5 2010

Tässä numerossa mm.

Talous kasvaa, mutta kestääkö luottamus ............... 4

SEPA-valmistelun rajapyykkejä ................................. 5

Rakennusalan käännetystä alv:sta ohje ................... 7

Uusiutuvan energian tuet .........................................8

Työnterveyshuollon järjestäminen .............................9

Miten palkkaan Sanssi-nuoren? .............................. 11

Hankintasopimuksen syntyminen ...........................13

Tienvarsimainosten poikkeusluvat ...........................14

YEL-työtulo ja sosiaaliturva ..................................... 16

YrittäjäINFO

Sisällysluettelo

YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2010

Numero www.yrittajat.fi,kirjaudu jäsennumerolla

5/2010 15.10.

6/2010 3.12.

YRITTÄJÄINFOKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUSTiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola,p. (09) 2292 2952, raijaliisa.konkola@yrittajat.fi

Visuaalinen ilmeSuunnittelija Lea HultSuomen Yrittäjät

TaittoKirsi PääskyvuoriPainomerkki Oy

Kirjoittajina tässä numerossa ovat ekonomisti Petri Malinen, johtaja Timo Lindholm, johtaja Anna Lundén, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen ja lainopillinen asiamies Harri Hellstén.

ISSN 1239-4637

5 • 2010

1. VEROT JA RAHAT .................................................................................................4Talous kasvaa, mutta kestääkö luottamus ..............................................................4Yrityksen taloushallinto kannattaa uudistaa SEPAn myötä .................................... 5SEPA-suoraveloitus käyttöön marraskuun alussa ..................................................6Finvoice-verkkolaskussa IBAN pakolliseksi 1.1.2011 alkaen ....................................6Maksupäätejärjestelmien tiedonsiirtotapoihin uutta .............................................6Varmista korttimaksamisen sujuvuus ....................................................................6Vuoden 2011 budjettiverolait .................................................................................7Rakennusalan käännetty alv ..................................................................................7Uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle tuotantotukea .............................8

2. TYÖNANTAJAN ABC ...........................................................................................9Työterveyshuollon järjestäminen ...........................................................................9Vammaisen tai osatyökykyisen palkkaaminen ...................................................... 10Tietotekniikan palvelualan palkantarkistukset ..................................................... 10Masennus ja työelämä ..................................................................................... 10Miten palkkaan Sanssi-nuoren? ............................................................................11

3. YRITYSTOIMINNAN ABC ................................................................................ 12Aineiden uusia luokittelusääntöjä koskevat määräajat ........................................ 12Hankintasopimuksista ......................................................................................... 13Miten tienvarsimainokselle haetaan poikkeuslupaa? ........................................... 14ICT-yrityksille opas Kiinan markkinoiden hyödyntämiseen ...................................15

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ ........................................................................................ 16YEL-työtulo määrittää yrittäjän lakisääteisen sosiaaliturvan tason ...................... 16

Valtakunnalliset jäsenedut ................................................................................... 17Yrittäjän veroseminaari ........................................................................................ 18

4

5 • 2010

1. Verot ja rahat

Talous kasvaa, mutta kestääkö luottamusTalouden elpyminen on niin hyvässä vauhdissa, että ennustelaitos toisensa jälkeen on viime aikoina suorastaan kilvan nostanut Suomen kansantalouden kasvua koskevia ennusteitaan ylöspäin. Kun samanaikaisesti vielä vienti vetää ja teollisuuden tilaukset kasvavat kiihtyvää tahtia, voidaan helposti tuudittautua siihen, että ongelmat ovat ohi.

Suurten kasvulukujen illuusio

Talouden kasvuluvut ovat komeita, mutta tulee muistaa mihin niitä verrataan. Verrat-taessa tilannetta vuoden takaiseen kriisin pohjaan on päivänselvää, että kasvulu-vuista tulee lähes automaattisesti suuria. Taantuman ollessa syvä on siitä nousu yleensä voimakasta. Vasta ensivaiheen kasvupyrähdyksen jälkeen näemme kui-tenkin, mikä on kasvun pitävyys.

Viennin kasvulukuja tuijotettaessa on hyvä muistaa, että Suomen talouden elpy-minen alkoi kotimarkkinoista. Perinteinen järjestys suhdannekuopan pohjalta nousta-essa on viennin kasvuun kääntyminen, jota kotimarkkinat seuraavat perässä. Viennin kasvun voidaankin nähdä kertovan ennen kaikkea siitä, että on palattu perinteiseen järjestykseen.

Viennin elpyminen on erityisen terve-tullut nyt kun palkansaajan ostovoiman

muutos on veroratkaisujen seurauksena painumassa ensi vuonna lähes nollaan ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Tämän tosiasian realisoituminen saattaa näkyä piankin kuluttajien luottamuksessa niin omaan kuin Suomen talouteen.

Talous kasvaa, mutta epävarmuus on edelleen suurta

Kasvun pitävyydestä ei vielä ole takeita, ja kasvun pitäminen ensi vuonnakin edes lähellä tämän vuoden lukuja vaatii ko-vaa työtä. Samaan aikaan tarvitsemme kipeästi lisää ripeän talouskasvun vuosia poikkeuksellisen syvän taantumakuopan täyttämiseksi.

Suomen kaltaisen pienen avoimen ta-louden menestyminen on kuitenkin vain osittain omissa käsissämme. Maailman-talouden tilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suo-men, ja viimeaikaiset uutiset Euroopasta

tai kauempaa maailmalta eivät ole olleet erityisen rohkaisevia. On kuitenkin sel-vää, että toipuminen taantuman jälkeen on alkanut, se vain on todennäköisesti jäämässä maltilliseksi ja luonteeltaan epä-tasaiseksi.

Syksyn Pk –yritysbarometri vahvisti sen, että ennustelaitosten tapaan myös yritys-ten näkemykset lähiajan talouskehityksestä ja oman liiketoiminnan muutoksista ovat varsin positiiviset. Suhdanneodotusten sal-doluku nousi vuoden takaisesta huimasti. Mutta samalla tavoin kuin Suomen talou-dessa laajemminkin, positiivisten odotus-ten ja nykytilan välillä on vielä huomattava ero. Talouskriisin pitkä varjo näkyy edelleen muun muassa maksuongelmien suurena määränä.

Synkkyyteen ei kuitenkaan ole aihet-ta, sillä talouden kasvu näyttää jatkuvan ensi vuonnakin. Nykyisiin kasvulukuihin ei vain tule tuudittautua. Kasvu näyttäisi vakiintuvan selvästi matalammaksi kuin se, johon ennen kriisiä totuttiin. Nyt vain on pyrittävä pitämään pää kylmänä, väl-tettävä tuudittautumista epärealistisen korkeisiin odotuksiin ja samanaikaisesti kuitenkin huolehdittava kyvystä vastata talouskasvun mukanaan tuomiin kasva-viin markkinoihin. Tällä tavalla talouden kasvun hedelmät saadaan poimittua ja hyödynnettyä täysimääräisesti.

0  

0,5  

1  

1,5  

2  

2,5  

3  

3,5  

4  

4,5  

%  

BKT:n  muutos,  %  

2010  

2011  

0  

0,5  

1  

1,5  

2  

2,5  

3  

3,5  

4  

4,5  

%  

BKT:n  muutos,  %  

2010  

2011  

0  

0,5  

1  

1,5  

2  

2,5  

3  

3,5  

4  

4,5  

%  

BKT:n  muutos,  %  

2010  

2011  

0  

0,5  

1  

1,5  

2  

2,5  

3  

3,5  

4  

4,5  

%  

BKT:n  muutos,  %  

2010  

2011  

%

Suomen Yrittäjät, ekonomisti Petri Malinen, p. (09) 2292 2845, petri.malinen@yrittajat.fi

5

5 • 2010

1. Verot ja rahat

Yrityksen taloushallinto kannattaa uudistaa SEPAn myötäAikaa on tasan vuosi. Marraskuun alusta 2011 lähtien yritysten maksuliike hoituu vain SEPA -palveluilla. Kotimaisten tilinumeroiden käyttö päättyy.

Pk-yritysten ei kannata lykätä maksujärjes-telmiensä uudistusta ensi syksyyn eikä edes ensi kevääseen. Mitä nopeammin toimii, sitä varmemmin välttää ruuhkat ja viiväs-tykset, jotka maksujärjestelmien uudista-misessa voivat ensi vuonna tulla eteen. Varsinkin taloushallinnon ohjelmistotoi-mittajien palvelut saattavat ruuhkautua.

