LIIKENNEVIRASTON PÄÄJOHTAJA PERÄÄNKUULUTTAA PITKÄJÄNTEISTÄ VÄYLÄPOLITIIKKAA

PALAAKO HENKILÖ-JUNALIIKENNE RAUMALLE?

3/2018LIIKENNEHANKKEIDEN

YHTIÖITTÄMINEN

URAPOLKU LYHYESTI LUKUINA TILASTO

PAHIN BREXIT-SKENAARIO OLISI TULLIRAJA EU:N JA ISO-BRITANNIAN VÄLILLE

WWW.RAUMA.CHAMBER.FIRAUMAN KAUPPAKAMARIN LEHTI

LIIKENNEVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA ANTTI KOUKKU:

010 229 5210 | sales@hovisales.fi

hovisales.fi

Tilat ja tarjoilut juhliin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin.

Ota yhteyttä – me teemme järjestelyt toivomallasi tavalla.

JUHLAN TUNTUA ILMASSA?

KAUPPAKAMARI 3

PÄÄKIRJOITUS

”MIKÄ ON LIIKENNE? Kaikenlainen liikeyhteys ja tiedonanto ihmisten välillä, käyttäen kaikkia niitä keinoja, joiden avulla voimme kulkea toistemme luokse tai lähettää jotakin toisillemme. Koska onni ja sivistys niin olennaisesti riippuu sellaisesta yhteydestä, arvostellaan kunkin maan edistystä sen mukaan, miten hyvät tai huonot sen kulkuneuvot ovat.” Yllä oleva on suora lainaus Sakari Tope-liuksen Maamme-kirjan 47. painoksesta vuodelta 1945. Maamme-kirja oli kansakoulujen maantie-don, historian ja yhteiskuntaopin oppikirja vuosikymmeniä.

MAAMME-KIRJAA 1900-luvun alkupuolella koulussa lukeneet päättäjät ymmärsivät ja sisäistivät alussa olleen lainauksen ja heidän päätöksillään rakennettiin pääosin 1950 ja 1960 -luvuilla maam-me päätieverkosto, jonka varaan pienehköin täydennyksin maamme teollistuminen ja vaurastu-minen on perustunut liki kuudenkymmenen vuoden ajan. Todella ennakkoluuloton päätös sodasta toipuvalle ja nykymittapuun mukaan todella köyhälle maalle. Nykyisen liikenne-politiikan mukaan toteutettu valtatieverkosto olisi ollut tarpeettoman laaja ja törkeästi ylimitoitettu!

YRITYKSILLE TEHDYISSÄ kyselyissä toistuu toimivien liikenneyhteyksien merkitys sijaintipaikkaa valittaessa sekä toiminnan aikana. Rauman kauppa-kamarin alueella tilanne on selvästi muuta valtakuntaa heikompi. Pääsyynä voidaan pitää valtatietä 8, jonka taso ei enää pitkään aikaan ole vastannut tavara- ja henkilöliikenteen vaatimuksia. Ruuhkainen liikenne on myös ympäristö- ja turvallisuusongelma. Länsirannikon hyvä positiivinen vire on korostanut näitä ongelmia.

ALUEEN YRITYKSET, kauppakamarit, maakuntaliitot ja kunnat sekä satamat ovat kuluneena vuonna tarttuneet toimeen, jotta yhteysväli Tur-ku-Pori saataisiin kohennettua ja siitä tulisi jatkuvan kasvun moottori koko länsirannikolle. Tavoitteena on neljä kaistaa vuoteen 2030 men-nessä koko välille. Tavoite on realistinen, mutta toteutuakseen se vaatii hartiavoimin töitä meiltä kaikilta. Välin yleissuunnittelu on saatava alkuun ja samalla on mietittävä hankkeen vaiheistusta sekä rahoitusta. Hanke tulee sisältyä tulevaan pitkäntähtäimen valtion infraohjelmaan. Rauman kauppaka-marin, seudun yritysten ja kuntien on kannettavavaikuttamisesta päävastuu.

Tavoite on realistinen, mutta toteutuakseen se vaatii hartiavoimin töitä meiltä kaikilta.

HANNU ASUMALAHTIToimitusjohtaja, Rauman Satama OyKeskuskauppakamarin ja Rauman kauppakamarin liikennevaliokuntien jäsen

Neljällä kaistalla kestävään kasvuun

KOLLANPOIKIEN ANTTI LEINONEN: ”Parasta on hetki, kun löytää asiakkaan pulmaan ratkaisun.”Hyvä paikallinen asiakaspalvelija tuntee asiak-kaansa ja reagoi heidän tarpeisiinsa. KollanPojat palveleekin jokaista rakentajaa yksilöllisesti juuri tämän toiveiden ja tarpeiden mukaan.

– Jos ennen oli hyllyssä kuudesta seitsemään erilaista sisäpaneelia, niin nyt niitä on kolmisen-kymmentä. Kaikkea ei meiltäkään myymälästä löydy, mutta sitä varten on mallipalat, joiden avulla löydetään se, mitä asiakas hakee. Kaikkea saadaan tilattua.

Yrittäjä tekee työtään rakkaudesta lajiin. Antille parasta sisältö työssä on se, kun asiakas tuo eteen haastavan ongelman, johon löydetään ratkaisu. Se onkin yksi paikallisen palvelijan vahvuuksista.

– En koe, että esimerkiksi rahallisesti isot kaupat ovat niinkään se tärkein juttu. Tykkään siitä, kun asiakas tulee myymälään ja hän antaa jonkin kinkkisen tehtävän etsiä jokin tietty juttu tai löytää ratkaisu hänen pulmaansa. Parasta on se hetki, kun sen ratkaisun onnistuu löytämään ja saa asiakkaan tyytyväiseksi.

Paikallisuudella on KollanPojille iso arvo. Toimiva toimittajaverkoston on kaiken A ja O.

– Meillä on paljon laadukkaita tavarantoimittajia lähiseudulta. Esimerkiksi Eurassa on kolme tava-rantoimittajaa. Haluamme tilata läheltä, sillä se hyödyttää pitkässä juoksussa meitä kaikkia.

KollanPojat Oy, Rakentajantie 42, 26560 Kolla, 02 823 4244 Avoinna 1.12–28.2.: ma–to 8–17, pe 8–18, la suljettu

Lue koko juttuuusituilta nettisivuiltamme:kollanpojat.fi

Ku

va: Sam

uli A

htiain

en

KAUPPAKAMARI 5

JULKAISIJA RAUMAN KAUPPAKAMARISINKOKATU 1126100 RAUMARAUMA.CHAMBER.FI

OSOITTEENMUUTOKSETPUH. 044 765 4533 KAUPPAKAMARI@RAUMA.CHAMBER.FI

PÄÄTOIMITTAJA RIIKKA PIISPA

TOIMITUSANTTI LEHTOBONDE.FI

TAITTOHELI LEHTONENBONDE.FI

KUVAPANKITUNSPLASHPEXELS

ILMOITUSMYYNTIANTTI LEHTOVIESTINTÄOSAKEYHTIÖ BONDE0400 71 21 71ANTTI.LEHTO@BONDE.FI

PAINORAUMAN PAINOPISTE OY

SISÄLTÖ

12HENKILÖ

Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman

peräänkuuluttaapitkäjänteistä

väyläpolitiikka.

16TEEMA

Liikenneinfra on elintärkeä osa Suomen

kilpailukykyä.

20TILASTO

Valtaosa Suomen vientituotteista kulkee

satamien kautta.

22AJANKOHTAISTA

ALUEELTALounaisrannikon yhteisenä tahtotilana nelikaistainen

kasitie.

6NYT PUHUTTAA

Junayhteys lisäisi alueenvetovoimaisuutta

merkittävästi.

7UUSI JÄSEN

Camp Consulting Oy kehittää strategisten

kumppaniensa toimintaa.

8URAPOLKU

Antti Koukun monipuolinen työ pörssiyhtiön

osastopäällikkönä.

21KOLUMNI

Kauppakamaritoimintaa lähes vuoden kokemuksella.

24KOULUTUSKALENTERI

Syksyn koulutukset Raumalla ja Porissa.

28KAMARIKUULUMISIA

Rauman Kauppakamarinkuulumisia menneeltä

syksyltä.

12

RAUMANKAUPPAKAMARI3/2018

6 KAUPPAKAMARI

Yleensä ihmiset miettivät, että miten täältä Raumalta pääsee pois. Nyt pitää alkaa miettiä myös, että miten

tänne pääsee, sanoo Rauman kaupungin logistiikkasuunnittelija Risto Peltonen.

Peltosen puheessa on intoa ja asiaan perehtyminen paistaa läpi, kun hän kertaa Rauman kaupungin ja Satakuntaliiton yh-dessä hakeman pilottihankkeen taustoja. Kyseessä on liikenneministeriön alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihanke, jolla halutaan kehittää osto- ja velvoitelii-kennettä vuosina 2020-2022.

Risto Peltosen mukaan ministe-riöön oli tullut noin kymmenkunta ha-kemusta lokakuun loppupuolen mää-räaikaan menessä. Hänen arvioissaan niistä kaksi tai kolme voi edetä pilottivaiheeseen ja Rauman ja Satakuntaliiton hakemus saattaisi hyvinkin olla näiden joukossa.

– Pilotin tarkoituksena olisi selvittää käytännön tasolla, millaisia vaikutuksia alueiden omista lähtökohdista suunnitte-

lulla aikataulurakenteella on kustannuksiin ja matkustusmääriin. Uskon, että meidän pilottimme tarjoaisi hyvin vastauksen juuri tähän kysymykseen, Peltonen sanoo.

SE ON NYT TAI EI KOSKAAN– Jos Raumalle vielä joskus henkilöjuna-yhteys saadaan, niin se on nyt, sanoo Risto Peltonen.

Nyt tarvitaan myös alueen kaikilta toimijoilta yhteen hiileen puhaltamista ja sopivasti lobbaamista oikeissa yhteyksissä.

Junayhteys olisi Pel-tosen mukaan yksi merkittävä tekijä alueen vetovoimai-suuden lisäämi-seksi.

– Rauman ja Tampereen välinen

julkinen liikenne ei palvele matkustajia riittävän hyvin eikä parannusta ole näillä näkymin luvassa. Kuitenkin Rauma, Pori ja Tampere voisivat muodostaa tiiviim-män yhteisen alueen, jos vain yhteydet pelaisivat. Välimatkahan ei ole kovin pitkä, Peltonen summaa.

Palaako henkilöjuna-liikenne Raumalle?

