Anna Niemelä:Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa

Julkaisija:Suomen ylioppilaskuntien liitt o (SYL) ryLapinrinne 2, 00180 Helsinkiwww.syl.fi

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs

SYL-julkaisu 3/2008ISBN 978-951-703-260-5 (pdf)ISBN 978-951-703-256-8 (nid.)ISSN 0356-8245

Taitt o: Pekka Holopainen

Etukannen kuva: Jacob WackerhauserTakakannen kuva: Chris Schmidt

Ykkös-Off set OyVaasa 2008

ESIPUHE

Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehitt ämissuunnitelman (2007–2012) yhtenä ta-voitt eena on kehitt ää Suomeen kansainvälisesti vetovoimainen tiede- ja korkeakouluyhteisö. Tällaisen päämäärän saavutt amiseksi on eritt äin tärkeää kartoitt aa Suomeen jo tulleiden ul-komaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia. Näiltä opiskelijoilta voidaan saada tietoa siitä, mitkä tekijät vaikutt ivat maan valintaan, millaisena he kokevat sosiaalisen ja akateemi-sen ympäristönsä, ja millaisena he pitävät mahdollisuuksiaan työllistyä Suomessa opintojen päätt ymisen jälkeen. Näitä teemoja on toistaiseksi tutkitt u suhteellisen vähän, joten Suomen ylioppilaskuntien liitt o (SYL) pitää tätä julkaisua erityisen arvokkaana panoksena korkea-koulujen ja laajemmassa mitt akaavassa koko Suomen kansainvälistymiskeskusteluun.

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden näkemyksiin perehtyminen tarjoaa heidän kanssaan toimiville sidosryhmille arvokasta tietoa siitä, millä tavalla opiskelijoille tarjott avia palvelu-ja ja opetusta tulisi kehitt ää. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tukipalvelujen ohella SYL pitää maksutonta koulutusta yhtenä keskeisenä tekijänä suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoi-maisuudelle.

Vuonna 2006 SYL:ssa aloitt i toimintansa työryhmä, joka koostui ulkomaalaisten opiskelijoi-den ja lukuisten sidosryhmien edustajista. Ryhmä kokoontui säännöllisesti keskustelemaan niistä toimenpiteistä, joilla ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiota saataisiin edistett yä. Työryhmän tulosten pohjalta ja tätä tutkimusta valvoneena tahona SYL suositt aa seuraavaa:

- Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulisi keskitt ää voimavarojaan suomen ja/tai ruotsin kie-len opiskeluun- Ylioppilaskuntien ja ainejärjestöjen tulee tarjota tietoa englanniksi, jott a ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat pystyvät osallistumaan niiden toimintaan- Yliopistojen tulee tarjota opintoneuvontaa ja tietoa opetustarjonnasta englanniksi- Englanninkielisen yliopisto-opetuksen laadukkuus on varmistett ava- Opiskelijoiden maahantulosta on tehtävä mahdollisimman vaivatonta- Rekrytointipalveluissa ja harjoitt elupaikkojen tarjonnassa on otett ava huomioon ulko-maalaiset tutkinto-opiskelijat

Yhteistoiminnalla ja tietopohjaamme laajentamalla voimme kehitt ää suomalaista yliopisto-yhteisöä sellaiseksi, ett ä se tunnetaan maailmalla hyvänä opiskeluympäristönä. Myönteiset kokemukset opiskeluajoilta lisäävät myös halukkuutt a hakea töitä Suomesta. Luontevasti kansainvälistyvä akatemia on tämän päivän todellisuudessa kaikkien etu.

Tuomas TelkkäPuheenjohtaja

Tuure PitkänenHallituksen jäsen, kansainvälisten asioiden vastaava

TIIVISTELMÄ

Tutkimus käsitt elee suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opis-kelijoiden kokemuksia opiskelusta ja opiskeluympäristöstä sekä heidän sosiaalista asemaan-sa ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Tutkimuksen tavoitt eena oli selvitt ää, miten opiskelijat itse kokevat integroituneensa akateemiseen yhteisöön ja toisaalta suomalaiseen yhteiskun-taan, sekä pohtia integraatioon vaikutt avia tekijöitä. Tutkimuksen aineiston muodostivat 952 opiskelijan vastaukset sähköiseen kyselylomakkeeseen sekä kahdeksan täydentävää haas-tatt elua. Mukana oli opiskelijoita kaikista Suomen yliopistoista. Kyselyn vastausprosentt i oli 39. Tilastollisessa analyysissa käytett iin ristiintaulukointia ja tilastollisten merkitsevyyksien testaamiseen khiin neliö-testiä.

Kaksi kolmesta vastaajasta oli hakeutunut Suomeen ensisijaisesti tutkintoa suoritt amaan. Heille Suomen keskeisiä vetovoimatekijöitä olivat koulutuksen korkea taso ja maksutt omuus sekä oma urakehitys. Kolmasosalle vastaajista muuton ensisijainen syy ei liitt ynyt opiske-luun. He olivat tulleet maahan lähinnä perhesyistä.

Vastaajien kokemukset akateemisesta opiskeluympäristöstä olivat pääosin myönteisiä. Suo-malainen yliopistomaailma näytt ää tulosten valossa toimivalta opiskeluympäristöltä, jossa niin opetuksen, ohjauksen kuin opintoja tukevien palvelujen taso koetaan korkeaksi. Englan-ninkielisten kurssien sekä suomen ja ruotsin kurssien saatavuuteen kohdistui kuitenkin jos-sain määrin tyytymätt ömyytt ä. Akateemisella tasolla kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatio vaikutt aa onnistuneelta.

Sosiaalisen opiskeluympäristön osalta epämuodollinen ilmapiiri ja opiskelijoiden keskinäi-sen kilpailun kohtuullisuus nousivat esiin positiivisina asioina. Myös kansainvälisten opis-kelijoiden keskinäistä ilmapiiriä pidett iin hyvänä. Kielteisiksi piirteiksi koett iin vähäinen vuorovaikutus opett ajien ja erityisesti suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Yhteisten kurs-sien vähäisyys sekä opiskelijajärjestöjen tiedotus- ja toimintaperiaatt eet vähensivät mahdol-lisuuksia kontakteihin. Sosiaalisen integraation näkökulmasta myös tuutoroinnissa näytt ää olevan kehitt ämisen varaa.

Vastakkainasett elu toiminnallisen ja sosiaalisen ympäristön välillä kuvaa myös vastaajien kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta. Suomea pidett iin hyvänä toiminnallisena ym-päristönä, esimerkiksi turvallisuutt a ja organisoituneisuutt a arvostett iin, mutt a sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan toivott iin olevan rikkaampaa. Yhtäältä akateemisen yhteisön ja sen ul-kopuolisen maailman välille rakentuu sosiaalisen integraation kannalta vastakkainasett elu. Vuorovaikutus ja toimiminen koett iin usein helpommaksi yliopistoympäristössä kuin sen ulkopuolella.

Suomalaisen yhteiskunnan tarjoama taloudellinen ympäristö näytt ää olevan suurelle osalle kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista haastava. Työllistymisongelmien ja sosiaaliturvan ul-kopuolella olemisen vuoksi heidän on vaikea vaikutt aa toimeentuloonsa toivotulla tavalla. Osa opiskelijoista oli kuitenkin tyytyväisiä toimeentuloonsa ja he olivat ilmeisesti onnistu-neet sijoitt umaan työelämään hyvin.

Kaksi kolmesta vastaajasta ilmaisi olevansa valmiita jäämään valmistumisen jälkeen Suo-meen ainakin tiett yjen ehtojen täytt yessä. Tärkeimpiä Suomeen sitoutt avia tekijöitä olivat sosiaaliset siteet, maan kokeminen kotimaaksi ja työ. Työllistyminen nousi tärkeimmäksi maahan jäämisen ehdoksi niillä, jotka olivat halukkaita jäämään, mutt a eivät aivan varmoja. Suomesta pois työntäviä tekijöitä puolestaan olivat työllistymisvaikeudet, halu palata koti-maahan tai saada lisää kansainvälistä kokemusta.

SUMMARY

This study examines international degree students studying in Finnish universities, and their experiences regarding studying, their study environment, their social status and their plans for the future. The objective of this study is to fi nd out what the students perceive as their level of integration in the academic community, and to a larger extent in Finnish society, and to contemplate on the factors infl uencing integration. The research data is composed of 952 students' replies to an electronic questionnaire, and eight complementary interviews. Students from every Finnish university were included in the study. The response rate was 39 percent. Cross-tabulation was used in the statistical analysis and the statistical signifi cance was determined using a chi-square test.

Two out of three respondents had come to Finland primarily to pursue a degree. To this group, the essential factors of att raction were the high level of education, free tuition and per-sonal career prospects. For a third of the respondents, the primary reason for moving to Fin-land was not related to studying. They had come to the country mainly for family reasons.

The respondents' experiences of the academic study environment were, for the most part, positive. Based on the study results, the Finnish university fi eld appears to be a functional study environment, where the level of education, instruction and services are perceived as high. However, there was a certain degree of dissatisfaction regarding the availability of courses in English, and courses of Finnish and Swedish. On the academic level, the integra-tion of international degree students appears to be successful.

When commenting on the social study environment, the respondents noted that the informal atmosphere and the modest level of competition between students are positive factors. The atmosphere among international students was deemed good. As a negative characteristic, the students highlighted the lack of interaction with teachers and particularly with Finnish students. The small number of common courses and the communication policies of student organizations decrease the possibilities for contact with Finnish students. From the point of view of social integration, there seems to be room for development in tutoring as well.

The juxtaposition of a functional and a social environment portrays the respondents' experi-ences of Finnish society as a whole. Finland was considered a good functional environment, but the students hoped that their social life and free time had more substance. In a similar fashion, when it comes to social integration, a juxtaposition between the academic commu-nity and the outside world is formed. Interacting and functioning was often felt easier within the university environment than outside of it.

The economic environment provided by Finnish society appears to be challenging to the ma-jority of the international degree students. Due to diffi culties in obtaining employment, and the fact that they are outside the sphere of social security, the students fi nd it problematic to infl uence their welfare in ways they would want to.

Two out of three respondents stated that they would be willing to stay in Finland after gradu-ation, at least under certain terms. The most important factors committ ing students to Fin-land were social ties, the perception of Finland as their home country, and employment. For those students who were willing to stay but unsure, obtaining employment was the most important precondition for staying. The most important factors pushing student away from Finland were diffi culties in fi nding a job, the desire to go back to the home country, and get-ting more international experience.

6

SAMMANDRAG

Forskningen gäller internationella examensstuderande vid universiteten i Finland; deras er-farenheter gällande studier och studiemiljön och deras sociala ställning och framtidsplaner. Syftet med forskningen var att reda ut hur studerandena själv känner att de har integrerats i det akademiska samfundet och å andra sidan i det fi nska samhället, samt refl ektioner över faktorer som påverkar integrationen.

Data samlades in genom en undersökning där 952 studerande svarade på ett frågeformulär, och komplett erades med ått a temaintervjuer. Svararna representerade alla universiteten i Finland, och svarsprocenten i undersökningen var 39. Som statistiska analysmetoder använ-des korstabell, och chi-två-tester genomfördes för att testa statistisk signifi kans.

Två tredjedelar av informanterna hade sökt sig till Finland främst för att avlägga en examen. För dem var det utbildningens höga klass och kostnadsfrihet samt den egna karriärutveck-lingen som var Finlands centrala dragningskraftsfaktorer. En tredjedel av informanterna hade kommit till Finland främst på grund av familjeorsaker.

Informanternas erfarenheter av den akademiska studiemiljön var mest positiva. De fi nska universiteten ser ut som en mycket funktionell studiemiljö, där undervisning, handledning och stödtjänster är högklassiga. Man är likväl i någon mån missnöjda med tillgång av kurser på engelska samt fi nska och svenska språkkurser. På den akademiska nivån verkar integra-tionen av internationella examensstuderande ha lyckats bra.

För den sociala studiemiljöns del tyckte informanterna att den informella atmosfären och den mått liga konkurrensen mellan studerande var positiva saker. Också stämningen mellan de internationella studerandena tycktes vara bra. Som nackdelar anges ringa interaktion med lärare och särskilt med fi nska studerande. För få gemensamma kurser och studerandeorgani-sationernas verksamhets- och informationsprinciper minskade kontaktmöjligheter. Gällande den sociala integrationen borde också tutorverksamheten utvecklas.

Motsatsställningen mellan den funktionella och den sociala omgivningen beskriver också in-formanternas erfarenheter av det fi nska samhället. Informanterna tyckte att Finland erbjuder en bra funktionell omgivning, vars trygghet och organisering uppskatt ades, men det sociala livet och fritid hoppades vara rikare. Det uppbyggs en motsatsställning mellan det akade-miska samfundet och världen omkring det. Internationella examensstuderande tyckte ofta att det är enklare att förfara och ha interaktion inom universitetsmiljön än utanför den.

Den ekonomiska omgivningen i det fi nska samhället verkar vara utmanande för de fl esta av de internationella examensstuderandena. På grund av svårigheter med sysselsätt ning och socialskydd kan det vara svårt för dem att påverka sin utkomst. En del av svararna var dock nöjda med sina uppehälle, och hade tydligen fått sysselsätt ning enligt behov.

Två tredjedelar av informanterna angav att de var färdiga att stanna i Finland efter att ha avlagt examen, i alla fall om vissa villkor uppfylls. De viktigaste faktorerna som påverkade viljan att stanna i Finland var sociala band och sysselsätt ning. Sysselsätt ningen var vikti-gast bland dem som inte ännu var säkra på sina beslut. De viktigaste negativt påverkande faktorerna gällande stannandet i Finland var svårigheter med sysselsätt ning, önskan att gå tillbaka till hemlandet eller att få mera internationella erfarenheter.

7

SISÄLLYS

Esipuhe  3Tiivistelmä  4Summary  5Sammandrag  6

1 Johdanto  9

2 Tutkimuksen tausta   10 2.1 Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen   10 2.2 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatio  11 2.3 Aikaisempaa tutkimusta   12

3 Aineisto ja menetelmät  15 3.1 Kysely  15 3.2 Laadulliset aineistot   15 3.3 Tutkimusmenetelmät  16 3.4 Kyselyaineiston edustavuus  17

4 Taustatietoja kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista  18 4.1 Sukupuoli, ikä ja siviilisääty  18 4.2 Kansalaisuus ja äidinkieli   19 4.3 Koulutustausta, opiskeluvaihe ja Suomessa asutt u aika  21 4.4 Koulutusala  23 4.5 Kielitaito  24

5 Suomeen muutt o  29 5.1 Muuton vaikutt imet  29 5.2 Aikaisemmat kokemukset Suomesta  34 5.3 Viranomaiskontaktit  35 5.4 Yliopiston valinta  37 5.5 Mistä ja millaista tietoa?   38

8

SISÄLLYS

6 Akateeminen opiskeluympäristö  42 6.1 Opintojen eteneminen  42 6.2 Tyytyväisyys opiskeluympäristöön  45 6.2.1 Opetukseen liitt yvät asiat  45 6.2.2 Opiskelijapalvelut ja työharjoitt elu  49 6.2.3 Ohjaus, tuki ja apu  51

7 Sosiaalinen opiskeluympäristö  56 7.1 Ilmapiiri ja vuorovaikutus   56 7.2 Tuutorointi  61 7.3 Opiskelijajärjestöt  63

8 Muut sosiaaliset suhteet   71

9 Toimeentulo, asuminen, työllisyys ja terveys  77 9.1 Pääasiallinen toiminta   77 9.2 Toimeentulo   78 9.3 Asuminen  82 9.4 Suomessa työskentely ja työnhaku  84 9.5 Terveyspalvelut  95

10 Tulevaisuuden suunnitelmat  98

11 Lopuksi  108

Taulukot  114

Kuviot  115

Lähteet  116

Loppuviitt eet: alkuperäiset lainaukset haastatt eluista ja avovastauksista.  120

Kyselylomake  129

9

Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehitt ämissuunnitelmassa vuosille 2003–2008 tavoiteltiin korkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän huomatt avaa kasvua, ja määrä onkin kasvanut koko kuluneen vuosikymmenen ajan sekä ammatt ikorkeakouluissa ett ä yliopistoissa. Suomalaisissa yliopistoissa opiskeli vuoden 2006 lopussa Kota-tietokannan mukaan 3619 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, jotka olivat suoritt amassa alempaa (595) tai ylempää (3024) korkeakoulututkintoa. Opiskelijamäärän kasvu sekä tutkintorakenteisiin ja opetusjärjestelyihin liitt yvät uudistukset tekivät tarpeelliseksi olemassa olevan tutkimustiedon päivitt ämisen ja laajentamisen.

Tämän tutkimuksen tavoitt eena on tarjota ajantasaista tietoa suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sosiaalisesta asemasta, opintoihin liitt yvistä kysymyksistä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kysymykset, joihin tutkimuksessa pyritään vastaamaan, ovat:

1. ”Keitä” kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat?2. Minkälainen prosessi Suomeen opiskelemaan hakeutuminen on?3. Miten kansainvälisten tutkinto-opiskelijat kokevat opiskeluolosuhteen-sa?4. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia kansainvälisillä tutkinto-opis-kelijoilla on?

Tutkimusraportt i etenee seuraavasti. Tutkimuksen lähtökohdat hahmotellaan käy-mällä lyhyesti läpi tutkimuksen taustalla vaikutt avia keskusteluja korkeakoulujärjes-telmän kansainvälistymisestä sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asemas-ta, mukaan lukien aikaisemmat tutkimukset (luku 2). Seuraavaksi (luku 3) esitellään tutkimuksen aineisto ja menetelmät. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen pyritään vastaamaan luomalla katsaus tutkimukseen osallistuneiden kansainvälisten opiske-lijoiden taustatietoihin (luku 4). Seuraavaksi tartutaan toiseen kysymykseen ja tar-kastellaan vastaajien Suomeen muutt amista (luku 5): muutt opäätöksen ja opiskelu-paikan valinnan syitä sekä maahanmuutt oa käytännössä. Kolmas tutkimuskysymys on sisällöltään laajin ja siihen etsitään vastauksia luvuissa 6, 7, 8 ja 9. Ensin selvi-tetään vastaajien integraatiota akateemiseen maailmaan analysoimalla kokemuksia opiskelusta ja opiskeluympäristöstä sekä tarkastelemalla osallistumista tuutorointiin ja opiskelijajärjestöjen toimintaan (luvut 6 ja 7). Seuraavaksi tarkastellaan vastaajien elämää yliopistoa laajemmin, sosiaalisten suhteiden (luku 8), toimeentulon ja työl-lisyyden sekä asumisen ja terveyden (luku 9) osalta. Lopuksi siirrytään neljänteen kysymykseen ja analysoidaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tulevaisuu-den suunnitelmia ja niiden vaikutt imia (luku 10). Luvussa 11 esitetään yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja pohditaan niiden merkitystä.

1 JOHDANTO

10

2.1 KORKEAKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMINEN

Globalisaatio asett aa korkea-asteen koulutukselle monenlaisia haasteita, jotka kan-salliset yliopistolaitokset joutuvat yhä enenevissä määrin kohtaamaan. Yhtenä vas-tauksena näihin haasteisiin on usein nähty korkeakoulutuksen kansainvälistyminen. (van der Wende 2007.) Suomalaisessa koulutuspoliitt isessa keskustelussa kansainvä-listymistä on pidett y tärkeänä osana korkeakoulutuksen laatua sekä kilpailukykyä. (esim. Sallinen 2003.)

Kansainvälisyys korkeakoulukontekstissa voi pitää sisällään monenlaista opiske-luun, opetukseen ja tutkimukseen liitt yvää toimintaa. Kansainvälistymisen eri toi-minnot ovat sekä itsenäisiä prosesseja ett ä samalla vuorovaikutuksessa keskenään. Laajemmin kansainvälisyydellä voidaan viitata kaikkeen toimintaan, jolla esitetään korkeakoulutuksen vastaavuutt a suhteessa yhteiskuntien globalisoitumiseen tai kaikkeen toimintaan, johon osallistuu kaksi tai useampi kansakunta tai niiden kan-salaiset. Kansainvälisyydessä on aina kyse jonkin muun, omalle ryhmälle vieraan kohtaamisesta. (Aalto 2003; Garam 2007a.) Kansainvälistyminen ymmärretään tässä tutkimushankkeessa kehitysprosessina, jossa kansainvälinen ulott uvuus integroi-daan osaksi koulutusjärjestelmän toimintaa. Integroiminen viitt aa siihen, ett ei kan-sainvälinen ulott uvuus jää erilliseksi vaan on keskeisesti mukana kaikessa instituu-tion toiminnassa. (ks. Söderqvist 2002; Knight 2004; Garam 2007a).

Opiskelijoiden liikkuvuus on yksi osa kansainvälistymistä. Tutkintorakenteiden ke-hitt ämistarpeet yhtenäisen eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa ja toisaalta työmarkkinoiden tarpeet ovat nostaneet tutkinto-opiskelijat vaihto-opiskelijoiden rinnalle eurooppalaiseen ja suomalaiseen koulutuspoliitt iseen keskusteluun. Kan-sainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämistä on pidett y tärkeänä suoma-laisen tietoyhteiskunnan kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Toisaalta syntyvyy-den laskusta johtuvat työvoimaongelmat on ajateltu Suomessa voitavan ratkaista maahanmuutt oa lisäämällä ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat on nähty yhtenä potentiaalisena ratkaisuna tulevaisuudessa uhkaavaan työvoimapulaan. (Forsan-der et al. 2004; Aalto 2003.) Opetusministeriön Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa tavoitt eeksi onkin asetett u lisätä tuntuvasti opiskelijaliikku-vuutt a. Tavoitt eeseen pääsemisen keinoja ei kuitenkaan ole juuri eritelty sen enem-pää kuin sitäkään, mitkä tahot ovat vastuussa suomalaisen korkeakoulutuksen veto-voimaisuuden ja kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille sopivan opiskeluympäristön kehitt ämisestä. (SYL 2006.)

Selvää on, ett ä tutkinto-opiskelijoiden asemaan vaikutt avat useat eri tahot. Tutkinto-opiskelu ulkomailla poikkeaa vaihto-opiskelusta ratkaisevasti siinä, ett ä tavoitt ee-na on kokonaisen tutkinnon suoritt aminen. Se merkitsee useampivuotista oleske-lua opiskelumaassa, taloudellisia uhrauksia ja siirtymää uuteen opiskeluyhteisöön, kultt uuriin ja yhteiskuntaan, mikä on sangen vaativa prosessi. Toisaalta myös vas-taanott avan maan opiskelijayhteisö, opiskelijajärjestöt ja ylioppilaskunnat kohtaavat haasteita. (Hellstén 2007; Bartram 2007.) Korkeakoululta kansainvälinen tutkinto-opiskelu edellytt ää opiskelun mahdollistavaa koulutustarjontaa, kykyä tavoitt aa ja

2 TUTKIMUKSEN TAUSTA

11

valita sopivat opiskelijat sekä opiskelun etenemistä ja integroitumista tukevia pal-veluja. Ulkomaisen tutkinto-opiskelun yhteiskunnalliset reunaehdot määräytyvät muun maussa ulkomaalaislain maahantuloa ja maassaoloa koskevista säädöksistä. (Aalto 2003.)

2.2 KANSAINVÄLISTEN TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN INTEGRAATIO

Kansainvälistymisen myötä eri osapuoliin kohdistuvat haasteet voidaan tiivistää kysymykseen opiskelijoiden integraatiosta sekä akateemiseen yhteisöön ett ä laajem-min opiskelumaan yhteiskuntaan. Toisaalta kysymys on myös vastaanott avan kor-keakoulujärjestelmän ja yhteiskunnan integraatiosta monikultt uuriseen maailmaan; integraatio on aina vastavuoroinen prosessi, jossa enemmistö- ja vähemmistöryhmät vaikutt avat toisiinsa (ks. Perhoniemi & Jasinskaja-Lahti 2007).

Integraation käsite viitt aa ”keskellä” olemiseen, yhteiskunnan oleellisiin toimin-toihin osallistumiseen. Integroitunut yksilö kokee samalla jatkuvuuden ja eheyden tunnett a suhteessa aiempiin elämänkokemuksiinsa ja etniseen tai kultt uuriseen identiteett iin, vaikka omaksuu uudenlaisia ajatt elu- ja toimintatapoja uudessa kult-tuuriympäristössä. Arvolataukseltaan integraatio on myönteinen käsite, ja myös täs-sä tutkimuksessa sitä pidetään toivott una tilana. (Forsander 2001; Kinnunen 2003.) Suomessa on 1990-luvulta lähtien käytett y myös käsitett ä kotoutuminen, jota pide-tään yhteiskuntaan integroitumisen suomenkielisenä vastineena. (esim. Manninen 2002.)

Integraation, kuten yhteiskunnallisten suhteiden yleensäkin, mitt aaminen on vai-keaa. Mitään yhtä selkeää mitt aria tai mitt ayksikköä ei ole olemassa, vaan aihett a lähestytään yleensä useampien eri indikaatt orien avulla. Esimerkiksi Euroopan neu-vosto (1997) on julkaissut neljän dimension mallin, jossa integraation osa-alueiksi on eroteltu taloudellinen, sosiaalinen, poliitt inen ja kultt uurinen ulott uvuus. (Man-ninen 2002.)

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiota korkeakouluympäristöön tar-kastellaan tässä raportissa sekä akateemisella ett ä sosiaalisella tasolla. Vincent Tinton teoriaan perustuva jako akateemiseen ja sosiaaliseen järjestelmään on eräs opiskeli-jatutkimuksen klassisista lähestymistavoista. Molempiin järjestelmiin integroitumi-nen nähdään oleellisena korkeakouluopintojen onnistuneen suoritt amisen kannalta (ks. Tinto 1975 ja 1997). Tutkimuksessa pyritään lisäksi selvitt ämään opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan laajemmin. Avainasemassa ovat talou-dellinen integraatio sekä akateemista maailmaa laajempi sosiaalinen integraatio. Ta-loudellinen integraatio liitt yy työllistymiseen, tuloihin ja asumistasoon; laajemman sosiaalisen integraation osatekijöitä ovat esimerkiksi kieli, suhteet valtaväestöön, opiskelijoiden näkemykset suomalaisesta yhteiskunnasta ja kultt uurista sekä heidän tulevaisuuden odotuksensa. (ks. Manninen 2002.)

Opiskelijajärjestöt ovat viime vuosina herätelleet keskustelua kansainvälisten tut-kinto-opiskelijoiden asemasta ja integraatio on tunnistett u haasteeksi akateemisen yhteisön eri osapuolille, mutt a tavoitt eiden saavutt amiseksi on toistaiseksi tehty

12

sangen vähän (SYL 2006). Tutkimukset ovat toistuvasti tuoneet esiin haasteita, joita kansainväliset tutkinto-opiskelijat kohtaavat ja jotka vähentävät Suomen mahdolli-suuksia houkutella ja sitoutt aa kansainvälisiä osaajia: sosiaalisten suhteiden solmi-misen haasteet, toimeentulo-ongelmat, työllistymisen hankaluudet.

Integraatio on prosessi, joka tapahtuu samanaikaisesti useammilla eri elämänalueilla. Forsander, Raunio, Salmenhaara ja Helander (2004) ovat tarkastelleet tekijöitä, jotka vaikutt avat ulkomaalaisten osaajien halukkuuteen sitoutua Suomeen ja erott elevat toiminnallisen, sosiaalisen, taloudellinen ja fyysisen ympäristön. Ne muodostavat yhdessä ”seudun laadun”, joka vaikutt aa Suomen vetovoimaisuuteen. Toiminnal-lisen ympäristön muodostavat julkiset ja yksityiset palvelut kokonaisuutena saata-vuuden ja laadun näkökulmasta. Sosiaalinen ympäristö muodostuu ihmisten vuoro-vaikutustavoista, kielestä, arvoista, normeista, paikalliskultt uurista ja omaksutusta elämäntavasta. Taloudellinen ympäristö muodostuu siitä, minkälainen elintaso on mahdollista saavutt aa ja fyysinen ympäristö puolestaan rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön kokonaisuudesta. (Forsander et. al 2004, 205–209.)

Samaa jäsennystä voidaan ositt ain hyödyntää analysoitaessa kansainvälisten tutkin-to-opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta Suomessa. Korkeakoulukontekstissa toi-minnallisen ympäristön voidaan katsoa muodostuvan opetuksesta, ohjauksesta ja opintoihin liitt yvistä palveluista. Sosiaalinen ympäristö rakentuu yliopistoyhteisön – opiskelijoiden, opett ajien ja henkilökunnan – vuorovaikutussuhteista ja esimerkik-si opiskelijajärjestöjen toiminnasta ja kultt uureista. Taloudellinen ympäristön puo-lestaan muodostavat opiskelijan toimeentulon lähteet ja mahdollisuudet vaikutt aa opintojen aikaisiin tuloihin.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksiin ja elämänolosuhteisiin vai-kutt avat tietysti myös ympäristön eri ulott uvuudet yliopiston ulkopuolella. Käsillä olevan tutkimuksen pääpaino on kuitenkin opiskelussa ja opiskelukokemuksiin vai-kutt avassa ympäristössä. Toimintaympäristön eri ulott uvuudet pyritään hahmott a-maan kokonaisuutena, jonka osatekijöitä analysoidaan myös suhteessa toisiinsa.

Yhtäältä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia ja tilannett a tutkiessa on syytä muistaa, ett eivät he ole yhtenäinen joukko vaan heterogeeninen ryhmä, jonka asemaan ja kokemuksiin vaikutt avat monet sosiaaliset, kultt uuriset ja mate-riaaliset tekijät. Näin ollen kiinnostus kohdistuu myös opiskelijoiden keskinäisiin eroihin ja niitä mahdollisesti määritt äviin tekijöihin, kuten sukupuoleen, ikään, etni-seen alkuperään, koulutusalaan, perhetilanteeseen ja niin edelleen.

2.3 AIKAISEMPAA TUTKIMUSTA

Korkeakoulujen kansainvälistymisen tutkimus on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutt a alett iin tutkia 1990-luvulla lähinnä vaih-to-opiskelun osalta, ja 2000-luvulla on tehty myös tutkinto-opiskelijoita koskevia tutkimuksia.

Tiedot ulkomaalaisista opiskelijoista itsestään ovat paljolti perustuneet tilastojen antamiin tunnuslukuihin. (Kinnunen 2003, 7.) Muutamia tutkimuksia on kuitenkin

13

viime vuosina tehty. Niistä toistaiseksi laajin on Taina Kinnusen (2003) tutkimus, jossa tarkastellaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiota Suomeen ja suomalaiseen korkeakouluyhteisöön. Kysely- ja haastatt elututkimuksen kohderyh-mänä olivat sekä perustutkinto- ett ä jatko-opiskelijat yliopistoissa ja ammatt ikorkea-kouluissa. Tutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden taustoja ja Suomeen muutt ami-sen syitä, opiskelun sujumista ja kokemuksia opiskeluympäristöstä, työllisyytt ä ja toimeentuloa, kokemuksia suomalaisesta yhteiskunnasta ja kultt uurista sekä tule-vaisuuden suunnitelmia. Kinnunen lähestyy opiskelijoiden integraatiota globalisaa-tion ja kolmansien kultt uurien kehitt ymisen näkökulmasta.

Kinnusen tutkimus oli osa Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn toteutt amaa kolmen tutkimuksen hankett a, jossa yhteisenä nimitt äjänä oli tutkintoon johtava opiskelu ulkomailla. Pirjo Aalto (2003) tutki hankkeessa korkeakoulujen ulkomaisiin tutkinto-opiskelijoiden liitt yviä käy-tänteitä, kuten opiskelijarekrytointia ja vieraskielistä opetusta, Irma Garam (2003) suomalaisten tutkinto-opiskelua ulkomailla. Minna Söderqvist (2002) on puolestaan tutkinut väitöskirjassaan korkeakoulujärjestelmän kansainvälistymistä sen johta-mista korkeakoulujen edustajien näkökulmasta.

Lisäksi kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoiden tilanteesta on tehty suppeampia ky-selytutkimuksia. Kulsoom Ally (2002) on selvitt änyt Helsingin yliopistossa opiske-levien kansainvälisten opiskelijoiden asemaa ja kokemuksia. Johanna Kärjen (2005) selvitys puolestaan kohdistuu Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopisto-jen sekä Teknillisen korkeakoulun ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Näiden selvitysten teemat ovat samankaltaisia kuin Kinnusella.

Martin Airisto ja Janne Kett unen (2007) ovat analysoineet Kärjen tutkimuksen ai-neistoa pitemmälle ja tarkastelleet ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita Suomea uh-kaavan työvoimapulan näkökulmasta. Opiskelijat nähdään kyseisessä tutkimukses-sa potentiaalisina tulevaisuuden osaajina suomalaisilla työmarkkinoilla, ja siinä on selvitett y erilaisten taustatekijöiden yhteytt ä opiskelijoiden halukkuuteen jäädä Suo-meen valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös opiskelijoiden omia perusteluja aikomuksilleen jäädä suomeen tai lähteä muualle.

Mari Pulkkinen (2003) on selvitt änyt Helsingin yliopistosta vuosina 1997–1999 val-mistuneiden kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä.

Matt i Taajamon (2005) väitöstutkimus käsitt elee ulkomaalaisten vaihto- ett ä tutkin-to-opiskelijoiden kokemuksia Suomessa opiskelusta ja elämisestä sekä sitä, miten suomalaiset opiskelijat, opett ajat ja kansainvälisten asioiden parissa työskentelevät henkilöt kokevat ulkomaalaiset opiskelijat. Haastatt eluaineistoon perustuvassa tut-kimuksessaan Taajamo pohtii kansainvälistymisen tuomia haasteita yksilön ja yhtei-sön kannalta.

Janna Koivisto ja Henna Juusola (2008) ovat äskett äin selvitt äneet suomalaisissa ammatt ikorkeakouluissa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden tilannett a. Myös tässä tutkimuksessa kysymyksenasett elu on ositt ain sama kuin Kinnusella, minkä lisäksi ammatt ikorkeakouluopiskelijoilta kysytt iin suhtautumista lukukausimaksuihin sekä oppilaskunnan toimintaa koskevia odotuksia ja toiveita.

14

Kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksiin kohdistuvaa tutkimusta on kritisoitu ongelmalähtöisyydestä. Kielteisiä kokemuksia korostavien tutkimusten on katsott u rakentavan kansainvälisistä opiskelijoista kuvaa ”uhreina”: huonosti informoituina, huonosti ohjatt uina ja kyvytt öminä nostaa ongelmia esiin ilman apua. Tuen tarvett a korostavassa keskustelussa rakentuu jännite vastapooleinaan tuen tarjoaminen sekä itseohjautuvan, itsenäisen opiskelijan kehitt yminen, johon korkeakoulujärjestelmäs-sä on perinteisesti pyritt y. (Pelletier 2003; Bartram 2005.)

Yhtäältä opiskelijoiden kielteisten kokemusten tarkastelu ja ymmärrett äväksi teke-minen on nähty tärkeänä opiskelun kehitt ämisen ja tyytyväisyyden parantamisen nimissä. Tämä edellytt ää huomion kohdistamista koulutusinstituutioiden ja niiden edustajien rooliin ja vastuuseen, ei vain yksitt äisten opiskelijoiden kykyihin. (esim. Lee 2006.)

Myös tässä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota kansainvälisten tutkinto-opiskeli-joiden kohtaamiin haasteisiin myös silloin, kun vastaajien enemmistö on ollut johon-kin asiaan tyytyväinen. Tutkimushanke on toteutett u yhteistyössä SYL:n koordinoi-man, kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asemaa pohtineen työryhmän kanssa, ja yhteistyön myötä tulokset kytkeytyvät tiiviisti opiskelijajärjestöjen edunvalvon-ta- ja kehitt ämistyöhön. Tutkimuksen tavoitt eena ei ole suositusten laatiminen, vaan kiinnostavan ja hyödyllisen tiedon tuott aminen. Osana tätä tehtävää on luontevaa, ett ä tutkimuksessa pyritään haasteiden rinnalla tuomaan esiin opiskelijoiden myön-teisiä kokemuksia ja korkeakoulujärjestelmän vahvuuksia. Samalla tutkimus osallis-tuu laajempaan keskusteluun niin opiskelijoiden hyvinvoinnista kuin korkeakoulu-järjestelmän kansainvälistymisestäkin.

15

3 AINEISTO JA MENETELMÄT

3.1 KYSELY

Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on tilastollinen, ja se kerätt iin kyselylomakkeel-la. Kyselylomake laaditt iin ositt ain aikaisempien tutkimuksissa (Kinnunen 2003; Ally 2002) käytett yjen lomakkeiden pohjalta. Tässä tutkimuksessa painotett iin aikaisem-paa enemmän opiskelijatoiminnan eri muotoja sekä asumiseen ja terveydenhuol-toon liitt yviä kysymyksiä. Kysely rakentui kuudesta osiosta, joiden teemat olivat taustatiedot, Suomeen muutt aminen, akateeminen integraatio, sosiaalinen integraa-tio, asuminen, toimeentulo ja terveys sekä tulevaisuuden suunnitelmat.

Koska yliopistoilla ei ole erillisiä rekistereitä kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista, kohderyhmä pyritt iin tavoitt amaan hyödyntämällä opiskelijarekisterien muita tietoja. Mukaan valitsemisen ehdoksi asetett iin, ett ä opiskelijan kansalaisuus on muu kuin Suomen ja äidinkieli on muu kuin suomi. Lisäksi tehtiin muutamia muita rajauksia. Mukaan valitt iin vuosien 1997 ja 2006 välillä opintonsa aloitt aneet; heidän tuli lisäksi olla ilmoitt autuneita läsnä oleviksi kevätlukukaudella 2007 ja heillä tuli olla ainakin yksi opintosuoritus viimeisen kolmen vuoden ajalta. Opiskelua koskevien rajausten tarkoituksena oli kohdentaa otos niihin, jotka opiskelevat enemmän tai vähemmän aktiivisesti ja joilla on opiskelusta jo hieman pitempi kokemus.

Näiden ehtojen pohjalta yliopistot lähett ivät kaikkiaan 2635 henkilön sähköpostiosoitt eet. Näistä osoitt eista 154 osoitt autui virheelliseksi tai käytöstä poistuneeksi. Lisäksi 40 vastaanott ajaa ilmoitt i, ett ei kuulu kohderyhmään ja heidät poistett iin otoksesta. Nämä yhteydenotot osoitt ivat pelkästään todellisen kohderyhmän tavoitt amisen haastavuuden: mukaan oli valikoitunut esimerkiksi parikymmentä vuott a Suomessa asuneita, toisena äidinkielenään suomea puhuvia opiskelijoita. Lopulliseksi otokseksi jäi 2441 henkilöä, joille lähetett iin kyselylomake lokakuussa 2007. Heistä 952 täytt i lomakkeen. Vastausprosentiksi muodostui 39 joka on muutamia prosentt eja korkeampi kuin aikaisemmissa vastaavissa tutkimuksissa (Kinnunen 2003; Kärki 2005; Koivisto & Juusola 2008). Prosentt ia voidaan pitää varsin kohtuullisena ott aen huomioon, ett ä kyseessä oli pitkähkö, vastaanott ajien enemmistölle vieraskielinen lomake.

3.2 LAADULLISET AINEISTOT

Tilastollisen aineiston ohella tutkimuksessa käytett iin laadullisia aineistoja. Kyselylomakkeessa oli valmiiden vastausvaihtoehtojen ohessa avokysymyksiä, joihin vastaajat saatt oivat halutessaan vastata omin sanoin. Kyselyn lisäksi tehtiin kahdeksan teemahaastatt elua, joiden tavoitt eena oli koota tarkempaa ja syvempää tietoa tutkimuksen teemoista sekä nostaa esiin yksilöllisempiä kokemuksia ja näkemyksiä. (ks. esim. Eskola & Suoranta 1999, 86–88.) Koska haastatt elujen määrä on pieni, ne toimivat ennen kaikkea kyselyä täydentävänä aineistona.

Haastatt elut tehtiin kyselyaineiston keräämisen jälkeen joulukuussa 2007, jolloin

16

kyselystä oli saatu jo alustavia tuloksia. Haastatt elurunko laaditt iinkin osaksi kyselylomakkeen, osaksi kyselyn tulosten pohjalta niin, ett ä haastatt eluissa pyritt iin saamaan laajempaa näkökulmaa kyselyaineiston herätt ämiin kysymyksiin.

Haastateltavat rekrytoitiin kansainvälisten opiskelijoiden sähköpostilistojen sekä järjestötoimijoiden kautt a. Rekrytoinnissa pyritt iin saamaan mukaan eri-ikäisiä sekä erilaisia kansallisuuksia ja opiskelualoja edustavia opiskelijoita. Lisäksi pyritt iin alueelliseen vaihtelevuuteen. Tämä tavoite täytt yi kohtalaisen hyvin. Haastateltavia on mukana neljästä eri yliopistosta eri puolilta Suomea ja he opiskelevat vaihtelevia aloja; joukossa on sekä maisteriohjelmissa opiskelevia ett ä vähintään kandidaatin tutkinnon Suomessa suoritt avia. Puolet haastateltavista on naisia, puolet miehiä. Puolet on kotoisin Euroopasta, heistä kolme EU:n jäsenvaltioista; kolme haastateltavista on kotoisin Aasiasta ja yksi Latinalaisesta Amerikasta. Haastatt elut tehtiin Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön sekä eri ylioppilaskuntien tiloissa. Haastatt elukieli oli englanti, ja haastatt elujen kesto vaihteli 50 minuutista 1,5 tuntiin.

3.3 TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksessa käytett iin pääasiallisesti tilastollisia menetelmiä. Tilastollinen aineis-to kerätt iin sähköisellä kyselylomakkeella, johon jokainen vastaaja sai henkilökoh-taisen linkin. Kyselyaineisto analysointiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Tulokset raportoidaan pääosin suorina jakaumina. Lisäksi muutt ujien välisiä yhteyksiä on tarkasteltu kahden tai kolmen muutt ujan välisten ristiintaulukoiden avulla. Yhteyk-sien välisten tilastollisten merkitsevyyksien testaamisen käytett iin khin neliö-testiä. Jos testin antama arvo on pienempi kuin 0,05, ero on tilastollisesti melko merkitsevä. Testin arvon ollessa 0,01 ero on tilastollisesti merkitsevä ja arvon ollessa alle 0,001 eritt äin merkitsevä. Ristiintaulukoinneissa taustamuutt ujina käytett iin sukupuolta, koulutusalaa, opiskeluvaihett a, kansalaisuutt a ryhmiin luokiteltuna sekä Suomessa asutt ua aikaa luokiteltuna.

Avovastauksen analysoitiin luokitt elemalla: vastauksista etsitt iin usein toistuvia ai-heita, perusteluja ja mielipiteitä, jotka jaoteltiin luokkiin. Haastatt eluaineisto analy-soitiin teemoitt elemalla eli aineistosta pyritt iin nostamaan esiin tutkimuskysymystä valaisevia teemoja. Teemoitt elun tueksi aineistoa myös luokiteltiin haasteltujen taus-taan ja elämäntilanteeseen liitt yvien asioiden perusteella. Haastatt elulainaukset sekä avokysymysten vastaukset on raportissa käännett y suomeksi. Alkuperäiset lainauk-set löytyvät liitt eestä 1.

Aineistoa on läpi analyysin vertailtu aikaisempiin, sekä Suomessa opiskelevien kansainvälisten (esim. Kinnunen 2003; Kärki 2005; Koivisto & Juusola 2008) kor-keakouluopiskelijoiden tilannett a koskeviin tutkimuksiin. Täysin suora vertailu ei kuitenkaan ole ollut suurimmassa osassa kysymyksiä mahdollista, sillä tutkimusten kyselylomakkeet ovat olleet jossain määrin erilaisia ja tutkimuksissa on painotett u eri asioita. Myös tutkimusten kohderyhmät ovat ositt ain erilaisia, mikä on pyritt y ott amaan huomioon vertailussa. Tuloksia on vertailtu jossain määrin myös suoma-laisista yliopisto-opiskelijoista tehtyihin tutkimuksiin (esim. Viuhko 2006).

17

3.4 KYSELYAINEISTON EDUSTAVUUS

Taulukossa 1 näkyy, kuinka paljon vastauksia saatiin kustakin yliopistosta ja kuinka suuren osuuden nämä vastaukset muodostavat koko aineistosta. Oikealla näkyvät ulkomaalaisten perustutkinto-opiskelijoiden vuonna 2006 tilastoidut yliopistokohtaiset kokonaismäärät. Taulukosta käy ilmi, ett ä vastausaktiivisuus on ollut erityisen suurta Teknillisessä korkeakoulussa sekä Jyväskylän ja Joensuun yliopistoissa. Åbo Akademi, Vaasan yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu taas olivat selvimmin aliedustett uina.