SEPA ei ole vain joukko uusia Euroopan laajuisia teknisiä uudistuksia, vaan mah-dollisuus uudistaa ja tehostaa yrityksen taloushallintoa. Yhtenä SEPAn hyötynä on kansainvälisten maksujen välitysajan lyheneminen: jatkossa maksut Suomes-ta toiseen SEPA –maahan ja päinvastoin kulkevat hitaimmillaan kolmessa päivässä. Vuoden 2012 alusta näiden maksujen vä-litysajan on määrä lyhentyä yhteen pank-kipäivään.

Pk-yrityksille SEPAn eli yhtenäisen eu-rooppalaisen maksualueen vaikutukset määräytyvät yrityksen toiminnan laajuu-den mukaan: myös muissa SEPA -maissa kuin Suomessa toimivien yritysten kohdalla muutokset ovat luonnollisesti suuremmat. Silti SEPA koskee kaikki suomalaisia yri-tyksiä. Tilisiirroissa ryhdytään käyttämään maksun saajan tilinumeron kansainvälistä muotoa IBANia sekä maksun saajan pan-kin yksilöivää BIC-koodia. Nämä korvaavat vanhat kansalliset tilinumerot myös koti-maan maksuissa.

SEPA –konkretiaa on myös palkkojen maksamisen muutos. Toistuvaissuorituk-sista siirrytään SEPA- tilisiirtojen käyttöön palkkojen maksussa. Palkkatapahtumissa käytetään erillistä koodia, jolla ne tunnis-tetaan.

Niiden pk-yritysten, joiden SEPA -val-mistelut ovat vielä alkuvaiheessaan tai tekemättä, on syytä kääntyä sekä pank-kinsa että tilitoimistonsa puoleen. Niiden tehtävänä on kertoa, millaisia muutoksia kunkin yrityksen taloushallintoon ja mak-sujärjestelmiin kannattaa tehdä. Pankit järjestävät syksyn kuluessa SEPA –tilai-suuksia eri puolilla Suomea.

Jos yritys ei ehdi saada ohjelmistopäivi-tyksiä valmiiksi tämän vuoden vuoden lop-puun mennessä, Finanssialan Keskusliiton mukaan useimmat Suomessa toimivat pankit ja maksuliikeoperaattorit tarjoavat yritysten käyttöön väliaikaisia sopeutusrat-kaisuja ensi vuoden lokakuun loppuun. Sen jälkeen vanhanmallisia maksuaineistoja ei voi enää käyttää.

Jos yrityksen reskontra- ja pankkiyhteys-ohjelmat eivät ole SEPA-valmiudessa ensi

Suomen Yrittäjät, johtaja Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi

▪ SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Alueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata sekä Islanti, Liechtenstein, Monaco, Norja ja Sveitsi.

▪ Kansainvälinen tilinumero IBAN (International Bank Account Number) ja pankin tunniste BIC (Bank Identifier Code) korvaavat suomalaisen tilinumeron käytön maksamisessa.

SEPA, IBAN, BICvuoden lokakuun loppuun mennessä, yri-tys voi hoitaa yksittäiset maksut verkkopan-kissa tai pankin konttorissa, Finanssialan Keskusliitosta kerrotaan.

SEPA-palveluiden käyttöönotosta saa lisätietoja ohjelmistotoimittajalta tai pan-kista.

Lopuksi vielä esimerkkejä SEPA –valmis-tautumisen käytännön toimista.

▪ Ota E-lasku käyttöön.

▪ Siirry EMV-maksupäätteen käyttöön ja päivitä korttijärjestelmäsi.

▪ Mieti pankkisi ja tilitoimistosi kanssa, mikä olisi paras tapa hoitaa yrityksen maksuliike ja taloushallinto nyt ja lähi-vuosina.

SEPA–maksut onotettava käyttöön

Kansainvälinen RF-viitemahdollista ottaa käyttöön

Yritysten tulisiolla SEPA-valmiudessa

”Vanhat” kansallisetpalvelut päättyvät

Yritysten reskontrien ja pankki-yhteysohjelmien päivitys

Uusi viivakoodistandardi,myös kotimaan maksuissa

”Vanhat” kansalliset palvelutmuuttuvat erityispalveluiksi

Maksuliikenne toimii VAIN SEPA-palveluilla

SEPA-valmistelun rajapyykkejäMikä muuttuu Mitä tarkoittaa käytännössä

Syksy 2010

1.12.2010

1.1.2011

31.10.2011

6

5 • 2010

1. Verot ja rahat

Maksupäätejärjestelmien tiedonsiirtotapoihin uuttaElisa ja TeliaSonera ovat ilmoittaneet, että X.25-verkkojen kautta hoidettu maksukorttien katevarmennuspalvelu päättyy loppuu vuoden 2010 lopussa. Korvaava TPC/IP-järjestelmä on jo käytössä.

Maksupäätteitä käyttävän yrityksen on syy-tä ottaa yhteyttä ohjelmistotaloonsa asian hoitamiseksi kuntoon.

Varmista korttimaksamisen sujuvuus ▪ Päätä mitkä kortit hyväksyt maksuvälineenä ja

hoida sopimukset kuntoon

▪ Hanki sirukortteja lukeva maksupääte vuoden 2010 loppuun mennessä

▪ Varmista, että maksupääte on tyyppihyväksytty

▪ Huolehdi maksupäätteiden korttitaulun päivityksestä

▪ Varmista, että maksupäätejärjestelmä noudattaa PCI-tietoturvastandardia

▪ Huolehdi siitä, että asiakas voi hoitaa sirumaksutapahtuman itse

Lisätietoja: Finanssialan Keskusliiton SEPA-sivut www.fkl.fi: Kauppiaan käsikirja

SEPA-suoraveloitus käyttöön marraskuun alussaSuomessa toimivilla pankeilla on valmiudet veloittaa SEPA-suoraveloituksia maksajien tileiltä marraskuun alusta alkaen.

SEPA-suoraveloitus soveltuu hyvin rajat ylittävään maksamiseen. Se eroaa suo-malaisesta suoraveloituksesta mm. siten, että suoraveloitusvaltakirjat annetaan las-kuttajalle, joka myös hallinnoi valtakirjare-

kisteriä. Maksajan pankilla ei ole tietoa val-takirjan olemassaolosta kuten tähän asti.

Yhtenäiseen euromaksualueeseen SE-PAan siirryttäessä suomalainen suorave-loitus päättyy mahdollisesti vuonna 2013.

Pankkien ja laskuttajien tavoitteena on korvata suomalainen suoraveloitus uudella vastaavalla palvelulla siten, että kuluttaja-asiakkaiden ei itse tarvitse tehdä asialle mitään. Laskuttajat ja pankit kertovat myö-hemmin suoraveloitusasiakkailleen miten muutos tapahtuu.

Finvoice-verkkolaskussa IBAN pakolliseksi 1.1.2011 alkaen

Pankit voivat halutessaan ottaa suomalai-sen tilinumeron sisältäviä verkkolaskuai-neistoja vastaan 31.10.2011 saakka, jonka jälkeen ilman IBANia olevat verkkolasku-aineistot hylkäytyvät.

Laskuttajan jo lähettämiä kuluttajan e-laskuun liittyviä ilmoitussanomia, joissa on suomalainen tilinumero, ei tarvitse lä-hettää uudelleen IBAN:lla. Jos laskuttajail-moitukseen tulee muutoksia, tilinumerot on samalla korvattava IBAN-muotoon.

SEPA-siirtymäsuunnitelman mukaan IBAN ja BIC ovat olleet pakollisia paperilaskuilla ja tilisiirtolomakkeilla 1.7.2010 alkaen. Finvoice-verkkolaskut ja e-laskun ilmoittamissanomat on lähettävä niin, että laskuttajan tilinumero on IBAN-muodossa 1.1.2011 alkaen.

Verkkotekniikan vanhenemisen takia uusissa päätteissä korttimaksujen varmen-nustapahtumat välitetään TPC/IP-verkon kautta. Muutos nopeuttaa varmennusky-selyitä, parantaa tietoturvaa ja useimmiten myös alentaa tietoliikennekustannuksia.

▪ Katso Finanssialan Keskusliiton sivuilta tuoreimmat SEPA-uutiskirjeet tai tilaa itsellesi viestinta@fkl.fi

Lisätietoja: Finanssialan Keskusliiton SEPA-sivut, www.fkl.fi

7

5 • 2010

1. Verot ja rahat

Vuoden 2011 budjettiverolaitHallitus on antanut esitykset vuoden 2011 tuloveroasteikkolaiksi ja eräiksi muiksi lakimuutoksiksi.

