Vuosikertomus

2010

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy

Perustettu 1996

Osakkaina alueen 9 kuntaa: Imatra, Lappeenranta (kuntaliitosten jälkeen ml. Joutseno ja Ylämaa), Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Näistä Lappeenranta ja Imatra ovat kaupunkeja.

Henkilöstöä vuonna 2010 22 henkilöä

Toiminta-alueella noin 132 000 asukasta. Vakituisia asuntoja on 65 000, joista kerros- ja rivitaloasuntoja on 25 000, rivi-ja ketju-taloasuntoja 7400 ja pientaloja 34 900. Toiminnassa olevia maatiloja on noin 1800.(Tilastokeskus)

Toiminta-alueen kokonaispinta-ala 6873 km2, josta vesistöä 1610 km2

Taajama-aste on noin 80Asukastiheys 25,4 asukasta / km2

Historiakatsaus

Kukkuroinmäen jätekeskukselle myönnettiin ympäristölupa. Jätteiden vastaanotto aloitettiin Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Työskentely toiminta-alueen yhteisen jätestrategian luomiseksi aloitettiin yhdessä osakaskuntien kanssa. Laatu- ja ympäristöjärjestelmille ISO 9001 ja ISO 14001 myönnettiin sertifi kaatit. EKJH:n kuntien puolesta keskitetysti kilpailuttama asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetus käynnistyi Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Myös kuntien hyöty- ja vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut siirtyivät EKJH:lle. EKJH:n kuntien puolesta keskitetysti kilpailuttama asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetus käynnistyi Luumäellä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Myös kuntien hyöty- ja vaarallisten jätteiden vastaanottopalveleut siirtyivät EKJH:lle. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14001 uudelleen- sertifi oitiin.

200120022006

20072009

2010

Kukkuroinmäen jätekeskus

2

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, omistajakunnat ja hallitus jatkoivat edelleen EKJH:n ja osakaskuntien yhteisen jätestrategian mukaisten toimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa vuoden 2010 aikana. Tehtyjen päätösten mukaisesti 1.1.2010 alkaen Savi-taipaleen, Luumäen ja Taipalsaaren jätteenkuljetuk-set sekä hyöty- ja ongelmajätehuolto siirtyivät EKJH:n vastuulle. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti myös Lemin piti siirtyä EKJH:n vastuulle tässä vaihees-sa mutta Lassila & Tikanojan tekemä valitus Lemin kunnan päätöksestä esti alueen kilpailuttamisen.

Lappeenrannan, Imatran ja Lemin jätekuljetusjärjes-telmää koskevien päätösten osalta saatiin vihdoin

29.6.2010 hallinto-oikeudesta päätökset; Lappeen-rannan ja Lemin osalta valitukset hylättiin mutta Imatran kaupunginhallituksen päätös kumottiin. Lap-peenrannan ja Lemin osalta päästiin valmistelemaan kilpailuttamista niin, että jätehuollon operatiivinen vastuu siirtyy EKJH:lle 1.3.2012.

Imatran osalta Imatran seudun ympäristö-toimi otti jätteenkuljetusjärjestelmän muut-tamisen uudelleen käsittelyyn ja päätti 9.11.2010 pitämässään kokouksessaan siirtyä keskitetysti kil-pailutettuun järjestelmään; tästä päätöksestä ei valitettu. Operatiivinen vastuu tulee siirtymään EKJH:lle vuoden 2013 alkupuolella.

Toimitusjohtajan katsaus

Kyseessä oli yhtiön neljästoista tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta yhdeksäs tilikausi. Yhtiön liikevaihto oli 6 457 000 euroa joka on noin 5 % suurempi kuin vuonna 2009. Jätemäärät laskivat hie-man edellisvuodesta, mutta Savitaipaleen, Luumäen ja Taipalsaaren jätehuollon operatiivisten tehtävien siirto EKJH:n vastuulle lisäsi liikevaihtoa.

Tilikauden voitto oli 117 000 euroa. Perusliiketoimin-nan tulos oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2009, pilaantuneista maista saatiin tuloja huomat-tavasti edellisvuotta vähemmän.

Vuosi 2010

Investoinnit ja kehityshankkeet

Investointien kokonaismäärä tilikaudella oli 1 140 000 euroa. Suurimmat investoinnit olivat tavan-omaisen jätteen loppusijoitusalueen laajennus sekä kaatopaikkajyrän hankinta. Lisäksi hankittiin keräyspistekalustoa (pikakontteja ja siirtolavoja) sekä valvontakameroita. EKJH:n alueen ekopisteverkos-

ton kehittämistä sekä hyötyjakeiden keräyksen te-hostamista selvitettiin vuoden 2010 aikana. Lisäksi ryhdyttiin selvittämään kuivajätteen energiahyödyn-tämismahdollisuuksia nykyisen loppusijoittamisen tilalle.

Toimintaympäristö

Vallitseva lievä nousukausi ei ole vaikuttanut merkit-tävästi vastaanotettuihin ja käsiteltyihin jätemääri-in. Nykyisen jätelain toimimattomuus on ollut selkeästi havaittavissa; yksityisille kelpaavat vain kaikkein parhaat ja rahanarvoisimmat jätejakeet sekä tiheimmin asutut alueet; muut jätetään mieli-hyvin kunta-yhtiön hoidettavaksi. Uutta jätelakia val-misteltiin pitkään varsin erimielisessä työryhmässä ja eduskunnan eri valiokunnissa vuoden 2010 aikana. Lopulta uusi jätelaki hyväksyttiin 11.3.2011 eduskunnan istunnossa. Suurin muutos uudessa jätelaissa on pakkausten täysi tuottajavastuu. Tämä tulee lisäämään EKJH:n ja pakkaustuottajien välistä yhteistyötä kuntalaisille tarjottavissa palveluissa.

Valitettavasti sopimusperusteinen kuljetusjärjes-telmä, joka mahdollistaa alueellisten monopolien

syntymisen ja korkean hintatason ylläpitämisen, säilyi edelleen jätelaissa.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat määrittäneet jätehuoltostrategian laadinnan yhtey-dessä oman tahtotilansa ja tavoitteensa jätehuol-lolle. Huolimatta yksityisten yritysten moninaisis-ta valituksista EKJH jatkaa edelleen sinnikkäästi työtään kustannustehokkaan ja kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti kohtelevan jätehuollon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi toiminta-alueellaan omistajien tah-don mukaisesti. Alati kiristyvät ympäristövelvoitteet ja lainsäädäntö asettavat omia haasteitaan EKJH:n toiminnan ympäristökuormituksen vähentämiselle, jätehuoltologistiikan ja materiaalivirtojen suunnitte-lulle ja toteutukselle.

3

Yhteisen tavoitetilan määrittäminen strategian laadin-nan yhteydessä on helpottanut yhteistyötä hen-kilöstön, hallituksen, omistajien edustajien ja sidos-ryhmien kanssa. Toiminnan kehittämiselle on selkeät päämäärät, kun tavoitteet ovat selvillä. Tästä on hyvä jatkaa jatkuvan kehittämisen tiellä kohti omista-jien visioimaa keskitettyä, kustannustehokasta, ympäristökuormitusta minimoivaa ja asukkaita ta-sapuolisesti kohtelevaa jätehuoltojärjestelmää.

Lopuksi

Mika Suomalainen

Toimitusjohtaja

4

StrategiatyöEtelä-Karjalan Jätehuolto on Etelä-Karjalan yh-deksän kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. Yhtiön tehtävänä on huolehtia osakaskuntiensa jätehuollon järjestämisestä, jätteiden käsittelystä ja hyötykäytön edistämisestä ympäristöystävällisesti sekä taloudellis-esti tehokkaalla tavalla. Yhtiön tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti maakunnan asukkaiden jätehuol-toa yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ei jaa osinkoa omistajilleen.