”NYT PITÄÄ ALKAA MIETTIÄ MYÖS, ETTÄ MITEN TÄNNE PÄÄSEE.”

NYT PUHUTTAA

KOMPASSI

Suunnilleen näille main Prisman ja Citymarketin väliin tulisi henkilöjunaseisake pilotin toteutuessa, mallaillee Rauman kaupungin logistiikkasuunnittelija Risto Peltonen.

KIRJA KÄSITTELEE johtajien ja henkilös tön välistä yhteiseloa työpaikoilla. Se antaa käytännön menetelmiä ja työkaluja viedä itse­ohjautuvuutta, uudenlaista vastuun jakamista ja osallistavaa työkult­tuuria käytäntöön. Kirjassa on myös esimerk kejä organisaatioista, jotka ovat onnistuneet yhteisessä johta­misessa.

Kirja haastaa sekä johtajat ja esimiehet että henkilöstön ja alaiset pohtimaan omaa rooliaan ja asentei­taan johtajuuteen ja yhteistyöhön liittyen. Se kannustaa pysähtymään tavallisiin vuorovaikutustilanteisiin, joissa kohdataan toinen osapuoli

kahden kesken tai eri kokoonpanoissa eri tilanteissa. Kirjan avulla on mah­dollista löytää realistisia tapoja, joilla muun muassa luottamusta ja kuunte­lemista voidaan lisätä työpaikoilla.

Teoksessa nostetaan esiin vinkkejä ja ehdotuksia sekä esimiehille että työntekijöille siitä, mitä pitäisi tehdä toisin ja miten osaamisia voidaan kehit tää, jotta muutoshankkeet saadaan onnitumaan ja uudistuminen ohjataan haluttuun suuntaan – yhdes sä.

JOHDETAAN YHDESSÄ – HYPEÄ VAI TYÖPAIKAN TODELLISUUTTA?

MITÄ PITÄISI TEHDÄ TOISIN JA MITEEN OSAAMISTA VOITAISIIN KEHITTÄÄ?

TEKSTI JA KUVA ANTTI LEHTO

KAUPPAKAMARI 7

erikoistunut yritys. Asiakastyytyväisyys-, henkilöstötyytyväisyys- ja esimiestutkimus ovat tapoja pureutua asiakasyrityksen toimintaan ja tuottaa tutkimuksen ja tiedon kautta lisäarvoa.

Valmennukset voivat tähdätä esimerkiksi esimiestyön kehittämiseen. Tällaisissakin tapauksissa valmennusta edeltää usein tutkimustyö, jossa on pyritty selvittämään vallitsevan tilanteen juurisyitä.

– Kouluttaudumme jatkuvasti itse, jotta osaamisemme pysyy koko ajan kehityksen kärjessä. Käytämme sellaisia tutkittuja työkaluja, joilla voidaan päästä nopeastikin tuloksiin, mutta useasti prosessit ovat jatku-via ja vaativat pitkäjänteisyyttä.

– Haluamme tuntea asiakkaamme – sekä yrityksen että ihmiset. Tällä tavalla strategi-nen, molempia hyödyttävä kumppanuus on mahdollinen, Kaisu Viitanen tiivistää.

kopuolella, on hänelle tärkeää nähdä oman kaupungin yritysten pärjäävän ja kasvavan.

Camp Consulting on yritysten val-mennuksiin ja strategisiin prosesseihin, tutkimustoimintaan sekä suorahakuihin

UUSI JÄSEN

Camp Consulting Oy kehittää strategisten kumppaniensa toimintaa

Verkostoitumista, uusia mahdollisuuk-sia ja tuttavuuksia, joiden kautta pääsee tuulettamaan myös omia aja-

tuksiaan. Näin kuvailee Kaisu Viitanen odo-tuksiaan Rauman kauppakamaria kohtaan. Hän on vuonna 2002 perustetun Camp Con-sulting Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja ja valmentaja. Yritys liittyi Rauman kauppaka-marin jäseneksi menneenä syksynä.

– Meidän noin 0,5 miljoonan euron liikevaihdostamme 40 % tulee Rauman seu-dulta. Olemme toimineet täällä 17 vuotta ja haluamme olla omalta osaltamme mukana kehittämässä alueen yrityksiä ja sitä kautta lisäämässä menestymisen mahdollisuuksia, Viitanen sanoo.

Yrityksen toimitusjohtaja Teppo Viita-nen on paljasjalkainen raumalainen ja ollut monessa mukana vuosien mittaan. Vaikka iso osa liiketoiminnasta onkin Rauman ul-

KOMPASSI

Camp Consultingin toimitusjohtaja Teppo Viitanen ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaisu Viitanen rakentavat pitkäjänteisesti strategisia kumppanuuksia.

”OLEMME TOIMINEET RAUMALLA 17 VUOTTA JA HALUAMME OLLA OMALTA OSALTAMME MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ ALUEEN YRITYKSIÄ JA SITÄ KAUTTA LISÄÄMÄS-SÄ MENESTYMISEN MAH-DOLLISUUKSIA.”

TEKSTI JA KUVA ANTTI LEHTO

8 KAUPPAKAMARI

Antti Koukun urapolku kulki Raumalle vuonna 1999, kun hän tuli töihin Rauma Port Agent -nimiseen yritykseen.

– Jyrki Lehti otti minut silloin töihin. Olin aiemmin toiminut kotimaan kuljetusten piirissä ja huolintamaailmaan tulo avarsi näkökulmia todella paljon, Koukku kertaa urapolkunsa ensi vaiheita Raumalla.

Myöhemmin yritysjärjestelyjen kautta tie vei nykyisen työnantajan Nurminen Logistic-sin palkkalistoille. Hän toimi ensin kahdeksan vuotta huolitsijana, jonka jälkeen seurasi nimitys jaostopäälliköksi.

Tämänhetkisessä roolissa osastopäällikkö-nä Koukku on työskennellyt noin seitsemän vuotta.

– Vastaan Rauman yksikön toiminnasta eli budjetoinnista, myynnistä ja henkilöstö-asioista. Meillä on vahva pörssiyhtiön tuki taustalla, mutta toimenkuvani on muuten varsin itsenäinen, Koukku kuvailee.

MAAILMA MUUTTUU JA MUUTOK-SESSA ON OLTAVA MUKANASuurin muutos, minkä Antti Koukku on työu-

ransa aikana todennut, on siirtyminen paperi- ja kopiointiajasta sähköisiin dokumentteihin. Tämä on vaatinut investointeja yritykseltä, mutta myös runsaasti osaamisen kehittämis-tä, sillä lupa- ja järjestelmävaatimukset ovat sähköisyyden myötä tiukentuneet.

– Toinen isompi käännekohta oli vuonna 2004 kun Baltian maat liittyivät EU:iin. Tällöin poistui tulliraja Suomen ja Baltian väliltä, mikä aluksi vaikutti liiketoimintoihin. Nopeasti kuitenkin kehitimme uusia toimin-tamalleja joilla pystyimme asiakkaitamme palvelemaan, Koukku kertoo.

Käynnissä oleva Brexit-myllerys tulee vai-kuttamaan huolinta-alaan muodossa tai toi-sessa, Koukku miettii. Suurin ongelma onkin epävarmuus ja pahin skenaario olisi tulliraja EU:n ja Iso-Britannian välille. Tapahtui mitä tahansa, niin luultavasti huolinta-alalle se tar-koittaa muutoksia säädöksiin ja prosesseihin.

– Yrityksemme linjaus on, että me olem-me etujoukoissa kun muutoksia tulee, ja me pystymme informoimaan asiakkaitamme nopeasti ja asiantuntevasti, Koukku kiteyttää.

Antti Koukku kuuluu Tullin huolintayh-teistyöryhmään. Luottamustehtävä on

mielenkiintoinen, koska näin hän pääsee kuulemaan minkälaisia suunnitelmia on pöydällä ja minkälaisia vaikutuksia niillä voisi olla alaan.

– Tämän vuoksi viranomaisyhteistyö on luontevaa ja alan sääntelystä johtuen se on kaiken a ja o. Yhteistyöryhmään kuuluminen lisää myös omaa osaamistani ja sitä sitten viedään eteenpäin asiakkaalle, Koukku sanoo.

URAPOLKU

URAN KÄÄNNEKOHTASiirtyminen paperilomakkeista sähköisiin viranomaisyhteyksiin. ”Se on myös lisännyt yritysten liiketoimintaa, koska asiat voidaan hoitaa nopeammin.”

LUOTTAMUSTOIMIARauman Kauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja. ”Kasitien nelikaistaistaminen on kärkihanke. Toivottavasti se etenee.”

Tullin huolintayhteistyöryhmän jäsen.

KOMPASSI

Raumalla 1886 perustetun pörssiyhtiön osastopäälliköllä on monipuolinen työTEKSTI JA KUVA ANTTI LEHTO

KAUPPAKAMARI 9

Painettu viesti tuntuu hyvältä

Meiltä kaikenkattavat painoalan työt laadukkaasti ja

nopeasti!

Tämäkin lehti on meillä painettu

Rauman Painopiste OyMännistönkatu 15 | 26100 Rauma

Puh. 02 823 6870

www.raumanpainopiste.fi

MATKAILUPALVELU ALUEELTA

Rauman Yrittäjät ry:n Vuoden yritys 2018-palkinnon pokannut pitkän linjan perheyritys Rauman Hovi Oy on tehnyt hiljattain ison harppauksen kohti pohjoista. Raumalla kahta hotellia, Raumanlin-naa ja Kalliohovia, pyörittävä yritys hankki yrityskaupalla laajen-nusta hotellikapasiteettiinsa naapurikaupungista Porista.

Lokakuun alussa toteutuneen yrityskaupan myötä entinen Cu-mulus-hotelli Porin keskustassa siirtyi Rauman Hovi Oy:n omistuk-seen. Uuden hotellin nimeksi tuli Hotelli Bepop samassa korttelissa sijaitsevan asiantuntija- ja kauppakeskuksen mukaan.

– Laajentuminen Poriin on looginen ja pitkään harkittu siirto. Porin alueen kehitysnäkymät luovat pohjaa positiiviselle tulevai-suudelle. Näemme tässä liiketoimintakaupassa yrityksellemme paljon hyviä asioita, sanoo Rauman Hovi Oy:n toimitusjohtaja Anne Ignatius-Helander. Molempien toimintakaupunkien sijainti mahdollistaa hyvää yhteistyötä niin sisäisesti kuin ulkoisesti, Igna-tius-Helander jatkaa.

