4/2005 vol. 34 • syyskuu • suomen diabetesliitto › files › 20 ›...

VOL. 34 • SYYSKUU • SUOMEN DIABETESLIITTO4/2005 • Diabetes ja suun terveys• ADA 2005• Diabetesliiton lääkärineuvoston

hoitovälinesuositus 2005

Tilauslomake internetissä: www.diabetes.fi

Piileskelevä parodontiitti

Hampaiden kiinnityskudoksen sairaus voi tehdätuhojaan suussa pitkään ennen kuin oireet havah-duttavat. Keinot sairauden välttämiseksi ovat niindiabeetikoiden kuin muidenkin ulottuvilla: tunnol-linen hampaiden harjaus ja hammasvälilangankäyttö sekä säännölliset hammaslääkärin tarkas-tukset auttavat pitkälle.

Kannustusta suun omahoitoon

Suun omahoito ei ole diabeetikoiden, kuten eimuidenkaan suomalaisten, keskuudessa sillätasolla kuin hampaiden kiinnityskudossairauksienriski edellyttäisi. Diabeteshoitajat harjaavat omiahampaitaan tunnollisesti, mutta he kaipaavat lisäätietoa diabeetikoiden suun terveyteen vaikutta-vista asioista.

Uusi hoitovälinesuositus

Diabetesliiton lääkärineuvoston uusi hoito-välinesuositus julkaistaan tämän lehden keski-aukeamalla. Suosituksessa huomioidaan entistätarkemmin diabeteksen eri hoitomuotojen edel-lyttämä omaseurannan tarve ja erikoistilanteet,joissa verensokerimittausten tarve on tavallistasuurempi.

Hoitoyksikön koko ei kerro hoidon laadusta

Lapsidiabeetikoiden hoitotulokset eivät riipuhoitoyksikön koosta. Diabeteksen ehkäisyn jahoidon kehittämisohjelmaan Dehkoon liittyvässälaatuselvityksessä HbA1c:llä mitatut tulokset eiväteronneet toisistaan, olipa lapsia hoidossa vähäntai paljon. Valtavat erot oli sen sijaan siinä, mitenpaljon voimavaroja eri hoitopaikoissa lapsidiabee-tikoiden hoitoon kohdennetaan.

6

21

28

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavallareseptilääkemainokset.

• Vastaavat toimittajat: LT Liisa Hiltunen, gsm 044 703 4533, [email protected], LT Carola Saloranta, gsm 050 360 2126, [email protected]• Toimitus: päätoimittaja Tarja Sampo, p. (03) 2860 222, [email protected], toimitussihteeri Mervi Pohjalainen, p. (03) 2860 221,[email protected] • Lehden yhteystiedot: Diabetes ja lääkäri -lehti, Kirjoniementie 15, 33680 Tampere, p. (03) 2860 111 (ma–peklo 8–15.30), f. (03) 3600 462, sähköinen arkisto: www.diabetes.fi/lehdet • Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry • Ilmoitukset: myyntisihteeritTarja Soini, p. (03) 2860 223, [email protected] ja Juha Mattila, p. (03) 2860 231, [email protected] • Tilaukset ja osoitteenmuutokset:Diabeteskeskus, jäsenasiainhoitajat Anneli Mäkinen, p. (03) 2860 235 ja Juha Mattila, p. (03) 2860 231, [email protected] • Ilmestyminen jatilaushinta: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys-, loka- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 12 € + Diabetes-lehden tilaushinta30 €/vuosikerta (10 numeroa), jäsenetuhinta 8,50 €/vuosikerta) • Ulkoasu: Aino Myllyluoma • Paino: PunaMusta • 34. vuosikerta • ISSN 1455-7827

10

d ja lääkäriiabetesSisältö

4 Ajankohtaista: Dehko-päivät Tampereellahelmikuussa 2006

5 Pääkirjoitus: Suun terveys ja diabeetikonhoitotasapaino Liisa Hiltunen

6 Diabetes ja hampaiden kiinnitys-kudosten sairaudetTaina Raunio ja Tellervo Tervonen

10 Suun omahoito – terveen suun edellytysAija Karikoski

16 ADA 2005:• DCCT 22 vuoden jälkeen Leo Niskanen• Diabeteksen ehkäisytutkimus DPP Leo Niskanen• Diabetes ja nuoret Jorma Lahtela• Uusien lääketutkimusten tuloksia Jorma Lahtela• Teemana jalat Jorma Lahtela

20 Uudistettu, näyttöön perustuvaeurooppalainen suositus diabeetikonruokavaliosta: Vähän uutta mutta entistäpainokkaammin Liisa Heinonen

21 Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus:Diabeteksen hoitoon ja hoidonseurantaan tarkoitettujen välineiden tarve

28 Laadunkehittäminen: Lapsidiabeetikoidenhoidon laadussa suuria erojahoitoyksiköiden välillä Klas Winell

30 Diabeteshoitajat: Etälääkäri – kaukanamutta lähellä

36 Väitöksiä

41 Koulutusta

4 DIABETES JA LÄÄKÄRI • SYYSKUU 2005

Ajankohtaista

Dehko-päivät Tampereellahelmikuussa 2006

Dehkon suurkatselmus, Dehko-päivät, pidetäänTampere-talossa 7.–8.2.2006. Tapahtuma ontarkoitettu terveydenhuollolle, viranomaisille,järjestöille ja muille Dehkon yhteistyökumppa-neille. Ensimmäisillä Dehko-päivillä, vuonna2003, tarkasteltiin kansallisen diabetesohjel-man liikkeellelähtöä 600 osallistujan voimin.Kun ensi helmikuussa kokoonnutaan, Dehko onedennyt jo hyvän matkaa yli puolenvälin. Dehko-päivien ohjelma käsittelee monipuoli-sesti ja useasta eri näkökulmasta kaikkia Deh-kon osa-alueita: tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä,hoidon ja hoidon laadun kehittämistä sekä oma-hoidon tukemista. Ohjelma julkaistaan kokonai-suudessaan lokakuun Diabetes ja lääkäri -leh-dessä ja internetissä: www.diabetes.fi/dehko-paivat.

Hankkeet esillä posterinäyttelyssäTampere-taloon pystytettävä posterinäyttelytarjoaa osallistujille mahdollisuuden esitelläDehkoon liittyviä hankkeita, käytäntöjä ja pro-jekteja kuvin ja sanoin.Näyttelyn posterit ryhmitellään seuraavasti:1. Diabeteksen hoidon kehittäminen2. Hoidon laatu ja seurantakäytännöt3. Hoidon organisointi paikallisesti ja alueellisesti4. Diabeetikon omahoidon tukeminen5. Hoitohenkilökunnan koulutus6. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy7. Dehkon 2D-hanke

Dehko-palkinto 2006 abstraktien perusteellaDehko 2006 -väliraporttiin kootaan esittelyjä(abstrakteja) Dehkoon liittyvistä hankkeista,käytännöistä ja projekteista. Hanke-esittelynlähettäneiden joukosta valitaan Dehko-palkinnon

ja D2D-palkinnon saajat. Palkinnot (6 000 €)myönnetään hyvin toteutetusta ja tuloksellises-ta, Dehkon hengessä tehdystä työstä.

Ilmoittautumiset ja osallistumismaksuDehko-päivien ilmoittautumisaika alkaa syys-kuussa. Osallistumismaksu on porrastettu seu-raavasti:2 päivän osallistumismaksu150 euroa kun maksettu viimeistään 30.11.170 euroa kun maksettu viimeistään 31.12.210 euroa kun maksettu 1.1.2006 tai sen jälkeen2 päivän osallistumismaksu sisältää osallistumi-sen Dehko-iltamiin 7.2.1 päivän osallistumismaksu100 euroa kun maksettu viimeistään 30.11.120 euroa kun maksettu viimeistään 31.12.150 euroa kun maksettu 1.1.2006 tai sen jälkeen1 päiväksi osallistuville 30 euron lisämaksustaosallistuminen Dehko-iltamiin 7.2.Lisätietoa ja ilmoittautumislomake tapahtumannettisivuilta: www.diabetes.fi/dehkopaivat

Lisätietoja ohjelmasta, posterinäyttelystä,hanke-esittelyistä sekä Dehko-palkinnosta:• Pääsihteeri Leena Etu-Seppäläp. (03) 2860 220, 0400 723 668sp. [email protected]• Tiedottaja Sanna Korkeep. (03) 2860 254, sp. [email protected]• Sihteeri Keiju Pääskynkivi, p. (03) 2860 432sp. [email protected]ätietoja ilmoittautumisista, majoitukses-ta ja muista käytännön järjestelyistä:Projektikoordinaattori Noora Bergrothp. (03) 233 0350, sp. [email protected]

5DIABETES JA LÄÄKÄRI • SYYSKUU 2005

• Liisa Hiltunen

Suun terveys jadiabeetikon hoitotasapaino

Pääkirjoitus

Kuva: Timo Saaristo

Kesäloman jälkeinen työhönpaluu on meistä useimmilla jo ta-kanapäin ja arkityö on toivottavasti käynnistynyt runsain au-rinkoenergisin akuin.

Tämänkertainen lehtemme pureutuu perusteellisesti dia-beetikon suun omahoitoon ja parodontaalisairauksiin. AijaKarikosken artikkeli pohjautuu hänen tabletti- ja insuliinihoi-toisia diabeetikoita käsittelevään, aika tuoreeseen väitökirja-työhönsä, kun taas Taina Raunion tekeillä olevan tyypin 1 dia-beetikoihin keskittyvän tutkimustyön lähtökohdista on nous-sut tiivis kirjallisuuskatsaus diabeetikoiden parodontaalisaira-uksista. Artikkeleiden yhteisen sanoman voisi lyhyesti tiivistäänäin: koska diabeetikoiden riski sairastua kiinnityskudossaira-uksiin on lisääntynyt ja nämä suun sairaudet ovat mahdollises-ti yhteydessä diabeteksen huonoon hoitotasapainoon, on kaik-

ki syyt korostaa sekä diabeetikon suun huolellista omahoitoa että riittävän tiheääsuun ja hampaiden tarkistusta ja niihin ohjaamista.

Tiedämme hyvin, että kohonnut liitännäissairauksien ja komplikaatioiden riskiliittyy huonoon glukoositasapainoon, jonka syiden etsiminen puolestaan on joskusaika mutkikasta salapoliisityötä. Vaikka tutkimusnäyttö parodontaalisairauksienhoidon vaikutuksista glukoositasapainoon kaipaa edelleen vankistusta ja vaikka dia-beteshoitajat yleensä muistuttavat potilaitamme hammashoitoon hakeutumisesta, onmyös diabeteslääkärin hyvä pitää tämä asia mielessään huonon tasapainon syitä poh-diskellessaan. ”Jokainen kivi on käännettävä” etenkin silloin, kun muuta ilmeisem-pää syytä huonoon tilanteeseen ei löydy. Miksipä ei suun ja hampaiden tarkistus voi-si olla yhtä luonnollinen ja välttämätön osa vuosikontrollia kuin ovat tietyt kliinisetja laboratoriotutkimukset tai silmänpohjien tutkiminen?

Uusittu hoitovälinesuositus (sivut 21–24) perustelee ja korostaa omaseurannanyksilöllistä suunnittelua potilaan ja hoitotiimin yhteistyönä, diabetestyypistä riippu-matta. Omaseurannan tulosten optimaalinen hyödyntäminen hyvän glukoositasapai-non saavuttamiseksi ja hypoglykemioiden välttämiseksi taitaa edelleen olla yksi niis-tä asioista, jotka käytännössä vaativat paljon opettelua ja hiomista niin potilailtakuin meiltä omaseurantaan ohjaavilta ammattilaisiltakin. Hoitotiimien ohjauskäy-tännöt ja työnjako muotoutuvat aina monien, muuttuvienkin osatekijöiden summa-na. Omaseurannan ohjaamisen ajoittainen uudelleenarviointi ja tavoitteiden kirkas-taminen voisivat muuten olla yksi tiimin sisäisen kouluttautumisen ja vaikkapa eritiimien välistenkin yhteistyöpalaverien aihe.

Lehdessämme on myös muutama mielenkiintoinen poiminta tämänvuotisestaAmerikan diabetesliiton ADA:n 65. kokouksesta. Erityisen sykähdyttävä on profes-sori Leo Niskasen referoima DCCT:n EDIC-seurantatutkimuksen tulos niin retino-patian kuin sydäntapahtumienkin osalta, katsokaapa sivuilta 16–17.

Ja paljon muuta luettavaa, muun muassa lapsidiabeetikoiden hoidon laatua kä-sittelevä Klas Winellin artikkeli. Hyviä alkusyksyn lukuhetkiä!


Parodontiitit ovat tulehdussairauksia, jotkatuhoavat hampaiden kiinnityskudoksia, lähinnähampaita kiinnittäviä sidekudossäikeitä jahammasta ympäröivää luuta. Valtaosahampaiden kiinnityskudosten sairauksistaon aikuisiän kroonista parodontiittia, jokayleistyy väestössä väestön ikääntymisenmyötä. Jotkut yleissairaudet, kuten diabetes, altis-tavat näille suun sairauksille. Useissa maissaparodontiitit ovat nousseet suurimmaksi syyksihampaiden menetykseen. Parodontiittienehkäisyn ja hoidon merkitys suun terveyden-huollossa kasvaa, koska yhä useammallaikääntyvistä on omat hampaat.

Parodontium eli hammasta ym-päröivät kudokset kiinnittäväthampaan ikeneen ja leukaluu-hun, suojelevat hammasta pu-rentavoimilta ja osallistuvatpuolustusreaktioihin suun pato-geenisia mikrobeja vastaan.Vaikka parodontium pystyypuolustautumaan monin tavointaudinaiheuttajia vastaan, tais-telu suun yli 500 bakteerilajiavastaan päättyy usein parodon-tiumin sairauksiin (1). Terveys2000 -tutkimuksessa parodon-tiittia esiintyi yli 70 prosentillayli 44-vuotiaista miehistä ja yli60 prosentilla yli 44-vuotiaistanaisista. Tutkimus tehtiin vuosi-na 2000–2001, ja siihen osallis-tui 8 028 henkilön otos, jokaedusti suomalaista 30 vuottatäyttänyttä väestöä.

Suun normaaliflooran bakteereiden kertymi-nen plakiksi ienreunaan laukaisee tulehdusreakti-on (ientulehdus eli gingiviitti). Tulehdusalttiillayksilöllä hampaan ja ikenen välitilaan eli ientas-kuun kertyvä plakki voi aiheuttaa parodontiitin,jossa hammasta kiinnittäviä sidekudossäikeitä ha-joaa ja alveoliluuta resorboituu mikrobiärsykkeenseurauksena. Tällöin ientaskun floorassa ovat val-lalla gramnegatiiviset anaerobiset bakteerit. Paro-dontiitissa kudostuho voi olla paikallistunut vaintietyille alueille hampaistoa, tai se voi esiintyä yleis-tyneessä muodossa uhaten lähes kaikkia hampaita(kuva 1).

Hampaiden kiinnityskudossairauksien tavalli-simpia oireita ovat ikenen pehmytkudoksen tuleh-tuneisuus (punoitus, turvotus, verenvuoto ikenis-tä), hampaiden liikkuminen ja joskus märkävuoto

ientaskuista tai hengityksenpaha haju (kuva 2).

Ongelmana on, ettäedellä mainitut oireet saat-tavat olla hyvin vähäiset jailmetä joissakin tapauksissavasta, kun tauti on edennytkohtalaisen pitkälle. Kohta-laisesti tai pitkälle edennytparodontiitti löytyykin tyy-pillisesti vasta akutisoitues-saan jonkin yksittäisen ham-paan kohdalla. Tässä vai-heessa hoito on työlästä jakallista, ja ennuste on huo-nompi kuin aiemmassa vai-heessa. Jotta sairaus todet-taisiin mahdollisimman var-haisessa vaiheessa, parodon-tiumin tutkimisen ientasku-mittauksineen ja röntgentut-kimuksineen tulee kuuluamääräaikaiseen hammas-

Diabetes ja hampaidenkiinnityskudosten sairaudet

• Taina Raunio ja Tellervo Tervonen

Kuva 1. Ienrajaan kertyvä plakkiaiheuttaa ientulehduksen ikenenpehmytkudoksessa. Tulehduksenedetessä parodontiittina hammastaympäröivää alveoliluuta häviää jasidekudossäikeet tuhoutuvat.


tarkastukseen. Vaikka parodon-tiumin kudosten kyky vastustaamikrobiärsytystä on diabeetikoillahuonontunut, ei pitkälle edennytparodontiitti ole yksinomaan dia-beetikoiden ongelma. Epidemiolo-gisten tutkimusten mukaan 15–20prosentilla koko väestöstä paro-dontiitti etenee pitkälle ja on vai-keahoitoinen.

