yle esittaa 2-2011.pdf

2/2011Yle esittää

Anne Lainto uuden musiikin jäljillä

Hyvä design – mitä se on?

Game of Thrones aloittaa kevään HBO-sarjojen putken

Där vi en gång gått är julens stora tv-drama

Olympiaelämyksiä Ylen kanavilla

2 YLE ESITTÄÄ 2/2011 YLE ESITTÄÄ 2/2011 3

HEIJASTUKSIA

Kätevän emännänkin takana on mies 4Uutiskuvien uusi elämä 5Dokumenttiprojekti ja muut kevään kiinnostavimmat uutuudet 6

ULOTTUVUUKSIA

HBO:n uutuussarjat Ylen kanavilla 10Sopranos Keski-Maassa 11Arjen Yle-designia joka kotiin 12

Rouva Ruutu monistuu graafikon työpöydällä 14Ylen visuaalinen ilme ja kanavailmeet uudistuvat 17

Yle esittää 2/2011

Där vi en gång gått 31Inget ljus i tunneln 31

Kuokkija Satuhäissä: näin saivat pubiruusu ja rekkakuski toisensa 32Tohlopissa avataan ovia ja ikkunoita uudenlaiselle yhteistyölle 34Vaalikeskustelut – mestaruuslaji 35

Urheilua Ylen kanavilla 36Lontoon olympiaelämykset nautitaan Ylen kanavilla 37

Ville Silkkitiellä 38Maailma on valmis 39Mildred Pierce 40

Mikä ihmeen Uuden Musiikin Kilpailu? 18Musiikki edellä – netissäkin 20YLE Puhe elää uutta kevättä 21Marlon Brando tuli Suomeen 22Uusi Areena satsaa ohjelmien löytymiseen 23Katso, kuuntele, klikkaa – löydä uutta 24

NÄKYMIÄ

Ikinuori radio 28Kulttuuriradion aika 29

Nordvisionen bjuder på tv-upplevelser från och om hela Norden 30

Att skapa rum för något nytt”Inte finns det ju ens sådana finländare” Det var ett förvånat utrop som hördes då vi här på Yle hade en workshop där vi försökte lära oss mera om er, våra kunder. Vi fick ta del av tjugo finländares liv, deras värderingar och inställning i olika frågor med hjälp av en kvalitativ undersökning.

svaret på det förvånade utropet är: de finns visst! Ett exempel från under-sökningen är en sextioårig, högt utbildad tjänsteman som trots sin höga ut-bildning känner att samhälle och politik är främmande begrepp och att de stör hans strävan efter ett lyckligt liv. Ett annat exempel är en 56-årig bageriföreta-gare som är väldigt mån om miljön och oroad över allt energislöseri, men som samtidigt har motorcyklar som hobby.

Kvantitativa undersökningar om kundrelationer kan ge oss de huvudsakliga trenderna, medeltalen och generaliseringarna som är värdefull information då vi på Yle ska planera program och tablåer. Men precis lika värdefulla är de kvalitativa undersökningar som lyfter fram den enskilda individen och skiljer honom eller henne från massan. Vi uppskattar alla olika saker, vi lever alla på våra egna vis och vi har våra helt egna drömmar här i livet.

Vad berättar de här undersökningarna för Yle? Jo, att mångfald måste betonas också i programutbudet. Genom att profilera våra kanaler på nytt hoppas vi att så många finländare som möjligt hittar innehåll som intresserar just dem bland Yles stora utbud. Vi kan inte betjäna alla finländare om inte vårt utbud differentieras. Yle erbjuder dagligen enbart på tv-sidan 21 timmar nya program som aldrig tidigare sänts, och att titta på allt det är helt enkelt inte möjligt. producerar vi då enbart sådana program och tjänster som finländarna förväntar sig? Nej, det gör vi inte. I vårt public service-uppdrag ingår också att vi ska överraska, att vi ska erbjuda sådana program som man inte förväntar sig att få se eller höra, och att vi ska lyfta fram också sådana ämnen som kan väcka förundran eller irritation. Det är inte heller möjligt att skapa överraskande program, om vi inte känner dem vi ska överraska. Den kunskapen får vi genom olika undersökningar, men också genom direkt respons från publiken, genom diskussioner i sociala medier och förstås genom att ta reda på hur populära våra olika program och tjänster egentligen är. Detta hjälper oss att välja.

Yle säljer ingenting. Därför är vi också intresserade av dem som inte har så stor köpkraft. Vi vill därför veta hur de lever och vad de är intresserade av. Vi vill föra samman olika sorters finländare och skapa gemensamma upplevelser

i vår allt mer splittrade värld.

i livet måste man ibland ge upp något gammalt för att skapa rum för något nytt. Det här gäller också medieutbudet. Vårt utbud förnyas. Vi hoppas att glädjen över att få något nytt ska vinna över känslan att förlora något gammalt. Ge oss därför respons och var på det sättet med

och skapa våra program. Vi vill lära oss mera genom dig, som är vår kund.

Olli-Pekka Heinonendirektör

Medier, Rundradion Ab

Tilaa uudelle”Ei tällaisia suomalaisia olekaan!” Tuo hämmästynyt huudahdus kuultiin Ylen asiakkuuden työpajassa, jossa laadullisen tutkimuksen keinoin porauduttiin syvälle 20 suomalaisen elämään, arvoihin ja asenteisiin.

vastaus huudahdukseen kuuluu: Kyllä on. Sitä todistaa kuusikymppinen korkeakoulutettu virkamies, jonka mielestä yhteiskunta ja politiikka ovat vieraita asioita, jotka haittaavat hänen pyrkimystään onnelliseen elämään. Tai 56-vuotias leipo-moyrittäjä, joka oli kovin huolissaan ekologiasta ja energiantuh-lauksesta ja harrastaa moottoripyöräilyä.

Määrälliset asiakkuustutkimukset kertovat päätrendejä, keskiarvoja, yleistyksiä, jotka ovat arvokasta tietoa ohjelmia ja ohjelmistoja suunniteltaessa. Yhtä arvokasta on laadullinen tutkimus, joka erottaa ihmiset massasta. Arvostamme erilaisia asioita, elämme kukin omalla tavallamme ja haaveilemme tyystin erilaisista asioista.

Mitä tämä kertoo Yleisradiolle? Moninaisuuden on näyttävä myös ohjelmistossa. Kanavia profiloimalla haetaan sitä, että mah-dollisimman moni suomalainen löytää Ylen kokonaistarjonnasta itselleen kiinnostavaa sisältöä. Kaikkien suomalaisten palvele-minen ei ole mahdollista ilman, että eriytämme tarjontaamme. Yleisradio tarjoaa joka päivä pelkästään televisiossa 21 tuntia ensilähetyksiä, joten sen kaiken katsominen ei ole inhimillisesti mahdollista.

teemmekö sitten vain ohjelmia ja palveluita, joita suomalai-set odottavat? Emme. Julkiseen palveluun kuuluu yllättäminen, ohjelmat joita ei odota näkevänsä tai kuulevansa, aiheet jotka saattavat ihmetyttää tai ärsyttää. Yllättäviäkään ohjelmia ei voi suunnitella, jos ei tunne sitä, jonka aikoo yllättää. Asiakastutki-muksen lisäksi suora yleisöpalaute, sosiaalisen median keskus-telut sekä tietysti ohjelmien ja palveluiden suosio antavat meille yleläisille tietoa valintojen tekemiseen.

Koska Yleisradio ei myy mitään, olemme kiinnostuneita myös vähemmän kulutuskykyisten suomalaisten elämästä ja teemoista, joita mainostajat karttavat. Haluamme tuoda erilaisia suomalaisia yhteen, luoda yhteisiä kokemuksia pirstoutuvassa maailmassa.

elämä on vanhasta luopumista ja tilan tekemistä uu-delle, niin myös mediasisällöissä. Tarjontamme uusiu-tuu. Tähtäämme siihen, että ilo uudesta hautaa alleen vanhasta luopumisen kitkan. Antakaa meille palautetta ja tulkaa mukaan ohjelmantekoon. Haluamme oppia asiakkaan tavoille.

Olli-Pekka HeinonenjohtajaJulkaisut, Yleisradio OyPäätoimittaja Elina Ristmeri Toimitussihteeri Anna Raatikainen Valokuvat Ylen Kuvapalvelu ja tuotantoyhtiöt

Layout ja taitto Titta Kallio ja Hannele Sädelahti-Lassila Kansikuva Anne Lainto, Uuden Musiikin Kilpailu, YLE TV2, kuva: Jyrki Valkama Painopaikka Erweko Painotuote Oy Lisätiedot [email protected] sekä [email protected] Muutokset ja lisäykset mahdollisia.

yle esittääPääkirjoitus


heijastuksiaKevään kuvia ja tunteita

”Kätevän emännän genre on draama pienellä sketsivirityksellä ” – Maria Sid

yle.fi/katevaemanta

Kätevän emännänkin takana on mies.

”Tuottaja pyysi”, paljastaa Antti Leino, miten päätyi ohjaamaan Kätevä emäntä -sarjaa alusta alkaen. Tuottaja Sirpa Bertling puolestaan hehkuttaa Antin tuomaa näkemystä siitä, miltä sarjan pitäisi näyttää ja mikä sen fiilis on. ”Ilman Anttia ei varmaankaan Kätevää emäntää tehtäisi tätä neljättä tuotantokautta”, Bertling kertoo.

kätevän emännän näyttelijäkaarti ja käsikirjoittajaryhmä ovat enimmäkseen naisia, vaan sehän ei Leinoa haittaa: ”Mielestäni ei ole oleellista, ovatko käsikirjoittajat naisia vai miehiä, kunhan homma toimii”.

Leino ei vain ohjaa, eivätkä näyttelijät vain näyttele, vaan ryhmä luo henkilöhahmoja yhdessä. Myös kuvauspaikoilla paperilla hankalalta näyttänyt tilanne ratkeaa käytännössä usein yhdessä. ”Työryhmä on osaava ja yhteen hitsautunut”, tiivistää Leino, joka myös tunnustaa nauraneensa useammin kuin kerran samassa kohtaa kuin ryhmän naiset. Lisäksi kuvauksissa on täytynyt pitää useampi naurupaussi. Huumorintaju taitaakin olla sukupuoliriippumaton asia.

Kätevä emäntä kuvaa arkisia tilanteita nyrjähtäneellä kierteellä. Aina ei tiedä, pitäisikö nau-raa vai itkeä. Naisnäkökulma on sarjan edetessä vähentynyt, ja tilalle on tullut enemmän myös yleismaailmallisia ja yhteiskunnallisia aiheita. ”Neljäs tuotantokausi on itselleni haasteellinen, koska on olemassa vaara, että kuljetaan liian tuttuja latuja. Olemme kuitenkin kyenneet uudis-tamaan sarjaa mielestäni hienolla tavalla”, Leino kehuu.

leino tunnustaa pitävänsä useistakin sarjan uusista hahmoista. ”Erikseen voisin mainita naisbändi Bussyganesin, jonka hahmot edustavat jotain aivan muuta kuin aiemmissa osissa olleet hahmot”. Uusi hahmo on myös Minna Kivelän miestaksikuski, joka ei tunnista asiakkai-taan. Murkun kanssa -sketsit hahmottavat, millaista on olla murkun vanhempi ja toimiston tutkijat ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu kun käytöshäiriöiset nuoret siirtyvät työelämään. Vanhoista hahmoista on äänessä kaikkeen puuttuva kassaneiti, ja postilaatikkoäidit ovat siirty-neet kuntosalille.

Antti Leino nauraa enemmän Chaplinin huumorille kuin Ohukaiselle ja Paksukaiselle, pitää enemmän tositarinoista kuin tuulesta temmatuista ja ottaisi Kätevän emännän vieraaksi kaikis-ta maailman julkimoista Abban.

Minna Kivelä, Maria Sid, Annu Valonen, Kaisa Mattila, Lotta Lindroos, Lari Halme ja Jarkko Tiainen tulevat ruutuun yhdeksän uuden osan voimalla kevättalvella.•

Aila Havia-Venäläinen

Arkistojen salat on poikkeuksellinen historiasarja. Sarjan vahvuus perustuu siihen, että se kertoo meille kaikille tutuista uutistapahtumista, mutta kaivautuu uutista syvemmälle. Miksi ja mitä kuvat voivat itse kertoa menneestä ajasta? Arkistojen salat on myös mediahistoriaa kuvien kautta kerrottuna.

Uutiskuvien UUSI ELÄMÄMiksi Grace Kelly nai ruhtinas Rainierin? Oliko rakkauden ohella kyse muustakin, kenties Monacon pelastamisesta? Millaisen spektaakkelin Iranin shaahi järjesti vuonna 1971 ja miksi? Arkistojen salat paljastaa tuttujen kuvien takaa aivan uudet tulkinnat.

Elokuvaohjaaja Rithy Panhin ansiosta 40 tuntia tätä ainutlaatuista materiaalia päätyi INA:n arkistoihin Ranskaan. Viallet päätti tehdä tästä materiaalista ohjelman. Ym-märtääkseen, mitä kuvissa todella tapahtui, hän matkusti Kamputseaan. Panhin avulla Viallet jäljitti kuvissa esiintyviä ihmisiä: punakhmerien ulkoministeriön edustajan, sotilaita, työleirien vartijoita ja uhreja, jotka työskentelivät riisipelloilla yötä päivää. Hän jäljitti ihmiset, näytti heille kuvat, ja niin tarina alkoi rakentua. Keitä kuvissa oli, mitä he tekivät ja mitä Kamputseassa tuolloin todella tapahtui? ”Tämä jakso on ehdoton suosikkini toisen tuotantokauden jaksoista. Se perustuu kuviin, joita maailma ei ole vielä nähnyt. Tarina kuvien takana on järkyttävä, mutta niin on todellisuuskin. Tämä jakso paljastaa, miten vahva ase kuva on ja miten kuvia tutkimalla voimme ymmärtää asioita, joista emme muuten tietäisi mitään”, sanoo ohjaaja Serge Viallet.•

YLE Teemalla nähdään

Arkistojen salat -sarjan toinen tuotantokausi keväällä 2012.

Aiheita ovat:Kuningatar Elizabeth II:n kruunajaiset (1953),Grace Kellyn ja ruhtinas Rainierin häät (1956)De Gaulle Quebecissä (1967)Tapaus Lindbergh (1936)Ranskan ympäriajo (Le Tour de France, 1959)John F. Kennedy Berliinissä (1963)Iranin shaahi Persepoliksessa (1971)Saigonin valtaus (1975)Punaisten khmerien omat kuvat (1978) Protesti Tiananmenin aukiolla (1989)

ohjaaja serge viallet on työryhmineen etsinyt ja katsonut valtavan määrän arkisto-materiaalia. Hän on tunnistanut ja jäljittänyt kuvissa esiintyneitä ihmisiä ja haastateltuaan sekä tutkijoita että silminnäkijöitä raken-tanut tapahtumat uudestaan. Sarja kattaa 110 vuotta maailmanhistoriaa, ja jaksoja on tähän mennessä tehty 30. Tämä ranskalaisen INA:n, Arten ja YLE Teeman tuottama sarja on voittanut useita palkintoja.

Sarjan ohjaaja Serge Viallet ja elokuvaoh-jaaja Rithy Panh vastaanottivat ITFA-palkin-non parhaasta arkistomateriaaliin perustu-vasta tuotannosta lokakuussa 2011 Torinossa. Palkinto myönnettiin Punaisten khmerien propagandakuvista kertovalle jaksolle. Palkit-tu ohjelma perustuu täysin ennen näkemät-tömään materiaaliin ja poikkeukselliseen taustatyöhön. Aiemmin sarja on palkittu jo Lontoossa ja Pekingissä: se sai vuonna 2009 sekä FOCAL-palkinnon että ITFA-palkinnon.

Punaisten khmerien tiedetään sulkeneen kaikki elokuvateatterit, ja siksi heidän us-kottiin myös lopettaneen elokuvien tekemi-sen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan he jatkoivat propagandaelokuvien tekoa.

Ritva Leino

Sarjan ohjaaja Serge Viallet haastattelee kamputsea-laista miestä, joka on ollut punaisten khmerien työleirillä.

Kuva

: Lau

ra P

ohj

avir

ta

Kuva

: Lau

ra P

ohj

avir

taKu

va: T

om

mi T

aipa

leKu

va: L

aura

Po

hjav

irta

Kuva

: Rit

va L

eino


Tiedätkö sinä, Kuka oikein olet?kuka oikein olet? vie julkisuudesta tutut henkilöt tutkimusmatkalle selvit-tämään oman sukunsa menneisyyttä ar-kistolähteiden ja asiantuntijoiden avulla. Sarja perustuu BBC:n suosikkisarjaan Who do you think you are, jota on tehty Iso-Britanniassa jo kahdeksan tuotantokautta.

Tutkimusmatkat vievät päähenkilöt yl-lättäviin paikkoihin. Marion Rung ei tunne oman juutalaisen sukunsa menneisyyttä ja päätyy Puolaan esi-isänsä synnyinkau-punkiin. Hanna-Riikka Siitonen lähtee Pietariin selvittämään kansalaissodassa kuolemantuomion saaneen äidinäidin isän poliittiseen aktivismiin ajaneita syitä. Veijo Baltzar haluaa tietää, oliko hänen isoisänsä isä yksi viimeisimmistä Pohjois-Savossa toimineista romanipiiskureista. Jaana Saarinen selvittää suvussaan elävää legendaa, jonka mukaan tsaari Nikolai II olisi hänen äidinisänsä isä.Tuotanto: Nordisk Film TV.YLE TV1 alk. 7.1.

Apinoitu poliittinen satiirisarja meistä suomalaisista kädellisistä

YLE TV1 lauantaisin alkaen 7.1.