Rauman Hovi Oy kasvaa ja kehittyy

10 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI

KAUPPAKAMARI 7

ILMOITUKSET

LYHYESTI LUKUINA

30Liikenneviraston käynnissä olevia kehittämishankkeita yhteensä vuonna 2018.

65 %

Päällystettyjä teitä on 65 % teistä eli noin

50 000 km. Vähälii-kenteisellä tieverkolla

alimpaan hoitoluok-kaan kuuluu noin

41 000 km tiestöä eli yli puolet koko

maanteiden verkosta.

Suomen koko tiever-kon pituus on noin 454 000 kilometriä. Tästä yksityis- ja metsäteiden osuus on noin 350 000 km ja kuntien katuverk-kojen 26 000 km. Liikenneviraston vas-tuulla olevien maan-teiden yhteispituus on noin 78 000 km.

454 000

Liikenneviraston käynnissä olevista

kehittämishankkeista erilaisia tiehankkeita

oli 18 kappaletta, ratahankkeita 8 kpl ja

vesiväylähankkeita 5 kpl.

18

KAUPPAKAMARI 7

ILMOITUKSET

LYHYESTI LUKUINA

30Liikenneviraston käynnissä olevia kehittämishankkeita yhteensä vuonna 2018.

65 %

Päällystettyjä teitä on 65 % teistä eli noin

50 000 km. Vähälii-kenteisellä tieverkolla

alimpaan hoitoluok-kaan kuuluu noin

41 000 km tiestöä eli yli puolet koko

maanteiden verkosta.

Suomen koko tiever-kon pituus on noin 454 000 kilometriä. Tästä yksityis- ja metsäteiden osuus on noin 350 000 km ja kuntien katuverk-kojen 26 000 km. Liikenneviraston vas-tuulla olevien maan-teiden yhteispituus on noin 78 000 km.

454 000

Liikenneviraston käynnissä olevista

kehittämishankkeista erilaisia tiehankkeita

oli 18 kappaletta, ratahankkeita 8 kpl ja

vesiväylähankkeita 5 kpl.

18

Tarvitsetko töitä tai työntekijöitä?

Adecco on apunasi!

adecco.fi

Rekrytointi - Henkilöstövuokraus - Soveltuvuusarvioinnit

Adecco Finland OySatamakatu 1 A, 26100 Rauma

Roosa LehtonenConsultant, HR & Sales040 635 7833

Sarita OjalaHR Consultant040 621 2577

8 KAUPPAKAMARI

TEM. DERUM IUR? UPTATENIS ET

ULPA SUM IN CONSEQU ATURIT ET QUID MAION AUTEM.NOSSENE NUM TE, DUM MOERA DIORION ONFECRI SENAM NONICIVIS BONORA?

#Suomi julkaisee omat #emoji’nsa ensimmäisenä maana maailmassa http://formin.finland.fi/public/default … #joulu @thisis-FINLAND

Ulkoministeriö @ulkoministeriö

BLOGI- JA APSIVINKIT

#rahapodiNordnetin #rahapodi on Suomen parhaaksi valittu podcast, jossa puhutaan taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. blogi.nordnet.fi/rahapodi

Opera TouchOpera Touch on palkittu mobiiliselain, jossa on nopea verkkohakuliittymä. Se on suunniteltu erityisesti yhdellä kädellä käytettäväksi.

Somecon blogi Someco Oy:n asiantuntijat bloggaavat aiheenaan sisältöstrategia, sosiaalinen media, markkinointi ja viestintä. someco.fi/blogi

Aloitus endae vel ilique aut fuga Tium quibusc iminimet voloresimus, od quidici issimus, quatur, aboreic iisciis et utemolore eatur audistiam, vel id eum.

Everit enimintorist harum ut et officto taIpit, quam in et, archillessim int molorunt que voloratur, volores toreius asimo omnis simil et quasped quis aut exereresciis arum et acculparum que enda dolor mil is ea cullanienis sum incte ligenda dolorae volor apis estias estemporpore sequatur?

Em nate cuptasincto ius ium re santemp oribus, estiorum quam, idemporia voluptas pel et eos ipsanda sit, te labore doluptas re nem rem quationseque moloriaes eat fugitio temolor estempo stiberem fugias aligeni enihil idelluptat aut ut eaquame dollias itatur, se cum expedicate core repernatur? Xeritas maiore, temquam, corit quas moluptatur ma cum utem re, simusap ideliscia di berferovid quiam am accate eum intia coneceptione vident aut liqui dolende licipsu mendae laborunti con re, sit volessi as eatibus.

Pedipsum volorer iassumetur sus estrum nem coressuntint untur, con cum, quo coritate que consendisi officil inctus essi-nullam quid quo bea quatendipsum ius, to quas am eum?

KAUPPAKAMARILEHTI50 vuotta sitten

KAUPPAKAMARI 11

GALLUP

Miten kasitien kunto vaikuttaa työhösi?

MARKO MIKKOLAVientipäällikkö, Laitilan WirvoitusjuomatehdasKuljen päivittäin kasitietä marato-nin verran töihin ja toisen takaisin kotiin sekä säännöllisesti Turunlentokentälle. Kasitien kunto vaikuttaa aikatauluihini ja yleensä siihen, että kuinka jaksan tehdä työtä, jossa joudun paljon tuota tietä käyttämään. Maratonissa tulee helposti väsymys ja turhau-tuminen, jos eteneminen ei ole sujuvaa.

KRISTIINA SALONENKansanedustajaOlen ajanut kohta kahdeksan vuotta viikoittain valtatie 8:aa molempiin suuntiin. Parannusta on tapahtunut tuona aikana melko paljon. Raumalle ja koko seudulle on merkittävää, miten kauan aikaa kuluu tien päällä ja kuinka turval-linen tie on. Tämä on ratkaisevan tärkeää alueen elinkeinoelämälle, mutta myös työmatkailijoille. Tavoite Turku-Pori -yhteysvälin nelikaistaistamisesta on siis kaikin tavoin yhteinen.

ILKKA LEINOToimitusjohtaja Ecoports Finland Oy Pelkästään pieneen Olkiluodon sa-tamaamme kulkee vuosittain 7000 rekkaa VT8:aa pitkin. Rapautuvakasitie hankaloittaa ja hidastaa niin ammatti- kuin henkilöliikennettä ja tekee siitä turvatonta. Tiestönkuntoon tulisi panostaa ja erin-omainen lääke siihen olisi VT8 nelikaistaistaminen.

KIVIKYLÄN AREENALLA 7.2.2019 KLO 9–15

VERKOSTOJEN VOIMA

KULTA 1490 € + ALV• 2 x 3 m osasto: pöytä, 2 tuolia + matto• 2 lounaslippua + 4 kahvia• 1/2 sivun juttu Uralehdessä + takasivun logopaikka• 10 min lava-aikaa messuilla• katumainoksen logopaikka• mahdollisuus työpaikkailmoitukseen UraStartin

verkkosivuilla (+ messuilla seinäilmolla)

EXTRA: 128X55 MAINOSPAIKKA URALEHDESSÄ 250 € + ALVOTA YHTEYTTÄ: myynti@urastartti.fi

1

2

3

PUHUJINA MM. EEVA KALLI, Suomen suurimman viestintätoimistoryhmän Miltton Groupin yhteiskuntasuhteisiin ja vaikuttaja-viestintään erikoistuneen tytäryhtiön Miltton Networksin toimitusjohtaja.JENNI RAJAHALME, projektipäällikkö Satakunnan YES -keskus

PERUS 790 € + ALV• 2x3 m osasto: pöytä, 2 tuolia + matto• 2 lounaslippua + 4 kahvia• logopaikka Uralehden takasivulla• mahdollisuus työpaikkailmoitukseen UraStartin

verkkosivuilla (+ messujen työnhakuseinällä)

MIKRO 450 € + ALV• 1x2 m osasto: baaripöytä + matto• 2 lounaslippua + 4 kahvia• logopaikka Uralehden takasivulla

OSASTOISTA ON JO VARATTU!Mukana olevat yritykset: www.urastartti.fi70%

12 KAUPPAKAMARI12 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 13

Peiton paikkauksen tilalle

pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT SARI GUSTAFSSON

Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlmanin mukaan kotimaisen väyläverkon kasvavan korjausvelan

vähentäminen sekä tulevien suurien tie- ja ratahankkeiden toteuttaminen ei onnistu pelkästään

valtion budjettirahoituksella. Väylähankkeissa on lisäksi huomioitava entistä laajemmin myös elinkeinopoliittiset

kerrannaisvaikutukset.

HENKILÖ

KAUPPAKAMARI 1312 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 13

Peiton paikkauksen tilalle

pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT SARI GUSTAFSSON

Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlmanin mukaan kotimaisen väyläverkon kasvavan korjausvelan

vähentäminen sekä tulevien suurien tie- ja ratahankkeiden toteuttaminen ei onnistu pelkästään

valtion budjettirahoituksella. Väylähankkeissa on lisäksi huomioitava entistä laajemmin myös elinkeinopoliittiset

kerrannaisvaikutukset.

14 KAUPPAKAMARI

14 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 15

Suomen liikenneverkossa muhii viime vuosien mittavista budjettipanostuk-sista huolimatta edelleen noin 2,5 miljardin euron korjausvelka. Sitä

on takavuosina kutistuneiden määrärahojen seurauksena muun muassa väylärakenteissa, maantie- ja rautatiesilloissa, ratapihoilla sekä varusteissa ja laitteissa.

Istuva hallitus myönsi väyläverkon korjausvelkaan noin miljardi euroa pääosin vuosille 2016–18. Se on näkynyt viimeisen parin vuoden aikana lukuisina uusina tie- ja ratatyömaina eri puolilla Suomea.

Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihl-manin mukaan kyseisellä budjettipotilla saa-tiin paikatuksi väyläverkon pahimmat kuopat, mutta sillä ei ratkaistu perusongelmaa.

“Korjausvelan kasvu saatiin pysähtymään, mutta pelkästään nykytason säilyttäminen edellyttää runsaan 100 miljoonan euron lisärahoitusta perusväylänpitoon joka vuosi. Korjausvelan tehokas vähentäminen vaatii ministeri Anne Bernerin johtaman parla-mentaarisen työryhmän helmikuussa esittä-mää 300 miljoonan euron vuotuista lisärahoi-tusta”, Wihlman sanoo.

Esimakua tulevas-ta saatiin jo valtion talousarvioehdotuksessa, jossa väylämäärärahat typistyivät murto-osaan odotetusta. Pääjohtajan mukaan uhkana on, että kertaalleen pysäytetty korjausvelka lähtee jälleen kasvamaan. Samalla nou-sevat myös kustannukset.

