yleissivistÄvÄ koulutus...

YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS

UUDISTUU

Viikin normaalikoulu 29.09.2009Johtaja Jorma Kauppinen

Opetusneuvos Irmeli Halinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu

• Perusteet erityiseen maailmankatsomukseen ja

kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa opetusta

varten, kevät 2009

• Erityisopetusstrategian toteuttaminen > perusopetuslaki

muuttuu 2009 > esiopetuksen ja perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteiden luvut 4 ja 5 muuttuvat

syksyn 2009 aikana

• Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva

työryhmä > esitys valmistuu 1.5.2010 mennessä >

valtioneuvoston asetus tuntijaosta vuoden 2011 alkupuolella, http://www.oph.fi/hankkeet/perusopetuksen_yleisten_tavoitteiden_ja_t

untijaon_uudistaminen

http://www.oph.fi/hankkeet/perusopetuksen_yleisten_tavoitteiden_ja_tuntijaon_uudistaminen

http://www.oph.fi/hankkeet/perusopetuksen_yleisten_tavoitteiden_ja_tuntijaon_uudistaminen


• Esiopetuksen ja perusopetuksen perusteiden

valmistelutyö käynnistyy laadintaorganisaation

rakentamisella vuonna 2010; se rakentuu vuoden

2011 tavoitteita ja tuntijakoa koskevan ratkaisun

varaan > perusteet valmistunevat 2013

• Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden

valmistelutyö käynnistyy syksyllä 2009 ja perusteet

valmistuvat 2010 lopussa


• Lukion kehittämistyöryhmä > esitys valmistuu 10/2010

• Lukion tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valmistelu

käynnistynee 2011 > asetus todennäköisesti 2012/2013

• Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelu

käynnistynee 2012 ja perusteet valmistunevat 2014/2015

• Taiteen perusopetuksen perusteiden valmistelu

käynnistyy 2012 ja perusteet valmistunevat 2014

Lukiokoulutuksen kehittäminen

Opetusministeriön työryhmä asetettu 6.8.2008,

määräaika 30.10.2010.

Työryhmän tehtävä:

– yleiset tavoitteet ja yleissivistys muuttuvassa

yhteiskunnassa

– lukiokoulutuksen vetovoima, tarjonta ja

saavutettavuus

– kansainvälistymisen vaikutukset ja lukion antamat

valmiudet

– edellytykset lukioon ja koulutuksen mitoitus

Lukiokoulutuksen kehittäminen

– opinto-ohjaus, erilainen lahjakkuus, erityisopetus,

muut opiskelijan tukitoimet

– oppilashuolto

– rahoituksen kehittäminen ja opiskelijan

kustannusten pienentäminen

– ylioppilastutkinnon kehittämistarpeet

– erityisen koulutustehtävän asema ja tarve

Uudistuksen perustaa luodaan…

• Tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden toteutumisen

seuranta/OPH 2005 - 2009

• Tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden toimivuuden

arviointi/Koulutuksen arviointineuvosto 2009 – 2011

• Oppimistulosten arviointityö/OPH ja yliopistot

• Perusopetuksen oppilaan arvioinnin ongelmien selvitys ja

ohjausaineisto EDU.fi –verkkosivuilla/OPH

• Valtiontalouden tarkastusvirasto 2008 – 2009

• ”Tuntijakotyöryhmän” valmistelutyö 2009 – 2010

• Tutkimus ja yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa

• Kansainvälinen yhteistyö

• Avoin keskustelu eri tahojen kanssa

Juuri nyt…

Tulevaisuuteen, ihmisyyteen ja sivistykseen

liittyvien kysymysten pohdinta on juuri nyt

ajankohtaista.

Ratkaisut olisi rakennettava viisaasti olemassa

olevien vahvuuksien ja perustellun

tulevaisuusnäkemyksen varaan.

Mihin suuntaan?