Diabetes japarodontaalisairaudetDiabeetikon riski sairastua parodon-tiittiin on 2–4-kertainen verrattunaei-diabeetikkoon (3). Gingiviitti ja parodontiittiovat diabeetikoilla yleisempiä ja vaikea-asteisempiakuin ei-diabeetikoilla kaikissa ikäryhmissä. Infekti-oita esiintyy tavallisimmin niillä diabeetikoilla, joil-la diabetes on kestänyt pitkään, hoitotasapaino onollut huono ja joilla on ilmennyt muita lisäsairauk-sia (4,5). Kuitenkin vain osa diabeetikoista, joidenhoitotasapaino on huono, sairastuu parodontiittiin,ja tautia esiintyy toisaalta myös hyvän hoitotasa-painon omaavilla. Tässä suhteessa parodontiittimuistuttaa muita tavallisia diabeteksen lisäsairauk-sia. Parodontiitin esiintymistä selittävät myös muuttekijät, kuten tupakointi, huonosuuhygienia sekä geneettinen alt-tius (6).

Diabeetikoidenparodontiittiriskiäselittävät mekanismitLisääntyneen gingiviitti- ja pa-rodontiittiriskin taustalla ovatparodontiumin alueen solu- jakudosmuutokset.

Diabeetikkojen ja ei-diabee-tikkojen ientaskujen mikro-bifloora ei poikkea toisistaan,mutta muutoksia on havaittupuolustusvasteessa.

Polymorfonukleaarisil la(PMN) valkosoluilla on merkit-tävä rooli parodontiumin terve-yden ylläpitäjinä. Diabeetikko-jen ientaskunesteen PMN-solu-jen reagoinnin kemialliseen är-sykkeeseen, kiinnittymisen jasyöjäsolutoiminnan on todettu

olevan huonompia kuin ei-diabeeti-koilla (7). Puolustussolujen toimin-nan muutoksia ei kuitenkaan olehavaittavissa kaikilla diabeetikoilla,ja ne myös korjautuvat, kun hoito-tasapaino kohenee.

Toinen merkittävä tekijä paro-dontiumin immuunipuolustuksessaon monosyytti-makrofagijärjestel-mä (veren syöjäsolujen siirtyminenkudoksen syöjäsoluiksi). Osalla dia-beetikoista on havaittu tämän solu-ryhmän hyperaktiviteettia, mikäjohtaa tulehduksen välittäjäainei-den ja proinflammatoristen sytokii-

nien lisääntyneeseen tuotantoon (6). Kohonneitapitoisuuksia on todettu muun muassa TNF-α-, in-terleukiini-1α- ja PGE-α-tasoissa (8). Hyperaktii-visuutta tulehdussolujen toiminnassa saavat ai-kaan myös solujen pinnalle tarttuvat glykosylaa-tiotuotteet (advanced glycosylation endproducts,AGE) (6). Myös diabetekseen liittyvä hyperlipide-mia saattaa tehostaa tulehdusreaktioita (9).

Ienkudokset ovat pääasiassa muodostuneetkollageenista, joten kollageenin metabolian muut-tuminen vaikuttaa myös parodontiumin alueella.Hampaita leukaluuhun kiinnittävät sidekudossäi-

keet sisältävät elimistön nopeim-min uusiutuvaa kollageenia. Kor-keat glukoosipitoisuudet huonon-tavat kollageenin ja glykosami-noglykaanien synteesiä, kypsymis-tä ja uusiutumista. Kollageeniapilkkovan entsyymin aktiivisuuslisääntyy. Glukoosi muodostaakollageenimolekyylien välille risti-sidoksia, jotka vaikeuttavat kolla-geenin aineenvaihduntaa. Tämänseurauksena haavan paraneminenhidastuu.

Diabeetikoille tyypillisiä veri-suonimuutoksia näkyy myös ikeni-en kapillaarisuonissa. Verisuontentyvikalvojen proteiinit glykosyloi-tuvat ja seinämät paksuuntuvat.Verisuonten seinämien fysikaalisetmuutokset vaikeuttavat muun mu-assa hapen diffuusiota kudoksiin jametaboliatuotteiden siirtymistäkudoksista verenkiertoon.

Kuva 2. Hampaidenkiinnityskudossairauk-sien tavallisimpia oirei-ta ovat ikenen pehmyt-kudoksen punoitus jaturvotus, verenvuotoikenistä, hampaidenliikkuminen ja joskusmärkävuoto ientas-kuista tai hengityksenpaha haju.

Jotta sairaus todet-taisiin mahdollisim-man varhaisessa vai-

heessa, parodon-tiumin tutkimisenientaskumittauksi-

neen ja röntgentutki-muksineen tulee

kuulua määräaikai-seen hammastarkas-

tukseen.

• näytemäärä 0,3 µl• mittausaika 5 s• mittausalue 0,6 - 33,3 mmol/l• automaattinen kalibrointi• 360 tuloksen muisti• lämpötilahälytys

-verensokerimittari

Tamro MedLab OySelf Care PL 11, Rajatorpantie 41 B, 01641 VantaaPuhelin 020 445 4775Faksi 020 445 [email protected]@tamro.comwww.tamromedlab.com

Yksinkertaisesti paras


Syljenerityksen väheneminen ja syljen glukoo-sipitoisuuden nousu voivat altistaa diabeetikonhampaiden reikiintymiselle. Myös alttius suun hii-vasieni-infektioihin lisääntyy (6).

Diabeetikon hampaiden hoitoIentulehduksen aiheuttamat muutokset ovat pa-lautuvia ja paranevat suuhygieniaa tehostamalla.Parodontiitissa muutokset vaativat hammaslääkä-rin hoitoa (2).

Parodontologinen perushoito on infektion hoi-toa. Tarkoituksena on parodontiumin alueellesyntyneen ekologisen epätasapainon korjaaminen.Hoito koostuu pehmeiden (bakteeriplakki, biofil-mi) ja kovien (hammaskivi) peitteiden poistami-sesta hammas- ja juuripinnoilta lähinnä mekaani-sin keinoin käsi-instrumenteilla tai ultraäänilait-teilla tai molempia keinoja käyttäen. Pitkälle eden-neen, vaikeahoitoisen parodontiitin kyseessä olles-sa on yhä enenevässä määrin ryhdytty käyttämäänmikrobidiagnostiikkaa, jolloin mahdolliset spesi-fiset parodontiittipatogeenit voidaan jäljittää ike-nen alaisista peitteistä ja tarvittaessa käyttää suun-nattua antibioottihoitoa mekaanisen terapian tu-kena. Oleellista hoidon onnistumiselle on, ettäpotilas hoitaa hyvin ja säännöllisesti hampaitaan.

Jos kudostuho on edennyt hammaskuoppa-luun alueelle, kysymykseen tulevat lisäksi paro-dontaalikirurgiset toimenpiteet. Parodontaaliki-rurgiassa on tavoitteena tuhoutuneen sidekudos-kiinnityksen palauttaminen ja alveoliluun uudel-leen muodostuminen.

Diabeetikon parodontiitti on hoidettavissa,mutta hoitotuloksen ylläpitäminen vaatii tihennet-tyä ylläpitohoitoa. Diabeetikoilla alttius taudinuusiutumiseen on suurempi kuin muilla. Kompli-soitunut ja huonossa hoitotasapainossa oleva dia-betes huonontaa myös parodontaalikirurgian tu-loksia (5). Tutkimukset parodontaali-infektionhoidon vaikutuksesta diabeteksen hoitotasapai-noon ovat toistaiseksi ristiriitaisia, mutta on viit-teitä sitä, että parodontaali-infektion hoito paran-taa diabeteksen hoitotasapainoa (3).

Diabeetikoille on tärkeää, että hammaslääkäritarkastaa suun terveyden säännöllisesti. Parodon-tiitti on sitä helpompi hoitaa, mitä varhaisemmassavaiheessa se diagnosoidaan. Siksi on syytä korostaakaikkien diabeetikoita hoitavien yhteistä vastuutadiabeetikoiden ohjaamisessa hammashoitoon.

• Taina RaunioErikoishammaslääkäriOulun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiSuun erikoishoidon yksikköPL 890015 Oulun [email protected]

• Tellervo TervonenErikoishammaslääkäri, dosenttiOulun yliopistoHammaslääketieteen laitosPL 528190014 Oulun [email protected]

Kirjallisuus1. Uitto V-J. Parodontaalisairauksien tausta ja diagnos-

tiikka: johdanto. Kirjassa: Therapia Odontologica2004, toinen uudistettu laitos, 1. painos, s. 460,Salpausselän kirjapaino Oy.

2. Asikainen S. Parodontaalisairauksien tausta ja diag-nostiikka: parodontaalinen mikrobiologia. Kirjassa:Therapia Odontologica 2004, toinen uudistettu lai-tos, 1. painos, s. 464–469, Salpausselän kirjapainoOy.

3. Taylor GW. Bisectional interrelationshipsbetween diabetes and periodontal diseases:an epidemiologic perspective. Ann Periodontol2001;6:99–112.

4. Karjalainen K, Knuuttila MLE, von Dickhoff KJ.Association of severity of periodontal disease withorgan complications in type 1 diabetic patients.J Periodontal 1994;65:1067–72.

5. Tervonen T, Karjalainen K. Periodontal diseaserelated to diabetic status. A pilot study of theresponse to periodontal therapy in type 1 diabetes.J Clin Periodontol 1997;24:505–10.

6. Mealey BC, Moritz AJ. Hormonal influences: effectsof diabetes mellitus and endogenous female sexsteroid hormones on the periodontium. Periodontolo-gy 2003;32:59–81.

7. Diabetes and periodontal diseases. Position paper.J Periodontol 1999;70:935–49.

8. Salvi GE, Collins JG, Yalda B, Arnold RR, Lang NP,Offenbacher S. Monocytic TNF-α secretion patternsin IDDM patients with periodontal diseases. J ClinPeriodontol 1997;24:8–16.

9. Cutler CW, Machen RL, Jotwani R, Iacopino AM.Heightened gingival inflammation and attachmentloss in type 2 diabetics with hyperlipidemia.J Periodontol 1999;70:1313–21.


Tutkittua

Suun omahoito

Suun omahoito ei ole diabeetikoidenkeskuudessa sillä tasolla kuin kiinnitys-kudossairauk-sien riski edellyttäisi.Diabeetikoita tulisikin motivoida suun oma-hoitoon ja muistuttaa hammastarkastuksiinhakeutumisesta säännöllisin väliajoin.

Hampaan kiinnityskudossairauksien riskiä lisää-vät huono sokeritasapaino (1,2,3), muut kompli-kaatiot (4,5) ja pitkä diabeteksen sairastamisaika(6). Valle (7) totesi tutkimuksessaan, että 51 pro-sentilla tyypin 1 diabeetikoista ja 46 prosentillatyypin 2 diabeetikoista on huono sokeritasopaino.Nämä luvut osoittavat samalla niiden diabeetikoi-den lukumäärän, joilla on riski sairastua hampai-den kiinnityskudoksen sairauksiin pelkästäänhuonon sokeritasapainon perusteella. Koska kiin-nityskudossairauksiin liittyy samoja kudosmuu-toksia kuin muihin diabeteksen aiheuttamiin lisä-sairauksiin (8,9), niitä voidaan pitää yhtenä diabe-teksen komplikaatioista (10,11). Lisäksi hampaankiinnityskudossairauksien ja diabeteksen välilläon todettu kaksisuuntainen vuorovaikutus (12),sillä infektiot vaikeuttavat hyvän hoitotasapainonylläpitämistä (13) ja toisaalta huono hoitotasapai-no altistaa kiinnityskudossairauksille. Vaikkakiinnityskudossairauksien syyt ovat moninaiset,kokonaisvaltaisella suun omahoidolla on edelleenkeskeinen merkitys niiden ehkäisyssä ja hoidossa(14).

Säännöllinen omahoito käsittää hampaidenharjauksen kaksi kertaa päivässä, hammasvälien

Artikkeli pohjautuu Aija Karikosken vuonna 2003 tarkastettuun väitöskirjaan Oral self-careamong Finnish adults with diabetes – a focus on periodontal diseases, Aikuisdiabeetikon suunomahoito, erityisesti hampaan kiinnityskudossairauksien kannalta. Väitöskirjatyö käsitteleediabeetikoilla yleisiä ja usein vaikea-asteisia hampaan kiinnityskudossairauksia.

– terveen suun edellytys• Aija Karikoski

puhdistuksen kerran päivässä ja säännöllisen ham-mashoidossa käynnin yksilöllisen hoitotarpeenmukaan (15). Diabetesta ja hampaan kiinnitysku-dossairauksia yhdistää säännöllisen omahoidontarve. Molempien sairauksien omahoitoon liittyysamoja psykologisia piirteitä (16), ja molemmatedellyttävät hoitoon sitoutumista (17,18). Lisäksion havaittu, että monia kroonisia sairauksia yh-distävät samat riskitekijät, jotka puolestaan ka-sautuvat samoille henkilöille (19). Tämä tulisi ot-taa huomioon terveyden edistämistyössä.

Tutkimuksen aiheVäitöskirja käsittelee suomalaisten diabeetikoidensuun- ja hampaanhoitotottumuksia ja niihin liitty-viä tekijöitä sekä kiinnityskudossairauksien hoi-don tarvetta diabeetikoiden keskuudessa. Oma-hoitotottumuksia selvitettiin kyselytutkimuksilla.Kliinisen hampaiden kiinnityskudossairauksientutkimuksen tuloksia verrattiin itse raportoituunterveyskäyttäytymiseen, käyttäytymiseen liittyviintaustatekijöihin sekä diabeteksen taudinkuvaan.Seurantatutkimuksessa selvitettiin toisistaan poik-keavien terveysinformaatiotapojen tuloksellisuut-ta ja kiinnityskudossairauksien hoidontarpeenmuutosta.

MenetelmätVäitöskirjan osatöiden pohjan muodostaa valta-kunnallinen kyselytutkimus, joka suoritettiin dia-betesrekisteristä systemaattisesti valittujen 18–70-vuotiaiden potilaiden keskuudessa. Kyseisillä hen-kilöillä oli joko insuliini- tai tablettihoito tai mo-lemmat. Vastausprosentti oli 80. Samoja valinta-


Diabeteshoitajat tietävätsuun omahoidon tärkeyden

Aija Karikoski selvitti ennen väitöstyötään diabeteshoitajien käsityk-siä suun omahoidon merkityksestä ja otti samalla selvää, mitendiabeteshoitajat huolehtivat oman suunsa terveydestä.

Diabeteshoitajille tehdyn kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittäädiabeteshoitajien mahdollisuutta vaikuttaa diabeetikon suun tervey-den edistämiseen hoidonohjauksessa. Tutkimusaineistona oli 127 Dia-beteshoitajat ry:n jäsenrekisteristä satunnaisotannalla valittua diabe-teshoitajaa, joille lähetettiin kyselylomake. Heistä 78 prosenttia vas-tasi. Lomakkeella selvitettiin diabeteshoitajien suun terveydenhoitoonliittyviä tietoja ja asenteita sekä omaa hammashoitokäyttäytymistä.

Diabeteshoitajat tunnollisia harjaajiaDiabeteshoitajista 65 prosenttia arveli voivansa vaikuttaa erittäin taimelko paljon diabeetikon hammashoitokäyttäytymiseen. Lisäksi vas-tanneista 70 prosenttia ilmoitti käsityksenään, että diabeetikko kokeeerittäin tai melko tärkeäksi diabeteshoitajan antaman hammashoito-käyttäytymisen ohjauksen. Lähes kaikki vastanneet olivat yksimieli-siä siitä, että suun ja hampaiston hoito on tärkeää diabeetikolle, vaik-ka yleistä oli ajan puute hoitotyössä sekä tiedon puute suun terveydenmerkityksestä diabeetikolle.

Diabeteshoitajat huolehtivat oman suunsa terveydestä säännölli-sesti. Useammin kuin kerran päivässä harjasi 96 prosenttia vastanneis-ta, ja viimeisimmän vuoden aikana 78 prosenttia vastaajista oli käy-nyt hammashoidossa.

Motivointia suun omahoitoon säännöllisin väliajoinNykyisen hammashoidon ydinajatus on sairauksien ehkäisy. Ilmanplakkia ja hammaskiveä hampaan kiinnityskudossairauksia ei synny.Koska diabeetikot kuuluvat näiden sairauksien riskiryhmään, on tar-peellista korostaa jatkuvasti diabeetikon suun omahoidon ja suun ter-veyden merkitystä. Vaikka ihmisillä on tietoa oikeasta terveyskäyttäy-tymisestä, säännöllisesti toistuva motivointi ja asioiden esille tuomi-nen on usein tarpeellista. AK

perusteita käytettiin kliinisessä tutkimuksessa ja kyselytutkimuksessa,johon osallistui Salon aluesairaalan diabetespoliklinikalla käyvistä po-tilaista 120. Kahden vuoden kuluttua seurantatutkimuksessa oli muka-na 115 henkilöä.