Tuloveroasteikkoja lievennetään korotta-malla tulorajoja 3 %-yksiköllä, jotta an-siotuloverotus ei kiristyisi vuoteen 2010 verrattuna. Samalla korotetaan mm. työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä perusvähennyksen enimmäismäärää.

Luovutustappioiden vähennysaikaa esitetään pidennettäväksi henkilövero-tuksessa 3 vuodesta 5 vuoteen. Taustalla on hallituksen linjaus, jonka mukaan ns. bisnesenkeli-huojennuksia ei oteta käyt-töön, vaan ne korvataan yleisellä luovu-tustappioiden vähennysajan pidennyksellä.

Tappiot voidaan vähentää edelleen vain viiden vuoden aikana syntyneitä luovutus-voittoja vastaan.

Parturi- ja kampaamopalveluiden ja muiden ns. pienten korjauspalveluiden alennetun 9 %:n arvonlisäverokannan soveltamista esitetään myös jatkettavaksi yhdellä vuodella. Pieniin korjauspalveluihin luetaan polkupyörien, kenkien, nahkatava-roiden sekä vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut. Alennettuja verokantoja tullaan tarkastelemaan erikseen arvon-lisäverokantojen kokonaistarkastelun yh-teydessä.

Kiinteistöhallintapalveluiden ja raken-nuspalveluiden oman käytön verotukseen liittyvää euromääräistä rajaa esitetään ko-rotettavaksi 35 000 eurosta 50 000 euroon. Asia liittyy asunto- ja kiinteistöyhtiöiden verotukseen, ja sillä pyritään välttämään palveluiden omasta käytöstä aiheutuva arvonlisäverotus silloin, kun töiden arvo alittaa säädetyn eurorajan.

Rakennusalan käännetty alv Eduskunta on hyväksynyt rakennusalan käännettyä alv-velvollisuutta koskevan lakimuutoksen ja uudistus tulee voimaan vuoden 2011 huhtikuun alusta lukien.

Verohallinto on laatinut yhteistyössä val-tiovarainministeriön, Rakennusteollisuus RT:n, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n se-kä Suomen Yrittäjien kanssa ohjeen uudes-ta menettelystä: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen.

Ohje on valmistunut ja saatavissa www.vero.fi-sivulta. Tutustu ohjeeseen.

Lisätietoja rakennusalan käännetystä alv-järjestelmästä on myös edellisessä YrittäjäInfossa nro 4 ja Suomen Yrittäjien kotisivuilla www.yrittajat.fi.

Anna Lundén

Suomen Yrittäjät, johtaja Anna Lundén, p. (09) 2292 2937, anna.lunden@yrittajat.fi

8

5 • 2010

1. Verot ja rahat

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle tuotantotukeaSyöttötariffijärjestelmää ehdotetaan tuulivoimalle, biokaasulle ja puupolttoaineelle. Tukea maksettaisiin enintään 12 vuoden ajan.

Tukea maksetaan markkinaehtoisena takuuhintana, eli tavoitehinnan ja toteu-tuneen sähkön markkinahinnan erotus. Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,50 eu-roa megawattitunnilta (€/MWh). Lisäksi tuulivoiman osalta maksettaisiin nopean aloittajan etua 105.30 €/MWh vuoden 2015 loppuun saakka enintään 3 vuoden ajan.

Jos kyse on tehokkaasta sähkön ja läm-mön yhteistuotannosta, biokaasuvoima-lassa tuotetusta sähköstä maksettaisiin syöttötariffin lisäksi 50 €/MWh ja puu-polttoainevoimalassa tuotetusta sähköstä 20 €/MWh lämpöpreemiona. Metsähake-

voimaloille maksettaisiin tuotetun sähkön perusteella päästöoikeuden hinnan mu-kaan muuttuvaa tuotantotukea enintään 18 €/MWh.

Syöttötariffin piiriin pääsyn ehtona on, että biokaasuvoimaloissa, metsähakevoi-maloissa ja puupolttoainevoimaloissa nimellisteho on vähintään 100 kVA. Tuu-livoiman osalta syöttötariffin piiriin pää-sisivät laitokset, joiden generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 500 kVA. Vain puupolttoainevoimaloille asetettaisiin nimellistehon yläraja, joka olisi 8 megavolttiampeeria (MVA).

Kiinteä sähkön tuotantotuki korvaisi nykyisen sähköverolain mukaisen tuen ja maksettaisiin niille, jotka eivät kuulu syöt-tötariffijärjestelmään.

Tukea maksettaisiin, jos sähkömarkki-nahinnan keskiarvo ei kalenterivuonna ylitä 76,6 €/MWh tasoa. Tukien määrät olisivat:

▪ Tuulisähkö 6,9 €/MWh

▪ Biokaasu- ja vesivoimasähkö 4,2 €/MWh

▪ Kierrätyspolttoainesähkö 2,5 €/MWh

Sähkön tuotantotuessa olisi syöttötariffia kevyempi rekisteröitymismenettely. Tuo-tantotukea maksettaisiin vain, jos tuotanto ylittää 200 MWh/a rajan.

Lailla pyritään vauhdittamaan uusiu-tuvan energian tuotantoa. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2011 alusta. Vuoden 2011 talousarvioesitykseen on ehdotettu 55,35 miljoonan euron määrärahaa uusiu-tuvan energian tuotantotukia varten. Sum-man arvioidaan nousevan vuoteen 2020 mennessä noin 330 miljoonaan per vuosi.

Uusiutuvan energian lisäämisellä ole-tetaan olevan merkittävät työllisyysvaiku-tukset. Esimerkiksi metsähakkeen käytön kokonaistyöllisyysvaikutukset oletetaan olevan vuonna 2020 noin 6900 henki-lötyövuotta. Näistä suurin osa (n. 90 %) syntyisi metsähakkeen tuotannosta ja kul-jetuksesta.

Suomen Yrittäjät, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, p. (09) 2292 2843,sampo.seppanen@yrittajat.fi

9

5 • 2010

2. Työnantajan ABC

Työterveyshuollon järjestäminenTyönantaja on velvollinen järjestämään työsuhteessa oleville työntekijöilleen työterveyshuollon. Tämä artikkeli kertoo tiivistetysti palvelujen järjestämisen vaihtoehdoista ja siitä, mitkä ovat lain vaatimia palveluja.

Jos yrityksellä on yksikin työntekijä, työn-antajan on lain mukaan järjestettävä työn-tekijöilleen työterveyshuolto. Työterveys-huollon tavoitteena on edistää terveyttä ja työkykyä työpaikoilla.

Lain vaatimia työterveyshuoltopalveluja ovat:

▪ työpaikkaselvitys

▪ terveystarkastukset

▪ tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työntekijöille, lähiesimiehille, työsuojelutoimikunnalle sekä yrityksen johdolle

▪ vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen edistäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen

▪ ensiapuvalmiudesta huolehtiminen.

Sairaanhoito- ja muiden terveydenhuolto-palvelujen järjestäminen on työnantajalle

vapaaehtoista. Silti yli 90 % työterveyshuol-lon henkilöasiakkaista saa sairaanhoitopal-velut työnantajan kustannuksella.

Työnantaja voi järjestää työterveyspal-velut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa tai ostaa ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunnan terveyskeskuksen on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille. Myös yrittäjä voi halutessaan järjestää itselleen työter-veyshuollon.

Työnantajalla on oltava työterveyshuol-lon palveluntuottajan kanssa laadittu kirjal-linen sopimus sekä toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä.

Kun sopimus ja toimintasuunnitelma ovat kunnossa, työnantaja voi hakea Kelas-ta korvausta työterveyshuollon kustannuk-sista. Kela korvaa noin puolet työterveys-huollosta aiheutuneista kustannuksista. Korvauksen suuruus riippuu palvelujen sisällöstä. Työterveyshuolto on työnteki-jöille maksutonta.

Yrittäjän oma työterveyshuolto

Työterveyshuollosta on hyötyä myös yrit-täjälle itselleen. Ennalta ehkäisevien palve-luiden, kuten yrittäjän työn terveysvaarojen arvioinnin ja ehkäisyn sekä terveystarkas-tusten lisäksi yrittäjä voi liittää yleislää-käritasoisen sairaanhoidon työterveys-huoltopalveluunsa. Kansaneläkelaitoksen korvauksen jälkeen maksettavaksi jääneet kustannukset yrittäjän omasta työterveys-huollosta ovat verovähennyskelpoisia.

Yrittäjät voivat käyttää valmiita tarjous-pyyntö-, sopimus-, ja toiminta-suunnitel-ma-lomakkeita työterveyshuoltopalveluita hankkiessaan ja sopimusta tehdessään. Yrittäjien työterveyshuolto-opas auttaa yrit-täjää suunnittelemaan työterveyshuolton-sa sisältöä yhdessä työterveyshenkilöstön kanssa.

