiantuntijapalveluja tarjoava asiantuntijayritys. Kiinteistöliiton omistusosuus yhtiössä on 35 prosenttia.

KTI:n asiakkaita ovat suomalaisilla kiin-teistömarkkinoilla toimivat kiinteistö-sijoittajat, tilankäyttäjäyritykset, sekä alan management- ja asiantuntijapal-veluyritykset.

KTI:n liikevaihto vuonna 2013 oli 2,3 miljoonaa euroa, ja tilikauden voitto 338 000 euroa eu-roa ja henkilökunnan määrä keskimäärin 21 henkilöä. V. 2013 yhtiö maksoi osinkoa liitolle 118 000 euroa.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi insinööri Erkka Valkila. Kiinteistöliittoa yhtiön hallituksessa edus-tivat pääekonomisti Jukka Kero ja toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 3.4.2013 saakka. Everstiluutnantti Pekka Kouri valittiin Leiwon tilalle hallitukseen 3.4.2013 läh-tien. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Hanna Kaleva.

Kiinteistöosakeyhtiö Anna-KalevaKiinteistöliitto omistaa 33,4 prosenttia vuonna 1898 val-mistuneen Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kalevan osake-kannasta.

Kiinteistössä sijaitsee liiton toimiston lisäksi Kiinteistö-liitto Uusimaan, ja Suomen Vuokranantajat ry:n toimit-lat sekä Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toimitilat kesään 2013 asti. Kiinteistön myymälähuoneistot sekä osa toi-mitiloista on vuokrattu ulkopuolisille.

Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen kiinteistöyhtiöltä vuokraamat AnnaK-koulutus- ja neuvottelutilat ovat ol-leet aktiivisessa käytössä. Koulutuskeskus järjestää ti-loissa koulutustilaisuuksiaan sekä tarjoaa kokous- ja

23

koulutuspalveluja ulkopuolisten käyttäjien lisäksi omis-tajayhteisöille.

Johtuen kiinteistössä havaituista sisäilmaongelmista to-teutettiin laajat tutkimukset ongelmien syiden selvittä-miseksi, ja korjaustoimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. V. 2013 uusittiin myös kiinteistön sisä-pihan ulko-ovet.

Kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi everstiluutnantti Pekka Kouri. Liittoa yhtiön hallituk-sessa edustivat toimitusjohtaja Harri Hiltunen ja pääla-kimies Anu Kärkkäinen (29.5.2013 saakka) ja päälaki-mies Jenni Hupli (29.5.2013 lähtien). Kiinteistöosakeyh-tiön isännöitsijänä on toimi KTM Peter Estlander (Oy Estlander & Co Ab).

Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy

Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy on Kiinteistölii-ton omistama palveluyhtiö. Vuosi 2013 oli yhtiön 25. toimintavuosi. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen maksullista kiinteistöjuridiikan puhelinneuvontaa, Taloyhtio.net-portaalin (24 800 rekisteröitynyttä käyttäjää) sekä juridisten toimeksiantojen hoitamista. Lisäksi yhtiö toi-mii messutapahtumien ja kiertueiden järjestäjänä. Yh-tiön maksullinen neuvonta vastasi toimintavuonna n. 2 000 asiakaspuheluun.

Juridisia toimeksiantoja jäsentaloyhtiöille laadittiin noin 140, pääasiassa yhtiöjärjestyksien muutoksia.

Yhtiö jatkoi Energiaviisas asuintalo –kiertueen toteut-tamista. Kiertue suuntautui 12 paikkakunnalle käsit-täen 24 tilaisuutta. Kiertuetapahtumien yhteydessä on yhteistyöyrityksien ostamat messuosastot. Uutena kier-tueena yhtiö käynnisti lokakuussa 2013 Korjaushanke haltuun kiertueen, joka käsittää 26 tilaisuutta 13 paik-kakunnalla.

Yhtiön liikevaihto oli 179 000 euroa, ja tilikauden tap-pio – 4 000 euroa. Yhtiön palveluksessa oli yksi vakitui-nen lakimies.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Matti Inha, ja muina jäseninä Harri Hiltunen ja Timo Tossavainen. Yh-tiön toimitusjohtajana toimi Harri Hiltunen.

Tilaisuudet ja tapahtumat

Korjaushanke haltuun -kiertueKiinteistöliitto yhteistyö-kumppaneineen toteutti lokakuusta 2013 alka-neen Korjaushanke hal-tuun -kiertueen. Kiertue jatkuu keväällä 2014 vielä kuudella tilaisuudella. Kiertueen tavoitteena on edesauttaa taloyhtiöiden korjaushankkeiden onnis-tumista.

Seminaarikiertueen ammattilaisiltapäivä on suunnattu isännöitsijöille ja muille kiinteistö- ja rakennusalan am-mattilaisille. Koulutusilta on kohdennettu taloyhtiöiden osakkaille ja hallituksen jäsenille. Kiertueella on mu-kana myös 14 yrityksen näyttelyosasto.

