terveydenhuollon sÄhkÖinen asiointi ammattilaisen … · 2017-07-11 · palvelut nousevat yhä...

TERVEYDENHUOLLON SÄHKÖINEN ASIOINTI

Ammattilaisen haasteena teknologia, toiminta, osaaminen vai

asenne?

Anne Tirkkonen

Pro gradu -tutkielma

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto

Itä-Suomen yliopisto

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Toukokuu 2017

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, sosiaali-ja terveydenhuollon tietohallinto

TIRKKONEN ANNE: Terveydenhuollon sähköinen asiointi – Ammattilaisen haasteena tekno-

logia, toiminta, osaaminen vai asenne?

Pro Gradu tutkielma, 95 sivua, 12 liitettä (13 sivua)

Tutkielman ohjaajat: TtT yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen, Itä-Suomen Yliopisto

TtM sovellusasiantuntija Sirpa Sundgren, Keski-Suomen Shp

Toukokuu 2017_________________________________________________________

Avainsanat: digitalisaatio, sähköinen asiointi, sähköiset palvelut, teknologian hyväksyminen,

UTAUT-malli, tehokkuus, vaivattomuus, terveydenhuolto

Terveydenhuollon palvelut sähköistyvät ja tulevaisuudessa lähin terveyskeskus löytyy jokaisen

omasta älypuhelimesta. Kehitettävät terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut nousevat yhä

tärkeämmäksi tekijäksi tulevaisuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella terveyden-

huollon ammattilaisen näkökulmasta tekijöitä, jotka estävät tai edistävät sähköisten asiointipal-

veluiden käyttämistä. Keskeisinä tutkimuskohteina olivat sähköisen asioinnin tehokkuuteen,

helppokäyttöisyyteen, henkilöiden asenteeseen ja kokemukseen sekä sosiaalisen vaikutukseen

liittyvät tekijät. Lisäksi selvitettiin, vaikuttiko sähköisen asioinnin käyttämiseen henkilön oma

osaaminen, työnantajan tarjoama koulutus tai vaikutusmahdollisuus, vastaajien käytössä oleva

teknologia, ongelmatilanteiden apu ja työpaikan resurssit sekä työprosessien ja -tapojen muu-

tokset.

Tutkimusaineisto (N=94) kerättiin Keski-Suomen alueen terveydenhuollon organisaatioista.

Näitä olivat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen Seututerveyskeskus, Jyväskylän

yhteistoiminta-alueen terveyskeskus ja Perusturvaliikelaitos Saarikka. Tutkimus oli määrällinen

koostuen pääosin erilaisista väittämistä, jotka perustuivat teoriaan teknologian käyttöönotosta ja

käytöstä (UTAUT-malli) sekä siihen perustuvasta aiemmasta tutkimuksesta. Aineisto analysoi-

tiin kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimus sisälsi myös kolme laadullista kysymystä, joiden

tulokset analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Tulosten mukaan sähköiseen asiointiin terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta vaikut-

tivat edistävästi ja estävästi lukuisat seikat. Edistävinä seikkoina nousivat esiin oma tekninen

osaaminen, hyvä asenne teknologiaa kohtaan, luottamus asioinnin tietoturvallisuuteen ja hyvät

työpaikan resurssit sekä avunsaanti ongelmatilanteissa. Estävinä tekijöinä nousivat esiin omien

vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen asioinnin kehittämisessä, vähäinen sähköisen asioinnin

koulutus, teknologian ja ohjelmistojen epäsopivuus. Teknologian epäsopivuus näytti vaikutta-

van negatiivisesti asenteeseen ja käyttäytymisaikomukseen sekä itse teknologian käyttämiseen.

Jos asenne teknologiaa kohtaa heikkeni, vaikutti se dominoefektin omaisesti moniin tekijöihin.

Teknologian hyväksymismallin avulla sähköiseen asiointiin liittyviä seikkoja nousi tuloksista

esiin paljon. Ne antoivat hyvän kuvan sähköisestä asioinnista menetelmänä, miten sähköinen

asiointi näkyy arjen toiminnassa kokonaisuudessaan ja miltä sähköinen asiointi terveydenhuol-

lossa näyttää tällä hetkellä, kun ollaan suuntaamassa kohti yhteistä SOTE:a. Lisää teknologian

hyväksymismallien mukaista suomalaista tutkimusta terveydenhuollon alalla tarvitaan, koska

se kehittää sähköisiä palveluja ja asiointitapoja tehokkaammaksi sekä helppokäyttöisimmiksi.

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Social Sciences and Business Studies

Department of Health and Social Management, Health and Human Services Informatics

TIRKKONEN ANNE: eHealth in healthcare - is it professionals challenge in technology, oper-

ational process, know-how or attitude?

Master's thesis, 95 pages, 12 appendices (13 pages)

Advisors: PhD Ulla-Mari Kinnunen, University of Eastern Finland

MSc Sirpa Sundgren, Central Finland Health Care District

May_2017________________________________________

Keywords: eHealth, mHealth, technology acceptance, UTAUT-model, efficiency, effortless-

ness, healthcare

Healthcare services are being electrified and therefore in the future the nearest health center can

be found on everyone’s smartphone. Developing healthcare’s electronic services (eHealth) will

become an increasingly important factor in the future. The purpose of the thesis was to examine

which factors prevent or promote the use of eHealth from the perspective of the health care

professionals. The main research topics of the eHealth perspective were: the efficiency, ease of

use, attitudes and experiences of people and social impact factors. In addition, it was also ex-

plored whether the person's own know-how, the training or opportunity to influence in devel-

opment of eHealth, the technology itself, technical support and the resources of the workplace,

as well as changes in work processes and methods, had an effect to the use of eHealth?

The data (N=94) were acquired from healthcare organizations in Central Finland. These were

Central Finland Health Care District, Regional Health Care Centre, Health Centre of Jyväskylä

Cooperation Area and Basic Social Security Commenrcial Enterprise Saarikka. The data were

gathered through survey, which included three open question. The survey was based on the

theoretical framework based on the Unified theory of acceptance and use of technology

(UTAUT). The UTAUT-model aims to explain user intentions to use technology, and how us-

ers will accept it. The quantitative data was analyzed by using quantitative methods and quali-

tative part by using inductive content analysis.

According the results multiple factors were preventing and promoting the acceptance and use

of eHealth, by opinion healthcare professionals. Promoting factors were professional’s own

technical know-how, a good attitude towards technology, trust in information security and good

workplace resources, as well as technical support. Preventing factors were the lack of possibili-

ties in the development eHealth, the low level of eHealth training and disadvantages in tech-

nology and software. Technological mismatch seemed to have a negative impact on attitudes

and behaviors, and also to the use of technology itself. If the attitude towards technology be-

came weaker, it caused domino effect to numerous things.

Through the UTAUT-model this thesis raised related numerous factors, which effected to effi-

ciency, effortlessness and use of eHealth by opinion of healthcare professionals. Results offer

gave a good picture how eHealth is appearing in everyday life in healthcare. More Finnish re-

search is needed in healthcare to improve eHealth and mHealth to be more easier to use and

more efficient.

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ........................................................................................................................ 7

2 TERVEYDENHUOLLON SÄHKÖINEN ASIOINTI ..................................................... 9

2.1 Digitalisaatio, sähköinen terveydenhuolto ja sähköinen asiointi................................ 9

2.2 Sähköisen terveydenhuollon kehitys kansallisesti ............................................ 12

2.3 Sähköiset terveydenhuollon palveluiden ja asioinnin muodot ........................ 15

2.4 Terveydenhuollon toimijoiden valmiudet asioida sähköisesti ......................... 19

3 TEKNOLOGIAN HYVÄKSYMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT ................................ 24

3.1 Teknologian hyväksymismalli TAM ja UTAUT-malli .................................... 24

3.2 Teknologian käyttämistä edistävät tekijät ........................................................ 27

3.3 Teknologian käyttämistä estävät tekijät ........................................................... 30

4 tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset .............................................................. 32

5 TUTKIMUSMENETELMÄT, AINEISTONHANKINTA JA ANALYSOINTI ........ 33

5.1 Tutkimuksen sijoittuminen tiedonhallinnan tutkimusalaan ........................... 33

5.2 Tutkimusmenetelmä ja kyselylomakkeen laadinta .......................................... 34

5.3 Aineistonhankinta ja analysointi ....................................................................... 37

6 TULOKSET ....................................................................................................................... 40

6.1 Tutkimusaineiston taustatiedot .......................................................................... 40

6.2 Sähköisen asioinnin tehokkuus .......................................................................... 43

6.2.1 Vastaanottokäyntien korvattavuus sähköisellä asioinnilla .................... 45

6.2.2 Sähköisen asioinnin ajansäästö ja mittausten toimitusmahdollisuus ... 46

6.3 Sähköisen asioinnin vaivattomuus ..................................................................... 47

6.4 Sähköisen asioinnin sosiaaliset vaikutukset ...................................................... 49

6.5 Sähköiseen asiointiin vaikuttavat muut tekijät ................................................ 50

6.5.1 Sähköisen asioinnin tekninen osaaminen ................................................ 51

6.5.2 Asenne sähköiseen asiointiin ..................................................................... 52

6.5.3 Sähköisen asioinnin työntavat ja -prosessit ............................................. 53

6.5.4 Vaikuttamismahdollisuudet sähköisen asioinnin kehittämiseen ........... 55

6.5.5 Teknologian ja ohjelmistojen soveltuvuus sähköiseen asiointiin .......... 56

6.5.6 Sähköisen asioinnin koulutus ja avunsaanti ............................................ 57

6.5.7 Talous ja muut resurssit sähköisen asioinnin tukena ............................. 59

6.5.8 Sähköisen asioinnin luotettavuus.............................................................. 60

6.6 Käytössä olevat asiointisovellukset ja sähköisesti hoidettavat asiat ............... 61

6.7 Sähköistä asiointia estävät ja edistävät seikat vastaajien itse kertomana ..... 62

7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET .......................................................................... 67

7.1. Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys .............................................................. 67

7.2. Tulosten arviointi, johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset ..................... 68

LÄHTEET............................................................................................................................... 75

KUVIOT

KUVIO 1. Verkkosivuilta tarjottavat palvelut julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa .... 17

KUVIO 2. Kansalaisten sähköiset ajanvaraus ja -vahvistus palvelut erikoissairaanhoidossa

vuosina 2005-2014 .............................................................................................................. 17

KUVIO 3. Kansalaisten sähköiset ajanvaraus ja ajanvahvistuspalvelut perusterveydenhuollossa

vuosina 2005-2014 .............................................................................................................. 18

KUVIO 4. Sähköisten palvelujen käyttöön liittyvät osaamisalueet ja -vaatimukset terveyden

huollon ammattilaisilla ........................................................................................................ 20

KUVIO 5. Yhdistetty teoria teknologian käyttöönotosta ja käytöstä ......................................... 25

KUVIO 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon paradigma. ................................................................. 33

KUVIO 7. Kaikki vastaajat organisaatioittain ............................................................................ 40

KUVIO 8. . Kaikkien vastaajien työkokemus vuosina ............................................................... 41

KUVIO 9. Kaikkien vastaajien sähköisen asioinnin aika organisaatioittain .............................. 42

KUVIO 10. Kaikkien vastaajien työtehtävä ................................................................................ 42

KUVIO 11. Tehokkuus kaikki vastaajat ..................................................................................... 43

KUVIO 12. Sähköinen asiointi on tehokuus ammattiryhmittäin ................................................ 44

KUVIO 13. Sähköinen asiointi vähentää vastaanottokäyntejä ammattiryhmittäin ..................... 46

KUVIO 14. Vaivattomuus kaikki vastaajat ................................................................................. 48

KUVIO 15. Sosiaalinen vaikutus kaikki vastaajat ...................................................................... 49

KUVIO 16. . Sähköisen asioinnin tekninen osaaminen .............................................................. 51

KUVIO 17. Asenne sähköiseen asiointiin ................................................................................... 52

KUVIO 18. Työprosessin ja – tapojen muutostarve ................................................................... 54

KUVIO 19. Vaikuttamismahdollisuudet sähköisen asioinnin kehittämiseen ............................. 55

KUVIO 20. Teknologian soveltuvuus sähköiseen asiointiin ...................................................... 56

KUVIO 21. Koulutus sähköisen asioinnin tukena ...................................................................... 57

KUVIO 22. Avunsaanti ongelmatilanteissa ................................................................................ 58

KUVIO 23. Talous ja muut resurssit sähköisen asioinnin tukena ............................................... 59

KUVIO 24. Sähköisen asioinnin luotettavuus ........................................................................... 60

TAULUKOT

TAULUKKO 1. Sähköiset palvelut jaoteltuna ........................................................................... 15

TAULUKKO 2. Päätekijät ja kysymykset jaoteltuna UTAUT-mallin mukaisesti ..................... 36

TAULUKKO 3. Kyselylomakkeen taustamuuttujat ................................................................... 36

TAULUKKO 4. Kyselylomakkeen avoimet kysymykset ........................................................... 36

LIITTEET

LIITE 1. Saatekirje ..................................................................................................................... 83

LIITE 2. Kyselylomake ............................................................................................................... 84

LIITE 3. Kontrollikäynnit voisi hoitaa sähköisellä asioinnilla (korrelaatiomatriisi) .................. 88

LIITE 4. Vastaanottokäyntien vähentämiseen liittyvät seikat (korrelaatiomatriisi) ................... 89

LIITE 5. Sähköisen asioinnin työn nopeuttamiseen liittyvät seikat (korrelaatiomatriisi) ........... 90

LIITE 6. Sähköisen asioinnin käytön helppouteen liittyvät tekijät (korrelaatiomatriisi) ............ 91

LIITE 7. Käytön helppoutta estävät seikat (korrelaatiomatriisi) ................................................. 92

LIITE 8. Vaivattomuus ja tekninen osaaminen (korrelaatiomatriisi) ......................................... 92

LIITE 9. Sähköiseen asiointiin vaikuttavat muut tekijät ............................................................. 93

LIITE 10. Sähköiseen asiointiin käytetty sovellus tai järjestelmä .............................................. 94

LIITE 11. Sähköisen asioinnin kautta hoidettavat asiat organisaatioittain ................................. 94

LIITE 12. Asiointia edistävät ja estävät seikat vastaajien itse kertomana .................................. 95

7

1 JOHDANTO

Terveydenhuollon palvelut sähköistyvät ja tulevaisuudessa lähin terveyskeskus löytyy jokai-

sen omasta älypuhelimesta. Tiedetään, että terveydenhuollossa sähköinen asiointi täydentää

perinteisiä palveluita ja, että kansalaiset pitävät sähköisiä terveyspalveluja varsin helppokäyt-

töisinä ja hyödyllisinä. Heillä on myös hyvät tietotekniset ja asenteelliset perusvalmiudet

asioida sähköisesti. (Hyppönen, Hyry, Valta & Ahlgren. 2014, 6 ja 75; Jauhiainen, Sihvo &

Ikonen. 2014b, 50.) Uudet toimintatavat ja kehitettävät terveydenhuollon sähköiset asiointi-

palvelut nousevat yhä tärkeämmäksi tekijäksi tulevaisuuden terveysongelmien ratkaisijana.

Sähköinen terveydenhuolto eli e-terveyspalvelut (eHealth) pitävät sisällään koko terveyden-

huollon digitaaliset tietojärjestelmät ja -palvelut. Sähköinen terveydenhuolto kattaa potilaiden

ja terveydenhuoltopalveluja tarjoavien välisen viestinnän, hoitolaitosten välisen tiedonsiirron

sekä potilaiden ja ammattilaisten välisen sähköisen viestinnän. (EU 2016; Sähköisen tervey-

denhuollon toimintasuunnitelma 2012-2020, 4.). Perinteistä viestintää ja asiointia täydentävää

julkisen palvelun tuottamista, jakamista, käyttämistä ja niihin liittyvää vuorovaikutusta tieto-

verkossa kutsutaan sähköiseksi asioinniksi (Taavila 2000, 29; Valtiovarainministeriö 2001;

Sabnis 2012, 105; Sanastokeskus, 2016;).

Terveydenhuollon palvelujen uudistamiselle ja tavoille tuottaa niitä uudella tapaa, kuten esi-

merkiksi sähköinen asiointi, on kansallisesti ja kuntatasoisesti merkittävää. Suomalaista yh-

teiskuntaa ja tulevaisuuden terveydenhuoltoa muotoillaan parhaillaan uudelleen, mikä tarkoit-

taa isoja rakenteellisia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) sekä maakunnallisen

palvelurakenteen uudistuksen myötä. Sähköisen terveydenhuollon toimintaympäristön muu-

tokset haastavat terveydenhuollon kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luo-

maan ne uudelleen entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö

2012; THL 2017; Valtionvarainministeriö 2017.)

Digitaalisiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien sähköisten asiointipalvelujen ja omahoito-

ratkaisujen kehittäminen on maailmalaajuinen trendi (Mykkänen, Tuomainen & Miettinen

2013). Tämän hetkisen hallitusohjelman läpileikkaavana teemana on digitalisaatio. Suunnan-

näyttäjänä on Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke, jonka tarkoituksena on rakentaa

julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi uudistamalla digitaalisia toimintatapoja. Sosiaali- ja terve-

8

ysministeriön (STM) ohjauksessa Digitalisointi-kärkihankkeen rahoituksella toteutetaan Omat

digiajan hyvinvointipalvelut -hanke (ODA), joka on osa myös STM:n Palvelut asiakaslähtöi-

siksi -kärkihaketta. ODA-hankkeessa rakennetaan itse- ja omahoitoa tukeva sähköinen palve-

lukokonaisuus, joka hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa

ja asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012;

THL 2017; Valtionvarainministeriö 2017; Kuntaliitto 2017.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sähköisillä asiointipalveluilla tavoitel-

laan hoitokäytäntöjen muuttamista potilaskeskeiseksi ja palvelujärjestelmän tuottavuuden

sekä laadun paranemista. Terveydenhuollon sähköiset palvelut helpottavat ammattilaisten

työtä ja tehostavat toimintaa. Kansalaisten näkökulmasta sähköisten palvelujen avulla asiointi

ja yhteydenpito terveydenhuollon ammattilaiseen nopeutuu. Samoin sähköisen asioinnin avul-

la voi jokainen hoitaa asioitaan ajasta ja paikasta riippumatta. (THL 2017c.)

Kun hyvinvointiteknologia kehittyy ja uusia toimintamalleja otetaan käyttöön edellyttää se,

että teknologiaa osataan hyödyntää terveydenhuollon toimijoiden kesken. SOTE-tieto hyöty-

käyttöön 2020-strategia (2014, 8-9) tähtää siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammatti-

laisilla tulee olemaan työprosesseja tukevat tietojärjestelmät ja työhön tarvittava teknologia.

Sähköisen asioinnin kehittäminen edellyttää muutoksia toimintatavoissa, muutosjohtamista ja

sitoutumista muutosprosessiin (THL 2017 c). Sähköisen asioinnin osaamiseksi tarvitaan tieto-

teknisiä- ja verkkoviestintätaitoja, itsensä johtamista, myönteistä asennetta sähköisten palve-

lujen ja tietotekniikan käyttöön, laaja-alaista palvelukokonaisuusajattelua sekä asiakaslähtöis-

tä ja moniammatillista palvelujen ketterää kehittämistä (Sihvo ym.2014, 60).

Uuden informaatioteknologian hyväksymisen, käyttöönottamisen ja leviämisen keskeinen

kysymys on, miksi ihmiset omaksuvat tai hylkäävät ne. Pro-gradu tutkimukseni tarkoituksena

on selvittää, mikä estää ja mikä helpottaa terveydenhuollon ammattilaisilla sähköisten asioin-

tipalveluiden käyttämistä. Keskeisinä tutkimuskohteina ovat sähköisen asioinnin tehokkuus ja

helppokäyttöisyys, asenne, tekninen osaaminen ja teknologian soveltuvuus työhön, työpaikan

sekä organisaation muut tekijät, jotka vaikuttavat sähköisen asioinnin käyttämiseen. Tutki-

muksessa ei tutkita yksittäistä sähköistä palvelua tai teknologiaa, jota käytetään asiointiin.

Käyttämistä helpottavia ja estäviä tekijöitä tarkastellaan viitekehyksenä toimivan teknologian

hyväksymismalliin liittyvien tekijöiden näkökulmasta, joka on uusi tutkimuksellinen näkö-

kulma asiaan.

9

2 TERVEYDENHUOLLON SÄHKÖINEN ASIOINTI

2.1 Digitalisaatio, sähköinen terveydenhuolto ja sähköinen asiointi

Digitalisaation katsotaan olevan yksi aikakautemme suurimpia arkipäiväämme vaikuttavia

asioita. Se on muuttanut täysin ihmisten tapaa hankkia tietoa, hoitaa asioita ja olla yhteydessä

toistensa kanssa. Digitalisaation katsotaan olevan erilaisten tuotteiden, palveluiden, organisaa-

tion ja yhteiskunnan käyttämän tiedon hyödyntämistä, muuttamista tai siirtämistä sähköisessä

muodossa. Uudet tietoja viestintäteknologian tavat sekä keinot käsitellä ja muokata sähköis-

tä tietoa koskettavat niin julkisia kuin yksityisiä palveluntuottajia riippumatta toimialasta.

Tämä muutos pakottaa organisaatioita uudistamaan sekä toimintatapojaan että osaamistaan.

(Sabnis 2012, 105; Ilmarinen & Koskela 2015, 13.)

Digitalisaatio on myös tämän hetkisen hallitusohjelman läpileikkaava teema ja se nostetaan

esiin lähes jokaisessa kärkihankkeessa. Suunnannäyttäjänä on Digitalisoidaan julkiset palvelut

-kärkihanke, jonka toteuttamisesta vastaa valtiovarainministeriö. Tarkoituksena on rakentaa

julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi uudistamalla digitaalisia toimintatapoja. Samalla tarkoi-

tuksena on luoda kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet, yhden luukun

palvelumalli sekä tiedonhallintaa koskeva lainsäädäntö. (Valtionvarainministeriö 2017.)

Terveydenhuollon digitaalisia tietojärjestelmiä ja -palveluita kuvataan käsitteellä sähköinen

terveydenhuolto eli e-terveyspalvelut (eHealth). Euroopan unionin määritelmän mukaan sillä

tarkoitetaan ”tietoja viestintätekniikan käyttöä terveydenhuollon tuotteissa, palveluissa ja

prosesseissa yhdessä terveydenhuoltojärjestelmien organisaatiomuutoksen ja uusien taitojen

kanssa. eHealth:n avulla pyritään parantamaan kansalaisten terveyttä, terveyspalvelujen tar-

joamisen tehokkuutta, tuottavuutta ja terveyden taloudellista sekä sosiaalista arvoa”. Tämän

määritelmän mukaan sähköinen terveydenhuolto kattaa potilaiden ja terveydenhuoltopalveluja

tarjoavien välisen viestinnän, hoitolaitosten välisen tiedonsiirron sekä potilaiden ja ammatti-

laisten välisen sähköisen viestinnän. (EU 2016; Sähköisen terveydenhuollon toimintasuunni-

telma 2012-2020, 4.) Maailman terveysjärjestö WHO (2005) painottaa lisäksi omassa määri-

telmässään sähköisten järjestelmien käyttöä terveyspalveluiden järjestämisessä, mutta myös

tutkimuksessa, koulutuksessa ja kansanterveystyössä.

10

Valtiovarainministeriön mukaan (2001, 5) terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut koos-

tuvat pääosin asiakkaiden neuvonnasta, tiedotuspalveluista sekä julkisen tahon ja asiakkaan

välisestä viestinnästä silloin, kun palvelun käyttö tapahtuu sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä

käyttäen. Sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä tarkoitetaan sähköisiä lomakkeita, sähköpostia

tai myönnetyin käyttöoikeuksin suoraan tietojärjestelmiin (Arkistolaitos, 2005). Palvelujen

pyrkimyksenä on sairauksien ennaltaehkäisy, diagnosointi, hoito ja seuranta. Sähköisiin ter-

veyspalveluihin luetaan myös sähköiset potilastietojärjestelmät, etälääketieteen palvelut ja

kannettavat potilaiden seurantalaitteet. (Jauhiainen, Sihvo, Ikonen & Rytkönen 2014, 10.)

Terveydenhuollon sähköisten palveluiden kuvauksiin on uusimpana tullut mHealth -käsite,

jolla tarkoitetaan terveysalan mobiiliteknologiaa ja -sovelluksia (m-terveyspalvelu). Ne ovat

WHO:n määritelmän mukaan osa sähköisiä terveyspalveluja ja kattavat mobiililaitteiden

(muun muassa matkapuhelimet) ja erilaisten potilaan seurantaan tarkoitettujen laitteiden käy-

tön terveydenhuollossa ja kansanterveystyössä. mHealth -käsite sisältää terveyttä edistävät

sovellukset, tekstiviestiopastuksen (terveystiedot tai muistutteet) sekä langattoman telelääke-

tieteen. (WHO 2011, 6.)

Mobiileilla terveysalanpalveluilla voi olla vaikutusmahdollisuuksia sairauksien ehkäisyssä ja

palvelujen saatavuudessa, jolloin kroonisten sairauksien puhkeaminen voitaisiin havaita it-

searviointivälineiden ja etädiagnoosien kautta. Kun asiakas reaaliaikaisesti jakaa sovellusten

kautta terveystietojaan terveydenhuollon työntekijöille, työtä voitaisiin tehostaa nopealla hoi-

donsuunnittelulla ja vähentää näin tarpeettomia lääkärillä käyntejä. Arvioiden mukaan tervey-

denhuollon ammattilaiset voisivat säästää jopa 30 prosenttia tietojen keräämiseen ja ana-

lysointiin kuluvasta ajasta. Terveysalan sovellusten nopea kehittyminen nostaa huolta tietojen

asianmukaisesta käsittelystä, kun eri tahot keräävät tietoa sovellusten tai ratkaisujen kautta.

Vakavaa tietoturvaongelmaa voi aiheutua, jos arkaluonteisia tietoja tallentavat laitteet katoa-

vat tai varastetaan. Tämän vuoksi mobiiliratkaisuihin tulisi sisällyttää tarkoitukseen soveltuvia

turvallisuutta edistäviä ratkaisuja. Kuten esimerkiksi järjestelmän tulee tarkistaa henkilölli-

syys asianmukaisesti, kattaa turvallisuuden- ja käytönvalvonnan sekä salata potilastiedot. (EU

2013, 9-10, 17, EU 2014, 4-5, 7-8.)