Lisätietoa www.yrittajat.fi ➝ Työnantajan ABC ja www.kela.fi

Myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu opastaa työterveyshuoltoa koskevissa ky-symyksissä, p. (09) 229 221.

10

5 • 2010

2. Työnantajan ABC

Vammaisen tai osatyökykyisen palkkaaminenTyönantajia kannustetaan laajentamaan rekrytointipohjaansa ja palkkaamaan osaavia työntekijöitä riippumatta heidän vammoistaan, sairauksistaan tai muista fyysisistä ominaisuuksistaan.

Tietotekniikan palvelualan palkantarkistuksetErityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry ja Teknologiateollisuus ry ovat sopineet tietotekniikan palvelualan palkantarkistuksista.

Työnantajille on tuotettu Vammoista viis – anna osaamisen ratkaista –opas vam-maisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi. Oppaassa käydään läpi rekrytointia edel-

tävät kokeilut ja tärkeimmät tukimuodot sekä esitellään lyhyesti monimuotoisen työyhteisön tarjoamia etuja.

Opas on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi, ja se on maksuton. Oppaan voi tilata: liisa.mannisto@tem.fi, p. 050 396 3655.

Sopimuksen mukaan kustannusvaikutus on sovittavissa paikallisesti. Jos muuta ei paikallisesti sovita, on kustannusvaikutus 1,5 %, josta 1 % toteutetaan yleiskorotuk-sena ja 0,5 % jaetaan henkilökohtaisiin

korotuksiin liittojen yhteisen ohjeistuksen mukaan.

Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu, p. (09) 229 221

▪ Eri sopimusalojen palkkataulukoita kootaan yrittajat.fi-sivujen Työnantajan ABC-osioon.

Masennus ja työelämä Pian käynnistyvän Mastdo-kampanjan tavoitteena on tuoda julki hyviä käytäntöjä, joilla voidaan vähentää masennusperäisiä sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä.

Työurien pidentäminen on meitä kaik-kia koskettava yhteiskunnallinen haaste. Masennuksen vuoksi joka vuosi työkyvyt-tömyyseläkkeelle jää 4000 henkilöä. Pel-kästään tämän kehityksen puolittaminen nostaisi eläkkeelle siirtymisikää noin 0,3 vuotta. Keskeisessä asemassa on työkyvyn ja työhyvinvoinnin lisääminen.

Kampanjan avulla halutaan kertoa mm., että masennus on sairaus sairauksien jou-kossa ja että työhönpaluu on arkinen asia.

Tiedetään, että sairausloman pitkittyminen vaikeuttaa työhönpaluuta. Varhainen työ-hönpaluu auttaa toipumista. Masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti ja toimintakyky palauttaa vähitellen. Työnantajalle henki-löstön työkyvyn ylläpito, varhainen tuki ja sairastuneen työhönpaluussa edistyksellis-ten mallien käyttöönotto on taloudellisesti kannattavaa.

Kampanjasivusto www.mastdo.fi ava-taan lokakuun lopulla.

www.mastdo.fi

11

5 • 2010

2. Työnantajan ABC

Miten palkkaan Sanssi-nuoren?Sanssi-kortti on työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä työllistämisseteli. Sanssi-kortti voidaan myöntää nuorelle, vastavalmistuneelle työnhakijalle, ja se tarkoittaa käytännössä, että työnantaja voi saada palkkatukea kyseisen nuoren palkkaamiseen. Työnhakijalle täytyy kuitenkin maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka.

Millainen tuki?

Tuki on korkeintaan 550 euroa kuukaudes-sa maksimissaan kymmenen kuukauden ajan. Tuki on 25,63 euroa päivässä, jos työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta, ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Summan suuruus kuukaudessa riippuu tehtyjen työpäivien määrästä.

Palkkatuki on tuen saaneelle työnan-tajalle (kotitaloutta lukuun ottamatta) ve-ronalaista tuloa. Maksettuihin palkkoihin liittyvät samat työnantajavelvollisuudet kuin muihinkin palkkoihin.

Millainen työsuhde?

Solmittava työsuhde voi olla määräaikai-nen, toistaiseksi voimassa oleva tai oppi-sopimuskoulutukseen pohjautuva. Op-pisopimuskoulutukseen tukea voi saada koko koulutuksen ajan.

Kuka voi saada tuen ja kuka voi työllistää?

Sanssi-kortin voi saada alle 30-vuotias, vas-tavalmistunut nuori, joka on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa. Myös peruskoulun ja lukion suorittaneet nuoret ovat vastavalmistuneita, mutta heidän kannattaa ensisijaisesti lähteä jatko-opintoihin. Sanssi-korttia ei voi saa-da alle 17-vuotias, koska alle 17-vuotias ei voi rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.

Sanssi-työnantaja voi olla yksityisyri-tys, pienyritys, yhdistys, säätiö, järjestö tai kunta – melkein mikä tahansa, mutta ei valtio. Yli 25-vuotiailta edellytetään kuu-den kuukauden työttömyysjaksoa, jos he työllistyvät yritykseen määräaikaiseen työ-suhteeseen. Muissa tapauksissa kuuden kuukauden työttömyysjaksoa ei edellytetä.

Kuinka tuen saa?

Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut nuori saa TE-toimistosta oman Sanssi-korttinsa, joka osoittaa työnantajalle, että kyseisen nuoren palkkakustannuksiin voi-daan myöntää palkkatukea. Palkkatuen saa-miseksi työnantajan täytyy tehdä sopimus TE-toimiston kanssa.

Miten palkkaan Sanssi-nuoren?

1. Tarkista palkkatuen myöntämisen ehdot.

Työsuhde voi olla

▪ toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen ja

▪ osa-aikainen tai kokoaikainen.

Työsuhteen palkan täytyy olla työehtoso-pimuksen mukainen.

Ota huomioon seuraavat työntekijään liit-tyvät asiat:

▪ Työntekijän täytyy olla alle 30-vuoti-as, vastavalmistunut nuori, joka on il-moittautunut työttömäksi työnhakijak-si TE-toimistoon.

▪ Yli 25-vuotiailta edellytetään kuuden kuukauden työttömyysjaksoa, jos he työllistyvät yritykseen määräaikaiseen työsuhteeseen. Muissa tapauksissa kuuden kuukauden työttömyysjaksoa ei edellytetä.

▪ Sanssi-korttia ei voi saada alle 17-vuo-tias, koska alle 17-vuotias ei voi rekis-teröityä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.

Ota huomioon myös, että palkkatukea ei myönnetä, jos

▪ työnantaja on hakemuksen jättämis-tä edeltäneiden 12 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syis-tä irtisanonut tai lomauttanut työn-tekijöitä samoista tai samanlaisista tehtävistä tai lyhentänyt heidän työ-aikaansa ja edellä mainitut toimet ei-vät ole palkkatuen myöntämishetkel-lä päättyneet,

▪ tukeen perustuva työhön ottaminen aiheuttaisi työnantajan palveluksessa olevien muiden työntekijöiden tai hei-dän työolosuhteidensa tai etuuksien-sa huonontumisen,

▪ työnantaja saa tuella palkattavan hen-kilön palkkaamiseen samalta ajalta muuta valtion tukea lukuun ottamatta oppisopimuksen perusteella makset-tavaa koulutuskorvausta.

2. Ota yhteyttä TE-toimistoon.

TE-toimistossa www.mol.fi neuvotaan Sanssi-nuoren palkkaamisessa. Jos sinul-le ei ole tiedossa sopivaa nuorta, jolla on Sanssi-kortti, voit kysyä TE-toimistosta ehdokkaita.

3. Tee palkkatukihakemus TE-toimistoon.

TE-toimistossa (www.mol.fi) tarkistetaan palkkatuen myöntämisehdot. Nuoren työn-hakutilanteessa esittämä Sanssi-kortti ei riitä tuen saamiseksi, vaan palkkatukiha-kemus tulee täyttää.

Palkkatuken hakemiseen tarvitset

▪ hakemuksen palkkatuesta

▪ kaupparekisteriotteen (alle kolme kuukautta vanha),

▪ verovelkatodistuksen (verotoimistosta) ja

▪ yhdistys- tai säätiörekisteriotteen.