Tutkitut jaettiin kolmeen koeryhmään ja kontrolliryhmään ham-mashoitoon hakeutumiseen liittyvän lisämotivoinnin suhteen. Koeryh-miä muistutettiin säännölliseen hammashoitoon hakeutumisesta kir-jeitse tai diabeteshoitajat motivoivat säännölliseen hammashoitoondiabetespoliklinikkakäyntien yhteydessä tai käytettiin näitä molempiamotivointitapoja.

www.diabetes.fi


TuloksetMolemmille tutkimusryhmille tehty kysely ham-mashoitokäyttäytymisestä osoitti, että suun oma-hoidon parantamiseen on selvää tarvetta etenkin,kun diabeetikoiden suurentunut kiinnityskudos-sairauksien riski otetaan huomioon. Valtakunnal-lisen kyselytutkimuksen mukaan hampaat harjasiuseammin kuin kerran päivässä 38 prosenttia vas-tanneista, vähintään kerran päivässä hammasvälitpuhdisti 27 prosenttia ja viimeisimmän vuoden ai-kana 63 prosenttia oli käynyt hammashoidossa.Huomattavaa oli, että 19 prosenttia vastanneistaoli saanut viimeisimmän hoitokäynnin yhteydessäapua akuuttiin hoidontarpeeseen.

Yleisesti havaittujen hammashoitokäyttäyty-mistä selittävien taustatekijöiden (nainen, korkeakoulutustaso) lisäksi tieto kiinnityskudossairauk-sista sekä suun terveyden arvostus selittivät mer-kitsevästi suun omahoitoa.

Kliininen tutkimus osoitti, että kiinnityskudos-sairauksien hoidon tarve on diabeetikoiden kes-kuudessa huomattava: 78 prosenttia tutkituistatarvitsi hoitoa kiinnityskudossairauden vuoksi.Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan 65 prosentil-la suomalaisista on vastaavaa hoidon tarvetta.Kahden vuoden seurantatutkimuksessa tarkastel-tu hammashoitopalvelujen säännölliseen käyttöönkohdentunut informaatio lisäsi hampaiden kiinni-tyskudosten terveyttä koeryhmissä kontrolliryh-mään verrattuna. Kiinnityskudossairauksien hoi-dontarpeen lisääntyminen liittyi tupakointiin jaepäsäännölliseen suun omahoitoon.

JohtopäätöksetSuun omahoitotottumukset diabeetikoiden kes-kuudessa eivät ole suurentuneen kiinnityskudos-sairauksien riskin mukaisia. Tutkimus osoittaa sel-keästi, että suun omahoidon ja terveyden edistä-minen diabeetikoiden keskuudessa on tarpeellista.Hammashoitohenkilökunta ei välttämättä tavoitakaikkia diabeetikkoja, joten moniammatillista yh-teistyötä tarvitaan diabeetikoiden kokonaisvaltai-sen suun terveyden edistämiseksi. Tätä johtopää-töstä tukee havainto, että lähes kaikki diabeetikotkävivät säännöllisesti diabetespoliklinikassa.

Aija KarikoskiHLT, yksityishammaslääkäriHammas-SykeVilhonkatu 8 L 30524100 [email protected]

Kirjallisuus1. Seppälä B, Ainamo J. A site-by-site follow-up study on

the effect of controlled versus poorly controlledinsulin-dependent diabetes mellitus. J Clin Periodon-tol 1994;21:161–5.

2. Collin HL, Uusitupa M, Niskanen L, Kontturi-Närhi V,Markkanen H, Koivisto AM, Meurman JH. Periodontalfindings in elderly patients with non-insulin dependentdiabetes mellitus. J Periodontol 1998;69:962–6.

3. Tsai C, Hayes C, Taylor GW. Glycemic control of type2 diabetes and severe periodontol disease in the USadult population. Community Dent Oral Epidemiol2002;30:182–92.

4. Karjalainen KM, Knuuttila MLE, von Dickhoff KJ. Asso-ciation of the severity of periodontal disease withorgan complications in type 1 diabetic patients. JPeriodontol 1994;65:1067–72.

5. Thorstensson H, Kuylenstierna J, Hugoson A. Medi-cal status and complications in relation to periodon-tal disease experience in insulin-dependent diabetics.J Clin Periodontol 1996;23:194–202.

6. Hugoson A, Thorstensson H, Falk H, Kuylenstierna J.Periodontal conditions in insulin-dependent diabetics.J Clin Periodontol 1989;16:215–23.

7. Valle T, Koivisto VA, Reunanen A, Kangas T, RissanenA. Glycemic control in patients with diabetes in Fin-land. Diabetes Care 1999;22:575–9.

8. Schmidt AM, Weidman E, Lalla E, Yan SD, Hori O,Cao R, Brett JG, Lamster IB. Advanced glycationendproducts (AGEs) induce oxidant stress in thegingiva: a potential mechanism underlying accelerat-ed periodontal disease associated with diabetes.J Periodontal Res 1996;31:508–15.

9. Lalla E, Lamster IB, Feit M, Huang L, Schmidt AM. Amurine model of accelerated periodontal disease indiabetes. J Periodont Res 1998;33:387–99.

10. Nishimura F, Takahashi K, Kurihara M, Takashiba S,Murayama Y. Periodontal disease as a complicationof diabetes mellitus. Ann Periodontol 1998;3:20–9.

11. Lamster IB, Lalla E. Periodontal disease and dia-betes mellitus: discussion, conclusions and recom-mendations. Ann Periodontol 2001;6:146–9.

12. Grossi SG, Genco RJ. Periodontal disease and dia-betes mellitus: a two-way relationship. Ann Periodon-tol 1998:3;51–61.

13. Bell GW, Large DM, Barclay SC. Oral health care indiabetes mellitus. Primary Health Care 1999;26:322–30.

14. Löe H. Oral hygiene in the prevention of caries andperiodontal disease. Int Dent J 2000;50:129–39.

15. Glavind L, Nyvad B. The scientific basis for oralhealth recommendations for self-care. Promotion ofSelf Care in Oral Health: a symposium held in Oslo,Norway, September, 1986. Oslo: Scandinavian Work-ing Group for Preventive Dentistry; 1987. p. 77–93.

16. Kneckt MC, Syrjälä A-MH, Knuuttila MLE. Attributionsto dental and diabetes health outcomes. J Clin Perio-dontol 2000;27:205–11.

17. Anderson RM. Patient empowerment and the tradi-tional medical model. A case of irreconcilable differ-ences? Diabetes Care 1995;18:412–5.

18. Schou L, Locker D. Principles of oral health promo-tion. In:Pine CM, editor. Community oral health. Ox-ford: Reed Educational & Professional Publishing Ltd;1997. p.177-87.

19. Sheiham A, Watt RG. The common risk factor ap-proach: a rational basis for promoting oral health.Community Dent Oral Epidemiol 2000;28:399–406.

Tutkittua


Uusia aineistoja jalkojenhoidon tueksi

Diabetesliitto on tuottanut uutta jalkojenhoi-toon liittyvää aineistoa potilasohjauksen tuek-si. Uuden CD:n avulla on helppo päivittäädiabeetikon jalkojen tutkimiseen liittyvät tie-dot ja taidot. Terveydenhuollon ammattilaisenkirjoittama kenkäresepti on käytännössähyväksi havaittu apuväline sopivien kenkienhankintaan.

Reseptillä sopivat kengätLiian pienet kengät ovat yksi tavallisimmistadiabeetikoiden jalkaongelmien aiheuttajista.Kenkäresepti on yksinkertainen apuväline, jol-la on helppo mitata käytössä olevien kenkiensopivuus tai varmistaa uusia kenkiä hankittaes-sa, että kengän koko on oikea. Kenkäresepti ontarkoitettu ensisijaisesti hoidonohjauksen apu-välineeksi tukemaan kenkien valintaan liitty-vää ohjausta.• Hinnat: 25 sivun repäisylehtiö 9 euroa, 50 si-vun lehtiö 11 euroa ja 100 sivun lehtiö 16 eu-roa

CD opastaajalkojen tutkimiseenD-Pes Clinic -CD kertoo havainnollisesti riski-jalan syntymekanismeista eli niistä tekijöistä,jotka lisäävät jalkojen vammautumisen vaaraa.CD:llä kerrotaan, miten diabeetikon jalat tut-kitaan ja millä menetelmillä jalkoja uhkaavatvaaratekijät tunnistetaan. CD sisältää interak-tiivisia osioita ja runsaasti kuva- ja videomate-riaalia. Aineiston ovat laatineet jalkojenhoita-jat Jaana Huhtanen ja Sanna Myllymäki.• Hinta: 290 euroa

Tutkimus- ja seurantalomakenyt myös repäisylehtiönäDiabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisoh-jelman puitteissa on laadittu Diabeetikon jal-kojenhoidon laatukriteerit. Ne on julkaistuDehkon raporttisarjassa (raportti 2003:6) ja

internetissä osoitteessa www.diabetes.fi/dehko/julkaisut.htm. Raporttiin liittyvää jalkojenhoi-don tutkimus- ja seurantalomaketta voi nyt ti-lata myös repäisylehtiöinä.• Hinta: 50 sivun repäisylehtiö 6,50 euroa

Uusi omahoidon opastulossa syksylläUusi jalkojen omahoidon opas julkaistaan syk-syllä. Oppaaseen on koottu perusasiat, jotkajokaisen diabeetikon pitäisi tietää jalkojen päi-vittäisestä hoidosta.

Jalat ovat Maailman diabetespäivän teema-na tulevana syksynä, siksikin Diabetesliitossaon kiinnitetty erityistä huomiota jalkojenhoito-aineistojen päivittämiseen. Maailman diabetes-päivää vietetään 14.11.


Lääkettä totisuuteen!

Arjen asiantuntijatArjen asiantuntijat - Diabetesliiton viisi vuosikym-mentä -historiajulkaisu kertoo tapahtumista, ilmi-öistä, linjauksista ja saavutuksista järjestön toi-minnassa ja diabeteksen hoidossa.• 96 sivua, nelivärinen• Hinta 30 euroa

Tilaukset Diabetesliitosta p. (03) 2860 111 [email protected]

Pekka Rahkosen lämpimän huumorin sävyttämiäsarjakuvia on julkaistu Diabetes-lehdessä vuodes-ta 1995 lähtien. Sarjakuvista on koottu yhteis-työssä tekijän kanssa ensimmäinen suomalainendiabetesaiheinen albumi.• Koko A5, sivuja 72, nelivärinen• Hinta 8,50 euroa (lähetyskuluineen)

EU:n hyväksyntädetemir- jaaspartinsuliininlaajemmalle käytölle

Euroopan komissio on hyväksynyt pitkävai-kutteisen detemirinsuliinin käytön 6–17-vuo-tiaiden diabeteksen hoidossa. Myös pikavai-kutteisen aspartinsuliinin käyttö laajeni 2–6-vuotiaiden diabeetikkojen hoitoon.Detemirinsuliinille myönnettiin kesäkuussa2004 myyntilupa Euroopan unionissa aikuis-ten diabeteksen hoitoon. Nykyään sitä mark-kinoidaan kymmenessä Euroopan maassa.Determirinsuliinin erityiskorvattavuushake-muksen käsittely on Suomessa kesken.Aspartinsuliini on Suomessa erityiskorvattava,ja se on ollut markkinoilla vuodesta 2000.Molemmat insuliinianalogit kuuluvat NovoNordiskin valikoimiin.


ADA 2005: DCCT 22 vuoden jälkeen

Tutkimuksenaikainen tyypin 1diabeteksen tehostettu hoitosuojaa sydän- ja verisuonisairauksilta

Amerikan diabetesliiton ADAn 65. tieteellinenkokous järjestettiin San Diegossa kesäkuussa. Pro-fessori David Nathan Harvardin yliopistosta esit-teli San Diegossa varmasti vuoden tärkeimpiä dia-betesalan tutkimustuloksia.

Kaikkihan muistavat yhä DCCT:n (DiabetesControl and Complications Trial), mutta tässä ly-hyt kertaus: vuonna 1983 alkanut 1 375 tyypin 1diabeetikkoa käsittänyt hoitotutkimus, jossa ver-rattiin intensiivistä hyperglykemian hoitoa tavalli-seen, vakiintuneeseen hoitoon. Tutkimuksen pää-tulos raportoitiin 1993. Tutkimus osoitti, että hy-perglykemian intensiivihoito (noin kahden prosen-tin ero HbA1c:ssa) vähensi dramaattisesti retinopa-tian, albuminurian ja neuropatian ilmaantumistaja etenemistä. Tutkittavat olivat varsin nuoria jaterveitä lukuun ottamatta tyypin 1 diabetesta, jamuun muassa kaikki, joilla oli korkea kolesterolitai kohonnut verenpaine, suljettiin tutkimuksestapois. Tutkimuksen aikaisia sydän- ja verisuonitau-titapahtumia oli niin niukalti, ettävaikka niissä olikin pieni ero inten-siiviryhmän eduksi, sillä ei ollut ti-lastollista todistusvoimaa.

EDIC yllättiDCCT-tutkimuksen päätyttyä va-kiintuneen hoidon ryhmälle tarjot-tiin intensiivistä hoitoa, ja valtaosahalusikin sitä. Samalla aloitettiin

jälkitutkimus DCCT:n kohortille. Tätä seuranta-tutkimusta kutsutaan nimellä EDIC. EDICiin osal-listui valtaosa eli noin 85 prosenttia DCCT-tutki-muksen diabeetikoista. No, miten kävi alkuperäi-sille ryhmille? Tehostetun hoidon ryhmässä hoito-tasapaino heikkeni ja tavanomaisessa hoidossa ol-leilla parani, niin että varsin pian glykohemoglo-biinitasot olivat lähellä toisiaan alkuperäisissäryhmissä. Mutta jotain hyvin mielenkiintoista il-meni: kaksi vuotta sitten EDIC-ryhmä raportoi,että vaikka hoitotasapainossa ei ollut eroja, niinretinopatian esiintyvyys ja eteneminen olivat vä-häisempiä intensiivihoidon ryhmässä. Tämä viit-taa siihen, että elimistö jotenkin muisti aiemmanhyvän tasapainon.

Varsinainen jymypaukku tulee sydänsairauksi-en suhteen: jälkiseurannan aikana sydäntapahtu-mien vaara oli aiemmassa intensiiviryhmässä perä-ti 42 prosenttia vähäisempi (46 vs. 98 tapahtu-maa, ilmaantuvuus 0.338 vs. 0.80/100 potilas-

vuotta, p < 0.001) kuin tavanomai-sen hoidon ryhmässä ja vakavien ta-pahtumien (lähinnä sydäninfarkti jaaivohalvaus) 57 prosenttia matalam-pi. Päätulos eli riskin alenema ei se-littynyt DCCT:n aikaisella sydänsai-rauksien vähenemisellä, joskin silläoli ennusteellista merkitystä. Erityi-sesti albuminuria oli riskimarkkerina(jälleen kerran) vahvin.

Tulos antaa paljonpohtimisen aihetta.

Erityisesti ihmetyttää,millä ihmeen meka-nismeilla elimistömuistaa aiemmanhoitotasapainon?


Hyvä hoitotasapaino suojaamyös suuria suoniaTulos antaa paljon pohtimisen aihetta. Erityisestiihmetyttää, millä ihmeen mekanismeilla elimistömuistaa aiemman hoitotasapainon? On otettavahuomioon, että tutkittavat olivat alun perin varsinnuoria ja terveitä tyypin 1 diabeetikkoja. Vaikkanäin ei olisikaan lupa tarkastella asiaa, niin teh-dään se silti: hyperglykemian intensiivihoidolla ai-kaansaatu riskin alenema hakkaa dyslipidemian jahypertension aiemmat hoitotulokset, ja erona on,että vaikutukset pysyvät intervention jälkeenkin.Itsestäänselvästi implikaationa on, että tyypin 1diabeetikon hoidossa on jo alkuvaiheessa panos-tettava hyvään hoitotasapainoon. Tämän tutki-

muksen mukaan hyvä hoitotasapaino suojaa myössuuria suonia. Entä tyypin 2 diabetes? UKPDS-tut-kimus ei kyennyt korjaamaan hoitotasapainoa,joten se ei kyennyt vastaamaan kysymykseen.Mutta uusia hoitomahdollisuuksia on, ja kohtaolemme taas viisaampia. Diabetesmaailma elääjännittäviä aikoja.

• Leo NiskanenProfessoriKuopion yliopistoPL 177770211 [email protected]

ADA 2005: Diabeteksen ehkäisytutkimus DPP

Retinopatia voi alkaa joesidiabeettisena aikanaDiabetes Prevention Project (DPP) on meille tutunsuomalaisen Diabetes Prevention Studyn (DPS)yhdysvaltalainen versio eli tyypin 2 diabeteksenehkäisytutkimus, jossa mukana olleilla oli heiken-tynyt sokerinsieto (impaired glucose tolerance,IGT). Professori Richard Hamman kertoi DPP:njatkoseurannasta ja retinopatian ilmaantumisesta890:llä tutkimukseen osallistuneella, joiden sil-mänpohjat kuvattiin. Niistä 302:sta tutkimukseen

osallistuneesta, joille ei ollut kehittynyt diabetesta,kahdeksalla prosentilla oli varhaisvaiheen retino-patia. Niistä 588:sta, jotka olivat edenneet diabe-tekseen, 13 prosentilla oli jo hieman pitemmällekehittynyt retinopatia. Merkillistä on, että retino-patiaa näyttää todella ilmaantuvan jo silloin, kunverensokeriarvot ovat vielä ei-diabeettisia. Kohon-nut verenpaine ja HbA1c ennakoivat retinopatianilmaantumista.