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien sähköisten asiointipalvelujen ja omahoitoratkaisujen

kehittäminen on maailmalaajuinen trendi. Tämä luo liiketoiminta- ja kehittymismahdollisuuk-

11

sia palvelujen toteuttamiseen, järjestämiseen ja tuottamiseen osallistuville yrityksille ja orga-

nisaatioille (Mykkänen, Tuomainen & Miettinen 2013). Suomalaista yhteiskuntaa ja tulevai-

suuden terveydenhuoltoa muotoillaan parhaillaan uudelleen, mikä tarkoittaa isoja rakenteelli-

sia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) sekä maakunnallisen palvelurakenteen

uudistuksen myötä. Sähköisen terveydenhuollon kehittyminen ja toimintaympäristön muutok-

set haastavat terveydenhuollon kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan

ne uudelleen entistä toimivammiksi sekä joustavammiksi. Terveydenhuollon palvelujen uu-

distamiselle ja tavoille tuottaa niitä uudella tapaa, kuten esimerkiksi sähköinen asiointi, on

kansallisesti ja kuntatasoisesti merkittävää. Lisäpainetta muutokselle tuo terveydenhuollon

tuottavuuden parannustavoitteet valtiovallan taholta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012;

Valtionvarainministeriö 2017; THL 2017.)

Digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä terveydenhuollolle on avautunut mahdolli-

suuksia tarjota palveluja tietoverkossa fyysisten toimipisteiden lisäksi. Perinteisiä asioinnin-

muotoja ovat muun muassa tiskipalvelu, puhelinpalvelu ja kirjeenvaihto postitse. Sähköinen

asiointi tarkoittaa perinteistä asiointia täydentävää julkisten palvelujen tuottamista, jakelua,

käyttöä ja niihin liittyvää viestintää tietoverkossa tarjottua palvelua käyttäen (Taavila 2000,

29; Valtiovarainministeriö 2001; Sabnis 2012, 105; Sanastokeskus, 2016). Sähköinen asiointi

on vaihtoehto perinteiselle asioiden hoitamiselle ja asiakkaan näkökulmasta se on asioiden

hoitamista viranomaisen kanssa käyttäen tarjolla olevia sähköisiä kanavia.

Sähköinen asiointi tapahtuu erilaisten sovellusten tai tietojärjestelmien kautta, joita organisaa-

tio on valinnut asiakkailleen tarjottaviksi sähköisiksi palveluiksi. Tarjottavia palvelumuotoja

voivat olla tiedon tarjoaminen organisaation www-sivustojen kautta, asiakkaalle tarjottu oma

ajanvaraus tai sähköinen viestintä asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Sähköisesti voivat asioi-

da niin kansalaiset, yritykset kuin viranomaisetkin. (Taavila 2000, 29; Valtiovarainministeriö

2001.) Terveydenhuollon sähköinen asiointi on tällä hetkellä voimakkaasti kasvava alue. Tä-

mä koskettaa erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa niin julkisella kuin yksityisellä

terveydenhuollon puolella. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012.)

Terminä sähköinen asiointi on osa sähköistä hallintoa. Informaatio- ja viestintäteknologiaan

tukeutuvasta julkisesta hallinnosta käytetään nimitystä sähköinen hallinto. Sähköiseen hallin-

toon kuuluvat: sähköiset asiointipalvelut, sähköiset asianhallintajärjestelmät, operatiiviset

12

perus- ja taustajärjestelmät, informaatioteknologisia osia yhdistävät tietoverkot, tietojärjes-

telmien ja palveluiden sisäiset sekä ulkoiset käyttäjät. Sähköinen hallinto on viranomaistoi-

mintaa, jossa hyödynnetään näitä erilaisia sähköisen hallinnon osia erilaisissa prosesseissa.

(Kuopus 2016, 160-161; Valtiovarainministeriö 2009a, 24.)

Sähköisen hallinnon tavoitteena on kehittää valtion ja julkisen organisaation toimintaa, raken-

teita sekä palveluita (Northrup & Thorson, 2002). Tämä vaatii viranomaisilta oikeudellista

tarkastelua. Hallinnon sähköistyminen muuttaa toimintoja ohjaavia säännöksiä, prosesseja,

menettelytapoja sekä tapaa tuottaa julkishallinnon palveluja. (Kuopus 2016, 160-161.) Koska

terveydenhuollon tiedot ovat arkaluonteisia ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä kansalai-

sen on luotettava tietoihin, oikeudenmukaisuuteen, turvallisuuteen, yksityisyyteen ja luotta-

muksellisuuteen, ovat ne merkityksellisessä osassa suunniteltaessa turvallista tiedonsiirtoa

sähköisissä terveyspalveluissa (Sabnis 2012, 105; Ilmarinen & Koskela 2015, 13).

2.2 Sähköisen terveydenhuollon kehitys kansallisesti

Sähköinen asiointi on jo arkipäiväistä muilla palvelualoilla verrattuna julkiseen terveyden-

huoltoon. Miksi se vaikuttaa olevan hidasta terveydenhuollossa? Kehittymistä on hidastanut

muun muassa monenkirjavat tietojärjestelmät ja päällekkäiset sekä usein monessa paikassa

sijaitsevat tiedot, jotka eivät ”pysty keskustelemaan” keskenään. Usein keskusteluyhteys eli

integraatio eri tietojärjestelmien välille toteutetaan kahdenvälisesti. Tämä tarkoittaa, sitä että

uusia sähköisiä palveluja kehittävä ja käyttöönottava organisaatio joutuu rakentamaan erillisiä

yhteyksiä. Tämä on kallista, sillä jokainen uusi yhteys myös maksaa. (Sitra 2017.) Koska ter-

veydenhuolto ja siinä tuotettu tieto on erittäin säädelty asetuksilla ja lainsäädännöllä, on tar-

vittu pitkäjänteistä vuosia vaativaa lainsäädännön ja valtiohallinnon muutosta sekä kansallista

että alueellista kehittämistyötä, jotta perustaa luotettavalle sähköisen asioinnin ja palveluiden

väylälle on voitu rakentaa.

Suomen terveydenhuollon siirtyminen sähköiseen maailmaan alkoi 1980-luvulla, ja 2000-

luvun puolivälissä koko julkinen terveydenhuolto käytti omia organisaatiokohtaisia sähköisiä

sairauskertomuksia. Terveydenhuollon sähköisen potilaskertomuksen sisällön standardointia

on kehitetty 1990-luvulta lähtien ja 2000-luvulta alkaen on kehitetty teknisiä tiedonsiirtostan-

dardeja. Standardoinnin perustana on tieteen, tekniikan ja kokemuksen avulla saatava paras

13

mahdollinen tulos, jotta tiedonsiirtoon, tallennukseen ja hakuun käytettävä teknologia ja me-

netelmät olisivat luotettavia. 2000-luvun alusta lähtien julkista terveydenhuoltoa on kehitetty

alueellisena yhteistyönä, mikä lisäsi merkittävästi tietojen saatavuutta alueellisesti eri organi-

saatioiden kesken. (SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategia 2014, 8-9; Reponen, Kangas,

Hämäläinen & Keränen 2015, 17.)

Terveydenhuollon valtakunnallisia kokonaisarkkitehtuurimalleja on valmisteltu vuodesta

2013 alkaen STM:n, THL:n, Kansaneläkelaitoksen (Kela), kuntien ja sairaanhoitopiirien kes-

ken. Niissä kuvataan kaikille yhteiset arkkitehtuuriratkaisut ja niitä täydentävät alueelliset

sekä paikalliset kokonaisarkkitehtuurit. Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä, jolla kuvataan

toiminnan, prosessien, palvelujen, tietojen ja tietojärjestelmien sekä niiden tuottamien palve-

lujen muodostamaa kokonaisuuden rakennetta. Tarkoituksena on edistää johdon ja tietohal-

linnon yhteistyötä ja näin edesauttaa toimintaa tukevien tietoteknisten ratkaisujen käyttöönot-

toa sekä tiedonhallintaa. (Huovila, Aaltonen, Hyppönen, Porrasmaa, Vuokko & Jalonen 2016,

3-4; JHS179.)

Sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoa on vauhditettu Suomessa erilaisilla kehittämisoh-

jelmilla. Suurimpana oli vuosina 2009–2015 toiminut Sähköisen asioinnin ja demokratian

vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma), joka tuotti valtakunnallisesti julkisille toimijoille säh-

köisiä palveluja heidän käyttöönsä. Näitä ovat omahoitopolut, palveluhakemisto, palveluvaa-

ka, mielenterveystalo, sähköiset asiakaspalautekyselyt, ajanvarauksen kansalliset määrittelyt

(Hyvis-SADe) ja turvallisen viestinvälityksen toiminnalliset määrittelyt. SADe-ohjelma kuu-

lui valtakunnalliseen Kaste-ohjelmaan ja siinä kehitetyt sähköiset palvelut ovat osa valtakun-

nallista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuria. (Valtiovarainministeriö, 2009a;

Sosiaali- ja terveysministeriö 2012; Lindquist Minna 2016 4, 14.)

Kansallista Terveysarkisto -hanketta (KanTa) alettiin valmistella jo vuonna 2006 ja sen eri

osien käyttöönotto ajoittui vuosille 2010 - 2016. Kansallisen Terveysarkiston palvelut muo-

dostavat lainsäädäntöön perustuvan yhteisen sähköisen palvelukokonaisuuden kansalaisten,

terveydenhuollon ja apteekkien käyttöön. Hankkeeseen sisältyivät sähköisen reseptin

(eResepti), terveydenhuollon ammattivarmennepalvelun, sähköisen potilastiedon arkiston

(eArkisto) sekä THL:n koodistopalvelun kehittäminen. Koodistopalvelu huolehtii tietoraken-

teiden laadusta, kehittämisestä ja ylläpidosta. Ensimmäisenä otettiin käyttöön sähköinen re-

14

septi vuosien 2011-2012 aikana yhdessä ammattivarmennepalvelun ja koodistopalvelun kans-

sa. Potilastiedon arkisto on otettu käyttöön ensin julkisella puolella vuosien 2014-2016 aikana

ja viimeisen vuoden aikana palveluun on liittynyt paljon yksityisen terveydenhuollon organi-

saatioita sekä ammatinharjoittajia. (Kanta 2017, THL 2017b.) Kanta-hankkeen myötä resepti-

tiedot, potilasasiakirjatiedot ja terveydenhuollon ammattilupaan liittyvät tiedot ovat sekä kan-

salaisten että ammattilaisten saatavilla sähköisesti ajasta ja paikasta riippumatta lainsäädän-

nön määrittelemällä tavalla.

Uusimpana hallitusohjelman terveydenhuollon kärkihankkeena toimii ODA-hanke (Omat

digiajan hyvinvointipalvelut), jossa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon nykyinen toi-

mintamalli. Hankkeessa rakennetaan itse- ja omahoitoa tukeva sähköinen palvelukokonaisuus,

joka hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa ja asiakkaiden

itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. Kehitettäviä kohteita ovat Omahyvinvointipalvelu, Äly-

käs Oma-Arvio ja Omasuunnitelma. Omahyvinvointipalvelu antaa tilannekatsauksen hyvin-

voinnista, riskeistä ja tarjoaa käyttäjälle Omavalmennusta. Älykäs Oma-arvio auttaa, kun tar-

vitaan tietoa ja toimintaohjeita yksittäisestä terveyteen liittyvästä ongelmasta. Omasuunnitel-

ma kokoaa asiakkaan kaikki hoitotavoitteet, toimenpiteet ja seurannan yhtenäiseksi hoito-

suunnitelmaksi. ODA-hanke toteutetaan valtiovarainministeriön Digitalisointi -kärkihankkeen

rahoituksella ja se on osa sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöisiksi -

kärkihanketta. (Tesso 2016; STM 2016; Kuntaliitto 2017). Samanaikaisesti kehitetään Kelan

ylläpitämää Omakanta -palvelua, johon on tarkoitus kehittää kansallinen omien hyvinvointi-

tietojen talletusmahdollisuus sekä jatkaa potilastietojen arkistoinnin ja käyttämisen kehitys-

työtä mm. suunterveydenhuollon ja todistusten sekä lausuntojen osalta (Kanta 2017).

Monipuolinen sähköisten palvelujen tuottaminen ja käyttö edellyttävät sähköistä tunnistamista

ja tietokantojen välistä tietojen vaihtoa yhtenäisellä tavalla. Kansallisesti onkin rakenteilla

yhteinen palveluväylä, jolloin voitaisiin hyödyntää olemassa olevia julkisten organisaatioiden

tietokantoja palvelujen tuottamisessa. Toiminta perustuu kehitettyihin tietojärjestelmien stan-

dardoituihin rajapintoihin. Tulevaisuudessa tiedon on oltava käytössä sekä potilailla että am-

mattilaisilla niin valtakunnallisesti kuin EU:n laajuisestikin. Lisäksi painopisteenä tulevaisuu-

den kehittämistyölle on, että tiedon keruun ja siirron lisäksi tietoa hyödynnettäisiin itsehoi-

dossa ja hyvinvoinnin tukemisessa, potilas- ja asiakastyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuol-

lon johtamisessa ja tutkimuksessa. (SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategia 2014, 8-9.)

15

2.3 Sähköiset terveydenhuollon palveluiden ja asioinnin muodot

Teknologisen kehityksen myötä sähköiset palvelut lisääntyvät. Lisääntyvä palvelutarjonta

johtaa jatkuvaan sähköisen asioinnin kiihtymiseen. Potilaan ja ammattilaisen välisen sähköi-

sen viestinnän lisääminen on keskeistä terveydenhuollon kehittämisstrategioissa. Sähköinen

viestintä mahdollistaa palveluiden joustavan tarjonnan ja tehostaa resurssien käyttämistä sekä

voimaannuttaa kansalaisia huolehtimaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. (Valtiova-

rainministeriö 2009a, 34; Reponen ym. 2015, 82.)

Sähköisiä palveluja voidaan tarkastella (Voutilainen 2007, 4-5) jakamalla ne tietoja asiointi-

palveluihin. Tietopalveluilla tarkoitetaan kansalaisille tarjottua tietoa koskien organisaatiota

tai hoitoa. Sähköiset asiointipalvelut sen sijaan voidaan edelleen jakaa yksisuuntaisiin ja vuo-

rovaikutteisiin palveluihin. Yksisuuntaista palvelua on esimerkiksi asiakkaan toimesta tapah-

tuva sähköisen lomakkeen täyttö sekä sen lähetys. Vuorovaikutteinen palvelu on monipuoli-

sempi, johon sisältyy useita eri toimintoja. (Taulukko 1.)

Valtakunnallisissa ja alueellisissa hankkeissa on kansalaisille kehitetty erilaisia sähköisiä pal-

veluja. Näitä ovat mm. terveyden edistämistä tukevat tietopalvelut, kroonisten sairauksien

omahoitoa tukevat palvelut, palveluhakemistot, ajanvaraus, tietoturvallinen sähköinen vies-

tinvälitys ja sähköinen palaute. (THL 2017b.)

TAULUKKO 1. Sähköiset palvelut jaoteltuna

(Valtionvarainministeriö 2001; Voutilainen 2007, 4-5; SAINI 2008, 5; THL 2017b)

Sähköinen palveluryhmä Palvelun sisällön kuvaus

Tieto- ja tiedottamispalvelut Tietoa hallinnosta, organisaatiosta ja sen palveluista, alueelliset tietopalvelut,

palveluhakemistot, terveyden edistäminen, sairauden hoitaminen

Terveystaltio ja omahoitopalvelut Henkilökohtaisen hoitotiedon hallinta, henkilökohtaisen terveystiedon hal-

linta, kysymys- ja vastauspalvelu, omahoitopalvelut, muistutukset ja ilmoi-

tukset

Tiedonkeruupalvelu Tietojen luovutus sähköisesti viranomaiselle

Vuorovaikutteinen asiointipalvelu Ajanvaraus, esitietolomake, suostumuslomake, reseptin uusiminen, sähköi-

nen turvallinen viestinvälitys, asioiden vireillepano, palautepalvelu, omien

tietojen tarkastelumahdollisuus, hakemuksen jättäminen sähköisesti, asian

käsittelyn seuranta sähköisesti, päätöksen saaminen sähköisesti, maksu- ja

korvauspalvelut, etävastaanotto

16

Yleisimmiksi sähköisiksi asiointimuodoiksi valtakunnallisessa tutkimuksessa kaikista kansa-

laisvastaajista nostivat ajanvarauksen (83 %), lääkemääräysten saamisen ja uusimisen (noin

60 %) sekä laboratoriotulosten näkemisen (60 %). Lisäksi lähes 40 % vastanneista kertoi etsi-

neensä verkosta tietoa sairauksista ja terveydestä sekä eri organisaatioista. Sähköisestä asioin-

nista koettiin saavan säästöä keskimääräisesti 1,37 käyntiä tai muita yhteydenottoja vuodessa.

(Hyppönen ym. 2014, 74.) Toisessa tutkimuksessa vastaajat nostivat edellä mainittujen asi-

ointimuotojensa lisäksi hyödylliseksi erilaisten muistutusten ja ilmoitusten saamisen sähkö-

postitse tai tekstiviestillä. Hyödyttömimpänä kansalaiset pitivät sähköisen terveystarkastuksen

tekemistä. (Jauhiainen ym. 2014b, 47.)

Terveydenhuollon henkilöstön näkemykset sähköisten terveyspalvelujen hyödyllisyydestä

eroisivat verrattuna kansalaisvastaajiin. Ammattilaisten mielestä kaikkein hyödyllisimpiä säh-

köiseen asioinnin muotoja olivat asiakkaan tallentamat omat mittaustulokset järjestelmään,

annettu sähköinen palaute, asiakaan täyttämät esitiedot sekä asiakkaalle lähetetyt muistutukset

ja ilmoitukset. Myös ammattilaiset pitivät hyödyttömimpänä asiakkaan tekemää sähköistä

terveystarkastusta. (Jauhiainen ym. 2014c, 33-34.)

Kaikista julkisista terveydenhuollon organisaatioista löytyy tiedottava internet-sivusto. Sivus-

tot tarjoavat tietoa palveluista, toimipisteistä ja niiden yhteystiedoista sähköisessä muodossa.

(Kuvio 1.) Muita asiakkaille tarjottavia palveluja Internetsivun kautta ovat Omahoito -

palveluun kirjautuminen, opasteet, rekrytointi, tutkimus- ja koulutuspalvelut sekä hallintopal-

velut. (Reponen ym. 2015, 82; Valtiovarainministeriö 2009a, 34.)

Vuoden 2014 tietoja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa tutkimuksen mukaan

terveydenhuollon sähköisten palveluiden tarjonta on selvästi noussut verrattuna vuoteen 2011.

(Kuvio 1.) Sähköiseen palautteen annossa nousua on tapahtunut 36 % aina 55 % ja terveyden-

tilan itsearvioinnissa 19 % aina 32 % sekä erilaisissa kysymys-vastauspalvelussa. Täysin uu-

sina palveluina tulivat hoitotahdon ilmaiseminen (9 %) ja elinluovutustahdon ilmaiseminen (6

%) suoraan terveydenhuollolle ja tunnisteellinen kysymys-vastauspalvelu (15 %). (Reponen

ym. 2015, 82-84.)

17

KUVIO 1. Verkkosivuilta tarjottavat palvelut julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa

(Reponen ym. 2015, 84)

Erikoissairaanhoidossa vuonna 2014 potilaan itse tekemät sähköiset ajanvaraukset tai ajan-

vahvistukset olivat käytössä 17 sairaanhoitopiirissä. (Kuvio 2.) Potilaan ajanvaraus oli käytös-

sä pääsääntöisesti vain laboratoriopalveluissa (n=16) ja natiiviröntgen ajanvarauksessa, sekä

erilaisissa kokeiluissa. Tekstiviestinä tapahtuva ajanvaraus ja varausvahvistus laboratorioon

olivat mahdollisia vain yhdeksässä ja sähköpostilla viidessä sairaanhoitopiirissä. (Reponen

ym. 2015, 86 – 87.)

KUVIO 2. Kansalaisten sähköiset ajanvaraus ja -vahvistus palvelut erikoissairaanhoidossa

vuosina 2005-2014 (Reponen ym. 2015, 88)

Perusterveydenhuollon sähköisen ajanvarauksen palvelut ovat lisääntyneet voimakkaasti ja

tulleet monimuotoisemmaksi verrattuna erikoissairaanhoitoon. Kaikkiaan jonkinlainen asiak-

kaiden sähköinen ajanvaraus oli käytössä 49 %:ssa perusterveydenhuollon vastaajista, kun

vastaava luku vuonna 2011 oli 15 %. (Kuvio 3.) Sähköisen ajanvarauksen pystyi tekemään

laboratorioon (69 % käyttäjistä), neuvolaan (52 %), suun terveydenhuoltoon (40 %), opiskeli-

18

jaterveydenhuoltoon (23 %) ja hoitajavastaanotoille muun muassa diabeteshoitaja, omahoitaja

tai vastaava (20 %). Tekstiviestinä tapahtuva ajanvaraus ja varausvahvistus olivat nousseet

huimasti. Tämä palvelu oli käytössä suun terveydenhuollossa (68 %), neuvolassa (41 %), la-

boratoriossa (35 %), opiskelijaterveydenhuollossa (26 %), hoitajavastaanotolla (26 %) ja lää-

kärinvastaanotolla (20 %). (Reponen ym. 2015, 88.)

KUVIO 3. Kansalaisten sähköiset ajanvaraus- ja ajanvahvistuspalvelut perusterveydenhuol-

lossa vuosina 2005-2014 (Reponen ym. 2015, 89)

Tavallisen sähköpostin kautta tapahtuvat asiointi potilaan kanssa on vähentynyt. Erikoissai-

raanhoidossa kolmesta sairaanhoitopiiristä yhteen ja perusterveydenhuollossa vähennystä on

tapahtunut 20 % aina 5 %. Osa organisaatiosta oli ottanut käyttöönsä salatun sähköpostin ja

tekstiviestin käyttämisen. Tieto- ja potilasturvallisuuden kannalta on kehityksen suunta posi-

tiivista. Muutama organisaatio tarjosi uusina asiointipalveluina omien tietojen katselumahdol-

lisuutta, sähköisen reseptin uusimista ja omien mittaustulosten kirjaamista omalle terveystilil-

le terveydenhuollon oman tietojärjestelmän kautta. Samoin etävastaanottotoiminta ja erilaiset

kotivalvontajärjestelmät esimerkiksi videokuvayhteys, sydämen tahdistimen seuranta ja ve-

rensokerin sensoriseuranta olivat lisääntyneet. (Reponen ym. 2015, 89-92.) Kansallisesti omia

terveystietojaan voi tarkastella ja reseptin uusimispyyntöjä tehdään Kelan ylläpitämän Oma-

kanta-palvelun sekä apteekkien kautta.

19

2.4 Terveydenhuollon toimijoiden valmiudet asioida sähköisesti

Kun hyvinvointiteknologia kehittyy ja uusia toimintamalleja otetaan käyttöön edellyttää se,

että teknologiaa osataan hyödyntää terveydenhuollon toimijoiden kesken. Jatkuva yhteistyö ja

kehittäminen tuo hyötyjä teknologian kehittäjille, SOTE-sektorin henkilöstölle, organisaatioil-

le ja asiakkaille (SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020-strategia 2014, 8-9). Sähköisten terveyspal-

velujen käyttäminen edellyttää niin kansalaisilta kuin ammattilaisilta osaamista (Jauhiainen

ym. 2014b, 41; Reponen 2015).

Sähköisten terveyspalvelujen käyttöönotto ja tiedonhallinnan muutokset vaikuttavat tervey-

denhuollon työhön, rooleihin, toimintoihin ja siihen millä tavoin erilaisia asiakasryhmiä voi-

daan palvella. Asiakkaiden vastuu omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan kasvaa, kun hoi-

tohenkilöstön rooli muuttuu enenevästi asiakkaan ohjaajaksi ja tukijaksi. (Hyppönen ym.

2010, 12.) Sähköisten asiointikanavien käyttäminen edellyttää terveydenhuollon ammattilai-

selta uutta osaamista, motivaatiota ja sitoutumista sekä terveydenhuollon vankkaa tiedonhal-

lintaa (Jauhiainen ja Miettinen 2011, 16; Rajalahti 2014, 9).

Kansainvälisen tiedonhallinnan yhdistyksen IMIA:n (International Medical Informatics Asso-

ciation) mukaan tiedonhallinta tarkoittaa hoitotyön tiedon prosessointia sekä tietoja viestin-

tätekniikan yhdistämistä, jotta kansalaisten terveyttä tuetaan maailmanlaajuisesti (IMIA,

2016). Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategian vuosille 2015-2020 mu-

kaan tiedonhallinta on teknologian ja tietojärjestelmien käyttöä tiedon keräämiseen, käsitte-

lyyn, tallentamiseen ja jakamiseen. Tiedonhallintaa ja verkkolukutaitoa tarvitaan asiakkaiden

turvalliseen hoitamiseen, oman työn kehittämiseen, tutkimustiedon tuottamiseen, tiedon so-

veltamiseen omassa työssä, palvelujen ja resurssien tuottamiseen sekä niiden johtamiseen.

(Sairaanhoitajaliitto, 2014.) Lääkärien ammatillisen kehittymisen ja täydennyskoulutuksen

suuntaviivat -suosituksessa on kuvattu seitsemään tärkeintä lääkärin työn ja toiminnan osaa-

misalueetta. Lääketieteellisen osaamisen jälkeen toisena osaamisalueena on tiedonhallinta

(Lääkäriliitto, 2014).

Jauhiaisen (2004, 123-131) väitöstutkimuksen mukaan terveydenhuollossa ammattilaisten

osaaminen koostuu hoitamisen ja hoitotyön tiedonhallinnan osaamisesta sekä muutoksen ke-

hittämisestä ja hallinnasta. Terveydenhuollon henkilöstön tiedonhallinnan osaamista on selvit-

20

tetty useissa tutkimuksissa. Koulutuksen osalta on todettu, että terveydenhuollon opiskelijoilla

on jo valmistuessaan hyvät taidot tekstinkäsittelystä, tietosuojaan ja -turvaan liittyvistä kysy-

myksistä sekä sähköpostin ja Internetin käytöstä, mutta tietojenkäsittelytaidot olivat puutteel-

liset. Koulutuksessa tulee painottaa ammatillisten opintojen lisäksi myös informaatiotekniikan

opetusta osana terveydenhuollon henkilökunnan tietotyötä. (Saranto 1997, 42–43, 53–55, 59.)

Tiedonhallinnan osalta niin ammattilaisten kuin opiskelijoiden perusvalmiuksiin tulee kulua

tiedontulkintataidot ja informaatioteknologian käyttötaidot, kuten esimerkiksi tiedonhaku

sähköisistä kirjastoista ja tietokannoista (Saranto & Hovenga 2004, 508–509).

Tutkimuksessa, jossa kartoitettiin terveydenhuollon ammattilaisten osaamista sähköisten ter-

veyspalvelujen kehittämisessä ja käytössä, määriteltiin sähköisen palvelujen käyttämisen

osaamisalueet. (Kuvio 4.). Näitä olivat viestintään, vuorovaikutukseen ja tekniseen osaami-

seen liittyvät taidot. Lisäksi osaamista tarvitaan itsensä johtamiseen ja asiantuntijuuteen, pal-

velujen käyttöönottamiseen ja kehittämiseen sekä myönteistä asennetta sähköisten palvelujen

käyttämisessä että asiakkaiden uudenlaisessa ohjaamisessa. (Sihvo ym. 2014, 60.)