KOTAYliopisto Aineisto % 2006 %Helsingin kauppakorkeakoulu

22 2,3 133 3,7

Helsingin yliopisto 182 19,2 733 20,3Joensuun yliopisto 64 6,8 181 5Jyväskylän yliopisto 95 10 249 6,9Kuopion yliopisto 25 2,6 84 2,3Kuvataideakatemia 5 0,5 32 0,9Lapin yliopisto 15 1,6 51 1,4Lappeenrannan teknilli-nen yliopisto

31 3,3 136 3,8

Oulun yliopisto 52 5,5 172 4,8Sibelius-akatemia 29 3,1 119 3,3Svenska Handelshögskolan

31 3,3 130 3,6

Taideteollinen korkeakoulu

13 1,4 117 3,2

Tampereen teknillinen yliopisto

54 5,7 200 5,5

Tampereen yliopisto 60 6,3 257 7,1Teatt erikorkeakoulu 1 0,1 13 0,4Teknillinen korkeakoulu 177 18,7 510 14,1Turun kauppakorkeakoulu 6 0,6 25 0,7Turun yliopisto 41 4,3 150 4,1Vaasan yliopisto 12 1,3 140 3,9Åbo Akademi 33 3,5 187 5,2Yhteensä 948 100 3619 100

Taulukko 1. Aineiston edustavuus yliopistoitt ain, %

18

4 TAUSTATIETOJA KANSAINVÄLISISTÄ TUTKINTO-OPISKELIJOISTA

4.1 SUKUPUOLI, IKÄ JA SIVIILISÄÄTY

Vastaajista vajaa puolet (45,8 %) oli naisia ja runsas puolet (54,3 %) miehiä. Kuvi-osta 1 puolestaan käy ilmi vastaajien ikäjakauma luokkiin jaett una. Ikä on laskett u lomakkeessa kysytyn syntymävuoden perusteella ja iällä viitataan näin ollen vas-taajan ikään vuoden 2007 lopussa. Vastaajien ikä vaihteli 18 ja 53 ikävuoden välillä keskiarvon ollessa 27,3 vuott a ja mediaanin 26 vuott a. Miehet olivat keskimäärin hieman vanhempia kuin naiset (p=.05). Noin kaksi viidesosaa vastaajista on kor-keintaan 25-vuotiaita ja vajaa neljännes 30 vuott a täytt äneitä. Aineiston perusteella ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ovat keskimäärin vanhempia kuin suomalaiset yliopisto-opiskelijat, joiden mediaani-ikä vuonna 2006 oli 25 vuott a (Viuhko 2006). Toisaalta vastaajat ovat hieman nuorempia kuin Kinnusen (2003) tutkimuksessa, jossa yliopisto-opiskelijoiden keski-ikä oli 28,6 vuott a. Koska enemmistö vastaajista opiskeli korkeintaan kolmatt a vuott a, korkea ikä on todennäköisesti yhteydessä sii-hen, ett ä Suomeen tullaan usein opiskelemaan jo valmiiksi korkeasti koulutett una ja opinnot aloitetaan hieman korkeammalla iällä (ks. kuvio 1).

Kuviosta 2 käy ilmi, ett ä vajaa puolet (47 %) vastaajista ilmoitt i olevansa yksineläjiä. Naimisissa olevia ja seurustelevia vastaajia oli molempia hieman yli neljännes. Lap-sia oli noin 14 prosentilla vastaajista. Miespuoliset vastaajat olivat naisia useammin yksineläjiä (p=.001), mutt a lapsia miehillä oli yhtä usein kuin naisilla.

Kuvio 1. Vastaajien ikä luokitt ain

05

101520253035

-22 23-25 26-28 29-31 32-34 35-

%

Ikä

19

4.2 KANSALAISUUS JA ÄIDINKIELI

Vastaajilta tiedusteltiin sekä kansalaisuutt a ett ä äidinkieltä. Kansalaisuudet luokitel-tiin edelleen maanosiin. Koska Oseaniasta kotoisin olevia sekä useamman kuin yh-den maan kansalaisuuden omaavia vastaajia oli vain vähän, heitä ei otett u mukaan kaikkiin ristiintaulukointeihin, joissa tarkasteltiin eri muutt ujia maanositt ain.

Taulukosta 2 ilmenee, ett ä yhteensä 42 prosentt ia vastaajista oli eurooppalaisia. Suu-rin osa heistä oli kotoisin Euroopan unionin ja ETAn jäsenmaista, joiden kansalaiset muodostivat kolmasosan (32 %) koko aineistosta. Parhaiten olivat edustett uina sak-salaiset ja virolaiset, joita molempia oli neljä prosentt ia kaikista vastaajista. EU:n ja ETAn ulkopuolisista Euroopan maista oli kotoisin joka kymmenes vastaaja. Heistä merkitt ävimmän ryhmän muodostivat venäläiset, joita oli seitsemän prosentt ia vas-taajista.

Euroopan ohella toinen suuri maanosaryhmä olivat aasialaiset, joita oli koko aineis-tosta hieman vähemmän kuin eurooppalaisia (40 %). Heistä valtaosa oli kiinalaisia, jotka muodostivat myös selkeästi suurimman yksitt äisen kansalaisuusryhmän (20 %) koko aineistossa. Toiseksi suurimman aasialaisten ryhmän muodostivat intialai-set, joita oli 4 % koko aineistosta. Seuraavaksi suurin vastaajaryhmä olivat afrikka-laiset, joita oli kahdeksan prosentt ia koko aineistosta. Latinalaisesta Amerikasta sekä USA:sta ja Kanadasta oli molemmista kotoisin pieni määrä vastaajia.

Kuvio 2. Vastaajien perhesuhteet

Sinkku47 %

Seurustelee27 %

Naimisissa26 %

Muu0 %

20

N %EU/ETA-maat 299 32Muu Eurooppa 92 10Aasia 376 40Afrikka 72 8Latinalainen Amerikka 32 3USA/Kanada 36 4Muu 30 3Yhteensä 937 100

Kansalaisuus N % Äidinkieli N %

Kiina 185 20 Kiina 192 20Venäjä 68 7 Venäjä 104 11Intia 40 4 Englanti 99 11Saksa 39 4 Saksa 54 6Viro 35 4 Espanja 39 4Pakistan 31 3 Viro 32 3Usa 29 3 Arabia 20 2Suomi 26 3 Bengali 19 2Englanti 21 2 Puola 19 2Ruotsi 18 2 Ruotsi 18 2Nepal 18 2Puola 18 2

Taulukko 2. Vastaajien kansalaisuus luokiteltuna

Taulukko 3. Vastaajien yleisimmät kansalaisuudet ja äidinkielet

21

EU- ja ETA-maiden kansalaisten osuus on tässä aineistossa paljon suurempi kuin Kinnusen (2003) tutkimuksessa. Tämän taustalla on monien Itä-Euroopan maiden liitt yminen Euroopan Unioniin vuosina 2004 ja 2007. Yhtäältä eurooppalaisia on tässä tutkimuksessa mukana suhteellisesti vähemmän ja aasialaisia enemmän kuin Kinnusen tutkimuksessa, jossa eurooppalaisia oli runsas puolet ja aasialaisia vajaa kolmannes vastaajista. Eurooppalaisten vastaajien osuuden pieneneminen ei selity erilaisella kohderyhmällä (ei ammatt ikorkeakouluopiskelijoita), sillä heitä opiske-lee yliopistoissa suhteellisesti enemmän kuin ammatt ikorkeakouluissa. Todennä-köisemmin syynä on se, ett ä aasialaisten yliopisto-opiskelijoiden määrän kasvu vii-meisen viiden vuoden aikana (KOTA-tietonkanta). Sen sijaan se, ett ä afrikkalaisten opiskelijoiden määrä on tässä tutkimuksessa pienempi ja pohjoisamerikkalaisten suurempi kuin Kinnusella johtunee erilaisesta kohderyhmästä: afrikkalaisten opis-kelijoiden suhteellinen osuus on ammatt ikorkeakouluissa yliopistoja suurempi ja pohjoisamerikkalaisten osuus pienempi.

Yleisimmät äidinkielet olivat kiina, venäjä ja englanti. Kymmenen yleisimmän äidin-kielen lista näytt ää hyvin samalta kuin Kinnusella, mutt a unkarin ja ranskan tilalle on noussut puola.

Vastaajat edustivat kaikkiaan 96:tt a kansalaisuutt a ja puhuivat äidinkielenään 85:tt ä eri kieltä. 78:lla oli useampi kuin yksi äidinkieli ja 27:llä useamman kuin yhden maan kansalaisuus, heistä suurin yksitt äinen ryhmä Venäjän ja Suomen kansalaiset (9 hen-kilöä). Tutkinto-opiskelijoilla on näin ollen sangen erilainen tausta kuin Suomeen tu-levilla vaihto-opiskelijoilla, joista 84 % on kotoisin Euroopasta, kolmen yleisimmän kotimaan ollessa Saksa, Ranska ja Espanja (Garam 2007b).

4.3 KOULUTUSTAUSTA, OPISKELUVAIHE JA SUOMESSA ASUTTU AIKA

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat kyselyn perusteella jo valmiiksi korkeasti koulutett uja. Peräti kolmella vastaajalla neljästä oli korkeakoulututkinto ennen opin-tojen aloitt amista Suomessa. Vain 12 prosentt ia ilmoitt i, ett ei heillä ollut minkään-laista korkeakouluopiskelutaustaa.

Noin kaksi kolmasosaa vastanneista opiskeli toista tai kolmatt a vuott a. Suurimman ryhmän muodostivat toisen vuoden opiskelijat, joita oli vajaa 40 prosentt ia. Noin joka kahdeksas oli opiskellut nykyistä tutkintoaan varten yli viisi vuott a. Ensim-mäisen vuoden opiskelijoiden osuus vastaajista on luonnollisesti vähäinen, koska heidän yhteystietojaan ei pyydett y yliopistoilta.

Vastaajat olivat asuneet Suomessa keskimäärin 3,8 vuott a. Naiset olivat asuneet Suo-messa keskimäärin hieman pitempään, 3,9 vuott a, kuin miehet, joiden keskimääräi-nen asumisaika oli 3,7 vuott a (p=.035).

22

% NAikaisemmat korkeakouluopinnot

Ei mitään 12 116

Opintoja, mutt a ei tutkintoa 10 98Kandidaatt i 61 578Maisteri 15 138Tohtori 0 3Muu 1 8Yhteensä 100 941

Opintojen suoritusmaa Kotimaa 85 681Suomi 9 74Muu 6 50Yhteensä 100 805

Taulukko 4. Vastaajien koulutustausta, %

Kuvio 3. Vastaajien opiskeluvuosi, %

7

7

9

10

24

40

4

0 10 20 30 40 50

7. ->

6. vuosi

5. vuosi

4. vuosi

3. vuosi

2. vuosi

1.vuosi

%

23

Koulutusala Nainen Mies Kaikki

Teknilliset tieteet 24 47 36Humanistiset tieteet 24 6 14Kauppatieteet 11 9 9Yhteiskuntatieteet 12 14 13Luonnontieteet 12 12 12Taiteet 6 4 5Maa- ja metsätaloustieteet 5 4 4Muu tieteenala 7 5 6Yhteensä 100 100 100

Taulukko 5. Vastaajien koulutusala sukupuolen mukaan, %

4.4 KOULUTUSALA

Kyselyssä kysytt iin vastaajan koulutusohjelmaa. Vastaukset luokiteltiin tieteenaloit-tain. Tämä osoitt autui hieman hankalaksi, sillä moni vastaaja ilmoitt i ainoastaan opiskelevansa maisterin tai kandidaatin tutkintoa. Näitä vastauksia ei luonnollisesti ole voitu laskea mukaan. Luokkaan ”muu tieteenala” sisällytett iin käytt äytymistie-teet, liikuntatiede, lääketiede, teologia sekä oikeustiede, joita kutakin opiskeli pieni määrä vastaajia.

Selvästi yleisin koulutusala oli teknillinen ala, jolla opiskeli yli kolmasosa kaikista vastanneista. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli humanistisilla aloilla ja kolmannek-si eniten yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä ai-neita näytt ää opiskelevan selvästi suurempi määrä ulkomaalaisia opiskelijoita kuin viisi vuott a sitt en. Kinnusen (2003) tutkimuksessa ulkomaalaisten opiskelijoiden toi-seksi yleisin koulutusala oli luonnontieteet, yhteiskuntatieteiden opiskelijoita taas oli alle kymmenesosa vastaajista. Erot saatt avat johtua erilaisesta otoksesta – Kinnu-sen tutkimuksessa mukana oli myös jatko-opiskelijoita – mutt a myös viime vuosina perustetuista kansainvälisistä maisteriohjelmista. Koulutusalojen sukupuolijakau-missa oli tilastollisesti merkitseviä eroja.

24

4.5 KIELITAITO

Lomakkeessa tiedusteltiin kieltä, jolla vastaajan koulutusohjelma toteutetaan. Vaih-toehtoina olivat englanti, suomi, ruotsi sekä ”muu kieli”, jonka vastaajat saatt oivat erikseen ilmoitt aa. Taulukosta 5 näkyy, ett ä englanti oli vaihtoehdoista ylivoimai-sesti yleisin, sillä yli neljä viidestä vastaajasta ilmoitt i sen opiskelukielekseen. Noin kolme viidestä (60 %) opiskeli pelkästään englanniksi, loput käytt ivät opinnoissaan englannin ohella yhtä tai useampaa muuta kieltä. Runsaalla kolmanneksella vastaa-jista opiskelukielenä oli suomi ja noin yhdellä kahdestakymmenestä ruotsi. Pelkäs-tään suomen kielellä opiskeli runsas kymmenesosa (12 %) vastaajista, 16:lla ruotsi oli ainoa opiskelukieli. Muista kielistä yleisimmät olivat venäjä ja saksa. Kaikkiaan vastaajat ilmoitt ivat opiskelukieliksi 20 eri kieltä, mikä johtunee siitä, ett ä osa opis-kelijoista opiskelee omaehtoisesti lukemalla esimerkiksi opintoihin liitt yvää kirjalli-suutt a omalla äidinkielellään.

Kieli % N Pelkkä englanti 60 570 Englanti ja muita kieliä 24 228

Pelkkä suomi 12 112 Pelkkä ruotsi 2 16

Muu 3 29Yhteensä 100 955

Taulukko 6. Vastaajien opiskelukieli, %

Uuden kotimaan kielen oppimista pidetään yhtenä olennaisena osana maahanmuut-tajien sosiaalista integraatiota (esim. Perhoniemi & Jasinskaja-Lahti 2007). Opiskelu-kielen lisäksi lomakkeessa kartoitett iin vastaajien suomen ja ruotsin kielen taitoa, tärkeimpiä keinoja oppia suomea sekä suomen kielen merkitystä arkielämässä. Suo-men ja ruotsin taitoa kysytt iin sekä nykyhetken ett ä opintojen alkuaikojen osalta.

Kuvioista 4 ja 5 ilmenevät vastaajien suomen ja ruotsin taito opintojen alussa sekä nykyhetkellä. Vastaajien suomen kielen taidot olivat opintoja aloitt aessa vähäiset. Yli puolet (56 %) vastaajista ei osannut suomea lainkaan ja noin joka neljännellä taito oli aloitt elijan tasoa tai matalaa keskitasoa. Toisaalta noin joka viidennellä suomen taito oli vähintään keskitasoa. Vastaajien nykyinen suomen kielen taito oli odotetusti pa-rempi. Kahdella viidestä vastaajasta suomen taito oli nykyään vähintään keskitasoa ja vain 42 vastaajaa (4 %) ilmoitt i, ett ei edelleenkään osannut lainkaan suomea.

25

Kuvio 4. Vastaajien suomen kielen taito opintojen alussa sekä vastaushetkellä, %

Kuvio 5. Vastaajien ruotsin kielen taito opintojen alussa sekä vastaushetkellä, %

55

18

7 8 6 54

32

22

15 13 13

0

10

20

30

40

50

60

Ei lainkaan Aloittelija Matala keskitaso

Keskitaso Korkea keskitaso

Edistynyt

Opintojen alussa Vastaushetkellä

85

6 2 3 1 3

71

14

4 5 2 4

0

20

40

60

80

100

Ei lainkaan Aloittelija Matala keskitaso

Keskitaso Korkea keskitaso

Edistynyt

Opintojen alussa Vastaushetkellä

26

Ne vastaajat, joiden suomen kielen taito oli korkeaa keskitasoa tai edistynyt, olivat odotetusti keskimääräistä vanhempia ja asuneet Suomessa muita vastaajia kauem-min. He opiskelivat muita vastaajia useammin suomeksi. Tulokset olivat samanlaisia ruotsin kielen taidon osalta. Vähintään keskitason taidon saavutt aneista kolmasosa opiskeli ruotsinkielisissä yliopistoissa, he olivat muihin vastaajiin verratt una iältään keskimääräistä vanhempia ja Suomessa pitempään oleskelleita.

Suomen kielen oppimista selvitett iin tarkemmin kysymällä, mitkä ovat olleet vas-taajan kaksi tärkeintä suomen oppimisen keinoa. Kuviosta 6 ilmenee, ett ä annetuista vaihtoehdoista selvästi eniten mainintoja keräsivät kielikurssit, jotka noin neljä vii-destä vastaajasta kokee tärkeiksi suomen kielen oppimisen kannalta. Seuraavaksi useimmin valitt iin ”vuorovaikutus muiden suomalaisten ystävien kanssa”, jonka merkitsi runsas kolmannes vastaajista. Muut suomalaiset ystävät koett iin selvästi tärkeämmiksi suomen oppimisen kannalta kuin suomalaiset opiskelukaverit. Seu-raavaksi tärkeimmäksi keinoksi nousivat suomalaisen median seuraaminen (29 %) sekä itsenäinen opiskelu (29 %). 38 vastaajaa ilmoitt i, ett ei ole oppinut suomea lain-kaan.

Kuvio 6. Vastaajien tärkeimmät keinot oppia suomea.

Vastausvaihtoehdoissa oli myös vaihtoehto ”muu”, jonka vastaaja saatt oi halutes-saan määritellä. Osa vastauksista sopi valmiisiin vastausvaihtoehtoihin (kielikurssit, perhesuhteet sekä itsenäinen opiskelu). Muuten eniten mainintoja avovastauksis-sa saivat työelämä (36 vastausta) sekä jokapäiväisen elämän asiat kuten palvelujen käytt äminen (16 vastausta).

4

7

29

29

36

5

18

21

77

0 20 40 60 80 100

En ole oppinut suomea lainkaan

Muu

Itsenäinen opiskelu

Suomalaisen median seuraaminen

Vuorovaikutus muiden suomal. ystävien kanssa

Vuorovaikutus muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa

Vuorovaikutus perheen/puolison kanssa

Vuorovaikutus suomalaisten opiskelukaverien kanssa

Kielikurssit

27

Muutamia mainintoja saivat lomamatkat, harrastukset, yliopisto yleensä sekä aikai-sempi opiskelu Suomessa vaihto-oppilaana. Lisäksi muutama vastaaja ilmoitt i asu-neensa Suomessa lapsesta saakka.

Ne vastaajat, joiden suomen taidot olivat vähintään korkeaa keskitasoa, perhe- ja ystävyyssuhteet sekä media olivat keskimääräistä tärkeämpiä kielen oppimisessa, kielikurssit vähemmän tärkeitä. Kyselyn perusteella näytt äisi siis siltä, ett ä kieli-kursseilla on mahdollista saavutt aa perustason kielitaito, mutt a kielen edistyneempi osaaminen edellytt ää pitkäaikaista oleskelua maassa ja mahdollisuutt a myös epävi-ralliseen kommunikaatioon suomeksi.

Suomen kielen taitoa yhteiskuntaan integroitumisen kannalta korostetaan usein. Suomessa opiskelemisen ja elämisen kannalta riitt ävää kielitaitoa on kuitenkin vai-kea määritellä; tarvitt ava taso samoin kuin yksitt äisen opiskelijan kokemus siitä saat-taa vaihdella suuresti. Tämän selvitt ämiseksi vastaajille esitett iin kysymys ”kuinka usein jokapäiväisessä elämässäsi ilmenee tilanteita, joissa suomen kielen taito on eh-dott omasti vältt ämätön?”. Tulokset näkyvät kuviosta 7.

Kuvio 7. Suomen kielen taito on vältt ämätt ömyys arkielämän tilanteissa… (%)

Vuorovaikutus työkaverien kanssa. 1

Jokapäiväiset toiminnot kuten pankki, postitoimisto jne. 2

Normaalin elämän eläminen Suomessa suomalaisten ihmisten joukossa 3

6

25

29

20 21

0

5

10

15

20

25

30

35

Ei koskaan Harvoin Joskus Melko usein Hyvin usein

28

Lähes kaikki vastaajat ilmoitt ivat kohtaavansa joskus tilanteita, jossa suomen kielen taito olisi vältt ämätön. Kaksi viidestä kokee taidon vältt ämätt ömäksi melko usein tai hyvin usein, runsas puolet joskus tai harvoin. 58 vastaajaa (6 %) puolestaan ei ole koskaan kokenut suomea vältt ämätt ömäksi arkielämässä. Kysymyksessä ei määri-telty, minkä tasoista suomen kielen taitoa tarkoitett iin.

Kun tuloksia tarkasteltiin Suomessa asutun ajan mukaan, ilmeni, ett ä mitä kauem-min vastaaja oli oleskellut Suomessa, sitä useammin suomen taito koett iin vältt ä-mätt ömäksi. ”Ei koskaan”-vaihtoehdon valinneissa oli koko aineistoon verratt una enemmän paitsi niitä, jotka olivat oleskelleet Suomessa korkeintaan kaksi vuott a, myös enemmän niitä, joiden suomen kielen taito on korkeintaan aloitt elijan tasoa tai sitä ei ollut lainkaan. Tulos liitt ynee siihen, ett ä pitkään Suomessa oleskelleet vas-taajat ovat enemmän tekemisissä suomalaisten kanssa ja he tarvitsevat kieltä, kun taas vastikään opintonsa aloitt aneilla opiskelijoilla sosiaaliset kontaktit rajoitt uvat useammin yliopistomaailman, jossa tulee toimeen englannilla. Suomen kielen hyvin usein vältt ämätt ömäksi kokeneet olivatkin koko aineistoon verratt una keskimääräis-tä useammin töissä tai työskennelleet Suomessa ja heillä oli lapsia keskimääräistä useammin.

Tulokset vahvistavat jälleen kerran käsitystä suomen kielen tärkeydestä jokapäiväi-sessä elämässä. Erityisesti yliopiston ulkopuolella suomalaisessa yhteiskunnassa ja arkielämässä kielen osaaminen on tarpeen.

29

5 SUOMEEN MUUTTO

5.1 MUUTON VAIKUTTIMET

Mazzarol ja Soutar (2002) ovat eritelleet ulkomaille opiskelemaan hakeutumisen prosessia ja puhuvat työntö- ja vetovoimatekijöistä, jotka vaikutt avat opiskelijan va-lintoihin. Työntötekijät liitt yvät opiskelijan kotimaahan ja ne johtavat päätökseen opiskella ulkomailla. Vetovoimatekijät puolestaan vaikutt avat kohdemaan valintaan. (Mazzarol & Soutar 2002, 82–83.) Näitä vetovoimatekijöitä selvitett iin tutkimukses-sa kahdella kysymyksellä, joissa kartoitett iin kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen muutt amisen syitä. Aluksi kysytt iin, olivatko yliopisto-opinnot Suomeen muutt amisen ensisijainen syy ja sen jälkeen vastaajia pyydett iin arvioimaan muiden tekijöiden tärkeytt ä muutt opäätökselle. Samankaltaista kysymysmallia on käytett y myös aikaisemmissa korkeakouluopiskelijoita koskevissa selvityksissä (Koivisto & Juusola 2008; Kärki 2005; Kinnunen 2003; Ally 2002). Tässä tutkimuksessa muutt o-päätökseen vaikutt aneita tekijöitä halutt iin kuitenkin selvitt ää aikaisempaa tarkem-min niin, ett ä kysymyksenasett elussa huomioidaan tutkinto-opiskelijoiden taustojen ja elämäntilanteiden moninaisuus. Tästä syystä Suomeen ensisijaisesti opiskelemaan muutt aneiden sekä muista syistä muutt aneiden vastaajien vaikutt imia tarkasteltiin erikseen.

Kaksi kolmannesta (68 %) vastaajista ilmoitt i muutt aneensa Suomeen ensisijaisesti yliopisto-opintojen vuoksi, kolmasosa muista syistä. Miespuoliset vastaajat ilmoit-tivat opiskelun ensisijaiseksi syykseen muutt aa Suomeen keskimäärin useammin kuin naiset (p=.000).

Taulukosta 7 näkyvät eri kansalaisuusryhmien väliset erot. Euroopasta, erityisesti EU- ja ETA-maista sekä Pohjois-Amerikasta tullaan Suomeen lähes yhtä usein opis-kelemaan kuin muiden syiden vuoksi. Sen sijaan aasialaiset ja eteläamerikkalaiset sekä vielä useammin afrikkalaiset opiskelijat muutt avat Suomeen pääosin opiskel-lakseen. Vaikka miesopiskelijat ilmoitt ivatkin opiskelun ensisijaiseksi syyksi keski-määrin naisia useammin, kansalaisuusryhmien väliset erot ovat tilastollisesti eritt äin merkitseviä myös naisopiskelijoiden kesken.

30

Kansalaisuus Kyllä EiEU/ETA-maat 49 51Muu Eurooppa 55 45Aasia 84 16Afrikka 93 7USA/Kanada 75 25Latinalainen Amerikka

53 47

Muu 43 57Yhteensä 68 32

Ensisijaisuus

Taulukko 7. Opiskelun ensisijaisuus Suomeen muutt amisessa kansalaisuuden mukaan

Myös koulutusalojen välillä ilmeni sukupuolesta riippumatt omia eroja (taulukko 8). Humanististen alojen opiskelijat olivat tulleet Suomeen useammin muista syistä kuin suoritt amaan tutkintoa. Muilla tieteenaloilla enemmistön ensisijainen syy oli opiskelu, mutt a alakohtaiset erot ovat selviä. Maa- ja metsätaloustieteiden, teknillis-ten tieteiden sekä taidealojen opiskelijat olivat tulleet Suomeen kaikkein useimmin ensisijaisesti opiskelusyistä.

31

Koulutusala Kyllä EiMaa- ja metsätaloustieteet 79 21Teknilliset tieteet 79 21Taiteet 78 22Kauppatieteet 72 28Luonnontieteet 64 36Yhteiskuntatieteet 64 36Muu tieteenala 53 47Humanistiset tieteet 44 56Yhteensä 68 32 100p=.000

Naiset Kyllä EiMaa- ja metsätaloustieteet 79 21Taiteet 74 26Teknilliset tieteet 71 29Kauppatieteet 64 36Muu tieteenala 57 43Yhteiskuntatieteet 55 45Luonnontieteet 53 47Humanistiset tieteet 44 56Yhteensä 59 41 100p=.000

Miehet Kyllä EiTaiteet 84 16Teknilliset tieteet 82 18Kauppatieteet 81 19Maa- ja metsätaloustieteet 79 21Luonnontieteet 73 27Yhteiskuntatieteet 70 30Muu tieteenala 48 52Humanistiset tieteet 43 57Yhteensä 75 25 100p=.000

Ensisijaisuus

Taulukko 8. Opiskelun ensisijaisuus Suomeen muutt amisessa koulutusalan ja sukupuolen mukaan

32

Taulukosta 9 selviävät tärkeimmät syyt Suomeen muutt amisessa. Eri tekijöitä pyy-dett iin arvioimaan asteikolla ”ei lainkaan tärkeä”, ”melko tärkeä” ja ”hyvin tärkeä”. Tuloksia laskett aessa ”ei lainkaan tärkeä” -vaihtoehdolle annett iin arvo 1, ”melko tärkeälle” 2 ja ”hyvin tärkeä” sai arvon 3. Mitä korkeamman keskiarvon tekijä sai, sitä tärkeämmäksi se koett iin vastaajien joukossa keskimäärin.

Koulutuksen laatu 2,7 Perhesyyt 2,6Mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksuja

2,6 Vieraan maan kokeminen

2

Vieraan maan kokeminen 2,4 Mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksuja

1,8

Urakehitys 2,4 Korkea elintaso 1,7

Korkea elintaso 1,9 Aikaisempi tieto Suomesta

1,6

Suunnitelmat työskennellä Suomessa

1,9 Vieraan kielen oppiminen

1,6

Vieraan kielen oppiminen 1,8 Työtarjous Suomesta 1,5

Aikaisempi tieto Suomesta

1,7 Ystävät ja verkostot Suomessa

1,4

Ystävät ja verkostot Suomessa

1,4 Vaikeudet kotimaassa

1,3

Perhesyyt 1,3

Opiskelu ensisijainen syy Muut syyt ensisijaisia

Lähes kaikki ensisijaisesti opiskelemaan muutt aneet vastaajat (97 %) arvioivat kou-lutuksen laadun vähintään melko tärkeäksi tekijäksi. Kolme neljästä vastaajasta (75 %) piti sitä eritt äin tärkeänä syynä muutt aa Suomeen. Lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi koett iin mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksuja, jota 68 % vastaajista piti eritt äin tärkeänä ja yhdeksän kymmenestä vähintään melko tärkeänä syynä. Vieraan maan kokeminen ja urakehitys olivat seuraavaksi tärkeimmät syyt. Nämä neljä syy-tä olivat kaikki sellaisia, jotka enemmistö vastaajista arvioi eritt äin tärkeäksi. Muut syyt koett iin selvästi vähemmän merkitt äviksi. Varsinkin sosiaalisiin siteisiin liitt y-vät syyt olivat tärkeitä vain harvalle ensisijaisesti opiskelemaan tulleelle vastaajalle.

Taulukko 9. Vastaajien tärkeimmät syyt muutt aa Suomeen.

33

Ensisijaisesti muista syistä kuin opintojen vuoksi Suomeen muutt aneiden tärkeim-mistä syistä ainoa tekijä, jonka enemmistö vastaajista arvioi eritt äin tärkeäksi, olivat perhesyyt. Lähes neljä viidestä (79 %) muista kuin opiskelusyistä Suomeen muutt a-neista vastaajista arvioi ne eritt äin tärkeiksi. Muut syyt arvioitiin selvästi vähemmän painaviksi. On kuitenkin mielenkiintoista, ett ä puolet muista kuin opiskelusyistä Suomeen muutt aneista vastaajista piti mahdollisuutt a opiskella ilman lukukausi-maksuja vähintään melko tärkeänä tekijänä. Maksuton koulutus saatt aa siis lisätä Suomen vetovoimaisuutt a myös sellaisten maahanmuutt ajien silmissä, joilla ensi-sijaiset syyt muutt oon liitt yvät muuhun kuin koulutukseen; maksutt omuus saatt aa vaikutt aa esimerkiksi eri maista kotoisien olevien puolisoiden asuinmaan valin-taan.

Haasteltujen opiskelijoiden Suomeen muuton taustat olivat vaihtelevia. Neljä heistä oli muutt anut ensisijaisesti opiskelemaan, kolme muista syistä. Pääasiallista muut-tamisen syytä lukuun ott amatt a kumpikaan ryhmä ei kuitenkaan ollut yhtenäinen, vaan haastateltavilla oli monenlaisia taustoja. Ensisijaisesti opiskelemaan tulleilla päätökseen opiskella ulkomailla vaikutt i joiden-kin kohdalla korkeakoulutuksen maksullisuus kotimaassa. Toisaalta lukukausimak-sujen puutt uminen veti Suomeen myös sellaisia opiskelijoita, joiden kotimaassakin on mahdollista opiskella maksutt a; nämä opiskelijat pitivät ulkomailla opiskelua sinänsä mielenkiintoisena ja tärkeänä, ja maksutt omuus teki Suomesta yhden ve-tovoimaisen vaihtoehdon. Eri vaihtoehtojen joukosta Suomi oli saatett u valita opis-kelumaaksi esimerkiksi täällä opiskelevan ystävän suosituksesta, englanninkielisen koulutuksen vuoksi taikka maan sijainnin johdosta. Myös korkeatasoisena tunnett u koulutus oli ollut haasteltaville vahva vetovoimatekijä. Osalle Suomi taas oli tullut tutuksi työn tai aikaisempien opintojen kautt a, mikä osaltaan vaikutt i Suomen va-lintaan opiskelumaaksi.

K: Ensin kysyisin päätöksestäsi muutt aa Suomeen, kertoisitko syistä?

V: Ystäväni opiskeli täällä ja kertoi, ett ä Suomi on korkean teknologian maa. Erityisesti Nokia, ja se kiinnosti minua. Tavallisesti (kotimaani) ihmiset luulevat Nokiaa japanilaiseksi, en tiedä miten sitä mainostetaan, mutt a joka tapauksessa, Nokian tuott eet ovat hyviä ja korkeatasoisia. Ja päätin opiskella informaatioteknologiaa.

K: Oliko Suomi ensisijainen valintasi?

V: Se oli ensisijainen valintani, koska lukukausimaksuja ei ole, se oli vetovoimaista, hyvin merkitt ävä syy. (teknisen alan opiskelija, Aasia)

4

---

Halusin opiskella ulkomailla. Ja koska valmistuin lukiosta hyvin nuorena, en halunnut kovin kauas kotoa, vaan pohjoismaihin. Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Suomen joukosta Suomi on ainoa, joka tarjoaa perustutkintokoulutusta englanniksi. Ja yhtä lailla maksuton koulutus, ja lisäksi se ett ä Suomi tunnetaan hyvätasoisesta koulutuksesta.(yhteiskuntatieteellisen alan opiskelija, muu Eurooppa)

5

---

34

Muista kuin opiskelusyistä Suomeen muutt aneista haastateltavista kolmella tärkein syy oli suomalainen puoliso. Yhdellä haastateltavalla ulkomaille muutt amisessa rat-kaisevaa oli kotimaan rauhaton poliitt inen tilanne. Kaikilla oli muutt aessaan takana aikaisempia korkeakouluopintoja; kolmella neljästä oli jo suoritett una ainakin yksi tutkinto. Opiskelua halutt iin jatkaa siksi, ett ä sen arveltiin helpott avan integroitu-mista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomalainen koulutuksen myötä arveltiin saa-vutett avan työmarkkinavalmiuksia, joita ulkomaalainen tutkinto ei tarjoa, yhtenä tärkeänä valmiutena kielitaito. Toisaalta opiskelu nousi esiin kanavana sosiaalisten kontaktien solmimiseen.

Syyni olivat ennen kaikkea henkilökohtaisia, en muutt anut ensisijaisesti opiskelusyistä, vaan koska tunsin täältä erään ihmisen. Päätin opiskella enemmänkin siitä syystä, ett ä se voi hel-pott aa työmarkkinoille pääsemistä, kontaktien solmiminen on niin paljon helpompaa. Ja myös sosiaalisen elämän kannalta on paljon parempi olla yliopistolla.(humanistisen alan opiskelija, EU-maat)

6

---Opiskelu oli toissijainen syy. Ensisijainen syy oli muutt aa Suomeen ja ehkä asett ua tänne asumaan. Olin jo pitkän aikaa kuullut, ett ä Skandinavia on hyvin mukava paikka, hyvin rauhallinen, eikä siellä ole ongelmia. Kotimaassani on paljon ongelmia, siellä on melkein joka päivä pommi-iskuja. Olen jo valmistunut ja tämä on kolmas tutkintoni, joten en ole niin innokas samaan sitä. Minun on vain opitt ava suomen tai ruotsin kieli, jott a voin saada täällä hyvän työn.(teknisen alan opiskelija, Aasia)

7

---Alun perin minulla oli täällä tytt öystävä, ja siksi muutin Suomeen. Ja sitt en tajusin, ett ä voidakseni työskennellä täällä, minun täytyy ainakin opiskella, joten aloitin opinnot, ja opiskelen edelleen.(kaupallisen alan opiskelija, Aasia)

8

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen muutt amisen vaikutt imet liitt y-vät ennen kaikkea suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksiin sekä toisaalta sosiaalisiin siteisiin. Tässä tutkimuksessa ulkomaille opiskelemaan hakeutumisen prosessin analyysi keskitt yy vetovoimatekijöihin, jotka muodostavat vain osan ko-konaisuudesta (ks. Mazzarol & Soutar 2002). Työntötekijöitä, joiden vaikutuksesta opiskelija hakeutuu ulkomaille, ei tulosten perusteella voi arvioida kovin laajasti. Esimerkiksi suomalaisen korkeakoulutuksen tason ilmoitt aminen tärkeäksi vaikut-timeksi ei vältt ämätt ä tarkoita, ett ä vastaajan kotimaassa koulutus olisi tasoltaan matalaa. Ulkomaille hakeudutaan myös kansainvälisen työuran toivossa tai siksi, ett ä kokemusta ulkomailla asumisesta pidetään arvokkaana, ja silloin kohdemaan koulutusjärjestelmän taso ja maksutt omuus saatt avat ratkaista sen, ett ä ulkomaille suuntaava opiskelija päätt ää hakeutua kyseiseen maahan.

5.2 AIKAISEMMAT KOKEMUKSET SUOMESTA

Vastaajilta tiedusteltiin, olivatko he käyneet Suomessa aikaisemmin ja jos olivat, mis-tä syystä. Vajaa puolet (44 %) vastaajista ilmoitt i käyneensä Suomessa ennen opinto-ja ainakin kerran.

35

Kuviosta 8 käyvät ilmi vastaajien ilmoitt amien eri syiden yleisyys. Tavallisin yksit-täinen syy oli lomamatka, jonka oli runsas viidennes (22 %) ilmoitt i vierailun syyksi. Seuraavaksi useimmin (17 %) vastaajat olivat vierailleet Suomessa, koska heillä oli maahan sosiaalisia siteitä. Noin joka kymmenes oli aikaisemmin ollut suomalaisessa yliopistossa vaihto-opiskelijana.

Kuvio 8. Vastaajien aiemmat kokemukset Suomesta, %

Annett ujen vaihtoehtojen ohella vastaajat saatt oivat valita kohdan “Muu” ja halu-tessaan tarkentaa vastaustaan. Eniten mainintoja liitt yi sosiaalisiin siteisiin: vastaajat ilmoitt ivat vierailleensa perheen, kumppanin, sukulaisten tai ystävien luona. Lisäksi 18 vastaajaa oli avovastausten mukaan vieraillut Suomessa aikaisempiin opintoihin liitt yvistä syistä, esimerkiksi osallistunut opintomatkalle, kielikurssille tai kesäkou-luun. Muita avovastauksissa esiin tulleita syitä olivat osallistuminen yliopiston pää-sykokeeseen sekä harrastuksiin liitt yneet kurssit, leirit ja muut vierailut. Muutama vastaaja ilmoitt i asuneensa Suomessa lapsena.

5.3 VIRANOMAISKONTAKTIT

Maahanmuuton yhteydessä ulkomaalainen opiskelija on tekemisissä eri viranomais-ten kanssa. Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoiden kokemuksia eri viranomaistahojen kanssa asioinnista ja yhteistyöstä. Kokemusten voidaan tulkita kertovan korkea-koulujärjestelmän sekä sen ulkopuolisten viranomaistahojen kansainvälistymisestä: minkälaisilta viranomaisten yhteistyövalmiudet näytt ävät maahanmuutt ajan sil-min?

22

17

10

4

3

2

2

0 5 10 15 20 25

Lomamatka

Vierailu sukulaisten/ystävien luona

Vaihto-oppilaana yliopistossa

Työmatka

Työskentely Suomessa

Muut opintoihin liittyvät vierailut

Vaihto-oppilaana lukiossa

36

Keskimäärin helpoimmiksi koett iin asiointi ja yhteistyö yliopistohallinnon kanssa. Yliopistohallinnon kanssa olivat olleet tekemisissä lähes kaikki vastaajat ja 86 % piti asiointia hyvin helppona tai melko helppona. Maistraatin kanssa vastaajat olivat asi-oineet lähes yhtä usein ja siellä asioinnin oli kokenut melko tai hyvin helpoksi 81 % vastaajista. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli ollut tekemisissä maahanmuutt o-palvelujen kanssa; asioinnin melko tai hyvin helpoksi kokeneiden osuus vastaajista oli 68 %. Hieman pienemmällä osalla vastaajista oli kokemusta veroviranomaisista (83 %) ja oman yliopiston ylioppilaskunnasta (84 %); molempien kohdalla yhteis-työn melko helpoksi tai hyvin helpoksi kokeneita oli 73 % vastaajista.

Työvoimaviranomaiset ja Kela jakoivat mielipiteitä enemmän: asioinnin melko tai hyvin vaikeaksi kokeneita oli selvästi enemmän kuin muiden viranomaisten koh-dalla. Toisaalta vastaajat olivat olleet työvoimaviranomaisten ja Kelan kanssa huo-matt avasti harvemmin tekemisissä kuin muiden tahojen kanssa. Kaikkein vähiten vastaajat olivat olleet tekemisissä CIMOn kanssa, josta oli kokemusta alle kolmas-osalla.

Kokonaisuudessaan asioinnista suomalaisten viranomaisten kanssa välitt yy tulok-sissa sangen myönteinen kuva. Niistä vastaajista, jotka ovat olleet viranomaistahojen kanssa tekemisissä, enemmistö on kokenut asioinnin vähintään melko helpoksi. Ai-noastaan työvoimahallinto muodostaa tässä poikkeuksen.

Kinnusen (2003, 30–32) tutkimukseen verratt una vastaajat olivat olleet useammin te-kemisissä maahanmuutt oviranomaisten, veroviranomaisten, korkeakouluhallinnon sekä ylioppilaskuntien kanssa. Sen sijaan tämän tutkimuksen vastaajilla oli CIMOsta

11

17

3

16

70

5

36

43

7

6

3

2

4

3

13

16

14

14

8

9

9

12

15

18

40

35

33

31

11

37

21

15

28

28

53

42

7

44

16

8

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Maahanmuuttopalvelut

Verovirasto

Yliopistohallinto

Ylioppilaskunta

CIMO

Maistraatti

KELA

Työvoimapalvelut

En ollut yhteydessä Hyvin vaikeaa Melko vaikeaa Melko helppoa Hyvin helppoa

Kuvio 9. Kokemukset yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa.

37

selvästi vähemmän ja työhallinnon palveluista hieman vähemmän kokemuksia kuin Kinnusen tutkimilla opiskelijoilla. Kinnusen tutkimuksessa ei tiedusteltu kokemuk-sia asioimisesta maistraatin ja Kelan kanssa. Molemmissa tutkimuksissa korkea-kouluhallinto koett iin helpoimmaksi yhteistyötahoksi ja työhallinto vaikeimmaksi. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailtavissa, koska kohderyhmän ohella kysy-myksen asteikko oli hieman erilainen.

5.4 YLIOPISTON VALINTA

Hakeutuessaan ulkomaille opiskelemaan opiskelija valitsee kohdemaan lisäksi yli-opiston, jossa haluaa opiskella. Kohdemaan sisällä vaikutt avat yliopistokohtaiset vetovoimatekijät, kuten maine, kurssivaihtoehdot, kansainväliset ohjelmat ja resurs-sit. (Mazzarol & Soutar 2002, 82–83.) Kyselyssä selvitett iin kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden yliopiston valintaan vaikutt aneita tekijöitä. Kysymyksenasett elu oli samanlainen kuin Suomeen muutt amisen vaikutt imia kartoitt avissa kysymyksissä: vastaajille esitett iin vaihtoehtoja, joiden tärkeytt ä yliopiston valinnassa pyydett iin arvioimaan. Tulokset näkyvät taulukossa 10; mitä korkeamman luvun tekijä on saa-nut, sitä tärkeämmäksi se on koett u.

Mahdollisuus opiskella erityisalaa, joka kiinnostaa 2,7Mahdollisuus täydentää/jatkaa aikaisempia opintoja 2,5Mahdollisuus opiskella englanniksi 2,5Yliopiston hyvä maine 2,4Opiskelijapalvelujen/-etujen laatu 2,2Yliopistosta saamani informaatio 2,1Työllistymismahdollisuudet ulkomailla opintojen jälkeen 2,1

Yksinkertainen hakuprosessi 1,9Työllistymismahdollisuudet Suomessa opintojen jälkeen 1,9

Yliopiston sijainti 1,8Tunnen nykyisessä yliopistossani opiskelevia tai opiskelleita ihmisiä

1,6

Aikaisempi kokemus yliopistosta 1,5

Mahdollisuus opiskella ruotsiksi 1,1

Taulukko 10. Yliopiston valintaan vaikutt aneet tekijät

38

Tärkeimmät vetovoimatekijät liitt yivät yliopiston koulutussisältöihin: mahdollisuus opiskella kiinnostavaa alaa osoitt autui tärkeimmäksi koetuksi tekijäksi. Seuraavaksi tärkeimmiksi koett iin mahdollisuudet täydentää tai jatkaa aikaisempia opintoja sekä mahdollisuus opiskella englanniksi. Näiden kolmen syyn lisäksi yliopiston hyvä maine oli syy, jota enemmistö vastaajista piti eritt äin tärkeänä.

Tietyn erityisalan opiskeleminen oli tärkein yliopiston valintaan vaikutt anut syy myös Kinnusen (2003, 33–34) tutkimuksessa. Sen sijaan mahdollisuus täydentää tai jatkaa aikaisempia opintoja oli Kinnusen tutkimuksessa vasta neljänneksi tärkeim-mällä sijalla; mahdollisuus opiskella englanniksi sekä yliopiston maine koett iin tärkeämmiksi. Eroon ovat todennäköisesti vaikutt aneet lukuisat viime vuosina pe-rustetut englanninkieliset maisteriohjelmat, jotka tarjoavat ulkomailta tuleville opis-kelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet hyödyntää aiempia opintojaan.

5.5 MISTÄ JA MILLAISTA TIETOA?

Suomalainen yliopistojärjestelmä on kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille usein etukäteen tuntematon. Vaikka monilla onkin takanaan aiempia korkeakouluopinto-ja, kotimaan koulutusinstituutiot saatt avat olla hyvin toisenlaisia kuin Suomen. Suo-malaisen yliopistojärjestelmän riitt ävä tunteminen ennen opintojen aloitt amista on oleellista opintojen alkuun pääsemisen kannalta ja vaikutt aa opintojen sujumisen ko-konaisuudessaan. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota Suomeen tutkintoa suoritt amaan hakeutuville tarpeeksi tietoa opiskelumahdollisuuksista, hakuprosessista, opintojen rakenteesta ja suoritt amisesta sekä tutkintovaatimuksista. Riitt ävän ja paikkansapi-tävän tiedon tarjoaminen etukäteen on tärkeää opiskeluvalmiuksien sekä toisaalta opintoja koskevien odotusten realistisuuden takaamiseksi. (ks. SYL 2006).

Tässä tutkimuksessa pyritt iin selvitt ämään Suomeen opiskelemaan hakeutumisen prosessia erityisesti tiedon näkökulmasta: mistä kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat saaneet tietoa opiskelumahdollisuuksista Suomessa ja miten tyytyväisiä he ovat siihen? Vastaajilta kysytt iin, miten tärkeitä erilaiset tiedon lähteet olivat opis-kelumahdollisuuksia koskevan tiedon kannalta. Eri lähteiden tärkeytt ä pyydett iin arvioimaan asteikolla ”ei lainkaan tärkeä”, ”melko tärkeä” ja ”hyvin tärkeä”, minkä lisäksi vastausvaihtoehtoihin sisältyi myös kohta ”en saanut informaatiota”. Kysy-myksen tavoitt eena oli kartoitt aa sekä tiedon lähteiden käytt öä ett ä niiden koett ua tärkeytt ä.

39

Kuvio 10. Suomessa opiskelemista koskevien tietolähteiden tärkeys

Selvästi tärkein tiedon lähde olivat yliopistojen verkkosivut. Lähes kaikki (95 %) vas-taajat olivat saaneet verkosta tietoa ja enemmistö (72 %) koki sen eritt äin tärkeäk-si tiedon lähteeksi. Seuraavaksi tärkeimpänä tiedon lähteenä pidett iin yliopistojen henkilökuntaa, joka oli Suomessa asuvien ystävien ja sukulaisten ohella ainoa taho, jolta enemmistö oli ylipäätään saanut tietoa. Muut tahot näytt ivät tutkimuksen pe-rusteella jäävän melko merkityksett ömiksi.

Opiskelumahdollisuuksia koskevan tiedon lisäksi vastaajia pyydett iin arvioimaan nykyisestä yliopistostaan saamaa tietoa. Kuviosta 11 käy ilmi, ett ä 57 % vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa tietoon. Sen sijaan hieman yli kaksi viidestä (43 %) vastaajasta koki, ett ä tiedossa oli puutt eita. Heistä suurin osa katsoi, ett ä tieto ei ollut riitt ävää. Vastaajia pyydett iin avokysymyksellä eritt elemään saamansa tiedon puutt eita. Avovastauksia kertyi kaikkiaan 188, joista 185 koski yliopistolta saatua tietoa ja loput 3 sitä, ett ei vastaaja kokenut kuuluvansa tutkimuksen kohderyhmään. Osa vastauksista koski muita asioita, kuten opetuksen laatua, opiskelijajärjestöjä ja työllistymistä. Vastauksia on käsitelty erikseen näitä teemoja koskevissa luvuissa. Vastauksista kävi ilmi, ett ä osa oli tulkinnut kysymyksen koskevan myös opintojen aikana saatua tietoa. Kysymys oli siis hieman epäselvästi asetett u.

56

35

75

65

71

70

56

72

57

5

15

14

11

11

18

13

12

18

13

16

3

11

16

25

8

13

10

12

17

11

19

20

36

14

28

4

6

6

9

4

8

72

39

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ystävät tai sukulaiset kotimaassa

Ystävät tai sukulaiset Suomessa

Opiskelijarekrytointiyritys kotimaassa

Lehdet tai televisio

Opetushallitus

Opetusministeriö

Suomalaiset ylioppilaskunnat

SYL

CIMO:n palvelut

Yliopiston verkkosivut

Yliopistohallinto/opiskelijapalvelut

En saanut informaatiota Ei lainkaan tärkeä Melko tärkeä Hyvin tärkeä

40

Kuvio 11. Mielipide nykyisestä yliopistosta saadusta tiedosta, %

Eniten mainintoja (39) liitt yi opinto-ohjelmia tai yliopistojärjestelmää yleensä koske-vaa tietoon, joka koett iin riitt ämätt ömäksi. Opintojen rakenne, kurssisisällöt ja suori-tustavat jäivät epäselviksi, koska tietoa oli vähän. Suomalaisen yliopistojärjestelmän toimintaperiaatt eet olivat monille vieraita ja niistä olisi kaivatt u perusteellisempaa tietoa.

Sain listan tutkintoni kursseista, mutt a ei ollut selvää, mitkä kaikki niistä vaaditaan. Lisäksi monia kursseja ei järjestetä, koska kysyntää ei ole. Tätäkään ei kerrott u missään. Lopputulos on, ett ä joudun suoritt amaan paljon kirjantentt ejä, mikä on täysin vierasta britt iläisestä tai amerikkalaisesta järjestelmästä tulevalle. 9

En ole tähän päivään mennessä löytänyt mitään tietoa siitä, miten suomalainen yliopisto-järjestelmä rakentuu. Olisi ollut mukava saada selkeä katsaus heti alussa, eikä tietoa pieninä palasina kuten nyt. 10

Toiseksi eniten mainintoja (29 vastausta) liitt yi myös siihen, ett ei englanniksi ollut saatavilla riitt ävästi tietoa. Englanniksi tarjott u tieto oli usein suppeampaa ja vähem-män ajantasaista kuin suomenkielinen.

Koska suomen kielen taitoni oli opintojen alussa heikko, käytin englanninkielisiä internetsi-vuja, jotka joko puutt uivat tai sisälsivät vain vähän hyödyllistä tietoa. 11

Suurin osa tiedosta oli SUOMEKSI, eikä laitoksen englanninkielisiä sivuja ollut päivitett y. 12

Kuten kuviosta 11 näkyy, tiedon puutt eiden koett iin liitt yvän enemmän sen mää-rään kuin laatuun. Avovastauksissa oli kuitenkin myös kommentt eja, joiden mukaan

57

28

11

4

0

10

20

30

40

50

60

70

Tieto oli sekä täsmällistä että

riittävää

Tieto oli täsmällistä, mutta

ei riittävää

Sain paljon tietoa, mutta se ei ollut täysin täsmällistä

Tieto ei ollut täsmällistä eikä

riittävää

41

yliopistosta saatu tietoa ei ollut täysin paikkansa pitävää. 26 vastaajaa katsoi, ett ä englanninkielisten kurssien määrä oli pienempi kuin etukäteen oli annett u ymmär-tää. Koulutusohjelman sisältö taas ei vastannut saatua tietoa 11 vastaajan mielestä: vastaajat olivat pett yneitä esimerkiksi siihen, ett ei luvatt uja kursseja tai ekskursioita järjestett ykään. Saman verran mainintoja liitt yi aikaisempien opintojen hyväksi lu-kemista koskevaan tietoon, mikä koett iin epäselväksi tai harhaanjohtavaksi. Jonkin verran vastauksia liitt yi tiedott amisen käytäntöihin. Niiden mukaan tiedotus koet-tiin sekavaksi ja hajanaiseksi. Toisaalta tiedon saamisen katsott iin edellytt ävän liian-kin paljon aktiivisuutt a opiskelijalta itseltään.

En saanut tarpeeksi tietoa kursseista enkä saanut tietää (verkko)sivuilta, laitoksellani on niin vähän englanninkielisiä kursseja. Ja useimmista opiskelijapalveluista sain tietää vasta aloi-tett uani opinnot, toisilta opiskelijoilta.

13

Opiskelua koskevan tiedon lähteistä ja laadusta keskusteltiin myös haastatt eluissa. Haastateltavat osoitt autuivat pääosin tyytyväisiksi yliopisto-opinnoista etukäteen saamaansa tietoon. Tiedon lähteistä tärkeimmiksi nousivat yliopiston verkkosivut sekä toisaalta oma kumppani niiden kohdalla, jotka seurustelivat suomalaisen kans-sa. Yliopistojen verkkosivujen ja henkilökunnan tarjoamasta tiedosta mielipiteet olivat vaihtelevia. Osa uudehkoissa maisteriohjelmissa opiskelevista oli kokenut, ett ei henkilökunnallakaan ollut vielä tarvitt avaa perehtyneisyytt ä opintoasioihin. Toisaalta osalla oli hyvin myönteisiä kokemuksia informatiivisista verkkosivuista ja hyvästä palvelusta.

K: Entä tieto opiskelumahdollisuuksista, mistä lähteistä sait tietoa?

V: Pääasiallinen tiedonlähde olivat yliopiston verkkosivut, niillä on aika paljon kursseista ja siitä mitä tapahtuu. Lähinnä ne sivut, jotka on tarkoitett u ulkopuolisille, sisäänpääsyn jälkeenhän voi lukea kaikki oppaat, oppiaineet ja kaiken. Mutt a pääasiassa yliopiston verkko-sivuilta. Ja jonkin verran tietoa saimme henkilöltä, joka vastaa kansainvälisten opiskelijoiden asioista. Se oli aika täydellistä, ja hän oli aina hyvin huomaavainen, hyvin avulias, todella mukava persoona.(luonnontieteellisen alan opiskelija, Latinalainen Amerikka)

14

---

En saanut tietoa. Mutt a poikaystäväni asuu täällä, ja hän kävi keräämässä minulle tietoa. Yliopistolta ei saanut mitään. Vain sen, mikä oli internetissä, kuten ”90 opintoviikkoa tätä, 90 opintoviikkoa informaatioteknologiaa”, eikä minulla ollut aavistustakaan mitä se on, ker-tokaa lisää. Ja siinä oli kaikki tieto.(teknisen alan opiskelija, EU-maat)

15

Koetuissa puutt eissa korostuvat samat asiat, joita kansainvälisten tutkinto-opis-kelijoiden on todett u pitävän ongelmallisina myös varsinaisen opiskelun alett ua: opiskelujärjestelmän sekavuus sekä englanninkielisen tiedon ja kurssien riitt ämätt ö-myys ovat asioita, jotka koetaan kielteisinä suomalaisessa opiskeluympäristössä (ks. Kinnunen 2003, 45). Jäljempänä käy ilmi, ett ä tämän tutkimuksen tulokset tukevat näitä havaintoja.

42

Hyvin matala 0 %

Melko matala 1 %

Ei matala eikä korkea

11 %

Melko korkea 58 %

Hyvin korkea 29 %

6 AKATEEMINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ

Koulutuksen taso osoitt autui olennaiseksi vetovoimatekijäksi, jonka perusteella Suomi oli valitt u opiskelumaaksi. Minkälaiseksi kokemus Suomessa opiskelusta sit-ten muodostuu? Kokemuksia akateemisesta opiskeluympäristöstä (ks. Tinto 1975; 1997) selvitett iin koulutukseen, opiskeluun sekä opiskeluympäristöön liitt yvillä ky-symyksillä. Vastaajilta kysytt iin ensinnäkin tämänhetkistä näkemystä suomalaisen koulutuksen tasosta. Vastaajien antama arvio oli sangen myönteinen: lähes yhdek-sän kymmenestä piti suomalaisen koulutuksen tasoa vähintään melko hyvänä, vajaa kolmannes eritt äin hyvänä (kuvio 12).

Kuvio 12. Vastaajien arvio suomalaisen korkea-asteen koulutuksen tasosta.

6.1 OPINTOJEN ETENEMINEN Opintojen etenemistä voidaan pitää yhtenä keskeisenä kansainvälisten opiskelijoi-den integraatiota kuvaavista asioista. Tavoitt eiden saavutt aminen opinnoissa kuvaa aktiivista toimijuutt a ja sopeutumista uuteen ympäristöön. (Kinnunen 2003, 108.) Opiskelijoita koskevissa tutkimuksissa opintojen etenemistä on usein tarkasteltu opintoviikkokertymän perusteella (esim. Kurri 2006; Viuhko 2006; Kuntt u & Hutt u-nen 2005; Berndtson 2004). Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan kysytt y suoritett ujen opintoviikkojen määrää. Koska monilla kansainvälisillä opiskelijoilla on aikaisem-pia opintosuorituksia jonkin muun maan yliopistosta, eivät pelkästään Suomessa suoritetut opinnot kerro opintojen edistymisestä kokonaisuudessaan (ks. Kinnunen 2003, 40).

43

Seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoitt i olevansa tyytyväinen opintojensa etene-miseen. Tulos on jonkin verran huonompi kuin Kinnusen (2003, 40) tutkimuksessa, jossa 80 prosentt ia ilmaisi olevansa tyytyväisiä edistymiseensä. Tulos ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoinen, sillä Kinnusen tutkimuksessa ei ole eritelty ammatt i-korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden tyytyväisyytt ä; tiukemman opetusohjelman mukaan opiskelevien ammatt ikorkeakouluopiskelijoiden on todett u pysyvän yli-opisto-opiskelijoita paremmin omissa opiskelutavoitt eissaan (Viuhko 2006, 28–29). Suomalaisista yliopisto-opiskelijoista vain 54 prosentt ia katsoo viimeisimmän tut-kimuksen mukaan, ett ä opinnot ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti (Viuhko 2006). Tähän tulokseen nähden kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyys on ilah-dutt avaa ja sen voidaan katsoa viestivän onnistuneesta akateemisesta integraatios-ta.

Toisaalta vaikka selvä enemmistö vastaajista ilmaisi tyytyväisyytensä opintojen ete-nemiseen, puolet heistä ilmoitt i ainakin yhden syyn sille, ett eivät opinnot ole eden-neet suunnitellulla tavalla. Ero johtunee siitä, ett ä opiskelija voi olla tyytyväinen suorituksiinsa, vaikka suunnitelmat eivät olisikaan syystä tai toisesta toteutuneet. Opintojen hidastumiseen vaikutt avat myös ennakoimatt omat asiat, jotka eivät vält-tämätt ä tarkoita epäonnistumista opinnoissa (vrt. Kinnunen 2003, 108).

Vastaajia pyydett iin arvioimaan tärkeimpiä syitä opintojen suunniteltua hitaampaan edistymiseen. Heille esitett iin 20 vaihtoehtoa, joista pyydett iin merkitsemään kolme painavinta syytä tärkeysjärjestyksessä. Syyt koott iin aiempien, sekä suomalaisia ett ä kansainvälisiä opiskelijoita koskevien tutkimusten pohjalta. Tulokset näkyvät taulu-kossa 11, johon on koott u kymmenen useimmin mainitt ua syytä.

44

Syy 1. tärkein

2. tärkein 3. tärkein Yhteensä

N % N % N % N %Liian vähän kursseja englanniksi

114 23 52 11 28 6 194 39

Ohjauksen puute

76 15 66 13 47 10 189 38

Kokopäivätyö 74 15 17 3 22 4 113 23Elämäntilanne 59 12 58 12 59 12 176 36Osapäivätyö 47 10 38 8 37 8 122 25Taloudelliset ongelmat

44 9 35 7 26 5 105 21

Motivaation puute

41 8 34 7 43 9 118 24

Riitt ämätön suomen kielen taito

35 7 31 6 38 8 106 22

Tiedon puute 33 7 39 8 39 8 111 23

Taulukko 11. Opintojen odotuksia hitaamman etenemisen pääasialliset syyt.

Pääasialliseksi syyksi merkitt iin useimmin englanninkielisten kurssien riitt ämätt ö-myys, jota 23 prosentt ia kysymykseen vastanneista piti tärkeimpänä ja 39 prosentt ia ainakin yhtenä suunniteltua hitaamman edistymisen syynä. Seuraavaksi useimmin syyksi ilmoitett iin ohjauksen puute, jota seurasivat kokopäivätyö ja elämäntilanne.

Kinnusen (2003, 41–42) tutkimuksessa syitä viivästymiselle kysytt iin avokysymyk-sellä. Niiden vastauksissa opiskelijoiden ilmoitt amat syyt liitt yivät yleisimmin puut-teisiin opetuksessa ja opintojen ohjauksessa, henkilökohtaisten syiden, kieliongelmi-en ja työssäkäynnin ollessa seuraavaksi yleisimpiä syitä. Vaikka kysymysten muoto on tutkimuksissa erilainen, voidaan todeta, ett ä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoi-den kokemuksissa korostuvat samat haasteet kuin viitisen vuott a sitt en.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla syyt opintojen viivästymiseen ovat ositt ain samoja kuin suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla. Ulkomaalaiset opiske-lijat kohtaavat kuitenkin opetuksen järjestämiseen ja opintojen ohjaukseen liitt yviä hidasteita suomalaisia korkeakouluopiskelijoita enemmän. Suomalaisten korkea-kouluopiskelijoiden joukossa puolestaan työssäkäynti koetaan selvästi tärkeimmäk-si opintoja hidastavaksi tekijäksi, seuraavaksi yleisimmät syyt ovat elämäntilanne ja motivaatio-ongelmat (Viuhko 2006, 29).

45

6.2 TYYTYVÄISYYS OPISKELUYMPÄRISTÖÖN

Opiskeluympäristö rakentuu erilaisista fyysisistä, sosiaalisista ja pedagogisista teki-jöistä. Toimivan opiskeluympäristön osatekijöitä ovat esimerkiksi ohjauksen riitt ä-vyys, opintojen järjestäminen ja koulutusohjelmien mitoitus sekä fyysinen ympäris-tö. Opiskeluympäristöön kuuluu myös epävirallisempi ulott uvuus, joka muodostuu opiskelijan vuorovaikutuksesta toisten opiskelijoiden sekä opett ajien ja muun henki-lökunnan kanssa. (ks. esim. Kurri 2006; Niemelä 2007.)

Toimivassa opiskeluympäristössä on tarpeeksi kapasiteett ia taata hyvät opiskelu-olosuhteet myös ulkomaalaisille opiskelijoille ja sellaiset valmiudet yhteistoimin-taan kultt uuritaustoiltaan ja äidinkieleltään moninaisten opiskelijoiden kanssa, mikä osaltaan tukee opiskelijan integroitumista akateemiseen maailmaan ja opis-kelumaahan. Korkeakoulujen kansainvälistymistä koskevan keskustelun näkökul-masta tämä on ilmaistavissa myös niin, ett ä kansainvälinen ulott uvuus on juurtunut osaksi opetusta, ohjausta ja erilaisten opiskelijapalvelujen toimintaa. (ks. Söderqvist 2002; Kinnunen 2003.)

Tutkimuksessa selvitett iin vastaajien tyytyväisyytt ä opiskeluympäristön eri tekijöi-hin. Heiltä tiedusteltiin tyytyväisyytt ä opintoihin liitt yviin asioihin sekä yliopiston ja ylioppilaskunnan tarjoamiin palveluihin. Vastaajia pyydett iin arvioimaan opiske-luympäristöön kuuluvia asioita asteikolla 0–4 (0=ei kokemusta, 1=hyvin tyytymätön, 2=melko tyytymätön, 3=melko tyytyväinen, 4=hyvin tyytyväinen). Täsmällisemmän tiedon saamiseksi kysymykseen lisätt iin aikaisemmista tutkimuksista poiketen ”nol-lavaihtoehto”, jonka avulla oli mahdollista selvitt ää myös opintoihin liitt yvien asioi-den tutt uutt a vastaajille sekä erilaisten palvelujen käytt öä.

6.2.1 OPETUKSEEN LIITTYVÄT ASIAT

Opetukseen ja kursseihin liitt yvät asiat sekä opintoja koskeva informaatio olivat odotetusti tutt uja muutamaa vastaajaa lukuun ott amatt a kaikille. Vastaajat olivat opintoihin liitt yviin asioihin pääosin tyytyväisiä. Runsaat neljä viidestä vastaajasta ilmoitt i olevansa vähintään melko tyytyväinen opetuksen laatuun, kurssisisältöihin ja arvostelumenetelmiin. Noin kolme neljästä vastaajasta oli vähintään melko tyyty-väinen opetusmenetelmiin ja tutkintovaatimuksiin. Arvostelumenetelmien kohdalla eritt äin tyytyväisten osuus oli kaikkein suurin, noin kolmasosa; muiden edellä mai-nitt ujen kohdalla eritt äin tyytyväisiä vastaajia oli noin yksi neljästä.

Opintoja koskevan tiedon saatavuus ja laatu ovat kaikille opiskelijoille tärkeä osa tasavertaista opiskeluympäristöä. Tiedon puutt eellisuus on yksi asia, johon kansain-väliset tutkinto-opiskelijat ovat aiemmin ilmaisseet tyytymätt ömyytensä. Tiedonku-lun ongelmat eivät vältt ämätt ä liity vain englanninkielisten lähteiden saatavuuteen, vaan korkeakoulujen tiedotuskäytäntöihin yleensä. (ks. Kinnunen 2003, 45; SYL 2006.) Tiedon osalta tyytymätt ömien määrä olikin suurempi kuin muissa edellä mai-nituissa asioissa, runsaan kahden kolmanneksen ollessa kuitenkin tyytyväisiä. Yh-täältä muiden kysymysten avovastauksissa ilmeni jonkin verran tyytymätt ömyytt ä samoihin asioihin, jotka koett iin puutt eellisiksi etukäteen saadun tiedon kohdalla:

46

Kuvio 13. Vastaajien tyytyväisyys opetukseen liitt yviin asioihin, %

kursseista ja opiskelusta on vaikea saada katt avaa, englanninkielistä tietoa (ks. luku 5.5).

Vastaajilta tiedusteltiin myös tyytyväisyytt ä suomen ja ruotsin kielen kursseihin. Maahanmuutt ajia koskevassa julkisessa keskustelussa kielen oppimista pidetään usein integraation kannalta avainkysymyksenä. Myös ulkomaalaiset itse kokevat kielen oleelliseksi. (Kinnunen 2003, 42). Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa (Ga-ram 2004; Kinnunen 2003; Ally 2002) on kiinnitett y huomiota suomen ja ruotsin kie-len opetuksen puutt eisiin korkeakouluissa. Kansainvälisten opiskelijoiden joukossa tyytymätt ömyytt ä ovat aiheutt aneet alkeiskurssien heikko taso ja huono saatavuus sekä se, ett ä alkeistasoa edistyneempiä kursseja ei monissa korkeakouluissa järjes-tetä. Ongelmallisena on yhtäältä pidett y sitä, ett ä lyhyisiin maisteriohjelmiin, joissa suuri osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista opiskelee, on vaikea sisällytt ää riit-tävää määrää kieliopintoja.

4

2

5

4

4

8

15

15

19

18

15

22

56

56

51

53

48

46

25

26

24

24

33

24

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Opetuksen taso

Kurssisisällöt

Opetusmetodit

Opinto-ohjelma

Arviointimenetelmät

Opintoja koskeva informaatio

Ei kokemusta Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen

47

Kuvio 14. Vastaajien tyytyväisyys suomen ja ruotsin kielen kursseihin sekä englanninkielisten kurssien saatavuuteen, %

Kielten opetukseen liitt yvät haasteet nousivat esiin myös Koiviston ja Juusolan (2008) ammatt ikorkeakoulujen kansainvälisiä opiskelijoita koskevassa tutkimuksessa; opiskelijat ilmaisivat tyytymätt ömyytensä sekä kurssien saatavuuteen ett ä tasoon. Koivisto ja Juusola pitävät huolestutt avana sitä, ett ä vaikka kielten opetukseen liitt y-vät ongelmat on havaitt u jo aiemmin, opiskelijoiden mielipiteissä ei viiden vuoden aikana ole juuri tapahtunut muutosta.

Tässä tutkimuksessa halutt iin selvitt ää opiskelijoiden tyytyväisyytt ä tarkemmin, jo-ten kurssien tasosta ja määrästä kysytt iin siksi erikseen. Aiemmin tässä tutkimukses-sa todett iin, ett ä kielikurssit ovat kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille selvästi tär-kein tapa oppia suomea. Kielikurssien merkitystä voidaan katsoa korostavan vielä sen, ett ä kyselyssä seuraavaksi tärkeimmäksi koett uun keinoon, vuorovaikutukseen suomalaisten ystävien kanssa, ei ole laajoja mahdollisuuksia läheskään kaikilla opis-kelijoilla.

Hieman yllätt ävä tulos oli, ett ä noin viidesosa vastaajista ilmoitt i, ett ei suomen kielen kursseista ollut kokemusta. On mahdollista, ett ä osa näin vastanneista tulkitsi kysy-myksen tarkoitt avan suomenkielistä opetusta; heistä lähes puolet kuitenkin ilmoitt i kielikurssit tärkeimmäksi tavaksi oppia suomen kieltä. Sen sijaan se, ett ei enemmis-töllä ei ollut kokemusta ruotsin kielen kursseista, ei ollut yllätt ävä tulos.

Suomen ja ruotsin kielen kurssit sekä englanninkielisen opetuksen määrä jakoivat mielipiteitä muita opetukseen liitt yvä asioita enemmän. Niistä oli myös kokemusta pienemmällä joukolla. Tuloksia tarkasteltiinkin vielä erikseen niiden vastaajien osal-ta, joilla kokemusta vastauksen mukaan oli.

17

71

21

78

9

10

8

8

4

14

15

7

14

5

20

31

8

33

8

36

27

6

24

5

21

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Suomen kielen kurssien saatavuus

Ruotsin kielen kurssien saatavuus

Suomen kielen kurssien taso

Ruotsin kielen kurssien taso

Englanninkielisten kurssien saatavuus

Ei kokemusta Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen

48

Siinä joukossa, jolla oli kokemusta suomen kielen kursseista, enemmistö vastaajis-ta oli vähintään melko tyytyväinen sekä suomen kielen kurssien saatavuuteen ett ä tasoon. Kurssien saatavuuteen melko tai hyvin tyytymätt ömiä oli 30 % ja tasoon 28 % vastaajista. Myös Kinnusen tutkimuksessa enemmistö yliopisto-opiskelijoista oli vähintään melko tyytyväinen suomen kielen kursseihin, vaikka niihin kohdistui myös tyytymätt ömyytt ä.

Ruotsin kursseista näkemyksensä ilmaisi saatavuuden osalta 29 % ja tason osalta 22 % vastaajista. Kun tuloksia tarkastellaan vain niiden vastaajien joukossa, joilla oli kokemusta ruotsin kursseista, tyytymätt ömyys osoitt autui huomatt avasti suurem-maksi kuin muiden opetukseen liitt yvien asioiden kohdalla. Ruotsin kielen kurssien saatavuus oli ainoa asia, jonka kohdalla tyytyväiset vastaajat jäivät vähemmistöksi (49 %). Joka neljäs niistä, joilla oli kokemusta ruotsin kursseista, ilmoitt i olevansa kurssien saatavuuteen eritt äin tyytymätön. Ruotsin kielen kurssien tasoon oli melko tai eritt äin tyytyväisiä kolme viidestä vastaajasta.

Kielikurssien määrä, taso ja saatavuus vaihtelevat koulutusohjelmien ja yliopisto-jen välillä. Kaikille opiskelijoille riitt ävää kurssimäärää on vaikea määritellä kyselyn perusteella. Asiaa pyritt iin selvitt ämään tarkemmin haastatt eluissa. Korkeakoulu-jen ja laitosten vaihtelu kurssien määrässä ja laadussa näkyi haastatt eluissa paitsi vaihtelevina näkemyksinä haastateltavien välillä, myös yksitt äisten haastateltavien kokemuksissa. Useat haastateltavat olivat suoritt aneet kielikursseja myös muualla kuin omassa yliopistossaan, esimerkiksi kesäyliopistossa tai yliopistojen yhteistyö-sopimusten kautt a opiskelukaupungin muissa korkeakouluissa. Syynä oli yleensä se, ett ä oman yliopiston tarjonta koett iin riitt ämätt ömäksi.

Alkeiskurssien tarjontaan oltiin haastatt eluissa pääosin tyytyväisiä. Osa haasta-teltavista piti perustason kursseja tahdiltaan liiankin tiiviinä, toisaalta esiin nousi turhautumista siihen, ett ä intensiivistä oppimista kaipaaville tutkinto-opiskelijoille suunnataan samoja kielikursseja kuin vaihto-opiskelijoille, joiden kielitaidon tarve on toisenlainen. Haastatt eluissa välitt yi kuitenkin sellainen yleiskuva, ett ä yliopistot tarjoavat hyvät mahdollisuudet päästä alkuun suomen opiskelussa. Edistyneemmän tason kursseja sen sijaan kaivatt iin lisää.

K: Mitä mieltä olet, onko suomen kielen kursseja tarpeeksi näissä yliopistoissa (joissa opis-kelee)?

V: (Yliopiston) kielikeskuksessa on peruskursseja, jotka loppuvat johonkin keskitasoon, mutt a ei mitään siitä eteenpäin. Sinne voi mennä, jos haluaa opiskella hyvin matalan tason kursseil-la. Mutt a halusin opiskella enemmän, ja nyt opiskelen suomen kielen laitoksella. Ja kuilu on valtava, alempi keskitaso ja sitt en hyvin korkea taso, eikä mitään siltä väliltä.(teknisen alan opiskelija, EU-maat) 16

---

Alkeistason kursseista on valtava kysyntä. Minulla on kaksi opiskelukaveria, joiden mielestä kurssi oli liian hidas, koska osallistujilla oli erilaisia päämääriä. On vaihto-opiskelijoita jotka palaavat kotiin 4 kuukauden jälkeen, eivätkä halua opiskella niin kovasti, ja joku toinen taas aikoo jäädä kahdeksi vuodeksi. Joten ehkä kursseja voisi olla erilaisia. Ja myös korkeammalla

49

tasolla olisi hyvä olla enemmän kursseja, koska kun on käynyt läpi kaiken kieliopin, tarvitsisi vielä lisää, koska taidot eivät edelleenkään riitä sanomalehden lukemiseen.(humanistisen alan opiskelija, EU-maat) 17

---

Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia kurssin löytämisessä enkä ole kuullut kenenkään valitt avan, ett eivät he pystyisi osallistumaan kursseille. Luulen, ett ä jos kurssille haluavia on enemmän, opett aja ott aa heidät, vaikka kiintiö ylitt yisikin.(yhteiskuntatieteellisen alan opiskelija, muu Eurooppa) 18

Kielikurssien ohella toinen opiskelijoiden integraatioon ja korkeakoulujen kansain-välistymiseen kielen kautt a kytkeytyvä teema on englanninkielinen opetustarjonta. Vieraskielinen koulutus on avaintekijä suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvä-listymisessä. Tutkintoon johtavien koulutusohjelmien, niissä opiskelevien ja koulu-tusta tarjoavien korkeakoulujen osalta Suomi onkin Euroopan kärkimaita (Maiworm & Wächter 2002). Vieraskielisen koulutukseen liitt yy kuitenkin runsaasti haasteita alkaen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta opetuksen käytännön organisointiin (Aalto 2003, 36).

Tässä kyselyssä englanninkielisten kurssien saatavuus oli opintoihin liitt yvistä asi-oista ruotsin kurssien jälkeen se, johon vastaajat ilmaisivat eniten tyytymätt ömyytt ä. Niistä, joita asia koski, peräti 38 prosentt ia oli melko tai eritt äin tyytymätt ömiä. Kan-sainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tyytymätt ömyys englanninkielisen opetuksen määrään on noussut esiin myös aikaisemmissa tutkimuksissa; vieraskielisen kou-lutustarjonnan riitt ämätt ömyys ja hajanaisuus on tunnistett u haasteeksi myös kor-keakoulujen edustajien keskuudessa (Kärki 2005, 32–33; Kinnunen 2003, 34–36; Ally 2002, 80; Aalto 203, 54). Tulosta tukevat myös joidenkin haastateltavien kokemukset sekä lukuisat avokysymysten vastaukset, joissa välitt yy vastaajien pett ymys englan-ninkielisen opetuksen määrään sekä rajatt uihin mahdollisuuksiin suoritt aa opintoja muilla tavoilla (ks. jäljempänä).

K: Onko opiskelu vastannut odotuksiasi?

V: No, opintojen osalta en odott anut, ett ä englanninkielistä opetusta olisi niin vähän. Vaikka yliopiston kutsukirjeessä luki, ett ä kirjoja tullaan lukemaan paljon, en odott anut ett ä opiskelu olisi pääosin kirjojen lukemista. Esimerkiksi viime vuonna minulla oli vain yksi englannin-kielinen luentokurssi, joka liitt yi opintoihini. Kävin muillakin luennoilla, mutt a vain huvin vuoksi, niillä ei ollut mitään tekemistä tutkintoni kanssa.(yhteiskuntatieteellisen alan opiskelija, muu Eurooppa) 19

6.2.2 OPISKELIJAPALVELUT JA TYÖHARJOITTELU

Opetukseen ja kursseihin liitt yvien asioiden lisäksi selvitett iin vastaajien tyytyväi-syytt ä erilaisiin yliopiston ja ylioppilaskunnan tarjoamiin palveluihin. Riitt ävät ja sopivat palvelut ovat osa toimivaa opiskeluympäristöä, mikä tukee sekä sujuvaa opiskelua ett ä opiskelijaelämän muita ulott uvuuksia. Mukana oli sekä itse opiske-luun ett ä vapaa-aikaan ja työllistymiseen liitt yviä palveluita.

50

Lähes kaikki vastaajat olivat käytt äneet kirjastopalveluita ja tietokoneluokkia. Niihin oltiin myös keskimäärin eritt äin tyytyväisiä. Tulos vastaa aikaisempia tutkimuksia, joissa juuri kirjasto- ja tietokonepalvelut ovat keränneet eniten kiitosta kansainväli-siltä opiskelijoilta (Kärki 2005, 32–33; Kinnunen 2033, 35–36; Ally 2002, 78).

Muista opiskeluun liitt yvistä palveluista vastaajilla oli sangen vaihtelevasti koke-muksia, tyytymätt ömien vastaajien määrän jäädessä kuitenkin lähes kaikkien pal-velujen kohdalla vähäiseksi. Opiskelijapalvelujen sekä kansainvälisen osaston pal-velut olivat tutt uja suurin piirtein yhtä monelle ja selvän enemmistön kokemukset niistä olivat myönteisiä. Ylioppilaskunnan palvelujen kanssa oli ollut tekemisissä 84 % vastaajista ja tyytymätt ömyys oli niin ikään harvinaista. Urheilupalvelut olivat tutt uja kolmelle neljästä vastaajasta ja niihinkin selvä enemmistö palveluja käytt ä-neistä oli tyytyväisiä.

Työllisyyspalvelut sekä harjoitt elu erott uivat muiden tässä kohdassa kysytt yjen asi-oiden joukosta sekä kokemusten ett ä tyytyväisyyden osalta. Kaikkein vähiten vas-taajilla oli kokemusta yliopiston työllisyyspalveluista, joita enemmistö (58 %) ei vas-tausten perusteella ollut käytt änyt millään tavalla. Työllisyyspalvelut olivat ainoa tässä kysymyksessä mainitt u palvelu, johon tyytyväisiä (39 %) oli palvelua käyt-täneiden joukossa vähemmän kuin tyytymätt ömiä. Hieman yli puolella vastaajista (53 %) oli kokemusta harjoitt elusta, ja siihen vähintään melko tyytyväisiä oli 62 % vastaajista.

Vähäiset kokemukset liitt ynevät siihen, ett ä valtaosa vastaajista on opintojen alkuvai-heessa, jolloin työllisyysasioita ei koeta vielä keskeisiksi; harjoitt elu sijoitt uu yleen-sä opintojen loppuvaiheeseen. Tyytymätt ömien suuren osuuden voidaan toisaalta katsoa viestivän kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisvaikeuksista, joiden on todett u olevan tavallisia niin tutkintoon kuuluvan harjoitt elun kuin vakituisemman työllistymisen osalta (esim. Koivisto & Juusola 2008; Kinnunen 2003).

51

14

3

1

16

13

17

26

47

58

2

1

2

3

3

5

5

8

12

7

6

7

10

9

10

10

12

14

39

29

29

40

41

32

30

19

11

39

61

62

31

34

37

29

14

6

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kansainväiset palvelut

Atk-luokat

Kirjastopalvelut

Ylioppilaskunnan palvelut

Yliopiston opiskelijapalvelut

Terveyspalvelut

Liikuntapalvelut

Harjoittelujaksot

Yliopiston työllisyyspalvelut

Ei kokemusta Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen

Kuvio 15. Vastaajien tyytyväisyys opintoihin liitt yviin palveluihin.

6.2.3 OHJAUS, TUKI JA APU

Riitt ävä opintojen ohjaus ja avun saaminen tarvitt aessa ovat tärkeitä opintojen edis-tymisen kannalta. Opintoja koskevan neuvonnan laatu on yksi opetuksen tason mit-tari. Kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tarjolla olevan ohjauksen saatavuus ja taso kertovat jotain myös opiskeluympäristön kansainvälisyydestä.

Suomalaiselle yliopisto-opiskelulle ominainen akateeminen vapaus on aikaisemmis-sa tutkimuksessa noussut esiin myönteiseksi koett una asiana mutt a myös hämmen-tävänä tekijänä, johon on sopeudutt ava. Opintojen joustavuuden ja omaehtoisuuden vaatimuksen on katsott u vahvistavan opiskelijan vastuuntuntoa ja itseluott amusta. Toisaalta akateemisen vapauden saatetaan kokea tarkoitt avan myös sekavuutt a ja henkilökunnan välinpitämätt ömyytt ä. (esim. Taajamo 2005; Kinnunen 2003, 43.) Seuraava haastatt elulainaus havainnollistaa akateemisen vapauden merkitystä kan-sainvälisille tutkinto-opiskelijoille: kyseessä on monille opiskelijoille ennalta tunte-maton toimintapa, joka hyvin toimiessaan antaa hyödyllisiä vahvuuksia.

K: Entä opiskelu, onko se vastannut odotuksiasi?

V: Itse asiassa, yksi jutt u, ehkä se vaihtelee kaikkialla maailmassa. Kotimaassani luentoja on joka päivä ja kursseilla käydään, ja luennot ovat säännöllisiä. Täällä on vähän erilaista, on tehtävä paljon itse. Mielestäni se on hyvä järjestelmä maisteritason opiskelijoille, koska se an-taa itseluott amusta, kyvystä hoitaa asioita voi olla apua työmarkkinoilla. Tulen pärjäämään omillani, voin esimerkiksi perustaa oman yrityksen. (…)(teknisen alan opiskelija, Aasia) 20

52

Jott a opinnot sujuisivat akateemisen vapauden puitt eissa, opiskelijalla tulee tarvit-taessa olla mahdollisuus saada ohjausta opintoihinsa. Kyselylomakkeessa tiedustel-tiin vastaajien tyytyväisyytt ä eri tahoilta saatuun ohjaukseen. Myös tässä kohdassa vastaajat saatt oivat ilmoitt aa erikseen, mikäli heillä ei ollut kokemusta kysytystä ta-hosta. On huomioitava, ett ä ”käytt öasteen” syyt ovat sangen tulkinnanvaraisia: ohja-uksen hyödyntämiseen vaikutt aa opiskelijoiden kokema tarve, mutt a myös ohjauk-sen saatavuus ja saavutett avuus. Lähes kaikkien ohjaavien tahojen kohdalla niiden vastaajien määrä, joilla ei ollut lainkaan kokemusta asiasta, oli suurehko. Yleisimmin vastaajat olivat saaneet jonkin asteista ohjausta opett ajatuutoreilta (87 %) ja muilta opett ajilta kuin gradun ohjaajalta (89 %). Seuraavaksi yleisimmin ohjausta oli saa-tu toisilta kansainvälisiltä opiskelijoilta sekä suomalaisilta opiskelijoilta: vastaajilla oli molemmista kokemusta useammin kuin opiskelijatuutoreista. Hieman yllätt äen kaikkein harvimmin hyödynnett y taho oli opintoneuvoja, josta kokemusta oli noin kolmella viidestä vastaajasta.

Kuvio 16. Vastaajien tyytyväisyys eri tahoilta saatuun neuvontaan, %Tyytyväisten ja tyytymätt ömien osuudet laskett iin vielä erikseen niiden vastaajien osalta, joilla oli mielipide kyseisestä tahosta. Tulokset olivat kokonaisuudessaan var-sin myönteisiä: vähintään melko tyytyväisiä oli kaikkien tahojen kohdalla selvästi tyytymätt ömiä enemmän. Kansainväliset opiskelukaverit sekä yliopisto-opett ajat koett iin keskimäärin paremmiksi ohjauksen lähteiksi kuin suomalaiset opiskelijata-hot eli opiskelijatuutorit, ylioppilaskunta ja suomalaiset opiskelukaverit. Eniten tyy-tymätt ömyytt ä kohdistui suomalaisiin opiskelukavereihin ja opiskelijatuutoreihin.

Lisäksi kysytt iin tärkeimpiä ohjauksen, avun tai tuen lähteitä opintoihin liitt yvissä asioissa. Tavoitt eena oli selvitt ää, miten hyvin yliopisto pystyy vastaamaan kansain-

26

13

21

19

27

11

35

39

9

6

8

3

5

4

5

5

13

13

17

8

8

12

11

11

29

38

36

47

28

50

36

27

24

30

19

24

31

22

13

19

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Opiskelijatutorit

Opettajatutorit

Suomalaiset opiskelukaverit

Kv. Opiskelukaverit

Opinnäytetyön ohjaaja

Muut opettajat

Ylioppilaskunta

Opintoneuvoja

Ei kokemusta Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen

53

välisten tutkinto-opiskelijoiden ohjauksen tarpeeseen sekä toisaalta kartoitt aa sitä, korostuvatko viralliset tahot vai esimerkiksi sosiaaliset verkostot tuen lähteenä. Eri tekijöitä pyydett iin arvioimaan asteikolla ”ei lainkaan tärkeä”, ”melko tärkeä” ja ”hyvin tärkeä”. Tuloksia laskett aessa vaihtoehdolle ”ei lainkaan tärkeä” annett iin arvo 1, ”melko tärkeälle” 2 ja ”hyvin tärkeä” sai arvon 3. Taulukossa 11 on esitett y kunkin tahon saaman keskiarvo. Mitä korkeampi keskiarvo on, sitä tärkeämmäksi se koett iin vastaajien joukossa keskimäärin.

Opett ajat 2,5Opinnäytetyön ohjaaja 2,3Opett ajatutor 2,2Kv. Opiskelukaverit 2Opintoneuvoja 1,9Suomalaiset opiskelukaverit 1,9Perhe 1,9Opiskelijatutor 1,8Muut suomalaiset ystävät 1,8Muut kv. Ystävät 1,8Ylioppilaskunta 1,6

Taulukko 12. Ohjauksen, avun ja tuen lähteet tär-keysjärjestyksessä

Tulokset vastasivat melko lailla tyytyväisyytt ä koskeneen kysymyksen jakaumia. Selvästi tärkeimmäksi tahoksi ohjauksen, tuen tai avun saamisessa koett iin opet-tajat. Enemmistö vastaajista (61 %) piti opett ajia eritt äin tärkeänä tahona ja vain 8 % vastaajista oli sitä mieltä, ett eivät opett ajat ole lainkaan tärkeitä. Muiden tahojen kohdalla vastaajien mielipiteet jakautuvat selvästi epätasaisemmin, ylioppilaskun-nan ollessa kuitenkin ainoa vaihtoehto, jota vastaajien enemmistö (56 %) ei pitänyt lainkaan tärkeänä. Ylioppilaskunnan sekä opiskelijatuutorien sijoitt uminen asteikon häntäpäähän ei vältt ämätt ä kerro toiminnan puutt eista, koska opintojen ohjaus ei ole kyseisten tahojen ensisijainen tehtävä.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli jossain vaiheessa opintojaan saanut ohjaus-ta joltakin taholta. Tulosten perusteella näytt ää siltä, ett ä kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille on suomalaisessa yliopistoympäristössä tarjolla ohjausta, apua ja tukea kohtuullisen hyvin. Niitä saadaan monilta eri tahoilta, mutt a yliopiston edustajat painott uvat enemmän kuin henkilökohtaiset kontaktit. Tätä voidaan pitää siinä mielessä myönteisenä tuloksena, ett ä vaikka opiskelijoiden vertaistuki voikin olla opintojen kannalta tärkeää, ohjauspalvelujen tarjoaminen on ensi sijassa yliopiston tehtävä. Opintoihin liitt yvät toimivat tukipalvelut parantavat opiskelijoiden yhden-vertaisuutt a opiskelussa heidän henkilökohtaisista verkostoistaan riippumatt a. Toi-saalta jotkut haastateltavat toivat esiin sen, ett ä kansainvälisen tutkinto-opiskelijalle ei vältt ämätt ä ole tarjolla opiskelukaverien tukea samalla tavalla kuin suomalaisille opiskelijoille, jolloin virallisten tahojen merkitys korostuu.

54

Mielenkiintoinen seikka on, ett ä opett ajat osoitt autuivat opintoneuvojaa tärkeäm-miksi ohjaajiksi, ja heihin oli myös tukeudutt u selvästi useammin kuin opintoneuvo-jaan. Tämä saatt aa kertoa siitä, ett eivät opiskelijat ole kokeneet tarvitsevansa erillisen opintoneuvojan apua, mutt a toisaalta taustalla saatt aa olla myös se, ett ei opintoneu-vojan ohjausta ole saatavilla tai mahdollisuudesta ei tiedetä.

Haastateltavien kanssa keskusteltiin opintojen ohjauksesta ja pohditt iin muun mu-assa kysymystä siitä, ovatko yliopiston tarjoama tuki ja opiskelijan oman aktiivi-suuden edellytt äminen tasapainossa. Haastatt eluissa välitt yi kuva opiskeluympä-ristöstä, jossa ohjausta ja tukea on riitt ävästi saatavilla, kunhan opiskelija on kyllin itseohjautuva hakeakseen sitä.

K: Mitä mieltä olet, onko ohjausta tarvitt aessa riitt ävästi saatavilla?

V: Joo. Vaikka joskus joutuu menemään eri paikkoihin, kuten kerran kun tarvitsin opinto-ohjausta, enkä tiennyt minne mennä. Menin laitokselleni, ja he lähett ivät minut yhden henki-lön luo, joka lähett i toisen henkilön luo. Se siis vaati hieman suunnistamista. Mutt a yleisesti ott aen ohjaus on mielestäni… Kyllä, ihmiset laitoksella pystyvät siihen.(yhteiskuntatieteellisen alan opiskelija, muu Eurooppa) 21

---

K: Opiskeluympäristöstä puheen ollen, huolehtiiko yliopisto mielestäsi riitt ävästi kansainvä-lisistä opiskelijoista, saavatko he tarvitessaan apua ja niin edespäin?

V: Kyllä. Heitä ei hemmotella, mutt a ei myöskään jätetä täysin huomiott a. Mutt a tietenkin itsenäisyys on suurta. Alussa annetaan ohjausta, ja sen jälkeen olet omillasi. Tietenkin voit mennä pyytämään apua jos tarvitset, mutt a ei sinulta tulla kysymään ”miten voit, onko kaik-ki hyvin”? Toisella periodilla sinun oletetaan tietävän miten asiat menevät ja tekevän ne itse. Tiedän, ett ä on ihmisiä jotka eivät ole sellaisia ja he ovat edelleen vähän eksyksissä. Mutt a sii-nä mielessä, ett ä mitä odotetaan ja mitä yliopisto tekee, he tekevät tarpeeksi, se on todella ok. Jos sinulla on joskus ongelmia ja menet kysymään opett ajalta, he yritt ävät järjestää asian.(luonnontieteellisen alan opiskelija, Latinalainen Amerikka) 22

Vastaajat kommentoivat opiskeluympäristöön liitt yviä asioita myös avokysymyk-sissä. Lomakkeen viimeiseen kysymykseen ”Mitä muuta haluaisit sanoa kansain-välisenä tutkinto-opiskelijana?” tuli yhteensä 205 vastausta, jotka koskivat opetusta, opiskeluolosuhteita tai laajemmin yliopistojärjestelmää. Kommenteista suurempi osa oli kriitt isiä, mikä johtunee ositt ain kysymyksenasett elusta: kun ei erikseen ky-sytä myönteisiä ja kielteisiä asioita, kielteiset puolet tuodaan yleensä herkemmin esiin.

Suuri osa myönteisistä kommenteista ei viitannut eritellysti mihinkään suomalaisen koulutusjärjestelmän tai yhteiskunnan alueeseen, vaan vastaajat ilmaisivat olevansa yleisellä tasolla tyytyväisiä kokemuksiinsa tai kiitt ivät mahdollisuudesta opiskella Suomessa. Eritellymmissä vastauksissa kiiteltiin sekä opetuksen ett ä suomalaisen koulutusjärjestelmän tasoa. Myönteisinä asioina pidett iin myös organisoituneisuut-ta sekä palveluja. Lisäksi 25 vastaajaa ilmaisi pitävänsä koulutuksen maksutt omuut-ta tärkeänä asiana, josta olisi syytä pitää kiinni.

55

Tämä on hyvä maa, jossa on hyvä oppimisympäristö. 23

Olen hyvin tyytyväinen suomalaiseen koulutusjärjestelmään. (Opiskelukaupungin) yliopis-to on mahtava paikka opiskella ja koulutus on korkeatasoista. Päätin tulla Suomeen vaimoni takia, ja onneksi kohtasin paljon enemmän myönteisiä yllätyksiä kuin odotin. 24

Olen kiitollinen Suomen hallitukselle mahdollisuudesta jatkaa opintojani ilman lukukausi-maksuja. Ainakaan omassa tapauksessani tutkinnon suoritt aminen ei olisi mahdollista, ellei se olisi maksutonta. 25

Kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa, akateeminen vapaus jakoi mielipiteitä. Osa vastaajista piti joustavaa järjestelmää toimivana ja opiskelijan vastuuta hyödyllisenä. Osa taas toi esiin akateemisen vapauden heikkouksia: sen katsott iin suovan mahdol-lisuuden opiskella tehott omasti tai jätt ävän opiskelijat yksin ja vaille ohjausta. Esiin nousi myös joustavan opiskelujärjestelmän vieraus, jonka vuoksi toivott iin parem-paa perehdytt ämistä opintojen alussa sekä jatkuvuutt a ohjauksessa myös alkuvai-heen jälkeen.

Tyytymätt ömyytt ä ilmeni samoissa asioissa kuin monivalintakysymysten kohdalla, erityisesti englanninkielisten kurssien määrän osalta. Jotkut kokivat myös suoma-laisten opett ajien englannin taidon puutt eelliseksi. Muutamia vastauksia liitt yi myös suomen kielen kurssien vähäiseen määrään.

Joskus tuntuu, ett ä (alle tohtorintasoisten) opiskelijoiden opiskeluilmapiiri on liian rento. Opiskelijat voivat päätt ää täysin itse, haluavatko he jatkaa opintoja vai pitää taukoa. Mie-lestäni se on jossain määrin hyvä asia, mutt a tuloksena on myös se, ett ä monet opiskelijat viett ävät liian monta vuott a koulutusinstituutioissa ennen valmistumista. 26

Ei ole hyväksytt ävää, ett ä tutkinnon suoritt aminen englanniksi tarkoitt aa sitä, ett ä opetus-ta on minimimäärä ja suurin osa opinnoista on suoritett ava eristyksissä ilman kunnollista ohjausta, neuvontaa tai mitään mahdollisuutt a vuorovaikutukseen, mikä olisi hyvin tärkeää vaikeiden yliopistotason opintojen ymmärtämisen kannalta. 27

Opetuksen, opiskelujärjestelyjen sekä tukipalvelujen laadun ja saatavuuden myö-tä muodostuvaa kokonaisuus on hahmotett avissa Forsanderin ym. (2004) seudun laatu-mallia soveltaen. Kun yhteiskunnan toiminnallisen ympäristön muodostavat Forsanderin ym. mukaan palvelujen laatu ja saatavuus, voidaan korkeakouluympä-ristössä puhua toiminnallisesta opiskeluympäristöstä.

Kokonaisuudessaan kyselystä sekä haastatt eluista välitt yvä kuva toiminnallisesta opiskeluympäristöstä on sangen myönteinen. Niin opetuksen kuin opintoja tuke-vien palvelujen taso koetaan korkeaksi. Englanninkielisten kurssien sekä suomen ja ruotsin kurssien saatavuuteen tosin ollaan jossain määrin tyytymätt ömiä. Kaikis-sa opintoihin liitt yvissä asioissa tyytyväisiä vastaajia oli kuitenkin enemmän kuin tyytymätt ömiä, ja tyytyväiset olivat enemmistönä myös opintoja tukevien palvelu-jen kohdalla, työllisyyspalveluja lukuun ott amatt a. Tyytyväisyyden voidaan tulkita heijastavan onnistunutt a akateemista integraatiota: palveluja osataan hyödyntää ja opinnot akateemisen vapauden puitt eissa sujuvat enemmistöllä hyvin.

56

7 SOSIAALINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ

7.1 ILMAPIIRI JA VUOROVAIKUTUS

Opiskelijan suhteet opiskelutovereihin ja henkilökuntaan muodostavat yliopistoym-päristössä tapahtuvan sosiaalisen integraation. Vuorovaikutussuhteissa muodostuu epävirallinen opiskeluympäristö, jolla on oma vaikutuksensa opiskeluun. Niin maa-hanmuutt ajia kuin korkeakouluopiskelijoita koskevissa tutkimuksissa sosiaalisilla verkostoilla on ylipäätään todett u olevan hyvinvointia suojaava vaikutus. (Tinto 1997; Laaksonen 2005; Perhoniemi & Jasinskaja-Lahti 2007.) Yhtäältä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sosiaalisen integraation voidaan katsoa olevan osa korkea-koulujen kokonaisvaltaista kansainvälistymistä, sillä sosiaalisten kontaktien määrä ja laatu vähentävät stereotypioita ja sitä kautt a emotionaalista ahdistusta vierasta kohtaan (esim. Spencer-Rodgers & McGovern 2002, 626).

Kokemuksia epävirallisemmasta opiskeluympäristöstä on selvitett y aikaisemmis-sa tutkimuksissa avokysymyksillä. Tulosten mukaan kansainväliset opiskelijat ar-vostavat suomalaisen yliopistomaailman ystävällistä ja epämuodollista sosiaalista ilmapiiriä. Toisaalta ei-keskusteleva opetustyyli ja palautt een puute ovat asioita, joita kansainväliset opiskelijat ovat pitäneet kielteisinä (Kinnunen 2003, 46–47; Ally 2002, 81–82). Tässä tutkimuksessa opiskelijoiden epävirallisempaa opiskeluympä-ristöä koskeviin näkemyksiin pyritt iin avaamaan syvempi näkökulma haastatt elujen avulla. Runsaasti vuorovaikutukseen ja ilmapiiriin liitt yviä näkemyksiä kertyi myös avokysymyksistä.

Tuloksissa korostuivat melko lailla samat asiat kuin Kinnusen tutkimuksessa. Opis-kelijoiden ja opett ajien välisen vuorovaikutuksen epämuodollisuus nousi myöntei-sessä valossa esiin sekä haastatt eluissa ett ä avovastauksissa. Opett ajien koett iin ole-van helposti lähestytt äviä ja yliopistoyhteisö vähemmän hierarkkiseksi kuin monissa muissa maissa. Toisaalta kommunikaation vähäisyys opett ajien ja opiskelijoiden välillä sekä vähäiset mahdollisuudet molemminpuoliseen palautt eeseen harmitt ivat pientä osaa tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista. Haastatt elujen valossa tällai-set kokemukset näytt ivät liitt yvän tyypillisemmin suurin laitoksiin ja koko tutkin-non suoritt amiseen Suomessa; sen sijaan opiskelijamääriltään pienempien laitosten ja maisteriohjelmien sisäinen ilmapiiri koett iin yleensä hyväksi.

K: Miten arvioisit sosiaalista ilmapiiriä laitoksellasi?

V: Se on hyvin ystävällinen. Olen kuullut, ett ä opett ajien välillä on pientä vihanpitoa, mutt a se ei oikeastaan koske meitä, emme koe ett ä ongelmia olisi. Mutt a mielestäni opiskelijoiden ja opett ajien väliset suhteet ovat todella hyvät. Ja oli aivan yllätt ynyt, ett ä opett ajia voi kutsua etunimellä, koska se ei ole ollenkaan tavallista eikä hyväksytt ävää kotimaassani.(humanistisen alan opiskelija, EU-maat) 28

---

Miten sen sanoisin... Opiskelijat ja opett ajat, no, olin juuri muutamilla kursseilla, enkä

57

tiennyt edes opett ajien nimiä. Sanoisin, ett ä kommunikaation puutett a on.(teknisen alan opiskelija, Aasia) 29

---

Arvostan suuresti yliopiston henkilökunnan ja opett ajien myönteistä asennett a opiskeli-joihinsa. 30

On ilo opiskella yliopistossani Suomessa. Professorit kohtelevat kaikkia eritt äin hyvin ja oi-keudenmukaisesti sekä myös henkilökohtaisesti ja ystävällisesti. Suomeen tulo oli elämäni paras opiskelupäätös!(avovastaukset) 31

Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus on osa epävirallista opiskeluympäristöä. Haastatt eluissa korostuivat myönteiset kokemukset erityisesti tutustumisesta toisiin kansainvälisiin tutkinto-opiskelijoihin ja heidän keskinäisestä yhteishengestään. Po-sitiivisena asiana esiin nousi useammassa haastatt elussa myös se, ett ei opiskelijoi-den välillä koett u kohtuutt oman tiukkaa kilpailua. Kontakteja oli solmitt u tyypilli-sesti kansainvälisten maisteriohjelmien piirissä ja järjestötoiminnassa. Suomalaisiin opiskelijoihin haastateltavilla oli vähemmän kontakteja.

No, kilpailu, mielestäni täällä on rennompaa. Joskus (kotimaassani) on kilpailullisempaa, kuten ett ei haluta kertoa viime tentin arvosanaa, ei niin kuin täällä, ett ä kaikki arvosanat ovat esillä ja kaikki voivat ne nähdä.(luonnontieteiden opiskelija, EU-maat) 32

---

K: Tunnetko kuuluvasi johonkin opiskelijayhteisöön?

V: No, vaikea kysymys… Tunnen olevani kansainvälinen opiskelija. Tunnen ehdott omasti kuuluvani laitokselleni ja tunnen oloni siellä kotoisaksi, kansainvälisenä opiskelijana. Mutt a toiminta johon olen osallistunut, en ole niin vahvasti mukana siinä, mutt a on kiva tietää ett ä on aina aktiviteett eja ja mahdollisuuksia osallistua.(humanistisen alan opiskelija, EU-maat) 33

---

K: Miten arvioisit sosiaalista ilmapiiriä opiskelijoiden keskuudessa?

V: Vaikea kysymys, koska kaikki ystäväni ovat ei-suomalasia. Tapasin suurimman osan ys-tävistäni orientaatiojaksolla, joka oli ainoastaan kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita varten. Siitä lähtien olemme olleet kuin pieni ryhmä, pidämme yhteytt ä vaikka opiskelemme eri aloja. Tietysti kursseilla tutustuu opiskelijoihin, mutt a se ei ole mitään pysyvää.(teknisen alan opiskelija, EU-maat) 34

Kontakteja suomalaisiin toivott iin enemmän, koska niitä pidett iin tärkeinä suomalai-seen yhteiskuntaan integroitumisen sekä esimerkiksi suomen kielen vahvistamisen kannalta. Tutustuminen koett iin kuitenkin haastavaksi. Tässä valossa kansainvälis-ten tutkinto-opiskelijoiden sosiaalinen integraatio yliopistolla ei toteutunut aivan toivotulla tavalla.

58

Sosiaalinen integraatio liitt yy kysymykseen siitä, miten kansainväliset tutkinto-opis-kelijat otetaan vastaan ja miten heitä kohdellaan akateemisessa yhteisössä. Aikai-semmissa tutkimuksissa on selvitett y kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden koke-muksia epäoikeudenmukaisesta kohtelusta hieman vaihtelevilla tavoilla. Heiltä on kysytt y kokemuksia syrjinnästä ja kohtelusta ulkopuolisena (Ally 2002) tai pelkäs-tään syrjinnästä (Kärki 2005; Koivisto & Juusola 2008). Kinnusen (2003) tutkimuk-sessa vastaajilta puolestaan kysytt iin, mitä haitt aa ulkomaalaisuudesta on koett u olevan Suomessa. Kielteisten kokemusten yleisyys vaihtelee näissä tutkimuksissa noin neljänneksestä (Kärki 2005; Koivisto & Juusola 2008) noin puoleen vastaajista (Kinnunen 2003).

Tässä tutkimuksessa vastaajien kokemuksia epäoikeudenmukaisesta kohtelusta kartoitett iin kysymyksellä, jossa vastaajilta tiedusteltiin, oliko heillä ulkopuolelle jätt ämisen (exclusion) tai ulkopuolisena kohdelluksi tulemisen kokemuksia. Ulko-puolelle jätt ämistä voidaan pitää yhtenä syrjinnän muotona, ja kokemusten voidaan katsoa kuvaavan myös opiskelijan tulkintaa omasta paikastaan suomalaisessa yh-teiskunnassa. (ks. Kinnunen 2003; Ally 2002.)

Vastaajien kokemuksia selvitett iin erikseen yliopiston sekä muun elämänympäris-tön osalta. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat kokevat usein akateemisen yhteisön erilliseksi sitä ympäröivästä yhteiskunnasta, ja opiskelijoiden sosiaalinen elämä ja heidän kokemansa arkipäivän kohtaamiset saatt avat olla opiskeluympäristössä var-sin erilaisia kuin sen ulkopuolella. (vrt. Taajamo 2005.)

Vastaajille esitett iin kysymys ”Oletko tullut ulkopuolelle jätetyksi tai ulkopuolisena kohdelluksi akateemisessa yhteisössä?”. Ilahdutt avana tuloksena voidaan pitää sitä, ett ä neljällä viidestä vastaajasta ei ollut tällaisia kokemuksia. Tässä valossa suoma-lainen yliopistoyhteisö näytt äisi ott avan kansainväliset tutkinto-opiskelijat vastaan kohtuullisen hyvin ja kohtelevan heitä tasavertaisesti. Luku on selvästi pienempi kuin aiemmissa tutkimuksissa, mutt a ero johtunee ositt ain siitä, ett ä niissä vastaajat ovat arvioineet kokemuksiaan kaikkien elämänympäristöjen osalta; jäljempänä käy ilmi, ett ä kielteiset kokemukset olivat akateemisessa yhteisössä huomatt avasti har-vinaisempia kuin muualla.

Sukupuolten välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja kokemusten yleisyy-dessä. Kansalaisuuksien välillä sen sijaan oli suuria eroja, jotka ilmenevät taulukos-sa 13. Eurooppalaisilla opiskelijoilla ulkopuolelle jätt ämisen kokemuksia oli selvästi vähemmän kuin muita kansallisuuksia edustavilla vastaajilla. Kaikkein useimmin ulkopuoliseksi jätt ämisen kokemuksia oli yhdysvaltalaisilla ja kanadalaisilla vastaa-jilla. Myös afrikkalaisilla ja aasialaisilla vastaajilla tällaisia kokemuksia oli keskimää-räistä useammin.

59

Kansalaisuusryhmä Ei KylläEU/ETA-maat 85 15Muu Eurooppa 88 12Aasia 78 22Afrikka 76 24Etelä-Amerikka 81 19USA/Kanada 61 39Kaikki 81 19p=.002

Taulukko 13. Ulkopuolelle sulkemisen tai ulkopuolisena kohdelluksi tulemisen kokemukset akateemisessa yhteisössä kansalaisuusryhmän mukaan, %

Kysymyksen yhteydessä vastaajia pyydett iin myös selitt ämään tarkemmin mah-dollinen kokemuksensa. Ulkopuolelle sulkemisen tai ulkopuolisena kohtelemisen kokemukset yliopistolla liitt yivät toisaalta vuorovaikutukseen suomalaisten opis-kelijoiden kanssa, toisaalta opetuksen järjestämiseen. Ulkopuolelle jäämistä aihe-utt ivat kielimuuri, suomalaisten opiskelijoiden koett u sulkeutuneisuus ja vetäyty-minen muiden suomalaisten joukkoon. Suomalaiset opiskelijat vaikutt ivat monien vastaajien näkökulmasta halutt omilta puhumaan englantia ja vaikeilta lähestyä niin kursseilla kuin vapaa-ajallakin. Vain muutamilla vastaajilla oli kokemuksia huonos-ta kohtelusta yliopiston hallinnon tai opiskelijapalvelujen taholta; samoin muutama vastaaja oli kohdannut yliopistolla rasistisia ennakkoluuloja.

Lisäksi ulkopuolelle jätt ämistä koett iin aiheutt avan jo aiemmin esiin tulleet täysi-painoisen integraation esteet: englanninkielisten kurssien vähäisyys sekä opintoja ja opiskelijatoimintaa koskevan englanninkielisen tiedon puutt eellisuus. Tämän tulok-sen perusteella voidaan todeta, ett ä ulkopuolelle jätt ämisen tai ulkopuolisena kohte-lemisen taustalla eivät aina ole yksitt äisten ihmisten asenteet tai luonteenlaatu vaan myös yliopistojärjestelmään liitt yvät tekijät, käytännöt ja toimintatavat, jotka voivat eristää kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita sosiaalisesti.

Suomalaiset opiskelijat pelkäävät puhua tai edes tervehtiä, kun eivät tunne uutt a ulkomaa-laista opiskelijaa, erityisesti tietäessään, ett ei tämä puhu vielä suomea. 35

Tietysti, kun bileissä kaikki puhuvat suomea ja ehkä 2–3 tyyppiä sadasta tulee tervehtimään hengaillessasi muiden ulkomaalaisten kanssa, jotka puhuvat englantia. 36

Useiden palvelujen ja tiedon saatavuus – toistuvasti vain suomeksi. 37

Ei ole varsinaisesti ”kohdeltu” ulkopuolisena. Sivuaineopinnoissani yksinkertaisesti olin ul-kopuolinen, koska kielimuurin johdosta saatoin vain lukea kirjoja luennoille osallistumisen sijasta. 38

Taina Kinnunen (2003, 81–82) erott elee tutkimuksessaan ulkomaalaisuudesta koe-

60

tut haitat neutraaleihin ja epäoikeudenmukaisiin kokemuksiin. Neutraaleissa koke-muksissa kieli- tai kultt uurierojen katsotaan aiheutt avan haitt aa tai vaivaa sellaise-naan, ilman uhkaavaksi tai ahdistavaksi koett uja seurauksia. Kieli- tai kultt uurieron voidaan kokea esimerkiksi hidastavan tai hämmentävän sosiaalista vuorovaikutusta ilman vakavia seuraamuksia. Kinnusen mukaan neutraalien erilaisuuden ja ulko-puolisuuden kokemusten erott aminen kantaväestön kielteisistä reaktioista johtuvis-ta kokemuksista on oleellista.

Tässä tutkimuksessa osa ulkopuolelle jätt ämistä koskevista vastauksista oli sellaisia, ett ei niistä voinut päätellä, oliko oikeastaan kyseessä neutraali vai epäoikeudenmu-kainen kokemus. Esimerkiksi monet kieleen tai opiskelijatoimintaan liitt yvät vas-taukset olivat vaikeita tulkita suhteessa mainitt uun erott eluun: vastauksista ei aina käynyt ilmi, kokiko vastaaja ulkopuolelle jäämisen johtuvan suomalaisten asenteista ja tietoisesta käytt äytymisestä vai ulkomaalaisuudesta sinänsä. (Vrt. Kinnunen 2003, 82.)

Haastatt eluissa esiin nousi yliopistoympäristön osalta enemmän neutraaleja kuin epäoikeudenmukaisia ulkopuolisuuden kokemuksia. Sosiaalisen integraation työ-läyden syyksi katsott iin enemmän pidätt yväinen sosiaalinen kultt uuri kuin ulkomaa-laisiin kohdistuvat asenteet tai syrjintä. Asetelmaa valott aa seuraava haastatt elulai-naus, jossa kultt uuriero määritt yy enemmänkin sosiaalisten suhteiden kehitt ymistä hidastavaksi tekijäksi kuin epäoikeudenmukaisen kohtelun syyksi.

K: Mietin sitä, mitä sanoit suomalaisiin opiskelijoihin tutustumisesta... Miten arvioisit sosi-aalista ilmapiiriä opiskelijoiden keskuudessa?

V: Hmm. Se on se jutt u, alussa saa sellaisen vaikutelman, ett eivät he halua puhua kanssasi, mutt a sitt en sitä ymmärtää ett ä se ott aa aikansa. Kävin (erilaisissa harrastuksissa), ja ehkä kolmannella tai neljännellä kerralla heihin alkoi saada kontaktia.

K: Täytyy vain murtaa jää?

V: Kyllä. Mutt a se jää on kuin jäävuori. Mutt a opiskelijatuutorit autt avat. On hyvä, ett ä on tuutoreita joilla on ystäviä, voi tutustua niihin ystäviin. Jutt u on niin, ett ä vaikka he haluai-sivat puhua, he ovat ujoja, eivätkä puhu. Mutt a ilmapiiri on hyvä. 39

Kommunikointia ja kontaktien vähäisyytt ä on pidett y haasteena korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle. Tätä taustaa vasten suomalaisten ja kansainvälisten opiskeli-joiden vuorovaikutuksen haasteet eivät ole kovinkaan yllätyksellinen tulos. Asia on havaitt u moneen kertaan aikaisemmissa tutkimuksissa niin tutkinto- kuin vaihto-opiskelijoiden ilmaisemana (Kinnunen 2003; Taajamo 2005; Ally 2002; Garam 2001). Kinnusen (mt., 46–47) tutkimuksessa vuorovaikutusta ja tutustumista vaikeutt aviksi tekijöiksi mainitt iin englannin- ja suomenkielisen opetuksen integraation vähäisyys, suomalaisten opiskelijoiden välinpitämätt ömyys ja opiskelijajärjestöjen toimett o-muus. Toisaalta ongelmana on pidett y myös kansainvälisten opiskelijoiden ryhmäy-tymistä ainoastaan keskenään (Ally 2002; Taajamo 2005).

61

Taajamo (2005, 59–61) on pohtinut stereotypioiden merkitystä vuorovaikutukselle ja vieraaseen tutustumiselle korkeakoulukontekstissa. Taajamon mukaan suomalais-ten itse itsestään tarjoama kuva saatt aa heikentää vuorovaikutusta kansainvälisten ja suomalaisten opiskelijoiden välillä – suomalaisten tapa vähätellä sosiaalisia ky-kyjään ei ainakaan helpota kommunikointia. Toisaalta, kuten jo edellä tuotiin esiin, vuorovaikutuksen vähäisyys kytkeytyy myös opetuksen ja opiskelijatoiminnan jär-jestämiseen, eikä siten ole mikään väistämätön ja pysyvä olotila, joka väistämätt ä seuraisi suomalaisten tai kansainvälisten opiskelijoiden ”luonteesta”, asenteista tai mielikuvista. Taajamo (2005, 96) toteaakin, ett ä olisi tärkeää löytää ja kehitt ää keino-ja, jotka lisäävät eri maiden opiskelijoiden vuorovaikutusta; kyseiset tavoitt eet on tunnistett u myös opiskelijatoimijoiden taholta (SYL 2006).

7.2 TUUTOROINTI

Vaikka osalla kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista onkin jo valmiiksi siteitä Suo-meen ja takana ehkä pitempiaikainenkin oleskelu maassa, suurelle osalle heistä opin-tojen aloitt aminen tarkoitt aa muutt oa uuteen asuin- ja opiskelumaahan sekä kult-tuurisesti ja sosiaalisesti uudenlaiseen ympäristöön. Tällainen siirtymä on haastava prosessi ja luo opiskelijalle monenlaisia paineita. (Hellstén 2007; Bartram 2007.)

Vuorovaikutus muiden opiskelijoiden kanssa on ilmeisen tärkeä siirtymävaihett a helpott ava ja kestävää opiskelumotivaatiota lisäävä tekijä. Yksi opiskelijoiden kans-sakäymistä korostava menetelmä tarjota sekä opiskeluun liitt yvää tietoa ett ä sosi-aalista tukea on opiskelijatuutorointi, vertaisohjaus, jonka tavoitt eena on tutustut-taa uudet opiskelijat opiskelijayhteisöön ja opiskeluympäristöön. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla tuutorit ovat usein ensimmäisiä henkilöitä, joihin opiskelija tutustuu uudessa maassa ja siten he ovat tärkeässä roolissa opiskelijan integraation kannalta. Onnistuneen tuutoroinnin myötä kansainvälinen tutkinto-opiskelija saa katt avat tiedot suomalaisen koulutusjärjestelmän puitt eissa tarjolla olevista palveluista ja mahdollisuuksista. (Kurri 2006; SYL 2006.)

Vastaajilta tiedusteltiin osallistumista tuutorointiin opintojen alussa sekä erikseen mahdollisia syitä sille, miksi tuutorointiin ei osallistutt u. Tavoitt eena oli kerätä tietoa asiasta, josta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla tiedetään vain vähän, mutt a joka kuitenkin koetaan tärkeäksi kehitt ämisen kohteeksi. Kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille suunnatun tuutoroinnin järjestämiskäytännöt vaihtelevat yli-opistoitt ain: järjestämisestä saatt aa vastata yliopisto, ylioppilaskunta tai molemmat yhdessä, eikä kaikissa yliopistoissa tuutorointia järjestetä lainkaan (SYL 2006).

Kaksi kolmesta vastanneesta oli osallistunut tuutorointiin opintojen alussa. Tuuto-rointi tapahtui useimmiten kansainvälisten opiskelijoiden omassa ryhmässä, mutt a siihen osallistutt iin myös yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa tai ilman ryh-mää. Lomakkeessa kysytt iin myös syitä sille, miksi vastaaja ei ollut osallistunut tuu-torointiin. Vaihtoehtoiset syyt olivat joko opiskelijasta riippumatt omia tai hänestä itsestään kiinni. Yleisin syy osallistumatt omuudelle oli se, ett ei vastaaja ollut saanut tietoa tuutoroinnista. Tällöin tuutorointi oli siis jäänyt väliin opiskelijasta riippumat-ta. Seuraavaksi yleisimmät vastaajien ilmoitt amat syyt puolestaan liitt yivät opiske-lijaan itseensä: se, ett ei opiskelija tarvinnut tuutorointia, sekä ajanpuute. Vain pieni

62

osa vastaajista ilmoitt i syyksi sen, ett ei tuutorointia ollut lainkaan tai sitä ei ollut englanniksi.

Kuvio 17. Vastaajien osallistuminen tuutorointiin opintojen alussa, %

% N

Yliopistollani/laitoksellani ei ollut englan-ninkielistä tuutorointia

10 36

Yliopistollani/laitoksellani ei ollut lain-kaan tuutorointia

6 23

En saanut tietoa tuutoroinnista 35 129Ei ollut aikaa osallistua 17 64En tarvinnut tuutorointia 22 81Muu syy 9 33Yhteensä 100 366

Taulukko 14. Syyt olla osallistumatt a tuutorointiin

Kyllä, kv-opiskelijoiden ryhmässä 38

%

Kyllä, ryhmässä

suomalaisten opiskelijoiden kanssa 12 %

Kyllä, sekä suomalaisten

kanssa että kv-

opiskelijoiden ryhmässä 6 %

Ei 37 % Kyllä, yksilö-tutorointiin

ilman ryhmää 7 %

63

Vastaajien oli mahdollista valita myös vaihtoehto ”muu syy” ja selvitt ää halutes-saan se tarkemmin. Näissä avovastauksissa yleisin (21 mainintaa) syy oli se, ett ä opiskelija saapui maahan vasta lukukauden alett ua ja tuutorointijakson mentyä ohi. Myöhään saapumisen syyksi mainitt iin osassa vastauksista viisumin saamisen pit-kitt yminen, mutt a suurin osa mainitsi vain saapuneensa myöhässä. Muut maininnat liitt yivät tuutoroinnin huonoon laatuun (8 vastausta) tai koskivat muita asioita kuin varsinaista tuutorointiin osallistumista.

Kyselyn perusteella näytt ää siltä, ett ä tuutorointi tavoitt aa siitä kiinnostuneet kan-sainväliset tutkinto-opiskelijat tyydytt ävästi. Tiedon puute kuitenkin estää kaikkia halukkaita osallistumasta, eikä kaikille ole sitä lainkaan saatavilla. Myös tuutoroin-tijakson lyhyt kesto ja sijoitt uminen aivan lukukauden alkuun saatt aa jätt ää kan-sainvälisiä opiskelijoita ulkopuolelle. Lisäksi tuutoroinnin sisällössä näytt ää olevan kehitt ämisen varaa, sillä siihen osallistuneista vastaajista huomatt ava määrä ei vas-taajista ollut täysin tyytyväisiä, kuten jo edellä kävi ilmi.

Tuutorointia käsiteltiin myös haastatt eluissa, joihin osallistuneiden opiskelijoiden kokemukset olivat sangen vaihtelevia. Osa heistä ei ollut osallistunut tuutorointiin, koska oli asunut jo pitemmän aikaa Suomessa eikä kokenut tarvitsevansa tuutorin opastusta. Joillakin taas oli sangen kielteisiä kokemuksia epämääräisesti organisoi-dusta tai hyödytt ömästä tuutoroinnista. Myönteinen esimerkki tuutoroinnin jous-tavuudesta oli lukukauden jo alett ua Suomeen saapuneen haastateltavan kokemus. Hänelle järjestett iin erikseen tuutorointi, joka osoitt autui onnistuneeksi. Yleisesti ot-taen haastateltavat pitivät tuutorointia hyvänä järjestelmänä erityisesti niille opiske-lijoille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta Suomesta.

Minulla oli tuutor ja hän autt oi paljon. Jos häntä ei olisi ollut, en olisi koskaan saanut asioi-tani niin nopeasti järjestykseen alussa. Hän oli hyvin yhteistyökykyinen, teki paljon hyväk-seni, pyöräili kanssani ympäri kaupunkia ja tuli mukaan kaikkiin toimistoihin hoitamaan asioitani. Hän vei minut yliopistolle ja opintoneuvojalle ja kaikkea. Tämän on eritt äin hyvä järjestelmä.(Teknisen alan opiskelija, Aasia) 40

7.3 OPISKELIJAJÄRJESTÖT

Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä opiskelijanäkökulmasta tarkastelevissa tut-kimuksissa on nostett u esiin kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sosiaalisten tar-peiden merkitys. Uuteen ympäristöön siirtymiseen liitt yy haasteita, joiden johdos-ta opiskelijan mahdollisuudet sosiaalisten suhteiden solmimiseen sekä esimerkiksi vertaistukeen nousevat tärkeiksi. Sosiaalisiin suhteisiin liitt yvät kysymykset eivät kuitenkaan koske vain opintojen alkuvaihett a, vaan myös kauemmin opiskelleilla on sosiaalisia tarpeita. Sosiaalinen integraatio kytkeytyy opinnoissa menestymiseen – pahimmillaan integraation ongelmat, kuten yksin jääminen, voivat haitata opintojen etenemistä. (ks. Bartram 2007.)

Opiskelijajärjestöt ovat avainasemassa uusien opiskelijoiden integroitumisessa aka-teemiseen yhteisöön. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla järjestöjen

64

roolia voidaan pitää erityisen tärkeänä. Ainejärjestöjen kautt a tutkinto-opiskelijan on mahdollista solmia kontakteja saman alan opiskelijoihin, vaikka hän joutuisikin suoritt amaan opintonsa pääasiassa yksin tentt imällä; järjestöt voivat myös tarjota mahdollisuuden tutustua suomalaiskansallisiin opiskelijaperinteisiin. Yhtäältä opis-kelijajärjestöt tarjoavat myös mahdollisuuden edunvalvontaan, ja oman tilanteensa suhteen kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat tietysti itse asiantuntijoita. (ks. SYL 2006.)

Koska opiskelijajärjestöt ovat kiinteä osa yliopistoyhteisöä, niiden kansainvälisty-minen on nähtävä osana korkeakoulujärjestelmän kansainvälistymisen prosessia. Opiskelijajärjestöjen toimintaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden näkökulmas-ta ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa tarkasteltu kovin laajasti. Opiskelijajärjestöjen merkitys on kuitenkin noussut niissä esiin: järjestöjen passiivisuutt a on pidett y yh-tenä syynä siihen, ett ä suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden vuorovaikutus on sangen vähäistä. Opiskelijoiden kokemuksista välitt yy sellainen kuva, ett ä alku-avustuksen jälkeen opiskelija jää pitkälti oman onnensa nojaan. (Kinnunen 2003, 46–47.)

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia tarkastelevissa tutkimuksis-sa on ylipäätään korostett u opiskelukavereiden merkitystä ja pidett y tärkeänä opis-kelijan integroitumista opiskelijayhteisöön (esim. Säntt i 1999; Uski 1999; Kurri 2005). Opiskelukaverit nähdään opiskelijoiden keskuudessa opiskelun ja kaiken toiminnan kannalta keskeisenä tekijänä ja mielekkyyden tuojina sekä tuen lähteenä. Toisaalta opiskelukavereiden merkitys vaihtelee, ja yliopisto-opiskelijoiden joukossa on run-saasti sellaisia ihmisiä, jotka eivät opintojensa aikana ole juuri lainkaan tekemisissä muiden opiskelijoiden kanssa. (Säntt i 1999, 43–46). Yliopisto-opiskelijat ovat hetero-geenistä joukkoa, ja yliopistoissa tulee aina olemaan opiskelijoita, jotka eivät syystä tai toisesta koe opiskelijatoimintaa tärkeäksi tai vetovoimaiseksi. Näin ollen pelkäs-tään opiskelijoille suunnatt uun toimintaan osallistuminen tai osallistumatt omuus ei kerro paljoakaan opiskelijan integraatiosta tai hyvinvoinnista.

Vastaajien osallistumista opiskelijajärjestöjen organisoimaan toimintaan selvitett iin melko laajasti. Vastaajilta kysytt iin osallistumisesta kansainvälisille opiskelijoille suunnatt uun toimintaan, kaikille opiskelijoille suunnatt uun toimintaan sekä toimin-nan organisointiin. Myös osallistumisen motiiveja sekä mahdollisia syitä sille, miksi opiskelija ei osallistu, pyritt iin selvitt ämään.

65

9

48

25

19

11

53

24

11

5

24

34

38

0

10

20

30

40

50

60

Kyllä, moniin Kyllä, joihinkin

Ei, mutta haluaisin

Ei, enkä haluaisikaan

Kv. Opiskelijoille suunnattu toiminta

Kaikille suunnattu toiminta

Toiminnan organisointi

Tulokset ovat näkyvillä kuviossa 18. Kuviosta käy ilmi, ett ä useimmiten vastaajat olivat osallistuneet toimintaan, joka on suunnatt u kaikille opiskelijoille suomalaiset mukaan lukien. Tällaisiin aktiviteett eihin oli osallistunut 65 % vastaajista. Erityisesti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatt uun toimintaan oli osallistunut hieman har-vempi, ja vajaa kolmannes oli osallistunut toiminnan organisointiin. Kaikenlaisen toiminnan kohdalla oli myös huomatt ava määrä niitä, jotka eivät olleet syystä tai toisesta osallistuneet, vaikka olisivat halunneet. Odotetusti vastaajien joukossa oli myös sellaisia opiskelijoita, joita toimintaan osallistuminen ei kiinnosta lainkaan.

Mikä estää opiskelijoita osallistumasta opiskelija-aktiviteett eihin? Tätä kartoitett iin erikseen tiedustelemalla mahdollisia syitä siihen, miksi vastaaja ei ole osallistunut kyseiseen toimintaan. Annetuista vastausvaihtoehdoista ajanpuute osoitt autui selkeästi keskeisimmäksi syyksi. Toiseksi yleisin syy oli se, ett ei vastaaja ollut saanut tietoa toiminnasta. Erityisesti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatun toiminnan kohdalla kolmanneksi tärkein syy oli se, ett ei toiminta ollut vastaajan mielestä kiinnostavaa. Sen sijaan kaikille opiskelijoille suunnatun toiminnan sekä toiminnan organisoinnin kohdalla kolmanneksi painavin syy oli kielimuuri, joka vaikeutt aa osallistumista. Toimintaa ei-kiinnostavana pitäviä oli selvästi vähemmän.

Tulosten perusteella kohtuullisen moni kansainvälinen tutkinto-opiskelija jää opis-kelijatoiminnan ulkopuolelle itsestään riippumatt omista syistä. Osa opiskelijoista on tietysti sellaisia, jotka eivät järjestöjen tiedott amisesta tai toimintamuodoista riip-pumatt a halua tai voi osallistua aktiviteett eihin. Näytt ää kuitenkin siltä, ett ä opiske-lijajärjestöjen toimintatapoihin liitt yy tiett yjä esteitä. Niitä pyritt iin selvitt ämän myös tarjoamalla avoin vaihtoehto ”muu syy”. Tämän kohdan avovastauksista suurin osa

Kuvio 18. Vastaajien osallistuminen opiskelijajärjestöjen tilaisuuksiin ja toimintaan, %

66

sopi valmiisiin vaihtoehtoihin, avaten niitä kuitenkin tarkemmin. Avovastauksissa kirjoitett iin esimerkiksi siitä, kuinka intensiivinen opiskelu sekä työn ja opiskelun yhteensovitt aminen johtavat ajanpuutt eeseen. Toisaalta joitakin vastaajia järjestöjen tarjoama toiminta ei kiinnosta, koska suurin osa on bileitä. Lisäksi mainintoja liitt yi vastaajan elämäntilanteeseen, kuten ikään, perheellisyyteen ja asuinpaikkaan sekä siihen, ett ä on muita sosiaalisia suhteita. Vastaukset noudatt ivat samoja linjoja kai-kissa kolmessa kohdassa.

Osallistumisen esteiden osalta haastatt eluissa korostuivat paljolti samat asiat kuin kyselyssä. Vaikka haastateltaville ei esitett y valmiita vaihtoehtoja, pääasiallisiksi es-teiksi nostett iin ajan ja tiedon puute, joista jälkimmäinen liitett iin kielikysymyksiin.

K: Kiinnostaisiko sinua olla opiskelija-aktiivi?

V: Tällä hetkellä minulla ei ole aikaa sellaiseen. Minun täytyy käydä töissä, ja koska työ ei lii-ty opintoihini, se on matalapalkkaista, joten minun on työskenneltävä enemmän. Ja minulla menee koko päivä opintojeni ja työni parissa. Opiskelijatoiminta vaatisi minulta enemmän aikaa, eikä olisi oikein sanoa ”olen mukana, voin ott aa tämän vastuulleni”, kun en sitt en pystyisi täytt ämään lupaustani.(Teknisen alan opiskelija, Aasia) 41

---

K: Onko mielestäsi jotakin esteitä (kv-tutkinto-opiskelijoiden järjestötoimintaan osallistumiselle)?

V: Luulen, ett ä järjestön mainostaminen… Koska emme saa mitään tietoa englanniksi, verratt una (kansainväliseen opiskelijajärjestöön), jolla on englanninkieliset lentolehtiset, esitt eet ja julisteet, ja se on helppoa ulkomaalaiselle opiskelijalle. On hankalaa, jos kaikki on vain suomeksi.(Teknisen alan opiskelija, Aasia) 42

Osallistumisen mahdollisten esteiden lisäksi vastaajilta kysytt iin motiiveja osallis-tua toimintaan. Tavoitt eena oli selvitt ää, mikä tekee opiskelijajärjestöjen toiminnas-ta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden näkökulmasta vetovoimaista sekä kar-toitt aa mahdollisia kehitt ämisen kohteita. Tärkeimmiksi syiksi nousivat odotetusti toiminnan pitäminen kiinnostavana sekä mahdollisuus tutustua toisiin ihmisiin. Jonkin verran merkitystä oli ollut myös ystävillä, jotka olivat pyytäneet tai rohkais-seet mukaan toimintaan. Sen sijaan toiminnan mahdollinen hyöty opintojen tai uran kannalta tai ylimääräinen aika eivät olleet kovin tärkeitä syitä. Kohdan ”Muu syy” avovastauksista suurin osa oli yleisluontoisia ja viitt asi yksinkertaisesti ”hauskan-pitoon” tai osallistumiseen ”huvin vuoksi”. Vastauksissa oli muutamia mainintoja myös suomalaiseen kultt uuriin tutustumisesta sekä verkostoitumisesta. Avovasta-ukset olivat sisällöltään samankaltaisia kaikissa opiskelijatoimintaan osallistumisen motiiveja koskevissa kohdissa.

Hauskanpito ja tutustuminen lienevät melko itsestään selviä motiiveja osallistua opiskelijatoimintaan. Niiden tärkeys vastaajille ei vielä kerro paljoakaan siitä, mitä järjestöt voisivat tarjota nimenomaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoille. Tutki-

67

muksessa selvitett iin vastaajien itse määritt elemiä odotuksia opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskuntien toiminnasta avokysymyksellä ”Mitä odotat kansainvälisenä tut-kinto-opiskelijana opiskelijajärjestöiltä ja ylioppilaskunnilta?”. Vastaukset valott avat kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asemaa monelta kannalta.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden odotukset ja tarpeet eivät tietenkään vältt ä-mätt ä liity siihen, ett ä he ovat kotoisin ulkomailta. Tietynlainen opiskelijatoiminta kiinnostanee yliopisto-opiskelijoita kielestä ja kansalaisuudesta riippumatt a, aivan samoin kuin sekä suomalaisten ett ä kansainvälisten opiskelijoiden joukossa tulee aina olemaan opiskelijoita, jotka eivät syystä tai toisesta kaipaa opiskelija-aktiviteet-teja. Huomatt ava määrä vastauksia olikin melko yleisen tason mainintoja tutustu-misesta ihmisiin tai mielenkiintoisista aktiviteeteista, jotka ovat varsin tyypillisiä opiskelijajärjestöjen toiminnan tavoitt eita.

Uusien ihmisten tapaamista ja hauskanpitoa. 43

Toisiin opiskelijoihin tutustumista ja opiskelijaelämään mukaan pääsemistä. 44

Tämän tutkimuksen tavoitt eiden kannalta kiinnostavampia ovat kuitenkin ne vas-taukset, jotka kytkeytyvät jollain tavalla nimenomaan kansainvälisten tutkinto-opis-kelijoiden asemaan. Avovastausten analyysissa on siksi keskitytt y vastauksiin, jot-ka avaavat kansainvälistä näkökulmaa opiskelijatoimintaan. Opiskelijajärjestöihin kohdistuvia odotuksia koskevan kysymyksen ohella opiskelijatoimintaan liitt yviä kommentt eja tuli myös loppukysymykseen ”Mitä muuta haluat sanoa kansainväli-senä tutkinto-opiskelijana?”. Vastausten sisältö noudatt i samaa linjaa kuin järjestöjä koskevan kysymyksen kohdalla.

Integraation teema toistui vastauksessa toisensa jälkeen. Osassa vastauksista siihen viitatt iin suoraan, osassa taas esitett iin toiveita toiminnasta ja tavoitt eista, jotka ovat luokiteltavissa osaksi opiskelijoiden integraatiota. Opiskelijajärjestöjen ja ylioppilas-kuntien toivott iin tukevan ja edistävän opiskelijoiden integroitumista kolmella eri tavalla. Ensinnäkin toivott iin tutustutt amista yliopistoyhteisöön, toiseksi toivott iin kontakteja suomalaisiin ihmisiin ja kolmanneksi odotett iin tukea integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Useissa vastauksissa esiintyivät kaikki kolme tahoa.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integroiminen on suosituksista ja strategi-oista tutt u tavoite, jonka myös opiskelijat itse näytt ävät kokevan omakseen. Minkä-laisia käytännön keinoja tutkinto-opiskelijat itse ehdott avat? Minkälaista voisi olla integroitumista tukeva opiskelijatoiminta? Vastaajien näkemyksissä asiat, joita kai-vataan lisää opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskuntien nykyiseen toimintaan, liitt yvät ennen kaikkea kohderyhmään ja kieleen.

Ensinnäkin vastaajat toivoivat kansainvälisille opiskelijoille suunnatun toiminnan rinnalle yhteistä toimintaa kaikille opiskelijoille. Tämä tarkoitt i toisaalta sitä, ett ä toiminta on suunnatt u kaikille opiskelijoille, ei siis erityisesti kansainvälisille opiske-lijoille, ja toisaalta sitä, ett ä toiminta on luonteeltaan sellaista, ett ä se avointa kaikille opiskelijoille. Vastaajat valitt elivat suomalaisten opiskelijoiden vähäistä innokkuutt a osallistua toimintaan yhdessä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Mo-nissa yliopistoissa oli tarjolla erilaisia aktiviteett eja, mutt a ne eivät tarjonneet juuri

68

mahdollisuuksia tutustua suomalaisiin opiskelijoihin.

Toisaalta osallistuminen ”tavalliseen” opiskelijatoimintaan oli vaikeaa, koska se olisi edellytt änyt suomen kielen taitoa. Kielikysymys kytkeytyykin kysymykseen kohde-ryhmästä. Useissa vastauksissa toivott iin englannin kielen lisäämistä niin järjestöjen ja ylioppilaskuntien tiedotukseen kuin varsinaiseen toimintaankin, jott a kansainvä-listen tutkinto-opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet paranisivat.

Ei mielestäni sisällöllisesti mitään kovin erilaista kuin kuka tahansa suomalainen opiskelija (odott aa). Mutt a yksi ongelma aktiivisen opiskelijatoimintaan osallistumisen kannalta voi todella olla kielimuuri. Pitäisi olla toimintaa, joka saatt aa ulkomaalaiset ja suomalaiset ja opiskelijat oikeasti yhteen. 45

Odotan, ett ä tietoa on saatavilla englanniksi. Jos tietoa ei ole saatavilla englanniksi, meidät ulkomaalaiset opiskelijat suljetaan ulos aktiviteeteista ja siten integraatiomme heikentyy. 46

Odotan niiden tarjoavan minulle mahdollisuuden tavata uusia suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita; rohkaisevan meitä tutustumaan toisiimme; puhuvan englantia, kun ulkomaa-laiset opiskelijat osallistuvat. 47

Edellä kuvatun kaltaiset näkemykset voidaan tiivistää toiveeksi opiskelijatoiminnan entistä vahvemmasta kansainvälistymisestä. Kansainvälisen ulott uvuuden liitt ämi-nen osaksi opiskelijajärjestöjen toimintaa on yksi näkökulma asiaan, mutt a tutkinto-opiskelijoiden näkökulmasta voitaisiin puhua myös suomalaisten opiskelijoiden in-tegroimista mukaan kansainväliseen toimintaan. Pelkkä erityisesti kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille suunnatt u toiminta koett iin sosiaalisen integraation kannalta riitt ämätt ömäksi, vaikka monet vastaajat pitivät sitä sinänsä tärkeänä. Toiveet kan-sainvälisten ja suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden kontaktien lisäämisestä nousi-vat selkeästi esiin myös haastatt eluissa.

Haluaisin toiminnan rohkaisevan suomalaisten ja ulkomaalaisten keskinäistä integraatiota. Ulkomaalaisille on paljon toimintaa, mitä todella arvostan. Mutt a siihen osallistuvat suoma-laiset ovat yleensä tuutoreita. Mielestäni on myös tärkeää motivoida suomalaisia osallistu-maan toimintaan ja suunnitella aktiviteetit sellaisiksi, ett ei niitä ole tarkoitett u vain ”ulko-maalaisia varten”. Esimerkiksi harrastuskerhojen muodostaminen (esim. englanninkielinen teatt eriryhmä), urheilutapahtumat, retket jne. olisivat hyvä tapa yhdistää suomalaiset ja ul-komaalaiset.(avovastaus) 48

(Toivoisin) Ehkä jotain, mikä tähtäisi todella integroitumiseen. Yksi jutt u, jota todella kai-paan, en tiedä miten se voitaisiin tehdä, mutt a se, ett ä miten integroida meidät suomalaisten kanssa? Se on kaikkein vaikeinta.(Luonnontieteiden opiskelija, Latinalainen Amerikka) 49

Kansainvälisten opiskelijoiden ja suomalaisten välillä tapahtuvan kommunikoin-nin ja kontaktien vähäisyytt ä onkin pidett y yhtenä haasteena korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle, ja samalla on nähty tarvett a eri maiden opiskelijoiden vuo-rovaikutusta lisäävien toimintojen kehitt ämiselle (esim. Taajamo 2005, 95–96). Vuo-

69

rovaikutusongelmat tulivat esiin jo aikaisemmin, ja tulokset tukevat aikaisemmis-sa tutkimuksissa esiin tulleita havaintoja. Yhtäältä sama haaste on noussut esiin muuallakin kuin Suomessa: esimerkiksi englantilaisia ja australialaisia yliopistoja koskevissa tutkimuksissa opiskelijoiden on havaitt u eristäytyvän helposti omaan kansalaisuusryhmäänsä, kansainvälisen vuorovaikutuksen jäädessä vähemmälle (Bartram 2007; Hellsten 2007).

Suomalaiseen ja yhteiskuntaan ja kultt uuriin tutustumisen osalta eksplikoituja toi-veita oli avovastausaineistossa vähemmän. Muutama vastaaja toivoi järjestöiltä tutustutt amista suomalaisiin juhlaperinteisiin ja taiteisiin. Näiden asioiden lisäksi kysymykseen tuli myös vastauksia, joissa toiveet kohdistuivat opiskelijatoiminnan sisältöön. Toiminnalta odotett iin nykyistä enemmän hyödyllisyytt ä: opintoja ja työl-listymistä tukevia muotoja. Opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskuntien toivott iin jon-kin verran esimerkiksi tarjoavan tukea työnhaussa, mahdollisuuksia harjoitella suo-men kieltä tai järjestävän vierailuja yrityksissä.

Enemmän hyödyllisiä asioita, jotka liitt yvät Suomen kultt uuriin ja kieleen, kuin bileitä. 50

Jotain, mikä liitt yy opintoihini. 51

Monissa vastauksissa ilmaistiin myös toive siitä, ett ä opiskelijajärjestöt ott aisivat tutkinto-opiskelijat paremmin huomioon. Usein tämä liitt yi erott autumiseen vaihto-opiskelijoista, joiden arveltiin olevan kiinnostuneita lähinnä juhlimisesta. Vastaajat korostivat, ett ä tutkinto-opiskelijoiden odotukset ja tarpeet ovat toisenlaisia: toimin-nan toivott iin painott uvan enemmän esimerkiksi kultt uuriin ja yhteiskuntaan tutus-tumiseen.

Myös useat haastateltavat ehdott ivat, ett ä ylioppilaskunnat ja opiskelijajärjestöt voi-sivat tarjota jonkinlaista tukea työnhaussa. Yliopiston rekrytointipalvelut sekä pai-kalliset työvoimatoimistot saatett iin kokea puutt eellisiksi suomen kieltä taitamat-toman työnhakijan näkökulmasta. Opiskelijajärjestöjen kautt a toivott iin saatavan englanninkielistä tietoa työpaikoista, mukaan lukien akateemisen maailman sisäiset työpaikat, toisaalta toivott iin suomalaisten työmarkkinoiden toimintaan liitt yvää opastusta jossakin muodossa.

K: Onko jotain asioita, missä ylioppilaskunnat tai opiskelijajärjestöt voisivat tukea kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita paremmin?

V: Näkisin, ett ä työasioissa, kuten työnhaun tukemisessa. Tiedän, ett ä akateemisista työpaikoista ja muusta on se verkkosivu, kuten mistä löytyy työvoimatoimisto, tai jotain. Mielestäni sellainen olisi kaikkein hyödyllisintä ainakin itselleni.(Humanistisen alan opiskelija, EU-maat) 52

Haastateltavien joukossa oli myös opiskelijoita, jotka olivat itse mukana kansainvä-listen tutkinto-opiskelijoiden järjestöissä. Keskusteltaessa opiskelijatoimintaan osal-listumisen mahdollisista esteistä esiin nousi se, ett ä kansainväliset tutkinto-opiske-lijat ovat vaikeita tavoitt aa. Järjestöt eivät voi tietenkään saada opiskelijarekisterien tietoja käytt öönsä, jolloin sähköpostilistat jäävät lähes ainoaksi tiedotuskanavaksi,

70

eivätkä ne tavoita kaikkia kohderyhmään kuuluvia. Kansainvälisten tutkinto-opis-kelijoiden tavoitt amisen ohella aktivointi koett iin toisinaan haasteeksi, johon järjes-töjen taholta on vaikea vastata ilman opiskelijoiden aloitt eellisuutt a.

Yksi jutt u on se, ett ä kansainvälisten opiskelijoiden pitäisi olla itse aktiivisia. He eivät voi vain istua kotona odott amassa, ett ä joku muu integroi heidät. Heidän pitäisi olla aktiivisia.(Luonnontieteiden opiskelija, EU-maat) 53

Opiskelijatoiminnan sisältöjä pohditt aessa onkin syytä todeta, ett ä kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla itsellään on luonnollisesti olennainen rooli omassa integraa-tiossaan – sosiaalisen integraation vaikeudet voivat olla seurausta myös opiskeli-jan vähäisestä aktiivisuudesta. Viime kädessä opiskelijan oma aktiivisuus ja halu integroitua ovat ratkaisevampia kuin järjestöjen ponnistukset. Opiskelijayhteisön eri toimijatahojen tehtävänä on tehdä integraatio halukkaille mahdolliseksi ja helpok-si. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asemaa pohtineen työryhmän linjauksen mukaan avainasemassa ovat kaksi asiaa: toiminnan ja tiedon saavutett avuus. (ks. SYL 2006.)

Tämän tutkimuksen tulokset tukevat kyseistä linjausta. Lisäksi voidaan todeta, ett ä opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskuntien toimintaan kohdistuvissa odotuksissa ja toiveissa kuvastuvat paljolti samat asiat, jotka ovat kerta toisensa jälkeen nousseet esiin niin tässä selvityksessä kuin aiemmissakin tutkimuksissa: kielimuuri ja huono tiedonkulku erott uvat kehitt ämistä kaipaaviksi asioiksi. Lisäksi järjestöiltä toivott iin eräänlaista täydennystä niihin koulutusjärjestelmän osiin, joihin oltiin tyytymätt ö-miä eli suomen kielen opetukseen ja työllisyyspalveluihin.

71

8 MUUT SOSIAALISET SUHTEET

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden elämään kuuluu muitakin asioita kuin opis-kelu, ja integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan tapahtuu yhtä lailla muualla kuin opiskeluympäristössä. Yhteiskuntaan integroitumisen kannalta keskeistä on koke-mus suomalaisesta yhteiskunnasta sosiaalisena ympäristönä. Sosiaalisten suhteiden solmimista voidaankin pitää integraation yhtenä oleellisena ulott uvuutena. (ks. Kin-nunen 2003, 73; Forsander et al. 2004, 205–206.)

Vastaajien sosiaalisen elämän luonnett a selvitett iin pyytämällä heitä arvioimaan, keiden kanssa he olivat aktiivisimmin sosiaalisessa kanssakäymisessä. Annetuista vaihtoehdoista pyydett iin merkitsemään korkeintaan neljä tärkeintä tärkeysjärjes-tyksessä. Taulukossa 15 vaihtoehdot on asetett u järjestykseen siten, ett ä ensimmäi-senä on se vaihtoehto, joka merkitt iin useimmin kaikkein tärkeimmiksi. Vastaajien yleisin sosiaalinen kontakti oli toisessa maassa asuvaan perheeseen. Kahdella viides-tä vastaajasta oli perhe Suomessa, ja se oli myös useimmin kaikkein tärkeimmäksi mainitt u sosiaalinen suhde. Kysymyksessä ei eritelty, tarkoitt aako perhe lapsuuden-perhett ä vai aikuisena perustett ua perhett ä, joten määrään kuulunee molempia. Per-hesuhteet perheen asuinpaikasta riippumatt a olivat selvästi useammin tärkeimpien sosiaalisten suhteiden joukossa kuin opiskelukaverit. Puolet vastaajista oli aktiivi-sesti tekemisissä toisten kansainvälisten opiskelukaverien kanssa. Suomalaiset opis-kelukaverit taas lukeutuivat tärkeimpien ihmissuhteiden joukkoon suurin piirtein yhtä usein kuin työkaverit eli vain noin joka kolmannella vastaajalla. Suomalaisia opiskelukavereita useammin tärkeiden kontaktien joukkoon lukeutuivat samaan et-nisen taustan omaavat ihmiset Suomessa. He olivat yhteydenpidon kohteena yhtä usein kuin Suomessa asuva perhe, mutt a heidät koett iin harvemmin kaikkein tär-keimmäksi tahoksi.

Kohdan ”muu” valinneet ilmoitt ivat tärkeiksi kontakteikseen useimmiten ”ystävät” sen tarkemmin eritt elemätt ä tai ”ystävät Suomessa”. Oletett avasti tällä viitatt iin muihin kuin yliopistomaailmasta tutt uihin ystäviin. Joitakin mainintoja oli myös ko-timaassa asuvista ystävistä sekä kirkon kautt a tulleista kontakteista. Kaikki kyseisen vaihtoehdon valinneet eivät kuitenkaan erikseen maininneet, mitä tahoa tarkoitt ivat. Järjestötoimintaan liitt yvät sosiaaliset kontaktit eivät olleet kovinkaan yleisiä.

Mukana oli myös vaihtoehto ”muu”, johon merkityistä vastauksista yleisin oli “ys-tävät Suomessa” (25 mainintaa) sekä “suomalaiset ystävät” (21 mainintaa), joilla vii-tatt iin sellaisiin ystäviin, jotka tunnetaan yliopiston ulkopuolella. Muutama vastaaja oli lisäksi maininnut ystävät ulkomailla, uskonnollisten yhteisöjen jäsenet, yliopisto-opett ajat sekä suomalaisten ystäväperheohjelmien kautt a tulleet kontaktit.

Vastaajilta tiedusteltiin myös tyytyväisyytt ä heidän tämänhetkiseen sosiaaliseen elä-määnsä. Vastausvaihtoehtoja oli neljä. Kuviosta 19 näkyy, ett ä vastaajien enemmistö kaipaisi elämäänsä enemmän sosiaalisia kontakteja, joita kaivatt iin joko suomalaisiin tai sekä suomalaisiin ett ä ulkomaalaisiin ihmisiin. Vain pieni vähemmistö sen sijaan kaipasi lisää kontakteja vain ulkomaalaisiin ihmisiin. Noin kaksi viidestä vastaajasta oli puolestaan tyytyväisiä sosiaaliseen elämäänsä.

72

1. tärkein

2. tärkein

3. tärkein

4. tärkein

Yhteensä

N % N N % N N %Perhe Suomessa 275 30 38 4 23 3 21 2 357 39Kumppani Suomessa

213 23 35 4 13 1 6 1 267 29

Perhe muualla 196 22 201 22 108 12 74 8 579 64Kv. Opiskelukaverit

107 12 145 16 117 13 85 9 454 50

Saman etnisen taustan omaavat opiskelijat

96 11 135 15 83 9 42 5 356 39

Kumppani muualla

51 6 26 3 15 2 14 2 106 12

Työkaverit 43 5 92 10 93 10 78 9 306 34Suomalaiset opiskelukaverit

30 3 115 13 98 11 78 9 321 35

Oma etninen ryhmä Suomessa

27 3 66 7 54 6 52 6 199 22

Kollegat muualla 25 3 40 4 61 7 39 4 165 18Muu 18 2 29 3 20 2 18 2 85 9Harrastuskaverit 14 2 43 5 48 5 48 5 153 17Naapurit 14 2 44 5 29 3 45 5 132 15Kaverit järjestöstä tai eturyhmästä

6 1 9 1 7 1 21 2 43 5

Taulukko 15. Vastaajien tärkeimmät sosiaaliset kontaktit (N = 909)

73

Kyllä44 %

En, haluaisin lisää

kontakteja suomalaisiin

22 %

En, haluaisin lisää

kontakteja ulkomaalaisii

n2 %

En, haluaisin lisää

kontakteja sekä suomal. että ulkom.

32 %

Kuvio 19. ”Oletko tyytyväinen sosiaaliseen elämääsi?”

Rikkaamman sosiaalisen elämän kaipaaminen vastaa niitä tuloksia, joita nousi esiin haastatt eluissa sekä avokysymyksissä. Esimerkiksi lomakkeen lopussa esitett yyn ky-symykseen ”Mitä muuta haluaisit sanoa kansainvälisenä tutkinto-opiskelijana?” tuli runsaasti sosiaaliseen elämään liitt yviä vastauksia, samoin kysymykseen ulkopuoli-sena kohdelluksi tulemisen kokemisesta. Vastauksissa toistui sama perusviesti: vuo-rovaikutusta suomalaisten kanssa on liian vähän, tutustuminen koetaan vaikeaksi ja runsaasti ponnistelua vaativaksi. Yliopistolla on helppo solmia kontakteja toisiin kansainvälisiin tutkinto-opiskelijoihin, mutt a enemmän tutustumista kaivataan sekä suomalaisiin opiskelijoihin ett ä suomalaisiin ihmisiin yleensä. Erityisen haastavaksi koetaan suomalaisiin ihmisiin tutustuminen yliopiston ulkopuolella. Myös Kinnu-sen (2003, 76–78) tutkimuksessa useimmat vastaajat kaipasivat enemmän ystäviä ja pitivät suomalaista sosiaalista kultt uuria tältä osin haastavana.

K: Miten neuvoisit Suomeen muutt amista suunnitt elevaa ystävää?

V: Neuvoisin opett elemaan hiukan suomea etukäteen. Tarkoitan, ett ä pelkällä englannillakin pärjää aina, koska sitä puhutaan täällä niin hyvin. Aluksi se ei ole niin tärkeää, mutt a pitem-mällä tähtäimellä suomen taito autt aa. Luulen, ett ä neuvoisin häntä tekemään aloitt een jos haluaa saada ystäviä, koska näytt ää siltä, ett ä ulkomaalaisen on aina otett ava se ensimmäinen askel. Ihmiset eivät koskaan tule luoksesi kysymään jotakin. Yliopistolla se on aika paljon helpompaa, koska siellä on aina ulkomaalaisten ryhmä, tapaat erilaisia ihmisiä ja hengailet lähinnä ulkomaalaisten kanssa, mutt a se on erilainen maailma. Yliopiston ulkopuolella on aina otett ava se ensimmäinen askel. 54

Sosiaalisten suhteiden solmimisen vaikeuden on ylipäätään todett u olevan yksi kes-keisimmistä tekijöistä, joka vähentää ulkomaalaisten halukkuutt a jäädä Suomeen. Vaikka sosiaalisten suhteiden muodostaminen on aina hankalaa vieraassa maassa,

74

Suomessa ongelma korostuu, koska ulkomaalaisyhteisöt ovat pieniä, suomalainen vuorovaikutuskultt uuri on sulkeutunutt a eivätkä suomalaiset ole tott uneita ulko-maalaisiin. (Forsander et al. 2004, 206–207.)

Vastausten perusteella ystäviä ja sosiaalista elämää pidetään tärkeinä viihtymisen kannalta, mutt a suomalaisiin tutustumisen nousee esiin myös integraation eri ulot-tuvuuksia vahvistavana tekijänä. Ensinnäkin mahdollisuutt a käytännön kommu-nikointiin pidetään suomen kielen oppimisen kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Toi-seksi tutustumisen uskotaan tuovan työn haussa tärkeitä kontakteja. Kolmanneksi kontaktit suomalaisiin ihmisiin nähdään suomalaiseen yhteiskuntaan ja kultt uuriin perehtymistä vauhditt avana asiana.

Ulossulkemisen ja ulkopuolisena kohtelun kokemukset kertovat osaltaan siitä, min-kälaisena sosiaalisena ympäristönä suomalainen yhteiskunta näytt äytyy kansainvä-lisille tutkinto-opiskelijoille. Tällaiset kokemukset olivat selvästi yleisempiä muualla kuin akateemisessa yhteisössä: runsas neljännes (27 %) ilmoitt i kokeneensa jollakin tavalla ulkopuolisena kohtelua. Erot saatt avat johtua siitä, ett ä yliopistot ovat aina-kin jossain määrin kansainvälisiä yhteisöjä, joissa puhutaan englantia, sekä toisaalta siitä, ett ä ulkopuolisuuden kokemukset liitt yivät varsin usein opiskelun sijasta työ-elämään.

Tulos on samaa luokkaa kuin syrjintää kokeneiden määrä Kärjen (2005) sekä Koi-viston ja Juusolan (2008) tutkimuksissa, mutt a pienempi kuin Allyn (2002) tutki-muksessa, jossa 40 prosentt ia Helsingin yliopiston kansainvälisistä tutkinto-opiske-lijoista oli kohdannut ulkopuolelle sulkemista. Kinnusen (2003) tutkimuksessa noin puolet vastaajista oli kokenut tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Ver-tailun valossa näytt äisi siltä, ett ä epäoikeudenmukaisen kohtelun kokeminen olisi korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa harvinaisempaa kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla kuin sen alussa. Tätä tulkintaa tukee se, suomalaisten asenteet maa-hanmuutt ajia kohtaan näytt ävät viime vuosina muutt uneen aikaisempaa myöntei-semmiksi ja maahanmuutt ajien syrjintäkokemukset vastaavasti harvinaisemmiksi (Perhoniemi & Jasinskaja-Lahti 2007). Koska opiskelijatutkimusten kohderyhmät ja ositt ain myös kysymysmuodot ovat vaihtelevia, kovin vahvoja johtopäätöksiä ei kuitenkaan vertailun pohjalta voida tehdä.

Ketkä sitt en kokevat ulkopuolelle jätt ämistä ja ulkopuolisena kohtelua? Suomessa asutt u aika näytt i lisäävän kokemuksia tilastollisesti merkitsevällä tavalla akateemi-sen maailman ulkopuolella, mutt a ei itse yliopistoyhteisössä. Naiset ja miehet koki-vat tällaista kohtelua suurin piirtein yhtä usein. Kansalaisuuksien väliset erot sekä Suomessa asutun ajan merkitys on esitett y taulukossa 16. Yliopiston ulkopuolella useimmiten ulkopuolisena kohdelluiksi tulivat afrikkalaiset sekä pohjoisamerikka-laiset vastaajat, eurooppalaisilla tällaiset kokemukset olivat keskimääräistä harvi-naisempia. Afrikkalaiset ja latinalaisamerikkalaiset opiskelijat kokivat huomatt avas-ti enemmän eristämistä akateemisen maailman ulkopuolella kuin sen sisällä, mikä kertonee ulkoiseen olemukseen perustuvien ennakkoluulojen suuremmasta ylei-syydestä. Yliopistolla ulkopuolisuus ja eristetyksi tuleminen taas liitt ynee enemmän kielikysymyksiin, jotka koskett avat tasaisemmin kaikkia, joille suomi ja ruotsi ovat uusia kieliä, sekä varautuneeseen sosiaaliseen kultt uuriin.

75

Ei KylläKaikki 73 27

Kansalaisuusp=.008 EU/ETA-maat 77 23 Muu Eurooppa 80 20 Aasia 75 25 Afrikka 59 41 Etelä-Amerikka 69 31 USA/Kanada 60 40Suomessa asutt u aikap=.021 1 vuosi tai vähemmän 79 21

2–3 vuott a 75 254–5 vuott a 73 276 vuott a tai enemmän 66 34

Taulukko 16. Ulkopuolelle sulkemisen tai ulkopuolisena kohdelluksi tulemisen kokemukset muualla kuin akateemisessa yhteisössä kansalaisuusryhmän ja Suo-messa asutun ajan mukaan, %

Avovastauksissa nousivat esiin osin samat asiat kuin akateemisen yhteisön kohdalla: sosiaalisista tilanteista eristäminen toisaalta kielen vuoksi, toisaalta pidätt yväisen sosiaalisen kultt uurin johdosta oli keskeinen ulkopuolisuuden kokemuksen synnytt ävä asia. Toisaalta esiin nousivat työnhaussa ja työelämässä kohdatut vaikeudet. Vastauksissa välitt yi näkemys siitä, ett ä kielimuuri vaikeutt aa työllistymistä, mutt a sen lisäksi merkitystä on ulkomaalaisuudella sinänsä. Lisäksi joillakin oli kokemuksia huonosta kohtelusta julkisissa palveluissa. Pieni osa vastaajista oli kokenut suoranaista syrjintää tai rasismia.

Työhaastatt elun aikana sekä rekisteröidessäni ansioluett eloani työnvälitysyrityksessä. Olen saanut suoranaisesti rasistisia kommentt eja ulkomaalaisten kyvyistä tehdä tasokasta työtä suomalaisilla työmarkkinoilla. 55

Työpaikalla, joskus minua vältellään. 56

Töissä, kieliongelmat aiheutt avat tiedonpuutett a. 57

Erilaisissa tilanteissa, joillakin ihmisillä on ennakkoluuloja maahanmuutt ajia kohtaan ja he kohtelevat minua eri tavalla kun saavat tietää, ett en puhu suomea. Jotkut ihmiset luulevat aksentt iani venäläiseksi ja voivat olla minulla aika tylyjä. 58

Avovastausten sisällössä korostuivat paljolti samanlaiset tilanteet kuin Allyn (2002) tekemässä, Helsingin yliopiston kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita koskevassa tutkimuksessa, jossa kysymys oli muotoiltu samalla tavalla: vastaajat kokivat kielimuurin sekä suomalaisen kultt uurin piirteet keskeisiksi ulkopuolelle jätt ämisen syiksi ja lisäksi työelämään liitt yvät kokemukset olivat tavallisimpien joukossa.

76

Edellä todett iin, ett ä ulkopuolelle jätt ämisen kokemukset olivat yleisempiä akatee-misen maailman ulkopuolella kuin sen sisällä. Monissa yliopiston ulkopuolisia ko-kemuksia eritt elevissä vastauksissa mainitt iinkin, ett ä yliopistolla asiat ovat hyvin ja kansainväliset opiskelijat osataan huomioida, mutt a muualla yhteiskunnassa kieli-muuri ja ennakkoluulot aiheutt avat vaikeuksia.

On kuitenkin syytä korostaa myös sitä, ett ä lähes kolmella neljästä vastaajasta ei ollut ulossuljetuksi tulemisen kokemuksia myöskään yliopistomaailman ulkopuo-lella. Avovastauksissa tuotiin jonkin verran esiin myös myönteisiä kokemuksia ja havaintoja, kuten suomalaisten avuliaisuus ja rehellisyys sekä se maahanmuutt a-jan tilannett a helpott ava asia, ett ä suuri osa suomalaisista puhuu kohtuullisen hyvin englantia. Monet korostivat tutustumisessa ja kommunikaatiossa alkuvaihe on vaa-tivin ja edellytt ää maahanmuutt ajalta aloitt eellisuutt a ja sitkeytt ä, mutt a vaikeudet lakkaavat kunhan “jää on murrett u”.

Ulkopuolelle sulkeminen ja ulkopuolisena kohdelluksi tuleminen ovat subjektiivisia kokemuksia ja tietyn kohtelun kokeminen sellaiseksi voi riippua yksilöstä. Kuten jo edellä todett iin, vastauksista ei aina käynyt selväksi, oliko kyseessä neutraali vai selvästi kielteinen kokemus. Kyselyn tulosten sekä aikaisempien tutkimusten va-lossa näytt ää kuitenkin siltä, ett ä huomatt ava osa opiskelijoista kokee epäoikeuden-mukaista kohtelua ulkomaalaistaustansa vuoksi jollakin elämänalueella. Taustalla voidaan hahmott aa vaikutt avan monenlaisia asioita: ennakkoluulot, eri osapuolten monikultt uuristen kompetenssien puute, suomalaisten työmarkkinoiden vähäinen kansainvälisyys sekä suomalaisen sosiaalisen kultt uurin eräät piirteet.

77

9 TOIMEENTULO, ASUMINEN, TYÖLLISYYS JA TERVEYS

9.1 PÄÄASIALLINEN TOIMINTA

Kyselyssä selvitett iin vastaajien tämänhetkistä elämäntilannett a. Taulukosta 15 ilme-nee, ett ä noin joka neljäs vastaajista ilmoitt i keskitt yvänsä tällä hetkellä ainoastaan opiskeluun. Töissä käyminen oli sangen yleistä: vajaa kolmannes vastaajista työs-kenteli opintojen ohella osa-aikaisesti ja peräti 18 prosentt ia kokoaikaisesti. Lisäksi moni vastaaja oli halukas työskentelemään: joka viides haki parhaillaan töitä.

Kansalaisuuksien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja pääasiallisessa toi-minnassa. Koulutusalojen välillä sen sijaan ilmeni eroja, jotka ilmenevät taulukossa 17. Teknillisten tieteiden opiskelijat olivat kokoaikatöissä keskimääräistä useammin sekä opiskelun ohella ett ä päätoimisesti. Tämä saatt aa liitt yä siihen, ett ä teknillisellä alalla on muita aloja tavallisempaa tehdä opinnäytetyötä korvausta vastaan, mutt a myös alan parempaan työllisyystilanteeseen. Muiden koulutusalojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, joten taulukko kuvaa ennen kaikkea teknillisten tie-teiden opiskelijoiden tilannett a verratt una muihin.

PäätoimiKoulutusala Opiskelu Opiskelu

ja osa-aikatyö

Opiskelu ja kokoaikatyö

Opiskelu ja työnhaku

Työ Muu

Teknilliset tieteet 17 27 23 19 10 3Humanistiset tieteet

25 34 16 20 6

Kauppatieteet 30 21 15 28 5 1Yhteiskuntatieteet 25 33 15 17 4 6Luonnontieteet 24 38 17 13 4 4Taiteet 35 33 13 15 4Maa- ja metsätaloustieteet

38 22 8 27 5

Kaikki 23 30 18 19 5 4p=.000

Taulukko 17. Vastaajien päätoimi koulutusalan mukaan, %

78

Miesten ja naisten elämäntilanteet näytt ivät aluksi poikkeavan toisistaan tilastolli-sesti eritt äin merkitsevällä tavalla. Miespuoliset vastaajat tekivät naisia useammin sekä osa-aikaisia ett ä kokopäiväisiä töitä, naisten ollessa useammin työnhakijoina tai muussa elämäntilanteessa, joista jälkimmäinen käsitt i lähinnä perhevapailla ole-via vastaajia. Helsingin yliopistosta valmistuneiden kansainvälisten tutkinto-opis-kelijoiden työllisyytt ä selvitt äneen tutkimuksen mukaan miehet työllistyvät naisia helpommin valmistumisen jälkeen (Pulkkinen 2003). Kun sukupuolten eroja pääasi-allisessa toiminnassa tarkasteltiin erikseen koulutusaloitt ain, ristiintaulukoinneissa ilmeni yllätt äen, ett ä tosiasiassa pääasiallisessa toiminnassa ei ollut sukupuolten vä-lillä tilastollisesti merkitseviä eroja muiden kuin teknillistä alaa opiskelevien vastaa-jien keskuudessa. Kokonaisaineistossa ilmenevät erot johtuvat siis teknillisen alan opiskelijoiden suuresta osuudesta koko aineistossa.

Tuloksia ei kuitenkaan voi yleistää koskemaan eri koulutusaloja edustavien kansain-välisten tutkinto-opiskelijoiden menestystä työmarkkinoilla, vaan ne kuvaavat vain tämänhetkistä elämäntilannett a. Kysymyksessä ei tiedusteltu, liitt yykö nykyinen työ vastaajan koulutukseen, mikä on oleellista opiskelijan työmarkkina-aseman kannal-ta. Erojen taustalla saatt avat olla myös esimerkiksi erot siinä, mihin sosiaalietuuksiin vastaajilla on Suomessa oikeus ja kuinka vältt ämätöntä työnteko opintojen ohella niiden johdosta on.

9.2 TOIMEENTULO

Suurin osa maailman noin kahdesta miljoonasta ulkomailla tutkintoaan suoritt avis-ta opiskelijoista elää omien säästöjensä ja sukulaisten tuen varassa (esim. Altbach & Knight 2007, 294). Suomessa opiskelijoille suunnatut taloudelliset tuet opintoraha, asumistuki sekä valtion takaama opintolaina koskevat ulkomaalaisista ainoastaan maassa jo kaksi vuott a ennen opintojen aloitt amista asuneita henkilöitä. Nämä opis-kelijat ovat alun perin tulleet maahan muusta kuin opiskeluun liitt yvästä syystä. Val-taosa ulkomaalaisista opiskelijoista joutuu siis järjestämään toimeentulonsa muilla keinoilla. (Tanner 2002, 15.)

Vastaajien toimeentulon lähteitä kysytt iin esitt ämällä yhdeksän vaihtoehtoa, joista vastaajia pyydett iin valitsemaan kolme tärkeintä järjestyksessä. Kysymykseen vasta-si 931 vastaajaa ja vastausten jakautuminen näkyy taulukossa 18. Merkitt ävimmäksi tulonlähteeksi osoitt autuivat odotetusti työtulot, joita oli kahdella kolmesta vastaa-jasta ja joka oli myös useimmin kaikkein tärkein toimeentulon lähde. Seuraavaksi tärkeimmän osan vastaajien tuloja muodostivat perheeltä saatu tuki sekä säästöt, joiden varassa eli ainakin ositt ain noin puolet vastanneista. Kelan opintotukea sai joka neljäs vastaaja ja hieman harvemman toimeentulon lähteisiin kuuluivat puoli-son tulot. Kinnusen (2003, 56–57) tutkimuksessa korkeakouluopiskelijoiden tilanne oli samankaltainen: työansiot, perheen taloudellinen tuki ja säästöt olivat tärkeim-mät toimeentulon lähteet, muiden lähteiden jäädessä harvinaisemmiksi.

79

1. tärkein 2. tärkein 3. tärkein YhteensäN % N N % N %

Työtulot 334 36 184 20 105 11 623 67Tuki vanhemmilta tai perheeltä

212 23 158 17 137 15 507 54

Säästöt 129 14 198 21 145 16 472 51Kelan opintotuki 120 13 78 8 44 5 242 26Puolison tulot 81 9 72 8 58 6 211 23Apuraha Suomesta 63 7 30 3 33 4 126 14Pankkilaina 19 2 38 4 43 5 100 11Opintotuki kotimaasta

37 4 16 2 18 2 71 8

Apuraha kotimaasta 20 2 21 2 16 2 57 6

Taulukko 18. Vastaajien tärkeimmät tulonlähteet

Kuviosta 20 käy ilmi, ett ä tyytyväisyys käytett ävissä oleviin tuloihin jakoi vastaaji-en näkemykset. Vain joka kymmenes ilmoitt i olevansa tuloihin hyvin tyytyväinen, kun hyvin tyytymätt ömien osuus oli vajaa viidennes. Monia ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat on nostett u esiin myös aikaisemmissa tutki-muksissa. Suomalaisten opiskelija-etuuksien ulkopuolelle jääminen ja työllistymisen vaikeudet yhdistett ynä elämisen kalleuteen tekevät monien ulkomaalaisten opiske-lijoiden tilanteesta tukalan. Tässä tutkimuksessa taloudelliset kysymykset nousivat avokysymysten kautt a esiin myös muissa kuin itse toimeentuloa koskevissa kohdis-sa. Niukan toimeentulon koett iin hankaloitt avan esimerkiksi tutustumista suoma-laisiin, kun ei ollut aikaa eikä rahaa harrastaa tai käydä ”ulkona”. Jotkut moitt ivat myös opiskelijajärjestöjen toimintaa rahallisia satsauksia vaativiksi. Taloudellinen niukkuus saatt aa siis vaikeutt aa opiskelijan sosiaalista integroitumista niin opiskeli-jayhteisöön kuin sen ulkopuolelle.

80

Kuvio 20. Vastaajien tyytyväisyys käytett ävissä oleviin tuloihin, %

Vastaajilta kysytt iin myös kuukausitt aisia nett otuloja pyytämällä arvioimaan viimeisen kuuden kuukauden keskiarvon. Opiskelijoiden toimeentulo koostuu tyypillisesti useista eri tulonlähteistä ja nett otulojen selvitt äminen luotett avasti ja selkeästi on osoitt autunut haastavaksi (ks. esim. Viuhko 2006). Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tuloja ei ole selvitett y aiemmin, ja myös tässä tutkimuksessa tuloja koskeva kysymys osoitt autui hankalaksi. 147 vastaajaa ei vastannut kysymykseen lainkaan, ja osa vastauksista oli sangen epäselviä. Vastanneiden ilmoitt amat summat vaihtelivat välillä 0–16 000 euroa. Tulojen keskiarvo oli peräti 1175 euroa. Mediaanitulo, joka oli 750 euroa, sopii kuitenkin paremmin kuvaamaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden keskimääräistä tilannett a, sillä useat huomatt avan korkeat summat vääristävät keskiarvoa. Tulosta voidaan pitää kuitenkin vain viitt eellisenä. Vastausten perusteella vaikutt i siltä, ett ä osa vastaajista oli tulkinnut kysymyksessä viitatt avan kuuden kuukauden kokonaistuloihin.

Miesten keskimääräiset tulot olivat merkitsevästi naisten tuloja paremmat, mutt a tyytyväisyydessä tuloihin sukupuolten välillä ei ollut merkitseviä eroja eikä myöskään koulutusalojen välillä. Sen sijaan tyytyväisyys tuloihin vaihteli pääasiallisen toiminnan mukaan tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Ei ole yllätt ävää, ett ä tyytyväisimmiksi osoitt autuivat päätoimisesti ja kokopäiväisesti opintojen ohella työskentelevät vastaajat. Tyytymätt ömimpiä olivat opiskelun ohella töitä hakevat, joista kaksi kolmesta koki toimeentulonsa puutt eelliseksi.

Kiinnostava havainto on, ett ä pelkästään opintoihin keskitt yvät vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisempiä toimeentuloonsa kuin osa-aikaisesti työskentelevät. On todennäköisestä, ett ä kokopäiväisesti opiskelevat saavat opintotukea tai opiskelevat esimerkiksi stipendin turvin, kun taas osa-aikaisesti työskentelevät yritt ävät sinnitellä palkkatulojen varassa. Lisäksi opiskelijoiden työpaikat saatt avat olla

19

31

41

9

0

10

20

30

40

50

Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen

81

matalapalkkaisia, epävarmoja ja koulutusta vastaamatt omia töitä, jolloin työllisyys ei vältt ämätt ä tarkoita vakaata toimeentuloa.

Hyvin tyytymätön

Melko tyytymätön

Melko tyytyväinen

Hyvin tyytyväinen

N

Opiskelu 15 32 43 10 217Opiskelu ja osa-aikatyö 11 40 43 7 274Opiskelu ja kokoaikatyö 12 25 51 12 162Työ 13 20 46 22 46Opiskelu ja työnhaku 43 26 25 6 175Kaikki 19 31 41 9 874p=.000

Taulukko 19. Tyytyväisyys käytett ävissä oleviin tuloihin pääasiallisen toimin-nan mukaan, %. Taulukosta puutt uvat “muussa elämäntilanteessa” olevat, koska pienten määrien vuoksi solufrekvenssit olisivat muodostuneet liian pieniksi.

Tyytyväisyys toimeentuloon liitt yy taloudelliseen ympäristöön, josta Forsander, Raunio, Salmenhaara ja Helander (2004, 207–208) puhuvat yhtenä ”seudun laadun” osatekijänä. Taloudellinen ympäristö muodostuu siitä, millainen elintaso seudulla on mahdollista saavutt aa ja millaisen pohjan se luo tulevaisuudelle, mikä vaikutt aa kansainvälisten osaajien halukkuuteen sitoutua Suomeen. Forsander kollegoineen esitt ää, ett ä suhteellisen alhaisen palkkatason ja korkean verotuksen johdosta Suomen taloudellinen ympäristö ovat lähinnä irrott ava tai jopa maahan tulemista ehkäisevä tekijä.

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat tietenkin erilainen ryhmä kuin Suomeen muutt amista harkitsevat asiantuntijat. Taloudellinen ympäristö on kuitenkin hyödyllinen käsite tarkasteltaessa opiskelijoiden tyytyväisyytt ä ja tyytymätt ömyytt ä eri elämänalueilla. Tulosten perusteella vaikutt aa siltä, ett ä Suomi on taloudellisena ympäristönä huomatt avalle osalle kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista varsin haastava. Vaikeudet syntyvät ennen kaikkea sosiaaliturvan sekä opiskelijaetuuksien ulkopuolelle jäämisestä ja työllistymisvaikeuksista, mutt a tulosta vahvistaa toisaalta se, ett ä myös kokoaikatöissä olevista sekä päätoimisesti työskentelevistä vastaajista huomatt ava osa oli jonkinasteisesti tyytymätt ömiä toimeentuloonsa.

Toimeentulohuolet vaikutt avat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen, vaikka esimerkiksi opiskeluasiat tai sosiaalinen elämä olisivat kunnossa. Tilanne kuvastuu seuraavassa haastatt elusitaatissa:

K: Miten tyytyväinen olet yleisesti ott aen elämääsi Suomessa?

V: Näin tyytyväinen…(näytt ää käsillä) Tällaisellaan en tule taloudellisesti toimeen. On

82

ollut kuukausia, jolloin en ole voinut maksaa osuutt ani vuokrasta, ja se on hyvä syy olla tyytymätön. Mutt a yliopistolla, siellä asiat ovat oikein hyvin, tulee hyväksytyksi ja pidetään huolta ja on järkevää tekemistä.(humanistisen alan opiskelija, EU-maat) 59

Mielenkiintoista on se, ett ä tyytyväisyys tuloihin ei näytt änyt olevan tilastollisesti yhteydessä vastaajien tulevaisuuden suunnitelmiin, toisin sanoen tuloihinsa tyyty-väiset eivät olleet sen halukkaampia jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen kuin tyytymätt ömätkään. Toimeentulo näytt ää kuitenkin olevan asia, joka jakaa kansain-väliset tutkinto-opiskelijat. Heidän joukossaan on paljon myös niitä, jotka ovat tyyty-väisiä toimeentuloonsa ja jotka ovat ilmeisesti onnistuneet sijoitt umaan työelämään varsin hyvin.

9.3 ASUMINEN

Kuviosta 21 käy ilmi, ett ä yleisin asumismuoto vastaajien keskuudessa oli opiskeli-ja-asunto, jollaisessa asui kolme viidestä vastaajasta. Yksityiseltä vuokranantajalta asunnon oli vuokrannut noin joka kuudes muiden asumismuotojen ollessa melko harvinaisia. Vain yksi sadasta vastaajasta ilmoitt i olevansa vailla vakituista asun-toa. Asunnon löytämisessä tärkeimmäksi kanavaksi osoitt autuivat opiskelijajärjes-töt, jonka voi olett aa pitävän sisällään myös opiskelija-asuntoyhteisöt, sekä internet. Henkilökohtaisten suhteiden tai välitystoimiston avulla asunnon oli löytänyt vain harva ja vielä harvempi lehti-ilmoituksensa kautt a.

Kuvio 21. Vastaajien asumismuoto.

Julkinen vuokranantaja (esim. SATO,

VVO) 6 %Perheenjäsenen omistama asunto 8 %

Opiskelija-asunto 61 %

Omistuasunto 7 % Ei vakituista

asuntoa 1 %

Yksityinen vuokranantaja

17 %

83

Korkea vuokravakuus

6 %

Vuokranantajien asenteet

5 %

Ei vapaita asuntoja

75 %

Muu syy14 %

Kuvio 22. ”Mistä sait tiedon nykyisestä asunnostasi?”

Vastaajilta kysytt iin myös mahdollisista vaikeuksista asunnon löytämisessä. Kysymykseen vastasi yhteensä 657 vastaajaa – toisin sanoen peräti kaksi kolmesta vastaajasta oli kohdannut jonkinlaisia vaikeuksia hankkiessaan asuntoa. Yleisin kohdatt u ongelma oli korkea hintataso ja toiseksi yleisin vapaiden asuntojen puute (kuvio 23). Kalliiseen vuokravakuuteen tai vuokranantajien ennakkoluuloihin sen sijaan oli törmännyt vain pieni vähemmistö.

Kuvio 23. Vastaajien asunnon löytämisessä kokemat vaikeudet, %

34

3

30

5

7

5

1

4

11

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Opiskelijajärjestöltä

Lehti-ilmoituksesta

Internetistä

Välitystoimistosta

Suomalaisilta ystäviltä

Ulkomaalaisilta ystäviltä

Suomalaisilta opiskelukavereilta

Ulkomaalaisilta opiskelukavereilta

Muualta

84

46

28

1115

0

10

20

30

40

50

Kyllä, tällä hetkellä

Työskennellyt aikaisemmin, mutta ei nyt

Ei, eikä ole hakenut töitä

Ei, vaikka on hakenut töitä

9.4 SUOMESSA TYÖSKENTELY JA TYÖNHAKU

Edellä kuvailtiin vastaajien tämänhetkistä pääasiallista toimintaa. Työllisyystilan-teen tarkemmaksi selvitt ämiseksi vastaajilta kysytt iin myös, oliko heillä kokemusta työskentelystä tai työnhausta Suomesta.

Kuvio 24. Vastaajien työskentely Suomessa, %

Yhteensä kolme neljästä (74 %) kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista on ainakin joskus työskennellyt Suomessa; vain joka kymmenes ei ole yritt änytkään koskaan hakea töitä. Sen sijaan noin joka seitsemäs (15 %) vastaaja ei ollut onnistunut löytä-mään töitä yritt ämisestä huolimatt a. Kansalaisuusryhmien välillä ei ollut tilastolli-sesti merkitsevää eroa Suomessa työskentelyssä.

Työssäkäynnin yleisyys eroaa suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteesta. Vuoden 2006 Opiskelijatutkimuksessa noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta korkeakouluopiskelijasta ilmoitt i työskennelleensä kuluneen vuoden aikana (Viuh-ko 2006, 55). Ero johtunee ainakin ositt ain kansainvälisten opiskelijoiden työllisty-misvaikeuksista: Suomessa työskennelleiden ja yrityksistä huolimatt a ilman töitä jääneiden osuus kaikista vastaajista on suurin piirtein sama kuin opintojen aikana työskentelevien suomalaisten osuus Opiskelijatutkimus 2006:ssa.

Sukupuolten väliset erot olivat tilastollisesti eritt äin merkitseviä: miesten työssä-käynti oli yleisempää, kun taas naiset olivat miehiä useammin jääneet yrityksistä huolimatt a ilman työpaikkaa (ks. taulukko 20).

85

Työskentely Suomessa Nainen Mies Kaikki NKyllä, tällä hetkellä 40 51 46 429Työskennellyt aikaisemmin, mutt a ei nyt 31 26 28 262Ei, eikä ole hakenut töitä 12 11 11 105Ei, vaikka on hakenut töitä 17 12 14 133Yhteensä 100 100 100 929p=.000

Taulukko 20. Työskentely Suomessa sukupuolen mukaan, %

Tämän kysymyksen kohdalla Suomessa vastaushetkellä työskennelleiden määrä oli yllätt äen kuusi prosentt iyksikköä pienempi kuin edellisen kysymyksen perus-teella. Koska kysymykseen vastanneiden määrä erosi vain yhdellä vastaajalla, erot Suomessa työskennelleiden osuuksissa johtunevat vaikeuksista tulkita kysymyksiä – osa vastaajista oli ehkä ymmärtänyt jälkimmäisen kysymyksen koskevan vain nii-tä, jotka ovat työskennelleet aikaisemmin, mutt a eivät vastaushetkellä. Samanlaisia epätarkkuuksia ilmeni Kinnusen (2003, 60) tutkimuksessa työllisyysasioiden yhtey-dessä.

Työssäkäynnin ja työnhaun yleisyys kertoo työtulojen tärkeydestä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden toimeentulossa. Myös suomalaisista korkeakouluopiske-lijoista yhdeksän kymmenestä työskentelee opintojensa aikana ja palkkatulot ovat merkitt ävä osa heidän toimeentuloaan (Viuhko 2006, 46–47). Suomalaisten opiske-lijoiden saama opintoraha ja asumislisä muodostavat kuitenkin huomatt avan osan tuloista varsinkin nuorimmilla korkeakouluopiskelijoilla, joten palkkatulojen mer-kitys on jossain määrin erilainen kuin ulkomaalaisten opiskelijoiden enemmistöllä, jolla oikeutt a kyseisiin tukiin ei ole.

Työ nähdään Suomessa keskeisenä yhteiskuntaan integroivana tekijänä ja siten maa-hanmuutt ajien työllistyminen on integraation kannalta oleellinen kysymys. Maa-hanmuutt ajien asemaan työmarkkinoilla vaikutt avat sekä yksilölliset ett ä rakenteel-liset tekijät, ja maahanmuutt ajien asema työmarkkinoilla heijastaa ryhmän asemaa yhteiskunnassa laajemminkin. Maahanmuutt ajien, myös korkeakoulutett ujen, on todett u kokevan Suomessa huomatt avia vaikeuksia työllistyä. (esim. Forsander & Ekholm 2001, 59; Heikkilä & Pikkarainen 2006, 269.)

Tutkinto-opiskelijat eivät muodosta tässä asiassa poikkeusta. Vaikka korkeakoulu-tetut ovat maahanmuutt ajista yleensä parhaassa asemassa työmarkkinoilla, opiske-lijoiden vaikeudet työllistyä Suomessa ovat nousseet tutkimuksissa toistuvasti esiin (Kinnunen 2003; Ally 2002; Kärki 2005; Koivisto & Juusola 2008). Työllistymiseen liitt yvät asiat toistuivat kyselyssä myös kysymyksessä ulkopuolisuuden kokemuk-sista sekä muita toiveita -kysymysten avovastauksissa.

Koulutetut ulkomaalaiset, erityisesti kolmannesta maailmasta tulevat, saavat tuskin koskaan työmahdollisuuksia. Toisin kuin Yhdysvaltojen ja Britannian kaltaisissa maissa, jossa päte-vyys mitataan yksilön työmarkkinaosaamisen ja koulutustason mukaan, Suomessa lähdetään siitä, mistä hän on kotoisin. 60

86

Joskus on hyvin vaikea olla ulkomaalainen tutkinto-opiskelija Suomessa taloudellisten vai-keuksien vuoksi. En saa opintorahaa, haluaisin työskennellä mutt a työllistyminen on hyvin vaikeaa paikassa, jossa asun ja opiskelen. 61

Maahanmuutt ajien asemaan työmarkkinoilla vaikutt avat sekä yksilölliset ett ä raken-teelliset tekijät. Yksilölliset tekijät liitt yvät maahanmuutt ajien omiin resursseihin, kuten koulutukseen ja kielitaitoon. Rakenteelliset tekijät liitt yvät esimerkiksi työelä-män muutokseen ja työvoiman kysyntään sekä toisaalta sosiaaliseen ja kultt uuriseen ympäristöön. (Forsander & Ekholm 2001, 63–68.)

Kyselylomakkeessa selvitett iin vastaajien omia näkemyksiä heidän työmarkkina-asemastaan. Heitä pyydett iin arvioimaan kolme suurinta vahvuutt aan työnhaussa sekä kolme suurinta estett ä Suomessa työllistymiselle. Kuviossa 25 näkyy, minkä-laisia vahvuuksia vastaajat arvioivat itsellään olevan työnhaussa. Eniten vastaajat luott avat koulutuksen ja kykyjen voimaan, mutt a myös suomen ja ruotsin kielen taito sekä työkokemus koetaan tärkeiksi. Vahvuuksissa painott uvat siis muodolliset resurssit. Vähemmän painoa saavat henkilökohtaisemmat asiat, kuten persoonalli-suus, kontaktit tai kansainvälinen tausta.

Kuvio 25. Vastaajien työnhaussa suurimpina vahvuuksinaan pitämät asiat, %

65

59

49

48

27

27

21

4

0 20 40 60 80

Koulutus

Taidot

Suomen/ruotsin kielen taito

Aikaisempi kokemus

Persoonallisuus

Kontaktit

Kansainvälinen tausta

Aktiivisuus järjestöissä

87

Kuvio 26. Vastaajien näkemykset työllistymisen suurimmista esteistä Suomessa, %

Työllistymisen arvelluista esteistä (kuvio 26) riitt ämätön suomen tai ruotsin kielen taito koett iin ylivoimaisesti suurimmaksi, ja se on myös ainoa este, jonka vastaajien enemmistö arvelee kohtaavansa. Muita esteitä ei koett u läheskään yhtä suuriksi kuin kieliongelmat. Lähes puolet vastaajista katsoi kuitenkin, ett ä oikeanlaisten suhteiden puute voi haitata työllistymistä. Kolmanneksi yleisin koett u este oli kokemuksen puute. Omien resurssien puute koetaan siis työllistymisongelmissa ratkaisevaksi. Vähemmän merkitt äviksi esteiksi koett iin rakenteelliset ja kultt uuriset tekijät, kuten oman alan työmarkkinatilanne, oleskeluluparajoitukset sekä syrjintä.

Kieli koetaan työllistymisen kannalta eritt äin merkitt äväksi, ja se on opiskelijoiden ohella myös muiden maahanmuutt ajien useimmiten kokema työllistymisen este (Heikkilä & Pikkarainen 2006). Vastaajien työhistoriaa tarkasteltiin sen mukaan, minkälaiseksi he arvioivat suomen taitonsa vastaushetkellä. Taulukosta 21 käy ilmi, ett ä mitä parempi suomen taito vastaajalla oli, sitä todennäköisemmin hänellä oli työkokemusta Suomessa. Vastaavasti ilman työtä jääminen yrityksestä huolimatt a oli sitä yleisempää, mitä vähemmän vastaajalla oli kielitaitoa. Tässä valossa suomen taito näytt ää ilman muuta keskeiseltä työllistymisen kannalta. Toinen työllisyyden kannalta merkitt ävältä vaikutt ava tekijä on Suomessa asutt u aika: mitä pitempi aika, sitä useammin vastaajalla oli työkokemusta.

Toisaalta kielitaito ja Suomessa oleskelu liitt yvät yhteen, sillä vastaajien suomen taito osoitt autui sitä paremmaksi, mitä kauemmin Suomessa oli asutt u. Tämän tutkimuk-sen aineiston ja resurssien puitt eissa ei ole kuitenkaan mahdollista selvitt ää täsmäl-lisesti, onko työllistymisessä ratkaisevampaa kielitaito vai Suomessa oleskeluaika, ja mikä on työllisyyden merkitys kielitaidon kartt umiselle.

84

19

17

32

48

43

23

14

0 20 40 60 80 100

Riittämätön suomen/ruotsin kielen taito

Etninen/kulttuurinen/uskonnollinen syrjintä

Riittämätön koulutus

En tavoita työnhakua koskevaa tietoa

Olennaisten kontaktien puute

Kokemuksen puute

Vähän mahdollisuuksia omalla alalla

Oleskeluluparajoitukset

88

Kyllä, tällä hetkellä

Työskennellyt aikaisemmin, ei nyt

Ei, eikä ole hakenut

Ei, vaikka on hakenut

Kaikki 46 28 11 14

Suomessa asutt u aika

1 vuosi tai vähemmän

31 21 27 21

p=.000 2–3 vuott a 42 28 13 17 4–5 vuott a 58 27 4 11 6 vuott a tai

enemmän58 33 2 7

Suomen kielen taito

Ei lainkaan 31 21 14 33

p=.000 Aloitt elija 45 22 17 17 Alhainen

keskitaso42 28 15 15

Keskitaso 51 30 7 12 Korkea

keskitaso48 35 4 12

Edistynyt 55 38 2 5

Taulukko 21. Työskentely Suomessa maassa asutun ajan ja kielitaidon mu-kaan, %

Kinnusen (2003, 69–70) tutkimuksessa tilastollinen analyysi osoitt i, ett ä keskimää-räinen työnsaanti parantui suomen taidon myötä, mutt a pätevyytt ä vastaavan työn saamiselle kielitaidolla ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Sen sijaan Suomessa vietett y aika osoitt autui tutkimuksessa kielitaitoa merkitt ävämmäksi tekijäksi työllistymisen kannalta. Havainto liitt ynee sosiaalisten kontaktien merkitt ävyyteen suomalaisilla työmarkkinoilla: avoimien työpaikkojen välitt yminen sosiaalisten verkostojen kaut-ta jätt ää suomalaisten verkostojen ulkopuolella olevat pätevätkin maahanmuutt ajat vaille mahdollisuuksia työpaikkoja täytett äessä. (esim. Forsander & Ekholm 2001, 73). Pitkään Suomessa oleskelleille opiskelijoille on oletett avasti kertynyt enemmän kontakteja kuin vastikään muutt aneille. Kinnusen (mt., 61) tutkimuksen vastaajat olivatkin löytäneet työpaikan sosiaalisten kanavien kautt a paljon useammin kuin esimerkiksi työpaikkailmoitusten tai työnvälityksen avulla.

Ulkomaalaisten asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla tutkineen Akhlaq Ahmadin (2002) mukaan maahanmuutt ajien suhteett oman korkeaa tyött ömyysastett a suo-malaisiin verratt una ei voida selitt ää yksinomaan työllistymistä estävän pääoman, kuten koulutuksen ja kielitaidon puutt eella. Hakijoiden työkokemus, koulutus ja kielitaito eivät olleet työnsaannin kannalta ratkaisevia tekijöitä, vaikka ne Ahmadin mukaan muodostavatkin vältt ämätt ömän lähtökohdan maahanmuutt ajien integ-roimiseksi työmarkkinoille. Työllistymisen esteenä ovat useimmiten suomalaisessa

89

kultt uurissa omaksutut asenteet ulkomaalaisia työnhakijoita kohtaan. (Ahmad 2002, 227.) Työelämän syrjivien asenteiden onkin havaitt u näkyvän erityisesti työnhaus-sa, ja maahanmuutt ajien kielteiset kokemukset suomalaisesta työelämästä liitt yvät yleensä enemmän työnhakuun kuin työelämässä olemiseen. (Heikkilä & Pikkarai-nen 2006, 269.)

Kaikilla haastateltavista ei vielä ollut kokemusta suomalaisilta työmarkkinoilta, kos-ka he olivat asuneet ja opiskelleet Suomessa vain vähän aikaa. Niistä, joilla kokemus-ta oli, osa oli työllistynyt koulutusta vastaaviin töihin, lähinnä IT-alalle, yliopiston palvelukseen tai osa-aikaisiin opetustehtäviin. Henkilökohtaisilla kontakteilla oli ollut useimmiten merkitt ävä vaikutus työllistymiseen. Osalle taas oli ollut tarjolla vain koulutusta vastaamatt omia töitä, joissa ei tarvita suomen kielen taitoa. Suomen kielen taitoa pidett iin työllistymisen kannalta oleellisena riippumatt a omasta tilan-teesta tai koulutusalasta.

Kieliasia sulkee kyllä ovia. Koska monissa opiskelijatöissä, joita voisi saada, ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, kuten palvelualalla, joten on osatt ava suomea. Näin se toimii, ja siksi haluan niin kovasti oppia suomea. Vaikka tiedän, ett ei sitä tarvita lopullisessa työssäni, mutt a saa-dakseni edes jonkun työn. Joten kielimuuri on ainoa asia, ei se, ett eivät työnantajat haluaisi sinua, mutt a koska sitä (kieltä) tarvitaan.(luonnontieteellisen alan opiskelija, Latinalainen Amerikka) 62

Kun etsin harjoitt elupaikkaa, lähetin paljon hakemuksia, ja se oli todella vaikeaa. Vaikka työn-antajat olisivat pitäneet minua pätevänä, he sanoivat tarvitsevansa jonkun joka puhuu suju-vaa suomea, koska on oltava tekemisissä asiakkaiden kanssa. Mutt a oli myös joitakin kansain-välisiä yrityksiä, kuten IT-fi rmoja, luulen ett ä he vain palkkaavat mieluummin suomalaisia opiskelijoita, ainakin minun kokemukseni mukaan, ja myös paljon kiinalaisia.(kaupallisen alan opiskelija, Aasia) 63

Työllistyminen on siis yksi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraation haaste. Opiskelun aikainen tyött ömyys tai heikko työllistyminen oman alan töihin ei kuitenkaan vältt ämätt ä jatku opiskelun jälkeen. Helsingin yliopistosta 1990-luvun lopulla valmistuneiden ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllisyytt ä selvitt ä-neen Mari Pulkkisen (2003) mukaan suurin osa heistä oli erinäisistä vaikeuksista huolimatt a onnistunut sijoitt umaan hyvin työelämään. Menestyjille tyypillistä oli länsimainen alkuperä, hyvä suomen kielen taito, Suomesta hankitt u työkokemus, korkea koulutus sekä miessukupuoli. Tutkitt ujen joukossa oli kuitenkin pieni ryh-mä, joka koki tilanteensa varsin hankalaksi ja toivott omaksi. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella tiett yjen tekijöiden suotuisa vaikutus työllisyyteen on näkyvissä jo opiskeluaikana, sillä miehille työllistyminen vaikutt i helpommalta kuin naisille ja hyvä suomen kielen taito sekä teknillisen alan opiskelu näytt ivät vahvistavan työl-listymismahdollisuuksia.

Yhtenä ongelmana työllistymisessä on pidett y sitä, ett ä ett eivät suomalaiset yliopis-to-opinnot valmenna ulkomaalaista opiskelijaa Suomen avoimille työmarkkinoille. Opiskelualaa vastaavat työpaikat ovat Suomessa yleensä yliopistoissa, mutt a liikku-vuus yliopiston ulkopuolisille työmarkkinoille jää vähäiseksi. Suomen kielen ope-tuksessa havaitut puutt eet kytkeytyvät juuri tähän ongelmaan: kielen opiskeluun ei kannusteta eikä opetusta tarjota, ja kun tutkinto suoritetaan englanniksi, työllis-

90

tyminen muualle kuin englanninkieliseen työyhteisöön kuten yliopistolle, on vai-keaa. Tutkinnon suoritt aneita ulkomaalaisia ei kannusteta jäämään suomalaisille työmarkkinoille myöskään maahanmuutt opoliitt isesti: opiskelijoiden oletetaan pa-laavan lähtömaihinsa tutkinnon suoritt amisen jälkeen ja oleskelulupa päätt yy pian tutkinnon valmistutt ua. (Forsander et al. 2004, 39–40.)

Tässä valossa on kiinnostavaa selvitt ää vastaajien näkemyksiä Suomessa suoritetun tutkinnon työmarkkinarelevanssista. Missä määrin valmiuksia Suomessa suoritett u tutkinto antaa kansainvälisille työmarkkinoille tai toisaalta kansainvälisen taustan omaavalle työnhakijalle suomalaisilla työmarkkinoilla? Vastaajien näkemyksiä sel-vitett iin kahden väitt ämän avulla: ”Tutkinnostani on hyötyä suomalaisilla työmark-kinoilla” sekä ”Tutkinnostani on hyötyä kansainvälisillä työmarkkinoilla”. Vastaa-jia pyydett iin merkitsemään, missä määrin he ovat samaa tai eri mieltä kyseisten väitt ämien kanssa. Samassa kysymyksessä selvitett iin vastaajien kokemuksia suo-malaisten asenteista ulkomaalaisia ihmisiä kohtaan työelämässä sekä yleisellä ta-solla. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, missä määrin he kokivat olevansa suomalaisen yhteiskunnan jäseniä. Vastaajien näkemysten voidaan tulkita kertovan laajemmalla tasolla työmarkkinoiden sekä suomalaisten yhteiskunnan kansainvälistymisestä.

Kuviosta 27 ilmenee, ett ä suomalaisen tutkinnon uskott iin olevan hyödyllinen erityi-sesti kansainvälisillä työmarkkinoilla, sillä neljä viidestä vastaajasta oli asiasta mel-ko tai täysin samaa mieltä. Tutkinnon hyödynnett ävyyteen suomalaisilla työmark-kinoilla uskoi selvästi pienempi osa vastaajista, enemmistön (65 %) ollessa kuitenkin hyödyllisyydestä melko tai täysin samaa mieltä.

Luott avaisuus tutkinnon kilpailukykyisyyteen kansainvälisillä työmarkkinoilla tukee osaltaan vastaajien myönteistä käsitystä suomalaisen koulutuksen korkeas-ta tasosta. Toisaalta heikompi usko tutkinnon hyödynnett ävyyteen suomalaisilla työmarkkinoilla heijastanee kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden hankaluuksia työllistyä Suomessa. Tehokkaampi valmentaminen ja kannustaminen suomalaisille työmarkkinoille onkin nähty yhtenä korkeakoulutuksen haasteena, mikäli Suomeen halutaan lisää ulkomaalaistaustaisia huippuosaajia – valmiiden tutkijoiden houkut-teleminen Suomeen on vaikeampaa kuin opiskelijoiden (Forsander et al., 40).

91

Kuvio 27. Vastaajien näkemykset tutkinnon työmarkkinarelevanssista, suoma-laisten asenteista sekä omasta suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisestaanVastaajien käsitysten suomalaisten asenteista maahanmuutt ajia kohtaan voidaan katsoa kuvastavan sitä, minkälaisena sosiaalisena ympäristönä suomalainen yhteis-kunta koetaan (ks. Forsander et al. 2004, 205). Käsitysten analyysi avaa yhden näkö-kulman integraation ehtoihin.

Vastaajien käsitykset suomalaisten asenteista olivat vaihtelevia. Kokonaisuudessaan noin kaksi kolmesta vastaajasta koki, ett ä suomalaisten asenteet ulkomaalaisia koh-taan ovat yleisesti ott aen positiivisia. Taulukosta 22 käy ilmi, ett ä mitä kauemmin vastaaja oli asunut Suomessa, sitä kriitt isemmin hän suhtautui väitt eeseen. Tämä johtunee siitä, ett ä kauemmin Suomessa oleskelleilla on ylipäätään enemmän koke-musta vuorovaikutuksesta ja toimimisesta suomalaisten kanssa ja siten myös niissä vastaan tulevista vaikeuksista.

Myös kansalaisuuksien välillä oli eroja. Suomalaisten asenteita pitivät myönteisim-pinä aasialaiset sekä latinalaisamerikkalaiset vastaajat. Afrikkalaisten vastaajien suhtautuminen väitt eeseen oli kriitt isintä: enemmistö oli väitt een kanssa eri mieltä. Tulos on linjassa sen havainnon kanssa, ett ä afrikkalaiset opiskelijat olivat kokeneet keskimääräistä useammin tulleensa ulkopuolelle jätetyksi ja ulkopuolisena kohdel-luksi yliopiston ulkopuolella. Afrikkalaisten opiskelijoiden kokemasta syrjinnästä ja arkielämässä kohdatuista ennakkoluuloista on raportoitu myös aikaisemmissa tut-kimuksissa (Ally 2002; Kinnunen 2003; Koivisto & Juusola 2008). Myös pohjoisame-rikkalaiset ja EU:n ulkopuolisesta Euroopasta tulevat vastaajat suhtautuivat siihen keskimääräistä kriitt isemmin. Naisten ja miesten näkemykset eivät eronneet tilastol-lisesti merkitsevästi toisistaan, eikä myöskään koulutusalojen välillä ilmennyt ero-ja.

9

5

6

3

8

8

3

10

8

19

17

12

29

24

22

38

42

41

48

36

27

38

14

17

15

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tutkinnostani on hyötyä suomalaisilla työmarkkinoilla

Tutkinnostani on hyötyä kansainvälisillä työmarkkinoilla

Suomalaisessa työelämässä asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat

enimmäkseen positiivisia

Suomalaisten asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat yleisesti ottaen

positiivisia

Näen itseni suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä

En tiedä Täysin eri mieltäJossain määrin eri mieltä Jossain määrin samaa mieltäTäysin samaa mieltä

92

En tiedä Täysin eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Kaikki 2 8 24 48 17

Kansalaisuu EU/ETA-maat 2 8 25 50 15p=.000 Muu Eurooppa 2 13 26 43 15 Aasia 3 4 19 52 21 Afrikka 4 21 37 30 8 Etelä-

Amerikka 3 22 56 19

USA/Kanada 17 17 53 14

Suomessa asutt u aika

1 vuosi tai vähemmän

4 5 21 45 26

p=.000 2–3 vuott a 2 9 19 51 194–5 vuott a 1 5 30 50 136 vuott a tai enemmän

3 12 31 45 10

Työskentely Suomessa

Kyllä, tällä hetkellä

1 9 24 49 17

p=.012 Työskennellyt aikaisemmin, ei nyt

5 8 26 48 14

Ei, eikä ole hakenut

4 3 18 51 25

Ei, vaikka on hakenut

4 13 23 44 17

Taulukko 22. “Suomalaisten asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat yleisesti ott aen positiivisia”, %

Suomalaisessa työelämässä vallitsevista asenteista vastaajilla oli samoin vaihtelevia käsityksiä, ja suhtautuminen oli kriitt isempää kuin suomalaisten asenteisiin yleen-sä. Kaksi viidestä vastaajasta oli väitt ämän ”Suomalaisessa työelämässä asenne ul-komaalaisia kohtaan ovat yleisesti ott aen positiivisia” kanssa melko tai täysin eri mieltä. Kansalaisuuksien väliset erot olivat samankaltaisia kuin edellisen väitt ämän kohdalla. Myös vastaajien työhistorialla oli merkitystä. Taulukosta 23 käy ilmi, ett ä väitt een allekirjoitt ivat kaikkein useimmin ne, jotka olivat parhaillaan työelämässä ja eri mieltä olivat selvimmin ne, jotka eivät yrityksistä huolimatt a olleet työllisty-neet. Maahanmuutt ajien kokemukset työelämän syrjinnästä liitt yvätkin useammin työnhakuun kuin työelämässä olemiseen (Heikkilä & Pikkarainen 2006, 269). Miehet kokivat suomalaisten ulkomaalaisiin työelämässä kohdistamat asenteet keskimää-rin myönteisemmiksi kuin naiset, mikä liitt ynee naisten miehiä suurempiin työllis-tymisvaikeuksiin.

93

En tiedä

Täysin eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Kaikki 6 10 29 41 14

Sukupuoli Nainen 8 10 33 39 10p=.000 Mies 4 11 24 43 18

Kansalaisuus EU/ETA-maat 4 10 31 42 13p=.000 Muu Eurooppa 7 14 31 37 11 Aasia 6 6 24 47 17 Afrikka 9 28 30 26 7 Etelä-Amerikka 9 13 38 28 13 USA/Kanada 6 8 33 42 11

Työskentely Suomessa

Kyllä, tällä hetkellä

2 9 28 42 18

p=.000 Työskennellyt aikaisemmin, ei nyt

4 9 32 46 9

Ei, eikä ole hakenut

19 6 20 37 19

Ei, vaikka on hakenut

14 17 32 31 6

Päätoimi Opiskelu 12 11 27 38 12p=.000 Opiskelu & osa-

aikatyö4 11 33 36 16

Opiskelu & kokoaikatyö

2 9 24 45 20

Työ 4 22 57 17 Opiskelu &

työnhaku10 12 31 42 6

Taulukko 23. “Suomalaisessa työelämässä asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat enimmäkseen positiivisia”, %

94

Suomalaisten työnantajien ulkomaalaisiin työntekijöihin kohdistuvia asenteita tut-kineen Minna Söderqvistin (2006, 291–293) mukaan asenteet ovat melko myönteisiä, mutt a mahdollisuuksia ei oikein osata hyödyntää ja ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat vielä käytt ämätön voimavara suomalaisilla työpaikoilla. Söderqvist arvelee, ett ä kansainvälistymiskehitys on suomalaisilla työpaikoilla vielä aluillaan, eikä niis-sä ehkä vielä ole oivallett u uudenlaisia haasteita; esimerkiksi kansainvälistymiseen liitt yvää lisäkoulutusta on tarjolla vain harvassa työpaikassa.

Vain puolet vastaajista näki itsensä jonkinasteisesti suomalaisen yhteiskunnan jä-seninä, peräti joka viidennen ollessa asiasta täysin eri mieltä. Tämänhetkisellä pää-toimella ei ollut tilastollista merkitystä, mutt a sen sijaan työhistorialla Suomessa oli merkitsevä yhteys itsensä yhteiskunnan jäseneksi kokemiseen (taulukko 24). Ny-kyinen tai aikaisempi työskentely lisäsivät yhteiskuntaan kuulumisen kokemista, kun taas tuloksett a työtä hakeneet kokivat itsensä suomalaisen yhteiskunnan jäse-niksi vielä harvemmin kuin ne, jotka eivät olleet koskaan yritt äneetkään työllistyä. Tulos vahvistaa osaltaan käsitystä työllistymisen oleellisuudesta suomalaiseen yh-teiskuntaan integroitumisessa (ks. esim. Heikkilä & Pikkarainen 2006; Forsander & Ekholm 2001; Kinnunen 2003). Lisäksi vähintään neljän vuoden asuminen Suomes-sa näytt i lisäävän yhteiskuntaan kuulumisen tunnett a. Sukupuolten välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia, mutt a kansalaisuus näytt i olevan yhtey-dessä yhteiskuntaan kuulumisen tunteeseen. Eurooppalaiset kokivat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa useammin kuin muiden kansalaisuusryhmien edustajat, afrikkalaiset ja aasialaiset taas muita harvemmin.

95

En tiedä Täysin eri mieltä

Jossain määrin eri mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Kaikki 8 19 23 36 14Kansalaisuusp=.000 EU/ETA-maat 4 16 20 39 21

Muu Eurooppa 9 14 18 42 17Aasia 9 22 27 32 9Afrikka 14 26 27 23 10Etelä-Amerikka 6 9 13 59 13USA/Kanada 3 22 17 42 17

Työskentely Suomessap=.001 Kyllä, tällä

hetkellä8 16 19 40 17

Työskennellyt aikaisemmin, ei nyt

6 15 26 36 17

Ei, eikä ole hakenut

10 27 23 30 10

Ei, vaikka on hakenut

8 30 24 30 8

Suomessa asutt u aika

1 vuosi tai vähemmän

10 24 25 34 7

p=.000 2–3 vuott a 9 23 21 33 144–5 vuott a 7 15 24 35 186 vuott a tai enemmän

3 11 21 45 20

Taulukko 24. “Näen itseni suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä”, %

9.5 TERVEYSPALVELUT

Terveyspalvelujen järjestämiseen liitt yy eräitä opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen kytkeytyviä kysymyksiä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tarjoaa opis-kelijoille perusterveydenhuollon, mutt a ei erikoissairaanhoidon toimenpiteitä. EU:n taikka siihen rinnastett avien maiden (Islanti, Norja, Sveitsi, Liechtenstein) ulkopuo-lelta tulevalla kansainvälisellä tutkinto-opiskelijalla on tästä syystä nykyään oltava oleskelulupaa hakiessaan vakuutus, joka katt aa samanlaiset hoidot ja kustannukset kuin kunnallinen terveydenhuolto ja sairasvakuutusjärjestelmä. Opintojen kestäessä vähintään kaksi vuott a opiskelija tavallisesti pääsee kunnallisen terveydenhuollon piiriin, mutt a vakuutuksen tulee kuitenkin katt aa terveydenhuollon kustannukset

96

30 000 euroon saakka. Lain on katsott u hankaloitt avan muiden kuin EU-kansalaisten tai heihin rinnastett avien opiskelijoiden asemaa, sillä suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät tarjoa kansainvälisille opiskelijoille riitt äviä vakuutuksia ja toisaalta vakuutuk-sen hankkiminen kotimaasta saatt aa olla vaikeaa. (SYL 2006.)

Opiskelijoiden yhdenvertaiseen asemaan liitt yvien kysymysten johdosta tutkimuk-sessa pyritt iin selvitt ämään, missä määrin opiskelijat käytt ävät muita kuin YTHS:n terveyspalveluja. Muiden palvelujen tarve ja käytt ö oli kohtalaisen yleistä kansain-välisten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa. Vastaajista hieman alle puolet (46 %) oli käytt änyt opintojensa aikana muita kuin YTHS:n terveyspalveluja. Syytä kääntyä muiden tahojen puoleen selvitett iin esitt ämällä vaihtoehdoiksi erikoissairaanhoidon tarve, YTHS:n suljett una oleminen sekä ”muu syy”. Noin joka kolmas ilmoitt i perus-teeksi ”muun syyn”. Sillä tarkoitett iin useimmiten (65 mainintaa) jonkin muun ter-veydenhuoltotahon, useimmiten työterveyshuollon, ensisijaisuutt a vastaajalle. Pie-ni määrä vastaajia oli tarvinnut sairaalan palveluja tai ilmaisi olevansa tyytymätön YTHS:n toimintaan, koskien etupäässä jonojen pituutt a ja ”palvelun laatua” yleensä. Muita kuin YTHS:n palveluja käytt äneistä vastaajista 38 prosentt ia oli tarvinnut ter-veydenhoitoa YTHS:n aukioloaikojen ulkopuolella ja vajaa kolmannes oli tarvinnut erikoissairaanhoitoa, jota YTHS ei tarjoa.

Kuviosta 29 näkyy, ett ä yleisimmin käytett y YTHS:n ulkopuolinen terveydenhuol-topalvelu oli kaupungin tai kunnan tarjoama, kun taas yksityisten palvelujen tai työterveyshuollon puoleen kääntyminen oli harvinaisempaa. Yksityisiä palveluja oli käytt änyt noin joka seitsemäs kaikista vastaajista ja vajaa kolmannes muita kuin YTHS:n palveluja käytt äneistä vastaajista. YTHS tunnutt iin tuntevan sangen hyvin, sillä vain kolme vastaajaa ilmoitt i muiden palvelujen käytön syyksi sen, ett ei ollut tiennyt mahdollisuudesta opiskelijaterveydenhuoltoon.

Kuvio 28. Syyt muiden kuin YTHS:n terveyspalvelujen käytt öön, %

Hoidon tarve

YTHS:n aukiolon

ulkopuolella 38 %

Erikoissairaanhoidon tarve 30 %

Muu syy 32 %

97

Kuvio 29. Mitä palveluja on käytett y, %

EU:n tai jäsenmaihin rinnastett avien maiden ulkopuolelta tulevista opiskelijoista muita kuin YTHS:n palveluja oli käytt änyt 43 prosentt ia (271 vastaajaa). Yksityisten palvelujen käytt äjiä oli 64 kappalett a eli noin 11 prosentt ia kaikista EU:n ulkopuo-lelta kotoisin olevista vastaajista. Yksityisiin palveluihin turvautuminen ei siis ollut erityisen yleistä. Terveydenhuoltokysymykset eivät ylipäätään nousseet esiin opis-keluympäristön ongelmakohtien yhteydessä; tässä valossa opiskelijoille tarjott avan terveydenhuollon voidaan tulkita toimivan hyvin.

Yksityinen 29 %

Kaupunki/ kunta 51

%

Työterveys 17 %

Muu 3 %

98

10 TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT

Kuviosta 30 ilmenee, ett ä noin kolme viidestä vastaajasta tavoitt eli Suomessa maisterin tutkintoa. Tieteelliseen jatkotutkintoon tähtääviä oli aineistossa myös paljon: runsaalla viidenneksellä oli suunnitelmissa suoritt aa Suomessa tohtorin tutkinto. 14 prosentilla vastaajista opintoja koskevat tulevaisuudensuunnitelmat olivat vielä auki; ainoastaan 17 (2 %) vastaajaa ilmoitt i opiskelevansa Suomessa vain kandidaatintutkinnon.

Kuvio 30. ”Kuinka pitkälle aiot opiskella Suomessa?”, %

Suomea uhkaavaan työvoimapulaan vastaaminen sekä kansainvälisen kilpailuky-vyn takaaminen koulututulla työvoimalla on nähty etuina, jotka saavutetaan lisää-mällä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrää (ks. Forsander et al. 2004). Kasvavaa kiinnostusta on kohdistunut siihen, missä määrin ja mistä syistä kansain-väliset tutkinto-opiskelijat suunnitt elevat jäävänsä Suomeen tai lähtevänsä muualle valmistumisen jälkeen.

Kyselylomakkeessa asiaa tiedusteltiin vastaajilta pyytämällä valitsemaan neljästä vaihtoehdosta: ”Haluaisin jäädä Suomeen, mutt a se riippuu...”, ”Aion varmasti jää-dä Suomeen”, ”Aion varmasti lähteä muualle” ja ”En ole vielä varma”. Jäämisen ja lähtemisen motiivien selvitt ämiseksi vastaajia pyydett iin myös perustelemaan valin-tansa vastausvaihtoehtojen yhteydessä.

En ole varma vielä

13 %Ei tutkintoa

0 %

Kandidaatti 2 %

Maisteri 62 %

Tohtori 23 %

99

Kuvio 31. Vastaajien tulevaisuuden suunnitelmat valmistumisen jälkeen.

Vastaajien enemmistö oli halukas jäämään Suomeen ainakin tietyillä ehdoilla. Noin joka viides vastaaja oli varma siitä, ett ä jää valmistumisen jälkeen Suomeen, noin joka kuudes taas oli varmasti lähdössä Suomesta. Noin joka viidennelle tulevaisuus oli vielä avoin. Tulokset ovat melko yhteneväiset Kinnusen (2003) tutkimuksen kanssa, Suomeen jäämistä ainakin tietyillä ehdoilla suunnitt elevien määrän ollessa kuiten-kin hieman suurempi kuin Kinnusen tutkimien opiskelijoiden keskuudessa. Kärjen (2005) tutkimuksessa tulokset olivat sen sijaan hieman erilaisia. Vaikka kohtuullisen suuri osa kyseiseen tutkimukseen vastanneista (38 %) oli jäämässä Suomeen, muual-le lähtevien määrä oli huomatt avasti suurempi, 24 prosentt ia vastaajista, epävarmo-jen osuuden ollessa peräti 28 prosentt ia. Kysymyksenasett elu oli kuitenkin Kärjen tutkimuksessa toisenlainen, mikä vaikutt aa vastausten jakautumiseen.

Tulevaisuuden suunnitelmia analysoitiin tarkemmin eri taustamuutt ujien mukaan. Mielenkiintoinen havainto edellisiin tutkimuksiin verratt una oli se, ett ei sukupuol-ten välillä ollut tilastollisesti merkitseviä eroja tulevaisuuden suunnitelmissa. Sen sijaan eri kansalaisuusryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja oli. Vastausten jakautuminen näkyy taulukossa 25. Eurooppalaiset vastaajat opiskelijat olivat kes-kimääräistä useammin jäämässä Suomeen varmasti, muut keskimääräistä harvem-min. Kaikkein vähiten varmasti jääviä oli Latinalaisesta Amerikasta kotoisin olevien vastaajien ja eniten lähtemisestään varmoja vastaajia Afrikkalaisten joukossa.

20

45

1619

0

10

20

30

40

50

Jään varmasti Suomeen

Haluaisin jäädä, mutta se riippuu...

Lähden varmasti muualle

En tiedä vielä

100

Jään varmasti Suomeen

Haluaisin jäädä, mutt a se riippuu...

Lähden varmasti muualle

En tiedä vielä

Kaikki 20 45 16 19Kansallisuus (p=.000) EU/ETA-maat 26 30 20 24

Muu Eurooppa 23 42 11 24Aasia 15 58 13 14Afrikka 13 47 23 17Latinalainen Amerikka 10 61 13 16USA/Kanada 17 46 20 17

Koulutusala (p=.000) Teknilliset tieteet 19 54 11 16

Humanistiset tieteet 36 29 16 20Kauppatieteet 22 46 22 9Yhteiskuntatieteet 17 44 19 20Luonnontieteet 18 34 22 26

Maa- ja metsätalous-tieteet

9 59 13 19

Muu tieteenala 20 41 18 20

Taulukko 25. Valmistumisen jälkeiset suunnitelmat kansalaisuuden mukaan, %

Kaikkien kansalaisuusryhmien joukossa enemmistö oli kuitenkin valmis jäämään Suomeen, ainakin tiett yjen ehtojen täytt yessä. Ristiintaulukoinneissa ilmeni odotetusti, ett ä ensisijaisesti muista kuin opiskelusyistä Suomeen muutt aneet vastaajat olivat muita halukkaampia jäämään maahan valmistumisen jälkeen. Samoin Suomessa asutt u aika näytt i lisäävän sekä varmasti jäävien osuutt a ett ä halukkuutt a jäädä Suomeen tietyillä ehdoilla.

101

Jään varmasti Suomeen

Mainintoja % Haluaisin jäädä, mutt a se riippuu...

Mainintoja %

1. Perhesyistä 82 45 1. Työllistymisestä 348 882. “Suomesta on tullut kotini”

56 31 2. Perheen/puolison tilanteesta

38 10

3. Työhön liitt yvistä syistä

40 22 3. Jatko-opintomahdollisuuksista

36 9

4. Jatko-opintojen vuoksi

12 7 4. Muista syistä 27 7

5. Muista syistä

8 4

Lähden varmasti muualle

Mainintoja % En tiedä vielä, tulevaisuus avoin

Mainintoja %

1. Kotimaa kutsuu

28 20 1. En tiedä, mitä haluan 52 31

2. Työhön liitt yvistä syistä

40 28 2. Riippuu työpaikasta 43 26

3. Haluan lisää kv kokemuksia

23 16 3. Riippuu perhe/ihmissuhdetilanteesta

17 10

4. En viihdy Suomessa

22 15 4. Muista syistä 25 15

5. Muista syistä

33 23

Taulukko 26. Tulevaisuudensuunnitelmien vaikutt imet luokiteltuina

Taulukossa 26 nähdään yhteenveto kunkin ryhmän esitt ämistä perusteluista tulevaisuuden suunnitelmilleen. Taulukkoon on merkitt y, kuinka monta kertaa mikin perustelu esiintyi avovastauksissa (maininnat), sekä sen yleisyys kyseisen vaihtoehdon valinneiden keskuudessa (%).

Noin kaksi kolmesta vastaajasta oli halukas jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen. Viidennes vastaajista piti Suomeen jäämistä varmana. Tyypillisin syy jäädä liitt yi perheeseen. Suomeen jäävistä vajaa puolella oli suomalainen puoliso tai seurustelukumppani tai lapset Suomessa. Jotkut mainitsivat yhdeksi syyksi myös puolison työn tai opiskelun Suomessa taikka sen, ett ä lapset halutt iin kasvatt aa Suomessa.

Seuraavaksi yleisin syy liitt yi Suomessa elämisen ja asumisen kokemukseen. Suomeen oli asetutt u ja se koett iin siinä määrin kotimaaksi, ett ei muutolle ollut

102

syytä. Monet totesivat yksikertaisesti viihtyvänsä Suomessa tai pitävänsä maasta. Kolmanneksi useimmin Suomeen oltiin jäämässä työhön liitt yvistä syistä: tämänhetkisen työn tai uramahdollisuuksien johdosta. Jotkut vastaajat puolestaan vertasivat Suomea kotimaahansa ja kokivat työmahdollisuutensa tai elämänlaatunsa Suomessa paremmiksi. Muita syitä Suomeen jäämiseen olivat tohtoritutkintoon jatkaminen sekä se, ett ei muutt amiselle nähty mitään syytä.

Minulla on perhe ja työ, tämä on nyt kotimaani. 64

Perhesiteet, pidän maasta ylipäätään, ei tarpeeksi syitä muutt aa ulkomaille (vaikka korkeasti koulutett ujen asiantuntijoiden palkat eivät ole erityisen kilpailukykyisiä). 65

Suomessa on enemmän mahdollisuuksia tehdä tieteellistä tutkimusta kuin kotimaassani. 66

Kilpailu ei ole täällä niin ankaraa verratt una (kotimaahan), ja minulla on tällä hetkellä suo-malainen poikaystävä. 67

Vajaa puolet vastaajista ilmoitt i olevansa halukas jäämään Suomeen tietyillä ehdoil-la. Odotetusti ratkaisevin tekijä jäämisen kannalta oli työllistyminen, jota lähes yh-deksän kymmenestä piti maahan jäämisen ehtona. Osa vastaajista korosti, ett ä he halusivat pätevyytt ä vastaavan työn tai työn, jossa uranäkymät ovat lupaavat. Työl-listymisessä ei ollut kyse vain Suomen työmarkkinoista, vaan vastauksissa nostett iin esiin myös muista maista mahdollisesti tulevien työtarjousten merkitys.

Noin joka kymmenennellä vastaajalla tulevaisuuden suunnitelmat riippuivat per-heeseen tai parisuhteeseen liitt yvistä asioista, kuten kumppanin työtilanteesta, tai omista mahdollisuuksista jatko-opintoihin. Muutama vastaaja ilmoitt i jäämisen eh-doksi työ- ja oleskelulupiin liitt yvät asiat ja jotkut taas viitt asivat yleisesti ”tulevai-suuden mukanaan tuomiin asioihin”.

Sopivan työpaikan löytämisestä. Lähden, jos minun on taloudellisista syistä pakko, mutt a teen parhaani jott a voisin jäädä. 68

Siitä, onko minulla paremmat työmahdollisuudet kotimaassani.69

Siitä, minkälaisia ovat työtilanteeni ja henkilökohtaiset suhteeni, kun valmistun.70

Oleskelulupa-asiasta sekä siitä, löydänkö sopivan työn elätt ääkseni perheeni Suomessa.71

Noin joka kuudes vastaaja aikoi varmasti lähteä tutkinnon suoritt amisen jälkeen toi-seen maahan. Työhön liitt yvät syyt olivat jälleen selvästi yleisin syy lähtemiseen. Vastauksissa oli viitt auksia sekä työllistymisvaikeuksiin Suomessa ett ä parempiin mahdollisuuksiin ulkomailla. Muutama vastaaja halusi lähteä, koska koki Suomen palkkatason liian matalaksi.

Noin joka viides Suomesta lähdössä oleva vastaaja ilmoitt i syyksi palaamisen ko-timaahan. Asiaa ei yleensä eritelty sen tarkemmin; muutama vastaaja tosin viitt asi myönteisiin asioihin kotimaassa, kuten miellytt ävämpään ilmastoon. Paluuta koti-maahan pidett iin siis tavallaan itsestään selvänä valintana. Lähes yhtä moni lähti-

103

jä ilmoitt i syyksi Suomessa elämiseen liitt yvän tyytymätt ömyyden. Osa vastaajista ilmoitt i yksinkertaisesti, ett ei pidä Suomesta. Jotkut eritt elivät asiaa tarkemmin, ja heillä tyytymätt ömyys liitt yi esimerkiksi Suomen kylmyyteen, pimeyteen, kielen vaikeuteen tai ikäväksi koett uun sosiaaliseen kultt uuriin.

Noin joka kuudes lähtijöistä perusteli päätöstään halukkuudella saada lisää kansainvälistä kokemusta. Vastauksissa toistui pyrkimys uusien maiden kokemiseen ja näkemiseen sekä innokkuus oppia uusia kieliä ja tutustua uusiin kultt uureihin. Sen sijaan perheeseen tai ihmissuhteisiin liitt yviä vastauksia oli vain vähän.

Olen Suomessa opiskellakseni ja täydentääkseni nykyistä kokemustani ja tietojani yliopisto-opinnoilla. Valmistutt uani yliopistosta haluaisin palata kotimaahani.72

Tunnen asuneeni Suomessa tarpeeksi kauan. Tarvitsen vaihtelua ja haluan tutustua uusiin maihin.73

On vaikeaa löytää alaltani hyvää työpaikkaa Suomessa. On vaikeaa päästä suomalaiseen yh-teiskuntaan. Ihmiset eivät ole avoimia ja ovat usein hyvin masentavia.74

En usko, ett ä vaimoni saa täältä töitä, vaikka itse saisinkin. En halua vaimoni tekevän hantt i-hommia maisterin koulutuksella. Palaisin mieluummin kotimaahani, jossa saisimme selvästi paremmat tulot ja hyviä töitä, tai menisin englanninkieliseen maahan.75

Noin joka viidennelle vastaajalle tulevaisuuden suunnitelmat olivat vielä epäselvät. Monet heistä kokivat, ett ei kysymys ollut vielä ajankohtainen, koska valmistumiseen oli vielä aikaa. Noin joka neljäs suunnitelmistaan epävarma vastaaja ilmoitt i tulevan työtilanteen ratkaisevan valmistumisen jälkeisen asuinmaan. Jotkut taas ilmoitt ivat, ett ä tulevaisuus riippuu myös kumppanin tilanteesta, joka oli vastaushetkellä epä-selvä. Perheeseen tai ihmissuhteisiin liitt yvät syyt eivät kuitenkaan olleet samalla tavalla merkitt äviä syitä kuin niiden kohdalla, jotka olivat jäämässä tai halukkaita jäämään Suomeen.

Suunnitt elin tulevani tänne vain opiskelemaan, mutt a nyt voisin kuvitella jääväni. Riippuu vain siitä, saanko töitä ja mistä. Olen myös valmis muutt amaan toiseen maahan hyvän työn vuoksi.76

Haluaisin kokea muitakin maita. Mutt a mikäli perustan perheen, jään varmasti Suomeen, koska se on siinä tilanteessa paras paikka.77

Tällä hetkellä olen taipuvainen palaamaan kotimaahani henkilökohtaisista syistä, mutt a se ei ole lopullinen päätös.78

Työllistyminen oli siis monella vastaajalla avainasemassa tulevaisuuden suunnitelmien kannalta. Tämä tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia: kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden on todett u olevan sangen työorientoituneita ja panostavan urakehitykseen. (Kinnunen 2003; Kärki 2005.) Työhön ja uraan liitt yvät tekijät nousivat esiin niin Suomeen sitovina kuin maasta pois työntävinä tekijöinä. Perheeseen tai ihmissuhteisiin liitt yvät syyt olivat merkitt äviä Suomeen jäämiseen vaikutt imia, mutt a vähäpätöisempiä Suomesta lähtemisen kannalta. Haastateltavien

104

tulevaisuuden suunnitelmissa korostui vastaavasti työn merkitys.

K: Suunnitt eletko jääväsi Suomeen vakituisesti?

V: Luulen niin, mikäli voin tehdä täällä tiett yjä asioita. Se riippuu siitä, miten saavutan tavoitt eeni, jotka olen asett anut muutamiksi vuosiksi. Tänä vuonna asetan tavoitt eeni ensi vuodeksi ja näin. Jos joku menee vikaan, analysoin missä ongelma on ja jos tuntuu, ett ä jokin muu paikka olisi parempi, voisin varmaankin muutt aa. Mutt a silti, koska olen ollut täällä monta vuott a ja koen, ett ä tämä on minun paikkani, perustani on täällä on tietyllä tavalla, enkä halua lähteä. Joten suunnitt elen jääväni vakituisesti. Mutt a myöhemmin, ehkä joskus muutan (kotimaahani) tai johonkin toiseen maahan.

K: Entä alun perin, suunnitt elitko jääväsi Suomeen?

V: En oikeastaan, en suunnitellut, en tiennyt yhtään, halusin ensisijaisesti vain suoritt aa tutkintoni. Nyt suunnitelmat ovat muutt uneet.(teknisen alan opiskelija, Aasia)79

---

K: Sitt en kysyisin tulevaisuuden suunnitelmistasi, minkälaisia suunnitelmia sinulla on?

V: Elän päivä kerrallaan ja katson mitä tulee. Mutt a jos löydän täältä hyvän työn, voisin jäädä ja kehitt ää uraani eteenpäin. Joo, haluaisin jäädä.(kaupallisen alan opiskelija, Aasia)80

---K: Kertoisitko sitt en vähän tulevaisuuden suunnitelmistasi?

V: Olen suunnitellut suoritt avani maisteriopinnot jossain muualla, koska en usko ett ä menen vältt ämätt ä vaihtoon, ja haluaisin kokea jonkin toisenkin yliopiston ulkomailla. Mutt a en ole vielä varma, en ole vielä asett anut suunnitelmia, koska tämä on toinen opiskeluvuoteni. Aion tutkia näitä asioita kesällä ott aakseni selvää, kannatt aako minun suoritt aa maisteriopinnot jossain muualla, ja tietenkin jos englanninkielisiä kursseja ei ole tarpeeksi, en halua ett ä maisteriopinnotkin ovat vain lukemista. (...) Ja kaukaisemman tulevaisuuden osalta, vaikka lähtisin Suomesta, haluan pitää yhteyksiä tänne koska viihdyn täällä. Tänne jäämisen suhteen pelkoni ovat, ett en opi kieltä tarpeeksi hyvin työskennelläkseni, enkä ole varma haluako tehdä töitä suomeksi. Osaan englantia hyvin ja haluaisin tehdä töitä englanniksi. Mutt a tietysti jos työllistyisin täällä, mikä olisi ihme, jäisin, mutt a pelkään ett en työllisty, ja siksi haluan mennä toiseen yliopistoon, jott a minulla olisi enemmän valinnanvaraa tulevaisuudessa.(yhteiskuntatieteellisen alan opiskelija, muu Eurooppa)81

Jäämistä tai lähtemistä koskevat perustelut voidaan Albertsin ja Hazenin (2005) mu-kaan jakaa työelämään liitt yviin syihin, yhteiskunnallisiin tai kultt uurisiin syihin sekä henkilökohtaisiin syihin. Airisto ja Kett unen (2007, 117–118) ovat tarkastelleet ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmia tämän luokit-telun pohjalta ja havainneet, ett ä sekä jäämistä ett ä lähtemistä perusteltiin eniten työhön liitt yvillä seikoilla. Sen sijaan Suomeen jäämispäätöstä perusteltiin useam-min henkilökohtaisilla kuin yhteiskunnallisilla syillä, kun taas lähtemispäätöksen kohdalla asia oli päinvastoin. Toisin sanoen ”suomalainen yhteiskunta” ei Airiston ja Kett usen mukaan sinänsä ole tekijä, joka yksinään houkutt elisi jäämään tänne,

105

vaikka opiskelija saatt avatkin pitää esimerkiksi yhteiskunnan tarjoamia palveluja tärkeinä.

Tässä tutkimuksessa vastaajien suunnitelmia jäädä Suomeen tarkastellaan erikseen sen mukaan, aikooko vastaaja jäädä varmasti vai tietyillä ehdoilla. Tästä näkökul-masta käsin perustelujen jakautuminen näytt ää jossain määrin erilaiselta kuin Ai-riston ja Kett usen tutkimuksessa. Varmasti Suomeen jäävien vastaajien keskuudessa henkilökohtaiset syyt olivat yleisin peruste. Toiseksi eniten perusteluja liitt yi Suo-messa viihtymiseen ja maan kodiksi kokemiseen, jotka voidaan tulkita kuuluvan yhteiskunnallisiin ja kultt uurisiin syihin. Työhön liitt yvät seikat olivat vasta kolman-neksi painavin syy jäämiseen. Sen sijaan ne vastaajat, joiden kohdalla Suomeen jää-minen oli ehdollista, kultt uuriset ja yhteiskunnalliset syyt eivät saaneet painoarvoa. Erott elu on tietysti osin tulkinnanvarainen, sillä monet perustelut voitaisiin sijoitt aa toiseenkin luokkaan (ks. Alberts & Hazen 2005, 139), ja toisaalta Airiston ja Kett usen tutkimus perustuu hieman toisella tavalla muotoiltuun kysymykseen.

Valtaosa tutkinto-opiskelijoista olisi halukkaita työskentelemään Suomessa valmis-tumisensa jälkeen. Oleskelu- ja työlupalainsäädäntö asett avat muille kuin EU-kansa-laisten ja heihin rinnastett avien (Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansa-laiset) opiskelijoiden työllistymiselle tiett yjä reunaehtoja. Kun opiskeluperusteisen oleskeluluvan saanut tutkinto-opiskelija on valmistunut, oleskelulupa päätt yy. Opiskelija voi jäädä valmistumisen jälkeen Suomeen, jos hänelle voidaan myöntää uusi oleskelulupa muilla perusteilla, kuten työn, jatko-opiskelun tai perheen vuoksi. Oleskelulupa on mahdollista saada myös työnhakua varten kuudeksi kuukaudeksi. Koska työllistymisen haastavuus tiedetään, ei ole itsestään selvää, ett ä kuusi kuu-kautt a riitt ää työllistymiseen. Tämän vuoksi tutkimuksessa halutt iin selvitt ää, miten kansainväliset opiskelijat itse kokevat työllistymismahdollisuutensa valmistumisen jälkeen: tuntuuko puoli vuott a realistiselta ajalta löytää koulutusta vastaava työ? Vastaajia pyydett iin arvioimaan työllistymiseen kuluva aika viidestä vaihtoehdosta tai ilmoitt amaan, mikäli sopiva työ oli jo saatu.

106

Kuvio 32. Vastaajien arvio työllistymisajasta Suomessa valmistumisen jälkeen, %.

Kuviosta 32 ilmenee, ett ä käsitykset työllistymiseen kuluvasta ajasta olivat sangen vaihtelevia eikä mikään niistä kerännyt vastaajien enemmistöä. Noin puolet vastaa-jista kuitenkin uskoi työllistyvänsä viimeistään puolen vuoden kulutt ua valmistu-misesta. Kolmannes vastaajista puolestaan arveli, ett ä työllistymiseen kuluu kauem-min kuin puoli vuott a. Noin joka kuudennella oli parhaillaan koulutusta vastaava työ.

Käsityksiä työllistymiseen kuluvasta ajasta tarkasteltiin eri taustamuutt ujien valossa. Ristiintaulukointeja varten muutt uja koodatt iin uudelleen kolmeen luokkaan: päte-vyytt ä vastaavassa työssä olevat, korkeintaan puolessa vuodessa työllistymiseen us-kovat sekä muut. Tulokset näkyvät taulukosta 27. Kuten työhistoriankin kohdalla, teknillinen ala erosi muista: alan opiskelijat olivat muita useammin jo koulutusta vastaavassa työssä ja uskoivat keskimääräistä useammin työllistyvänsä enintään puolen vuoden sisällä valmistumisesta. Muiden koulutusalojen välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja.

Työhistorialla oli looginen yhteys työllistymisarvioon: vastaushetkellä työssä erot-tuivat muista paitsi tietysti työskentelyn suhteen, myös siten, ett ä vain pieni osa heistä arveli valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen kuluvan yli puoli vuott a. Muiden ryhmien välillä tilastollisia eroja ei ollut, esimerkiksi aikaisemmin Suomes-sa työskennelleet eivät käsityksiltään eronneet työllistymätt ä jääneistä vastaajista. Sukupuolten välillä ei ilmennyt eroja. Suhteellisesti eniten niitä, jotka arvioivat puoli vuott a liian lyhyeksi ajaksi työpaikan saamiseen, oli afrikkalaisten vastaajien jou-kossa. Myös pohjoisamerikkalaiset vastaajat arvelivat työllistymiseen kuluvan kes-kimääräistä useammin yli kuusi kuukautt a. Tuloksen voidaan arvella kytkeytyvän ulos suljetuksi tulemisen kokemuksiin, joita mainituilla ryhmillä oli keskimääräistä enemmän; kokemukset kun liitt yivät usein työnhakuun.

8

18

26

17

15

16

0 10 20 30

Heti valmistumisen jälkeen

Enintään 3 kk

Enintään 6 kk

Enintään 1 vuosi

Enemmän kuin 1 vuosi

Minulla on jo koulutusta vastaava työ

107

Max 6 kk Yli 6 kk On jo koulutusta vastaava työ

Kaikki 52 32 16Työhistoria Suomessap=.000 Kyllä, tällä hetkellä 44 26 30

Työskennellyt aikaisemmin, ei nyt

59 38 3

Ei, eikä ole hakenut 68 30 1Ei, vaikka on hakenut 53 44 3

Kansalaisuusp=.001 EU/ETA-maat 46 35 19

Muu Eurooppa 56 32 12Aasia 56 27 17Afrikka 41 57 2Etelä-Amerikka 53 30 17USA/Kanada 43 47 10

Koulutusalap=.000 Teknilliset tieteet 55 23 22

Humanistiset tieteet 46 41 13Kauppatieteet 54 30 16Yhteiskuntatieteet 45 45 10Luonnontieteet 54 34 12Taiteet 38 46 16Maa- ja metsätaloustieteet 59 41 Muu tieteenala 54 38 8

Taulukko 27. Arvio työllistymiseen kuluvasta ajasta valmistumisen jälkeen työ-historian, kansalaisuuden ja koulutusalan mukaan, %

108

11 LOPUKSI

Tämän tutkimuksen tavoitt eena oli selvitt ää suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja opiskeluympäris-töstä sekä tarkastella heidän sosiaalista asemaansa ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Tutkimuksen aineiston muodostivat 952 opiskelijan vastaukset kyselylomakkeeseen sekä kahdeksan täydentävää haastatt elua. Mukana oli opiskelijoita kaikista Suomen yliopistoista. Suuri osa heistä oli kotoisin joko Euroopasta tai Aasiasta, yleisimpien kansalaisuusryhmien ollessa kiinalaiset ja venäläiset.

Kyselylomakkeessa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tilannett a kartoitett iin eri näkökulmista. Kiinnostuksen kohteena olivat vastaajien taustat ja vaikutt imet va-lita Suomi opiskelumaaksi, näkemykset opetukseen liitt yvistä asioista sekä opintoja tukevista palveluista, sosiaalinen elämä yliopistolla ja sen ulkopuolella, toimeentulo, asuminen ja terveyspalvelujen käytt ö sekä työllistymiseen ja tulevaisuuteen liitt yvät näkymät. Näiden kokonaisuuksien pohjalta pyritt iin hahmott amaan, miten opiske-lijat itse kokevat integroituneensa akateemiseen yhteisöön ja toisaalta suomalaiseen yhteiskuntaan, sekä pohtimaan integraatioon vaikutt avia tekijöitä.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden korkeakouluympäristöön liitt yvien koke-musten analyysissa hyödynnett iin Tinton (1975; 1997) jäsennystä akateemisesta ja sosiaalisesta järjestelmästä, joihin molempiin integroituminen on opintojen suju-misen kannalta olennaista. Tarkasteltaessa yliopistoa laajempaa elämänympäristöä hyödynnett iin Forsanderin ym. (2004) ”seudun laadun” käsitett ä ja siihen kuuluvaa jakoa toiminnalliseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja fyysiseen ympäristöön.

Tutkimuksessa selvitett iin eri näkökulmista kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen opiskelemaan hakeutumisen prosessia. Kaksi kolmesta vastaajasta oli ha-keutunut Suomeen ensisijaisesti suoritt amaan tutkintoa. Heille Suomen keskeisiä vetovoimatekijöitä olivat koulutuksen korkea taso ja maksutt omuus sekä oma ura-kehitys. Kolmasosalle vastaajista muuton ensisijainen syy ei liitt ynyt opiskeluun. He olivat tulleet maahan pääosin perhesyistä; lisäksi pienelle joukolle vastaajista tärkein syy oli uuden maan kokeminen. Muista kuin opiskelusyistä Suomeen muutt aneet katsoivat opiskelun luovan mahdollisuuksia integroitumiselle suomalaiseen yhteis-kuntaan. Erityisesti Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta oli tultu Suomeen ensisi-jaisesti suoritt amaan tutkintoa. Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta sen sijaan tultiin opiskelusyistä ja muista syistä suurin piirtein yhtä usein. Suomeen tultiin valmiiksi korkeasti koulutett una, sillä suurimmalla osalla vastaajista oli muutt aessaan jo jokin korkeakoulututkinto. Useimmiten suoritett una oli kandidaatin tutkinto, ja Suomeen tultiin suoritt amaan maisterintutkintoa; taustalla vaikutt aa englanninkielisten opis-kelumahdollisuuksien keskitt yminen Suomessa erityisesti maisteriohjelmiin.

Yliopiston valinta Suomessa oli tehty useimmiten yliopiston koulutussisältöjen pe-rusteella: tärkeimmät vetovoimatekijät olivat mahdollisuus opiskella kiinnostavaa alaa, mahdollisuus täydentää tai jatkaa aiempia opintoja sekä englanninkielinen koulutus.

109

Vajaa puolet vastaajista oli tutustunut Suomeen aikaisemmin, useimmiten lomamat-kalla tai sosiaalisiin siteisiin liitt yvällä vierailulla. Suomeen muutt amisen yhteydessä viranomaiskontaktit koett iin voitt opuolisesti helpoiksi, lukuun ott amatt a työvoima-viranomaisia. Yliopistohallinto osoitt autui vastaajille tutuimmaksi ja helpoimmaksi yhteistyökumppaniksi.

Opiskelumahdollisuuksista Suomessa oli saatu tietoa ennen kaikkea yliopistoilta: verkkosivuilta sekä henkilökunnalta. Tiedossa näytt i olevan parantamisen varaa, sillä yli kaksi kolmesta vastaajasta arvioi saamansa tiedon jollakin tavalla puutt eelli-seksi. Puutt eet liitt yivät useimmiten opinto-ohjelmia tai yliopistojärjestelmää koske-vaan tiedon määrään, jota pidett iin riitt ämätt ömänä. Opiskelua koskevaa ajantasais-ta tietoa toivott iin löytyvän enemmän englanniksi.

Vastaajien kokemuksia akateemisesta opiskeluympäristöstä selvitett iin opiskelukie-len ja kielitaidon, opintojen edistymisen, opetukseen liitt yvien asioiden sekä opinto-ja tukevien palvelujen osalta.

Suurin osa vastaajista opiskeli joko pelkästään englanniksi tai englanniksi ja jollakin muulla kielellä. Suomen taito koett iin tärkeäksi arkielämän kannalta, ja suurimmalla osalla suomen taito olikin kehitt ynyt selvästi opintojen aikana. Yli puolet vastaajista oli aloitt anut opinnot ilman minkäänlaista suomen taitoa, kun taas vastaushetkellä noin kahdella kolmesta vastaajasta taito oli vähintään matalaa keskitasoa. Suomea oli opitt u ennen kaikkea kielikursseilla, mutt a edistynyt taito näytt i edellytt ävän mahdollisuutt a epävirallisempaan vuorovaikutukseen.

Ilahdutt ava tulos oli, ett ä vastaajien enemmistö oli tyytyväisiä opintojensa edistymi-seen. Tyytyväisyys oli selvästi suurempaa kuin suomalaiset yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Noin puolet vastaajista ilmoitt i toisaalta jonkin syyn siihen, ett eivät opinnot olleet edenneet suunnitelmien mukaan. Keskeisimmät syyt olivat englan-ninkielisen opetuksen vähäinen määrä, ohjauksen puute, kokopäivätyö ja elämän-tilanne.

Opintoja tukevien liitt yvien palvelujen käytt ö oli vaihtelevaa. Kirjastot ja tietokone-luokat olivat käytetyimmät palvelut, ja niihin oltiin keskimäärin eritt äin tyytyväisiä. Tyytyväisyys palveluja käytt äneiden keskuudessa oli ylipäätään varsin korkeaa lu-kuun ott amatt a työllisyyspalveluja, joita kohtaan vastaajat olivat kriitt isiä. Yhtäältä työllisyyspalveluja oli myös käytett y vähiten.

Ohjausta, tukea ja apua näytt i olevan tarjolla kohtuullisen hyvin. Yhdeksän kymme-nestä vastaajasta oli saanut joltakin taholta opintoihinsa apua. Opett ajat osoitt autui-vat vastaajille tärkeimmäksi ohjauksen, tuen ja avun lähteeksi. Opiskelukavereihin, opiskelijatuutoriin tai opintoneuvojaan oli tukeudutt u harvemmin.

Kokonaisuudessaan kyselystä sekä haastatt eluista välitt yy kuva varsin toimivasta opiskeluympäristöstä, jossa niin opetuksen, ohjauksen kuin opintoja tukevien pal-velujen taso koetaan korkeaksi. Englanninkielisten kurssien sekä suomen ja ruotsin kurssien saatavuuteen tosin ollaan jossain määrin tyytymätt ömiä. Kaikissa opetuk-seen liitt yvissä asioissa tyytyväisiä vastaajia oli kuitenkin enemmän kuin tyytymätt ö-

110

miä, ja tyytyväiset olivat enemmistönä myös opintoja tukevien palvelujen kohdalla, työllisyyspalveluja lukuun ott amatt a. Akateemisella tasolla kansainvälisten tutkin-to-opiskelijoiden integraatio vaikutt i onnistuneelta: palveluja osatt iin hyödyntää ja opinnot sujuivat akateemisen vapauden puitt eissa suurelta enemmistöltä hyvin.

Sosiaalisen opiskeluympäristön osalta epämuodollinen ilmapiiri ja opiskelijoi-den keskinäisen kilpailun kohtuullisuus nousivat esiin positiivisina asioina. Myös kansainvälisten opiskelijoiden keskinäistä ilmapiiriä pidett iin hyvänä. Kielteisik-si piirteiksi koett iin vähäinen vuorovaikutus opett ajien ja erityisesti suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Vastaajien suurella enemmistöllä (80 %) ei kuitenkaan ollut ulkopuolelle jätetyksi tulemisen tai ulkopuolisena kohdelluksi tulemisen kokemuk-sia akateemisessa yhteisössä.

Tulosten perusteella tuutorointi näytt ää tavoitt avan siitä kiinnostuneet kansainvä-liset tutkinto-opiskelijat tyydytt ävästi. Tiedon puute kuitenkin estää joitakin haluk-kaita osallistumasta, eikä kaikille tuutorointia lainkaan saatavilla. Myös tuutoroin-nin sisällössä on kyselyn perusteella kehitt ämisen varaa.

Opiskelijajärjestöjen toimintaan oli osallistunut kaksi kolmesta vastaajasta. Huo-matt ava määrä vastaajista kuitenkin ilmoitt i, ett ei ollut osallistunut, vaikka haluaisi. Esteet olivat ositt ain henkilökohtaisia kuten työssäkäynti ja elämäntilanne, mutt a myös opiskelijatoiminnan luonteeseen liitt yviä, kuten tiedon puute ja kielimuuri. Vastaajat toivoivat järjestöiltä enemmän integraatiota vahvistavaa toimintaa, kuten tutustumista suomalaisiin. Ydinasioina nähtiin englanninkielisen tiedon sekä kai-kille opiskelijoille yhteisen toiminnan lisääminen, mikä tukisi opiskelijatoiminnan kokonaisvaltaisempaa kansainvälistymistä. Toisaalta esiin nousi myös opintojen ja työllistymisen kannalta hyödyllinen toiminta. Järjestöiltä toivott iin tilaisuuksia har-joitella suomea sekä tukea työnhaussa, mikä kuvastanee akateemisen ympäristön puutt eita, joille haetaan kompensaatiota.

Kansanvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia yliopiston ulkopuolisesta so-siaalisesta ympäristöstä kartoitett iin kysymyksellä heidän sosiaalisista suhteistaan sekä ulkopuolelle suljetuksi tulemisen kokemuksista. Vajaa puolet vastaajista oli tyytyväisiä sosiaaliseen elämään, muut toivoivat lisää kontakteja ennen kaikkea suomalaisten ihmisten kanssa. Tutustuminen suomalaisiin koett iin vaikeaksi ja ul-kopuolelle jätt ämisen kokemukset ovat selvästi yleisempiä akateemisen maailman ulkopuolella kuin sen sisällä. Suomessa asutt u aika näytt i lisäävän ulkopuolisuuden kokemuksia ja kansalaisuuksista afrikkalaisilla sekä pohjoisamerikkalaisilla oli niitä eniten. Suomalaisen sosiaalisen ympäristön myönteisiksi asioiksi koett iin suoma-laisten avuliaisuus ja rehellisyys sekä kohtuullinen englannin taito.

Vastaajien kokemuksia taloudellisesta ympäristöstä kartoitett iin kysymyksillä pää-asiallisesta toiminnasta, toimeentulosta, asumisesta ja työllistymisestä. Suurin osa vastaajista eli työtulojen, säästöjen ja perheen tuen varassa. Kelan opintotukea sai joka neljäs. Työtulojen keskeisyys toimeentulon lähteenä näkyi töissä käyminen ylei-syytenä, sillä kaksi kolmesta vastaajasta työskenteli vastaushetkellä ja kolme neljästä vastaajasta oli ainakin joskus työskennellyt Suomessa.

111

Teknillisten tieteiden opiskelijoiden keskuudessa työssäkäynti oli muita koulutus-aloja tavallisempaa. Miehillä oli työhistoriaa Suomessa keskimäärin naisia useam-min ja naisilla työllistyminen taas oli yrityksistä huolimatt a epäonnistunut useam-min kuin miesten kohdalla. Suomen kielen taidon kartt uminen ja Suomessa asutt u aika näytt ivät parantavan työllistymismahdollisuuksia. Koulutusta ja taitoja pidet-tiin suurimpina vahvuuksina suomalaisilla työmarkkinoilla, kielivaikeudet koett iin suurimmaksi esteeksi.

Tyytyväisyys käytett ävissä oleviin tuloihin jakoi vastaajien mielipiteet. Puolet vas-taajista oli vähintään melko tyytyväisiä, työllisten ollessa keskimäärin tyytyväisem-piä kuin muiden ja töitä hakevien tyytymätt ömimpiä.

Valtaosa vastaajista asui opiskelija-asunnossa tai yksityisellä vuokranantajalla. Vai-keudet asunnon löytämisessä olivat tavallisia, sillä niitä oli kohdannut kaksi kolmes-ta vastaajasta suurimpien ongelmien ollessa korkeat hinnat ja vapaiden asuntojen puute. Vajaa puolet vastaajista oli käytt änyt YTHS:n ulkopuolisia terveyspalveluja. Useimmiten kyse oli kunnallisista palveluista; yksityisiä palveluja oli käytt änyt joka seitsemäs kaikista vastaajista.

Suomalaisen tutkinnon työmarkkinarelevanssiin uskott iin erityisesti kansainvälisil-lä työmarkkinoilla, mikä tukee vastaajien myönteistä käsitystä suomalaisen koulu-tuksen korkeasta tasosta. Tutkinnon hyödyllisyyteen suomalaisilla työmarkkinoilla uskoi pienempi osa vastaajista. Enemmistö vastaajista uskoi kuitenkin tutkinnosta olevan etua myös Suomen työmarkkinoilla.

Käsitykset suomalaisten asenteista maahanmuutt ajia kohtaan olivat vaihtelevia. Noin kaksi kolmesta vastaajasta oli samaa mieltä väitt een ”Suomalaisten asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat yleisesti ott aen positiivia” kanssa. Ulkomaalaisiin koh-distuvia asenteita suomalaisessa työelämässä pidett iin myönteisinä keskimäärin harvemmin kuin asenteita yleisesti ott aen, mikä ilmentänee osaltaan Suomessa jo opiskeluaikana kohdatt uja työllistymisvaikeuksia.

Vain noin puolet vastaajista näki itsensä suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä. Ko-kemukset suomalaisten asenteista sekä itsensä yhteiskunnan jäseneksi kokeminen olivat yhteydessä työhistoriaan, Suomessa asutt uun aikaan sekä kansalaisuuteen.

Valtaosa (65 %) vastaajista ilmaisi olevansa valmiita jäämään valmistumisen jälkeen Suomeen, ainakin tiett yjen ehtojen täytt yessä. Joka kuudes oli varmasti lähdössä ja joka viidennelle tulevaisuus vielä avoin. Tärkeimpiä Suomeen sitoutt avia tekijöitä olivat perhesyyt, maan kokeminen kotimaaksi ja työ. Työllistyminen nousi odote-tusti tärkeimmäksi maahan jäämisen ehdoksi niillä, jotka olivat halukkaita jäämään, mutt a eivät aivan varmoja. Suomesta pois työntäviä tekijöitä puolestaan olivat työl-listymisvaikeudet, halu palata kotimaahan tai saada lisää kansainvälistä kokemus-ta.

Vastaajien arviot työllistymiseen kuluvasta ajasta vaihtelivat paljon. Kaksi kolmesta vastaajasta kuului kuitenkin niihin, jotka joko uskoivat työllistyvänsä puolen vuo-den sisällä, taikka olivat jo koulutustaan vastaavassa työssä. Joka kolmas vastaaja

112

arveli työllistymiseen kuluvan yli puoli vuott a. Suomalaisesta yliopistomaailmasta hahmott uu tutkimuksessa kuva varsin tasokkaa-na toiminnallisena ympäristönä, mutt a sosiaalisena ympäristönä siinä on toivomisen varaa, liitt yen lähinnä kontakteihin ja vuorovaikutukseen suomalaisten ja kansain-välisten opiskelijoiden välillä. Kielimuurin sekä pidätt yvän sosiaalisen kultt uurin koett iin vaikeutt avan sosiaalista integraatiota yliopistolla. Toisaalta tutkimuksessa nousi esiin niin opiskeluun kuin opiskelijatoimintaan liitt yvien käytäntöjen merkitys sosiaalisten integraation kannalta. Yhteisten kurssien vähäisyys sekä opiskelijajär-jestöjen tiedotus- ja toimintaperiaatt eet vähensivät mahdollisuuksia kontakteihin.

Vastakkainasett elu toiminnallisen ja sosiaalisen ympäristön välillä kuvaa myös vas-taajien kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta. Suomea pidett iin hyvänä toimin-nallisena ympäristönä, esimerkiksi turvallisuutt a ja organisoituneisuutt a arvostet-tiin, mutt a sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan toivott iin olevan rikkaampaa. Asetelman voidaan katsoa kuvaavan melko osuvasti kansainvälisen opiskelijan kokemusta Suo-messa elämisestä, sillä samankaltaiset käsitykset ovat nousseet esiin aikaisemmissa-kin tutkimuksissa riippumatt a siitä, onko sosiaalisiin suhteisiin liitt yvistä asioista kysytt y kyselylomakkeessa (Kinnunen 2003) vai haastatt elussa (Taajamo 2005).

Yhtäältä akateemisen yhteisön ja sen ulkopuolisen maailman välille rakentuu sosi-aalisen integraation kannalta vastakkainasett elu. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat kokivat usein vuorovaikutuksen ja toimimisen yliopistoympäristössä helpommaksi kuin sen ulkopuolella. Korkeakoulumaailma onkin muuta yhteiskuntaa kansainvä-lisempi ympäristö, jossa eri maalaisiin ihmisiin ollaan tott uneempia ja esimerkiksi englantia puhutaan yleisemmin kuin muussa yhteiskunnassa. Lisäksi taustalla vai-kutt anee se, ett ä enemmistöllä kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista on opinnot Suomessa aloitt aessaan jo korkeakoulututkinto, ja siten akateeminen ympäristö on valmiiksi enemmän tai vähemmän tutt u. Edellä kuvatt u asetelma kytkeytyy myös opiskelun ja valmistumisen jälkeisen elämän vastakkainasett eluun: monet kansain-väliset tutkinto-opiskelijat kokevat opiskelumahdollisuudet Suomessa paremmiksi kuin työmahdollisuudet (vrt. Forsander et al. 2004, 29).

Tulosten valossa suomalaisen yhteiskunnan tarjoama taloudellinen ympäristö näyt-tää olevan suurelle osalle opiskelijoista hyvin vaativa. Työllistymisongelmien ja sosiaaliturvan ulkopuolella olemisen vuoksi vaikea vaikutt aa omaan tilanteeseen toivotulla tavalla. Työllistymisen merkitystä lisää se, ett ä se näytt ää olevan merkitt ä-vä tekijä myös sen kannalta, minkälaiseksi sosiaaliseksi ympäristöksi suomalainen yhteiskunta koetaan. On kuitenkin syytä huomautt aa, ett eivät toimeentulon tai työl-lisyyden ongelmat vältt ämätt ä jatku opintojen jälkeen, eikä tyytyväisyys taloudelli-seen tilanteeseen näytt änyt vaikutt avan vastaajien tulevaisuuden suunnitelmiin.

Suomen kielen keskeisyytt ä integraatiolle on korostett u aiemmissa tutkimuksissa, ja se nousi toistuvasti esiin myös tämän tutkimuksen aineistossa. Suomen kielen taito koett iin olennaiseksi niin sosiaalisten suhteiden solmimisen kuin työllistymisenkin kannalta. Kieleen liitt yvät kysymykset kytkeytyvät toisiinsa, sillä kielitaito helpott aa kontaktien solmimista, henkilökohtaisista kontakteista on hyötyä työmarkkinoilla ja työskentely Suomessa parantaa kielitaitoa.

113

Yliopistoympäristössä kielen oppimisen kannalta ongelmallisia asioita ovat vaihtele-va, monissa yliopistoissa riitt ämätt ömäksi koett u kurssitarjonta sekä vähäiset mah-dollisuudet harjoitella kieltä käytännössä. Toisaalta kielikysymys avautuu toiseen suuntaan: englanninkielisen tiedon puute saatt aa vaikeutt aa sosiaalista integraa-tiota, kun tieto esimerkiksi opiskelijatoiminnasta ei tavoita kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraation keskeisimpien haasteiden voi-daan sanoa tiivistyvän seuraavassa avovastauksessa, jossa kuvastuvat myös eri teki-jöiden kytkeytyminen toisiinsa:

Yliopiston elokuvakerho ei koskaan lähetä englanninkielistä tietoa; suomalaiset ystäväni pu-huvat usein keskenään suomea jopa minun läsnä ollessani; ilmoituksen tiedekunnan ilmoi-tustaululla ovat pääosin suomeksi; en voi hakea tiett yjä töitä puutt eellisen suomen taitoni vuoksi.82

114

Taulukko 1. Aineiston edustavuus yliopistoitt ain, %Taulukko 2. Vastaajien kansalaisuus luokiteltuna.Taulukko 3. Vastaajien yleisimmät kansalaisuudet ja äidinkieletTaulukko 4. Vastaajien koulutustausta, %Taulukko 5. Vastaajien koulutusala sukupuolen mukaan, %Taulukko 6. Vastaajien opiskelukieli, %Taulukko 7. Opiskelun ensisijaisuus Suomeen muutt amisessa kansalaisuuden mukaan, % Taulukko 8. Opiskelun ensisijaisuus Suomeen muutt amisessa koulutusalan ja suku-puolen mukaan, %Taulukko 9. Vastaajien tärkeimmät syyt muutt aa Suomeen.Taulukko 10. Yliopiston valintaan vaikutt aneet tekijät. Taulukko 11. Opintojen odotuksia hitaamman etenemisen pääasialliset syyt. Taulukko 12. Ohjauksen, avun ja tuen lähteet tärkeysjärjestyksessä. Taulukko 13. Ulkopuolelle sulkemisen tai ulkopuolisena kohdelluksi tulemisen kokemukset akateemisessa yhteisössä kansalaisuusryhmän mukaan, %Taulukko 14. Syyt olla osallistumatt a tuutorointiin.Taulukko 15. Vastaajien tavallisimmat sosiaaliset kontaktit. Taulukko 16. Ulkopuolelle jätt ämisen tai ulkopuolisena kohdelluksi tulemisen ko-kemukset akateemisen yhteisön ulkopuolella kansalaisuuden ja Suomessa asutun ajan mukaan, %Taulukko 17. Päätoimi koulutusalan mukaan, %Taulukko 18. Vastaajien tärkeimmät tulonlähteet.Taulukko 19. Tyytyväisyys käytett ävissä oleviin tuloihin pääasiallisen toiminnan mukaan, %Taulukko 20. Työskentely Suomessa sukupuolen mukaan, %Taulukko 21. Työskentely Suomessa maassa asutun ajan ja suomen kielen taidon mukaan, %Taulukko 22. ”Suomalaisten asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat yleisesti ott aen positiivisia”, %Taulukko 23. ”Suomalaisessa työelämässä asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat pääosin positiivisia”Taulukko 24. ”Näen itseni suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä”, %Taulukko 25. Valmistumisen jälkeiset suunnitelmat kansalaisuuden mukaan, %Taulukko 26. Tulevaisuuden suunnitelmien vaikutt imet luokiteltuinaTaulukko 27. Arvio työllistymiseen kuluvasta ajasta valmistumisen jälkeen työhis-torian, kansalaisuuden ja koulutusalan mukaan, %

TAULUKOT

115

Kuvio 1. Vastaajien ikä luokitt ain. Kuvio 2. Vastaajien perhesuhteet. Kuvio 3. Vastaajien opiskeluvuosi, %Kuvio 4. Vastaajien suomen kielen taito opintojen alussa sekä vastaushetkellä, %Kuvio 5. Vastaajien ruotsin kielen taito opintojen alussa sekä vastaushetkellä, %Kuvio 6. Vastaajien tärkeimmät keinot oppia suomea, %Kuvio 7. Suomen kielen taito on vältt ämätt ömyys arkielämän tilanteissa… (%)Kuvio 8. Vastaajien aiemmat kokemukset Suomesta, %Kuvio 9. Kokemukset yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa, %Kuvio 10. Suomessa opiskelemista koskevien tietolähteiden tärkeys, %Kuvio 11. Mielipide nykyisestä yliopistosta saadusta tiedosta, %Kuvio 12. Vastaajien arvio suomalaisen korkea-asteen koulutuksen tasosta, %Kuvio 13. Vastaajien tyytyväisyys opetukseen liitt yviin asioihin, %Kuvio 14. Vastaajien tyytyväisyys suomen ja ruotsin kielen kursseihin ja englannin-kielisten kurssien saatavuuteen, %Kuvio 15. Vastaajien tyytyväisyys opintoihin liitt yviin palveluihin, %.Kuvio 16. Vastaajien tyytyväisyys eri tahoilta saatuun neuvontaan, %Kuvio 17. Vastaajien osallistuminen tuutorointiin opintojen alussa, %Kuvio 18. Vastaajien osallistuminen opiskelijajärjestöjen tilaisuuksiin ja toimintaan, %Kuvio 19. ”Oletko tyytyväinen sosiaaliseen elämääsi?”, %Kuvio 20. Vastaajien tyytyväisyys käytett ävissä oleviin tuloihin, %Kuvio 21. Vastaajien asumismuoto, %Kuvio 22. ”Mistä sait tiedon nykyisestä asunnostasi?”, %Kuvio 23. Vastaajien asunnon löytämisessä kokemat vaikeudet, %Kuvio 24. Vastaajien työskentely Suomessa, %Kuvio 25. Vastaajien työnhaussa suurimpina vahvuuksinaan pitämät asiat, %Kuvio 26. Vastaajien näkemykset työllistymisen suurimmista esteistä Suomessa, %Kuvio 27. Vastaajien näkemykset tutkinnon työmarkkinarelevanssista, suomalais-ten asenteista sekä suomalaiseen omasta yhteiskuntaan kuulumisestaan, %Kuvio 28. Syyt muiden kuin YTHS:n terveyspalveluja käytt öön, % Kuvio 29. Mitä palveluja on käytett y, %Kuvio 30. ”Kuinka pitkälle aiot opiskella Suomessa?”, %Kuvio 31. Vastaajien tulevaisuuden suunnitelmat valmistumisen jälkeen, %Kuvio 32. Vastaajien arvio työllistymisajasta Suomessa valmistumisen jälkeen, %

KUVIOT

116

LÄHTEET

Aalto, Pirjo (2003): Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa. Korkea-koulujen politiikat ja käytännöt. Helsinki: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Occasional Paper 2A/2003.

Ahmad, Akhlad (2002): Yhteisten työmarkkinoiden erott elemia? Maahanmuutt ajien työllistymismahdollisuudet suomalaisilla työmarkkinoilla. Sosiologia 3/2002.

Airisto, Martin – Kett unen, Janne (2007): Tutkinto-opiskelijasta osaajaksi – Ulkomaalais-ten tutkinto-opiskelijoiden halukkuus jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos.

Altbach, Philip – Knight, Jane (2007): The Internationalization of Higher Education: Mo-tivations and Realities. Journal of Studies in International Education 11 (3/4), 290-305.

Alberts, Heike – Hazen, Helen (2005): “There are always two voices…”: International Students’ Intentions to Stay in the United States or Return to their Home Countries. International Migration 43 (3) , 131–154.

Ally, Kulsoom (2002): Making a New Life. A Study of Foreign Degree Students in the University of Helsinki

Bartram, Bernard (2007): The Sociocultural Needs of International Students in Higher Education: A Comparison of Staff and Student Views. Journal of Studies in International Education 11 (2), 205–214.

Bartram, Bernard (2005): Supporting international students in higher education – some refl ections on changing motivations and possible eff ects. htt p://www.leeds.ac.uk/educol/documents/155851.htm

Forsander, Annika – Raunio, Mika – Salmenhaara, Pertt u – Helander, Mika (2004): Sykett ä ja suvaitsevaisuutt a. Globaalin osaamisen kansalliset rajat. Helsinki: Edita.

Forsander, Annika (2001): Etnisten ryhmien kohtaaminen. Teoksessa: Forsander, Anni-ka – Ekholm, Elina – Hautaniemi, Petri et al. (toim.): Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia-kustannus.

Forsander, Annika – Ekholm, Elina (2001): Maahanmuutt ajat ja työ. Teoksessa: For-sander, Annika – Ekholm, Elina – Hautaniemi, Petri et al. (toim.): Monietnisyys, yh-teiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia-kustannus.

Garam, Irma (2007a): Aikuiskoulutus ja kansainvälisyys. Suomalaisten oppilaitosten näkemyksiä kansainvälisestä toiminnasta. Helsinki: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Occasional Paper 2/2007.

Garam Irma (2007b): Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammatt ikorkeakouluissa 2006. Helsinki: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Publications 2/2007

117

Garam, Irma (2004): Ulkomaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille annett ava suomen kie-len opetus ja sen kehitt ämistarpeet. Helsinki: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO.

Heikkilä, Elli – Pikkarainen, Maria (2006): Maahanmuutt ajien työllisyys. Teoksessa Martikainen, Tuomas et al. (toim.): Ylirajainen kultt uuri. Etnisyys Suomessa 2000-lu-vulla. Helsinki: SKS.

Hellsten Meeri (2007): Students in transition: Needs and Experiences of International Students in Australia. Paper presented at the 16th Australian International Educati-on Conference. htt p://www.idp.com/16aiecpapers/program/wednesday/teaching/Hellsten_p.pdf. Luett u 1.2.2008

Koivisto, Janna – Juusola, Henna (2008): “We need more English information about our study, life in Finland and this country.” Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammatt ikorkeakouluissa vuonna 2007. Helsinki: Suomen ammat-tikorkeakouluopiskelijakuntien liitt o SAMOK.

Kinnunen, Taina (2003): ”If I Can Find a Good Job After Graduation, I May Stay”. Ulko-maalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen. Helsinki: Kansainvä-lisen henkilövaihdon keskus CIMO. Occasional Paper 2b/2003.

Knight, Jane (2004): Internationalization Remodeled: Defi nition, Approaches, and Ratio-nales. Journal of Studies in International Education, Vol. 8 (1), 5– 31.

Kurri, Eero (2006): Opintojen pitkitt ymisen dilemma. Tutkimus opintojen sujumatt o-muustekijöistä yliopistoissa ja niihin vaikutt amisen keinoista. Helsinki: Opiskelija-järjestöjen tutkimussäätiö Otus rs.

Laaksonen, Elina (2005): Yliopisto-opiskelijoiden psyykkinen oireilu ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö. Tutkimuksia 38.

Lee, Jenny (2006): International Student Experiences of Neo-racism and Discrimination. International Higher Education 44.

Maiworm, Friedhelm – Wächter, Bernd (2002): English-Language-Taught Degree Pro-grammes in European Higher Education. Trends and Success Factors. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemens.

Manninen, Milla (2002): Katsaus kotoutumistutkimukseen. Työministeriö. htt p://www.mol.fi /mol/fi /99_pdf/fi /04_maahanmuutt o/07_aineistot_kirjasto/02_julkaisut_rapor-tit/kototutk_fi n.pdf

Mazzarol, Tim – Soutar, Geoff rey (2002): “Push-pull” factors infl uencing international student destination choice. International Journal of Educational Management 16 (2), 82–90.

118

Niemelä, Anna (2007): “Joutuu vähän taisteleen.” Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. Tut-kimuksia 29.

Pelletier, C (2003): The experiences of International Students in UK Higher Education – Preface. htt p://www.ukcosa.uk/images/ioreport.doc

Perhoniemi, Riku – Jasinskaja-Lahti, Inga (2007): Maahanmuutt ajien kotoutuminen Suomeen 7 vuoden seurannan valossa. Finnish Journal of Ethnicity and Migration 2 (2), 21–33.

Pulkkinen, Mari (2003): To Survive or to Succeed. Survey on Employment Status of the Foreigners who Completed a Degree at the University of Helsinki 1997-1999. Helsinki: The University of Helsinki Career Services.

Sallinen, Aino (2003): Yliopistot, kansainvälisyys ja globalisaatio: muutospaineita ja mah-dollisuuksia. Teoksessa: €KG? €urooppa, korkeakoulutus, globalisaatio. Jyväskylä: Koulu-tuksen tutkimuslaitos.

Spencer-Rodgers, Julie - McGovern, Timothy (2002): Att itudes toward the culturally diff erent: the role of intercultural communication barriers, aff ective responses, consensual stereotypes, and perceived threat. International Education 14 (1), 77–91.

Suomen ylioppilaskuntien liitt o SYL (2006): Memorandum by Working Group on Inter-national Degree Students. Työryhmämuistio 15.12.2006.

Säntt i, Janne (1999): Opiskelukyvyn jäljillä. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimus-säätiö Otus rs.

Söderqvist, Minna (2006): Työnantajien näkemyksiä ulkomaalaisista työpaikoilla. Teok-sessa Martikainen, Tuomas et al. (toim.): Ylirajainen kultt uuri. Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: SKS.

Söderqvist, Minna (2002): Internationalization and its Management at Higher Education Institution: Applying Conceptual, Content and Discourse Analysis. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu.

Taajamo, Matt i (2005): Ulkomaiset opiskelijat Suomessa. Kokemuksia opiskelusta ja oppi-misesta, elämästä ja erilaisuudesta. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.

Tinto, Vincent (1997): Classrooms as Communities: Exploring the Educational Character of Student Persistence. Journal of Higher Education 68 (6), 599–623.

Tinto, Vincent (1975): Dropout from higher education: a theoretical synthesis of recent re-search. Review of Educational Research 45, 89–125.

van Damme, Dirk (2001): Quality Issues in the Internationalization of Higher Education. Higher Education 41 (4), 415–441.

119

van der Wende, Marijk (2007): Internationalization of Higher Education in the OECD Countries: Challeges and Opportunities for the Coming Decade. Journal of Studies in In-ternational Education 11 (3/4), 274-289.

Viuhko, Minna (2006): Opiskelijatutkimus 2006. Korkeakouluopiskelijoiden toimeen-tulo ja työssäkäynti. Helsinki: Opetusministeriö. Julkaisuja 2006: 51.

120

1 Interaction with colleagues at work2 Everyday Transactions like Bank, Post Offi ce etc

3 Living normal life among fi nnish people in Finland.4 K: First I’d like to ask about your decision to move Finland, would you describe the reasons?V: My friend used to study here and then like introduced that Finland is kind of a high tech country. Especially Nokia, and I was interested in that. Usually (nationality) people think that Nokia is from Japan, I don’t know how do they promote that, but anyway, Nokia has very good products, good quality, and I decided to study information technology.K: Was Finland your primary choice or did you have any other options?V: This was my fi rst choice, because tuition fees free, that was very att ractive, that was a remarkabe reason.

5 I wanted to study abroad. And since I graduated from highschool quite young, I didn’t want to go very far from home, but in Nordic countries. And from Denmark, Sweden, Norway and Finland, Finland is the only one that provides undergraduate education in English, and free education as well, free education, and Finland is also known for good education.

6 Well the motives were foremost private, not primarily for study reasons, but becau-se I knew somebody. The decision to study was more because it may facilitates me to enter the labour market, it is so much easier to make connections, and also for the social life it is so much bett er to be in the uni.

7 The secondary reason was to study. The primary reasons was to come to Finland and maybe sett le down here. Because I had heard for long time that Scandinavia is a very nice place and like very calm and there are no problem. In my home country, there is a lot of troubles, almost every day there are bomb att acks. I have already done my qualifi cations, this is my third degree. I’m not so keen to get it, all I need to learn is Swedish or Finnish to get a good job in here.

8 Originally, I had girlfriend here, and that’s why I moved to Finland. And then I realized that to work here, have to at least study, so I started to study, and I’m still studying.

9 I received a list of courses in my degree, but it was not clear that some of them were required. Also, many of the required courses are not taught because of a lack of demand. This was also not indicated anywhere. The result is that I have to take a number of ‘book exams’ which is a completely alien idea to someone coming from the British or American system.

10 I have not to this date found any information about how the fi nnish university system is built up. Would have been nice to get a clear overview from the start, and not info in bits and pieces like now.

LOPPUVIITTEET: ALKUPERÄISET LAINAUKSET HAAS-TATTELUISTA JA AVOVASTAUKSISTA.

121

11 Due to my poor fi nnish before beginning of studies I used english internet pages of my university which were either absent or with very litt le useful information.

12 Most of the information was in FINNISH and english webpages of the department sites were not updated.

13 I didn’t receive suffi cient information about the courses and I didn’t learn from the pages that there are so few courses in English at my department. And I found out about most of the student services here after starting my studies, from other colleagues.

14 K: How about the information about the studying possibilities, from what sources did you get information?

V: The main source was the university web page, it tells quite a lot about it, about the courses and what’s going on. But mainly the sites that are dedicated to outsiders, when you get in you see all the guides and subjects and everything. Mainly from the university website. And some information we got from the person who is respon-sible for dealing with international students. But it was quite complete, and she was really, always very att entive, very helpful, she was a really really nice person.

15 Oh, I received no information. But my boyfriend lives here, and he went there and collected information for me. It was nothing from the university. Only what it was in the internet, it was like 90 credits for this, altogether 90 credits for information technology, and I had no idea what is that, tell me more. And that was all informa-tion.

16 K: What do you think, is there enough Finnish language courses available in these universities?

V: In (university), in Kielikeskus, there is a level where everything ends, like me-dium, but nothing above it. So if you want to study really low level courses, you can go there. But then I wanted to study more, and now I’, studying at the Finnish department. And there is a big gap, lower intermediate, and then very high, there is nothing between. And then it was, I went to Helsinki to study in summer university, and there were really many, it doesn’t stop, here it stops to some level. There are re-ally many courses for beginners. But if you want to study more here, you can’t, but if you want to begin, it’s ok.

17 From my point of view there could be more courses I think. Like, there is huge demand for beginner level courses, and I know 2 colleagues from the (major) who found the course too slow since there are people with diff erent aims, the ones who are exchange students who go home after 4 months, so they don’t really feel like stu-dying so hard, then somebody is aiming to stay for 2 years. So maybe there should be diff erent kinds of courses. And also on the higher levels it would be good to have more courses, because when you are through with all the grammar, and then you would need some more, because then you are still badly managed to read the newspapers.

122

18 I have never had problems in fi nding one and I haven’t heard anyone to complain that they weren’t able to participate in courses. I think if there are more people who want to take the course the teacher still takes them, even if they are over the quota.

19 K: How about studying, has it met your expectations? V: Well, in terms of studies, I didn’t expect that to be so few lectures in English. Although the invitation lett er from the university said that it will be a lot of reading books, but I didn’t expect it to be mostly reading books. Because for example last year I only had one lecture in English which was related to my studies. I did take other lectures but they were just for fun, they had nothing to do with my degree.

20 K: Well, has studying here met your expectations?

V: Actually, one thing, maybe it’s diff erent all over the world. In our country, they give you lectures every day and you go to the courses, and the lectures are on regular basis. Here it’s a bit diff erent. You have to do a lot by yourself. And I think this is a good system for the master level students, because it gives you confi dence, how to deal with the things can be helpful in the job market, I’ll be able to manage on my own, have my own offi ce for example.

21 K: What do you think, is there enough guidance available if needed?

V: Yeah. Although sometimes you have to go to diff erent places, like when I once needed guidance in my studies, I didn’t know where to go, I couldn’t fi gure out, and I went to my department, and they sent me to one person, who sent me to another person. So it took a litt le navigation. But in general I think the guidance is, yeah, people at the department are capable to that.

22 K: Ok. Well, speaking of studying enviroment, do you think that the university takes enough care of the international students, do they get enough help if needed and so?

V: Yes. They don’t pamper you, but they don’t leave you completely unatt ended. But of course the independence here is very big, they guide you in the beginning, and after that you are on your own. Of course you can go to ask for help if you need, but they don’t going to, like, hey, how are you, are you ok, is everything all right? You have to, on the second period, you are supposed to know the way, and just do it by yourself. And I know that there are some people who are not like that, they are still litt le bit lost. But in that sense, like, what they expect from you and what they do, they do enough, it’s really ok. They try, sometimes if you have a problem and ask the teacher, they try to arrange it, like another exam and not go to the classes, and try to make it up.

23 This is a good country with good learning environment.

24 I am very glad with the Finnish educational system. The (university) is a great pla-ce to study and the education has a high level. I choosed to come to Finland because

123

of my wife, and fortunally I found much more good surprises than expected.

25 I really grateful to Finnish government, to give me a chance to continue my study without any tuition fee. at least i can say my situation i could not able to complete my degree if it was not full free.

26 Sometimes I feel like the atmosphere for students (under PhD) are too relax, stu-dents can totally decide by themselves if they would like to continue study or just take a break. I think to some extent it’s good, but also leads to the result that many students spend too many years at education institute before graduation.

27 It is not acceptable that being able to do your whole degree in English meant that you will only have minimum of teaching and have to do the vast majority of your studies in solitude without proper guidance, or counselling or any possibility of in-teraction which is very important for the understanding of diffi cult university level studies.

28 K: Ok, well, how would you then evaluate of the social atmosphere at the depart-ment?

V: It is very friendly. I have heard that there are some minor hostilities between the teachers but they don’t really touch us, we don’t get the feeling that there is prob-lems. But I think that the relations between students and the teachers are really good. And I was totally surprised that you are allowed to call the teachers by fi rst name, because it is absolutely not common, not tolerated in my home country.

29 Well, how can I say... Students and teachers just, well I just took some courses, I didn’t even know the name of the teachers. I would say, there’s just lack of commu-nication.

30 I very much appreciate the positive att itude that is shown by teachers and univer-sity staff towards their students.

31 It’s a pleasure to study at my university in Finland. The Professors treat everyone very good and fair as well as very personal and friendly. Coming to Finland was the best study decision in my life!

32 Well, competition, I think it’s more relaxed here. Sometimes in(home country), its little bit more competitive, like which rate did you get fromthe last exam, you don’t want to tell it, because it’s not like here, thatthe and the rates and remarks are outside and everyone can see them. 33 K: Do you feel like being a part of some student community?

V: Well, that is a hard question… I feel I’m an international student here, I feel de-fi netely part of my department, and I feel homey there, as an international student. But those events I participated, I’m not so strongly involved to that, but it is nice to know there are always activities and possibilites to participate.

124

34 K: Well, how would you then evaluate of the social atmosphere within the stu-dents?

V: It is tough question. Because all my friends are non Finnish. Most of the friends I met at the orientation course, that was only for the international degree students. Since then we have been like a small groups, we keep contact even if we studies dif-ferent fi elds and subjects. Of course if you go to a course you get to know students, but it is nothing, like continuing.

35 Like Finnish students are afraid to talk or even say hello when they don’t know that new foreign student, especially when they know that this new student does not speak fi nnish yet.

36 Of course when everyone in a party speak fi nnish and maybe 2-3 guys from 100 come up and say hello, while you hang out with the other foreigners who speak English

37 Accessibility to various services and information-constantly posted in fi nnish.

38 Not exactly ‘treated’ as an outsider. I simply was an outsider in my minor studies because I could only read books rather than att end lectures, due to the language barrier.

39 K: Well, I was wondering that thing you said about gett ing to know Finnish fellow students... How would you evaluate the atmosphere within the students?

V: Hmm. It’s those things, in the beginning, you have this impression that they don’t wanna talk to you, but then you realize that it takes time. I went to (hobby clubs), and maybe on the 3rd, the 4th lesson then they start to, you start to reach them.

K: You just have to break the ice.

V: Yes. But the ice is like an ice brick. But the student tutors help, it’s good that you have a tutor with friends, then you start knowing those friends. The thing is that we are still a litt le bit that, even if they would like to talk to you, they are shy, and they won’t. But the atmosphere is good.

40 There was a tutor, she helped me a lot, if she was not there, I would have never get my things done so fast in the beginning. She was very cooperative, did a lot for me, she rode bicycle with me to everywhere, coming with me to all the offi ces to do my things. And then she took me to the university and took me to my course advisor and everything. This is very good system.

41 K: Would you be interested to be a student active?

V: At the moment I cannot aff ord time to such things. I have to work, and because the work is not related to my studies, I’m gett ing, it is low-paid, so I have to work more hours, and all the day I’m busy with my studies and job. The student activities

125

would demand more hours from me, and I wouldn’t be doing any justice by saying, I’m with you guys, I can take this responsibility, then I won’t be able to fi ll the res-ponsibilities.

42 K: What do you think, are there some obstacles?

V: I think, what is the promotion of the organisation. Because we don’t get any infor-mation in English, compared to the (organisation), they have fl yers, promotion, the poster in English, and they are easy for a foreign student. If everything is provided in Finnish only, it’s diffi cult.

43 To meet new people and to have a good time

44 To get to know other students and get involved in student life.

45 I think, contentwise not very diff erent things like any fi nnish student. But one problem to become an active participant in student activities can really be the langu-age barrier. There should be activities, that bring foreign and fi nnish students really together.

46 I expect them to off er me the chance to meet new foreign and Finnish students, to encourage us to get to know each other; to talk English when foreign students participate

47 I expect there to be information about the available in English. If information is not available in English we as foreign students re excluded from these activities and our integration is thereby damaged

48 I would like that activities encourage the integration of Finns and foreigners. The-re are many activities for foreigners, which I really appreciate. But the Finns who att end them are usually the tutors. I think it’s also important to motivate the Finns to participate in such activities and design them in a way that they are not only me-ant “for foreigners”. For instance, the formation of “clubs” for hobbies (e.g a theatre group in English), sports events, trips, etc. would be a good way to connect Finns and foreigners.

49 Maybe something that try to really integrate. The only thing, you have the tutors, but one thing I really miss, I don’t know it could be done, but how to integrate us with the Finns. It’s the hardest part.

50 More useful things, connected with Finnish culture and language, than parties

51 Something related to my studies.

52 K: Well, in your opinion, is there some issues in which the student union or stu-dent organisations could support the ids more?

V: I could possible see with this job thing, like supported in search for jobs. I know that there is also this page for academic jobs and stuff , like where can you fi nd the job

126

offi ce and something. I think that would be the most useful at least for me.

53 One thing is that the international students should be active themselves. They can’t just sit home waiting to be integrated by someone else, they should be active themselves. 54 K: How would you advise your friend who plans to move to Finland? Do you have any good advice?

V: I would advise to learn a bit of Finnish in advance. But otherwise, I mean, you can always manage with just English, people speak it so well here. First it’s not so important, but in a long run it helps if you know Finnish. I think, I would advise the person to do the fi rst step if they want to make friends, because it seems, if you are a foreigner, you always have to take the fi rst step, there’s never people coming up to you and ask something. At the university it is slightly diff erent, because there is also the group of foreigners, and you meet diff erent kinds of people, you hang out with foreigners mostly, it is a diff erent world. But outside, you always have to the fi rst step.

55 During a job interwiew and during the registration of my CV in a job agency. I have received directly rasist comments on the ability of foreigners to do quality work within the Finnish labour market.

56 Work place, people avoid me sometimes.

57 During the work, language problem makes lack of the information

58 In diff erent situations, some people has prejudice against immigrants and will treat me diff erent when they fi nd out I do not speak Finnish. Some people will mis-sunderstand my accent with a russian accent and can be quite rude to me.

59 K: Well, are you satisfi ed with your life in Finland in generally?

V: This satisfi ed, as such, I cannot support myself fi nancially. Like, there have been months when I have not been able to pay my share of the rent, and that is good reason to be not satisfi ed. But at the university, it’s very good, you know, you get accepted, you are taken care of, you have things to do, something sensible to do.

60 Educated foreigners and especially from third countries are hardly ever given work opportunities. Unlike countries like USA and Britain where worth is measured with what one can do in the job market and education level, in Finland it begins with where one comes from.

61 Sometimes it is very diffi cult to be foreign student in Finland because of fi nancial troubles. I don’t have any study grant, I want to work but it very diffi cult to fi nd a job from this place where I am studying and living.

62 That language thing, it does close doors. Because many of the student works you

127

can have, they usually involve dealing with people, like service, so you have to know Finnish. This is how it works, and that’s why I want to learn Finnish so badly. Even though I know that it’s not needed in my fi nal job, but to get some job at least. So the only thing is the language barrier, not that they wouldn’t want you, but only because it’s needed.

63 When I was looking for a training place, I sent many applications, and it was really diffi cult. Even if they said ok, your qualifi cations are very good, but we need some-one who speaks very fl uent Finnish, because we need to contact with customers. But there were also some international companies, like IT-companies, I think they just preferred to have Finnish students, at least for my experience, and they took many Chinese also.

64 I have a family and work, this is my only homeland now.

65 Family ties, like the country in general, not enough reasons to move abroad (sala-ries for highly educated specialists are not especially competitive though

66 There are more scientifi c research facilities in Finland than my home country

67 Competition is not that fi erce compare to China, and I have a Finnish boyfriend right now

68 Finding adequate employment. I’ll leave if I have to for fi nancial reasons, but I’ll do my best to stay.

69 Whether I have bett er opportunities to work in my Mother land

70 What my job situation and personal relationships are like when I fi nish my de-gree.

71 The residence permit issue and the issue of fi nding a suitable job to survive my fam here in Finland.

72 I am in Finland to study and complement my current experience & knowledge with the university studies. After I am done with my studies, I would like to return back to my home country

73 I feel I have lived enough in Finland. I need a change and wanna discover new countries.

74 Hard to get a good job in my fi eld in fi nland. Hard to get into fi nnish society peop-le are not open and often very depressing

75 I think my wife will not get a job here even though i may have one. I don’t want my wife to do odd jobs when she has a masters. I would rather to back home and we share a fairly bett er pay and good job or go to an english speaking country.

76 I planned to come here just for studies but now I could imagine staying here. Just

128

depend if and where to get a job. I’m also willing to move to another country for a good job.

77 Would like to experience other countries, as well. But in case I start a family, I’ll defi nately stay in Finland, since it is the best place to be for things like that.

78 Presently I’m more inclined to go back to my home country because of personal reasons, but it’s not a defi nite decision

79 K: Are you planning to live in Finland permanently?

V: I think so, if there are certain things I can do here. That depends on how I can achieve my goals I have set for certain years. This year, I set my goals for next year and so. If something is going wrong, I would analyse what’s the problem and if feel that some other place would be bett er I could probably move. But still, because I have been here for many years and I feel like this is my place, here is my basement in some sense, and I don’t want to leave. So I’m planning to stay permanently. But in later life, maybe some time move to (home country) or some other country.

K: How about your original plan, did you plan to stay in Finland?

V: No exactly, I didn’t, I had no idea, my priority was just to get my degree done. It seems now that the plans are changed.

80 I use to live day by day and check what’s coming. But if I fi nd a good job here I could stay and develop my career further. Yeah, I’d like to stay.

81 K: Ok, would you then tell something about your future plans.

V: Future plans... Well, I have been thinking of taking my master’s somewhere else, because I don’t think I will necessarily go to exchange, and I’d like to experience some other university abroad too. But I’m not quite sure, I have not sett led my plans yet, because this is my second year, and I have planned to research those things in the summer to fi gure out whether it’s worth for me to take my master’s somewhe-re else. Of course, if there are not enough English courses for me, I don’t want my masters also to be also just reading. (...) And as more distant future, even if I go away from Finland, I want to have connections to this country because I really like it here. My fears for staying here are that I don’t learn the language suffi cient to work, and I’m not sure if I want to work in Finnish. My English is good and I’d like to work in English. But of course if I found work here, which would be a miracle, I would stay, but my fear is that I won’t, and that’s why I want to go to other university to have a wider range of choices in the future.

82 Film club of the (University) never sends information in English on their mailing list; Finnish friends very often talk Finnish with each other, even in my presence; an-nouncements on faculty boards are mainly in Finnish; I cannot apply to certain jobs because of my lack of knowledge of Finnish.

129

KYSELYLOMAKE

1 of 5 pages

Survey on international degree students in Finnish universities 2007

A. Background information

1. Year of birth

2. Gender

3. Citizenship

4. How many years have you lived in Finland?

5. Mother tongue

If you answered "other" or have more than one mother tongue, please write your answer here.

6. Marital status

7. Do you have children?

Femalegfedc Malegfedc

Current

Former

1 year or lessnmlkj 2nmlkj 3nmlkj 4nmlkj 5nmlkj6nmlkj 7nmlkj 8nmlkj 9nmlkj 10+nmlkj

Singlenmlkj In a relationshipnmlkj Marriednmlkj Othernmlkj

Yesnmlkj Nonmlkj

130

8. Which university do you attend?

9. Degree programme

Which year of studies are you in currently?

10. Previous studies in higher education

11. Where did you study previously?

Major subject

1stnmlkj 2ndnmlkj 3rdnmlkj 4thnmlkj 5thnmlkj

6thnmlkj 7thnmlkj 8thnmlkj 9thnmlkj 10th or morenmlkj

NonenmlkjSome studies, no

degreenmlkj Bachelorsnmlkj Mastersnmlkj Doctoratenmlkj

Othernmlkj

Country Institution

Next -->

131

2 of 5 pages

Survey on international degree students in Finnish universities 2007

B. Language skills

12. In which language(s) is your study programme delivered and assessed?

13. Please evaluate your skills in Finnish and Swedish when you began your university studies.

Scale: 0=none 1=beginner 2=low intermediate 3=intermediate 4=high intermediate 5=advanced

14. Please evaluate your skills in these languages at the moment.

Scale: 0=none 1=beginner 2=low intermediate 3=intermediate 4=high intermediate 5=advanced

15. What have been the main ways by which you have learned Finnish? Please choose top 2.

Finnishgfedc

Swedishgfedc

Englishgfedc

Othergfedc

0 1 2 3 4 5 Finnish nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Swedish nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

0 1 2 3 4 5 Finnish nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Swedish nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Language coursesgfedc

Interaction with my family or spousegfedc

Interaction with foreign fellow studentsgfedc

Interaction with Finnish fellow studentsgfedc

Interaction with other Finnish friendsgfedc

Independent studyinggfedc

Following Finnish mediagfedc

Othergfedc

I haven’t learned Finnish at allgfedc

132

16. In your daily life, how often do situations arise in which knowledge of Finnish is absolutely necessary?

Scale:1=never 2=rarely 3=occasionally 4=fairly often 5=very often

1nmlkj 2nmlkj 3nmlkj 4nmlkj 5nmlkj

<-- Previous Next -->

133

3 of 5 pages

Survey on international degree students in Finnish universities 2007

C. Immigration to Finland

17. Were university studies your primary reason to move to Finland?

If yes, how important were the following factors in influencing your decision to take your degree in Finland?

Scale: 1=not important 2=fairly important 3= very important

Yesnmlkj Nonmlkj

1 2 3 The quality of education nmlkj nmlkj nmlkj

Possibility to study without tuition fees nmlkj nmlkj nmlkj

Career development nmlkj nmlkj nmlkj

Plans to work in Finland nmlkj nmlkj nmlkj

Learning a foreign language nmlkj nmlkj nmlkj

Experiencing a foreign country nmlkj nmlkj nmlkj

High standard of living nmlkj nmlkj nmlkj

Prior knowledge of Finland nmlkj nmlkj nmlkj

Wife/girlfriend/husband/boyfriend was/is living in Finland nmlkj nmlkj nmlkj

Other family member was/is living in Finland nmlkj nmlkj nmlkj

Friends and social network in Finland nmlkj nmlkj nmlkj

134

If no, how important were the following factors in your decision to move Finland?

Scale: 1=not important 2=fairly important 3=very important

18. Had you visited Finland before deciding to move here?

If yes, what was the nature of your visit? Please choose all options that a

1 2 3 Family reasons (Finnish spouse/boyfriend/girlfriend, spouse’swork, parent’s work , relatives, roots etc.) nmlkj nmlkj nmlkj

Friends and social network in Finland nmlkj nmlkj nmlkj

I was offered a job in Finland nmlkj nmlkj nmlkj

Learning a foreign language nmlkj nmlkj nmlkj

Experiencing a foreign country nmlkj nmlkj nmlkj

High standard of living nmlkj nmlkj nmlkj

Prior knowledge of Finland nmlkj nmlkj nmlkj

Possibility to study without tuition fees nmlkj nmlkj nmlkj

Friends in Finland nmlkj nmlkj nmlkj

Hardship in home country nmlkj nmlkj nmlkj

Nonmlkj Yesnmlkj

Exchange student in a universitygfedc

Exchange student in a high schoolgfedc

Holidaygfedc

Visit to relatives/family membersgfedc

Work related visitgfedc

Employmentgfedc

Othergfedc

135

19. How easy was it to correspond and co-operate with the following authorities/institutions?

Scale: 0=I did not contact 1=very difficult 2=fairly difficult 3=fairly easy 4=very easy

20. Please evaluate the importance of the following factors in your decision to choose the university you are studying at:

Scale: 1=not important 2=fairly important 3= very important

0 1 2 3 4 Immigration service (UVI/police) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Tax authorities (verovirasto) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

University administration nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Employment services (of the city/municipality) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

CIMO, the centre for international mobility in Finland nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Student Union of your university (ylioppilaskunta) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Local Register Office (maistraatti) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Social Insurance Institution of Finland (KELA) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

1 2 3 Possibility to complete and/or further prior studies nmlkj nmlkj nmlkj

Possibility to study in English nmlkj nmlkj nmlkj

Possibility to study in Swedish nmlkj nmlkj nmlkj

Simple university application process nmlkj nmlkj nmlkj

Possibility to study a specialised field that I am particularly interested in nmlkj nmlkj nmlkj

Good reputation of the university nmlkj nmlkj nmlkj

My previous experience of the university nmlkj nmlkj nmlkj

Information I received about the university nmlkj nmlkj nmlkj

Employment possibilities in Finland after studies nmlkj nmlkj nmlkj

Employment possibilities abroad after studies nmlkj nmlkj nmlkj

Quality of student facilities nmlkj nmlkj nmlkj

University’s geographic location nmlkj nmlkj nmlkj

I know people who study or have studied at my current university nmlkj nmlkj nmlkj

136

21. Please evaluate the importance of the following sources in receiving information concerning possibilities to study in Finland.

Scale: 0=I did not receive information 1=not important 2=fairly important 3=very important

22. How would you evaluate the quality and the amount of the information you received about the university you are studying in? Please choose one option.

If the information was not accurate or sufficient, please specify:

0 1 2 3 University websites nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Personnel at the University administration and/or student services nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

CIMO information services, e.g. "Discover Finland" web page nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Finnish student unions (ylioppilaskunta) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

SYL, the National Union of Students in Finland nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Newspapers or television nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Finnish National Board of Education nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Finnish Ministry of Education nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Student recruitment agency in home country nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Friends/relatives in home country nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Friends/relatives in Finland nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

The information was both accurate and sufficientnmlkj

The information was accurate but not sufficientnmlkj

I received plenty of information, but it was not completely accuratenmlkj

The information was neither accurate nor sufficientnmlkj

<-- Previous Next -->

137

4 of 5 pages

Survey on international degree students in Finnish universities 2007

D. Academic integration

23. Are you satisfied with the progression of your studies?

24. If your studies have not progressed as planned, what do you consider to be the main reasons for that?

Please choose 3 reasons in order of importance (1= most important).

Yesnmlkj Nonmlkj

Laborious studies

Lack of guidance concerning studies

Lack of information concerning studies

Not enough courses in English

Not enough study materials/tools

Low quality of teaching

Teachers' inadequate knowledge of English

Lack of motivation

Working full-time

Working part-time

Financial difficulties

Not enough knowledge of Finnish/Swedish

Not enough knowledge of English

Not enough learning abilities

Life situation/ personal reasons

Residence permit bureaucracy

Hobbies

Illness

Activity in student organisations

Discrimination

138

25. How satisfied are you with the following?

Scale: 0=no experience 1=very dissatisfied 2=fairly dissatisfied 3= fairly satisfied 4= very satisfied

26. How satisfied are you with the following?

Scale: 0=no experience 1=very dissatisfied 2=fairly dissatisfied 3= fairly satisfied 4= very satisfied

0 1 2 3 4 Quality of teaching nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Course contents nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Teaching methods nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

The curriculum nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Methods of assessment (exams etc.) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Availability of Finnish language courses nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Availability of Swedish language courses nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Quality of Finnish language courses nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Quality of Swedish language courses nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Availability of courses in English nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Information about studies nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

0 1 2 3 4 International office nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Computer labs nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Library services nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Student union (ylioppilaskunta) services nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Student services of the university nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Health services (at YTHS) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Sports facilities provided by the university/student union nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Practical training periods nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

University employment services (Rekry) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

139

27. How satisfied are you with guidance received from the following?

Scale: 0=no experience 1=very dissatisfied 2=fairly dissatisfied 3=fairly satisfied 4=very satisfied

28. How important have the following sources been in receiving guidance, help or support concerning your studies?

Scale: 1=not important 2=fairly important 3=very important

29. In the beginning of your studies, did you participate in tutoring?

0 1 2 3 4 Student tutors nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Department tutors (teachers) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Finnish fellow students nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Foreign fellow students nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Thesis supervisor nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Other teachers nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Student union nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Study counsellor nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

1 2 3 Teachers nmlkj nmlkj nmlkj

Study counsellor nmlkj nmlkj nmlkj

Student tutor nmlkj nmlkj nmlkj

Department tutor (teacher) nmlkj nmlkj nmlkj

Thesis supervisor nmlkj nmlkj nmlkj

Finnish fellow students nmlkj nmlkj nmlkj

Other Finnish friends nmlkj nmlkj nmlkj

Foreign fellow students nmlkj nmlkj nmlkj

Other foreign friends nmlkj nmlkj nmlkj

Family nmlkj nmlkj nmlkj

Student union nmlkj nmlkj nmlkj

Yes, in a tutor group for foreign studentsnmlkj

Yes, in a tutor group with Finnish fellow studentsnmlkj

Yes, both in a tutor group for foreign students and in a tutor group with Finnish studentsnmlkj

Yes, in individual tutoring without a groupnmlkj

Nonmlkj

140

If not, why?

30. Within the academic community, do you feel you have been excluded or treated as an outsider because you are a foreigner?

E. Social integration

31. Have you participated in any social activities/events organized by students and intended especially for foreign students?

(organiser e.g. the Erasmus student network ESN, student union’s international organisation, subject organisation (ainejärjestö, kilta), a special club for international students, a hobby club)

If not, why? Please choose top 2 reasons

There was no tutoring in English/in the language of my study programme in my university/at my departmentnmlkj

There was no tutoring at all in my university/at my departmentnmlkj

I didn't get information about tutoringnmlkj

I didn't have time to attendnmlkj

I didn't need tutoringnmlkj

Other reasonnmlkj

No.nmlkj

Yes. Where and how?nmlkj

Yes, to manynmlkj

Yes, to somenmlkj

No, but I would like tonmlkj

No, and I would not like tonmlkj

I do not find such activities interestinggfedc

I have not gotten enough informationgfedc

I have not felt welcomed to participategfedc

I’m too shy to participategfedc

I rather participate in activities organized for all studentsgfedc

Lack of timegfedc

Other reason:gfedc

141

If yes, why? Please choose top 2 reasons

32. Have you participated in any other social activities/events organized by students and intended for all students, including Finns?

If not, why? Please choose top 2 reasons.

If yes, why? Please choose top 2 reasons

33. Have you been active in taking part in organising student events and activities?

I want to get to know peoplegfedc

I find the activity (e.g. a hobby) interestinggfedc

I find the activity beneficial to my studiesgfedc

I find the activity beneficial to my careergfedc

My friend asked/encouraged me to participategfedc

I had extra timegfedc

Other reasongfedc

Yes, to manynmlkj

Yes, to somenmlkj

No, but I would like tonmlkj

No, and I would not like tonmlkj

I do not find such activities interestinggfedc

I have not gotten enough informationgfedc

Language barriers make participation difficultgfedc

I have not felt welcomed to participategfedc

I am too shy to participategfedc

Lack of timegfedc

Other reason:gfedc

I want to get to know peoplegfedc

I find the activity (e.g. a hobby) interestinggfedc

I find the activity beneficial to my studiesgfedc

I find the activity beneficial to my careergfedc

My friend asked/encouraged me to participategfedc

I had extra timegfedc

Other reasongfedc

Yes, a lotnmlkj

Yes, to somenmlkj

No, but I would like tonmlkj

No, and I wouldn’t like tonmlkj

142

If not, why? Please choose top 2 reasons.

If yes, why? Please choose top 2 reasons

34. As a foreign degree student, what do you expect from student activities?

I do not find such activities interestinggfedc

I have not gotten enough informationgfedc

Language barriers make participation difficultgfedc

I have not felt welcomed to participategfedc

I’m too shy to participategfedc

Lack of timegfedc

Other reason:gfedc

I want to get to know peoplegfedc

I find the activity interestinggfedc

I find the activity beneficial to my studiesgfedc

I find it beneficial for my careergfedc

My friend asked/encouraged me to participategfedc

I had extra timegfedc

Other reasongfedc

143

35. With whom are you most actively in contact?

Please choose at most 4 groups in the order of importance (1=most important 2=2nd important…).

36. Do you think you have enough social contacts with other people?

37. Do you feel you have been excluded or treated as an outsider because you are a foreigner elsewhere than within the academic community?

Family (spouse, children, other relatives) in Finland

Boyfriend or girlfriend in Finland

Family in home country/abroad

Boyfriend or girlfriend in home country /abroad

Finnish fellow students

International fellow students

Students of the same nationality

Students/professional colleagues elsewhere in Finland or some other country

People with the same ethnic background living in Finland

Work colleagues

Club or hobby group outside university (e.g. music, sports)

Interest group or NGO (e.g. Amnesty International, labour union) outside university

Neighbours

Other; number & group:

Yesnmlkj

No. I'd like to have more contacts with Finnish peoplenmlkj

No. I'd like to have more contacts with foreign peoplenmlkj

No. I'd like to have more contacts with both Finnish and foreign peoplenmlkj

Nonmlkj

Yes. Where and how?nmlkj

<-- Previous Next -->

144

5 of 5 pages

Survey on international degree students in Finnish universities 2007

F. Subsistence, accommondation, employment & health

38. Please rank the top three (3) sources of funding your studies and living expenses at the moment.(1=most important 2=2nd important…)

39. Net income per month (please estimate the six month average)

Please try to include all disposable income, for example the classes stated above.

40. How satisfied are you with your disposable income?

Scale: 1=very dissatisfied 2=fairly dissatisfied 3=fairly satisfied 4= very satisfied

41. What is the status of your current accommodation?

KELA student grant (opintotuki)

Study grant from home country

Scholarship from home country

Scholarship from Finland

Work

Savings

Loan from a bank (Finland or abroad)

Parental or family support

Income of spouse or partner

Euros

1nmlkj 2nmlkj 3nmlkj 4nmlkj

I rented a flat/room/house from a private ownernmlkj

I rented a flat/room from the local student housing organisationnmlkj

I rented a flat from a public source (e.g. VVO, SATO)nmlkj

The flat/house is owned by my relatives/family/spousenmlkj

I own an apartment/house and I live in itnmlkj

I don't have fixed accommodationnmlkj

145

42. From which source did you mainly get information about your current accommodation? Choose 1 option.

43. If you have encountered difficulties in finding suitable accommodation, what has been the main problem? Choose 1 option.

44. Which would best describe your current situation?

45. Have you ever worked in Finland?

Student organisationnmlkj

Newspaper announcementnmlkj

Via the internetnmlkj

Real estate agencynmlkj

Finnish friendsnmlkj

Foreign friendsnmlkj

Fellow Finnish studentsnmlkj

Fellow international studentsnmlkj

Othernmlkj

High pricenmlkj

Lack of available housingnmlkj

High level of rental guarantees (vuokravakuus)nmlkj

Attitudes/prejudices of landlordsnmlkj

Othernmlkj

Studyingnmlkj

Studying and working part-timenmlkj

Studying and working full-timenmlkj

Workingnmlkj

Studying, but looking for a jobnmlkj

Maternity/paternity/child care leavenmlkj

Sick leavenmlkj

Othernmlkj

Yes, I am currently employednmlkj

Yes, I have worked before, but not at the momentnmlkj

No, I have never tried to get a jobnmlkj

No, I did not get a job even though I tried.nmlkj

146

46. In your experience, what are your major assets concerning job-seeking in Finland? Please choose top 3.

47. What do you think could be the biggest obstacles in getting a job in Finland? Please choose top 3.

48. To what extent do you agree/disagree with the following statements?

Scale: 0=I do not know 1= Strongly disagree 2= Disagree to some extent 3= Agree to some extent 4= Strongly Agree

49. While studying in Finland, have you used health care services other than Finnish Student Health Service (YTHS)?

Educationgfedc

Skillsgfedc

Knowledge of Finnish/Swedishgfedc

Previous experiencegfedc

Personalitygfedc

Contactsgfedc

International backgroundgfedc

Activity in organisationsgfedc

Othergfedc

Inadequate knowledge of Finnish/Swedishgfedc

Ethnic/cultural/religious discriminationgfedc

Lack of sufficient educationgfedc

Lack of access to job searching informationgfedc

Lack of relevant contactsgfedc

Lack of relevant experiencegfedc

Lack of opportunities in chosen field of studygfedc

Residence permit restrictionsgfedc

Othergfedc

0 1 2 3 4 The degree I am taking will allow me to compete in the Finnish labour market nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

The degree I am taking will allow me to compete in the international labour market nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

In Finnish working life, the attitude towards foreign people is mainly positive nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Finnish people's attitude towards foreign people is positive in general nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

I see myself as a member of Finnish society nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Yesnmlkj

Nonmlkj

147

50. If you answered yes, why?

51. Where did you get the treatment?

G. Future Plans

52. To what level do you plan to study in Finland?

53. Are you going to continue your studies?

54. What are your plans after graduating from the university you are currently studying at?

I needed care outside the opening hours of Finnish Student Health Service, e.g. on weekendsnmlkj

I received a referral from YTHS/FSHS to specialized health care or treatment which is not provided by YTHS/FSHSnmlkj

Other reasonnmlkj

Private health carenmlkj

Municipality health carenmlkj

Occupational health service (työterveyshuolto)nmlkj

Othernmlkj

Bachelor’s degree (kandidaatti)nmlkj

Master’s degree (Maisteri)nmlkj

Doctorate (Tohtori)nmlkj

Not sure yetnmlkj

No degree, why not?nmlkj

Nonmlkj

Yes, in Finlandnmlkj

Yes, in some other country; where?nmlkj

I’ll definetely stay in Finland. Why?nmlkj

I would like to stay in Finland but it depends on:nmlkj

I’ll definetely go somewhere else. Why?nmlkj

I don’t know yet. Why?nmlkj

148

55. If you plan to stay and look for a job in Finland, how long do you think it will take after graduation to get a job that corresponds to your educational background?

56. How would you evaluate the quality of Finnish higher education?

Scale: 1=very low 2= fairly low 3=neither low nor high 4=fairly high 5=very high

57. As an international student in Finland, is there anything you wish to say?

58. Comments about the survey:

Thank you for your answers! Here you can give comments on the survey. Then tick "I want to submit my answers" and click "submit". On the following page, you can participate in the lottery for movie tickets if you want to.

I think I’ll get a job immediately after graduationnmlkj

At the most 3 monthsnmlkj

At the most 6 monthsnmlkj

At the most 1 yearnmlkj

More than 1 yearnmlkj

I already have a job that corresponds to my Finnish studiesnmlkj

1nmlkj 2nmlkj 3nmlkj 4nmlkj 5nmlkj

I want to submit my answersgfedc

<-- Previous Submit