2/2007 - luottomiehet.fi · toinneista suomessa nousevat ainoastaan viides ydinvoimala,...

2/2007

Kutsu kevätretkelle ja –kokoukseen s. 6

International Credit Management Seminaarin ohjelma s. 7-11

Luottotietolaki hyväksytty s. 20-23

Luottolinkki 2/2007 3

K U S T A N T A J ALuottomiehet - Kreditmännen ryJäsenlehti. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa25. ilmestymisvuosi

P Ä Ä T O I M I T T A J ARisto Suviala puh. (02) 277 8420, 0400 781 535 fax (02) 277 8411e-mail:[email protected]

T O I M I T U S N E U V O S T OAnne Björk puh. 020 7650 240 Mikko Kallankari puh. 050 427 3517Jukka Marttila puh. 020 462 1212Hanna Maunu puh. (09) 2534 4404Sami Vesto puh. 030 603 5681

T O I M I T U K S E N O S O I T ELuottomiehet ryPl 891, 00101 Helsinki

U L K O A S URaimo Elovaara, Suomen Painotuote

T I L A A J A P A L V E L ULuottomiehet ryConsista Oy, Kaivokatu 10 C 4.krs, 00100 HelsinkiSähköpostios: [email protected] Fax (09) 622 5725

P A N K K I Y H T E Y D E TLuottomiehet ry, Nordea Hki-WTC.208918-73866

P A I N O P A I K K AKM-Yhtymä Oy Suomen Painotuote, VantaaISSN 1457-7909

Kirjoittajien lehdessä esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä siten välttämättä edusta yhdistyksen kantaa.

Kannen kuva: Kaarlensilta Prahassa (Risto Suviala)

www.luottomiehet.fi

T Ä S S Ä N U M E R O S S A

Pääkirjoitus .................................................... 3Hallituspalsta ................................................. 4Kannattaa jatkaa Luottomiesten jäsenyyttä eläkkeelläkin ............................... 4Kutsu kevätkokoukseen ................................ 6International Credit Management Seminar ... 7Luottotutkintoa jo toisessa polvessa ......... 12Tulkintaa ja sananselitystä ......................... 14Sirkuksessa .................................................. 16Yrityssaneerauslain merkittävä uudistusvoimaan 1.6.2007 ......................................... 18Tapahtumakalenteri .................................... 19Luottotietolaki hyväksytty ......................... 20Iltamat Kaisaniemessä ............................... 24Mediatiedot ................................................ 26SOX ............................................................... 28Suomalaiset yritykset terveitä ja kovakuntoisia ......................................... 30Poimintoja FCIB:n tapahtumakalenterista 2007 ...................... 31Maalaistyttö Imatralta ................................ 32Viivästyskoroista ........................................ 33Uudet jäsenet .............................................. 34Indeksien ihmeelinen maailma ................... 36 Saksalaiset vakuuttavat Suomesta olevat myyntisaatavansa samaan tapaan kuin saatavansa Portugalista ..................... 37Horoskooppi ................................................ 38

Pienen paikkakunnan mielialat voi-vat olla tällä hetkellä erittäin positiivi-sia huolimatta globaalitalouden ankaras-ta kilpailusta. Positiivisuuden taustalla ovat luonnon luomat mahdollisuudet ja Suomessa verraten harvinainen asenne – hyvä itsetunto.

Esimerkin otan Kainuusta, oman mökkikuntani Sotkamon. Sotkamo on ainut Kainuun maakunnan kunnista, jossa asukasmäärä kasvaa. Asukkaita on noin 10.500. Paikkakunta tunnetaan paremmin nimellä Korhoslandia, sillä He-vosmiesten Tietotoimiston mukaan puolella asukkaista on sukunimenä Korho-nen.

Luonnon luomia mahdollisuuksia on osattu hyödyntää tehokkaasti varsinkin matkailussa ja kaivosteollisuudessa. Sotkamon hyvä imago perustuu vapaa-ajan-viettomahdollisuuksiin, elinkeinoelämän kehittämiseen ja kunnan yrittäjämyön-teisyyteen. Taloustutkimuksen tuoreessa kuntien imagoa koskevassa tutkimuk-sessa Sotkamo saavutti jälleen kerran kaikista kunnista korkeimman arvosanan.

Sotkamon matkailun lähtölaukauksena pidetään Vuokatin Urheiluopiston pe-rustamista kauniisiin vaara- ja järvimaisemiin vuonna 1947. Viime vuonna Vuo-katin alue nousi matkailijamäärissä hiihtokeskuspaikkakuntien kärkeen Suomes-sa. Vuokattiin rakennettiin 1990-luvulla maailman ensimmäinen hiihtoputki ja hieman myöhemmin lumilautailuhalli. Urheiluopistolla käy vuosittain urheilijoi-ta 30 eri maasta harjoittelemassa omia lajejaan. Kaukaisimmat vieraat saapuvat Japanista ja Yhdysvalloista, tätä nykyä Kiinastakin.

Vuokatin suosion salaisuus perustuu tänä päivänä toiminnan ympärivuotisuu-teen. Pohjoismaiden korkeatasoisin lomakohde Holiday Club Katinkulta toi la-mavuosina Suomeen perhelomailuun suunnitellut lomaosakehuoneistot ja kyl-pylämaailman. Katinkullassa on myös laajat sisäpelien harrastusmahdollisuudet sekä kohta kaksikin täyspitkää golfkenttää. Tämän vuoden joulukuussa avataan Urheiluopiston lähelle uusi Sokos Hotel Vuokatti.

Urheilusta puhuttaessa Sotkamoa ja pesäpalloa ei voi erottaa toisistaan. Sot-kamon Jymy voitti viime vuonna Suomen mestaruuden ties monennenko kerran 1990-2000 luvuilla. Jymyn vastustajien korvissa soi vieläkin Sotkamon yleisön kannustushuuto ”Kuolee, kuolee”.

Euroopan suurimman nikkelikaivoksen toiminnan on määrä alkaa Sotkamos-sa vuonna 2009. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö sai äsken lopullisen investointi-päätöksen kannalta tärkeän ympäristöluvan. Investointipäätös tehdään lähiviik-koina tai –kuukausina.

Vuodet 2007-2008 ovat rakentamisen aikaa. Kahdesta avolouhoksesta louhi-taan 25 toimintavuoden aikana yli 300 miljoonaa tonnia malmia ja noin 600 mil-joonaa tonnia sivukiveä.

Kaivoksen arvioidaan työllistävän Sotkamossa vuosina 2010-2030 suoraan noin 400 henkilöä. Välillisesti hankkeen uskotaan synnyttävän jopa yli tuhat py-syvää työpaikkaa. Kaivoshankkeen kokonaisinvestointien arvioidaan nousevan 470-500 miljoonaan euroon. Tätä selkeästi suuremmiksi käynnissä olevista inves-toinneista Suomessa nousevat ainoastaan viides ydinvoimala, Genesis-luokan ris-teilijät ja Muurla-Lohja –moottoritie.

Luonnon alkuvoimaisuutta Sotkamossa edustaa runsas suurpetoeläinkanta. Onneksi susien, karhujen ja ilvesten ruokavalioon ei ihminen ole kuulunut aina-kaan viimeiseen sataan vuoteen, kotieläimet ja koirat kylläkin.

* * *Päätoimittajan kynään tarttuu seuraavasta numerosta alkaen uusi koura. Itse olen päätoimittanut kaikkiaan 20 Luottolinkkiä eli yhteensä viiden vuoden numerot. Ensimmäiset numerot syntyivät mustavalkoisina valokopiotekniikalla vuosina 1983-1985 ja toiset värillisinä sähköpostitekniikalla vuosina 2005-2007.

Luottolinkkiä on hauska tehdä. Sen vuoksi jatkan innolla lehtemme toimitus-neuvoston jäsenenä kuten mm. edelliset päätoimittajat Anne Björk ja Mikko Kal-lankari.

Risto Suvialapäätoimittaja

Esimerkiksi Sotkamo

PÄÄKIRJOITUS

4 Luottolinkki 2/2007

HALLITUSPALSTA

d`Hondt

Keväinen tervehdys teille hyvät luottomiehet! Vietän toista vuottani yhdistyksemme hal-

lituksessa ja tämä aika onkin ollut toistaiseksi ainoa kokemukseni yh-distystoiminnasta ylipäätään. Halli-tustyöskentely ja aktiivinen toiminta yhdistyksessä on ollut omiaan avaa-maan uuden näkökulman, kattojär-jestönäkökulman, luottoalaan.

Viime vuosina alaa on ravista-nut ja vavistanut suhteellisen merkit-tävät lainmuutokset ja vuonna 2007 luottoalaa leimaakin vahva legitiimi-syys. Luottomiehet – Kreditmännen r.y. on pyynnöstä ja usein pyytämät-täkin antanut lainvalmisteluvaihees-sa harkittuja lausuntoja tarkoitukse-na vaikuttaa ja luoda entistä parempia edellytyksiä sillä toimintakentällä, jossa jäsenyrityksemme ja –yhteisöm-me toimivat. Yhdistystoiminta luokin toimivat ja hedelmälliset edellytykset vaikuttamiselle ja verkostoitumiselle – aktiivinen toiminta yhdistyksessä on

jokaisen jäsenen tavoitettavissa ja saa-tavilla oleva kontaktipinta.

Äänestäminen on vaikuttamista. Kirjoittaessani tätä hallituspalstaa tänä räntäisenä sunnuntaina Suomes-sa on eduskunnan 100-vuotisjuh-lavaalit, järjestyksessään 35. edus-kuntavaalit. Kävin juuri täyttämässä kansalaisvelvollisuuteni ja pudotin valtakirjani vaneriseen vaaliuurnaan. Ja lukiessasi tätä, hyvä lukija, äänet on pyöräytetty jo d’Hondt’in lasken-tamenetelmän lävitse ja uusi hallitus-kin niin muodoin muodostettu. Uu-delleenjärjestäytynyt eduskunta on antanut lukuisia lupauksia ja seuraava vaalikausi näyttääkin, mitkä lupauk-set uusi eduskunta on kykenevä ja si-toutunut lunastamaan.

Viimeinen laki, joka oli edellisen eduskunnan ”to do -listalla” käsitel-tävänä, oli luottotietolaki. Luottotie-tolain valmisteluvaiheen aivan alussa ollut ehdotus positiivisesta luottotie-torekisteristä ei kantanut kalkkivii-voille asti eikä Suomeen ainakaan tässä vaiheessa ole tulossa positiivis-ta luottotietorekisteriä. Positiivisilla luottotiedoilla tarkoitetaan tietoa luo-tonhakijan veloista, vastuista ja mak-sukäyttäytymisestä. Todettakoon, että EU:n vanhoista jäsenmaista vain Tanska ja Ranska ovat olleet samal-la kannalla, muissa maissa rekisteris-tä on saatavilla myös luotonhakijan olemassa olevia luottosuhteita ja nii-den hoitamista koskevia tietoja. Suo-messa, toistaiseksi menestyneinä vas-tasyinä, on nähty vaikeudet luoda rekisteristä kattava samoin kuin tie-tojärjestelmän perustamisen ja sen yl-läpidon kustannuksiin liittyvä prob-lematiikka sekä arviot rekisteröinnin vaikutuksista. Edellä mainituista syis-tä luottotietorekisterin tietosisällön laajentamista positiivisen luottotieto-rekisterin suuntaan ei uutta lakia sää-

Tiesitkö, että Luottomiehet ry:ssä on paljon myös eläkeläisjäseniä? Työ-uran loppuessa ja eläkepäivien koit-taessa kannattaakin jatkaa yhdistyk-sen eläkeläisjäsenenä.

Eläkeläisjäseniltä ei peritä jäsen-maksua, mutta he saavat Luottolink-

dettäessä pidetty tarkoituksenmukai-sena.

Luottomiehet –Kreditmännen r.y mainitsi asiaa koskevassa oikeusmi-nisteriölle antamassaan lausunnos-saan muun muassa, että positiivinen luottotietorekisteri palvelisi erinomai-sesti juuri luottoa hakevan kuluttajan etuja, koska se varmistaisi oikeuden-mukaisen luotonsaamisen ja alentai-si myös luoton hintaa ja korosti, että luotonantajan selvitysvelvollisuus luo-tonhakijan maksukyvystä edellyttää positiivista luottotietorekisteriä. Ku-luttajaviraston mukaan aika on ajanut positiivisen luottotietorekisterin ohi, kun luottoyhteiskunta on tullut jää-däkseen ja kun luottoa tarjotaan Suo-men lisäksi myös ulkomailta käsin ja lukemattomin eri välinein. Yhtä kaik-ki erilaiset näkökulmat kietoutuvat vastuullisen luotonannon käsitteen tulkintaan ja ulottuvuuteen.

Onko luottokauppa nykyaikaisine muotoineen ja elementteineen muo-toutumassa kuitenkin sellaiseksi, että tulevaisuudessa positiivinen luottotie-torekisteri olisi omiaan tukemaan ja vahvistamaan vitaalista luottokaup-paa vai menikö uudessa luottotieto-laissa positiivisen luottotietorekisterin ovi lopullisesti kiinni?

Lopuksi totean vielä, että yhdistys-toiminta on myös merkittävä kanava tutustua uusiin ihmisiin, luottoalan ammattilaisiin. Verkostoituminen ja vuorovaikutus on perin yksinkertai-nen ja helppo tapa nostaa tietoisuuden tasoa luottoalasta kokonaisuutena. Yritysten ja yhteisöjen takana toimivat ihmiset. Tällä tavoin yritys saa kas-vot ja siten meistä jokainen on edusta-mansa yrityksen käyntikortti – brän-deineen, arvoineen, kaikkineen.

Satu Lindholmhallituksen jäsen

Kannattaa jatkaa Luottomiesten jäsenyyttä eläkkeelläkin!ki-lehden kotiin ja voivat halutessaan osallistua myös yhdistyksen jäsenti-laisuuksiin (maksamalla mahdolliset osallistumismaksut).

Jos siis olet jäämässä eläkkeelle, ilmoitathan siitä yhdistyksen netti-sivuilla (www.luottomiehet.fi ) ole-

valla muutosilmoituksella. Muutos-ilmoitukseen merkitään eläkkeelle siirtymisen ajankohta, tieto siitä ha-luatko siirtyä eläkeläisjäseneksi ja kotiosoite.

Merellisiä ja juridisia elämyksiä Turussa torstaina 24.5.2007

KUTSULuottomiehet - Kreditmännen ry:n varsinainen kevätkokous

pidetään tänä vuonna kevätretken yhteydessä Turussa Forum Marinumissa (Auditorio Teatteri Ruuma), osoite Linnankatu 72.

torstaina 24.5.2007 klo 11.30 alkaen

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9§:ssä mainitut asiat.

Kevätretkelle Turkuun bussikuljetus HelsingistäKevätretken hinta 30€ / jäsen

(ainoastaan kevätkokoukseen osallistuminen ei maksa)

Päivän ohjelma:klo 9.00 Ventoniemen bussi lähtee Helsingin Rautatieasemalta Eliel Aukiolta (Rautatieaseman länsipuolella Hotel Holiday Inn:in vierestä)klo 11.20 saapuminen Turkuun ja Forum Marinumiinklo 11.30 yhdistyksen kevätkokous (Ruuma)klo 12.00 Lounas Cafe Restaurant Daphnessaklo 12.45 opastettu kierros Forum Marinumissa (45 min)klo 13.30 siirtyminen Turun hovioikeuteenklo 14.00 opastettu vierailu Turun hovioikeudessaklo 16.00 bussi lähtee takaisin Helsinkiin

Sitovat ilmoittautumiset 15.5.2007 mennessä Luottomiesten web-sivuilla: www.luottomiehet.fi

- tai sähköpostitse kerhomestarille: [email protected] Ilmoita ilmoittautumisesi yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Yhdistyksemme kevätkokouksen ja kevätretken tapahtumat sijoittuvat Aurajoen kauniisiin maisemiin. (Kuva: Risto Suviala)


IIINNNTTTEEERRRNNNAAATTTIIIOOONNNAAALLL CCCRRREEEDDDIIITTT MMMAAANNNAAAGGGEEEMMMEEENNNTTTSSSEEEMMMIIINNNAAARRR

--- SSSpppeeeccciiiaaalll FFFooocccuuusss ooonnn ttthhheee BBBaaallltttiiiccc CCCooouuunnntttrrriiieeesss aaannnddd RRRuuussssssiiiaaa ---

TTThhhuuurrrsssdddaaayyy,,, MMMaaayyy 111000th tthh 222000000777 FFFiiinnnlllaaannndddiiiaaa HHHaaallllll,,, HHHeeelllsssiiinnnkkkiii

FECMAFederation of European Credit Management Associations

FEDERATION OF EUROPEAN CREDIT MANAGEMENT ASSOCIATIONS - FECMA FECMA was founded in 1986. Its members are all national credit management associations and currently there are 15 members. Fecma's vision is to promote best practice in credit management by enabling the members of all the FECMA associations to share their knowledge and experience. FECMA also seeks:

to promote the development of the profession of the credit manager to encourage and promote research, study, knowledge, and the

publication of thatknowledge, relating to all aspects of credit management

to encourage the highest possible ethical standards in credit management personnel

to encourage the formation of national credit management associations in countries where none exists at present

to promote good relations and understanding between the various national credit management associations

www.fecma.eu



Partners and Sponsors

Bisnode is Europe’s leading publishing house in digital business information, with services in credit, market and product information. Bisnode was established in 1981 and has an annual turnover of more than 3 billion SEK in 19 European countries, with 2,500 employees. Since 2005, Ratos AB owns 70 per cent of Bisnode and Bonnier AB owns 30 per cent.

One of Bisnode's main business areas is Credit & Risk Information which focuses on constructing and updating the registers of major companies with financial and market information.

Atradius, with its roots in the Netherlands (NCM)

since 1925 and in Germany (Gerling Credit Insurance) since 1954 has more than 80 years of experience helping companies maximise the value of their relationships with customers worldwide. In 2001 NCM and the German Gerling Credit Insurance Group merged and in January 2004 we changed our name and are known worldwide as Atradius. Our world wide market share is 22%, we have a solid shareholder base and a stable A ratings from both Moody's and Standard & Poor's. With more than 100 offices in 40 countries across the globe, doing business with Atradius is easier than ever. In Finland the main products of Atradius are credit insurance, bonding and tailor-made special product coverage for captives, securitizations of receivables etc. www.atradius.com

Andritz Oy is a leading global supplier of systems,

equipment and services for the pulp and paper industry including wood processing, fiber processing, chemical recovery and stock preparation. Total sales of the company is approximately EUR 500 million. The number of employees is 1100. The Headquarters are located in Helsinki, Finland. Chairman of the Board of Directors is Dr. Wolfgang Leitner (Andritz AG) and President and CEO Harry Rickman. The company is owned by Andritz AG of Austria.

www.andritz.com

Lindorff Group is the leading expert in outsourced

receivables management services in the Nordic and Baltic Sea region. We build confidence in commerce and credit and enable our customers to focus on their own core competencies. Our string of services leads from customer selection to credit evaluation, invoicing, reminders, debt collection, portfolio management, customer services, accounting - all the way till money enters the account. Lindorff has 1500 employees in Norway, Denmark, Sweden, Estonia, Latvia, Lithuania, Russia and Finland. Group has operated in Finland since 1966 and employs 250 persons at five locations. www.lindorff.com

The Irish Institute of Credit Management is a

dynamic and fast growing Institute serving members throughout Ireland. They have a full education programme offering a range of one and two day training courses, a one year certificate programme, a two year diploma and a four year degree through DIT. The Institute hosts a range of events seminars, Credit Expo, and Credit Person of the Year awards as well as student awards and regular networking events and Industry group meetings. They lobby Government for legislative changes and are I constant contact with other Business Associations within Ireland and beyond. www.iicm.ie


Speakers' Profiles Sven Tellefsen

Senior Manager Russia and Eastern Europe Atradius Credit Insurance N.V.