KUVIO 4. Sähköisten palvelujen käyttöön liittyvät osaamisalueet ja -vaatimukset terveyden

huollon ammattilaisilla (Sihvo ym. 61)

21

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014 -selvityksen mukaan

tietotekninen perusosaaminen on kattavaa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon

vastaajat ilmoittivat, että vähintään 90 % henkilökunnasta omaavat tietokoneenperuskäyttö-

taidot. Lisäksi säännöllisen tietosuojakoulutuksen kattavuus oli lisääntynyt koko Suomessa.

(Reponen ym. 2015, 97-98.) Samaan tulokseen tulivat Rajalahti ja Saranto (2011, 247-253)

tiedonhallinnan osaamisen tutkimuksessa, jossa terveydenhuollon ja ammattikorkeakoulujen

henkilöstö arvioivat tietokoneen peruskäyttötaitonsa asteikolla 1-5 hyviksi tai erittäin hyviksi

(ka 3,3-4,29). Tässä tutkimuksessa vastaajista sairaanhoitajat kokivat vaikeaksi tiedon haun

tietokannoista ja lähes puolet arvoivat tiedonhankinnan osaamisensa välttäväksi.

Jauhiaisen, Sihvon ja Ikosen (2014c, 32) terveydenhuollon osaamisen tutkimuksessa vastaajat

kokivat parhaimmaksi tiedonhakuvalmiutensa ja tietosuojan sekä tietoturvan mukaisen toi-

minnan (ka 4,3-4,09). Huonoimmiksi arvioitiin viestintätekniikan osaamiseen (ka 2,74-2,12)

liittyvät taidot kuten esimerkiksi taulukkolaskenta tai esitysgrafiikkaohjelmat, videoneuvotte-

lu- tai verkkokokouslaitteiden käyttö ja kyky toimia näissä tilanteissa. Tutkimuksen mukaan

nuorimman ikäluokan eli 20-34 -vuotiaiden tietoja viestintätekniikan peruskäyttötaidot ja

tekninen osaaminen olivat paremmat kuin vanhimmalla 50-60 -ikäluokalla.

Sähköisten terveyspalvelujen käyttäminen edellyttää ammattilaiselta myös asiakkaan val-

miuksien arviointia, osaamisen varmistusta, ohjausosaamista tiedonhallintaan ja sähköisiin

palveluihin (Jauhiainen 2004, 152-154; Rajalahti 2014, 38). Ammattilaisen tulee osata kartoit-

taa asiakkaan tietoja viestintätekniikan osaaminen, ohjaustarve tiedonhaussa ja tietolähteiden

luotettavuuden arvioinnissa sekä sähköisten palvelujen käytössä. Sähköinen ohjaus asettaa

vaatimuksia ammattilaiselle ja vaatii yleensä koulutusta. Tiedontulkintataitoja tarvitaan, jotta

ammattilainen voi hoitaa asiakkaan asioita verkkopalvelussa, osaa tulkita hänelle lähetettyjä

viestejä ja ilmaista asiansa kirjallisesti lyhyesti sekä selkeästi. (Jauhiainen 2004, 123-131.)

Hyvin verkkolukutaitoinen ammattilainen pystyy saamaan hyvän kuvan potilaan tilasta jopa

asiakkaan sähköpostiviestin välityksellä lukemalla rivien välistä (Kyngäs, Kääriäinen, Poski-

parta, Hirvonen, Johansson & Renfors 2007, 122-123).

Jauhiaisen, Sihvon ja Ikosen (2014c, 31-32) terveydenhuollon osaamisen tutkimuksessa am-

mattilaisten valmiudet ohjata asiakasta hakemaan tietoa sähköisistä tietolähteistä, asiakkaan

sähköisen asiointivalmiuden arvioiminen ja asiakkaan ohjaus olivat kohtalaisen hyvällä tasol-

22

la (ka 3,9–3,55). Vastaajat oli luokiteltu kolmeen eri ikäluokkaa ja niistä keskimmäisen 35-49

-vuotiaiden valmiudet ohjaamiseen eri viestintäkeinoilla olivat paremmat kuin vanhimmalla

(50-64 vuotta) ikäluokalla (p=0.007). Lähes kaikki vastaajat (97 %) olivat käyttäneet eri tieto-

kantoja ja hakeneet tietoa asiakkaansa hoitoon. Suurin osa oli käyttänyt erilaisia sähköisiä

testejä asiakkaansa tilannearvioinnissa, ohjannut heitä käyttämään sähköistä reseptiä ja opet-

tanut itsenäiseen tiedonhakuun eri tietokannoista sekä potilasjärjestöjen verkkosivuilta. Re-

septitietojensa katseluun Omakannan kautta oli asiakkaista ohjannut yli 60 % vastaajista.

Kansalaisten osaamisen arvioiminen ja tunteminen ovat sähköisten palvelujen käyttöönotossa

tärkeää (Jauhiainen ym. 2014a, 50-51). Kansallisesti on nostettu tärkeäksi vanhuksien osaa-

misen ja teknologisten valmiuksien tukeminen, sillä elämänsä aikana vain harva heistä on

käyttänyt mitään sähköistä palvelua (Valtioneuvosto, 2008). Jauhiaisen väitöstutkimuksen

(2004, 132–134) mukaan kansalaisen osaamisvaatimukset voidaan luokitella osaamiseen,

motivaatioon ja teknologiaan. Osaaminen koostuu tekniikan peruskäyttötaidoista, valmiuksis-

ta hankkia tietoa ja kirjallisen sekä suullisen viestinnäntaidoista. Motivoiviin tekijöihin kuu-

luvat asiakkaan aktiivisuus ja motivaatio asioida sähköisesti sekä se, miten sähköiset palvelut

soveltuvat hänelle. Sähköisten asiointipalvelujen käyttö edellyttää kansalaiselta sopivaa laitet-

ta, verkkoyhteyttä ja asiointitunnuksia. Asiakasvalinnassa tulee huomioida kognitiiviset ky-

vyt ja ymmärtääkö asiakas annetun tiedon ja päättämään hoitoonsa liittyviä asioita (Ulmala

2014, 60-62).

Tiedetään, että kansalaiset pitävät sähköisiä terveyspalveluja varsin helppokäyttöisinä ja hyö-

dyllisinä. Heillä on myös hyvät tietotekniset ja asenteelliset perusvalmiudet asioida sähköi-

sesti. (Hyppönen ym. 2014, 6 ja 75; Jauhiainen ym. 2014b, 50.) Mobiilien laitteiden nopean

yleistymisen vuoksi Internetin käyttöaste on jo noussut 87 prosenttiin ja käyttäjien osuus kas-

vaa enää vanhimmissa yli 55-89 -vuotiaiden ikäryhmissä. Peräti 53 prosenttia kaikista 65-74 -

vuotiaista kertoi käyttävänsä internetiä päivittäin tai lähes päivittäin. Alle 45-vuotiaista peräti

yhdeksän kymmenestä käyttää nettiä useasti päivässä ja yhä tavanomaisemmin matkapuheli-

mella liikkeellä ollessa (62 %). Yleisimmiksi käyttötarkoituksiksi kaikki vastaajat nimesivät

sähköpostin (80%) ja pankkiasioiden hoitamisen (81 %). Kaikista vastaajista 69 % kertoi

käyttävänsä internetiä tiedonhakuun ja 62 % kertoi etsivänsä tietoa liittyen sairauksiin, ravit-

semukseen ja terveyteen. (Tilastokeskus 2015.) Valtaosalla kaikista kansalaisvastaajista (85

%) oli myös sähköiseen asiointiin tarvittavat asiointitunnukset (Hyppösen ym. 2014, 5 ja 34).

23

Asiakkaina sähköisestä ohjauksesta hyötyvät eniten nuoret ja nuoret aikuiset, kun huomioon

otetaan asiakkaan tietokoneen käyttötaidot ja tiedot. Sähköisen ohjaamisen on todettu edistä-

vän hoitomyönteisyyttä ja lisäävän tietoa. Positiivista sähköisessä ohjauksessa on helppo ai-

neiston saatavuus, ajansäästö, aineiston sisällön ja laadun yhdenmukaisuus. (Kyngäs ym.

2007, 122-123.) Asiakkaan sähköinen ohjaus voi olla esimerkiksi tiedonhaun opettamista,

jossa osa ohjausta voi olla perinteistä kasvokkain tapahtuvaa ohjausta ja jatkua sähköisenä.

Ammattilaisella ja kansalaisella tulee olla käytettävissä ajantasaista ohjausmateriaalia, jota

molemmat voivat käyttää. (Jauhiainen ym. 2014a, 50-51.)

Terveydenhuollon kehityksen kohteena ovat palveluiden saatavuus ja uudenlaisten palvelui-

den tuotto, mutta myös organisaatioiden toiminnan tehostus. (Hyppönen, Iivari & Ahopelto

2011, 13). Sähköisten palvelujen käyttöönotto tarkoittaa väistämättä muutoksia toimintamal-

leihin ja on tärkeää saada ne osaksi asiakaslähtöisiä palvelupolkuja perinteisen vastaanotto-

toiminnan rinnalle. Palvelumuotoilu, palveluprosessin uudistaminen ja palveluiden kohden-

taminen tarkoituksenmukaisille motivoituneille asiakasryhmille muodostavat perustan asioi-

miselle sähköisissä terveydenhuollon palveluissa. Palvelumuotoilulla on kehitetty hyvin tu-

loksin sähköisiä palveluita. Palvelumuotoilu perustuu käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, jossa

palvelujen käyttäjät, palvelukokemus, -odotukset ja -tarpeet sekä tuottajan liiketoiminnalliset

tavoitteet yhdistetään toimiviksi palveluiksi. Palvelumuotoilulla tähdätään siihen, että palvelu

on käyttäjän näkökulmasta haluttava ja palveluntuottajana toimivan organisaation puolesta

tehokas sekä vaikuttava. (Jauhiainen ym. 2014d, 15-16, 19, 21-23.)

Jotta tarjottavat sähköiset terveyspalvelut olisivat asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia, tulee niitä

kehittävän organisaation ottaa huomioon ihmiset, palvelutarjonta, organisaation toiminta ja

teknologian soveltuvuus. Sähköisten palvelujen keskeiset periaatteet ovat asiakaslähtöisyys,

yhteisöllisyys, monitoimijuus ja monikanavaisuus. Sähköiset palvelut tulee tarjota osana pal-

velukokonaisuutta perinteisten rinnalla. Keskiössä tulee olla palvelunäkökulma pelkkien työ-

tehtävien ja toiminnan sijaan. Jotta sähköiset asiointipalvelut olisivat käytettäviä ja vaikutta-

via, on tärkeää ymmärtää asiakasta. (Jauhiainen ym. 2014a, 73.) Tärkeää kehitystyössä on

selvitys siitä, millaisia palveluja kannattaa sähköistää ja huomioida asiakkaiden tarpeet. Kun

organisaatio ottaa asiakkaat mukaan sähköisen asioinnin kehittämiseen, se sitouttaa heitä pal-

velujen käyttöönottoon. (Jauhiainen ym. 2014d, 15-16, 19, 21-23.)

24

3 TEKNOLOGIAN HYVÄKSYMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT

3.1 Teknologian hyväksymismalli TAM ja UTAUT-malli

Fred Davisin julkaisi vuonna 1989 Teknologian hyväksymismallin (Technology Acceptance

Model, TAM). Mallin avulla teknologiasta muodostuu näkemys koetun helppokäyttöisyyden

ja koetun hyödyllisyyden perusteella. Teknologian hyväksymismalli luo tutkimuskehikon

vaikuttavista tekijöistä siihen, miten ihmiset hyväksyvät tekniikan käyttöönsä. Nopean tekno-

logisen kehityksen myötä mallia käytetään yleisesti informaatio- ja viestintäteknologian hy-

väksymisen ja käyttämisen tutkimiseen.

Viswanath Venkatesh, Michael Morris, Gordon Davis ja Fred Davis (2003, 447-454) muodos-

tivat yhdistetyn teorian teknologian käyttöönotosta ja käytöstä (Unified Theory of Acceptance

and Use of Technology, UTAUT). Yhdistetty teoria kokoaa yhteen kahdeksan teknologian

hyväksymistä käsittelevää teoriaa. Nämä ovat Davisin teknologian hyväksymismalli (TAM),

teoria perustellusta toiminnasta (Theory of Reasoned Action eli TRA), Rogersin innovaatioi-

den diffuusioteoria (Innovation Diffusion Theory eli IDT), suunnitellun käyttäytymisen teoria

(Theory of Planned Behaviour eli TPB), motivaation malli (Motivation Model eli MM), malli

PC:n käytöstä (Model of PC Utilisation eli MPCU), Yhdistetty teoria TAM:sta ja TPB:sta

sekä sosiaalisen kognitiivinen teoria (Social Cognitive Theory). Venkatesh työryhmineen

(2003) on testannut UTAUT -teoriaa ja saanut sille jopa 70 %:n selitysarvon informaatio- ja

viestintäteknologian käyttöönotossa. (Venkatesh ym., 2003, 447-454.)

UTAUT -teorian pohjalta mallissa (Kuvio 5.) on käyttäytymisaikomukseen ja käyttötapaan

vaikuttavat tekijät jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat alareunassa

näkyvät yksilömuuttujat: sukupuoli, ikä, kokemus ja käytön vapaaehtoisuus. Toisen ryhmän

muodostavat vasemman reunan neljä päätekijää: tehokkuusodotukset, vaivattomuusodotukset,

sosiaaliset vaikutukset ja muut käyttöön liittyvät tekijät. Näistä kolme päätekijää vaikuttavat

suoraan käyttäytymisaikomukseen ja yksi suoraan käyttäytymiseen. Yksilömuuttujien vaiku-

tukset päätekijöihin on merkitty kuvassa nuolilla ja yksilömuuttujilla on vaikutusta vain tiet-

tyihin päätekijöihin. Yhtäläisyydet on merkitty kuviossa nuolilla. (Venkatesh ym. 2003, 447–

454.)

25

KUVIO 5. Yhdistetty teoria teknologian käyttöönotosta ja käytöstä (Vankatesh ym. 2003,

447)

Tehokkuus (Performance Expectancy), joka on yksi määräävistä päätekijöistä, tarkoittaa yksi-

lön uskomuksia siitä, kuinka kyseessä oleva teknologia voi parantaa hänen työsuoritustaan.

Alkuperäisessä TAM-mallissa tehokkuuden synonyyminä käytettiin hyödyllisyyttä. Tehok-

kuus on vahvin käyttäjän aikomusta ennustava tekijä. (Venkatesh ym. 2003, 447). Tehokkuu-

teen vaikuttaa kohtalaisesti sukupuoli ja ikä. Tehokkuuden ja työnsuoritukseen liittyvien hyö-

tyjen on todettu olevan merkittävämpi asia miehille kuin naisille. Myös nuoremmat työnteki-

jät arvostavat tehokkuuden tuomia hyötyjä työsuoritukseen ikääntyneitä enemmän. Tämä ko-

rostuu erityisesti nuorilla miehillä. Yksilömuuttujista kokemuksella ja käytön vapaaehtoisuu-

della ei ole havaittu olevan merkitystä tehokkuuteen. (Venkatesh ym. 2003, 449-450.)

Vaivattomuudella (Effort Expectancy) UTAUT-mallissa tarkoitetaan sitä, miten helpoksi yk-

silö kokee teknologian käyttämisen. Alkuperäisessä TAM-mallissa käytettiin termiä helppo-

käyttöisyys. Yksilömuuttujista vaivattomuuden kokemukseen vaikuttavat sukupuoli, ikä ja

kokemus. Mitä helpommaksi teknologian käyttö koetaan, niin sitä hyödyllisemmäksi yksilö

sen kokee. Vaivattomuuteen liittyvät asiat on todettu merkityksellisiksi teknologian käyttöön-

oton alkuvaiheessa. Kun teknologian käyttö tulee helpoksi kokemuksen myötä, niin vaivatto-

26

muus ei enää saa painoarvoa päätekijänä. Odotukset vaivattomuudesta ja helppoudesta on

todettu olevan tärkeitä naisille ja ikääntyville sekä yksilöille, joilla on vähän teknologista ko-

kemusta. Kaikkein vähiten sillä on merkitystä nuorilla miehillä, jotka suosivat ennemmin te-

hokasta teknologiaa, vaikka sen käyttö ei olisikaan helppoa. Vaivattomuuteen ja helppouteen

liittyvät käytettävyys, oma motivaatio ja tunteet. (Venkatesh ym. 2003, 450-451.)

Sosiaalinen vaikutus (Social Influence) tarkoittaa sitä, kuinka vahvasti yksilö kokee muiden

mielipiteiden vaikuttavan omaan päätökseensä. Venkateshin työryhmineen (2003) mukaan

sosiaalinen vaikutus on vähäinen vapaaehtoisessa tilanteessa, kun taas voi muuttua merkittä-

väksi pakollisessa tilanteessa. Tämä voi vaikuttaa suoraan teknologian käyttämiseen, koska

käyttäjä on määrätty noudattamaan ohjeita. Sosiaalisen vaikutuksen suuruus riippuu lisäksi

henkilön sukupuolesta, iästä ja kokemuksesta. On todettu, että sosiaalinen vaikutus ja yhtei-

sön mielipide ovat naisille tärkeämpää samoin kuin iältään vanhemmille työntekijöille. Sosi-

aalisen vaikutuksen merkitys on painavin uuden teknologian käyttöön ottamisen hetkellä ja

sen merkitys hiipuu, kun yksilö on oppinut käyttämään teknologiaa ja kokemus kasvaa. (Ven-

katesh ym. 2003, 452).

Muut käyttöön tai olosuhteisin liittyvät tekijät (Facilitating Conditions) tarkoittavat muita

tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön aikomukseen käyttää kyseistä teknologiaa. Esimerkiksi

sitä, miten käyttäjä uskoo omien taitojensa, organisaation, ympäristön ja tekniikan tukevan

häntä teknologian käytössä. (Venkatesh ym. 2003, 430). Kun käyttäjä saa organisaation sisäl-

tä apua tai tukea teknologian käytössä, on niillä suora parantava vaikutus käyttäytymiseen ja

teknologian käyttöön. Näiden tekijöiden painoarvo on todettu merkittäväksi ja se korostuu

suhteessa ikään sekä kokemukseen. Lisäksi niillä on todettu olevan erittäin merkityksellistä

vaikutusta monimutkaisen informaatioteknologian käytössä. Avun saanti ja työnopastus ovat

huomattavasti tärkeämpiä vanhemmille työntekijöille verrattuna nuorempiin. (Venkatesh ym.

2003, 454-456).

UTAUT-mallissa katsotaan yksilön asennevaikutuksen välittyvän teknologia käyttämiseen

mallin päätekijöiden kautta. Asenne teknologiaa kohtaan kertoo kokonaisvaltaisesta ja tunne-

peräisistä reaktioista teknologian käyttämiseen. (Venkatesh ym. 2003, 455.) On todettu, että

teknologiaan liittyviin asenteisiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin on yhteys, koska teknologia

asenne vaikuttaa uskomukseen teknologian hyödyllisyydestä (Wixom ja Todd 2005, 86-87.)

27

Yksilömuuttujat ovat suuressa asemassa tutkittaessa teknologian hyväksymistä. UTAUT –

mallissa (Kuvio 5. s. 26) näitä ovat ikä, sukupuoli, kokemus ja käytön vapaaehtoisuus. Näistä

iällä ja sukupuolella on todettu olevan voimakkain vaikutus päämuuttujiin. Vanhemmilla

työntekijöillä on suhteessa nuorempiin enemmän vaikeuksia edistyneen teknologian käyttämi-

sessä. Osassa teknologian hyväksymisen tutkimuksissa on havaittu sukupuolella olevan pai-

noarvoa. Miesten on todettu oppivan nopeammin teknologian käyttämisen ja käyttävät sitä

enemmän kuin naiset. (Venkatesh & Morris, 2000; Chonga Alain, Liua, Luoa & Keng-

Boonc, 2015; Gajanayakea, Iannellac & Sahama 2016.)

Terveydenhuollon teknologian käyttämisen tutkimuksissa on osoitettu, että myös ammatilla

on merkitystä teknologian käytön hyväksymisessä. Terveydenhuollon ammattilaisilla on eri-

laiset ammatilliset identiteetit, jotka ovat muovautuneet koulutuksen ja työkokemuksen kaut-

ta. Perinteistä lääkärin työtä leimaa voimakas ammatillinen identiteetti ja autonomia. Sähköi-

set terveydenhuollon palvelut muuttavat perinteistä lääkärin työtä ja vaikuttavat erityisesti

heidän työnsä autonomiaan. Jos ammattilainen kokee autonomiansa ja ammatillisen voimansa

murentuvan, suhtautuminen on yleensä kielteistä. Hoitajien ja muun henkilökunnan on todettu

suhtautuvan huomattavasti joustavammin autonomian muuttumiseen. Tämän on todettu ole-

van syynä siihen, että yleensä muut ammattiryhmät suhtautuvat sähköisiin palveluihin myön-

teisemmin kuin lääkärit ja ottavat enemmän uusia työtapoja käyttöönsä. (Venkatesh, Zhang

& Sykes 2011, 527.)

3.2 Teknologian käyttämistä edistävät tekijät

Terveydenhuollon ammattilaisilla sähköisen asioinnin käyttämistä edistävät teknologian te-

hokkuus, teknologian käytön vaivattomuus, oma osaaminen, asenne teknologiaa kohtaan, so-

siaaliset verkostot, teknologian käytettävyys ja luotettavuus sekä kokemus miten organisaatio

ja siihen liittyvä infrastruktuuri ja koulutus tukevat häntä työssään.

Terveydenhuollon henkilöstö arvostaa teknologian tehokkuutta eli mitä hyötyä se tuottaa työ-

hön (Chau Patrick & Hu Paul 2002, 308; Vuononvirta 2011, 60; Jauhiainen ym. 2014c, 33).

Sähköisen asioinnin hyödyksi on todettu noussut hoidon laatu, koska ammattilaiset pitäytyivät

protokollassa paremmin (Kahn & Hickner 2011). Hyötyä tuottaa lääkäreiden arvio myös siitä,

että neljännes heidän puheluistaan voitaisiin hoitaa sähköisesti (Castrèn 2008, 72). Tervey-

28

denhuollon ammattilaiset asettivat etusijalle teknologian tehokkuuden helppokäyttöisyyteen

verrattuna (Chau ym. 2002. 308; Vuononvirta 2011, 60 – 61;). Erityisen tärkeänä tehokkuu-

den merkkinä pidetään säästettyä työaikaa (Boddy ym. 2009).

Teknologian helppokäyttöisyys eli vaivattomuus vaikuttaa käyttöönoton sujuvuuteen ja käyt-

tömotivaatioon (Vuononvirta 2011, 63). Käyttötyytyväisyyteen vaikuttavat teknologian sovel-

tuvuus käyttöympäristöön ja sen helppokäyttöisyys (Broens ym. 2007, 303-309; Vuononvirta

2011, 63). Teknologiataidot ja teknologian tuttuus sekä käytönharjoittelu vaikuttavat positii-

visesti teknologian käyttöhalukkuuteen ja edistävät teknologian käyttämistä (Grigsby ym.

2007, 651; Vuononvirta 2011, 57-58; Postema ym. 2012).

Terveydenhuollon teknologian hyväksymistutkimuksessa on asenteen todettu olevan yksilön

tehokkain teknologian käyttämisen ja hyväksymisen tekijä. Myönteisen asenteen omaava on

kiinnostunut teknologiasta ja kokee käyttämisen miellyttäväksi. Teknologia-ahdistus ja hyvä

teknologia-asenne vaikuttavat päinvastaisesti yksilön motivaatioon ja teknologian käyttämi-

seen. (Chau Patrick & Hu Paul 2002. 306-307; Gajanayakea, Iannellac & Sahama 2016, 221.)

Asenteisiin voidaan vaikuttaa asiasta innostuneiden avulla. Mitä enemmän innostuneita on,

sitä enemmän lisääntyy muidenkin innostus (Boddy ym. 2008; Wade ym. 2014.) Oma kiin-

nostus käyttää sähköisiä välineitä ja osaamisen kehittäminen tietoja viestintätekniikan käy-

tössä on lähtökohta sähköisen asioinnin käyttämiselle (Jauhiainen 2004, 123-131). Innostu-

neen ja motivoituneen henkilökunnan on todettu lisäävän myös asiakkaiden innostusta säh-

köiseen asiointiin (Schnipper ym. 2012). Sosiaalisella verkostolla on myös merkitystä tekno-

logian hyväksymisessä ja käyttämisessä. Erityisesti työyhteisön mielipidevaikuttajat tai toi-

minnalle merkitykselliset ihmiset vaikuttavat siihen, miten teknologiaan suhtaudutaan. (Ven-

katesh ym. 2011, 541.) Lisäksi erilaiset ryhmien sisäiset ja ryhmien väliset suhteet voivat vai-

kuttaa sähköisten menetelmien käyttämiseen terveydenhuollossa (Venkatesh ym. 2011, 543).

On todettu, että teknologian ja käyttäjien välillä on vuorovaikutteista dynamiikkaa ja teknolo-

gia sopii harvoin käyttöympäristöön sellaisenaan. Käyttöönoton yhteydessä teknologia muo-

vaa ympäristöä esimerkiksi muuttaa jonkin ammattiryhmän toimenkuvaa tai tapaa tehdä työtä.

Tämä vaatii käyttäjältä työtä ja teknologialta sopeutumista. Jos muutoksesta on etua, se hy-

väksytään. Myös teknologian alkuperäinen käyttötarkoitus voi vaihtua, jos sen huomataan

sopivan paremmin johonkin muuhun käyttöön. (Moreira 2013, 663-667.)

29

Teknologian ominaisuuksilla kuten toimivuudella ja saatavuudella on merkitystä käyttömoti-

vaatioon (Vuononvirta 2011, 63). Sovellusten tekniset ominaisuudet eli integroitavuus ja yh-

teiskäytettävyys olemassa olevien laitteistojen kanssa vaikuttavat niiden menestymiseen ja

kilpailukykyyn. Teknologian siirrettävyys ja sopeutumiskyky eri ympäristöihin on nähty

useissa tutkimuksissa tärkeinä, sen menestystä puoltavina ominaisuuksina. Käytettävyyttä

parantavat toiminnot, jotka hyödyttävät käyttäjän arkista työtä. (Fitch ym. 2001, 171-172.) Jos

laitteesta tai sovelluksesta on etua monille osapuolille; potilaille, näiden omaisille, lääkäreille,

hoitajille ja työnantajille, se saa hyvin suotuisan vastaanoton (Vuononvirta 2011, 74; Postema

ym. 2012).

Käyttöturvallisuuteen ja sähköisen sovelluksen luotettavuuteen liittyvät asiat todettiin tutki-

muksissa tärkeiksi seikoiksi. Erityisen tärkeää on tietojen säilymisen varmistus ja miten toi-

mintaa kyetään ylläpitämään teknologian pettäessä. Tulosten mukaan käyttöönottoprojektien

yhteyteen kannattaisi perustaa tekninen tuki, josta saa heti apua teknisiin asioihin liittyvissä

ongelmissa. (Fitch ym. 2001; Broens ym. 2007, 304; Luo 2008.)