“Korjausvelan kiriminen kiinni on aina kalliimpaa kuin saavutetun palvelutason ylläpito”, hän tähdentää.

VIENTIVÄYLÄT YKKÖSKATEGORIASSAValtiolla on maanteitä vajaat 80 000 kilomet-riä, mikä on lähes viidesosa kaikista Suomen teistä.

Hankelistauksia tekevät maakuntien ELY-keskukset ja liikennevirasto yhteistyössä kuunnellen eri toimijoiden tarpeita. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee talousarvioesityk-set isojen hankkeiden osalta, mutta lopullinen tärkeysjärjestys on edelleen kansanedustajien käsissä.

Takavuosien “siltarumpupolitikointi” on Arkadianmäellä vähentynyt, mutta oman kotimaakunnan väyläinvestoinnit ovat kansanedustajille edelleen tärkeitä. Siksi poh-joisemman Suomen kansanedustajilla riittää

vain harvoin ymmärrystä Turku-Tampe-re-Helsinki-kolmion sisään jääville kehittä-mishankkeille.

Wihlmanin mukaan liikenneyhteyksien turvaaminen ja huoltovarmuus Hangosta Utsjoelle on viraston perustehtävä. Samalla on kuitenkin pidettävä erityistä huolta keskei-simmistä ja elinkeinoelämälle tärkeimmistä pääväylistä ja rataverkosta – tätä myös Kes-kuskauppakamari on omissa linjauksissaan korostanut.

“Suomi elää viennistä, ja toimiva logistiik-ka on olennainen kilpailukykytekijä. Puuta on saatava metsästä tehtaille ja vientituotteita satamiin. Siksi väylät on pystyttävä pitämään kunnossa”, Wihlman painottaa.

BUDJETTIVÄÄNNÖN TILALLE PITKÄJÄNTEISIÄ INVESTOINTIPÄÄTÖKSIÄLiikennevirastossa väylähankkeita laitetaan-kin tärkeysjärjestykseen entistä enemmän niiden elinkeinopoliittisten kerrannaisvai-kutusten perusteella. Valtaväylissä tämä tar-koittaa koko Suomea, paikallisissa hankkeissa

yksittäisten kuntien sijaan vähintään koko maakuntaa tai lääniä.

“Valtion rahoituk-seen tarvitaan nykyistä selvästi pitkäjänteisem-pää mallia. Se voisi olla 12-vuotinen liikenne-järjestelmäsuunnitelma, joka päivittyisi rullaavas-ti hallituskausittain. Pa-rasta aikaa parlamentaa-

rinen työryhmä pohtii menetelmää, jolla tuo suunnitelma tulisi laatia”, Wihlman kertoo.

Uudistustarvetta ajavat eteenpäin myös viime aikoina esillä olleet massiiviset, ilmas-totavoitteita tukevat väylähankkeet. Niitä on kuitenkin mahdotonta toteuttaa nykyisillä rahoitusmalleilla. Mikäli Tallinnan tunneli, Turun ja Tampereen nopeat junayhteydet, itäradan oikaisu Porvoon kautta Kouvolaan sekä pohjoinen jäämeren rata nytkähtävät liikkeelle, tarvitaan mukaan myös infrasta kiinnostuneita sijoittajia niin kotimaasta kuin ulkomailta.

“Näiden ja muiden eri listoilla olevien hankkeiden yhteisarvo on noin 60 miljar-dia euroa. Nykyisellä budjettirahoituksella niiden toteuttamiseen kuluisi 135 vuotta. Jokainen tietää, ettei se ole realistista. Erilaisia rahoitusmalleja on selvitelty vuosien varrella useaan otteeseen. Nyt niitä on otettava myös käyttöön”, Wihlman tiivistää.

JOUSTOVARA / ILMOITUS

KARI WIHLMAN

LIIKENNEVIRASTON PÄÄJOHTAJA

1.1.2018 lähtien

LIIKENTEEN

turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja 2010–2017

AJONEUVOHALLINTOKESKUKSEN

ylijohtaja 2008–2009

KOULUTUS

varatuomari

SAI TÄNÄ VUONNA

Liikenneturvan myöntämän liikenneturvallisuusalan ansiomitalin

HARRASTUKSET

liikunta

PERHE

naimisissa, 4 lasta

“SUOMI ELÄÄ VIENNISTÄ JA

TOIMIVA LOGISTIIKKA ON OLENNAINEN

KILPAILUKY-KYTEKIJÄ.”

Yhteystiedot: myyntipalvelu@helmiranta.fi | 044 988 6781

Satakunnan upein kokous- ja juhlapaikka Pienistä kokouksista jopa 90 hengen ryhmille – modernit tilat merinäköalalla. Herkulliset kokousruokailut suoraan Hel-mirannan keittiöstä. Kokouksen päätteeksi

Hyvinvointi- ja elämyskeskus Helmiranta on moderni täyden palvelun kokous- ja juhla-paikka länsirannikolla, upeassa luonnonkauniissa ympäristössä meren rannalla.

tunnelmallinen sauna ja kuuma palju kutsu-vat rentoutumaan. Kalastajamökeistämme heräätte uuteen kokouspäivään auringon noustessa merenrantamaisemaan.

AAMUPALAVERIT TIFOSIN AAMIAISELLA 7-11

R AV I N T O L A T I F O S I Kauppakeskus Potkur, Kauppakatu 3, Rauma

P Ö Y TÄVA R A U K S E TPuh. 050 514 6693, teea. junni la@raumanlukko.f i

HERKULLISET

LOUNAAT, HYVÄT

PARKKIPAIKAT

(Potkurin katto)

KYSY SOPIMUS-LOUNAISTA!

VIP-SAUNA: KOKOUSPÄIVÄ, VIRKISTYMIS-ILLAT 6-10 HLÖ

16 KAUPPAKAMARI

TEEMA

KU

VA

: HA

NN

ES

EG

LE

R, U

NS

PL

AS

H

Liikenneinfran saaminen kuntoon on tärkeä asia siksi, että se on Suomen kilpailukyvyn ehto.

On siis perusteltua vaatia, että väyli-en korjausvelan supistaminen asetetaan tulevan hallitusohjelman keskeiseksi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi.

Näin sanoo Keskuskauppakamarin liikenneasioi-den neuvonantaja Samuli Haapasalo.

SUOMI – PIENI SAARELLINEN VIENTIMAAHän muistuttaa, että Suomi on pieni, viennistä riippuvainen kansantalous, meren saartama ja etäällä muusta Euroopasta.

”Kilpailukyvyn kannalta on elintärkeää, että

väylät vetävät ja ovat turvallisia, että niiden käytöllä ei ole ylimääräisiä rajoituksia ja että vientiin menevät kuljetukset pääsevät esteettä, ennustettavasti ja ilman lisäkustannuksia satamiin.”

Kilpailukykyyn liittyy myös se, että riittämätön tai huonokuntoinen infra voi haitata investointeja Suomeen. Omia investointejaan harkitseva yritys tar-vitsee varmuuden siitä, että infrasta pidetään huolta pitkällä aikavälillä, jotta se voisi viedä tuotteensa maailmalle kilpailukykyisin kustannuksin.

Ruotsi kelpaa tässä suhteessa esikuvaksi. Jos Suomen ja Ruotsin kansantalouksien ja infran koko otetaan huomioon, Ruotsin investoinnit perusraken-teiden korjaamiseen ja uusimiseen ovat 2–3 kertaa niin suuret kuin Suomen.

elintärkeä osa Suomen

kilpailukykyä

Liikenneinfra on

TEKSTI: KUSTAA HULKKO

Väylien korjausvelan supistaminen pitäisi kauppakamarien mukaan nostaa hallitusohjelman

prioriteetteihin. Liikenneinfran erilaiset rahoitusmallit on syytä selvittää tarkkaan.

KAUPPAKAMARI 17

TEEMA

KU

VA

: HA

NN

ES

EG

LE

R, U

NS

PL

AS

H

Liikenneinfran saaminen kuntoon on tärkeä asia siksi, että se on Suomen kilpailukyvyn ehto.

On siis perusteltua vaatia, että väyli-en korjausvelan supistaminen asetetaan tulevan hallitusohjelman keskeiseksi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi.

Näin sanoo Keskuskauppakamarin liikenneasioi-den neuvonantaja Samuli Haapasalo.

SUOMI – PIENI SAARELLINEN VIENTIMAAHän muistuttaa, että Suomi on pieni, viennistä riippuvainen kansantalous, meren saartama ja etäällä muusta Euroopasta.

”Kilpailukyvyn kannalta on elintärkeää, että

väylät vetävät ja ovat turvallisia, että niiden käytöllä ei ole ylimääräisiä rajoituksia ja että vientiin menevät kuljetukset pääsevät esteettä, ennustettavasti ja ilman lisäkustannuksia satamiin.”

Kilpailukykyyn liittyy myös se, että riittämätön tai huonokuntoinen infra voi haitata investointeja Suomeen. Omia investointejaan harkitseva yritys tar-vitsee varmuuden siitä, että infrasta pidetään huolta pitkällä aikavälillä, jotta se voisi viedä tuotteensa maailmalle kilpailukykyisin kustannuksin.

Ruotsi kelpaa tässä suhteessa esikuvaksi. Jos Suomen ja Ruotsin kansantalouksien ja infran koko otetaan huomioon, Ruotsin investoinnit perusraken-teiden korjaamiseen ja uusimiseen ovat 2–3 kertaa niin suuret kuin Suomen.

elintärkeä osa Suomen

kilpailukykyä

Liikenneinfra on

TEKSTI: KUSTAA HULKKO

Väylien korjausvelan supistaminen pitäisi kauppakamarien mukaan nostaa hallitusohjelman

prioriteetteihin. Liikenneinfran erilaiset rahoitusmallit on syytä selvittää tarkkaan.

18 KAUPPAKAMARI

aika ajoin leimahtavine konflikteineen ei olekaan poistunut liikennepolitiikasta.

”Oma ajatteluni on laventunut. Muutenkin liikenneajattelu on liikkeellä.”

”Tuntuu kuin kauppakamarien viesti olisi mennyt perille: liikennettä pidetään kilpai-lukykyasiana ja nähdään, että sillä voidaan vahvistaa kasvua ja kehitystä.”

Aikaisemmin alueet kilpailivat väylära-hoista.

Nyt alueelliset kauppakamarit muodos-tavat ketjuja yli maakuntarajojen muiden organisaatioiden kanssa.

Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita lobbausjärjestö Viitostie ry, johon kuuluvat valtatie 5:n varren kunnat ja yritykset järjes-töineen. 905 kilometriä pitkä väylä ulottuu Heinolan Lusista Sodankylään.