4. Työsuhde voi alkaa, kun TE-toimisto on myöntänyt palkkatuen.

Ota ensin yhteys TE-toimistoosi. Katso lähin TE-toimisto verkosta: www.mol.fi

Lisätietoja nuorten palkkatuesta: www.sanssi.fi

Lähde: www.tem.fi, www.mol.fi, www.sanssi.fi

12

5 • 2010

3. Yritystoiminnan ABC

Aineiden uusia luokittelusääntöjä koskevat määräajatYritysten on hyvä muistaa, että niiden on tarpeen luokitella myymänsä aineet uudelleen CLP-asetuksen uusien luokitus- ja merkintäsääntöjen mukaisesti 1. joulukuuta 2010 mennessä ja ilmoitettava nämä kemikaalien luokitukset kemikaalivirastolle 3. tammikuuta 2011 mennessä.

EU:n uusi ns. CLP-asetus (Classification, Labelling and Packaging of Substances and Mixtures) koskee vaarallisten ainei-den ja seosten sekä eräiden vaarallisia aineita sisältävien esineiden luokittelua, merkintöjä ja pakkaamista.

Asetuksen tarkoituksena on varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suoje-lun korkea taso sekä aineiden, seosten ja tiettyjen esineiden vapaa liikkuvuus yhdenmukaistamalla luokituskriteerit sekä merkintöjä ja pakkaamista koske-vat säännöt sekä säätämällä toimijoiden velvollisuuksista.

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

Päävastuu aineiden ja seosten vaaral-lisuuden tunnistamisesta ja niiden luoki-tusta koskevista päätöksistä on aineiden ja seosten valmistajilla, maahantuojilla ja jatkokäyttäjillä. Valmistajien, maahantuoji-en ja jatkokäyttäjien on luokiteltava mark-kinoille saatettavat aineet ja seokset, jotka toimittajan on merkittävä ja pakattava.

Valmistajien, esineiden tuottajien ja maahantuojien on luokiteltava myös ne aineet, joita ei ole saatettu markkinoille ja jotka on rekisteröitävä tai joista on il-moitettava REACH-asetuksen mukaisesti Euroopan kemikaalivirastolle.

Luokitus on tarpeen, jotta voidaan mää-ritellä, onko kemikaali vaarallinen terveydel-le ja ympäristölle. Luokituksen perusteella määritellään, mitä tietoja työntekijöiden ja kuluttajien käyttämien tuotteiden mer-kinnöissä on oltava. On syytä huomata, että ilmoitus on tehtävä myös pienestä määrästä kemikaalia. Tästä syystä vaiku-tukset ulottuvat moniin yrityksiin, myös pk-yrityksiin.

Lisätietoja CLP-asetuksen tuomista velvoit-teista www.reachneuvonta.fi

13

5 • 2010

3. Yritystoiminnan ABC

HankintasopimuksistaVuoden 2007 hankintalaissa ei ollut nimenomaista säännöstä siitä, milloin hankintasopimus voidaan katsoa syntyneeksi. Tältä osin lakia on tarkennettu 1.6.2010 voimaan tulleen uudistuksen yhteydessä. Hankintasopimus syntyy hankintapäätöksen jälkeen, kun kirjallisesti laadittu sopimusasiakirja osapuolten toimesta allekirjoitetaan.

Tarjouskilpailun voittaneen yrityksen ja hankintayksikön välille syntynyttä sopimus-ta kutsutaan hankintasopimukseksi. Vaikka hankintasopimukseen pätevät normaalit sopimusoikeudelliset edellytykset, liittyy tällaiseen sopimukseen useita erityispiir-teitä ja tunnusmerkkejä, jotka erottavat sen muista sopimuksista. Yksi edellytys liittyy sopimusosapuoliin: ainakin yhtenä sopi-jakumppanina on oltava hankintayksikkö ja toisena osapuolena hankintayksiköstä ulkopuolinen taho.

Hankintasopimuksen pääasiallisena tarkoituksena tulee olla hankintalaissa tarkoitetun hankinnan toteuttaminen. Jos sopimuksen tarkoituksena ei ole rakennus-urakka, tavaran hankinta (myös vuokraus ja leasing) tai palvelun suorittaminen, sopimusta ei ole katsottava hankintaso-pimukseksi. Myös hankintojen kansallisten tai EU-kynnysarvojen on oltava käsillä, jotta hankintasopimukselle asetetut erityisvaati-mukset velvoittavat osapuolia. Jos kansalli-nen kynnysarvo ei ylity, hankintamenettelyn valinta ja kilpailutusmenettelyn kulku ovat hankintayksiköiden omassa harkinnassa.

Hankintasopimuksen syntyminen

Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen han-kintayksikön on tehtävä hankintasopimus. Joidenkin hankintojen kohdalla hankinta-sopimusta ei saa tehdä ennen kuin han-kintapäätöksen tiedoksiannosta on kulu-nut hankintalaissa säädetty odotusaika.

EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimus voidaan tehdä aikaisin-taan 21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen hankintapäätös ja valitusosoitus tiedoksi. Odotusaika käynnistyy hankintapäätöksen tiedoksisaannista.

Laissa ei yleensä vaadita, että sopimus tulee olla allekirjoitettu, päivätty, todistettu tai laadittu kirjallisena. Sopimussuhteissa pääsääntönä on sopimusvapaus. Hankin-talain puitteissa solmittuihin sopimuksiin pelkkä osapuolten sitoutumistahto ei kui-tenkaan riitä. Hankintasopimus syntyy, kun osapuolet allekirjoittavat kirjalliseen muotoon laaditun sopimuksen. Oikeus-suojakeinojen tehokkaan käytön turvaa-miseksi markkinaoikeus voi kuitenkin hy-vitysmaksua, tehottomuusseuraamusta, seuraamusmaksua tai sopimuskauden lyhentämistä määrätessä katsoa hankinta-sopimuksen syntyneeksi poikkeuksellisesti myös vallitsevien olosuhteiden perusteella.

Hankintasopimuksen sisältö ja sopimusmuutokset

Hankintasopimuksille on tunnusomais-ta, että sen sopimusehdoista ei juurikaan voida osapuolten kesken neuvotella. Tär-keimmät sopimuksen ehdot tulee olla jo tarjouspyynnössä, ja ehtojen jälkikäteiseen muuttamiseen suhtaudutaan tiukasti.

Tarjouspyynnössä on esitettävä vähin-tään sellaiset hankintasopimuksen ehdot,

joilla on merkitystä tarjouksen sisällölle ja erityisesti hinnoittelulle. Toisaalta tarjo-ukset, jotka eivät vastaa tarjouspyyntöä, suljetaan tavallisesti tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön sopimusehtoihin ei voida tehdä sopimusneuvotteluissa olen-naisia muutoksia, mutta täsmennykset ja korjaukset ovat mahdollisia. Myös avoinna olevista seikoista voidaan neuvotella ja so-pia. Avoimina asioina ei voida kuitenkaan pitää tarjouksessa ilmoitettuja varaumia tai muita tarjouspyynnöstä poikkeavia ehtoja. Tällaiset tarjoukset on yleensä hylättävä. On hyvä huomata, että yleiset sopimuseh-tokokoelmat, kuten esimerkiksi JYSE-ehdot eivät tule hankintasopimuksen osaksi, ellei niihin ole tarjouspyynnössä nimenomai-sesti viitattu.

Hankintasopimuksen osapuolet voivat haluta jostain syystä muuttaa sopimuseh-toja kesken sopimuskauden. Pääsääntöi-sesti ehtoja ei voida mennä muuttamaan. Olennaisten muutosten osalta hankinta-yksiköllä voi olla velvollisuus kilpailuttaa hankinta uudelleen. Erityisesti hankinnan kohteen laajentamisen, hintamuutosten tai sopimuskauden jatkamisen yhteydessä nousee tavallisesti esille uudelleenkilpailut-tamisvelvollisuus. Toisaalta mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan varautua etu-käteen jo tarjouspyynnössä, esimerkiksi kirjaamalla ehdot hinnanmuutosmekanis-mista tai lisähankintaoikeudesta.

Tiina Toivonen

14

5 • 2010

3. Yritystoiminnan ABC

Miten tienvarsimainokselle haetaan poikkeuslupaa?Suomen Yrittäjät on lähes vuoden verran neuvotellut Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa tienvarsimainonnan poikkeuslupakäytännön saamisesta aikaisempaa joustavammaksi. Viime kuukausina myönteiset lupapäätökset ovat selvästi kasvaneet aikaisemmasta.

Koska kyseessä on kuitenkin poikkeuslupa, eivät kaikki hakijat voi saada edelleenkään myönteistä päätöstä hakemukselleen. Esi-merkiksi taajamassa sijaitseville yrityksille myönnetään harvoin poikkeuslupa.