Kiertue vieraili vuoden 2013 puolella seitsemällä paik-kakunnalla (Helsinki, Pori, Jyväskylä, Kouvola, Lappeen-ranta, Lahti ja Tampere) ja saavutti yli 1 100 osallistu-jaa. Lisäksi kiertue sai kullakin kiertuepaikkakunnalla järjestetyn lehdistötilaisuuden ja korjaushankkeita kä-sittelevän tiedotteen kautta hyvin näkyvyyttä sekä pai-kallisissa että valtakunnallisissa tiedotusvälineissä.

Kiertueen projektipäällikkönä toimi vanhempi lakimies Jaana Sallmén. Liitosta kiertueen käytännön toteutta-

miseen osallistuivat aktiivisesti myös vanhempi lakimies Kristel Pynnönen, kehityspäällikkö Jari Virta, viestintäassistentti Hanna Riihimäki, assistentti Elsa Kai-jala, yhteysjohtaja Timo Tossa-vainen ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. Luennoitsi-joina toimi Sallménin, Pynnö-sen ja Virran lisäksi osastopääl-likkö Tom Lindborg Suomen Ta-lokeskus Oy:stä.

24

Energiaviisas asuintalo -kiertueKiinteistöliitto, Rakennusteollisuus RT, LVI-talotekniikkateolli-suus, Suomen LVI-liitto ja ympäristöministeriön koor-dinoima Kosteus- ja hometalkoot järjestivät yhteis-työssä Energiaviisas asuintalo -kiertueen. Kiertue oli osa Kiinteistöliiton ERA17-toimenpidepakettia ”Energi-aviisaat valinnat tunnetuiksi rakentajille ja remontoi-jille”. Kiertueella kerrottiin kerros- ja rivitaloyhtiöiden näkökulmasta uudistuvasta energiatodistuslainsää-dännöstä ja uusista korjausrakentamista käsittelevistä energiatehokkuusmääräyksistä.

Kiertue vieraili yhteensä 12 paikkakunnalla lokakuusta 2012 helmikuuhun 2013 (Lahti, Oulu, Kuopio, Turku, Pori, Helsinki, Tampere, Vantaa, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki ja Kotka). Seminaarikiertueen ammattilaisilta-päivä oli suunnattu urakoitsijoille, suunnittelijoille, isän-nöitsijöille ja muille kiinteistö- ja rakennusalan ammat-tilaisille. Koulutusilta oli taloyhtiöiden osakkaille ja hal-lituksen jäsenille. Kiertueella oli myös mukana noin 10 yrityksen näyttelyosasto.

Kiertue keräsi yhteensä lähes 2 400 osallistujaa. Palaut-teiden mukaan he olivat seminaareihin hyvin tyytyväi-siä. Yli 90 prosenttia oli sitä mieltä, että tilaisuus oli ko-konaisuudessaan hyvä tai kiitettävä ja lähes 100 pro-senttia vastaajista koki, että tilaisuus täytti odotukset joko kokonaan tai osittain.

Seminaareissa saatiin aikaan paljon hyvää keskustelua. Keskustelun aiheita olivat muun muassa energiatodis-tuksen merkitys ja hyöty, energiamääräykset ja niiden kustannustehokkuus sekä resurssien riittävyys esimer-kiksi rakennusvalvonnassa. Lisäksi osallistujat pohtivat, että onko osaavien energiatodistuksen laatijoita tar-peeksi, ja onko käytännöllisiä ohjeita sekä laskentatyö-kaluja saatavilla.

Kiertueen projektipäällikkönä toimi energia-asiantuntija Petri Pylsy. Liitosta kiertueen käytännön toteuttamiseen osallistuivat aktiivisesti myös viestintäassistentti Hanna Riihimäki, assistentti Elsa Kaijala, yhteysjohtaja Timo Tossavainen ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. Luen-noitsijoina toimivat kaikkien järjestäjäorganisaatioiden asiantuntijat.

Kiinteistö 2013 -messutKiinteistö 2013 -messut pidettiin 13.-15.11. Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma järjestettiin 14. kerran.

Kiinteistömessujen avauspuheenvuoron piti kansan-edustaja Osmo Soininvaara. Hän ennusti, että Helsingin seudulla asuu 30 vuoden kuluttua yli puoli miljoonaa asukasta enemmän kuin nyt. Soininvaara kysyikin, että miksi kansa haluaa kaupunkien keskustoihin, kun en-nen unelmana oli omakotitalo kaupungin ulkopuolella tai jos siihen ei ollut varaa, niin lähiöön nyt kuitenkin? Vastauksenaan hän esitti, että muutama kymmenen vuotta sitten kaupunkien keskustat olivat meluisia ja saasteisia. Haluttiin valoisiin ja terveellisiin lähiöihin. Sitten tuli lyijytön bensa ja katalysaattorit. Isoihin kau-punkeihin tulivat metrot ja ratikat. Talokohtainen läm-mitys vaihdettiin puhtaaseen kaukolämpöön.