Dokumenttiprojektin kevät

Vuoden alussa Dokumenttiprojekti siirtyy YLE TV1:n maanantai-iltoihin. Uuden kanavan ja kellonajan lisäksi myös Dokumenttiprojektin ohjelmat ovat entistä useammin kotimaisia. Tuottaja Erkko Lyytisen ideana onkin ollut keskittyä suomalaisille tärkeiden teemojen esiin nostamiseen, mutta kansainvälisiäkään dokumentteja ei kokonaan unohdeta.

Märät säpikkäätmystinen ja kaunis Saamenmaa, jossa revontulet valaisevat kaamoksen tummentaman taivaan ja yksinäinen poropaimen voi kuulla suden ulvovan... Vai jotain muuta?

Märät säpikkäät -sarjassa Lapin omat pocahontakset Suvi West ja Anne Kirste Aikio, nuo häpeämättömät, suorasanaiset – ja fl irtit – nuoret naiset, uudistavat kuvaamme Saamenmaasta ja saamelaisten kulttuurista. Juontajina toimivien Aikion ja Westin lisäksi ohjelmassa esiintyvät mm. revolveritoimittaja Petteri Pano, hyperaktiivinen John Stone Fire ja iso liuta suomalaisia julkkiksia.

Mönkijät pörisevät, rapa lentää, tyllihame vilkkuu, kelkat uppoavat ja kaiken tämän päätteeksi saamettaret tarkistavat meikkinsä – hyvät katsojat, koettakaa pysyä mukana kyydissä! Ohjaaja: Oskari Sipola.Tuottaja: Kari Tervo / Tarinatalo OyYLE TV2 alk. 12.1.

Soramonttuprinsessatdokumentaarinen Soramonttuprinses-sat on tarina pähkähullusta ralliperheestä, jonka näyttävien riitojen ja karkean kielen-käytön alta löytyvät harvinaisen voimakkaat perhesiteet. Hyvinkääläisen Grönroosin uusperheen yhdistävä voima on rakkaus rallin. Viikolla rempataan takapihalla autoja ja viikonloppuisin ajetaan kilpaa. Kolmatta kertaa naimisissa oleva viiden lapsen isä Marko, eli Make, yrittää kouluttaa 17-vuotisista kaksos-tytöistä Jessicasta ja Mariannesta nopeita kuskeja – tosin huonolla menestyksellä. Isä–tytär-suhteet joutuvat kisojen paineiden alla jatkuvasti koetukselle.Käsikirjoittaja-ohjaaja: Arthur Franck, käsikir-joittaja-tuottaja: Oskar Forstén / 4.krs Films.YLE TV2 alk. 5.3.

Lähdin Turkkiinmillainen maa Turkki on ja millaisia ihmisiä siellä asuu, miten turkkilaiset perinteet nä-kyvät nykyihmisen arjessa ja mikä on juuri nyt trendikästä Istanbulissa?

Kulttuurimatkalle Turkkiin lähti kaksi suomalais-turkkilaista nuorta naista, Ayla Al-bayrak ja Melis Ari, jotka matkallaan tutustut-tavat katsojan toiseen kotimaahansa Euroopan ja Aasian rajalla. Viisiosaisessa sarjassa tutustu-taan historialliseen Istanbulin ja kaupungin ny-kykasvoihin sekä matkataan Länsi-Turkkiin eli ”Antiikin Turkkiin”, Keski-Turkkiin Kappadokian satumaiselle vuoristoalueelle ja Koillis-Turk-kiin Mustanmeren rannalle, missä turkkilainen tee kasvaa.

Eri osilla on omat teemansa – kirjallisuus, elokuva ja tv, musiikki, historia ja luonto – joista kertovat alansa turkkilaiset tekijät: mm. me-nestyskirjailija Elif Shafak, dokumenttiohjaaja Reyan Tuvi, euroviisubändi Mor ve Ötesi, laulaja ja tv-tähti Nilüfer Akbal, sekä luonto-opas ”Walking Mehmet”, joka vie vaellukselle erikoi-selle kotiseudulleen ja sielunmaisemaansa.

Joka ohjelmassa tutustutaan myös turk-kilaisen keittiön herkkuihin ja erikoisuuksiin, ja Hande Oynar esittelee videoblogissaan Istanbulin trendejä.Toimittaja-ohjaaja: Markku Värtö. Tuottaja: Jaana Sormunen. Tuotanto: Yle.YLE Teema keskiviikkoisin alk. 14.3.

”keväälle on valittu dokumentteja, jotka ovat kiinni tässä ajassa. Toivottavasti ne myös kannustavat yhteiskunnalliseen keskusteluun”, tuottaja toivoo.

Lyytinen valitsi alkuvuoden dokumenteista erityisesti sijaisvanhemmuudesta kertovan Ikuisesti sinun, citykaniongelmaa käsittelevän Jahdin ja dokumentin Yhden miehen rauha, joka kertoo Espoossa asuvan somalialaismiehen yrityksestä luoda pysyvä rauha Somaliaan.

Dokumenttiprojekti: Ikuisesti sinunHuostaan otetut lapset kaipaavat vanhempiaan, vanhemmat lapsiaan. Sijaisvanhemmilla lapset ovat konkreettisesti vain lainassa. Lapset matkaavat biologisen kodin ja sijaiskodin välillä ja surevat eroa molemmissa kodeissa. He sopeutuvat ja kasvavat, mutta millaisia jälkiä lapsuuden menetykset jättävät jälkeensä? Ohjaus: Miia Halme. Tuottaja: Sonja Lindén.

Dokumenttiprojekti: JahtiKaniongelma on tuonut uuden käsitteen urbaaniin toimintaan, kaupunkimetsästyksen. Kumpi hallitsee Helsingin puistoalueita, kaupunkilaistunut ihminen vai villiytynyt entinen lemmik-ki - citykani? Kaupungin luontoalueilla, ihmisen muokkaamassa kulttuurimetsässä, ei ole tilaa luonnon vapaalle kaaokselle.Ohjaus: Jukka Eggert. Tuotanto: Kinovid.

Dokumenttiprojekti: Yhden miehen rauhaAbdullahi Farah on somalialainen maustekaupan pitäjä Espoosta. Yhdessä ystäviensä kansan-edustaja Pekka Haaviston ja Kirkon Ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäisen kanssa hän lähtee neuvottelemaan rauhaa Somaliaan. Entisenä vapaustaistelijana Abullahi tuntee kaikki Somalian vaikutusvaltaiset poliitikot, mutta kuinka hän saa heidät neuvottelemaan samaan pöytään YK:n kanssa? Matkalla myös rauhatekijöiden ystävyys on koetuksella.Ohjaus: Kati Juurus. Tuotanto: Pentti Väliahdet.

Dokumenttiprojekti: Ikuisesti sinun

Dokumenttiprojekti: Jahti

Dokumenttiprojekti: Yhden miehen rauha


Siinä näkijä missä tekijähannu salaman samannimiseen romaa-niin perustuva kaksiosainen televisioelokuva kommunistisen vastarintaryhmän toiminnasta Tampereen Pispalassa jatkosodan aikana. Sant-tu ja Maija Salmisen luona kokoontuva salainen vastarintaryhmä päättää pitää matalaa profiilia, mutta osaston nuoret käyttävät rajumpia otteita. Santtu Salminen yrittää pitää koossa hajoavaa toimintaa – ja avioliittoaan – mutta epäonnistuu.

Rooleissa ovat mm. Tommi Raitalehto, Saija Lentonen, Juhani Niemelä, Seela Sella, Jyrki Mänttäri ja Vesa Kietäväinen.Ohjaus: Kari Paljakka. Käsikirjoitus: Raija Talvio.Tuottaja: Liisa Akimof / Production House.YLE TV1 alk. 12.2.

Lilla onsdag/Pikkukeskiviikkolilla onsdag är tillbaka med nya gäster, en ny orange studio och känd programledare. Den här säsongen får André Wickström besök av bland andra riksdagsledamot Silvia Modig, Finntrolls sångare Mathias Lillmåns och bloggaren och chefredaktören Peppe Öhman. Intervjuerna störs bland annat av Robert Gustafsson samt Snuskitonni. Ted och Kaj är till-baka med två pampaskaraktärer som gör webb-tv, och på det lite Artur Schönberg och Choko Lindgren. Ett vinnande koncept helt enkelt!

pikkukeskiviikko palaa ruutuun tutun juontajan, uusien vieraiden sekä uuden oranssin studion kera. Tällä kaudella André Wickström tapaa muun muassa kansanedustaja Silvia Modigin, Finntrollin laulajan Mathias Lillmånsin sekä bloggaajana ja päätoimittajana tunnetun Peppe Öhmanin. Suomenkielinen tekstitys. Produktion/Tuotanto: Dooning Productions.YLE FST5 start/alk. 10.1.

TAXIjavar är nyutexaminerad jurist och bor med sin flickvän Anne, som är journalist. En dag får han en min-nessticka som avslöjar att det bland taxichaufförerna i Oslo pågår ett ekono-miskt bedrägeri av stora mått. Storsvin-deln är svår att upptäcka. Höga chefer på skatteverket får bra betalt för att inte se, och för att knipa käft. Javar berättar för Anne vad han vet och också hon börjar gräva i frågan. Javar inser att han sitter på brännande stoff. När taxiägarna och de som tjänar pengar på storsvindeln får veta att Javar har minnesstickan, startar en jakt på liv och död på Oslos gator.

vastavalmistunut juristi Javar, hä-nen toimittaja-tyttöystävänsä Anne – ja muistitikku. Siitä selviää, että Oslon tak-sinkuljettajien keskuudessa pyöritetään laajaa petosrinkiä, ja utelias Anne ryhtyy tutkimaan tapausta. Villi ajo-jahti halki Oslon alkaa. Suomenkielinen tekstitys.Samproduktion/Yhteistuotanto: YLE FST5, NRK.YLE FST5 start/alk. 1.2.

30 grader i februari/Helteinen helmikuu

många av oss har säkert någon gång tänkt att ”äh, man borde hoppa av, sälja allt och flytta till Thailand.” Den här serien handlar om dem som gör det.

De satsar allt, bryter sig loss, och kastar ankare på andra sidan jorden för att söka ett lyckli-gare liv. De tror alla att lyckan finns någonstans därute, att den går att greppa, att den är någon-ting utanför dem själva. Kanske naivt, men resan utsätter dem för utmaningar och konflikter de aldrig skulle ha mött i Sverige. Och i dessa utmaningar utvecklas karaktärerna; de finner någonting inom sig som de inte visste eller trodde de hade. En styrka. Ett självförtroende. En förmåga att ge och ta kärlek. En lycka.

30 grader i februari är en känslostark dramaserie. Spänning. Kärlek. Värme. Med rum för komiska inslag.

myyn kaiken, otan töistä loparit, ja eikun lentolippu Thaimaahan!Niin, kukapa ei tällaista olisi joskus tuuminut. YLE FST5:n lämminhenkinen draamasarja ker-

too niistä, jotka ryhtyvät tuumasta toimeen. Onnellisemman elämän toivossa he jättävät arjen tutut rutiinit. Jostain kaukana täältä se jokin parempi kyllä löytyy.Suomenkielinen tekstitys. Produktion/Tuotanto: Fundament Film.YLE FST5 i februari/helmikuussa 2012

Tehdasvärikkäitä tarinoita Lehtosen kenkätehtaalla töissä olevista pikkukaupungin ihmi-sistä, jotka luulevat tuntevansa itsensä ja toisensa. Oikeasti jokaisella on salaisuutensa, joita ei hevin kerrota edes lähimmille. Työporukka on naljailun alla rikkumattoman lojaa-li toisiaan kohtaan, kunnes epävarmuus leivästä tehtaan menekin heikkenemisen myötä kasvaa. Eikä hyvällä katsota sellaista, joka yrittää nousta ylempään luokkaan.

Käsikirjoitus Pirkko Saisio, ohjaus Juha Lehtola, Jarmo Lampela ja Juha Rosma. 12x50 min. Rooleissa mm. Pentti Helin, Jaana Järvinen, Ulla Raitio, Tom Lindholm, Seela Sella, Vera Kiiskinen, Anneli Karppinen, Elsa Saisio ja Hannele Lauri.YLE TV2 alk. 15.2.

YLE FST5 blir Yle Fem i mars 2012


–vi har länge funderat på att försöka hitta ett mera tillgängligt namn än FST5, som ju inte riktigt öppnar sig för publiken.För många är FST en bokstavskombination snarare än ett namn och ett namn måste förmedla innehållet: Vi talar om den svenska tv-kanalen i Finland, om en Yle-kanal, om en kanal som riktar sig till alla finländare, och som alldeles speciellt fokuserar på svensk- och tvåspråkiga. Det tycker vi Yle Fem gör, säger mediechef Mary Gestrin.

Det nya kanalnamnet, Yle Fem, tas i bruk i början av mars då hela Yles visuella uttryck förnyas.

Yles svenska tv-kanal YLE FST5 byter namn till Yle Fem om några månader.


ulottuvuuksiaRajana vain mielikuvitus

Sopranos Keski-Maassa

HBO:n uutuussarjat Ylen kanavilla nyt parhaaseen katseluaikaan

Martin poikkesi Finncon-festivaalin vieraana vuonna 2009.

Tulen ja jään laulut ovat vaikuttavia jo mitoiltaan: vähintään 700-sivuisten niteiden käsittely käy voimaharjoittelusta, ja Martin punoo sekä juonta että melkoista henkilögal-leriaansa – sarjassa on tuhatkunta nimettyä hahmoa – sellaisella perinpohjaisuudella, että liitteiden monisivuiset sukutaulut tulevat tosiaankin tarpeeseen.

Puitteita tärkeämpää on kuitenkin se, että Martinin luoma maailma todella vetää mukaansa. Vastustamattomasti. Genrekli-seiden sijaan kirjailija pyörittää henkilöve-toista valta- ja suhdepelien draamaa, jonka psykologinen syvyys on hieman toista kuin surullisenkuuluisan geneerisessä fantasiassa keskimäärin.

Vaikka tapahtumapaikkana sattuu ole-maan kaukainen fantasiamaailma, tarina on kauttaaltaan ”totta”; raadollinen, suorastaan lihaisa. Koska kehys on miekkoineen ja ma-gioineen toki selkeästi fantasiaa, saa samassa paketissa tavallaan sekä myyttisen eskapismin että karun, autenttisen realismin.

game of thronesiin pätevät yllättävän monet Tulen ja jään laulun hyveistä. Se ei tietenkään ole ihme, että HBO-sarjan ylöspano on viimeisen päälle näyttävä ja harkittu. Siitä huolimatta ei ollut mitenkään sanottua, että kirjojen tuntu tavoitettaisiin näin vakuuttavas-ti, lähes täysin ilman kompromissien katkua.

Suuri ansio vaikutelmasta kuuluu poikke-uksellisen tasokkaalle, George R. R. Martinia konsultoiden valitulle näyttelijäkaartille, jossa huomio kiinnittyy True Bloodin tapaan siihen, että mittava osa keskeisten roolien esittäjistä on Sean Beanin johdolla kotoisin muualta kuin Yhdysvalloista...

Fantasiakirjallisuus ja tukkahevi olivat elämäni kirkkaita johtotähtiä suurin piirtein kolmasluokkalaisesta lukiolaiseksi.

edellisen piiristä ahmin kaiken, mitä suinkin käsiini sain. Jack Vancen ja Robert E. Howardin kaltaisten mestareiden sivussa meni jopa David Eddingsin käyttöfantasia, jota kannatteli totuuden nimessä pelkkä veijarihuumori.

Opiskelemaan lähdettyäni tein, kenties osana itsenäistymisprosessia, kirjaimellisen pesäeron sekä fantasiaan että kasarimetalliin, minkä kohtalokkaana seurauksena olen mm. saanut rakentaa vinyylikokoelmani kalleim-man kautta uudestaan. Kirjapuolella persous massiivisiin teossarjoihin kyllä säilyi, mutta vuosien ajan yöpöydältä löytyi silti toden-näköisemmin osa Juhani Suomen Kekkos-elämäkerrasta kuin Ajan pyörästä.

Fantasian osalta tilanne muuttui vasta melko hiljattain. Suurin syy tutun imun pa-laamiseen olivat George R. R. Martinin eepos-asteikollakin massiivinen Tulen ja jään laulu -saaga ja sen pohjalta tehty tv-sarja Game of Thrones, jonka ensimmäinen tuotantokausi esitetään Kakkosen uudella HBO-paikalla torstaisin 12.1.2012 alkaen.

tulen ja jään laulun ensimmäinen osa Valtaistuinpeli julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1996 ja suomenkielisenä laitok-sena 2003. Sittemmin osia on ilmestynyt neljä lisää. Suomentamatta on ainoastaan tämänvuotinen, sekä New York Timesin, Publisher’s Weeklyn että USA Todayn bestseller-listojen kärjessä ollut A Dance with Dragons.

Huippumenestyksen lisäksi Martin, joka taitaa kirjoittamisen ohella suvereenisti myös mediapelin, on pokannut romaaneistaan kaikki alan merkittävimmät palkinnon kuten Nebulan, World Fantasy Awardin ja Hugon, jälkimmäisen peräti neljä kertaa. Suomessa

Otsikon Sopranos Keski-Maassa on muuten kiteytys, jolla Game of Thronesin vastaava tuottaja-käsikirjoittaja David Benioff alun pe-rin myi ideaa sarjasta HBO:lle. Elokuvalehti Empiren haastettelussa (6/11) Benioff toteaa jo katuvansa koko ilmausta, koska pitää sitä pelkistyksenä, joka ei tee sarjalle oikeutta.

tammikuussa kannattaa kuitenkin unohtaa määritelmät ja katsastaa omin silmin, mistä Game of Thronesissa on kyse. En ehkä löisi Iron Maiden -kuvalevyistäni vetoa siitä, että sarja vetoaa ihan jokaiseen. Silti sillä lienee jopa Taru sormusten herrasta -elokuvia parempi potentiaali yllättää kaikki toimivan draaman ystävät riippumatta siitä, mitä fantasiasta ajattelee. •

keväällä hbo:n sarjat saavat erinomaiset ohjelma-paikat Ylen kanavilla: YLE TV2 esittää HBO:n sarjoja torstaisin klo 22 sekä sunnuntaisin klo 21, ja YLE TV1:n Kansainvälisen kotikatsomon ohjelmapaikalla tiistaisin klo 21 nähdään jälleen myös HBO:n tuotantoa. ”Uutuus-sarjoista suurimman suosion maailmalla ovat saaneet suursatsaukset Boardwalk Empire ja Game of Thrones sekä Kate Winsletin tähdittämä ihmissuhdedraama Mildred Pierce. Kevät tuo ruutuun myös uuden, neljän-nen tuotantokauden nuoremman yleisön kestosuosikis-ta, True Bloodista. Vampyyrisarja on maailmalla valtavan suosittu, ja siitä kohistaan edelleen”, kertoo ohjelma-hankkija Johanna Salmela. Kaikki nämä sarjat nähdään Ylen kanavilla keväällä prime timessa.