Tienvarsimainonta on lain mukaan pää-sääntöisesti kiellettyä. Mainokselle voidaan kuitenkin saada poikkeuslupa, jos mainos-ta on pidettävä liikenteen opastuksen tai matkailun tai muusta sellaisesta syystä tarpeellisena. Muuna sellaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi yrityksen sijain-tia haja-asutusalueella tai alueen äkillistä rakennemuutosta. Yhtenä tekijänä poik-keuslupaharkinnassa on otettava huomi-oon myös mainonnan merkitys paikallisille yrityksille.

Poikkeuslupaharkinta on kokonaishar-kintaa, jossa otetaan tarpeellisuusnäkö-kohtien lisäksi huomioon liikenneturvalli-suus, mainoksen soveltuminen ympäris-töön sekä kunkin maantien liikenteellinen merkitys. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan sitä, että Eurooppa- ja TEN-tieverkolla tien-varsimainonnan poikkeuslupaharkinnassa voidaan käyttää liikenteellisistä syistä kriit-tisempää arviointia kuin muulla tieverkolla.

Poikkeuslupamenettelyn uudet linjaukset

Lupaviranomainen pyytää lähtökohtaisesti alueen kunnalta lausuntoa mainoslupa-asiasta. Jotta lausunnolle voitaisiin antaa lupaharkinnassa painoarvoa, on mainok-

sen tarpeellisuus perusteltava yrittäjän hakemuksen lisäksi myös kunnan lausun-nossa. Asian saattamisessa kunnan viran-haltijoiden tietoon on keskeinen rooli myös alueen ja paikallistason yrittäjäjärjestöillä.

Liikennevirasto on laatimassa uutta tienvarsimainontaohjettaan, jonka on tarkoitus valmistua tämän vuoden aika-na. Uusia toimintaperiaatteita kuitenkin jo noudatetaan poikkeuslupaharkinnassa. Näin ollen aikaisemmin kielteisen päätök-sen saanut yrittäjä voi hakea uutta poik-keuslupaa uudistettuihin lupaperiaatteisiin nojautuen. Jos mainoksella ei ole lupaa, Pirkanmaan ELY-keskus lähettää mainok-sesta poistokehotuksen.

Mainoksen sijoittamiselle tulee saada maanomistajan lupa. Poikkeuslupaa ei tarvitse hakea, jos kyseessä on tilapäisistä kokous-, tiedotus- tai huvitilaisuuksista taikka vaaleja koskevasta ilmoittelusta. Kielto ei koske myöskään rakennuksessa tai sen läheisyydessä tapahtuvaa ilmoitte-lua paikalla harjoitettavasta toiminnasta.

Ennen luvan hakemista yrittäjän on hy-vä tutustua luvan saamisen perusteisiin. Pirkanmaan ELY-keskuksen asiakaspalveli-jat neuvovat kaikissa mainontaan liittyvissä asioissa.

Poikkeuslupaa haetaan asemakaava-alueen ulkopuolelle sijoitettavalle mainos-taululle Pirkanmaan ELY-keskukselta. Jos olet sijoittamassa mainoksen asemakaava-alueelle, lupaviranomaisena toimii kunta. Ole silloin yhteydessä alueen kunnan vi-ranomaisiin.

Poikkeuslupaa haetaan postitse tai sähköpostitse vapaamuotoisella hake-muksella, jonka liitteenä on ainakin oltava kuva mainoksesta, asemapiirros, kartta ja maanomistajan lupa mainoksen sijoittami-seen. On erityisen tärkeää, että mainoksen tarpeellisuus yrittäjälle, alueen elinkeinolle tai tienkäyttäjille, tuodaan hakemuksessa perustellusti esille. Luvan käsittely kestää noin kaksi kuukautta. Käsittelyaikaan vai-kuttaa muun muassa kunnalta pyydetyn lausunnon käsittelyaika.

Päätös on maksullinen, ja se voi sisäl-tää mainonnan sijoittamista tai ulkoasua koskevia ehtoja. Poikkeuslupa on määrä-aikainen ja maksaa 307 euroa. Jos päätös on hakijalle kielteinen, tältä veloitetaan ainoastaan käsittelymaksu 22 euroa.

Lisätietoja: Yrittäjä voi soittaa asiasta Pir-kanmaan ELY-keskuksen asiakaspalvelu-keskukseen numeroon 0206 90300 tai Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun nu-meroon (09) 229 221. Myös liikenneviras-ton internetsivuilla www.liikennevirasto.fi on lisätietoa poikkeusluvan edellytyksistä.

Tiina Toivonen

15

5 • 2010

3. Yritystoiminnan ABC

ICT-yrityksille opas Kiinan markkinoiden hyödyntämiseenKiina on noussut nopeasti maailman suurimpien talouksien joukkoon. Kiinan markkinat tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille, mutta vaativat syvällistä perehtymistä ja paikallisten tapojen tuntemista.

Harvalla yrityksellä on varaa jättää huo-mioimatta Kiinan asema maailman ta-loudessa, vaikka suoraa yhteyttä sinne ei olisikaan. Kiinan bruttokansantuote on kasvanut ennätyksellisen nopeasti ja sen tekemiset vaikuttavat voimakkaasti globaa-liin talouteen. Maan hallitus on investoinut voimakkaasti tutkimukseen sekä innovaa-tiotoimintaan.

Modernissa bisneksessä yritysten on huomioitava perinteisten USA:n, Japanin ja EU:n lisäksi muun muassa Kiina ja In-tia. Niiden mahdollisuuksien ja riskien etukäteiskartoitus on elinehto menestyk-sekkäälle liiketoiminnalle.

Tekesin Verso – Vertical Software So-lutions -ohjelma tilasi keväällä Finprolta selvityksen (China Runway: Guide for ICT companies) Kiinan jättimäisten markkinoi-den yksityiskohdista, jotka suomalaisten

yritysten tulee tietää. Selvitys perustuu Tekesin ja Finpron henkilöstön tietotai-toon, kokemuksiin ja haastatteluihin. Sen tarkoituksena on antaa yleiskuva Kiinan taloudesta ja erityisesti sen innovaatioe-kosysteemistä.

Liiketoimintamahdollisuuksia on kartoi-tettu muun muassa sulautettujen ohjelmis-tojen, tietoliikennetuotteiden ja palvelujen sekä digitaalisen median osalta.

Lisätietoja: www.tekes.fi

16

5 • 2010

4. Yrittäjä ihmisenä

YEL-työtulo määrittää yrittäjän lakisääteisen sosiaaliturvan tasonYrittäjät eivät tiedä tarpeeksi omasta sosiaaliturvastaan. Suomen Yrittäjien tekemän jäsenkyselyn mukaan erityisen paljon tietoa kaivataan sairausajan etuuksista sekä työttömyysvakuuttamisesta ja työterveyshuollosta. Tämä artikkeli on muistutus jäsenille yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesta vakuutuksesta ja YEL-työtulon tason laajasta vaikutuksesta yrittäjän sosiaaliturvaan.

YRITTÄJÄN SOSIAALITURVA, OSA 1

Suomen Yrittäjien sosiaaliturvakyselyssä tarkasteltiin mm. sitä, miten yrittäjät ovat vakuuttaneet itsensä mahdollisten elämän-muutosten osalta liittyen mm. sairastumi-seen, vanhemmuuteen ja työttömyyteen.

YEL:n mukaan Suomessa asuvan ja toimivan yrittäjän on vakuutettava itsensä vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. YEL-vakuutuksen perusteella yrit-täjälle maksetaan mm. vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, osa-aika-eläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja työttö-myyseläkettä. Vakuutukseen sisältyy myös perhe-eläke. YEL-vakuutusta tehtäessä vah-vistetun yrittäjän vuosittaisen työtulon taso vaikuttaa eläkkeiden lisäksi laajalti yrittäjän sosiaaliturvan tasoon.

YEL:ssä yrittäjänä pidetään liikkeen- tai ammatinharjoittajaa, avoimen yhtiön yhtiömiestä, kommandiittiyhtiön vas-tuunalaista yhtiömiestä sekä osakeyhtiön johtavassa asemassa olevaa enemmistö-osakasta. Yrityksessä työskentelevä 18-68 –vuotias yrittäjä on velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen, kun yritystoimintaa har-joitetaan vähintään neljä kuukautta ja yrit-täjän työtulo ylittää vuosittain vahvistetun työtulon (6 775,60 €/2010) eikä yrittäjän ansiotulo kuulu minkään muun eläkelain piiriin. Yrittäjän vuotuinen työtulo voi vuon-na 2010 olla korkeintaan 153 875 euroa.