Suomalainen koulu Globaali koulureformiliike

Lähtökohtana tieto ja oppiminen Lähtökohtana tehokas opetus

Joustava ja monipuolinen opetus ja

oppiminen

Standardoitu opetus ja oppiminen

Koulussa laadittu

opetussuunnitelma

Ylhäältä annettu opetussuunnitelma

Laaja-alainen tietämys ja

osaaminen

Luku- ja kirjoitustaidon priorisointi

Vastuullisuus ja ammattietiikka Testausperusteinen tilivelvollisuus

Keskinäinen luottamus ja tuki Koulujen ja opettajien kontrollointi

Pasi Sahlberg 2009

Tulevaisuudesta?

Ymmärrys maailman muutoksesta on välttämätön,

sillä tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet

ovat muuttuneet

- kaikki tulokset syntyvät verkostoissa

- tietäminen on hajautettu

- olemiseen ja identiteettiin liittyvät haasteet ovat

valtavia

(Pirjo Ståhle, 2009)

Tulevaisuudesta?

Ilmasto?

Globalisaatio?

Teknologian vaikutus?

Informaation jatkuva virta?

Yhteisöjen rakenteet?

Tulevaisuudesta?

Oppimisen muutos

• Formaalin ja informaalin oppimisen kietoutuminen

• Sosiaalisen median vaikutus ja mahdollisuudet

• Digikansalaisten kognitiivisen rakenteen muutos, lasten ja

nuorten ”käyttöjärjestelmä” on erilainen kuin meidän

• Oppimisen muistivaraisten toimintojen ”ulkoistaminen”

• Yksilöoppijuudesta yhteisöoppijuuteen

• Oppimisen ja tekemisen prosessit olennaisia

• Kokeilevien käytäntöjen ja uudenlaisen yhdessä tekemisen

kautta haetaan olennaista tietoa, ainerajat ylittyvät

TULEVAISUUDESSA TARVITTAVA

OSAAMINEN

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa

oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa ja

työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä.

Avaintaidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa, ammattisivistystä ja

kansalaisvalmiuksia.

Avaintaidoilla on suuri merkitys yksilön elämän laadun

ja persoonallisuuden kehittymisen kannalta.

Elinikäisen oppimisen avaintaitojen

eurooppalainen viitekehys/EU

• Viestintä äidinkielellä

• Viestintä vierailla kielillä

• Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen

luonnontieteiden ja tekniikan aloilla

• Digitaaliset taidot

• Oppimistaidot

• Sosiaaliset ja kansalaistaidot

• Aloitekyky ja yrittäjyys

• Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot

EU:n viitekehyksessä kahdeksaa avaintaitoa

yhdistäviä valmiuksia ovat:

• Kriittinen ajattelu

• Luovuus

• Aloitteellisuus

• Ongelmanratkaisu

• Riskinarviointi

• Päätöksenteko

• Tunteiden rakentava hallinta

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

ammatillisessa koulutuksessa 2008

Oppimisen ja ongelmanratkaisu

Vuorovaikutus- ja yhteistyö

Ammattietiikka

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky

Aloitekyky ja yrittäjyys

Viestintä- ja mediaosaaminen

Kestävän kehityksen edistäminen

Estetiikka

Matematiikka ja luonnontieteet

Teknologia ja tietotekniikka

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

Tulevaisuuden vaatimat valmiudet(OECD:n/DeSeCo- viitekehyksen pohjalta OPH)