Suur-Helsingin yli miljoonasta asukkaasta alle 200 000 mahtuu asumaan kantakaupungissa. Muut on pako-tettu epäkaupunkiin, lähiöihin. Keskusta-asumisen kas-vanut suosio näkyy selkeimmin suurissa kaupungeissa, koska kaikki halukkaat eivät keskustoihin mahdu. Se on nostanut keskusta-asuntojen hinnat järjettömyyksiin.

Kiinteistöliitto oli mukana tuottamassa messujen laadu-kasta seminaariohjelmaa järjestämällä tietoiskuja joka päivä KiinteistöPlaza-ohjelmalavalla. Plazan yhteydessä oli liiton messuosasto, jolla vieraili vilkkaasti kävijöitä. Plazalla valotettiin mm. energiatehokkuuskysymyksiä, asumiskustannuksia ja tilaajavastuun merkitystä.

Tapahtumakokonaisuus oli avoinna ammattilaisille kes-kiviikosta perjantaihin. Samanaikaisesti Messukeskuk-sessa järjestettiin kahdeksan synergistä tapahtumaa: Kiinteistö, FinnSec, Väri ja Pinta, ViherTek, Julkisivu, Puh-tauspalvelu, AudioVisual ja Sähkö.

Kolmen päivän aikana ensisijaisesti Kiinteistö 2013 -messuille rekisteröityi 5 013 kävijää, ja yhteensä niihin tutustui 10 016 messuvierasta.

25

Taloyhtiö 2013 -tapahtuma 10.4. HelsingissäTaloyhtiötapahtuma ja taloyhtiöiden hallitusforum yh-distettiin ja ensimmäinen uusimuotoinen tapahtuma – Taloyhtiö 2013 – järjestettiin 10.4. Helsingin Messukes-kuksessa. Tilaisuudessa oli monipuolinen seminaaritar-jonta sekä kattava näyttely.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen Kiinteistö-liitto, Kiinteistöliitto Uusimaa, Kiinteistöalan Koulutus-keskus ja Kiinteistöalan Kustannus Oy. Tilaisuus onnis-tui erinomaisesti ja se kokosi yhteensä noin 1 500 osal-listujaa, joten osallistujamäärä nousi merkittävästi edel-lisvuosista.

Vuoden putkiremontti 2013 -kilpailuKiinteistöliitto, Kiinteistölehti ja AKHA järjestivät Vuo-den putkiremonttikilpailun neljättä kertaa. Voittajaksi nousi kovatasoisessa kilpailussa Helsingin Munkkinie-messä sijaitseva, vuonna 1971 valmistunut As Oy Perus-tie 36-40.

Kilpailussa jaettiin siihen osallistuneiden hankkeiden kovan tason vuoksi vain ensimmäinen palkinto. Tasavä-kisten kilpailuehdotusten vuoksi toista palkintoa, eikä kunniamainintaa voitu jakaa

As Oy Perustie 36-40:n hanke toteutettiin poikkeuksel-lisen tehokkaasti tavoitehintaisena projektinjohtourak-kana. Mallia on aiemmin käytetty pääasiassa uudisra-kentamisessa.

Taloyhtiö toteutti urakan rohkeasti, vaikka korjaushank-keille tyypillisiä riskejä ei hinnoiteltu urakkaan sisälty-viksi. Hankkeen viestintä hoidettiin ainutlaatuisesti ta-loinfo.com -palvelulla, kuudella eri sähköisellä kana-valla: tekstiviestein, sähköpostitse, sähköisellä ilmoitus-taululla porraskäytävissä, Facebook-tilin kautta, osak-kaiden www-sivulla ja Itellan automaattipostituksella.

Putkiremonttikilpailun palkintojen jako toteutettiin näyttävästi Kiinteistömessuilla 13.11.2013.

NeuvottelupäivätKiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivät järjestettiin 27.-28.8.2013 Porvoon Sannaisissa. Erityisenä aiheena käsiteltiin Kasvava vaikuttaja -strategian päivittämistä. Neuvottelupäivillä kartoitettiin liittoyhteisön nykytilaa ja kehityskohteita sekä haettiin yhteisiä tavoitteita tu-levaisuuden tekemiseen. Pyrkimyksenä on yhteistyön tiivistäminen ja toiminnan tuloksellisuuden parantami-nen koko liittoyhteisössä.