LN


Pitäisikö diabetesta seuloa nuorilta?tai tablettihoidon perusteena pitäisi suhtautua va-rovaisesti. Näyttää siltä, että lihavuus aikaistaakliinisen tyypin 1 diabeteksen ilmaantumista jaettä diabeteksen lisäsairaudet ilmaantuvat liika-painoisille aiemmin kuin muille. Tohtori DorothyJ. Becker suositti, että lapsia ja nuoria hoitavathoitoyksiköt harkitsisivat kaksoishoidon toteutta-mista lapsilla ja nuorilla näissä tilanteissa.

Tohtori Terence Wilkin tarkasteli diabetes-tyyppien eroja. Hänen käsityksekseen on muodos-tunut, että tyypin 1 ja 2 diabeteksessa on kyse sa-masta sairaudesta. Niiden geneettinen tausta onkuitenkin erilainen. Tämän hypoteesin (accelera-ted hypothesis) mukaan muita osatekijöitä ovatinsuliiniresistenssi, lisääntynyt insuliinintarve jabeetasolujen alttius vahingoittua sokerin ja lipidi-en vaikutuksesta. Viime kädessä diabeteksen ke-hittymisnopeuden ero riippuu immunologisesta(siis geneettisesti määräytyvästä?) reaktiotavasta.Näin elämäntapakysymyksillä olisi merkitystämyös tyypin 1 diabeteksen ehkäisyssä.

• Jorma LahtelaApulaisylilääkäriTAYSPL 200033521 [email protected]

Diabetes lisääntyy epidemianomaisesti maailmas-sa. Erityisesti tyypin 2 diabeteksen ilmaantuminennuorissa ikäryhmissä on ongelma. Sairauden var-hainen toteaminen ja hoidon aloitus voisivat estäätai siirtää komplikaatioita. Pitäisikö diabetestaseuloa systemaattisesti lapsilta ja nuorilta? kysyitohtori David J. Pettitt puheenvuorossaan SanDiegossa.

Seulonta edellyttäisi järjestelmällistä sokerira-situskokeen tekemistä. Seulontaa vastaan puhuvatkuitenkin tyypin 2 diabeteksen harvinaisuus nuo-rissa ikäryhmissä ja seulonnan suhteellinen kalle-us. Poikkeava testitulos on myös epäedullinenUSA:n vakuutusjärjestelmässä. Tilanne on ristirii-tainen, ja seulontoja suositellaankin ainoastaanniille yksilöille ja ryhmille, joilla diabeteksen vaa-ra on kohonnut. Diabeteksen vaaraa arvioitaessahuomioidaan muun muassa sukuhistoria, lihavuusja etninen alkuperä.

Yksi vai kaksi sairautta?Lihavuus on lisääntynyt lapsilla ja nuorilla, ja dia-betestyypin määrittäminen on käytännössä ongel-mallista. Nykyisin noin 25 prosenttia lapsidiabee-tikoista on liikapainoisia ja heillä on kaikki tyypin2 diabeteksen piirteet. Tilasta käytetään myös ni-mityksiä kaksoisdiabetes tai tyypin 1,5 diabetes.Diabetestyypin käyttämiseen esimerkiksi insuliini-

Statiinitutkimuksista julkistettiin San DiegossaTreating to New Targets (TNT) -tutkimuksen dia-beteshaara. Tutkimuksen asetelmana oli verrata10 mg:n ja 80 mg:n atorvastatiiniannoksia ja sy-dän- ja verisuonitapahtumien ilmaantumista.Koko tutkimuksessa oli 15 464 potilasta ja diabe-

ADA 2005: Diabetes ja nuoret

LDL alas mahdollisimman tehokkaastiteshaarassa 1 501. Keskimääräinen seuranta-aikaoli 4,9 vuotta. 80 mg:n atorvastatiinilla LDL-ko-lesteroli aleni 23 prosenttia enemmän kuin 10mg:lla. Päätetapahtumat vähenivät atorvastatiinil-la 25 prosenttia (ei-diabeetkikkoryhmässä 22 pro-senttia). Tulos tukee ajatusta, että diabeetikoiden

ADA 2005: Uusien lääketutkimusten tuloksia


diabeteshaaran tulokset. Rimonabant on kanna-binoidireseptori CB1:n agonisti. 20 mg:n päiväan-noksella HbA1c laski (0,7 prosenttiyksikköä), sa-moin paino (noin 5 kg). Vyötärönympärys piene-ni (noin 5 cm), HDL-kolesteroli lisääntyi ja trig-lyseridit laskivat merkittävästi. Myös verenpainelaski, mutta muutos ei ollut merkittävä. Sivuvai-kutuksia oli vähän. Merkittävimmät niistä olivatpahoinvointi, levottomuus ja depressio. Tuloksetovat tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa yhtä hyvättai paremmat kuin aikaisemmin julkistetussaRIO-tutkimuksen ei-diabeetikoiden ryhmässä. Ri-monabant lienee markkinoilla (USA:ssa/Suomes-sa?) tulevan talven kuluessa. Se tarjoaa uuden,moneen riskitekijään kohdistuvan farmakologisenhoitokeinon (Andre Scheen).

JL

IDF on ottanut jalkaongelman Maailman diabe-tespäivän teemaksi vuonna 2005. Tunnuksena on”Put Feet First Prevent Amputations”. Jalkoihinliittyvät asiat olivatkin keskeisesti esillä ADA:nvuosikokouksessa. St. Vincentin julistuksen ta-voitteena oli puolittaa amputaatiot vuoteen 2000mennessä. Tämä tavoite on saavutettu enimmäk-seen huonosti. Hyviä tuloksia on raportoitu muunmuassa Ruotsista (78 prosentin alenema) ja Alan-komaista (37 prosentin alenema), mutta esimer-kiksi Saksassa ei ole tapahtunut myönteistä kehi-tystä. Diabeettisen jalkahaavan hoito maksaaAlankomaissa noin 23 000 euroa ja USA:ssa 28000 US-dollaria Health Maintenance Organiza-tionin (HMO) mukaan. Näissä luvuissa ei ole am-putaation jälkeen syntyviä kuluja mukana. Hin-nat ovat hyvin samanlaisia valtameren molemminpuolin. Oleellisena ongelmana pidetään jalka-vammojen ehkäisyn epäonnistumista. Niistä asi-

oista, joita diabeetikoiden hoidossa tulisi vuosit-tain seurata ja seuloa, jalkojen arviointi on puut-teellisinta. Merkintä jalka-arvion tekemisestä löy-tyy vain noin 10 prosentista diabeetikoiden saira-uskertomuksista.

San Diegon kokouksessa raportoitiin hyvistätuloksista, joita on saatu ulkopuolisen arvioijankäytöstä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä jal-kojen tutkimiseen, riskijalan tunnistamiseen japotilasohjaukseen, muun muassa sopivien jalki-neiden valintaan. Myös terveydenhoitoalan henki-lökunta tarvitsee jatkuvaa opetusta ja ohjaustahoitotulosten arviointiin. Tunnottoman jalan on-gelmat ovat potilasohjauksen keskeinen aihe. Dia-beettisen jalan infektioiden diagnostiikasta ja hoi-dosta on vastikään ilmestynyt amerikkalainenohje, joka asian kanssa tekemisissä olevien kan-nattaa lukea (Clin Infect Dis 2003;39:885–910).

JL

hoidossa tulee pyrkiä alentamaan LDL-kolestero-lia mahdollisimman tehokkaasti (James Shepard).

Insuliiniherkistäjät odottavat vielä todellistaläpimurtoaan insuliiniresistenssin hoidossa. UuttaPPAR α/γ-aktivaattoria muraglitatsaaria verrattiinpioglitatsoniin (ryhmässä oli noin 500 potilasta).Kummallakin lääkkeellä HbA1c laski saman verraneli runsaan prosenttiyksikön, mutta muraglitat-saarilla useampi potilas saavutti ”hyvän” HbA1c-tason. Triglyseridit alenivat muraglitatsaari/piogli-tatsoniryhmissä 28/14 prosenttia ja HDL-koleste-roli lisääntyi 19/14 prosenttia. Painon nousu jaturvotukset olivat suuremmat muraglitatsaarilla(David M. Kendall).

Kokouksessa julkistettiin myös uutta laihdu-tuslääkettä, rimonabantia, koskevan tutkimuksen

ADA 2005: Teemana jalat

Put Feet First


Uudistettu, näyttöön perustuva eurooppalainen suositusdiabeetikon ruokavaliosta:

Euroopan diabetestutkijoiden yhdistys EASDuudisti viime vuonna eurooppalaisen diabetes-ruokavaliosuosituksen. Uutta suosituksessaon, että se perustuu tutkimusnäyttöön. Nytvoidaan entistä suuremmalla painoarvolla sa-noa, että ruokavaliolla on terveyttä edistäväämerkitystä diabeteksen hoidossa. Suosituksen laatijat ovat uudistaneetmyös energiaravintoaineita koskevaa osaa.Energiaravintoaineiden suhteista annetaanentistä väljempi suositus: rasvan osuus voiolla suurempi hiilihydraattien kustannuksella,kunhan lisätty rasva on pehmeää. Ruokavalion neuvonnan suuntaviivoihinsuositus ei kovinkaan paljon vaikuta – aikaisem-mat periaatteet saavat lähinnä vahvistusta.

ovat energiatasapaino, paino, energiaravintoainei-den suhteet, proteiini, rasvat, hiilihydraatit ja kui-tu, ja siinä otetaan kantaa glykemiaindeksiin sekäsokerin, alkoholin, ravintoainelisien ja funktio-naalisten elintarvikkeiden käyttöön.

Tutkittua tietoaUudessa eurooppalaisessa suosituksessa tutkimus-näytön aste luokitellaan kolmeen luokkaan: A tar-koittaa erittäin vahvaa tutkimusnäyttöä, joka onsaatu satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuk-sista tai monien tutkimustulosten meta-analyysis-ta. B tarkoittaa keskinkertaista tutkimusnäyttöä,jossa tutkimusasetelmat ovat hyvin laadittuja jakontrolloituja, vaikkakaan eivät satunnaistettuja.C tarkoittaa vaatimattominta näytön astetta. Tä-hän luokkaan kuuluva näyttö voi perustua kliini-seen kokemukseen ja asiantuntijakomiteoiden lau-suntoihin.

Suosituksessa on kaikkiaan 261 lähdeviitettätieteellisiin julkaisuihin ja tutkimusraportteihin.

Energiatasapaino ja painoLiikapainoisille suositellaan painon alentamistakohti normaalipainon vaihteluväliä ja sen jälkeensaavutetun painon hallintaa. Normaalipainona

pidetään BMI-arvoa alle 25 kg/m2.Takaisinlihomisen estäminen laih-duttamisen jälkeen on erityisen tär-keä tavoite. Suositeltavia tapoja laih-duttamiseen ovat energiansaanninvähentäminen ja energiankulutuksenlisääminen (näytön aste A).

Painon nousun ehkäisy on suosi-teltavaa, vaikka liikapainoa jo olisikertynyt eikä laihduttaminen onnis-tu (näytön aste C).

Laihduttamiseen ja painonhallin-

Vähän uuttamutta entistä painokkaammin

• Liisa Heinonen

Eurooppalaisen diabetesruokavaliosuosituksen onlaatinut EASD:n (European Association for theStudy of Diabetes) Diabetes ja ravinto -jaosto(Diabetes and Nutrition Study Group, DNSG).Ruokavaliosta annetaan suositus tyypin 1 ja tyy-pin 2 diabeteksen hoitoon sekä tyypin 2 diabetek-sen ehkäisyyn. Tarkoitus on, ettänäitä suosituksia tarkennetaan kus-sakin Euroopan maassa ja diabeeti-koita ajatellen laaditaan kansallisiaruokavaliosuosituksia, joissa huo-mioidaan kunkin maan olosuhteetja ruokakulttuuri. Suomessakin dia-beetikoiden ruokavaliota koskevatsuositukset on syytä saattaa ajan ta-salle lähitulevaisuudessa, vaikka ko-vin suuria muutoksia ei tarvitakaan.

EASD:n suosituksen aihealueita

jatkuu sivulla 25

Suomessakin diabeeti-koiden ruokavaliotakoskevat suositukseton syytä saattaa ajantasalle lähitulevaisuu-dessa, vaikka kovinsuuria muutoksia ei

tarvitakaan.


Diabeteksen hoitoon jahoidon seurantaan tarkoitettujen välineiden tarve

Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus 2005Diabetes ja lääkäri 2005;34(4)


1. VERENSOKERIN OMASEURANTAVÄLINEET

Verensokerin omaseuranta on elintärkeä diabetek-sen hoitokeino. Kun tyypin 1 ja tyypin 2 diabetek-sen hoitona on insuliini ja/tai insuliinineritystä li-säävät tabletit, jotka kaikki alentavat verensoke-ria, on oleellista seurata verensokeritasoa toisaal-ta hoitotavoitteiden saavuttamiseksi ja toisaaltaliian matalan verensokeritason (hypoglykemian jainsuliinisokin) välttämiseksi. Hyvä sokeritasapai-no parantaa elämänlaatua ja vähentää diabetek-seen liittyviä lisäsairauksia.

1.1. Verensokerin omaseuranta voidaanjakaa:• perusseurantaan, jolla saadaan systemaattista

tietoa veren sokeritasapainosta ja arvioidaanhoidon sopivuutta ja tehoa suhteessa ruoka-määriin ja fyysiseen aktiivisuuteen

• tihennettyyn seurantaan veren sokeritasapainonkorjaamiseksi sairauden alkuvaiheessa ja myö-hemminkin, kun omaseurannan tarve on lisään-tynyt. Seuraavissa tilanteissa tarvitaan yleensätihennettyä verensokerin omaseurantaa sekätyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen hoidossa:- hoidon aloitusvaihe- diabetes lapsella- oireettomat hypoglykemiat- epävakaa sokeritasapaino- liikunta- tietyt ammatit, joissa hypoglykemioita on erityisesti vältettävä, sekä vuorotyö- sairauspäivät- autolla ajaminen- raskauden suunnittelu, raskaus ja imetys- lääketieteelliset toimenpiteet- alkoholin käyttö- insuliinihoidon muutos- komplikaatioiden, kuten autonomisen neuropatian ja nefropatian ilmaantuminen- diabetes näkövammaisella- insuliinipumppuhoito.

1.2. Verensokerin seurantatiheysVerensokerin omaseurannan tarve ja tiheys ovatyksilöllisiä ja riippuvat muun muassa diabetestyy-pistä, diabeetikon iästä, diabeteksen kestosta, hoi-tomuodosta ja hoidon tavoitteista. Omaseurannantiheys ja tarve kuuluvat lääkärin tai hoitajan vas-taanotolla sovittaviin asioihin.

Tyypin 1 diabeetikoiden ja muiden diabeetikoidenhoidossa, kun kyseessä on merkittävä insuliinin-puutos ja monipistoshoito, hyvän hoitotasapainonsaavuttaminen edellyttää yleensä 4–6 verensokerin-mittausta vuorokaudessa. Kun sokeritasapaino onvakaa, harvempikin mittaaminen saattaa riittää.

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa riittää 1–4 verenso-kerinmittausta viikossa. Tiheämpi verensokerinmittaaminen on tarpeen erityistilanteissa. Tiheäm-pää mittaamista, 1–3 verensokerinmittausta päi-vässä 2–3 kertaa viikossa (keskimäärin 6 liuskaa/viikko), suositellaan ruokavaliohoitoisille diabee-tikoille 4–6 kuukauden ajan sairauden alusta sekätablettihoitoisille diabeetikoille lääkitystä aloitet-taessa tai muutettaessa, kunnes hoitotavoitteet onsaavutettu. Iltainsuliinihoidon alkaessa suositel-laan verensokerin mittaamista joka aamu ja ker-ran viikossa illalla, kunnes hoitotavoite on saavu-tettu (keskimäärin 4–6 kuukauden ajan).

Raskausdiabeteksen hoidossa riittää useimmitenruokavalio. Verensokerin mittaustiheys riippuuverensokeritasosta. Mittauksia suositellaan tehtä-väksi aamulla ja tunti pääaterioiden jälkeen. Ruo-kavaliohoitoiselle raskausdiabeetikolle riittääyleensä 10–15 liuskaa ja insuliinihoitoiselle 25liuskaa viikossa. Raskausdiabetes diagnosoidaanyleensä vasta viimeisen raskauskolmanneksenalussa, joten hoidon kesto on kolmisen kuukaut-ta.

1.3. Verensokerin omaseurannan ohjausDiabeetikon tulee saada riittävä ohjaus verensoke-rin omaseurantaan, jotta hän pystyy mittaamaanverensokerinsa luotettavasti, ymmärtää tulostenmerkityksen ja osaa tarvittaessa säädellä hoitoaantulosten mukaan.

1.4. Verensokerimittarit ja mittausliuskatSairaanhoitopiirissä tulisi olla käytössä 5–7 eri-tyyppistä verensokerimittaria, joista diabeetikkovoi valita ja joihin on saatavissa liuskoja terveys-keskusten hoitovälinejakelusta. Diabeetikkohankkii verensokerimittarin pitkäaikaiseen käyt-töön joko itse tai saa sen maksutta hoitopaikas-taan. Verensokerimittareita tulisi kuitenkin ollajoustavasti lainattavissa hoitopaikasta diabeteksenalkuvaiheessa, verensokerin tasapainotuksessa jaraskauden aikana. Valikoimaan tulisi kuuluamyös verensokerimittareita, joiden omaseuranta-tiedot voi purkaa tietokoneelle.


Talousarvion pohjaksi suuntaa antava arvio keskimääräisestä verensokerinmittausliuskojen tarpeesta

1.5. Verensokerin mittausliuskojenkustannuksetOmahoitovälineiden osuus diabeteksen hoidonkokonaiskustannuksista on noin 2–2,5 prosenttia.Jos diabeetikko mittaa verensokerinsa neljä kertaapäivässä, se maksaa vuodessa noin 730 euroa (kunyhden liuskan hinnaksi on laskettu 0,50 euroa/tes-tiliuska). Tämä sijoitus diabeetikon hoitotasapai-non ylläpitoon ja hoidon turvallisuuteen tuleemoninkertaisesti takaisin sairaalahoidon ja poli-klinikkakäyntien vähenemisenä. Omaseurantaaaktiivisesti hyödyntävät ja sen kautta hyvässä hoi-totasapainossa olevat diabeetikot käyvät harvem-min lääkärin tai hoitajan vastaanotolla ja tarvitse-vat vähemmän kallista vuodeosastohoitoa kuinhuonossa hoitotasapainossa olevat. Yksi hoitopäi-vä maksaa sairaalasta riippuen 1 000–2 000 eu-roa, eli jo päivän sairaalahoito maksaa enemmänkuin vuoden verensokeriliuskat.

FinOHTAn tutkimusraportti (24/2005) osoittaa,että verensokerin omaseuranta tukee hyvin diabe-teksen hoitoa.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mu-kaan verensokerin omaseuranta on osa lääkärinantamaa tai valvomaa hoitoa. Verensokerin mitta-uksessa tarvittavia välineitä tulee saada diabetes-tyypistä riippumatta maksutta lääkärin arvioima,kunkin diabeetikon yksilöllisesti tarvitsema mää-rä. Päätös hoitovälineiden määrästä tulee tehdähoidollisin perustein, eikä hallinnon tekemillä ja-keluohjeilla. (KHO 10.4.2002 832 2539/3/01,KHO 17.9.2001 2225 2345/1/00, KHO 10.7.2001 1621 1/1/99). Sosiaali- ja terveysministeriönsuositus 94/59/98 ja Kuntaliiton yleiskirje 3/80/99ohjeistaa kunnat toimimaan KHO:n päätöstenmukaisella tavalla.

Liuskoja viikossa Liuskoja vuodessa

Tyypin 1 diabeetikko 30 1 560Tyypin 2 diabeetikko- ruokavaliohoito: 2 104- tablettihoito: 4 208- tabletti- ja insuliinihoito: 7 364- insuliinihoito: 10–25 520–1 300Raskausdiabeetikko- ruokavaliohoito: 10–15- insuliinihoito: 25

2. INSULIINIRUISKUT, -KYNÄT JA NEULATPistosvälineiden (neulojen ja ruiskujen) vaihtamis-ta päivittäin suositellaan. Kestokäyttöisiä insulii-nikyniä tarvitaan yksi kutakin pistettävää insulii-nilaatua kohti. Saatavilla tulisi olla kaikkia mark-kinoilla olevia insuliinikynätyyppejä ja niihinkuuluvia eripituisia neuloja. Normaalissa käytös-sä rikkoutuneen kynän tilalle annetaan hoitopai-kasta uusi kynä. Kestokäyttöisten insuliinikynienkäyttäjillä tulisi olla myös kertakäyttöisiä kyniäpistosvälineen rikkoontumisen varalta.

3. INSULIINIPUMPPUHOIDON VÄLINEETInsuliinipumpun hankkii ja luovuttaa potilaalleyleisesti sovitun työnjaon mukaisesti diabeetikkoahoitava sairaanhoidon yksikkö. Insuliinipumpuntarvikkeiden (pumppukohtaisten erikoisparisto-jen, vöiden, laukkujen, katetrien ja insuliinin täyt-töampullien) tarve vaihtelee yksilöllisesti, ja neluovutetaan terveyskeskuksen välinejakelusta.


DIABETESKESKUSKirjoniementie 1533680 Tamperep. (03) 2860 111f. (03) 3600 [email protected]


taan suositellaan runsasenergiaisten,kovaa rasvaa ja paljon sokeria sisäl-tävien ruokien välttämistä mieluum-min kuin kaloreiden laskemista. Jospainon alentaminen ei onnistu tämänperiaatteen mukaisesti, on suositelta-vaa antaa perusteellisempaa opastus-ta riittävän energiavajeen saavuttami-seksi (näytön aste C).

Ravinnon proteiiniProteiinin osuudeksi suositellaan10–20 prosenttia kokonaisenergian-saannista, ellei diabeetikolla ole todettu nefropati-aa (näytön aste B).

Tyypin 1 diabeetikoille, joilla on todettu nef-ropatia, suositellaan proteiinin saannin rajoitta-mista lähelle 10:tä energiaprosenttia (tai 0,8 gram-maan normaalipainokiloa kohti päivässä, eli täl-löin proteiinin määrä lasketaan kertomalla 0,8:llakilomäärä, joka on kyseisen potilaan pituisellehenkilölle normaali paino) (näytön aste A).

Riittävästi näyttöä ei ole, jotta tyypin 1 tai tyy-pin 2 diabeetikoille voitaisiin mikroalbuminuria-vaiheessakaan ehdottomasti suositella proteiininrajoitusta (näytön aste C).

Joistakin tutkimuksista löytyy viitteitä siitä,että proteiinin vähentämisestä saattaisi olla hyö-tyä. Näyttöä ei kuitenkaan pidetä riittävänä.Myöskään proteiinin laadun vaikutuksesta ei oleriittävää näyttöä, jonka perusteella joko eläin- tai

kasviperäistä proteiinia pitäisi suo-sia, vaikka kasviproteiinin suosimi-sesta on joissakin lyhytaikaisissatutkimuksissa saatu hyötyä.

Ravinnon rasvatTyydyttyneen rasvan ja transrasvo-jen yhteenlasketun saannin pitäisijäädä alle 10 prosentin kokonais-energiasta; LDL-kolesterolin ollessakoholla näiden osuudeksi suositel-laan alle kahdeksaa energiaprosent-tia (näytön aste A).

Kertatyydyttymättömien rasvojen osuudeksisuositellaan 10–20 prosenttia energiasta edellyttä-en, että rasvojen osuus energiasta jää kokonaisuu-dessaan alle 35 energiaprosentin (näytön aste B).

Monityydyttymättömien rasvojen osuuden ei pi-täisi nousta yli 10 energiaprosentin (näytön aste C).

Rasvojen kokonaissaanniksi suositellaan enin-tään 35:tä prosenttia energiasta. Laihduttavillerasvojen saannin pitäminen enintään 30 prosentis-sa energiasta on hyväksi (näytön aste C).

Rasvaista kalaa tulisi syödä 2–3 kertaa viikos-sa n-3-rasvahappojen saannin turvaamiseksi.Myös kasviperäisiä n-3-rasvahappojen lähteitä,kuten rypsiöljyä, soijaöljyä ja pähkinöitä, suositel-laan varmistamaan näiden välttämättömien rasva-happojen saantia (näytön aste B).

Kolesterolin saanniksi suositellaan enintään300 milligrammaa päivässä. LDL-kolesterolin ol-

jatkoa sivulta 20

Diabetes and Nutrition Study Group

main page

is a part of the European Association for the Study of Diabetes.The study group aims to promote scientific interchange on theeffects of nutrition in relation to diabetes.This homepage provides information on DNSG as an organisation,news & events concerning DNSG and recommendations onnutrition and diabetes.For DNSG contact information click the link The Board

Riittävästi näyttöä eiole, jotta tyypin 1tai tyypin 2 dia-

beetikoille voitaisiinmikroalbuminuriavai-

heessakaan ehdot-tomasti suositella

proteiinin rajoitusta(näytön aste C).

Uudistettu eurooppalainen diabetesruokavaliosuositus on noudettavissa omalle tietokoneelle pdf-muodossa Euroopan diabetestutkijoiden yhdistyksen Diabetes ja ruoka -jaoston internetsivustoltaosoitteesta www.dnsg.org/recom.asp.


lessa koholla lisärajoittamisesta on hyötyä (näytönaste A).

Ravinnon hiilihydraatitHiilihydraattien saanti ravinnosta saa vaihdella 45energiaprosentista 60 energiaprosenttiin (näytönaste C).

Tämä vaihteluväli sopii sekä tyypin 1 että tyy-pin 2 diabeetikoille. Hiilihydraattilähteiksi sekätyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoille suositellaankasviksia, palkokasveja, hedelmiä ja täysjyvävil-jaa. Kun hiilihydraattien saanti on suosituksenylärajoilla, on erityisen tärkeää käyttää kuitupitoi-sia hiilihydraattilähteitä ja matalan glykemiain-deksin ruoka-aineita (näytön aste A).

Erittäin niukkahiilihydraattisia dieettejä ei olesyytä suositella diabeetikoille. Näissä dieeteissärasvojen saanti nousee liian suureksi, vaikka käy-tettäisiinkin öljymäisiä rasvoja. Suhteellisesti suu-ri rasvojen osuus voi vähentää insuliiniherkkyyttä(näytön aste B).

Hiilihydraattipitoinen ruoka on hyvä jakaaaterioille sopivasti päivän mittaan. Mahdollinenateriainsuliini tai ateriatabletit tulee suhteuttaahiilihydraattimääriin ja -laatuun (näytön aste C).

RavintokuituSekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoille suositel-laan luontaisesti kuitupitoisten ruokien käyttöä.Ravintokuidun saanti on ihanteellista, kun se onyli 40 grammaa päivässä tai 20 grammaa/1 000kilokaloria/päivä. Noin puolet ravintokuidusta onsuositeltavaa saada liukoisesta, hyytelöityvästäkuidusta (näytön aste A).

Riittävän kuidunsaannin turvaamiseksi suosi-tellaan, että päivittäin syödään viisi annosta kuitu-pitoisia kasviksia tai hedelmiä. Lisäksi neljä kertaaviikossa olisi hyvä syödä annos palkokasveja taipapuja (näytön aste C).

Viljojen tulisi olla pääsääntöisesti täysjyväisiäja runsaskuituisia (näytön aste B).

GlykemiaindeksiMatalan glykemiaindeksin ruoat ovat käyttökel-poisia, ja niiden valitseminen hiilihydraattilähteik-si voi olla hyödyllistä. Samalla tulee kuitenkinmuistaa ruokavalion kokonaisuus ja hiilihydraat-tilähteiden muu ravitsemuksellinen merkitys. Esi-merkiksi jotkin matalan glykemiaindeksin ruoatovat erittäin rasvaisia (näytön aste A).

On myös hyvä muistaa, että monet glykemia-indeksitutkimukset, joissa matalan indeksin ruois-ta on havaittu hyötyä, ovat olleet melko lyhytkes-toisia. Glykemiaindeksi-käsite on kuitenkin hyö-dyllinen vertailtaessa erilaisia hiilihydraattilähtei-tä. Glykemiaindeksistä saa suomeksi tietoa esimer-kiksi Eliina Aron artikkelista ”Glykemiaindeksi –mahdollisuuksia ja sudenkuoppia”, joka on jul-kaistu Diabetes ja lääkäri -lehdessä 2/2004.

Ravinnon sokeritKohtuullinen määrä (enintään 50 grammaa päi-vässä) lisättyä sokeria voi niin haluttaessa kuuluasekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikon ruokavali-oon edellyttäen, että verensokeritasapaino on riit-tävän hyvällä tasolla (näytön aste A).

Muulle väestölle suositeltavaa sokerin osuutta,enintään 10 energiaprosenttia, ei tulisi diabeeti-koidenkaan ylittää. Laihduttajat voivat mahdolli-sesti hyötyä sokerimäärän rajoittamisesta tätä vä-häisemmäksi (näytön aste C).

Toisaalta on hyvä muistaa, että erittäin run-saasti sokeria sisältävien juomien tarpeettomansuuren päivittäisen käytön on todettu lisäävänenergian saantia, painoa ja veren rasvoja enem-män kuin sokerittomien juomien käytön.

Antioksidantit, vitamiinit,mineraalit ja hivenaineetSuositeltavaa on käyttää sellaista ruokaa, jokaluonnostaan sisältää runsaasti antioksidantteja (to-koferolia, karotenoideja, C-vitamiinia, flavonoide-ja, polyfenoleja, fytiinihappoa) (näytön aste C).

Päivittäin on hyvä syödä monipuolisesti kasvik-sia, hedelmiä ja marjoja, koska niissä on runsaastivitamiineja ja antioksidantteja (näytön aste C).

Säännöllinen täysjyväviljan ja rasvaisen kalankäyttö mahdollistavat riittävän vesi- ja rasvaliu-koisten vitamiinien saannin (näytön aste C).

Suolan käyttö tulisi rajoittaa kuuteen gram-maan päivässä. Jos verenpaine on koholla, suolansaantia on syytä rajoittaa vielä enemmän (näytönaste A).

Joissakin tutkimuksissa magnesiumin vajauk-sen on todettu liittyneen huonoon sokeritasapai-noon ja imeytymishäiriöihin. Kuitenkaan ei ole riit-tävästi näyttöä, jotta magnesiumin saannista olisiaiheellista antaa erityissuosituksia diabeetikoille.Myöskään sinkin, kromin tai kuparin suhteen ei olenäyttöä erityissuositusten tarpeellisuudesta.


AlkoholiSuosituksen mukaan diabeetikotvoivat käyttää alkoholia kohtuulli-sesti (korkeintaan 10 grammaa al-koholia naisilla ja 20 grammaamiehillä päivässä) (näytön aste B).

Monissa isoissa tutkimuksissaon todettu, että kohtuullinen alko-holin käyttö vähentää sydänsaira-uksien riskiä myös tyypin 2 diabee-tikoilla.

Insuliinihoitoisten diabeetikoi-den olisi hyvä liittää alkoholinkäyttö hiilihydraattipitoisen ateri-an yhteyteen hypoglykemiariskin vuoksi (näytönaste B).

Jos on liikapainoa tai verenpaine tai veren tri-glyseridipitoisuus ovat liian korkeita, olisi hyvärajoittaa alkoholin käyttöä. Raskaana oleville,haimatulehduksen sairastaneille, alkoholiriippu-vaisille, hypertriglyseridemiaa sairastaville, neu-ropatiaa sairastaville ja erektiohäiriöistä kärsivil-le suositellaan alkoholista pidättäytymistä (näy-tön aste C).

Diabeteksen ehkäisyLiikapainon välttäminen ja fyysinen aktiivisuusvähentävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen(näytön aste A).

Laihduttaminen ja takaisinlihomisen estämi-nen eli painonhallinta ovat olennainen osa onnis-tunutta elämäntapojen muutosohjelmaa, jolla voi-daan vähentää tyypin 2 diabeteksen sairastumis-riskiä (näytön aste A).

Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiä vä-hennetään seuraavilla päivittäisillä ravintoteki-jöillä: alle 30 energiaprosenttia rasvaa, alle 10energiaprosenttia tyydyttynyttä rasvaa ja kuidunsaanti yli 15 grammaa/1 000 kilokaloria (näytönaste A).

Kolme erittäin pätevää tutki-musta (kiinalainen, suomalainenja amerikkalainen) ovat osoitta-neet, että lievällä painon alentami-sella tyypin 2 diabeteksen vaaraavoidaan vähentää lähes 60 prosen-tilla. Liikunnalla oli myös suurimerkitys.

Lisäravinteet ja funktionaalisetelintarvikkeetMonilla funktionaalisilla elintar-vikkeilla näyttäisi tutkimustenmukaan olevan hyödyllisiä vaiku-

tuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kasvistanoli- jasterolirasvaa sisältävät margariinit veren koleste-rolien alentamisessa tai jotkin kuituvalmisteet ve-rensokeritason alentamisessa. Diabetes and Nutri-tion Study Groupin (DNSG) mielestä riittävän pit-käaikaista käyttötutkimusta ei vielä ole, jotta var-sinaisia suosituksia lisäravinteiden ja funktionaa-listen elintarvikkeiden käytöstä voitaisiin antaa.Toistaiseksi diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn suo-sitellaan ruokavaliota, joka on koostettavissa ta-vallisista ruoka-aineista.

• Liisa HeinonenMMM, ravitsemusterapeuttiDiabetesliittoKirjoniementie 1533680 Tamperep. (03) 2860 111f. (03) 3600 [email protected]

Lähde:• Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of theEuropean Association for the Study of Diabetes (EASD):Evidence-based nutritional approaches to the treatmentand prevention of diabetes mellitus. Nutr. Metab. Cardio-vasc Dis 2004;14:373–394.

Diabetes and NutritionStudy Groupin (DNSG)mielestä riittävän pitkä-aikaista käyttötutkimus-

ta ei vielä ole, jottavarsinaisia suosituksia

lisäravinteiden jafunktionaalisten elin-tarvikkeiden käytöstä

voitaisiin antaa.


Lapsidiabeetikoiden hoidon laadussa

Lapsidiabeetikoiden hoidon laatua selvittäneenkyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että niinlapsille ja heidän perheilleen tarjotut palvelutkuin lasten hoitotasapainotkin vaihtelevat pal-jon hoitoyksiköstä toiseen.

Vuoden 2004 alussa tehtiin postikysely kaikillelapsidiabeetikoita hoitaville hoitoyksiköille, joitaoli tuolloin maassamme 33. Kyselyn tarkoitukse-na oli selvittää lapsidiabeetikkojen hoitoon käytet-tyjä resursseja sekä lasten hoitotasapainoa vuonna2003. Selvitys oli yksi niistä hoidon laadun paran-tamiseen tähtäävistä toimista, jotka Diabetesliittoon käynnistänyt osana Diabeteksen ehkäisyn jahoidon kehittämisohjelmaa Dehkoa.

Kyselyyn vastasi 25 hoitopaikkaa, eli vastaus-prosentti oli 76: kaikki keskussairaalat ja kaksikolmasosaa keskus- ja aluesairaaloista vastasi ky-selyyn. Näissä yksiköissä oli yhteensä hoidossa3 654 diabetesta sairastavaa lasta.

Saadun tiedon tarkkuus vaihteli. Eräät hoito-yksiköt olivat hakeneet tarvittavat tiedot erikseenjokaisen lapsen terveyskertomuksesta. Sähköisistäterveyskertomuksista ei välttämättä kaikkia tieto-ja saatu, joten eri kysymyksiin saatujen vastaustenmäärä vaihteli. Kysymykset noudattelivat lastendiabeteksen hoidon laatukriteereitä (1). Kriteereis-sä tarkastellaan sekä hoidon resursointia että hoi-toprosessin onnistumista.

Selvityksen tavoitteena oli: selvittää, kuinkakattavasti hoidon laatua kuvaavia tietoja on saa-tavissa, testata valittujen laatumittareiden soveltu-vuutta, kiinnittää huomiota toiminnan laaduntarkkailuun, arvioida lasten diabeteksen hoidonlaatua Suomessa ja tuottaa palautetta lasten diabe-testa hoitaville yksiköille.

Selvitykseen suhtautumisesta tehtiin myös jäl-kiseuranta. Saadut vastaukset ja korkea osallistu-misprosentti osoittavat myönteistä suhtautumistaselvitykseen, vertailuun ja laadun parantamispyr-kimyksiin laajemminkin. Diabeteskeskuksessa jär-

suuria eroja hoitoyksiköiden välillä• Klas Winell

jestetyssä lastenlääkärien kokouksessa päätettiintammikuussa, että vastaavat tiedot kerätään myösvuodelta 2005.

Sähköinen terveyskertomusjoka toisessa hoitoyksikössäNoin puolet diabetesta sairastavia lapsia hoitavis-ta yksiköistä käyttää sähköistä terveyskertomusta.Niiden kehittämisessä ja käyttöönotossa on tar-peen huomioida myös niiden soveltuminen toi-minnan laadun seurantaan. Laadun mittauksessakäytettävien muuttujien pitäisi kuulua terveysker-tomusten ydintietoihin. Sähköisen lomakkeen ra-kennetta suunniteltaessa tulee kliinisen työn vaa-timukset ottaa huomioon. Jos terveyskertomuksenrakenne tukee kliinistä työtä, tieto saadaan use-ammin ja luotettavammin.

Terveyskertomuksiin oli kirjattu huonostimuun muassa hypoglykemioita, ketoasidooseja jatupakointia koskevia tietoja. Jokaisessa yksikössätulee tehostaa näiden kirjaamista. Tarvitaan myösyhteinen näkemys siitä, miten esimerkiksi hypo-glykemiat kirjataan, jotta tieto saadaan terveys-kertomuksesta mielekkäästi ja yhteismitallisesti.

Hoidonohjauksen määrävaihtelee paljonPienimmässä kyselyyn vastanneessa yksikössä oli25 lapsidiabeetikkoa hoidossa ja suurimmassa453. Kyselyssä selvitettiin, kuinka paljon lääkäritja hoitajat käyttävät aikaa diabeetikkojen hoita-miseen. Parhaiten sitä kuvasi se, kuinka usein lää-käri ja hoitaja tapasivat diabetesta sairastavan lap-sen vuoden aikana. Taulukossa 1 esitetään diabe-testa sairastaville tarjotut palvelut vuoden aikana.Taulukko osoittaa, että voimavarojen kohdenta-misessa on valtavia eroja eri hoitoyksiköiden välil-lä. Siinä, miten usein lapsi tapasi lääkärin tai hoi-tajan, oli suurimmillaan kaksinkertainen ero. Hoi-donohjauskurssille osallistumisessa oli jopa kym-menkertainen ero. Eniten eroa oli kuitenkin ravit-semusterapeutin palveluiden tarjonnassa. Joissainyksikössä ei yksikään lapsi päässyt ravitsemustera-

Laadunkehittäminen


peutille vuoden aikana. Parhaassa yksikössä jokai-nen lapsi kävi ravitsemusterapeutin vastaanotollavuoden aikana.

Hoitotulokset eivät riipuhoitoyksikön koostaHoidon onnistumista sokeritasapainon osalta voi-daan kuvata glykoituneen hemoglobiinin avullasekä hypoglykemioiden ja ketoasidoosien määrällä.Taulukkoon 2 on koottu HbA1c:n keskiarvot eriikäryhmissä. Tulokset vastaavat muista maista ra-portoituja tuloksia, mutta kautta linjan hoitotasa-painon pitäisi olla parempi (3). Erityisen huolestut-tava on nuorten tilanne. Heidän hoitopalveluiden-sa tehostamiseen ja järjestämiseen tuleekin kiinnit-tää erityistä huomiota.

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisoh-jelmassa Dehkossa esitetään tavoitteeksi, että hoi-totasapainon pitäisi olla hyvä puolella tyypin 1 dia-beetikoista (lapsilla HbA1c < 8,0 %). Aineistossam-me hyvässä hoitotasapainossa oli 26 prosenttia lap-sista (yksiköiden välinen vaihtelu 16–35 prosent-tia). Dehkossa asetettu tavoite on, että huonossatasapainossa (lapsilla HbA1c > 10,0 %) olisi alle 20prosenttia diabeetikoista. Tässä aineistossa hoito-tasapaino oli huono keskimäärin 19 prosentillalapsista (yksiköiden välinen vaihtelu 8–45 prosent-tia) (2).

Hoitoyksikön koko ei selittänyt hoitotulosteneroja. Tulokset eivät eronneet merkittävästi, olipa

yksikössä hoidossa diabetesta sairastavia lapsiavähän tai paljon.

Miten tästä eteenpäin?Dehko on asettanut työryhmän valmistelemaanmuutoksia lasten diabeteksen hoidon laatukritee-reihin. Vuonna 2004 tehdyn kyselyn tulosten pe-rusteella muutostarve ei ole suuri, vaan kysymyson enemmänkin siitä, miten mitata hoidon laatuahelpommin. On myös tarpeen selkiinnyttää joita-kin epätarkkoja sanontoja. Työryhmä on päättä-nyt, että seuraava lasten diabeteksen laatuselvitystehdään marraskuussa 2005.

• Klas WinellLaatupäällikköDiabetesliittoKirjoniementie 15, 33680 TampereP. (03) 2860 111, F. (03) 3600 [email protected]

Kirjallisuus1. Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä.Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerit. DEHKO-raportti2003:1, Diabetesliitto.2. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma2000–2010. Diabetesliitto 2000.3. Nordly S, Jorgensen T, Andreasen AH, Hermann N,Mortensen HB. Danish Study Group on Childhood Disea-ses. Quality of diabetes management in children andadolescents in Denmark. Diabet Med 2003Jul;20(7):568–74.

Taulukko 1. Hoitoyksiköiden diabeetikkolapsille tarjoamat palvelut ja hoidonohjauksen määrä.

Indikaattori Keskiarvo VaihteluväliLääkärissäkäyntejä/potilas/vuosi (N = 15) 3,9 2,6–5,3Hoitajalla käyntejä/potilas/vuosi (N = 14) 4,3 3,1–6,2Ravitsemusterapeutilla käyntejä/potilas/vuosi (N = 9) 0,6 0–1,0Hoidonohjauskurssille osallistuneita/vuosi (%-osuus, N = 23) 15,0 % 3,3–32,8 %

Taulukko 2. Glykoituneen hemoglobiinin (HbA1c) keskiarvot eri ikäryhmissä.

HbA1c (%)Ikäryhmä (v) Potilaiden lkm Keskiarvo VaihteluväliKaikki 2 520 8,8 8,4–9,30–4 156 7,9 7,0–10,05–9 629 8,3 7,7–8,810–14 1 077 8,9 8,5–9,515–19 658 9,4 9,2–10,9

N = hoitoyksiköiden määrä


● ● ● Diabeteshoitajat

Etälääkäri– kaukana mutta lähellä

Terveyskeskusten huonontunut lääkäritilanneja diabeetikkojen määrän lisääntyminen innos-tivat johtavia lääkäreitä ja diabeteshoitajialähtemään mukaan diabetes-etälääkäri-hankkeeseen Suomussalmella ja Puolangallaja myöhemmin Paltamossa. Etälääkäritoiminta on muuttanut monintavoin diabeteshoitajien työnkuvaa. Se ontuonut uusia haasteita ja lisää itsenäisyyttäja osoittanut tiiviin ryhmätyön merkityksen.

Etälääkärihanke alkoi Suomussalmella, Puolan-galla ja Paltamossa diabeteshoitajien perehdyttä-misellä tuleviin tehtäviinsä. Perehdyttäjinä toimi-vat lääkärit Olavi Timonen ja Jaana Korkiakos-ki. Korkiakoski toimii myös hankkeen etälääkä-rinä. Hänen työhuoneensa on Oulun yliopistollakansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitok-sella.

Ennen ensimmäistä etävastaanottoa potilastulee aina ensin tapaamaan diabeteshoitajaa. Dia-beteshoitaja kertoo potilaalle, miten lääkäri toimiietävastaanottotilanteessa ja mikä on hoitajan roolivastaanoton yhteydessä. Lääkäri ja hoitaja käyvätpotilaan asiat yhdessä läpi ennen vastaanottoa.Tässä tilanteessa lääkäri kertoo yleensä, mihin asi-oihin hän tulee potilaan kanssa keskustellessaankiinnittämään huomiota. Lääkäri kysyy usein hoi-tajan mielipidettä siitä, miten erilaiset hoidon to-teuttamiseen liittyvät asiat voisivat onnistua kysei-seltä potilaalta.

Etävastaanotolla tekniikka on luonteva osakokonaisuutta. Tietotekniikasta vastaava henkilö-kunta on asentanut laitteet käyttövalmiiksi ja kou-luttanut diabeteshoitajat laitteiden käyttöön. Vas-taanottopäivänä hoitaja avaa verkkoyhteyden lää-kärille Ouluun. Lääkärillä on käytössään sähköi-nen potilastietojärjestelmä, jota hän ja diabetes-

• Anita Helttunen, Hannele Karjalainen ja Rauha Oikarinen

hoitaja seuraavat omilta tietokoneiltaan. Lääkärinäkyy television kuvaruudulla diabeteshoitajanhuoneessa. Dokumenttikameran avulla hoitajanäyttää lääkärille sydänsähkökäyrän (EKG) ja ve-rensokeri- ja verenpainearvot. Lääkäri näkee rönt-genkuvat tietokoneeltaan ja lähettää sanelut säh-köisesti konekirjoittajille.

Vastaanoton aikana lääkäri johtaa keskustelua.Hoitaja kuuntelee, on valmis vastaamaan ja otta-maan kantaa eri asioihin sekä auttaa tarvittaessapotilasta ymmärtämään lääkärin kysymyksiä. Hoi-taja kirjaa potilasta varten muun muassa lääke-muutokset ja laboratoriovastaukset. Lääkäri soit-taa heti vastaanoton jälkeen apteekkiin, jos hänmäärää potilaalle lääkkeitä. Lääkärillä on aina ai-kaa myös potilaan omille kysymyksille. Kameranavulla hän näkee tarvittaessa potilaan jalkojen kun-non, turvotukset, pistoskohdat ja niin edelleen.Hoitaja toimii näissä tutkimustilanteissa lääkärinapuna tämän antamien ohjeiden mukaan.

Potilaat tyytyväisiäetälääkärivastaanottoonPotilaat ovat olleet tyytyväisiä etälääkärin vastaan-ottoon. Kun he näkevät kuvaruudussa ystävällises-ti hymyilevän lääkärin, uuden tilanteen aiheuttamaensijännitys häviää. Lääkärin kysymykset ja juttelutekevät ilmapiiristä miellyttävän. Tyytyväisyyttä onherättänyt lisäksi, että lääkärillä on ollut heille ai-kaa ja heidän muutkin asiansa on huomioitu vas-taanotolla hyvin. Tarvittaessa lääkäri tekee lähettei-tä tutkimuksiin terveyskeskukseen tai keskussairaa-laan sekä kirjoittaa tarvittavat B-lausunnot. Välillälääkäri selittää potilaille hyvinkin perusteellisesti,miten tärkeää diabeteksen hoito on, mitä ovat mah-dolliset lisäsairaudet ja mitä tarkoittaa esimerkiksiinsuliiniresistenssi.

Potilaiden tyytyväisyyteen ja hoitomotivaati-oon ovat osaltaan vaikuttaneet mittaustulokset,jotka ovat osoittaneet aiempaa parempaa hoitota-sapainoa.

Miksi antaa väärän koodauksen johtaa vääriin hoitotoimenpiteisiin?

Väärin koodatun verensokerimittarin tulokset voivat heittää jopa 43%.1

1) Bayer Clinical Summary Report: The Effect of Coding

Tila

uks

et ja

tie

du

stel

ut

Bay

er O

y: P

uh

elin

: (09

) 88

7 88

7 Sä

hkö

po

sti:

asce

nsi

a@b

ayer

.fi

Ei koodaustaAscensia –verensokerimittarit hoitavat

koodauksen puolestasi!

Ascensia CONTOUR- tulos 15 sekunnissa- 0,6 ul näytemäärä- alitäytön tunnistus- 240 tuloksen muisti- voidaan purkaa

WinGlucofactstietokoneohjelmaan

Ascensia BREEZE- tulos 30 sekunissa- 10 liuskan kiekko

(kertalatauksella valmis10 määritykseen)

- voidaan purkaaWinGlucofactstietokoneohjelmaan

Molemmatmittarit nyt

hintaan 10 € !Ei toimituskuluja

GROSET™


Heikentynyt kuulo estää etävastaanoton on-nistumisen, ja huonokuuloiset potilaat ohjataan-kin terveyskeskuslääkärille vuositarkastukseen.

Diabeteshoitajan työentistä itsenäisempääDiabeteshoitajan työ on etävastaanoton myötämuuttunut entistä itsenäisemmäksi. Hoitajan roo-li vastaanoton onnistumisessa on suuri. Hän huo-lehtii etävastaanoton järjestelyistä itsenäisesti javalmistelee sen huolellisesti. Hoitajan rooli on kes-keinen myös lääkärin ja potilaan välisen vuorovai-kutuksen mahdollistajana. Hoitajan tulee kokovastaanoton ajan kuunnella tarkasti ja kirjata esiintulevat asiat. Vastaanoton lopuksi hoitaja kertaapotilaan kanssa lääkärin antamat ohjeet.

Diabeteshoitaja huolehtii hoidon toteutumi-sesta lääkärin ohjeiden mukaan. Etävastaanotto-toiminnan käynnistyttyä uusia tabletti- ja insulii-nihoitoja on aloitettu moninkertaisesti aikaisem-paan verrattuna. Hankkeessa mukana olevien dia-beteshoitajien ammatilliset taidot ovat lisäänty-neet, kun he ovat seuranneet lääkärin työskentelyäpotilaiden kanssa. Lääkärin antama ohjaus onvahva tuki hoitajan ja potilaan yhteistyölle sekäaina myös hyvä oppimistapahtuma hoitajalle. Tie-don lisääntyminen on antanut varmuutta ja rohke-utta omaan työhön. Työn monipuolistuminen jahoidon laadun parantuminen ovat lisänneet työs-sä viihtymistä.

Me hankkeessa mukana olevat hoitajat koem-me, että olemme oppineet hoitamaan diabeetikoi-ta kokonaisvaltaisemmin kuin ennen ja että olem-me saaneet lisää valmiuksia ohjaamiseen. Hoitoon tavoitteellisempaa kuin ennen, ja myönteisiätuloksia on nähtävissä yhä useammin. Hoitosuun-nitelmasta sovitaan yhdessä lääkärin, potilaan jahoitajan kanssa. Näin hoidon toteutuminen onvarmempaa varsinkin, kun seuraavassa hoitajan japotilaan tapaamisessa palataan uudestaan samoi-hin asioihin.

Aina ei etävastaanottomallin mukainen hoitoetene suunnitelman mukaisesti, kuten ei aina sil-loinkaan, kun toimitaan tavanomaisen vastaanot-tomallin mukaan. Kohtaamme hoitoväsymystä,masentuneisuutta ja monenlaisia inhimilliseen elä-mään kuuluvia vaikeuksia. Huomaamme nämäasiat nyt entistä herkemmin ja voimme käsitelläepäonnistumisen syitä nopeammin. Hoitotiimis-sämme on tarvittaessa tukenamme myös etälääkä-ri, mikäli hoitotyön keinot eivät riitä. Yhteistyö

lääkärimme kanssa on toiminut tässäkin suhtees-sa hienosti. Kiireellisissä asioissa olemme voineetkonsultoida heti myös puhelimella.

Etävastaanottotyö on ollut saumatonta ja tii-vistä yhteistyötä lääkärin ja hoitajan välillä, jatyönjako on selkeä. Olemme kokeneet, että lääkä-ri on tukenut ja arvostanut työtämme. Kokemuk-sesta olemme oppineet arvioimaan melko hyvinetukäteen, milloin lääkäri tulee aloittamaan lääke-tai vaikkapa insuliinihoidon, ja voimme keskustel-la niistä potilaan kanssa. Näin hän ehtii ennen lää-kärin vastaanottoa miettiä suhtautumistaan uu-teen lääkitykseen ja on valmiimpi hoitomuutok-siin tai kokeilemaan muita hoitokeinoja. Tällainentoiminta edellyttää pitkäaikaista työskentelyä sa-man lääkärin kanssa, jotta hoitaja oppii tunte-maan lääkärin työskentelytavat.

Ajan puuteyhteinen kokemusDiabeetikoiden määrä on lisääntynyt koko ajan.Lisäksi osa meistä tekee myös muita terveydenhoi-tajan töitä. Vastaanottopäivänä hoitaja on tiukas-ti sidottu vastaanottotilanteeseen. Etukäteisval-mistelut vievät oman aikansa, samoin kuin kon-sultaatioasioiden loppuun hoitaminen. Puhelin-soittojen määrä on lisääntynyt, ja hoidamme myösajanvarauksen itse. Diabeteshoitaja tutkii vuosi-tarkastuksen yhteydessä jalkastatuksen (tunnon,refleksien ja verenkierron tutkimukset) tarvittaes-sa nilkka-olkavarsipaineen (ABI) mittauksineen.Lisäksi insuliinihoitoja on aloitettu moninkertai-nen määrä aikaisempaan verrattuna. Nämä kaik-ki tehtävät ovat työllistäneet hoitajia odotettuaenemmän.

Etälääkäritoiminta on etuoikeusDiabeteshoitajina olemme etuoikeutettuja saades-samme työskennellä etälääkärin kanssa. Läheinentyöyhteys on ollut haastavaa. Kokemuksena etä-lääkäritoiminta on ollut antoisa ja rikastuttava,vaikka välillä raskaskin. Olemme kehittyneet am-matillisesti ja ihmistuntemuksemme on lisäänty-nyt. Olemme oppineet ottamaan vastaan kritiikkiäja kehittämään työskentelytapojamme. Olemmetyytyväisiä opittuamme etälääkärityön kauttamyös nykyaikaiseen tiedonvälitykseen liittyviäteknisiä asioita.

Ja ennen kaikkea: iloitsemme omien kuntiem-me diabeetikoiden puolesta, sillä he ovat saaneetparhaan mahdollisen hoidon.

Lisätietoja saat LifeScanin asiakaspalvelunumerosta0800 122 322 tai Internet-sivuiltamme osoitteestawww.LifeScan.fi.

Meille LifeScanilla ei verensokerimittareidenja koeliuskojen suunnittelu ja valmistus riitä,vaan me tarjoamme myös kattavanvalikoiman tukipalveluita sekä hoito-henkilökunnalle että diabeetikoille.

Annamme neuvoja ja opastusta diabeteksenhoidosta erilaisten materiaalien, Internet-sivujemme ja asiakaspalvelumme kautta.Diabeteksenhallintaohjelmistomme avullasekä hoitohenkilökunta että diabeetikko saa-vat selkeämmän kokonaiskuvan diabeteksenhallinnasta. Olitpa siis verensokerimittarinkäyttäjä, diabeteshoitaja tai lääkäri, olet ainatervetullut ottamaan yhteyttä asiakaspalve-luumme.

LifeScan – paljon enemmän kuin pelkkä mittarinvalmistaja.

LifeScan tarjoaa enemmän


Insuliinihoidon ohjauspaketti on ilmestynyt perus-teellisesti uudistettuna. Mukaan on liitetty uudetkuvataulut pumppuhoidosta, pitkävaikutteisistainsuliinijohdoksista ja liikunnan huomioimisestahoidossa. Kuvatauluja on yhteensä 18, joista yksion tarkoitettu omien insuliinien vaikutuskäyrienpiirtämistä varten.

Jotta insuliinihoitoa on mahdollista toteuttaanykyaikaisesti joustaen, diabeetikon on tiedettävä,miten eri insuliinilaadut vaikuttavat, miten insulii-niannnoksia muutetaan arkielämän erilaisten ti-lanteiden mukaan, milloin verensokeria kannattaamitata ja mitä mittaustulos kertoo. Insuliinihoi-don ohjauspaketti on kehitetty Diabeteskeskuksenkurssitoiminnan yhteydessä näiden asioiden ha-vainnollistamiseen. Ohjauspakettiin on koottumyös yleisimpiä ohjaustilanteessa esiin nouseviakeskustelunaiheita. Niiden perusteella hoidonoh-jaaja voi muotoilla hyviä kysymyksiä, joihin ohja-ustilanteessa etsitään yhdessä vastauksia.

Ohjauspakettia on mahdollista hyödyntää niinyksilö- kuin ryhmäohjauksessakin.

Insuliinihoidon ohjauspaketti• Koko A4, nelivärinen• 18 kuvataulua:

- Insuliinien vaikutusajat- Hoitomuodot- Esimerkit Kerttu ja Matti- Taulu omien insuliinien vaikutuskäyrien

piirtämistä varten- Tiesitkö tämän insuliinihoidosta? -lehtinen

• Hinta 16 euroa

Tilaukset:Diabeteskeskus / MateriaalitilauksetKirjoniementie 15, 33680 Tamperep. (03) 2860 111f. (03) 2860 [email protected]

• Helttunen AnitaTerveydenhoitajaSuomussalmen terveysasemaVälskärinkuja 189600 SuomussalmiP. (08) 6156 [email protected]

• Hannele KarjalainenTerveydenhoitajaPaltamon terveysasema

Insuliinihoidon ohjauspaketti uudistui

Tilauslomake internetissä: www.diabetes.fi

• Rauha OikarinenTerveydenhoitajaPuolangan terveysasema

Kirjallisuutta• Kaikkonen R, Moilanen I. Hoitajako lääkärinä, opinnäy-tetyö. Kajaanin ammattikorkeakoulu 2004.• Timonen O. Lääkärin etävastaanotto perusterveyden-huollossa, väitöskirja, Oulun yliopisto 2004.


07.45–09.00 Ilmoittautuminen

Sali 108.30–10.45 Diabetes ja makrovaskulaarisairauden ehkäisy

puheenjohtaja dosentti Heikki Oksa08.30–09.10 Jaakko Tuomilehto, professori, KTL

Voidaanko hyperglykemian hoidolla vähentäämakroangiopatiaa?

09.15–09.55 Markku Laakso, professori, KYInsuliiniherkistäjät ja makrovaskulaaritauti –PROACTIVE -tutkimuksen tulokset

10.00–10.40 Antero Kesäniemi, professori, OYSStatiini vai fibraatti diabeetikolle – mitäFIELD-tutkimus paljasti

10.45–11.15 Tauko11.15–13.00 Inflammaatio ja diabeteksen komplikaatioiden

patogeneesi, puheenjohtaja Heikki Oksa11.15–11.45 Leo Niskanen, professori, KYS

Kiertävien tulehdusmarkkereiden merkitys:pitäisikö CRP:n mittaus liittää riskinarvioon?

11.45–12.15 Jukka Westerbacka, LT, HUSDiabetes ja koholla olevat maksa-arvot:steatoosi vai steatohepatiitti?

12.15–13.30 Tauko13.30–16.00 Diabeettisen nefropatian nykydiagnostiikka

ja -hoito, puheenjohtaja dosentti Heikki Saha13.30–13.55 Satu Mäkelä, LT, TAYS

Munuaisten toiminnan arviointi diabeetikolla14.00–14.25 Heikki Saha, dosentti, TAYS

Miten hidastaa nefropatian progressiota?14.30–14.55 Pasi Nevalainen, LT, TAYS

Diabeteslääkkeet ja munuaisen vajaatoiminta15.00–15.25 Kaj Metsärinne, dosentti, TYKS

Mitä diabetologin pitäisi tietää munuais-anemiasta?

15.30–16.00 Hannele Ponkkonen, diabeteshoitaja, HUSHoidonohjaus nefropatian eri vaiheissa

Sali 4A ja 4B09.00–11.00 Diabetes ja nuoruus

puheenjohtaja professori Olli Simell09.00–09.25 Jorma Komulainen, erioislääkäri, KYS

Lapsidiabeetikon hyvän hoidon kriteerit09.30–09.55 Klas Winell, laatupäällikkö, Diabetesliitto

Diabeteksen hoidon laatu – mitä mittaritkertovat?

10.00–10.30 Sirkku Tulokas, LT ja Marita Määttä, dh, TAYSOnko erillinen nuorisopoliklinikka tarpeen –10 v kokemuksia

10.30–11.00 Tauko11.00–11.25 Marja-Terttu Saha, LT, TAYS

Lasten ja nuorten lihavuus diabeteksen riski-tekijänä – mitä voimme tehdä?

11.30–11.55 Riitta Veijola, dosentti, OYSDiabeettisen ketoasidoosin esiintyminen lapsilla– muuttaako riskitieto sairastumisien kuvaa?

12.00–13.30 Tauko13.30–15.30 Uutta metabolisesta oireyhtymästä

puheenjohtaja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka13.30–13.55 Pirjo Ilanne-Parikka, ylilääkäri, Diabeteskeskus

Metabolinen syndrooma – diagnoosi vai ei?14.00–14.25 Olli Polo, professori, TAYS

Metabolinen oireyhtymä, diabetes ja unihäiriöt

14.30–14.55 David Laaksonen, dosentti, KYS:Hypogonadismi ja metabolinen oireyhtymä– syy vai seuraus?

15.00–15.25 Lauren Morin-Papunen, dosentti, OYSPCO ja metabolinen oireyhtymä

15.30–16.00 Johan Eriksson, professori, HYUusia lääkkeitä MBO:n hoitoon?

Auditorio8.45–11.00 Haasteellinen potilas vastaanotolla;

interaktiivisia potilastapauksia ja ratkaisu-vinkkejä käytännön työhönpuheenjohtaja dosentti Jorma Lahtela

08.45–09.30 Tapani Rönnemaa, professori, TYKS:Ovatko insuliinianalogit poistaneet hypo-glykemiaongelman? CGMS-kokemuksia

09.30–10.15 Eija Ruuskanen, ravitsemusterapeutti jaSari Härmä-Rodriquez, opetushoitaja,DiabeteskeskusSyömisen ja insuliinihoidon yhteensovitta-minen tyypin 1 diabeetikon hoidossa

10.15–10.45 Tauko10.45–11.00 Jorma Lahtela, dosentti, TAYS

Esiintyykö hypoglykemiaa tyypin 2diabeetikoilla?

11.00–11.30 Riitta Pajarinen, diabeteshoitaja, JoensuunkaupunkiIkääntyvien hoidonohjauksen erityispiirteet

11.30–12.30 Tauko12.30–14.00 Lounasluennot; miten järjestän, mitä odotan

Puheenjohtaja apulaisylilääkäri Ari Aimolahti12.30–13.00 Liisa Hiltunen, LT, Oulun terveyskeskus

Diabeetikoiden jalkojenhoito pth:ssa13.00–13.30 Risto Kaaja, dosentti, HYKS

Gestaatiodiabetes: millainen jatkoseurantaja miten organisoidaan?

13.30–14.00 Kari Harno, dosentti, HUSAlueellisesti integroitu ja koordinoitusairauden hallinta diabeteksessa?

14.00–14.30 Tauko14.30–16.00 Potilastapauksia interaktiivisesti

puheenjohtaja Kristiina Salonen14.30–15.00 Kaj Lahti, ylilääkäri, Vaasan terveyskeskus

Vaikea obesiteetti ja diabetes15.00–15.30 Timo Tulokas, erikoislääkäri, Lapin

keskussairaalaMilloin insuliinipumppu ratkaisee ongelman?

15.30–16.00 Antti Virkamäki, dosentti, HUSInsuliiniherkistäjällä tulokseen

Ilmoittautuminen: 11.11.2005 mennessä. Koulutukseenotetaan 800 kuulijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.Ilmoittautumisohjeet: www.diabetes.fi ➔ diabetes-ammattilaisetOsallistumismaksu: 20 €Järjestäjät: Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ryyhteistyössä PSHP:n diabetestyöryhmän, HUS Diabetes-työryhmän ja Diabeteshoitajat ry:n kanssa.Erikoistumiskoulutus: Haetaan Helsingin yliopistolta.Lisätietoja: [email protected]

IV Valtakunnallinen diabetespäivä24.11.2005, Dipoli, Espoo


Kim Pettersson-Fernholm

Tyypin 1 diabeetikon munuaistaudin taustalla olevat geenit selviävät hitaasti

Diabeettinen munuaistau-ti kuuluu tauteihin, joissaympäristövaikutusten japerintötekijöiden vuoro-vaikutus määräävät yh-dessä sairastuvuuden jataudin etenemisnopeuden.Koska taudin taustalla voi

olla useita altistavia perintötekijöitä, joissa yksit-täisen tekijän vaikutus on pieni, on osoittautunuterittäin vaikeaksi löytää sekä potilaita altistaviaettä suojaavia perintötekijöitä. Kyseisten tekijöi-den löytämiseksi on olemassa kaksi päästrategiaa.Potilaiden perimää voidaan tutkia mikrosatelliitti-markkereilla sairaudelle altistavien kromosomaa-listen alueiden löytämiseksi. Tällaista koko gen-omin kattavaa analyysiä ei vielä ole tehty tyypin 1diabetesta ja munuaistautia sairastaville.

Ehdokasgeenimenetelmässä lähtökohtanapuolestaan on tutkia jo aiemmin tunnistettuja,mahdollisesti munuaistautiprosessin laukaiseviintekijöihin vaikuttavia geenivaraatioita. Tällä me-netelmällä tutkitaan, esiintyykö jokin geenivariaa-tio useammin diabeettista munuaistautia sairasta-villa kuin verrokeilla, joilla on diabetes mutta eiminkäänlaisia munuaistaudin merkkejä taudinpitkästä kestosta huolimatta. Lääketieteen lisensi-aatti Kim Pettersson-Fernholmin väitöskirjatutki-muksessa selvitettiin viiden geenin variaatioita.Sokeriaineenvaihduntareseptoria koodaavassaRAGE-geenissä todettiin yhteys (assosiaatio)erään toiminnallisen variaation ja diabeettiseltamunuaistaudilta suojaavan vaikutuksen välilläniillä potilailla, joilla oli erityisen huono verenso-keritasapaino. NPY-geenissä, joka koodaa erästähermovälittäjäainetta, löydettiin yhteys toiminnal-lisen variaation sekä diabeettisen munuaistaudin,triglyseridipitoisuuden, verensokeritasapainon jasepelvaltimotaudin välillä. X-kromosomissa sijait-sevan AT2-geenin todettiin assosioituvan toimin-nalliseen geenivariaatioon sekä munuaistoimin-taan ja verenpainetasoon miehillä, mikä voisi vii-tata nimenomaan miesten korkeampaan sairastu-vuuteen valtimonkovettumistautiin. Kahden gee-

Väitöksiä

Vesa Koivukangas

Diabeetikon haavan pintasolukko palautuu ennalleen hitaammin kuin muilla

Diabetes on tunnetuin haa-van paranemista hidastavasairaus. Myös muissa yleis-sairauksissa tavataan poik-keavuuksia kudosten para-nemisessa. Lääketieteen li-sensiaatti Vesa Koivukan-kaan väitöstyössä tutkittiin

diabetesta ja sappitietukosta sairastavia potilaita.Työssä käytettiin uutta kokeellista imurakkulahaa-vamallia, joka on melko vaivaton potilaille eikä ai-heuta kroonisen haavan vaaraa. Mallilla saadaanselville haavan epiteelin eli ihon ylimmän rakenne-osan palautuminen ja haavan tulehdusvaste.