Lars Save CEO Bisnode Group / Dun & Bradstreet

Lars Save, born 1954, mechanical engineer. CEO of Bisnode AB since 1992. Active in database design and its implementation in the media and business information industry for the last 25 years. Bisnode is pan European business information publisher in 19 countries with a turn over 2006 of 370 million Euro and 2.500 employees. Bisnode is owned by the quoted equity firm Ratos to 70 % and the publisher group Bonnier with 30 %.

Born 1962 in Denmark. Military education in Russian language and history, geography, politics 1981-83, graduated as lieutenant. Master of law from Århus University in 1989. Management trainee in Unibank (now Nordea) 1989-92. Since 1992 working with Atradius and predecessor organisations in Copenhagen in underwriting and managerial functions. Has worked with Russian and Eastern European underwriting since 1995. Regular contributor of market articles to the leading Danish business daily, Børsen.

Minna Helppi

Vice President, Project Financing Andritz Oy

Declan Flood Chief Executive, FIICM

Minna Helppi is responsible for arranging trade, export and project finance for the tailor made delivery projects of Andritz’s pulp mill technologies. Her responsibilities also include implementing the corporate credit risk policy. Prior to joining Andritz, she worked for Nordea Bank for over 15 years, her latest position being a Vice President in Nordea Bank’s Export and Project Finance. Minna Helppi holds a MBA degree. She is a co-author of a book on financing foreign trade (Minna Helppi, Annamarja Paloheimo: Ulkomaankaupan rahoitus – riskit, maksuliikenne ja rahoitus, Talentum 2005).

Declan Flood FIICM, Chief Executive of the Irish Institute of Credit Management, has over 20 years hands on Credit Management experience. He is a graduate of the Institutes Education programme and a Qualified Business Coach, he received his Qualification in Training & Development from National University of Ireland. He has been training in all aspects of credit management for the past eight years, generating a sense of enthusiasm and urgency for all who have been through the training experience. He spent time with Abe WalkingBear Sanchez in Denver in 2006 and is certified to deliver the Profit System in Credit Management – a message that every Credit Manager, Finance Director and Managing Director should hear.


Ele Lepik

Baltic Area Manger Lindorff Oy

Ms. Lepik has over 10 years of experience in receivables management in the Baltic States. She is in charge of Lindorff's operations in the Baltic states and is well acquainted with the development of credit society in all three Baltic countries. Ms Lepik has been starting up Lindorff businesses in all 3 Baltic countries. Currently she is also involved with Lindorff Russia start-up project. Estonian citizen Ms. Lepik has studied in Tartu University faculty of law. Previously Ms Lepik has worked in Hedman Law Offices (Hedman Osborne Clarke Alliance) in Tallinn for two years, consulting international businesses entering Estonian market, specializing in civil law. Ms Lepik speaks fluently Estonian, English and Finnish languages, has basic knowledge of Russian.

THE EVENT IS ORGANIZED TO PROMOTE THE ROLE AND IMPORTANCE OF CREDIT MANAGEMENT IN THE INTERNATIONAL BUSINESS ENVIRONMENT.

ENTRANCE IS FREE OF CHARGE.

ADVANCE REGISTRATION IS REQUIRED! Register before April 30th 2007.

The easiest way to register is Online at

www.luottomiehet.fi

Or send an email to [email protected] Please include your name and company details.

For further information about the seminar please contact:

Mr. Tom Fagerström [email protected] / tel. 01053 22874


Programme

11:30 REGISTRATION

12.00 - Business Information in Europe, Decentralized Approach Lars Save, CEO Bisnode Group / Dun & Bradstreet

12:50 - Credit Insurance on Russian Buyers Sven Tellefsen, Senior Manager Russia and Eastern Europe Atradius Credit Insurance N.V.

13:45 - Credit Risk Management from Equipment Supplier's Perspective, Case Andritz Oy Minna Helppi, Vice President, Project Financing Andritz Oy

14:30

COFFEE BREAK

15:00 - How to Turn Your Credit Department into a Dynamic Profit Centre Declan Flood, Chief Executive IICM (Irish Institute of Credit Management)

16:00 - Receivables Management Services in the Baltic States and Russia Ele Lepik, Area Manager Lindorff Baltic States A decade of credit management in the Baltic States: history, present day and future Challenges and possibilities for modern debt collection in Russia Development of credit society in the Baltic states

16:45

CLOSING REMARKS

Luottomiehet - Kreditmännen ry. reserves the right to make changes to the programme without prior notice.


Luottomiehet ry:n ja Markkinointi-instituutin yhdessä kehittämän luot-totutkinnon on voinut suorittaa jo vuodesta 1989 lähtien. 18 vuoden ai-kana tutkinnon on suorittanut perä-ti 597 innokasta opiskelijaa. Toisessa opintoryhmässä mukana ollut turku-lainen Tuija Aarnio valmistui kurs-siltaan tammikuussa 1991. Viisitois-ta vuotta myöhemmin, joulukuussa 2006 tutkinnon suorittaneiden jou-kosta löytyy nimi Suvi Aarnio. Sama sukunimi ei ole sattumaa - kyseessä ovat äiti ja tytär.

Mikä sai Sinut kiinnostumaan luottotutkinnon suorittamisesta, Tuija Aarnio?Työskentelin tuolloin Turun Kallio-murske Oy:ssä. Ennen fuusioitumis-ta Lohja Rudus Oy:öön, oli työyhtei-

TEKSTI JA KUVAT: TUIJA JA SUVI AARNIO

Luottotutkintoa jo toisessa polvessasömme pieni. Tehtäväkuva oli laaja, ja pienessä yrityksessä työt oli osatta-va laidasta laitaan. Pidän uusien asi-oiden opiskelusta ja halusin kehit-tää ammattiosaamistani. Hakeuduin kurssille itse ja suoritin työni ohessa myös monia muita taloushallinnon kursseja.

Tytär Suvi Aarnio työskentelee pe-rimistoimisto Eräpäivä Oy:ssä, jos-sa häntä kannustettiin osallistumaan koulutukseen. Luottotutkinnon ovat-kin suorittaneet yhtiön kaikki perin-täneuvojat. Opiskeluinnostus kulkee Aarnioilla suvussa, sillä myös Suvi on opiskellut työn ohessa lähes koko työuransa ajan.

Oliko tutkinnon suorittamisesta hyötyä työssäsi?

Tutkinto antoi paljon hyviä työka-luja sovellettavaksi suoraan työssä-ni. Luottotutkinnon suorittamisen myötä sain myös tuntuvan palkan-korotuksen, ja opiskeluun sijoittama-ni summa maksoikin itsensä nopeasti takaisin. Suurin ilo on kuitenkin ol-lut opiskella uusia asioita, parhaiden joukossa kurssiltaan valmistunut Tui-ja Aarnio tuumaa.

Myös Suvi Aarnio on ottanut tut-kinnosta saamansa opit suoraan käyttöön omassa työssään. Perintä-neuvojalle kurssilla oli toki paljon tuttuakin asiaa, mutta aina on hyvä myös päivittää omaa osaamistaan.

Mitä muutoksia tutkintoon on vuosien varrella tullut?

Todistuksia vertailtuamme huoma-simme, että tutkinnon rakenteeseen ei ole juuri tullut muutoksia. Yrityk-sen korkopolitiikan kurssia ei enää ole nykyisessä tutkinnossa ja perintä-menetelmien kurssi on yhdistetty yh-deksi laajemmaksi kokonaisuudeksi. Kurssien sisällöt ovat varmasti vuosi-en varrella muuttuneet ja tietoteknii-kan hyödyntäminen on tullut osaksi luottotutkinnonkin opiskelua, mut-ta muuten opintojen rakenne on pysy-nyt yllättävän samana vuosien varrel-la, arvioivat Aarniot.

Entä mitä kuuluu Tuija Aarniolle tänään?Kuvaus ”ikuinen opiskelija” sopii mi-nulle hyvin. Vuonna 1998 lähdin opiskelemaan taidehistoriaa avoimes-sa yliopistossa. Opinnot veivät muka-naan, ja muutaman vuoden opiskelun jälkeen siirryin tutkinto-opiskelijak-si Turun yliopistoon. Vuonna 2004 valmistuin fi losofi an maisteriksi pää-aineena kulttuurihistoria ja siirryin akateemiselle, epävarmalle tutkijan-uralle. Tällä hetkellä teen opetus- ja tutkimustyötä yliopistossa. Jatkuva itsensä kehittäminen ja kouluttautu-minen kuuluvat siis arkeeni edelleen. Kiinnostus opiskelua kohtaan on säi-lynyt, vain kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet.

Tuija Aarnio, LTS Suvi Aarnio, LTS


TEKSTI: TIMO MÄKI KUVA: EERO SUNDQVIST

Ulosottolainsäädännön koko-naisuudistuksen kolmannen vaiheen voimaantulo kuluvan vuoden alusta ja neljännen vai-heen hyväksyminen eduskun-nassa 26.1.2007 ovat nostaneet esiin muutamia tulkintakysy-myksiä.

Asioiden niputtaminen veroulosotossaRahasaamisen ulosotossa velallisen on suoritettava valtiolle taulukko-maksu ja velkojan on maksettava hä-nelle tilitetyistä varoista tilitysmak-su. Yksi ulosottoperuste muodostaa yhden ulosottoasian. Laskusaatavien perinnässä oikeuden päätös on ulos-ottoperuste ja siinä maksettavaksi määrätyt saatavat korkoineen ja ku-luineen muodostavat yhden ulosotto-asian. Julkisten saatavien ulosotos-sa ei tarvita oikeuden päätöstä, vaan esimerkiksi päivähoitomaksu ja sen perinnästä syntyneet kulut voidaan lähettää suoraan ulosottoon, jossa päivähoitomaksu ja kustakin mak-sumuistutuksesta tai –vaatimuksesta menevät maksut ovat jokainen eril-lisiä ulosottoasioita. Mitä useampia asioita velalliselta ulosotossa peri-tään, sitä useampia ulosottomaksuja valtio saa. Vastaavasti velkoja joutuu perinnän estyessä maksamaan käsit-telymaksun jokaisesta asiasta. Tau-lukkomaksu on asiakohtainen täy-täntöönpanomaksu, joka peritään jokaisesta osatilityksestä erikseen. Se on siis saamis- ja kertymäkohtainen. Samaten käsittelymaksu on asiakoh-tainen.

Ulosottomaksurasite muodos-tuu kohtuuttomaksi silloin, kun pe-rinnässä on paljon pieniä saatavia. Tällaisia ovat varsinkin useimmat suoraan ulosottokelpoiset saatavat. Säännöksiä muutettiinkin vuoden 2007 alusta niin, että velallisten ase-maa helpotettiin ottamalla käyttöön

Tulkintaa ja sananselitystä

alempia taulukkomaksuluokkia ja luopumalla kokonaan taulukkomak-suista toistuvaistulon pitkäkestoises-sa ulosotossa. Vastaavasti velkojan maksurasitusta nostettiin korotta-malla kulloinkin tilitettävästä raha-määrästä maksettava tilitysmaksu 0,5 prosentista 1,25 prosenttiin.

Oikeusministeriö muutti myös 28.9.2006 tulkintaansa ulosotto-maksulain käsitteistä ”asia” ja ”saa-tava tai sen osa”. Samanlajisten ja samasta perusteesta syntyneiden saa-tavan osien (pääoma, korko, mak-sukehotus) sekä toistuvasti syntyvi-en samojen saatavien (esimerkiksi laitosmaksut) niputtaminen yhdeksi asiaksi ulosottoa haettaessa on kulu-van vuoden alusta mahdollista. Peri-mistoimiston perimiskuluja ei kuiten-kaan tulkinnan mukaan voi niputtaa velkojan saatavaan eikä keskenään.

Julkisen vallan käytön tulee pe-rustua lakiin. Koska niputtaminen merkitsee, että valtio saa vähemmin taulukkomaksuja ja estetapauksissa käsittelymaksuja, olisi luullut uuden vaihtoehtoisen menettelyn edellyttä-vän täsmällistä ja yksiselitteistä lain tasoista säännöstä. Tässä tapaukses-sa kuitenkin riittää, että oikeusmi-nisteriön ulosottoyksikön kaksi vir-kamiestä tarkisti kantansa.

Varojen kohdentaminen saatavan osilleKorko on vastiketta siitä, että velal-linen saa velan pääoman käyttöön-sä. Viivästyskorkoa maksetaan sen jälkeen, kun takaisinmaksu on vii-västynyt. Perusajatuksensa mukai-sesti korkoa maksetaan velkojalle ennen pääomaa. Vuoden 1734 lain kauppakaaren 9 luvun 5 §:ssä sääde-tään: ”Ennen koron maksamista äl-köön mitään pääoman maksuksi lu-ettako”. Perintäkuluista ei tuohon aikaan ollut tarvetta erikseen mai-nita. Edelleen voimassa oleva sään-nös koskee velkojan ja velallisen vä-listä velkasuhdetta ja siten yksityistä perintää.

Käytännössä on aiheutunut va-kavia ongelmia sen vuoksi, että vel-

koja on lukenut ulosotosta saaman-sa varat kirjanpidossaan eri saatavan tai saatavan eri osan suoritukseksi, kuin mihin varat on ulosotossa koh-dennettu. Ulosottolaitoksen ja vel-kojan kirjanpidot eivät aina täsmää, ja velallisen oikeusturva voi vaaran-tua. Perintä saattaa kestää kauan ja sen aikana juttu voi vuorotella useita kertoja ulosoton ja yksityisen perin-nän välillä. Velkojapuolella tapahtuu usein myös muutoksia, kun saatavia myydään tai muuten siirretään saa-mamieheltä toiselle.

Lisätessään vappuna 2005 saatavi-en perintää koskevaan lakiin velalli-sen tiedonsaantioikeutta koskevan 4 a §:n eduskunta halusi turvata velal-liselle mahdollisuuden saada ajanta-sainen ja luotettava kuva siitä, mikä on hänen velkansa täsmällinen mää-rä ja kuinka paljon hän on maksanut korkoja ja kuluja.

Koska erilaiset kohdentamissään-nöt ulosotossa ja yksityisessä perin-nässä aiheuttaisivat monimutkaisuut-ta ja epäselvyyksiä velkasuhteissa, haluttiin ulosottolainsäädännön ko-konaisuudistuksen kolmannessa vai-


heessa varmistaa, että ulosottoperin-tää koskeva sääntö vastaa yksityisen perinnän sääntöä (oikeusministeri-ön vastine eduskunnan lakivaliokun-nalle 12.12.2006/HE 83/2006 vp s. 12).

Vuoden 2007 alusta voimaan tul-leen ulosottolain 6 luvun 4 §:n mu-kaan ulosottomiehen on kohdennet-tava kertyneet varat ensin kunkin saatavan korolle sen jälkeen pää-omalle ja viimeksi kuluille. Saman lu-vun 5.2 §:n mukaan ulosottomiehen tekemä kohdennus sitoo asianosaisia eikä velkoja saa kohdentaa saamiaan varoja siitä poikkeavasti. Kohdennus sitoo myös yksityisessä perinnässä. Eduskunnan hyväksymässä ja vuo-den 2008 alusta voimaan tulevassa ulosottokaaressa on vastaavat sään-nökset.

Ulosoton sähköisille hakijoille an-netut ohjeet tarkentavat kohdistus-ta seuraavasti: ensin juokseva korko, sitten viivästyskorko ja sen jälkeen pääoma, saatavan perintä- ja oikeu-denkäyntikulut viimeiseksi siten, että kulujen korko maksetaan ennen ku-lupääomaa.

Hallituksen esityksen (HE 13/2005 vp) sivulla 180 lausutaan, että ulosottomiehen tekemä kohden-nus sitoo myös yksityisessä perinnäs-sä siitä riippumatta, periikö velkoja saatavaa itse tai onko perintää koske-va toimeksianto annettu. ”Olisi lain-vastaista menetellä siten, että velkoja noudattaisi yksityisessä perinnässä ulosoton kohdennuksesta poikkea-vaa järjestelmää ja ulosottoa hakies-saan ulosoton kohdennusten mukais-ta järjestelmää.”

Kiistatonta on, että ulosottolain ja tulevan ulosottokaaren kohdenta-missääntö koskee vain niitä varoja, jotka ulosottomies tilittää velkojal-le. Sääntö on tarkoitettu vastaamaan vapaaehtoisessa perinnässä nouda-tettavaa menettelyä.

Noudatetaanko yksityisessä pe-rinnässä sitten osasuoritusten koh-distuksessa järjestystä korot, pää-oma, kulut?

Jos osasuoritusten kohdistamises-ta on sovittu tai velallinen ilmoittaa haluavansa lyhennyksen kohdistuvan ensin korkoihin ja viimeksi perintä-kuluihin, velkoja luultavasti tiliöi ly-hennyksen sopimuksen tai ohjauk-sen mukaisesti. Tavallisesti velallinen vain maksaa jonkun summan ja kor-keintaan ilmoittaa, mihin saatavaan se liittyy.

Liiikesaatavien perinnässä on ver-rattain yleistä lyhentää osasuorituk-silla ensin pääomaa ja laskuttaa vii-västyskorko erikseen vasta sitten, kun pääoma on kokonaan maksettu. Kun velkoja voi aina luopua saata-

vastaan tai sen osasta, viivästyskor-kojen tällainen perintä on velallisen edun mukaisena mahdollista. Kulut-tajan osalta laskussa ja muussa mak-suvaatimuksessa on mainittava vii-västyskoron suuruus ja ajankohta, josta lukien viivästyskorkoa on suo-ritettava. Velallinen ei ole velvolli-nen maksamaan viivästyskorkoa sil-tä ajalta, joka on kulunut ennen kuin hän on saanut velkojalta viivästys-korkoa koskevat tiedot (Korkolaki 6.2 §).

Mitään selvitystä siitä, noudate-taanko vapaaehtoisessa perinnässä vanhaa kauppakaaren oikeusohjet-ta ja missä vaiheessa esimerkiksi pe-rintäkuluja kirjataan lyhennyksistä maksetuiksi, ei ole tehty. Kun yksise-litteistä oikeusohjetta osasuoritusten kohdentamisesta yksityisessä perin-nässä ei ole, saattaa käytäntö vaih-della ja velallinen voi ainakin pidem-pään jatkuvassa perinnässä saada epätäsmällisiä ja ristiriitaisiakin sal-dotietoja tiedustellessaan ulosotosta tai velkojalta sitoumustensa ajanta-saista määrää ja erittelyä.

Asiamieskielto julkisen saatavan ulosotossaVeroulosottolaissa oleva kielto säi-lyy vuoden 2008 alusta voimaan tu-levassa laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta: ”Rahoitus- tai luottolaitos, perintätoiminnan har-joittaja tai muu toimitsija ei saa esiin-tyä velkojan toimeksiannosta hakija-na tai asiamiehenä julkisen saatavan ulosotossa”. Veroulosottoasetukseen vuonna 1986 lipsahtanut kieltopy-kälä on oikeusministeriön mieles-tä keskeinen velallisten oikeustur-van kannalta. Eduskunnassa kuullut asiantuntijat vaativat kaikki –Suo-men Kuntaliittoa lukuunottamat-ta – kiellon kumoamista, mutta mi-nisteri Luhtanen vetosi kunnallisten toimijoiden virkavastuuseen ja hal-lituspuolueiden kansanedustajien oli taivuttava. Eduskunta kuitenkin hy-väksyi verotäytäntöönpanolain yhte-ydessä samantapaisen ponnen kuin saatavien perinnästä annetun lain 9 §:n osaltakin lakia 1.5.2005 muutet-taessa: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, olisiko tarkoituk-senmukaista ja myös velallisten oi-keusturva ja heidän maksettavikseen tulevat perintäkustannukset huomi-oon ottaen perusteltua sallia asia-miehen käyttäminen julkisten saata-vien ulosotossa.”

Veroulosottoasioiden niputtami-sen yhteydessä oikeusministeriö pe-rustelee kieltoaan niputtaa peri-mistoimiston perintälain 10.3 §:ssä tarkoitettuja kuluja hakijan saatavan

ja kulujen kanssa sillä, että saatavilla on eri velkojat. Kunnan päivähoito-maksun kanssa saadaan siis ministe-riön ohjeen mukaan niputtaa kunnan maksumuistutusmaksut ja mahdolli-sesta maksusuunnitelmasta perittävä maksu, mutta ei perimistoimiston sa-man päivähoitomaksun perimiseksi lähetetystä maksuvaatimuksesta me-nevää maksua (e.m. oikeusministeri-ön vastine eduskunnan lakivaliokun-nalle 12.12.2006 s. 21).