Neuvottelupäivillä jäsenyhdistysten puheenjohtajat ja toimihenkilöt, liiton hallitus ja toimihenkilöt sekä osak-kuusyhtiöiden edustajat pohtivat yhdessä toimintaym-päristömme muutoksia vuosina 2014-2020 sekä niiden vaikutuksia toimintaamme.

Kiinteistöliittoyhteisön palvelukokonaisuutta käsiteltiin liiton ja yhdistysten jäsenpalveluiden sekä osakkuusyh-tiöiden kaupallisten palveluiden osalta. Ajankohtaiso-siossa oli esillä kyselyt ja tutkimustoiminta, asunto-osa-keyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito KIPI-hank-keen tavoitteiden ja tulevien aineistojen osalta, Korja-ushanke haltuun -kiertue 2013-2014, ajankohtaiskat-saus lainsäädäntöhankkeista, vaikuttaminen ja viestintä sekä paljon keskustelua ajankohtaisista asioista.

KIRA-mediatapaaminenKIRA-viestintäryhmä järjesti mediatapaamisen kymme-nen vuoden ikään tulleessa Espoon Kaivomestari-kiin-teistössä. Kaivomestari on Suomen ensimmäinen elin-kaarimallilla toteutettu kiinteistö.

Tilaisuuden viesti toimittajille oli, että kun vastuu suun-nittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta keskitetään yk-siin käsiin, on tuloksena vielä vuosien jälkeenkin lähes uudenveroisessa kunnossa olevat tilat. Jotta nämä laa-dukkaasti rakennetut talot olisivat jatkossa sääntö ei-vätkä poikkeus, KIRA-foorumi vaatii, että talorakennus-hankkeiden verokohtelu tuodaan samalle viivalle väy-lärakentamisen kanssa.

KIRA-foorumi 2013Vuoden 2013 KIRA-foorumi järjestettiin 19.11. Finlan-dia-talolla Helsingissä. Teemana oli Fiksu rakennettu ympäristö. Foorumiin osallistui lähes 600 alan ammat-tilaista.

Mikä on fiksu kaupunki (Smart City)? Kysymykseen vas-tasi foorumissa Business Oulun johtaja Juha Ala-Mur-sula. Fiksu kaupunki muun muassa tunnistaa ja hyväk-syy talouselämän muutokset ja on valmis investoimaan tulevaisuuden yhteisöjen tarpeisiin. Fiksu kaupunki osaa myös käyttää olemassa olevia vahvuuksia uusien asioiden synnyttämiseksi ja kilpailukyvyn ylläpitämi-seksi. Tilaisuudessa luennoivat lisäksi Helsingin yliopis-ton kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka ja Suo-men Yliopistokiinteistöt Oy SYK:n dosentti Olli Niemi.

26

Henkilöt liiton toiminnassa 2013HallitusPuheenjohtajistoRahoitusneuvos Matti Inha, puheenjohtaja, Helsinki

Toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen, varapuheenjoh-taja, Tampere

Everstiluutnantti Pekka Kouri, varapuheenjohtaja, Hel-sinki

Toimitusjohtaja Pertti Satopää, varapuheenjohtaja, Turku

Muut jäsenet Riskienhallintajohtaja Janne Heiliö, Kotka

Isännöitsijä Juhani Hulkkonen, Mikkeli

Toimitusjohtaja Veijo Hyvärinen, Kuopio

Hallituksen puheenjohtaja Kari Iho, Helsinki

Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila, Helsinki (23.3. asti)

Toimitusjohtaja Harri Järvenpää, Kangasala

Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola, Turku (23.3. lähtien)

Pankinjohtaja Jouni Lehtinen, Helsinki

Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen, Helsinki

Asianajaja Tero Matsinen, Jyväskylä

Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto, Espoo

Asiamies Antti Mykkänen, Helsinki (23.3. lähtien)

Toimitusjohtaja, vastaava isännöitsijä Mikko Niskanen, Nokia

Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro, Helsinki

Isännöitsijä Martti Ojala, Pori

Kiinteistöneuvos Aaro Paakkola, Oulu

Toimitusjohtaja Fred Packalén, Helsinki

Lakimies Matti Pulkamo, Rovaniemi

Toimitusjohtaja Matti Riekkola, Hämeenlinna

Toimitusjohtaja Harri Seppä, Lahti

Toimitusjohtaja Jarmo Ullakonoja, Kaarina (23.3. asti)

Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus, Espoo

Toimitusjohtaja Harri Hiltunen, sihteeri, Espoo

Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa.

Hallituksen työvaliokuntaRahoitusneuvos Matti Inha, puheenjohtaja

Toimitusjohtaja Veijo Hyvärinen

Toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen

Everstiluutnantti Pekka Kouri

Riskienhallintajohtaja Janne Heiliö

Pankinjohtaja Jouni Lehtinen

Asianajaja Tero Matsinen

Toimitusjohtaja Pertti Satopää

Toimitusjohtaja Harri Seppä

Toimitusjohtaja Harri Hiltunen, sihteeri

Työvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana seitse-män kertaa.