Johdon vastuu eri osapuolien yhteistyön mahdollistamisessa on tärkeässä asemassa otettaessa

käyttöön sähköisiä palveluita (Grigsby ym. 2007; Wade ym. 2014). On todettu, että saumaton

yhteistyö johdon, teknologiayrityksen ja organisaation eri työntekijöiden kesken toimii me-

nestystekijänä. Lisäksi hankkeiden sujumista positiivisesti edesauttaa, kun läsnä ovat teknolo-

giaosaajat. Yhteistyön sujumiseen liittyy myös vastuun jakaminen. Kun käyttäjät otetaan mu-

kaan suunnitteluun varhaisessa vaiheessa, lisää se heidän positiivista tunnetta tärkeydestä ja

tehdystä työstä. (Atack ym. 2005; Broens ym. 2007; Boddy ym. 2008; Postema ym. 2012.)

Whittenin ym. (2010) 92 organisaatiota kattaneessa tutkimuksessaan havaittiin, että hyvä kes-

kusteluyhteys johdon ja henkilöstön välillä sekä organisaatiolta saatu tuki lisäsivät luovuutta

ja uskallusta toiminnan uudistamisessa. Hankkeissaan onnistuivat paremmin ne organisaatiot,

jotka arvostivat vastuullisuutta, olivat kannustavia ja antoivat palautetta sekä sopeutuivat hel-

pommin muutokseen. Menestyneiden sähköisten palvelujen käyttöönoton takana on todettu

myös olevan yksilön kyvyn muuttaa totuttuja rutiineja yksin sekä yhteistyössä muiden kanssa

(Atack ym. 2005, 54).

30

Lisäksi tutkimusten mukaan koulutusta pidetään tärkeänä teknologian käyttämistä edistävänä

tekijänä (Atack ym. 2005; Grigsby ym. 2007). Kuten koulutuksen myös avunsaannin järjes-

täminen teknisissä ongelmatilanteissa on organisaation vastuulla (Fitch ym. 2000; Luo 2008).

Jatkuva tarjottu tekninen apu on todettu suureksi eduksi teknologian hyväksymisessä (Atack

ym. 2005; Broens ym. 2007,304). Jatkuva käyttökoulutus tukee teknologian käyttämistä ja

hyväksymistä (Grigsby ym. 2007, 651). Taitavalla, yksilöllisellä ja asiakaskohtaisella suunnit-

telulla on voitu kuitenkin osassa tapauksista vähentää tarvetta jatkuvalle käyttökoulutukselle

(Fitch ym. 2001).

3.3 Teknologian käyttämistä estävät tekijät

Kun sähköisiä terveyspalveluja otetaan käyttöön haasteina korostuvat muutosjohtaminen,

johdon sitoutuminen ja kehittämistyön tuki sekä uusien toimintatapojen oppiminen (Valkea-

kari & Hyppönen 2009; Valta 2013, 119-120; Tuomivaara 2014; Jauhiainen ym. 2014d, 23.)

On todettu, että sähköisten asiointipalveluiden käyttäminen edellyttävät muutostarvetta asen-

teissa, osaamisessa, toimintaprosesseissa ja organisaatiokulttuurissa. Johdon sitoutuminen

sekä muutosjohtaminen ovat tärkeitä kehitykselle. Johdon tehtävä on tukea ja ohjata ammatti-

laisia kehittämisessä ja palvelujen käyttämisessä sekä huolehtia, että kaikilla toimijoilla löy-

tyy tarvittavaa osaamista. Hyvää suunnittelua ja riittävää resursointia vaaditaan niin koulut-

tautumiseen kuin uusien toimintatapojen omaksumiseen. Uusien toimintatapojen omaksumi-

sessa on merkitystä asenteilla ja halulla kehittää työtään. Lisäksi uusien sähköisten palvelujen

toimintaa tulee johtaa systemaattisesti ja tehdä säännöllisesti vaikuttavuusarviointia. Oman

osaamisen kehittäminen ja uusien asioiden oppiminen haastaa johtajatkin. (Tuomivaara 2014,

25–26; Jauhiainen ym. 2014d, 23.)

Tutkimusten mukaan sähköisiin palveluihin siirtymistä on vaikea toteuttaa, jos nykyisiin työ-

tapoihin ollaan tyytyväisiä. Tämän arveltiin johtuvan siitä, että vanhojen tapojen muuttaminen

aiheuttaa työtä ja koetaan epämukavaksi (Atack ym. 2005; Luo 2008). Lisäksi etälääketieteen

tutkimuksissa todettiin, että videovälitteistä vastaanottoa vastustettiin, koska ammattihenkilöt

itse arvostivat enemmän perinteistä aitoa kontaktia potilaiden kanssa (Vuononvirta 2011, 57-

58; Postema ym. 2012).

31

Eriarvoisuutta kaikkien käyttäjien keskuudessa aiheuttaa, jos tarvittavaa osaamista ei ole eikä

asiointiin vaadittavaa teknologiaa löydy. Tätä kahtiajakautumista kutsutaan digitaaliseksi kui-

luksi (digital divide). Sen merkitys tulisi ottaa huomioon kehitettäessä sähköistä asiointia.

(Goulding 2001; Rantanen, 2005 17-18; Jauhiainen ym. 2014d, 23). Kehittämisen ytimessä

tulee olla asiakkaan sähköisen palveluprosessin uudistaminen. Prosessin uudistaminen muut-

taa asiakkaan ja terveydenhuollon ammattilaisten roolit sekä aiheuttaa muutoksia työnjakoon.

Jos selkeää työnjakoa ei ole tehty, voi potilasturvallisuus vaarantua ja uudistaminen epäonnis-

tua. (Vuonovirta 2011, 25,34; Jauhiainen ym. 2014d, 22-23.)

Huomiota tulee kiinnittää teknologian käytettävyyteen, terveyspalvelujen luotettavuuteen sekä

tietosuojaan (Valta 2013, 63). Käyttötyytyväisyyttä ja käyttöönoton onnistumista heikentävät,

jos teknologia ei soveltunut eikä sopeutunut käyttöympäristöön ja teknologiassa havaittiin

puutteita (Broens ym. 2007, 303-309; Vuononvirta 2011, 63). Laitteen käyttöominaisuuksia

tärkeämmäksi nostettiin säästetty aika. Jos laitteen käyttäminen hidasti työtä, uskottiin tekno-

logian käyttöönoton epäonnistuvan. (Boddy ym. 2009.) On arvoitu, että menestyneiden pro-

jektien määrä olisi suurempi, jos tuotekehittelijät paneutuisivat enemmän käyttäjälähtöiseen

suunnitteluun (Buck 2009, 57).

Puutteellinen koulutus ja käyttäjien tuki on havaittu merkittäviksi esteiksi terveydenhuollon

sähköisten palveluiden käyttämiselle. Koulutusta ja tukea on vaikea organisoida. Sen takana

on todettu olevan kolme eri syytä. Ensimmäiseksi sairaaloissa, jotka toimivat 24/7 periaatteel-

la, on hyvin vähän tai ei lainkaan aikaa perinteiselle kouluttamiselle. Toiseksi työtehtävien

tekeminen vaatii lukuisten sähköisten järjestelmien sekä laitteiden käyttämistä ja niihin opas-

taminen vaatii kouluttajalta erityistietämystä. Vaativan teknologian tietämys ”viisaus” on or-

ganisaatioissa yleensä yksittäisten henkilöiden takana. Kolmanneksi terveydenhuollon am-

mattilaiset turvaavat toisiinsa uuden teknologian käyttämisessä. Heille tarjotaan usein käyt-

töön teknologiaa, mutta sen mukana ei tule opastusta eikä tukea työn muuttamiseen. On todet-

tukin, että terveydenhuollolla vie enemmän aikaa hyväksyä sähköisiä palveluita käyttöön, kun

verrataan sitä muihin teollisuuden aloihin. (Venkatesh ym. 2011b, 524.)

32

4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä estää ja mikä helpottaa terveydenhuollon

ammattilaisilla sähköisten asiointipalveluiden käyttämistä. Tavoitteena on selvittää tervey-

denhuollon ammattihenkilöiden sähköisen asioinnin käyttämisen taustalla vaikuttavia tekijöi-

tä. Keskeisinä tutkimuskohteina ovat työntekijöiden asenne, kokemukset, sosiaaliset tekijät,

tekninen osaaminen, teknologian merkitys ja työpaikan sekä organisaation muut tekijät, jotka

vaikuttavat sähköisen asioinnin käyttämiseen. Tutkimuksessa ei tutkita yksittäistä sähköistä

palvelua tai teknologiaa, jota käytetään asiointiin. Käyttämistä helpottavia ja estäviä tekijöitä

tarkastellaan teknologian hyväksymismalliin liittyvien tekijöiden näkökulmasta, joka on uusi

tutkimuksellinen näkökulma asiaan.

Tutkimuskysymykset:

1. Mikä estää sähköisten asiointipalveluiden käyttämistä terveydenhuollon ammattilaisen

näkökulmasta?

2. Mikä helpottaa sähköisten asiointipalveluiden käyttämistä terveydenhuollon ammatti-

laisen näkökulmasta?

Varsinaisten tutkimuskysymysten lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan Keski-Suomen alueen

sähköiseen asiointiin tarkoitettujen sovellusten määrää, asiointiin käytettävää teknologiaa se-

kä sähköisesti hoidettuja asioita ammattilaisen ja potilaan välillä. Tarkoituksena on saada kä-

sitys alueella eniten käytössä olevista sähköisen asioinnin palvelukanavista, sovelluksista ja

teknologiasta sekä siitä, millaisia sähköisiä palveluja eri organisaatio tarjoavat asiakkailleen.

Nopean kehityksen vuoksi valtakunnalliset tilastot eivät pysy ajan tasalla ja eivät välttämättä

vastaa alueella tarjottavien sähköisten palveluiden käyttöastetta.

33

5 TUTKIMUSMENETELMÄT, AINEISTONHANKINTA JA ANALYSOINTI

5.1 Tutkimuksen sijoittuminen tiedonhallinnan tutkimusalaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan erikoisala yhdistää poikkitieteellisesti hoitotie-

teen, tietojenkäsittelytieteen ja informaatiotieteen tavoitteena johtaa ja yhdistää yksittäistä

raakatietoa (data), informaatiota, tietämystä ja viisautta hoitotyössä. (IMIA, 2016). Tiedonhal-

linnan tutkimuksen toimintaympäristö muodostuu neljästä kokonaisuudesta (Kuvio 6.), joiden

väliset yhteydet muodostavat tieteenalan tutkimuksen kentän. Toimijoilla tarkoitetaan sosiaa-

li- ja terveydenhuollon palveluja käyttäviä tai tuottavia henkilöitä tai yhteisöjä. Itse tieto ym-

märretään arvoketjuna datasta viisauteen. Toiminnalla tarkoitetaan palvelujen suunnittelua,

toteutusta, käyttöä ja arviointia. Menetelmillä tarkoitetaan toiminnassa syntyneiden tietojen

käsittelyyn, tallentamiseen ja välittämiseen liittyviä toimintatapoja. (Kuusisto-Niemi & Saran-

to 2009; Saranto & Kuusisto-Niemi 2012.) Tiedonhallinnan tutkimus kohdistuu toimintapro-

sessien organisointiin ja ohjaukseen, tietoja viestintätekniikan käyttöön, tiedon hallinnan

osaamiseen ja tiedolla johtamiseen sekä tietosisältöihin ja tietoperustaan liittyviin suhteisiin.

(Kuusisto-Niemi & Saranto 2009; Saranto & Kuusisto-Niemi 2012; Itä-Suomen Yliopisto,

2014.)

KUVIO 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon paradigma. (Saranto & Kuusisto-Niemi 2011, 217)

34

Pro-gradu tutkimukseni kohdistuu tiedonhallinnan paradigmassa menetelmään, toimintaan ja

tietoja viestintätekniikan käyttämiseen. Toiminnalla tarkoitetaan palvelujen suunnittelua,

toteutusta, käyttöä ja arviointia. Menetelmillä tarkoitetaan toiminnassa syntyneiden tietojen

käsittelyyn, tallentamiseen ja välittämiseen liittyviä teknisiä ja sosiaalisia toimintatapoja.

Toimintaan ja menetelmiin kohdistuva tutkimus on ensisijaisesti tietoja viestintätekniikan

käytön arviointia tai kehittämistä (Saranto & Kuusisto-Niemi 2012.) Sähköinen asiointi on

menetelmä, jota terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät toiminnassaan tietoja viestintä-

teknologian avulla.

5.2 Tutkimusmenetelmä ja kyselylomakkeen laadinta

Tässä tutkimuksessa käytetään kvantitatiivista eli määrällistä lähestymistapaa. Kanasen mu-

kaan (2010, 74) kvantitatiivinen survey-tutkimuksen tiedonkeruumenetelmäksi sopii hyvin

kyselylomake, jolla kerätään tietoa standardoidussa muodossa kohderyhmältä. Tämän kerätyn

aineiston avulla tutkittua ilmiötä kuvaillaan, vertaillaan tai selitetään.

Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2009, 124, 137) mukaan tutkimukselle on luotu hyvä

pohja, kun ongelmanasettelu, tieteenfilosofia, tutkimusstrategia, teoriat, avainkäsitteet ja nii-

den määrittelyt on tarkoin pohdittu sekä määritelty. Nämä painottuvat kvantitatiivisessa tut-

kimuksessa ja päätelmien teko perustuu havaintoaineistosta tehtyyn tilastolliseen analyysiin.

(Hirsjärvi ym. 2009, 140). TAM- ja UTAUT -mallia käytetään yleisesti strukturoidulla kyse-

lylomakkeilla, jossa käytettyjä yksinkertaisia väittämiä arvioidaan Likert – asteikolla (Davis

1989, 340).

Kyselytutkimuksen avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto ja kysyä monia asioita. Täl-

laiset kyselyt ovat hyvä tapa kerätä tietoa käytettävyydestä suoraan käyttäjiltä. Kyselyt voivat

sisältää valmiiksi jäsenneltyjä kysymyksiä ja avoimia kysymyksiä, joihin vastataan omin sa-

noin. (Hirsjärvi ym. 2009, 134, 195.) Tämä tutkimuksen on tarkoitus olla kuvailevaa ja selit-

tävää, jolloin voidaan vastata kysymyksiin, mitkä tekijät edistävät tai estävät sähköisen asi-

oinnin käyttämistä.

Tällä hetkellä suurin osa kyselytutkimuksista tapahtuu internetin välityksellä, sähköpostitse

tai www-sivuilla, koska sillä tavalla on helppo kerätä isoja aineistoja. Suurten aineistojen etu-

na on parempi normaalijakautuneisuus. Tällöin otoksena käytettyjen keskiarvojen jakauma

35

muistuttaa normaalijakaumaa otoskoon kasvaessa. Aineistoa voidaan käsitellä kvantitatiivisin

menetelmin parametrisilla testeillä, jotka ovat vahvempia kuin epäparametriset testit (Num-

menmaa 2004, 153) Tämän tutkimuksen tarkoituksenmukaisemmaksi tutkimusmenetelmäksi

valikoitui strukturoitu kyselylomake, jota analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin.

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena (Webropol) Keski-Suomen alueella ter-

veydenhuollossa työskentelevälle henkilöstölle, jotka asioivat sähköisesti työssään. Päädyin

sähköiseen kyselytutkimukseen, koska yksiköiden väliset maantieteelliset välimatkat ovat

pitkiä ja aineisto saadaan heti käsiteltävämpään muotoon. Aineisto kerättiin standardoidulla

Likert-asteikollisella kyselylomakkeella. Lomakkeen kysymykset muodostettiin viitekehyk-

sen pohjalta. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, jotka luokiteltiin sisällönanalyysin

keinoin. Kyselylomake esitestattiin kymmenellä vastaajalla ennen varsinaista kyselyä.

Määrällinen tutkimus edellyttää teorian tuntemusta ennen tutkimuksen tekemistä ja kyselylo-

makkeen laatimista (Kananen (2010, 74). Kyselyä pidetään tehokkaana menetelmänä tutkijal-

ta vaatiman ajankäytön ja työmäärän nähden. Kyselytutkimuksen tulosten analysointi on sel-

keää tietokoneen ja eri ohjelmistojen avulla. (Hirsjärvi ym. 2009, 195-201.) Tämän tutkimuk-

sen viitekehyksen pohjana on Teknologian hyväksymismalli (TAM) sekä Yhdistetty teoria

teknologian käyttöönotosta (UTAUT). Molempia malleja on hyödynnetty teoriassa, kysymys-

lomakkeen muodostamisessa ja tulosten tarkastelussa.

Tutkimusta varten laadittiin strukturoitu kyselylomake, jonka pohjana toimi yhdistetty teoria

teknologian käyttöönotosta ja käytöstä (Vankatesh ym., 2003, s.447). Varsinaiset kysymykset

pohjautuivat UTAUT-mallin neljään päätekijään (kts. Kuvio 5, s. 26). Näitä ovat tehokkuus,

vaivattomuus, sosiaaliset vaikutukset ja käyttöön vaikuttavat muut tekijät sekä teoriasta nou-

sevat niiden alaluokat (Taulukko 2.). Kysymykset muotoiltiin väittämiksi, joihin vastattiin 5 -

portaisella Likert-asteikolla. Asteikon vaihtoehdot olivat: Täysin samaa mieltä - Melkein sa-

maa mieltä - Ei samaa eikä eri mieltä - Melkein eri mieltä - Täysin eri mieltä. Lisäksi vastaa-

jilla oli mahdollista valita tyhjä - Ei koske minua vaihtoehto. Varsinaisessa kyselyssä eri pää-

tekijöitä sekä niiden alaluokkia koskevat kysymykset sekoitettiin sattumanvaraisesti, jolloin

eri alueisiin kuuluvat kysymykset eivät olleet vastattavissa peräkkäin.

36

Väittämien lisäksi kyselylomake sisälsi kysymykset UTAUT -mallin yksilömuuttujien (suku-

puoli, ikä, kokemus ja käytön vapaaehtoisuus) sekä muiden taustatietojen keräämiseksi (Tau-

lukko 3). Kyselyssä oli myös neljä avointa kysymystä (Taulukko 4). Puuttuvien vastauksien

kadon estämiseksi väittämät ja taustatietoja koskevat kysymykset määriteltiin pakollisiksi

vastattaviksi ja avoimet kysymykset vapaasti vastattavaksi.

TAULUKKO 2. Päätekijät ja kysymykset jaoteltuna UTAUT-mallin mukaisesti

Muuttujat ja tekijät (UTAT-malli) Kyselyn kysymysnumero

tehokkuus (hyödyllisyys)

sähköisen asioinnin ajansäästö 20, 21, 24

vastaanottokäynnin korvaavuus asioinnilla 7, 18, 33

mittaustulosten toimittaminen sähköisesti 3,

vaivattomuus (helppokäyttöisyys)

helppokäyttöinen asiakkaalle 35

helppokäyttöinen ammattilaiselle 5, 30

sosiaalinen vaikutus 1, 9, 15

edistävät tekijät

oma tekninen osaaminen 10, 19

asenne teknologiaa kohtaan 4, 22, 25

tarjottu koulutus sekä sen tarve 17, 29

työprosessin muutokset 2, 26, 27

vaikutusmahdollisuus asioinnin kehittämiseen 13, 23

teknologian soveltuvuus ja toimivuus 11, 28

avunsaanti asioinnin ongelmatilanteissa 14, 16, 31

talouden ja muiden resurssien vaikutukset 8, 32, 34

sähköisen asioinnin luotettavuus 37, 36

TAULUKKO 3. Kyselylomakkeen taustamuuttujat

Taustamuuttujat Kyselyn kysymysnumero

sukupuoli 10

ikä 11

työkokemus 13

käytön vapaaehtoisuus 12, 6

työpaikka 1

sähköinen asiointiaika 2

hoidettujen sähköisten yhteydenottojen määrä 3,

vastaajien koulutusaste 12

vastaajien työtehtävä 14

TAULUKKO 4. Kyselylomakkeen avoimet kysymykset

Avoimet kysymykset (oma numerointi) Kyselyn kysymysnumero

käytössä olevat sähköisen asioinnin sovellus 4

käytössä olevat tekniset laitteet 7

sähköistä asiointia edistävät tekijät 8

asioinnin avulla hoidettavat potilasryhmät 9

37

5.3 Aineistonhankinta ja analysointi

Tutkimuksen kohderyhmänä oli Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen, Jyväskylän yhteis-

toiminta-alueen terveyskeskus ja Perusturvaliikelaitos Saarikan sekä Keski-Suomen keskus-

sairaalan sähköisiä asiointipalveluja käyttävä terveydenhuollon henkilöstö. Keski-Suomen

Seututerveyskeskus vastaa Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian,

Petäjäveden ja Toivakan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista (Seututerveyskeskus, 2017).

Perusturvaliikelaitos Saarikka vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kun-

tien sekä Saarijärven kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista (Saarikka, 2017).

Jyväskylän yhteistoiminta-alue (JYTE) tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut Jyväsky-

län, Hankasalmen ja Uuraisten kuntien asukkaille (Jyväskylän yhteistoiminta-alue, 2017).

Keski-Suomen keskussairaala sijaitsee Jyväskylässä ja on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

erikoissairaanhoitoa antava yksikkö (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 2017).

Kysely toteutettiin ajalla 20.4 - 4.5.2016. Kyselyn saatekirje ja linkki kyselyyn (Liite 1.) lähe-

tettiin sähköpostitse sopimuksen mukaisesti eri organisaatioiden yhteyshenkilöille jaettavaksi

eteenpäin vastaajille. Saatteessa kerrottiin tutkimuksen tekijästä ja sen tarkoituksesta sekä

kannustettiin vastamaan vedoten vaikuttamisen mahdollisuuteen. Kyselystä laitettiin kertaal-

leen muistutusviesti kohderyhmälle yhteyshenkilöiden toimesta. Vastausaikaa kyselyyn oli

kokonaisuudessaan kolme viikkoa eikä vastausaikaa haluttu pidennettävän lomakauden alet-

tua. Sähköpostitse jaettua kyselyä oli etukäteen mahdotonta kohdistaa vastattavaksi tietylle

ryhmälle, joten varsinainen tutkimusjoukko muodostettiin aineistonanalysoinnin yhteydessä.

Koko kerätty aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin käyttäen Webropolin raportoin-

ti työkalua, Exel- taulukkolaskentaohjelmaa sekä SPSS -ohjelmaa. Koko alueelta vastauksia

saatiin kaikkiaan 243 kpl. Vastaajat jaoteltiin kahteen eri ryhmään sähköisen asioinnin käyttä-

jiin ja ei käyttäneisiin. Vastaajista 149 kpl ei ollut käyttänyt sähköistä asiointia asiakkaiden

kanssa. Varsinaiseksi sähköisen asioinnin käyttäjien tutkimusjoukoksi tuli n=94.

Taustakysymyksien ja yksilömuuttujien tietoja tiivistettiin asiointiajan, iän, koulutusasteen ja

työkokemuksen vastauksista. Moniportaiset vaihtoehdot tiivistettiin luettavampiin ja informa-

tiivisempiin luokkiin, jolloin niiden väliset eroavaisuudet olivat luettavammat ja selkeämmät.

Sähköisen asiointiajan 5-portaiset luokat (alle 1 kuukauden, 1-6 kuukautta, 7-12 kuukautta, yli

38

vuoden ja yli kaksi vuotta) tiivistettiin 3-portaisiksi (alle vuoden, 1-2 vuotta ja yli 2 vuotta).

Vastaajien alkuperäinen 6 -portainen ikäluokitus (alle 25 vuotta, 25-35 vuotta, 36-35 vuotta,

46-55 vuotta, 56-60 vuotta, yli 61 vuotta) tiivistettiin 3 -portaiseksi (alle 35 vuotta, 36-55

vuotta, yli 56 vuotta). Koulutusasteen 4-portainen luokitus (keskiaste, alempi korkeakouluas-

te, ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutusaste) tiivistettiin 3-portaiseksi (keskiaste, alempi

tai ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutusaste). Työkokemuksen 6-portainen (alle 2 vuotta,

2-5 vuotta, 6-10 vuotta, 11-15 vuotta, 16-20 vuotta, yli 21 vuotta) tiivistettiin 3-portaiseen

luokitukseen (alle 5 vuotta, 6-15 vuotta ja yli 16 vuotta)

Väittämien 5-portainen Likert asteikko yhdistettiin 3 -portaiseen asteikkoon, jolloin saatiin

asteikko: Täysin tai melkein samaa mieltä - Ei samaa eikä erimieltä - melkein tai täysin eri-

mieltä. Lisäksi sekoitetut kysymysten vastaukset luokiteltiin takaisin UTAUT-mallin pääryh-

miin ja alaryhmiin. Pääryhmiä olivat käytön tehokkuus, vaivattomuus, sosiaaliset tekijät ja

käyttöä liittyvä muut tekijät. Muiden tekijöiden alaluokkina olivat ajansäästöön, tekniseen

osaamiseen ja asenteeseen, koulutukseen, teknologiaan, työprosessiin ja resursseihin sekä

vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvät kysymykset. (ks. Taulukko 2 s. 37)

Eri luokkia vertailtiin suhteessa UTAUT-mallissa (ks. kuvio 5 s.26) esitettyihin yksilömuuttu-

jiin sekä kerättyihin muihin taustatietoihin. Yksilömuuttujia olivat sukupuoli, ikä, kokemus ja

teknologian käytön vapaaehtoisuus. Muita taustamuuttujia olivat ammattityhmä, koulutus-

tausta, sähköinen asiointiaika ja sähköisen asioinnin yhteydenottojen määrä. Eri organisaati-

oiden eroavaisuudet käsiteltiin yksilö- ja taustamuuttujien osalta. Lisäksi väittämistä etsittiin

yhteneväisyyksiä, jotka kertoisivat mitkä tekijät edistävät ja mitkä estävät sähköisen asioinnin

käyttämistä.

Analyysissä käytetyt muuttujat kuvattiin frekvensseinä ja prosentteina. Muuttujien välisiä

yhteyksiä tutkittiin ristiintaulukoinnin, khiin neliö-testin ja korrelaatioanalyysin avulla. Li-

kert-asteikollisia muuttujia kuvattiin keskiarvoina ja prosenttiosuuksia. Tilastollisesti merkit-

tävistä yhteyksistä esitettiin tulosten perässä analyysissä saadut p-arvot. Mitä pienempi p-arvo

on, sitä enemmän sillä on tilastollista merkitsevyyttä. Tilastollisessa tutkimuksessa vakiintu-

neen tavan mukaan alle 0,050 (5,0 %) suuruista p-arvoa pidetään riittävänä näyttönä perus-

joukossa olevan riippuvuuden tai eron puolesta. Mitä pienempi p-arvo on, sitä luottavampana

39

tulosta pidetään. Tulosta p < 0,01 pidetään tilastollisesti merkitsevä ja arvoa p < 0,001 pide-

tään tilastollisesti erittäin merkitsevä. (KvantiMOTV 2017).