HBO ei itse keskeytä ohjelmiaan mainoksilla, ja yhtiössä arvostetaan sitä, että ohjelmat nähdään Ylenkin kanavilla ilman katkoja. Salmela kertoo, että korkea laatu, loistavat käsikirjoitukset ja lahjakas tiimi houkuttelevat valkokankaan tähtiä ja huippuohjaajia HBO-sarjoihin. Martin Scorsesen ohjaaman Boardwalk Empiren tapahtumat sijoittuvat 1920-luvulle kieltolain aikaiseen Atlantic Cityyn. Steve Buscemin esittämä poliitikko-gangsteri Nucky Thompson johtaa salakul-jetusimperiumia ja vehkeilee mm. Lucky Lucianon ja Al Caponen kanssa. ”Sarja on ylöspanoltaan aivan huikea ja saanut maailmalla valtavan paljon huomiota. Boardwalk Empiren pilottijakson budjetti olikin miltei 20 miljoonaa dollaria. Satsaus kannatti, sillä sarja on palkittu mm. Golden Globe- ja Emmy-gaaloissa.”

Minisarja Mildred Pierce kertoo yksinhuoltajaäidis-tä, joka taistelee toimeentulostaan 1930-luvun laman aikaan. Melodraamassa kuvataan riipaisevasti äidin ja tyttären välistä vaikeaa suhdetta. Kate Winsletin Mildred tekee kaikkensa, jotta hänen lapsensa saisivat paremman elämän, mutta mikään ei tunnu riittävän vaativalle Veda-tyttärelle. Minisarjan tarina ja Winsletin vaikuttava roo-lisuoritus ovat vedonneet erityisesti naisyleisöön. ”Ylen kannalta on tosi mukava odottaa ensi kevättä. Meillä on tulossa hieno panos HBO:n tuotantoa; jokaiselle jota-kin”, iloitsee Johanna Salmela. •

Game of Thrones (K15) Ensimmäinen tuotantokausi YLE TV2 torstaisin klo 22.00 10 osaa alkaen 12.1.2012

Yhdysvaltalainen maksukanavayhtiö HBO (Home Box Office) tunnetaan laadukkaasta ja kekseliäästä ohjelmistostaan.

Boardwalk Empire (K15)Ensimmäinen tuotantokausiYLE TV2 sunnuntaisin klo 21.00 12 osaa alkaen 15.1.2012

Mildred Pierce (K15) YLE TV1 tiistaisin klo 21.00 5 osaa alkaen 17.4.2012

Riikka Warras

Johanna Salmela Miika Jalonen

Miika Jalonen


Yles design till varje hem


ylen design perustettiin vuonna 2007. Tar-koitus oli kohottaa ohjelmien audiovisuaalista ilmettä ja lisätä synergiaa talon eri toimijoi-den välillä. Ihmiset haluttiin saman tiedon piiriin vaihtamaan näkemyksiä, kokemuk-sia ja jakamaan osaamista sekä ratkomaan suunnittelutyön pulmia. Tässä on Nygrenin mukaan onnistuttu. Ja se näkyy nyt myös kotikatsomoihin – ohjelmien ilmeet, lavasteet ja grafiikka ovat joka kodin arjen designia.

Tyyli syntyy yhteistyönä”Tämä on harvinaislaatuinen yhteisö Suomessa. Täällä on töissä innostuneita, vä-rikkäitä ja ennakkoluulottomia ihmisiä mitä erilaisimmissa ammateissa: lavastus-, kuvaus- ja pukusuunnittelijoita muun muassa… Aina kun joku pohtii tuolla pitkän pöydän ääressä jotain ongelmaa, sinne kokoontuu porukkaa yhdessä funtsimaan ja jakamaan neuvoja. Kaikilla on paljon mielipiteitä, ja ne uskalle-taan tuoda julki”, Nygren kehuu. ”Ja nämä ihmiset pysyvät koko ajan kartalla, mitä alalla tapahtuu ja kertovat siitä auliisti muille.”

Designissa työskentelee suunnittelukoulu-tuksen saaneita ammattilaisia yhteensä noin sata eri ammattiryhmissä, mutta toki kaiken kaikkiaan designin parissa työskentelee enemmänkin ihmisiä - visuaalinen suunnitte-lutyö kun ei ole sidottu organisaatioon.

Vuoden päivät suunnittelun apuna on käytetty myös prototypointilaitetta, joka hurjasta nimestään huolimatta on käytännön suunnittelun väline. Laite näyttää vaakatasos-sa olevalta taulutelevisiolta, jossa on koske-tusnäyttö. Sen avulla eri työryhmien jäsenet voivat kokoontua yhteisen pöydän ääreen, kokeilla eri vaihtoehtoja ja päästä työssään alkuun. ”Voi vaikkapa vertailla, mitä sana kevät tuo työryhmän jäsenten mieleen. Näin päästään vaihtamaan ajatuksia ja ideoita siitä, miltä ohjelma voisi näyttää”, Nygren kertoo. ”Laitteen avulla voi poimia netin ku-vapankeista lukemattoman määrän kuvavaih-toehtoja sanasta kevät.”

Kokonaisvaltainen kokemus kaikille aisteilleHyvä design – mitä se on? Nygren miettii hetken ja vastaa: ”Hyvä design on ohjelman näköinen. Ohjelman ulkonäkö miellyttää ja

sitä haluaa lisää. Ja etenkin - hyvästä designis-ta voi nauttia.”Erityisen onnistuneesta ohjelmadesignista Nygren mainitsee viime kevään vaaliohjelman. Sen studiokokonaisuus oli Nygrenin mukaan tyylikäs kokonaisuus. ”Vaaleissa idea oli, että samat lavasteet käännettiin päälaelleen ja lisättiin eri tehostevärejä eri vaaliohjelmiin. Näin saatiin aikaan erittäin tyylikäs ja kustan-nuksia säästävä ratkaisu. Lavastussuunnitte-lijana vaaliohjelmissa oli Lea Sipilä”, Nygren kertoo. Myös Teemalla nähty keskusteluohjel-ma Kuinka ajatus parantaa saa Nygreniltä ke-huja. Siinä visuaalinen toteutus oli Nygrenistä kiinnostava ja virkistävän näköinen.

Nygrenin mukaan voitaisiin olla vieläkin rohkeampia. ”Kanavapujottelijan pitäisi voida tunnistaa Yle niin, että erotumme ja että olemme ajassa olevan näköisiä. Lisää valoi-suutta, ei kulmat kurtussa tehdyn näköistä”, Nygren listaa. ”Pitäisi tarjota yllätyksiä eikä pelata liian paljon varman päälle.”

Katsojapalautetta Ylen Designiin tulee jonkin verran. Se on kuitenkin Nygrenin mukaan enemmän kiinni yksityiskohdissa. ”Yleensä se on sellaista, että mistä se Kotika-dun lamppu oli ostettu”, Nygren naurahtaa.

Monimediaisuus valttinaTuorein Ylen Designia koskeva uudistus tapahtui tänä syksynä, kun YLE Tuotannoissa toimiva Design ja Mirette Kankaan luotsaa-ma Internetin palvelusuunnittelu yhdistyi-vät. ”Monimediaisuus tarkoittaa desingissa käytännössä sitä, että eri alojen huippusuun-nittelijat voivat työskennellä yhdessä vaikut-tavien kokonaisuuksien aikaansaamiseksi”, kertoo Designin päällikkö Ilkka Rahkonen. ”Se, että designin ammattilaiset ovat mukana tuotannoissa jo suunnittelun alkumetreiltä lähtien, on merkittävä asia lopputuloksen kannalta. Käytännössä tapahtumille ja teemoille luodaan yksi yhteinen visuaalinen pohja, jota sovelletaan kaikissa välineissä. Näin esimerkiksi Internetin osuus on mietitty alusta lähtien.”

Ensimmäiset yhteiset monimediaiset kehityshankkeet lähtevät liikkeelle, kun ensi vuoden ohjelmien kehitys alkaa. ”Olemme siis aika alussa tässä yhteisessä tekemisessä, mutta jo nyt tällaisia hankkeita on useita”,

Ilkka Rahkonen kertoo. ”Erilaiset tv-ohjelmi-en ja striimausten sarjat, kuten nyt Musiik-kitalon lähetykset, ovat hyviä esimerkkejä jo toteutetuista töistä.”

Jo nyt televisiota ja erilaisia päätelaitteita, kuten kannettavaa tietokonetta, käytetään paljon samanaikaisesti. Tämä puolestaan mahdollistaa yhteisöllisyyden ja vuorovaiku-tuksen mukaantulon katsojakokemukseen. Rahkosen mukaan yksi ratkaistava asia onkin se, miten yhteisöllisyys voidaan visualisoida, ja miten yhteisöllisyys rakennetaan luontevas-ti niin, että käyttäjälle kokemus on miellyttä-vä ja saumaton.

”Nyt olemme tosi hyviä toteuttamaan asioita kukin tahoillamme. Unelmani on, että saamme rakennettua toimivia, monime-diaisia kokonaisuuksia”, Rahkonen sanoo. ”Kun tästä syksystä alkaen suuntaamme määrätietoisesti kohti yhteistä tekemistä ja huolehdimme, että suunnittelu tapahtuu isompina kokonaisuuksin, niin lopputulos synnyttää pian suomalaisille merkityksellisiä kokemuksia.”

Virtuaalimaailmaja muita mukavuuksiaLavastussuunnittelija Riikka Kytönen on mukana suunnittelemassa ensi vuoden

uutisten uudistamista. Työ on jo aloitettu: uudistuksen tarkoituksena on saada kaikki uutiset yhteisen brändi-ilmeen alle.

”Minä vastaan täällä pääosin juuri näistä puhuvien päiden ohjelmista”, Kytönen ker-too. ”Moni luulee, että lavastussuunnittelija sahaa ja nikkaroi, mutta kyllä täällä suunni-tellaan enimmäkseen näyttöpäätteen äärellä. Mietitään värejä ja tyylejä tai sitä, seisotaanko ohjelmassa vai istutaanko. Ja jos seistään, niin missä seistään. Ja näistä kaikista ratkaisuista keskustellaan.” Kytönen selventää. ”Tosin joskus on vaikea perustella vaikkapa ohjel-man tekijöille, että oranssi on juuri hyvä väri teille. Joskus ei ole muuta perustetta kuin se, että se vain nyt tuntuu oikealta. Koke-mus auttaa luottamaan vaistoon.” Kytösen mukaan onnistuneimpia töitä ovat ne, joihin sekä suunnittelija itse että ohjelman tekijät ovat tyytyväisiä.

Kytösen mukaan lavastussuunnittelijoita työllistävät paljon juuri uudistukset, niin sa-notut kasvojen kohotukset. ”Pari-kolme vuot-ta voidaan yleensä olla samoissa lavasteissa, sitten on yleensä aika uudistua jollain tavalla ja miettiä, mikä toimii tässä ajassa.”

Kytösen mukaan hyvä ohjelmadesign on hyvännäköistä mutta ennen kaikkea toi-mivaa. ”Perusasiat on oltava kunnossa eli

esimerkiksi keskusteluohjelmassa jokaisen kasvot pitää näkyä, pelkkä profiili ei riitä. Vaikka kyllä sitä toki voisi useammin koetella myös itseään ja miettiä, miksi aina tehdään näin tai voisiko tehdä toisin. Juuri sitä aivan alkuvaiheen ideointia olisi otollista olla enemmänkin, jos saisi toivoa”, Kytönen maa-lailee. ”Nyt monella uudella ohjelmalla on itse asiassa aika valmiit toiveet siitä, millainen visuaalinen ilme halutaan.”

Yksi suunnittelijoiden kauan odottama uudistus, virtuaalistudio, saatiin Tampereelle pari vuotta sitten. Kytösen mukaan virtuaali-studio on tuonut mukanaan lisää esteettisiä mahdollisuuksia. ”Syvyyttä saadaan lisää ihan eri tavalla kuin aiemmin. Virtuaalistudiossa voi syvyyttä olla 50 metriä, mikä ei kuuna päivänä ole mahdollista tavallisessa studiossa. Siellä voi laittaa vaikkapa perhoset lentämään ympäri tilaa”, Kytönen konkretisoi. ”Siinä on toki paljon teknistä säätämistä, mutta vir-tuaalistudion edut ovat kiistatta haittoja tai niitä niin sanottuja haasteita suuremmat.”•

Arjen Yle-designia joka kotiin

Tuotantotalon yläkerta Pasilassa on Designin valtakuntaa. Vierasta tervehtii värikäs maailma, jossa seinällä roikkuvat Helene Schjerfbeckin omakuvien jäljennökset lyövät kättä suunnittelijoiden omien töiden kanssa.

Designin esimies Satu-Marja Nygrenin joukoilla on meneillään kiireinen syksy. Uutisten ilme laitetaan uusiksi, ajankohtaisohjelmien ulkoasua kehitetään, Kotikatu teettää töitä ja Lontoon olympialaisetkin vaativat jo miettimistä. Muun muassa. ”Täällä rakennetaan monimediaisia, visuaalisesti kiinnostavia kokonaisuuksia”, Nygren kertoo aniliininpunaisessa työhuoneessaan.

Tanja Tähti

Riikka Kytönen, Mirette Kangas ja Satu-Marja Nygren prototypointilaitteen äärellä.

designgruppen, med Satu-Marja Nygren i spetsen, har bråttom. Nyheterna ska få ett nytt utseende, aktualitetspro-grammens utseende ska fräschas upp och OS i London knackar redan på dörren. På Yles Design jobbar en färgglad skara människor med en rad olika uppgifter, till exempel scenografer, ljusplanerare och kostymörer.

Nygren tycker att programdesignen är lyckad då den speglar själva program-met. Då skapas en behaglig helhet som tittaren kan njuta av. Hon efterlyser också mera djärvhet: ”Den som surfar mellan kanalerna ska kunna känna igen Yle i det att vi skiljer oss från mängden och att vi är i tiden”, säger hon. ”Då måste vi också kunna bjuda på överraskningar och inte bara spela med säkra kort.”

Scenografen Riikka Kytönen konsta-terar att en lyckad design inte bara ska se bra ut, den måste också fungera. ”Till exempel måste allas ansikten synas i ett diskussionsprogram, det räcker inte med att bara se deltagarnas profiler”. Just nu jobbar Kytönen med nyheternas nya ut-seende som kommer att synas i tv-rutan under 2012.

Planeringsproffsen på Design hade länge hoppats på en virtuell studio. För ett par år sedan stod den klar. Enligt Kytö-nen har studion erbjudit en rad estetiska möjligheter. ”I den virtuella studion kan djupet i bilden vara upp till 50 meter, och det är inte möjligt i en vanlig studio. I den virtuella studion kan man till exempel få fjärilar att flyga runt hela utrymmet”, säger Kytönen.

Kuva

: Sep

po S

arkk

inen



Rouva Ruutua näyttelevä Jaana Pesonen kertailee repliikkejään jonomme kärjessä. Me muut ”rouvat” asettaudumme kukin oman sinisen mattomme päälle Alkon jonoon. Koreografia on onneksi helppo; Rouva Ruutu saa kossupullon, lausuu kiitos ja me ”stand-in-rouvat” astumme vasemmalla jalalla jonossa eteenpäin. Kas näin! Valtava tietokoneohjattu Technodolly-teleskooppikamera huristelee jonomme ohitse. Etenemme askeleen jonossa, ja kerta toisensa jälkeen Technodolly kuvaa prikulleen saman reitin. Nyt kuvataan television historiatietäjän Rouva Ruudun tähdittämän tv-sarjan kolmatta tuotantokautta.

Rouva Ruutu monistuu graafikon työpöydällä

ylen designin graafikko Kirsi Kukkurainen käy kiinnittä-mässä kohdistusmerkkejä studion seinään, noukkimassa roskia sinistudion lattialta ja katsomassa ohjaamon monitoreista kuva-uksen otoksia. Kukkurainen, ohjaaja Harto Hänninen ja kuvaaja Johan Granholm määrittelevät kamera-ajot Technodolly-ope-raattori Karri Takalan kanssa. Technodolly on vuokrattu Angel Filmsiltä Yleen, jotta saadaan toteutettua jotain aivan uutta: Rouva Ruutujen joukkokohtaukset. Meitä stand-in-rouvia tarvitaan, jotta kuvien rajaukset ja kamera-ajot saadaan kohdilleen, ja graafikko saa korvattua meidät pirtsakan puna-asuisilla Rouva Ruuduilla.

Technodolly-teleskooppikamera

Päivi Koivumaanaho

Sinistudion lamput hohkaavat.

Graafikon jälkityöstöä varten sinistudion seinät on rytmitetty kohdennusrasteilla. ”Stand-in-rouvina” Rouva Ruutu -ohjelman arkistotoimittajat Annimaiju Pudas ja Tuula Valo, tiedottaja Päivi Koivumaanaho, ohjelman tuottaja Helena Kokko, lavastaja Teija Vilkkovaara, värimäärittelijä Ilse Jauhiainen ja Rouva Ruutu (Jaana Pesonen) sekä ohjaaja Harto Hänninen.