Asunto-osakeyhtiötoimikuntaPaavo Marttila, puheenjohtaja, Päijät-Häme

Mika Artesola, Varsinais-Suomi

Anu Buri, Kanta-Häme

Hannu Hamari, Pohjois-Suomi

Seppo Junttila, Uusimaa (21.5. asti)

Orvo Kovero, Etelä-Pohjanmaa

Esa Markkanen, Uusimaa

Olavi Merikanto, Uusimaa

Raimo Peltovuori, Keski-Suomi

Markku Potinkara, Pohjois-Kyme

Anja Pujola, Pirkanmaa

Pertti Vesanto, Uusimaa (21.5. lähtien)

Kristel Pynnönen, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Marjukka Vainio, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.

JärjestötoimikuntaJorma Koutonen, puheenjohtaja, Kiinteistöliitto Pirkan-maa

Kai Haarma, Kiinteistöliitto Uusimaa

Harri Hiltunen, Suomen Kiinteistöliitto

Irja Putkuri-Niemistö, Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys

Mirjami Kauppinen, Kiinteistöliitto Itä-Suomi

Raimo Kiljunen, Kiinteistöliitto Päijät-Häme

Mia Koro-Kanerva, Suomen Vuokranantajat

27

Kaisa Leiwo, Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys

Pekka Luoto, Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

Taru Palokangas, Kiinteistöliitto Lappi

Mikko Rousi, Kiinteistöliitto Kanta-Häme

Arto Saarikoski, Vaasan Kiinteistöyhdistys

Marika Sipilä, Kiinteistöliitto Uusimaa

Sami Tammisto, Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi

Timo Tossavainen, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Järjestötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa.

KorjausrakentamistoimikuntaMikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy, puheenjohtaja

Juhana Heikonen, Kiinteistöliitto Uusimaa

Pertti Huhtanen, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy

Jari Hännikäinen, Kiinteistöliitto Uusimaa

Pentti Härkönen, Sähköinfo Oy

Harri Järvenpää, Kiinteistöliitto Pirkanmaa

Juhani Kortelainen, Kiinteistöliitto Etelä-Savo

Paavo Marttila, Kiinteistöliitto Päijät-Häme

Asko Mäkelä, Kiinteistöliitto Uusimaa

Harri Mäkinen, Suomen Talokeskus Oy

Pertti Varakas, Suomen Vuokranantajat

Petri Pylsy, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto, sihteeri

Jaana Sallmén, Suomen Kiinteistöliitto, sihteeri

Jari Virta, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto, sihteeri

Korjausrakentamistoimikunta kokoontui toimintavuoden ai-kana kolme kertaa.

VaalitoimikuntaJuhani Ruskeepää, puheenjohtaja

Antti Arjanne, Suomen Vuokranantajat

Riitta Järvenpää, Pirkanmaa

Paavo Marttila, Päijät-Häme

Paul Nouro, Uusimaa

Allan Pulkkinen, Itä-Suomi (23.3. lähtien)

Raimo Purovesi, Itä-Suomi (23.3. asti)

Jarmo Ullakonoja, Varsinais-Suomi

Timo Tossavainen, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Harri Hiltunen, Suomen Kiinteistöliitto

Vaalitoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kaksi ker-taa.

Veroasioiden toimikuntaVesa Korpela, puheenjohtaja, Veronmaksajain Keskusliitto ry

Ulla Maija Lehtonen, PELIKA net Oy

Tuija Korpelainen, Ernst & Young

Jaana Korpi, eMBA

Leena Romppainen, Castrén & Snellman

Tapio Tikkanen, Kirjurituote Oy

Tiina Hallberg, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto (8.1. asti)

Jukka Kero, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Joachim Lindholm, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Jaana Sallmén, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Veroasioiden toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.

VuokratalovaliokuntaAhto Aunela, puheenjohtaja, Tampereen Vuokratalosäätiö

Jukka Penttilä, varapuheenjohtaja, Sevas Oy

Harri Hiltunen, Suomen Kiinteistöliitto

Tuija Häkämies, Kotkan Asunnot Oy

Matti Korpela, Kiinteistö-Kys Oy

Johanna Laitala, Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit

Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskes-kus

Birgit Mäkinen, Kiinteistö Oy Pikipruukki

Kalevi Ranta, Kiinteistöosakeyhtiö Rova Talot

Matti Riekkola, Hämeenlinnan asunnot Oy

Marjatta Roth, Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolku

Markku Tyrväinen, Lahden vanhusten asuntosäätiö

Mika Tiiro, Simon kunta

Ari Urpulahti, YH-Asunnot Oy

Mika Vuori, A-Yhtiöt Oy

Juha Wennström, Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö KOAS

Seppo Ylitalo, Asuntopalvelu Oy

Päivi Yppärilä, Oulaisten Amiraali Oy

Jenni Hupli, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto (17.6. lähtien)

Anu Kärkkäinen, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto (31.5. asti)

Timo Tossavainen, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Vuokratalovaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.