Yhtiön toiminnan strategisesta suunnittelusta ja ta-loudesta vastaa hallitus. Hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksessa. Hallitus kokoontui vuonna 2010 yhdeksän kertaa. Puheenjohtajana toimi Kyösti Harju.

Strategian toteuttamisen työkaluina Etelä-Karjalan Jätehuollolla on sertifi oidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14 0001. Toimintajärjestelmään on määri-

telty yhtiön strategiaan liittyvät tavoitteet ja suunnitelmat edelleen aina menettelyohjeisiin saakka.Toimintaa johtaa ja valvoo toimitusjohtaja, joka on tulosvastuussa ja raportoi yhtiön hallitukselle. Jokai-sella toiminnan ydinprosessilla on vastuuhenkilönsä. Ydinprosesseja ovat johtaminen, tiedotus ja neuvon-ta, vastaanotto, käsittely, logistiikka, vaarallisten ja hyötyjätteiden jätehuolto sekä pilaantuneiden mai-den vastaanotto ja käsittely. Toimitusjohtaja toimii prosessien vastuuhenkilöiden esimiehenä. Prosessien johtaminen perustuu johtoryhmätyöskentelyyn.

Johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan ohella kehittää kokonaisvaltaisesti yhtiön toimintaa. Johto-ryhmä käsittelee yhtiötä koskevat tärkeimmät asiat. Toimitusjohtaja edistää yhdessä johtoryhmän kanssa eri toimintojen välistä yhteistoimintaa sekä edistää yhtiön strategisten taloudellisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista.

Vuosi 2010 TammikuuLuumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren jätteenkuljetukset sekä vaarallisten ja hyötyjätteiden vastaanottopalvelut siirtyivät EKJH:lle.

KesäkuuHallinto-oikeudelta saatiin päätös Lappeenrannan ja Lemin siirymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään. Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueen laajennus-osan rakentamistyöt aloitettiin.

LokakuuEKJH:n vuonna 2007 sertifi oidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14001 sertifi oitiin uudelleen.

MarraskuuImatran kaupunki teki päätöksen siirtyä sopimusperusteisesta jätteenkuljetusjärjestelmästä keskitetysti kilpailutettuun jätteenkuljetuksesta.

JoulukuuParikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuljetusasiakkaille toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely.

5

Organisaatio Hallitus

Etelä-Karjalan Jätehuollon hallitus 2010

Toimitusjohtaja

Kyösti Harju, Lappeenranta

Varajäsen Hannu Papunen

Pentti Belinskij, Lappeenranta

Varajäsen Joni Niemi

Kimmo Reponen,Lappeenranta

Varajäsen Jarmo Lahtinen

Ritva Karhu, Lappeenranta

Varajäsen Pia Kinnunen

Urpo Tiainen, Imatra

Varajäsen Hannu Varho

Lea Sairanen, Imatra

Varajäsen Satu Tiippana

Helli Halonen, Ruokolahti

Varajäsen Heidi Kyyrö

Vesa Jäkälä, Savitaiple

Varajäsen Paavo Apo

Terhi Tiilikainen-Kärpänen, Parikkala

Varajäsen Raili Tervonen

TalousTalous-

päällikköTalous-sihteeri,

Toimisto-sihteeri , Palvelu-sihteeri

Hyöty- ja ongelmajäte-

huoltoLaatu- ja

ympäristö-insinööri

Kunnossa-pito

Kunnossapito-päällikkö

Jäteasema-vastaavat (2), Huoltomies

Tiedotus ja

neuvontaTiedottaja

Logistiikka &

asiakas-palvelu

Logistiikka-päällikkö

Asiakaspalvelu-sihteeri,

Projektisihteeri

Vastaanotto ja käsittely

& pilaantuneet

maatRakennuttaja-

päällikköVaakaesimies,

Vaaka-operaattori,

4 laitosmiestä

Etelä-Karjalan Jätehuollon tehtävänä on hoitaa osakaskuntien vastuulla oleva jätehuolto. Kaikissa olosuhteissa tavoitteenamme on tuotteiden ja pal-veluiden korkea laatu, henkilöstön hyvinvointi, tur-vallinen työympäristö sekä ympäristökuormituksen minimoiminen ja haittojen ennaltaehkäisy toiminta-alueellamme. Noudatamme voimassa olevaa lain-säädäntöä, meille myönnettyjä lupia ja asetamme yhdessä sidosryhmiemme kanssa ympäristö- ja laatu-vaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja taloudel-lisesti.

Kehitämme toimintaamme jatkuvasti tavoitteenamme tyytyväinen asiakas. Varmistamme vaatimusten täyt-tymisen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa.

Kehitämme toimintatapojamme ja palvelujamme suunnitelmallisesti siten, että toimintamme on tur-vallista ja vahinkoriskit sekä päästöt ympäristöön pienenevät. Tiedotamme ympäristönsuojeluun liitty-vistä asioista sekä henkilökunnallemme että asiakkail-lemme ja muille sidosryhmillemme. Käymme avointa keskustelua toimintaamme liittyvistä kysymyksistä. Edellytämme alihankkijoiltamme ja yhteistyöyri-tyksiltämme toimintaa, joka tukee meitä laatu- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.

Arvioimme jatkuvasti toimintaamme liittyviä riskejä ja pyrimme poistamaan niitä. Henkilökunnan osaaminen varmistetaan jatkuvalla sisäisellä ja ulkoisella kou-lutuksella. Noudattamalla toimintapolitiikkaamme varmistamme yhtiön kehittymisen ja toiminnan jatku-van parantamisen.

Toimintapolitiikka

6

KuivajäteEKJH:n kilpailuttamat kaksi kuljetusurakoitsi-jaa hoitavat yhteensä kuuden kunnan asuk-kaiden ja julkishallin-non kiinteistöjen kuiva-jätteen kuljetukset. Vuonna 2010 tehtiin 150 000 kuivajäteastian tyhjennystä eli 472 tyhjennystä /vrk.

BiojäteEKJH:n kilpailuttamat kaksi kuljetusurakoitsi-jaa hoitavat yhteensä kuuden kunnan asuk-kaiden ja julkishallin-non kiinteistöjen biojätteen kuljetukset. Vuonna 2010 tehtiin 32 036 biojäteastian tyhjennystapahtumaa eli 128 tyhjennystä /vrk.

Aluekeräys Luumäellä, Parikka-lassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savi-taipaleella ja Taipal-saarella on yhteensä 154 kuivajätteiden aluekeräyspistettä lähinnä haja-asutus-alueella. Joidenkin aluekeräyspistei-den yhteydessä on myös hyötyjätteiden keräyspisteet.

AsiakkaatEKJH:n kilpailuttamat kuljetusurakoitsijat hoitavat 14 095 koti-talouden ja julkishal-linnon kiinteistöjen jätteenkuljetukset. EKJH hoitaa kuljetuk-siin liittyvän asiakaspal-velun ja laskutuksen.

Jätteiden keräys ja kuljetus

PalvelutEtelä-Karjalan Jätehuollon palveluihin kuuluvat jät-teiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten vastanot-topalvelut Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Vuonna 2010 palveluihin kuuluivat kuuden kunnan asukkai-den kuiva- ja biojätteiden jätteiden keräykseen ja

kuljetukseen liittyvä asiakaspalvelu ja laskutus, hyö-tyjätteiden keräysverkoston ylläpito, vaarallisten jät-teiden (eli ongelmajätteiden) vastaanottopalvelut sekä miehitettyjen jäteasemien ylläpito.

Vuonna 2010 Etelä-Karjalan Jätehuolto hoiti kuuden kunnan, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolah-den, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaiden kuiva- ja biojätteen kuljetuksia. Keskitetysti kilpailutetun jät-teenkuljetuksen piirissä on 29 600 asukasta kuuden kunnan alueella. Etelä-Karjalan Jätehuollon kilpailut-taman kuljetusurakoitsijan HFT Networkin alihankkija Environet Oy on hoitanut vuoden 2009 alusta kuiva- ja biojätteiden kuljetuksia Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella.

