”Varför en bekännelse – vi har ju Bibeln?” av prof. Ingemar Öberg, Luleå”Det är i sökandet efter det autentiska kristna evangeliet och i värnet mot det som är en- sidigt, halvsant eller direkt falskt, som kyrkans bekännelse vuxit fram och har sin grundläg- gande funktion. Det är helt en- kelt nödvändigt, att de subjektiva eller tillfälliga tolkningarna får ett korrektiv. Och här kommer som jag ser det bekännelsen in. Bekännelsen hör samman med kyrkans månhet om att rätt förstå det apostoliska evangeliet, d.v.s. det som församlingen, dess lärare, undervisning etc., skall proklamera och är bundna till. Det är endast genom att ut- trycka den apostoliska sanningen och evangelium, som bekännelsen har sin legitimation. Och det är därför som Skriften och bekännelsen är hänvisade till varandra. Evangelium ges genom Skriften, och bekännelsen samlar och vittnar om detta evangelium. Skriften allena är källa och yttersta norm för den sanna bekännelsen. Å andra sidan har arbetet med bibeltexterna en vägvisare i bekännelsens summering av kyrkans tro. I denna helhetssyn tas bekännelsen på allvar som hjälp vid skriftförståelsen, sam- tidig som bekännelsen är ställd under Skriften och från tid till tid prövas inför Skriften ... Bekännelse och Bibel står här i när- maste förbindelse med varan- dra. De är båda bärare av det apostoliska evangeliet. De sam- lar det som kyrkan från tid till tid skall bära fram till världen... Bekännelsen samlar och bety- gar det bärande i kristen tro. Bibeln är i sig själv nog, kunde man säga, men för människans skull och för att hon skall se Bi- belns ärende klart, behövs bekännelsens hjälp. Bibeln är i sig klar, men människan ser inte alltid klart. Här är bekännelsen en god vägledare in i Skriftens ord.” (Från SLEF:s hemsidor)

Muutama valikoitu tilaisuus kalenteristani

Tänä keväänä olen käynyt Närvilässä pitämässä nuortenillan sekä samalla reissulla teemaillan aiheesta Seurakunta. Ilta oli mielenkiintoinen myös puhujan kannalta sillä illan keskusteluosuudessa nousi esiin monenlaisia kysymyksiä. Tässä muutama kysymys:- Miten suhtautua vapaisiin suuntiin, kun kokee heidän

kanssaan hengellistä yhteyttä? Tämä kysymys oli vaikea, mutta vastauksessa kerroin omasta toiminnastani tällaisissa tilanteissa. Periaatteenani on ollut olla yhteydessä niiden kanssa, joiden kanssa oppi ja tunnustus on yhteinen. Helluntailaiset jms. eivät hyväksy meidän luterilaista oppiamme, eivätkä hyväksy meitä edes kastettuina kristittyinä. Loppupeleissä he aina ottavat esille aikuiskasteemme, joka meille merkitsee ensimmäisen kasteen mitätöimistä. Sellaisesta “yhteydestä” puuttuu olennaisia raamatullisia hengellisen elämän peruskiviä. Yksittäisinä kristittyinä voin olla heidän kanssaan ja olla heille ystävällinen ja rukoillakin heidän puolestaan ja kanssaan, mutta emme voi hyväksyä heidän epäraamatullista oppiaan.

- Voiko sitten vapaaissa suunnissa pelastua? Ihminen pelastuu yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden. Joka heidän opetuksestaan huolimatta uskoo yksin Kristuksen veriansion tähden pelastuvansa, on pelastettu “onnellisen epäjohdonmukaisuuden” tähden. Hän uskoo oikein, vaikka hänen seurakunnassaan kuulee paljon väärää ja ihmistekoista opetusta. Opetamme heille kuitenkin, miten Raamattu oikeasti opettaa ja kehotamme heitä uskomaan yhdessä meidän kanssamme.

- Mikä on minimioppi, joka papilla tulisi olla, että häntä voisi käydä kuulemassa? Kysymyksen taustalla on viimeaikaiset kirkolliset taistelut homokysymyksestä ja naispappeuskysymyksestä. Eli haittaako, esim. jos pappi kannattaa mm. homosuhteita? Tähän vastasin, että

kristitty kilvoittelee aina tehdä Jumalan tahdon mukaan. Jumala tahtoo meiltä kokonaista kuuliaisuutta, ei minimikuuliaisuutta. Jos pappi on langennut julkisyntiin hyväksymällä avoimesti homosuhteet, on parempi mennä vain sellaisten pappien saarnavuoroilla, jotka pysyvät sanassa ja tunnustuksessa, “kavahtakaa vääriä profeettoja”. Jumalalla ei ole “pieniä kysymyksiä”. Para t i i s i ssak in as ia o l i tekona p ien i , mut ta merkitykseltään suuri. Sama on kaiken kanssa, mitä Raamattu sanoo. Pyhä Henki ei opeta meitä turhaan ja turhista asioista.

Ilta oli antoisa myös itselleni. Jumala sai puhua ja rohkaista meitä kaikkia sanansa kautta.

Venäjällä kävin myös. Pidimme Ahti-veljen kanssa jumalanpalvelukset Jaamassa ja Kupanitsassa. Toisessa pidimme myös katekismusopetuksen. Lauantaina v ie ra i l imme Las tenkod issa ja p id imme s ie l l ä Raamattutunnin. Aikuisia kohtasimme lauantaina Jaaman kirkolla. Palaan Toukokuussa Venäjälle vielä bussiryhmän mukana.

Ylivieskassa olin pääsiäisseuroissa. Siellä oli muutama puhe ja yksi jumalanpalvelussaarna. Nuoria oli mukavasti myös kokoon tunu t S i l t a l an rukoushuonee l l e . Rukoushuoneille on tärkeää pitää tiivis yhteys nuoriin uskoviin, että heille olisi helppo tulla seuroihin ja säilyisi halu tulla. He tarvitsevat tukea, kuten me kaikki.

Etelänmatkalla kävin Ryttylässä Idäntyönpäivillä ja Turun kevätseuroissa. Paavalin synodin kirkkopäivät olivat Helsingissä palmusunnuntaina.

Kaiken tämän lisäksi on ollut useita LFF johtokunnan kokouksia ja vuosikokous sekä Venäjän työn järjestelyä. Saarna Karttaa kirjoitan ja taitan viikottain.

Jumalan Rauhalla, Vesa Pöyhtäri

Ystäväkirje 2/ 2011

SIPERIAN TYÖ

LFF on päättänyt tukea Siperian rovastikunnan Karatuzan aluetta esirukouksin ja taloudellisesti. Karatuzan seurakuntaa hoitaa juuri papiksi vihitty Vitali Lutzakov, joka on itse lähtöisin Baikalin järjen takaa. Voit katsoa videon heidän työstään ohjelmassa Vremja tserkvi, osoitteessa http://www.tv7.fi/vod/player.html?id=14707&translation=FI .

Jos vietät 50-, 60-v jne. syntymäpäiviä niin voit tukea esimerkiksi Siperian työtä LFF.n kautta. Allekirjoittaneelta saat tilinumerot ja tarpeelliset tiedot asian järjestämiseksi. Tarve on suuri ja pienikin avustus one Siperian köyhässä rovastikunnassa suuri

LFF:llä ja rauhansanalaisilla on hyvä luottamus ja yhteys Siperian rovastiin Juha Saareen sekä muihin alueen työntekijöihin.

Kuvia Siperiasta

Vitali asetetaan paimenvirkaan. Vihkijänä piispa Aarre, avustaja Juha Saari.

Karatuzaan siirrettävä kirkko. Tähän 30 km siirtoprojektiin kerätään varoja parʼaikaa. Osallistu sinäkin.

Veli ja sisar Herrassa

Jatkathan Vesa työn tukemista kirkossamme sekä rauhansanalaisen lestadiolaisuuden piirissä suomen- ja ruotsinkielisellä alueella. Kutsu mukaan myös uusia tukijoita. Haasteet ovat suurentuneet.

Työalue on laajentunut Suomesta ja Lähi-Venäjältä aina Siperiaan asti. Siperiassa Vesa ei vieraile fyysisesti kuin harvoin, mutta kotimaan työ tarviitsee sinun tukeasi.

Maksun saaja: LFF rf. / Pöyhtärin tukiryhmäTilinro. 106530-223499 Viite: 13Anna pankin hoitaa kuukausimaksusi— tee maksusopimus Vesa tukiryhmä

Esirukouslista-Kirkkomme ja sen herätysliikkeet-rauhansanalaisuus-Siperian Karatuzan alueen pappi, hänen perheensä ja seurakuntansa-Anatoli-pappi perheineen ja seurakuntineen Jaamassa.-Kesän isotseurat, ettei vihollinen voisi hajottaa epäraamatullisella opetuksella.-rippikoulu-nuorten hengellinen kasvu-opetus- ja saarnatilaisuuteni sekä työni herätysliikkeessä ja kirkossa.