Yhä useampi YEL:n piiriin

YEL:n yrittäjäkäsite muuttuu vuoden 2011 alussa. Jatkossa yrittäjästatuksen täyttymi-seen riittää osakeyhtiön johtavassa ase-massa olevien henkilöiden osalta yli 30 %:n omistusosuus osakkeista aiemman yli 50 %:n sijaan.

Lain siirtymäsäännös helpottaa aiem-min työntekijän eläkevakuutuslain vakuut-tamisvelvollisuuden piirissä tai kokonaan vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolella olleiden henkilöiden siirtymistä YEL:iin.

▪ TyEL:n mukaan vakuutettu henkilö on velvollinen ottamaan YEL:n mukaisen vakuutuksen siten, että vakuutus al-kaa viimeistään 1.1.2014. Käytännös-sä tämä tarkoittaa sitä, että tällaisen henkilön täytyy vaihtaa työntekijän elä-kevakuutus yrittäjän eläkevakuutuk-seen viimeistään 30.6.2014.

▪ Mikäli henkilö ei ole lain voimaan tul-lessa ollut velvollinen vakuuttamaan itseään minkään eläkelain mukaan, hän on velvollinen ottamaan YEL:n mukaisen vakuutuksen siten, että va-kuutus alkaa viimeistään 1.1.2011. Käy-tännössä tämä tarkoittaa sitä, että täl-laisen henkilön täytyy ottaa yrittäjän eläkevakuutus viimeistään 30.6.2011.

Yrittäjän työtulo?

YEL-vakuutus otetaan eläkevakuutusyh-tiöstä. Vakuutusta tehtäessä määritetään yrittäjän vuotuinen työtulo, jonka perus-teella yrittäjän YEL-vakuutusmaksu las-ketaan.

Alle 53-vuotiaan maksu vuonna 2010 on 21,2 % ja yli 53-vuotiaan maksu 22,4 % YEL-työtulosta. Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvä saa YEL-vakuutusmaksusta 25 %:n alennuksen neljän vuoden ajan. Yrittäjä voi kuitenkin jonakin vuonna maksaa suurem-paa YEL-vakuutusmaksua ja parantaa siten karttuvaa eläkettään. Lisävakuutusmaksu voi olla 10–100 prosenttia yrittäjälle las-ketusta vuotuisesta vakuutusmaksusta. Vastaavasti yrittäjä voi tietyissä rajoissa joustaa vuotuisesta vakuutusmaksusta 10–20 prosenttia alaspäin. Jousto ei vai-kuta vahvistetun työtulon määrään. Jousto koskee aina vain yhtä kalenterivuotta ker-rallaan ja saman kalenterivuoden aikana voi joustaa YEL-maksuissa vain kerran. Joustoa tulee hakea eläkevakuutusyhtiöltä sen kalenterivuoden aikana, jona joustoa vakuutusmaksuusi halutaan.

Myös YEL-työtulon muuttaminen on mahdollista ja tärkeääkin yritystoiminnan laajentuessa tai supistuessa. Muutosta ei kuitenkaan voi tehdä takautuvalle ajalle.

YEL-vakuutusmaksut ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia. YEL-vakuu-tus on henkilökohtainen ja se on otettava kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoimin-nan alkamisesta.

Työtulon määrittäminen oikealle tasolle heti yritystoiminnan alusta lähtien on tär-keä, koska YEL-vakuutuksen työtulon taso vaikuttaa esimerkiksi yrittäjän sairaus- ja vanhempainpäivärahan suuruuteen sekä työttömyysturvan tasoon, eikä ainoastaan yrittäjälle maksettavan eläkkeen määrään.

Suomen Yrittäjien asiantuntijat kerto-vat tulevissa YrittäjäInfon numeroissa tar-kemmin YEL-työtulon vaikutuksesta edellä mainittuihin sosiaalietuuksiin.

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p. (09) 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi

Hakupalvelut

Sähköpostiturvapalvelut

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustus-

ajankohdasta. Alennus matkoista jopa –50 %.

Hintatiedot, alennuskoodit ja on-line matkavaraukset yrit-tajat.fi-jäsensivuilta. Kerro reittimatkan varauksen yhtey-dessä tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 sekä yrityksesi nimi. Varaukset myös Viking Linen myyntipalve-lusta 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm).

Yrityskäyttöön jäsenyrityksille ryhmä- ja kokousmatkoista 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset: ryhmä- ja kokous-asiakkaat p. 010 804 123. Kerro varatessa Suomen Yrittäji-en asiakasnumero 38754. www.tallinksilja.com

Jäsenyrittäjien yksityiskäyttöön tarkoitetuissa matkoissa pääset Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Lisätietoja ja ohjeet rekisteröitymiseen Club One kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi -jäsensivujen kautta.Hintatiedot ja varaukset: Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu+aina pvm/mpm) www.clubone.fi.

Suomen Best Western -hotellit tarjoavat jäsenille 15 %:n alennuksen päivän par-haasta hinnasta. Jäsenetuhintaista ma-joitusta on saatavilla myös ketjun hotel-leissa Baltiassa ja Puolassa. Hintatiedot

ja varaukset: maksuton palvelunumero 08001 2010 Suo-men Yrittäjien asiakaskoodi 0135 9030 (online ja puhelin-varaukset), lisätietoja www.bestwestern.fi.

Jäsenille etuja majoituksesta kai-kissa Suomen Choice-hotelleis-sa. Suomen Yrittäjien jäsenyys

on mainittava varauksen yhteydessä ja jäsenkortti esitet-tävä sisäänkirjoittautumisen yhteydessä tai ilmoitettava asiakastunnus SYCH. Lisätietoja www.choicehotels.fi.

Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista Comfort Ho-tel Pilotti, Vantaa, p. (09) 329 48 00 tai hotel.pilotti@choicehotels.fi, Clarion Hotel Santa Claus, Rovaniemi, p. (016) 321 321 tai sales@hotelsantaclaus.fi, Quality Ho-tel Isovalkeinen, Kuopio, p. (017) 5396 100 tai sales@iso-valkeinen.com.

Suomen Asiakastieto Oy tar-joaa jäsenyrityksille jäsenetu-

vuosisopimusta. Rekisteröidy Suomen Asiakastiedon asiakkaaksi kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi. Rekisteröitymisen jälkeen saat sähköpos titse käyt-täjätunnukset palveluun. Suomen Yrittäjien jäsenil-le räätälöidyn palvelun vuosimaksu on 40 € + alv. Jäsenetu: henkilökohtainen käyttäjätunnus verkkopal-veluun ja käyttöoikeus kahteen räätälöityyn yritystie-toraporttiin.

Lisätietoja Asiakastiedon asiakaspalvelusta puhelimit-se 010 270 7200 (arkisin klo 8–16.30) tai yrittajat.fi -jä-sensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla.

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis.

alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä as-tioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuis-ta –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peri-tä korkoa eikä tilinhoitomaksua.

Jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluai-neista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapoh-jaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-au-tomaattiasemia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: Teboil-huoltamoilta, www.teboil.fi ja p. 020 470 0900.

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimushin-taan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Hintatarjous ja tilaukset p. 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset sähköpostilla tilaus-keskus@teboil.fi. Kerro tilatessasi Suomen Yrittäjien jä-sennumero ja että kyseessä on SY:n jäsenetu.

St1-yrityskortilla tehdyistä polttoai-neostoista alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,35 snt/litra (sis. alv). Li-

sätietoja ja yrityskorttihakemukset: St1-yritysluottokort-tihakemukset St1-asemilta tai www.st1.fi. Liitä hakemuk-seen kopio SY:n jäsenkortista. Lisätietoja: p. 0800 13770 tai sähköpostilla kortit@st1.fi. Ei laskutus- eikä tilinhoi-topalkkiota.

St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kertatoimituksen vähim-mäismäärä on 1 000 litraa. Kerro tilatessa Suomen Yrit-täjien jäsennumerosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu. Tilaukset 0800 166 266.

Neste Oil Yrityskortilla alen-nusta bensiinistä ja dieselis-

tä –2,5 snt/l (sis. alv). Alennus ei koske Neste Oil Ex-press -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti kelpaa kuitenkin maksuvälineenä myös Express -asemilla. Tilin-hoitomaksu: verkkolaskulla 1 €/kk, paperilasku 2,5 €/kk.Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi tai pyytää Neste Oil Asiakaspalvelusta, p. 010 458 8480 (ark. 8–17). Sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus.

euroShell yrityskortilla jäsenyrityksillealennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/litra (sis. alv). Alennus lasketaan ostohetkellä voimassaolevasta aseman myyntihinnasta ja huomioidaan kuukausi-

laskulla. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), lasku sähköpostilla pdf -muodossa tilinhoito-maksu on 0 €/kk. Alennus ei koske Shell express-ase-mia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16), www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse. Merkitse hakemuksen oike-aan alareunaan konserninumero R2130.