• Kypsä identiteetti, eheä minuus, kyky itsenäiseen

toimintaan

• Taito elää yhteisöissä ja kohdata erilaisuutta, liittymisen

ja dialogin taidot

• Hyvä perusosaaminen, oppimaan oppiminen ja taito

käyttää ”välineitä” vuorovaikutteisesti

• Kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys

• Luovuus ja innovatiivisuus

www.oecd.org/dataoecd/47/61/35070367.pdf

www.oecd.org/document/17/0,3343,en_2649_39263238_2669073_1_1_1_1,00.html

-

Kasvuympäristön rakenteiden muutos

Muutokset tiedon määrässä ja luonteessaGlobalisaatio; mm. muuttuvat ammatit,

monikielisyys, monikulttuurisuus

Ilm

asto

n m

uuto

s,

luon

non

tas

apai

no

2

3

4

1

1 = Kypsä identiteetti, valmius itsenäiseen toimintaan

2 = Taito elää yhteisössä ja kohdata erilaisuutta

3 = Perusosaaminen, oppimaan oppiminen, taito käyttää

välineitä vuorovaikutteisesti

4 = Kyky pohtia ja toimia vastuullisesti, kestävää tulevaisuutta

rakentava elämäntapa ja sivistys

5 = Luovuus, innovatiivisuus

Kai

kkee

n v

aik

utt

ava

teknolo

gia

,

ver

kkoy

hte

isöt

NÄKEMYKSIÄ NYKYISEN

PERUSOPETUKSEN VAHVUUKSISTA JA

KEHITTÄMISALUEISTA

Perusopetuksen vahvuudet

Kuinka suuri osa opetuksen järjestäjistä ja rehtoreista arvioi, että perusopetus tuottaa vahvaa osaamista ko. osaamisen alueella (sai valita 3)

OJ - RE

83 - 87 % Perustietojen ja taitojen hallinta

44 - 41 % Oppimisen taidot ja oman oppimisen hallinta

37 % Yhteisössä eläminen ja yhdessä työskentelyn taidot

23 - 32 % Omaan identiteettiin, elämänhallintaan ja toimintaan liittyvät taidot

17 - 27 % Arvoihin perustuva toiminta, eettisyys, vastuullisuus

29 - 21 % Tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen

8 -14 % Erilaisuuden kohtaaminen, ristiriitojen ratkaisu

6 - 7 % Luovuus, omaperäisyys

Perusopetuksen kehittämistarpeet

Kuinka suuri osa nimesi ko. osaamisen alueenkolmen eniten kehittämistä edellyttävän joukkoon

OJ - RE

53 - 58 % Erilaisuuden kohtaaminen, ristiriitojen ratkaisu

39 - 48 % Tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen yli oppiainerajojen

45 - 44 % Luovuus, omaperäisyys

36 - 40 % Yhteisössä elämisen ja yhdessä työskentelyn taidot

37 - 36 % Omaan identiteettiin, elämänhallintaan ja toimintaan liittyvät taidot

28 - 35% Arvoihin perustuva toiminta, eettisyys, vastuullisuus

20 % Oppimisen taidot ja oman oppimisen hallinta

2 - 4 % Perustietojen ja taitojen hallinta

Mitä painotettava opetussuunnitelman

kehittämisessä tulevaisuudessa

Opetuksen järjestäjien ja rehtoreiden näkemys

tärkeimmistä painopisteistä:

• Oppimisen tukeminen, joustavat opetusjärjestelyt ja

eriyttäminen

• Työtavat ja opetusmenetelmät, erityisesti vuorovaikutuksessa

ja yhteistyössä tapahtuva oppiminen

• Oppiaineiden välinen integraatio ja opittavan tarkastelu

laajemmasta näkökulmasta

• Oppilashuoltoon ja oppilaiden hyvinvointiin liittyvät kysymykset

• Oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen

• Oppimisympäristön kehittäminen

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvut 4 ja 5 muuttuvat

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen aikataulu

• Luvut 4 ja 5 kirjoitetaan kokonaan uudelleen; muutoksia myös lukuihin 2 ja 3 sekä terminologista tarkistusta lukuun 8

• Valmistelu yhteistyössä THL:n, OAJ:n ja Kuntaliiton kanssa

• Hallituksen esityksen antamisen jälkeen teksti tarkistetaan ja on sähköisesti kommentoitavana

• Tekstiä muokataan palautteiden pohjalta

• Lain hyväksymisen jälkeen teksti tarkistetaan ja lähetetään lausunnoille; pääjohtajan päätös uusista perusteista

• Perusteiden valmistuminen riippuu lain käsittelystä; vaikutusta on myös oppilashuollon alueelle tulevilla muilla muutoksilla, joiden valmistelu on kesken