”Kuusamolaiset eivät ole kateellisia, jos viitostietä korjataan Mikkelissä, koska siitä hyötyy myös Kuusamo.”

SIJAA MYÖS BUDJETTIRAHOITUKSELLEHaapasalo arvioi, että myös valtion budjet-tirahoituksella on edelleen käyttöä tietyissä hankkeissa.

”Se voi olla hyvä silloin, kun sitä käytetään valmiiksi suunniteltuihin hankkeisiin, jotka voidaan kilpailuttaa milloin tahansa.”

Sellaisia ovat esimerkiksi liikennettä sujuvoittavat projektit kuten panostukset risteyksiin tai pitkiin ohituskaistoihin.

”Näitä ei ole syytä viivyttää tulevilla rahoi-tusratkaisuilla. On toimittava välittömästi.”

Budjettirahoitusta voidaan yhdistää myös kuntien panostuksiin esimerkiksi silloin, kun parannetaan tieyhteyksiä kuntien omistamiin satamayhtiöihin.

KAIKKEA EI VOI KORJATA KERRALLAVäylien korjausvelka arvioidaan 2,5 miljardik-si euroksi. Haapasalon mielestä on järkevää hoitaa velka yhden 12-vuotisjakson aikana, mihin nyt tähdätään.

”Kaikkea ei voi korjata kerralla.”Korjaustarpeet pitää asettaa tärkeysjär-

jestykseen. Haapasalo priorisoisi väyliä, joita vientikuljetukset tarvitsevat.

Toinen prioriteetti on siltojen kestävyys. Suomessa siltojen tilanne on onneksi sikäli hyvä, että niiden kunto on tutkittu ja viran-omaisten tiedossa.

KUINKA RAHOITTAA LIIKENNEVÄYLIÄ?Liikenneinfran uuden rahoitusmallin sel-vittäminen sisältyy Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteisiin.

Sama teema on esillä muuallakin. Val-tiovarainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan erilaisten yhtiömallien juridista ja taloudellista soveltuvuutta infrahankkeisiin. Työ valmistuu näillä näkymin marraskuun 2018 lopussa.

Suomessa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä hankkeista, joissa valtio on mukana.

Kauppakamarin ajattelun mukaan tienkäyttömaksuista kannattaa keskustel-la analyyttisesti. Niillä voidaan rahoittaa investointeja ja korjauksia. Ehdottomaksi reunaehdoksi on asetettava, että erityisesti vientiteollisuuden mutta myös koko muun elinkeinoelämän kuljetuskustannukset eivät nouse, vaan nimenomaan laskevat.

”Se tuottaa kilpailukykyä Suomelle. Hy-väksyttävyys edellyttää myös, että ympäristö- ja ilmastositoumuksista pidetään vahvasti kiinni”, Haapasalo sanoo.

Tieverkko voitaisiin yhtiöittää val-tionyhtiöksi, joka pystyisi käyttämään tasettaan investointeihin. Malli merkitsisi siirtymistä uuteen maail-maan, sillä se joutuisi ot-tamaan huomioon infran rahoituskustannukset.

Nyt infran korjaukset ja uusinvestoinnit kirjataan valtionbudjetin meno-puolelle eikä päätöksissä oteta huomioon rahoituskus-tannuksia.

Rahoituskustannukset tulisi valtion ratkaisuin kuitenkin hallita niin, että niillä ei yhtiö-mallissakaan tarpeettomasti rasitettaisi infrarakentamista – vaikka rahoituksen hinta onkin tärkeä tiedostaa.

Haapasalon mielestä on hyvä asia, että yhtiömalli on noussut esiin. Toisaalta moni mallin yksityiskohta on auki.

”On esimerkiksi kestävästi ratkaistava, miten valtio ohjaa yhtiötä, miten valtio antaa sille lainaa, edellyttääkö valtio siltä osinko-tuloa vai riittääkö valtiolle tuotoksi se, että Suomen kilpailukyky paranee infran kunnon kohentuessa.”

KÄYTTÖMAKSUJEN KERUUN ONGELMA”Vaikka Suomi on digitaalisuuden kärkimaa, meillä ei ole valmista järjestelmää, joka keräisi maksut fiksulla tavalla.”

Jos järjestelmä hankittaisiin nyt, se mak-saisi useita satoja miljoonia euroja – aivan liikaa.

Haapasalo uskoo, että jo muutaman vuoden kuluttua on saatavissa tehokas ja edullinen elektroninen järjestelmä.

”Maksaminen voi tapahtua esimerkiksi kännykän kautta.”

”Tietoturva pitää järjestää kestä-

vällä tavalla, ja järjestelmän pitää olla sellai-nen, että käyttömaksua ei voi kiertää.”

TURUN, HELSINGIN JA TAMPEREEN KOLMIOKorjausvelan lisäksi nyt keskustellaan myös ”investointivelasta” eli vajeesta, joka on infran nykytilan ja tavoitetilan välillä.

On asetettu rohkeita tavoitteita esimerkiksi Etelä-Suomen suurten kaupunkien talous- ja työssäkäyntialueiden yhdistämisestä uudella infralla.

”Tunnin juna” on ollut vireillä jo pitkään. Se tarkoittaa Turun ja Helsingin uutta ratayh-teyttä.

Toinen idea sisältää Turun ja Helsingin yhteyden lisäksi myös kolmannen raiteen Tampereen ja Helsingin välillä. Tätä ”tunnin raideyhteyksien” hanketta perustellaan sillä, että se edistäisi Etelä-Suomen innovaatioita ja talouskasvua.

”Näillä hankkeilla voisi olla strateginen merkitys Etelä-Suomen kehitykselle.”

Toisaalta nämä hankkeet eivät näytä kan-nattavilta perinteisten investointilaskelmien valossa.

Haapasalo pitää tärkeänä, että rahat las-ketaan tarkkaan. Samalla hän tukee sitä, että isoja hankkeita tutkitaan myös laajemmasta perspektiivistä.

”Kaikkia tulevaisuuden asioita ei voida hinnoitella tänään.”

KESKUSTELU KEHITTYYHaapasalon mukaan kansallisesta infrakes-kustelusta on tullut entistä monipuolisem-

paa, ja siinä otetaan entistä paremmin huomioon

liikenneinvestointien positiiviset kan-

santaloudelliset vaikutukset,

vaikka po-litiikka

KORJAUSVELAN LISÄKSI NYT

KESKUSTELLAAN MYÖS ”INVESTOINTIVELASTA” ELI VAJEESTA, JOKA ON INFRAN NYKYTILAN JA TAVOITETILAN VÄLILLÄ.

KAUPPAKAMARI 1918 KAUPPAKAMARI

KESKUSKAUPPAKAMARI LINJASI LIIKENNEPOLITIIKKAA:KORJAUS- JA INVESTOINTIVAJETTA VÄHENNETTÄVÄKESKUSKAUPPAKAMARI ESITTÄÄ, ETTÄ HUHTIKUUN 2019 EDUSKUNTAVAALIEN JÄLKEEN MUODOSTETTAVA UUSI HALLITUS OTTAA OHJELMAANSA LIIKENNEVÄYLIEN KORJAUS- JA INVESTOINTIVELAN MÄÄRÄTIETOISEN SUPISTAMISEN.

Myös liikenteen uusi rahoitusmalli sisältyy Keskuskauppakamarin tavoitteisiin. Toimi-tusjohtaja Juho Romakkaniemi esitteli vaa-

litavoitteita taloustoimittajille 9. lokakuuta Helsingissä.

Keskuskauppakamarin tavoitteet perustuvat analyysiin, jonka mukaan hyvin toimiva liikennejärjestelmä on Suomen kilpailukyvyn keskeinen edellytys.

Korjausvelan vähentäminen edellyttää 12-vuotista suunnitelmaa, jonka mukaan väylien kunnostamismäärärahoja lisättäisiin vuosittain 300 miljoonaa euroa.

Uusi rahoitusmalli tarvitaan siksi, että

Suomi alkaisi lähestyä Ruotsin kehitystasoa infrastruktuurin rahoituksessa.

“Teiden Finavia on toistaiseksi paras kuvaus rahoitusmallista.”

Romakkaniemen mukaan Keskuskauppa-kamari täsmentää mallia myöhemmin.

Keskuskauppakamari vaatii myös, että logistiikkakustannuksia ei saa enää nostaa. Tavoitteisiin kuuluu myös merenkulun väylä-maksun poisto sekä se, että valtio vauhdittaa rautatieliikenteen kilpailua.

Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että pääväylät ovat moitteettomassa kunnossa. Tason nostaminen edellyttää uusien rahoitusmallien käyttöönottoa.

KU

VA

: CO

LOU

RB

OX

LIIKENTEEN KOVAT LUVUT• Tieliikenteeltä kerätään vuodessa veroina ja maksuina noin 8 miljardia euroa. Summa

sisältää alv:n.• Valtio käyttää kaikkiin infrainvestointeihin ja kunnossapitoon 1,7–1,8 miljardia euroa.

Luvussa ovat mukana radanpito ja meriväylät.• Suomen liikenneväylien korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa. Tieverkon osuus siitä

on puolet. Korjausvelka tarkoittaa summaa, joka tarvitaan väylien kunnostamiseen.• Liikenneväylien ns. investointivelka tai -vaje on arviolta 15 miljardia euroa. Se on yhtä

kuin toteutumattomien tarpeellisten hankkeiden summa.

KU

VA

: CO

LOU

RB

OX

KAUPPAKAMARI 19

aika ajoin leimahtavine konflikteineen ei olekaan poistunut liikennepolitiikasta.

”Oma ajatteluni on laventunut. Muutenkin liikenneajattelu on liikkeellä.”

”Tuntuu kuin kauppakamarien viesti olisi mennyt perille: liikennettä pidetään kilpai-lukykyasiana ja nähdään, että sillä voidaan vahvistaa kasvua ja kehitystä.”

Aikaisemmin alueet kilpailivat väylära-hoista.

Nyt alueelliset kauppakamarit muodos-tavat ketjuja yli maakuntarajojen muiden organisaatioiden kanssa.

Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita lobbausjärjestö Viitostie ry, johon kuuluvat valtatie 5:n varren kunnat ja yritykset järjes-töineen. 905 kilometriä pitkä väylä ulottuu Heinolan Lusista Sodankylään.

”Kuusamolaiset eivät ole kateellisia, jos viitostietä korjataan Mikkelissä, koska siitä hyötyy myös Kuusamo.”