28

Liiton toimihenkilötJohto ja taloushallintoToimitusjohtaja Harri Hiltunen

Johdon assistentti Jaana Kuoppala

Viestintä- ja yhteyspalvelutYhteysjohtaja Timo Tossavainen

Viestintäpäällikkö Marjukka Vainio

Järjestelmäasiantuntija Timo Erikäinen

Viestintäassistentti Hanna Riihimäki

Assistentti Saana Rosenberg

LakipalvelutPäälakimies Jenni Hupli (17.6. lähtien)

Päälakimies Anu Kärkkäinen (31.5. asti)

Vanhempi lakimies Tiina Hallberg (8.1. asti)

Neuvontalakimies Virpi Hienonen

Lakimies Maria Kulomäki

Lakimies Joachim Lindholm, Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy

Lakimies Maija Lukkari-Nyman, Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy (27.8. lähtien)

Lakimies Marja Pakarinen (2.1.–8.2.)

Lakimies Vesa Puisto (7.1. lähtien)

Vanhempi lakimies Kristel Pynnönen

Lakimies Johanna Reen (1.10. lähtien)

Lakimies Katri Salokorpi (18.3. lähtien)

Vanhempi lakimies Jaana Sallmén

Lakimies Elina Skarra (14.7. asti)

Assistentti Elsa Kaijala

Tutkimus- ja kehitystoimintaPääekonomisti Jukka Kero

Energia-asiantuntija Petri Pylsy

Kehityspäällikkö Jari Virta

Assistentti Elsa Kaijala

Liiton edustukset yhteisöissäVirpi HienonenKuluttajariitalautakunnan huoneenvuokrajaosto, va-rajäsen

Harri HiltunenEuroopan Kiinteistöfede-raation (EPF) hallitus

Kiinteistö- ja rakentamis-foorumin (KIRA) johto-ryhmä

Elävä kaupunkikeskusta ry, varapuheenjohtaja

Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallitus, varajäsen

Rakennustietosäätiön edustajisto, varajäsen

Suomen Talokeskus Oy:n hallitus, varapuheenjohtaja

Agenteq Solutions Oy:n hallitus, varapuheenjohtaja

Kiinteistöalan Kustannus Oy:n hallitus, varapuheenjoh-taja

Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n hallitus, varapu-heenjohtaja

Kiinteistöalan Koulutussäätiön hallitus, varapuheenjoh-taja

Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy, hallituksen jä-sen ja toimitusjohtaja

Kiinteistöosakeyhtiö Malmin asematie 6, hallituksen jä-sen

Suomen Tilaajavastuu Oy, hallituksen jäsen

Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kaleva, hallituksen jäsen

ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017-toimintaohjelma, seurantaryhmän jäsen

29

Jenni HupliEnergiatehokkuusdirektii-vin toimenpanon työryh-män mittaus ja laskutus -jaosto, art. 9-11, varajäsen (TEM)

Maankäyttö- ja rakennus-lain kokonaisarvioinnin seurantaryhmä (YM)

Ryhmärakennuttamiseen liittyvän lainsäädännön

muuttaminen – työryhmä (OM)

Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kaleva, hallituksen jäsen

Jukka KeroAlueellisen asuntomarkki-naennusteen ohjausryhmä (PTT)

Asumismenot 2011-2015 -selvityksen ohjausryhmä (PTT)

Euroopan Kiinteistöfede-raatio (EPF), EU Economic Governance Planning Law & Housing Rental Market Reform Committee

Jätealan yhteistyöryhmä (YM)

KTI Kiinteistötieto Oy:n hallitus

Rakennustietosäätiön edustajisto

Rakentamisen materiaalitehokkuus (RAMATE) –työ-ryhmä (YM)

Anu KärkkäinenKiinteistö Oy Anna-Kalevan hallitus

Energiatodistuksen päte-vyyden antajan arviointi-lautakunta (KIINKO)

Kuluttajariitalautakunta, III täysistunto, varajäsen

Kuluttajariitalautakunta, asuntokauppajaosto, vara-jäsen

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin seuran-taryhmä (YM)

Vesa PuistoHissi-Esteetön Suomi 2017 -hanke, ohjausryhmän jä-sen

Jätealan yhteistyöryhmä (YM), varajäsen

Petri PylsyEnergiatehokkuusdirektii-vin toimenpanon työryh-män mittaus ja laskutus -jaosto, art. 9-11 (TEM)

Energiatehokkuusdirektii-vin toimenpanon työryh-män katselmus-jaosto, art. 8 (TEM)