Avoimilla kysymyksillä selvitettiin millaisia sähköisen asioinnin sovelluksia ja teknisiä lait-

teita vastaajilla oli käytettävissä, mikä vastaajien mielestä edistäisi sähköistä asiointia sekä

millaisia asioita tällä hetkellä hoidetaan sähköisen asioinnin kautta. Avointen kysymysten

aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Vastaukset käsiteltiin laadullisesti sisällönanalyysin

keinoin. Sisällönanalyysissa kerätyt vastaukset hajotetaan osiksi ja etsitään yhtäläisyyksiä ja

eroja. Tarkastelusta ja tiivistämistä saadaan osat koottua tieteellisiksi johtopäätöksiksi (Tuomi

ym. 2002, 93-94).

Vastaukset avoimiin kysymyksiin luokiteltiin teemoittain sisällöllisen merkityksen mukaan ja

yhdistettiin eri luokiksi. Tämä tarkoittaa, että aineistosta etsitään piirteitä, jotka ovat yhteisiä

monelle vastaajalle (Hirsjärvi ym. 2009, 214). Avoimiin vastauksiin tuli vaihteleva määrä

vastauksia, koska niihin vastaaminen oli vapaaehtoista. Suurimmalla osalla vastaajista yhdes-

sä avoimessa vastauksessa oli myös kirjattuna useampi vaihtoehto tai ajatus. Nämä purettiin

yksittäisiksi vastauksiksi ja otettiin huomioon analyysin luokittelussa.

40

6 TULOKSET

6.1 Tutkimusaineiston taustatiedot

Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden terveydenhuollon organisaatioiden sähköisen asioinnin

sovellukset, siihen käytetty aika sekä asioinnin kehittämiskohteet olivat kyselyn tekovaiheessa

eri asteella suhteessa toisiinsa. Eri organisaatiot eroavat toisistaan alueellisesti ja toiminnalli-

sesti. Sähköisen asioinnin työprosessit ja työn jakaminen on järjestetty eri tavoin organisaati-

oissa, yksiköissä tai jopa saman ammattiryhmän sisällä.

Tulokset esitetään viitekehyksenä toimineen teknologian käyttämisen ja hyväksymisen mallin

(UTAUT-malli) rakenteen avulla. Näitä ovat päätekijöinä (ks. kuvio 5 s. 26) toimineet säh-

köisen asioinnin tehokkuus (ajansäästö ja vastaanottokäyntien korvaavuus), vaivattomuus

(helppokäyttöisyys asiakkaalle ja ammattilaisella), sosiaaliset vaikutukset (vuorovaikutus) ja

muut käyttöön liittyvät tekijät (Taulukko 2). Näitä muita käyttöön liittyviä tekijöitä olivat

vastaajan oma osaaminen ja asenne, tarjottu koulutus ja vaikutusmahdollisuudet, käytössä

olevan teknologian soveltuvuus, avunsaanti sähköisen asioinnin ongelmatilanteissa, talous- ja

aikaresurssit sekä miten luotettavana ja tietoturvallisena vastaajat pitivät sähköistä asiointia.

Kaikkiaan sähköistä asiointia käyttäviä terveydenhuollon ammattilaisia oli kaikista vastaajista

94 kappaletta. Vastaajista 36% oli Keski-Suomen keskussairaalasta (n= 34) ja 23 % Keski-

Suomen seututerveyskeskuksesta (n= 22). Yhtä paljon vastaajia 20,5 % oli Jyväskylän yhteis-

toiminta-alueelta (n= 19) että Perusturvaliikelaitos Saarikasta (n= 19). Kaikkien yksiköiden

(Kuvio 7) kesken vastaajamäärät jakaantuivat tasaisesti kuvastaen organisaatioiden kokoa ja

henkilöstömäärää.

KUVIO 7. Kaikki vastaajat organisaatioittain (n= 94)

41

UTAUT -mallin neljä yksilömuuttujaa ovat sukupuoli, ikä, kokemus ja teknologian käytön

vapaaehtoisuus. Tiedetään, että terveydenhuolto on naisvaltainen ala. Tämänkin tutkimuksen

kaikista vastaajista naisia oli 82 % (n= 77) ja miehiä 18 % (n= 17). Organisaatioittain vastaa-

jien sukupuolisuhde oli hyvin samankaltainen.

Ikä muuttujaa tarkasteltiin kolmella eri ikäluokkaryhmällä. Kaikista vastaajista (n= 94) vain

10 % oli alle 35 -vuotiaita. Eniten vastaajissa oli 36-55 -vuotiaita 38 % ja toiseksi suurimpana

ikäluokkana olivat yli 56 -vuotiaat 23 %. Organisaatioittain tarkasteltaessa vastaajien ikä-

luokissa oli vaihtelua. Keski-Suomen keskussairaalan vastaajat olivat iältään nuorempia ver-

rattuna muihin. Heistä 85 % kuuluivat nuorempien alle 35- ja 36-55 -vuotiaiden ryhmään, kun

muissa organisaatioissa vastaavat luvut jäivät 53-64 % välille.

UTAUT-mallissa kokemus on yksi teknologian hyväksymiseen vaikuttavista tekijöistä. Ko-

kemus koostuu ammatillisesta kokemuksesta, mutta myös teknologian käyttämisen kokemuk-

sesta. Vastaajista 66 % oli yli 16 vuoden ja 29 % vastaajista oli 6-15 vuoden työkokemus ter-

veydenhuollon alalta (Kuvio 8). Alle 5 vuoden työkokemus oli vain 5 % vastaajista. Organi-

saatioittain tarkasteltuna vastaajat jakaantuivat hyvin tasaisesti verrattuna työkokemuksen

pituuteen.

KUVIO 8. . Kaikkien vastaajien työkokemus vuosina (n=94)

Lähes puolet (49 %) kaikista vastaajista (n= 94) oli asioinut sähköisesti jo yli kaksi vuotta, yli

vuoden 27 % ja alle vuoden 24 % kaikista vastaajista. Kaikkien vastaajien sähköiset asioin-

tiajat eroavat selvästi organisaatioittain (Kuvio 9). Kaikissa organisaatioissa on sekä pitkälli-

sen kokemuksen omaavia, että uusia alle vuoden sähköisesti asioivia henkilöitä.

5%

29%

66%

alle 5 vuotta

6 – 15 vuotta

yli 16 vuotta

42

KUVIO 9. Kaikkien vastaajien sähköisen asioinnin aika organisaatioittain (n=94)

Vastaajilta kysyttiin myös heidän hoitamiensa asiakkaiden yhteydenottojen määrää viikoit-

tain. Kaikista vastaajista yli puolet (54 %) kertoi hoitavansa asiakkaiden yhteydenottoja vain

1-3 kertaa viikossa eli vain joka toinen päivä tai harvemmin. Pienempi osa vastaajista (11 %)

hoiti yhteydenottoja 4-8 kertaa viikossa. Vastaajista 15 % kertoi hoitavansa yhteydenottoja

joko 9-15 kertaa tai yli 15 kertaa viikossa. Kaikkiaan 20 % vastaajista eivät hoitaneet yhtey-

denottoja. Organisaatioittain tilanne on hyvin samankaltainen.

Taustatietoina selvitettiin vastaajien tämän hetkistä työtehtävää ja koulutusastetta. Vastaajista

suurin osa oli hoitotyöntekijöitä 69 %, seuraavaksi suurin ammattiryhmä olivat lääkärit 15 %,

terapeutteja vastaajissa oli kaikkiaan 9 % ja toimistotyöntekijöitä 6 % (Kuvio 10). Suurim-

malla osalla kaikista vastaajista (n= 94) oli keskiasteen koulutus 45 %. Alempi tai ylempi

korkeakouluaste oli 39 % vastaajista ja 16 % oli tutkijakoulutusaste.

KUVIO 10. Kaikkien vastaajien työtehtävä (n=94)

16%

42%

42%

14%

40%

46%

21%

15%

64%

52%

16%

32%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

alle vuoden

1-2 vuotta

yli kaksi vuotta

JYTE Seututk KSSHP Saarikka

69% (n= 65)

15% (n=14)

9% (n= 8)

6% (n= 6)

1% (n=1) hoitotyöntekijä

lääkäri

terapeutti

toimistotyöntekijä

Joku muu

43

Työssä käytettäviä teknisiä laitteita kartoitettiin monivalintakysymyksellä. Lähes puolella

49% vastaajista oli käytössä tavanomainen pöytätietokone, 20 % vastaajista oli käytettävissä

kannettava tietokone ja vain 10 % vastaajista oli käytössä älypuhelin. Tablettien käyttäminen

työssä oli erittäin harvinaista 2 %.

6.2 Sähköisen asioinnin tehokkuus

Sähköisen asioinnin tehokkuutta eli hyödyllisyyttä kysyttiin seitsemällä eri väittämällä (Kuvio

11). Alkuperäinen 5-portainen Likert-asteikko tiivistettiin 3-portaiseen. (ks. aineistonanalyy-

si). Mitä lähempänä keskiarvo on lukua 3 sitä enemmän vastaajat ovat täysin samaa mieltä

väittämän kanssa ja kuviossa on vihreä väri. Vastaavasti, mitä pienemmäksi keskiarvo jää,

sitä enemmän vastaajat ovat eri mieltä väittämän kanssa. Tällöin kuviossa käytetään joko kel-

taista (ei samaa eikä erimieltä) tai punaista väriä (melkein tai täysin eri mieltä). Tässä tutki-

muksessa sähköisen asioinnin tehokkuuden katsottiin koostuvan vastaanottokäyntien korvaa-

vuudesta (7, 18, 33), ajansäästöstä (20, 21, 24) sekä siitä, pystyikö asiakas toimittamaan omia

mittaustuloksiaan ammattilaiselle (3).

KUVIO 11. Tehokkuus kaikki vastaajat (Ka 2,2)

2,0

2,0

2,1

2,1

2,2

2,4

2,5

0 1 2 3

24. Sähköinen asiointi nopeuttaa työn tekemistä

21. Asioiden hoito sähköisesti säästää työaikaa

3. Asiakkaat voivat toimittaa omia mittaustuloksiaan

meille sähköisen asioinnin kautta

20. Sähköisiä palveluja lisäämällä voidaan vapauttaa

henkilökunta hoitamaan muita tehtäviä

18. Sähköinen asiointi vähentää tavanomaisia

vastaanottokäyntejä

33. Asiakkaat haluavat enemmän sähköisiä

asiointimahdollisuuksia mm. ajanvaraaminen

7. Joidenkin potilasryhmien kontrollikäynnit voisi

hoitaa sähköisellä yhteydenotolla ja viestillä

ajansäästö

ajansäästö

ajansäästö

käynnin korvaavuus

käynnin korvaavuus

käynnin korvaavuus

mittaustulosten toimitus

44

Kokonaisuudessaan sähköisen asioinnin tehokkuus (Kuvio 11) oli kaikille vastaajille tärkeää

(ka 2,2). Keskimääräistä enemmän tehokkuutta arvostivat yli kaksi vuotta sähköisesti asioi-

neet (ka 2,28), nuorin alle 35 vuotiaiden ikäryhmä (ka 2,34), miehet (ka 2,38), kaikki yli 9

kertaa viikon aikana asiakkaiden yhteydenottoja hoitavat (ka 2,4), toimistotyöntekijät (ka

2,37) ja terapeutit (ka 2,46).

Keskimääräistä vähäisemmin (ka 2,2) tehokkuutta arvostivat vähäisesti 1-3 kertaa viikossa

yhteydenottoja hoitavat (ka 2,12), 36-55-vuotiaiden ikäryhmä (ka 2,11), vähäisimmän alle

viiden vuoden työkokemuksen omaavat (ka 2,07) ja yhdestä kahteen vuotta sähköisesti asioi-

neet (ka 1,97) sekä lääkärit (ka 1,94).

Suurin hajonta sähköisen asioinnin tehokkuuden kokonaisarvioinnissa muodostui eri ammatti-

ryhmien välille (Kuvio 12). Tehokkuuden arvostaminen jakaantui sekä lääkäreiden että hoito-

työtekijöiden keskuudessa, niin että toinen puoli arvostivat sähköisen asioinnin tehokkuutta ja

toinen puoli olivat eivät arvostaneet asioinnin tehokkuutta lainkaan. Muiden ammattiryhmien

välillä vallitsi selkeämpi näkemys asiasta.

KUVIO 12. Sähköinen asiointi on tehokuus ammattiryhmittäin (n=94)

41,6 %

10,4 %

48,1 %

58,2 %

29,1 %

12,7 %

65,0 %

12,5 %

22,5 %

44,7 %

12,3 %

43,0 %

0,0 %

10,0 %

20,0 %

30,0 %

40,0 %

50,0 %

60,0 %

70,0 %

Täysin tai melko samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Hieman tai täysin eri mieltä

lääkäri terapeutti toimistotyöntekijä hoitaja

45

6.2.1 Vastaanottokäyntien korvattavuus sähköisellä asioinnilla

Vastaajista 72 % olivat samaa mieltä siitä, että joidenkin potilasryhmien kontrollikäynnit voisi

hoitaa sähköisellä yhteydenotolla tai viestillä (ka 2,5). Tätä mieltä olivat ne vastaajat, jotka

suosivat omien yksityisten asioiden hoitamisessa sähköisiä työtapoja (p = 0,000) ja kertoivat

pitävänsä sähköistä työtavoista (p = 0,000). (Liite 3) Joidenkin potilasryhmien kontrollikäyn-

tien hoitaminen sähköisesti jakoi lääkärivastaajat eri leireihin. 44 % lääkäreistä ei uskonut

sähköisen asioinnin korvaavan kontrollikäyntiä, kun taas 44 % lääkäreistä katsoi sähköisen

asioinnin voivan korvata joidenkin ryhmien kontrollikäynnin. Muissa ammattiryhmissä hoita-

jista 73 %, terapeuteista 75 % ja toimistotyöntekijöistä 83 % katsoivat sähköisen asioinnin

voivan korvata kontrollikäynnin.

Vastaajista 61 % oli sitä mieltä, että asiakkaat haluavat enemmän sähköisiä asiointimahdolli-

suuksia (ka 2,43). Tätä mieltä olivat erityisesti ne vastaajat, jotka hoitavat omia asioitaan säh-

köisesti (p = 0,000) ja kun työpaikan resursseilla koettiin voivan tarjota lisää asiointipalveluja

(p = 0,000). Asiakkaille tarjottavien sähköisten asiointimahdollisuuksien muutoksiin näytti

vaikuttavan merkitsevästi kehittämiseen panostettava työaika (p = 0,006), turvallisuus sähköi-

sen asioinnin kautta tapahtuvassa tietojenvälityksessä (p = 0,004) ja havainto siitä, että muu-

tos vaatii työtapojen muuttamista (p = 0,034).

Kaikista vastaajista 51 % olivat sitä mieltä, että sähköinen asiointi vähentää tavanomaisia vas-

taanottokäyntejä (ka 2,2). Tätä mieltä olivat erityisesti ne vastaajat, jotka kertoivat oppivansa

uusien järjestelmien käytön nopeasti (p = 0,008), päivittävänsä tietoteknistä osaamistaan (p =

0,000) ja pitävät sähköisistä työtavoista (p = 0,000). Erimieltä olevien vastaajien määrä oli 30

% ja asiaan kantaa ottamattomien määrä oli vastaajista 19 %. Lääkäreistä 58 % oli eri mieltä

asiasta ja ainoastaan 17 % oli samaa mieltä. Terapeuteista 75 % ja toimistotyöntekijöistä 83

% katsoivat sähköisen asioinnin vähentävän vastaanottokäyntejä (ka 2,6-2,8). (Kuvio 13)

46

KUVIO 13. Sähköinen asiointi vähentää vastaanottokäyntejä ammattiryhmittäin (n 94)

Sähköisen asioinnin kautta tapahtuvaan vastaanottokäyntien vähentämiseen vaikuttavat hyvin

monet syyt. Vastaajien mukaan tavoitteeseen pääsemiseen vaikuttaa se, miten työnantaja tar-

joaa sähköisen asioinnin koulutusta (p = 0,000), kysytäänkö asiakkailta palautetta sähköisestä

asioinnista (p = 0,002), voiko itse vaikuttaa asioinnin kehittämiseen (p = 0,000), ovatko oh-

jelmistot loogisia (p = 0,004), soveltuuko teknologia asiointiin (p = 0,000), onko olemassa

hyvät ohjeet (p = 0,000), saako ongelmissa apua (p = 0,000) ja voidaanko työpaikan resurs-

seilla ottaa käyttöön lisää asiointia (p = 0,000) sekä voiko luottaa asioinnin tietoturvallisuu-

teen (p = 0,000) Vastaanottokäyntien vähentämiseen näytti vaikuttavan myös se oliko sähköi-

sen asioinnin käyttöönotto vapaaehtoista vai määrättyä (p = 0,000). ( LIITE 4.)

6.2.2 Sähköisen asioinnin ajansäästö ja mittausten toimitusmahdollisuus

Tehokkuuskäsitteen ajansäästöä ja asiakkaiden mittaustulosten toimitusmahdollisuutta tutki-

vat väittämät (3, 20, 21 ja 24) aiheuttivat vastaajissa selkeän kahtiajakautumisen (ks. Kuvio

11 s. 44). Näissä väittämissä keskimääräisesti 45 % kaikkien näiden väittäminen vastaajista

oli samaa mieltä, kun taas 39 % vastaajista eri mieltä.

Ajansäästöä (ka 2,0) tutkittiin kolmella väittämällä (Kuvio 11 s. 44). Keskimääräistä enem-

män ajansäästöä arvostivat miehet (ka 2,43), yli 9 kertaa viikossa yhteydenottoja hoitavat (ka

2,33), alle 35 vuotiaat (ka 2,3) ja yli 56 vuotiaat (ka 2,2) sekä tutkijakoulutuksen omaavat (ka

2,26). Keskimääräistä vähemmän ajansäästöä arvostivat naiset (ka 1,93), 1-3 kertaa viikossa

46,9 %

75,0 %

16,7 %

83,3 %

18,8 % 12,5 % 25,0 %

16,7 %

28,1 %

12,5 %

58,3 %

6,3 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

Hoitajat terapeutti lääkäri toimistotyöntekijä

Täysin tai melko samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltäHieman tai täysin eri mieltä Ei koske minua

47

yhteydenottoja hoitavat (ka 1,93), keskiasteen tutkinnon omaavat (ka 1,86) ja 1-2 vuotta säh-

köisesti asioineet (ka 1,86).

Tilastollisesti melkein merkitsevää oli eri ammattiryhmien kokemus sähköisen asioinnin ajan-

säästöstä (p= 0,029). Hoitotyöntekijät (ka 1,93) ja lääkärit (ka 1,96) olivat keskimääräistä

kielteisempiä, kun taas toimistotyöntekijät (ka 2,43) ja terapeutit (ka 2,3) olivat keskimääräis-

tä enemmän sitä mieltä, että sähköinen asiointi säästää aikaa.

Merkittävään osaan nousi ajansäästön väittämä siitä, että sähköinen asiointi nopeuttaa työn

tekemistä. Tilastollisesti erittäin merkitsevästi siihen vaikuttivat vastaajien käytössä oleva

teknologia (p = 0,000), sähköisen asioinnin ohjelmiston loogisuus (p = 0,000), työnantajan

tarjoama sähköiseen asiointiin liittyvä koulutus (p = 0,000), vaikutusmahdollisuus asioinnin

kehittämisessä (p = 0,000) sekä pitivätkö vastaajat sähköisten työtapojen käyttämisestä ja hoi-

tivatko he omia asioitaan sähköisillä tavoilla (p = 0,000). (LIITE 5)

Jotta sähköinen asiointi nopeuttaisi työn tekemistä, tulee tulosten mukaan huomioon ottaa,

onko järjestelmän käyttö opittu nopeasti (p = 0,011), päivitetäänkö tietoteknistä osaamista (p

= 0,002), onko työtapoja muutettu (p = 0,009), onko sähköisestä asioinnista ohjeet (p = 0,002)

ja onko avunsaanti ongelmatilanteissa turvattu (p = 0,004).

6.3 Sähköisen asioinnin vaivattomuus

Sähköisen asioinnin vaivattomuutta eli helppokäyttöisyyttä tutkittiin kuudella eri väittämällä

(Kuvio 14). Mitä lähempänä keskiarvo on lukua 3 sitä enemmän vastaajat ovat täysin samaa

mieltä väittämän kanssa. Vastaavasti, mitä pienemmäksi keskiarvo jää, sitä enemmän vastaa-

jat ovat täysin eri mieltä väittämän kanssa. Tässä tutkimuksessa sähköisen asioinnin vaivat-

tomuuden katsottiin koostuvan helppokäyttöisyydestä niin ammattilaisen kuin asiakkaan nä-

kökulmasta sekä siitä vaatiiko käytön opettelu pitkää perehdytystä.

48

KUVIO 14. Vaivattomuus kaikki vastaajat (Ka 2,23)

Sähköisen asioinnin vaivattomuus (Kuvio 14) oli kokonaisuudessaan kaikille vastaajille tär-

keää (ka 2,23). Keskimääräistä enemmän vaivattomuutta arvostivat alle vuoden sähköisesti

asioineet (ka 2,43), vastaajaryhmän nuorin alle 35 -vuotiaiden ryhmä (ka 2,4) sekä toimisto-

työntekijät (ka 2,5). Keskimääräistä vähiten vaivattomuutta arvostivat miehet (ka 2,06), tutki-

jakoulutuksen suorittaneet (ka 2,06), lääkärit (ka 2,06), yli 15 kertaa viikossa yhteydenottoja

hoitavat (ka 2,06) ja vastaajat, jotka olivat asioineet sähköisesti yli 2 vuotta (ka 2,1).

Vastaajista 36 % mukaan asiakkaiden on helppo ottaa yhteyttä sähköisesti, kun taas 36 %

mukaan yhteydenotto sähköisesti on vaikeaa. Kaikkiaan 55 % vastaajista oli sitä mieltä, että

sähköisen asioinnin käytön opettelu ei vaadi pitkää perehdytystä. Täysin eri mieltä asiasta oli

33 % vastaajista. Kaikkiaan 67% vastaajista kokivat, että sähköisten asiointipalvelujen käyttö

on helppoa, kun taas 16 % kokivat sen vaikeaksi.

Kokemukseen käytön vaivattomuudesta vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi se miten no-

peasti käyttäjä oppii järjestelmän käytön (p = 0,000), päivittääkö hän omaa tietoteknistä

osaamistaan (p = 0,000), pitääkö hän sähköisten työtapojen käyttämisestä (p = 0,000), hoitaa-

ko hän omia asioitaan sähköisesti (p = 0,005) ja saako hän apua sähköisen asioinnin teknisissä

ongelmissa (p = 0,000) sekä kokemus siitä, miten työpaikan resursseilla voidaan ottaa käyt-

töön sähköisiä palveluja (p = 0,000). (Liite 6)

2,0

2,2

2,5

0 1 2 3

35. Asiakkaiden on helppo ottaa yhteyttä

sähköisesti

5. Sähköisen asioinnin käytön opettelu ei vaadi

pitkää perehdytystä

30. Sähköisten asiointipalvelujen käyttö on minusta

helppoa

helppokäyttöinen asiakkaalle

helppokäyttöinen ammattilaiselle

helppokäyttöinen ammattilaiselle

49

Sähköisten asiointipalvelujen käyttö oli vaivatonta niillä vastaajilla, jotka olivat itse vapaaeh-

toisesti ottaneet sähköiset asiointipalvelut käyttöönsä (p = 0,000) ja luottivat siihen, että se on

tietoturvallista (p = 0,002). Lisäksi he myös kertoivat asiakkailleen mahdollisuudesta hoitaa

asioitaan sähköisesti (p = 0,026) ja olivat sitä mieltä, että asiakkaille tulisi tarjota enemmän

mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin (p = 0,001). Käyttöä ei koeta vaivattomaksi, jos käytös-

sä olevan ohjelmiston näkymät ja toiminnot on sijoitettu epäloogisesti (p = 0,001) ja käytössä

oleva teknologia ei sovellu sähköisen asioinnin hoitamiseen (p = 0,002). (Liite 7)

6.4 Sähköisen asioinnin sosiaaliset vaikutukset

Sähköisen asioinnin ja sosiaalisen vaikutuksen yhteyttä tutkittiin kolmella eri väittämällä

(Kuvio 15). Mitä lähempänä keskiarvo on lukua 3 sitä enemmän vastaajat ovat täysin samaa

mieltä väittämän kanssa. Vastaavasti, mitä pienemmäksi keskiarvo jää, sitä enemmän vastaa-

jat ovat täysin eri mieltä väittämän kanssa. Väittämillä haettiin vastauksia siihen, miten säh-

köisestä asioinnista keskustellaan työpaikalla, lisääkö se ammattilaisen ja asiakkaan välistä

vuorovaikutusta sekä millaisena vastaajat näkevät sähköisen asioinnin kehityksen omalla työ-

paikallaan.

KUVIO 15. Sosiaalinen vaikutus kaikki vastaajat (ka 2,53)

Lähes kaikki vastaajat (99 %) olivat sitä mieltä, että sähköinen asiointi lisääntyy tulevaisuu-

dessa työpaikoilla (Ka 3,0). Vastaajista 64 % oli myös sitä mieltä, että sähköinen asiointi lisää

ammattilaisen ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta. Keskimääräistä (ka 2,5) enemmän vuoro-

vaikutuksen lisääntymisen kannalla olivat terapeutit (ka 2,9), viikossa 9-15 kertaa yhteydenot-

toja hoitavat (ka 2,8) ja 1-2 vuotta sähköisesti asioineet (ka 2,6). Kun taas lääkärit (ka 2,3),

2,1

2,5

3,0

0 1 2 3

15. Työpaikallani keskustellaan sähköisen asioinnin

hyödyistä

9. Sähköinen asiointi lisää terveydenhuollon

ammattilaisen ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta

1. Sähköinen asiointi lisääntyy tulevaisuudessa

työpaikallani

50

tutkijakoulutuksen (ka 2,3) ja alle viiden vuoden työkokemuksen omaavat (ka 2,2) olivat kes-

kimääräistä vähemmän sitä mieltä, että sähköinen asiointi lisäisi keskinäistä ammattilaisen ja

asiakkaan vuorovaikutusta.

Hajontaa vastaajissa aiheutti väittämä, jossa työpaikoilla keskustellaan sähköisen asioinnin

hyödyistä (ka 2,1). Sähköisen asioinnin hyödyistä kertoi keskustelevansa 44 % vastaajista,

kun taas 34 % ei keskustellut asiasta lainkaan. Eri muuttujaryhmissä oli vain vähän eroavai-

suuksia. Eniten työpaikoillaan sähköisen asioinnin hyödyistä kertoi keskustelevansa yli 56 -

vuotiaat vastaajat (ka 2,3) ja 9-15 kertaa viikon aikana yhteydenottoja hoitaneet (ka 2,6), kun

taas vähiten hyödyistä keskustelivat miesvastaajat (ka 1,9).