SIJAA MYÖS BUDJETTIRAHOITUKSELLEHaapasalo arvioi, että myös valtion budjet-tirahoituksella on edelleen käyttöä tietyissä hankkeissa.

”Se voi olla hyvä silloin, kun sitä käytetään valmiiksi suunniteltuihin hankkeisiin, jotka voidaan kilpailuttaa milloin tahansa.”

Sellaisia ovat esimerkiksi liikennettä sujuvoittavat projektit kuten panostukset risteyksiin tai pitkiin ohituskaistoihin.

”Näitä ei ole syytä viivyttää tulevilla rahoi-tusratkaisuilla. On toimittava välittömästi.”

Budjettirahoitusta voidaan yhdistää myös kuntien panostuksiin esimerkiksi silloin, kun parannetaan tieyhteyksiä kuntien omistamiin satamayhtiöihin.

KAIKKEA EI VOI KORJATA KERRALLAVäylien korjausvelka arvioidaan 2,5 miljardik-si euroksi. Haapasalon mielestä on järkevää hoitaa velka yhden 12-vuotisjakson aikana, mihin nyt tähdätään.

”Kaikkea ei voi korjata kerralla.”Korjaustarpeet pitää asettaa tärkeysjär-

jestykseen. Haapasalo priorisoisi väyliä, joita vientikuljetukset tarvitsevat.

Toinen prioriteetti on siltojen kestävyys. Suomessa siltojen tilanne on onneksi sikäli hyvä, että niiden kunto on tutkittu ja viran-omaisten tiedossa.

KUINKA RAHOITTAA LIIKENNEVÄYLIÄ?Liikenneinfran uuden rahoitusmallin sel-vittäminen sisältyy Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteisiin.

Sama teema on esillä muuallakin. Val-tiovarainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan erilaisten yhtiömallien juridista ja taloudellista soveltuvuutta infrahankkeisiin. Työ valmistuu näillä näkymin marraskuun 2018 lopussa.

Suomessa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä hankkeista, joissa valtio on mukana.

Kauppakamarin ajattelun mukaan tienkäyttömaksuista kannattaa keskustel-la analyyttisesti. Niillä voidaan rahoittaa investointeja ja korjauksia. Ehdottomaksi reunaehdoksi on asetettava, että erityisesti vientiteollisuuden mutta myös koko muun elinkeinoelämän kuljetuskustannukset eivät nouse, vaan nimenomaan laskevat.

”Se tuottaa kilpailukykyä Suomelle. Hy-väksyttävyys edellyttää myös, että ympäristö- ja ilmastositoumuksista pidetään vahvasti kiinni”, Haapasalo sanoo.

Tieverkko voitaisiin yhtiöittää val-tionyhtiöksi, joka pystyisi käyttämään tasettaan investointeihin. Malli merkitsisi siirtymistä uuteen maail-maan, sillä se joutuisi ot-tamaan huomioon infran rahoituskustannukset.

Nyt infran korjaukset ja uusinvestoinnit kirjataan valtionbudjetin meno-puolelle eikä päätöksissä oteta huomioon rahoituskus-tannuksia.

Rahoituskustannukset tulisi valtion ratkaisuin kuitenkin hallita niin, että niillä ei yhtiö-mallissakaan tarpeettomasti rasitettaisi infrarakentamista – vaikka rahoituksen hinta onkin tärkeä tiedostaa.

Haapasalon mielestä on hyvä asia, että yhtiömalli on noussut esiin. Toisaalta moni mallin yksityiskohta on auki.

”On esimerkiksi kestävästi ratkaistava, miten valtio ohjaa yhtiötä, miten valtio antaa sille lainaa, edellyttääkö valtio siltä osinko-tuloa vai riittääkö valtiolle tuotoksi se, että Suomen kilpailukyky paranee infran kunnon kohentuessa.”

KÄYTTÖMAKSUJEN KERUUN ONGELMA”Vaikka Suomi on digitaalisuuden kärkimaa, meillä ei ole valmista järjestelmää, joka keräisi maksut fiksulla tavalla.”

Jos järjestelmä hankittaisiin nyt, se mak-saisi useita satoja miljoonia euroja – aivan liikaa.

Haapasalo uskoo, että jo muutaman vuoden kuluttua on saatavissa tehokas ja edullinen elektroninen järjestelmä.

”Maksaminen voi tapahtua esimerkiksi kännykän kautta.”

”Tietoturva pitää järjestää kestä-

vällä tavalla, ja järjestelmän pitää olla sellai-nen, että käyttömaksua ei voi kiertää.”

TURUN, HELSINGIN JA TAMPEREEN KOLMIOKorjausvelan lisäksi nyt keskustellaan myös ”investointivelasta” eli vajeesta, joka on infran nykytilan ja tavoitetilan välillä.

On asetettu rohkeita tavoitteita esimerkiksi Etelä-Suomen suurten kaupunkien talous- ja työssäkäyntialueiden yhdistämisestä uudella infralla.

”Tunnin juna” on ollut vireillä jo pitkään. Se tarkoittaa Turun ja Helsingin uutta ratayh-teyttä.

Toinen idea sisältää Turun ja Helsingin yhteyden lisäksi myös kolmannen raiteen Tampereen ja Helsingin välillä. Tätä ”tunnin raideyhteyksien” hanketta perustellaan sillä, että se edistäisi Etelä-Suomen innovaatioita ja talouskasvua.

”Näillä hankkeilla voisi olla strateginen merkitys Etelä-Suomen kehitykselle.”

Toisaalta nämä hankkeet eivät näytä kan-nattavilta perinteisten investointilaskelmien valossa.

Haapasalo pitää tärkeänä, että rahat las-ketaan tarkkaan. Samalla hän tukee sitä, että isoja hankkeita tutkitaan myös laajemmasta perspektiivistä.

”Kaikkia tulevaisuuden asioita ei voida hinnoitella tänään.”

KESKUSTELU KEHITTYYHaapasalon mukaan kansallisesta infrakes-kustelusta on tullut entistä monipuolisem-

paa, ja siinä otetaan entistä paremmin huomioon

liikenneinvestointien positiiviset kan-

santaloudelliset vaikutukset,

vaikka po-litiikka

KORJAUSVELAN LISÄKSI NYT

KESKUSTELLAAN MYÖS ”INVESTOINTIVELASTA” ELI VAJEESTA, JOKA ON INFRAN NYKYTILAN JA TAVOITETILAN VÄLILLÄ.

KAUPPAKAMARI 1918 KAUPPAKAMARI

KESKUSKAUPPAKAMARI LINJASI LIIKENNEPOLITIIKKAA:KORJAUS- JA INVESTOINTIVAJETTA VÄHENNETTÄVÄKESKUSKAUPPAKAMARI ESITTÄÄ, ETTÄ HUHTIKUUN 2019 EDUSKUNTAVAALIEN JÄLKEEN MUODOSTETTAVA UUSI HALLITUS OTTAA OHJELMAANSA LIIKENNEVÄYLIEN KORJAUS- JA INVESTOINTIVELAN MÄÄRÄTIETOISEN SUPISTAMISEN.

Myös liikenteen uusi rahoitusmalli sisältyy Keskuskauppakamarin tavoitteisiin. Toimi-tusjohtaja Juho Romakkaniemi esitteli vaa-

litavoitteita taloustoimittajille 9. lokakuuta Helsingissä.

Keskuskauppakamarin tavoitteet perustuvat analyysiin, jonka mukaan hyvin toimiva liikennejärjestelmä on Suomen kilpailukyvyn keskeinen edellytys.

Korjausvelan vähentäminen edellyttää 12-vuotista suunnitelmaa, jonka mukaan väylien kunnostamismäärärahoja lisättäisiin vuosittain 300 miljoonaa euroa.

Uusi rahoitusmalli tarvitaan siksi, että

Suomi alkaisi lähestyä Ruotsin kehitystasoa infrastruktuurin rahoituksessa.

“Teiden Finavia on toistaiseksi paras kuvaus rahoitusmallista.”

Romakkaniemen mukaan Keskuskauppa-kamari täsmentää mallia myöhemmin.

Keskuskauppakamari vaatii myös, että logistiikkakustannuksia ei saa enää nostaa. Tavoitteisiin kuuluu myös merenkulun väylä-maksun poisto sekä se, että valtio vauhdittaa rautatieliikenteen kilpailua.

Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että pääväylät ovat moitteettomassa kunnossa. Tason nostaminen edellyttää uusien rahoitusmallien käyttöönottoa.

KU

VA

: CO

LOU

RB

OX

LIIKENTEEN KOVAT LUVUT• Tieliikenteeltä kerätään vuodessa veroina ja maksuina noin 8 miljardia euroa. Summa

sisältää alv:n.• Valtio käyttää kaikkiin infrainvestointeihin ja kunnossapitoon 1,7–1,8 miljardia euroa.

Luvussa ovat mukana radanpito ja meriväylät.• Suomen liikenneväylien korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa. Tieverkon osuus siitä

on puolet. Korjausvelka tarkoittaa summaa, joka tarvitaan väylien kunnostamiseen.• Liikenneväylien ns. investointivelka tai -vaje on arviolta 15 miljardia euroa. Se on yhtä

kuin toteutumattomien tarpeellisten hankkeiden summa.

KU

VA

: CO

LOU

RB

OX

20 KAUPPAKAMARI

TILASTO

22 KAUPPAKAMARI

Laivakuljetusten osuus on 92 prosenttia viennistäVIENTIKULJETUSTEN TONNIMÄÄRÄT KASVOIVAT KOLME PROSENTTIA VIIME VUONNA, SELVIÄÄ TULLIN ULKOMAANKAUPAN KULJETUSTILASTOISTA.

VIENTI KULJETUSMUODON MUKAAN2017

Valtaosa Suomen vientituotteista kulkee maa-ilmalle satamien kautta. Laivat kuljettivat lähes 42 miljoonaa tonnia tavaraa ulkomaille viime vuoden aikana, kun kaikkien kuljetusmuotojen summa oli 46 miljoonan tonnia.

Suomessa on noin 50 kaupallista satamaa, joista kymmenen suurimman kautta lähtee noin 80 prosenttia merikuljetuksista. Satamien kautta maailmalle viedään mm. erilaisia koneita ja lait-teita, moottoriajoneuvoja, polttoaineita, paperia, pahvia ja niistä valmistettuja tuotteita sekä raa-ka-aineita kuten rautaa, terästä ja paperimassaa.

Maantiekuljetusten osuus kokonaisuudesta on lähes seitsemän prosenttia. Rautateitse viedyn tavaran osuus kasvoi viime vuonna 14 prosenttia edellisvuoteen nähden, mutta osuus koko vien-nistä jäi silti alle prosenttiin.