Diabeetikoilla kokeellisen haavan paraneminenoli hitaampaa kuin verrokeilla. Heillä haavan epitee-lin toiminnasta oli neljäntenä paranemispäivänä pa-lautunut 63 prosenttia ja verrokeilla 84 prosenttia.Diabeetikoilla alkutilan tulehdusvaste oli alentunut.

Diabeetikoiden haavoissa on aikaisemmissatutkimuksissa todettu muita haavoja vähemmänvalkosoluja ja kasvutekijöitä. Haavan peitoksikasvavissa soluissa on myös havaittu alentuneitakasvutekijämääriä. On mahdollista, että haavaso-lujen alentunut kasvutekijätuotanto ja haavanmatala tulehdusvaste ovat syynä haavan parane-misen hidastumiseen. Diabeetikoiden haavojenhoito vaatii erityishuomiota: jo pienetkin haavaterityisesti jalkaterissä tulisi hoitaa tarkoin, koskahaavan pintasolukon palautuminen on hidastu-nut. Toisaalta diabeetikoiden haavat paranevat,kunhan paranemiselle annetaan riittävästi aikaa.

Väitöskirjatutkimus osoitti haavan paranemisenperusmekanismien toimivan normaalisti sappitietu-kospotilailla. Tukos kuitenkin alentaa sidekudostuo-tantoa, ja tukoksen hoito palauttaa tämän osittain.

Koivukankaan väitöskirja Wound healing in asuction blister model, an experimental study withspecial reference to healing in patients with diabe-tes and patients with obstructive jaundice, Haavanparaneminen imurakkulamallissa, kokeellinen tut-kimus erityisesti diabetespotilaiden ja sappitietu-kosta sairastavien potilaiden haavan paranemises-ta, tarkastettiin Oulun yliopistossa joulukuussa.

BD Micro-FineTM

Nyt laajempi läpivirtausreikä - Parempi pistosmukavuus

Yhteensopivia*

BD Medical - Diabetes CarePronssitie 100440 HelsinkiPuh: 09-887 0780Faksi: 09-8870 7817

Helping all people live healthy lives

*Mukaan lukien Optipen ja Optiset elokuusta 2003

BD,

BD lo

go a

nd M

icro

-Fin

e ar

e tr

adem

arks

of

Bect

on D

icki

nson

and

Com

pany

©20

04 B

D.

kynäneulat


nin kohdalla ei löydetty minkäänlaista assosiaatio-ta tutkittuihin tekijöihin.

Kaikki todetut assosiaatiot vaativat seuranta-tutkimuksen mahdollisten syy-seuraussuhteidenvarmistamiseksi. Diabeettisen munuaistaudintaustalla olevien perintötekijöiden löytyminenmahdollistaisi varhaisen puuttumisen tautiproses-siin sekä taloudellisten voimavarojen kohdentami-sen juuri niihin potilaisiin, joilla on munuaistau-dille altistavat perintötekijät. Tällöin taudin puh-keaminen voitaisiin estää tai ainakin sen etenemis-tä voitaisiin hidastaa.

Pettersson-Fernholmin väitöskirja Susceptibilitygenes for diabetic nephropathy in type 1 diabetestarkastettiin Helsingin yliopistossa joulukuussa.

Maija Päivärinta

Uutta tietoa tyypin 2 diabeteksen geneettisestä taustasta ja tutkimusmenetelmistä

Lääketieteen lisensiaatti Maija Päivärinnan väitös-kirjatyössä selvitettiin keskeisen insuliinin vaiku-tuksia välittävän proteiinin, p110beetan, geenivir-heiden eli polymorfioiden yhteyttä insuliiniresis-tenssin ja tyypin 2 diabeteksen syntyyn suomalai-sessa väestössä.

Ihmisen p110beeta-geeni kloonattiin genomi-sesta kirjastosta ja sen rakenne selvitettiin. Geeninsäätelyalueelta tunnistettiin kaksi polymorfiaa,joiden ei todettu olevan yhteydessä insuliiniresis-tenssin tai tyypin 2 diabeteksen syntyyn. Kuvattu-

ja polymorfioita ei siis voida pitää insuliiniresis-tenssin tai tyypin 2 diabeteksen merkittävinä riski-tekijöinä suomalaisessa väestössä.

Päivärinnan väitöskirjatutkimuksessa havait-tiin, että sidekudossoluja voidaan erilaistuttaa ras-vasoluiksi ja että insuliini aktivoi soluissa tunnet-tuja signaaliteitä. Lisäksi insuliini kiihdytti huo-mattavasti rasvasolujen sisäänottaman sokerinmäärää. 3T3-L1-solulinja on tämän tutkimuksenperusteella käyttökelpoinen solumalli insuliininsolunsisäisen viestivälitysjärjestelmän tutkimiseen.

Adenovirukset ovat yleisesti käytettyjä geenin-kuljettimia diabetestutkimuksessa. Nykykäsityk-sen mukaan adenoviruksen geeninsiirtotehokkuusmääräytyy kohdesolun car-pintaproteiinin ilmen-tymisen mukaan. Adenoviruksen esilämmitys +37celsiusasteessa lisäsi huomattavasti geeninsiirtote-hokkuutta soluihin, jotka eivät ilmentäneet car-proteiinia. Väitöskirjatyössä kuvataankin uusi jakäyttökelpoinen menetelmä, jolla voidaan tehos-taa adenovirusvälitteistä geeninsiirtoa ja laajentaaadenovirusten käyttömahdollisuuksia diabetes-tutkimuksessa.

Päivärinnan molekulaarisen lääketieteenalaan kuuluva väitöskirja Phosphatidylinositol 3-kinase and type 2 diabetes - catalytic subunitp110beta as a candidate gene for type 2 diabetesand in vitro modelling of the insulin signalling path-way, Fosfatidyyli-inositoli 3-kinaasi ja tyypin 2diabetes – katalyyttinen alayksikkö p110beta tyy-pin 2 diabeteksen kandidaattigeeninä ja insuliininviestinvälitysjärjestelmän tutkiminen soluviljely-olosuhteissa tarkastettiin Kuopion yliopistossahuhtikuussa.

Väitöksiä

Maailman pienin näytemäärä 0,3mikrolitraa mahdollistaa läheskivuttoman verensokerin mittaamisenmistä mittauspaikasta tahansa.

Käynnistyy vain riittävällänäytemäärällä - minimoiliuskahukkaa

Mittausaikakeskimäärin 7sekuntia

Valaistu näyttö jaliuskaportti.Helppo käyttäämissä ja milloin tahansa

Maailman pienin näytemäärä…

… ja nyt myös pienin verensokerimittari

Hyviä syit ä valita maailman pienin verensokerimittari

0,3mikrolitraa

Oletko kiinnostunut FreeStyle Mini mittarista?Soita maksuttomasti numeroon 0800-555 500

UUTUUS

Abbott Diabetes CarePihatörmä 1 A,02240 Espoo, Fax: 09 7518 4199( )


Mängden av diabetiker har ökats radikalt. Det är viktigt att satsa på förebyggandeåtgärder och aktivt vård samt rådgivning av patienter. Kom med och uppdatera

kunskaper och dela erfarenheter om prevention och vård av diabetes.

DIABETESSKOLNINGSDAG FÖRSVENSKSPRÅKIGA SKÖTARE

8.12.2005, Tammerfors, Diabetescentrum

Målsättning: Att hitta svar på följande teman:• hur kan man i tidigt skede identifiera typ 2 diabetes• att få ökad kunskap om omvårdnad vid diabetes• medicinbehandling vid typ 1 och typ 2 diabetes• att få kännedom om hjälpmedel vid diabetes och deras användning• betydelse av patientens tankar och känslor i vårdundervisning och

rådgivning

Skolningsavgift: 140 €, innehåller skolning samt materialet, moms 0 %

Tidtabellen: kl. 9.00–17.00

Anmälningar och information:bindande anmälningar senast 30.10.2005skolningssekreterare Annette Mathlin, Diabetescentrum, Kirjoniementie 15,33680 Tammerforstfn. 03-286 03 38e-mail: [email protected]/täydennyskoulutus

Koko lehti nyt internetissäDiabetes ja lääkäri -lehti julkaistaan pdf-muodossa internetissä osoit-teessa www.diabetes.fi/lehdet/diablaak. Internetissä julkaistavasta rin-nakkaispainoksesta on poistettu reseptilääkeilmoitukset lääkemainon-taa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla.

Kaikki perinteistä painettua lehteä toivovat voivat tilata rinnak-kaispainoksen vuosikerran Diabetes-lehden liitteenä hintaan 12 euroa+ Diabetes-lehden tilaushinta 30 euroa; Diabetesliiton jäsenille Diabe-tes-lehden jäsenetuhinta on 8,50 euroa/vuosikerta. Vuoden 2006 alus-ta Diabetes-lehden tilaushinta on 33 euroa ja jäsenetuhinta 10 euroa.

Diabetes ja lääkäri -lehti ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys-, loka-ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä ja internetissä. Apteekit jaSuomen Lääkäriliittoon kuuluvat, diabeetikoita hoitavat lääkärit saa-vat lehden ryhmätilauksena.

Lisätiedot ja tilaukset:

• Moniammatillisuus• Diabeteskeskus 25 vuotta• Hoidonohjaus

VOL. 34 • HUHTIKUU • SUOMEN DIABETESLIITTO2/2005

Suomen Diabetesliitto ryDiabeteskeskus / JäsenasiatKirjoniementie 15, 33680 TampereP. (03) 2860 111, f. (03) 3600 [email protected]

Koulutusta


DIABETES, JALAT JA LIIKUNTA (3 pv)- koulutusta terveydenhuollon ja liikuntatoimen ammattilaisille

16.–18.1.2006, Diabeteskeskus, Tampere

LÄÄKÄREIDEN DIABETESKOULUTUSPÄIVÄT1.–2.11.2005 Tampere, Diabeteskeskus

Koulutuspäivät tarjoavat mahdollisuuden päi-vittää tietoja diabeteksen hoidon eri osa-alueilta kliinisen työn näkökulmasta.

Kohderyhmä: Yleislääkärit, työterveyslääkä-rit, sairaalalääkärit, yksityislääkärit

Keskeinen sisältö:• Tyypin 1 ja 2 diabeetikoiden hoitoon ja

ohjaukseen liittyvien tietojen ja taitojenpäivittäminen ja täydentäminen

• Diabeetikon tavalliset jalkaongelmat, riski-jalan tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen

• Insuliinin pistämiseen ja pistosvälineisiintutustuminen

• Verensokerin mittaus ja omaseurannanhyödyntäminen

• Aterioiden hiilihydraattien arviointi jayhteensovittaminen insuliinihoitoon

Toteutustapa: Koulutus järjestetään kahtenalähiopetuspäivänä. Oppimismenetelminä käy-tetään orientoivaa ennakkotehtävää, vuoro-

vaikutteisia luentoja, ryhmätöitä, potilas-tapa-uksien käsittelyä

Kouluttajat: Sisätautien erikoislääkäri, ope-tushoitajat, ravitsemusterapeutti, jalkojenhoi-taja

Hinta: Opetus ja materiaali 215 €, ruokailut60 € ja majoitus kahden hengen huoneessa45 €, kaikki yhteensä 320 €. ALV 0 %.

Koulutuksesta hyväksytään diabeteksen hoi-don erityispätevyyteen kaksi pistettä/päivä.

Ilmoittautumiset: 3.10.2005 mennessä,koulutussihteeri Annette Mathlin, Diabetes-keskus, Kirjoniementie 15, 33680 Tampere,p. (03) 2860 338, sähköposti [email protected]. Ilmoittautumiset inter-netissä www.diabetes.fi/täydennyskoulutus

Peruutukset tehtävä viimeistään 7.10.2005mennessä. Tämän jälkeen tapahtuvista peruu-tuksista perimme 30 % kokonaishinnasta.

Koulutus tarjoaa mahdollisuuden päivittää pe-rustiedot tyypin 1 ja 2 diabeteksesta, tarkas-tella diabetesta sairastavien liikunnan ja jalko-jenhoidon erityispiirteitä sekä diabeteksestaaiheutuvien lisäsairauksien vaikutuksia liikun-taan.

Kohderyhmä: Terveydenhuollon ja liikuntatoi-men ammattilaiset

Keskeinen sisältö:• Liikunnan vaikutus metaboliseen oireyhtymään• Liikunnan merkitys tyypin 2 diabeteksen

ehkäisyssä ja hoidossa• Tyypin 1 diabetes sairautena sekä kompli-

kaatioiden vaikutus liikuntaan• Liikunnan merkitys osana tyypin 1 diabetek-

sen hoitoa• Terveysliikuntaan perustuva liikunnanohjauk-

sen polku• Liikuntasuunnittelu

• Diabeettinen jalka ja sen aiheuttamat ongelmat

Toteutustapa:Koulutus toteutetaan kolmena peräkkäisenälähiopetuspäivänä. Oppimismenetelminä käy-tetään luentoja, pienryhmätyöskentelyä jakäytännön harjoittelua.

Kouluttajat: Diabetesliiton lääkäri, opetus-hoitaja, jalkojenhoitaja ja liikuntasuunnittelija

Hinta: Koulutuksen hinta on 550 €/henkilö(vahvistamaton hinta) ja se sisältää opetuk-sen, materiaalin, majoituksen sekä ohjelmaanmerkityt ruokailut ja kahvit. Alv 0 %.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja:

Koulutussihteeri Annette Mathlin, Diabetes-keskus, Kirjoniementie 15, 33680 Tampere,[email protected], p. (03) 2860 338,www.diabetes.fi/täydennyskoulutus

Koulutusta


DIABETEKSEN EHKÄISY JADIABEETIKON HYVÄ HOITO TÄNÄÄN (5 pv)

Koulutus tarjoaa mahdollisuuden päivittää jasyventää tietoja tyypin 2 diabeteksen ehkäi-systä sekä eri-ikäisten ja erityyppistä diabe-testa sairastavien hoidon, hoidonohjauksen jaterveyskäyttäytymisen muutosten edellytyk-sistä ja perusperiaatteista.

Kohderyhmä: Terveydenhuollon ammattilai-set, kuten terveyden-, työterveys- ja sairaan-hoitajat sekä lääkärit

Keskeinen sisältö:• Diabetes lisääntyy, mistä lisääntyminen

johtuu, mitä voimme tehdä?• Diabeetikon hoidon tavoitteet ja kokonais-

valtainen hoito• Ruokavalion ja liikunnan perusteet dia-

beteksen ehkäisyssä ja hoidossa• Terveyskäyttäytymisen muutoksen edel-

lytykset• Tyypin 2 diabeetikon hoito ja hoidonohjaus• Tyypin 1 diabeetikon hoito ja hoidonohjaus• Diabeetikon jalkojen tutkiminen, riskijalan

tunnistaminen sekä tavallisten jalkaongel-mien hoito

Toteutustapa: Koulutus järjestetään viitenäperäkkäisenä lähiopetuspäivänä. Oppimisme-netelmänä mm. orientoiva ennakkotehtävä.Ennakkotehtävä. Asioita käsitellään käytän-nönläheisesti vuorovaikutteisten luentojen jaalustusten kautta hyödyntäen potilasesimerk-kejä, osallistujien kokemuksia ja ryhmätöitä.

Kouluttajat: Lääkäri, opetushoitaja, ravitse-musterapeutti, psykologi, jalkojenhoitaja jaliikunnanohjaaja

Hinta: Oulu 695 €, Tampere 660 € sisältä-en opetuksen, koulutusmateriaalin ja ohje-maan merkityt tarjoilut

Majoitus: Oulu: Sokos Hotel Arinasta onmahdollista varata majoitus hintaan 65 € /vrk/hlö/2 hh. Yhden hengen huoneessa87 € /vrk. P. (08) 3123 255 taisales.arina @sok. fi 10.10.05 mennessä.Tampere: Scandic Hotel Rosendahlista onmahdollista varata majoitus hintaan 43,50€/vrk/hlö/2 hh. Yhden hengen huoneessa87 € / vrk. P. (03) 244 1111 [email protected] 21.11.05mennessä.

Ilmoittautuminen: Ouluun 3.10.2005 jaTampereelle 31.10.2005 mennessä. Koulutus-sihteeri Annette Mathlin, Diabeteskeskus,Suomen Diabetesliitto ry., Kirjoniementie 15,33680 Tampere, p. (03) 2860 338, sähkö-posti: annette. [email protected],www.diabetes.fi/taydennyskoulutus

Peruutukset tehtävä 3 viikkoa ennen koulu-tusta. Tämän jälkeen tapahtuvista peruutuk-sista peritään 30 % kurssin hinnasta.

Koulutusta

7.–11.11.2005, Sokos Hotel Arina, Oulu12.–16.12.2005 Hotel Scandic Rosendahl, Tampere

Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainos

4/2005 vol. 34 • syyskuu • suomen diabetesliitto › files › 20 ›...

Documents