12 4 2 · tävät jakelukanavat oikeille markkinoille. on itsestään selvää, että tarvitaan...
TRANSCRIPT
Keitele Forest Oy:n asiakaslehti • Nro 2/2015
YHTEISTYÖ- KUMPPANEIDEN KANSSA JAHDISSA
PUU-MARKKINA-BAROMETRI
RUUSKANEN RAUHOITTUU LUONNON HELMASSA12 24
Metsähallitus on alan yritysten tärkeä kumppani
Heikki Kääriäinen:
www.keitelegroup.fi
POHJANMAA: mäntytukki mäntypikkutukki
kuusitukki kuusipikkutukki
koivutukki
havukuitupuu
koivukuitupuu
POHJOIS-SUOMI:
mäntytukki mäntypikkutukki
kuusitukki
havukuitupuu
koivukuitupuu
KESKI-SUOMI JA POHJOIS-SAVO:mäntytukki mäntypikkutukki
kuusitukki kuusipikkutukki
koivutukki
havukuitupuu
koivukuitupuu
iimeisten kuukausien aikana on saatu hyviä uutisia met-
säsektorilta. Äänekoskelle rakennetaan uusi biotuote-
tehdas, jonka selkärangan muodostaa maailman suurin
sellutehdas. Investointiuutinen on iso asia koko Suo-
men taloudelle. Investointi on koko teollisen Suomen
historiassa suurimpia ja sen vaikutukset tuntuvat aina
Kainuun metsissä saakka.
Samaan aikaan muilla tehdaspaikkakunnilla on tehty tuotantolinjojen
muutoksia ja investointeja olemassa oleviin laitoksiin, joilla on poistettu pul-
lonkauloja ja lisätty tuotantoa. Markkinasellun hyvä maailmanmarkkinahin-
ta on siivittänyt metsäteollisuuden tuloksia odotuksia paremmalle tasolle.
Tehdyt investointipäätökset kasvattavat kuidun käyttöä todella merkit-
tävästi ja sen seurauksena myös sahapuuta tulee markkinaan entistä suu-
rempia määriä. Sahojen pitää pystyä lisäämään tuotantoaan ja kantamaan
oma kortensa kekoon metsäsektorin osana. Yleisellä tasolla tarkasteltuna
sahaaminen voi lisääntyä vain, jos perustuotannon kilpailukyky on kunnos-
sa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pitää olla riittävästi kysyntää ja
toiminnan pitää olla kannattavaa.
Maailman havusahatavaramarkkina on kooltaan yli 300 miljoonaa kuu-
tiometriä. Suomen tuotanto on tällä hetkellä noin 10 miljoonaa kuutiometriä
ja potentiaalia olisi kasvattaa tuotanto ilman merkittäviä uusinvestointeja
jopa 15 miljoonaan kuutiometriin. Kyse onkin enemmän siitä, miten suo-
malainen sahatavara ja puutuotteet pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa.
Tarvitaan tuotannon tehokkuutta, toimiva liiketoimintastrategia ja riit-
tävät jakelukanavat oikeille markkinoille. On itsestään selvää, että tarvitaan
myös toimivat puumarkkinat, jotka seuraavat maailman markkinoiden liik-
keitä ja että puuta on riittävästi tarjolla. Kansallisella tasolla tarvitaan yrit-
tämistä tukeva ilmapiiri ja valtiovallan suunnalta tarvitaan päätöksiä, jotka
parantavat puutuoteteollisuuden kilpailukykyä.
Keitele Group on omalta osaltaan tehnyt mittavia investointeja
pitääkseen kilpailukykyä yllä. Uudet laitoksemme Kemijärvellä
ovat lähteneet hyvin käyntiin ja JAS-sertifioidun liimapuun tuo-
tanto on käynnistynyt syksyn aikana.
Perussahatavaran haasteellisesta markkinatilanteesta huolimat-
ta tuotanto on pyörinyt normaalisti Kemijärven lisäksi myös Keiteleel-
lä ja Alajärvellä. Kova työ ja jalostukseen panostaminen kantaa hedel-
mää erityisesti haasteellisessa markkinassa. Sahatavaran tuotantomme
on kaksinkertaistunut viiden vuoden aikana ja Aurorazai-puutuotteet ovat
vakiinnuttaneet paikkansa päämarkkinallamme Aasiassa.
Matti Kylävainio
PÄÄKIRJOITUS
SISÄLTÖ
PUUMARKKINABAROMETRI
PUUTA RIITTÄÄ ERILAISIIN KÄYTTÖKOHTEISIIN
KOTALAHDESSA KASVAA KELPO KUUSIKKOJA
LANKUT PAKETTIIN JA PAKETIT LIIKKEELLE
HANKINTA-ALUEET, HANKINTAESIMIEHET JA VASTUUALUEET
RUUSKANEN RAUHOITTUU LUONNON HELMASSA
YHTEISTYÖ- KUMPPANEIDEN KANSSA JAHDISSA
4
6
9
15
1016
191712
METSÄHALLITUS ON ALAN YRITYSTEN TÄRKEÄ KUMPPANI
MONITAITOINEN SÄHKÖASIANTUNTIJA
• Julkaisija: Keitele Group • Päätoimittaja: Matti Kylävainio • Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki Hintikka (ulkoasu)• Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy • Paino: Grano, 2015
Keitele Forest aloittaa puumarkkinabarometrin
julkaisun omassa lehdessään pitääkseen met-
sänomistajat mahdollisimman hyvin informoi-
tuina puukauppatilanteesta ja yhtiön ostotoi-
minnasta.
Lehden ilmestyessä talvi tekee tuloaan. Mikäli tal-vi on pitkä ja korjuukeleiltään suotuisa, Keitele Fo-restilla on hyvät mahdollisuudet ostaa leimikoita vielä tämän talven korjuuseen. Tukkipuun käyttä-jänä meitä kiinnostavat ensisijaisesti kaikki tukki-valtaiset leimikot. Kuitupuuharvennusten menekin odotetaan merkittävästi parantuvan, kun suunnit-teilla olevat sellutehdasinvestoinnit valmistuvat. Jo parin vuoden päästä arvioidaan kuitupuutarpeen kasvavan lähes 10 milj. m3 vuodessa.
Koska toimimme maantieteellisesti laajalla alueella ja kaikki kolme sahaamme ovat erikois-tuneet tuotannossaan, myös ostotarpeemme vaih-televat jonkin verran alueellisesti. Keski-Suomessa ja Savossa on nyt kysytyintä kuusitukkileimikot tämän talven korjuuseen.
Metsänomistajan kannattaa aina ottaa yhteyttä paikalliseen hankintaesimieheemme puukauppo-ja suunnitellessaan. Hankintaesimiesten yhteystie-dot ja vastuualueet löytyvät tämän lehden sivuilta 18–19 ja osoitteesta www.keitelegroup.fi.
Kesäkorjuukelpoiset päätehakkuut
Kesäkorjuukelpoiset tukkivaltaiset harvennushakkuut
Kesäkorjuukelpoiset kuituharvennukset
Talvella korjattavat päätehakkuut
Talvella korjattavat harvennushakkuut
= erinomainen kysyntä
= hyvä kysyntä
= heikko kysyntä
SUOMI ELÄÄ METSISTÄÄN
Keitele Groupin sahatavaran tuotanto on kaksinkertaistunut viiden vuoden aikana.
METSÄNHOITAJILLE TARJOLLA MONIPUOLISIA TYÖTEHTÄVIÄ
2 3
Yhteistyö- kumppaneiden kanssa jahdissaSaksanseisoja jähmettyy piilossa olevan peltopyyn edessä. Molemmat ovat täysin paikoillaan. Vasta ohjaansa komennosta koira etenee ja nostaa linnun lentoon. Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla on menossa syksyinen jännitysnäytelmä.
Lokakuinen aamu Seinäjoen Kitinojan laajojen ja tasaisten pelto-jen yllä valkenee hieman pilvisenä, ja tuulta on sopivasti. Sadetta ei ole luvassa ja lämpöä on vielä kohtalaisen mukavasti, joten sää näyttää erinomaiselta kanalintukoirien työskentelyä varten. Ete-läpohjalainen maisema on jo melko ruskeanharmaa, syksyn mui-ta värejä ei puissa tai maassa juuri enää ole.
Koirat ja niiden ohjaajat ovat heränneet aamulla kohtalaisen aikaisin, jotta päivä voitaisiin käyttää tehokkaasti. Ei nyt ihan ku-kon- eikä fasaaninlaulun aikaan, mutta kuitenkin niin, että maas-toon ehditään hyvissä ajoin ja päivän kulku voidaan suunnitella harkitusti.
Koira vaatii koulutustaSovittuun paikkaa kokoontuu yksittäisten koirien omistajia ja met-sämiehiä sekä vihtiläisen Kennel Meracus’n Helena Behm ja Ant-ti Raappana koirineen.
Saksanseisoja, lyhytkarvainen tai karkeakarvainen, on tänään valttia, se on hyvä seisova lintukoira ja lisäksi varsin monikäyt-töinen muuhunkin metsästykseen. Rotu ”kykenee monipuoliseen työskentelyyn sekä viettiominaisuuksiensa että anatomisten omi-naisuuksiensa puolesta”, kuten sen määritelmä kuuluu.
Saksanseisoja pitää kouluttaa pennusta lähtien kaksi-kolme vuotta huolellisesti ja kärsivällisesti, jotta siitä saa hyvän kump-panin monipuoliseen metsästykseen.
Päivän tavoitteena on kouluttaa koiria seisomaan lintuja ja aja-maan ne käskystä lentoon. Toinen tavoite on reippailla päivä ul-koilmassa hyvässä seurassa ja taidolla sekä hyvällä onnella saa-da myös saalista.
Peltopyitä ja fasaanejaSeinäjoen tienoilla on paljon tasaista peltomaata, jonka avo-ojis-sa kasvaa heinää ja pieniä pensaita. Maasto on ihanteellista pel-topyiden ja fasaanien elinpiiriä. Jos täällä saa pyyn, se pitääkin laittaa pivoon, sillä oksia ei täällä näy kuin kaukana horisontissa näkyvissä puissa.
Matti Kylävainio on kokenut koiraharrastaja ja lintumetsällä kävijä. Tässä saaliiksi on saatu fasaani.
4 5
Metsähallitus on alan yritysten tärkeä kumppani – On ollut mahtavaa seurata, miten kehitys-
myönteinen yhtiö on hionut eri toimintojaan yhä
sujuvammiksi prosesseiksi. Yhtiötä voidaan pitää
tässä mielessä tienraivaajana. Keitele Forest on
myös vaativa asiakas, joka haastaa puun toimitta-
jan kehittämään omiakin toimintojaan. Näin koko
ala menee eteenpäin, Kääriäinen huomauttaa.
Perinteisiä ja uusia tuotteitaHeikki Kääriäinen on ollut metsäalalla yli 30 vuot-
ta. Sinä aikana alalla on nähty niin nousua kuin las-
kukautta.
Perinteiset metsäteollisuuden tuotteet, kuten
sellu ja sahatavara, ovat markkinoilla edelleen vah-
voilla, mutta samalla myös uudet biotaloustuot-
teet ovat vähitellen tulossa.
– Metsät tuovat Suomelle vaurautta jatkossa-
kin, joten puulla pitää olla markkinat ja kysyntää.
Kaikki puunkäytön lisääminen on Suomelle hyväk-
si, ja hakkuita on varaa vielä lisätä. Kaikesta tuote-
kehityksestä huolimatta tukkipuu pitää kuitenkin
edelleen sahata tukkina eikä käyttää sitä mihin-
kään vähemmän sopivaan tuotantoon, Kääriäi-
nen korostaa. n
Suomen luontainen peltopyykanta on hyvin vähäinen joitakin Uudenmaan ja Kymenlaakson pieniä parvia lukuun ottamatta. Kan-ta on romahtanut lintujen elinympäristön muututtua voimakkaasti.
Tehomaatalous suosii salaojitettuja tasamaita, joissa ei ole suo-jaa linnuille supeja, kettuja ja haukkoja vastaan ja rikkaruohomyrk-kyjen käyttö tuhoaa linnun pääasiallisia ravintokasveja, kuten jau-hosavikkaa ja pillikettä.
Jukka Mäkelä paikallisesta Game Bird -yrityksestä on kuiten-kin miettinyt asian vähän toisin.
Mäkelä kasvattaa vuosittain noin 5 000 fasaania ja 500 pelto-pyytä. Lintujen munat haudotetaan 24 vuorokautta ja heinäkuun loppupuolella, kun linnut ovat noin kahdeksanviikkoisia, osa niistä päästää luontoon pelloille. Siellä ne pärjäävät luontaisella ravinnol-laan, kuten kasvien siemenillä ja viljanjyvillä.
Mäkelä on metsästysmatkailuyrittäjä, joka toimittaa lintuja usean omistajan laajoille pelloille myös paikallisten metsästäjien hyödyn-nettäviksi. Osa linnuista jää luontoon ja hyvän ympäristön ansiosta ne myös selviytyvät siellä. Peltopyykantaa ei näin tietenkään voi säi-lyttää ”villinä”, mutta ainakin laji säilyy ja elävöittää alueen luontoa.
Jähmettävä tilanneKoirat hyppivät innoissaan ja toiveikkaina ovat myös koira- ja met-sämiehet. Pientä jännityksen värinää on ilmassa joka puolella.
Koiranohjaajat päästävät kaksi koiraa liikkeelle ja ne alkavat tar-kistaa peltosarkaa tehokkaasti. Sarka haetaan tarkasti, mutta siel-tä ei löydy mitään.
Metsämiehet ovat kahdessa eri ryhmässä, kummassakin on myös koira. Ohjaaja osoittaa käsimerkeillään, komennoillaan ja pillillään koiralle, mistä hakua kannattaa jatkaa. Sarkaa jatketaan eteenpäin, kunnes koira äkisti jää paikoilleen tuijottamaan matalaa pensaik-koa kasvavaa avo-ojan kohtaa. Katse on nauliutunut, koira on aivan paikoillaan ja suorana olevan hännän pääkään ei värähdä.
Metsämiehet laittavat patruunat piippuun ja haulikot ampuma-valmiiksi sekä siirtyvät koiran molemmille puolille sopivan etäisyy-den päähän oletetusta riistan sijaintipaikasta.
Ohjaaja antaa merkin, ja koira syöksyy kohti ojaa. Peltopyy pon-kaisee siivilleen, mutta täysin ennalta-arvaamattomaan suuntaan. Metsämiehen haulikko pamahtaa, mutta aut-
Metsähallitus hakkaa puuta vuosittain noin kuusi miljoo-
naa kuutiota, mikä on suunnilleen kymmenen prosenttia
koko maan hakkuista. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi ovat
hakkuiden osalta merkittäviä alueita. Yksityiset metsäteol-
lisuusyritykset, kuten Keitele Forest, ovat Metsähallituksel-
le erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita.
– Olemme tehneet Keitele Forestin kanssa merkittävää
yhteistyötä jo pitkään. Metsähallituksella on melko män-
tyvaltaisia metsiä, joiden tuotto sopii hyvin Keiteleen tuo-
tantoon, Metsähallituksen asiakkuusjohtaja Heikki Kää-riäinen kertoo.
– Alajärven sahan ja Kemijärven tuotantolaitosten han-
kinta ja kehittäminen ovat merkinneet vielä yhteistyön huo-
mattavaa lisäystä aiempaan verrattuna.
Metsäala kehittyy yhteistyölläKeitele Forestin käyttämät mitat sopivat hyvin Metsähalli-
tuksen puuntarjontaan. Yhtiö käyttää sopivankokoista tuk-
kia, jonka jalostus liimapuuksikin on erityisen kustannus-
tehokasta.
Keitele Forest on yksi Metsähallituksen keskeisistä yh-
teistyötahoista ja yksi sen strategisista kumppaneista. Met-
sähallitus on ollut osaltaan alusta lähtien mukana myös
Lappi Timberin kehittämisessä.
On ollut mahtavaa seurata, miten kehitys-myönteinen yhtiö on hionut eri toimintojaan yhä sujuvammiksi prosesseiksi.Heikki Kääriäinen
Helena Behm antaa koiralle toimintaohjeita käsi- ja äänimerkillä.
Matti Kylävainio on kokenut koira-harrastaja ja lintumetsällä kävijä. Tässä saaliiksi on saatu fasaani.
Riistan noutaminen on saksanseisojan mielipuuhaa.
6 7
tamattomasti liian myöhään. Lintu lentää tiehensä.Pieni alkujännitys ja linnun yllättävä lentosuunta vaikeut-
tivat tähtäämistä niin, että metsämies hieman pudistelee pää-tään. Hylsyt pois piipusta, ase taitettuna olkapäälle ja sitten mukaan uuteen yritykseen.
Pamaus ja pudotusKoiranohjaaja opastaa koiran ja ryhmänsä toiseen suuntaan. Jännitysnäytelmä alkaa alusta, koira risteilee innokkaasti pit-kin peltoa ja hakee vainua tuulesta. Jälleen äkkipysähdys, ja saksanseisoja tuijottaa lumoutuneena pensaikkoon.
Merkki ohjaajalta, ja kirjava salama säntää eteenpäin. Ilmaan nousee kaksi pyytä ja yksi fasaani, ja nyt myös haulikkomiehet ovat tilanteen tasalla. Kaksi laukausta pamahtaa lähes peräjäl-keen, ja toinen peltopyistä ja fasaani putoavat sänkipellolle.
Nyt pääsee saksanseisoja mielipuuhaansa eli noutamaan linnut. Koira on mielissään tärkeästä tehtävästään, sen into vain kasvaa eikä väsymyksestä ole tietoakaan. Maireina, mut-ta sopivasti vaatimattomina, ovat myös äskeiset ampujat, jois-ta kumpikin saa laittaa linnun metsästyslaukkuunsa.
Kumpikin ryhmä koirineen ja koiranohjaajineen jatkaa etene-mistään rauhalliseen tahtiin. Koirat ovat innokkaina tehtävien-sä tasalla ja myös hieman kokemattomammatkin metsämiehet alkavat sananmukaisesti päästä lajista jyvälle.
Haastava pakettipeltokerroinKun peltoa on aamupäivän verran kävelty, on ruokatauon aika. Kun suomalaiset metsästäjät ovat luonnossa, tauko pidetään tietenkin nuotiotulen ääressä maastossa. Juttu luistaa muka-vasti, eväät maistuvat ja jo tässä vaiheessa voidaan sekä kehua
koirien että metsästyskaverin taitoja ja vertailla kokemuksia.Ruokatauon jälkeen samat metsämiehet jatkavat, mutta koi-
rat vaihdetaan. Autoissa aamupäivän vuoroaan odottaneet toiset saksanseisojat saavat nyt näyttää kykynsä, ja innolla ei taas ole mitään rajaa. Tai raja ja kuri kyllä tulevat vastaan, kun koiran-ohjaajat niin haluavat, ja koirat tottelevat heitä mukisematta.
Nyt iltapäivällä onkin tarkoitus toteuttaa hieman erilaista taktiikkaa. Lähistöllä on pakettipelto, jossa pahimmillaan kas-vaa heinää ja ohdaketta miehen hartian tasalle. Maasto on aa-mupäivän tasaista peltoa paljon vaativampaa sekä koirille että metsämiehille.
Koirien meno on hidasta ja usein ne joutuvat vain katseel-la ihailemaan, kun peltopyy tai fasaani lähtee jo hyvissä ajoin edestä lentoon. Toisaalta ne täyttävät hyvin tehtävänsä ja saa-vat erinomaista harjoitusta, kun vaikeusastetta on tullut toimin-taan lisää. Muutama haulikonlaukaus kuuluu tältäkin palstal-ta ja myös saalista tulee.
Päivä pulkassa ja pyy pivossaReippaan päivän jälkeen kaikki jahtipäivään osallistuneet voi-vat olla tyytyväisiä.
Koirat ovat saaneet hyvää harjoitusta oikeissa tilanteissa ja oikeassa ympäristössä. Koiranohjaajat ovat hekin päässeet tositoi-miin ja nähneet kasvatustyönsä mainiot tulokset ja ehkä koiran toiminnassa myös sellaisia yksityiskohtia, joita pitää vielä hioa.
Metsämiehet ovat saaneet liikuntaa ja raitista ilmaa ja ovat voineet vaihtaa kuulumisiaan päivän sopivarytmisten tapahtu-mien lomassa. Ja saatiinhan laukun pohjalle muutama lintukin osoituksena siitä, että ”juonesta” on saatu kiinni ja vanhat tai-dot ovat tallella – tai jopa parantuneet entisestään. n
Ulkoilua, kuulumisten vaihtoa, koirien koulutusta ja hieman saalistakin. Riistaporukka ovat tyytyväinen päivän antiin.
Puuta riittää erilaisiin käyttökohteisiinUudet biotalousinvestoinnit ja metsäteollisuuden investointisuunnitelmat lisäävät toteutuessaan puun-käyttöä merkittävästi. Puuta kuitenkin riittää kaikkeen käyttöön, jos metsiä hoidetaan ja kasvua käy-tetään säännölli sesti ja tehokkaasti.
Tällä hetkellä Suomen metsien kasvusta käytetään vuo-sittain eri tarkoituksiin noin 70 prosenttia. Kotimaisen tukki- ja kuitupuun hakkuut ovat 55 miljoonaa kuutiota ja tuontia on noin 9 miljoonaa kuutiota vuosittain. Koko mää-rästä puuta tulee yksityisten metsistä noin 80 prosenttia.
Hakkuita tarvitaan lisääKoko maassa kuitupuun hakkuumäärä voisi olla 10 mil-joonaa, jopa 15 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän. Uudet biotalousinvestoinnit käyttävät pääasiassa kuitu-puuta, jota meillä on riittävästi. Esimerkiksi ensi vuon-na käynnistyvä Äänekosken uusi biotehdas käyttää 6,5 miljoonaa kuutiota kuitua vuodessa.
– Suomen metsistä voidaan hakata kestävästi 22 mil-joonaa kuutiometriä enemmän kuin nyt hakataan, jo-ten puuta kyllä riittää, metsänhoidon johtava asiantun-tija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta sanoo.
Tukkipuuta riittääRemeksen mukaan myös tukkipuun vuosihakkuita voi-taisiin vielä lisätä nykyisestä reilusta 23 miljoonasta kuu-tiosta 10 miljoonaa kuutiota. Lisähakkuista männyt osuus olisi 6 ja kuusen 3 miljoonaa, loput olisivat koivua.
– Jos esimerkiksi eteläisen Suomen isoja kuusikoita uudistetaan riittävästi, tukkipulaa ei ole ja samalla saa-taisiin myös kuitupuuta lisää liikkeelle.
Kuitupuun hakkuiden selvästi lisääntyessä tulee myös järeää puuta, jolle pitää olla vähintäänkin nykyisen tuk-kipuun hinta. Kuitupuuta kertyy tulevaisuudessa paljon varttuneista kasvatusmetsistä, josta tulee hakkuun yh-teydessä vähintään kolmannes tukkia
Markku Remes ennakoi kysyn-nän kasvusta huolimatta puun hin-tatason pysyvän varsin maltillisena tai olevan vain vähän noususuun-nassa. Myös alan markkinat kaiken kaikkiaan eivät ilmeisesti koe suu-ria heilahteluja puoleen tai toiseen.
– Näyttäisi siltä, että jatkossa puukauppoja tehdään varsin vilk-kaasti ja monenlainen puu käy kau-paksi entistä enemmän.
Hoitorästit huolettavatHakkuiden lisäksi energiapuuta saataisiin myös taimikoi-den hoitamisella ja riittävillä ensiharvennuksilla
– Suuri huoli koko metsänhoidon ja metsätalouden kannalta ovat edelleen esimerkiksi taimikoiden hoitoräs-tit, 750 000 hehtaaria, ja ensiharvennusten hoitorästit, 850 000 hehtaaria. Nämä vain pitäisi hoitaa kuntoon ja lisätä myös esimerkiksi koneellista varhaisperkausta, Re-mes muistuttaa.
Pohdintaa aiheuttavat myös talvikorjuuleimikoiden hakkuurästit: - Olisiko esimerkiksi korjuukaluston omi-naisuuksia mietittävä aivan eri näkökulmasta ja talvileimi-koiden korjuuaikoja kohdennettava nykyistä tarkemmin?
Alan uhkakuvia ovat edelleen metsäautoteiden rapis-tuminen ja myrskytuhojen lisääntyminen. Luonnonvoi-mille ei aina voida mitään, mutta ihmisten käsissä on pi-tää puuntuotannon perusasiat kunnossa ja toimia niin, että metsänhoito on pitkäjänteistä, kannattavaa ja tuot-tavaa alan kaikille toimijoille. n
Markku Remes
8 9
Kotalahdessa kasvaa kelpo kuusikkojaLeppävirran Kotalahden kylässä asuva Keijo Luostarinen teki isohkon kuusitukkikaupan Keitele Forest Oy:n
kanssa. Hyvä tukkisaanto, toimiva yhteistyö ja asiallinen hinta vaikuttivat kaupan solmimiseen.
Keijo Luostarinen työskenteli aiemmin osa-aikaisena maan-viljelijänä muun työn ohessa, mutta lopetti viljelyn jokin aika sitten. Alalla kannattavasti jatkaminen olisi vaatinut niin isoja investointeja, että hän päätti luopua koko hankkeesta.
– Kannattavuuslaskelmat olivat varsin yksiselitteiset. Tä-män tilan mailla on 1700-luvulta asti harjoitettu maanviljelys-tä, mutta se työ on minun osaltani nyt ohi, Luostarinen sanoo.
Säännöllistä puukauppaaSen sijaan metsiään hän hoitaa aktiivisesti, osin ulkopuolis-ten avustamana. Pienehköjä puukauppoja tulee tehdyksi lä-hes vuosittain, ja taimikkoa ja nuoria kasvatusmetsiä hänellä on nyt hoidettavina varsin mukavia aloja.
– Malttiahan metsänkasvatus kysyy, mutta sieltä se tai-mikko vähitellen vain ponnistaa. Tällä alueella ei onneksi ole
paljon hirviä, joten niiltä tuhoilta minun metsäni ovat vältty-neet, Luostarinen kertoo.
Menetelmät ja hinta kunnossaLuostarisen uusin puukauppa syntyi Keitele Forestin kanssa varsin sujuvasti. Hän kilpailutti kaupan ja totesi, että yhtiön katkontamenetelmät ovat myyjänkin kannalta hyvin suotui-sat, tukkisaanto on hyvä ja hintakin on kohdallaan.
Myös pitkäaikainen tuttavuus ja keskustelut korjuuesimies Marko Kervolan kanssa vakuuttivat Luostarisen siitä, että Kei-tele Forestin kanssa kannattaa käydä puukauppaa.
– Teimme tukkikaupat runkohintakauppana. Runkohin-tainen puukauppa soveltuu hyvin havupuustojen päätehak-kuuseen, mutta yleisesti ottaen eri tarjousten vertailu on var-sin hankalaa, Luostarinen myöntää.
Hankintaesimies Ari Jäntti ja korjuuesimies Marko Kervola toimivat Keitele Forest Oy:n Suonenjoen hankinta-alueella, johon kuuluvat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Suonenjoki ja Tuusniemi. Miesten kiikarissa ovat erityisesti kuusitukkivaltaiset päätehakkuuleimikot.
hin, jotka maksimoivat tukkisaannon ja jotka ovat saaneet paljon myönteistä pa-lautetta yhtiön puukauppa-asiakkailta.
Talvi lyhenee, tiestö huononeeSuonenjoen hankinta-alueella talvileimi-koiden osuus on vuositasolla koko han-kinnasta kolmannes tai vajaat puolet riippuen varannon rakenteesta ja muis-ta puuntoimitukseen liittyvistä tekijöis-tä. Kervolan mukaan nykyisten talvien lyhyys alkaa olla puunhankinnan kan-nalta varsin haasteellista.
– Tiestön kunto vaihtelee alueellam-me aika paljon, täältä löytyy sekä huo-noa että hyvää tiepohjaa. Yleisesti ot-taen alempi tieverkko on huonohkossa kunnossa, mutta nämä haasteet on vain voitettava, Kervola sanoo.
Metsänomistus pirstoutuuTälläkin hankinta alueella niin sanottu-jen kaupunkilaismetsänomistajien mää-rä on kasvussa, vaikka omistus onkin edelleen paljolti maatilojen yhteydes-sä. Metsien omistus näyttää pirstoutu-van yhä enemmän.
– Jotkut nuoret metsänomistajat ei-vät ole ihan aina perillä metsänhoidon
ja -kasvatuksen asioista eivätkä he ole aktiivisia omistajia. He eivät välttämät-tä ajattele metsää talousvarantona vaan ehkäpä muuten, luontoarvojen kautta, Keitele Forestin metsämiehet tuumaavat.
– Toki nuorissakin on aktiivisia met-sänomistajia, jotka voivat olla vaikkapa metsätalousyhtymän omistajia.
Myrskytuhot ovat yksi asia, joka on puhuttanut metsänomistajia yhtä sään-nöllisesti kuin myrskyjä on ilmaantunut. Viimeisin Valio-myrsky ei kuitenkaan Jäntin ja Kervolan korjuualueella aiheut-tanut kovin isoja tuhoja, sillä runkoja meni nurin onneksi vain satunnaisesti.
– Myrskyjen määrä näyttää lisään-tyvän, joten metsä kannattaa kyllä va-kuuttaa tuhojen varalta, Jäntti sanoo.
Metsämiehet metsässäMetsäyhtiön miehet löytyvät usein met-sästä myös vapaa-aikanaan, niin Kervola ja Jänttikin. Kervola harrastaa metsäs-tystä, kalastusta, vaellusta sekä urhei-luammuntaa. Jäntti puolestaan met-sästää, harrastaa koskikalastusta ja lukemista, mutta muistaa kotona myös leikittää pientä tytärtään. n
Alue on hyväpuustoinen ja hyväkasvui-nen, ja erityisesti Kuopion seudulla on hyviä kuusikoita. Metsät eroavat toi-sistaan kunnittain melko paljon, mut-ta kokonaisuutena alueella on noin 60 prosenttia kuusimetsää ja 40 prosenttia männikköjä..
Ari Jäntin mukaan Keitele Forestin
vuosittaiset ostot ja kor-juut Suo-nenjoen hankinta- alueella
ovat 70 000 – 100 000 kuu-
tiota.– Alue on var-
sin laaja ja tällä hetkellä haem me os-
tossa kuusitukkivaltaisia pää-tehakkuita, mutta tietysti myös
väljennysharvennuksista tulee meille so-pivaa tukkia ja pikkutukkia.
Joustavaa tiimityötäJäntti aloitti työnsä Keitele Forestissa vuonna 2001, oli välillä muualla ja tuli takaisin Keiteleen palvelukseen 2012.
Jäntillä ja vuodesta 2013 Keitele Fo-restilla työskennelleellä Marko Kervolal-la on hyvä tuntuma toimialueeseensa. Tiimityö miesten kesken sujuu juohevas-ti ilman turhia koukeroita. Myös puiden korjuu sujuu ripeästi vakiourakoitsijoi-den kanssa.
– Meillä on ketterä organisaatio ja toi-mintatapa. Pystymme reagoimaan asioi-hin nopeasti ja joustavasti, mikä on tieten-kin asiakkaan etu. Sanalla sanoen asiat etenevät ja puu liikkuu. Meillä on paljon vakioasiakkaita, mikä on tärkeää puu-kauppojen säännöllisyydenkin vuoksi.
Jäntti ja Kervola ovat myös tyytyväisiä Keitele Forestin käyttämiin tukkimittoi-
Kuuset vaihtuvat koivuiksiViimeisimmän päätehakkuukaupan Luostarinen teki noin kuu-den hehtaarin alalta. Tuore kangasmaasto kasvoi hyvää kuusi-tukkia, mutta eipä se ole huono ympäristö koivullekaan.
– Jätin siemenkoivut pystyyn koko alueelle. Tavoitteena on saada 8 000–10 000 kappaletta luontaisesti uudistettua koi-vuntainta.
Luostarisen mielestä nykyinen metsälaki on sopivan väljä ja antaa metsänomistajalle omaa päätösvaltaa metsänsä hoi-dossa. Hän kuitenkin sanoo, että metsätalousuudistusten vai-kutukset nähdään vasta pitkällä aikavälillä.
– Kyllähän puulla saattaa jatkossa olla nykyistä kovempi ky-syntä, jos ja kun nuo metsäteollisuuden paljon puhutut uudet investoinnit toteutuvat. Biotalouden kasvun lisäksi voisi ajatel-la, että esimerkiksi puukerrostalojen rakentaminen meillä Suo-messakin saisi vähitellen vauhtia ja toisi liikettä puukauppaan. n
Suonenjoen tiimi työskentelee hyvillä kuusikkomailla
Tukkisaanto on hyvä ja hintakin on kohdallaan.Keijo Luostarinen
Ari Jäntti.
Marko Kervola.
10 11
Ruuskanen rauhoittuu luonnon helmassaKiireinen keihäsmies Antti Ruuskanen rauhoit-taa mielensä metsässä ja veden äärellä. Kalas-tus, metsästys ja nuotiotulilla istuminen antavat mahdollisuuden mietiskellä ja vain olla. Jatkos-sa Ruuskanen voidaan nähdä myös metsän-omistajan roolissa.
Maatalon poikana Antti Ruuskanen viettää aikaansa kilpailujen ja harjoitusten välissä mielellään luonnossa. Luonto, luonnos-sa liikkuminen ja metsänhoitotyöt ovat tulleet hänelle tutuik-si pienestä pitäen.
– Myös kalastuksessa on oma mielenkiintonsa. Nyt harras-tan veto-ja heittouistelua, mutta perhokalastus on laji, joka voi-si olla kiinnostavaa oppia ja harrastaa ihan omien perhojen sito-misesta lähtien, Ruuskanen tuumaa.
Ruuskasen lapsuudenkodissa on ollut suomenajokoiria, joi-ta on käytetty jänismetsällä. Sieltä on peräisin miehen metsäs-tysinnostus.
Mietteitä nuotiotulilla- Metsässä ja luonnossa yleensä on hyvä olla. Luonnossa liikku-minen ja välillä nuotiotulilla istuminen antavat aikaa mietiske-lylle. Se on tärkeää, kun ajatukset lepäävät. Nuotio ja nokipan-nukahvit, mikäs sen rentouttavampaa, Ruuskanen tunnelmoi.
Ruuskasen metsästysmaastoja ovat Pielaveden lisäksi esimer-kiksi Keitele ja Puolanka ja Kuusamo. Ruuskanen metsästelee sekä yksin että lapsuudesta asti tuntemiensa kavereidensa kans-sa kanalintuja, sorsia, kyyhkyjä ja jäniksiä.
– Näillä retkillä saaliin saamisella ei ole suurta merkitystä, vaan tärkeintä on päästä nauttimaan luonnossa liikkumisesta ja siellä olemisesta.
Puu on yksi maakunnan rikkauksista ja on hyvä, että sitä jalostetaan vientituot-
teiksi ja saadaan vientituloja tännekin.
nulla ollut pitkään sellainen haave. Istu-tus- ja raivaushommat ovat hyvää kuntoi-lua ja edelleen sitä luonnossa olemista.
Maakunnan ylpeydetKeitele Groupin merkitys ja vaikutus tuntu-vat ja näkyvät laajalti ja naapurikunnassa Pielavedellä yhtiö on tietenkin tunnettu.
– Onhan yhtiö koko maakunnan yl-peys ja iso työllistäjä. Yhtiö näkyy liiken-teessäkin niin tukkirekkoina kuin valmii-den tuotteiden kuljetuksina. Puu on yksi maakunnan rikkauksista ja on hyvä, että sitä jalostetaan vientituotteiksi ja saadaan vientituloja tännekin.
Olisiko Keitele Groupin ja keihäsmies Ruuskasen toiminnoilla jotakin yhtymä-kohtia?
– Jaa… no hyviin tuloksiin me kum-matkin pyrimme kovalla työllä ja osaa-misella. Ja tekemisen laatua ja mainetta pidämme yllä sekä kotimaassa että maa-ilmalla, Ruuskanen tuumaa.
Savolaisuutta maailmallaRuuskanen sai ensimmäisen keihäänsä poikasena. Keihäs oli koivusta tehty ja hä-nen enonsa tekemä. Siitä lähti keihäsin-
nostus, joka on vienyt Pielaveden Sam-mon miestä pitkälle.
Nyt faneja on myös ulkomailla eri puo-lilla Eurooppaa ja muuallakin. Erityises-ti olympiapronssin ja Euroopan mesta-ruuden saavuttamisen jälkeen fanimäärä on kasvanut kovasti.
– Parasta PR:ää on olla maailmalla-kin vain oma itsensä, savolainen kave-ri. Mitään muuta en ole koskaan yrittä-nytkään olla. Jos se ei jollekin kelpaa, ei voi mitään, mutta eipä sellaista tilannet-ta juuri vastaan ole tullutkaan.
Jatkossa keihäsmittelöt näyttävät entis-täkin kiinnostavimmilta, kun mukaan on tullut ja tulee uusia keihäsmaita.
– Kotimaan junioreiden tekeminen näyt-tää aika hyvältä niin koko yleisurheilun kuin keihäänkin osalta. Huolenaihe on kuitenkin se, että nuoristakin urheilijoista monilla on ollut loukkaantumisia, jotka ovat pilanneet kauden suorituksia.
– Lihashuoltoon ja -kuntoon pitäisi kiin-nittää korostetun paljon huomiota, jotta si-nänsä hyvä suorituskunto ei kärsisi louk-kaantumisista, Ruuskanen huomauttaa. n
Hieman toisenlaisiin tunnelmiin Ruuska-nen pääsee musiikkia kuuntelemalla.
– Musiikkia kuuntelen aika paljon sekä va-paa-ajalla että kilpailumatkoilla. Minun mu-siikissani pitää olla rytmiä, siitä saa fiilistä ja tunnetta peliin myös kilpailuissa.
Metsänomistus mielessäMetsätyöt ovat Ruuskaselle jonkin verran tut-tua puuhaa. Poikasena hän oli mukana puun-taimien istutuksissa ja myöhemmin hän on tehnyt jonkin verran metsätöitä.
– Itselläni ei ole nyt metsää kuin tontti-maan verran, mutta jatkossa metsänomistus ja metsätyöt kyllä kiinnostaisivat, se on mi-
– Parasta PR:ää on olla maailmallakin vain oma itsensä, savolainen kaveri. Mitään muuta en ole koskaan yrittänytkään olla.
12 13
E nsimmäisen kerran järjestetty Ruus-kasen repäisy -keihäskisa Pielaveden
uudistetulla urheilukentällä syyskuussa sai hyvän vastaanoton. Noin tuhannen henki-lön yleisö sai mitä halusi, kun oman kylän poika Antti Ruuskanen voitti kisan. Myös Ruuskasen kanssakilpailijat olivat tyyty-väisiä leppoisan kisan tunnelmaan.
Kisan voitto oli Ruuskasen ensimmäi-nen Pielaveden kentällä, vaikka hänen ni-missään oleva Pielaveden ennätys ei tällä kerralla rikkoutunutkaan.
Onnistunut kauden päätös– Oli todella mukavaa, että näin moni kei-häsmies innostui lähtemään tänne. Saim-me aikaiseksi hyvän kisan. Hieno oli myös Pielaveden kunnan ja Pielaveden Sammon tuki ja lähes sadan talkoolaisen innostus.
Kiitos onnistuneesta tapahtumasta kuuluu monelle talkoolaiselle ja tietysti hy-välle yleisölle, Ruuskanen korosti.
– Mahtava tunne kilpailla kotikentällä, tästä olen aina haaveillut. Itsellä-ni oli aluksi tekniikan kanssa vähän ongelmia, kun keihäs lähti liikkeelle perä liian alhaalla, Ruuskanen kertasi tapahtumia.
Ylimääräinen heittokierros 600 gramman välineellä oli keihäsmiehille haas-teellinen. Parhaan tuloksen kevyellä keihäällä tekikin 17-vuotias ikäluokkan-sa SM-mies Toni Keränen, joka heitti varsinaisen kilpailun ulkopuolella muka-vasti myös 700 gramman nuorisokeihästä.
Keihäsmiehen vuosilomaRuuskanen oli onnistuneen tapahtuman jälkeen ehkä tavanomaistakin tyyty-väisempi. Kulunut kilpailukausi oli hänen uransa paras, vaikka vaivat hieman kautta kiusasivatkin. Esimerkiksi kilpailusuorituksia haitanneet nivusvaivat olivat Pielaveden kisoissa jo taakse jääneitä ja uusi harjoituskausi saattoi al-kaa ilman vaivoja.
Myöhemmin lokakuussa ”Ruuskasen poika” sai vielä mieluisan uutisen, kun hänet valittiin elokuussa 2016 pidettäviin Rio de Janeiron olympialaisiin.
Pielaveden kilpailun jälkeen Antti Ruuskasella alkoi keihäänheittäjän vuo-siloma, joka jatkui 15. marraskuuta asti. Lomansa aikana hän muun muassa teki kevyitä harjoituksia ja harrasti liikuntaa, liikkui luonnossa ja kävi metsäl-lä sekä tapasi yhteistyökumppaneitaan.
– Seuraava kilpailusuoritukseni taitaa sitten olla Pielavedellä käytävä hir-venhiihto. Seuraava keihäskisa on keväällä jokin Timanttiliigan kilpailu. n
Ruuskasen repäisy 19.9.2015:1) Antti Ruuskanen PielavSa 83,34; 2) Ari Man-
nio LehtimJy 80,38; 3) Teemu Wirkkala Toho-
lU 80,01; 4) Sampo Lehtola LapinlVe; 5) Jani
Kiiskilä VeitsilKV; 6) Jami Kinnunen ÄänekU;
7) Joni Karvinen YlöjU. Kilpailun ulkopuolella
Toni Keränen LiminNM 77,00 (700 g keihäs).
Ruuskanen repäisi voiton kotikisoissaan
Monitaitoinen sähköasiantuntija
Alan kehityksessä mukana pysyminen edellyttää omaa
aktiivisuutta, opiskelua ja asioista selville ottamista.
Sähkötöiden johtaja Hannu Pirkkala vastaa Alajär-ven sahalla siitä, että sahauslinjat pysyvät käynnissä, koneet ovat turvallisia ja että tuotantolinjoja uudis-tetaan tarpeen mukaan. Työ vaatii melkoista mo-niosaamista.
Mahdolliset sahalinjojen sähkölaitteisiin liitty-vät häiriöt on pyrittävä minimoimaan jo ennakolta ja jos häiriöitä jostain syystä esiintyy, niiden vaiku-tus pyritään rajaamaan mahdollisimman pieneksi.
– Myös mekaanisia häiriöitä voi esiintyä, ja nii-denkin osalta toiminta on saman tyyppistä eli tähtää siihen, että tuotanto jatkuu mahdollisimman pian, Pirkkala esittelee.
Pirkkalan lisäksi Alajärven sahan sähköpuolel-la työskentelee kaksi sähkömiestä eli Risto Rento-la ja Ville Mäenpää. Pirkkalalla on sähköasennusoi-keudet, joten hän myös hyväksyy sähköasennukset käyttöönotettaviksi.
Sähkömies on moniosaaja– Kunnossapitomiehen pitää nykyään olla moniosaaja, sillä mekaniikan lisäksi koneissa on myös pneuma-tiikkaa, hydrauliikkaa ja automatiikkaa. Useimmil-la koneilla on etäyhteys koneen valmistajaan, jolloin vaikeimmat häiriötilanteet voidaan usein selvittää nopeasti ja kätevästi myös etäpalveluna.
Alajärven sahan koneet ovat varsin hyvässä kunnossa. Lisäksi kun-nossapitoa helpottaa toimintojen ja koko puun kulun selkeys ja järjes-telmällisyys.
Pirkkala on Alajärven poikia, mutta sahalle hän tuli vasta noin puo-litoista vuotta sitten, kun Keitele aloitti sahaustoiminnan Alajärvellä.
– Olin tosin sähköistämässä muun muassa Alajärven sahan koneita jo aiemman omistajan aikana, mutta eri yrityksen palveluksessa. Sen jälkeen perustin oman sähköasennusyrityksen, jota pyöritin vuoteen 2004. Yrityksen pääasiallinen toimiala oli sahan koneiden ja laitteiden sähköistys ja automatisointi.
Oman yritystoiminnan myynnin jälkeen Pirkkala oli kymmenkun-ta vuotta Honkarakenteen kunnossapitopäällikkönä Alajärvellä ennen nykyistä työtään Alajärven sahalla.
Pirkkalan ammattitaito perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen eri-laisten tuotantolinjojen rakentamisesta sekä ahkeraan itseopiskeluun.
– Alan kehityksessä mukana pysyminen edellyttää omaa aktiivisuut-ta, opiskelua ja asioista selville ottamista, Pirkkala painottaa.
Liikettä jalan ja autollaPirkkala on vapaa-ajallaan liikkuvaa sorttia. Hän harrastaa suunnistus-ta, kuntohiihtoa, avantouintia sekä jokamiesluokan kilpa-ajoa.
– Osallistun vuosittain noin kymmeneen jokamiesluokan autokil-pailuihin ”pappaluokassa”. Palkintokaapissa on muun muassa Pohjan-maan aluemestaruus. Se on mukavaa touhua!
Pirkkalan perheeseen kuuluvat vaimo sekä aikuiset tytär ja kaksi poikaa. n
Hannu Pirkkala
14 15
Metsänhoitajille tarjollamonipuolisia työtehtäviä
Tulevat metsänhoitajat, opiskelijat Rosa Valkeavirta ja Teemu Huikuri uskovat, että alan monipuoliset opinto-kokonaisuudet auttavat työnsaantia niin kenttä- kuin toimistotehtäviin. Uudet biotalouden mahdollisuudet ja suunnitelmat vahvistavat tätä näkemystä.
Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tie-dekunnan metsätieteiden osasto toimii ”Euroopan metsäpää-kaupungissa” Joensuussa. Alan opiskelijat valmistuvat maata-lous- ja metsätieteiden maistereiksi eli metsänhoitajiksi.
Vuosittain osastolle otetaan 35 opiskelijaa. Kandidaattitut-kinnon sisältö on sama kaikilla metsäylioppilailla ja erikoistu-minen tehdään vasta maisteritutkinnossa.
tuttavalta. Joensuussa on opinnoissakin tarjolla uutuutena metsäbiotalouskurs-si ja koko opetustarjonnassa on otet-tu huomioon uudet biotalouden mah-dollisuudet.
Metsäekonomiaa ja -politiikkaaPorvoolainen Rosa on aiemmin valmis-tunut yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi ja opiskelee nyt toista vuotta metsätie-teitä Joensuussa sivuaineenaan muun muassa kauppatiede. Valmistumisajan-kohta on vuonna 2017.
– En ole vielä valinnut pääainettani, mutta luultavasti se on metsäekonomia ja -politiikka, Rosa suunnittelee.
Teemu on viidennen vuoden opiske-lija ja viimeistelee graduaan, jossa hän muun muassa tutkii biomassan hallin-taprosesseja. Samalla hän työskentelee harjoittelijana Euroopan metsäinstituu-tissa Joensuussa.
Oulusta kotoisin oleva Teemu val-mistuu vuoden 2016 aikana ja aikoo sen jälkeen täydentää opiskeluaan ympäris-töoikeuden tutkinnolla.
– Pääaineeni on metsäekonomia ja -politiikka ja sivuaineita ovat muun muassa ympäristöoikeus ja ympäristö-politiikka. Tavoitteeni on opintojen jäl-keen saada työpaikka esimerkiksi mi-nisteriöstä tai hakeutua EU-tehtäviin, Teemu kaavailee.
Opiskelijat ovat tyytyväisiä siihen, että teoriaopintojen lisäksi alaan sisäl-tyy myös opiskelua maastossa. Laajaan tutkintoon kuuluu myös yritysvierailu-ja metsäalan yrityksiin Pohjois-Karja-lan alueella.
Luontoa ja kulttuuriaKumpikin opiskelija kiittelee Joensuu-ta mukavaksi kaupungiksi, jonka tii-vis keskusta tekee liikkumisen helpo-ksi. Harrastuksiin pääsee kätevästi, ja luonnonläheisyys sekä ulkoilumahdol-lisuudet ovat hyvät.
Metsäylioppilaat harrastavat yleensä luontoon liittyviä asioita, kuten metsäs-tystä, kalastusta, patikointia ja liikun-taa. Jukolan Viestissäkin heillä on aina oma joukkue.
Teemu harrastaa liikuntaa, vaelluk-sia, retkeilyä ja metsästystä. Rosa puo-lestaan on liikunnan lisäksi suuntautu-nut kulttuuriharrastusten pariin ja hän toimii myös Joensuun metsäylioppilai-den ainejärjestön puheenjohtajana. n
Metsäala vahvistumassaOpiskelijat Rosa Valkeavirta ja Teemu Huikuri pitävät opin-tojärjestelmää hyvänä: Opintoihin tulee laaja pohja ja si-vuaineita voi Joensuussa ottaa vapaasti eri tiedekunnista.
– Graduja tehdään myös yritysten tarpeisiin, mutta met-säteollisuuteen liittyvää asiaa voisi opinnoissa kyllä olla ny-kyistä enemmänkin. Metsäteknologiaan erikoistuvat toki perehtyvät perinteiseen teollisuuteen, puunhankinnan lo-gistiikkaan ja puun käyttöön.
Rosa ja Teemu arvioivat, että metsäalalla on jatkossa-kin kiinnostavia ja monipuolisia töitä tarjolla sekä kentäl-lä että toimistossa.
Uudet biotuotantolaitokset ja alan vahvistuva tuotekehi-tys ovat hyvä esimerkki siitä, että metsäala uudistuu ja vah-vistuu, vaikka jossain vaiheessa tilanne näyttikin huoles-
Lankut pakettiin ja paketit liikkeelle
Sahatyöntekijä Tarja Laasasenaho työs-kentelee Keitele Timber Oy:n Alajärven sahan rimoituskoneella, jossa tehdään sa-hatavarasta tuotepaketteja. Hän on tyy-tyväinen työhönsä ja työkavereihinsa, ja reippaalla mielellä homma toimii mu-kavasti.
Automaattilajittelun jälkeen lankku- ja lautaniput tulevat lokeroihin, joita on yhteensä 54 kappaletta. Lokerot mää-räytyvät muun muassa tavaran laadun ja pituuden mukaan.
Pisimmät lankkupaketit ovat yli kuu-simetrisiä. Linjan loppupäässä paketti pannoitetaan ja mukaan kirjoitetaan tunnistetiedot. Rimoitetut paketit kui-vataan Alajärvellä ja rimoittamattomat toimitetaan Keiteleelle kuivaukseen ja jatkojalostukseen.
Yhteistyö toimii mallikkaasti– Työ rimoituskoneella on monipuolis-ta, koska vaihdamme työpistettä kolmen henkilön kesken.
Työvuoro on kello 6–14.40, ja yhdes-sä vuorossa teemme 60–80 pannoitettua pakettia., Laasasenaho kertoo.
Laasasenaho on tyytyväinen työpaik-kaansa. Työkaverit ovat todella muka-via, auttavaisia ja huumorintajuisia. Myös työnjohtajat ovat helposti lähestyttäviä ja heidän kanssaan on helppo tehdä yh-teistyötä.
Kiinnostava työpaikkaSoinista kotoisin oleva Laasasenaho työs-kenteli jo takavuosina Alajärven sahalla kuutisen vuotta. Välillä työtehtävät vei-vät muualle, mutta kun Keitele Timber käynnisti uudelleen Alajärven sahan, hän haki heti ja pääsi sahalle töihin.
– Oppi tähän työhön on tullut ihan käytännön tekemisen kautta. Tällä het-kellä opastan välillä myös muita työnte-kijöitä rimoituskoneen käyttöön.
Vapaa-ajallaan Laasasenaho harras-taa lenkkeilyä ja muuta luonnossa liik-kumista, kuuntelee musiikkia, katselee vanhoja kotimaisia elokuvia sekä tapaa ystäviään.
– Myös eläinten kanssa puuhailu on mukavaa, vaikka omaa lemmikkiä mi-nulla ei olekaan. n
Tavoitteeni on opintojen jälkeen saada työpaikka esimerkiksi ministeriöstä tai hakeutua EU-tehtäviinTeemu Huikuri
16 17
HankintaesimiesJani RissanenPuh. 040 689 7764Faksi. 020 746 [email protected]
Hankinta-alue: Maaninka, Pielavesi
Keiteleen tiimi
HankintaesimiesAri JänttiPuh. 040 670 [email protected]
Hankinta-alue: Jäppilä, Karttula, Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Pieksänmaa, Suonenjoki, Tuus-niemi, Vehmersalmi, Virtasalmi
Suonenjoen tiimi
HankintaesimiesAntti SyrjäläPuh. 0400 821 [email protected]
Hankinta-alue: Posio, Ranua, Sallan eteläosat, Kuusamo
HankintaesimiesPetri TolonenPuh. 0400 [email protected]
Hankinta-alue: Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Ylitornio, Pello
HankintaesimiesTeemu PohjolaPuh. 0400 [email protected]
Hankinta-alue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla
Kemijärven tiimi
HankintaesimiesMikko NiskanenPuh. 040 529 4195mikko.niskanen @keitelegroup.fi
Hankinta-alue: Kannonkoski, Kivijärven itäpuoli, Viitasaari
HankintaesimiesMatti LiimatainenPuh. 040 630 8988matti.liimatainen @keitelegroup.fi
Hankinta-alue: Saarijärvi, Karstula, Pylkönmäki
Viitasaaren tiimi
HankintaesimiesJanne KärkiPuh. 0400 368 512Faksi (017) 461 [email protected]
Hankinta-alue: Siilinjärvi, Nilsiä, Juankoski, Kaavi, Outokumpu
HankintaesimiesMikko RissanenPuh. 040 579 [email protected]
Hankinta-alue: Lapinlahti, Varpaisjärvi, Rautavaara, Juuka
Siilinjärven tiimi
Hankinta-alueet, hankintaesimiehet ja vastuualueet
A
B
EF
D
C
G
H
DC
F
H
G
HankintaesimiesAri NuutinenPuh. 040 834 4732Faksi 020 746 [email protected]
Hankinta-alue: Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto
Kiuruveden tiimi
HankintaesimiesTomi LuonuaPuh. 040 572 [email protected]
Hankinta-alue: Pyhäntä, Siika-latva, Haapavesi, Kärsämäki, Haapajärvi, Nivala
HankintaesimiesIlpo HuttunenPuh. 040 831 [email protected]
Hankinta-alue: Pyhäjärvi, Kiuruvesi
HankintaesimiesToni KomuPuh. 0400 193 [email protected]
Hankinta-alue: Pihtipudas, Kinnula, Reisjärvi, Lestijärvi, Sievi, Toholampi
Hankintaesimies Ari SirviöPuh. 040 521 [email protected]
Hankinta-alue: Iisalmi, Vieremä, Sonkajärvi, Kajaani, Sotkamo
A
HankintaesimiesJouko TikkanenPuh. 0400 277 657, (014) 551 093Faksi (014) 551 093jouko.tikkanen @keitelegroup.fi
Hankintaesimies Kati NieminenPuh. 040 637 8844kati.nieminen @keitelegroup.fi
HankintaesimiesOssi SormunenPuh. 040 715 6888Faksi (014) 449 9250ossi.sormunen @keitelegroup.fi
Konneveden tiimi
Hankinta-alue: Jyväskylä, Keuruu, Multia, Uurainen, Petäjävesi
Hankinta-alue: Hankasalmi, Kangasniemi, Konnevesi, Rautalampi
Hankinta-alue: Laukaa, Sumiainen, Suolahti, Äänekoski
E
HankintaesimiesPäivi Keski-HeikkiläPuh. 040 630 6550paivi.keski-heikkila @keitelegroup.fi
Hankinta-alue: Alajärvi, Kuortane, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava Lapua, Ilmajoki, Pohjois-Seinäjoki
HankintaesimiesMikko AnnalaPuh. 040 631 [email protected]
Hankinta-alue: Soini, Lehtimäki, Ähtäri, Alavus, Virrat, Kihniö, Jalasjärvi, Etelä-Seinäjoki
HankintaesimiesJari KantonenPuh. 040 631 [email protected]
Hankinta-alue: Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kivijärvi länsipuoli, Kyyjärvi, Perho, Veteli, Teerijärvi, Kruunupyy
Alajärven tiimiB
18 19
Osaava katkonta, paras puukauppatili!
• Korkeampi tukkisaanto• Enemmän sahapuuta• Vähemmän kuitupuuta
www.keitelegroup.fi