Kuljetusliike Laine Ay aloitti vuoden 2010 alussa Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaiden jätteenkuljetukset voitettuaan Etelä-Karjalan Jäte-huollon järjestämän kuljetusurakan kilpailutuksen. Etelä-Karjalan Jätehuolto hoitaa kuuden kunnan jät-teenkuljetuksiin liittyvän asiakaspalvelun ja laskutuk-sen. Kuljtetuspalveluista on sopimuksia myös alueen yritysten kanssa.

Kuivajätteet kuljetetaan Kukkuroinmäen jätekeskuk-sen tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluuelle ja bio-

jätteet käsiteltäväksi Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueella sijatisevassa Vapon kompostointilaitoksessa.

Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savi-taipale ja Taipalsaari ovat haja-asutusaluevaltaisia kuntia, joissa sijaitsee paljon vapaa-ajan asun-toja. Kuuden kunnan alueella on yhteensä 150 kuivajätteiden aluekeräyspisteitä, joiden käyt-töaste kasvaa merkittävästi mökkikausina.

Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminta-alueella biojät-teiden lajitteluvelvoite koskee jätehuoltomääräysten mukaan kaikkia kiinteistöjä. Biojätteiden kiinteistö-kohtainen kompostointi on yleistä etenkin haja-asutusalueilla. Biojätteiden kiinteistö-kohtaisen kuljetuksen piiriin kuuluu 2614 Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolah-den, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kotitaloutta ja julkishallinnon kiinteistöä. Muissa Etelä-Kar-jalan Jätehuollon toiminta-alueen kunnissa jät-teenkuljetukset olivat vielä 2010 sopimusperusteisia.

7

Kukuroinmäen jätekeskus

Hyötyjätteiden keräys

Vuoden 2010 alussa Etelä-Karjalan Jätehuollon vas-tuulle siirtyi Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren hyötyjätteiden keräyspisteet. Vuoden 2009 alusta alkaen Etelä-Karjalan Jätehuolto on hoitanut lisäksi Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden hyötyjät-teiden keräyspisteitä. Kuuden kunnan alueella on yhteensä 60 pakkauslasin, 45 pienmetallin ja 5 kar-tongin keräyspistettä. Lisäksi tuottajayhteisön paperinkeräyspisteitä sijaitsee 76 hyötyjäte- tai aluekeräyspisteen yhteydessä. Taloyhtiöillä ja muilla

suurilla toimijoilla on jätehuoltomääräysten mukaan velvollisuus järjestää keräys pakkauslasille ja metal-lille, mikäli niitä syntyy 30 kg viikossa ja kartongille, mikäli sitä syntyy 20 kg viikossa. Hyötyjätepisteiden keräysastioiden tyhjennyksiä hoitivat Etelä-Karjalan Jätehuollon yhteistyökumppanit. Keräyspistei-den kunnossapitoa ja siivousta tehtiin oman henk-ilökunnan voimin. Vuoden 2010 aikana kahteen hyö-tyjätepisteeseen asennettiin valvontakamerat.

Miehitetyt jäteasematLuumäen ja Savitaipaleen jäteasemien hoitovastuu siirtyi Etelä-Karjalan Jätehuollolle vuoden 2010 alus-sa. Lisäksi Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulla on Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jäteasemat. Taipalsaaren kunta hoitaa edelleen Taipalsaaren jäteasemaa. Muiden jäteasemien ylläpito hoidettiinosittain ostopalveluna kunnilta, mutta vuoden 2010 aikana Etelä-Karjalan Jäte-huollon henkilökuntaa siirtyi hoitamaan kuntien jäteasemia Savitaipaleella ja Luumäellä.

Savitaipaleen Peijonsuon jäteaseman ympäristöä siistittiin vuoden 2010 aikana ja alueelta puh-distettiin pilaantuneita maamassoja. Ruokolah-

den jäteasemalle saatiin uusi, paremmin asukkaita palveleva sijoituspaikka Myllyntaus-tan teollisuusalueelta läheltä Ruokolahden kes-kustaajamaa, ja uuden alueen rakentamistyöt saatiin valmiiksi vuoden loppuun 2010 mennessä.

Kaikilla kuuden kunnan miehitetyillä jäteasemilla otetaan vastaan kotitalouksien lajiteltua rakennus-jätettä, vaarallista jätettä, sähkö- ja elektroniikka-romua sekä hyötyjätteitä, kuten risuja ja puutarhajät-teitä, energiajätettä, metalliromua sekä paperia, kar-tonkia ja pakkauslasia. Jäteasemat ovat auki 1-2 päivänä viikossa.

Kuiva- ja biojätteiden kuljetus, miehitetyt jäteasemat,

hyötyjäteverkosto

8

Jäteasemapalvelut

LuumäkiUron jäteasema avoinna 7-14 h /viikko. Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa.

ParikkalaSärkisalmen jäteasema avoinna 7 h /viikko. Lääkejätteiden vastaanotto kahdessa apteekissa.

RuokolahtiVaittilan jäteasema avoinna 6- 12h /viikko. Vaarallisten jätteiden vastaanotto autokorjaamon yhtey-dessä viitenä päivänä viikossa. Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa.

RautjärviÄnkilän jäteasema avoinna 2-4 h /viikko. Vaarallisten jätteiden vastaanotto lisäksi Asemanseudulla 1-2 h /viikko ja lääkejätteiden vastaanotto kahdessa apteekissa.

SavitaipalePeijonsuon jäteasema avoinna 7-12 h /viikko. Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa.

TaipalsaariJäteasema avoinna 15 h /viikko (kunta ylläpitää). Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa.

Vaarallisten jätteiden vastaanottoVaarallisten jätteiden (aiempi nimitys ongelmajätteet) maksuton vastaanotto kotitalouksille on järjestetty jokaiseen Etelä-Karjalan Jätehuollon osakaskuntaan. Vuoden 2010 alussa Luumäen ja Savitaipaleen mie-hitettyjen jäteasemien yhteydessä sijaitsevat vaa-rallisten jätteiden vastaanottopisteet siirtyvät Etelä-Karjalan Jätehuollon hoidettavaksi. Lisäksi Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulla ovat Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden vaarallisten jätteiden vas-taanottopisteet. Parikkalassa ja Rautjärvellä vaarallis-ten jätteiden vastaanotto on järjestetty miehitettyjen

jäteasemien yhteyteen, Ruokolahdella vastaanot-topalvelu ostettiin paikalliselta autokorjaamoyrit-täjältä. Myös Kukkuroinmäen jätekeskukseen otetaan vastaan vaarallisia jätteitä kotitalouksilta ja yrityksiltä.

Kaikissa omistajakunnissa järjestettiin vuonna 2010 aikaisempien vuosien tapaan vaarallisten jätteiden keräyskierrokset. Keräysauto pysähtyi 138 pisteessä ja keräyskierroksilla kerättiin vaarallisia jätteitä yhteensä 95,8 tonnia.

9

Hyöty-jätteiden keräys-pisteet vuonna

2010

PienmetalliLuumäellä 3 Parikkalassa 8, Rautjärvellä 11, Ruokolahdella 8 ja Savitaipaleella 13 keräyspistettä.

Yhteensä 688 asukasta/ keräyspiste

PakkauslasiLuumäellä 11 Parikkalassa 8, Rautjärvellä 11, Ruokolahdella 12 ja Savitaipaleella 13 keräyspistettä.

Yhteensä 538 asukasta/ keräyspiste

Paperi EKJH:n yllä-pitämien pistei-den yhteydessä on yhteensä 58 tuottajayhteisön keräyspistettä. Tuottajayhteisöllä on keräyspisteitä myös näiden lisäksi.

KartonkiLuumäellä 2 Parikkalassa 1, Rautjärvellä 2, Ruokolahdella 1 ja Savitaipaleella 1 keräyspistettä.