Eduskunnan lakivaliokunnalle 14.12.2006 professori Erkki Havan-sin lausunnon johdosta lähettämäs-sään lisävastineessa oikeusministeriö vastustaa verotäytäntöönpanolain 5.2 §:ssä tarkoitetun asiamieskiel-lon poistamista laista. Asiamieskiel-to on ministeriön mielestä erityisesti oikeusturvasyistä säilytettävä. Toi-saalta perimistoimistoilla saattaa oi-keusministeriön mielestä olla omia suoraan ulosottokelpoisia saatavia. Lähinnä tällaisia saatavia ovat pe-rintälain 10.3 §:ssä tarkoitetut pe-rintäkulut, jotka ovat syntyneet veroulosottolaissa / tulevassa vero-täytäntöönpanolaissa tarkoitettujen saatavien yksityisestä asiamiesperin-nästä. Niitä ulosottoteitse periessä-än perimistoimistolla on ministeriön käsityksen mukaan normaali hakijan asema.

Saatavien perintää koskevan lain nojalla on vain yhden kerran haettu markkinaoikeudelta kannanotto sii-tä, mitä hyvä perintätapa yksittäista-pauksessa merkitsee. Silloinen mark-kinatuomioistuin kielsi perintälain 4 §:n 2 momentin 2 kohdan nojal-la perintäyhtiötä perimästä velkojal-le aiheutuviin perintäkuluihin sisäl-tyvän arvonlisävero-osuuden silloin, kun toimeksiantajana oleva velko-ja on elinkeinonharjoittaja, joka on oikeutettu vähentämään perintätoi-meksiannon palkkioon sisältyvän arvonlisävero-osuuden omassa ve-rotuksessaan (MT: 2001:005). Rat-kaisu saatettiin kanteluteitse kor-keimpaan oikeuteen, joka piti sen voimassa. Kieltoa oli noudatettava heti; 30.3.2001 lähtien sovellettiin erilaista käytäntöä kuin kesäkuun alusta 1994 oli menetelty vero- ym. viranomaisten siunauksella ammat-timaisen perintätoiminnan tultua silloin arvonlisäverotuksen piiriin. Vakiintunutta käytäntöä oli vielä tu-kenut 1.9.1999 voimaan tulleen pe-rintälain 10.3 §:n alkuperäinen sa-namuoto, joka määräsi kuluttajalta perittävän veroulosottoasian perin-täkulut suoraan ulosottokelpoisiksi 70 markkaan asti vain toimeksisaa-jan kulujen osalta. Tämä säännös oli voimassa vielä maaliskuussa 2001 siten, että 70 markkaa oli muutet-


tu 12 euroksi. Vasta lain muutoksel-la1.5.2005 perintälain 10 §:n 3 mo-mentti asettui sopusointuun saman pykälän 1 momentissa säädetyn pe-russäännön kanssa.

Markkinatuomioistuin perustelee ratkaisuaan seuraavasti:”Ammattimaisesti toimiva perin-tätoimisto suorittaa velkojan velan perimistä velkojan toimeksiannon perusteella. Toimeksiannosta aiheu-tuvat kulut ja palkkiot maksaa toi-meksiantaja, jonka oikeus periä sa-notut kustannukset kolmannelta taholta voi perustua joko pätevään sopimukseen tai oikeudelliseen sään-nökseen. Perintätoimeksiantojen osalta on perintälaissa erikseen sää-

Varatuomari Timo Mäki on Luottoalan neuvottelukunnan jäsen

detty, että velallinen on velvollinen korvaamaan perinnästä velkojalle ai-heutuvat kohtuulliset kulut (10.1 §).Perintää suorittavalla perintätoi-mistolla on sopimussuhde velkojan kanssa, ja myös perinnästä aiheutu-vat kulut ovat velkojan kuluja perin-tätoimistolle. Perintätoimiston toi-menpiteet velkojan velan perimiseksi kohdistuvat perintätoimiston kan-nalta ulkopuoliseen tahoon, velalli-seen. Perintätoimiston ja velallisen välille ei velkojan perintätoimistolle antaman toimeksiannon perusteella synny toimeksianto- tai muuta sopi-musta. Jos perimistoimisto perii vel-kojan puolesta velalliselta perintä-toimesta aiheutuneita kuluja, tämän on katsottava tapahtuvan velkojan antaman toimeksiannon perusteel-la kuten itse velankin perimisen. Ky-

symyksessä ovat nimenomaan velko-jalle perintätoimiston käyttämisestä syntyneet kulut. Perintälaissa ei sa-nota, että velallisen on maksettava perintäkulut, vaan että velallisen on korvattava velkojalle perinnästä ai-heutuvat kulut.”Tuomioistuimen linjaus on maal-likollekin selvä. Näin ollen ainoa mieleentuleva selitys oikeusministe-riön edellä selostetuille perintäyhti-öitä syrjiville tulkinnoille on se, että markkinatuomioistuimen ratkaisu ei ole ministeriön tiedossa.

Mamma katsoo aina telkasta luon-to-ohjelmat. Ne on kauheita, ensin söpöjä elukoita ja sit ne kohta jah-taa, puree ja syö toisiaan. Mua in-hottaa semmonen.

Mutta äsken mentiin sirkusta katsomaan aika hienoon teatteriin. Tungettiin ihan eturiviin, vaikka näyttämöllä ei ollut mitään aitaa, mutta Mamma sanoi että sirkuse-lukat on kilttejä ja mun sopii ihan rauhassa katsoo niitä eikä ne pure ketään.

Oli siellä lavalla yksi ihminen-kin, iso Sirkustirehtööri jolla oli tosi komea silkkipytty päässä. Mutta sitten tuli lavalle suloisen näköinen lammas joka taitavas-ti neuloi omasta turkistaan keriy-tyvää lankaa. Tirehtööriltä kaa-tui lattialle iso kasa pullosirpaleita. Mä en tajuu miks se ei vie pullo-ja viinakauppaan, ne maksaa siel-lä ihan hyvin.

Lammas joutui hepulin valtaan ja rupes tanssimaan paljailla tas-suillaan lasinsirujen päällä ja hy-myili ku Naantalin aurinko. Mä olen luullu että lampaalla on sor-kat, mutta kyllä niillä tassut on. Ihme ettei sille tullu haavoja.

Yksi iso hiiri pyrki kulissien ta-kaa näyttämölle punaisissa popois-

saan ja harmaassa haalarisortsissa. Mä vähän pelkäsin, kun hiirellä oli iso lihaveitsi piilossa selän takana. Tirehtööri onneks hääti sen pois.

Muuten sillä ei oikein ollut hom-ma hallussa, kun tuli iso elehvant-ti ja kärsällään imi johtajan mukis-ta siiderit pois ja tuli aivan humalaan niinku naapurin setä lauantaisin ja pyöriskeli ison mahansa kanssa kär-rynpyörää. Se oli varmaan semmo-nen pissis, mistä isot pojat kertoo.

Huomasin ihanan valkean pupun, jommoista aina olen halunnu, mutta Mamma ei oo antanut hankkia, rot-tia vaan. Se johtuu varmaan siitä, että se pupu teki koko ajan semmosta tuh-maa liikettä tavoittipa se minkä elu-kan tai esineen hyvänsä ja lammas yritti laittaa sille kutomansa pöksyt jalkaan muttei se onnistunut edes niit-tikoneella. Mä en tiedä mistä se pupu oikein tuli, ehkä tirehtöörin hatusta.

Lopuks se pupu pisti nenästä ket-jun suuhun ja siitä pippeliin ja kiskoi sen suuhun. Ja varmana mä näin että se oli porkkana, vannon! Ei se voi mikään tuhma elukka olla jos sillä on porkkana vaan. Mä kysyn kotona tarkemmin Mammalta onks muilla-kin elukoilla sama juttu.

Mamma sanoi, että katso nyt tuo-ta marakattia ja sehän oikein tanssi

balettia enkä mä enää kattonu sitä pupua. Marakatti kiipesi köysistä tehtyyn liaaniin niinku Tarstzan-fi lmissä ja temppuili niin että mä luulin et joko marakatti tai köysi hajoo.

Monta kertaa se hiiri yritti näyt-tämölle ja lopuks Sirkustirehtöö-ri anto luvan. Ensteks se hiiri otti kengät pois ja rupes seisoon pal-jain jaloin pystyssä olevien naulo-jen päällä. Mamma sano että se on vaan silmänkääntötemppu, mutta ainakin se oli totta että ketterä hii-rulainen kiipes paksuun köyteen ja roikku pää alaspäin. Eikä siinä vie-lä kaikki. Kun se olis päässy alas se työnsi omasta poskesta sukkapui-kon läpi ja vielä toisestakin. Nyt sai Mamma oikeeta luonto-ohjel-maa, semmoista raatelevaista josta se niin tykkää. Mua pelotti kovas-ti että se hiiri tulee ja pistää meitä. Mutta tirehtööri sai jotenkin lopul-ta elukkansa kuriin ja häädettyä la-van taakse.

Kyl oli jännä ilta, enkä mä uskal-tanut lähteä bussilla kotiin, kun oli melkein täyskuukin ja sillon vam-pyyritkin lentää niin että Mamma sai kustantaa taksin.

Jukka 6-v

SirkuksessaNIMIMERKKI: KONRAD MAXIMUS


Laki yrityssaneerauksesta on uudistumassa. Alkuperäinen laki on tullut voimaan vuonna

1993 ja sen soveltaminen on muuta-mista toteutuneista uudistamishank-keista huolimatta johtanut useisiin käytännön ongelmatilanteisiin kulu-neiden vuosien aikana. Saneerausme-nettelyn on koettu epäonnistuvan lii-an usein. Yhdeksi syyksi on arvioitu yritysten hakeutuminen menettelyyn liian myöhään. Myös saneeraushake-muksen käräjäoikeuskäsittelyn hita-us on koettu sen tarkoitusta vaaran-tavaksi tekijäksi. Vielä ongelmia on aiheuttanut lain epäselvät määritte-lyt esimerkiksi saneerausvelan käsit-teestä.

Hallitus antoi syyskuussa 2006 esityksen (HE 152/2006 vp.) lain uu-distamiseksi. Laki (2.3.2007/247) tulee voimaan 1.6.2007. Seuraavassa käsitellään lain tärkeimpiä muutok-sia. Kokonaisuudessaan uudistettu laki ja siihen liittyvä yksityiskohtai-nen hallituksen esitys löytyvät Fin-lex-palvelusta osoitteesta www.fi n-lex.fi .

Saneerausvelan uusi selkeä määrittelyVanhassa laissa oleva saneerausvelan määrittely menettelyn aloittamishet-ken perusteella yhdessä mahdollisten jo tätä ajankohtaa ennen annettujen väliaikaisten kieltojen kanssa on joh-tanut usein ns. välitilan ongelmaan. Uudessa laissa tämä hankala tilan-ne on korjattu. Lain 3 § 1 momentin kohdassa 5) säädetään nyt selkeäs-ti, että saneerausvelalla tarkoitetaan kaikkia velallisen velkoja, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen vireil-letuloa.

Saneerausvelan määrittely käsittää myös vakuusvelat sekä velat, joiden peruste tai määrä on ehdollinen tai riitainen taikka muusta syystä epä-selvä. Erikseen on todettu, että sa-neerausvelkaa ei ole velallisen perus-taman eläkesäätiön vastuunvajaus.

Vastaavasti on korjattu uusien vel-kojen määrittely: uuden lain 32 § mukaan hakemuksen vireilletulon

jälkeen syntyvät velat on maksettava sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Sama koskee myös sellaisia jatkuvaan so-pimussuhteeseen perustuvia vastike- tai muita maksuja, jotka kohdistuvat hakemuksen vireilletulon jälkeiseen aikaan.

Lain 17 §:ssä määritellyn maksu-kiellon sisältöä ei ole muutettu: sa-neerausvelkaa ei edelleenkään saa maksaa menettelyn alettua eikä sii-tä saa asettaa vakuutta. Velallinen voi edelleen hakea myös väliaikai-sia kieltoja rauhoittamaan hakemuk-sen käsittelyaikaa. Saneerausvelkaa voidaan siis periä normaalisti siihen asti, että menettely aloitetaan, ellei velallinen hae perintäkieltoa.

Hakemusten tason parantaminenSaneeraukseen hakeudutaan usein vasta, kun saneerausmenettelyn lä-piviennille ei enää ole edellytyksiä. Lain perusteluissa onkin toivottu, että yrittäjien neuvonnassa painotet-

taisiin mahdollisimman aikaisen ha-kemuksen merkitystä.

Saneeraushakemuksen pakolliset liitteet luetellaan yrityksen saneera-uksesta annetussa asetuksessa. Uu-distuksen myötä pakollisiksi liitteiksi tulevat myös alustava saneeraussuun-nitelma ja tilintarkastajan arvio siitä. Tällaisilla asiakirjoilla pyritään pa-rantamaan käsitystä velallisyhtiön todellisista mahdollisuuksista onnis-tua aiotussa saneerausmenettelyssä.

Velallisen oman hakemuksen liit-teenä voidaan käräjäoikeudelle toi-mittaa velkojien antamia puoltoilmoi-tuksia. Isoimmilta velkojilta saadut puoltoilmoitukset nopeuttavat sanee-raushakemuksen käsittelyä, kun ve-lallisen ei tarvitse esittää laajaa selvi-tystä eikä hakemusten perusteella ole tarpeen enää kuulla kyseisiä velkojia. Vanha lakikin tosin tunsi velallisen ja vähintään kahden merkittävän velko-jan yhteishakemusmahdollisuuden, joten tältä osin puoltoilmoitusten li-sääminen hakemusvalikoimaan ei ole merkittävä muutos.

TEKSTI: SALLA SUOMINEN KUVA: RISTO SUVIALA

Yrityssaneerauslain merkittävä uudistus voimaan 1.6.2007

Käräjäoikeudella on mahdollisuus jättää ohjelmaehdotus vahvistamatta, el-lei ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että ohjelman toteutumiselle on edel-lytykset, sanoo Salla Suominen.


Käsittelyaikojen lyhentäminenSaneerausmenettelyn nopeuttami-seksi lakiin on lisätty määräys, että saneerausasiat on käsiteltävä käräjä-oikeudessa asian edellyttämällä jou-tuisuudella. Ehdottomia määräaiko-ja laissa ei kuitenkaan edelleenkään aseteta.

Käsittelyaikojen lyhentämiseen tähtää myös myöhemmin keväällä annettavaksi suunniteltu asetus tuo-miopiirijaosta, jossa saneerausasioi-den käsittely keskitettäisiin 14 kärä-jäoikeuteen nykyisten 19 sijasta.

Konkurssivertailussa ei vaadita enää selvästi parempaa suoritustaUuden lain perusteluissa on katsot-tu, että saneerausmenettely tuottaa onnistuessaan lähes poikkeuksetta velkojalle paremman lopputuloksen kuin konkurssimenettely. Laki läh-teekin siitä, että saneerausmenette-lyyn liittyvässä konkurssivertailussa riittää, jos saneerausmenettely tuot-taa velkojalla vähintään samansuu-ruisen kertymän kuin konkurssi oli-si tuottanut. Tältä osin perusteluissa on vedottu muun muassa käytännön kokemuksiin, joiden mukaan toimi-vissa saneerauksissa velallinen on voinutkin suorittaa velkojille isom-pia maksueriä.

Ohjelmaehdotusten oltava realistisiaSaneerausohjelmaehdotusten sisäl-töön on muutenkin kiinnitetty huo-miota. Käräjäoikeudella on mah-

dollisuus jättää ohjelmaehdotus vahvistamatta, ellei ole esitetty riittä-vää selvitystä siitä, että ohjelman to-teutumiselle on edellytykset.

Käräjäoikeus voisi tehdä tällai-sen päätöksen, vaikka kaikki velko-jat puoltaisivat hakemusta. Tämä on katsottu perustelluksi, koska epäon-nistuneet saneerausmenettelyt syö-vät luottamusta koko menettelyyn. Uudessa laissa on haluttu painot-taa ohjelman toteuttamiskelpoisuut-ta saneerausohjelman vahvistamisen edellytyksenä.

Vireillä olevan konkurssihakemuksen käsittely muuttuuOn tavallista, että saneerausmenette-lyyn hakeutuvaa yritystä koskien on vireillä myös velkojan konkurssiha-kemus. Uuden lain mukaan tällaisen konkurssihakemuksen käsittelyä voi-daan jatkaa vireille tulleesta saneera-ushakemuksesta huolimatta, mutta päätös saneerausmenettelyyn liittyen on tehtävä aina ensin.

Konkurssihakemus on hylättävä vastaisuudessa vasta, kun saneeraus-ohjelma on vahvistettu. Vanhan lain mukaanhan hakemus oli hylättävä heti saneerausmenettelyn aloittamis-päätöksen tekemisen jälkeen.

Uusilla säännöksillä mahdolliste-taan konkurssihakemuksen nopea jatkokäsittely silloin, kun saneera-usmenettelylle ei ole edellytyksiä ja hakemus hylätään heti tai menette-ly määrätään lakkaamaan myöhem-mässä käsittelyn vaiheessa ennen saneerausohjelman vahvistamista. Tämä pienentää saneerausmenette-lyn väärinkäytön mahdollisuuksia.

Jos velallinen valittaa päätöksestä, jolla saneeraushakemus on hylätty, käräjäoikeus voi velallisen pyynnös-tä lykätä konkurssihakemusta koske-van päätöksen tekemistä vain erityi-sen painavasta syystä.

Saatavien etuoikeusasemaan sa-neerausmenettelyä seuraavassa kon-kurssimenettelyssä ei tule muutok-sia: etuoikeusasema on jatkossakin vain saneerauksen aloituspäätöksen antamisen jälkeen syntyneillä veloil-la. Tämä poikkeaa saneerausvelan ja uuden velan käsitteestä, joka velko-jan on hyvä huomioida.

Muita muutoksiaVerottajan käytössä on mahdollisuus poistaa yhtiö ennakkoperintärekiste-ristä veron maksujen laiminlyöntien johdosta. Uudessa laissa perintäkiel-to on laajennettu koskemaan myös hallinnollisia päätöksiä, joten sanee-rausvelan maksun laiminlyönnin pe-rusteella ei voida enää poistaa velal-lista ennakkoperintärekisteristä tai tehdä muitakaan rekisteristä poista-misia.

Saneerausohjelmaan on jatkossa lisättävä määräys lisäsuoritusvelvol-lisuudesta. Vastaavia määräyksiä on nykyisin annettava yksityishenkilöi-den velkajärjestelyssä. Lisäsuorituk-sia voi vaatia maksettavaksi valvoja tai velkoja.

Vielä lakiin on lisätty mahdolli-suus kuitata saatavia samoin edelly-tyksin kuin konkurssissa.

Asianajaja, varatuomari Salla Suominen työskentelee Asianajo-toimisto Lahti & Co Oy:ssä

MuistilistaInternational Credit Management Seminar,Finlandiatalo, Helsinki 10.05.2007

Kevätkokous jakevätretki, Forum Marinum ja Turunhovioikeus, Turku 24.05.2007

Luottomiehet Golf,Golf Talma, Sipoo 30.05.2007

Syysseminaari,paikka avoin 04.-05.10.2007

Aineisto Ilmestyy3/2007 09.08.2007 30.08.20074/2007 11.10.2007 01.11.2007

Lehden aikataulu


Eduskunnan täysistunto hyväk-syi 16.2.2007 ”vanhan” edus-kunnan lähes viimeisenä toi-

mena Lakivaliokunnan mietinnön Hallituksen esityksestä luottotieto-laiksi. Näin eduskunta asiallisesti varmisti lain voimaantulon myöhem-min tänä vuonna. Lain voimaantulo-säännöksen mukaan laki tulee voi-maan puolen vuoden kuluttua siitä kun tasavallan presidentti vahvistaa lain. Luottotietolaki tullee voimaan syksyllä 2007.

Ennen nyt säädetyn lain voimaan-tuloa luottotietotoimintaa säädel-tiin yksityiskohtaisesti vain siltä osin kun kysymys oli kuluttajan asemas-sa olevasta henkilöstä. Yrityksen vas-tuuhenkilöasemassa olevan henkilön tietojen käsittelyä toki koskivat henki-lötietolain yleiset periaatteet. Nyt hy-väksytyssä laissa sääntely ulotetaan koskemaan luottotietojen käsittelyä ja käyttöä laajemminkin, myös yritysten osalta. Huomionarvoista on myös se, että vaikka laki on toki pääosin suun-nattu luottotietotoimintaa harjoit-tavalle, se sisältää myös säännöksiä, jotka koskevat nimenomaan luottotie-tojen käyttäjää eli luotonantajaa.

Lain tarvetta on perusteltu pää-ministeri Vanhasen hallituksen yrit-täjyysohjelmalla. Lain säätämisen on sen perusteluiden mukaan toi-vottu edesautettavan sitä, että ai-kaisemmin konkurssiin tai vakaviin maksuhäiriöihin joutuneen yrittäjän osaamisen käyttäminen uuteen yri-tystoimintaan tulisi mahdolliseksi.

Suomen Asiakastieto Oy (AT) osallistui aktiivisesti lain säätämis-prosessiin. Vielä eduskunnan lakiva-liokunnan asiantuntijakuulemisessa AT sai tehtyä muutoksia hallituksen esitykseen. Tässä kuulemisessa AT:n edustaja esitti myös ankaraa kritiik-kiä hallituksen esityksen teknistä ta-soa ja koko lainsäädäntöprosessia kohtaan. Lainsäädäntöprosessi ja sen lopputulema ei esitetyn kritiikin mu-kaan täyttänyt niitä vaatimuksia, jot-ka Valtioneuvosto on itselleen asetta-nut hiljattain julkaistuissa Paremman Sääntelyn toimintaohjelmassa (Val-tioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2006). Lainsäädäntöprosessi ei ole ollut avointa eikä sidosryhmien osal-listumista ei ole riittävästi huomioi-

tu. Sääntely ei myöskään ole kaikil-ta osin hallittavaa ja ymmärrettävää. Lakivaliokunta yhtyi suurelta osin tähän kritiikkiin.

Yleiset säännöksetLain ensimmäinen luku sisältää ot-sikkonsa mukaisesti yleisiä säännök-siä lain soveltamisalasta ja tavoitteis-ta. Lain 3 §:n määritelmien osalta on syytä tehdä ainakin kaksi havaintoa. Henkilöluottotiedon määritelmää on laajennettu. Henkilöluottotiedok-si katsotaan nyt kaikki luonnollisia henkilöitä koskevat tiedot. Aikai-semmin määritelmän ulkopuolelle jääneet yrityksen vastuuhenkilöiden maksuhäiriötiedot kuuluvat nyt mää-ritelmän ja samalla aikaisempaa yk-sityiskohtaisemman sääntelyn pii-riin. Toisena erityisesti huomioitava seikka on lain yrityksen määritelmä. Yrityksenä tämän lain mukaan pide-tään yksikköä, joka on merkitty yri-tystietojärjestelmään. Tästä seuraa suoraan mm. se, että jatkossa trat-taa perintäkeinona voidaan käyt-tää myös silloin, kun yritystoimin-taa harjoittaa luonnollinen henkilö omalla nimellään. Henkilötietolain määräykset estivät aikaisemmin pro-testoidun tratan merkitsemisen luot-totietorekisteriin. Muutoksella on merkitystä mm. tratan käyttämises-sä elinkeinonharjoittajiin kohdistu-vassa perinnässä (ml. maanviljelijät).

Lain 4 § sisältää varsin vaikeasel-koisen säännöksen, joka on kohdis-tettu lähinnä perimistoimistoihin tai muihin tahoihin, joilla toimeksian-tosuhteen perusteella on hallussaan tietoa, jota sisältönsä puolesta voisi käyttää myös luotonannossa. Pykä-län mukaan tällaisen tiedon käytössä on sovellettava tämän lain säännök-siä (informointivelvollisuus ym.). Tä-män pykälän tulkinnassa on edelleen huomattava se, että laki ei sinällään anna lupaa henkilöitä koskevien eri rekistereiden tietojen käyttöön myös luottotietotoimintaan edes kohteen luvan perusteella. Laki ei ota kantaa siihen miten henkilötietolain yleisiä periaatteita (esim. käyttötarkoitussi-donnaisuus) on tässä yhteydessä tul-kittava. Tähän asiaan viitataan myös myöhemmin lain 6 §:ssä.

Yleiset velvoitteet luottotietojen käytössäLain toisessa luvussa annetaan yleisiä velvoitteita luottotietojen käytöstä. Huomionarvoista on nimenomaan se, että nämä velvoitteet koskevat kaikkia luottotietoja käsitteleviä ja edelleen 1 §:n määritelmän mukai-sesti se, että luottotietoja eivät ole vain erityisestä luottotietorekisteris-tä saatavat tiedot vaan kaikki tiedot, jotka koskevat luonnollisen henkilön tai yrityksen maksukykyä tai maksu-halukkuutta taikka jotka muulla ta-valla kuvaavat henkilön tai yrityksen kykyä vastata sitoumuksistaan, ja joita käytetään luottoa myönnettäes-sä tai luottoa valvottaessa, oli tiedot saatu mistä tahansa. Luottotietojen käsittelyssä on lain 5 §:n mukaises-ti noudatettava hyvää luottotietota-paa; tavan sisällöstä laissa on myös näkemys. Lain 6 §:n mukaan luotto-tietoina saa käyttää ja muutoin kä-sitellä vain sellaisia tietoja, jotka on saatu luotettavista lähteistä ja jotka

TEKSTI: JUUSO JOKELA KUVA: ULLA MYKRÄ

Luottotietolaki hyväksytty

Nyt hyväksytyssä laissa sääntely ulotetaan koskemaan luottotietojen käsittelyä ja käyttöä laajemminkin, myös yritysten osalta, sanoo Juu-so Jokela.


ovat tarpeellisia ja asianmukaisia ku-vaamaan rekisteröidyn maksukykyä ja maksuhalukkuutta taikka kykyä vastata sitoumuksistaan. Tässä sään-nöksen osalta pohdintaa ainakin tä-män kirjoittajassa on aiheuttanut ns. notorisen tiedon merkitys ja tällaisen yleisesti tiedossa olevan seikan käyt-tö luotonannossa. Hallituksen esi-tyksen perusteluissa todetaan, ettei pykälä aiheuta laajempaa perustelu-velvollisuutta asiakassuhteessa kiel-täytymiselle. Silti on mielestäni ai-nakin teoreettinen uhka siitä, että luotonhakijat väittävät itsellään ole-van ”oikeuden” luoton saantiin, mi-käli esim. luottotietorekisterissä ei ole selvää estettä luoton saannille. Mikäli luottoa ei myönnetä luoton-hakija voi esittää väitteen siitä, että luotonantajalla on käytössään jokin laiton salainen rekisteri… Esimerk-kinä tapaus, jossa konkurssin tai velkajärjestelyn läpikäynyt henkilö hakee luottoa tilanteessa, jossa kon-kurssia tai velkajärjestelyä koskevat tiedot ovat jo kyseisistä rekistereis-tä poistuneet. Saako ja voiko luoton-antaja edelleen antaa painoa tälle tie-dolle, jonka hän itse edelleen muistaa vaikkapa sen takia, että menetti ra-haa luotonhakijan konkurssissa tai velkajärjestelyssä?

Toinen luku sisältää myös yleisen säännöksen tietojen käsittelyn tieto-turvallisuudesta sekä tietojen käsitte-lyn kirjaamisesta.

Luottotietotoiminnan harjoittaminenLain kolmas luku sisältää selkeäs-ti luottotietotoiminnan harjoittajaan kohdistuvaa sääntelyä. Laki vaatii, mitenkään kuitenkin yksilöimättä, että toiminnan harjoittajalla on ol-tava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toiminnan harjoittami-seen. Taloudelliset edellytykset vii-tannevat toiminnan harjoittajan va-kavaraisuuteen yms. taloudellisiin seikkoihin. Muut edellytykset viitan-nevat muuhun osaamiseen. Jää näin yleiseen pohdintaan: kuinka paljon rahaa ja mitä osaamista on oltava luottotietotoiminnan harjoittajalla? Luottotietotoimintaa harjoittavan yhtiön johdolle asetetaan laissa myös luotettavuus ym. vaatimuksia. Eri-koisena yksityiskohtana voi huoma-ta sen, että luottotietotoimiston joh-don osalta on liiketoimintakieltojen voimassaolo tarkistettava sekä vi-ranomaisen rekisteristä että luotto-tietoimiston rekisteristä. Tästä seu-raa itse asiassa liiketoimintakiellon rajoitettu ajallinen laajennus, kos-ka luottotietorekisterissä tieto liike-

toimintakiellosta voidaan pitää vie-lä kolme vuotta sen jälkeen kun tieto on jo poistettu viranomaisen rekiste-rissä (28 § 8. kohta). Onkohan lain laatija varmasti sitä mieltä, että luot-totietotoiminnan harjoittaminen on niin vaarallista toimintaa, että liike-toimintakiellossa olleet on vielä kiel-lon jälkeenkin pidettävä poissa tästä bisneksestä vai onko 9 §:ään päässyt jonkinlainen virhe? Pankinkin saa perustaa, jos liiketoimintakielto on jo päättynyt…

Lakiin sisältyy myös säännöksiä toiminnanharjoittajan palveluvelvol-lisuudesta. Tietoja on yleiseen käyt-töön tarkoitetusta luottotietorekiste-ristä luovutettava sille, joka on lain mukaan velvollinen käyttämään tie-toja päätöksiä tehdessään. Joku voi-si tässä kummastella mikä merkitys on sanoilla ”yleiseen käyttöön tar-koitettu”. Rekisterihän on tarkoitet-tu vain asiakkaita varten, ei yleiseen käyttöön. Kohdalla tarkoitettaneen asettaa ko. tapauksissa asettaa asi-akkaaksiotto/palvelupakko. Vastaa-va palvelupakko, vielä kohtuullisel-la hinnalla, luottotietotoiminnan harjoittajalla on henkilön pyytäes-sä henkilöluottotietoja toisesta hen-kilöstä. Rekisteröidylle on myös koh-tuullisella hinnalla myytävä häntä koskeva ote rekisteristä.

HenkilöluottotiedoistaLain neljäs luku koskee henkilöluot-totietoja ja niiden käsittelyä. Hen-kilöistä saa rekisteriin merkitä yksi-löintitietoja, yrityskytkentätietoja ja toimintakelpoisuutta koskevia tieto-ja sekä tiedon omasta luottokiellosta. On vielä huomattava, että rekisteriin saa merkitä tiedon henkilölle mää-rätystä liiketoimintakiellosta. Tätä tietoa pidetään kuitenkin lain syste-matiikassa yritysluottotietona ja ko. tiedon rekisteröinnistä säädellään laissa myöhemmin. Itse vierastan va-littua systematiikkaa, onhan liiketoi-mintakielto nimenomaan henkilöä koskeva tieto, vaikka sen määrää-minen toki perustuukin toimintaan elinkeinotoiminnassa.

Lain 13 §:ssä on luetteloitu ne maksuhäiriötiedot ja niitä täydentä-vät tiedot, joita rekisteriin voidaan henkilöiden osalta merkitä. Itse mak-suhäiriötiedot eivät juuri eroa nyky-tilanteesta. Tuomioistuimen vahvis-tama sovinto on lisätty selvyyden vuoksi tietotyyppeihin. Rekiste-riin myös saa rekisteröidyn pyynnös-tä merkitä muita tietoja maksuhäiri-ön aiheuttaneesta saatavasta ja sen synnystä. Tässä yhteydessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että lain nimenomaisen säännöksen (37 §) mu-

kaan rekisteriin ei saa maksuhäiriö-tiedon yhteydessä antaa tiedon käyt-täjälle maksuhäiriön aiheuttaneen velan velkojan nimeä. Velkojan ni-men saa rekisteröidä vain rekisterin-pitäjän sisäistä käyttöä varten taik-ka rekisteröidyn informoimiseksi. Lainsäätäjä ei ole lainkaan perustel-lut sitä, miksi tätä tietoa ei saa käyt-täjälle ilmaista. Pidän tätä ratkaisua käsittämättömänä ja lain tarkoituk-sen vastaisesti myös rekisteröidyn asemaa huonontavana.

Lain 16 § mukaan luottotietore-kisteriin merkittävän tai sen kaut-ta muutoin saatavan luottokelpoi-suusluokituksen tai muun arvioinnin muodostamisessa saa käyttää vain lain 12 §:n 2–4 kohdassa ja 13 §:ssä tarkoitettuja tietoja. Pykälän merki-tystä mietittäessä on kuitenkin huo-mioitava, että kielto käyttää eri-laisia mm. sosioekonomisia tietoja luotonhakijasta scoringjärjestelmis-sä ei koske luotonantajan omia jär-jestelmiä eikä näkemykseni mukaan myöskään ulkopuolisen palvelun-tarjoajan järjestelmiä, kunhan tätä luokitusta ei vain luovuteta kaikil-le avoimen järjestelmän kautta. To-siasiahan lienee, ettei markkinoilla edes ole pykälässä tarkoitetun kaltai-sia järjestelmiä, jossa tieto merkittäi-siin luottotietorekisteriin.

Elinkeinotoimintaa harjoittavan henkilön luottokelpoisuusluokan muodostamisessa noudatetaan yri-tystä koskevia säännöksiä. Näin tieto mahdollisesta liiketoimintakiellosta tulee arvioitavaksi ”yritysluottotie-tona”. Eri asia on sitten tilanne jos-sa liiketoimintakieltoon määrätty henkilö ei enää harjoita liiketoimin-taa (on siis toiminut kuten pitääkin, eronnut vastuuhenkilöasemista). Voi-ko tietoa liiketoimintakiellosta käyt-tää vaikka henkilö toimii ”kuluttaja-na”? Lain systematiikka vaatii vielä opiskelemista….

Henkilöä koskevat tunnistetiedot on poistettava rekisteristä kun häntä koskevat varsinaiset luottotiedotkin poistetaan. Yrityskytkentätietojen osalta laki määrää tiedot poistetta-vaksi vuoden kuluttua siitä kun hen-kilö on eronnut ko. asemasta yrityk-sessä. AT on aikaisemmin poistanut tiedot jo 9 kuukauden kuluttua. Yri-tyskytkentätietoa ei kuitenkaan tar-vitse poistaa lainkaan jos yrityksellä on eroamishetkellä maksuhäiriöitä tai niitä tulee eroamisen jälkeen niin, että voidaan ajatella henkilön olleen vielä vaikuttamassa maksuhäiriöihin johtaneisiin liiketoimintapäätöksiin.

En tässä yksityiskohtaisesti käy lävitse maksuhäiriötietojen tallen-nusaikoja. Yleisesti voi todeta, että yleisimpien maksuhäiriöiden (yksi-


puolinen tuomio ja varattomuus) tal-lennusajat lyhenevät neljästä vuodes-ta kolmeen vuoteen. Tallennusaika voi lyhentyä tästäkin mikäli rekis-teröity maksaa velan maksuhäiri-ön rekisteröinnin jälkeen ja toisaalta tallennusaika voi venyä neljään vuo-teen, mikäli rekisteröidylle tulee mui-ta häiriöitä.

Lain 19 § sisältää säännökset sii-tä mihin tarkoituksiin henkilöluot-totietoja saa luovuttaa käytettäväksi ja käyttää. Nähdäkseni säännöksen otsikkokin kertoo siitä, että vastuu lainmukaisesta käytöstä ei ole vain luovuttajalla vaan myös itsenäises-ti tiedon käyttäjällä. Luotonanto ja luotonvalvonta on selvästi nostet-tu pääasialliseksi tietojen käyttöalu-eiksi. Pykälän muut kohdat ovat oi-keastaan vain tarkennuksia näihin käyttöalueisiin kun säännöksestä puuttuu aikaisemmin henkilötieto-laissa ollut ”kaatokohta” (”muihin vastaaviin tarkoituksiin”). Pykälän perusteluissa lausutaan ohjeeksi, että käyttötarkoituksia koskevia sään-nöksiä olisi tulkittava ahtaasti. Kat-son kuitenkin, että kyseessä voidaan aina katsoa olevan luotonannon kun liiketoimen suoritukset eivät ole sa-manaikaisia.

Henkilöluottotietojen käyttötar-koituksia tarkasteltaessa on erityi-sesti nostettava esiin yrityksen vas-tuuhenkilön tietojen käyttöön lain myötä tullut rajoite. Aikaisemman sääntelyn (Henkilötietolain 8 § 8. kohta) perusteella yrityksen vastuu-henkilön tietojen luovutus ja käyttö oli varsin väljää. Nyt voimaantule-van säännöksen mukaan yrityshen-kilönkin tietoja voi luovuttaa tai käyttää arvioitaessa yrityksen ja sen vastuuhenkilön kykyä vastata sitou-muksistaan sopimusosapuolena sekä valittaessa henkilö yrityksen vastuu-henkilöksi. Toki termin ”arvioitaes-sa” nimenomainen sisältö on jossain määrin tulkinnanvarainen; kiista-tonta lienee kuitenkin sen olevan suppeampaa kuin aikaisemman lain perusteella luvallisina pidetyt käyt-tötarkoitukset. Voiko esimerkiksi yrittäjän tai yritysjohtajan henkilö-luottotietoja luovuttaa ja käyttää tie-dotusvälineiden toimituksellisiin tar-koituksiin?

Lain tavoitteena on rajata luot-totietojen käyttö lähinnä vain luo-tonantoon liittyväksi. Tietoja ei näin saisi ja voisi käyttää arvioidessa hen-kilön ”yleistä luotettavuutta”, kuten henkilötietolain säännöksissä vielä todettiin. Avoimeksi tässä suhteessa mielestäni jää suostumukseen perus-tuva tietojen käyttö. Rekisteröidyn antama suostumus on henkilötieto-lain mukaan hyvin vahva tietojen kä-

sittelyn peruste. En pidä mahdollise-na, että luottotietolain 19 §:n sisältö poistaisi henkilöltä oikeuden antaa suostumuksen tietojensa kysymi-seen, silloin kun näillä tiedoilla kat-sotaan olevan merkitystä, mutta lain 19 §:n säännökset eivät anna oikeut-ta tietojen kysymiseen.

Henkilöluottotietojen luovutta-mistapojen osalta uusi laki tarken-taa teknisellä käyttöyhteydellä (esim. internet) luovuttamisen edellytyksiä (20 §). Säännös vastaa varsin tarkas-ti AT:n nykykäytäntöjä. Luovuttajan on kirjattava kenelle ja miksi tietoja luovutetaan. Pykälään on liitetty eri-tyinen velvoite myös tietojen käyttä-jälle valvoa tietojen käyttöä omassa organisaatiossaan. Pykälässä tode-taan vielä erityisesti, etteivät em. vel-voitteet koske pelkän yrityskytkentä-tiedon luovuttamista.

Yrityksen perustiedotYrityksen perustietoina voidaan luottotietorekisteriin merkitä nimi, y-tunnus ja muita vastaavia tunnis-tetietoja. Rekisteriin voi myös merki-tä muista viranomaisten rekistereistä sekä muista julkisista lähteistä saatu-ja tietoja. Rekisteröidyn (yrityksen) luvalla rekisteriin voi merkitä myös muuta tietoa. Rekisteriin voidaan merkitä yrityksen vastuuhenkilöi-nä toimivat henkilöt ja myös ne, jot-ka ovat eronneet asemastaan vähem-män kuin vuosi sitten (katso 17 §). Vaikka siis tunnistetiedot on laissa luetteloitu, voidaan ”muista julkisis-ta lähteistä” kohdan perusteella lis-taa toki laventaa.

Lain 22 §:ssä annetaan rekisterin-pitäjälle oikeus laittaa rekisteriin tie-to siitä, että yritystä johtaa bulvaani. Nähtäväksi jää mikä merkitys säädök-selle jää kun rekisterinpitäjän tulee antaa yritykselle mahdollisuus korja-ta tiedot ennen niiden julkaisemista tyyliin ”Aiomme merkitä henkilö X:n (bulvaanin) yrityksenne tosiasiallis-ta valtaa käyttäväksi henkilöksi. Mitä mieltä olette tästä? Aiotteko suosiol-la merkitä hänen myös kaupparekis-terissä vastuuhenkilöksi?”

Rekisteriin saa myös merkitä tie-don liiketoimintakieltoon määrää-misestä. Tämä tieto esitetään laissa merkittäväksi yritystietorekisteriin. Pidän ratkaisua ja valittua syste-matiikkaa omituisena. Liiketoimin-takielto on nimenomaan henkilöä koskeva tieto. Jos (ja kun) liiketoi-mintakieltoon määrätty henkilö toi-mii kuten kieltoa koskevassa päätök-sessä vaaditaan, hän eroaa kaikista vastuuhenkilöasemistaan eri yrityk-sissä. Tieto liiketoimintakiellosta on tämän vuoksi liitettävä nimenomaan

henkilöön. Koska liiketoimintakielto on yritystieto (tai siihen rinnastetta-va) sen voi nähdäkseni luovuttaa täy-sin vapaasti ilman, että luovuttami-seen tarvitsisi mitään perustetta.

Tietoa liiketoimintakiellosta ei 23 §:n mukaan saa julkaista yleisessä tietoverkossa. Pidän lainkohtaa pe-rustuslain sananvapaussäännöstön vastaisena. Sillä, että viranomaistoi-mintaa (oikeusrekisterikeskus) kos-kevassa lainsäädännössä kielletään viranomaista itseään julkaisemasta liiketoimintakieltorekisteriä yleises-sä tietoverkossa, ei voi mielestäni pe-rustella sitä, että vaikkapa tiedotus-välinettä estettäisiin julkaisemasta tuomioistuimelta saatua tietoa liike-toimintakiellosta nettisivullaan. En pidä myöskään mahdollisena, että tämä kielto voisi koskea vain luotto-tietotoimintaa harjoittavaa.

YritysluottotiedotLaissa oleva lista yritykselle mer-kittävistä maksuhäiriöistä noudat-taa varsin tarkasti nykyistä rekis-terinpitokäytäntöä. Lainsäätäjä on myös käyttänyt mielikuvitusta ja jopa lisännyt rekisteröitäviin tietoi-hin ”velan tunnustamisen”. Tällais-ta rekisterimerkintöjä ei AT:n re-kisterinpidossa ole yritysten osalta tunnettu; tässä täytyy ryhtyä mietti-mään käyttötarkoitusta.

Sallittujen rekisterimerkintöjen osalta on myös yritystietojen osal-ta kiinnitettävä heti huomiota myös lain 31 §:ään, jonka mukaan tietoa velkojasta (velkojan nimi) saa mer-kitä rekisteriin vain rekisterinpitä-jän sisäistä käyttöä varten tai rekis-teröidyn informoimiseksi. Säädöksen merkitys ja tausta on tätä kirjoitetta-essa vielä arvoitus. Katson kuitenkin, että ainakin talouslehtien protestilis-talla on velkojan nimi julkaistavissa sananvapaussäännösten nojalla. Tie-don julkaiseminen rekisterinpitäjän varsinaisten palveluiden kautta näyt-tää estyvän. Koska tiedän palvelui-den käyttäjien arvostavan velkojatie-toa, AT harkitsee heti asiaa koskevan lakimuutosehdotuksen tekemistä. Säännöstä koskevaa palautetta voi-vat myös käyttäjät antaa Oikeusmi-nisteriölle…

Maksutapatietojen merkitsemises-tä rekisteriin on laissa oma pykälä (25 §). Maksun on oltava myöhässä yli 7 päivää ennen kuin sitä koske-van maksutapahavainnon voi viedä rekisteriin.

Yritysten luottotietoja käsittele-vä luku sisältää erityisen säännök-sen siitä, että yrityksen vastuuhen-kilöä koskevan henkilöluottotiedon saa yhdistää yrityksen tietoihin.


Lain 27 §:ssä säädetään siitä, mitä tietoja saa käyttää yritystä luokitel-lessa. Sallittuja tietoja ovat vain ne tiedot, joita voi myös merkitä yritys-luottotietorekisteriin. Väljyyttä asi-aan antaa toki se, että lain 21 § antaa mahdollisuuden merkitä rekisteriin yleensäkin tietoja myös ”muista jul-kista lähteistä”. Ainakaan AT:n ny-kyisen luokittelutoiminnan kannalta ei ongelmia ole syntymässä. Pykälä myös rajoittaa yrityksen vastuuhen-kilöiden henkilöluottotietojen käyt-töä yrityksen luokitteluun vaikutta-vana tekijänä ajallisesti sen jälkeen kun yritys on toimittanut ja toimit-taa edelleen tilintarkastetun tilinpää-töksen kaupparekisteriin.

Myös yritysluottotietojen tallen-nusaikoihin luottotietolaki tuo joi-takin muutoksia, lähinnä pienoisia tallennusaikojen lyhentämisiä. Yri-tysluottotietojen (esim. YVK ja UMS) tallennusaikaa ei velan myöhemmin tapahtuva maksu lyhennä, kuten yk-sityishenkilöllä. Aivan samoin kuin yksityishenkilöllä uusi maksuhäiriö kuitenkin pidentää tavanomaista tal-lennusaikaa.

Rekisteröityjen oikeudet ja niiden toteutuminenRekisterinpitäjän informaatiovelvol-lisuuteen ei laki tuo juurikaan muu-toksia. Henkilöluottotietojen osalta on rekisteröidylle lähetettävä ns. en-sirekisteröintikirje. Henkilöluottotie-tojen käyttäjän on tiedoista johtuvan luoton epäämisen jälkeen kerrotta-va kohteelle epäämisen aiheutuneen luottotiedoista.

Omien luottotietojen tarkistus-oikeus (mitä tietoja, tietolähde) ulo-tetaan koskemaan myös yrityk-siä. On kuitenkin huomioitava, että yrityksille tämän tarkastusoikeu-den toteuttaminen ei ole maksuton-ta. Tarkastusoikeuden toteutumisen maksuttomuudestahan nimenomai-sesti säädetään henkilötietolaissa ja koska vastaavaa säädöstä ei yritysten osalta ole, vastakohtaispäätelmän mukaan tarkastamisesta voi yrityk-siltä periä maksun. Henkilöluotto-tietojen osalta on myös ilmoitettava mihin tietoja on luovutettu. Yritys-kytkentätietojen luovuttamisesta ei kohteella ole oikeutta saada tietoa.

Rekisterinpitäjän on oikaistava re-kisterissään oleva virheellinen, puut-teellinen tai aiheeton tieto. Tätä oi-kaisuvaatimusta koskevaa säännöstä tulee tarkastella lain tavoitteiden kan-nalta. On selvää, että on tapauksia, joissa sinällään oikea tämän lain pe-rusteella rekisteröity tieto ei kuiten-kaan anna lain tarkoituksen kannalta

oikea kuvaa kohteen maksukyvystä tai maksuhalusta. Rekisterinpitäjälle on oikaisua koskevassa harkinnassaan varsin vaikea harmaa alue. Tämän alueen tulkinnassa on rekisteröity-jä pystyttävä kohtelemaan tasapuo-lisesti niin, ettei perusteettomiakaan oikaisuja tehdä (11 § Rekisteröityjen yhdenvertainen kohtelu).

Rekisteröity voi omassa asiassaan käyttää asioidessaan luottotietorekis-terin kanssa käyttää omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia. Rekisterin-pitäjän on annettava oikaisupyyn-töihin kirjallinen perusteltu vastaus, jossa on myös mainittava rekisteröi-dyn oikeus saattaa asia tietosuojaval-tuutetun ratkaistavaksi. Tämä on tie-tojeni mukaan ensimmäinen tapaus, jossa yksityiselle yritykselle on mää-rätty palveluvelvoite eri kielillä. Asia herättikin eriävän mielipiteen lakiva-liokunnan mietintöön sekä äänestyk-sen asiaa täysistunnossa käsiteltäes-sä.

Lain valvontaLain yleinen valvonta kuuluu tietosuo-javaltuutetulle. Tietosuojavaltuutetul-le annetaan laissa myös tietojensaan-tioikeus ja määräyksenantovaltuutus valvontatehtävänsä suorittamisek-si. Määräysten annon tehosteeksi tie-tosuojavaltuutettu voi käyttää uhka-sakkoa.

Erinäiset säännöksetLain 37 § sisältää jo tässäkin kirjoi-tuksessa useaan kertaan moittimani säännöksen jonka mukaan rekiste-rinpitäjä voi käsitellä velkojaa kos-kevia ko. lainkohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Koska sallitut käyttö-tarkoitukset on laissa nimenomaan mainittu, on lakia yleisten laintul-kintaperiaatteiden mukaan (vasta-kohtaispäätelmä) kielletty muussa tarkoituksessa. Maksuhäiriön aihe-uttaneen velan velkojan nimeä ei näin saa ilmaista luottotietorekisterin asi-akkaalle. Tehtyä lainsäädäntöratkai-sua ei hallituksen esityksen peruste-luissa ole lainkaan perusteltu. Herää kysymys onko lainsäätäjä riittäväl-lä tarkkuudella tutustunut rekiste-rikäytäntöön ja tietoja käyttävien tarpeisiin. Lainsäätäjä ei ole huomi-oinut sitä, että tiedon käyttäjälle voi olla tärkeää tietää onko velka synty-nyt samalla toimialalla olevalle yri-tykselle. Voin kuvitella esimerkik-si, että puhelinoperaattori voi avata uuden puhelinliittymän niin kauan, kun rekisterimerkinnät eivät koske liittymämaksuja. Mahdollisuus tä-mänkaltaiseen harkintaan viedään tietoja käyttävältä nyt pois. Mieles-

täni tällä aiheutetaan haittaa nimen-omaan rekisteröidyille.

Luottotietotoiminnan harjoittajal-le laki tuo vielä velvoitteita toimin-tailmoituksen tekemisestä sekä tie-tojen salassapidosta. Lakiin sisältyy myös oma vahingonkorvaussäännös sekä rangaistussäännökset. Sään-nökset noudattavat jo voimassaole-via henkilötietolain säännöksiä.Laki tullee voimaan syksyllä 2007. Tarkkaa päivämäärää ei tämän jutun painoon mennessä ole vielä tiedossa. Lain siirtymäsäännöksen nojalla lain voimaantullessa käytettyjen rekiste-reiden on oltava lain mukaiset vuo-den kuluessa sen voimaantulosta.

Voimaantuloon liittyy yksi kir-joittajaa askarruttava kohta. Lain voimaantulessa on kumottu henki-lötietolain usea pykälä. Kumottavan henkilötietolain 20 §:n 4 moment-tia on kuitenkin edelleen sovelletta-va luovutettaessa työnantajalle työn-tekijää koskevia henkilöluottotietoja vielä lain kumoamisen jälkeen. Onko laki kumottu jos sitä vielä on nou-datettava myös tapahtumissa ja ti-lanteissa, jotka tapahtuvat lain ku-moamisen jälkeen? Erona useinkin tapahtuvaan lain soveltamiseen vielä sen kumoamisen jälkeen, tässä jou-dutaan kumottua lainkohtaa sovelta-maan jatkuvasti, eikä vain niin että jotakin aikaisemmin (“ennen lain kumoamista”) tapahtunutta tilan-netta arvosteltaisiin silloin voimas-sa olleiden sääntöjen mukaan. Tämä on kai lähinnä sitä akateemista poh-dintaa…Luottotietojen käytöstä työ-elämässä tullaan vielä antamaan eril-linen ns. kolmikannassa valmisteltu säännös.

Mistä ei säädettyArtikkelin loppuun on vielä syytä nos-taa esiin asia, josta lopullisessa lais-sa ei säädetty. Vielä hallituksen esi-tyksessä tallennusaikoja koskevassa pykälässä oli säännös, joka määräsi välittömästi poistamaan rekisteristä tiedon, joka perustui ulosottokaa-ren 2 luvun 27 §:n vanhentumissään-nöstön mukaisesti vanhentuneeseen velkaan. AT:n eduskunnan lakiva-liokunnalle esittämien perustelui-den johdosta kohta kuitenkin laista poistettiin. Vaikka velka on siis van-hentunut, ei sitä koskevaa luottotie-tomerkintää tarvitse ennenaikaisesti rekisteristä poistaa.

Juuso Jokela on Suomen Asiakastieto Oy:n lakiasiain-päällikkö.


Ja niin saapui kevät ja sen mukana luottomiesten Ilta-mat...

Tänä keväänä palattiin normaaliin järjestykseen iltamien vietossa ja niinpä iltamat pidettiin taas, vuoden tauon jälkeen maaliskuussa, oma-na tapahtumanaan. Edellisenä vuon-nahan iltamat pidettiin toukokuussa kevätkokouksen yhteydessä.

Kevät oli tullut ajoissa ja Kaisanie-mi kylpi myöhäisen iltapäivän aurin-gossa, kun luottomiehet suunnistivat kohti jo perinteiseksi tullutta iltami-en pitopaikkaan, Ravintola Kaisa-niemeä kohti.

Paikalle iltamiin oli ilmoittautu-nut reilut 80 luottomiestä ja heidän lisäkseen myös illan kunniavieraat: Luottotutkinnon suorittaneet. Vuo-den opinnot saisivat nyt viimein si-netikseen diplomin ja oikeuden käyt-tää nimikettä LTS (Luottotutkinnon suorittanut) nimen yhteydessä.

Tämänkertaisissa iltamissa kerho-mestari Katja Kyntäjä oli nerokkaas-ti muuttanut illan kulkua. Ensin oli ruokailu, jonka jälkeen diplomien jako. Ja sokerina pohjalla tietenkin

TEKSTI JA KUVAT: HANNA MAUNU

Luottomiehet - Kreditmännen ry:n iltamat Kaisaniemessä

illan bändi ja mahdollisuus irroitte-luun tanssilattialla ja kuulumisien vaihtoon vanhojen ja uusien tuttujen kesken.

Alkudrinkkien jälkeen pöytiimme tarjoiltiin suurustettua kalalientä, kyytipoikanaan jokiravuilla täytetty tuulihattu. Kalalieminautinnon jäl-keen vuorossa oli hienostunut pää-ruoka: Omena-vuohenjuustoruusu-ke ja parsa olivat saaneet seurakseen paahdettua ankkaa portviinikastik-keessa. Vatsat täynnä, pöytiin pal-veltuna tyytyväisen olotilan kruunasi jälkiruoka, joka oli passion-ananas-sorbetti ja ah, niin herkullista.

Ruokailun päätteeksi oli vuorossa illan päätapahtuma: Luottotutkin-non suorittaneiden diplomienjako. Puheenjohtaja Kristian Vuorilehto jakoi diplomit, hallituksen jäsenten kauniimpien sukupuolen edustajien Satu Lindholmin ja Katja Kyntäjän avustuksella. Tämänkertainen dip-lomin saajien joukko oli kurssin 17 opiskelijoita. Kurssin suoritti kai-ken kaikkiaan 30 opiskelijaa ja pai-kalle diplomiaan oli tullut nouta-maan 19 tutkinnon suorittanutta. Markkinointi-instituutista oli pai-kalla tilaisuutta juhlistamassa kou-

lutuspäällikkö Minna Ristimäki ja asiakasaluepäällikkö Satu-Päivikki Lehtonen.

Luottotutkinnon suorittaneet aakkosjärjestyksessä:

Aarnio SuviAiro SannaDuffy-Hokkanen PirkkoGrön TiinaHakola MerviHelve SannaHokkanen AnnikkiJääskeläinen ElinaKangasniemi KirstiKaukanen MiaKorhonen LeenaKorpela JaanaKoskinen AnuLahtinen SariLehtinen TerhiLehtinen TuuliLipsanen EilaLundenberg PiaOrpana SimoPulliainen SirpaRantalainen KaijaRapo MinnaSaalasti KaijaSillanpää SariTusa TaruViitanen HeidiWilkman Pirjo

Lisäksi aiemmista kursiryhmistä nyt diplomin saivat:

Lindell NinaPoutala TiiaSaarinen Liisa

Tutkinnon suorittaneista kolmelle parhaiten ansiotuneelle opiskelijal-le lahjoitettiin tavarastipendit. Nämä parhaiten ansioituneet opiskelijat oli-vat:

Hokkanen AnnikkiLehtinen TuuliGrön Tiina

Diplomien jaon jälkeen oli vuorossa uuden Kunniajäsenen diplomin jako. Syyskokouksessahan Mikko Parjan-

LTS-diplomin saaneet yhteiskuvassa.


ne sai jo kukat ja viirin, mutta itse diplomin jako oli jätetty sokerina pohjalle Iltamiin, koska nimenomaan Mikko Parjanne on ollut luomassa ja toteuttamassa Luottotutkintoa.Juhlallisuuksien jälkeen tutuksi tul-lut Tommy Dolivon bändi luotsa-si luottomiehet lattialle tanssimaan ja tanssia jatkui pitkälle yöhön asti. Kaikilla oli hauskaa ja innolla odot-telemme kevätretkeä jälleentapaami-sen toivossa.

Vasemmalta: Ville Jokinen, Suvi Laakso, Heidi Viitanen, Elina Jääskeläi-nen, Riitta Arina ja Markku Harmaala.

Vasemmalta: Maija Korhonen, Tarja Majanen, Ritvaleena Kangaspunta ja Heidi Vähä-Karvia.

Vasemmalta: Aila Kattilakoski, Arja Westerholm, Anu Tynninen ja Marika Mielonen.

Mikko Parjanne, Kunniajäsen nu-mero 6. ja LTS-tutkinnon ”isä”.

Stipendillä palkitut opiskelijat. Oi-kealla kurssin priimus Annikki Hokkanen, vierellään Tiina Grön. Kuvasta puuttuu Tuuli Lehtinen, joka ei ollut paikalla.


Tekniset tiedotLehden koko: A4Painopinta-ala: 210 x 297 mmPalstojen määrä: 3 kplPalstan leveys: 1 p 55 mm, 3 p 180 mmAineistot: TiedostoinaOhjelmat: Kaikki taitto- ja grafi ikkaohjelmat

MaksuosoiteMaksun saaja: Luottomiehet ryPankkiyhteys: Nordea 208918-73866

Reklamaatiot Ilmoitusten painoasua koskevat reklamaatiot 7 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena.

Ilmoitusten Viimeistään 14 vrk ennenperuuttaminen: aineistopäivää. Myöhemmin peruutetuista laskutetaan 50% hinnasta. IlmestymispäivätNro Aineisto Ilmestyy

3/2007 09.08.2007 30.08.20074/2007 11.10.2007 01.11.2007

Painos: 1000 kpl ISSN 1457-7909

Julkaisija Luottomiehet-Kreditmännen ry Osoite: PL 891, 00101 Helsinki

ToimitusPäätoimittaja: Risto SuvialaPuhelin: 02-277 8420, 0400 781 535Telefax: 02-277 8411e.mail: [email protected]

Ilmoitustilan myyjä Mikko Kallankari, 050 427 3517

Jäsenrekisterin ylläpito Consista OyPuhelin: (09) 622 5715 Fax: (09) 622 5725 [email protected]

Paino KM-Yhtymä Oy Suomen PainotuoteYhteyshenkilö: Pia HuovinenOsoite: Äyritie 8 A, 01510 VantaaPuhelin: 040 563 7911Telefax: (09) 7594 6202 [email protected] www.painotuote.fi Aineistotiedustelut: Raimo Elovaara KM-Yhtymä Oy Suomen Painotuote 050 323 8066 [email protected] Aineisto-osoite: [email protected] [email protected]

IlmoitushinnatIlmoituskoko Mustavalkoinen 4-värinenKeskiaukeama 1010 € 1350 €Takakansi + s.2. á 600 € 940 €1/1 muut sivut 450 € 790 €1/2 sivu 250 € 590 €1/4 sivu 170 € 510 €

Mediatiedot 2007


Suurin osa meistä muistaa vielä Enronin skandaalin. Lehdet ja televisiouutiset olivat täynnä tätä skandaalia ja aihetta sivu-taan edelleen monissa keskus-teluissa ja kerrotaan Enronin tarinaa varoittavana esimerk-kinä siitä kuinka kaikki romahti hetkessä, kuin korttitalo.SOXista puhutaan paljon, siihen viitataan keskusteluissa ja haastatteluissa talouspäät-täjien kanssa, kun puhutaan tilintarkastuksen sääntelystä ja yhtiöiden sisäisistä hallinta- ja valvontajärjestelmistä. Mutta mikä se on?

SOXin eli Sarbanes-Oxley -lain taus-talla ovat vuoden 2000 alun talous-skandaalit amerikkalaisissa kon-serneissa. Näistä mainittakoon kuuluisimmat skandaalit, Enron ja WorldCom. Laki säädettiin vuon-na 2002 ja sen avulla pyritään tor-jumaan väärinkäytöksiä ja paran-tamaan konsernien hallintatapoja. SOX-lainsäädäntö velvoittaa kaik-kien niiden yritysten yksiköitä, jon-ka osakkeet on listattu USA:n arvo-paperimarkkinoita valvovan SEC:n (U.S. Securities and Exchange Co-mission) alaisessa pörssissä, kaik-kialla maailmassa. Lain vaatimat toimet ovat pakollisia ja niiden nou-dattamista valvovat sekä sisäiset että ulkoiset tarkastajat.

Pykälä 404Vuonna 2004 yritysjohdon rapor-tointi sisäisistä kontrolleista laaje-

ni Sarbanes-Oxley - lain py-kälän 404 tullessa voimaan porrastetusti. SOX 404:n tavoitteena on varmistaa

tilinpäätöksissä raportoidun talou-dellisen ja muun tiedon oikeellisuus. Laki edellyttää myös, että yritykset ottavat käyttöön ohjeistukset väärin-käytösten käsittelemiseksi ja perus-tavat luottamuksellisen yhteydenot-tokanavan.

SOX-lain pykälän 404 tullessa voi-maan, se merkitsi pörssiin listatuille amerikkalaisyrityksille sitä, että nii-den täytyi noudattaa pykälän vaati-muksia 14.11.2004 jälkeen päätty-vältä tilikaudelta. USA:ssa listatut ulkolaiset yritykset saivat tähän li-säaikaa mm. IFRS-konversioiden ta-kia ja sitä lisäaikaa saatiin niin, että SOX 404:n pykälää on tullut noudat-taa 15.7.2006 tai sen jälkeen päätty-neeltä tilikaudelta.

suomalaisiin yrityksiin, jotka ovat listautuneet pörssiin Yhdysvalloissa, sekä myös niihin suomalaisiin jotka kuuluvat yhdysvaltalaisen pörssiyhti-ön konserniin.

SOX 404 pykälä velvoittaa yritys-johdon antamaan vuosittaisen tilin-päätöksen yhteydessä sisäisen kont-rollin raportin, jossa johto toteaa vastuunsa taloudelliseen raportoin-tiin liittyvistä sisäisistä kontrolleista. Lisäksi johto antaa tilinpäätöspäivä-nä oman arvionsa näiden kontrolli-en tehokkuudesta. Yritysjohdon ra-portit ovat vain pieni osa prosessissa, jota edeltää valtava työmäärä liitty-en kontrollien dokumentointiin, tes-taukseen ja arviointiin, jotka elä-vät koko ajan sen mukana yrityksen muuttuessa yrityskauppojen myötä tai jos se vaikkapa hankkii uusia IT-järjestelmiä.

Osana yleistä kontrolliympäris-töä arvioitavana ja dokumentoitava-na on mm. rehellisyys, eettiset arvot, väärinkäytösten ehkäisy, sitoutumi-nen amattitaitoon ja henkilöstön ke-hittämiseen, johtamistyyli ja johdon osallistuminen ja organisaatio ja vas-tuualueet.

Tilintarkastus ja tarkastuskomiteaSOX edellyttää, että tarkastuskomi-tean jäsenet ovat riippumattomia. Komiteassa tulisi olla vähintään kol-me jäsentä joiden riippumattomuut-ta valvotaan tarkasti. Konsultoin-tisopimuksia ei näin ollen voi olla olemassa ja palkkiosta on säädet-ty, että tarkastuskomiteat vastaavat tilintarkastajien valinnasta, näille maksettavista palkkioista sekä tilin-tarkastuksen valvonnasta. Tilintar-kastajat vuorostaan raportoivat suo-raan tarkastuskomitealle.

Tarkastuskomitean tulee vuo-sittain tarkastella tilintarkastajan raportointia mm. yhtiön sisäisen kontrollin toimivuudesta; tutustua tilintarkastuksen tai valvontaviran-omaisen suorittamien tarkastusten tuloksiin.Lisäksi tarkastuskomitean on otettava kantaa tilintarkastajan riippumattomuuteen esim. tarkaste-lemalla tilintarkastajan palvelusten laatua ja laajuutta, joita hän on yhti-ölle suorittanut.

Tarkastuskomitean velvollisuuk-siin kuuluu vielä järjestää riittävät kontaktit tilintarkastajaan ja johtoon oman objektiivisen ja riippumat-toman käsityksen muodostamisek-

TEKSTI: HANNA MAUNU

YritysjohtoSOX:n tarkoituksena on taata yritys-ten julkaisemien tietojen oikeellisuus ja luotettavuus, mikä ulottuu läpi koko organisaation ja niinpä suurin osa lain vaatimuksista käsittleekin oikeita hallinnon rutiineja, käytän-töjä ja valvontamenettelyjä. Käytän-nössä tämä siis ulottuu myös niihin


si sille kuuluvista asioista. Yleensä edellytetään, että yhtiöillä – ainakin listatuilla yhtiöillä – on järjestetty si-säinen tarkastus, joka tosin voi olla myös ulkoistettu. Erityisesti tarkas-tuskomitean tulee keskustella johdon ja tilintarkastajan kanssa yhtiön ul-koisesta raportoinnista, joka tapah-tuu tilinpäätösten ja osavuosikatsa-usten muodossa.

Tarkastuskomitean on säännölli-sesti otettava kantaa tilintarkastus-havaintoihin ja niihin liittyviin joh-don vastineisiin. Myös mahdolliset vaikeudet tai ongelmat tarkastuksen läpiviemisessä tulee ottaa käsiteltä-väksi.

Erityisesti Enron-tapaukseen vii-taten voi ymmärtää, miksi tarkastus-komitean tulee ottaa kantaa entis-ten tilintarkastustiimiin kuuluneiden henkilöiden palkkaamiseen sekä sii-hen, että palkkaamisessa noudate-taan asianmukaisia periaatteita.

Riskien arviointiRiskien arvioinnissa punnitaan val-vontaelimien tehokkuutta. Yrityk-sen riskien hallinnan toimintatavat tulee riskien arvioinnissa dokumen-toida ja testata siltä osin kuin ne vai-kuttavat taloudelliseen raportointiin. Läpi käydään myös tiedonkulkua ja sen luotettavuutta organisaation eri tasoilla ja eri muodoissa. Tärkeään asemaan nousevat mm. konsernin si-säiset laskentakäsikirjat ja se miten niitä päivitetään. Edellä mainituis-ta käsikirjoista mainittakoon mm. IFRS ja US GAAP.

Myös konsernin laskentahenki-löstön koulutukseen ja ammatti-taidon ylläpitämiseen kiinnitetään huomiota. Valvonnassa arvioidaan operatiivisen johdon, hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja sisäisen tarkastuksen työskentelyn tehok-kuutta. PCAOB (Public Company Accounting Oversight Board) on to-dennut ohjeistuksessaan, että mm. yleiseen kontrolliympäristöön, tehot-tomaan tarkastusvaliokuntaan tai si-säiseen tarkastukseen liittyvät asiat ovat vahvoja indikaattoreita sisäisten kontrollien jopa materiaalisista heik-kouksista, johon viittaavat myös yri-tyksen puutteellinen riskienhallinta tai johdon väärinkäytökset.

TietohallintoTietohallinnon yleinen kontrolliym-päristö on kriittinen asia taloudel-lisen tiedon luotettavuuden kannal-ta. Onhan yrityksen liiketoiminta ja prosessit, sekä talouden hallinta erit-täin riippuvaisia niitä tukevista tieto-järjestelmistä ja niiden luotettavuu-

desta. IT-toiminnossa hallitaan ja ylläpidetään tietojärjestelmien päi-vittäistä toimintaa. SOX-lain pykälä 404 edellyttää, että IT-toiminnoissa on huomioitu yrityksen tietohallin-non yleiset kontrollit asianmukaisel-la tavalla.

Kontrollitason myös tulee olla riit-tävä raportoinnin luotettavuuden ta-kaamiseksi ja liiketoiminnan tietojär-jestelmissä tulee olla asianmukaiset sovelluskontrollit virheiden havaitse-miseksi ja tapahtumien käsittelyn oi-keeellisuuden, luotettavuuden ja täy-dellisyyden turvaamiseksi.

Kontrollien testausYrityksen kannattaa tunnistaa kai-kista kontrolleistaan ne tärkeim-mät, ns. avainkontrollit, jotka tuli-si testata. Kaikkien olemassa olevien kontrollien testaus ei olisi tehokas-ta ja tarkoituksenmukaista ja lisäksi se olisi liian aikaa vievää. Yrityksen täytyy dokumentoida systemaatti-sesti se, että valituilla avainkontrol-leilla varmistetaan tilinpäätöstieto-jen oikeellisuus, ottaen huomioon asianmukaiset tilinpäätösolettamat: olemassaolo, täydellisyys, arvostus, oikeudet ja velvollisuudet, sekä esi-tystapa.

Yrityksellä on erilaisia tapoja si-säisen kontrollin testauksiin: kysely, havainnointi, tutkiminen ja kontrol-lin uudelleen suorittaminen. Kont-rollin testaajan ei tulisi olla henkilö, jonka tehtäviin normaalisti kontrol-lin suorittaminen kuuluu. Myöskään kyselyllä ei saavuteta riittävää var-muutta kontrollin testauksen vali-diuteen.

EurooppaEuroopan Unionin piirissä vaikut-timena on ollut huoli päämarkki-noiden luotettavuudesta ja kilpai-lukyvystä. Euroopassa ei ole ollut yhtenäistä järjestelmää, jonka mu-kaan Euroopan alueella listattujen yhtiöiden tulisi raportoida sisäisistä kontrolleistaan. EU:n komissio jul-kisti kolme vuotta sitten ehdotuksen uudeksi tilintarkastusdirektiiviksi, joka pyrkii vastaamaan näihin tar-peisiin ainakin osittain. Tässä ns. kahdeksannessa yhtiöoi-keudellisessa direktiivissä tilintar-kastajien vastuun lisääntyminen vaikuttaa välillisesti taloudellisen ra-portoinnin oikeellisuuden varmista-misvaatimuksiin. Komissio on lisäksi antanut suosituksen tilintarkastuk-sen laadunvarmistuksen vähimmäis-edellytyksistä Euroopan unionissa.

Ruotsissa on julkaistu ohjeistus sii-tä kuinka hallituksen tulee raportoi-

da yrityksen sisäisistä kontrolleista, koskien kaikkia Ruotsissa listattuja yhtiöitä. Ruotsin malli noudattelee SOX 404:n mallia. Asiantuntijat en-nustavatkin, että valvontalait ja -oh-jeistukset tulevat lisääntymään yleis-eti kaikkialla Euroopassa.

Kokemukset SOX 404 pykälästä

Kokemusten mukaan yleisesti Yh-dysvalloissa ollaan sitä mieltä että SOX:in tultua voimaan sijoittajien luottamus yritysten taloudelliseen informaatioon on palautunut, talo-udellisen informaation läpinäkyvyys on parantunut, sisäisten kontrolli-en merkitys on kasvanut ja yritys-ten kommunikointi tarkastusvalio-kunnan ja ulkoisten tilintarkastajien kanssa on parantunut.

SOX luo varmuutta sijoittajille, mutta tuntuvimmin sen kokevat yri-tykset. Yritykset ovat SOX-lain alku-taipaleella joutuneet investoimaan paljon mm.sisäisten raportointijär-jestelmien kehittämiseen, prosessien kuvamiseen ja kontrolloinnin testa-ukseen. Tämä voi tuntua suomalais-ten mielestä hyvin byrokraattiselta, sillä yrityskulttuurimme on toisen-lainen ja ohjeistukset tulevat yhdys-valtalaisesta näkökulmasta katsoen. Kaikkeen uuteen totuttautuminen vie aikaa, mutta tärkeintähän on lä-pinäkyvyys, jolla taataan luottamus yritysten taloudelliseen raportoin-tiin ja minimoidaan väärinkäytösten mahdollisuus.

Sysäyksen SOX:lle antoi mm.Enron-skandaali(KUVA : http://www.claybennett.com)

Lähteet: http://www.sox-online.comhttp://www.proact.fi http:// www.veikkopalotie.fi http://www.metso.com


Viime vuosi oli ennätyksellinen tulos-vuosi tähän mennessä julkaistujen ti-linpäätöstietojen valossa. Muutaman hitaamman kasvuvuoden jälkeen ta-louskasvu kiihtyi voimakkaasti ja se heijastui positiivisesti yritysten tu-loksiin. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden yhteenlaskettua tulos parani edelli-sestä vuodesta 27 prosenttia ja nousi uuteen kaikkien aikojen ennätykseen 17 miljardiin euroon. Myös pienten ja keskisuurten yritysten tulokset pa-ranivat viime vuonna selvästi.

Vahva kasvukehitys elvytti yritys-ten hiipuneet investoinnit, joka an-toi lisävauhtia talouden rattaisiin. Aikaisempien vuosien niukka inves-tointitahti sen sijaan kostautui mo-nelle yritykselle, sillä kapasiteetti ei aina riittänyt vastaamaan kasvanee-seen kysyntään. Koneista ja seinistä muodostuikin viime vuonna eräs yri-tysten kasvun pullonkauloista. Myös työvoiman kysyntä lisääntyi selvästi, jolloin työvoimapula rajoitti monen alan kasvua.

Ennätyksellinen mutta ei poikkeuksellinen vuosiVaikka viime vuosi olikin ennätyk-sellinen, niin se ei kuitenkaan ol-lut poikkeuksellinen. Mikäli tar-kastellaan suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten pitkän aikavä-lin kannattavuutta, niin voidaan to-deta, että viime vuosi oli yrityksille jo 13 peräkkäinen vahva vuosi. Kan-nattavuutta mittaava sijoitetun pää-oman tuotto on 13 viimeisen vuoden aikana vaihdellut 16 ja 23 prosen-tin välillä ja koko jaksolla se on ol-lut keskimäärin 19 prosenttia. Kun yritykset saavat toimintaansa lainaa noin 5 prosentin korolla ja kun sama raha tuottaa yritystoiminnassa kes-kimäärin 19 prosentin tuoton, niin kannattavuustasoa voidaan syystä-kin pitää erinomaisena. Käytännös-sä jos yrittäjä sijoitti 13 vuotta sitten esim. 100 tuhatta euroa yritykseen-sä, niin keskimääräisellä kannatta-vuustasolla hänen pääomapanoksen-sa on kymmenkertaistunut vuoden 2006 loppuun mennessä.

Taseiden vahvuus jo kansainvälistä tasoaPitkään jatkunut hyvä kannatta-vuuskehitys on vahvistanut oleelli-sesti suomalaisten yritysten taseita ja kasvattanut niiden rahoituksellis-ta liikkumavaraa. Hyvien tulosten aikaansaamia kassavirtoja on oh-jattu pitkälti lainojen takaisinmak-suun, joka on johtanut velkaantumi-sen voimakkaaseen vähenemiseen. Tällä hetkellä jo lähes puolet pk-yri-tyksistämme on käytännössä netto-velattomia, eli korollista velkaa ei ole lainkaan tai kassavarat ovat velkoja suuremmat. Vain yhdellä yrityksel-lä neljästä on enää korollista velkaa enemmän kuin omaa pääomaa, kun suhde oli vielä päinvastainen 90-lu-vun laman jälkeen.

Omien pääomien vahvistuminen on lisännyt selvästi yritysten kestä-vyyttä. Yritysten omavaraisuusas-teet ovat nousseet laman jälkeiseltä 25 prosentin välttävältä tasolta lä-hes 50 prosentin hyvälle kansainväli-selle tasolle. Kun tappiopuskurit ovat nykyistä luokkaa, niin ei ole mikään ihme, että pankkien järjestämättö-mät luotot ja luottotappiot yrityslai-noista ovat painuneet olemattomik-

si. Rahoitustarkastuksen katsauksen mukaan järjestämättömien luottojen ja luottotappioiden osuus yritysluo-tonannosta on nykyisin alle 0,3 %.

Balance Consulting on mitannut 90-luvun alusta alkaen yritysten krii-siherkkyyttä tilinpäätösanalyysien avulla. Tuoreiden vuoden 2006 ris-kiluokitusten mukaan jo 85 prosent-tia suomalaisista yrityksistä on talo-udelliselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Vain 2 prosenttia seuraamis-tamme yrityksistä luokittuu riskipi-toisiksi, kun 90-luvun alun pahimpi-na lamavuosina, joka kolmas yritys luokiteltiin riskipitoiseksi.

Talouden lähiajan näkymät vahvojaViime vuosi oli taloudellisesti mai-nio, joten monet talousennustajat ovat alkaneet jo povata talouden hii-pumista. Vaikka talous hiljaisesti hii-puisikin, niin yritysten lähtökohdat vuodelle 2007 ovat kuitenkin var-sin hyvät, joillakin jopa erinomai-set. Useilla yrityksillä tilauskirjat ovat tilikauden alkaessa pullollaan ja jo tilattujen hyödykkeiden toimitta-misessa riittää työtä useiksi kuukau-siksi eteenpäin, joillakin jopa vuosik-

Suomalaisten yritysten ta louden kehitys

0 ,0

5 ,0

1 0 ,0

1 5 ,0

2 0 ,0

2 5 ,0

3 0 ,0

3 5 ,0

4 0 ,0

4 5 ,0

5 0 ,0

Sipo %Omavaraisuusaste %Kasvu %

TEKSTI: ARI RAJALA KUVA: RISTO SUVIALA

Suomalaiset yritykset terveitä ja kovakuntoisia

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006


si. EK:n suhdannebarometri kertoo kaikkien päätoimialojen yritysten kuvaavan tämänhetkistä tilannet-taan normaalia paremmaksi ja hy-vän suhdannevaiheen odotetaan jat-kuvan ainakin koko kuluvan vuoden alkupuolen. Myös eri alojen luotta-

musindikaattorit sojottavat edelleen vahvasti ylöspäin, joka ennakoi vah-van talouskehityksen jatkumista. Tä-hän kun vielä lisätään, että monet yritysjohtajat ennakoivat yritystensä tulosten parantuvan kuluvana vuon-na, niin vain todelliset pessimisti voi-

vat ennakoida huonompien aikojen olevan lähitulevaisuudessa edessä. Vaikka lähitulevaisuus näyttääkin luottoriskien valossa varsin valoisal-ta, niin riskienhallintaa ei sovi kos-kaan unohtaa. Kun talous ennemmin tai myöhemmin kääntyy laskuun, niin vaikeuksiin ajautuvat ensimmäi-sinä alojensa heikoimmin kannatta-vat, velkaisimmat sekä niukimmat tappiopuskurit omaavat yritykset. Aina on hyvä olla selvillä yrityksen talouden perustasta, ettei juuri oma luottoasiakas kuuluisi siihen 2 % yri-tysjoukkoon, joka lähitulevaisuudes-sa saattaa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä luottotappioiden muodossa.

Ari Rajala on pääanalyytikko Kauppalehti Oy Balance Consultingissa

Vain todelliset pessimistit voivat en-nakoida huonompien aikojen ole-van lähitulevaisuudessa edessä, sa-noo Ari Rajala.

April

April 18 - 20, 2007International Credit Executives (I.C.E.) Conference <ICE_07.html>The Drake HotelChicago, IL

MayMay 20, 2007FCIB’s International Credit & Risk Management Online Course<http://vu.msu.edu/preview/fcib001/>

JuneJune 3, 2007FCIB-MSU Foreign Exchange Management Online Course June 17 - 19, 2007FCIB’s 124th International Conference and Workshop in EuropeMarriott HotelFrankfurt, Germany

SeptemberSeptember 16, 2007FCIB’s International Credit & Risk Management Online CourseSeptember 18, 2007FCIB Miami International Round TableThe Ritz-Carlton, Coconut GroveMiami, FLSeptember 19 - 21, 2007FCIB 4th Annual Credit Conference in ChinaShenzhen, China

September 20, 2007FCIB California International Round TableLuxe Hotel Sunset BoulevardLos Angeles, CASeptember 26, 2007FCIB New York International Round TableThe Princeton Club, New York, NY

OctoberOctober 7, 2007FCIB-MSU Foreign Exchange Management Online CourseOctober 14 - 16, 2007FCIB’s 125th International Conference and Workshop in EuropeCeylan InterContinental IstanbulIstanbul, TurkeyOctober 18 - 19, 2007NACM-Canada 9th Annual Credit Conference & ExpoThe Sutton Place HotelToronto, Canada

NovemberNovember 11 - 13, 2007FCIB’s 18th Annual Global ConferenceThe Ritz-Carlton, Palm BeachPalm Beach, FL* FCIB on North-American Credit Management Association’n kansainväliseen luottohallintoon keskittyvä tytäryhdistys.

Lisätietoja tapahtumista osoitteesta www.fcibglobal.com tai FCIB:n maaedustajalta: Kari Mäkikärki, sähköposti: [email protected]

Poimintoja FCIB:n* tapahtumakalenterista 2007


Elämänpolku

Hei, olen Helena Lajunen, entinen Dun & Bradstreet Finland Oy:n myyntihenkilö.

Kotoisin olen Itä-Suomesta Imat-ralta. Olin 16-vuotiaana kapinaan herkästi valmis maalaistyttö, jonka testimoniaalina toimi rakas ja viisas äitini. Näin itseni kovinkin moder-nina tyyppinä. Maailma vain tuntui silloin jarruttavan liikaa. Olin omas-ta mielestäni raju, mutta muiden mie-lestä enemminkin kiltti. Varsinainen nöhverö todellisuudessa. Onneksi Si-peria opettaa ja elämä heittikin mi-nut sieltä karhujen ja susien rajalta tänne sivistyksen pariin pääkaupun-kiin. Diggasin siihen aikaan radios-ta tuutin täydeltä kuuluvaa ah, niin karismaattista Walesin tiikeriä, Tom Jonesia. Elokuvissa en käynyt juu-ri koskaan, koska ei meidän peräky-lien metsissä ollut sellainen tapana. Tomppaa diggaan kuulkaa edelleen-kin. Taidan olla mummo…?

Aloitin luottoalalla 1990-luvulla. Pääsin opettelemaan luottotietora-porttien tekemistä silloiseen Solidi-tetiin. Raportit tehtiin siihen aikaan pitkälti käsityönä – ihan oikeasti kuulkaa, kaivoimme tietoa tarvitta-essa myös ”kivenkolosta” ja homma olikin toisinaan salapoliisin päättely-työtä. Se oli uskomattoman mielen-kiintoista ja työ tekijäänsä opetti. Iso kiitos opettamisesta myös virkaiäl-

TEKSTI: HELENA LAJUNEN KUVA: RISTO SUVIALA

Maalaistyttö Imatralta

tään vanhemmille kollegoille, jotka sitkeästi ja hermostumatta jaksoivat avittaa ja neuvoa keltanokkaa.

Luottotietotutkijan tehtävistä siir-ryin myyntiin, joka kyllä sopiikin minulle paremmin. Olen sen verran sosiaalinen eläin. Nautin suunnatto-masti, kun näen asiakkaan huomaa-van, mitä kaikkea hyötytietoa yksin luottotietoraportti voikaan antaa. Luottotiedot ja tietenkin sitä kautta saatava muu informaatio, joka hyö-dyttää esimerkiksi myyntihenkilöitä, kannattaisi nykypäivänäkin hyödyn-tää paljon paremmin. Ihan tyhmää, ettei kaikissa Suomen myyntiorgani-saatioissa oikeasti tutkita asiakkaan maksukykyä. Myydään vaan niin … Mitä kertookaan AAA-luokitus? Heh, no sehän on selvää.

Vai onko sittenkään? Luottotieto-ja pitäisi ehdottomasti käyttää paljon tehokkaammin hyväksi ja myynti-ihmisten olisi hyvä perehtyä ”kui-viin” raportteihin paljon hanakam-min. Siitä informaatiomäärästä voi kuulkaa vallan syntyä idea ja käsi-tys, missä jamassa asiakasyritys on-kaan. Oikein hyvin voivan yrityksen kanssahan on kiva tehdä kauppaa ja sekös myynti-ihmisen mieltä ilah-duttaa. Tulee vallan bonarit ja kaik-ki…!

Luottotietoalalla olin mukana myös Luottolinkki-lehden tekemi-

sessä toimitusneuvoston jäsenenä. Olin erittäin innostunut viestinnäs-tä ja ehdotin D&B:llä asiakaslehden julkaisemista. Jankutin asiasta Suo-misen Jounille, mutta aika ei silloin ollut vielä kypsä. Jouni tekikin vii-saasti, kun innosti minut mukaan Luottolinkkiin. En ole hetkeäkään katunut, päinvastoin.

Mainosten myyminen Luottolin-kissä antoi kimmokkeen aikakaus-lehtien maailmaan, jossa tälläkin hetkellä vaikutan, nyt jo kahdeksatta vuotta. Toimin ruotsalaisomisteises-sa Forma Publishing Group Oy:ssä Kotivinkin key account managerina, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että päivä on pidempi kuin työkaverilla.

Luottoalalta ja Luottomies-yhdis-tyksestä jäin kaipaamaan erityises-ti sitä valtavan mukavaa henkeä, hy-viä bileitä, asiantuntevia lehtijuttuja ja muutamia tosi kivoja asiakkaita. Ja tietty niitä rakkaita D&B-ihmi-siä, joiden kanssa oli niin kiva tehdä töitä. Olitte tärkeitä ihmisiä minulle, mutta älkää antako tämän tiedon su-mentaa aivojanne.

Hyvää kevättä Teille Luottoalan Sankarit! Nauttikaa valoisista ja her-kistä kevät-kesän hetkistä ja pitäkää itsestänne hyvää huolta! Nimittäin kukaan muu ei sitä hommaa hoida paremmin kuin Te itse.

Mainosten myyminen Luottolinkis-sä antoi kimmokkeen aikakausleh-tien maailmaan, sanoo Helena La-junen.


Viivästyskorkoa pidetään kaiken pahan alkuna ja juurena. Ostajan mielestä se on kiskontaa, myynti-henkilöstön mielestä asiakkaan kiu-saamista ja luotonvalvonta pitää nöyryyttävänä korkolaskun hyvittä-mistä ns. kaupallisin perustein.

Yritysten kesken sopimuksen va-pauteen nojaten, viivästyskorko voi-daan sopia varsin korkeaksi, vaikka-pa 16 prosentiksi vuotuisella tasolla.

Vaikka yleinen rahalaitosten an-tolainauskorko olisikin pieni osa vii-västyskorkoprosentista, on tiettyjä hyviä perusteita sen pitämiseksi kor-kealla. On kuitenkin pidettävä mie-lessä, että vaikka viivästyskorkoa saataisiinkin perittyä, ei se silti oi-keuta asiakasta viivästyttämään suo-rituksia ja maksuhitaus on joka tapa-uksessa myynnin ja luotonvalvonnan taholla pidettävä merkkinä saatavien vaarantumisesta. Korkoa ei missään tapauksessa ole pidettävä myyntikat-teen nostajana.

Jos kyse ei ole nappikaupasta vaan tavaran toimituserät ovat tuhansia euroja, kannattaa hiukan virtavii-vaistaa toimintaa. Karhuamisesta ei pidä erikseen laskuttaa, sillä jos täl-laista 5-10 euron erää ei peritä tosis-saan, maistuu homma humpuukilta

Voidaan myös kertoa että kar-huamis- ja maksuneuvottelukuluja ei peritä, normaali lainan korko tu-lee toki saada. Ylimenevät prosentit korvaavat ne mahdolliset kustannuk-set, jotka myyjän on maksettava saa-dakseen muualta käyttöönsä se raha, mikä piti asiakkaalta tulla. Kivusta ja särystäkin pitäisi – ei nyt sentään niistä, mutta sopimusrikkomuksesta kylläkin tulee saada korvausta.

On asiakkaalle halvempaa mak-saa 16%:n viivästyskorko, kuin vaik-ka 7%:n korko sekä erikseen laskut karhuamisesta, neuvotteluista, sopi-muksen rikkomisesta jne.

Kenelle asiakas muuten ensin vä-histä rahoistaan maksaa, 10%:n vii-västyskorkoa laskuttavalle vaiko 16%:n riistäjälle?

Myynnillisistä syistä, eli suuren asiakkaan säilyttämiseksi, voidaan toki korkolaskuista tinkiä, pienentää prosentteja, kokonaankin voidaan hyvittää. Mutta vain satunnaisesti ja ainutlaatuisena vain kyseistä asia-kasta ja laskua koskevana poikkeuk-sena. Myynti voisi tämän luotonval-vonnan puolesta asiakkaalle sitten ilmoittaa antaen vaikutuksen että on asiakkaalle tehnyt suuren palveluk-sen. Niin kuin onkin.

TEKSTI: JUKKA MARTTILA

Viivästyskoroistaja vie uskottavuutta myös tavaralas-kujen karhuamiselta. Onhan se työ-lästäkin.

Itse viivästyskoron laskuttamisessa voi olla monenlaista tapaa: jokaisesta viivästyneestä laskusta pannaan heti korkolasku asiakkaalle tai sitten ke-rätään vaikka muutaman kuukauden korot yhdelle laskulle. Niin taikka näin, olisi hyvä miettiä niitä tilantei-ta, joissa alkuperäisen laskun eräpäi-vä on pantu lauantaiksi taikka maksu tapahtuu sellaisten pankkien välillä, että viivettä kertyy päivä-pari.

Jotta ei tarvitse käydä pitkiä hiuk-sia halkovia keskusteluja asiakkaan kanssa, voidaan korkolaskutukseen rakentaa karenssi, esimerkiksi siten, että jos suoritus on saapunut neljän päivän kuluessa eräpäivästä, ei mi-tään korkolaskua tehdä. Mutta jos suoritus on saapunut viisi päivää myöhässä, korko laskutetaan koko ajalta eli viideltä päivältä.

Joka tapauksessa asiakkaiden, ny-kyisten ja tulevien, kanssa joudu-taan keskustelemaan korkoprosentin kohtuuttomuudesta. Ensimmäisek-si kannattaa asiakkaalle kertoa, että viivästyskorko on kuvitteellinen asia, sillä eikös asiakas aiokin maksaa las-kut eräpäivinä?

ANNA-MAIJA LEVÄ 1948-2007 Luottomiehet-Kreditmännen r.y:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Anna-Maija Levä on kuollut kiiras-torstaina 5.4.2007 vaikean sairauden murtamana.

Anna-Maija Levä (ent. Urpelainen, os. Levä) syntyi 8.3.1948 Kuusankoskella, pääsi ylioppilaaksi 1967 Helsingissä Munkkiniemen yhteiskoulusta ja valmistui diplomikirjeenvaihtajaksi 1974 Helsingissä Svenska handelshögskolanista eli Hankenista.

Anna-Maija oli pitkän linjan teboililainen. Hän meni Oy Teboil Ab:n palvelukseen joulukuussa 1974 toi-mien alkuvuosina sekä lakiasiainosastolla että henkilöstöhallinnossa. Marraskuun alusta 1984 alkaen Anna-Maija toimi Teboilin luottopäällikkönä ensin jaostopäällikkönä ja syyskuun alusta 1989 osastopäällikkönä.

Anna-Maija Levä (silloin Urpelainen) oli yhdistyksemme hallituksessa vuosina 1992-1994. Puheenjohta-jana hän oli vuoden 1994.

Eläkkeelle Anna-Maija siirtyi elokuun alussa 2003. Annuska, joksi häntä koulupiireissä kutsuttiin, piti 40 vuoden ajan erittäin tiivistä yhteyttä luokkatove-

reihinsa, jotka muodostivat Ellit-nimisen tyttöporukan. Annuska kävi vielä kolme viikkoa ennen poismeno-aan Ellien kanssa Tallinnassa.

Anna-Maijaa jäi kaipaamaan kaksi lasta.

Risto Suviala

Uudet jäsenet

Kuka olet, missä olet töissä ja mitä teet? Marketta Muona, ekonomi Helsin-gin kauppakorkeakoulusta. Työsken-telen Sanoma Osakeyhtiössä mak-suliikennepäällikkönä. Olen pitkän uran sanomalaisia. Työvuosia saman työnantajan palveluksessa on ker-tynyt jo 23 vuotta. Työpaikkani on keskellä Helsinkiä, Sanomatalon 9. kerroksessa.

15.02.2007

Helve, SannatradenomiTeliaSonera Finland OyjPL 040000051 Sonera

Jauhiainen, MiatiiminvetäjäLuottokunta00050 Luottokunta

Jokinen, VilleluotonvalvojaToyota Finance Finland OyKorpivaarantie 101500 Vantaa

Muona, MarkettamaksuliikennepäällikköSanoma OsakeyhtiöPL 9500089 Sanoma

Peltonen, TuijaluotonvalvojaTNT Suomi OyTullimiehentie 201530 Vantaa

Salosaari, TuijaluotonhallintakonsulttiIntrum Justitia OyPL 4700811 Helsinki

Syvälahti, Katilakimies, OTKTapiola-ryhmäRevontulentie 702010 Tapiola

Tuominen, MarikalaskutuspäällikköVattenfall OyPL 500080 Vattenfall

Toimenkuva on vuosien mittaan muuttunut. Minulla on ollut tilai-suus nähdä suomalaisessa ja myös kansainvälisessä maksuliikenteessä ja rahoituksessa tapahtunut valtava kehitys. Ensimmäisinä työvuosina-ni toimittiin vakaasti samaan tapaan kuin oli vuosikymmeniä totuttu toi-mimaan. Muutos alkoi 80 – luvun puolessa välissä ja vauhti sen kuin kiihtyy.

Nykyiseen toimenkuvaan kuu-

luu ensisijaisesti Sanoma – konsernin maksuliikepalvelujen hoidosta ja ke-hityksestä vastaaminen. Tiimiesimie-henä myös henkilöstöasiat ovat tär-keitä.

Asun Vantaan Vapaalassa. Per-heeseen kuuluvat aviomies ja kaksi lasta; poika 26 v. ja tytär 13. Har-rastuksista rakkaimmat ovat puutar-hanhoito ja kirjallisuus. Millä alalla yritys toimii? Sanoma Osakeyhtiö on Sanoma – konsernin emoyhtiö. Yhtiöidemme tuotteista tunnetuimpia ovat sellaiset lehdet kuin Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Taloussanomat. Mikä sai sinut liittymään Luottomie-hiin? Mitä kautta sait tietoa Luotto-miehistä? Toimenkuvani muuttuu 1.8.2007 al-kaen. Silloin alaisuuteeni siirtyy Sa-noma Osakeyhtiön Luotonhallinta. Olen vuosien varrella kuullut Luot-tomiehistä paljon hyvää ja positiivis-ta Sanomain nykyiseltä luottopääl-liköltä Pertti Larvalta. Minulle on muodostunut se käsitys, että Luot-tomiesten kautta on saatavissa sekä hyödyllistä ammattitietoutta että tärkeitä verkostokontakteja.

Haastattelussa Marke Muona ja Kati Syvälahti

34

Kuka olet, missä olet töissä ja mitä teet? Kati Syvälahti. Vastaan työssäni Ta-piola-ryhmän perintäpalveluiden juridiikasta. Käytännössä annan lausumia yrityssaneeraus-, velkajär-jestely- sekä konkurssiasioissa, käsit-telen takaisinsaantiasiat, hoidan pe-rintään liittyvät istunnot ja seuraan alan lainsäädäntöä ja oikeuskäytän-

kikseen Tapiola Pankin. Lisäksi Ta-piola on mukana lähes 30 000 yri-tyksen henkilöstöriskien hallinnassa ja omaisuuden, toiminnan ja talou-den turvaamisessa. Mikä sai sinut liittymään Luottomie-hiin? Mitä kautta sait tietoa Luotto-miehistä? Siirtyessäni vuoden vaihteessa henki-lökorvausosaston lakimiehen paikal-ta perintäpalveluihin tulin etsineek-si netistä kaikkea mahdollista tietoa uuteen aihepiiriini liittyen. Näin tör-mäsin myös Luottomiehiin ja esimie-heni kannustamana liityin yhdityk-sen jäseneksi. Mitä odotat tai toivot Luottomiesten toiminnan suhteen? Paljon hyviä keskusteluja tiedotus-tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista.

Minkälaisia aiheita sinä haluaisit, että jäsenlehdessämme Luottolinkis-sä käsiteltäisiin? Jo muutaman numeron lukukoke-muksella uskallan väittää lehden olevan hyvin monipuolinen; lopusta löytyi jopa horoskooppi;)! Artikkelit ajankohtaisista aiheista ja ihmisistä kiinnostavat aina.


Mitä odotat tai toivot Luottomiesten toiminnan suhteen? Luottomiesten kautta toivon saavani pätevää päivitystä luottoalan tietoi-hin. Myös kouluttautumistarjonta ja luottoalan tapaamiset kiinnostavat. Minkälaisia aiheita sinä haluaisit, että jäsenlehdessämme Luottolinkis-sä käsiteltäisiin? Luottolinkki on hyvä lehti, joka tar-joaa uutta tietoa ja päivittää olemas-sa olevaa. Asiakaskunnan laajentues-sa enemmän ja enemmän ulkomaille olisi mielenkiintoista lukea kansain-välistymisen vaikutuksista luotto-alaan.

15.03.2007

Ahola, KimAccount ManagerExperian OyAleksanterinkatu 21 H00100 Helsinki

Konttila, MarjattaasiakasvastaavaAktiv Hansa OyPL 3400501 Helsinki

Laherma, StinaasiakasvastaavaAktiv Hansa OyPL 3400501 Helsinki

Niemi, RailarahoituspäällikköAlko OyHeidehofi ntie 201300 Vantaa

Pirkkalainen, Mirvaluotonvalvoja / hallintoassistenttiBilia Oy AbVantaanlaaksontie 6 C01610 Vantaa

Sippola, JaakkoluotonhallintakonsulttiIntrum Justitia OyPL 4700811 Helsinki

Tupola, TomituotepäällikköSuomen Asiakastieto OyTyöpajankatu 10 A00580 Helsinki

Tuurala, Minnakaisakampanja- ja markkinointisuunnittelijaSuomen Asiakastieto OyPL 1600581 Helsinki

töä. Lisäksi palvelen ja koulutan si-säisiä asiakkaita perintään liittyvis-sä juridisissa kysymyksissä. Millä alalla yritys toimii? Tapiola on asiakkaidensa omistama fi nanssi- ja vakuutusyhtiöryhmä. Yli 840 000 yksityistaloudella on va-kuutuksia Tapiolassa ja yli 70 000 henkilöä on valinnut omaksi pan-


Ensi syksynä odotettavien tulo-neuvottelujen tarkoituksena on sopia, minkä suuruisena tapah-

tunut kustannustason nousu otetaan huomioon palkkojen tarkistuksessa. Työehtosopimusten mukaiset palk-kojen korotukset perustuvat yleis-piirteittäin ansiotasoindeksin muu-toksille. Ansiotasoindeksin kehitys on perusteena myös oikeusapuun vuosittain tehtäville korotuksille.

Oikeudenkäyntimaksuja tarkiste-taan valtioneuvoston asetuksella kol-mivuotiskausittain rahan arvon muu-tosta vastaavasti. Myös riidattomien velkomusasioiden oikeudenkäynti-kulutaksoja tarkistettiin rinta rinnan oikeudenkäyntimaksujen kanssa mi-nisteri Luhtasen 14.2.2006 päättä-mään viimeiseen asetuksen muutok-seen saakka. Siinä välttämättömien kulujen nousu huomioitiin vain oi-keudenkäyntimaksujen osalta, mutta kustannusten nousua ja rahan arvon muutosta ei otettu huomioon velkoji-en kohdalla haastehakemuksen edel-lyttämän tarpeellisen työn määrän osalta. Perintätoiminnan yleiskuluja ja kohtuullista palkkiota ei valtuutus-säännöksen (OK 21:8c §) vastaises-ti huomioitu asetuksen muutoksessa lainkaan.

Velallisen suojaosuus ulosmittauk-sessa on tarkistettu elinkustannusin-deksin muuttuessa. Rahanarvo pysyi suhteellisen vakaana vuosina 2002 – 2005, jolloin suojaosuus velallisen itsensä osalta oli 18 euroa ja hänen elatuksensa varassa olevan puolison, oman lapsen tai puolison lapsen osal-ta 6,56 euroa (elinkustannusindeksin muutos lokakuusta 2000 lokakuu-hun 2004 oli 4,6 % eli alle 5%). Val-tioneuvoston asetuksella suojaosuus nostettiin 1.1.2006 velallisen itsensä osalta 18,90 euroon päivää kohti ja 6,89 euroon perheenjäsenen osalta.

Hyväksyessään ulosottolainsää-dännön kokonaisuudistuksen kol-mannen vaiheen lainmuutokset huh-tikuussa 2006 eduskunta päätti, että suojaosuuden indeksikorotukset teh-dään jatkossa vuosittain oikeusmi-nisteriön asetuksella siten kuin kan-saneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Vuoden 2007 alusta velallisen suojaosuus on 19,50 euroa ja perheenjäsenen osalta 7 eu-roa (UL 4:48.1 §).

Niin tarkkaa huolenpitoa velallisen asioista eduskunta kuitenkin osoit-ti käsitellessään ulosottouudistuksen neljättä vaihetta eli ulosottokaarta tammikuussa 2007, ettei suojaosuu-den tarkistusta haluttu jättää ministe-riön asetuksen varaan. Lakivaliokun-nan mietinnössä 26/2006 vp – HE 83/2006 vp, joka annettiin 23.1.2007, todetaan sivulla 15, että hallituksen esityksessä ollut suojaosuuden mää-rä (velalliselle 19,50 euroa ja huollet-tavalle 7 euroa) johtaisi siihen, että vuoden 2007 aikana tapahtuva in-fl aatiokehitys jäisi velallisten vahin-goksi huomioon ottamatta. Tämän estämiseksi rahamääriä on korotetta-va vuoden 2007 arvioitua infl aatiota vastaavalla määrällä. Oikeusministe-riöltä saamansa selvityksen perusteel-la eduskunta huomioi tammikuun lo-pulla 2007 koko vuoden infl aation määrän, ja suojaosuudet korotettiin lailla velallisen itsensä osalta 19,90 euroksi ja hänen elatuksensa varassa olevien huollettavien osalta 7,15 eu-roksi päivässä 1.1.2008 lukien, jolloin ulosottokaari astuu voimaan. Ulosot-tokaaren 4 luvun 48 §:n 3 momentin mukaan suojaosuuden määrä tarkis-tetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain kansaneläkeindeksistä an-netun lain mukaisesti, luonnollises-ti sillä edellytyksellä, ettei eduskun-ta taas ennätä korottamaan sitä lakia muuttamalla jo ennen.

Velkajärjestelyssä velallisen ela-tusta varten tarvittavat summat maksuvaraa laskettaessa tarkiste-taan vuosittain elinkustannusindek-sin muutosten mukaisesti oikeus-ministeriön asetuksella. Velallisen lisäsuoritusvelvollisuutta helpotet-tiin lain muutoksella 1.1.2007 luki-en taannehtivasti vuodelta 2006 las-kettavaa lisäsuoritusvelvollisuutta tarkoittaen. Hallituksen esityksessä 39/2006 vp ehdotetaan lisäsuoritus-velvollisuuden laukaisevan lisätulon määräksi 817 euroa, joksi tuo mää-rä oli oikeusministeriön asetuksel-la indeksikorotusten perusteella nos-tettu 1.1.2006 lukien. Vuoden 2006 aikana tapahtunut infl aatiokehitys edellytti kuitenkin oikeusministeriön eduskunnan lakivaliokunnalle anta-man selvityksen mukaan 1,7 %:n in-deksitarkistusta, joten lisätulon raha-määrä korotettiin velkajärjestelylain

muutoksen yhteydessä vuoden 2007 alusta 831 euroon (La VM 13/2006 vp). Kun tuota 831 euron minimi-summaa sovelletaan taannehtivasti vuoden 2006 lisäsuorituksien laske-misessa, ei oikeusministeriön asetuk-sella 1.1.2006 tapahtunut korotus 817 euroon koskaan ennättänyt käy-tännön laskentaan. Niin nopeasti vi-listivät indeksit velallisten hyväksi.

Luottolinkissä 2/2006 kerroin tar-kemmin siitä, miten oikeusministeriö korotti summaaristen velkomusasioi-den kulutaulukoita 14.2.2006 an-netulla asetuksella n:o 119 vain 0,6 prosentilla maaliskuun alusta 2006, vaikka oikeudenkäyntimaksut olivat nousseet 3 prosentilla 1.1.2006. Mo-lempia oli aikaisemmin tarkistettu samanaikaisesti ja samojen indeksi-lukemien mukaan.

Saatavien perintää koskevaan la-kiin säädettiin 1.5.2005 alkaen kulut-tajaperinnän tavallisimpien perintätoi-mien aiheuttamien kuluvaatimusten enimmäismäärät. Samalla määritel-tiin myös kuluttajasaatavan perinnäs-tä aiheutuvien kulujen yhteenlasketut enimmäissummat. Kokonaiskustan-nusten porrastus ja kulujen määrät vastasivat vuona 2005 voimassa ol-leita summaaristen velkomusasioiden oikeudenkäyntikulutaulukoita (190 euroa 250 euron enimmäispääomaan asti ja suurempien perittävien osalta 220 euroa).

Vaikka velallisten hyväksi luet-tavia indeksejä tarkistetaan vuosit-tain ja edellä kuvattujen esimerkki-en mukaan jopa etukäteen infl aation suuruutta arvioiden, ei velkojaosa-puolen kustannusten kohoamista ha-luta tunnustaa. Maksumuistutuksen enimmäistaksa 5 euroa ja maksuvaa-timuksen 21 tai 45 euroa tulisi ra-hanarvon muuttuessa korottaa sa-mojen indeksilukemien mukaisesti kuin velallisten suojaksi ja hyväksi laskettavat määreet. Myös kokonais-kustannusten määrät tulisi tarkis-taa samoiksi kuin summaaristen vel-komusten oikeuskulutaulukot. Laki muuttuu yhtä helposti kuin asetuskin sekä velallisen että velkojan eduksi.

Kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Näin ollen indeksitarkis-tukset tulisi tehdä samanaikaisesti ja samansuuruisina velallisten ja velko-jien kohdalla.

TEKSTI: TIMO MÄKI

Indeksien ihmeellinen maailma


Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat Euroopan säntillisimpiä mak-sajia. Samaisissa tutkimuksissa ete-läeurooppalaiset löytyvät listan hän-niltä.

Näiden tutkimusten ja muiden te-kijöiden perusteella voisi olettaa, että suomalaisilla on saksalaisten keskuu-dessa luotettavan kansakunnan mai-ne, ainakin mitä tulee taloudellisten asioiden hoitamiseen. Todennäköi-sesti maineemme on parempi kuin maksuviivetilastojen häntäpäästä löytyvällä Portugalilla. Mitä tekee tämän tiedon perusteella saksalainen yritysjohtaja pohtiessaan suomalai-seen asiakkaaseensa liittyvää luotto-riskiä? Käytännössä hän ei tee juuri mitään. Saksalainen yritys nimittäin turvaa saataviaan suomalaisilta yri-tyksiltä samalla tapaa kuin saatavi-aan portugalilaisilta asiakkailtaan. Miksi näin? Eikö kuuluminen tilas-tollisesti parhaiden maksajien jouk-koon riitä vakuuttamaan kaup-pakumppaneitamme maailmalla? Vastaus on yksiselitteinen: ei riitä.

Monissa yrityksissä onkin huo-mattu, että kuuluminen johonkin ryhmään ei tarkoita, että kullakin ryhmän jäsenellä on ne ominaisuu-det, joita ryhmällä mielletään olevan. Maailma on pullollaan esimerkke-jä tällaisista ryhmistä. Luotonhallin-nan näkökulmasta tyypillisiä ryhmiä ovat eri toimialojen tai maiden yri-tykset ja eri luottoluokkiin kuuluvat yritykset.

Se, että joku toimiala voi hyvin, ei tarkoita, että kaikki toimialan yri-tykset voivat hyvin – ja päinvastoin. Se, että hyvän luottoluokan yritykset menevät suhteellisesti ottaen vähem-män konkurssiin kuin huonon luot-toluokan omaavat yritykset, ei tar-koita, etteikö konkursseja tapahtuisi myös ”hyville” yrityksille. Tilanne suomalaisten ja portugalilaisten yri-tysten välillä noudattelee samaa kaa-vaa.

Saksalaiset ovat historiallisesti ymmärtäneet luotonhallinnan mer-kityksen kannattavalle liiketoimin-

nalle. He tiedostavat, että myyn-tisaatavat kuuluvat useimmiten yrityksen kolmen suurimman omai-suuserän joukkoon. He myös tiedos-tavat, että menestyminen luotonhal-linnassa luo heille kilpailuetua niin kotimaan myynnin kuin vienninkin markkinoilla.

Puolestaan luotonhallinnassa epä-onnistuminen luo uhan yrityksen kannattavuudelle, maksuvalmiudelle ja vakavaraisuudelle. Saksalainen on tietoinen myös siitä, että asiakkai-den taloudessa voi tapahtua suuria-kin muutoksia ilman, että niistä saa-daan vihiä ennen maksuvaikeuksien alkamista. Muun muassa näiden te-kijöiden takia heille on luontevaa va-kuuttaa myyntisaatavansa samaan tapaan kuin he vakuuttavat muuta-kin omaisuuttaan.

Myyntisaatavien vakuuttamisen perusajatuksena on, että konkreet-tinen turva astuu voimaan saatavan syntyhetkellä. Toisin sanoen myyjäy-rityksessä voidaan olla varmoja, että tehty luottopäätös on oikea. Luot-topäätös syntyy useimmiten luotto-vakuutusyhtiössä, joka vastaa myös ostajan taloudellisen tilanteen arvi-oinnista. Tänä päivänä vakuutustur-van saa yhä useammin reaaliaikai-sesti voimaan yhtiöiden tarjoamien online palveluiden avulla.

Luottovakuutusyhtiöillä on luot-topäätösten tekemiseen hyvät edelly-tykset. Maailman suurimmilla alan yhtiöillä on tietokannoissaan kym-menien miljoonien yritysten tiedot. Johtavilla luottovakuutusyhtiöil-lä on toimintaa kymmenissä mais-sa, jolloin luottopäätökset voidaan tehdä useimmiten ostajan kotimaas-sa. Tunnetusti tiedon hankinta ja sen analysointi on helpompaa paikan päällä kuin, että työ tehtäisiin Suo-mesta käsin.

Vakuutusyhtiön antama luotto-päätös on aina hyvin yksiselitteinen. Siinä annetaan konkreettinen euro-määrä, johon asti yhtiö on vastuus-sa. Tästä konkreettisesta turvasta ja muista luottovakuutusyhtiöiden tar-

joamista palveluista seuraa myyjäyri-tykselle merkittäviä mahdollisuuksia myynnin kasvuun, pääomankierron nopeuttamiseen ja luotonhallinnan prosessin tehostamiseen.

Moderni luottovakuutusyhtiö ei ainoastaan turvaa saatavia vaan tar-joaa ratkaisuja koko luottoproses-siin. Yhtiö analysoi ostajan talou-dellisen tilanteen riippumatta siitä missä päin maailmaa ostajat sijait-sevat ja valvoo näiden taloudellises-sa tilanteessa tapahtuvia muutoksia. Luottovakuuttaja myös muistuttaa velallisia erääntyneistä saamisista, perii saatavia ja korvaa mahdolliset luottotappiot.

Perintää luottovakuuttajat eivät hoida aivan pienin hartein. Esimer-kiksi maailman suurin luottovakuu-tusyhtiö Euler Hermes on myös maa-ilman suurin yrityssaatavien perijä. Velkojan maksettavaksi lankeavat perintäkulut kuuluvat myös vakuu-tusturvan piiriin.

Takana ovat ne ajat, jolloin luot-tovakuutusyhtiöt vakuuttivat joko koko myynnin tai sitten eivät myyn-tiä ollenkaan. Tänä päivänä palvelut ovat räätälöityjä, asiakkaan tarpeis-ta johdettuja ratkaisuja. Saatavien konkreettinen turvaaminen sopiikin niin suurille kuin pienille yrityksil-le, teollisuuden, kaupan ja palvelu-alojen yrityksille sekä yrityksille joi-den markkinat ovat joko Suomessa tai maailmalla.

Se, että joku toimiala voi hyvin, ei tarkoita, että kaikki toimialan yri-tykset voivat hyvin – ja päinvastoin, sanoo Sami Ijäs.

TEKSTI: SAMI IJÄS KUVA: GABY LINDSTRÖM

Saksalaiset vakuuttavat Suomesta olevat myynti-saatavansa samaan tapaan kuin saatavansa Portugalista

Sami Ijäs on Euler Hermes Luottovakuutuksen myyntijohtaja

HOROS-KOOPPI

KAURISKevät on näyttäytynyt kauriil-le koko komeudessaan. Aurinkoa tulvii nyt tupaan kaikista ikku-noista. Työt luistavat kuin tanssi ja rakkauskin kukoistaa. Tämä ke-vät onkin kauriin onnellisin kevät. Kevät on kauriille isojen päätösten aikaa ja niillä päätöksillä on kau-askantoiset vaikutukset. Kauriin tulee kuitenkin muistaa pitää jalat maassa ja pää kylmänä.

VESIMIESTyörintamalla on paljon jännittä-vää ilmassa ja vesimiehellä on vien-tiä. On syytä kuitenkin muistaa, että asiat eivät välttämättä muu-tu työtä tai paria vaihtamalla. Rat-kaisu ongelmiin löytyy vesimiehen kohdalla ennemminkin peiliin kat-somisella ja totuuden hyväksymi-sellä. Raha-asioiden holtittomuus olisi tänä keväänä syytä laittaa kuntoon.

KALATKaloilla on ongelmia ajankäytön kanssa. Moni kutsu saapuu yhtäai-kaa ja asiat on laitettava tärkeysjär-jestykseen. Eräs ystävä kiukuttelee lapsellisuuttaan ja kalat ei moista jaksa sulattaa. Olisikohan aika pis-tää peli poikki ja keskustella asi-oista, ennenkuin ne menevät liian pitkälle? Työssä kalat kokee onnis-tumisen hetkiä, kiirettä ja tappavaa tylsyttä vuorotellen, mikä pitää ka-lat sopivassa vireessä.

OINASOinaalla on heikkoutenaan sanoa asioita, joita ei ollut tarkoitus sanoa ääneen ja tämä tuottaa välillä suu-riakin ongelmia oinaalle. Eikä an-teeksipyytäminen ole oinaalle suin-kaan helppoa. Kuitenkin se sana on oinaankin joskus opeteltava ja miksi ei aloittaa nyt, eikä huomen-na? Pieni sana voi muuttaa kaiken. Oinas tulee tämän huomaamaan hyvin pian.

HÄRKÄHärällä on vaikeuksia töissä. Esi-miehen suhtautuminen ei aina ole kannustavaa, mutta syynä voi olla myös härän oma itsepäisyys tehdä asiat omalla tavallaan. Härkähän menee läpi vaikka peruskallion jos hän jotain päättää. Romantiikkaa härälle riittää keväällä enemmän kuin kotitarpeiksi ja tämä aiheut-taa jopa härälle itselleenkin har-mia.

KAKSOSETKaksosella on ollut menoa ja mei-ninkiä, mutta kesän lähestyessä se-kin meno hiljenee ja hyvä niin. Vii-meinkin kuukausien matalalento hiljenee tasaiseksi käynniksi ja ai-kaa liikenee rauhaisaan hiljaiseloon kotona. Kevään loppupuolella kak-soset tapaa pitkästä aikaa vanhan tuttavansa, jolla on paljon kerrot-tavaa. Kaikki tarinat eivät kuiten-kaan pidä paikkaansa, joten kan-nattaa suhtautua varauksella.

RAPURavun kevät kuluu harrastusten parissa ja seuraelämä kukoistaa. Kesän suunnitelmissa on pari ky-symysmerkkiä vielä ilmassa, mutta kaikki kyllä selviää aikanaan. Kär-sivällisyys kannattaa ja rapu taitaa sen taidon. Ammatillisesti rapu elää huippukevättä ja saa myös tunnus-tusta hyvin tehdylle työlleen, mikä ei tule ollenkaan liian myöhään.

LEIJONALeijonan työtilanne muuttuu kesän kynnyksellä. Joillakin jaloperuoil-la se voi muuttua radikaalistikin. Onneksi leijona putoaa aina neljäl-le tassulleen ja selviää tilanteesta kuin tilanteesta leijonan notkealla viehkeydellä. Leijonan viehätysvoi-ma on kukkeimillaan toukokuussa, joten sinkkujen leijonien kannattaa pysyä liikekannalla tuolloin.

NEITSYTNeitsyt on osoittanut jo kynten-sä työn saralla moneen kertaan ja kevään kuluessa on aika näyttää mikä on ystävyyden arvo vaakaku-pissa. Eräs läheinen ystävä tarvit-see kipeästi apua ja olkapäätä, eikä välttämättä kerro kuinka vakava tilanne oikeasti on. Siispä neitsyen tulisi varata aikaa ystävilleen tänä keväänä ja olla lähellä, kun häntä tarvitaan.

VAAKAVaa’alla on kulunut aikaa pään pis-tämiseen pensaaseen ja pyörimiseen oman navan ympärillä. Nyt ulos ja tuulettumaan! Kotona kökkimi-nen saa luvan nyt loppua. Vaa’an on aika tulla ulos kuorestaan ja heittäytyä seuraelämän pyörteisiin nauttimaan elämästä. Vaa’alla on paljon annettavaa muille ja paluu elävien kirjoihin otetaan ilolla vas-taan.

SKORPIONISkorpionin elämä on kiireistä työs-sä ja toisinaan päivät venyvät. Ko-tona tarvitaan ymmärtämystä skorpionin kiireelle ja selitysten vaatiminen alkaa jo skorpionia kyl-lästyttää. Tälle työnsä vakavasti ottavalle ei pidä ryppyillä työlleen omistautumisesta. Skorpionin olisi kuitenkin aika jo hiukan hellittää otetta ja miettiä mikä on oikeasti tärkeää: Työ vai perhe?

JOUSIMIESSeurallinen jousimies joutuu aika ajoin vetäytymään vastoin omaa tahtoaan ja se harmittaa. Tosiasias-sa tämä on pelastus jousimiehelle, jolla on taipumus mennä mukaan kaikken, koska ei pysty aina kiel-täytymään houkutuksista. Perheen merkitys on jousimiehelle tärkeä ja perheellisille on luvassa unohtuma-ton kesä yhdessä. Sinkuille jousi-miehille kevät on yhtä pyöritystä.


2/2007 - luottomiehet.fi · toinneista suomessa nousevat ainoastaan viides ydinvoimala,...

Documents