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)Shell Thermo lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliö-toimituksista alennus –2 snt /litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäis-määrä on 1 000 litraa. Ilmoita tilatessasi SY:n jäsennu-merosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu. Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n p. 0800 19292.

Fennian uudet jäsenedut tarjoavat rat-kaisuja yritystoiminnan sekä yrittä-jän perheen ja kodin vakuuttamiseen.

Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutus, jonka päiväkorvaus on 85 e sekä mahdollisuus lasivakuutuk-seen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 % alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 %. Uudet edut tulevat voimaan 1.1.2010 jälkeen alkaviin vakuutuksiin.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista osoit-teessa www.fennia.fi/suomenyrittajat tai Yrittäjäpalve-lun numerosta 010 802 290.

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoase-malla myöntää pysäköinnistä 15 % alennuk-sen normaalihinnoista. Lisätietoja: 24 h pu-helinpalvelu 010 2295 860, uusi osoite 1.4.

alkaen Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA. Katso myös uu-det ajo-ohjeet Lentoparkkiin kirjautumalla yrittajat.fi- verkkosivuille jäsennumerollasi.

Fonecta Finder on Suomen Yrit-täjien jäsenten käytössä veloituk-setta osana yrittajat.fi -verkkopal-

velua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Finder on maksutta käytös-säsi, kun kirjaudut yrittaja.fi -palveluun omalla jäsen-numerollasi.

Lisätietoja Fonectan asiakaspalvelu p. 020 692 999 (arkisin klo 9–16) tai finder@fonecta.com.

Sonera tarjoaa jäsenille matkapu-helut 0,0575 €/min (alv 0 %). Lisäk-si uuteen tai nykyistä suurempaan puhepakettiin 50 min/kk puheaikaa

veloituksetta paketin päälle. Uutena etuna mm. Sonera Multi-SIM -palvelu, kk-maksu 0 € 12 kk ajan. Nyt myös mo-nipuoliset edut tietoturvaan, korttimaksamiseen, etätyö-ratkaisuihin ja internetyhteyksiin. Jäsenetuna myös sähkö-postipalvelu, jolla pidät sähköpostit, kalenterin ja kontaktit aina mukana ja tallessa. Nämä palvelut ilman kytkentä-maksua sekä lisäksi ensimmäisen kuukauden käyttö veloi-tuksetta. Hyödynnä myös etusi neuvottelupalveluista!

Lue lisää jäseneduista www.sonera.fi/yrityksille tai puheli-mitse 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30).

D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille pal-veluidensa kuukausimaksuista jatku-van 20 %:n alennuksen. Kokonaisval-tainen ratkaisu roskapostin torjuntaan. Sähköpostiturvapalvelut torjuvat uhat ja

varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence pal-velu poistaa kokonaan ”roskapostikansioiden” käyt-tötarpeet tuoden asiakkaalle välitöntä kustannussääs-töä. Lisätietoja p. (09) 6231 418 tai www.d-fence.fi. Maksuton kokeilutilaus www.d-fence.fi/sytilaus.

Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuk-sen ja asiantuntijapalvelut so-

pimushintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on 50 000 kWh tai enemmän.

Sopimukset ja lisätietoja asiakaspalvelu p. 020 7414 110 tai sähköposti asiakaspalvelu@skapat.fi. Mainitse sopi-musta tehdessäsi, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu sekä jäsenyrityksen nimi ja jäsennumero.

Energiatodistus – energiaselvityksen yhteydessä asia-kas saa 10-vuotisen Energiatodistuksen sekä kirjallisen energiaselvityksen.

Polttoaineet ja lämmitysöljyt Laivamatkat

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut

Majoitus- ja kokouspalvelut

Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikista Suomessa tapahtuvista

www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuok-raushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja, mutta ei lisä-palveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että ky-seessä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä.

Lisätiedot ja varaukset www.europcar.fi tai varaukset@europcar.fi, Europcar varauspalvelu 0200 121 54

Vakuutukset

Luoton- ja riskienhallinta

Sähkö

Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna: Suomessa –12 %, Ruotsissa –5 %, Tans-kassa ja Norjassa –8 % alennuksen

Flex-hinnoista. Hinta on joustava ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava va-rausta tehtäessä SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjau-tumisen yhteydessä, www.scandichotels.fi. Hintatiedot ja varaukset: Scandic keskusvaraamo, p. 08000 6969.

Soliditet Finland tarjoaa jäse-nille luottotietoja jäsenetuhin-taan ilman vuosisopimusmak-sua (edun arvo 396 euroa). Jäsenedut: yritys- ja henkilö-

luottotietoraportit 20 % alennus ovh-hinnoista ja Ra-ting-todistus 20 % alennus. Yrittäjäalennus ja SY:n jä-sennumero mainittava tilausta tehtäessä.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto Soliditet Finland asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@bisnode.com tai puhelimitse (09) 7511 9100, www.soliditet.fi.

Hilton-hotelliketjut tarjoavat jäsenetuhin-taista majoitusta jäsenille. SY ja sopimus-numero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleihin: Kalastaja-torppa (09) 458 11, Strand (09) 393 51, Helsinki-Vantaa Airport (09) 732 20

jäsenedutwww.yrittajat.fi/jasenedut

Valtakunnalliset

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut

kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!

Jäsenille 20 % alennus normaalihintai-sista huonehinnoista ma–pe sekä Ra-vintola Arthurissa á la carte -hinnoista –10 %. Suomen Yrittäjien yrittäjäalen-

nus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitet-tävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisätietoja www.hotelarthur.fi. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelliin puhelin (09) 173 441 tai myyntipalvelu@hotelarthur.fi.

Autonvuokraus

Pysäköinti

Yhteistyössä

Yrittäjän Veroseminaari

Viking Line m/s Mariella, Helsinki–Tukholma–Helsinki

18.–20.11.

Torstai 18.11.11.00 Ilmoittautuminen Viking Line terminaalin 1. kerros, Katajanokka, Helsinki

11.15 Kahvi ja hedelmätarjoilu

12.00 Ajankohtaista verotuksessa ja tulevaisuuden näkymiä Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Suomen Yrittäjien painotukset talouspolitiikassa Johtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät

Verolakien muutokset vakuutusmarkkinoiden kannalta Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia

13.15 Mitä mahdollinen verouudistus merkitsee yrittäjälle ja miten muutoksiin voi varautua? KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy

14.15 Buffet-lounas

Hytteihin majoittuminen

15.15 Tilintarkastajan havaintoja pk-yritysten tilintarkastuksissa – missä on parannettavaa? Professori Markku Koskela, Helsingin yliopisto

16.30 Muutoksia tilinpäätöstä koskevissa vaatimuksissa Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori Jarmo Leppiniemi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

17.30 Pitkäaikaissäästämiseen liittyvä verotus Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

18.15 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin

21.00 À la carte illallinen

Sepp

o Rinta

Tim

o Lin

dholm

Jyrk

i K

atainen

Seminaarin puheenjohtajana toimii professori Jarmo Leppiniemi

Perjantai 19.11.7.00 Aamiainen

9.40 Laiva saapuu Tukholmaan

13.30 Kahvi ja välipala

14.00 Harmaan talouden ilmenemismuodot ja valvontakeinot KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

15.00 Uusin vero-oikeuskäytäntö OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst&Young

16.00 Kahvi ja hedelmätarjoilu

16.30 Verorikos, veropetos, ilmenemismuotoja ja oikeuskäytäntöä Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

(16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

17.15 Ajankohtaista arvonlisäverotuksessa Varatuomari Mika Kallio, KPMG Oy Ab

18.15 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin

19.45 Seminaarin päätös ja cocktails

20.00 Buffet-illallinen

Lauantai 20.11.8.00 Aamiainen9.55 Laiva saapuu Helsinkiin

OsallistumismaksuJäsenhinta:420 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 480 € /hlö 1-hengen sisähytissä ja 512 € /hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Normaalihinta:580 € /hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 640 € /hlö 1-hengen sisähytissä ja 672 € /hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat.

Ilmoittautuminen 4.11.2010 mennessä: www.yrittajat.fi/koulutus, kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99/Härkönen.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita majoitusvaihtoehto, syntymävuosi ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Julkaisija:

Suomen YrittäjätPL 99900101 Helsinkipuhelin (09) 229 221faksi (09) 2292 2980toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi