1/2005 vol. 34 • helmikuu • suomen diabetesliitto · pdf filekiintoisia raportteja...

• Tyypin 2 diabetes lapsella• Diabeetikon kuntoutus• Dehko etenee

VOL. 34 • HELMIKUU • SUOMEN DIABETESLIITTO1/2005

Ammattilaisaineistot

AINEISTOA MYÖS• maahanmuuttajille tyypin 1 ja2 diabeteksestaeri kielillä Hinnat ovat voimassa 1.3.2005 alkaen. Postimaksut ja lähetyskulut sisältyvät hintoihin. Yli 85 euron

painotuotetilauksista annetaan 15 %:n alennus (ei koske Diabetes-kirjaa, d-Pes Clinic -opetus-cd:tä eikä Lapsendiabetes -kansiota). Yli 17 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.

• Kirjoniementie 15, 33680 Tampere • p. (03) 2860 111

• f. (03) 2860 422 • [email protected] • www.diabetes.fi/aineisto/hoithenk.htm

Diabetesliitolta hoidonohjauksen tueksiDiabetesliitolta hoidonohjauksen tueksi

Silmänpohjamuutokset

3026 Diabeettinen retinopatia -kuvasto silmänpohjamuutosten tulkintaan17 euroa (kuvat ilman selitysosia internetissä www.diabetes.fi/aineis-to/retinopatia)

2020 Diabetes ja silmänpohjamuutokset-opas 2 euroa

2021 Silmien laserhoito -lehtinen 1,50 euroa

Seuranta, sosiaaliturva

3049 Diabetespassi eli muovikansio, jossaon hoidon seurantakortti (diabetes-kortti), Minulla on diabetes -kortti, Diabeteksen seuranta -lehtinen sekäOmahoidon pelisäännöt -lehtinen2 euroa

5131 Diabeteskortti (osa passia,50 kpl/nippu tai yksittäin) maksuton

5114 Minulla on diabetes -kortti (henkilötiedot, sokin ensiapuohjeeteri kielillä) maksuton

5116 Diabeetikon sosiaaliturva -opasmaksuton myös internetissäwww.diabetes.fi/sosturva

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy,raskausdiabetes

3050 Riskitesti eli tyypin 2 diabeteksenriskin arviointilomake, 50 sivun lehtiömaksuton

9037 UUSI Tuijota omaan napaasi - Onneksityypin 2 diabetes on ehkäistävissä-esite maksuton

9038 UUSI Tyypin 2 diabetesvaara - TESTAARISKISI -juliste maksuton

2025 Mikä nyt neuvoksi? -opas tyypin 2diabetesriskin hallintaan 1,50 euroa

2019 Ohjeita sinulle, joka olet vaarassa sairastua raskausdiabetekseen-lehtinen 1,50 euroa

2017 Raskausdiabetes – pidä huolta itses-täsi ja vauvastasi -opas 3 euroa

Päivähoito, koulu

3037 Diabeetikko päivähoidossa2,70 euroa

3036 TÄYSIN UUSITTU Diabetes koulu-ikäisellä – Opas kouluille 3 euroa

1010 Diabetes-kirja (täysin uudistettu painos v. 2003) 33 euroa

Diabetesneuvonta

3024 Insuliinihoidon ohjauspaketti 16 euroa3053 Pistä insuliini oikein -repäisylehtiö*2027 Oy Haima Ab -kuva- ja värityskirja

lapsille 6,50 euroa3010 UUSI Lapsen diabetes – Perheen kansio

25 euroaDiabetekseen sairastuneen lapsenperheen alkuohjaukseen (tehtävä-vihkoja tilattavissa myös erikseenlapsille 4 euroa ja nuorille 6 euroa)

Ruokavalio

3014 Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan– ongelmista onnistumisiin syömisenhallinnassa 12 euroa

5117 Diabeetikon ruokavalinnat -esite maksuton

4012 Diabeetikon ruokavalinnat -kalvosarja10 kalvoa + tekstit 25 euroa

3056 Sinä valitset -juliste (rasva ja liikapaino)2 euroa

3041 Sydänmerkki-esite ammatti-henkilöstölle maksuton

5121 Sydänmerkki-esite kuluttajille maksuton

Diabeetikon ruokavalinnat repäisylehtiöt:*3016 Esimerkki päivän aterioista 1 200 kcal3017 Esimerkki päivän aterioista 1 800 kcal3018 Monipuolisia ja terveellisiä

aterioita 350–400 kcal3019 Monipuolisia ja terveellisiä

aterioita 500–600 kcal3020 Vaihtoehtoja välipaloiksi3022 Valitse pehmeää/vältä kovaa rasvaa3023 UUSI Sinä valitset (rasva ja liikapaino)

Jalkojen ja hampaiden hoito

3011 UUSI d-Pes Clinic -opetus-cd diabee-tikon jalkojen kliiniseen tutkimiseen 290 euroa

Repäisylehtiöt:*3029 Jalkajumppa3030 Kenkien valinta3038 Hampaat puhtaiksi ja suu kuntoon

* Repäisylehtiöt:• 25-sivuinen 9 euroa• 50-sivuinen 11 euroa• 100-sivuinen 16 euroa

22

15

11

6 Arka asia

Joka kymmenennellä liikapainon takia sairaa-laan lähetetyllä lapsella on joko heikentynytsokerinsieto tai tyypin 2 diabetes. Lapsen liha-vuus on usein perheelle arka asia, ja monetvanhemmat vastustavat terveydenhuollon kaik-kia yrityksiä puuttua tilanteeseen ennen sairau-den puhkeamista.

Oma kuntoutussuunnitelma

Kuntoutus tukee elämänhallintaa ja selviytymis-tä pitkäaikaisen sairauden kanssa. Jokaiselladiabeetikolla tulisi olla kirjallinen hoitosuunni-telma ja sen osana kuntoutussuunnitelma.

Dehko etenee

Erilaiset selvitykset ovat alusta asti olleet osaDiabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisoh-jelmaa Dehkoa. Miten muuten tiedettäisiin,mitä pitää korjata ja miten toimet ovat vaikut-taneet? Neljännessä Dehko-symposiumissakuultiin selvitysten tekijöitä, mutta myös niitäuudisraivaajia, jotka ovat aloittaneet käytännöntyön tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi alu-eillaan.

Enemmän EASD:stä

Euroopan diabetestutkimusjärjestön EASD:nsyyskuisessa kongressissa Münchenissä esitel-tiin viiden päivän aikana noin 1 300 diabetes-aiheista tutkimusta. Useat suomalaiset asian-tuntijat raportoivat kongressista Diabetes jalääkäri -lehden lukijoille tässä numerossa.

4 Ajankohtaista: Dehko puolivälissäLeena Etu-Seppälä

5 Pääkirjoitus: Toimintamalli lasten lihavuudenhoitoon Carola Saloranta

6 Tyypin 2 diabetes lapsella – haasteterveydenhuollolle Marja-Terttu Saha

11 Kuntoutus osa diabeetikon hoitoketjuaVuokko Kallioniemi

15 Dehkon toimijat koolla neljännen kerran:Diabeteksen lisäsairauksien esiintymisestäuutta tietoa Mervi Pohjalainen

19 Maalaislääkärin terveysmessut ja muita esi-merkkejä D2D-hankkeesta Mervi Pohjalainen

21 EASD 2004:• Ravinnon rasvan määrä vaikuttaa maksan

rasvapitoisuuteen Jukka Westerbacka• TNF-α-geenimutaatio on yhteydessä elimistön

rasvan määrään Hanna-Maaria Lakka• Mitokondriot ja diabetes Tapani Rönnemaa• Tyypin 1 diabetekselle altistavia geenejä

etsittiin suomalaisilta X-kromosomistaAntti-Pekka Laine ja Tiia Kokko

30 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon ammatilliseterikoistumisopinnot Tuula-Maria Partanen ym.

35 Diabeteshoitajat ry: Elämänkaariajattelullaasiakaslähtöiseen hoidonohjaukseenMaria Aarne ja Marja Rautavirta

38 Väitöksiä

40 Koulutusta

d ja lääkäriiabetesSisältö

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavallareseptilääkemainokset.

• Vastaavat toimittajat: LT Liisa Hiltunen, gsm 044 703 4533, [email protected], LT Carola Saloranta, gsm 050 360 2126, [email protected]• Toimitus: päätoimittaja Tarja Sampo, p. (03) 2860 222, [email protected], toimitussihteeri Mervi Pohjalainen, p. (03) 2860 221,[email protected] • Lehden yhteystiedot: Diabetes ja lääkäri -lehti, Kirjoniementie 15, 33680 Tampere, p. (03) 2860 111 (ma–peklo 8–15.30), f. (03) 3600 462, sähköinen juttuarkisto: www.diabetes.fi/lehdet • Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry • Ilmoitukset: myyntisihteeritTarja Soini, p. (03) 2860 223, [email protected] ja Juha Mattila, p. (03) 2860 231, [email protected] • Tilaukset ja osoitteenmuutokset:Diabeteskeskus, jäsenasiainhoitajat Sari Kavala, p. (03) 2860 235 ja Juha Mattila, p. (03) 2860 231, [email protected] • Ilmestyminen ja tilaus-hinta: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys-, loka- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 12 € + Diabetes-lehden tilaushinta 30 €/vuosikerta (10 numeroa), jäsenetuhinta 8,50 €/vuosikerta) • Ulkoasu: Aino Myllyluoma • Paino: PunaMusta • 34. vuosikerta • ISSN 1455-7827

4 DIABETES JA LÄÄKÄRI • HELMIKUU 2005

Ajankohtaista

Dehko puolivälissäViisi vuotta on kulunut siitä, kun Diabeteksen eh-käisyn ja hoidon kehittämisohjelma, Dehko, hy-väksyttiin Helsingin yliopiston juhlasalissa maam-me kansalliseksi diabetesohjelmaksi vuosiksi2000–2010. Paljon on näinä vuosina saatu ai-kaan, mutta suurissa valtakunnallisissa hankkeis-sa ollaan vielä rakennusvaiheessa.

Dehkon tavoitteiden toteutumisen ja tulostenkannalta on ratkaisevaa , että diabeetikkojen hoi-dossa on hyvin toimivat hoitoketjut lisäsairauk-sien ehkäisemiseksi ja varhaiseksi hoitamiseksi.Tärkeää on myös, että hoitoon saadaan kattavalaadun seurantajärjestelmä ja että tyypin 2 dia-beteksen ehkäisyyn tähtäävästä toiminnasta ontullut osa perusterveydenhuollon ja työterveys-huollon arkipäivää. Diabetesosaamisen jatkuvaankehittämiseen on luotu toimiva valtakunnallinenjärjestelmä niin diabeetikoille kuin terveydenhuol-lon ammattilaisillekin.

Dehkon koordinoijana toimivan Diabeteslii-ton tuoreessa Dehko etenee 2005–2007-julkaisus-sa ovat koottuina Dehkon alkuperäiset tavoitteet,Diabetesliiton toimintasuunnitelma valtakunnal-listen hankkeiden toteuttamiseksi, Dehkon toi-menpide-esitykset 2000, niiden päivitykset ja jat-kotoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekäDehkon väliarvioinnin päätelmät ja suositukset.

Julkaisun tavoitteena on auttaa kaikkia diabe-teksen ehkäisyn ja hoidon parissa työskenteleviähahmottamaan Dehkon kokonaisuus, lähtöasetel-mat, jo saavutettu tilanne sekä lähivuosien tär-keimmät haasteet. Julkaisu on jaettu diabetesvas-tuuhenkilöille perusterveydenhuollossa ja erikois-

sairaanhoidossa, työterveyshuollolle, keskeisilleviranomaisille, järjestöille ja yhteistyökumppaneil-le. Maaliskuussa se jaetaan Dehko-kansion yhtey-dessä myös maamme kuntapäättäjille. Dehko ete-nee 2005–2007-julkaisun pdf-versio löytyy Diabe-tesliiton verkkosivuilta osoitteesta www.diabetes.fi/dehko/dehko/uutisia.htm#toimintasuunnitelma.Julkaisu on maksuton, ja sitä voi tilata Diabetes-liitosta, Materiaalitilaukset, Kirjoniementie 15,33680 Tampere.

Dehkon toteutumista seurataan ja kehitetäänsäännöllisesti avaintoimijoille järjestettävissäDehkon toimijasymposiumeissa Helsingissä. Vuo-den 2004 marraskuun symposiumin antia esitel-lään tässä lehdessä sivuilla 16–20.

Kaikkien toimijoiden edustajat kutsutaanmuutaman vuoden välein koolle Tampereelle, jos-sa Diabetesliitto järjestää valtakunnalliset Dehko-päivät. Ensimmäisille Dehko-päiville vuonna 2003osallistui liki 600 terveydenhuollon, viranomais-ten ja järjestöjen edustajaa.

Vuoden 2006 Dehko-päivät järjestetään 7.–8.2. Tampere-talossa. Ensimmäinen tiedote alusta-vine ohjelmineen julkaistaan toukokuussa ja var-sinainen ohjelma syksyllä. Ohjelmaehdotuksetovat tervetulleita alla olevaan sähköpostiosoittee-seen. Dehkon verkkosivuilta (www.diabetes.fi/dehko) voi kukin vuoden mittaan seurata Dehko-päiviin liittyviä viestejä.

• Leena Etu-SeppäläDehkon pää[email protected]

5DIABETES JA LÄÄKÄRI • HELMIIKUU 2005

Kuva: Timo Saaristo

Pääkirjoitus

• Carola Saloranta

Toimintamalli lastenlihavuuden hoitoon

Olemme kaikki huolestuneina kuulleet, miten tyypin 2 diabetes yleis-tyy myös lapsilla. Marja-Terttu Saha kertoo tässä numerossa (sivut 6–10) viimeisimmistä esiintyvyystiedoista ja siitä, miten ongelmaan voitarttua sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Pir-kanmaan sairaanhoitopiirissä on hyödynnetty omaa retrospektiivistätutkimusta ja laadittu toimintamalli, joka tähtää lasten tyypin 2 diabe-teksen ehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen. Tyypin 2 diabeteksen suu-rimpia riskitekijöitä lapsilla ovat lihavuus ja tyypin 2 diabeteksen su-kurasitus. Sukulaisiamme emme pysty valitsemaan, mutta voimme vai-kuttaa omaan ja lapsemme painoon, mikäli siihen on tarpeeksi moti-vaatiota. Valitettavasti olen kuullut myös sanottavan, että ihmiset ovatnykyään liian laihoja (tällaista minulle kertovat ihmiset, jotka eivät tie-dä, että olen lääkäri, eivätkä myöskään arvaa, että kiinnostukseni koh-de on erityisesti tyypin 2 diabetes). Heidän mielestään sopiva painoin-deksi on vähintään 30 kg/m2 – laihemmat ovat liian laihoja. Voin hy-vinkin kuvitella, että tällainen äiti sinnikkäästi vastustaa terveyden-huollon kaikkia yrityksiä puuttua hänen lapsensa liikapainoon. Tämäongelma yleistynee, kun väestö lihoo: kun yli puolet ympärillä olevista

ihmisistä on ylipainoisia, tulee liikakiloista pikkuhiljaa normi, ja motivaatio laihtua hiipuuentisestään.

Julkaisemme tässä numerossa myös lisää EASD:n syyskuisen kongressin satoa. Mielen-kiintoisia raportteja on mitokondriotutkimuksesta, maksan rasvapitoisuudesta, X-kromo-somin osuudesta tyypin 1 diabeteksen perinnöllisyydessä sekä TNF-α-geenimutaation yh-teydestä elimistön rasvan määrään. Mielenkiintoisia lukuhetkiä!


Tyypin 2 diabetes lapsella– haaste terveydenhuollolle • Marja-Terttu Saha

vähemmistöjä. Hiljattain on samanlaisia tutki-mustuloksia julkaistu myös Euroopasta (2-5). Äs-kettäin kiinnitettiin laajassa lapsia koskeneessatutkimuksessa huomiota siihen, että paastoveren-sokerinäytteiden avulla ei löydetä niitä, joiden so-kerinsieto on heikentynyt, vaan pitäisi tehdä soke-rirasituskoe (6).

Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyydestä euroop-palaisten lasten joukossa on raportoitu hyvinvaihtelevasti, ja tutkimustuloksia on toistaiseksivarsin vähän. Lastenendokrinologien vuosikoko-uksessa Baselissa syyskuussa 2004 esitettiin puo-lalaisten tutkijoiden yhteenvetoraportti, jossa

tyypin 2 diabeteksen esiintyvyysvaihteli 0,2:n ja 7 prosentin välil-lä (Eva Malecka-Tendera, henki-lökohtainen tiedonanto). Toistai-seksi kaikki esiintymisluvut pe-rustuvat diabetekseen sairastu-neita lapsia ja nuoria hoitavienkeskusten seurantatietoihin, eikälaajempaa epidemiologista selvi-tystyötä aiheesta ole tehty. Tyy-pin 2 diabetesta on todettu sellai-silla lapsilla, joita on alettu tutkialiikapainon takia. Näiden lastensukuanamneesista paljastuu useinliikapainoisuutta, tyypin 2 diabe-testa sekä sydän- ja verisuonisai-rauksia.

Jopa joka kymmenennellä lihavalla lapsellahäiriöitä sokeriaineenvaihdunnassa

Omassa retrospektiivisessä tutkimuksessamme (7)totesimme, että Tampereen ja Oulun yliopistolli-siin lastenklinikoihin liikapainon takia lähetetyis-tä lapsista noin 10 prosentilla oli häiriintynyt so-keriaineenvaihdunta: 11 lapsella 115:stä oli jokoheikentynyt glukoosinsieto (impaired glucose tole-rance, IGT) (7 potilasta) tai tyypin 2 diabetes (4

Diabetekseen sairastuu Suomessa vuosittainnoin 500 alle 15-vuotiasta lasta ja nuorta.Valtaosalla heistä on tyypin 1 diabetes, muttaviime vuosina myös tyypin 2 diabetesta ontodettu lastensairaaloissa lisääntyvästi. Avo-terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yh-teistyötä tarvitaan, jotta löydetään ne lapsetja nuoret, joilla on tavallista suurempi vaarasairastua tyypin 2 diabetekseen. Yhteistyötätarvitaan myös heidän tutkimisessaan ja hoi-don seurannassa.

Viime vuosina on maailmanlaajui-sesti kiinnitetty huomiota sekä las-ten että aikuisten liikapainon lisään-tymiseen. Amerikkalaiset lentoyh-tiöt ovat kertoneet polttoainekulu-jensa kasvusta ja ilmoittaneet yh-deksi syyksi, että lentomatkustajatovat aikaisempaa painavampia.Englannissa on käyty keskusteluasiitä, pitäisikö epäterveelliseksi arvi-oidun ruoan, niin sanotun roska-ruoan, mainostaminen televisionlastenohjelmien tauoilla kieltää.Myös suomalaisten lasten ja nuor-ten lisääntyvä liikapainoisuus onpantu merkille. Painonnousun syy-nä pidetään liian runsasta energiansaantia verrattuna kulutukseen (1).

Liikapaino voi aiheuttaa terveyshaittoja. Me-tabolinen oireyhtymä, veren rasvatasapainon häi-riöt, sydän- ja verisuonisairaudet, insuliiniresis-tenssi, heikentynyt sokerinsieto ja tyypin 2 diabe-tes liittyvät aikuisilla usein liikapainoon ja liha-vuuteen. Ensimmäiset raportit liikapainoisten las-ten sokeriaineenvaihdunnan häiriintymisestä, hei-kentyneestä sokerinsiedosta ja tyypin 2 diabetek-sesta tulivat Yhdysvalloista, ja ne koskivat etnisiä

Äskettäin kiinnitet-tiin laajassa lapsiakoskeneessa tutki-muksessa huomio-ta siihen, että paas-toverensokerinäyt-teiden avulla ei löy-

detä niitä, joidensokerinsieto on hei-kentynyt, vaan pi-täisi tehdä sokeri-

rasituskoe.


potilasta). Potilaista seitsemän oli tyt-töjä ja neljä poikia, ja he olivat iäl-tään 9–15-vuotiaita. Näille lapsille januorille yhteisiä piirteitä olivat liika-paino ja tyypin 2 diabetes perheessäja lähisuvussa.

Viime vuosina olemme Pirkan-maan sairaanhoitopiirissä saaneetlisääntyvästi yhteydenottoja avo-terveydenhuollosta lasten ja nuor-ten lihavuuden takia. Joitakin lap-sia on lähetetty toistuvasti erikois-sairaanhoitoon konsultaatioon.Osassa tapauksista konsultaation syynä on ol-lut epäily lihomiseen johtavasta aineenvaih-dunnan poikkeavuudesta. Joidenkin lasten per-heet ovat vastustaneet kaikkia avoterveyden-huollon yrityksiä puuttua lapsen painonnou-suun, jolloin lähete erikoissairaanhoitoon onollut ainoa mahdollisuus yrittää tehdä jotakinasialle. Näiden perheiden osalta törmätään va-litettavasti myös erikoissairaanhoidossa usein

motivaatio-ongelmiin. Tämänäkyy muun muassa siinä, ettäperheet jättävät varatut vas-taanottoajat käyttämättä. Avo-terveydenhuollossa on myöskaivattu selkeitä ohjeita siitä,miten lasten painonnousuunpitäisi suhtautua.

Muun muassa oman tutki-muksemme tulosten perusteellaolemme Pirkanmaan sairaanhoi-topiirissä pyrkineet kiinnittä-mään huomiota lasten ja nuorten

painonnousuun. Mitään erityisiä pituuspainonseulontarajoja ei ole asetettu, vaan ennemminkinon tavoitteena havaita painon nousutaipumus.Nykyisten kasvukäyrien pituuspainokäyrältä onhelppo havaita, jos lapsen paino suhteessa pituu-teen alkaa selkeästi nousta (kuva 1). Kun pai-nokäyrän pisteet siirretään suhteellisen pituudenseurantakäyrälle, nähdään painonkehitys myösikään suhteutettuna (kuva 2, s. 9).

Kuva 1. Lihovan pojan pituuspainokäyrä.Keskikokoisen arvo on 0 %.• = pituuspaino

PITUUS

Tampereen ja Oulunyliopistollisiin las-

tenklinikoihin liika-painon takia lähete-tyistä lapsista noin10 prosentilla oli

häiriintynyt sokeri-aineenvaihdunta.

Verenglukoosin seurantajärjestelmä

Luotettavat tulokset nopeasti Mittausaika vain 15 sekuntia.

Ascensia™ MICROFILL™ -liuskat Helposti avattava purkki ja liuskoillapitkä säilyvyys: 6 kk avaamisesta.

Vaihtoehtoiset mittauskohdat Verinäyte voidaan ottaa myös muualtakuin sormenpäästä.!

Tulokset voidaan purkaa PC:lle Ascensia™ CONTOUR™ koetuloksetvoidaan purkaa tietokoneeseen Ascensia™ WinGlucofacts™ -ohjelman avulla.

Pieni näytemäärä Tarvitaan vain 0,6 mikrolitraa verta.Ilmoittaa liian pienestä näytteestä.

Laaja muisti Muistiin tallentuu automaattisesti jopa240 koetulosta päivämäärineen ja kellonaikoineen.

Ascensia, and Ascensia CONTOUR are trademarks of Bayer Healthcare LLC. © 2003 Bayer Corporation. All rights reserved.

KEHITYKSEN KÄRJESSÄAscensia™ CONTOUR ™ -verenglukoosimittari

EI KOODAUSTA!(Jokainen testiliuska hoitaa sen puolestasi)

Tilaukset:Bayer Oy, diagnostiikkaosasto,PL 13,02271 EspooPuh. (09) 887 887Fax (09) 8878 [email protected]

Ascensia™ CONTOUR™ -verenglukoosimittari nyt 10Etoimitus postiennakolla


Lihomiseen johtaneetelämänmuutokset selvilleKun lapsen huomataan alkavan lihoa, kannattaaselvittää, mitä muutoksia lapsen elämässä onmahdollisesti tapahtunut silloin, kun paino alkoinousta (hoitopaikan muutos, koulun aloittami-nen tai muuta sellaista). Usein anamneesin tarkis-tus paljastaa muutoksen lapsen energiansaannis-sa suhteessa kulutukseen. Asiaan paneutuva lää-käri löytää helposti keskustelussa vanhempienkanssa lapsen ruokavalion virheet, ja motivoitu-neet vanhemmat pystyvät ehkä korjaamaan ne.Vanhempien kanssa keskusteltaessa on myös syy-tä kiinnittää erityishuomiota lapsen perhe- ja su-kuanamneesiin. Mikäli riskitekijöitä eli liikapai-noa, tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonisai-rauksia tai metabolista oireyhtymää esiintyy lap-sen perheessä tai ensimmäisen asteen sukulaisilla,on syytä paneutua lapsen sokeriaineenvaihdun-nan selvittelyyn. Olemme ehdottaneet tällaisissa

tapauksissa, että avoterveydenhuollossa tutki-taan lapsen paastoverensokeri- ja insuliinipitoi-suudet. Jos paastoverensokeri on normaali ja sa-manaikainen seerumin insuliiniarvo suurentunut(yli 25 mU/l), suosittelemme oraalisen sokerirasi-tuskokeen tekemistä. Jos sokerirasituskokeessatodetaan heikentynyt glukoosinsieto tai tyypin 2diabetekseen sopiva löydös, suositellaan lähetet-tä lastenendokrinologille.

Pirkanmaalla hoito ja seurantakeskitetty TaYS:aan

Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenendo-krinologinen poliklinikka on koordinoinut kaikki-en niiden alueemme lasten ja nuorten seurannan jahoidon, joilla on heikentynyt glukoosinsieto (IGT)tai tyypin 2 diabetes. Toistaiseksi näitä potilaitaon varsin vähän. Olemme katsoneet keskittämisentarpeelliseksi, jotta saisimme kokemusta näidenlasten ja nuorten seurannasta ja hoidosta. On kui-

Kuva 2. Lihovan pojan painon kehitys ikään suhteutettuna. Paino on siirretty suhteellisen pituudenkäyrästölle, jolloin nähdään pituuden ja painon kehitys samalla aika-akselilla. Keskikokoisen arvo on 0. o = paino• = pituus ikään suhteutettuna

IKÄ


tenkin todennäköistä, että sekä IGT että tyypin 2diabetes lisääntyvät myös lapsiväestössä. Tulevai-suudessa avoterveydenhuollon ja erikoissairaan-hoidon yhteistyö tuleekin olemaan erityisen tärke-ää tämän potilasryhmän osalta. Avoterveyden-huollossa tulisi jo nyt havahtua lasten ja nuortenpainonnousuun, käynnistää tarvittavat tutkimuk-set sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuuksien to-teamiseksi sekä järjestää kannustava seuranta pai-nonhallintaan.

• Marja-Terttu SahaLT, lastenendokrinologian erikoislääkäriTampereen yliopistollinen sairaala, lastenklinikkaPL 200033521 [email protected]

Kirjallisuus1. Deckelbaum RJ, Williams CL. Childhood obesity: the

health issues. Obesity Research 2001;9 (Suppl4):239S–243S.

2. Fagot-Campagna A. Emergence of type 2 diabetesmellitus in children: epidemiological evidence. JPediatr Endocrinol Metab 2000;13:1395–1402.

4. Sinha R, Fisch G, Teague B, Tamborlane WV, BanyasB, Allen K ym. Prevalence of impaired glucose toler-ance among children and adolescents with markedobesity. N Engl J Med 2002;346:802–810.

5. Invitti C, Guzzaloni G, Gillardini L, Morabito F, VinertiG. Prevalence and concomitants of glucoseintolerance in European obese children andadolescents. Diabetes Care 2003;26:118–124.

6. Wiegand S, Maikowski U, Blankenstein O, BiebermannH, Tarnow P, Grüters A. Type 2 diabetes and impairedglucose tolerance in European children and adoles-cents with obesity – a problem that is no longerrestricted to minority groups. Eur J Endocrinol2004;151:199–206.

7. Saha M-T, Keskinen P, Veijola R, Tapanainen P. Uhkaa-ko tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Duo-decim 2003;119:1419–1423.

Kuopion yliopiston sisätautien laboratorio mukaan EU:n huippuyksikköverkostoon

Kuopion yliopiston sisätautien laboratorio on valittu DNA-analyysien keskuslaboratorioksi tyypin2 diabeteksen geenitutkimukseen liittyvässä Euroopan unionin huippuyksikköverkostossa.

EU rahoittaa seuraavan neljän vuoden aikana kahdeksalla miljoonalla eurolla huippuyksikkö-verkostoa, johon kuuluu 13 Euroopassa sijaitsevaa tutkimuskeskusta. Verkoston tarkoituksena onselvittää tyypin 2 diabeteksen geenitaustaa muun muassa DNA-analytiikan, geeniekspressiotutki-musten, proteomiikan ja bioinformatiikan keinoin.

Kaksi diabetestutkijaanimitettiin akatemiaprofessoreiksiSuomen Akatemia on nimittänyt yhdeksän uutta akatemiaprofessoria. Heidän joukossaan ovat si-sätautiopin professori Markku Laakso ja molekulaarisen lääketieteen professori Seppo Ylä-Herttu-ala Kuopion yliopistosta. Molemmat kuuluvat samaan Suomen Akatemian nimeämään verisuoni-tautien ja tyypin 2 diabeteksen huippututkimusyksikköön. Tutkimusyksikkö selvittää valtimonko-vettumistaudin, sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen syntymekanismeja ja pyrkii ke-hittämään uusia lähestymistapoja näiden kansantautien hoitoon. Tutkimuksessa hyödynnetään vii-meisimpiä molekyylibiologian menetelmiä, siirto- ja poistogeenisiä eläinmalleja sekä geeniterapiaa.Lisäksi etsitään taudin kehittymiseen vaikuttavia geenejä. Seppo Ylä-Herttualan ryhmä tutkii myösaivokasvaimen geenihoitoa. Uudet akatemiaprofessorit aloittavat viisivuotisen kautensa 1.8.2005.

Akatemiaprofessorin virkaan voidaan nimittää henkilö, joka on osoittautunut eteväksi tutkijak-si ja jonka voidaan katsoa myötävaikuttavan tutkimuksen edistymiseen oman tieteenalansa piirissä.Akatemiaprofessorin virkoja on 1.8.2005 yhteensä 39 kappaletta.


Kuntoutus• Vuokko Kallioniemi

daan ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja vaikuttaamyös valtimotaudin riskitekijöihin (3). DehkonTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman (4) toi-meenpanohanke on käynnistynyt jo neljän sai-raanhoitopiirin alueella ja työterveyshuollossa, jamukaan liittyy vuonna 2005 viides sairaanhoito-piiri.

Ehkäisyohjelmaan liittyen perusterveyden-huollossa käynnistetään lisääntyvässä määrin pai-nonhallintaryhmiä, joissa ohjataan terveellisiinelintapoihin ja annetaan ryhmäläisille tietoa meta-bolisen oireyhtymän osuudesta sairauden riskite-kijänä. Painonhallintaryhmien jatkona on muuta-missa sydänpiireissä ja diabetesyhdistyksissä ITE-ryhmiä, joissa toiminta jatkuu jäsenten toimiessaryhmien vetäjinä.

Ehkäisyohjelman toimenpiteitä, kuten ravitse-musohjausta, liikuntaan motivoimista, tupakastavieroitusta, alkoholinkäyttöön liittyvää ohjaustaja terveystarkastuksia voidaan liittää työpaikoillatapahtuvaan työkykyä ylläpitävään (TYKY) toi-mintaan, joka on varhaista ennaltaehkäisevääkuntoutusta.

Kansaneläkelaitos järjestää jonkin verran lai-toskuntoutusta liikapainoisille tukija liikunta-

elinsairaille sekä sydän-, verenpai-ne- ja uniapneapotilaille. Lisäksion työkykyä ylläpitävää valmen-nusta (TYK) kohdennettuna me-tabolista oireyhtymää poteville.

Lasten ja nuorten kuntoutusLasten ja nuorten kuntoutus ei olepelkkää hoidonohjausta. Kuntou-tuksessa on voitava kohdata suru,jonka pitkäaikainen sairaus aihe-uttaa. Näin autetaan lasta tai

nuorta rakentamaan identiteettinsä ehyeksi. Las-ten kuntoutukseen kuuluvat yhteydet päivähoi-toon, kouluun, perhekurssit ja -leirit, perhekerhotsekä tiedon päivityspäivät vanhemmille.

osa diabeetikon hoitoketjua

Lasten ja nuortenkuntoutus ei ole pelk-kää hoidonohjausta.Kuntoutuksessa on

voitava kohdata suru,jonka pitkäaikainensairaus aiheuttaa.

Diabeteksen hoito vaatii paljon sekä diabeeti-kolta itseltään että terveydenhuollolta. Turvalli-nen hoitosuhde, johon liittyy riittävä määrätietoa ja tukea, auttaa pääsemään alkuun pit-käaikaissairauden kanssa elämisessä. Hoito-suunnitelma, jonka osana on myös kuntoutus-suunnitelma, kantaa diabeetikkoa erilaisissaelämäntilanteissa ja takaa hoidon jatkuvuuden.Erityisesti nuorten ja lasten kuntoutukseentulee luoda yhtenäinen käytäntö siten, ettälaadukkaat palvelut ovat tarjolla nykyistä use-ammalle lapselle.

Kuntoutus voidaan määritellä monella eri tavallariippuen lähtökohdasta. Sosiaali- ja terveysminis-teriön kuntoutusselonteossa se määritellään ihmi-sen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi,jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisenselviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistä-minen (1).

Kuntoutustoiminta on hyvin laaja-alaista. Sesisältää työkykyä ja päivittäisiä toimintavalmiuk-sia ylläpitävää toimintaa, koulutusta ja sopeutu-misvalmennusta. Kuntoutustarpeenaiheuttanut sairaus määrittelee toi-minnan sisällön. Diabeetikon so-peutumisvalmennuksella ymmärre-tään muun muassa ryhmissä tapah-tuvaa ohjausta, jossa yhdistyvät asi-antuntijan antama ohjaus ja ryh-män tarjoama vertaistuki (2). Lisäk-si kiinnitetään huomiota jaksami-seen ja elämänlaadun parantami-seen henkisen tuen avulla.

Tyypin 2 diabeteksenehkäisyyn on ryhdyttyDiabetes Prevention Studyssa (DPS) pystyttiinosoittamaan, että elintapoihin on mahdollista vai-kuttaa ohjauksella ja että elintapamuutoksin voi-


Kelan järjestämille, Diabeteskeskuksen ja Folkhälsanin toteuttamille sopeutumisvalmennuskursseilleosallistuu vuosittain yhteensä noin 380 diabeetikkoa. Diabeetikkojen määrän kasvusta huolimattasopeutumisvalmennukseen pääsevien osuus on pysynyt pitkään samana.

Koulunkäynnin tukeminen ja ohjaaminenmahdollisimman sopivan ammatin valintaan ovattärkeä osa identiteetin rakentumisessa. Myös mui-den kasvuun ja aikuistumiseen liittyvien asioiden,kuten seksuaalisuuden ja seurustelun, pohtiminenkuuluu kuntoutukseen.

Vastuu kuntoutuksen järjestämisestä on lapsenomalla hoitopaikalla. Lasten diabeteksen hoidonlaadun kartoittamiseksi tehdystä selvityksestä käyilmi, että lasten ja nuorten mahdollisuus osallistuakuntoutukseen vaihtelee alueittain. Vaihtelu kun-toutuspalvelujen tarjonnassa tuli myös esiin. Jon-kinlaista kuntoutusta oli saanut 15 prosenttia lap-sista ja nuorista. Diabetesleireille oli osallistunut8,5 prosenttia, muille hoidonohjauskursseille 4,3prosenttia ja diabetespäivässä oli ollut mukana 2,2prosenttia lapsista. Palvelujen saannin vaihteluvä-li todettiin suureksi. Joissakin sairaaloissa lähesjoka kolmas lapsi oli osallistunut kuntoutukseen,kun joissakin vain joka kolmaskymmenes oli saa-nut mahdollisuuden siihen (5).

Nuorten huono sokeritasapaino asettaa suuriahaasteita niin hoidolle kuin kuntoutuksellekin.

Tampereen yliopistollisen sairaalan sisätautikli-nikassa on diabeetikoilla nuorisopoliklinikka, jon-ka toiminnassa on käytetty ongelmalähtöiseen op-pimiseen (problem based learning, PBL) perustuvaaryhmäohjausta osana hoidonopetusta. Menetelmäon tutkimuksessa osoittautunut yhtä tehokkaaksi,mutta kustannuksiltaan edullisemmaksi kuin yksi-löohjaus (6). Tähän toimintaan integroituna lyhyt-kestoiset kuntoutusinterventiot saavuttavat myösniitä nuoria, jotka eivät helposti motivoidu osallis-tumaan kurssimuotoiseen kuntoutukseen.

Palvelujen tuottajia ovat hoitopaikkojen lisäk-si Diabeteskeskus ja diabetesyhdistykset yhdessäjoidenkin muiden toimijoiden kanssa. Diabetes-keskuksen perhekursseille osallistuu vuosittainnoin sata alle 12-vuotiasta diabeetikkolasta per-heineen, ja suunnilleen sama määrä osanottajia onnuorten, 12–15-vuotiaiden kursseilla. Hoitopaik-kojen, diabetesyhdistysten ja muutamien muidentoimijoiden järjestämiin tapahtumiin osallistuunoin 300 diabeetikkolasta ja nuorta vuosittain (5).Yhtenäisiä käytäntöjä tai laatukriteereitä toimin-nalle ei ole, joten tapahtumien kesto ja sisältö sekätyössä mukana olevan henkilöstön koulutus vaih-televat paljon.

Työssä olevien kuntoutusKuntoutusta säätelevän lain perusteella kuntou-tuksen järjestämisen päävastuu on terveydenhoi-dolla silloin, kun kuntoutus on osa sairauden hoi-toa. Terveydenhoito tuottaa jonkin verran kun-toutusryhmiä ja -kursseja sekä teemapäiviä, joilladiabeetikot voivat päivittää tietojaan.

Kela järjestää sekä ammatillista että lääkinnäl-listä kuntoutusta sekä kustantaa jossain määrinapuvälineitä. Kaikista Kelan järjestämään kuntou-tukseen vuonna 2003 osallistujista diabeetikoitaoli 1,3 prosenttia eli 1 115 henkilöä (7). Lisäksidiabeetikoita osallistuu kuntoutustutkimuksiin ja-selvityksiin, ASLAK- ja TYK-toimintaan ja va-kuutuslaitosten ammatilliseen kuntoutukseen sekämuille sairausryhmille suunnattuun kuntoutuk-seen muun sairauden kuin diabeteksen ollessakuntoutuksen tarpeen aiheuttajana.

Kuvat: Juha Mattila


Kelan järjestämille sopeutumisvalmennuskurs-seille osallistuu vuosittain noin 380 diabeetikkoa.Määrä on pysynyt pitkään ennallaan huolimattadiabeetikoiden määrän suuresta kasvusta. Folk-hälsan tuottaa palveluita ruotsinkielisille ja Diabe-teskeskus lähes kaikki suomenkielisille tarjotutpalvelut. Kurssien pituus on 5–10 päivää kurssi-tyypistä riippuen, ja toteuttajana on moniammatil-linen tiimi Kelan standardien mukaisesti.

Työssä olevien diabeetikoiden hoidon ja siihenliittyvän kuntoutuksen onnistumiseksi tarvitaankiinteä yhteistyö terveydenhuollon, työterveys-huollon ja kuntoutuksen tuottajien kesken. Sitenkaikkien hoitoon osallistuvien on mahdollista an-taa samansuuntaista tietoa, ohjausta ja tukea hoi-don toteutumiseksi ja tarvittavien muutosten teke-miseksi työ- ja elinympäristössä. Hyvän yhteistyönedellytyksenä on, että tiedonkulun periaatteista onsovittu.

Yhteistyö on tärkeää myös kuntoutuksen jär-jestäjien kesken. Kun diabeetikko osallistuu muu-hun kuin diabeetikoille suunnattuun kuntoutuk-seen, on mielekästä huomioida kokonaisuus. Yh-teistyötä onkin jo tehty useiden potilasjärjestöjenkanssa uusien ja entistenkin toimintamallien kehit-tämiseksi. Diabeteksen lisäsairaudet luovat kun-toutukselle monia haasteita ja tarpeita. Ne on huo-mioitu silmä- ja munuaissairaille suunnatuillakursseilla, jotka toteutetaan tiiviissä yhteistyössäNäkövammaliiton ja Munuais- ja siirtopotilaidenliiton kanssa.

Eläkkeellä olevien jaikääntyneiden kuntoutusEläkkeellä olevien ja ikääntyneiden kuntoutuksenjärjestäminen on lain perusteella terveydenhuollonvastuulla, mutta määrärahojen niukkuus on olluttoiminnan esteenä. Raha-automaattiyhdistys, Dia-betesliitto ja diabeetikot itse ovat rahoittaneetkuntoutusta, jota Diabeteskeskus tuottaa sekänuoremmille että ikääntyneille eläkeläisille. Vuon-na 2003 eläkeläisten kursseille osallistui 239 dia-beetikkoa, joista noin 26 prosenttia sai terveyden-huollon maksusitoumuksen omavastuun kattami-seen. Lisäksi tarjolla on virkistymistä ja lomailuavarten virikeviikkoja, joille voi osallistua kuka ta-hansa diabetesta sairastava. Pääosa virikeviikko-jen osallistujista on kuitenkin ollut eläkeläisiä.

Kurssin tärkeää sisältöä ovat hoidonohjaus,tietojen ja taitojen päivittäminen ja kokemustenjakaminen muiden kurssilaisten kanssa. Iäkkäät-

kin hyötyvät ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta,kunhan ikääntymisen vaikutukset huomioidaanohjauksessa. Ikääntyneiden tukeminen oman hoi-don toteuttamisessa auttaa heitä selviytymään it-senäisesti kotona, mikä on sekä yksilölle että yh-teisölle merkittävä asia. Terveydenhuollon järjes-tämää kuntoutusta tarvitaan nykyistä enemmän,jotta ikääntyneet saisivat riittävästi tietoa, taitoaja tukea.

Kuntoutuksen vaikuttavuusDiabeteskeskuksen kurssien vaikuttavuutta on sel-vitetty joissakin tutkimuksissa ja kartoitettu osanalaadun seurantaa. Diabeteksen hoitotasapaino pa-ranee heti kurssin jälkeen, samoin veren rasva-ar-vot ja verenpaine. Tilanne on palautunut lähes en-nalleen vuoden kuluttua kurssista, mutta elämänhallinta näyttää säilyvän parempana myöhemmin-kin verrattuna sellaisiin, jotka eivät ole olleet kurs-silla (8, 9). Yksi kuntoutusjakso ei riitä, vaan oh-jauksen ja kuntoutuksen tulee jatkua omassa hoi-topaikassa, jotta diabeetikko jaksaa hoitaa itse-ään. Kuntoutuksen oikealla ajoituksella on suurimerkitys, jotta tarvittavat tiedot ja taidot opitaanja hyvä omahoito muodostuu pysyväksi toimin-naksi.

• Vuokko KallioniemiLL, erikoislääkäriDiabetesliittoKirjoniementie 1533680 Tamperep. (03) 2860 111f. (03) 2860 [email protected]

Kirjallisuus1. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Kuntoutus-

selonteko 2002, sosiaali- ja terveysministeriö.2. Seppälä P et al. Diabeetikon sopeutumisvalmennus-

mietintö, Suomen Diabetesliitto ry:n julkaisusarja 1990.3. Tuomilehto J. et al. Prevention of diabetes by life-

style intervention in subjects with impaired glucosetolerance. N Engl J Med 2001;344:1343–1350.

4. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2003–2010.Suomen Diabetesliitto ry 2003.

5. Winell K, Komulainen J, Sipilä I. Lasten diabeteksenhoidon laatu. Julkaisematon raportti, Diabetesliitto2004.

6. Tulokas S, Ojanen M, Koivisto A-M, Pasternack A.Nuoruusikäisten diabeetikoiden ohjaus ongelmaläh-töisen oppimisen menetelmällä tuottaa paremmantuloksen kuin perinteinen yksilöohjaus. Julkaisematonartikkeli, 2004.


7. Kelan kuntoutustilasto 2003. Kansaneläkelaitoksentilastoryhmä, Helsinki 2004.

8. Marttila, J. Insuliinihoitoisten diabeetikkojen sopeu-tumisvalmennuksen vaikuttavuus. Lisensiaattitutki-mus. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinentiedekunta, psykologia, 1996.

9. Havulehto, S. Diabeteskurssien vaikuttavuusseuranta.Diabetekseen liittyvän hoitotyytyväisyyden ja psyyk-kisen hyvinvoinnin arviointi. Pro gradu -työ. Tam-pereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta,psykologia, 2001.

Taustaa

vuttanut tavoitetason. Omahoito ei siis toteudutoivotulla tavalla huolimatta lisääntyvästä lääke-valikoimasta. Vain noin 25 prosentilla suomalai-sista tyypin 2 diabeetikoista LDL-kolesteroli olitavoitteessa (alle 2,6 mmol/l) vuosina 2000–2001.Sen jälkeen rasvalääkkeiden käyttö on lisääntynyt,joten tilanne saattaa olla nyt parempi.

Mitä voidaan tehdä?Pelkkä tieto ei riitä ohjaamaan potilaan käyttäyty-mistä toivottuun suuntaan. Tarvitaan monenlaisiatoimenpiteitä, joita WHO:n raportissa kutsutaan”hoitoon sitoutumiseen opastavaksi työkalupa-kiksi”. Tutkimuksissa on osoitettu, että hoitoonsitoutuminen on dynaaminen prosessi, joka vaatiitoistuvaa vahvistamista. Kirjallisuudessa tärkeim-miksi esteiksi oli havaittu sairastuneen henkilönsairauttaan ja sen hoitoa koskevan tiedon vähäi-syys, omahoitoon tarvittavien taitojen puute, vai-keudet motivoitua hoitoon ja käyttäytymisenmuuttamiseen tarvittavan tuen puute. Hoidonkanssa samaan suuntaan vaikuttava kuntoutus ontässä toiminnassa oiva työkalu. VK

Lähteet:• Reunanen A, KTL. Suomalaisten diabetes: Harvinai-

suudesta kansansairaudeksi. Diabetes ja lääkäri2004;33(6):6–11.

• Isomaa B, Almgren P, Tuomi T, Forsen B, Lahti K,Nissen M, Taskinen M-R, Groop L. Cardiovascularmorbidity and mortality associated with the metabolicsyndrome. Diabetes Care 2001;24:683–689.

• Niemi M, Winell K. Diabeteksen lisäsairauksien esiinty-minen – alueellinen vertailu hoidon laadun mittariksi.Väliraportti 24.9.2004.

• Kelan tilasto lääkkeiden erityiskorvattavuusoikeuksista2003.

• Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen. Näyttöä toimin-nan tueksi. WHO 2003, Lääketietokeskus Oy.

• Valle TT, Tuomilehto J. ja DEHKO-työryhmä. Diabetek-sen hoitotasapaino Suomessa 2000-2001. Dehko-raportti, Suomen Diabetesliitto ry, Helsinki 2004.

• Meriranta P, Tikkanen I, Kumpusalo E. ja työryhmä.Verenpainepotilas terveyskeskuksessa: hoitotuloksetparanemassa. Suomen Lääkärilehti2004;36:3253–3258.

Diabeteksen esiintyvyys lisääntyy Suomessa, kutenmuuallakin. Diabetes on diagnosoitu noin 4prosentilla väestöstä eli 218 000 suomalaisella,joista noin 31 000 sairastaa tyypin 1 diabetesta ja187 000 tyypin 2 diabetesta. On mahdollista, ettätietämättään tyypin 2 diabetesta sairastavia on yli100 000. Tyypin 2 diabetekseen läheisesti liittyvämetabolinen oireyhtymä on 20–25 prosentilla suo-malaisesta keski-ikäisestä väestöstä. Vuonna 2010Suomessa arvioidaan olevan jo 294 000 diabeetik-koa, eli heitä on lähes 6 prosenttia koko väestöstä.

Diabetekseen sairastutaan yhä nuorempana.Pienten lasten diabetekseen sairastuminen on

lisääntynyt. Vuonna 2003 Suomessa sairastui 314alle 10-vuotiasta lasta, heistä 116 oli alle 5-vuoti-aita. Kaikkiaan 15-vuotiaita tai nuorempia dia-beetikoita oli 3 763, joista tyypin 2 diabeetikoitaoli alle 0,5 prosenttia.

Myös tyypin 2 diabetesta ilmaantuu aikaisem-paa nuoremmille. Vuonna 1994 diabeteslääkkei-den erityiskorvattavuusoikeuden omaavia 20–64-vuotiaita diabeetikoita oli 49 322, vuonna 2003sama luku oli 70 405.

Hoitotavoitteita ei ole vielä saavutettuWHO on raportissaan tarkastellut hoitoon sitou-tumisen ongelmia ja todennut, että kehittyneissämaissa vain noin 50 prosenttia pitkäaikaisessahoidossa olevista toimii annettujen ohjeiden mu-kaan. CODE-2-tutkimus (Cost of Diabetes in Eu-rope - type 2) osoitti, että vain 28 prosenttia dia-beetikoista saavutti hyvän sokeritasapainon. Suo-messa tilanne ei ole parempi. Vuosina 2000–2001tutkituilla tyypin 2 diabeetikoilla HbA1c:n mediaa-ni oli 7,6 %. Tyypin 1 diabeetikoilla asiat olivatvielä huonommin, HbA1c:n mediaani oli 8,5 %.Huonoin tasapaino oli 15–20-vuotiailla, joidenHbA1c:n mediaani oli 9,9 %.

WHO:n raportin mukaan monissa maissa alle25 prosenttia verenpainepotilaista saavutti tavoi-tellun verenpainetason. Suomessa vuonna 2002tehdyssä tutkimuksessa noin 25 prosenttia ter-veyskeskuksen hoidossa olevista potilaista oli saa-

Diabetes ja metabolinen oireyhtymä lisääntyvät


Kuvat: Juha Mattila

Dehkon toimijat koolla neljännen kerran:

Diabeteksen lisäsairauksienesiintymisestä uutta tietoa

• Mervi Pohjalainen

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämis-ohjelman Dehkon tärkeimmät tavoitteet ovattyypin 2 diabeteksen ehkäisy, hoidon laadunkehittäminen ja diabeetikon omahoidon tukemi-nen. Kaikilla näillä osa-alueilla on vuoden 2000jälkeen käynnistetty merkittäviä hankkeita jaselvityksiä. Niitä esiteltiin Dehkon toimijoillemarraskuussa Helsingissä järjestyssä sympo-siumissa. Muun muassa diabeteksen lisä-sairauksien esiintymisestä on saatu uuttatietoa Dehkon ansiosta.

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjel-massa Dehkossa asetettiin yhdeksi keskeisistä ta-voitteista diabetesrekisterin saaminen Suomeen.Diabetesliiton laatupäällikkö Klas Winell totesikokousväelle, ettei koko maan kattavan diabetes-tietorekisterin perustaminen ole käytännössä tois-taiseksi mahdollista. Hoidon laadun kehittämises-sä tarvittava tieto on kerättävä eri rekisterien ja sai-rauskertomusjärjestelmien tietoja yhdistelemällä.

Winell esitteli kokousväelle alustavia tietojadiabeteksen lisäsairauksien esiintymistä koskevas-ta selvityksestä. Tätä selvitystä varten yhdistettiinSosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuksen Sta-kesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin Hilmonja Kansaneläkelaitoksen lääkkeiden erityiskorvaus-rekisterin tiedot. Hilmosta on kerätty tietoja 15vuoden ajalta, ja lääkkeiden erityiskorvauksistaon kerätty tiedot 40 vuoden ajalta. Näiden rekis-teritietojen perusteella on pääteltävissä muun mu-assa, että tyypin 2 diabeetikoiden määrä kaksin-kertaistuu Suomessa 12 vuoden välein.

Tyypin 1 diabeetikoiden määrä on lisääntynyt15 vuoden ajan, ja samalla heidän ikämediaanin-sa on noussut hitaasti. Kehitykselle on luonteen-omaista, että sekä nuorissa että vanhimmissa ikä-luokissa tulee uusia sairastumisia koko ajan enem-

män. Myönteistäkin kehitystä on näkyvissä: vuo-desta 1994 vuoteen 2002 niin tyypin 2 kuin tyypin1 diabeetikoidenkin elinaika on koko ajan piden-tynyt. Tyypin 1 diabeetikoiden – sekä miesten ettänaisten – keskimääräinen kuolinikä on tästä huo-limatta edelleen vain 48 vuotta, ja sairastamisvuo-sia on kuoleman hetkellä takana 25. Selvitys osoit-taa, että ne diabeetikot, jotka elävät pitkään, ovatmyös aiempaa parempikuntoisia. Tyypin 1 diabee-tikoiden tavallisimmat kuolinsyyt liittyvät sydän-ja verisuonitauteihin. Iskeemiset sydänsairaudetovat tyypin 1 diabeetikoilla kaksi kertaa niin ta-vallisia kuin muilla saman ikäisillä.

Tyypin 2 diabeetikkomiesten keskimääräinenelinaika on 75 vuotta ja naisten 79 vuotta. Rekis-terit paljastavat, että keuhkosyöpä on tyypin 2diabeetikoilla noin kaksi kertaa yleisempi kuinmuulla väestöllä. Tyypin 2 diabeetikoiden kuole-

Dehkon toteuttamisessa aktiiviset toimijat jamuut ohjelman etenemisestä kiinnostuneet ko-koontuivat katsomaan, mihin on päästy ja mitähaasteita tulevaisuus tarjoaa kansanterveysoh-jelman toteuttajille.


maan johtaneet aivo- ja sydäninfarktit ovat vähen-tyneet tasaisesti 15 viime vuoden aikana. Alaraa-ja-amputaatio oli tutkittuna aikana tehty noin15 000:lle tyypin 2 diabeetikolle. Jo entuudestaanon ollut tiedossa, että alueelliset erot alaraaja-am-putaatioiden määrissä ovat suuret, ja nyt tehty sel-vitys vahvistaa tämän. Seuraavaksi selvitetään, mi-ten laajoja amputaatiot ovat olleet eli miten ala-raaja-amputaatiot ovat vaikuttaneet diabeetikoi-den toimintakykyyn.

Lisäsairauksien esiintymistä käsittelevästä sel-vityksestä on julkaistu väliraportti Stakesin inter-netsivustolla osoitteessa www.stakes.info/files/pdf/Raportit/Diabetesraportti.pdf.

si miljoonaa euroa vuosina 2003–2007. Hankkeenrahoittavat mukana olevat sairaanhoitopiirit, sosi-aali- ja terveysministeriö Kansallisen terveyshank-keen varoista ja terveyden edistämisen määrära-hoista sekä Raha-automaattiyhdistys RAY. Terve-yden edistämisen määrärahoista maksettava tukija RAY:n tuki tulevat Diabetesliiton kautta.

Vain neljäsosalla diabeetikkolapsistaverensokeri tavoitetasollaLastentautien erikoislääkäri Jorma Komulainen,laatupäällikkö Klas Winell ja lastentautien erikois-lääkäri, dosentti Ilkka Sipilä selvittivät lasten dia-beteksen hoidon laatua vuonna 2003 hoitopai-koille tehdyllä kyselyllä. Tarkoituksena oli katsoa,

Pohjois-Savo mukaanDehkon 2D-hankkeeseenTyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeen eli Dehkon2D-hankkeen valtakunnallinen koordinaattori,ylilääkäri Timo Saaristo kertoi Dehko-sympo-siumin yleisölle, että Pohjois-Savon sairaanhoito-piiri on tulossa vuonna 2005 mukaan hankkee-seen. Dehkon 2D-hanke kuuluu suomalaisen eh-käisevän kansanterveystyön suurimpiin: Pohjois-Savon liittymisen jälkeen hankealueella on 1,5miljoonaa ihmistä ja noin 150 kuntaa. Hankkee-seen ovat aiemmin liittyneet Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjan-maan sairaanhoitopiirit. Sairaanhoitopiirien jaDiabetesliiton lisäksi lisäksi toimijoina on muita

Dehkon lautasmalliin kuuluu yhteistyötä.Dehko tarjoaa haasteita, mutta se onjohtanut myös uudenlaiseen yhteistyöhönterveydenhuollon, järjestöjen ja muidenterveydenhuollon toimijoiden, kuten ap-teekkien, kesken.

Palkittu maalaislääkäri. Maalaislääkärinä tunnet-tu, Lääkäriseura Duodecimin Konrad ReijoWaa-ra -palkinnon saanut Tapani Kiminkinen uskookulttuurin voimaan terveyden edistämisessä.Keski-Suomessa tietoa diabetesta ehkäisevistäelämäntavoista on jaettu muun muassa teatte-rin keinoin.

kansanterveysjärjestöjä ja Kansanterveyslaitos.Hankkeessa seulotaan tyypin 2 diabeteksen

sairastumisriskin arviointilomakkeen avulla ne,joiden vaara sairastua diabetekseen on suurentu-nut. Riskinarviointilomake on laadittu FINRISKI-tutkimuksen materiaalin pohjalta. Kaikille yli 15riskipistettä saaneille tehdään oraalinen glukoosi-rasituskoe (OGTT). Koetuloksen perusteella ne,joiden sokerinsieto on heikentynyt, ohjataan inter-ventioon. Intervention keinot valitaan paikallises-ti. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on hankkeenalussa painotettu erityisesti liikuntaa, ja liikkumis-resepti on otettu siellä laajasti käyttöön.

Dehkon 2D-hankkeen kustannukset ovat kuu-


miten hyvin osana Dehkoa syntyneet, vuonna2003 valmistuneet lasten diabeteksen laatukritee-rit toteutuvat Suomessa.

Komulainen kertoi, että hoitopaikat suhtautui-vat hyvin myönteisesti selvityksen tekemiseen,vaikka tietojen kerääminen ei ollutkaan yksiköillehelppoa. Vain noin puolessa lapsidiabeetikoitahoitavista terveydenhuollon yksiköistä on käytös-sä sähköinen sairauskertomusjärjestelmä.

Vahvuuksia ja uhkia+ Dehko on kasvanut koko diabetesyhteisön

yhteiseksi asiaksi, ja se vastaa valtiovallankäynnistämien Terveys 2015 -ohjelman jaKansallisen terveyshankkeen haasteisiin.

+ Dehkosta saatu palaute on ollut myönteistä.Ohjelman parasta antia lienee sen käynnistämälaaja yhteistyö terveydenhuollon eri toimijoi-den kesken ja sen myötä syntyneet uudet toi-mintatavat ja yhteistyökumppanuudet.

+ Terveydenhuollon yhteistyöhalukkuus dia-beteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisessä onollut suuri.

- Sosioekonomisten erojen kasvu, ylipainonlisääntyminen ja alkoholinkäytön kasvu asetta-vat uusia haasteita terveyden edistämiselle.

Diabetesliiton puheenjohtaja,kansanedustaja Matti Väistö

+ Vuosina 2000–2004 on luotu tukeva perustaDehkon tuleville vuosille. Dehkon myötä käyn-nistyneet hankkeet ovat hyvässä vauhdissa, jakaikissa ohjelman toimenpide-esityksissä onedetty.

+ Dehko, Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankeD2D ja diabetes sairautena ovat olleet medias-sa vahvasti esillä. Hankkeet ovat myös kan-sainvälisesti tunnettuja, ja niitä seurataan kiin-nostuneina. Hankkeista on julkaistu materiaa-lia englanniksi, ja sitä on välitetty Kansainväli-sen diabetesliiton International Diabetes Fede-rationin (IDF:n) kautta.

Selvitys osoitti, että vain neljäsosalla diabetes-ta sairastavista lapsista pitkäaikainen verensokeri(glykohemoglobiini HbA1c) on tavoitetasolla, alle8 %. Aikuisten osalta tavoite on tiukempi, alle7 %, mutta lasten laatukriteereissä näin tiukan ta-voitteen asettamista ei pidetty Komulaisen mu-kaan realistisena. Viidesosalla lapsista hoitotasa-paino on erittäin huono, eli HbA1c on yli 10 %.

+ Dehkossa on tuotettu tähän mennessä yli 40julkaisua.

+ Dehkolle on laadittu täsmennetty toiminta-suunnitelma vuosiksi 2005–2007 (Dehkoetenee -julkaisu). Siinä on otettu huomioonDehkon väliarviointien keskeiset viestit.Dehkon tähänastista etenemistä ovat arvioi-neet Kotkan kaupungin terveysviraston toimi-alajohtaja Tauno Telaranta vuonna 2000,UKK-instituutti vuonna 2001, Raha-auto-maattiyhdistys RAY vuonna 2002, Terveydenedistämisen keskus TEK vuonna 2002 ja pro-fessori Pertti Ahonen arviointiryhmineenvuonna 2003.

Dehkon pääsihteeri Leena Etu-Seppälä

+ Dehko on johtanut kaksi merkittävää kansan-terveysjärjestöä, Sydänliiton ja Diabetesliiton,strategisiksi kumppaneiksi. Se on poikinutmyös muuta yhteistyötä. Tästä yhteistyöstäyhtenä esimerkkinä on Sydänmerkki-järjestel-män käyttöönotto. Sydänmerkki voidaanmyöntää elintarvikkeille, jotka ovat sydämenterveyden kannalta hyviä vaihtoehtoja.

- Perusterveydenhuollossa lääkäripula haittaamonin tavoin toimintaa jo nyt. Lähitulevaisuu-dessa työvoimapula laajenee muihin terveyden-huollon ammattiryhmiin.

Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa

Sanottua


Maalaislääkärin terveysmessut ja

Dehkon toimijasymposiumissa saivat puheen-vuoron tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeenpaikalliset toteuttajat. Esimerkkien avulla halut-tiin kuvata muutamia toimintatapoja, joita han-kealueilla on otettu käyttöön.

Maalaislääkäriksi itseään kutsuva Tapani Kimin-kinen Saarijärven terveyskeskuksesta aloitti kome-asti osuutensa Eino Leinon Väinämöisen laululla.Terveyden edistämisessä kaikki keinot on otettavakäyttöön – liian usein kaikki terveellinen mielle-tään tylsäksi, oli Kiminkisen viesti.

Keski-Suomessa D2D-hanke on käynnistettyalueen koko väestölle suunnatulla Syöden sola-kaksi – hikoillen hoikaksi -terveysmessukiertueel-la. Kulttuurin ja terveyden edistämisen ammatti-laiset ovat yhdistäneet voimansa kiertueen toteut-tamiseksi, ja tavoitteena on, että vuoden 2005 lop-puun mennessä kiertue on vieraillut parillakym-menellä paikkakunnalla. Maakunnan tiedotusvä-lineet ovat raportoineet alusta lähtien aktiivisestitapahtumista, ja esimerkiksi sanomalehti Keski-suomalaisessa ja Radio Keski-Suomessa on han-ketta seuraamaan nimetty omat vastuutoimitta-jansa.

Kiminkinen otti puheessaan kantaa Tyypin 2diabeteksen ehkäisyohjelman kolmeen pääkoh-taan. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssähän on tar-koitus edetä kolmella tasolla: yritetään löytää ne,joilla sairastumisen vaara on suuri, ja ehkäistä dia-beteksen puhkeaminen elämäntapamuutoksin, py-ritään toteamaan diabetes mahdollisimman var-hain ja hoitamaan diabeetikkoa tehokkaasti sekäsaamaan koko väestö tietoiseksi tyypin 2 diabe-teksen vaaratekijöistä ja siitä, että on mahdollistatorjua sairaus kokonaan tai ainakin siirtää senpuhkeamista myöhempään ikään.

Kiminkinen korosti, että kaikkia kolmea stra-tegiaa on itsestäänselvästi vietävä yhtäaikaa eteen-

päin. Hän muistutti, että suurimmat säästöt olisisaatavissa tehostamalla niiden diabeetikoiden hoi-toa, joiden sairaus on jo nyt tiedossa. Hoitoa onvaraa tehostaa, ja se kannattaa, vaikka säästöt tu-levatkin vuosien viiveellä.

HanketyöntekijännäkökulmaTerveydenhoitaja Eine Heikkilä kertoi, miten Ni-valan-Haapajärven seutukunnassa Pohjois-Poh-janmaan sairaanhoitopiiriissä on lähdetty toteut-tamaan korkean riskin strategiaa, jossa tavoittee-na on seuloa suuressa sairastumisen vaarassa ole-vat ja ohjata heidät interventioon. Heikkilä toimiiD2D-hankkeen hanketyöntekijänä alueella, jonkaviiden kunnan asukasluku on yhteensä noin32 000. Hän aloitti tehtävässään syksyllä 2004.

Nivalan-Haapajärven seudulla aloitettiin tyy-pin 2 diabeteksen riskinarviointilomakkeiden ja-kaminen ja sokerirasituskokeiden tekeminen ke-väällä 2004. Jo ennen sitä oli käynnistetty tiedotusD2D-hankkeesta.

Heikkilä on kartoittanut yhdessä terveyskes-kusten yhdyshenkilöiden kanssa alueensa terveys-keskusten henkilöstöresurssit ja mahdollisuudetosallistua hankkeeseen. Tavoitteena on ollut laatiajokaiselle terveyskeskukselle toimintasuunnitelma,josta selviää, miten seulonta, sokerirasituskokeetja interventio järjestetään. Heikkilän tehtäviinkuuluu myös muun muassa organisoida tiedonke-ruu ja tiedottaa hankkeen edistymisestä yhteistyö-tahoille, joita ovat perusturvalautakunta, apteek-ki, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto, sosiaa-litoimisto, sydänyhdistys ja kunnanvaltuustot.Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus on tärkeäosa hänen työtään, samoin hankkeen etenemisenseuranta.

Interventiot ovat Nivalan-Haapajärven seudunkunnissa jo täydessä käynnissä. Lääkäripulastahuolimatta tarvittavat vastaanottokäynnitkin onsaatu järjestettyä.

muita esimerkkejä D2D-hankkeesta


Diabeteshoitaja Merja Hovinmäki (vas.)ja työterveyshoitaja Kirsti Mäntylä

Terveydenhoitaja Eine Heikkilä

Pirkanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtajaPaula Eljaala

Kuva

t: J

uha

Mat

tila

Yhteistyö tuottaa tuloksiaAlavudella perus- ja työterveyshuolto ovat tehneettiivistä yhteistyötä D2D-hankkeessa. Tätä yhteis-työtä esittelivät kokousyleisölle diabeteshoitajaMerja Hovinmäki ja työterveyshoitaja Kirsti Män-tylä.

Tyypin 2 diabeteksen riskinarviointilomake onotettu käyttöön työterveystarkastuksissa. Loka-kuun 2004 lopulle mennessä Alavudella oli täytet-ty noin tuhat riskitestiä, joista 600 työterveyshuol-lossa. Alavudella on ymmärretty, ettei Dehkon to-teuttaminen suju muun työn ohessa: diabeteshoi-tajan työaikaa on lisätty kahdesta päivästä viiteenviikossa, ja D2D:n edellyttämille lääkärin vastaan-otoille on erillinen ajanvaraus. Vaikka Alavudellaon muun Etelä-Pohjanmaan tapaan kiinnitettypaljon huomiota liikkumisreseptin käyttöönot-toon, ei painonhallinnan ohjaustakaan ole unoh-dettu. Luennoitsijat kiittivät Diabetesliiton ja Sy-dänliiton yhteistyössä järjestämää painonhallinta-ryhmien ohjaajakoulutusta: se antaa tukea ohjaa-jalle, vaikkei ryhmäohjaukseen olisikaan omassaterveyskeskuksessa mahdollisuutta.

Pirkanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtajaPaula Eljaala kertoi niistä erilaisista yhteistyönmuodoista, joita Pirkanmaalla on toteutettu jajoissa Sydänpiiri on ollut osallisena. Yhteistyötäon ollut muun muassa viestinnän ja koulutuksenaloilla, mutta myös toimintakokeiluja on tehty.Kumppaneita ovat olleet Dehkon 2D-hanke ja Pir-kanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan Syöpäyh-distys, Hämeen liikunta ja urheilu ry sekä apteekitja yritykset. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat muunmuassa suuressa ostoskeskuksessa järjestetty ter-veystapahtuma, Naisen terveys -yleisötilaisuus,työntekijöille suunnattu viestintätapahtuma suu-ressa yrityksessä sekä keski-ikäisille ylipainoisillemiehille suunnattu toimintakokeilu, jonka tavoit-teena oli tutustuttaa ryhmäläiset erilaisiin liikun-tamuotoihin ja aktivoida heidät liikkumaan. MP

Detemirinsuliinille peruskorvattavuusLääkkeiden hintalautakunta on hyväksynyt detemirinsuliinin peruskorvattavaksi sekä tyypin 1että tyypin 2 diabeteksen hoidossa 1.12.2004 lähtien. Hintalautakunta on 18.1. hylännyt valmis-tajan erityiskorvattavuushakemuksen. Peruskorvattavuus merkitsee, että diabeetikon omavastuuon 10 euroa ostokertaa kohti, ja jäljelle jäävästä osuudesta korvataan 50 prosenttia.

Detemirinsuliini on pitkävaikutteinen insuliinianalogi, jossa ihmisinsuliinin molekyyliraken-netta on hieman muunneltu. Sen kauppanimi on Levemir® ja valmistaja Novo Nordisk.


Ravinnon rasvan määrä vaikuttaa

Ruokavalioiden aikana koehenkilöiden painotai ihonalaisen ja vatsaontelonsisäisen rasvanmäärä ei muuttunut. Lähtötilanteessa koehenki-löiden maksan rasvapitoisuus oli keskimäärin10±2 prosenttia eli jonkin verran lisääntynyt. Pää-löydös oli, että kahden viikon vähärasvainen ruo-kavalio laski maksan rasvapitoisuutta noin 20prosenttia, kun taas runsasrasvainen ruokavaliolisäsi maksan rasvapitoisuutta noin 35 prosenttia.Muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Vas-taavasti koehenkilöiden seerumin paastoinsuliini-pitoisuus laski vähärasvaisen ja nousi runsasras-vaisen ruokavalion aikana merkittävästi, mikä so-pii erityisesti maksan insuliiniresistenssin muutok-siin. Tilastollisesti merkittäviä muutoksia seeru-min adiponektiinipitoisuudessa tai glukoosi- ja li-pidioksidaationopeuksissa ei havaittu, vaikkakinlipidioksidaationopeus ja maksan rasvapitoisuuskorreloivat käänteisesti runsasrasvaisen ruokava-lion jälkeen (r = -0,76, p = 0,011).

Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä,että ravinnon rasvapitoisuudella on selvästi merki-tystä maksan rasvoittumisen kannalta jo varsin ly-hyenkin ajan kuluessa. Vaikka paino pysyisi muut-tumattomana, maksan rasvaisuuteen voidaan vai-kuttaa vähentämällä rasvan osuutta saadusta ener-giasta. Rasvamaksapotilaiden ruokailutottumuksiakannattaa tutkiskella, ja ohjata heitä entistä pon-nekkaammin vähärasvaisen ruoan pariin.

• Jukka WesterbackaLT, akatemiatutkijaHYKS, sisätaudit, diabetesklinikkaPL 34000029 [email protected]

• Westerbacka J, Lammi K, Häkkinen A-M, Rissanen A,Yki-Järvinen H. Dietary fat content modifies liver fat inobese women. Diabetologia Suppl. 2004;1: A241. Abst-rakti nro 665.

maksan rasvapitoisuuteenRasvan kertyminen maksaan alkoholin käytöstäriippumatta näyttää olevan merkittävä insuliini-resistenssin osatekijä. Maksan rasvoittuminenliittyy erityisesti maksan insuliiniresistenssiin,eikä se riipu lihavuuden asteesta. Ei tiedetä,miksi joidenkin ihmisten maksaan kertyy rasvaa.

Poikkileikkaustutkimukset ovat osoittaneet, ettäruokapäiväkirjoista määritetty ravinnon rasva-osuus on yhteydessä maksan rasvapitoisuuteen.Interventiotutkimuksia ravinnon rasvaisuuden vai-kutuksista ihmisen maksan rasvoittumiseen ei ole.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertaillavähä- ja runsasrasvaisen ravinnon vaikutuksiamaksan rasvapitoisuuteen.

Tutkimukseen osallistui kymmenen ylipainois-ta naista, jotka olivat iältään 43±2 vuotta (keski-arvo ±SEM), joiden painoindeksi (BMI) oli 33±1kg/m2, vaihteluväli 27–38 kg/m2), joilla ei ollut dia-betesta tai lääkityksiä ja jotka eivät käyttäneet lii-allisesti alkoholia (käyttö oli alle 20 grammaa/vrk). Ravitsemusterapeutti laski koehenkilöidenpäivittäisen energiantarpeen ja suunnitteli normaa-leista ruoka-aineista kaksi ruokavaliota, joidenenergiamäärä oli sama, mutta joissa rasvan osuusoli joko matala (16 prosenttia energiasta) tai kor-kea (56 prosenttia energiasta). Ruokavalioidenrasvat olivat pääasiassa tyydyttyneitä. Tavoitteenaoli, että koehenkilöiden paino ei muuttuisi ruoka-valion aikana. Koehenkilöt saivat ruokavalion ai-nekset mukaansa tutkimusyksiköstä. Kaikki koe-henkilöt noudattivat kaksi viikkoa vähärasvaistaja kaksi viikkoa runsasrasvaista ruokavaliota sa-tunnaisessa järjestyksessä. Ennen ruokavalioita janiiden jälkeen määritettiin maksan rasvapitoisuusmagneettispektroskopialla, ihonalaisen ja vatsaon-telonsisäisen rasvan määrä poikkileikkausmag-neettikuvien kuva-analyysillä sekä glukoosin ja li-pidien hapettumisnopeudet epäsuoralla kalorimet-rialla. Lisäksi otettiin verinäytteet insuliiniresis-tenssin merkkiaineiden määrittämiseksi.


elimistön rasvan määräänmäärä, sukupuoli, rotu ja lihavuusaste. Tutkimmetämän TNF-α-polymorfismin yhteyttä erilaisiin ke-hon koostumuksen mittareihin. Tutkimuksessa oli

mukana valko- ja mustaihoisiahenkilöitä, joilla ei ollut kroonisiasairauksia, kuten diabetesta.

HERITAGE Family Study onmonikeskustutkimus, johon osal-listui kanadalaisia ja yhdysvaltalai-sia perheitä. Vanhemmat olivat alle65-vuotiaita ja jälkeläiset yli 17-vuotiaita. Painoindeksi (kg/m2),

koko kehon rasvan määrä (vedenalaispunnitus)sekä vatsan alueen rasva (tietokonetomografia) mi-tattiin 493 valkoiselta (243 miestä, 250 naista) ja

Tumor necrosis factor alpha (TNF-α) -geenistäon löydetty muutamia mielenkiintoisia polymor-fismeja. Niistä guaniini (G)-adeniini (A)-substi-tuutio promoottorialueen koh-dassa -308 vaikuttaa TNF-α-gee-nin transkriptioon siten, että A-alleeli on yhteydessä lisääntynee-seen transkriptioon. TNF-α-gee-nin G-308A-polymorfismin onjoissakin tutkimuksissa todettuolevan yhteydessä lihavuuteen jasiihen usein liittyvään insuliinire-sistenssiin. Tulokset ovat kuitenkin olleet ristirii-taisia, ja tutkimustuloksiin vaikuttavia tekijöitänäyttäisikin olevan lukuisia, kuten tutkittavien

HERITAGE FamilyStudy selvitti, miten

TNF-α-geenin eri geno-tyypit vaikuttavat elimis-

tön rasvan määrään.

Taulukko 1. G-308A-polymorfismin yhteydet kehon koostumuksen mittareihin (ikä ja sukupuoli vaki-oitu) sekä AA- ja AG/GG- ryhmien väliset prosentuaaliset erot.

Painoindeksi (kg/m2)

Valkoiset (n=493)Keskiarvo(keskivirhe)

30,7 (1,6)25,8 (0,2)0,003

27,1 (3,6)20,4 (0,5)0,069

483 (57)350 (9)0,022

353 (46)255 (7)0,038

130 (16)95 (2)0,027

Ryhmienvälinen ero(%)

19,0

32,8

38,0

38,4

36,8

Mustat (n=236)keskiarvo(keskivirhe)

30,7 (2,3)28,3 (0,5)0,312

32,5 (4,8)25,2 (1,1)0,149

511 (82)374 (18)0,107

379 (68)295 (15)0,232

132 (19)79 (4)0,006

Ryhmienvälinen ero(%)

8,5

29,0

36,6

28,5

67,1

AAAG/GGp-arvo

Koko kehon rasvan määrä (kg)

Vatsan alueen rasvankokonaismäärä (cm2)

Vatsan ihonalaiskudoksenrasva (cm2)

Vatsaontelonsisäinenrasva (cm2)

AAAG/GGp-arvo

AAAG/GGp-arvo

AAAG/GGp-arvo

AAAG/GGp-arvo

TNF-α-geenimutaatio on yhteydessä


236 mustalta (87 miestä, 149 naista). TNF-α-G-308A-polymorfismi määritettiin käyttäen PCR-monistamista ja digestiota NcoI-restriktioentsyy-millä.

Genotyyppifrekvenssit AA-, AG- ja GG-geno-tyypeille olivat 2,4 prosenttia (n=12), 26,0 pro-senttia (n=128) ja 71,6 prosenttia (n=353) valkoi-silla ja 3,4 prosenttia (n=8), 21,6 prosenttia (n=51)and 75,0 prosenttia (n=177) mustilla. Koska AA-homotsygoottien fenotyyppi oli erilainen G-allee-lin kantajiin verrattuna, AG- ja GG-genotyypit yh-distettiin jatkoanalyyseissä. G-308A-polymorfis-min yhteydet kehon koostumuksen mittareihin iäl-lä ja sukupuolella vakioimisen jälkeen sekä AA- jaAG/GG- ryhmien väliset prosentuaaliset erot onesitetty taulukossa 1. Tulokset tukevat käsitystä,että TNF-α-G-308A-polymorfismin A-alleeli, janimenomaan AA-genotyyppi, on yhteydessä li-sääntyneeseen kehon rasvan määrään.

• Hanna-Maaria LakkaLT, dosenttiTutkija, Suomen AkatemiaAssistant professor (adjunct)Pennington Biomedical Research Center, LA, USAKuopion yliopisto, Kansanterveystieteen jayleislääketieteen laitosPL 1627, 70211 [email protected]

• Lakka H-M1, Lakka TA1, Rankinen T1, Leon AE2, SkinnerJS3, Wilmore JH4, Rao DC5, Bouchard C1. TNF-α geneG-308A polymorphism and body fatness in the HERITAGEFamily Study. Abstrakti nro 530.1Pennington Biomedical Research Center, Baton Rouge,LA, United States, 2University of Minnesota, Minneapolis,MN, United States, 3Indiana University, Bloomington, IN,United States, 4Texas A & M University, College Station,TX, United States, 5Washington University School ofMedicine, St. Louis, MO, United States.

Sinä valitset – Välj självUudet julisteet ja repäisylehtiöt kalorivertailuun

Diabetesliitto on julkaissut uuden Sinä valitset -ju-listeen, jossa verrataan eri kahvileipien ja välipalo-jen sisältämiä kilokalorimääriä. Juliste on saatavis-sa myös ruotsinkielisenä (Välj själv).

Julisteen koko: 420 mm x 594 mmHinta lähetyskuluineen: 2 euroa

Sinä valitset -julisteen kuva-aihe toistuu repäisyleh-tiössä. Pikkusyötävien lisäksi repäisylehtiössä verra-taan kääntöpuolella neljän nopeasti valmistettavanaterian – nakkikeiton, nakkien ja ranskalaisten pe-runoiden, broileri-pasta-aterian ja pitsa-aterian si-sältämiä energiamääriä. Repäisylehtiötä on saata-vissa myös ruotsinkielisenä.Repäisylehtiö on A4-kokoinen.

Hinnat: 25 s./9 €, 50 s./11 €, 100 s./16 € .Lähetyskulut sisältyvät hintoihin.

Tilaukset:Diabeteskeskus/MateriaalitilauksetKirjoniementie 1533680 TampereP. (03) 2860 111F. (03) 2860 [email protected]:www.diabetes.fi/aineistowww.diabetes.fi/svenska/material


Mitokondriot ja diabetesEASD:n vuosikokouksessa Münchenissa pidet-tiin mielenkiintoinen Rolf Luft -symposium,jonka aiheena olivat mitokondriot ja diabetes.Ruotsissa Karoliinisessa instituutissa elämän-työnsä tehnyt Rolf Luft on mitokondriotutki-muksen uranuurtaja, joka julkaisi ensimmäi-sen aihetta käsittelevän tutkimuksensa 1960-luvun alussa.

Kolme kuukautta ennen kokousta 90 vuotta täyt-tänyt Rolf Luft kertoi kokousväelle, miten mito-kondriolääketiede syntyi. Vuonna 1959 hänenosastollaan oli 27-vuotias nainen, jolla oli selittä-mätön hikoilutaipumus ja jonka kehon lämpötilaoli pysyvästi koholla. Potilaalle oli tehty lähes täy-dellinen kilpirauhasen poistoleikkaus, josta ei ol-lut hyötyä. Potilaan perusaineenvaihdunta oli li-sääntynyt kolminkertaisesti. Luftpäätti selvittää syyn. Selvisi, ettäpotilaan mitokondrioiden hengitys-ketju toimi siten poikkeavasti, ettäuncoupling toimi normaalia vilk-kaammin, toisin sanoen syntyi run-saasti lämpöä ja tavallista vähem-män adenosiinitrifosfaattia ATP:tä.Lihaksen elektronimikroskooppi-kuvassa mitokondriot olivat suuriaja täynnä kristoja. Tutkimus julkaistiin vuonna1962 (1), mutta sen jälkeen mitokondriot unohtui-vat yli kymmeneksi vuodeksi. Vuonna 1973 todet-tiin, että DNA:ta on myös mitokondrioissa, ja täs-tä voidaan katsoa mitokondriolääketieteen alka-neen uudestaan.

Transkriptiotekijänpuutteen yllättävät seurauksetBruce Spiegelman USA:sta esitti tuloksia PGC-1α-nimisen transkriptiotekijän merkityksestä. Tämäfaktori säätelee mitokondrioiden biogeneesiä, sil-lä se vaikuttaa useihin mitokondrioiden syntyynvaikuttaviin geeneihin. Lihaksen PGC-1α:ssa on

todettu häiriö diabeteksen yhteydessä (2, 3).Spiegelman esitti tuloksia tutkimuksista, jotka

on tehty PGC-1α-knock-out -hiirillä, joilta PGC-1α-transkriptiotekijä puuttuu. Hän totesi, ettänäillä eläimillä paastoglukoosin ja insuliinin pitoi-suudet ovat matalat, mitokondrioitten hengitys-ketju toimii vajaasti ja maksassa glukoosin uudis-tuotantoon liittyvien geenien ilmentyminen on vä-hentynyt. Samat eläimet ovat resistenttejä rasvai-selle ruokavaliolle: eläimet syövät yhtä paljon kuinnormaalit eläimet, mutta eivät liho yhtä paljon.Painon nousun estyminen ei selity lisääntyneellälämmöntuotolla, sillä se on jopa alentunut. Ai-neenvaihdunta on kuitenkin kiihtynyt, minkäosoituksena hapenkulutus on lisääntynyt 40 pro-senttia. Mistä tämä voi johtua? Knock-out-hiiretovat hyperaktiivisia, mikä todennettiin Spiegel-mannin tutkimuksessa erityisellä liikkeiden mitta-

uslaitteella. Lisäksi hännästä rii-putettaessa hiiret lyövät raajansayhteen, mikä on eräänlainen epi-lepsiaan viittavaa piirre. Koskaeräissä neurologisissa sairauksis-sa potilailla on muutoksia mito-kondrioissa ja potilaat ovat hy-per-aktiivisia (esimerkiksi Hun-tingtonin tauti), Spiegelman arve-li, että hiirillä voisi olla muutok-

sia aivokudoksessa. Hän totesikin hiirillä sieni-mäisiä (spongiform) muutoksia striatumissa, joi-den taustalla on aksonikato.

Tämä tutkimussarja on esimerkki siitä, mitenalkuperäinen hypoteesi johti yllättäviin tuloksiinja mahdollisesti uusiin sovelluksiin, jotka tässä ta-pauksessa liittyvät neurologisten sairauksien pato-geneesiin.

Noidankehä hengitysketjussaNils-Göran Larsson Karoliinisesta instituutistakertoi ensin taustaksi Silvan ja muiden (4) tutki-muksesta. Siinä tutkimuksen kohteena olivat poti-laat, joilla mitokondriaalisen DNA:n (mtDNA)

Tämä tutkimussarja onesimerkki siitä, miten

alkuperäinen hypoteesijohti yllättäviin tulok-siin ja mahdollisestiuusiin sovelluksiin.


mutaatio aiheuttaa proteiinien toimintahäiriön jadiabeteksen.

mtDNA:ta tarvitaan kaikkien hengitysketjunvalkuaisten synteesiin lukuunottamatta proteiiniII:ta (kaikkien viiden proteiinin synteesiin tarvi-taan tuman DNA:ta). Mitokondriaalista DNA:taon yhdessä mitokondriossa 1 000–10 000 kappaletta, ja vasta kun yli70 prosenttia näistä on mutatoitu-neita, syntyy merkittävä hengitys-ketjun toimintahäiriö. Toisaalta”noidankehämekanismi” voi lisä-tä mtDNA:n mutaatioastetta: kunmutatoitunut mtDNA johtaa hen-gitysketjun heikentyneeseen toi-mintaan, syntyy normaalia enem-män happiradikaaleja. Ne aiheut-tavat puolestaan vaurioitamtDNA:ssa, mikä lopulta johtaamtDNA:n mutaatioon.

Larssonin ryhmä oli tuottanut hiirikannan, jol-la oli mutatoitunut mtDNA. Se oli todettavissauseiden kudosten mitokondrioissa, muun muassaaivoissa, sydämessä ja maksassa. Nämä hiiret oli-vat monella tavoin sairaita: ne laihtuivat rasva-massan vähetessä, niiden karvoitus hävisi, nille il-maantui kardiomyopatiaa, osteoporoosia ja voi-makas kyttyräselkä. Niiden paastoglukoosipitoi-suus oli lievästi normaalia alempi, ja niiden elinai-ka oli vain noin kolmasosa normaalista. Tällainenlaaja-alainen mtDNA:n mutaatio ei kuitenkaan ai-heuttanut diabetesta, eikä hiirikantaa voi sellaise-naan käyttää diabetestutkimuksessa. Larssoninryhmä onkin vastikään kehittänyt saturaatiotek-niikalla näistä mutatoitunutta mtDNA:ta kanta-vista hiiristä uusia sukupolvia, jotka on ikään kuinpuhdistettu mtDNA:n laadun suhteen. Toisin sa-noen, tulevaisuudessa voidaan odottaa tuloksiakokeista, joissa hiirillä on erityyppisiä mtDNA-mutaatioita. Näin niiden biologisista seuraamuk-sista päästään paremmin perille.

Transkriptiotekijöidenvaikutukset insuliinineritykseenSveitsiläinen C. Wollheim kertoi mitokondriosym-posiumissa transkriptiotekijän roolista mitokond-rioiden aineenvaihdunnassa ja glukoosin stimuloi-

massa insuliininerityksessä. Haiman synnyssä tar-vitaan useita transkriptiotekijöitä. Kliinisenä esi-merkkinä on MODY4-diabetes, jossa on mutaatioP63fsdelC IPF-1-geenissä. Homotsygootille (jokasiis perii mutaation molemmilta vanhemmiltaan)ei kehity lainkaan haimaa, ja heterotsygootilla on

vajaa insuliinineritys. Muitatranskriptiotekijöitä ovat PDX1,joka vaikuttaa sekä haiman alku-vaiheen syntyyn (pancreatic bud)että beetasolun syntyyn, sekäPAX4, joka puolestaan myös vai-kuttaa beetasolujen syntyyn.Wollheim esitti esimerkkejä töistä,joissa koe-eläimille oli aiheutettuPDX1-mutaatio (DN79). PDX1:nvajaatoiminta johti tuman trans-kriptiofaktori TFAM:n vähenemi-seen, mikä puolestaan johti hengi-tysketjun toiminnan heikkenemi-

seen ja solujen ATP-määrän vähenemiseen. Lopul-ta seurauksena oli glukoosin stimuloiman insulii-ninerityksen heikkeneminen.

Wollheim on tutkinut myös PAX-4-transkrip-tiotekijää. On todettu, että japanilaisilla PAX-4:nmutaatio liittyy tyypin 2 diabetekseen (5) ja skan-dinaaveilla tyypin 1 diabetekseen (6). PAX-4:n yli-ekspression on todettu indusoivan beetasoluproli-feraatiota c-myc-nimisen onkogeenin välitykselläsekä estävän beetasolujen apoptoosia lisäämällä an-tiapoptoottisesti vaikuttavaa Bc1-xL:ää (7). Kuiten-kin Wollheim totesi, että jos PAX-4 on yliekspres-soituneena, glukoosin indusoima insuliinineritys hi-dastuu. Beetasolujen kokonais-ATP-pitoisuus onkuitenkin normaalia korkeampi, kuten myös niidenbasaali-Ca-ionipitoisuus. Lisäksi glukoosistimulaa-tion aiheuttama Ca-ionipitoisuuden nousu on nor-maali. Siten olisi olettanut insuliininerityksen ole-van jopa kiihtynyt. Wollheimin mukaan PAX-4:nyliekspressioon liittyvän alentuneen insuliinineri-tyksen täytyy olla seurausta jonkinlaisesta muidengeenien aiheuttamasta vastareaktiosta.

Mitokondrioilla merkitystäpienten verisuonten vaurioitumisessaMitokondriot ovat varmasti vilkkaan tutkimuksenkohteena diabetestutkijoiden piirissä myös tule-

Hyperglykemia aiheut-taa mitokondrioissa

happiradikaalienrunsasta muodostusta,

mikä puolestaan aktivoieri välivaiheiden kauttauseita haitallisia mikro-vaskulaaristen kompli-kaatioiden syntyyn vai-kuttavia metaboliateitä.


vaisuudessa. Symposiumista oli vaikea muodostaakokonaiskuvaa mitokondriaalisesta diabeteksesta.Tässä suhteessa paremman käsityksen saa esimer-kiksi Maassenin ja muiden tuoreesta katsauksesta(8).

Symposiumista jäi vaikutelma, ettei merkittä-viä kliinisiä sovelluksia diabeteksen ehkäisemisek-si ainakaan näiden esitysten perusteella olisi lähi-aikoina näköpiirissä. Toisaalta on huomattava,että mitokondrioilla on ilmeisesti suuri merkityshyperglykemian aiheuttamien mikrovaskulaaris-ten komplikaatioiden synnyssä. Hyperglykemia ai-heuttaa mitokondrioissa happiradikaalien runsas-ta muodostusta, mikä puolestaan aktivoi eri väli-vaiheiden kautta useita haitallisia, komplikaatioi-den syntyyn vaikuttavia metaboliateitä (aldoosi-reduktaasitie, heksosamiinitie, PKC-aktivaatio,AGE-muodostus) (9). Tältä tutkimusalueelta on-kin odotettavissa kliiniseen käyttöön soveltuviamolekyylejä, kuten ”mitokondriospesifinä” pidet-ty alfa-lipoehappo (10).

• Tapani RönnemaaSisätautiopin professoriTurun yliopisto ja TYKS, sisätautien klinikkaKiinamyllynkatu 820520 [email protected]

1. Luft R, Ikkos D, Palmieri G, Ernster L, Afzelius B. Acase of severe hypermetabolism of nonthyroid originwith a defect in the maintenance of mitochondrialrespiratory control: a correlated clinical, biochemi-cal, and morphological study. J Clin Invest 1962;41:1776–804.

Enemmän EASD:stäDiabetes ja lääkäri -lehden lääketieteellisestä sisällöstä vastaavat toimittajat LT Liisa Hiltunen jaLT Carola Saloranta valitsivat EASD:n 40. kongressin aiheista joukon mielenkiintoisia aiheita japyysivät diabetesasiantuntijoita raportoimaan niistä. Osan raporteista julkaisimme Diabetes jalääkäri -lehden joulukuun numerossa.

Numerossa 6/2004 julkaistut EASD-raportit:• Virkamäki A. Epäonninen DIGAMI 2• Virkamäki A. Huippututkimus paljastaa insuliiniresistenssin saloja• Hyöty H. Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus kasvaa?• Thorn L. Metabolinen oireyhtymä yleinen tyypin 1 diabeetikoilla

2. Mootha VK, Lindgren CM, Eriksson KF, SubramanianA, Sihag S, Lehar J ym. PGC-1alpha-responsivegenes involved in oxidative phosphorylation are coor-dinately downregulated in human diabetes. Nat Genet2003;34:267–73.

3. Patti ME, Butte AJ, Crunkhorn S, Cusi K, Berria R,Kashyap S ym. PNAS 2003;100:8466–8471.

4. Silva JP, Kohler M, Graff C, Oldfors A, Magnuson MA,Berggren PO, Larsson NG. Impaired insulin secretionand beta-cell loss in tissue-specific knockout micewith mitochondrial diabetes. Nat Genet 2000;26:336–40.

5. Shimajiri Y, Sanke T, Furuta H, Hanabusa T, Naka-gawa T, Fujitani Y ym. missense mutation of Pax4gene (R121W) is associated with type 2 diabetes inJapanese. Diabetes 2001;50:2864–9.

6. Holm P, Rydlander B, Luthman H, Kockum I; Europ-ean Consortium for IDDM Genome Studies. Inter-action and association analysis of a type 1 diabetessusceptibility locus on chromosome 5q11-q13 andthe 7q32 chromosomal region in Scandinavianfamilies. Diabetes 2004;53:1584–91.

7. Pelengaris S, Michael Khan M, Evan GI. Suppressionof Myc-induced apoptosis in _ cells exposes multipleoncogenic properties of Myc and triggers carcino-genic progression. Cell 2002‚109: 321–334.

8. Maassen JA, Hart LM, Van Essen E, Heine RJ, NijpelsG, Jahangir Tafrechi RS ym. Mitochondrial diabetes:molecular mechanisms and clinical presentation.Diabetes 2004;53 Suppl 1:S103–9.

9. Brownlee M. Biochemistry and molecular cell biologyof diabetic complications. Nature 2001;414:813–20.

10. Green K, Brand MD, Murphy MP. Prevention ofmitochondrial oxidative damage as a therapeuticstrategy in diabetes. Diabetes 2004;53 Suppl1:S110–8.


Tyypin 1 diabetekselle altistavia geenejä

Tyypin 1 diabetes on monitekijäinen tauti,jonka syntyyn vaikuttavat sekä ympäristö ettäperintötekijät. Perinnöllinen alttius on paikan-nettu kahteen genomin alueeseen: HLA-aluee-seen kromosomissa 6p21 ja insuliinigeeninalueeseen kromosomissa 11p15.5. Näidenalueiden lisäksi on raportoitu yli 20 mahdollis-ta alttiuslokusta, joita ei kuitenkaan ole pys-tytty ehdottomasti varmistamaan jatkotutki-muksissa.

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus Suomessa onsuurempi pojilla kuin tytöillä. Yksi mahdollinenselitys poikien lisääntyneeseen sairastuvuuteenvoisi olla X-kromosomissa sijaitseva tyypin 1 dia-betekselle altistava geeni. Kiinnostuksen kohteenaon ollut erityisesti X-kromosomin sentromeerinlähellä oleva alue (Xp13-p11), johon on paikan-nettu alttiuslokus Ison-Britannian ja Yhdysvalto-jen tyypin 1 diabetesta sairastavista perheistä koo-tuista geenitiedoista. Paikantamisessa on käytettyhyväksi sisaruspareja, jotka jakavat HLA-alueenDR3-riskihaplotyypin. Suomalaisilla perheillä X-kromosomin kytkentää tyypin 1 diabetekseen eiaikaisemmin ole tutkittu. Tässätutkimuksessa kartoitettiin 29:n X-kromosomaalisen mikrosatelliitti-markkerin geneettistä kytkentäätyypin 1 diabetekseen. Aineistonaoli 469 eri puolilta Suomea kerät-tyä näytettä (121 perhettä, joissaoli vähintään kaksi sairastunuttalasta ja vanhemmat).

Jotta saataisiin esiin sekä vai-kutukseltaan heikkoja että erilaisiin etiologisiinpolkuihin liittyviä alttiuslokuksia, sairaat sisarus-parit kaltaistettiin ryhmiin tiettyjen HLA- ja insu-liinigeenialueen riskigenotyyppien sekä mito-kondriaalisen DNA:n (mtDNA) haploryhmienmukaan. mtDNA-haploryhmän suhteen identtis-

etsittiin suomalaisilta X-kromosomista

Aineistona oli 469 eripuolilta Suomea kerättyänäytettä (121 perhettä,

joissa oli vähintään kaksisairastunutta lasta ja

vanhemmat).

ten sisarusparien on ajateltu olevan geneettisestihomogeenisempia ja siten mahdollisesti jakavanuseammin samoja alttiusgeenejä tai samojen alttius-geenien alleeleita.

Koko aineiston analyyseissä millään merkki-jaksolla (markkerilla) ei havaittu nimellisen mer-kitsevyyden ylittävää kytkentää tyypin 1 diabetek-seen (LOD score < 1,2; LOD score > 3 merkitseeläheistä kytkentää), mutta neljässä kaltaistetuistaryhmistä kytkentä havaittiin. mtDNA haploryhmäH -ryhmässä saatiin LOD score -arvot 2,2, 1,7 ja1,8 ja haploryhmä U -ryhmässä arvo 1,4. Insulii-nigeenialueen riskialleelin jakavien ryhmässä ha-vaittiin LOD score -arvot 1,5 ja 1,8 ja yhden HLA-DQB1-alleelin suhteen identtisten ryhmässä (IBS1)LOD score -arvo 1,4.

Pieni tutkimusaineistorajoituksenaHaploryhmä H-kytkennät havaittiin kolmella pe-räkkäisellä mikrosatelliitilla, jotka kattavat 8,5cM alueella Xq13, jossa ei aikaisemmin ole rapor-toitu kytkentää tyypin 1 diabetekseen tai muihinautoimmuunisairauksiin. Myös haploryhmä U:nkytkentä havaittiin alueella, johon ei ole paikan-

nettu aiemmin alttiusgeenejä. In-suliinigeenialueen kytkennät ha-vaittiin alueilla, joihin on paikan-nettu nivelreuman sekä autoim-muunityroidiitin alttiusgeenit.Löydös voisi viitata yleisiin au-toimmuunitaudeille altistaviingeeneihin näillä alueilla. IBS1-ryh-män kytkentä havaittiin alueellaXp11 ja se vahvistaa osaltaan

aiempaa merkitsevää kytkentälöydöstä Ison Bri-tannian ja Yhdysvaltojen tyypin 1 diabeetikkoper-heissä etenkin, kun myös alkuperäinen havaintotehtiin yhden HLA-DQB1-alleelin suhteen identti-sellä aineistolla.


Professori Antti Aro palkittiinPohjola ja Suomi-yhtiö ovat myöntäneet 17 000 euron lääketieteen palkinnon professori Antti Arollehänen pitkäaikaisesta, merkittävästä työstään ravintotekijöiden tutkijana sekä tutkimustiedon välit-täjänä.

Antti Aro on arvostettu ravitsemusasioiden asiantuntija. Hän on muun muassa kirjoittanut lukui-sia ravintoa käsitteleviä artikkeleita ja kirjoja, jotka ovat myös tutkimusyhteisön ulkopuolisille hel-posti ymmärrettäviä. Hän on yli 30 vuoden ajan tutkinut ravinnon vaikutuksia terveyteen ja krooni-siin sairauksiin, veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden yhteyksiä sydän- ja verisuonitauteihin jatyypin 2 diabetekseen sekä eri ravintotekijöiden, kuten rasvahappojen, liukoisen kuidun ja kahvin,vaikutuksia aineenvaihduntaan. Ennen eläkkeelle siirtymistään Antti Aro työskenteli Kansanterveys-laitoksen ravitsemusosaston johtajana ja tutkimusprofessorina. Hän on myös toiminut pohjoismaisetravitsemussuositukset uudistaneessa työryhmässä.

Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto jaettiin 25. kerran, ja se luovutettiin professoriArolle valtakunnallisilla lääkäripäivillä tammikuussa.

Matti Äyräpään palkinto Kimmo KontulalleSuomalaisen Lääkäriseura Duodecimin vuoden 2005 Matti Äyräpään palkinto, 17 000 euroa, onmyönnetty professori Kimmo Kontulalle.

Kontulan tutkimuksen kohteena ovat olleet muun muassa kolesteroliaineenvaihdunnan säätelijä-geenit ja niiden mutaatiot. Hänen tutkimusryhmänsä selvitti LDL-reseptorigeenin suomalaisen gee-nikirjon ja osoitti, että neljä perustajageeniä selittää noin kolme neljännestäperheittäin esiintyvän hy-perkolesterolemian eli FH-taudin molekyyligenetiikasta maassamme. Kontulan kehittelemä FH:nDNA-diagnostiikka on nykyisin käytössä maanlaajuisesti.

Kontula työryhmineen on etsinyt järjestelmällisesti myös uusia verenpainegeenejä perimän kar-toituksen avulla. Viimeksi kuluneiden 5–6 vuoden ajan Kontulan tutkimukset ovat kohdistuneet en-nen kaikkea sydämen rytmihäiriöiden molekyyligenetiikkaan.

• Antti-Pekka LaineFM, tutkijaTurun Yliopisto, MedicityTykistökatu 6a20520 [email protected]

• Tiia KokkoFM, tutkijaOlulun [email protected]

• Laine A-P, Kokko T, Kakko T, Hermann R, Veijola R,Simell O, Knip M, Ilonen J. X-chromosomal study ofFinnish Type 1 diabetes families. Abstrakti nro 340.

Tutkimuksessa käytetyn perheaineiston pie-nuus rajoittaa merkitsevien kytkentöjen havaitse-mista. HLA-alueen ulkopuolisten alttiusgeenienkokonaisvaikutus sairastuvuuteen on hyvin pieni,ja joidenkin lähteiden mukaan tarvittaisiin jopa2 500 sisarusparia merkitsevän kytkennän toden-näköiseen löytämiseen. Tältä pohjalta merkitsevi-en löydöksien puute tutkimuksessa on täysin odo-tettu, ja voimmekin sulkea pois voimakkaan X-kromosomaalisen tyypin 1 diabeteksen alttiuslo-kuksen olemassaolon suomalaisessa populaatios-sa. Havaintomme antavat kuitenkin viitteitä alu-eista, joihin jatkotutkimukset suuremmalla perhe-ja merkkijaksomäärällä kannattaa ensisijaisestikohdentaa.


• Tuula-Maria Partanen, Outi Himanen, Kaija Jokela, Marjatta Luukkanen,Hilkka Niittyniemi, Paula Nikkanen ja Salla Seppänen

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidonammatilliset erikoistumisopinnot

korkeakoulu), joka toimi työryhmän puheenjohta-jana.

Koulutustyöryhmä määritteli hankkeen pääta-voitteeksi diabetesalan osaamisen tehostamisenterveysalan ammatillisessa koulutuksessa. Hank-keelle tehtiin yksityiskohtainen suunnitelma, jossamääriteltiin tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu javastuuhenkilöt. Tämä on helpottanut aikataulus-sa pysymistä, tavoitteiden saavuttamista ja hank-keen arviointia.

Hankkeen osatavoitteina on:1. määritellä terveysalalla edellytettävä diabetes-

alan perusosaaminen2. kehittää terveysalan ammattikorkeakouluissa

diabetesalan opetusta perusosaamisen saavut-tamiseksi

3. määritellä diabeteshoitotyön erikoisosaamisenkriteerit

4. kehittää diabeteshoitotyön ammatillisia eri-koistumisopintoja diabeteshoitotyön erikois-osaamisen kriteereiden mukaisesti.

Perus- ja erikoisosaamisen kriteereiden määritte-lyä varten asetti Diabeteshoitajat ry työryhmän,johon kuuluivat koulutustyöryhmästä Paula Nik-kanen ja Outi Himanen sekä diabeteshoitajat Rau-ni Häkkinen ja Päivi Ruusu. Koulutustyöryhmänmuut jäsenet osallistuivat kriteereiden työstämi-seen kommentoiden ja muokaten niitä. Aiheestaon aiemmin kirjoitettu Diabetes ja lääkäri -lehdes-sä 5/2004 (2).

Ennen hankkeen aloittamista diabeteshoito-työn erikoistumisopintoja oli järjestetty neljässäammattikorkeakoulussa (Oulainen, Pirkanmaa,Satakunta ja Savonia). Erikoistumisopintojen val-takunnallisen opetussuunnitelman työstäminenaloitettiin analysoimalla aiemmin tehtyjä opetus-suunnitelmia ja vertaamalla niitä sekä toisiinsaettä muodostettuihin diabeteshoitotyön erikois-osaamiskriteereihin. Vertailun kohteina olivat ta-voitteet, sisällöt, oppimistehtävät ja opintojen to-

Diabetekseen liittyvän osaamisen ja hoitotyönlisäksi diabeteshoitotyön asiantuntijalta edelly-tetään muuttuvassa työelämässä tutkimustie-don hyödyntämiseen liittyvää osaamista jataitoa kehittää omaa työtä. Tarvitaan myösvalmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön jatoisaalta itsenäiseen työskentelyyn. Ammatillisilla erikoistumisopinnoilla voi-daan vahvistaa tätä osaamista. Tammikuussaaloitettiin Suomessa viidessä ammattikorkea-koulussa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon am-matilliset erikoistumisopinnot. Opinnoissanoudatetaan valtakunnallista opetussuunnitel-maa opintojen rakenteen ja opintojaksojensisällön osalta.

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjel-maan Dehkoon liittyvän Diabeteshoitajien koulu-tus -esiselvityksen pohjalta tuli esille diabeteshoi-totyön lisäkoulutustarve sekä tarve koulutuksenyhdenmukaistamiseen koko maassa (1). Selvitys-työryhmässä mukana olleet halusivat jatkaa työs-kentelyä diabeteshoitotyön koulutuksen kehittä-miseksi, vaikka tukea tai resursseja siihen ei ollut-kaan alkuvaiheessa tiedossa. Kevään 2003 aikanatyöryhmä kokoontui kaksi kertaa ideoiden yhteis-työn muotoja ja työstäen hankkeelle suunnitel-maa. Kesäkuussa 2003 varmistui, että työskente-lyä voidaan jatkaa Dehkon työryhmänä, josta täs-sä käytetään nimeä koulutustyöryhmä.

Koulutustyöryhmään kuuluvat Outi Himanen(koulutuspäällikkö, Diabetesliitto), Paula Nikka-nen (diabeteshoitaja, Diabeteshoitajat ry), KaijaJokela (lehtori, Satakunnan ammattikorkea-koulu), Marjatta Luukkanen (lehtori, Stadia),Hilkka Niittyniemi (lehtori, Pirkanmaan ammatti-korkeakoulu) ja Salla Seppänen (yliopettaja, Ou-lun ammattikorkeakoulu, Oulaisten yksikkö) sekäTuula-Maria Partanen (lehtori, Savonia ammatti-


Vastuuopettajienperehtyneisyys

diabetekseen näkyijokaisessa opetus-suunnitelmassa, jasisällöllisesti muu-tettavaa oli vähän.

teuttamisjärjestelyt. Toteutuneistaopinnoista kerätyt palautteet käy-tiin yhdessä läpi. Niistä tehtiin yh-teenveto, jota hyödynnettiin työs-kentelyssä.

Vertailu oli aikaavievää, muttaantoisaa. Oli ilahduttavaa huoma-ta, että opinnot olivat sisällöllisestihyvin pitkälti noudattaneet nytmääriteltyjä erikoisosaamiskritee-reitä. Vastuuopettajien perehtynei-syys diabetekseen näkyi jokaisessa opetussuunni-telmassa, ja sisällöllisesti muutettavaa oli vähän.Eri ammattikorkeakouluissa oli käsitelty samojakeskeisiä sisältöjä erinimisten opintojaksojen sisäl-lä. Nyt opintojaksoille annettiin yhteneväiset ni-met, määriteltiin opintojaksojen laajuudet, laadit-tiin opintojaksoille tavoitteet, muokattiin sisällötja suunniteltiin oppimistehtävät. Yhteistyön tulok-sena syntyi valtakunnallinen diabeteksen ehkäisynja hoidon ammatillisten erikoistumisopintojenopetussuunnitelma, jonka pohjana ovat hankkees-sa määritellyt diabeteshoitotyön erikoisosaa-miskriteerit.

Mitä ovat ammatilliseterikoistumisopinnot?Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat laajoja täy-dennyskoulutusohjelmia, jotka pohjautuvat pää-sääntöisesti ammattikorkeakoulututkintoon. Li-säksi opintoja tarjotaan opistoasteen tai muunkorkea-asteen tutkinnon suorittaneille, jotka ovatkiinnostuneita henkilökohtaisesta ammatillisestakasvusta sekä työelämän kehittämisestä ja joilla ontyökokemusta opintoja tukevalta alalta perustut-kinnon jälkeen. Ammatillisten erikoistumisopinto-jen laajuus on 30–60 opintopistettä (30 opintopis-tettä vastaa 800:aa tuntia opiskelijan työtä).

Ammatillisissa erikoistumisopinnoissa syvenne-tään ja laajennetaan perustutkinnoissa hankittuaosaamista. Erikoistumisopinnoilla vastataan myösammattikorkeakoulujen velvoitteeseen antaa työ-elämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutki-mukseen perustuvaa koulutusta ammatillisiin asi-antuntijatehtäviin (3).

Opintojen tavoitteetDiabeteksen ehkäisyn ja hoidon ammatillisten eri-koistumisopintojen tavoitteena on vastata työelä-män ammattitaitovaatimuksiin laajentamalla ja

syventämällä aikaisemman koulu-tuksen antamia valmiuksia niin,että opiskelija saavuttaa diabetes-hoitotyön asiantuntijan osaamisen.Asiantuntijan osaamisessa yhdisty-vät omaksuttujen tietojen ja taito-jen monipuolinen ja luova käyttö,ajattelun taidot, kyky organisoidatyötä ja työskennellä ryhmässä.Osaamiseen liittyvät myös oppi-maan oppimisen taidot, kyky jous-

taa ja mukautua muutoksiin sekä kyky arvioidaomaa osaamista ja toimintaa sitä samalla kehittä-en.

Diabeteshoitotyön asiantuntijan pääasiallinentehtävä on vastata eri-ikäisten ja eri elämäntilan-teissa olevien diabeetikkojen asiakaslähtöisestähoidonohjauksesta. Diabeteksen ehkäisyn, riskite-kijöiden tunnistamisen ja varhaisen toteamisenmerkitys on korostunut Dehkon käynnistämisenjälkeen. Diabeteksen ehkäisyyn on tullut uusiahyviä käytäntöjä, joita opitaan hyödyntämäänkoulutuksen aikana. Diabeteshoitotyön asiantun-tija tukee myös muun henkilöstön osaamista jaosallistuu diabeetikkojen hoidon kehittämiseentoisten ammattilaisten kanssa. Kehittämistyö edel-lyttää näyttöön perustuvan hoitotyön omaksumis-ta hoidonohjauksen kehittämisen lähtökohdaksi(4, 5) (taulukko 1, s. 32).

Opintojen sisältöOpinnot jakautuvat orientoiviin opintoihin, ydin-opintoihin ja diabeteshoitotyön kehittämiseen.Opintojen kokonaislaajuus on 30 opintopistettä.

Orientoivat opinnot ovat laajuudeltaan kaksiopintopistettä. Opintojen tavoitteena on, ettäopiskelija perehtyy aikuisopiskelun lähtökohtiin jaluonteeseen sekä tiedonhankintamenetelmiin.Näin pyritään turvaamaan opiskelijan mahdolli-suudet suorittaa opintonsa monimuotoisesti, itsetehden ja tietoa hakien. Orientoivien opintojenavulla käynnistyy opiskelijan kasvu diabeteshoito-työn asiantuntijuuteen ja sen itsearviointiin sekävertaisarviointiin. Opiskelijat tuottavat henkilö-kohtaisen oppimissuunnitelman ja vertaisarvioin-tisuunnitelman sekä aloittavat portfolion teon.Portfolion taustana ovat hankkeessa muokatuterikoisosaamiskriteerit ja se valmistuu opintojenloppuvaiheessa.

Ydinopinnot ovat laajuudeltaan 20 opintopis-


tettä. Ydinopinnot jakautuvatopintojaksoihin, joissa perehdy-tään diabeteksen ehkäisyyn, diabe-tekseen sairautena, diabeetikonomahoitoon ja omahoidon tukemi-seen. Jokaiseen opintojaksoon si-sältyy lähiopetusjaksoja, joissa tar-jotaan asiantuntijaluentoja sekäopiskelijoiden itsenäiseen tiedon-hankintaan perustuvia seminaare-ja.

Diabeteksen ehkäisy -opinto-jaksossa perehdytään diabeteksen riskitekijöihin,niiden seulontamenetelmiin ja sairastumisen eh-käisyyn. Keskeistä on ymmärtää sairauden ehkäi-syn merkitys kansanterveyden kannalta. Väestönnäkökulmasta katsottuna terveyskäyttäytymisen

arviointi ja muutosmallit ovat tärkeitä sisältöjä.Diabetes sairautena -opintojakson aikana pe-

rehdytään diabeteksen eri tautityyppeihin ja nii-den taustalla oleviin tekijöihin. Opiskelijat syven-tävät tietojaan diabeteksen aiheuttamista patofy-siologisista muutoksista ja niiden aiheuttamista li-säsairauksista. Myös hoidon tavoitteet, periaatteetsekä hoidon organisointi ovat keskeisiä sisältöjä.Opintojaksossa hyödynnetään laajasti diabeeti-koiden hoidon moniammatillisen työryhmänosaamista esimerkiksi lääketieteen, anatomian jafysiologian, jalkaterapian ja ravitsemustieteenasiantuntijaluennoilla.

Diabeetikon omahoito -opintojaksossa näkö-kulma on diabeetikon omassa kokemuksessa jaelämänlaadussa. Opintojaksossa perehdytäänomahoidon osa-alueisiin: lääkehoitoon, ravitse-mukseen ja liikuntaan eri tautityypeissä, elämän-tilanteissa sekä tutkimusten ja toimenpiteiden ai-kana. Opintojaksolla selvitetään myös diabeeti-kon elämänlaatuun keskeisesti vaikuttavien teki-jöiden merkitystä.

Omahoidon tukeminen -opintojaksossa pereh-dytään hoidonohjauksen sisältöön ja menetelmiinsekä diabeetikon ja hänen läheistensä tukemiseen.Keskeistä on omien ohjaustaitojen kehittäminen jaarviointi yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Sisällössäkorostuu moniammatillisen työryhmän ja verkos-ton merkitys omahoidon tukemisessa. Opiskeli-joilla on mahdollisuus oman oppimissuunnitel-mansa mukaisesti harjoitella ja kehittää osaamis-taan diabeteshoitotyössä joko opintokäyntienavulla tai tekemällä pitempiaikaista yhteistyötä

työelämässä.Diabeteshoitotyön kehittämi-

nen -opintojakson laajuus on kah-deksan opintopistettä. Keskeisenäsisältönä on diabeteksen ehkäisynja hoidon laadun arviointi ja kehit-täminen, näyttöön perustuva hoito-työ diabeteksen ehkäisyn ja hoidonkehittämisen välineenä sekä kehit-tämis- ja projektityöskentely. Ke-hittämisprosessi alkaa opintojenensimmäisten viikkojen aikana, jol-

loin opiskelijat selvittävät oman työyksikkönsädiabeteshoitotyön kehittämistarpeet. Opiskelijattoteuttavat kehittämisprojektin, joka voi liittyälaatutyöskentelyyn, palveluketjun käynnistämi-seen, uuden toimintamallin käyttöönottoon, seu-

Opinnot toteutetaanmonimuoto-opiskelu-

na siten, että ne onmahdollista suorittaatyön ohessa kahdessa

lukukaudessa.

Tavoitteena on, että diabeteshoitotyönasiantuntija:

1. toteuttaa asiakaslähtöistä hoidonohjaustaeri tilanteissa

2. toteuttaa osaltaan diabeteksen ennalta-ehkäisyä, tunnistaa diabeteksen riskitekijätja edistää sen varhaista toteamista

3. tunnistaa henkilöstön oppimis- ja osaamis-tarpeita sekä suunnittelee, koordinoi jatoteuttaa henkilöstön koulutusta

4. toimii voimavarana ja tukihenkilönä omassaorganisaatiossaan eri ammattiryhmille (kon-sultointi)

5. arvioi ja kehittää diabeteksen hoidon palvelu-ketjun alueellista toimintaa ja palvelujensaatavuutta sekä puuttuu ilmeneviin epäkoh-tiin ja esteisiin

6. kehittää diabeteksen hoidonohjauksen laa-tua ja omaa työtänsä tutkimukseen perus-tuvan tiedon pohjalta

7. toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatil-lisissa työryhmissä ja osallistuu hoidonkehittämiseen

8. seuraa alansa kehitystä ja on tietoinen kan-sallisista ja kansainvälisistä diabeteksenehkäisyn ja hoidon tavoitteista ja strate-gioista ja huomioi ne omassa toiminnas-saan.

Taulukko 1. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidonerikoistumisopintojen tavoitteet.


dullisen tai alueellisen yhteistyön käynnistämiseentai muuhun kehittämistyöhön. Kehittämisprojektiedellyttää kiinteää yhteistyötä työelämän eriasiantuntijoiden kanssa.

Opintojen toteutusOpinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna siten,että ne on mahdollista suorittaa työn ohessa kah-dessa lukukaudessa. Työtavat vaihtelevat suoritet-tavien opintojaksojen mukaan. Tavallisesti käytet-tävät opetusmenetelmät ovat luento-opetus, ohjat-tu etäopiskelu, verkkomuotoinen opiskelu, semi-naarit, opintokäynnit ja itsenäinen opiskelu. Eri-koistumisopintoihin voi liittyä myös ohjattu har-joittelu.

Itsenäinen opiskelu ja siihen liittyvät tehtävätovat osa tavoitteellista oppimis- ja opiskeluproses-sia. Niiden avulla käsitellään ja sovelletaan esimer-kiksi kirjallisuudesta tai luennolta opittua tietoa.Tehtävien tarkoituksena on edistää tiedon omak-sumista siten, että irrallisista asioista muodostuuopiskelijalle tietopääoma. Opiskelijat antavat teh-tävien avulla tiedolle oman merkityksensä ja yh-distävät sen aikaisempiin tietorakenteisiinsa. Näinkytkeytyy yhteyksiä uuden tiedon, aikaisemminopitun ja kokemuksen välille. Tehtävien tavoittee-na on tukea opiskelijoiden itsenäistä opiskelua jaammatillista kasvua erikoistumisopintojen aikana.Tehtävien tavoitteena on myös helpottaa työyksi-kön kehittämishankkeiden käynnistämistä tai tu-kea uuden toimintamallin omaksumista.

Tehtävät ohjaavat opiskelijoiden oppimista, janiiden avulla syntyy luonnollinen tapa olla vuoro-vaikutuksessa opettajan ja toisten opiskelijoidenkanssa oppimisprosessin aikana. Vuorovaikutustasyntyy reagoimalla, rohkaisemalla ja konsultoi-malla, ja vuorovaikutuksessa kaikki osapuoletovat aktiivisia. Tehtäviä käsitellään lähiopetuksenseminaareissa ja niitä kommentoidaan myös säh-köisessä oppimisympäristössä. Tehtävien kom-mentointi kehittää samalla opiskelijoiden konsul-taatiotaitoja. Merkityksellistä on myös, että tehtä-viä koskevassa keskustelussa opiskelijoilla onmahdollisuus jakaa sitä osaamista, joka heille onsyntynyt esimerkiksi aiemman työkokemuksenkautta. Tehtävistä annetaan henkilökohtainen pa-laute, missä arvioidaan oppimista ja toimintaaoppimisprosessin aikana. (6)

Kirjallisuus1. Tuomi J. Diabeteshoitajien koulutus - esiselvitys 2003.DEHKO-raportti 2003:2, Suomen Diabetesliitto ry.2. Nikkanen P. Diabeteshoitajien erikoistumiskoulutuk-seen yhtenäinen opetussuunnitelma. Diabetes ja lääkäri2004;33 (5):38-40.3. Eriksson E, Koivumäki L. ja Kimmola K. Terveysalanammatilliset erikoistumisopinnot. Sairaanhoitaja 12/2004.4. Therapeutic patient education. Report of a WHO Wor-king Group 1998.5. Basic Curriculum for Health Professionals on DiabetesTherapeutic Education. Report of a DESG Working Group2001.6. Matikainen J. (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa.Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palme-nia. Yliopistopaino 2003.

Arvioimalla eteenpäinOpetussuunnitelman jatkokehittämisen kannaltaon merkittävää, että koulutuksen toteutumista ar-vioidaan koko ajan. Hankkeessa on kehitteillä ar-vioinnin tueksi vertaisarviointisuunnitelma, jossakerätään tietoa koulutuksen ydinprosesseista(opetus ja oppiminen) ja tukiprosesseista (opetus-järjestelyt ja opiskelun ohjaus). Arvioita kerätäänkoko koulutuksen ajan opiskelijoilta, opettajilta jayhteistyötahoilta. Arviointitieto on tärkeätä diabe-teksen ehkäisyn ja hoidon ammatillisten erikoistu-misopintojen opetussuunnitelman jatkokehittämi-sessä.

• Tuula-Maria PartanenLehtori, Savonia ammattikorkeakoulu, TerveysalaPL 102870111 KuopioP. (017) 255 6460F. (017) 255 [email protected]

• Outi Himanen, koulutuspäällikkö, Diabetesliitto• Kaija Jokela, lehtori

Satakunnan ammattikorkeakoulu• Marjatta Luukkanen, lehtori, Stadia• Hilkka Niittyniemi, lehtori

Pirkanmaan ammattikorkeakoulu• Paula Nikkanen, diabeteshoitaja

Diabeteshoitajat ry• Salla Seppänen, yliopettaja

Oulun ammattikorkeakoulu, Oulaisten yksikkö


Elämänkaariajattelulla

Omahoidon ohjauksen tavoitteena on tukeahoitoratkaisuja etsivää diabeetikkoa. Hoidon-ohjauksen tulee kattaa kaikki diabeteksenhoidon edellyttämät tiedot ja taidot. Tämänurakan keskellä on tärkeää muistaa, ettäjokainen diabeetikko on oma persoonansa,ei vain diabeetikko tyyppiä 1 tai 2. Elämänkaari-ajattelun avulla voidaan hakea tietä pois oh-jauksen sairauskeskeisyydestä. Diabeetikonyksilöllisyyden ja hänen elämänvaiheensa ja-tilanteensa huomioiminen ovat ohjauksenperusta ja avaavat mahdollisuuden asiakas-lähtöiseen ajatteluun.

Hoidonohjaus pohjautuu diabeetikon ajankohtai-seen tilanteeseen, ja ohjauksessa huomioidaan yk-silölliset hoitoresurssit ja voimavarat. Ohjauksenvuorovaikutuksessa tuodaan esille sekä ohjaajanettä diabeetikon käsitykset hoidosta. Kummankinosapuolen kokemukset auttavat löytämään oma-hoitoon tarvittavia ratkaisuja. Diabeetikko tuoohjaustilanteeseen kokemukselliset ratkaisunsa jaarvionsa hoidon onnistumisesta. Hoidonohjaajaantaa diabeetikon käyttöön ammatillisen osaami-sensa, jonka tueksi hän on kerryttänyt näkemyk-siään kohtaamalla useita diabeetikoita ja pääse-mällä kosketuksiin erilaisten kokemusten ja rat-kaisuvaihtoehtojen kanssa.

Diabeetikon elämäntilanne muovaa hänensuhtautumistaan sairauteensa. Diabeteksen oma-hoito on sisältäpäin ohjautuvaa ja pohjautuu tie-toisiin ratkaisuihin. Pyrkimyksenä on jatkuvastiyhdistää teoriaa käytännön kokemuksiin. Elämäs-sä voi esiintyä epävarmuuksia, mutta ihmisellä ontarve hallita elämäänsä ja omaa sairauttaan. Ko-kemusten jatkumo johtaa kasvuun ihmisenä jadiabeetikkona.

Täysipainoista elämääDiabeetikon elämänvaihe antaa kehykset hoidon-ohjaukselle. Myös se, mikä diabeetikon elämässä

on kuhunkin aikaan tärkeintä, asettaa hoidolleomat ehtonsa. Onko kyseessä leikistä innostuvalapsi vai tietokoneen vieressä lojuva nuori, ras-kautta suunnitteleva nuori nainen vai työn ja toi-meentulon kanssa painiskeleva aikuinen?

Ohjauksessa on muistettava, että ensisijaistadiabeetikolle on, että hän voi elää täysipainoisestiomaa elämäänsä. Diabeteksen hoidon on sovittavasiihen ilman elämän täydellistä mullistamista. Tokidiabeetikonkin on joskus tehtävä muutoksia ta-poihinsa ja tottumuksiinsa, mutta tällöin on mah-dollista valita useista vaihtoehdoista itselle sopivinja vaivattomin. Hoidonohjaajan tehtävänä ei olemäärätä, miten diabeetikon tulee elää ja mitä hänentulee milloinkin tehdä. Ohjaaja voi vain valottaavaihtoehtoja ja niiden todennäköisiä vaikutuksia.Diabeetikko tekee ratkaisun, koska hänen tunteeoman tilanteensa parhaiten.

Ikäkaudet ohjauksen viitekehyksenäHoidon perustana ovat hoitosuositukset ja eri alu-eilla sovitut suositusten mukaiset hoitokäytännöt.Hoito ja hoidonohjaus ovat diabeetikolle elämän-mittainen prosessi. Ne voidaan tarjota hänellemitä vaihtelevimmissa muodoissa. Yksilöllistentarpeiden huomiointi on hoidonohjaajan tehtävä.Hoidonohjausprosessin etenemistä voidaan peila-ta eri-ikäisten diabeetikoiden elämäntilanteisiin.Ihmisen elinkaaresta löytyy ikävaiheesta riippuenkaikille yhteisiä piirteitä, jotka ohjaavat hoidon jahoidonohjauksen muotoutumista. Elämänkaari-ajattelun mukaan tietyssä vaiheessa on aina kyp-syttävä kohtaamaan seuraava. Nämä elämän var-rella kohdattavat kehitystehtävät ovat ihmisenäkasvamisen perusasioita. Elämän kulku vie lap-suudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen, ikäänty-miseen ja lopulta valmistautumiseen elämästä luo-pumiseen. Diabeteksen hoito ei saisi häiritä elä-mämme perustehtäviä. Lapsuuden riemut, nuo-ruuden uhot, aikuisuuden arkipäivä ja ikääntymi-sen tuoma seesteisyys ovat meille tärkeitä kasvunvaiheita, joita diabeteksen hoito ei parhaimmil-laan muuksi muuta (kuva 1, taulukko 1, s. 36).

• Maria Aarne ja Marja Rautavirta

● ● ● Diabeteshoitajat

asiakaslähtöiseen hoidonohjaukseen


Kokemuksesta kasvuprosessiksiOppimiskokemukset rakentuvat sille, mitä meille onaikaisemmin tapahtunut. Diabeetikon aikaisemmatkokemukset ovat muovanneet niin hänen ihmiskäsi-tystään kuin maailmankuvaansakin, ja ne määritte-levät seuraavaa kokemusta. Diabeteksen merkitys oneri ihmisille erilainen ja myös eri-ikäisille erilainen.Merkitys on yhteydessä arvomaailmaan, kokemuk-siin, tietoihin ja elämäntilanteeseen.

Hoidonohjaaja on ohjattavan kasvun palve-luksessa. Ohjaajana hän kasvaa ohjattavan rinnal-la. Asiantuntijuutta ei synny äkillisesti, vaan siihenkehitytään jatkuvassa kasvuprosessissa. Mieli ra-kentaa tiedon pohjalta omien tavoitteiden mukai-sen käsityksen. Aikuinen pystyy lasta helpomminkiinnittämään tietoisesti ja johdonmukaisesti huo-miota omaan oppimiseensa. Kypsään aikuisuuteenliittyy myös kyky kriittiseen ajatteluun. Lapsenkäyttäytyminen on usein tiedostamatonta reagoin-tia. Ohjausta tulisikin kehittää niin, että se palve-lisi ohjattavan senhetkisiä tarpeita ja kehitysedel-lytyksiä.

Hoidonohjaus on merkittävä osa diabeteksenhoitoa. Onnistunut omahoidon ohjaus lisää hoito-tyytyväisyyttä ja helpottaa hoitotavoitteiden saa-vuttamista. Hoidonohjauksessa sisältö on ainakeskeistä. Huomion erityisenä kohteena on ainaihminen, ei sairaus – vaikka diabetekseen sairastu-minen ja diabeteksen hoitaminen ovatkin ohjatta-van elämään kuuluvia tosiasioita.

• Maria AarneSisätautien esh, projektipäällikköPrizzTech Oy / Hyvinvointi ja teknologiaTiedepuisto 428100 [email protected]

• Marja RautavirtaSisätautien esh, diabeteshoitajaSatakunnan keskussairaala, diabetespoliklinikka28500 [email protected]

Kirjallisuus• Ojanen Sinikka. Ohjauksesta oivallukseen, ohjaus

teorian kehittelyä. Saarijärven Offset Oy 2000.• Leino-Kilpi H, Mäenpää I, Katajisto J. Pitkäaikaisen

terveysongelman sisäinen hallinta. Gummerus Kirjapaino Oy, 1999.

• Dunderfelt T. Elämänkaaripsykologia, Lapsenkasvusta yksilön henkiseen kehitykseen. WSOY 2004.

• Satakunnan alueellinen hoidonohjaustyöryhmä,Hoidonohjausprosessin kuvaukset diabeetikonelämänkaarella, www.satshp.fi/diab/index.html.

Kuva 1. Hoidonohjauksessa otetaan huomioon,missä elämänvaiheessa diabeetikko on.

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 2 diabetes

Raskaus ja diabetes

Jalkaongelmat

Nefropatia

Retinopatia

HOIDONOHJAUS

Lapsi-diabeetikko

Aikuinendiabeetikko

Ikääntynytdiabeetikko

Lapsi kasvaa aikuisen tuella• Ohjaus on lapsen kehitystason ja perheen

elämäntilanteen huomioivaa.• Onnistumisen kokemukset rakentavat itse-

luottamusta.• Perheen ja hoitotiimin yhteistyö korostuu.• Kotihoidon tukeminen auttaa perheen jaksa-

misessa.• Kasvun myötä lapsen itseohjautuvuus

lisääntyy.• Lapsi kehittyy nuoruuteen ja kohti itsenäi -

syyttä.

Aikuisen oma vastuu ja tietoiset valinnat• Ohjauksen perustana on tasavertainen

vuorovaikutussuhde.• Aikuinen oppii ja arvioi, sisäinen motivaatio

kehittyy.• Elämänkokemus ja elämäntilanteet sane-

levat ehtonsa.• Diabeteksen mukanaan tuomat muutokset

ovat osa elämää.• Yhteiskunnallinen rooli antaa voimaa mutta

luo myös paineita.• Jaksaminen ja selviytyminen on tärkeä osa

diabeteksen hoitoa.

Ikäihmiselle elämänlaatua vahvuuksiatukien• Ohjenuorana on jokapäiväinen hyvinvointi.• Uuden tiedon liittäminen vanhaan helpottaa

omaksumista.• On tärkeää löytää yhteinen kieli.• Asioiden kertaaminen tuo turvallisuutta.• Sosiaalisen verkoston ja hoitoverkoston tuki

on merkittävä.• Ongelmat hoidetaan sosiaali- ja terveyden-

huollon yhteistyönä.

Taulukko 1. Eri-ikäisten diabeetikoiden hoidon-ohjauksen erityispiirteitä.

10 DIABETES JA LÄÄKÄRI • LOKAKUU 2004

JÄTÄ LEIPÄSI PÄÄLTÄ PÄIVITTÄIN POIS YKSI MAKKARA- TAI JUUSTOSIIVU. VUODESSA SINULLA ON REILUN VIIKONENERGIANTARVETTA VASTAAVA KALORIMÄÄRÄ VÄHEMMÄN POLTETTAVANASI. SE VAATII VAIN PIENEN PÄÄTÖKSEN.

Pieni päätös päivässä -kampanjan takana ovat Suomen Diabetesliitto ja Suomen Sydänliitto kumppaneinaan Kunnossa kaiken ikää -ohjelma,Suomen Kuntourheiluliitto Kunto, Suomen Reumaliitto ja Syöpäjärjestöt.

PIENI

PÄIVÄSSÄ

WWW.PIENIPAATOSPAIVASSA.FI


Väitöksiä

Mia Westerholm-Ormio

Diabetesta sairastavien lasten ohutsuolessa tulehdusmuutoksia

Lääketieteen lisensiaatti Mia Westerholm-Ormi-on väitöstutkimuksessa selvitettiin immunologi-sen tulehduksen tekijöitä mittaamalla immunolo-gisen tulehduksen astetta ja määrittämällä syto-kiinieritystä lasten ohutsuolesta otetuista koepa-loista. Suolen vähäiselläkin tulehduksella voi ollakeskeinen merkitys monien autoimmuunitautien,kuten tyypin 1 diabeteksen, synnyssä. Tätä seik-kaa on selvitetty ihmisille tehdyissä tutkimuksis-sa aiemmin vain vähän. Ohutsuolen immunolo-gisten tulehdusten luonteeseen kuuluu liiallinenT-soluaktivaatio ja sytokiinien voimakas eritys.

Westerholm-Ormio tutki sytokiinien ilmene-mistä keliakiaa tai ihokeliakiaa sairastavien poti-laiden terveiden perheenjäsenten ohutsuolesta.Seurannassa kolmella perheenjäsenellä todettiin

keliakia. Tutkimuksessa osoitettiin, että jo vuosiaennen kliinisen keliakian puhkeamista potilaidenohutsuolessa pystyttiin toteamaan tulehduksellisiamuutoksia, jotka olivat samoja kuin kliinisessäkeliakiassa.

Diabetesta sairastavien lasten ohutsuolessa to-dettiin tulehduksellisia muutoksia ja Th2-tyyppis-tä sytokiinieritystä, jotka olivat riippumattomiasairauden kestosta, kudostyypistä ja mahdollises-ta keliakiasta. Tulokset tukevat oletusta, että suo-len immunologialla on yhteys diabeteksen puhkea-miseen, mutta lisätutkimuksia tarvitaan edelleen.

Sytokiinien ja T-solumarkkereiden ilmenemis-tä ohutsuolessa tutkittiin myös luuydinsiirteensaaneiden lasten ja ruoka-aineallergiaa sairasta-vien lasten ryhmissä.

Westerholm-Ormion väitöskirja Immunologicinflammation in the small intestine of children,Cytokine profiles and immunologic markers inpotential coeliac disease, type 1 diabetes, graft-ver-sus-host disease, and food allergy tarkastettiinHelsingin yliopistossa syyskuussa 2004.

Kirsi Pietiläinen

Nuoret aikuiset lihovat

Lääketieteen lisensiaatti Kirsi Pietiläisen väitöskir-jatyössä tutkittiin noin 5 000 kaksosen painonke-hitystä, lihavuutta ja lihavuuteen liittyviä lisäsaira-uksia. Tutkittavia seurattiin 16-vuoden iästä noin25 vuoden ikään. Kaksosten syntymäpituus- ja -painotiedot saatiin vanhemmilta, jotka myös oli-vat mukana tutkimuksessa. Kahdenkymmenen sa-manmunaisen parin kehon koostumus, vatsaonte-lon sisäisen rasvan määrä, maksan rasvapitoisuusja koko kehon insuliiniherkkyys tutkittiin aineen-vaihduntalaboratoriossa. Heidän pituus- ja paino-tietonsa kerättiin koko elämän ajalta synnytyssai-raaloista, neuvoloista, kouluista, armeijasta ja työ-paikkojen terveystarkastuksista.Väitöskirjatutkimuksessa todettiin muun muassa,että raskaudenaikaiset ympäristötekijät ovat yhte-ydessä painon ja erityisesti pituuden kehitykseen.Äidin tupakoinnilla on selkeä yhteys vastasynty-neen pienikokoisuuteen, mutta myös lapsen liha-vuuteen murrosiässä vanhempien painosta riippu-matta. Lisäksi vanhempien lihavuus on merkittä-vä itsenäinen lasten lihavuutta ylläpitävä tekijä.

Elintavoilla on suuri merkitys painonhallin-nassa. Erityisesti nuoret miehet pulskistuvat tultu-aan täysi-ikäisiksi. 18-vuotiaista miehistä 10 pro-senttia oli liikapainoisia. Noin 25-vuotiaista mie-histä liikapainoisia oli jo lähes 30 prosenttia. Vas-taavasti naisista liikapainoisia oli 18 vuoden iässä6 prosenttia ja 25 vuoden iässä 15 prosenttia.Nuorten aikuisten lihominen on suurelta osin ym-päristötekijöistä ja elintavoista johtuvaa.

Geeniperimältään identtiset samanmunaisetkaksoset kasvavat lapsuudessa ja murrosiässä sa-malla tavalla. 25-vuotiaiden kaksosten joukossapainoerot ovat samanmunaisilla kaksosilla erittäinharvinaisia. Kaikki havaitut samanmunaisten kak-sosten painoerot olivat syntyneet murrosiän jäl-keen ja nuorella aikuisiällä.

Tässä tutkimuksessa havaittiin, että lihavuuslisää vatsaontelon sisäisen rasvan kertymistä jamaksan rasvoittumista jo varhaisella aikuisiällägeeneistä riippumatta. Elintavoista johtuva liha-vuus heikentää kehon sokerinkäyttökykyä ja aihe-uttaa esidiabeettisia aineenvaihduntamuutoksia jovarhain.

Pietiläisen väitöskirja Kaksosten lihavuus jalaihuus syntymästä nuoreen aikuisikään tarkastet-tiin Helsingin yliopistossa joulukuussa.

• Kirjoniementie 15, 33680 Tampere • p. (03) 2860 111

• f. (03) 2860 422 • [email protected] • www.diabetes.fi/aineisto

2013 Lapsen diabetes – Opasperheelle 8,50 euroa❚❚ kattava ja käytännön-läheinen opaskirja lastendiabeteksesta❚❚ alle 15-vuotiaanadiabetekseen sairastu-neiden lasten vanhemmille,myös lapset itse voivattutustua oppaaseen❚❚ tarkoitettu sekäsairastumisvaiheenperusoppaaksi että tueksi jokauemmin sairastaneidenlasten perheille❚❚ koko A5, 100 sivua, läm-minhenkinen piirroskuvitus

UUSI3010 Lapsen diabetes– Perheen kansio 25 euroa(tehtävävihkoja tilattavissamyös erikseen lapsille 4euroa ja nuorille 6 euroa)❚❚ diabetekseensairastuneen lapsenperheen alkuohjaukseen❚❚ tarkoituksena on, ettäkansion asioita ja tehtäviäkäydään läpi yhdessä hoi-tajan kanssa ja että kansiotatäydennetään hoitopaikanomilla ohjausaineistoilla jalomakkeilla; kansiota voivattilata sekä hoitoyksiköt ettäperheet

Lasten diabetekseen liittyvät aineistotDiabetesliitto tarjoaa

3037 Diabeetikkopäivähoidossa (opaspäivähoidon henkilö-kunnalle) 2,70 euroa❚❚ perusasiat diabeteksestaja sen hoidosta, päivähoi-don osapuolten yhteistyö❚❚ koko B5, 12 sivua❚❚ täysin uusittu opastulossa v. 2005

TULOSSARuokapelikortit❚❚ HIILARI-HESSU-pelikortitinnostavat keskustelemaanruokailuun liittyvistäasioista ja johdattavathauskasti hiilihydraattienarvioimiseen; peli sopii7–13-vuotiaille, mutta myös5–7-vuotiaat voivat pelataaikuisen kanssa❚❚ pakkauksessa 53 korttia;korttien koko 56 mm x 87mm; korttien mukana saapeliohjeet sekä lisätietoakuvissa olevien ruokienhiilihydraattimääristä

❚❚ sisältää ensitietoa diabe-teksesta sekä osiot ruokai-lusta, insuliinihoidosta,omaseurannasta, sairaus-päivien hoidosta, liian mata-lan verensokerin hoidostasekä jalkojen, suun ja ham-paiden hoidosta; lisäksiomat osiot päivähoitoa jakoulua varten ensiapuohjei-neen❚❚ kansio 28,5 x 32 cm, selkä4 cm, sisältö A4, nelivärinen,90 sivua

2027 Oy Haima Ab-kuva- ja värityskirja lapsille6,50 euroa❚❚ 6–10-vuotiaille lapsille❚❚ kirja kertoo havainnolli-sesti ja hauskasti, mistädiabetes johtuu ja mitkäasiat ovat tärkeitä sen hoi-dossa; kuvat voi värittääitse; tilaa myös omillepiirroksille ja muistiin-panoille❚❚ koko A4, 20 sivua

TÄYSIN UUSITTU3036 Diabetes kouluikäisellä– Opas kouluille 3 euroa❚❚ perusasiat diabeteksestaja sen hoidosta, kodin jakoulun yhteistyö❚❚ koko A5, 20 sivua

Lasten diabetekseen liittyvät aineistotDiabetesliitto tarjoaa

Hinnat ovat voimassa 1.3.2005 alkaen.Postimaksut ja lähetyskulut sisältyväthintoihin. Yli 85 euron painotuotetilauksistaannetaan 15 %:n alennus (ei koskeLapsen diabetes -kansiota). Yli 17 eurontilaukset toimitetaan postiennakolla.Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.


Kiinnostava ja hyödyllinen tapaus

● Tapausselostukset ovat osoittautuneet yh-deksi suosituimmista artikkelityypeistä Diabe-tes ja lääkäri -lehden lukijakyselyissä. Tapausse-lostukset tarjoavat uutta tietoa, vahvistavat va-kiintuneita hoitokäytäntöjä – tuolla tavalla mi-näkin olen toiminut! – tai tarjoavat yllätyksiä jauusia näkökulmia. Tiivistäminen olennaiseen jasuora yhteys käytäntöön ovat hyvän tapausse-lostuksen tärkeimmät tunnusmerkit ja syy artik-kelityypin suosioon.

Toivomme nyt, että lukijat entistä aktiivi-semmin tarttuisivat kynään ja kertoisivat dia-beetikoiden hoitoon liittyvistä ongelmatilanteis-ta sekä siitä, miten ne on onnistuneesti ratkais-

tu. Myös hoitotiimi voi olla kirjoittajana. Mak-samme kaikista julkaistuista artikkeleista kirjoi-tuspalkkion. Toimitus viimeistelee julkaistavientekstien kieliasun.

Tekstit voi kirjoittaa millä tahansa tavallisis-ta tekstinkäsittelyohjelmista ja ne voi lähettääsähköpostissa osoitteeseen [email protected] tai postissa levykkeellä osoitteeseenDiabetes ja lääkäri -lehti, Diabeteskeskus, Kirjo-niementie 15, 33680 Tampere. Sopiva mitta kir-joituksille on 2 500–4 000 merkkiä. Liitä mu-kaan tarkat yhteystietosi, ja jos kirjoittajana onhoitotiimi, kaikkien jäsenten nimet ja yhteystie-dot.

Diabeetikon hoidon ja hoidonohjauksen laatuDiabeteskeskus, Kirjoniementie 15, Tampere

2.3., 20.4. ja 25.5.2005

Kohderyhmä: Aikuisia diabeetikoita hoitavat tiimit terveyskeskuksissa ja sairaaloissaTavoitteet: Koulutuksen tavoitteena on löytää keinoja diabeetikon hyvän hoidon ja hoidon-

ohjauksen laadun kehittämiseen ja diabeetikon hoidon käsikirjan työstämiseenomassa yksikössä. Tavoitteena on myös oppia jäsentämään oman työyhteisöntoimintamalli prosessiksi, mittaamaan toiminnan laatua, analysoimaan tuloksia janiiden perusteella suuntaamaan toimintaa uudelleen.

Ajankohta: Koulutus toteutetaan kolmen lähiopetuspäivän aikana Diabeteskeskuksessa2.3., 20.4. ja 25.5.2005.

Kouluttajat: Diabetesliiton laatupäällikkö ja ylilääkäriHinta: 370 euroa/osallistuja sisältää opetuksen, materiaalin sekä ohjelmaan merkityt

ruokailun ja kahvit. Alv 0 %.

Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Marja Puomio, Diabeteskeskus, [email protected]: Kurssisihteeri Tiina Paronen, [email protected] tai

www.diabetes.fi/kurssit/ammatill.htm

Koulutusta

SUURI MATKA ALKAA AINA ENSIMMÄISESTÄ ASKELEESTA. ALOITA VALMISTAUTUMINEN TUPAKOIMATTOMUUTEEN VAIKKAKIELTÄYTYMÄLLÄ KERRAN PÄIVÄSSÄ SINULLE TARJOTUSTA SAVUKKEESTA. PIDEMMÄLLE PÄÄSTYÄSI KATSO AAMUISINPEILIIN JA LUPAA ITSELLESI: TÄNÄÄN EN POLTA.

PIENI

PÄIVÄSSÄ

WWW.PIENIPAATOSPAIVASSA.FI


UKK-instituutin avoin täydennyskoulutus 2005Ajankohtaispäivät

19.5. Terveyskasvatuksen ajankohtaispäivä, teemana terveyspuhe julkisuudessa30.–31.8. Uutta potkua terveysliikuntaryhmiin – ohjaajien ideapäivät28.–29.9. XV Valtakunnalliset Terveysliikuntapäivät30.9. Terveyden edistäminen neuvolassa

Terveysliikunnan ohjaus

20.5. Selkä kuntoon – Kuntoveturi-varhaiskuntoutusohjelma2.6. Tehokasta kuntosaliharjoittelua ikäryhmälle 55+20.9. Liike lääkkeenä – harjoittelulla apua hartiavaivoihin12.10. Liikkuen luut lujiksi1.11. Taukoliikunnasta vireyttä työpäivään

Terveyskunto ja toimintakyky

17.–18.3. (Koulutus A) Kuntotestaus polkupyöräergometrillä24.–25.11. (Koulutus B) Kuntotestaus polkupyöräergometrillä27.4. Ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn mittaaminen kotioloissa18.10. (Lähijakso 1) Ikääntyvien terveyskunto- ja liikkumiskykytestit22.11. (Lähijakso 2) Ikääntyvien terveyskunto- ja liikkumiskykytestit

Terveyden edistäminen ja terveysneuvonta

8.3. Uudista neuvontataitojasi – viritä asiakas liikkumaan9.3. Kehitä liikuntaneuvonta palveluketjuksi – auta asiakas liikkujaksi12.4. Liikunta ja ylipaino26.4. Liikunta ikääntyneiden kaatumistapaturmien ehkäisyssä6.10. Liikkujan ravinto26.10. Annostele ja arvioi terveysliikuntaa – liikuntapiirakka käytäntöön!15.–16.11. (Lähijakso 1) Laihdutuksen ohjaus17.–18.1.06 (Lähijakso 2) Laihdutuksen ohjaus8.11. Kävelyliikunnan annostelu koetun kuormittavuuden ja UKK-kävelytestin perusteella

UKK-instituutin koulutukseen voi ilmoittautua puhelimitse, internetissä, sähköpostilla tai faksilla.

Koulutussihteeri Kirsi RepoUKK-instituuttiPL 30, 33501 TAMPEREwww.ukkinstituutti.fi > koulutus > ilmoittaudusp. [email protected]. (03) 2829 600 tai (03) 2829 111f. (03) 2829 200

Koulutuksen hintaan sisältyvät opetus ja materiaalit, tulokahvi ja lounas.Kaikki kalenterissa mainitut kurssit voidaan toteuttaa myös tilauskoulutuksena.Päivitetyt koulutustiedot ja tilauskoulutustarjonta ovat nähtävissä UKK-instituutin internetsivustollawww.ukkinstituutti.fi > koulutus.

Koulutusta

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○


Suomen Desg ry:n seminaari4.3.2005 Tampereella

Juvenes juhla- ja kokouskeskus (Tampere-taloa vastapäätä), Yliopistonkatu 56

Seminaarissa syvennytään diabeetikon elämänlaatuun ja muutosvaiheeseen sekä niidenarviointiin. Osaammeko hyödyntää näihin aiheisiin liittyvää teoreettista tietoa käytännönohjaustyössä?

TUNNISTATKO MITÄ ON VERHON TAKANA?- Asiakkaan elämänlaadun ja muutosvaiheen arviointi

9– Tulokahvit

10 Puheenjohtaja Tuula-Maria Partasen tervehdys10.15–11 Elämänlaadun arviointi

Jukka Marttila, Psl, terveyspsykologi11–11.15 Keskustelua

11.15–12 Muutosvaiheen arviointi hoidonohjauksessaMarita Poskiparta, FT, KM, dosentti

12–12.15 Keskustelua

12.15–13.15 Ruokailu

13.15–14 Diabeetikon elämänlaatu ja omahoitoJouko Hänninen, LT


14.15–15 Asiakkaan kuuleminen terveysneuvonnassaRitva Nupponen, YT, dosentti


15.15–15.30 Päivän päätös15.30–16 Lähtökahvit

Klo 16 alkaen Suomen Desg ry:n sääntömääräinen vuosikokous

TERVETULOA!

Osallistumismaksu: jäsenille 50 euroa / ei-jäsenille 55 euroaIlmoittautumiset 11.2.2005 mennessä: Pirkko Toivonen, p. (03) 2860 315,[email protected]

Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainos

1/2005 vol. 34 • helmikuu • suomen diabetesliitto · pdf filekiintoisia raportteja...

Documents