Kaupungintalo Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen Puh. (09) 505 61, arkisin klo 8.00–15.45 www.kauniainen.fi, kauniainen@kauniainen.fi

Kauniainen ennen…… ja nyt◉ Kulttuuriystävällinen kaupunki. ◉ Vahva yhteisöllisyys ja yhdistystoiminta. ◉ Avoin yhteiskunta ja hyvä ilmapiiri, positiivisia asukkaita. ◉ Helposti lähestyttäviä päätöksentekijöitä, hyvä lähidemokratia. ◉ Eri ikäryhmät otetaan aktiivisesti mukaan päätöksentekoon. ◉ Toimiva lähidemokratia kaikenikäisille asukkaille.

◉ Asukkaat: noin 8 700 (1912 noin 1 000). ◉ Pinta-ala: 6 km2 josta 0,1 km2 vettä. ◉ Kielet: suomi 58 %, ruotsi 38 %, muut 4 %. ◉ Oma palotoimi ja palokunta, Kauniaisten VPK (1912).

◉ Kauniaisista tuli itsenäinen kauppala 1920 ja kaupunki 1972. ◉ Suomen ensimmäinen hiihtoloma Magnus Hagelstamin aloitteesta. ◉ Suomen ensimmäiset partiolaiset (1910) Magnus Hagelstamin aloitteesta. ◉ Kaksikielinen musiikkiopisto, Kauniaisten musiikkiopisto (1970). ◉ Suomen ensimmäinen taidekoulu lapsille ja nuorille, Kauniaisten taidekoulu (1978). ◉ Panostus koulutustiloihin: Työväenopisto / Humak (humanistinen ammattikorkeakoulu), koulutuskeskus Suomen Raamattuopisto. Kansalaisopisto tarjoaa koulutusta aikuisväestölle.

◉ Läheisyys luontoon kaikkine ulkoilumahdollisuuksineen, arkiliikunta sekä ohjattu urheilu on aina koettu tärkeäksi. Tuskin mikään muu yhteiskunta on yhtä hyvin huolehtinut asukkaille sopivien harrastustilojen saatavuudesta. Mahdolli- suus urheilla kaupungin rajojen sisällä on loistava. Kaupungissa on keskusurheilukenttä, kallioon louhittu palloiluhalli, uima- halli, tekojäärata, jäähalli, laskettelumäki, valaistu kuntopolku, jossa talvella hiihtoladut, pallokenttiä, tenniskenttiä, talvella lämmitettävä tekonurmi sekä purjehdusseura (optimistijollille Gallträskilla). IFK Grankulla (1925) GrIFK hoitaa suuren osan järjestetystä urheilutoiminnasta Kauniaisissa.

FaKtat

YhteYstiedot

Kauniaisen perusti joukko idealisteja, yrittäjiä ja taiteilijoita, joilla oli vahva näkemys tulevaisuuden yhteiskunnasta, jota sävytti yhteenkuuluvuus ja vehreä luonto.

unelma. 1900-luvun alku oli suuren optimismin ja mahdolli- suuksien aikakausi Euroopassa. Ideoiden markkinat, unelma omavaraisuudesta, raittiista ilmasta ja vapaudesta. Kauniaisten paikalla oli silloin vain koskematonta luontoa ja muutama tila.

liiKenneyhteydet. 1904 rantarata sai seisakkeen Kauniaisiin, näin rautatie mahdollisti luonnonläheisemmän elämän pää-kaupungin ulkopuolella. Sama ilmiö tapahtui mm. Tukholman, Kööpenhaminan, Berliinin, Münchenin ja Lontoon ulkopuolella.

Kehitys. Ab Grankulla (Osakeyhtiö Kauniainen) perustettiin 1906. Isoja tontteja lohkaistiin, jotta eurooppalaisten virtausten mukaisesti voitaisiin hyödyntää luontoa ja luoda omavaraisuutta omilla hyötypuutarhoilla. Asukkaat kävivät Helsingissä töissä ansaitakseen elantonsa, jota he käyttivät myös Kauniaisten rakentamiseen.

yrittäjyys. Perustajat olivat liikemiehiä, idealisteja, joilla oli tarkka taloudellinen kontrolli. Uudet asukkaat rakennuttivat huviloita ja yhteiskunnan toiminnot kehittyivät nopeasti. Ensimmäinen koulu perustettiin jo 1907.

teKnologia. Grankulla Elektricitetsverk (Kauniaisten sähkö- laitos) perustettiin 1910. Nopea yhteiskuntatekninen kehitys on Kauniaisille ominaista, ja katuvalaistus oli tärkeä asukkai- den turvallisuutta ajatellen. Rakennettiin teitä ja jalkakäytäviä, ojitettiin soita, järjestettiin puhtaanapito ja palosuojelu sekä toimiva terveydenhuolto.

taide. Useat Kauniaisten ensimmäisistä huviloista olivat tai- telijoiden rakentamia. Kirjailija Mikael Lybeckin Vallmogård (1907), kuvanveistäjien Felix Nylundin ja Yrjö Liipolan, Alpo ja Jyrki Sailon, taiteilija Werner von Hausenin ja kirjailija Arvid Mörnen huvilat ovat vielä jäljellä. Tunnettuja kirjailijoita ovat mm. Elmer Diktonius, Henry, Oscar ja Ralf Parland, Rabbe Enckell, taiteilijoita Marcus Collin, Mikko Laasio, Håkan Brunberg, Sven Grönvall ja graafikkoja mm. Elina Luukanen, Raimo Puustinen, Irmeli Kukkapuro.

Yksityishenkilöt järjestivät kirjallisuus- ja musiikki-iltoja. Hyvinvointitoimikunta hoiti yhteisiä asioita kuten liikunta- mahdollisuuksia, paloturvaa ja yleistä turvallisuutta.

Sata vuotta sitten vallinnut ideologia ja tapa hoitaa asioita jatkuu vielä tänäänkin. On monia syitä asua Kauniaisissa: yhteisöllisyys, koulut, taiteilijaympäristö ja luonto.

Koulutus. Kauniaisissa on aina panostettu hyvään koulu-tukseen, mikä on houkutellut lapsiperheitä. Rehtori Magnus Hagelstam vei oppilaita pitkille vaelluksille yöpymisineen, ensimmäisiin leirikouluihin. Nyt Kauniaisissa on yhteensä kuusi koulua, kolme kummallakin kotimaisella kielellä.

raKennusKanta. Kauniainen on moderni huvilakaupunki, jonka vuosisadan kuluessa syntyneen rakennuskannan histori-alliset kerrokset ovat hyvin näkyvissä. Ensimmäisten huviloiden valmistumisen aikaan muodissa ollut brittiläinen trendi, joka suosi valoa ja ilmaa, on edelleen suosittu uusien kotien raken-tamisessa. Arkkitehtuuri kattaa koko kirjon vanhoista huviloista moderneihin, käytännöllisiin koteihin. Kaupunkisuunnittelu lähtee yksilöstä ja käytännöllisyydestä, eri-ikäisten asukkai- den tarpeista.

palvelut. Toimivat lähipalvelut luovat kukoistavan kaupungin. Asukkaista huolehtimisesta on muodostunut pitkä perinne. Tarjolla on hyviä palveluja kaikille ikäryhmille: on oma terveys-keskus, päiväkoteja ja perhepäiväkoteja, puistoja, kerhotoimin-taa, nuorisotalo, palvelutalo, eläkeläisasuntoja ja vanhustenkoti.

yrittäjyys. Kauniainen luotiin luovuudella ja toimeliaisuu- della, ominaisuuksilla, jotka ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Lukemattomat yritykset ja yrittäjät ovat toimineet Kauniaisissa, esim. höyryleipomo, paperikauppa, elokuva- teatteri, kauppapuutarha, puu- ja kuljetusliike, linja-autoliike, sekä yksityisyrittäjiä kuten esimerkiksi kinuskinkeittäjä ja silittäjä. Nykyään kaupungissa toimii lähinnä pienyrityksinä yli 200 yrittäjää.