Vastaajat, jotka olivat sitä mieltä, että sähköinen asiointi lisää vuorovaikutusta ammattilaisen

ja asiakkaan välillä kertoivat päivittävänsä teknistä osaamistaan (p = 0,002), pitävänsä sähköi-

sistä työtavoista (p =0,000), hoitavansa myös omia asioitaan sähköisesti (p = 0,001), näkivät,

että asiakkaille tulisi tarjota enemmän sähköisiä asiointi mahdollisuuksia (p = 0,000) ja luotti-

vat sähköisen asioinnin tietoturvallisuuteen (p = 0,001).

Avun saanti sähköisen asioinnin teknisissä ongelmissa auttoi ammattilaisen ja asiakkaan vuo-

rovaikutuksessa (p = 0,005) sekä se, jos työpaikan resursseilla koettiin pystyvän ottamaan

käyttöön sähköisiä palveluja (p = 0,007). Vuorovaikutukseen ammattilaisen ja asiakkaan vä-

lillä näyttivät vaikuttavan se, miten työnantajan tarjoaa sähköisen asioinnin koulutusta (p =

0,009) ja onko asiointipalvelut otettu käyttöön vapaaehtoisesti (p = 0,000). Esteinä vuorovai-

kutukselle vastaajat nostivat sen, että eivät päässeet vaikuttamaan sähköisten asiointipalvelu-

jen kehittämiseen (p = 0,011) ja asiointiin käytettävän ohjelmiston näkymät ja toiminnot oli

sijoiteltu epäloogisesti (p = 0,011).

6.5 Sähköiseen asiointiin vaikuttavat muut tekijät

Sähköisen asiointiin vaikuttavien muiden tekijöiden (Liite 9) yhteyttä tutkittiin 22:lla eri väit-

tämällä. Väittämiä oli suuri määrä, koska niillä on UTAUT-mallin mukaisesti ainoana täysin

suora vaikutus teknologian käyttämiseen (ks. kuvio 5 s. 26). Mitä lähempänä keskiarvo on

lukua 3 sitä enemmän vastaajat ovat täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Vastaavasti, mitä

pienemmäksi keskiarvo jää, sitä enemmän vastaajat ovat täysin eri mieltä väittämän kanssa.

51

Teoriasta nousseet sähköiseen asiointiin vaikuttavat muut tekijät luokiteltiin 9 eri osa-

alueeseen. Näitä olivat vastaajan oma osaaminen, asenne, sähköisen asioinnin koulutus, työ-

prosessin kehittäminen, vaikutusmahdollisuus sähköisen asioinnin kehittämiseen, käytössä

olevan teknologian soveltuvuus, avunsaanti sähköisen asioinnin ongelmatilanteissa, talous- ja

aikaresurssit sekä miten luotettavana ja tietoturvallisena vastaajat pitivät sähköistä asiointia.

6.5.1 Sähköisen asioinnin tekninen osaaminen

Teknistä osaamista kartoitettiin kahdella väittämällä (Kuvio 17). Kaikki vastaajat arvioivat

oman teknisen osaamisensa hyväksi (ka 2,4). Peräti 75 % vastaajista kertoi oppivansa uusien

järjestelmien käytön nopeasti ja 50 % päivitti teknistä osaamistaan säännöllisesti. Keskimää-

räistä enemmän teknistä osaamista oli toimistotyöntekijöillä (ka 2,6) ja vastaajilla, joilla oli

alle yhden vuoden kokemus sähköisestä asioinnista (ka 2,6) sekä niillä, jotka hoitivat yhtey-

denottoja 9-15 kertaa viikossa (ka 2,7). Muutoin kaikkien eri ryhmien tekninen osaamistaso

oli keskimääräisellä tasolla (vaihteluväli ka 2,3-2,5). Suurin eroavaisuus syntyi yksittäisen

väittämän ”Opin uusien järjestelmien käytön nopeasti” kohdalla, jossa sekä alle 35 -vuotiaat

(ka 2,8), että alle viiden vuoden työkokemuksen omaavilla (ka 3,0) oppiminen oli nopeampaa

muihin ryhmiin verrattuna.

KUVIO 16. . Sähköisen asioinnin tekninen osaaminen (kaikki vastaajat, ka 2,4)

Teknistä osaamistaan päivittivät enemmän ne vastaajat, jotka kertoivat asiakkaidensa voivan

ottaa yhteyttä oma-aloitteisesti heihin sähköisen asioinnin kautta (p = 0,005), kertoivat pitä-

vänsä sähköisistä työtavoista (p = 0,000), kertoivat huomanneensa, että asiointi vaatii työtapo-

jen muuttamista (p = 0,003), saavat apua teknisissä ongelmissa (p = 0,000) ja luottivat asioin-

nin tietoturvallisuuteen (p =0,000). Vähemmän teknistä osaamistaan päivittävät ne, jotka eivät

2,2

2,6

0 1 2 3

19. Päivitän tietoteknistä osaamistani

säännöllisesti

10. Opin uusien järjestelmien käytön nopeasti

Keskiarvo

52

ottaneet vapaaehtoisesti käyttöönsä sähköisiä asiointipalveluja (p = 0,000), pitivät sähköisen

asioinnin ohjelmistoja epäloogisina (p = 0,002), kokivat teknologian epäsopivana työn teke-

miseen (p = 0,080) ja eivät saaneet työnantajalta koulutusta asian tiimoilta (p = 0,007).

Järjestelmän käytön nopeaan oppimiseen vaikuttaa selvästi, miten teknisissä ongelmissa saa

apua (p = 0,000), pitääkö sähköisten työtapojen käyttämisestä (p = 0,000) ja kokeeko asioin-

nin nopeuttavan työntekemistä (p = 0,002) sekä havainto siitä, että asiointi vaatii työtapojen

muuttamista (p = 0,003). Asioinnin vaivattomuuteen liittyvillä seikoilla eli kokeeko käytön

helpoksi ja vaatiiko käyttö pitkää perehdytystä ovat suorassa yhteydessä siihen, millaiseksi

vastaajat arvoivat oman teknisen osaamisensa (p = 0,000) (Liite 8). Samoin tehokkuuden osa-

tekijällä ajansäästöllä näytti olevan merkitystä järjestelmän nopeaan oppimiseen (p = 0,002).

6.5.2 Asenne sähköiseen asiointiin

Vastaajien asennetta sähköiseen asiointiin kartoitettiin kolmella eri väittämällä (Kuvio 18).

Asenne sähköisiä työtapoja kohtaan oli kaikilla vastaajilla hyvällä tasolla (ka 2,33). Kaikkiaan

65 % vastaajista kertoi pitävänsä sähköisistä työtavoista, 60 % kertoi asiakkaille mahdollisuu-

desta hoitaa asioitaan sähköisesti ja 50 % hoiti pääsääntöisesti omat yksityiset asiansa sähköi-

sesti. Keskimääräistä (ka 2,33) parempi asenne sähköiseen asiointiin oli vastaajilla, jotka ker-

toivat hoitavansa runsaasti yli 9 ja yli 15 kertaa viikossa yhteydenottoja (ka 2,5-2,7) ja toimis-

totyöntekijöillä (ka 2,76). Keskimääräistä heikompi taso oli lääkäreillä (ka 2,0) ja miehillä

(Ka 2,1). Sähköisen asioinnin mahdollisuudesta asiakkaille kertoivat huomattavan vähäisem-

min miesvastaajat (ka 1,8), kun taas naisilla luku oli hieman keskimääräistä korkeampi (ka

2,5).

KUVIO 17. Asenne sähköiseen asiointiin (kaikki vastaajat, ka 2,33)

2,2

2,4

2,4

0 1 2 3

22. Kun hoidan omia asioitani kuten yhteydenotot,

ajanvaraukset, käytän pääsääntöisesti sähköisiä…

4. Pidän sähköisten työtapojen käyttämisestä

25.Kerron asiakkailleni mahdollisuudesta hoitaa

asioitaan sähköisesti

Keskiarvo

53

Vastaajat, jotka eivät pitäneet sähköisistä työtavoista kertoivat, että eivät ottaneet sähköisiä

asiointipalveluja vapaaehtoisesti käyttöönsä (p = 0,000). Nämä vastaajat näkivät myös, että

sähköisellä asioinnilla ei voida vapauttaa henkilökuntaa hoitamaan muita tehtäviä (p = 0,000),

eikä säästää työaikaa (p = 0,000) tai nopeuttaa työn tekemistä (p = 0,000). He kokivat myös,

etteivät pysty vaikuttamaan sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen (p = 0,018) ja sähköi-

sen asioinnin ohjelmisto on epälooginen (p =0,000) ja teknologia soveltuu huonosti työhön (p

= 0,010).

Sähköisistä työtavoista pitävät olivat sitä mieltä, että kontrollikäynnit voisi hoitaa sähköisesti

(p = 0,005), sähköisten asiointipalvelujen käyttö on helppoa (p = 0,000), järjestelmien käyttö

on nopea oppia (p = 0,000), päivitän omaa osaamistani (p = 0,000) ja saan apua teknisissä

ongelmissa (p = 0,000). Nämä vastaajat kokivat myös, että työpaikan resursseilla pystytään

ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja (p = 0,000) ja organisaation tulisi tarjota asiakkaille

lisää asiointimahdollisuuksia (p = 0,000).

Teknologia asenteeseen näytti olevan merkityksellistä vaikutusta päätekijöistä tehokkuudella

(vähentääkö sähköinen asiointi tavanomaisia kontrollikäyntejä p = 0,000), vaivattomuudella

(vaatiiko se pitkää perehdytystä p = 0,000) ja sosiaalisella vaikutuksella (lisääkö se vuorovai-

kutusta ammattilaisen ja asiakkaan välillä p = 0,000).

6.5.3 Sähköisen asioinnin työntavat ja -prosessit

Sähköiseen asiointiin liittyvien työntapojen ja prosessien muuttamista kysyttiin kolmella eri

väittämällä (Kuvio 19). Suurin osa vastaajista 79 % oli huomannut, että sähköinen asiointi

vaatii työtapojen muuttamista (ka 2,7), mutta vain 50 % kertoo muuttaneensa työtapoja suun-

nitelmallisesti helpottaakseen sähköistä asiointia (ka 2,2). Vastaajista 57 % haluaisi työpaik-

kansa tarjoavan asiakkaille enemmän mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin.

54

KUVIO 18. Työprosessin ja – tapojen muutostarve (kaikki vastaajat, ka 2,43)

Keskimääräistä (Ka 2,43) vähemmän työprosessien ja -tapojen muuttamistarvetta näkivät alle

viiden vuoden työkokemuksen omaavat (ka 1,93) ja lääkärit (ka 2,16). Kun taas yli 16 vuoden

työkokemuksen omaavista 87 % oli huomannut, että sähköinen asiointi vaatii työtapojen

muuttamista (ka 2,8). Alle viiden vuoden työkokemuksen vastaajista lähes 60 % oli sitä miel-

tä, että työpaikan ei tarvitse tarjota asiakkaille lisää sähköisiä asiointi mahdollisuuksia (ka

1,6), kun muiden ikäryhmien vastaajista 58 % olivat päinvastaista mieltä (ka 2,45).

Työtapojen muutos vaikuttaa selvästi siihen, miten sähköisiä asiointimahdollisuuksia voidaan

tarjota asiakkaille (p = 0,034), nopeuttaako sähköinen asiointi työn tekemistä (p = 0,009),

päivittävätkö ammattilaiset omaan osaamistaan (p = 0,003) ja miten nopeasti järjestelmän

käytön oppii (p = 0,003). Vastaajat, jotka kertoivat muuttaneensa suunnitelmallisesti työtapo-

ja, kokivat, että saavat apua työkaverilta uusien työtapojen ja sähköisen asioinnin käyttämi-

sessä (p = 0,002) ja voivat luottaa asioinnin tietoturvallisuuteen (p = 0,028). Vastaajat, jotka

kertoivat huomanneensa, että sähköinen asiointi vaatii työtapojen muuttamista, olivat sitä

mieltä, että se vaatii työaikaa (p = 0,001). He olivat ryhmä, joka ehdotti tavallisella sähköpos-

tilla yhteyttä ottaneelle asiakkaalle siirtymistä turvalliseen viestinvälitykseen (p = 0,015).

Vastaajat, jotka eivät halunneet tarjota asiakkailleen lisää sähköisiä asiointimahdollisuuksia

kokivat, etteivät pysty vaikuttamaan asiointipalvelujen kehittämiseen (p = 0,004) ja heidän

käytössään oleva teknologia ei sovellu sähköiseen asiointiin (p = 0,000). Lisää asiointimah-

dollisuuksia asiakkailleen haluavat olivat taas sitä mieltä, että työpaikan nykyisillä resursseilla

voidaan ottaa käyttöön sähköisiä palveluja (p = 0,001) ja se vaatii myös työaikaa (p = 0,030).

He myös luottivat sähköisen asioinnin tietojen välityksen turvallisuuteen (p = 0,001).

2,2

2,4

2,7

0 1 2 3

2. Olemme muuttaneet suunnitelmallisesti

työtapoja helpottaaksemme sähköistä asiointia

27. Työpaikkani tulisi tarjota asiakkaille

enemmän mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin

26. Olen huomannut, että sähköinen asiointi

vaatii työtapojen muuttamista

Keskiarvo

55

6.5.4 Vaikuttamismahdollisuudet sähköisen asioinnin kehittämiseen

Sähköisen asioinnin kehittämisen vaikuttamismahdollisuuksia kysyttiin kahdella eri väittä-

mällä (Kuvio 19). Niillä kartoitettiin asiakkailta kerättävää palautetta ja miten itse kokee pys-

tyvänsä vaikuttamaan sähköisen asioinnin kehittämiseen. Kaikkien vastaajien keskiarvo jäi

matalaksi (ka 1,65). Vain 11 % vastaajista kertoivat, että kysyvät asiakkailtaan palautetta säh-

köisestä asioinnista ja vain 22 % vastaajista kokivat pystyvänsä vaikuttamaan kehittämiseen.

KUVIO 19. Vaikuttamismahdollisuudet sähköisen asioinnin kehittämiseen (kaikki vastaajat,

ka 1,65)

Asiakkaiden palautteen kysymiseen vastasivat keskimääräistä (ka 1,65) kielteisemmin lääkärit

(ka 1,3) ja terapeutit (ka 1,3) sekä alle viiden vuoden työkokemuksen omaavat (ka 1,0). Muut

ryhmät olivat keskimääräisessä (ka 1,6) tasossa.

Sähköisen asioinnin kehittämiseen kertoivat pystyvänsä vaikuttamaan keskimääräistä (ka

1,65) enemmän alle 35 -vuotiaat (ka 1,9), miehet (ka 1,9), terapeutit (ka 2,0) ja sihteerit (ka

2,2). Keskimääräistä huonommat vaikutusmahdollisuudet näkivät itsellään olevan yli 2 vuotta

sähköisesti asioineet (ka 1,5), alle viiden vuoden työkokemuksen omaavat (ka 1,4) ja lääkärit

(ka 1,3).

Vaikuttamismahdollisuudella näyttää olevan suora vaikutus kokemukseen sähköisen asioinnin

tehokkuudesta. Vastaanottokäyntien vähentämiseen sähköisellä asioinnilla vaikuttaa se, kysy-

täänkö asiakkailta palautetta sähköisestä asioinnista (p = 0,002) ja voiko ammattilainen itse

vaikuttaa asioinnin kehittämiseen (p = 0,001). Vaikutusmahdollisuus kehittämiseen tukee

kokemusta siitä, että saa apua myös teknisissä ongelmissa (p = 0,003).

1,6

1,7

0 1 2 3

13. Kysymme asiakkailta palautetta sähköisen

asioinnin kehittämiseksi

23. Pystyn vaikuttamaan sähköisten

asiointipalvelujen kehittämiseen

Keskiarvo

56

Heikko vaikutusmahdollisuus estää ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutusta (p = 0,011) ja

nämä vastaajat eivät halunneet tarjota asiakkailleen lisää sähköisiä asiointimahdollisuuksia (p

= 0,004). Jos työnantaja ei tarjonnut koulutusta sähköiseen asiointiin (p = 0,000) ja yksikössä

ei ollut ohjeita ongelmatilanteisiin (p = 0,004) kokivat vastaajat, etteivät he pysty vaikutta-

maan sähköisten asiointipalvelujen kehittämistyöhön.

6.5.5 Teknologian ja ohjelmistojen soveltuvuus sähköiseen asiointiin

Sähköiseen asiointiin käytettävän teknologian ja ohjelmistojen käytettävyyttä kysyttiin kah-

della eri väittämällä (Kuvio 21). Vastaajat arvioivat ohjelmistojen näkymiä ja toimintoja hei-

koiksi (ka 1,8). Parannettavaa löytyy myös työhön sopivan teknologian soveltuvuudessa (ka

2,0). Vastaajista vain 25 % mukaan ohjelmiston näkymät ja toiminnot oli sijoiteltu loogisesti,

kun taas 48 % vastaajista olivat täysin eri mieltä asiasta. Vastaajista 40 % koki käytössään

olevan teknologian soveltuvan työhön, kun taas 39 % vastaajista oli täysin eri mieltä.

KUVIO 20. Teknologian soveltuvuus sähköiseen asiointiin (kaikki vastaajat, ka 1,9)

Keskimääräistä (ka 1,8) negatiivisemmin ohjelmistojen näkymiä ja loogisuutta arvoivat yli 15

kertaa viikossa yhteydenottoja hoitaneet (ka 1,5), lääkärit (ka 1,5) ja sihteerit (ka 1,6). Muissa

ryhmissä ei ollut eroavaisuutta. Käytössään olevan teknologian soveltuvuuden arvioivat kes-

kimääräistä (ka 2,0) heikommaksi tutkijakoulutusasteen suorittaneet (ka 1,7) ja lääkärit (ka

1,6). Keskimääräistä paremmaksi käytössään olevan teknologian arvioivat alle vuoden säh-

köisesti asioineet (ka 2,2), miehet (ka 2,2), alle 35 vuotiaat (ka 2,4), alle viiden vuodentyöko-

kemuksen omaavat (ka 2,4) ja sihteerit (ka 2,8).

Kokemukseen sähköisen asioinnin työn nopeuttamisesta ja sen käytön vaivattomuudesta vai-

kuttavat merkitsevästi vastaajien käytössä oleva teknologia (p = 0,000) ja sähköisen asioinnin

ohjelmiston loogisuus (p = 0,000). Epäsopivalla teknologialla näytti olevan suora vaikutus

1,8

2,0

0 1 2 3

11. Sähköisen asioinnin ohjelmiston näkymät

ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti

28. Käytössäni oleva teknologia soveltuu

hyvin sähköisen asioinnin hoitamiseen

Keskiarvo

57

yksilön asenteeseen teknologiaan kohtaan (p = 0,010). Myös mitä epäsopivampi teknologia

on, sen vähemmän yksikössä oli ohjeita asioinnin ongelmatilanteisiin (p = 0,001) ja työnanta-

ja ei tarjonnut koulutusta sähköiseen asiointiin (p = 0,001). Kokemus ohjelmiston epäloogi-

suudesta (p = 0,002) ja siitä, että teknologia ei sovellu työn tekemiseen (p = 0,080) vaikuttivat

myös siihen, että omaa teknistä osaamista ei myöskään päivitetty ja asiakkaille ei haluttu tar-

jota lisää sähköisiä asiointimahdollisuuksia (p = 0,000).

Vastaajat, jotka kokivat käytössä olevan teknologian sopivan työhön, saivat apua työkaverilta

ongelmatilanteissa (p = 0,031) ja apua teknisissä ongelmissa (p = 0,000). Työpaikan resurs-

seilla katsottiin myös pystyvän ottamaan käyttöön lisää sähköisiä palveluja (p = 0,000) ja ol-

tiin vakuuttuneita tietoturvallisesta tietojen välityksestä (p = 0,008).

6.5.6 Sähköisen asioinnin koulutus ja avunsaanti

Sähköisen asioinnin ja koulutuksen välisiä suhteita kysyttiin kahdella eri väittämällä (Kuvio

21). Kaikki vastaajat näkivät koulutuksen tärkeänä asiana (ka 2,5). Suurin osa vastaajista 94

% olivat sitä mieltä, että sähköisen asioinnin kehittäminen vaatii henkilöstön kouluttamista

(ka 2,9). Vastaajat eivät saaneet tasapuolisesti työnantajan tarjoamaa sähköisen asioinnin kou-

lutusta (ka 2,1). Vastaajista 43 % kertoi työnantajansa tarjoavan koulutusta, kun taas 38 % oli

asiasta täysin eri mieltä. Eri organisaatioiden välisiä eroja oli havaittavissa (ka 1,8 – 2,2), kun

taas eri muuttujaryhmien välillä ei ollut mainittavia eroja.

KUVIO 21. Koulutus sähköisen asioinnin tukena (kaikki vastaajat, ka 2,5)

Työnantajan tarjoama sähköisen asioinnin koulutus näytti vaikuttavan merkityksellisesti sii-

hen, miten vastaanottokäyntejä voitaisiin vähentää sähköisen asioinnin kautta (p = 0,002) ja

miten sen koettiin nopeuttavan työn tekemistä (p = 0,000) sekä miten sähköinen asiointi vai-

kuttaa vuorovaikutukseen ammattilaisen ja asiakkaan välillä (p = 0,009). Lisäksi työnantajan

tarjoama koulutus vaikutti vastaajien oman teknisen osaamisen päivittämiseen (p = 0,007).

2,1

2,9

0 1 2 3

17. Työnantaja tarjoaa meille sähköiseen asiointiin

liittyvää koulutusta

29. Sähköisen asioinnin kehittäminen vaatii

henkilöstön kouluttamista

Keskiarvo

58

Jos työnantaja ei tarjonnut koulutusta sähköiseen asiointiin, kokivat vastaajat, etteivät he pys-

ty vaikuttamaan sähköisten asiointipalvelujen kehittämistyöhön (p = 0,000), ettei käytössä

oleva teknologia soveltunut sähköiseen asiointiin (p = 0,001) eikä yksikössä ollut ohjeita säh-

köisen asioinnin ongelmatilanteisiin (p = 0,000). Kun työnantajan tarjosi koulutusta, vastaajat

kokivat saavansa merkittävästi apua asioinnin teknisissä ongelmissa (p = 0,000).

Avunsaantia kartoitettiin kolmella eri väittämällä (Kuvio 22). Niillä kartoitettiin yksikössä

olevia ohjeita sähköiseen asiointiin, teknistä avunsaantia ja miten työkaverit auttavat ongel-

matilanteissa. Kaikkiaan 61 % vastaajista kertoi, että ohjeita sähköisestä asioinnista oli hei-

kosti työyksiköissä (Ka 1,4). Vastaajista 64 % mukaan sekä teknistä, että työkaverin apua oli

saatavilla hyvin ongelmatilanteissa.

KUVIO 22. Avunsaanti ongelmatilanteissa (kaikki vastaajat, ka 2,1)

Teknisten ongelmien tuki ja apu lisäävät kokemusta siitä, että työpaikan resursseilla voidaan

ottaa käyttöön lisää sähköisiä palveluja (p = 0,016) ja siitä, että tietojen välitys on tietoturval-

lista (p = 0,007).

Avunsaanti sähköisessä asioinnissa vaikuttaa merkittävästi hyvin moneen UTAUT-mallin

osa-alueeseen. Ongelmatilanteiden apu vaikuttaa näkemykseen, voiko tavanomaisia vastaan-

ottokäyntejä vähentää sähköisellä asioinnilla (p = 0,001), nopeuttaako sähköinen asiointi työn

tekemistä (p = 0,002), onko asiointi vaivatonta (p = 0,000), millainen tekninen osaaminen on

(p = 0,000) ja miten järjestelmän käytön oppii (p = 0,000). Avunsaannilla näyttää olevan

myös merkittävää vaikutusta teknologia asenteeseen (p = 0,000) ja teknologian sopivuuteen (p

= 0,000) sekä muutetaanko työtapoja suunnitelmallisesti (p = 0,002).

1,4

2,4

2,5

0 1 2 3

14. Yksikössäni on hyvät ohjeet sähköisen asioinnin

ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi

31. Saan apua sähköisen asioinnin teknisissä

ongelmissa

16. Saan apua työkavereilta uusien työtapojen ja

sähköisen asioinnin käyttämisessä

Keskiarvo

59

6.5.7 Talous ja muut resurssit sähköisen asioinnin tukena

Talouden ja muiden resurssien vaikutusta sähköiseen asiointiin selvitettiin kolmella eri väit-

tämällä (Kuvio 23). Vastaajista lähes 55 % oli sitä mieltä, että työpaikan resursseilla pysty-

tään ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja ja vain 26 % vastaajista täysin eri mieltä (ka 2,3).

Enemmistö 73 % vastaajista oli sitä mieltä, että sähköisen asioinnin kehittäminen vaatii rahal-

lista panostusta (ka 2,7). Vastaajista merkittävä enemmistö 88 % katsoi sähköisen asioinnin

kehittämisen vaativan työaikapanosta (ka 2,9).

KUVIO 23. Talous ja muut resurssit sähköisen asioinnin tukena (kaikki vastaajat, ka 2,63)

Vaihtelua aiheutti väittämä, voiko työpaikan resursseilla ottaa käyttöön sähköisiä asiointipal-

veluja. Keskimääräistä (ka 2,3) enemmän sähköisiä palveluja työpaikkansa nykyisillä resurs-

seilla katsoivat voivan ottaa käyttöön miehet (ka 2,5), AMK- tai YMK -tutkinnon omaavat

(ka 2,5), alle yhden vuoden asioineet (ka 2,6), terapeutit (Ka 2,6) ja sihteerit (Ka 2,8). Keski-

määräistä (ka 2,3) vähemmän sähköistä asiointia katsoivat voivansa ottaa käyttöön tutkija-

taustaisen koulutuksen suorittaneet (ka 2,1) ja lääkärit (ka 1,8). Alle 35 -vuotiaat vastaajat

näkivät, että sähköisen asioinnin kehittäminen ei tarvitse niin paljon rahallista panostusta (ka

2,3 vrt. 2,7) tai työaika panosta (ka 2,7 vrt. 2,9) kuin muut. Alle viiden vuoden työkokemuk-

sen omaavat näkivät, että kehittäminen ei tarvitse niin paljon työaikaa (ka 2,2 vrt. 2,9) kuin

muut vastaajat.

Kaiken kaikkiaan työpaikan resurssit sähköisen asioinnin käyttämiseen ja levittämiseen vai-

kuttivat näkemykseen siitä, voiko sähköinen asiointi vähentää tavanomaisia vastaanottokäyn-

tejä (p = 0,000). Ne vastaajat, jotka kokivat työpaikan resursseilla voivan ottaa käyttöön asi-

ointipalveluja, halusivat tarjota asiakkaille myös enemmän sähköisiä asiointimahdollisuuksia

(p = 0,000), kertoivat pitävänsä sähköisten työtapojen käyttämisestä (p = 0,000) ja kokivat

2,3

2,7

2,9

0 1 2 3

32. Työpaikkani nykyisillä resursseilla pystytään

ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja


rahallista panostusta


työaikaa

Keskiarvo

60

käyttämisen helpoksi (p = 0,000) sekä heidän käyttämänsä teknologia vaikutti sopivalta työ-

hön (p = 0,000). Lisää asiointimahdollisuuksia asiakkailleen haluavat olivat sitä mieltä, että se

vaatii myös työaikaa (p = 0,030). Teknisten ongelmien tuki ja apu lisäsivät kokemusta siitä,

että työpaikan resursseilla voidaan ottaa käyttöön lisää sähköisiä palveluja (p = 0,016).