Lentokuljetuksen osuus kokonaisuudesta on vain 0,3 prosenttia. Lentoteitse kuljetetaan pääasiassa suhteessa kevyttä, mutta euromääräi-sesti arvokasta tavaraa, kuten koneita ja laitteita, kultaa, nahkaa ja turkista, kemiallisia tuotteita ja lääkkeitä. Tavara kulkee ulkomaille suurelta osin satamien kautta, joten tiet

satamiin on oltava kunnossa.

TILASTO

LÄHDE: TULLI JA TURUN YLIOPISTO

LaivaMaantieMuut 0.9 %

Rautatie 0.8 %

SUOMEN TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT

Saksa ja Ruotsi ovat Suomen tärkeimmät vientimaat. Saksaan viedään eniten moottoriajoneuvoja, yli 2 miljardin euron edestä. Saksaan viedään myös huomattava määrä paperia ja pahvia. Ruotsiin puolestaan viedään eniten kivennäisöljyä ja siitä valmistettuja tuotteita.

EUROISSA MITATTUNA, 2017

TONNIMÄÄRÄISESTI MITATTUNA, 2017

Saksa8 500 milj. €

Ruotsi6 100 milj. €

Alankomaat4 100 milj. €

Yhdysvallat4 100 milj. €

Venäjä3 400 milj. €

Ruotsi5,9 milj. tonnia

Saksa5,1 milj. tonnia

Alankomaat3,7 milj. tonnia

Iso-Britannia3,3 milj. tonnia

Kiina2,7 milj. tonnia

6,7 %

91,7 %

KAUPPAKAMARI 21

KOLUMNI

RIIKKA PIISPA

RAUMAN KAUPPAKAMARI – MIKSI SE ON OLEMASSA?Kauppakamarin tavoitteena on elinkeinoelämän menestys. Rauman kauppakamarin toiminta-alueen muodostaa neljän kunnan alue. Alueel-la on runsaasti kansainvälisillä markkinoilla toimivaa yritystoimintaa, jolla on paikalliset juuret ja omat erityistarpeensa. Rauman sataman merkitystä logistisena keskuksena ei voi liikaa korostaa. Saavutettavuus ja osaavan työvoiman saatavuus ovat tälläkin hetkellä vahvasti tapetilla riip-pumatta yrityskoosta. Satakunnan kauppakamarin kanssa tehtävä yhteis-työ on syventynyt viime vuosina, mikä on mahdollistanut entistä osuvampaa vaikuttamistyötä esimerkiksi liikenne- ja koulutuskysymyksissä. Lisäksi jäse-nille tarjottavaa koulutusta on pystytty monipuolistamaan.

MIKÄ TOIMINNASSA ON YLLÄTTÄNYT?Toiminnassa on yllättänyt luottamushenkilöiden sitoutumisen määrä. Luottamushenkilö-verkostossa on yhteensä yli 120 henkilöä. Hallitus ja valiokunnat kokoontuvat säännölli-sesti. Kokouksissa ja tapaamisissa on aina osallistujia, jotka aktiivisesti keskustellen antavat panoksensa kauppakamarin tavoitteiden edistämiseksi ja sitä kautta oman yrityksen toimin-taympäristön parantamiseksi. Tässä näkyy myös Rauman kauppakamarin perinne vuosikym-menten ajalta – toiminta on ollut pitkään erittäin arvostettua.

MITEN TOIMINTAA TULISI MIELESTÄSI KEHITTÄÄ?Itseäni kiehtoo se, että kauppakamari voi aidosti toimia alustana erilaisille yhteistyömuo-doille. Tässä onkin paljon mahdollisuuksia löytää jäsenyritysten ja yksittäisten henkilöiden joukosta ryhmiä, joilla on yhteisiä intressejä. Digitalisaation tuomat haasteet, innovaatiotoi-minta, kansainvälistyminen – siinä muutama teema, joista on mahdollista kehittää vaikka minkälaisia teemaryhmiä ja aktiviteetteja. Haasteena tietysti on kauppakamarin toimiston vähäiset resurssit, mutta tässäkin jäsenistöstä voi löytyä yllättäviä lisäresursseja.

MIKÄ TYÖSSÄSI ON TÄRKEINTÄ?Vaikuttaminen on ihmisten kohtaamista ja viestintää. Toisen ihmisen kunnioittaminen, kuunteleminen ja luottamuksellisuus ovat tässä työssä erittäin tärkeitä. Sekä tietysti se, ettei ota itseään liian vakavasti.

Kiitos tästä vuodesta ja hyvää joulun odotusta!

RIIKKA PIISPARauman kauppakamarin toimitusjohtaja

Kauppakamaritoimintaa lähes vuoden kokemuksellaOLEN TOIMINUT MAALISKUUN ALUSTA RAUMAN KAUPPAKAMARIN PALVELUKSESSA. TÄSSÄ ALLA VASTAUKSIANI USEIN KYSYTTYIHIN KYSYMYKSIIN KAUPPAKAMARITOIMINNASTA.

Toisen ihmisen kunnioittaminen, kuunteleminen ja luottamuksellisuus ovat tässä työssä erittäin tärkeitä.

22 KAUPPAKAMARI

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Lounais-Suomen ihmeenäkin tunnettu positiivinen rakennemuutos ravistelee koko lounaisrannikkoa. Uusia työpaikkoja syntyy ja ihmis- ja tavaravirrat ovat jatkuvassa kasvussa. Tämä asettaa suuria paineita alueemme pääväylälle, VT 8:lle. Lounaisrannikon elinkeinoelämä yhdessä kuntien kanssa on asettunut

yhteiseen rintamaan liikenneinfran kuntoon saattamisen puolesta, jotta positiivinen vire ei tukahdu riittämättömiin liikenneyhteyksiin.

TEKSTI LINNEA KAURAMAA

– yhteisenä tavoitteena nelikaistainen kasitie

Lounaisrannikolla vahva tahtotila

KUVA: JOONA KOTILAINEN

KAUPPAKAMARI 23

KASITIEN TAVOITETILA

VUONNA 2030Kustannusarvio 600-700 milj. €

lun varmuus on ykkösprioriteettia.” Mänty-nen toteaa.

UUDEN MAANTIELAIN mukainen asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja nii-den palvelutasosta ja tulossa olevat uudet lii-kennemuodot asettavat vaatimukset valtatien 8 Turku-Rauma-Pori -yhteysvälin kehittämi-selle. Päästövähennystavoitteiden näkökul-masta maantiestön kehittämisen tulee palvel-la uusia energiatehokkaita liikennemuotoja kuten rekkojen letka-ajoa ja ylipitkien ns. HCT-rekkojen käyttöä. Valtatie 8 tulisi voi-da saumattomasti yhdistää muihin liiken-nemuotoihin, kuten lento- ja raideliikentee-seen, esimerkiksi Turun ”tunnin junaan”.

LOUNAISRANNIKON YHTEINEN tahtotila on muotoiltu kunnianhimoiseksi tavoitteek-si: Lounaisrannikon elinkeinoelämän ja kun-tien mukaan VT 8 tulee olla nelikaistainen välillä Turku-Pori vuoteen 2030 mennessä.

Kaikki välillä tehtävät suunnitteluhankkeet tulee toteuttaa siten, että ne tukevat välin ne-likaistaistamista. Rahoitus hankkeelle tulee järjestää, ja myös vaihtoehtoiset rahoituskei-not on otettava huomioon.

MÄNTYNEN TOTEAA, että valtion rahat eivät tule riittämään mihinkään mittavaan liikenneinfraan. ”Liikenne- ja viestintäminis-teriö on väläyttänyt mahdollisuutta perustaa erillisiä yhtiöitä suuria infrahankkeita varten. Valtatie 8 Turun ja Porin välillä on niin mer-kittävä alueen elinkeinoelämälle, kunnille ja muille toimijoille, että Turku-Pori –tieyh-tiötä kannattaa tosissaan pohtia.” kannustaa Mäntynen.

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Kasitien merkitystä alueen elinkei-noelämälle kartoitettiin syksyllä selvitystyöllä, jonka toteutti WSP Finland Oy Jorma Mäntysen

johdolla. Selvitystyön tilaamisen taustalla on laaja yhteisrintama, jolla on intressejä valtatie 8:n suhteen: mukana ovat lounaisrannikon maakunnat, kunnat, satamat sekä elinkeino-elämä kauppakamarivetoisesti.

SELVITYKSESTÄ KÄY ilmi, että Lou-nais-Suomeen eli Satakunnan ja Varsi-nais-Suomen maakuntien alueelle sijoittuu runsaasti kasvavaa ja kehittyvää teollisuut-ta ja tuotantolaitoksia. Osuus koko Suomen tavaraviennistä on 15 %. Monella sektorilla yritykset investoivat tulevaan ja ovat muka-na maailmanluokan kehityshankkeissa: po-sitiivista virettä on niin laivanrakennuste-ollisuudessa, logistiikkaklusterissa, auto- ja akkuteollisuudessa kuin kaupan ja palvelui-den aloilla.

ALUEEN YRITYKSISSÄ valtatien 8 merki-tys nähdään erittäin tärkeänä sekä kuljetus-ten näkökulmasta että työmatkaliikenteen ja työvoiman saatavuuden kannalta. Valta-tie 8:n kunto ei tällä hetkellä täytä vien-titeollisuuden, matkailu- ja palvelualojen tai logistiikan yritysten tarpeita: liikenteel-tä odotetaan täsmällisyyttä, turvallisuut-ta ja kustannustehokkuutta.  Valtatiellä 8 on alueen työssäkäyntiliikenteessä iso rooli. Esi-merkiksi Raumalla ja Uudessakaupungissa sijaitseviin yrityksiin saavutaan työhön sekä Turun että Porin suunnalta.

JORMA MÄNTYSEN mukaan Valtatie 8 ei vastaa kapasiteetiltaan eikä laatutasoltaan alueen talouselämän tarpeisiin. ”Työmatka-liikenne on lisääntynyt altistaen aikataulun epävarmuuteen ja onnettomuusriskiin. Pai-kalliset alhaiset nopeusrajoitukset ovat hiek-kaa kuljetustalouden rattaisiin. Teollisuuden ja kaupan toimitusketjujen kannalta aikatau-

VALTATIEN 8 MERKITYS NÄHDÄÄN ERITTÄIN

TÄRKEÄNÄ SEKÄ KULJETUSTEN

NÄKÖKULMASTA ETTÄ TYÖMATKALIIKENTEEN

JA TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN

KANNALTA.