Kulttuuri. Taiteilijat, näyttelijät, muusikot, kirjailijat, arkkiteh-dit ja toimittajat asuvat ja toimivat mielellään edelleen Kauni-aisissa. Kaupungin kulttuuripalvelut tarjoaa hyvät edellytykset asukkailleen harjoittaa ja kokea taidetta sekä tuottaa korkea-luokkaisia kulttuuritapahtumia, yleensä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaupungilla on myös oma paikallislehti.

Kauniaisissa vallitsee edelleen vahva yhteisöllisyys. Sekä asukkaat että kaupunki panostavat yhteiseen hyvään, toimivaan yhteiskuntaan ja sosiaaliseen yhdessäoloon.

Tekstit: JESS! Jessica Jensen Kuvat: Pauli Peltomäki, Annika Mannström (laskettelukuva) Graafinen suunnittelu: Adverbi Paino: Oy FRAM Ab Trycksak

Lähellä kaikkea – keskellä metropolia

Kauniainen

Raamattu-

Gallträsk

Träskmossen

Ateljee Kukkapuro

Bredantie

Kauppalantie

Asematie

Asematie

Bembölentie

Kas

avu

ore

nti

e

Bred

antie

Vanha Turuntie

Turuntie

Ase

mat

ie

Bembölentie

Kasavuorentie

Turunväylä

Bredantie

Keskusurheilukenttä

Pujottelumäki

Hautausmaa

Stockmanninrauniot

Vallmogård

Kaupungintalo

Musiikkiopisto

Metodistikirkko

Villa Junghans

Kirkko

Kirjasto

PalvelukeskusVilla Breda

Kauppakeskus

Uusi Paviljonki

VPK

Työväen Akatemia

Kansalaisopisto

Palloiluhalli

SotavammasairaalaKauniala

Jäähalli

Uimahalli

Rautatieasema

Thurmaninpuisto

Helsingintie

Kauniaistentie

KuvataidekouluNuorisotalo

Kauniaistentie

opisto

Terveys-keskus

Hel

sing

intie

Tu

nn

elitie

Kauniala (Bad granKulla)Rakennettiin 1910 kosmopoliittisena piirteenä pienessä huvilayhteiskun-nassa. Auttoi tekemään Kauniaisen tunnetuksi. Arkkitehti on Lars Sonck. Toiminut kylpylänä, sanatoriona, urheiluhotellina, sotaveteraanien kuntoutuksessa ja sairaalana.

työväen aKatemiaTehtailija Pelander rakennutti 1900- luvun alussa huvilan, joka myytin työ-väen liikkeelle koulutustarkoitukseen 1924. Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen patsas Valoa kohti paljastettiin 1949.

◉ gallträsKOli ensimmäisten asukkaiden kesken suosittu uimapaikka. Nykyään suosittu ulkoilualue, joka on ahkerassa käy-tössä kaikkina vuodenaikoina aamun varhaisista tunneista iltamyöhään saakka. Kaunis luonto, järveä kiertävä, noin 1,8 km pituinen ulkoilureitti.

hautausmaaSuomen ensimmäinen ja ainoa kunnallinen hautausmaa perustettiin 1927. Kaunis ja rauhallinen sijainti Kasavuoren metsän vieressä. Yrjö Liipolan sankarimuistomerkki sodissa kaatuneista kauniaislaisista paljastet-tiin 1942.

lasKettelumäKiSuomen ensimmäinen laskettelumäki rakennettiin 1930-luvulla. Ensimmäi-set laskettelukilpailut talvella 1934. Kunnallinen 1950-luvulta. Lapsille hiihtokoulu ja kilpailuja, sekä kahvila. Ei välinevuokrausta.