6.5.8 Sähköisen asioinnin luotettavuus

Sähköisen asioinnin luotettavuutta ja turvallisen viestinvälityksen käyttämistä kartoitettiin

kahdella eri väittämällä (Kuvio 24). Vastaajista 52 % kertoi ehdottavansa asiakkaalle turval-

lista viestinvälitystä, kun tämä ottaa yhteyttä tavallisella sähköpostilla. Tämä oli kyselyn ai-

noa väittämä, jossa peräti 19 % vastaajista oli valinnut vaihtoehdon ”ei koske minua”. Kaikis-

ta vastaajista 65 % koki voivansa luottaa siihen, että tietojen välitys sähköisen asioinnin kaut-

ta on tietoturvallista. Vastaajista 17 % ei ollut varma asiasta ja 18 % piti tietojen välitystä epä-

luotettavana.

KUVIO 24. Sähköisen asioinnin luotettavuus (kaikki vastaajat, ka 2,45)

Keskimääräistä (ka 2,4) vähemmän tietoturvallista asiointipalvelua ehdottivat lääkärit (ka 2,0)

ja terapeutit (ka 2,1), kun taas keskimääräistä enemmän alle vuoden sähköisesti asioineet (ka

2,7) ja sihteerit (ka 3,0). Muut ryhmät olivat kauttaaltaan keskimääräisellä tasolla.

Sähköisen asioinnin tietojenvälityksen turvallisuuteen luottivat keskimääräistä (ka 2,5) vä-

hemmän lääkärit (ka 1,8), alle viiden vuoden työkokemuksen omaavat (ka 2,0), tutkija koulu-

tustaustaiset (ka 2,0) ja alle 35 -vuotiaat (ka 2,0). Tietoturvallisuuteen luottivat keskimääräistä

(ka 2,5) enemmän sihteerivastaajaryhmä (ka 3,0).

2,4

2,5

0 1 2 3

37. Jos asiakas ottaa minuun yhteyttä normaalilla

sähköpostilla, ehdotan hänelle turvallista

viestinvälitystä sähköisen asiointipalvelun kautta

36.Voin luottaa siihen, että tietojen välitys

sähköisen asioinnin kautta on tietoturvallisista

Keskiarvo

61

6.6 Käytössä olevat asiointisovellukset ja sähköisesti hoidettavat asiat

Sähköiseen asiointiin käyttäviä sovelluksia kartoitettiin avoimilla kysymyksillä. Vastaukset

luokiteltiin sovellusten mukaisiin luokkiin (Liite 9). Vastaajat nimesivät kaikkiaan 114 kappa-

letta erilaisia sähköiseen asiointiin käytettyjä sovelluksia tai järjestelmiä. Alueella oli selkeästi

eniten käytössä Hyvis-portaali, jota kertoi käyttävänsä 35 % (n= 40) kaikista vastaajista. Seu-

raavaksi eniten 15 % (n= 17) sähköisesti asioitiin sähköpostin välityksellä. Sähköisesti asioi-

tiin myös paljon Kanta-palvelujen, potilastietojärjestelmien sekä erilaisten sovellusten kautta,

joita käytettiin asiakkaiden esitietietojen keräämiseen (Forsante) ja ajanvaraamisen (Hitportal)

sekä muistutteiden lähettämiseen (3,5-8,7 %). Yksittäisiä mainintoja saivat sähköpostin omai-

set tiedotus- ja viestintäkanavat (Wilma, Helmi), palautteen antamiseen liittyvät kanavat

(Hairpro, potilaspalaute), itsehoitoon liittyvät sovellukset (Klinik) ja virtuaalivastaanottoon

liittyvät sovellukset (Videovisit) sekä tekstiviestit.

Toisella avoimella kysymyksellä selvitettiin millaisia asioita vastaajat hoitavat tällä hetkellä

sähköisen asioinnin kautta. Kaikkiaan vastauksia annettiin 111 kappaletta. Vastaukset luoki-

teltiin sisällönanalyysin keinoin eri teemoihin ja kaikkiaan vastauksista muodostettiin 10 eri

luokkaa (Liite 10). Eri organisaatioittain tarkasteltuna hoidettavissa asioissa oli hajontaa. Pe-

rusterveydenhuollon yksiköt tarjoavat laajasti asiakkailleen erilaisia sähköisen asioinnin pal-

veluja. Näitä olivat ajanvarauksen tekeminen ja peruminen (13-30 %), reseptin uusimispyyn-

nöt (5-13%), erilaiset oire- ja esitietokyselyt (9-30 %), laboratoriovastaukset ja -pyynnöt (4-

10 %), sairausloma-asioiden hoitaminen (11 %), hoito- tai lääkintä-ohje (17-20 %), kotiseu-

rantatulosten ilmoittaminen (9 %) ja yhteydenottopyyntö ammattilaiselle (2-13%) sekä yksi-

kön sisäisten asioiden hoitaminen (2-13 %). Erikoissairaanhoidossa Keski-Suomen Keskus-

sairaala poikkesi perusterveydenhuollosta suppeimmilla sähköisen asioinnin palveluilla. Pää-

sääntöisesti heidän vastaajansa kertoivat käsittelevänsä asiakkaiden lähettämiä esitietoja (69

%) ja ajanvarauksiin liittyviä tietoja (13 %). Edistyksellisesti sekä erikoissairaanhoidossa (5

%) ja Perusturvaliikelaitos Saarikassa (13 %) muutama vastaaja tarjosi asiakkailleen mahdol-

lisuutta etävastaanottoon.

62

6.7 Sähköistä asiointia estävät ja edistävät seikat vastaajien itse kertomana

Avoimella kysymyksellä kartoitettiin vastaajien omaa näkemystä siitä mikä edistäisi sähköistä

asiointia terveydenhuollossa. Kaikkiaan 59 vastaajaa vastasi tähän kysymykseen. Vastauksista

kertyi 156 kappaletta erillistä sähköistä asiointia edistävää tai estävää tekijää (Liite 11). Vas-

taajat kirjoittivat myös estävistä tekijöistä, vaikka kysyttiin edistäviä tekijöitä. Tämän vuoksi

kaikki vastaukset yhdistettiin ja otettiin mukaan tarkasteluun. Vastaukset luokiteltiin sisällön-

analyysin keinoin teoriasta nousseisiin teemoihin ja luokiteltiin erillisiksi osa-alueiksi

UTAUT-mallin mukaisesti (ks. Kuvio 5 s. 26).

Kaikkiaan vastanneista 32 % (n= 50) nostivat teknologiaan liittyvät asiat sähköistä asiointia

estäviksi seikoiksi (Liite 11). Koettiin, että ohjelmistot eivät keskustele keskenään ja käyttäjät

joutuvat tekemään liikaa ”klikkailuja” ja siirtymisiä, tietojen siirtämistä käsin järjestelmästä

toiseen sekä sovellukset vaikuttavat kankeilta ja hitailta työhön.

” Jos eri ohjelmat keskustelisivat keskenään. Nyt pitää avata ainakin kolme ohjelmaa ja

jokaisessa pitää tehdä useampia klikkauksia, jotta tietoa saa esille”

”Hammashoidon puolelta nykyinen Hyvis vain hidastaa hoitotyötä. Edelleen saan nope-

ammin suullisesti kysyttyä potilaan esitiedot kuin käsin manuaalisesti selattua hitaalla net-

tiselaimella huonosti suunnitellulla skaalautumattomalla käyttöliittymällä tehdyn sähköi-

sen esitietokaavakkeen.”

” Potilastietojen ja Hyviksen saumattomampi yhteys. Tällä hetkellä Hyvis ja effica ovat

kuin kaksi eri ohjelmaa. Teettää paljon työtä hoitajalta kirjata ensin Hyvikseen ja sitten ef-

ficaan ja taas vastata Hyviksen kautta ja sitten kirjata efficaan, jos ohjelmat ns. keskusteli-

sivat keskenään jouhevammin, niin itsekin nauttisin sähköistenpalveluiden käytöstä. Nyt on

melkeipä helpompi ottaa puhelin käteen ja soittaa potilaalle, asia hoituu yleensä helpom-

min yhdellä puhelulla ja yhdellä kirjaamisella potilaspapereihin.”

”Jos ne toimisivat paremmin ja luotettavammin, melko usein on ongelmia eikä esim. esitie-

toja saa auki, sitten ei ole välttämättä esitietoja missään. Pitäisi myös olla helpompi liik-

kua ohjelmista toiseen eikä vaatisi aina uuden avaamista tmv.”

63

Lisäksi vastaajat kokivat, että itse teknologia voisi toimia ja soveltua työhön paremmin. Es-

teeksi vastaajat mainitsivat myös sen, että sähköisen asioinnin sovelluksia on käytössä liian

vähän tai sitten joissain paikossa niitä on jo liikaa hallittavaksi. Lisäksi toivottiin, että asioin-

tipalveluja voitaisiin kehittää nopeammin.

”Toimivat uudet koneet ja puhelimet.”

”Älypuhelin työpuhelimena ja siihen nettimahdollisuus ja ne samat sovellukset käyttöön

mitä nyt käytän työkoneessa. ”

” Työntekijän näkökulmasta koen raskaana sen, että on lukuisia ohjelmia (Pegasos pos-

ti/tulosposti/sähköposti/klinik/hyvis/callguide/tekstiviesti/alaska jne.) joita pitää koko ajan

hoitotyön ohessa kytätä, että tuleeko viestejä. Kuormittavaa”

Vastaajista 17 % (n= 26) nosti tehokkuuteen liittyvät seikat sähköistä asiointia edistäviksi

asioiksi (Liite 11). Näitä olivat asiakkaan itse tekemä ajanvaraus tai peruminen, potilaan omi-

en mittaustulosten syöttäminen nähtäväksi ammattilaiselle ja laboratoriotulosten julkaisu asi-

akkaalle sekä asiakkaan, että ammattilaisen ajasta riippumaton yhteydenottojen nopeus ja

joustavuus.

” Joukkopapat tehdään commit-ohjelmalla, mikä on todella epäkäytännöllinen. Ihmiset

jättävät tulematta ja perumatta aikoja, resurssien tuhlausta. Olisi parempi, jos asiakkaat

varaisivat ajan itse. Nyt saavat valmiin ajan kotiin.”

” Tarvittaisiin sähköiset palvelut, joissa potilas voisi syöttää itse tietojaan suoraan potilas-

tietojärjestelmään, esim. diabeetikon verensokerimittaukset, verenpaineseuranta, PEF-

puhallukset. Ja myös mahdollisuus julkaista labroja tms. suoraan potilaalle.”

”Olisihan se hienoa, jos elektiiviset potilaat olisivat itse syötelleet lääkkeensä kotilääki-

tysosioon annoksineen päivineen ja ruokavalioineen ja läheisten yhteystietoineen.”

” Organisaatiossa esim. lab. tulosten näkyminen potilaille pitäisi saada näkyviin. Omien

seurantatulosten itsemerkkaamisen mahdollisuus / pakkokin eli kun niitä (verenpaineluke-

mat, sokeritaso) on riittävästi merkitty, niin vasta sitten onnistuu ajanvaraus. Ajanvarauk-

sen perumisen mahdollisuus sähköisesti. Neuvola- ja koulutarkastuksissa automaattinen

muistutus tekstiviestinä edellisenä päivänä.”

64

” Asiakkaan yhteydenotto tapahtuu joustavasti. Puhelimeen vastaaminen esim. työpäivän

aikana voi olla haasteellista.”

” Potilaalla vapaus ottaa yhteyttä terveysasemalle silloin kun hänelle sopii. Hoitaja voi

vastata potilaalle silloin kun hänellä on aikaa siihen.”

”Näkisin, että sähköisten palvelujen käyttö nopeuttaisi asioiden hoitoa puheluita enem-

män, sillä aina ei asiakasta soittaen heti tavoita ja asia jää roikkumaan ja muistettavien

töiden listalle”

Työprosessin ja -tapojen kehittämiseen liittyviä asioita nostivat 21 % (n= 33) vastaajista esiin

niin sähköistä asiointia estävissä kuin edistävissä seikoissa (Liite 11). Vastaajat kokivat, että

työprosessit olivat monimutkaisia ja hitaita. Asioinnista puuttuivat yhtenäiset ohjeet ja sopi-

mukset sekä taho, joka johtaisi asioinnin kehittämistä yhteisesti organisaatiossa. Uusina edis-

tävinä asioina esitettiin erilaisia uusia työtapoja, joita olivat ”nettihoitajat”, asiakkaiden osal-

listaminen ja kaikkiaan yhtenäisten toimintatapojen juurruttaminen.

” Meidän systeemi on hidas, kankea ja monimutkainen. Soittamalla asiat hoituisivat paljon

nopeammin.”

” Määrätietoinen muutos: Työtapojen kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa.”

” uusista sovelluksista ei ole tietoa yksiköissä. vaatii jonkun tahon (kuka/mikä yksikkö?)

aktiivista toimintaa, jotta talossa olevat sähköiset asiointikanavat tulisi aktiiviseen käyt-

töön”

” Työaikataulujen ja työn sisällön osittaista muuttamista eli työpäivään pitäisi olla varat-

tuna toimistoaikaa, jolloin asiakkaiden yhteydenottoihin ehtisi vastata eikä niin, että vas-

taanottokäyntien välissä, jos ehtii, yritetään hoitaa näitäkin asioita puhelujen lisäksi”

”Asiakaskyselyt, millaisia palveluita potilaat ja asiakkaat toivovat lisää? Osa henkilökun-

nasta keskittyisi ja paneutuisi enemmän asiaan, kuten esimerkiksi erillinen nettihoitaja, jo-

ka kokisi asiaan intoa.”

65

Vaikutusmahdollisuuksiin liittyviä asioita nostettiin kohtalaisesti 13 % (n= 21) esiin sähköistä

asiointia edistävinä tai estävinä seikkoina. Estävinä asioina mainittiin erilaiset viestintään liit-

tyvät ongelmatilanteet ja sen, ettei kehitysideoita ole otettu vastaan. Edistävinä asioina mainit-

tiin uusien asiakkaille tarkoitetuille vertaistukiväylien tarjoaminen ja mainostaminen.

” Potilaat ovat hyvin erilaisia ja on vaikea tietää kenelle sähköinen asiointi sopii ja kenelle

ei. Asiakkaille tehtävät kyselyt voisivat auttaa asiaa.”

”Olen yrittänyt antaa kehitysehdotuksiakin, mutta niitä ei ole otettu vastaan tai niihin ei

ole reagoitu.”

”Sähköinen ajanvaraus varmaan otetaan käyttöön, ei ole vielä meillä. Pitäisi sitten laittaa

lehteen ilmoitus yms. että asiakkaat tietää”

”Kuntalaisten tiedottaminen sähköisistä palveluista lisääntyisi niin käyttö lisääntyisi.

Henkilökunta tiedottaisi asiakkaille palvelusta ja sitä markkinoitaisiin, kun asiakkaat va-

raavat aikaa ja puhelin on varattu. Siinä voisi olla tiedote, että voit ottaa yhteyttä myös

sähköisesti”

” Erilaiset some-väylät mukaan, kuten facebook ja blogit - Sähköisesti voisi tukea ja tsem-

pata esimerkiksi elämäntapamuutoksissa ja terveellisten elämäntapojen toteutuksessa -

Vertaistukiryhmät netissä”

Ajansäästöön liittyviä mainintoja oli 5 % (n=7) ja osaamiseen sekä koulutukseen liittyviä teki-

jöitä 9 % (n= 14) vastaajista (Liite 11). Aikaa ei koettu sähköisessä asioinnissa juurikaan sääs-

tyvän tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat nostivat sekä ammattilaisen kuin asiakkaan kouluttami-

sen tärkeäksi osaksi asioinnin edistämistä. Henkilökunnan asenne sähköistä asiointia kohtaan

nähtiin estävänä tekijänä muutaman 3 % (n = 4) vastaajan nimeämänä. Asiointia edistävänä

tekijänä vain yksi vastaaja 1 % mainitsi tietojen turvallisen välittämisen.

” Potilaat kysyvät hankalia asioita sähköisesti, joita ei voi niin hoitaa esim. mielenterveys-

asiat. Lab.vastauksia kysytään ja ne ei ole usein yksiselitteisiä...pitäisi kysellä potilaal-

ta...helpompi puhelimessa selvittää, kun viestitellä ees-taas.”

” Henkilökunnan kouluttaminen uusiin palveluihin. Henkilökunnan oma asenne”

66

”Saarikan sivuilla voisi olla malli kohta kohdalta, miten toimit sähköisesti esim. varaat

ajan.”

”Koulutusta saa huonosti joten järjestelmäkoulutusta tarvitaan useammin. Itse opiskelu

käyttöohjetta lukemalla ei välttämättä ole paras vaihtoehto”

”Työntekijän näkökulmasta vaaditaan koulutusta edelleen uusiin asiointitapoihin. Hyvis

meillä äitiysneuvolassa tuttu, mutta sen kaikkia ominaisuuksia ei ehdi työelämän keskellä

opiskella, tutustua.”

” Turvallinen sähköpostipalvelu. Potilaat laittavat sähköpostia, mutta vältän vastaamista

viesteihin. Sen sijaan soitan”

67

7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET

7.1. Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys

Hirsjärven ym. (2009, 24-26) mukaan tutkimustyössä tulee tehdä tietoisia ja eettisesti perus-

teltuja ratkaisuja alkaen tutkimusaiheen valinnasta jatkuen aina tutkimuksen raportointiin.

Luotettavuutta arvioidaan validiteetilla ja reliabiliteetilla, jotka ovat keskeisiä kvantitatiivises-

sa tutkimuksessa. Tutkimuksissa pyritään välttämään virheitä, mutta tästä huolimatta tulosten

luotettavuus vaihtelee. Reliabiliteetilla tarkoitetaan sitä, että tutkimuksessa pystytään anta-

maan tuloksia, jotka eivät ole sattumanvaraisia. Validiteetilla tarkoitetaan, että tutkimusmene-

telmällä tai mittarilla mitataan juuri sitä, mitä on tarkoitus mitata. Esimerkiksi, että kyselylo-

makkeen vastaajat ovat ymmärtäneet kysymykset samalla tavalla. (Hirsjärvi ym. 2009, 231).

Tutkimusta varten jokaisesta organisaatiosta haettiin tutkimuslupa ennen kyselyn suorittamis-

ta keväällä 2016. Tutkimukseen käytetyt aineistot kerättiin tiedonhakumenetelmin tieteellisis-

tä tietokannoista. Lomakkeen kysymykset muodostettiin viitekehyksen pohjalta. Aineisto ke-

rättiin standardoidulla Likert-asteikollisella kyselylomakkeella ja kysely sisälsi kolme avointa

kysymystä. Kyselylomake esitestattiin kymmenellä vastaajalla ennen varsinaista kyselyä. Täl-

lä tavalla pyrittiin kysymykset ja väittämät saamaan yhteisesti ymmärrettävään muotoon. Ky-

symyksissä käytettiin tavanomaista kieltä ja sähköisen asioinnin termiä oli selitetty vastaajille

saatekirjeessä. Kysely ei sisältänyt minkäänlaisia epäolennaisia kysymyksiä.

Kysely lähetettiin sähköpostitse sopimuksen mukaisesti eri organisaatioiden yhteyshenkilöille

jaettavaksi eteenpäin vastaajille. Tällä tavoin tutkimuksen vastaajien anonymiteetti säilytettiin

hyvin. Saatteessa kerrottiin tutkimuksen tekijästä ja sen tarkoituksesta sekä mukana olivat

tutkijan ja ohjaajien yhteystiedot, jos vastaajilla olisi ollut kysyttävää tutkimuksesta. Kyselys-

tä laitettiin kertaalleen muistutusviesti kohderyhmälle samojen organisaatioiden yhteyshenki-

löiden toimesta. Vastaajilta ei kerätty minkäänlaisia yksilöiviä tietoja, joista yksittäiset vastaa-

jat voisi tunnistaa. Tutkimuksen tiedot säilytettiin suojattuna salasanoin ja käyttäjätunnuksin.

Vastaajille lähetetyssä kyselyssä teoriaan liittyvät kysymykset sekoitettiin sattumanvaraisesti,

jolloin eri alueisiin kuuluvat kysymykset eivät olleet vastattavissa peräkkäin. Tulokset koot-

tiin ja esitettiin viitekehyksen mukaisesti. Tulosten tarkastelussa käytettiin suurempia otos-

68

joukkoja ja organisaatiokohtaisista vertailuista pidättäydyttiin pitkälti, koska vastaajaryhmien

koot olisivat olleet liian pienet eri muuttujien vertailuissa. Analysoinnissa käytettiin kvantita-

tiivisia menetelmiä ja avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulokset tullaan lähettämään sähköisesti mukana olleiden organisaatioiden yh-

teyshenkilöille. Tarvittaessa tuloksista voidaan käydä kertomassa myös paikan päällä, jonkun

organisaation näin pyytäessä. Aineisto tullaan hävittämään tutkimuksen valmistumisen ja jul-

kaisun jälkeen.

7.2. Tulosten arviointi, johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset

Tässä tutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen, mitkä tekijät estävät ja mitkä edistävät tervey-

denhuollon ammattilaisen sähköistä asiointia. Tuloksia tarkasteltiin teknologian hyväksymis-

mallin (UTAUT-mukaisesti), jonka avulla voidaan selittää teknologian hyväksymiseen tai

hylkäämiseen johtavia seikkoja. Keskeisinä tutkimuskohteina olivat sähköisen asioinnin te-

hokkuus ja helppokäyttöisyys, asenne, tekninen osaaminen ja teknologian soveltuvuus työ-

hön, työpaikan sekä organisaation muut tekijät, jotka vaikuttavat sähköisen asioinnin käyttä-

miseen.

Tiedetään, että terveydenhuolto on naisvaltainen ala. Tämänkin tutkimuksen vastaajista suurin

enemmistö oli naisia, mutta vastaajissa oli lähes viidesosa myös miehiä. Koska UTAUT-

mallissa sukupuolen on todettu olevan yhteydessä teknologian tehokkuus- ja vaivattomuus-

odotuksissa, oli tärkeää, että vastaajissa on mukana miehiä. (Venkatesh ym. 2003, 449 – 450).

Vastaajat koostuivat pääasiassa pitkän työkokemuksen omaavista ja keski-ikäisistä vastaajis-

ta, joille sähköinen asiointi oli erittäin tuttua. Ammattiryhmistä suurin olivat hoitotyöntekijät,

mutta mukaan mahtui myös lääkäreitä, terapeutteja ja toimistotyöntekijöitä. Terveydenhuol-

lon teknologian käyttämisen tutkimuksissa onkin osoitettu, että myös ammatilla on merkitystä

teknologian käytön hyväksymisessä. (Venkatesh, Zhang & Sykes 2011, 527.). Tuloksissa

nousivat esiin eri ammattiryhmien kokemukset ja asenteet suhteessa sähköiseen asiointiin,

mutta näiden tulosten perusteella asiasta ei voida vielä tehdä yleistyksiä.

69

Kaikissa organisaatioissa oli jo pitkään sähköisesti asioineita vastaajia, mutta myös uusia alle

vuoden sähköisesti asioivia. Selkeästi tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa tehdään

työtä sähköisten asiointitapojen levittämiseksi uusille käyttäjille, koska vastaajissa oli sekä

aloittelijoita että konkareita. Organisaatioiden erilaiset sähköisen asioinnin sovellukset, asi-

oinnin kehittämiskohteet ja sähköisen asioinnin levittäminen uusille käyttäjäryhmille vaikut-

tavat todennäköisesti sähköisen asiointiajan vaihteluihin. Lisäksi Keski-Suomen alueen orga-

nisaatioissa näytti olevan hyvin vaihteleva tilanne siitä, voiko asiakas toimittaa omia mittaus-

tuloksia ammattilaiselle sähköisesti. Jauhiaisen ym. (2014c, 33-34.) tutkimuksen mukaan

ammattilaisten mielestä yksi hyödyllisimmistä sähköisen asioinnin muodoista oli asiakkaan

tallentamat omat mittaustulokset järjestelmään. Tulosten avoimissa vastauksissa tuotiin samaa

esille.

Mielenkiintoista oli, että vaikka lähes puolet vastaajista kertoi asioineensa sähköisesti jo yli

kaksi vuotta, edelleen he hoitivat sähköisiä yhteydenottoja vain joka toinen päivä tai harvem-

min. Sähköinen asiointi vaikuttaakin olevan edelleen varsin hidasta ja vähäistä. Varsinaisia

asioinnin tehokäyttäjiä oli vastaajista vain 15 %. He kertoivat hoitavansa sähköisiä yhteyden-

ottoja useita kertoja päivittäin. Tässä tutkimuksessa ei selvinnyt oliko sähköisten yhteydenot-

tojen hoitaminen heidän pääsääntöinen työtehtävänsä. Lähes viidesosa vastaajista ei hoitanut

yhtään sähköisiä yhteydenottoja. Tämä johtunee siitä, että asiakkaat voivat ottaa yhteyttä vain

organisaatioiden itsensä määrittelemällä tavalla ja näitä yhteydenottoja hoitavat vain tietyt

ammattiryhmät sekä, että sähköinen asiointi on edelleen yksisuuntaista esimerkiksi esitietojen

lähettämistä ammattilaiselle ilman vastavuoroista yhteydenottoa.

Tässä tutkimuksessa jonkin verran erottuivat sähköisen asioinnin tehokkuuden kannattajina

iältään nuorimmat vastaajat ja miehet. Venkatesh ym. (2003, 449-450) on todennut työnsuori-

tukseen liittyvien tehokkuushyötyjen olevan merkittävämpi asia miehille ja nuoremmille

työntekijöille. On todettu myös, että terveydenhuollon ammattilaiset pitävät erityisen tärkeänä

tehokkuuden merkkinä säästettyä työaikaa (Boddy ym. 2009). Eniten ajansäästöä kokivat saa-

vansa nuorin ikäluokka, miehet ja paljon sähköisiä yhteydenottoja hoitavat, kun selvästi vä-

hemmän naiset ja harvakseltaan yhteydenottoja hoitaneet henkilöt. Siihen nopeuttaako säh-

köinen asiointi työn tekemistä vaikuttivat selvästi käytössä oleva teknologia, ohjelmistojen

loogisuus, tarjolla oleva koulutus ja omat vaikutusmahdollisuudet sekä asenteelliset asiat.

70

Tulokset kuitenkin osoittavat, että sähköisen asioinnin tehokkuus on tärkeää terveydenhuollon

ammattilaisille. Heidän mielestä asiakkaat haluavat lisää sähköisiä asiointimahdollisuuksia ja

sähköinen asiointi voisi korvata joidenkin potilasryhmien kontrollikäynnin tai jopa tavan-

omaisen vastaanottokäynnin. Tätä mieltä olivat erityisesti ne, joilla oli teknistä osaamista ja

hyvä asenne teknologian käyttämiseen ja, että työpaikalla vaikutti olevan resursseja tähän.