WSP Finland Oy toteutti Jorma Mäntysen johdolla selvityksen kasitien merkityksestä alueen elinkeinoelämälle.

24 KAUPPAKAMARI

RAUMAN JA SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN HHJ-KURSSI 16.1. – 13.2.2019

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyös-kentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitus-työtä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. Vuodesta 2007 alkaen HHJ–kurssin käyneille on tarjolla mahdollisuus suorittaa HHJ-tutkinto.

Laajuus:                     1. jakso: Hyvä hallintotapa, ke 16.1. klo 12.45 – 17.302. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi, to 24.1. klo 12.45 – 17.153. jakso: Hallituksen strategiatyö, ke 30.1. klo 12.45 – 17.15Ryhmätyö4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus, ke 13.2. klo 12.45 – 18.30

KOULUTUSKALENTERI

HELMIKUU

14.CONSUMER LAW READY – KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ KOULUTUSTA KULUTTAJAN-SUOJASTA YRITYKSILLE22.1.2019 RaumallaKäytännönläheisessä kuluttajan-suojakoulutuksessa saat tietoa kuluttajaoikeuden tärkeistä sei-koista, joiden avulla voit kehittää asiakaspalveluasi ja lisätä kulutta-jien luottamusta liiketoimintaasi.

KUINKA KYSYÄ OIKEIN – REKRYTOINTIHAASTATTELU-KOULUTUS23.1.2019 PorissaUuden tekijän rekrytointi on yksi yrityksen tärkeimmistä henkilös-töön liittyvistä investoinneista. Koulutus tarjoaa esimiehille ja henkilöstöhallinnon edustajille mahdollisuuden syventää tieto-taitoa rekrytoinnista ja vahvistaa haastatteluosaamista.

TAMMIKUU

22.

23.

KYBERUHKIA JA SOMESOTAA – ARJEN TIETOTURVAA 14.2.2019, PorissaTieto- ja kyberturvallisuudesta on tullut kansalaistaito, jonka perusteet jokaisen pitäisi hallita ammatista ja toimenkuvasta riippumatta.Koulutuksen hintaan sisältyy kirja Kyberuhkia ja somesotaa (2018).

KANSALLINEN TULOREKISTERI KATRE26.2.2019 RaumallaTulossa on suuria muutoksia tulotietojen ilmoittamiseen ja käyttämiseen vuoden 2019 alusta. Tämä vaikuttaa merkittävästi niin työnantajien velvollisuuksiin kuin tietoja tarvitsevien tiedonsaantiin. 

Paikka:                               Satakunnan kauppakamarin tapahtuma-aula, Valtakatu 6 (7. krs), Pori

Sisältö:                       Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskien-hallinta ja työmuodot. Kurssin hintaan sisältyy kirja Hyvä hallitustyö: Juhani Erma, Tommi Rasila, Olli V. Virtanen.

Kurssin hinta:                    Jäsenille 1300 € + alv 24 %, muille 1900 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen:        Kurssille ilmoittaudutaan valtakunnallisen HHJ-rekisterin kautta osoitteessa www.hhj.fi. Rekisteröidy ensin palveluun, kirjaudu sitten palveluun ja ilmoittaudu haluamaasi koulutukseen. Saat sähköpos-tiisi tiedon hyväksymisestä kurssille.

Lisätietoja:                  Koulutuspäällikkö Päivi Junnila Rauman kauppakamari, Puh. 044 7654533, paivi.junnila@chamber.fiPalvelusihteeri Sanna Leppänen, Satakunnan kauppakamari Puh. 044 558 5650, sanna.leppanen@sata.chamber.fi

26.

Talven koulutuskalenteritarkkoine koulutussisältöi-neen ja aika- ja paikkatie-toineen löytyy kauppaka-marin verkkosivuilta.

24 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 25

RAUMAN KAUPPAKAMARIN TOIMINTAA

XXXXXXX

YHTEYSTIEDOT

RAUMAN KAUPPAKAMARISINKOKATU 11 26100 RAUMA

RAUMA.CHAMBER.FIAVOINNA MA-PE KLO 8.30-15.30

Työmme liikkuvan luonteen vuoksi varmistathan ennen tuloasi puhelimitse, että olemme paikalla.

TOIMITUSJOHTAJARIIKKA PIISPAriikka.piispa@rauma.chamber.fipuh. 040 708 8555

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖPÄIVI JUNNILApaivi.junnila@rauma.chamber.fipuh. 044 765 4533

VIENTIASIAKIRJAVASTAAVAJOONAS ALANKOjoonas.alanko@rauma.chamber.fipuh. 040 1828 268

JÄSENEKSI LIITTYMINENVoit hakea Rauman kauppakamarin jäsenyyttä täyttämällä hakemus-lomakkeen verkkosivuillamme osoitteessa www.rauma.chamber.fi kohdassa Jäsenyys. Otamme yh-teyttä, kun hakemus on käsitelty.

1. 12.–13.9.2018 Jokavuotiset, koko kauppakama-riryhman henkilöstön yhteen ko-koavat Kauppakamaripät vietettiin tänä vuonna Rauman ja Satakunnan kauppakamarien isännöiminä Porissa.

2. 21.9.2018 Kauppa- ja palvelualojen valiokunta pohtii lääkkeitä osaajapulaan VMP Interior Oy:llä kokoontuvassa koko-uksessaan.

3. 17.10.2018Keskuskauppakamarin Hannele Visuri kertoo alkuperätodistuspro-sessin akkreditoinnista Teknologia-talo Sytyttimessa.

4. 2.11.2018 Kattava joukko päättäjiä koolla Helsingin Lasipalatsissa kuulemassa Kasitie-selvityksen julkistusta.

KAMARIKUULUMISIA

1.

2.

3. 4.

26 KAUPPAKAMARI

Ammattilainen osaa auttaa ja neuvoa.– Kartoitus tehdään yhdessä turvalli-

suusvastaavan kanssa. Opetamme vastuut, annamme ohjeistukset ja kaikki tarvitta-vat neuvot. Tavoite on, että silmävammat saadaan minimoitua olemattomiin, Palmu sanoo.

– Suojainten tarve tulee suunnitella aina työolosuhteiden mukaan. Moni ei esimer-kiksi tiedä, että suojalasien vaihtoväli on enimmillään kolme vuotta. Tämän jälkeen niitä ei lasketa enää suojalaseiksi, vaan aivan tavallisiksi silmälaseiksi.

Suojalasien tulee olla käyttäjälleen sopivat ja mukavat käyttää. Oikea linssiratkaisu ja hyvin istuva suojain takaavat, että suojala-sit ovat vahingon sattuessa päässä eivätkä esimerkiksi kaapissa.

– Sopivaksi määritelty näköratkaisu helpottaa työntekoa ja nostaa sitä kautta työtehoa.

– Tärkeintä on muistaa, että työnantaja on aina lopulta vastuussa, ja hänen tulee suo-rittaa riskiarviointi, Pekka Palmu muistuttaa lopuksi.

Vahingon sattuessa näkö on aisti, joka ei uusiudu. Tästä syystä suojain-käyttövelvoitteet on syytä ottaa

vakavasti. Yksilöllisellä voimakkuudella varustettuihin suojalaseihin on asetettu uusi kansallinen soveltamisohje.

– Käyttövelvoitteita ei tehdä työntekijöi-den kiusaksi, vaan heidän oman turvallisuu-tensa vuoksi. Jos esimerkiksi nuori ihminen joutuu eläköitymään silmävamman vuoksi, menee elämä uuteen uskoon, Pekka Palmu Silmäoptikoilta muistuttaa.

Vastuu suojainten käytöstä on aina työn-antajalla, jolla on oikeus velvoittaa työnteki-jää käyttämään oikeanlaisia turvavarusteita.

– Jos työtehtävissä on pienikin vaara loukata silmä, tulee työnantajan hoitaa asia kuntoon niin, että tämä vaara poistuu. Työn-antajan tulee päättää, minkälaisia suojaimia työpaikalla käytetään.

EU:n asetukset ovat muuttuneet ja syyskuussa julkaistiin kansallinen ohje. Suojalaseissa on tätä nykyä kaksi luokkaa ja työnantaja tekee päätöksen kumpaa työpai-kalla käytetään.

– S-luokan suojaimet riittävät silloin, kun töitä tehdään pienillä käsityökaluille kuten esimerkiksi ruuvimeisselillä ja jakoavaimella. Kun taas työskennellään vaikkapa pora-koneilla ja kulmahiomakoneilla, tarvitaan F-luokan suojaimet, Palmu valottaa.

– Kun kaikilla työntekijöillä on saman luokan lasit, tietää työnantaja mitä suojaimia yrityksestä löytyy ja tällöin työntekijöiden on helpompi tuurata toisiaan erilaisissa työtehtävissä.

OIKEAT RATKAISUT TAKAAVAT KÄYTTÖMUKAVUUDENSilmäoptikot Palmulla on pitkä kokemus työnäkemisestä ja silmien suojauksesta.

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Tavoitteena nolla silmävammaa - vastuu aina työnantajalla

KÄYTTÖVELVOITTEET TEHDÄÄN VAIN

TYÖNTEKIJÖIDEN TURVALLISUUDEN

VUOKSI.

TEKSTI JA KUVA MARKO ÖSTMAN

KAUPPAKAMARI 27

HYVÄ UUTINENK

UVA

: KR

ISTIINA

KO

RTE

LAIN

EN

TEOLLISUUSPUISTO SEASIDE INDUSTRY PARKIIN NOUSEE 1800 AURINKOPANEELIN VOIMALA. TEHOLTAAN NOIN 500 KW:N VOIMALA ON YKSI SUOMEN TEHOKKAIMMISTA AURINKOVOIMALOISTA JA SE TUOTTAA VUODESSA LASKENNALLISESTI NOIN 420 MWH YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ SÄHKÖÄ. INVESTOINNIN TOTEUTTAA RAUMAN ENERGIA.KUVA ON OTETTU LOKAKUUSSA 2018, JOLLOIN OSA PANEELEISTA OLI VIELÄ ASENTAMATTA.

BONDESinussa on tarina.

bonde.fi

Paremmalla viestinnällä yrityksesi on mukavampi paikka

niin asiakkaille kuin työntekijöille.

SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ / MARKKINOINNIN SUUNNITTELU /

VISUAALINEN VIESTINTÄ / SISÄLTÖMARKKINOINTI / HENKILÖSTÖN KOULUTUS /

SOSIAALINEN MEDIA / KOTISIVUT / VALO- JA VIDEOKUVAUS