Irmeli Halinen 25

Opetussuunnitelman perusteiden muutokset

• Opetuksen järjestäjät ja koulut/päiväkodit tarkistavat omat opetussuunnitelmansa lukuvuoden 2009 - 2010 aikana

• Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden muutosten pohjalta laadittu paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön syyslukukauden 2010 alusta (mikäli laki sitä edellyttää)

• Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet rakennetaan jatkumoksi

- dispositio, tekstin rakenne ja linjaukset ovat yhteneväisiä; esiopetuksen erityisluonne otetaan huomioon

- esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilaasta lapsi-sanaa

Irmeli Halinen 26

Opetussuunnitelman perusteiden muutosten valmistelu

Vastuuhenkilöt Opetushallituksessa

• Irmeli Halinen, opetusneuvos, yksikön päällikkö• [email protected] ; 040 348 7297

• Pirjo Koivula, opetusneuvos, [email protected] ; 040 348 7301

• Hely Parkkinen, opetusneuvos, esi- ja perusopetus• [email protected] ; 040 348 7229

27

Irmeli Halinen

mailto:[email protected]



Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (luonnos)

Luku 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI• Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot

• Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

• Paikallisen opetussuunnitelman laadinta

4.1. Opiskelun ja koulunkäynnin yleinen tuki

4.2. Tehostettu tuki

• Pedagoginen arvio

4.3. Erityinen tuki

• Pedagoginen selvitys

Irmeli Halinen

28


Luku 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT TUEN ERI TASOILLA

5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki5.1.1. Tukiopetus

5.1.2. Osa-aikainen erityisopetus

5.1.3. Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus

5.1.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen

5.1.5. Pidennetty oppivelvollisuus

5.1.6. Toiminta-alueittain opiskelu

29


5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö

5.2.2. Kerhotoiminta

5.2.3. Ohjauksen järjestäminen

5.2.4. Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen

Irmeli Halinen 30


5.3 Yksilölliset suunnitelmat5.3.1 Oppimissuunnitelma

5.3.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

5.4 Oppilashuolto ja oppimisympäristön turvallisuus5.4.1 Oppilashuolto

5.4.2 Oppimisympäristön turvallisuus

5.4.3 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet(luonnos)

Luku 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa• Kasvun ja oppimisen tuen tasot

• Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

• Paikallisen opetussuunnitelman laadinta

4.1. Kasvun ja oppimisen yleinen tuki

4.2. Tehostettu tuki

• Pedagoginen arvio

4.3. Erityinen tuki

• Pedagoginen selvitys

Irmeli Halinen 10

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (luonnos)

Luku 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot tuen eri tasoilla

5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki5.1.1. Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus

5.1.2. Pidennetty oppivelvollisuus

5.2. Esiopetuksen muu tuki5.2.1. Yhteistyö kodin kanssa

5.2.2. Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen

Irmeli Halinen 11

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (luonnos)

5.3 Yksilölliset suunnitelmat5.1.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

5.1.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

5.4.Esiopetuksen oppilashuolto ja oppimisympäristön turvallisuus

5.4.1 Esiopetuksen oppilashuolto

5.4.2 Oppimisympäristön turvallisuus

5.4.3 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta

34

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen (luonnos)Tekstin rakenne• Säädöstausta ja alaviitteinä asianomaiset säädökset

• Ko. asian tehtävä, tarkoitus ja tavoitteet

• Ko. asian järjestämisen/toteuttamisen periaatteet ja käytännön toteutus

• Ko. asian toteutuminen tuen eri tasolla• Yleiseen tukeen liittyen• Tehostetun tuen aikana• Erityisen tuen yhteydessä

• Paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjoitettavat asiat

Irmeli Halinen 35

Luku 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (luonnos)

- yhteisöllinen ja yksilöllinen näkökulma

- tuen jatkumo

- tavoitteet

- lähtökohdat

- asteittain vahvistuva tuki ja tuen tasot

Irmeli Halinen36

Luku 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (luonnos)