Kuva

: Sep

po S

arkk

inen

Kuva

: Sep

po S

arkk

inen

Jatkuu seuraavalla aukeamalla.


Ylen visuaalinen ilme ja kanavailmeet uudistuvat

Design näkyy vahvasti keväällä YLE Teemalla. Maaliskuusta alkaen esittäytyvät suomalaiset muotoilijat ja kansainväliset alan tähdet ja muotoilun ikonit. Design-teema huipentuu toukokuussa Teeman muotiviikkoon, jolloin katsojat pääsevät mukaan myös World Design Capitalin tapahtumaan.

tuotantoryhmän tavoitteena on kehitellä jokaiseen sar-jaan uusia kerronnallisia hienouksia. Arkistotrikit ovat kaikkien Rouva Ruutu -ohjelmien suola. Rouva sijoitetaan arkistokuvaan joko tyhjään kohtaan tai toisen henkilön tilalle. Rouva on muun muassa matkustanut Nukkumatin kanssa avaruusaluksessa ja tanssinut Koivistolaisten kanssa. Nyt ensimmäistä kertaa Rouva pääsee näyttelemään ja keskustelemaan itsensä kanssa samassa kolmiulotteisessa tilassa. ”Technodollyn ansiosta saadaan yhtäai-kaisesti jopa kahdeksan Rouvaa samaan ruutuun”, iloitsee Kirsi Kukkurainen.

Kuvausten jälkeen alkaa graafikon käsityö. ”Trikkien työstä-minen on kuin täytekakun kokoamista”, kertoo Kukkurainen. Tietokoneella yhdessä kuvassa on kymmeniä kuvakerroksia. Jokainen sinistudion otos Rouvasta on käsiteltävä erikseen. Kuk-kurainen lisää varjot, valot, taustat, kuvan kontrastit, määrittelee värikylläisyyden ja lisää uusiin otoksiin arkistomateriaalin pati-naa; raitoja ja rakeisuutta. ”Tavoitteena on, että lopputulos olisi katsojalle hämmentävän uskottava”, kiteyttää Kukkurainen.

Rouva Ruudun työryhmäläiset kertovat tyytyväisinä, miten heti ensimmäisissä kuvauksissa näki, että uusi kuvaustekniikka toimii. Käsikirjoitus saa kiehtovia sävyjä ja ulottuvuuksia, kun Rouvat saadaan kohtaamaan. Mainoksissa, elokuvissa ja musiik-kivideoissa käytetty tekniikka toimii hienosti myös arkistoma-teriaaliin perustuvassa asiaohjelmassa. ”Sarjaan saadaan aivan uutta särmää Technodollyn mahdollistamilla trikeillä. Ylen tehtävänä on rohkeasti testata, miten ohjelman lajityyppejä voi-daan rikastaa,” kertoo käsikirjoittaja ja ohjaaja Harto Hänninen. Designin tavoitteena on luoda uutta, ja ohjelmat voivat kehittyä vain rohkeiden kokeilujen kautta.

Suomessa Technodollyä on käytetty ainoastaan muutamissa mainoksissa. Rakkautta & Anarkiaa -leffafestivaalin mainos, jossa Tommi Korpela hukkuu puhelinkoppiin, on kuvattu Karri Takalan operoimalla Technodollyllä. Viime keväänä samainen Technodolly matkasi Ruotsiin, missä sillä kuvattiin ohjaaja David Fincherin amerikkalaisversiota Stieg Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia -elokuvasta.

mitä rouva ruudut rupattelevat Alkon jonossa? Lopputulok-sen näet YLE TV1:ssä, kun kolmiosainen tv-sarja Rouva Ruutu ja nuoriso-ongelma alkaa 4.12. ”Turha nuorisoa on syyttää, jos oma vanheneminen ottaa päähän”, toteaa television yleistietäjä Rouva Ruutu, joka on tutkinut nuorisokulttuurin syvintä olemusta.•


Rouva Ruutu monistuu graafikon työpöydällä jatkuu

Graafikko Kirsi Kukkurainen ja Rouvat retroruuduissa

Technodolly-operaattori Karri Takala

Mediankäyttötottumukset sekä uudet laitteet asettavat uusia vaatimuksia myös Ylen visuaaliselle ilmeelle. Nykyinen logo ei taivu kaikkeen siihen, mitä siltä tulevaisuudessa vaaditaan.

Tämän vuoksi Yle järjesti sisäisen kil-pailun vuonna 2009, jonka perusteella valittiin viisi Ylen graafikkoa suunnitte-lemaan yhtiölle uusi ilme ja logo. Työ-ryhmälle annettiin strategian mukainen kuvaus siitä, minne ollaan yhtiönä me-nossa, mistä arvoista toiminta lähtee ja missä kaikkialla logon tulee toimia. Tänä vuonna Ylen johtoryhmä päätti uuden logon ja värimaailman. Uuden yritysil-meen tavoite on vahvistaa Yle–mieli-kuvaa läheisenä ja avoimena yrityksenä. Ilme tulee myös olemaan lähempänä uusia yleisöjä sekä nettimaailmaa.

Yleisradion uusi ilme lanseerataan vuoden 2012 maaliskuussa samalla, kun lanseerataan yhtiön uudet kana-vailmeet. Ilme, logo ja grafiikka eivät yksinään tee vielä mitään, mutta linki-tettynä siihen, että muutoksia tehdään myös kanavaprofiileissa sekä yhtiön tavassa toimia, ne vahvistavat muutosta ja tukevat toisiaan.

Päivi Nummi-Aho

Päivi Nummi-Aho

Kuva

: Jus

si N

ahku

riKu

va: S

eppo

Sar

kkin

en


Yle uusii Euroviisut rakentamalla uuden konseptin, Uuden Musiikin Kilpailun. ”Inspistä on haettu Melodifestivalenista, joka on Ruotsin suurin musiikkiohjelma, tapahtuma ja kiertue”, kertoo tuottaja Anssi Autio. UMK:n projektityöryhmä on ottanut Ylen uuden strategian tosissaan: kolmessa vuodessa UMK:sta halutaan genrerajoja rikkova musakulttuurin edelläkävijä, joka rakentaa ja lanseeraa artisteja erityisesti Ylen kanavien ja kumppanien avulla.

formaatin kantava teema on sparraus, eli biisejä ja artisteja sparrataan huippuvoimin. Mukana on mm. Emma-palkittu tuottaja Jukka Immonen. ”Haemme tosissamme Suomen parasta uutta biisiä, joka tuotetaan maaliin saakka, eli radiosoittoon ja isolle lavalle UMK:n finaaliin. Tavoitteemme on tuoda esiin se, että UMK:ssa voi olla monta voittajaa, joista yksi lähtee Euroviisuihin Bakuun. Hienointa olisi, jos pystymme tänä vuonna lanseeraa-maan yhden uuden artistin ja antamaan uuden suunnan jo vakiintuneelle artistille.”

Ohjelma kertoo artistien tarinat ja seuraa heidän kehityskaartaan. ”Näin avaamme musa- ja mediabisneksen koukeroita myös suurelle yleisölle.” Artisti voi toteuttaa ehdotettuja asioita tai olla toteuttamatta. ”Pääasia on se oma juttu musatyylistä riippumatta – Yle pystyy tuomaan esiin monenlaista sisältöä sijoittamalla ne oikeisiin kanaviin ja välineisiin. UMK:ta voidaan aja-tella projektina, joka tuo esiin Ylen kanavia kohderyhmien mukaan”, sanoo Autio.

Anne Lainto – uusi ohjelma, uusi juontaja”Kamalinta mitä suorassa lähetyksessä voisi sattua ois se, että unohtaisin tulla paikalle”, Anne Lainto, UMK:n toinen juontaja kertoo. Jos näin sattuisi käymään, niin UMK:n toinen juontaja, mm. Lauantaiprojektista tuttu Joona Kortesmäki varmaan keksisi jotain.

Viime keväästä lähtien Lainto on ollut toimittajana YleX:ssä, pääasiassa nettitiimissä pop-uutistoimittajana ja tehnyt myös Himotuimmat-listaohjel-maa ja Uuden musiikin iltavuoroa. ”En ajattele itseäni ensisijaisesti tv-kasvo-na, vaan toimittajana, joka tekee työtä televisiossa”.

Anne ei koe juontajana olevansa Jaana Pelkosen seuraaja, vaan haluaa tuo-da uuteen ohjelmaan omaa persoonaansa mukaan. ”Uskon, että tuon myös vähän nuoremman polven näkökulmaa tähän ohjelmaan”, 24-vuotias Lainto toteaa ja odottaa tulevaa innostuneena ja myös vähän jännittyneenä.

Uuden Musiikin Kilpailun perjantailähetykset alkavat YLE TV2:ssa 27.1. ja jännittävä finaalikisataan suorassa lähetyksessä Helsingin Jäähallissa lauantaina 25.2.

lainto kuuntelee ”tosi paljon musiikia”, ja tällä hetkellä soittimessa pyörivät mm. Beastie Boys, The Wombats, Veronica Maggio, The Strokes ja Sweatmasters.

Martti Heikkinen – viisufani ytimiä myötenEuroviisufanit ovat tärkeä ryhmä koko kilpailun kannalta, ja moni onkin ottanut uudistamisen hyvin vastaan. Yksi heistä on Martti Heikkinen, joka sanoo uudistumi-sen olleen tervetullut. ”Itsekin fanina olisin pistänyt viisukarsintaa uuteen uskoon”, kertoo Heikkinen, jolle näin iso uudistus tuli kuitenkin melkoisena yllätyksenä: kisa on jatkossakin Heikkiselle ensisijaisesti Eurovii-sujen Suomen karsinta.

Heikkinen odottaa UMK:n lunastavan lu-pauksensa: ”Jos tuotanto on täysillä mukana, ja kaikki tehdään viimeisen päälle, UMK:sta voi tulla tulevaisuudessa iso juttu Suomessa, eikä vain aloittelevien artistien ”tuntematto-muudesta tähtiin” –kykykilpailua”, Heikki-nen jatkaa.

Heikkinen odottaa, että UMK poikisi oi-keasti hyviä biisejä ja karismaattisia esiintyjiä sekä näyttävää finaalishow’ta, jonne viisujen ystävät ulkomaita myöten tulisivat kannus-tamaan omia suosikkejaan. Kansalliset viisu-karsinnat ovatkin monelle fanille kansainvä-listä finaalia tärkeämpi tapahtuma.

Kansainvälisen kisan Heikkinen kehottaa ottamaan rennosti ja avoimin mielin. ”Pitää jaksaa edustaa täysillä ja ylpeästi omiin kykyi-hin uskoen.” Heikkinen tietää mitä puhuu, sillä hän on ollut kansainvälisessä loppukil-pailussa 11 kertaa. ”Viime vuoden edustajam-me, Paradise Oskar oli kyllä hieno esimerkki artistista, joka jaksoi tsempata kisapaikalla ja kansainvälisen median edessä”, Heikkinen hehkuttaa. Kansainvälinen kilpailu onkin loistava mahdollisuus maailmanlaajuisten kontaktien luomiseen. ”Pitää osata nauttia kisamatkasta ilman kilpailuhenkistä veren-makua suussa”, Heikkinen tiivistää.•


Mikä ihmeen Uuden Musiikin Kilpailu?Aila Havia-Venäläinen

Anssi Autio

Artistit vaihtuu, viisufanit ei! Düsseldorfissa poseeraavat viime toukokuussa aito viisufani Martti Heikkinen ja Suomen edustaja Paradise Oskar.

Anne Lainto ja Joona Kortesmäki täydentävät toisiaan Uuden Musiikin Kilpailun juontajina.

UMK är tävlingen för ny musikMelodifestivalen i Sverige är förebild för det nya konceptet, UMK. Tävlingen för ny musik vaskar fram nya artister, både finska och finlandssvenska, ger de redan etablerade en kick framåt, och ger finländarna en titt bakom kulisserna i musikvärlden. Svenska Yle är med när Finlands representant till Eurovisionschlagerfinalen i Baku ska väljas.

Nöjesfredag i YLE Radio Vega ger de hetaste stalltipsen inför UMK-finalen som sänds direkt i Radio Vega lördagen den 25.2. Också sändningen på YLE TV2 refereras på svenska.

Svenska sändningar och svenskt re-ferat blir det också från semifinalerna och finalen i Baku 22.5, 24.5 och 26.5.

Kuva

: Jyr

ki V

alka

ma



MUSIIKKI EDELLÄ – netissäkin

YleX:llä radion ja netin liitto on vahva. Juontajat ohjaavat kuuntelijoita nettiin, jossa yleisö pääsee kommentoimaan lähetystä. Yhteys kuulijoihin on tiivis!

YLE Puhe elää uutta kevättä

Tuttuutta uudistuvassa ohjelmistossa edustaa mm. Politiikkaradio. Jatkuvasti kiinnostus-taan kasvattaneen ohjelman tarkoitus on he-rättää yhä enemmän keskustelua ja tunteita. Politiikkaradio kuullaan YLE Puheessa klo 13.

tapahtumaurheilu siirtyy YLE Puhee-seen. Tähän asti urheilutapahtumien suorat radioselostukset ovat kuuluneet YLE Radio Suomesta, joka edelleen välittää urheilu-uuti-sia. Asiasta uutisointi aiheutti huolestunutta palautetta etenkin nykyisiltä YLE Puheen kuulijoilta. Miten urheilu istuu puhekana-valle?

”Urheilu sopii puhekanavalle erinomaises-ti, sillä se sisältää tunnetta ja jännitystä, joista rakentuvat hyvän radiopuheen elementit. Urheilutapahtumat painottuvat iltaan,

– ylex on musiikkia soittava radiokanava. Ohjelmapäällikkö Jyri Kataja-Rahkon

lausahdus tuntuu itsestään selvältä. Tosin hetken tuumailun jälkeen pointti kirkastuu mielessä. Esimerkiksi verkko ja sosiaalinen media ovat tärkeä osa kokonaisuutta, mutta nykyisessä monimediaympäristössä tärkeintä ei saa unohtaa.

YleX:n verkkosivut uusittiin vuosi sitten, mikä oli kanavalle suuri satsaus. Muutoksen myötä YleX haluaa korostaa netissäkin ase-maansa radiokanavana.

– Sisältöä karsittiin siten, että voimme panostaa niihin asioihin, joihin haluamme eli ennen kaikkea musiikkiin ja käynnissä olevaan lähetykseen. Kaikkea mitä radios-sa on, ei tarvitse olla netissä, muistuttaa verkkoasioihin keskittyvä mediatuottaja Elisa Tynkkynen.

Shoutbox ja live-keikkojaYleX pyörii musiikin ympärillä, mikä näkyy myös verkkosivuilla kaikin puolin. Yli 100 000 viikkokävijää löytävät sivuilta esimerkiksi Musiikkibarometrejä, live-keikkoja Areenasta sekä pääosin musiikkitähtiä käsitteleviä pop-uutisia ja -juoruja.

Kataja-Rahkon mukaan YleX Areenaan on panostettu paljon. Tällä hetkellä pääsee ilmai-seksi katsomaan Michael Monroen livetal-tiointia. Kesällä Areenassa pääsi katsomaan festarimeininkiä muun muassa Provinssi-rockista live-keikkojen, bändihaastatteluiden ja tunnelmaraporttien muodossa.

Mennessäsi YleX:n sivuille silmien eteen pomppaa pieni chat, Shoutbox, oikeaan ylä-laitaan. Sen avulla kaikki netissä olevat kuun-telijat pääsevät osallistumaan lähetyksessä käytävään keskusteluun. Viestejä tulee paljon, eli keskustelu käy kuumana niin studiossa kuin sen ulkopuolellakin.

Väyliä muualta verkossaSosiaalisessa mediassa YleX on aktiivinen. Fa-cebook on kanavista suosituin, ja lähes jokai-selle ohjelmalle löytyy omat sivut YleX-sivujen lisäksi. YouTubesta löytyy artistihaastattelui-ta, studiokeikkoja sekä hieman yllättäväm-pääkin tavaraa, kuten kesällä tutuksi tulleet improvisoidut Yllätysilolaulut. Kavalkadista löytyvät myös Twitter ja Spotify.

– Sosiaalinen media elää hyvällä tavalla mukana tässä kaikessa. Se on hyvä keino

saada ihmiset löytämään kanavalle varsinkin tietyissä ikäryhmissä, Kataja-Rahko kertoo.

– Sosiaalinen media on myös yksi juon-tajien keino olla yhteydessä kuuntelijoihin samalla tavalla kuin Shoutbox tai tekstivies-tit, Tynkkynen jatkaa.

Tärkeä keino on myös eri yhtyeiden nettisivut. Kun he ilmoittavat kotisivuillaan tulevansa vierailulle YleX:lle, fanit innostuvat tulemaan sivuille toiveiden ja mahdollisten kilpailujen takia. Taannoin Britney Spears -kilpailun yhteydessä tähden omilla sivuilla linkattiin suoraan YleX:n sivuille, kun he kuulivat kilpailustamme.

Viihteellistä sisältöäYleX:n sivuilla viihde on valtavassa roolissa. Näin lienee monella kilpailevallakin kanaval-la. Mistä YleX löytää oman tilansa markki-noilla?

– Emme voi olla viihteessä kiinni vain kävijöiden tai klikkausten vuoksi. Voisimme mainostaa kanavaamme uskottavana musiik-kimediana niin radiossa kuin netissä, mikä välittyy myös uutisissa ja ohjelmissamme, Kataja-Rahko lopettaa.•

Jyri Kataja-Rahko

Verneri Ruohoranta

YLE Puhe astuu askeleen kohti aikuisuutta, kun kanava kuuluu vuoden vaihteen jälkeen kaikkialla Suomessa. Kanavan uutena ohjelmapäällikkönä on aloittanut marraskuussa Riku Saaranluoma Heikki Vuohelaisen siirtyessä eläkkeelle.

ylex:n vastaavana tuottajana viimeksi toi-minut Riku Saaranluoma (38 v.) on pestistä innoissaan. ”Pääsen mukaan rakentamaan val-takunnallista radiokanavaa omalle ikäluokalle-ni, ruuhkavuosiaan eläville”, Riku sanoo. YLE Puheen brändistä ei ole epäselvyyttä. Puhe-radiomaailmassa kanavalla ei ole kilpailua, mutta ajankäyttömaailmassa on. Riku uskoo, että kilpailussa pärjätään tutulla reseptillä: kiinnostavat ihmiset tekevät hyviä ohjelmia.

YLE Puheen vahvuuteen liittyy tuttu ra-dioääni Olga K eli toimittaja Tuula Ketonen, joka palaa Yleen muutaman vuoden tauon jälkeen. ”Uusi aamuohjelma on tekijänsä näköinen eli energinen, fiksu ja viihdyttävä. Olga K on maamme parhaita haastattelijoita, joten ohjelmassa käy myös paljon kiinnosta-via vieraita”, kertoo Saaranluoma.

Taina Kivistö

jolloin Ylen kolmella muulla suomenkielisellä radiokanavalla on runsaasti erilaista tarjon-taa asiapuheesta musiikkiin”, radiopäällikkö Marja Keskitalo kertoo.

yle puhe syntyi vuonna 1998, ja sen jälkeen pienen, mutta omaperäisen radiokanavan elämä on ollut jännittävää, ja nimikin on vaihtunut kertaalleen. ”Kanavaa on vuosien varrella oltu mm. laajentamassa, siirtämässä nettijakeluun ja lopettamassakin. Valtakun-nallistamispäätös on hieno asia Suomen ai-noalle puhekanavalle”, YLE Puheen ohjelma-päällikkönä vuodesta 2006 toiminut Heikki Vuohelainen sanoo.•

Riku Saaranluoma

Uuden Musiikin Iltavuoron Venla Kokkonen ja Toni Laaksonen YleX Aamun Hanne, Matti, Ile ja Juuso

Olga K Kuva

: Jyr

ki V

alka

ma

Kuva

: Ju

liana

Har

kki

Kuva

: Ju

liana

Har

kki


Uusi Areena satsaa ohjelmien löytymiseen

malli Anneli Kangas-Cederberg. Gaalan tv-ohjauksesta vastasi Heikki Seppälä, ainoa suomalainen, joka on ohjannut Brandoa. Aar-re Elo oli TV:n viihdetoimituksen päällikkö ja myös esiintyi gaalassa. Liisa Horelli haastat-teli Brandoa radioon. John Hustich, Unicefi n edustajan ja vierailun dynamon Gunvor Hustichin poika muisti, että Brando käväisi heidän kodissaan Munkkiniemessä.

Brandon aikataulu kirkastui, Brandon menu hotelli Palacessa selvisi. Saimme selville yksityiskohtia Brandon sairauskohtauksesta gaalan jälkeen. Saimme tietää, että hänet vietiin Marian sairaalaan, että häneltä ajettiin rintakarvat ja otettiin sydänfi lmi. Löysimme Marlon Brandon rintakarvat. Selvisi, että Va-lokuvataiteen museossa, Lehtikuvan ja STT:n arkistossa ja valokuvaajien kotiarkistoissa on satoja julkaisemattomia valokuvia Brandosta Helsingissä. Löytyi auto, Plymouth Satellite, jolla Brandoa kuljetettiin.

Haastattelujen ja lehtijuttujen, kirjojen ja elokuvien perusteella alkoi kasvaa epäilys siitä, että tämä mutiseva seksisymboli, tämä aggresiivinen ja kapinallinen uuden natura-listisen näyttelemistyylin airut, tämä laiska, rahanhimoinen, oikukas ja epäluuloinen naistenmies, tämä traumaattisen lapsuuden vammauttama kuvauspaikkojen enfant terrible oli vilpittömästi, päättäväisesti ja intohimoi-sesti nälkää näkevien intialaislasten asialla. Lokakuussa 1967 hän tuli maahan, jossa hyväntekeväisyyttä pidettiin näpertelynä. Todelliset ratkaisut teki valtiovalta.

mitä vielä? Tarvittiin Marlon Brandon oma ääni eli tarvittiin mies, joka oli jo kertaalleen vieraillut Brandon päässä. Kesällä annoimme Kari Hotakaiselle käsikirjoitusluonnoksen ja tilasimme viisi monologia, jotka heijastavat Brandon tuntemuksia vierailun aikana. Mitä hän ajatteli seistessään Welcome to Finland –saunakiulu kädessään Seutulassa ilmapiirin ollessa, niin kuin Ilta-Sanomat siitä raportoi: ”Kukaan ei yrittänyt pyytää nimikirjoitusta, kukaan ei vilkuttanut. Tunnelmassa oli val-tiovierailun sävy.”•

MARLON BRANDO tuli Suomeen

Uuden Areenan beta-versio avataan käyttäjille loppuvuodesta 2011 nykyisen palvelun rinnalle.

”uuden sukupolven areenassa tv:n ja radion sisällöt on erotettu toisistaan. Löydettävyyttä on parannettu niin, että käytössä on tavallisen haun lisäksi enna-koiva haku, joka tunnistaa ja ehdottaa ohjelmia”, kertoo palvelupäällikkö Cilla Lönnqvist YLE Areenan tiimistä.

Areenan tiimi teetti lukuisia käyttäjätutkimuksia, ja suurimmaksi uudistetta-vaksi asiaksi nousi ohjelmien löytyminen. Uudessa Areenassa tähän toiveeseen on vastattu. Yleisradion neljän tv-kanavan ja kuuden radiokanavan sisällöistä kertyy Areenaan päivittäin valtava määrä klippejä.

Areenassa on tällä hetkellä noin 40 000 klippiä. Suuri määrä vaatii laadukasta sisällönhallintaa. ”Uuden hakukoneen lisäksi kategorioita on muutettu asiakasläh-töisemmiksi”, Cilla sanoo. Uusia kategorioita ovat mm. sarjat ja elokuvat, doku-mentit ja fakta sekä äänikirjat ja kuunnelmat. ”Lisäksi uutis- ja urheiluaineisto on paremmin esillä.”

Areena muuttaa ihmisten katselutapoja”Draamaa ja elokuvia toivotaan aina vaan lisää”, kertoo Paavo Rytsä, YLE Areenan sisältötuottaja. ”Areenaan virtaa paljon positiivista ja kiittävää palautetta. Ihmiset ar-vostavat sitä, että he voivat katsoa tai kuunnella ohjelman itse valitsemallaan ajalla.”

”Yritämme vastata hyvin erilaisten käyttäjien toiveisiin. Osa katsojista haluaa katsoa tv-sarjan jakso kerrallaan kerran viikossa. Osa taas on ahmijoita, jotka katsoisivat lempiohjelmansa kaikki 12 jaksoa saman vuorokauden sisällä”, Paavo nauraa. Ihmisten mediankäyttö muuttuu, ja he osaavat myös vaatia palveluja aivan eri tavalla kuin aiemmin.

Areenan toimitustiimi koordinoi YLE Areenassa nostettavia klippejä. Toimi-tuksen suosittelema sisältö näkyy Areenan etusivulla, navigoinnissa ja Facebook-suosituksina. Toimitus kokoaa yhteen ohjelmakokonaisuuksia tyyliin ”rikossarjat” ja ”historialliset dokumentit”.

”Nuorille katsojille on tulossa enemmän toivottua kansainvälistä tuotantoa. Joulukuussa alkaa nuorille, pelkästään Areenassa esitettävä, australialainen nuor-ten tv-sarja Tanssiakatemia”, Paavo lupaa.

Koko YLE Areenan tiimillä riittää töitä uudistusten parissa. Vuoden vaihteeseen mennessä on tavoitteena saada Areenan kuvan pätkiminen loppumaan ja parantaa kuvanlaatua. ”Tähtäimessä on Suomen paras laillinen kuvanlaatu”, naurahtaa Cilla.•

Eeva Vierros

Cilla Lönnqvist jaPaavo Rytsä

Harva muistaa, että lokakuussa 1967 Marlon Brandoa kuljettanut lentokone laskeutui Suomeen. Mitä suomalaiset ajattelivat Hollywoodin supertähdestä, joka oli tullut maahamme Unicefi n lähettiläänä? Mitä Brando mahtoi ajatella Suomesta? Tuore Jukka Kuosmasen ja J.P. Pulkkisen dokumentti Marlon Brando tuli Suomeen on osa Teemalauantaita, joka esitetään YLE Teemalla 17.12.

kevättalvella 2010 kollegani Jukka Kuosmanen teki radio-ohjelmaa Kari Hota-kaisen kanssa. Aihe oli Tarzan. Puheeksi tuli Hotakaisen romaani Sydänkohtauksia, jossa Marlon Brando fi lmaa Kummisetää syvim-mässä Maunulassa. Kuosmanen muisteli joskus näkemäänsä lehtivalokuvaa, jossa Marlon Brando seisoo Palace-hotellin edus-talla. Hän kysyi Hotakaiselta, tiesikö tämä, että Brando oli oikeasti vieraillut Suomessa. Ei tiennyt. Harva tiesi. Haluaisitko olla mu-kana tekemässä tv-dokkaria aiheesta? Toki. Hyvä. Sitten tarvitaan joku, joka on tehnyt tv-ohjelmia. Pulkkinen?

Lehtileikkeet kertoivat enemmän kuin Wikipedia (”Talvella 1968 Brando vieraili Suomessa esiintyen puhujana Unicefi n järjes-tämässä televisioidussa tilaisuudessa.”), jonka artikkelia päädyin tätä kirjoittaessa korjaa-maan. Marlon Brando tuli Suomeen loka-kuussa 1967 ja esiintyi Helsingin Kaupungin-teatterissa järjestetyssä Unicef-gaalassa.

laadimme ehdotuksen, joka otettiin jat-kokehittelyyn toukokuussa 2010. Suuri eloku-vatähti saapuu pieneen pohjoiseen maahan. Sitä johtaa rautaisella otteella kalju juristi. Hän tekee muille tarjouksia, joista nämä eivät voi kieltäytyä. Brando esiintyy Helsingin Kaupunginteatterin Unicef-gaalassa, kohtaa suomalaisen hotellin, suomalaisen median ja suomalaisen presidentin rouvan. Hän esiintyy yhdessä suomalaisten kuuluisuuksien kanssa, kohtaa suomalaisen naiskauneuden ja suo-malaisen sairaalan. Mitä nämä kohtaamiset kertovat Suomesta ja mitä Brandosta?

YLE Teema tarttui ehdotukseen. Kevääl-lä 2011 Brandon vierailun yksityiskohdat ja toimintasuunnitelma alkoivat kirkastua. Haravoimme lehti- ja arkistomateriaalin, haalimme haastateltavia. Brandon lentokent-tähaastattelu tv-uutisiin oli tallessa ja haas-tattelija Kaj Grundström saatavilla. Hotelli Vaakunan lehdistötilaisuudessa oli muiden toimittajien joukossa Peter von Bagh. Bingo! Kaupunginteatterin gaalan juontanut Lenita Airisto muisti vierailun oikein hyvin, kuten myös show’n tauolla Brandon kanssa jutellut


Joulukuussa Teemalla esitetään myös muita Marlon Brandon klassikkoelokuvia: Hurjapäät (11.12.), Vihan riivaama (18.12.) ja Käärmeennahkatakki (25.12.).

J.P. Pulkkinen

Nya Arenan ska göra det lättare att hitta program

Nya Arenans beta-version öppnas för användarna i slutet av 2011, vid sidan om den nuvarande tjänsten. Ett fl ertal undersökningar bland användarna har visat att det är svårt att hitta program och inne-håll på Arenan. På Arenan fi nns det just nu ungefär 40 000 olika klipp och den stora mängden kräver att innehållet hanteras väl.

”Användarna önskar alltid mera drama och fi lm”, säger Paavo Rytsä som är innehållsproducent för Arenan. ”Arenan får mycket positiv respons och användarna uppskattar att de kan titta och lyssna på program när det bäst passar dem.”

Kuva

: Jyr

ki V

alka

ma


Ylen suomenkielisistä tv-kanavista suurimmat muutokset tapahtuvat YLE TV2:n ohjelmistossa vuoden 2012 alusta alkaen. Kanavan asiakkuuden painopistettä suunnataan 15–45-vuotiaisiin yleisöihin, erityisenä kohderyhmänä nuoret naiset. Kanavaa modernisoidaan ja ohjelmasisältöjä viedään rohkeampaan suuntaan.

kyllästetyille markkinoille, vaan haluamme rohkeasti tarjota kuulijoille todellisen vaih-toehdon”, radiopäällikkö Marja Keskitalo kertoo.

urheilun ystävien palvelu radiossa para-nee vuoden vaihteessa merkittävästi. Tapah-tumaurheilua kuten jääkiekkoa, yleisurheilua ja olympialaisia, voi jatkossa kuunnella kes-keytyksettä YLE Puheessa. Urheilutapahtu-man suora selostus on usein keskeytynyt YLE Radio Suomessa uutisiin, liikennetiedotuk-siin tai merisäähän, jolloin kielteistä palau-tetta on tullut runsaasti. Toisaalta palautetta tulee siitäkin, että urheiluselostukset jyräävät alleen omat totutut suosikit kuten luonto-ohjelmat tai Puhelinlangat laulaa -ohjelman. ”Tässä ratkaisussa molemmat näkemykset voittavat”, Keskitalo summaa. Maailmalla puhekanavat ovat myös vahvistaneet ase-miaan. Iltoihin sijoittuvan urheilun lisäksi YLE Puheen ohjelmistoon lisätään tarjontaa ruuhkavuosiaan eläville aikuisille. Myös po-sitiivisen vastaanoton saanutta tv-ohjelmien versiointia jatketaan.

YLE Radio Suomi profi loituu entistä vahvemmin uutis- ja ajankohtaiskanavaksi. Kontaktiohjelmien määrää lisätään, Ylen toimittajien erikoisosaamista hyödynnetään tekemällä enemmän toimitettuja musiikki-ohjelmia ja ajankohtaista asiapuhetta on jo lisätty, kun Ajantasat pitenivät lokakuussa.

YleX lisää nuoria kiinnostavan musiikin määrää ja terävöittää ohjelmistoaan tavoittee-naan olla nuorison ykkösmedia sekä radiossa että netissä. ”Juontajamme pystyvät reagoi-maan päivän uutisiin nuoria kiinnostavista näkökulmista, esimerkkinä Lontoon mellakat tai vaalit”, Keskitalo mainitsee.

YLE Radio 1 selkeyttää ohjelmakaaviotaan, jolloin ohjelmien löydettävyys paranee. Muu-toksen jälkeen esimerkiksi tiede-, opetus- , historia- ja kulttuuriohjelmat löytyvät viikko-kaaviossa samoihin aikoihin. YLE Radio 1:ssä kuullaan vuoden alusta uudenlaiset kulttuu-ripainotteiset uutiset, aamuihin tulee uusi musiikkiohjelma, ja RSO soi entistä komeam-min ohjelmistossa.

Verkossa uudistuksia tapahtuu koko ajan”Uusi YLE Areena on avautunut beta-versiona käyttäjien kommentoitavaksi, ja otamme kehitysehdotuksia mielellämme vastaan”, kertoo internet-päällikkö Jari Lahti. ”Betana Areena kehittyy viikoittain niin, että vuoden-vaihteessa uusi YLE Areena korvaa nykyisen palvelun kokonaan.” Ensi vuonna YLE Areena tarjoaa lisää kiinnostavia sisältöjä erityisesti alle 35-vuotiaille: sekä radio- että tv-ohjelmia ja myös ohjelmia, jotka on hankittu katselta-vaksi ja kuunneltavaksi vain YLE Areenassa.

Katso, kuuntele, klikkaa – LÖYDÄ UUTTA

pitkien ajanjaksojen myötä syntyneet mielikuvat kanavista muuttuvat hitaasti. Kun perinteinen suurten yleisöjen kanava halutaan tuoda lähemmäs nuorta vaativaa katsojaa, on muutos tehtävä harkiten. ”Teh-tävä ei ole helppo, mutta tämä on myös Ylen julkisen palvelun tavoite”, toteaa tv-päällikkö Riitta Pihlajamäki. ”Meidän on luotava kau-palliselle tarjonnalle uskottava ja puheenai-heita synnyttävä vaihtoehto”.

uudistuvan kakkosen ohjelmakaavioon rakennetaan paikkoja, joissa tarjotaan erityi-sesti nuoria aikuisia kiinnostavia sisältöjä.

mutta emme aio riisua kanavaa suuren ylei-sön suosikeista”, lupaa Pihlajamäki. ”Brändi-tuotteistamme jatkavat mm. Ajankohtainen kakkonen, keskiviikon kotimaisen draaman paikka klo 21, Satuhäät, Silminnäkijä ja Tartu mikkiin”, hän kertoo. ”Nämä suosikkioh-jelmat istuvat hyvin kanavan uudistuvaan profi iliin”.

Uutta ja vanhaa sulassa sovussaKun synnytetään uutta, pitää olla valmis myös luopumaan vanhasta. ”Mikään ei ole niin suosittu kuin ohjelma, joka päätetään lopettaa”, toteaa Pihlajamäki. ”Katsojien tunneside ohjelmiin voi olla hyvin tiivis ja lopettamispäätökset saattavat aiheuttaa voimakkaita reaktioita. On tärkeää muistaa, että päätöksiä harkitaan monelta kantilta ja siinä vaiheessa kun lopettamispäätös tulee julkisuuteen, on kehitteillä jo jotain uutta, vielä kiinnostavampaa.”

yle tv1 jatkaa yhtiön journalistisena lippulaivakanavana, jossa vahva uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmisto entisestään terävöityy ja vahvistuu. Jotta kanavaprofi ilit olisivat katsojille mahdollisimman selkeät, suositut keskusteluohjelmat Seitsemäs taivas ja Inhimillinen tekijä vaihtavat kanavaa, eli ne nähdään jatkossa osana Ykkösen tarjontaa. Kotimaiset dokumentit keskitetään yhdelle ohjelmapaikalle parhaaseen katseluaikaan maanantai-iltoihin klo 21.30. Ohjelmapaikan nimeksi tulee Kakkoselta aiemmin tuttu Dokumenttiprojekti.

YLE Teeman ja YLE TV1:n yhteistyötä tiivistetään: ”Tämä näkyy erityisesti suurissa kulttuuritapahtumissa, joissa olemme muka-na tai jotka itse tuotamme. Lähetys voi alkaa YLE TV1:ssä ja jatkua sujuvasti YLE Teeman puolella.”

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä. ”Olem-me valmiit kuuntelemaan yleisöjämme ja tar-vittaessa reagoimaan palautteeseen”, toteaa tv-päällikkö. ”Meidän pitää tehdä sisältöjä, jotka koskettavat katsojaa, pistävät sukat pyörimään jalassa ja ravistelevat. Ylen täytyy pystyä yllättämään, jos se aikoo onnistua!”

Yle uskoo radioonYLE Puhe muuttuu valtakunnalliseksi vuoden 2012 alusta, jolloin Suomen ainoas-ta puheradiosta tulee samalla yhtiön neljäs valtakunnallinen radiokanava. ”Ylen ei ole järkevää tuoda uutta musiikkikanavaa jo

Selkeyttä tuovat myös jatkumot eli samaan kellonaikaan arkipäivisin esitettävät, samalle katsojaryhmälle räätälöidyt sisällöt. Maa-nantaista perjantaihin klo 19.30 tarjotaan uudentyyppistä lifestyle- ja realityohjelmis-toa. Arkisin klo 20.30 luvassa on puolitun-tinen komediapaikka, jossa nähdään sekä kotimaista tuotantoa – esimerkiksi suosittu animaatiosarja Pasila – että ulkomaisen komediatarjonnan parhaita paloja. Viihde eri muodoissaan on keskeinen osa uutta Kakkosta: kunnianhimoisena tavoitteena on synnyttää uudenlainen puheenaihe, viihde-ohjelmisto, joka puhuttaa, pohdituttaa ja kiinnostaa suuria yleisöjä. Uuden musiikin kilpailu eli uudistuvat Euroviisut – joka hui-pentuu helmikuussa YLE TV2:ssa nähtävään fi naalilähetykseen – on koko yhtiön kannalta merkittävä monimediainen brändi, jossa Ylen koko voima näyttäytyy. Jo keväällä Kakkosen ohjelmistossa on hyvään katseluaikaan tar-jolla ulkomaisen ohjelmiston helmiä, luvassa ovat mm. HBO:n menestyssarjat Boardwalk Empire ja Game of Thrones. Uuden rinnalla vaalitaan myös jo tuttua ohjelmistoa. ”Uudis-tumme ja haemme uutta, nuorempaa yleisöä,


Riitta Pihlajamäki ja YLE Uutiset, Marjo Rein

Marja Keskitalo

Elina Ristmeri

Pasila Game of Thrones

Kuva

: Jyr

ki V

alka

ma

Kuva

: Jyr

ki V

alka

ma

Jatkuu seuraavalla aukeamalla.


”Palvelun uudistamisella läpikotaisin tavoit-telemme erityisesti Ylen ohjelmien nykyistä parempaa löydettävyyttä ja käytettävyyttä”, Lahti toteaa. ”Ja tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin Suomen paras kuvan ja äänen laatu verkossa.” Areena – Suomen arvostetuin verkkobrändi – on Ylen ohjelmien ja ohjelmiin liittyvän tiedon koti Internetissä,

yles svenskspråkiga kanal , YLE FST5, fi ck både ett nytt visuellt utseende och ett nytt ljudlandskap våren 2011. I och med samarbetet med SVT World fi nns det nu ett ännu större utbud av nordiska program på kanalplats fem. YLE FST5:s främsta fokus lig-ger ändå fortfarande på inhemska program och på att lyfta fram fi nlandssvensk kultur i fi nländsk television. Rollen som Yles svenskspråkiga och nordiska kanal är tydlig och tittarresponsen är positiv.

De två svenska radiokanalernas profi ler är tydliga och några stora förändringar i kanalernas innehåll är inte på kommande just nu. Kanalerna kommer i början av 2012 att genomgå ansiktslyftningar i form av ett förnyat visuellt utseende och ett klarare ljud-landskap. Utmaningarna är de samma på svenska och fi nska – att nå de yngre åldersgrup-perna. ”Radio X3M når i stor utsträckning sin egen målgrupp, men visst fi nns det rum för förbättringar också där och speciellt på tv-sidan när det gäller de yngre målgrupperna” säger mediechef Mary Gestrin.

På webben är målen högt ställda. Det är meningen att svenska.yle.fi ska bli den största och viktigaste webbtjänsten på svenska i Finland. Inom ett år ska svenska.yle.fi få ett helt nytt utseende och också vårt sätt att jobba förändras. Målsättningen är att användarna under 2012 kommer att uppleva att de får något som är både bättre, nåbarare och mångsidigare än idag.

ja se löytyy tulevaisuudessa kaikista laitteista, joilla suomalaiset nettiä käyttävät.

Vastikään uudistettiin myös viisi vuotta sitten avattu Ylen Elävä arkisto. Nostalgiset ajankuvat eri vuosikymmeniltä, suuret uu-tistapahtumat, urheilun huippuhetket sekä viihteen, musiikin ja draaman parhaat palat muodostavat Elävän arkiston ytimen myös jatkossa. Suurimmat muutokset suositulla sivustolla ovat entistä kattavampi asiasanoi-tus, monipuolisemmat hakutoiminnot ja kokonaan uusi ulkoasu.

Uuteen Musiikkitaloon on avattu ikku-na tarjoamalla mahdollisuus seurata suoria konserttilähetyksiä osoitteessa yle.fi /klassinen, YleX:n verkkopalvelu uudistui viime kesänä, ja se menestyy hyvin. Sitä jatkokehitetään tii-viissä yhteistyössä radiokanavan kanssa. ”Ensi keväänä myös uutispalvelumme uudistuu ko-konaan”, lupaa Lahti. ”Silloin uutiset, ajankoh-taissisällöt, urheilu, alueelliset sisällöt ja sää löytyvät kaikki yhdestä uudesta palvelusta.”

kokonaan uusia sisältöavauksia on luvas-sa nuorille miehille ja tarjonta alle 45-vuo-tiaille naisille vahvistuu Olotila-palvelussa. ”Erityisenä tavoitteena on lisätä yhteispeliä eri välineiden eli radion, television ja yle.fi :n kesken. Uusia monimediaisia avauksia on siis odotettavissa.”, lupaa Lahti.

Yle.fi :ssä panokset kohdennetaan alle 45-vuotiaille, joista yhä useammalle Internet

on tärkein media. Sisältöä vahvistetaan, käyt-tökokemusta ja löydettävyyttä parannetaan, vuoropuhelua käyttäjien kanssa lisätään: tavoitteena on olla suomalaisille entistä relevantimpi Internet-palvelu. Huipputason käyttöliittymäsuunnittelu, osuva sisältöjen luokittelu ja optimointi hakukoneille ovat löydettävyyden lähtökohtia. ”Näiden lisäksi meidän on toimittava tehokkaasti sosiaali-sessa mediassa. Suosittelemme ja haluamme tulla suositelluiksi”, toteaa internetpäällikkö.

Monipuolista tarjontaa erilaisille asiakas-ryhmille on luvassa jatkossakin. ”Tunnemme asiakkuutemme ja kohdennamme sisältöva-lintamme aiempaa tarkemmin niin, että eri asiakasryhmät löytävät meiltä kiinnostavaa tarjontaa. Päivittäin”, lupaa Jari Lahti.

Svenska Yle: Ikkuna Pohjoismaihin Ruotsinkielinen YLE FST5 otti pienen varas-lähdön ja uudisti ilmeensä ja äänimaailmansa jo keväällä 2011. ”Halusimme kanavan olevan tip top –kunnossa ja ilmeeltään jo tuttu katsojille, kun yhteistyö SVT Worldin kanssa käynnistyi syyskuun alussa”, kertoo media-päällikkö Mary Gestrin. Kanavan ohjelmis-tossa on SVT World -yhteistyön myötä paljon pohjoismaista tarjontaa, mutta erityisesti kotimaisuus, suomenruotsalaisen kulttuurin esille tuominen suomalaisessa televisiossa, on YLE FST5:n ytimessä jatkossakin. Rooli Ylen ruotsinkielisenä ja pohjoismaisena kanavana

on toimiva ja selkeä ja katsojapalaute on hy-vin positiivista. ”Meidän odotetaan esittävän kaikki uusimmat ja parhaimmat pohjois-maiset sisällöt – ja senhän me mielellämme teemmekin”, lupaa Gestrin.

Ylen ruotsinkielisten radiokanavien profi ilit ja sisältö ovat kohdallaan eikä suuria sisältömuutoksia lähiaikoina ole suunnit-teilla: pieni kasvojenkohotus tapahtuu heti alkuvuodesta, kun äänimaailmaa ja ilmettä kirkastetaan. ”Toki mietimme, miten eri kellonaikoina voisimme paremmin ja kohdis-tetummin palvella eri yleisönosia: esimerkiksi panostamalla YLE Radio Vegan aamupäivissä iäkkäämpiin kuuntelijoihin ja YLE X3M:n keskipäivissä työpaikkakuunteluun – kuiten-kaan poikkeamatta kanavien normaaleista profi ileista”, kertoo Gestrin.

Ylen suomenkielisten kanavien tapaan haasteena kaikissa välineissä – radio, tv ja internet – ovat nuoremmat ikäluokat. ”YLE Radio X3M tavoittaa hyvin oman kohdeylei-sönsä, mutta parantamisen varaa on sekä siellä että varsinkin televisiossa”, kertoo Gest-rin. Television puolella tavoitteena on saada nuorempia katsojia muun muassa lisäämällä interaktiivisuutta hyödyntämällä sosiaalisen median mahdollisuuksia myös televisiossa.

netissä tavoitteet ovat korkealla: svenska.yle.fi on tarkoitus nostaa suurimmaksi ja tärkeimmäksi nettipalveluksi ruotsinkielises-

sä Suomessa. Vuoden kuluessa tehdään sekä ilme- että työtapamuutos, joka käyttäjille näkyy monipuolisempana ja entistä parempa-na palveluna

Eri medioissa tavoitellaan hieman eri ylei-söjä. ”Ensisijaisena tehtävänämme on palvella ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä katsojia, mutta lähes yhtä tärkeänä pidämme sillanrakenta-misrooliamme”, kertoo Gestrin. ”Haluamme toimia yhdyslenkkinä sekä suomenruotsalai-suuden ja koko muun Suomen että Suomen ja Pohjoismaiden välillä.”•

ulottuvuuksiaRajana vain mielikuvitus Titta, lyssna, klicka –

HITTA NÅGOT NYTT

Katso, kuuntele, klikkaa – LÖYDÄ UUTTA jatkuu

Jari Lahti

Mary Gestrin ja tans-kalainen draamasarja Vallan linnake

Sohvasurffaajat Musiikkitalon konsertit Anno 1790 Utmanad Katinkontti

Kuva

: Jyr

ki V

alka

ma

Kuva

: Jyr

ki V

alka

ma


Ikinuori radio

näkymiäKaikkien aistien kaleidoskooppi

kulttuuri herättää helposti paljon kysymyksiä ja kuumia tunteita, mikä on tietenkin hyvä asia. Mutta mistä me oikein puhumme, kun puhumme kulttuu-rista?

Toisille koko sanakin tuntuu olevan kirosana: pelkkää postmodernia puppua ja tekotaiteellista puuhastelua. Toisille sana taas on niin arvokas, että se pitää lausua kuiskaten ja mieluiten pyhäpuvussa.

”Tuhatkarvainen on kyltyyri” kirjoitti jo Eino Leino, vaikka arvelikin, että Suomessa se on kaiken karikatyyri. Me täällä YLE Radio 1:ssä suhtaudumme paljon positiivisemmin suomalaiseen kulttuurielämään, mutta tuon tuhatkar-vaisuuden allekirjoitamme. Juuri sen me haluamme tuoda myös esille ja kuulu-viin. Kirjallisuutta, teatteria, musiikkia, elokuvaa ja kuvataiteita. Sanakirja lisää määritelmään myös tieteen, uskonnon, tekniikan ja elinkeinoelämän saavutuk-set, ja se sopii meille aivan mainiosti.

Kulttuurin suurin merkitys on mielestäni kuitenkin siinä, että juuri kulttuu-rin avulla me suomalaiset luomme identiteettimme eli käsitämme itsemme. Vain vahvan identiteetin omaavat voivat vilpittömin sekä avoimin mielin kohdata ja olla vuorovaikutuksessa myös toisten kansojen ja kulttuurien kanssa.

Kuten suuresti arvostamani esseisti ja kulttuuripersoona Johannes Salminen taannoin kirjoitti: ”Aidosti avoin voi olla vain se, jolla itsellään on jotain varjeltavaa myös moraali-sesti ja älyllisesti.”

Kulttuuri ei siis ole mitään pönöttämistä ja lasien kilistelyä vaan moneen suuntaan singahtelevaa elävää elämää. Se on kehitystä, joka rakentaa perinteelle.

Radio on mitä luontevin väline konstailemattomal-le, aidolle ja monipuoliselle kulttuuriohjelmistolle, sekä ajankohtaiselle kulttuurijournalismille että teostyyppisille ohjelmille draamasta konserttitalti-ointeihin.

YLE Radio 1:n pyrkimyksenä on tuottaa juuri sel-laista ohjelmaa suomalaisille radionkuuntelijoille myös vuonna 2012.•

Kaj FärmYLE Radio 1:n ohjelmapäällikkö

Kulttuuriradion aika

”YLE Radio 1 on kulttuurikanava, jonka ohjelmisto koostuu kulttuurin eri osa-alueita monipuolisesti käsittelevästä ohjelmistosta.” Näin luvataan jo toimeksiannossa.

Hieno homma, mutta mitähän silläkin taas tarkoitetaan? Kenelle niitä kulttuuriohjelmia oikein tehdään ja mihin niitä muka tarvitaan?iskelmän kanssa rajalliselle määrälle radioka-

navia!

”Radio Suomessa nykyisin soiva musiikki on suurim-malta osaltaan ihan kamalaa, pelkkää rämpytystä ja räminää. Lisää ikivihreitä, tanssimusiikkia ja muuta melodista musiikkia, kiitos!”

”Hei! Erittäin suuret kiitokset Radio Suomen musiik-kiohjelmista. Olisi erittäin toivottavaa, että kyseiset ohjelmat niin kuin myös muutkin tämän kanavan musiikkipitoiset ohjelmat voisivat saada ainakin hiukan enemmän lähetysaikaa.”

miksi näitä kanavauudistuksia sitten tehdään? Radiokanavat vanhenevat niin kuin muutkin tuotteet. Radion kuuntelua tutkitaan jatkuvasti, ja näin saatu tieto ohjaa muun palautteen ohella radiokanavien uudis-tuksia. Kanavia ei kuitenkaan uudisteta vain uudistamisen ilosta. Kanavia rakennettaessa lähtökohtana ovat kuuntelijoiden toiveet.

Vuoden 2012 alusta YLE Puhetta voi kuun-nella kaikkialla Suomessa. Lisäksi YLE Puhe saa Radio Suomesta urheilulähetykset, ja siten myös Radio Suomen ohjelmistoon tulee uusia ohjelmia. Muilla kanavilla muutokset ovat pienempiä, mutta uusia houkuttelevia radio-ohjelmia on tulossa kaikille kanaville!

Viime kesänä yli kolme miljoonaa suo-malaista kuunteli Ylen radiokanavia viikoit-tain. Jatkossakin teemme parhaamme, että mahdollisimman monille suomalaisille on tarjolla kiinnostavaa kuunneltavaa – ja että se löytyy entistä helpommin, niin radiosta kuin internetistäkin.•

Hannu AnttilaYlen radioiden pitkäaikainen suunnittelu-

päällikkö, joka jäi eläkkeelle lokakuun alussa.

ohjelmakaavioiden rakenteita muute-taan, jotta kuuntelijat löytäisivät mieliohjel-mansa entistä helpommin. Vuonna 2003 alka-nut uudistus on tullut seuraavaan vaiheeseen.

”Miksi muutoksesta pitää tehdä itsetar-koitus? Kuka näitä muutoksia haluaa? Kenen tarpeista ne lähtevät? Onko kuuntelijoita kuultu?” Näin raportoivat vihaiset Ylen kuuntelijat tammikuussa 2003 radiouudis-tuksen jälkeen. Sitä ennen suurempi radio-uudistus oli tehty vuonna 1990, jolloin uusia valtteja olivat alueellinen radio ja vanhan Ylen radioilmettä rikkova Radiomafi a.

”YleX:n juontajat lässyttää jotain typerää joojoo-mel-kokivaa-ja-mautonta-juttuaan siellä loputtomassa loopissa sanomatta yhtään mitään.”

”YleX:n toimittajat ovat ihan älyttömän makeita!”

suhtautuminen Ylen radiouudistukseen vuonna 2003 oli kokonaan erilainen vuoteen 1990 verrattuna. Vilkas keskustelu alkoi jo kuukausia ennen H-hetkeä. Suomalaiset olivat kymmenessä vuodessa muuttuneet hallintoalamaisista maksaviksi asiakkaiksi. Adresseja ohjelmien ja toimittajien puolesta laadittiin innolla, ja ilmassa oli suuren kan-sanjuhlan tuntua.

Radion kannalta tärkeä ja vaikea asia, musiikki, on aina muutosten keskiössä. Se – tai sen poissaolo – on radiokanavan valinnan tärkein peruste. Musiikkiin suhtaudutaan tunteella, ja musiikkimaun takana on monimutkainen kokemusten ja mieltymys-ten kerrostuma. Musiikkimakua ei tarvitse perustella. Uudistuksen tekijälle musiikkip-rofi ilit ovat todellinen haaste: miten sovittaa klassista musiikkia, oopperoita ja hengellistä musiikkia, humpan, tangon, popin, rockin ja

Hannu Anttila

Yle uudistaa radiokanaviaan vuoden vaihteessa. Edellinen muutos tehtiin vuoden 2003 alussa, jolloin nykyiset radiokanavat syntyivät. Tällä kertaa suurin muutos kohdistuu YLE Puheeseen. Muiden Ylen suomenkielisten radioiden, YLE Radio Suomen, YLE Radio 1:n ja YleX:n kohdalla muutos kuuluu lähinnä tarjonnan rakenteissa.

Kuva

: Jyr

ki V

alka

ma


Nordvisionen bjuder på tv-upplevelser från och om hela Norden

Större resurser och större genomslagUtöver betydligt flera tittare i flera länder innebär Nordvisionssamarbetet också ett nära samarbete kring olika idéer och program och det ger de nordiska bolagen, och också en kanal som FST5, möjlighet att satsa på dyra produktioner bara man producerar dem tillsammans. Både public service bolagen och utomstående produktionsbolag har möjlighet att söka stöd för samproduktioner från Nord-visionsfonden, vilket är en extra morot.

framförallt samproduceras drama. Till exempel danska Borgen och svenska Livet i Fagervik är dramasatsningar som FST5 har varit med och samproducerat. Utöver att FST5 då betalar en del av produktionen får Yle också vara med och påverka innehållet.

— På det sättet skapar vi serier som är anpassade till tittare i olika länder, för hur lika vi än är i Norden, så är det inte så att till exempel alla danska program skulle uppskat-tas av finländska tittare, konstaterar Zilliacus-Korsström.

Också många faktaprogram är idag samproduktioner. Måttet är rågat ekonomi som visas på tv just nu är ett projekt där både norska NRK och danska DR är med.

— För tittaren betyder samarbetet kring Måttet är rågat ekonomi helt klart ett bättre program, säger producent John Stark. Utan samarbetet skulle vi inte ha kunnat göra lika bra tv. Vi kunde till exempel inte ha filmat i 20 olika länder för att belysa de ekonomiska frågor som är relevanta för alla oss medbor-gare, var i Norden vi än finns.•

Mat så in i Norden, Borgen, Måttet är rågat, Lykke, Rättvisa Krut Rut. Alla de här programmen är exempel på det nordiska tv-samarbetet, Nordvision. Samarbetet, som har 52 år på nacken, har som mål att bjuda på upplevelser ur ett vidare perspektiv.


— nordvisionssamarbetet är jätteviktigt för Yle i allmänhet och för YLE FST5 i synner-het, för utan det här samarbetet skulle vi inte kunna vara Yles fönster mot Norden, säger programchef Nicolina Zilliacus-Korsström på FST5.

De nordiska public servicebolagen samarbetar kring tv- och webbproduktioner och byter program som aldrig tidigare. 2010 utväxlades och samproducerades nästan 4000 tv-program i Norden. FST5 både ger och får program via samarbetet, och allt flera sam-produktioner är också på kommande på web-ben. Till våren dyker sannolikt en avancerad karaokemaskin för barn upp på de nordiska bolagens webb, där barnen kan sjunga, banda, skapa och dela sina alster med andra.

En viktig form för samarbetet är program-utväxling. Bolagens representanter träffas några gånger varje år med en massa program, som de tycker kunde platsa i grannlandets tv, i bagaget. De nordiska tv-kollegerna kollar in programmen, väljer och vrakar och funderar på vilka program som skulle passa på t.ex. FST5.

— På det här sättet kan vi få in många nordiska program, som vi tror intresserar tit-tarna här i Finland, säger Nicolina Zilliacus-Korsström och nämner program som svenska Trädgårdsfredag och Solens mat som har visats i Finland medan till exempel Magnus och Petski på tv via programutväxlingen har fått helt nya tittare i Sverige och Norge.

Pohjoisvisio tarjoaatv-elämyksiä Pohjoismaista

Aistit avoinna Italiaan, Puutarhaperjantai, Laivakokin matkassa... Monet Ylen kanavien ohjelmista on hankittu pohjoismaisista yleis-radioyhtiöistä Pohjoisvision avulla. Yli puoli vuosisataa toimineen Pohjoisvision kautta Yle ja muut pohjoismaiset yleisradioyhti-öt vaihtavat tv-ohjelmia ja tuottavat niitä yhdessä. Vuonna 2010 Pohjoismaissa tehtiin yhteistyössä tai vaihdettiin lähes neljä tuhatta ohjelmaa, ja yhä useammat sisällöt tuotetaan myös nettiin.

Rättvisa Krut Rut

centrum står Lucie (Jessica Grabowsky) och Allu (Andreas af Enehielm). Hon är överklassflickan som vill ha allt, han är ar-betarklassgrabben som bara vill ha henne.

Knappt två månader efter att filma-tiseringen av Kjell Westös roman har biopremiär har den sexdelade serien med samma namn under julen premiär på FST5. I serien får vi får stiga in i Helsing-fors som det var för omkring hundra år sedan. Hela stadsmiljön har efter inspel-ningarna rekonstruerats och bland annat det kommer vi att få se mycket mera av i serien än i filmen.

för fst5 är serien ett stort samarbets-projekt. Det är sällan det görs tv-drama på svenska i den här omfattningen i Fin-land. Men, också för produktionsbolaget Helsinki-filmi, som har gjort Där vi en gång gått tillsammans med FST5 är det fråga om något unikt.

— Jag har jobbat med film och tv i hela mitt vuxna liv och alltid drömt om att få chansen att göra den där riktiga kvalitets-serien för tv. Lite den känslan har jag nu, säger Aleksi Bardy som är en av produ-centerna på produktionsbolaget. Samar-betet med FST5 är också jätteviktigt för oss eftersom vi här inte bara hade viljan att göra tv-drama eller film gemensamt. Vi ville göra det på svenska.•

— Där vi en gång gått är definitivt en enastående storsatsning för YLE FST5, säger Camilla Thelestam som är dramaproducent på Svenska Yle.

Nicolina Zilliacus-Korsström

Gitte Laurell

Där vi en gång gått Inget ljus i tunneln

En ung flicka, Julia, hittas våldtagen och strypt med ett hundkoppel. Kriminalöverkon-stapel Vera Gröhn (Irina Björklund) ställer in sin lediga helg. Den mördade flickans syster, Amanda, är sluten som en mussla och föräldrarna i Österbotten kan inte bidra med någon väsentlig information om Julias vanor och vem hon umgås med.

Är det frågan om ett brott utfört i stun-dens hetta av en våldsam natur eller handlar det om en iskallt kalkylerande gärningsman? Det finns detaljer som tyder på att mördaren är perverterad. Utredningen borrar sig ner i människosjälens mörka skikt. Det handlar om kön, sexualitet och makt. Under arbetet med fallet stöter Gröhn på kvinnoförtryck i olika former.

Men Vera tampas inte bara med problem på jobbet. Hemma har hon en son, Jeppe, som med hopplös pubertal klumpighet försöker lära sig hantera skräcken för kvinnors sexu-alitet. Mor och son är på kollisionskurs.

Inget ljus i tunneln är en minithriller i två delar som baserar sig på Marianne Peltomaas roman med samma namn.

I rollerna Irina Björklund (Vera Gröhn), Svante Martin (Heimo Partanen), Peter Ka-nerva (Eki Vuori), Maria Heiskanen (Johanna Virtanen), Mats Långbacka (Otto Virtanen), Iida Kuningas (Amanda Virtanen), Jonna Järnefelt (Ella Svahn).Manus: Annina Enckell. Regi: Lauri Nurkse. Produktion: Zodiak Finland, 2011.•YLE FST5 27.12 och 29.12

Kjell Westös Finlandiaprisbelönta roman är julens stora tv-drama

med kjell westös fina roman som grund har vi kunnat realisera en historisk dramaserie som säkert intresserar alla finländare. Samti-digt som serien lyckas teckna en fin bild av en gången värld och allas våra rötter fångar den upp en grupp unga människor som försöker leva sitt så gott de kan i historiens virvlar.

Där vi en gång gått är en berättelse om unga människor, brinnande passion och stor kärlek i och kring Helsingfors under början av 1900-talet. Det är en tid av omvälvande historiska händelser då både första världskri-get och det blodiga inbördeskriget håller hu-vudpersonerna i sitt järngrepp. Konflikterna mellan de vita och de röda styr människornas livsöden och klyftan mellan samhällsklasserna utmynnar i en nationell tragedi. I berättelsens

Där vi en gång gått har premiäronsdag 21.12 på YLE FST5.svenska.yle.fi/dvegg

Finlandia-palkitun Kjell Westön romaanin Missä kuljimme kerran pohjalta sovitettu draama on YLE FST5:n juhlakauden odotettu tapaus. 21.12. alkavan sarjan lisäksi kanava esittää myös Irina Björklundin tähdittämän kotimaisen draaman Ei valoa tunnelissa 27.12. alkaen.

Gitte Laurell



Kuokkija Satuhäissä: näin saivat pubiruusu ja rekkakuski toisensa

”Taas saatiin yksi pari avioliiton satamaan”,

toteaa tuottaja Juha-Pekka Ristmeri Filmaattiset Oy:stä kokemuksen vakaalla rintaäänellä Honkilahden kirkossa, jossa parikymppiset Annika ja Anssi saivat toisensa elokuun viimeisenä helteisenä lauantaina.

pari oli tavannut toisensa 10 kuukaut-ta aikaisemmin kotikuntansa Mynämäen Kestihovissa. ”Kattelin, että mikä pubiruusu tuossa on ja nappasin mukaan”, toteaa tuore aviomies. Vastavihityn avioparin huumorin-tajua on koeteltu häävalmisteluissa, ja onpa sormuksetkin kerran heitetty kadoksiin ja hommattu uudet. Annikan ja Anssin vih-kipappi neuvookin temperamenttista paria puheessaan rakastamaan rajusti, luottamaan lujasti, tappelemaan tuimasti ja antamaan anteeksi.

Reilu satapäinen juhlajoukko siirtyy Euran pirttiin jatkamaan juhlintaa yli satavuotisen nuorisoseurantalon tiloihin. Annika, Anssi ja iso osa Annikan sukua ovat innokkaita karaokelaulajia, joten musiikkia saadaan omasta takaa

Juhlien päälaulattaja on Marko ”Laulu” Lintunen, joka päivätyönsä lisäksi vetää vuosittain noin 300 karaoke- ja juhlakeik-kaa. Ja hyvin vetääkin. Idea oli Annikan, ja Anssi kuvaileekin Markoa Annikan parhaaksi heräteostokseksi. Ennen Annikan ja Anssin häitä Marko on ehtinyt isännöidä 40. häissä kesän aikana.

ensimmäisenä anssi pyydetään istumaan lavan eteen, ja Annika järjestää Anssille totaalisen yllätyksen laulamalla Lupaus-nimisen balladin. Takana on pitkä viikko ja paljon tunteita, ja niin käy, että raavas Anssi herkistyy kyyneliin, vaikka kamera ottaa tiukkaa kuvaa kiusallisen lähellä. Tilanne on niin ennalta-arvaamaton, että nenäliina löytyy nopeimmin kameramies Tommin tas-kusta. Itku vaihtuu nauruun, kun stereoista kajahtaa viimein Anssin lempibiisi Ihanaa, Leijonat, ihanaa.

Kameraryhmä seuraa pitkään ja erityi-sen tiiviisti hääviikon aikana sekä sulhasen että morsiamen liikkeitä, joten hääpaikalla pari käyttäytyy kuin kuvaajia ja kameroita ei olisikaan. ”Kirkossa helpotti jännitystä, kun kuvaaja-Janne käveli kameran kanssa käytävällä meidän edessä”, tunnustaa Annika. Kuvaajat tulevat pareille tutuksi pitkän kuva-usprosessin aikana, joten ei ihme, että yksissä häissä kameramiehet saivat lahjat muiden vie-raiden tavoin. Kirkossa ja hääpaikalla häärii tavallisesti neljä kameramiestä.

Annikan ja Anssin hääjuhla etenee perinteisesti: vähän puheita, paljon laulua, hääateria ja tietenkin kahvit. Yhden ker-makakun sijaan pöytää koristavat kolme juustokakkua: lakkakakku, mustikkakakku ja mustaherukkakakku. Häävalssin, Matin ja Tepon Minä rakastan sinua, esittää Marko karaokeversiona. Vaikka laulaminen sujuukin Anssilta kuin leikki, niin ihan samaa ei voi sanoa tanssitaidosta. Hikeä pukkaa! Pahin

vaurio ei kuitenkaan tapahtunut tanssin aikana, vaan kakkua leikatessa, kun Annika polkaisi vanhan tavan mukaan jalkaansa sydämensä kyllyydestä mutta osui korolla pahaksi onneksi Anssin pikkuvarpaaseen. Lakerikenkään jäi selvä jälki, mutta onneksi ei ollut rekkakuskin kaasujalka.

Tuttu juttu –leikki paljastaa, että Annika pesee pyykit ja nousee aikaisemmin aamuisin. Anssi puolestaan huoltaa auton ja antaa odo-tuttaa itseään. Ohjelmassa sitten ehkä selviää, kumpi tiskaa tai laittaa ruokaa.

kimpun heittämisen ja sukkanauhan etsi-misen jälkeen tämä kuokkijaporukka pakkaa autot ja suuntaa kameroineen Tampereelle. Kahdentoista tunnin päivä sujui hujauksessa, ja kuokkiminen oli kivaa. Satuhäiden 7. tuo-tantokauden kuvaukset lähestyvät loppuaan, ja lähes alusta asti kameramiehenä ollut Tom-mi kertoo, että häiden erilaisuus tekee jokai-sesta hääjuhlasta oman näköisen. ”On tässä tavannut kaikenlaisia persoonallisuuksia ja tutustunut erilaisiin ihmisiin, mikä on ollut todella hauskaa”, edellisellä viikolla kaksoset saanut Tommi tuumii. ”Näistä Annikan ja Anssin häistä taitaa tulla yksi parhaimmista Satuhäistä”, Tommi toteaa.

Tuottajan tunnelmia vuosien varreltaTuotantoyhtiön autonmittariin tulee vuosit-tain yli 40 000 Satuhäät-kilometriä. ”Onhan tässä tullut Suomea kierrettyä”, Ristmeri naureskelee. Ihan kaikkea ei myöskään saa tallennettua kaikille katsojille. ”Eräissä häissä morsian nosti hameensa ylös keskellä pihaa ja pissasi siihen. Kameramiehetkin olivat niin hämmästyneitä, että kukaan ei tajunnut kuvata”, Ristmeri muistelee.

Yli sadasta jaksosta yksi puhutuimmista oli viime tammikuussa esitetty ohjelma, jossa Poniksi ja Aasiksi itsenään nimittävät Minttu ja Janne menivät naimisiin. Hääväki oli pu-keutunut Satumetsän väeksi, ja pehmolelut olivat kunniavieraita. ”Tuon parin persoonal-lisia häitä ruodittiin yleisökirjoituksissa ja iltapäivälehdessä”, kertoo Ristmeri.

Tänä vuonna Satuhäihin haki ennätys-määrä pareja, 110. Parhaillaan on käynnissä haku ensi kesän Satuhäihin. ”Monivaiheinen valinta alkaa hakemusten lukemisella ja jatkuu haastatteluilla. Ennen valintapäätöstä heidät testataan vielä kameroiden edessä”, Ristmeri valottaa valintaprosessia.

satuhäät nähdään YLE TV2:ssa maanan-taisin klo 21.00 alkaen 9.1. Sarjassa lähdetään kuokkimaan 12 häihin, joista yhdet järjeste-tään Maltalla.•

... raavas Anssi herkistyy kyyneliin, vaikka kamera ottaa tiukkaa kuvaa kiusallisen lähellä.

Aila Havia-Venäläinen

”Pitkä, lyhyt lyhyt..pitkä, lyhyt lyhyt”... Tätä häävalssia katseli elokuussa vähän yli 100 silmäparia.Keväällä silmäpareja on muutama sata tuhatta lisää. Ku

va: A

ila

Hav

ia-V

enäl

äine

n

Kuva

: Ail

a H

avia

-Ven

äläi

nen

Kuva

: Ail

a H

avia

-Ven

äläi

nen

Kuva

: Ail

a H

avia

-Ven

äläi

nen


VAALIKESKUSTELUT – mestaruuslaji

tulevaisuudessa yleltä odotetaan paljon. Julkisen palvelun yleisradioyhtiön kohderyhmä on kaikki suomalaiset, mutta Ylellä on myös tärkeä tehtävä luovan alan elinvoimaisuuden turvaajana Suomessa. Toisaalta tiukka talous asettaa omat vaatimuksensa: Ylen pitää pystyä toteuttamaan tehtävänsä entistäkin tehokkaammin. Samalla Yle haluaa lisätä avoimuutta ja entisestään vahvistaa rooliaan osana suomalaisten arkea.

Kumppanuudet ovat merkittävässä roolissa Ylen uudessa strategiassa. Mediamaailman jatkuva muu-tos luo osaltaan hedelmällistä maaperää uudenlai-sille yhteistyökuvioille.

Näitä Ylen tavoitteita pohditaan myös Tam-pereen Tohlopissa, missä Ylen ohjelmia on tehty 1970-luvulta lähtien. Siellä työskentelee nelisensataa yleläistä, jotka tekevät päivittäin lastenohjelmia, draamaa, viihdettä, ajankohtais- ja asiaohjelmia ja urheilua.

Kumppanuuksilla kohti ekosysteemiä?”Ylen haluja solmia kumppanuuksia arvostetaan selvästi”, sanoo Minna Tiihonen. Hän työskentelee päällikkönä YLE Tuotannossa Tampereella. Hän on myös ”Tohlopin pormestari”. Pormestarin tehtä-vänä on kehittää Tohloppia työyhteisönä, edustaa tarvittaessa Yleä sidosryhmien suuntaan ja koordi-noida Tohlopin toimintaa.

Viime aikoina Minna on puhunut paljon siitä, että Yle olisi hyvä yhteistyökumppani sekä luovien alojen toimijoille että media-alan oppilaitoksille.

”Olemme halukkaita avaamaan ovet ja ikkunat. Voisiko Yle jonain päivänä olla yksi toimija media-alan ekosysteemissä?”

Journalismin ydin on demokratian edistäminen. Television vaaliväittelyt ja -tentit ovat journalismin mestaruuslaji.

karulla tavallaan ehdokkaiden väittelyä Suo-men puolustuspolitiikan valinnoista.

Varsin toimiva oli myös eduskuntavaalien 2007 startti, joka toteutettiin Turun juuri tyhjenneessä televisiotehtaassa. Avarat hallit, joissa työn äänet olivat vaienneet, loivat pysähdyttävät puitteet puoluejohtajien kes-kustelulle taloudesta ja työllisyydestä.

Samojen vaalien pääministeritentti vietiin suosittuun tanssipaikkaan. Slogan ”Tanssii pääministerin kanssa” upposi hyvin iltapäivä-lehtiin, mutta paikan päällä koimme yllätyk-sen: suoran lähetyksen alkaessa tanssikansa tungeksikin kahvioon ja aulaan seuraamaan keskustelua – televisiosta! Kaiken kukkuraksi pääministerikandidaattien tanssijalkaa ei todellakaan vipattanut, ja kaavailemamme huipennus parketilla lässähti.

Karmaisevin tilanne syntyi, kun veimme 2009 europarlamentin vaalien keskustelun maan suurimpaan vientisatamaan Vuosaa-reen. Symboliikkaa kyllä riitti, mutta Suomen kesä lisäsi omat mausteensa: kesäisen aurin-gonlaskun sijaan taivas tarjosi vaakasuoraan vettä noin viiden asteen lämpötilassa. Puolue-johtajat hytisivät pakkilaatikkoistuimillaan vällyjen alla. Niin makaa kuin petaa – sain itsekin juontajana nauttia kesäkuun oikuk-kaasta säästä oikein olan takaa.

myös tulevien presidentinvaalien tv-väitte-lyjä käydään on location. Kiintoisin miljöö on Järvenpään suurlukion keskusareena, jossa yli 900 lukiolaisen katse porautuu 12.1. presi-denttiehdokkaisiin kuin muinoin gladiaatto-reihin Colosseumin hornankattilassa… Puhe tuolloin on Suomen tulevaisuudesta.•Jyrki Richttelevision vaalikeskustelujen tuottaja


Yhtäältä kuvio liittyy myös Ylen toimitilastrategi-aan, jonka mukaisesti tavoitteena on sekä vähentää toimistotilaa että luopua omistuksesta. Siihen samaan strategiaan liittyvät suunnitelmat Pasilan kiinteistöistä, mukaan lukien Iso Paja. Ja joka tapauksessa Ylen toimintaa Tohlopissa tiivistetään, eli tiloja vapautuu. Siksikin kumppanuuksien kar-toittaminen on tärkeää.

Tällä hetkellä tulevaisuuden kuviot ovat vasta hahmottumassa.

Yhteistyö on iso mahdollisuusMinna Tiihosen mielestä tärkeää kumppanuuksissa on se, että ihmiset ja ajatukset kohtaavat.

”Ideat pääsevät törmäämään, kun ihmiset työs-kentelevät yhteisissä tiloissa. Kohtaaminen pitää tehdä helpoksi”, hän sanoo.

Nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen on yksi Ylen tärkeimmistä tavoitteista. Digitalisoi-tumisen myötä perinteisten tv- ja radioyhtiöiden rinnalle on tullut ja tulee palveluntarjoajia, jotka hyödyntävät tehokkaasti ihmisten muuttuvaa median käyttöä. Samalla mediatarjonta kansainvä-listyy edelleen. Toisaalta kun tavat käyttää mediaa monipuolistuvat ja kehittyvä teknologia luo yhä uusi tapoja jakaa sisältöä, laadukkaan sisällön tarve kasvaa.

”Minusta tämä on iso mahdollisuus sekä Ylelle että Ylen tuleville kumppaneille”, Minna linjaa.

Hän näkee Ylen tulevaisuudessa vahvana toimi-jana Tampereen luovien toimijoiden keskuudessa. ”Yle koetaan veturina, Ylen tuotantoja ja osaamista arvostetaan.”• Tarkemmat tiedot vaalilähetyksistä löytyvät osoitteesta yle.fi/vaalit

Allt om valet hittar du på på svenska.yle.fi/val

päähenkilöinä ovat maan ykkösvallan-käyttäjät. Teemoina ovat asiat, jotka vaikutta-vat jokaisen suomalaisen elämään. Keskuste-luihin kohdistuu yleisön tavaton kiinnostus.

Ja vaalien tulos ratkaistaan televisiossa.

Millainen on sitten hyvä vaalikeskustelun juontaja?Hän tuntee politiikan asiat ja taustat, mutta ei hukuta katsojaa nippelitietoon. Hänellä on pitkä muisti, mutta hän ymmärtää, että vaaleja käydään nyt eikä Kekkosen aikana. Hän on asioissa tiukka, mutta ei Gestapon kuulustelija.

Hyvä juontaja aistii tilanteen, vie kes-kustelua eteenpäin, on sanavalmis ja pystyy reagoimaan, suhtautuu keskustelijoihin tasa-puolisesti, tietää olevansa kansalaisten asialla ja muistaa, että huumorikin on olemassa.

Ylen vahvassa journalistikaartissa on tällaisia juontajia. Heidän taitonsa testataan taas presidentinvaaliohjelmissa.

viime vuosina osa Ylen vaalikeskusteluista on viety ulos Pasilan studioista. Olemme halunneet päästä kontaktiin yleisön kanssa ja inspiroida keskusteluja ympäristöllä, jossa on merkitystä ja vertauskuvallisuutta.

Ulkolähetyspaikoista onnistunein on ollut mielestäni Parolan panssarivaunuhalli, jossa käytiin 2006 presidentinvaalien ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu. Leopard-taistelupanssarivaunut kommentoivat omalla

Jyrki Richt

Tohlopissa avataan ovia ja ikkunoita uudenlaiselle yhteistyölle

Minna Tiihosen mielestä tärkeää kumppanuuksissa on se, että ihmiset ja ajatukset kohtaavat.

Kaisa Hilden

Kuva

: To

mm

i Tai

pale


URHEILUA Ylen kanavilla Urheilun monipuolinen kevät vie kohti huikeaa urheilukesää. Ylen kanavilla on hiihtolajien ja lumilautailun lisäksi luvassa huippujalkapalloa. Kesä 2012 on urheiluihmisten unelma: ensin jalkapallon EM-kilpailut, sitten yleisurheilun EM Helsingissä ja heinä-elokuussa Lontoon olympialaiset!

Ampumahiihtoa, maastohiihtoa ja SalpausselkäAmpumahiihdon maailmancup – kuinka pärjää maailmancupin voittaja ja MM-mitalistimme Kaisa Mäkäräinen?

Suomen Cup on maastohiihdon uusi kilpailukiertue, joka kerää koti-maan parhaat hiihtäjät yhteen viitenä viikonloppuna. Kahtena näistä viikon-lopuista kisataan myös SM-mitaleista.

Salpausselän kisoissa kilpail-laan mäkihypyssä, yhdistetyssä sekä maasto hiihdossa.

LumilautailuaTTR-kiertue ja Oslon MM-kisat, jotka ovat samalla myös TTR- kiertueen kuuden tähden kilpailu. Lajeina Norjassa halfpipe ja slopestyle.

Mestareiden liiga tiistaisinJatkuuko Barcelonan voittoisa tie? Mitä tekevät Bayern München, Manchester United ja muut?

Taito- ja pikaluisteluaOvatko Suomen naiset edelleen kärkikaartissa? Taitoluistelukauden arvo kisat alkavat Ison-Britannian EM-kisoista ja huipentuvat Nizzan MM-kisoihin. Myös pikaluistelu on Ylen ohjelmistossa.

Urheilugaala 2012Vuoden urheilija ja se sykähdyttävin urheiluhetki valitaan tammikuun 16. päivä.


Julkisen palvelun urheilupaletti on runsas, monipuolinen ja kaikkien vapaasti katsottavissa.

Lontoon olympiaelämykset nautitaan Ylen kanavilla

Oikeudet uusjaossa Neuvottelut seuraavien olympialaisten oikeuk-sista ovat olleet Ylelle ja Portmanille pitkä ja intensiivinen prosessi. Tämän Yle esittää -esitteen painoon mennessä neuvottelut ovat vielä kesken.

Lontoon kesän 2012 olympialaiset kuu-luvat vielä Euroopan Yleisradioliitto EBU:n neuvottelemaan pakettiin. Vuosien 2014 ja -16 eli Sotshin ja Rio de Janeiron oikeuksista kukin yhtiö on neuvottelee itse. ”Monessa maassa tilanne on vielä auki. Käynnissä oleva oikeuksien uusjako vaikuttaa varmasti olym-pialaisten näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen. Italiassa olympialaiset ovat nyt jo maksukort-tiyhtiöllä ja yleisön kiinnostus on romahta-nut”, Portman kertoo.

Suomessa on valtioneuvoston hyväksy-mä lista urheilutapahtumista ja -otteluista, jotka on esitettävä vapailla kanavilla. Listasta huolimatta osa arvokisojen otteluista menee maksukanaville.

”Suomessa on kuitenkin haluttu turvata urheilun vapaa näkyvyys. Esimerkiksi Ruot-sissa ja Norjassa yleisradioyhtiöt menettivät olympialaiset maksukorttikanaville, sillä heillä vastaavaa listaa ei ole”, Portman sanoo.

Yle tuo Lontoon maailmalle Ylen urheiluosaaminen on maailmanhuip-pua ja Ylen tiimille on kansainvälinen tarve. Kuten Pekingissä, myös Lontoossa Ylen tuotantotiimi vastaa kisojen kansainvälisestä signaalista yleisurheilun ja seremonioiden osalta. Yle on kysytty host broadcaster, eli se, joka tuottaa urheilutapahtuman signaalin kansainväliseen levitykseen. Yleltä lähtee Olympic Broadcasting Servicen kansainvä-lisiin televisiointitehtäviin noin 100 am-

mattilaista. Toiset 100 tarvitaan kotimaisen lähetyksen tuottamiseen.

Yle esittää olympialaiset YLE TV2- ja FST5-kanavilla. Lisäksi koostekanava YLE HD pysyy Lontoon ajan olympiakanavalla. Radiokanavista Lontoota seuraa YLE Puhe. ”Teemme Lontoon kisoissa yhteistyötä sekä pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden että kansallisen olympiakomitean kanssa. ”Kun esimerkiksi kiinnostavat urheilijat tai muut vieraat piipahtavat naapurin studiossa, tule-vat he myös meille ja päinvastoin”, Portman antaa esimakua Lontoon suunnitelmista.

Ja Portmanin mukaan urheilu kyllä kiinnostaa suomalaisia, edelleen. ”Lontoo osuu myös hyvin suomalaiseen aikaikkunaan. Kisadraaman seuraaminen istuu sujuvasti vuorokausirytmiin.”

Urheilulla on merkittävä osuus Ylen tv-katselussa. Viime vuosina urheilun osuus YLE TV2:n tarjonnasta on ollut 22 prosenttia ja katselusta noin 47 prosenttia. Urheiluta-pahtumat ovat myös säännöllisesti vuoden katsotuimpien tv-ohjelmien kärjessä.•

Yle esittää Lontoon olympialaiset ensi kesänä. Neuvottelut vuosien 2014 ja -16 eli Venäjän Sotshin ja Brasilian Rio de Janeiron oikeuksista ovat käynnissä. Tuoreisiin hankintoihin kuuluvat myös jalkapallon Mestareiden liiga vuoteen 2015 asti. Kuningaslaji jalkapallon tarjontaa täydentävät EM- ja MM-ottelut. Lähivuosien suosituimmat urheilun suurtapahtumat ovat siis kaikkien suomalaisten vapaasti katsottavissa.

Urheilun ykkösmedia – kaikille ”Yle haluaa pysyä urheilun ykkösmediana Suo-messa. Se on suomalaisen urheiluyleisön etu ja myös toive, sillä käytännössä se tarkoittaa, että merkittävä osa kiinnostavista lajeista ei meillä Suomessa ole menossa maksukortin taakse”, sanoo YLE Urheilun sopimuksista vastaava päällikkö Roope Portman. Portman on myös Lontoon 2012 kesäolympialaisten tuottaja.

”Kyllä sopimukset tärkeimmistä ja kiin-nostavimmista tapahtumista ovat erittäin merkittäviä paitsi Ylelle myös suomalaiselle urheilulle – ja ennen kaikkea suomalaiselle urheiluyleisölle.”

Ylen tavoitteena on ollut hankkia arvoki-saoikeudet ja monipuolistaa tarjontaa harki-tuilla lisäostoilla. Jääkiekon esitysoikeuksien hintakisaan ei lähdetty ja niinpä viime kevään huikea MM-kiekkoilu jäi tällä erää viimeisek-si Ylen kanavilla. Monipuoliseen lajikirjoon kuuluvat jatkossa myös suomalaisten uudet menestyslajit lumilautailu ja taitoluistelu.

Marja Niemi

YLE Puhe on uusi urheilun taajuusYLE Puheesta tulee tapahtumaurheilun kotipesä vuoden vaihteessa. Jääkiekko-kierrokset kuullaan entistä kattavammin ja radio on mukana useissa urheilu-tapahtumissa kevään ja kesän mittaan. Lontoon olympiakisojen aikana Puhe muuttuu Olympiaradioksi. Urheiluradiot ja Urheilun Taustapeili kuuluvat tuttuun tapaansa Radio Suomen taajuudella.

Kiira Korpi Kuva

: ST

LL/S

ari N

iska

nen

Kuva

: Ink

a Po

rtti

la

Petja Piiroinen



Syksyllä 2010 Ville Haapasalo matkasi YLE Teeman kanssa Venäjän halki 30 päivässä. Nyt rinkka pakataan taas kuukauden matkaa varten, sillä Ville matkaa Kaukasukselta Keski-Aasian halki aina Mongoliaan asti. Reitti on yksi muinaisen Silkkitien pohjoisista reiteistä.

Ville Silkkitiellä Anna Raatikainen

tv-sarjassa Silkkitien vaikutus näkyy vanhoissa tavoissa, raunioissa ja loistoonsa korjatuissa rakennuksissa, mutta matkan tarkoituksena on ennen kaikkea tutustua näiden vähän koluttujen maiden ihmisiin. Ja tietysti Ville kokeilee tyylilleen uskollisena vanhoja traditioita, jotka vielä elävät nyky-ajassa – olkoon kyse viinin kypsyttämisestä maasäiliössä tai perinnekäsitöistä.

Matkaa tehdään autolla, aasilla, kamelilla ja lentäen, ja reitin varrella tavataan paljon paikallisia, jotka näyttävät suomalaismiehelle Keski-Aasian elämänmenoa. Joka maassa vie-tetään kuusi päivää ja tutustutaan sekä tyy-pillisiin turistirysiin että sellaisiin paikkoihin, joista matkaoppaat eivät todellakaan kerro.

Ville, miten suomalainen reppumatkaaja otettiin vastaan Silkkitien maissa?

”Niissä maissa vieraanvaraisuus on osa kulttuuria. Haasteita meille tuli lähinnä eri kielten kanssa. Arki-sissa asioissa tulimme kyllä loistavasti toimeen, mutta jos halusi paneutua syvällisempään keskusteluun, vaadittiin jo melkoisesti luovuutta. Jätän katsojan arvioitavaksi, miten hyvin onnistuimme – sillä kamera kävi koko ajan!”

sarja vie villen serpentiinitietä pitkin Tadzhikistaniin lumihuippuisten vuor-ten keskelle, paikallisiin häihin tarun-hohtoiseen Uzbekistaniin ja siirtolohka-

Silkkitie 30 päivässä alkaa YLE Teemalla 4.1.2012

reen päälle tapaamaan georgialaismunkkia. Välillä seurataan Kazakhstanissa hevos-pooloa, jossa heitellään päätöntä lammasta maaliin ja opiskellaan kamelinratsastusta Mongoliassa.

”Olin kyllä käynyt kaikissa näissä mais-sa, mutta lähinnä pääkaupungeissa, joten käsitykseni oli hyvin pinnallinen. Niinpä koko matka oli yhtä suurta kokemusta. Eihän esimerkiksi aasilla ratsastaminen ole mikään iso juttu, mutta kun se sijoitetaan näin hui-keisiin maisemiin...! Paikan päälle matkattiin ensin päiväkaupalla, ja sitten perillä odotti henkeäsalpaava kokemus. Sellaista ei unohda koskaan. Raskas matka oli ehdottomasti vaivan arvoinen.”

olet käynyt monissa paikoissa, mutta vielä-kö sinulla on ennenkokemattomia paikkoja, joihin on ehdottomasti päästävä?

”Tottakai maailmassa riittää kohteita, ja eniten minua kiinnostavat niissä asuvat ihmiset ja se, millaisia tarinoita heillä on kerrottavanaan. Mitä hullumpia, sitä mielen-kiintoisempia! Tauot matkojen välillä taas kasvattavat uteliaisuutta ja nälkää päästä koluamaan uusia paikkoja.”• Harvoin tarjolla -sarja saa jatkoa:

Maailma on valmis YLE TV2:n syksyssä 2012

40 YLE ESITTÄÄ 2/2011

Kate Winsletin tähdittämä HBO:n ihmissuhdedraamaYLE TV1 tiistaisin klo 21.00, 5 osaa alkaen 17.4.2012

Mildred Pierce (K15)

yle esittaa 2-2011.pdf

Education