Rakentamisen Laatu RALA ry:n hallituksen varajäsen

Ikkunoiden energialuokitus -toimikunta (MOTIVA)

Reilu kaukolämpö -merkin raati (Energiateollisuus)

LVI-pätevyyden arviointi, SuLVI/FISE, arviointilautakunta

SU-sertifiointilautakunta

Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyyslautakunta AKK (KIINKO/FISE), varajäsen

Rakennuksen kuntoarvioijan pätevyyslautakunta PKA (KIINKO, FISE), varajäsen

Asbestipurkutyön pätevyystoimikunta (SAP ry/STM)

Rakennusterveysasiantuntijoiden henkilösertifiointitoi-mikunta (VTT)

Kristel PynnönenIsännöinnin tutkintotoimi-kunta, Opetushallitus

Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallitus

Kuluttajariitalautakunta, Kiinteistönvälitys ja asunto-kauppa -jaosto (XI)

Kuluttajariitalautakunta, III täysistunto, varajäsen

Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten avus-tusmahdollisuudet asunto-osakeyhtiöissä, työryhmän jäsen (YM)

Sähköturvallisuuden neuvottelukunta (TEM), varajäsen

30

Katri SalokorpiKiinteistön sisäisiä viestin-täverkkoja ja -järjestelmiä koskevien määräysten tar-kistamiseen liittyvä työ-ryhmä

Kuluttajariitalautakunta, Kiinteistönvälitys ja asunto-kauppa -jaosto (XI), varajä-sen

Elina SkarraHissi-Esteetön Suomi 2017 -hanke, ohjausryhmän jä-sen

Kiinteistön sisäisiä viestin-täverkkoja ja -järjestelmiä koskevien määräysten tar-kistamiseen liittyvä työ-ryhmä

Jaana SallménKiinteistön teletilojen luki-tusjärjestelmä KTL1 –työ-ryhmä

Kuluttajariitalautakunta, Kiinteistönvälitys ja asunto-kauppa -jaosto (XI)

Kuluttajariitalautakunta, III täysistunto

Timo TossavainenSähköisen asioinnin ja de-mokratian vauhdittamisoh-jelman (SADe) Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuden klusteriryhmä (YM)

Ympäristö-lehden toimitus-neuvosto (YM)

Korjaustieto.fi-toimikunta (YM)

Rakennusperintö.fi –toimitusneuvosto

Vahinkoalan Auktorisointiryhmä (VAR)

Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy, hallituksen jäsen

Marjukka VainioKiinteistömessujen näytte-lytoimikunta (Suomen Mes-sut)

KIRA-foorumin viestintä-ryhmä

MOTIVAn Energiansäästön viestintäryhmä

Kiinteistöalan viestijät –ver-kosto

Telinetorstai-työryhmä

Jari VirtaRakentamisen Laatu RALA ry:n hallitus

Henkilö- ja yritysarviointi SETIn sertifiointilautakunta, puheenjohtaja

Henkilö- ja yritysarviointi SETIn telepätevyyslauta-kunta, varajäsen

Asuntokaupan kuntotar-kastajan pätevyyslauta-

kunta AKK (KIINKO/FISE)

Rakennuksen kuntoarvioijan pätevyyslautakunta PKA (KIINKO, FISE)

LVI-pätevyyden arviointi, SuLVI/FISE, arviointilautakunta

Sähköturvallisuuden neuvottelukunta (TEM)

Asbestipurkutyön pätevyystoimikunta (SAP ry/STM)

Märkätila-asentajien ja valvojien sertifiointilautakunta (VAKES/VTT)

Kiinteistönhoitotiedoston päätoimikunta ja neuvottelu-kunta (RTS)

Rakenteiden kosteuden mittaajan henkilösertifioinnin johtokunta (VTT)

Turvaurakoitsijoiden sertifioimislautakunta, SETI Oy, (pj.)

Hissiturvallisuuden yhteistyöfoorumi, TEM, Tukes

Energiatodistuksen laatijan pätevyyslautakunta (PEL), FISE/KIINKO

31

Kiinteistöliiton hallituksen vuonna 2013 myöntämät ansiomerkitHopeinen KiinteistömitaliKiinteistöneuvos Antti Arjanne, mitali nro 8, Helsinki