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet- lähtökohtana oppilaan/lapsen etu

- tuen tarpeiden jatkuva arviointi

- varhainen ja oikea-aikainen tuki

- joustava ja pitkäjänteisesti suunniteltu tuki

- moniammatillinen yhteistyö

Irmeli Halinen37

4.1. Yleinen tuki esi- ja perusopetuksessa (luonnos)

• oppilaan tukemisen ajatus sisältyy kaikkeen kasvatukseen ja opetukseen

• oppilasta tuetaan eri keinoin tavoitteiden saavuttamisessa

• edellyttää, että opettaja arvioi oppilaittensa kehitystä ja edistymistä, havainnoi tuen tarpeita ja suunnittelee oppimisympäristön ja opetuksen sekä mahdolliset tukitoimet ja oppilaille annettavan palautteen sen mukaisesti.

• tällöin voidaan puhua yleisestä tuesta

4.1. Yleinen tuki esi- ja perusopetuksessa (luonnos)

- perustana koko opetusryhmän voimavarojen hyödyntäminen

- tukimuotoina perusopetuksessa painottuvat eriyttäminen, tukiopetus ja oppilaan ohjaus, esiopetuksessa eriyttäminen ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman käyttö

Irmeli Halinen 16

4.2. Tehostettu tuki perusopetuksessa (luonnos)- koulunkäynnin ja oppimisen suunnitelmallisempaa,

jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista

- oppilas tarvitsee säännöllistä tukea ja tavallisesti usean tukimuodon käyttöä

- tukimuodoista korostuvat osa-aikainen erityisopetus ja oppilashuollon tuki, avustajapalvelut sekä yhteistyö kodin kanssa

- tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajien pedagogiseen arvioon ja se käsitellään moni-ammatillisessa oppilashuoltotyössä

- oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelmaIrmeli Halinen

40

4.2. Tehostettu tuki esiopetuksessa (luonnos)

• Lapselle on esiopetuksessa annettava tehostettu tukea, hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti, jos hän tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja

• Suunnitelmallisempaa, jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista

• Perustuu lasta opettavien opettajien pedagogiseen arvioon ja se käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä

• Lapselle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (Ent. lapsen esiopetuksen suunnitelma), hyödynnetään myös lapselle päivähoidossa laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa sekä pedagogisen arvion laatimisen yhteydessä kerättyjä tietoja

• Tukimuodoista korostuvat oppilashuollon tuki, avustajapalvelut sekä yhteistyö kodin kanssa, lapsi voi myös saada erityisopettajan tukea oppimisvalmiuksiensa vahvistamiseen ja oppimisvaikeuksiinsa

Irmeli Halinen 19

4.3. Erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa (luonnos)

- jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään erityisen tuen päätös

- päätöksen jälkeen opetus järjestetään erityisopetuksena

- tuki on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista, käytössä tarvittaessa kaikki tukimuodot

- erityisen tuen päätös on hallintopäätös, jota ennen opetuksen järjestäjän on kuultava lapsen/oppilaan huoltajaa ja tehtävä pedagoginen selvitys

- erityisen tuen päätöksen saaneelle lapselle/oppilaalle laaditaan HOJKS

- HOJKS on pedagoginen asiakirja, jonka laatimisessa hyödynnetään oppimissuunnitelmaa ja päivähoidossa laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa

Irmeli Halinen42

Erityisen tuen päätös ilman tehostetun tuen vaihetta (luonnos)

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä jo ennen esi- ja perusopetuksen alkamista ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden tai kehityksessä viivästymisen tai tunne –elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Irmeli Halinen43

Tervetuloa Opetushallituksen verkkosivuille:

www.OPH.fi

www.EDU.fi

Olkaa yhteydessä: [email protected]

[email protected]

Kiitos!

http://www.oph.fi/

http://www.edu.fi/








yleissivistÄvÄ koulutus...

Documents