◉ rautatieasemaVuodesta 1904 pelkkänä seisakkeena toiminut asema sai 1908 kansallis- romanttisen asemarakennuksen, jonka piirsi arkkitehti Bruno F. Granholm. Asema toimi pitkään kohtaamispaik- kana. Vaurioitui pahasti tulipalossa 2008, korjataan uuteen käyttöön.

◉ KaupungintaloArkkitehti Kurt Moberg, valmistui 1978. Talon edessä on Heikki Häivä- ojan veistos Läpi tulen vuodelta 1981 ja talon läheisyydessä Kimmo Schroderuksen veistos Foni joka paljastettiin 2007.

◉ uusi paviljonKiKorkeatasoinen konserttisali. Raken- nettu 2002, suunnittelu arkkitehti- toimisto Peltonen-Valkama. Ensi- luokkainen akustiikka ja moderni audiovisuaalinen tekniikka. Sopii hyvin konsertteihin, juhliin, esityk- siin ja seminaareihin.

◉ KirjastoEnsimmäinen kirjasto perustettiin jo 1924. Nykyisen kirjastorakennuksen vuodelta 1985 on suunnitellut arkki-tehti Reijo Perko. Kirjasto peruskorjat-tiin vuonna 2005. Koko pääkaupunki-seudun yhteinen tietokanta Helmet ja yhteiset kokoelmat.

◉ villa junghansRavintoloitsija Wilhelm Noschis raken-nutti huvilan 1910-luvulla. Rakennuk-sen osti C. Junghans ja 1970-luvulla kaupunki. Peruskorjattiin 1986, sai lisärakennuksen silloin sekä 2010. Pääosin paikallisten yhdistysten talo ja kokoontumispaikka.

◉ vallmogårdLars Sonckin 1907 kirjailija Mikael Lybeckille piirtämä jugendhuvila. Kauniaisten pitäjä osti huvilan 1950- luvulla, kaupungintalo ja kulttuurikes-kus, nykyään juhla- ja konserttisali.

◉ thurmanin puistoVirkistyskäytössä oleva puisto. Avattu uusittuna 2010. Vetovoimainen ja toi- miva, uuden keskustan jatke. Oles-kelu- ja toimintamahdollisuuksia eri ikäluokille ja intressiryhmille, mm. leikkipuisto, skeittipuisto, petankki-, boccia- sekä shakkipelialustat.

◉ KirKKoKauniainen sai sekä suomen- että ruotsinkielisen ev.lut. seurakunnan 1978. Kristian Gullichsenin piirtämä kirkko vihittiin käyttöön joulukuussa 1983. Kaupungissa on myös rauta- tieltä näkyvä Metodistikirkko (1917).

◉ nuorisotaloEnsimmäinen koulurakennus, vuo-delta 1909. Laajennettu, toimii kau-pungin Nuorisotalona, jossa biljardia, snooker, tietokone- ja lautapelejä, bänditilat sekä läksyjen lukua. Kult-tuuri- ja vapaa-ajantoimen hallinnon tilat ovat myös Nuorisotalossa.

stocKmannin rauniotLinnamaisen huvilan rakentaminen aloitettiin 1910-luvulla, mutta kes-keytettiin, kun huvilan omistaja Frans Stockmann ja hänen vaimo menehtyi-vät. Metsäkrouvintien lähellä, keskellä metsää sijaitsevan huvilan kivijalka on suosittu lasten leikkipaikka.

◉ tervetuloa!Punaisella merkitty kävelyreitti on ehdotuksemme suhteellisen lyhyelle, mutta mielenkiintoiselle kävelylle modernissa, rakenne-tussa huvilakaupungissa, josta löytyy vanhoja ja uusia rakennuk-sia, kulttuuria, luontoa ja taidetta. Kartan alla ja sen oikealla puolella on lisätietoja reitillä olevista koh-teista. Kartan vasemmalla puo-lella on muita hienoja kohteita hieman pidemmille kävelyretkille.