Yhteensä 4228 asukasta/ keräyspiste

10

Kukkuroinmäen jätekeskuk-seen vastaanotetut ja käsit-telyyn toimitetut jätteet

Määrä vuonna 2010 (t)

Määrä vuonna 2009 (t)

Käsittelijä / hyödyntäjä

Erilliskerätty biojäte 8445 8207 Vapo, kompostointi

Yhdyskuntien jätevesilietteet 13 212 13 657 Vapo, kompostointi

Kartonki ja keräyspaperi 45 Hyötypaperi, Oy

Metalli 335 257 Stena Oy ja Kuusakoski Oy (2010)

Energiajäte ja haketettu puu 1574 1037 Kotkan Energia Oy ja Kuusakoski Oy (2010)

Kyllästetty puu 212 224 Demolite Oy

Tiili ja betoni 292 364 EKJH, käyttö Kukkuroinmäen jätekes-kuksen alue- ja tierakenteissa

Sähkö- ja elektroniikkaromu 159 149 Tuottajayhteisö

Vaaralliset jätteet 61 51 Ekokem Oy

Käsittely ja hyödyntäminen

Etelä-Karjalan Jätehuollon tehtävänä on huolehtia omistajakuntien vastuulla olevien jätteiden vastaan-ottamisesta ja asianmukaisesta käsittelystä. Vas-taanottotoiminnot on keskitetty Kukkuroinmäen jätekeskukseen Konnunsuolle Lappeenrantaan. Lisäksi yhtiön vastuulla on kuuden kunnan miehitetyt jäteasemat, jotka on tarkoitettu kotitalouksista tuleville pienjäte-erille, sekä asukkaiden vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut.

Kukkuroinmäen jätekeskuksen toimintoja varten on varattu kaikkiaan 135 hehtaaria, josta rakennet-tua alaa on noin 32 hehtaaria. Jätteiden vastaanotto Kukkuroinmäen jätekeskuksessa on alkanut vuonna 2002. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta on 4,1 hehtaaria, ja pilaantuneiden maiden käsittely- ja

loppusijoitusalueita 3,6 hehtaaria. Hyötyjätteiden varastointialueita on noin 1,5 hehtaaria. Jätekeskuk-sen loppusijoitusalueet täyttävät valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kaatopaikan pohjarakennevaa-timukset. Loppusijoitukseen on toiminnan alusta asti otettu syntypaikoilla lajiteltua jätettä, josta merkit-tävimmät määrät hyötykäyttökelpoisista jakeista on lajiteltu erilleen.

Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotettiin vuonna 2010 ympäristöluvassa sallittuja ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa vastaanotosta erik-seen sovittuja jätelajeja. Muista kuin asumisessa syn-tyneistä jätteistä tehtiin valtioneuvoston päätöksen mukaiset kaatopaikkakelpoisuusselvitykset.

Vastaanotetut ja hyödynnetyt jätteet vuonna 2010Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotettiin vuonna 2010 yhteensä 60 399 tonnia erilaisia jätteitä ja pilaantuneita maa-aineksia. Vastaanotetuista jät-teistä 27 851 tonnia sijoitettiin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Hyödynnettäviä jätteitä (puu, metalli, lasi, betoni, energiajäte, paperi ja kartonki) toimitet-tiin hyödynnettäväksi 2576 tonnia.

Vaarallisia jätteitä (ongelmajätteitä) Kukkuroinmäen jätekeskukseen otettiin vastaan 61 tonnia, jotka toimitettiin Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi. Sähkö- ja elektroniikkaromua otettiin vastaan 159 tonnia, toi-mitettiin tuottajayhteisölle. Kyllästettyä puuta toi-mitettiin käsittelyyn 212 tonnia. Lisäksi tuottajayh-teisöille toimitettiin Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotettuja autonrenkaita ja paristoja.

Biohajoavat jätteet, kuten yhdyskuntien jäteveden-puhdistamojen lietteet ja biojäte toimitettiin käsit-telyyn Vapon (1.1.2011 alkaen Kekkilä Oy) kom-postointilaitokselle, joka sijaitsee Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueella. Vapo vastaa biohajoavien jätteiden kompostoinnista sekä kompostoituot-teiden jatkojalostuksesta. Kompostointilaitoksella käsiteltiin vuonna 2010 Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminta-alueelta erilliskerättyä biojätettä 8445 ton-nia ja jätevedenpuhdistamojen lietteitä 13 212 tonnia.

Pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan 5667 tonnia, joista 1515 tonnia sijoitettiin ongelmajäte-tasoiselle loppusijoitusalueelle. Öljy-yhdisteillä pilaantuneet maat käsiteltiin kompostoimalla.

11

Vullaortio odionsenis augiam

Duisim quisim alit dignim quis

1. I-III rakennusvaiheen tavan-omaisen jätteen loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2001

2. IV rakennusvaiheen tavan-omaisen jätteen loppusijoitusalue, rakenteilla vuonna 2010

3. Pilaantuneiden maiden sijoitus-alue, käytössä vuodesta 2003

4. Ongelmajätetasoisten pilaantu-neiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2002

5. Ongelmajätetasoisten pilaantu-neiden maiden ja tuhkien loppusi-joitusalue, rakennettu 2005

6. Pilaantuneidein maiden käsitte-lyalue, rakennettu 2001

7. Konehalli

8. Vapon (1.1.2011 alkaen Kekkilä Oy:n) omistama kompostointi-laitos, vuonna 2008 sattuneen tulipalon jälkeinen korjaus-rakentaminen valmistui vuonna 2009

9. Jälkikypsytyskenttä ja tilapäinen aumakompostointialue (Vapo)

10. Jätevesipumppaamo

11. Jätevesien tasausaltaat (3 kpl)

12. Hyötyjätteiden varastokenttä

13. Pientuoja-asema ja varasto-kenttä energiajätteelle, metallille ja SER:lle

14. Vaaka-asema

15. Toimisto

1

234

67

89

1011

11 11

1213

1415

Toiminnot Kukkuroinmäen jätekeskuksessa

5

12

Tunnuslukuja 2010

Asumisesessa syntyvää kuivajätettä kerättiin 160 kg/asukas (v. 2009 167 kg/asukas)

Biojätettä erilliskerättiin 64 kg/asukas (v. 2009 61 kg/asukas)

Vaarallista jätettä kerättiin 1,6 kg/asukas (v. 2009 1,4 kg/asukas)(Sisältää EKJH:n vastuulla oleviin kuuden kunnan keräyspisteisiin ja Kukkuroinmäen jätekeskukseen

vastaanotetut jätteet sekä keräyskierrokset 9 kunnassa)

13

Työterveys ja turvallisuus

Sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2010 yhteensä 168, mikä on 3,2 % kaikista työssä-olopäivistä.

Työterveyshuollossa seurat-tiin jatkuvasti henkilöstön työkykyä ja tehtiin säännöllisiä terveystarkastuksia. Vuonna 2010 sattui yksi lievä työtapa-turma työntekijän nostaessa painavaa esinettä.

Vuosi 2010 oli työsuojelu-toimikunnan ensimmäinen

toimintavuosi.

Työhyvinvointi Vuonna 2010 järjestettiin koko henkilökunnalle työyhteisö-koulutusta. Kaikki työntekijät osallistuivat neljään puolen päivän mittaiseen koulutus-jaksoon. Koulutuksen tarkoi-tus oli yhteishengen kohot-taminen ja valmistautuminen lisääntyvien haasteiden vas-taanottamiseen.

Työkyky

Työkykyä ylläpitävänä toimin-tana Etelä-Karjalan Jätehuol-lon henkilökunnalla on ollut mahdolluus käyttää liikunta-seteleitä erilaisiin liikuntahar-rastuksiin.

Henkilökunnalle järjestettiin vuoden 2010 aikana myös virkistyspäiviä.