Kiinteistöliiton kultainen ansiomerkkiToimitusjohtaja Veijo Hyvärinen, Kuopio

Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo, Kaarina

Pankinjohtaja (eläkkeellä) Markku Orell, Parainen

Toimitusjohtaja Matti Riekkola, Hämeenlinna

Toimitusjohtaja Pertti Satopää, Tarvasjoki

Toiminnanjohtaja (eläkkeellä) Jouko Snell, Kotka

Kiinteistöliiton ansiomerkkiIsännöitsijä Tuomo Iivanainen, Kuopio

Riskienhallintajohtaja Janne Heiliö, Kotka

Toimitusjohtaja Ilpo Hokkanen, Kouvola

Heikki Kalve, Kotka

Toimitusjohtaja Juha Kauhanen, Hamina

Mika Korhonen, Helsinki

Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola, Raisio

Risto Laaksonen, Kotka

Asko Laurila, Kotka

Eva Lewing, Espoo

Elise Mettälä, Kouvola

Isännöitsijä Veijo Pirinen, Siilinjärvi

Isännöitsijä Erkki Saaristo, Uusikaupunki

Toimitusjohtaja Juha Salo, Kouvola

Isännöintipäällikkö Kimmo Salo, Masku

Kaupunginlakimies, varatuomari Vesa Toivanen, Kuopio

Toimitusjohtaja Reetta-Maria Tolonen-Salo, Hämeen-linna

Raimo Vaherno, Espoo

Projektipäällikkö Jouni Vainio, Rauma

Tuula Virtanen, Helsinki

Matti Wilenius, Kouvola

Tasavallan Presidentin Kiinteistöliitto –yhteisössä vaikuttaneille henkilöille myöntämät arvonimet vuonna 2013Toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen, kiinteistöneuvos 13.12.2013

Toimitusjohtaja Pentti Rantala, ympäristöneuvos 13.12.2013

ViranomaislausunnotVuoden 2013 aikana Suomen Kiinteistöliitto antoi seuraavat viranomaislausunnot:

16.1.2013 Väestönsuojien tarpeellisuus (Sisäasiainministeriö)

18.1.2013 Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen (Ympäristöministeriö)

21.1.2013 Lausunto asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista sekä osakehuoneistojen pinta-alan mittaus-tavasta (Ympäristöministeriö)

21.1.2013 Rakennusten energiatehokkuus (Ympäristöministeriö)

14.2.2013 Pohjavesien suojelu (Ympäristöministeriö)

4.3.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech) edistä-misestä julkisissa hankinnoissa (Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö)

14.3.2013 Vesihuoltolainsäädännön muuttaminen (Maa- ja metsätalousministeriö)

14.3.2013 Keräyspaperin erilliskeräys ja kierrätys (Ympäristöministeriö)

15.3.2013 Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta-työryhmän raportti (Työ- ja elinkeinoministeriö)

30.4.2013 Lausunto YVE-työryhmän mietinnöstä (Työ- ja elinkeinoministeriö)

10.5.2013 Ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verovalvontaa koskeva selvitys (Valtiovarainministeriö)

13.5.2013 Lausunto HE-luonnoksesta tietoyhteiskuntakaareksi (Liikenne- ja viestintäministeriö)

22.5.2013 Kiinteistöverolain ym. muuttaminen (Valtiovarainministeriö)

28.5.2013 Lausunto arviomuistiosta ja muista henkilöyhtiölain muutostarpeista (Oikeusministeriö)

28.5.2013 Lausunto ohjeluonnoksesta koskien rakentamiseen liittyvää tiedonantovelvollisuutta (Verohallinto)

29.5.2013 Lausunto määräysluonnoksesta 65/2013 M (Viestintävirasto)

11.7.2013 Lausunto postinumerotyöryhmän raporteista (Liikenne- ja viestintäministeriö)

16.8.2013 Lausunto esityksestä varojen arvostamisesta verotuksessa lain 30 §:n muuttamisesta (Valtiovarainmi-nisteriö)

30.8.2013 Lausunto kulttuuriympäristöstrategiasta (Ympäristöministeriö)

30.8.2013 Lausunto rakentamisen materiaalitehokkuuden toimenpideohjelmaa valmistelevan työryhmän luon-noksesta loppuraportiksi (Ympäristöministeriö)

6.9.2013 Jätelain muuttamisesta annettava laki ja asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä (Ympäristöministeriö)

16.9.2013 Lausunto esityksestä terveydensuojelulain muuttamiseksi ja asetuksesta asunnon ja muun oleskeluti-lan terveydellisistä olosuhteista (Sosiaali- ja terveysministeriö)

9.10.2013 Valtion talousarvio vuodelle 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla (Valtiovarainvaliokunta)

11.10.2013 Lausunto valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2014 (Ympäristövaliokunta)

14.10.2013 Pilaantuneen alueen riskiarviointi ja kestävä riskienhallinta (Ympäristöministeriö)

14.10.2013 Varojen arvostaminen verotuksessa (Valtiovarainvaliokunta)

15.10.2013 Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 uudistaminen (Rakennustieto)

18.10.2013 Kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon edellytysten parantaminen (Ympäristömi-nisteriö)

22.10.2013 Maankäyttö- ja rakennuslain ja asuntokauppalain 7 luvun 7 §:n muuttaminen (Ympäristövaliokunta)

5.11.2013 Ennakkoverotus 2014 (Verohallinto)

20.12.2013 Rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteet (Verohallinto)