Henkilöstön määrä: 22

Henkilötyövuodet: 22

Keskimääräinen työsuhteen pituus: 5 vuotta

Henkilöstön keskimääräinen ikä: 43 vuotta

Henkilöstön koulutustaso:- ylempi korkeakoulututkinto 9%- alempi korkeakoulututkinto 39 %- ammattikoulu/muu 52 %

Henkilöstön koulutuskulut 2010: 1137 €/htv

HenkilöstöEtelä-Karjalan Jätehuollon palveluksessa työskenteli vuonna 2010 keskimäärin 22 henkilöä. Toimitusjohtaja Mika Suomalaisen lisäksi yhtiössä työskenteli 12 toimi-henkilöä ja 10 työntekijää. Naisia henkilökunnasta on 12 ja miehiä 10.

Henkilökunta työskentelee pääasiallisesti Kukkuroin-mäen jätekeskuksessa. Vuoden 2010 aikana Savi-taipaleen ja Luumäen jäteasemille siirtyi Etelä-Karjalan Jätehuollon työntekijä hoitamaan jätease-man vastaanottotoimintoja. Kuuden kunnan jättei-den keräyspisteiden kunnossapitotöitä hoiti vuoden aikana 1-2 työntekijää. Koneurakointia, kompostointi-

ja kuljetuspalveluja sekä miehitettyjen jäteasemien ylläpitopalveluita ostettiin ulkopuolisilta toimijoilta.

Vuoden 2010 aikana yhtiön henkilökunta oli koulu-tuksessa yhteensä 149 päivää. Osa henkilökunnasta suoritti ympäristöhuollon ammattitutkinnon. Syksyllä koko henkilökunta osallistui työyhteisökoulutukseen, joka tavoitteena oli yhteishengen kohottaminen ja valmistautuminen lisääntyviin haasteisiin.

Vuosi 2010 oli työsuojelutoimikunnan ensimmäinen toimintavuosi.

Henkilöstötunnuslukuja 2010

14

Viestintä ja neuvontaTavoitteena tyytyväiset asiakkaatVuosi 2010 näkyi Etelä-Karjalan Jätehuollon viestin-nässä lisääntyneinä asiakaskontakteina. Vuoden 2010 alusta Etelä-Karjalan Jätehuollon suorien asiakaskon-taktien määrä lisääntyi merkittävästi, kun Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren noin 14 000 asukkaan jätteenkuljetuksiin liittyvä asiakaspalvelu siirtyi Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle.

Uusien asiakkaiden lisäksi Etelä-Karjalan Jätehuolto palveli edellisen vuoden tapaan Parikkalan, Rautjär-ven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaita sekä Kukkuroinmäen jätekeskuksen ja muiden Etelä-Kar-jalan Jätehuollon vastaanottopalvelujen käyttäjiä. Asiakkaita palveltiin puhelimitse, sähköpostitse, kir-jeitse, sähköisten lomakkeiden välityksellä ja henki-lökohtaisesti.

Etelä-Karjalan Jätehuolto on määritellyt merkit-täväksi laatupäämääräkseen hyvän asiakaspalvelun, mitä painotettiin myös käytännön asiakaspalvelussa. Asiakaspalveluhenkilöstölle järjestettiin vuoden 2010 aikana myös asiakaspalvelukoulutusta.

Loppuvuonna 2010 toteutettiin asiakastyyty-väisyyskysely jätteenkuljetusasiakkaille. Kysely lähe-tettiin kaikille Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaille. Vastausaktiivisuus kyse-lyyn yllätti myönteisesti, sillä kyselyyn vastasi kaikki-aan 46 % kyselyn saaneista asiakkaista. 84 % vastaajis-ta oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Etelä-Karjalan Jätehuollon toimintaan kokonaisuudessaan.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa lisää vuorovaikutusta Sidosryhmäyhteistyö ja viestintä sidosryhmien kans-sa ovat tärkeää kuntien omistamalle Etelä-Karjalan Jätehuollolle. Omistajakuntien asiantuntijoiden ja vi-ranomaisten kanssa tehtiin vuoden aikana tiivistä yh-teistyötä, kun jätehuollon toimintoja siirrettiin yhä enemmän kunnilta Etelä-Karjalan Jätehuollon vas-tuulle, ja suunniteltiin yhteistyössä jätehuollon kehi-tystä kunnissa ja koko maakunnan alueella. Tärkeitä sidosryhmiä ovat myös jätekeskuksen naapurit,

alihankkijat ja yhteistyöyritykset. Paikallismedia on avainasemassa yhtiön strategisessa viestinnässä.

Sisäistä tiedonkulkua ja viestintää pyrittiin ke-hittämään selkeyttämällä eri toimintojen pala-verikäytäntöjä. Toimintojen ja vastuiden laajetessa yhtiön sisäisen viestinnän merkitys korostuu enti-sestään.

15

Jäteneuvonta on yksi Etelä-Karjalan Jätehuollon merkittävistä ympäristöpäämääristä. Jäteneuvonnal-la tähdätään oikeanlaiseen lajitteluun jo jätteiden syn-typaikoilla. Tavoitteena on, että loppusijoitukseen – ja tulevaisuudessa energiahyötykäyttöön - päätyisi ai-noastaan kierrätyskelvoton kuivajäte, ja kierrätykseen kelpaavat materiaali toimitettaisiin keräyspisteiden kautta hyötykäyttöön.

Jäteneuvontaa varten Etelä-Karjalan Jätehuolto yl-läpitää ajantasaisia opasmateriaaleja. Tärkeä tie-tokanava on myös yhtiön ylläpitämät Internet-sivut. Örkit ja hauska Jätejengi-nukketeatteri kiersivät vuo-

den aikana lukuisissa kouluissa ja päiväkodeissa anta-massa lapsille ja kasvatustyötä tekevälle henkilökun-nalle jätevalistusta. Jätejengi tavoitti vuoden aikana lähes 1500 lasta ja kasvatustyön ammattilaista.

Kukkuroinmäen jätekeskuksessa vieraili vuoden aikana useita ryhmiä, kaikkiaan noin 500 henkilöä, ja Etelä-Karjalan Jätehuolto oli mukana myös erilaisissa neuvontatilaisuuksissa, tapahtumissa ja messuilla. Vuonna 2010 jäteneuvonnan uudeksi työkaluksi otet-tiin käyttöön sosiaalinen media, kun jäteyhtiön vihreä maskotti Örkki liittyi Facebookiin.

Neuvontaa asukaslähtöisesti

Jätehuollon viestintäpäivät pidettiin Etelä-KarjalassaYksi merkittävä viestintään liittyvä tapahtuma vuo-den 2010 aikana oli, kun Etelä-Karjalan Jätehuolto järjesti yhdessä Jätelaitosyhdistyksen kanssa val-takunnalliset jätehuollon viestintäpäivät 3.-4. mar-raskuuta Lappeenrannassa. Viestintäpäiville osallis-tui lähes 100 jätehuollon ja viestinnän ammattilaista eripuolilta Suomea.

Päivien teemoina olivat muun muassa muuttuva jätelainsäädäntö, muutosviestintä työyhteisöissä sekä sosiaalisten medioiden hyödyntäminen jätelai-tosten viestinnässä. Ohjelmassa oli myös työpa-jatyöskentelyä erilaisista viestinnän ja jäteneuvonnan aiheista.

16

YmpäristövastuuKukkuroinmäen jätekeskuksella on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin ELY-keskus) vuonna 2001 myöntämä ympäristölupa. Jätteenkäsitte-lytoimintojen lupamääräysten tarkistamista varten on esitettävä hakemus vuoden 2011 loppuun men-nessä.

Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristölupaan sisältyvät tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue sekä ongelmajätetasoinen loppusijoitusalue pilaantu-neiden maiden ja tuhkien sijoittamista varten. Lupaan sisältyvät myös vaarallisten jätteiden vastaanottoase-ma, rakennus- ja hyötyjätteiden vastaanotto- ja varas-toalueet sekä pilaantuneiden maiden käsittelykenttä. Vapon (1.1.2011 alkaen Kekkilä Oy) omistamalla kom-

postointilaitoksella ja kompostointitoiminnoilla on erillinen ympäristölupa. Kukkuroinmäen jätekeskuk-sen ympäristön tarkkailua tehdään yhteistyössä Vapon kanssa.

Tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta on 4,1 hehtaaria, ja aluetta laajennettiin vuoden 2010 aikana noin 1,5 hehtaarilla. Uusi pohja saadaan lopullisesti käyttöön vuoden 2011 aikana. Voimakkaasti pilaan-tuneiden maiden loppusijoitukseen on varattu noin hehtaarin alue ja ongelmajätetasoisille pilaantuneille maille noin 1,4 hehtaarin alue erillisine vesienkeräi-lyjärjestelmineen. Rasvanerotuskaivojätteille sekä hiekanerotus- ja sadevesiverkostojätteille on oma käsittelyaltaansa.

Jäteasemat ja muut vastaanottopalvelut

Etelä-Karjalan Jätehuollon hallinnassa on vuoden 2009 alusta lähtien ollut Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien miehitetyt jäteasemat, vaaral-listen jätteiden vastaanottopisteet sekä hyötyjättei-den keräysverkosto. Vuoden 2010 alussa Luumäen ja Savitaipaleen vastaavat palvelut siirtyivät Etelä-Kar-jalan Jätehuollon vastuulle. Taipalsaaren jäteaseman ylläpito jäi edelleen Taipalsaaren kunnalle.

Vuonna 2010 alettiin uudistamaan jäteasemia. Savi-taipaleen Peijonsuon jäteaseman ympäristö siivot-

tiin, vaihdettiin pilaantuneita maamassoja alueelta ja hankittiin jäteasemalla ajanmukaista keräyskalustoa eri jätejakeille. Peijonsuon jäteasemalle haettiin myös ympäristölupaa Lappeenrannan seudun ympäristö-toimelta. Ruokolahdella valmisteltiin loppuvuoden aikana jäteaseman siirtoa Vaittilan entiseltä kaa-topaikalta teollisuusalueelle lähelle kunnan keskus-taajamaa. Vuoden 2010 aikana uusittiin myös vaarallis-ten jätteiden varastokontteja kuntien keräyspisteissä.

Merkittävät ympäristönäkökohdat Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminnassa

vuonna 2010

Jätteiden vastaanotto

Jätteiden loppusijoitus

Vaarallisten jätteiden vastaanotto ja varastointi

Pilaantuneiden maiden käsittely ja varastointi

Jäteneuvonta

Henkilökunnan ympäristöosaaminen

Jätteiden kuljetukset

Ennalta arvaamattomat tilanteet

Ulkoistetut toiminjat / ostopalvelut

Toimintojen jatkuva parantaminen

17

Kukkuroinmäen jätekeskuk-sen jäteveskuormitus

2010 2009 2008

Pumpattu vesimäärä m3/vuosi 34 571 35 433 67 288

COD Cr, kg/vuosi 5145 4599 3923

BOD 7 Atu, kg/vuosi 2982 2587 2100

Kokonaisfosfori, kg/vuosi 20 36,9 21,5

Kokonaistyppi, kg/vuosi 1122 337 848

Ammoniumtyppi, kg/vuosi 898 192 645

Kiintoaine, kg/vuosi 515 600 3350

Jätevedet

Kukkuroinmäen jätekeskus sijaitsee Lappeenran-nan kaupungin alueella laajan Konnunsuon laidassa. Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet kerätään ympäristöluvan mukaisesti talteen ja joh-detaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle. Jätevedet johdetaan Sai-maan kanavan alitse 3,6 km pitkää paineviemäriä pit-kin. Rankkasateita varten Kukkuroinmäen jätekeskuk-sessa on kolme avointa tasausallasta sekä erikseen Vapon kompostointilaitoksen ja pumppaamon sulje-tut jätevesialtaat.

Jätevesiä johdettiin vuoden 2010 aikana käsiteltäväk-si laitosalueelta yhteensä 34 571 m3. Valtaosa jäte-vesien ravinnekuormituksesta tulee Vapon kompos-tointilaitoksen prosessista ja jälkikypsytyskentältä, lisäksi kuormitusta aiheuttaa loppusijoitusalueiden suotovedet ja varastokentiltä tulevat hulevedet.

Edellisiin vuosiin verrattuna jätevesien typpipitoi-suudet ovat olleet vuonna 2010 suurempia, koska kompostointilaitoksen prosessivesiä ei tullut vuosina 2008 ja 2009 (lukuun ottamatta aivan loppuvuotta 2009), koska laitoksen tulipalon jälkeinen korjaus-rakentaminen oli käynnissä.

Loppusijoitusalueiden suotovedet sekä pintavedet varasto- ja

kompostointikentiltä

Sadanta Haihdunta

Puhdas

vesijohtovesi,

295 m3

Kompostointilaitoksen prosessivedet, saniteettivedet

+

Lappeenrannan Toikansuon

jätevedenpuhdistamolle

34 751 m3 (v. 2010)

18

Vaikutukset pohja- ja pintavesiinKukkuroinmäen jätekeskuksen jätteidenkäsittely-alueen pohjavesiä tarkkaillaan viidestä pohjavesiputkesta. Lisäksi kompostointilaitoksen rakenteellista tiiviyttä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Vapo ra-portoi kompostointilaitoksen ympäristövaikutuksista erikseen.

Pohjaveden tarkkailusta tehtiin vuonna 2010 88 analyysia ja lisäksi kompostointilaitoksen ympäristön putkista 63 analyysia. Yhdessä pohjavesiputkessa on usean vuoden ajan ollut muihin pisteisiin näh-den korkeampia kiintoainepitoisuuksia. Tämän pohjavesiputken paikkaa on suunniteltu muutet-tavaksi, koska nykyisessä näytepisteessä tarkkail-

tava vesi saattaa olla orsivettä. Muiden pohjavesien tarkkailupisteissä ei ole havaittavissa pitoisuuksien kohoamisia.

Jätekeskuksen ympäristön pintavesiä tarkkaillaan kuudesta pisteestä. Näytteitä otetaan neljästi vuo-dessa. Vuonna 2010 näytteistä tehtiin yhteensä 105 analyysia. Kiintoaineen ja ammoniumtypen määrät olivat edellisvuosien tasolla. Vesissä esiintyi runsaasti bakteereja.

Vuoden 2010 aikana selvitetttin Vapon kompostoin-tilaitokselta tapahtunutta jätevesipäästöä ja tehtiin tarvittavia korjaustoimenpiteitä, kuten ruoppauksia, lähiympäristön ojissa yhteistyössä Vapon kanssa.

Vaikutukset ilmaanKukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueelle on otettu vastaan syntypaikkalajiteltua jätettä vuo-desta 2002 lähtien. Tavanomaisen jätteen loppu-sijoitusalueen kahdesta havaintoputkesta mitattiin muodostuvan kaasun laatua, keskimäärin kaasun metaanipitoisuus oli 51 %. Vuoden 2010 aikana loppu-sijoitusalueelle rakennettiin lisää kaasunkeräyskaivo-ja silmälläpitäen kaasun hyödyntämisen järjestämistä loppusijoitusalueelle tulevaisuudessa.

Laskennallisesti Kukkuroinmäen jätekeskuksen lop-pusijoitusalueen kaasuntuottopotentiaali koko toiminnan ajalta on vuonna 2010 471 000 kg metaa-nia. Muodostuvan kaasun määrä on laskettu Suomen Ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomioi eri jätejakeiden biohajoavuuden.

Etelä-Karjalan Jätehuollon henkilökunta seuraa jätekeskuksen hajujen leviämistä ympäristöön. Lisäk-si lähialueen asukkaat raportoivat mahdollisista haju-haitoista.

Jätteenkäsittely ja –kuljetus Kukkuroinmäen jätekeskukseen aiheuttavat pölyämistä etenkin keväi-sin. Pölyämisen välttämiseksi jätekeskuksen kentät ja tiet on asfaltoitu jätepenkan juurelle asti. Myös jätetäytön peittämisellä ehkäistään pölyämistä.

Ilmastovaikutuksia tulee myös Etelä-Karjalan Jäte-huollon hallinnassa olevista jätteenkuljetuksista, joista pääosa muodostui vuonna 2010 Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaiden kuiva- ja biojätteen kuljetuksista. Näiden kuntien keskitetyllä kuljetus-järjestelmällä on pystytty ajoreitit muodostamaan te-hokkaiksi ja ympäristövaikutukset minimoiden mahdol-lisimman vähin ajokilometrein. Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipal-saaren asukkaiden jätteenkuljetuksista muodostui vuoden 2010 aikana yhteensä 278 000 ajokilometriä, josta aiheutui noin 296 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

19

Melu ja haittaeläimet

Etelä-Karjalan Jätehuollon toimintojen melu aiheu-tuu pääasiassa jäteautoliikenteestä ja jätteenkäsit-telystä. Jätteiden kuljetuksista aiheutui vuonna 2009 yhteensä 35 750 yhdensuuntaista kuljetussuoritusta Kukkuroinmäen jätekeskukseen. Näistä raskasta liikennettä oli 12 883 ajoneuvoa ja henkilö- ja paketti-autoja 22 832 ajoneuvoa. Kaiken kaikkiaan jätekeskuk-sessa asioi keskimäärin 82 ajoneuvoa vuorokaudessa (vuonna 2009 91 ajoneuvoa /vrk).

Jätteenkäsittelyssä melua aiheutuu pääasiassa työkoneiden käytöstä. Vuonna 2010 myös loppu-sijoitusalueen laajennuksen rakennustöistä aiheutui jonkin verran melupäästöjä, ja tämän johdosta raken-nustöistä tehtiin meluilmoitus Lappeenrannan seu-dun ympäristötoimeen. Varsinaista melutarkkailua vi-ranomaiset eivät rakennustöiden johdosta vaatineet.

Haittalintujen määrää ja lajistoa seurattiin sään-nöllisillä lintulaskennoilla. Lokkilaskentojen koko-naismäärä oli 67 645 lokkia. Kompostointilaitoksen juhannuksena 2008 tapahtuneen tulipalon jälkeen räjähdysmäisesti alueella lisääntyneiden korppien ja muiden varislintujen määrä alkoi vähentyä lai-tosmaisen kompostoinnin alettua jälleen joulu-kuussa 2009. Myös lokkien määrä oli vähentynyt edellisestä vuodesta. Rauhoittamattomien lintujen määrän lisääntymistä pyritään hillitsemään ampumal-la niitä paikallisten metsästysseurojen asiantuntija-apua hyödyntäen.

Jätekeskuksella torjutaan rottia säännöllisesti tuholaistorjuntaan erikoistuneen yrityksen toimes-ta. Rottien ravinnon saantia ehkäistään loppusijoi-tusalueella jätteiden tehokkaalla peittämisellä ja tiivistämisellä.

20

Ostettujen palvelujen osuus 42 % liikevaihdosta

Henkilöstökulut 15 % liikevaihdosta

Jäteveron osuus 14 % liikevaihdosta

Taseen loppusumma 11 481 678 €

Liiketulos 3,8 % liikevaihdosta

Omavaraisuusaste 48,05 %

Taloudellinen vastuuVuosi 2010 oli yhtiön neljästoista tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta yhdeksäs tilikausi. Yhtiön liikevaihto oli 6 456 715,43 € (vuonna 2009 6 125 633,89 €). Tilikausi oli voitollinen ja tulos oli 117 187,75 €. Liikevaihtoa lisäsi Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren jätehuoltotehtävien siirto kunnilta Etelä-Karjalan Jätehuollolle vuoden 2010 alusta.

Tilikaudella 2010 merkittävimmät investoinnit olivat tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen laajennus,

kaatopaikkajyrän hankinta sekä keräyskaluston han-kinta kunnissa sijaitseviin keräyspisteisiin.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n korollinen vieras pääoma oli vuonna 2010 1 883 221,59 € (vuonna 2009 2 459 865,91 €).

Etelä-Karjalan Jätehuolto ei jaa osinkoa yhtiö-järjestyksen 2 § mukaan. Tilikauden voitto siirretään voitto- ja tappiotilille vapaaseen omaan pääomaan.

Arvio tulevasta kehityksestäYhtiön käsittelemä yhdyskunnista tuleva jätemäärä pysynee vuonna 2011 edellisen vuoden tasolla, joskin jäteveron korotus saattaa hieman vaikuttaa jätemääriin. Elpyvä talous ja tätä kautta kierrätys-materiaalien lisääntyvä kysyntä tullee tarjoamaan lisää mahdollisuuksia hyödyntämiskelpoisen jätteen edelleen toimittamiseen. Uuden jätelain vaatimusten täyttäminen vaatii panostuksia jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöön. EKJH:n lähialueilla sijaitsevat ja suunnitelmissa olevat jätteen energiahyödyntämis-laitokset tarjoavat mahdollisuuden kierrätyskelvotto-man jätteen energiahyötykäyttöön.

Lappeenrannan, Lemin ja Imatran jätteenkulje-tusten kilpailutuksen, hyöty- ja vaarallisten jätteiden operatiivisten tehtävien siirtyminen EKJH:n vastu-ulle lisäävät liikevaihtoa 40…50 %. Kilpailutuksen val-mistelu ja toimeenpano, asiakaspalvelu ja muut EKJH:n vastuulle siirtyvät tehtävät vaativat resursseja jo ennen varsinaisen operatiivisen vastuun alkamista.

Tämä tarkoittaa sitä, että siirtymävaiheen tehtävät ja hankinnat joudutaan rahoittamaan osittain ole-massa olevilla kassavaroilla. Lisäksi organisaatiota joudutaan vahvistamaan asiakaspalvelun, rekisterien ylläpidon ja laskutuksen osalta. Tämän johdosta vuo-desta 2011 tulee taloudellisesti haastava.

Biologisesti käsiteltävän jätteen osalta suuria muu-toksia ei ole tiedossa, joten jätemäärien oletetaan pysyvän nykyisellään.

Pilaantuneiden maiden osalta yhtiön liikevaihtoa ei voida tarkasti arvioida, mutta kilpailu on merkittäväs-ti lisääntynyt. Tällä hetkellä on yksi suuri hanke lähi-alueella suunnitteilla; mikäli hanke toteutuu ja maat tulevat EKJH:n käsittelyyn täytyy pilaantuneiden maiden loppusijoituskapasiteettia todennäköisesti lisätä merkittävästi.

21

Taloustunnusluvut 2010

2009Tuloslaskelma

Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset

Liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto

Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut

Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä

Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

Tilinpäätössiirrot Poistoerojen muutos

Tuloverot

Tilikauden voitto

6 125 633,89

95 945,76

-113 122,32

-113 122,32-2 071 586,32-2 184 708,64

-764 913,78

-129 959,56 -52 864,05

-182 823,61-947 737,39

-665 392,82-665 392,82

-1 639 673,51

784 067,29

48 453,73 -98 325,42 -49 871,69

734 195,60

734 195,60

8 419,71

-239 369,60

503 245,71

2010

6 456 715,43

96 461,22

-135 512,31

-135 512,31-2 796 069,93-2 931 582,24

-791 251,46

-141 864,76 -39 317,71

-181 182,47-972 433,93

-692 980,96-692 980,96

-1 708 080,89

248 098,63

14 910,42-49 149,38-34 238,96

213 859,67

213 859,67

6 314,71

-102 986,63

117 187,75

22

Henkilöstötunnuslukuja 2010

Henkilöstön määrä;:20Henkilötyövuodet: Keskimääräinen työsuhteen pituus Keskimääräinen ikä

Koulutustaso- ylempi korkeakoulututkinto 9%- alempi korkeakoulututkinto- ammattikoulu/muu

Koulutuskulut 2010

2009

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskineräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet

Pysyvät vastaavat

Vaihtuvat vastaavat Saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset

Rahat ja pankkisaamiset

Vaihtuvat vastaavat

VASTAAVAA

49 969,7849 969,78

777 335,91 1 785 818,21

286 949,31 4 506 483,23

9 287,557 365 874,21

7 415 843,21

662 999,820,000,00

73,48 663 073,30

3 457 280,44

4 120 353,74

11 536 197,73

2010

39 932,0039 932,00

777 335,91

1 702 647,31628 453,57

4 052 306,78662 332,78

7 823 076,35

7 836 008,35

900 873,7885 662,4827 272,07

14,101 013 822,43

2 604 847,96

3 618 670,39

11 481 678,74

Tase

23

2009

VASTATTAVAA

Oma pääoma Osakepääoma Edellisten tilikausien tulos Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma

Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero

Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen vieras pääoma

Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma

VASTATTAVAA

2 682 765,612 200 034,98

503 245,715 386 046,30

25 258,84

2 182 908,00

2 182 908,00

2 459 865,912 459 865,91

576 644,32302 211,57

0,00 361 575,59

241 687,201 482 118,68

3 941 984,59

11 536 197,73

2010

2 682 765,612 703 280,69

117 187,755 503 234,05

18 944,13

2 351 634,002 351 634,00

1 883 221,591 883 221,59

576 644,32487 427,52172 553,31

269 959,65218 060,17

1 724 644,97

3 607 866,56

11 481 678,74

24

YhteystiedotLisätietoja vuosikertomuksesta antavat:

Toimitusjohtaja Mika Suomalainen, puh. 010 841 1802, mika.suomalainen@ekjh.fi

Tiedottaja Mari Ilvonenpuh. 010 841 1807, mari.ilvonen@ekjh.fi

Lyhenteet ja käsitteetAluekeräyspisteMiehittämätön keräyspaikka, jonne voi jättää asu-misessa syntyvää yhdyskuntajätettä ja jonka käyt-töoikeus on vuosimaksun maksavilla kiinteistöillä

Biohajoava jäteJäte, joka varsin nopeasti hajoaa biologisesti, aero-bisesti tai anaerobisesti. Biohajoava jäte voi sisältää keittiö- ja puutarhajätteen lisäksi kuitupohjaista jätettä, kuten puuta, paperia, kartonkia sekä lietettä tai lantaa.

BiojäteMuodostuu elintarvike-, ruoka- ja puutarhajätteestä. Hajoaa biologisesti aerobisesti tai anaerobisesti.

Biologinen käsittely Biologisen hajoavan jätteen aerobista (kompostoin-ti) tai anaerobista (mädätys) hajottamista mikro-organismien avulla.

EnergiahyödyntäminenJätteenpoltto, jossa jätteen energiasisältö muun-netaan lämmöksi ja / tai sähköksi.

HyödyntäminenHyödyntämisen tarkoituksena on ottaa talteen jät-teen sisältämä aine tai energia.

HyötyjätepisteHyötyjätepiste on keräyspaikka, jossa kerätään hyö-dynnettäviä jätejakeita.

JätehuoltoJätelain mukainen toiminta, joka sisältää jätteen keräyksen, kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppu-sijoituksen sekä loppusijoitus- tai käsittelypaikan tarkkailun ja jälkihoidon.

Jätteen synnyn ehkäisyToimintaa, jonka tarkoituksena on vähentää jätteeksi päätyvien tuotteiden määrää ja haitallisuutta jo en-nen kuin jäte on syntynyt.

KaatopaikkaKaatopaikka on kierrätyksen ja hyödyntämisen jäl-keen jäävien jätteiden loppusijoituspaikka.

KierrätysToimintaa, jonka tarkoituksena on ottaa talteen jäte materiaalina uudelleen käytettäväksi.

Kilpailutus, kilpailuttaminenPalvelujen hankkimista yksityisiltä yrityksiltä julki-sesti kilpailuttamalla julkisista hankinnoista annetun lainsäädännön mukaisesti.

Kompostituote Kompostoinnin lopputuote sellaisenaan tai jälkikäsi-teltynä esimerkiksi seulomalla tai sekoittamalla muihin materiaaleihin.

KompostointiKiinteän biohajoavan materiaalin aerobista hajot-tamista mikrobien avulla hallituissa oloissa.

KuivajäteJäljelle jäävä jäte, kun yhdyskuntien sekajätteestä on syntypaikoilla lajiteltu erilleen biojäte ja muut hyö-tyjätteet.

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kilpailutettu jätteenkuljetusJärjestetty jätteenkuljetus (Jätelaki 10 §), jossa yh-dyskuntajätteen kuljetus on alueellisesti kilpailutettu ja keräysreittien logistiikka näin suunniteltu mahdol-lisimman tehokkaaksi, kustannukset ja ympäristö-vaikutukset minimoiden.

25

LoppusijoitusLoppusijoitus on toiminto, jossa hylättävät jätelajit pysyvästi sijoitetaan kaatopaikalle. Loppusijoituk-seen ohjautuvat sellaiset jätelajit, joille ei ole aineena tai energiana järkeviä hyödyntämismahdollisuuksia tai joiden turvallinen käsittely edellyttää välitöntä peittämistä.

Ongelmajäte eli vaarallinen jäteJäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa syttyvä, syövyttävä ja myrkyllinen.

PintarakenneKaatopaikan pinnan suojausrakenne, jonka tarkoituksena on estää veden kulkeutumista jätetäyttöön ja pintaveden ja ilman saastumista.

PohjarakenneLoppusijoituspaikan pohjan suojausrakenne, jonka tarkoituksena on estää haitta-aineiden siirtyminen jätetäytöstä pohjaveteen tai maaperään.

SER, sähkö- ja elektroniikkaromuSähkö- ja elektroniikkaromulla tarkoitetaan käytöstä poistettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja niiden komponentteja ja osia. Kotitalouksista muodostuvan sähkö- ja elektroniikkaromun jätehuolto kuuluu tuot-tajien vastuulle.

Sopimusperusteinen jätteenkuljetus Kukin kiinteistö tekee erikseen jätteenkuljetus-sopimuksen kuljetusyrittäjän kanssa. Ei käytetä yleisesti yhdyskuntajätehuollossa Euroopassa.

SyntypaikkalajitteluKiinteistöllä tapahtuva yhdyskuntajätteiden lajittelu erilaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn meneviin jätejakeisiin.

TuottajavastuuTuottajavastuulla tarkoitetaan erikseen päätettyjen tuotteiden osalta kaupan ja teollisuuden velvolli-suutta huolehtia niistä syntyvien jätteiden uusio-käytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuk-sista. Suomessa tuottajavastuu koskee pakkauksia, paperia, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, renkaita, ajoneuvoja ja paristoja ja akkuja.

Tuottajayhteisö Tuottajavastuun hoitamiseksi kauppa ja teollisuus ovat perustaneet yhteisiä tuottajayhteisöjä. Tuot-tajayhteisöt perivät kierrätysmaksun tuotteiden myynnin yhteydessä. Näillä maksuilla hoidetaan tuot-tajavastuun alaisten tuotteiden jätehuolto.

UudelleenkäyttöUudelleenkäyttö on toiminto, jossa tuotteita käytetään uudestaan samassa tai uudessa käyttö-tarkoituksessa, esimerkiksi uudelleen täyttävät palautuspullot.

YhdyskuntajäteYhdyskuntajäte on asumisessa syntyvä jäte (koti-talousjätettä) sekä ominaisuuksiltaan, koostumuk-seltaan ja määrältään siihen rinnastettava kaupan ja teollisuuden sekä palvelutoiminnan jäte.

26

Irit at lutat. Amet nit lor adionse ea facin ulluptat la alis autpat.

Utetue duis adit lore dolobor

Yhteystiedot

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy

Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo

Asiakaspalvelu, puh. 010 841 1818

Vaihde, puh. 010 841 1800

asiakaspalvelu@ekjh.fi

www.ekjh.fi