Lisäksi vastaajat itse kirjoittivat avoimeen kysymykseen paljon sähköisen asioinnin tehokkuu-

teen liittyviä kehittämisideoita.

Aiempien tutkimusten mukaan vaivattomuuteen eli helppokäyttöisyyteen liittyvät asiat on

todettu merkityksellisiksi teknologian käyttämisen alkuvaiheessa. Kun teknologian käyttö

tulee helpoksi ajan myötä, niin vaivattomuus ei saa enää painoarvoa. Kaikkein vähiten sillä on

merkitystä miehillä, jotka suosivat tehokasta teknologiaa. (Venkatesh ym. 2003, 450-451.)

Tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset. Tulosten mukaan asioinnin vaivattomuutta

arvostivat uudet käyttäjät ja nuorin ikäryhmä. Vähiten sitä arvostivat miehet ja ne, jotka olivat

asioineet sähköisesti pitkään tai hoitivat runsaasti yhteydenottoja.

Tulosten mukaan kokemukseen sähköisen asioinnin helppokäyttöisyydestä vaikuttivat tekni-

set taidot, asenteelliset asiat ja työpaikan resurssit sekä avunsaanti sähköisen asioinnin tekni-

sissä ongelmissa. Sähköisten asiointipalvelujen käyttö oli erityisen vaivatonta niillä, jotka

olivat itse vapaaehtoisesti ottaneet asiointipalvelut käyttöönsä ja luottivat asioinnin tietotur-

vallisuuteen sekä halusivat asiakkaille enemmän mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Tek-

nologian helppokäyttöisyyden on todettu vaikuttavan käyttömotivaatioon ja, miten teknologia

soveltuu käyttöympäristöön (Broens ym. 2007, 303-309; Vuononvirta 2011, 63).

Kaikki tutkimukseen osallistuneet vastaajat olivat lähes yksimielisesti sitä mieltä, että sähköi-

nen asiointi lisääntyy tulevaisuudessa. Merkittävä osa vastaajista katsoi sähköisen asioinnin

lisäävän ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutusta. Näin vastasivat erityisesti ne, joilla oli

teknistä osaamista ja hyvä asenne teknologiaa kohtaan, luottamusta asioinnin tietoturvallisuu-

teen ja työpaikan resurssit sekä avunsaanti oli turvattu. Esteeksi vuorovaikutukselle nousi

vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen sähköisen asioinnin kehittämisessä. Sähköisen asioin-

nin hyödyistä ei juurikaan keskusteltu työpaikoilla. Eniten työpaikoillaan hyödyistä kertoivat

keskustelevansa yli 56 -vuotiaat ja runsaasti yhteydenottoja hoitaneet, kun vähiten hyödyistä

71

keskustelivat miesvastaajat. Venkateshin ym. (2003, 452) mukaan sosiaalinen vaikutus ja yh-

teisön mielipide ovat naisille tärkeämpää samoin kuin iältään vanhemmille työntekijöille.

Tulosten mukaan kaikkien vastaajien tekninen osaaminen oli hyvällä tasolla ja suurin osa oppi

järjestelmien käytön nopeasti, kuten aiemmissa tutkimuksissakin on todettu (Ks. Rajalahti &

Saranto 2011, 247-253; Reponen y. 2015, 97-98). Nuorimmilla ja vähiten työkokemusta

omaavilla oppiminen oli selvästi nopeampaa kuin muilla. Samaa on todettu Jauhiaisen ym.

(2014c, 32) tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan vastaajista vain puolet päi-

vittivät teknistä osaamistaan säännöllisesti. Osaamistaan päivittivät ne, joilla oli hyvä asenne

ja luottamus teknologiaa kohtaa sekä saivat apua. Osaamistaan eivät ylläpitäneet ne, jotka

pitivät ohjelmistoja ja teknologiaa epäsopivana eivätkä saaneet työnantajalta koulutusta. On

todettu, että lähtökohta sähköisten palveluiden käyttämiselle kumpuaa omasta kiinnostuksesta

ja motivaatiosta kehittää itseään tietoja viestintätekniikan käytössä (Jauhiainen 2004, 123-

131).

Pääosin asenne sähköisiä työtapoja kohtaan oli kaikilla vastaajilla pääosin hyvällä tasolla ja

valtaosa vastaajista kertoi pitävänsä sähköisistä työtavoista sekä markkinoivansa asiakkaille

sähköistä asiointia, erityisesti runsaasti asiakkaiden yhteydenottoja hoitavat. Tulosten mukaan

positiivisen asenteen omaavat kokivat, että sähköinen asiointi on tehokasta, vaivatonta ja heil-

lä oli hyvä tekninen osaamistaso ja organisaatio tuki heitä työssään tarjoamalla apua. Negatii-

visemman asenteen teknologiaa kohtaan omaavat kokivat, että asiointi oli tehotonta, teknolo-

gia huonoa ja ohjelmistot epäloogisia. Lisäksi työpaikalla ei ollut resursseja lisätä sähköistä

asiointia eivätkä he pystyneet vaikuttamaan sähköisen asioinnin kehittämiseen. Aiempien

tutkimusten mukaan asenteisiin voidaan vaikuttaa asiasta innostuneiden avulla (Boddy ym.

2008; Wade ym. 2014). Innostuneen ja motivoituneen henkilökunnan on todettu lisäävän

myös asiakkaiden innostusta sähköiseen asiointiin (Schnipper ym. 2012).

Aiempien tutkimusten mukaan sähköisen asioinnin käytön haasteina korostuvat muutoksen

johtaminen, johtajien sitoutuminen ja kehittämistyön tukeminen sekä henkilöstön uusien toi-

mintatapojen omaksuminen (Valkeakari & Hyppönen 2009; Valta 2013, 119-120; Tuomivaa-

ra 2014; Jauhiainen ym. 2014d, 23.) Valtaosa tämän tutkimuksen vastaajista oli huomannut,

että sähköinen asiointi vaatii työtapojen muuttamista, erityisesti lähes kaikki pitkän työkoke-

muksen omaavat. Kuitenkin kaikista vastaajista vain lähes puolet kertoivat muuttaneensa niitä

72

suunnitelmallisesti helpottaakseen asiointia. Suunnitelmallisesti työtapoja muuttaneet saivat

ympäristön apua ja luottivat asioinnin tietoturvallisuuteen.

Tulosten mukaan oma vaikuttamismahdollisuus sähköisen asioinnin kehittämiseen oli heikol-

la tasolla, kun vain viidesosa vastaajista koki pystyvänsä vaikuttamaan kehittämiseen. Vain

murto-osa vastaajista kysyi asiakkailtaan palautetta sähköisestä asioinnista. Vaikutusmahdol-

lisuudella näytti olevan suora vaikutus kokemukseen sähköisen asioinnin tehokkuudesta. Kun

asiakkailta kysyttiin palautetta ja vastaajat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan kehittämiseen,

niin he kokivat, että tavanomaisia vastaanottokäyntejä voidaan vähentää. Heikko vaikutus-

mahdollisuus heikensi ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutusta eikä asiakkaille haluttu

tarjota asiointimahdollisuuksia. Lisäksi vastaajien mielestä työnantaja ei tarjonnut koulutusta

eikä ohjeita asiointiin ollut.

Teknologian käytettävyys, motivaatio ja tunteet vaikuttavat sen helppokäyttöisyyteen (Venka-

tesh ym. 2003, 450-451). Tämän tutkimuksen tulosten mukaan työhön sopivan teknologian

soveltuvuudesta ja ohjelmistojen loogisuudesta löytyy reilusti parannettavaa koko alueella.

Sama ongelma oli ykköstilalla vastaajien avoimen kysymyksen analyysissa. Jos käytössä ole-

van ohjelmiston näkymät ja toiminnot oli sijoitettu epäloogisesti ja teknologia ei soveltunut

sähköisen asioinnin hoitamiseen, oli sillä epäsuotuisa vaikutus sähköisen asioinnin nopeuteen

ja helppokäyttöisyyteen sekä asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutukseen. Teknologian

epäsopivuus näytti vaikuttavan negatiivisesti yksilön asenteeseen ja käyttäytymisaikomukseen

sekä itse teknologian käyttämiseen. Huomioitavaa on, että mitä epäsopivammaksi teknologia

koettiin, sen vähemmän yksikössä oli ohjeita asioinnin ongelmatilanteisiin ja työnantaja ei

tarjonnut koulutusta sähköiseen asiointiin.

Aiempien tutkimusten mukaan riittävää resursointia vaaditaan niin kouluttautumiseen kuin

uusien toimintatapojen omaksumiseen. Uusien toimintatapojen omaksumisessa on merkitystä

asenteilla ja halulla kehittää työtään. (Tuomivaara 2014, 25–26; Jauhiainen ym. 2014d, 23.)

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella eri työnantajat tarjoavat epätasapuolisesti sähköisen

asioinnin koulutusta. Näyttää siltä, että koulutuksella voidaan vaikuttaa sähköisen asioinnin

tehokkuuteen, vuorovaikutukseen asiakkaan ja ammattilaisen kanssa sekä tekniseen osaami-

seen ja avunsaantiin ongelmatilanteissa. Vaikka ohjeita sähköisestä asioinnista oli heikosti

työyksiköissä, niin suurimmalla osalla oli saatavilla sekä teknistä, että työkaverin apua on-

73

gelmatilanteiden selvittelyssä. Tulosten mukaan myös avunsaanti näyttää vaikuttavan suoraan

sähköisen asioinnin tehokkuuteen, vaivattomuuteen, asenteeseen ja osaamiseen, työprosessien

muuttamisen sekä teknologian sopivuuteen ja tietoturvallisuuteen.

Tulosten mukaan työpaikan resurssit näyttävät vaikuttavan sähköisen asioinnin tehokkuuteen,

työntekijöiden asenteeseen ja osaamiseen sekä teknologian sopivuuteen ja siihen, miten avun-

saanti on yksikössä turvattu. Vain noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työpaikan resurs-

seilla pystytään ottamaan käyttöön lisää sähköisiä palveluja. Lisäksi enemmistö vastaajista oli

sitä mieltä, että asioinnin kehittäminen vaatii rahaa ja työaikaa. Sähköisen asioinnin tietojen-

välitys koetiin pääosin luotettavana. Mielenkiintoista oli, että peräti viidesosa vastaajista ei

ollut varma tästä asiasta ja toinen viidesosa piti tietojen välitystä epäluotettavana. Vaikka sel-

keästi edelleen asioidaan tavanomaisen sähköpostin välityksellä, niin puolet vastaajista kertoi

kuitenkin ehdottavansa asiakkaalle turvallista viestinvälitystä, kun tämä ottaa yhteyttä tavalli-

sella sähköpostilla.

Tämän tutkimuksen mukaan sähköiseen asiointiin vaikuttavat edistävästi ja estävästi lukuisat

seikat. Edistävinä seikkoina nousivat selvästi esiin oma tekninen osaaminen, hyvä asenne tek-

nologiaa kohtaan, luottamus asioinnin tietoturvallisuuteen ja hyvät työpaikan resurssit sekä

avunsaanti ongelmatilanteissa. Estävinä tekijöinä nousivat esiin omien vaikutusmahdollisuuk-

sien puuttuminen kehittämisessä, vähäinen sähköisen asioinnin koulutus, teknologian ja oh-

jelmistojen epäsopivuus. Niiden epäsopivuus näytti vaikuttavan negatiivisesti asenteeseen ja

käyttöaikomukseen sekä itse teknologian käyttämiseen. Jos asenne teknologiaa kohtaa heik-

keni, vaikutti se dominoefektin omaisesti moniin tekijöihin. Teknologian hyväksymismallin

avulla sähköiseen asiointiin liittyviä seikkoja nousi tuloksista esiin paljon. Ne antoivat hyvän

kuvan sähköisestä asioinnista menetelmänä, miten sähköinen asiointi näkyy arjen toiminnassa

kokonaisuudessaan ja miltä sähköinen asiointi terveydenhuollossa näyttää tällä hetkellä, kun

ollaan suuntaamassa kohti yhteistä SOTE:a.

Mielenkiintoista oli, kuinka paljon eri yksilö- ja taustamuuttujien ryhmissä syntyi selkeää

hajontaa. Tässä tutkimuksessa asiaan vaikuttivat ryhmäkokojen pienuus, mutta vaihtelun ol-

lessa niin suurta, asiaa olisi hyvä tutkia jatkossa tarkemmin. Jos eri ryhmät kokevat teknologi-

an käyttämisen eri tavalla, se olisi syytä ottaa huomioon teknologisissa käyttöönotoissa ja

koulutusten sekä tuen tarpeen suunnittelussa. Tässä tutkimuksessa ammattilaiset nostivat asi-

74

oinnin tietoturvallisuuden esiin monessa kohtaa. Osa piti sähköistä asiointia jopa epäluotetta-

vana. Tästä asiasta olisi hyvä tehdä lisää tutkimusta.

Tämä tutkimus liittyi sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon oppiaineen paradigman tut-

kimusalueelle tieto-ja viestintätekniikan tutkimus, jossa pääpaino on menetelmien ja toimin-

nan tutkimisessa. Lisää suomalaista tutkimusta teknologian hyväksymismallien mukaisesti

tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, koska se varmasti tulee kehittämään sähköisiä

palveluja ja asiointitapoja tehokkaammaksi sekä helppokäyttöisimmiksi. Samaan teemaan

linkittyen voisi jatkotutkimus kohdistua myös paradigman muille osa-aluille, esimerkiksi toi-

mijoihin ja menetelmiin, johon tämäkin tutkimus läheisesti liittyi eli tiedonhallinnan osaami-

sen ja tiedolla johtamiseen. Toisaalta, myös miten ja minkälaista tietoa organisaatioilla on

käytettävissä ja miten tietoa hallitaan, kun toiminta muuttuu. Tällöin tutkimme toimintapro-

sessien tiedon hallinnan organisointia ja ohjausta.

75

LÄHTEET

Arkistolaitos (2005). Sähköinen asiointipalvelu. Saatavilla osoitteesta:

http://www.narc.fi/asiointikaavio/

Atack, L. & Duff, D. 2005. Implementing telehomecare: Process and issues from managers'

perspectives. Healthcare management forum. vol. 18, no. 2, 51 - 55.

Boddy, D., King, G., Clark, J., Heaney, D. & Mair, F. 2009. The influence of context and

process when implementing e-health. BMC medical informatics and decision making. vol. 7,

no. 10.

Broens, T., Halteren, A., Hermens, H., Huis in't Veld, R.,Nieuwenhuis, J. & VollenbroekHut-

ten. 2007. Determinants of successful telemedicine implementations: a literature study. Jour-

nal of telemedicine and telecare. Vol. 13, no. 6, 303 - 309.

Chonga Alain Yee-Loong, Liua Martin, Luoa Jun, Keng-Boonc Ooi, 2015. Predicting RFID

adoption in healthcare supply chain from the perspectives of users International Journal of

Production Economics Volume 159, January 2015, Pages 66–75. Saatavilla:

http://www.sciencedirect.com.ezproxy.uef.fi:2048/science/article/pii/S0925527314003120

Castrèn, Johanna 2008: Sähköinen viestintä ja verkkoneuvontapalvelu osana yliopisto opiske-

lijoiden terveydenhuoltoa. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavilla:

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66407/978-951-44-7519-1.pdf?sequence=1

Davis F. D. 1989. Perceived usefulness, perceived ease of use, and user acceptance of infor-

mation technology. MIS Quartely:13/1989, pp. 319–339.

Chau Patrick & Hu Paul 2002. Investigating healthcare professionals’ decisions to accept tel-

emedicine technology: an empirical test of competing theories. Information & Management

39 (2002) 297–311saatavilla: http://ac.els-

cdn.com.ezproxy.uef.fi:2048/S0378720601000982/1-s2.0-S0378720601000982-

main.pdf?_tid=93d4d21e-f929-11e6-bd0f-

00000aab0f26&acdnat=1487786945_1f041098ac84a67f32cf782674a22387

Goulding, A. 2001. Information poverty or overload? Journal of Librarianship and Infor-

mation Science 33(3), 109-111

EU 2013. Socio-economic impact of mHealth. An assessment report for the European Union.

PVC. Saatavilla: http://www.gsma.com/connectedliving/wp-content/uploads/2013/06/Socio-

economic_impact-of-mHealth_EU_14062013V2.pdf

EU 2014. Vihreä kirja terveysalan mobiilisovelluksista ("mHealth"). COM(2014) 219 final.

Bryssel: Euroopan Komissio 2014.

Saatavilla: http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2014/FI/1-2014-219-FI-F1-1.Pdf.

Euroopan komissio. 2016. Sähköiset terveydenhuoltopalvelut. Verkkosivu. Saatavilla:

http://ec.europa.eu/health/ehealth/policy/index_fi.htm (Luettu 8.11.2016)

http://www.narc.fi/asiointikaavio/

http://www.sciencedirect.com.ezproxy.uef.fi:2048/science/article/pii/S0925527314003120

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66407/978-951-44-7519-1.pdf?sequence=1

http://ac.els-cdn.com.ezproxy.uef.fi:2048/S0378720601000982/1-s2.0-S0378720601000982-main.pdf?_tid=93d4d21e-f929-11e6-bd0f-00000aab0f26&acdnat=1487786945_1f041098ac84a67f32cf782674a22387




http://www.gsma.com/connectedliving/wp-content/uploads/2013/06/Socio-economic_impact-of-mHealth_EU_14062013V2.pdf

http://www.gsma.com/connectedliving/wp-content/uploads/2013/06/Socio-economic_impact-of-mHealth_EU_14062013V2.pdf

http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2014/FI/1-2014-219-FI-F1-1.Pdf

http://ec.europa.eu/health/ehealth/policy/index_fi.htm

76

Fitch, C., Briggs, J. & Beresford, R. 2000. System issues for successful telemedicine imple-

mentation. Health informatics journal. Vol. 6, no. 3, 166 - 173.

Grigsby, B., Brega, A., Bennet, R., Devore, P., Paulich, M., Takington, S., Floersch, N., Bar-

ton, P., Neal, S., Araya, T., Loker, J., Krohn, N. & Grigsby, J. 2007. The slow pace of interac-

tive video telemedicine adoption: The perspective of telemedicine program administrators of

physician participation. Telemedicine and e-health. Vol. 13, no. 6, 645 – 656.

Gajanayakea Randike, Iannellac R, Sahama T. 2016. An Insight into the Adoption of Ac-

countable-eHealth Systems – An Empirical Research Model Based on the Australian Context.

Science and Engineering Faculty, Queensland University of Technology, Brisbane, Australia.

Saatavilla:http://ac.els-cdn.com.ezproxy.uef.fi:2048/S1959031816000221/1-s2.0-

S1959031816000221-main.pdf?_tid=9021ecfc-f928-11e6-8d08-

00000aacb361&acdnat=1487786509_79cbef63fad95bd723851f0e8e268952

Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2009. Tutki ja kirjoita. Kustannusosakeyh-

tiö Tammi, Helsinki.

Huovila Mikko, Aaltonen Anna, Hyppönen Konstantin, Porrasmaa Jari, Vuokko Riikka &

Jalonen Marko. Terveydenhuollon potilastietojen käsittely ja valtakunnalliset tietojärjestel-

mäpalvelut 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuri.

THL. Tampere. Saatavilla:

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126968/URN_ISBN_978-952-302-525-

7.pdf?sequence=1

Hyppönen, H., Winblad, I., Reinikainen, K., Angeria, M. & Hirvasniemi, R. 2010. Kansalai-

sen sähköisen asioinnin vaikutukset terveysaseman toimintaan. Helsinki: Terveyden ja hy-

vinvoinnin laitos. (THL).Raportti 25/2010.

Hyppönen, H., Iivari, A. & Ahopelto, M. 2011. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asi-

oinnin hankkeet Suomessa 2010. Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti

31/2011.Saatavilla: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/16a7f111-f687-47b7-9d0b-d25b7b54a95f

Hyppönen Hannele, Hyry Jaakko, Valta Kati & Ahlgren Saija 2014. Sosiaali- ja terveyden-

huollon sähköinen asiointi. Kansalaisten kokemukset ja kehittämistarpeet. Terveyden ja hy-

vinvoinnin laitos (THL) Raportti 33/2014. 109 sivua. Helsinki.

Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125597/URN_ISBN_978-952-

302-410-6.pdf?sequence=1

Ilmarinen Vesa & Koskela Kai. 2015. Digitalisaatio – yritysjohdon käsikirja. Talentum. Hel-

sinki.

Jauhiainen, Annikki. 2004. Tieto- ja viestintätekniikka tulevaisuuden hoitotyössä. Asiantunti-

ja-ryhmän näkemys hoitotyön skenaarioista ja kvalifikaatioista vuonna 2010.Väitöskirja.

Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 113. Kuopio: Kuopion yliopisto.

Jauhiainen, Annikki., Sihvo, Päivi. & Ikonen, Helena. 2014a. Asiakaslähtöisten sähköisten

terveyspalvelujen käyttöönoton ja vaikuttavuuden mallintaminen. Teoksessa Jauhiainen, A.

http://ac.els-cdn.com.ezproxy.uef.fi:2048/S1959031816000221/1-s2.0-S1959031816000221-main.pdf?_tid=9021ecfc-f928-11e6-8d08-00000aacb361&acdnat=1487786509_79cbef63fad95bd723851f0e8e268952



http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126968/URN_ISBN_978-952-302-525-7.pdf?sequence=1


http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/16a7f111-f687-47b7-9d0b-d25b7b54a95f

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125597/URN_ISBN_978-952-302-410-6.pdf?sequence=1

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125597/URN_ISBN_978-952-302-410-6.pdf?sequence=1

77

& Sihvo, P. (toim.) Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa –

Teoriasta käytäntöön.

Jauhiainen, Annikki., Sihvo, Päivi. & Ikonen, Helena. 2014b. Kansalaisten osaaminen ja

ohjaaminen sähköisiin terveyspalveluihin. Teoksessa Jauhiainen, A. & Sihvo, P. (toim.)

Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa – Teoriasta käytäntöön.

Jauhiainen, Annikki., Sihvo, Päivi. & Ikonen, Helena. 2014c. Terveydenhuollon henkilöstön

osaaminen ja valmiudet ottaa käyttöön sähköiset terveyspalvelut. Teoksessa Jauhiainen, A.

& Sihvo, P. (toim.) Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa –


Jauhiainen, Annikki., Sihvo, Päivi. & Ikonen, Helena.. 2014d. Asiakaslähtöisten sähköisten

terveyspalvelujen kehittäminen ketterästi. Teoksessa Jauhiainen, A. & Sihvo, P. (toim.)

Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa – Teoriasta käytäntöön.

JHS179. JHS-suositukset. JUHTA-julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta

Saatavilla: http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs179

Jyte a 2016. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus. www-sivut Saatavilla:

http://www.jyvaskyla.fi/terveys

Kahn, S. & Hickner, J. A Community View on How Personal Health Records Can Improve

Patient Care. Northern Illinois Physicians for Connectivity(NIPFC) and Northern Illinois

University Regional Development Institute.

Kananen Jorma 2011. Kvanti – kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja-sarja. Tampereen yliopistopaino Oy

Kanta 2017. Kanta palvelut terveydenhuollolle. www-sivut. (Luettu 18.1.2017). Saatavilla:

http://www.kanta.fi/web/ammattilaisille/terveydenhuollolle

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. www-sivut. (luettu 1.3.2016)

Saatavilla: http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri

Kuntaliitto 2017. ODA: Omat digiajan hyvinvointipalvelut. ODA-palvelujen kautta sosiaali-

ja terveyspalvelut loikkaavat digiaikaan. www-sivut (luettu 28.4.2017) Saatavilla:

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelu/sosiaali-ja-terveysasiat/oda-palvelujen-kautta-

sosiaali-ja-terveyspalvelut

Kuopus Jorma 2016. Kohti sähköistä hallintoa. Oikeusasiamies. Helsinki. Saatavilla:

http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=hj04110163531424&cmd=d

ownload

Kuusisto-Niemi S. & Saranto K. 2009. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta - Para-

digma tieteenalan perustana. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 1(1), 19-23.

Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M., Hirvonen, E., Johansson, K. & Renfors, T. 2007.

Ohjaaminen hoitotyössä. Helsinki: WSOY.

http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs179

http://www.jyvaskyla.fi/terveys

http://www.kanta.fi/web/ammattilaisille/terveydenhuollolle

http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelu/sosiaali-ja-terveysasiat/oda-palvelujen-kautta-sosiaali-ja-terveyspalvelut

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelu/sosiaali-ja-terveysasiat/oda-palvelujen-kautta-sosiaali-ja-terveyspalvelut

http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=hj04110163531424&cmd=download

http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=hj04110163531424&cmd=download

78

Kvanti MOTV 2017. kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien oppimisympäristö.

Saatavilla: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/hypoteesi/testaus.html

Lindqvist Minna 2016. SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan sähköiset palvelut – Loppura-

portti. THL.

Saatavilla. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130274/URN_ISBN_978-952-302-

634-6.pdf?sequence=1

Luo, J. 2008. Telemedicine – is it time now? Primary psychiatry. Vol. 15, no. 2, 27 - 30.

Lääkäriliitto 2014. Lääkärien ammatillisen kehittymisen ja täydennyskoulutuksen suuntavii-

vat – Lääkäriliiton suositus. Saatavilla: https://www.laakariliitto.fi/edunvalvonta-

tyoelama/suositukset/taydennyskoulutus/

Moreira, Tiago & Rapley Tim. 2013. Understanding the shaping, incorporation and coordina-

tion of health technologies through qualitative research. Teoksessa Bourgeault, I., Dingwall,

R. & de Vries, R. (toim.) the SAGE handbook of qualitative methods in health research. SA-

GE publications. pp. 661 – 667.

Mykkänen Juha, Tuomainen Mika & Miettinen Aki 2013. SADe-ohjelman Sosiaali- ja terve-

ysalan ajanvarauspalvelujen kehittämissuunnitelma. THL ja Itä-Suomen yliopisto. Kuopio.

Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/ha

dle/10024/112146/STM_2012_%20KASTE_FI_uusi.pdf?sequence=3 (Luettu 10.11.2016).

Nummenmaa Lauri 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi, Keuruu.

Northrup, T. A. & Thorson, S. J. (2002). The web of governance and democratic accountabil-

ity. HICSS’03: Proceedings of the 36th Hawaii International Conference on System Sciences

Postema, T., Peeters, J. & Friele, R. 2012. Key factors influencing the implementation success

of a home telecare application. International journal of medical informatics vol. 81, no. 6, 415

- 423.

Rantanen, H. (2005). Nettikioskeja ja laajakaistaa – Kansalaisten tietoyhteiskuntaa rakenta-

massa. Helsinki: Edita Prima Oy

Rajalahti, E. & Saranto, K. 2011. Tiedonhallinnan osaaminen – haaste hoitotyön koulutuksel-

le ja työelämälle. Hoitotiede Vol. 23, No. 4, 243–257

Rajalahti, E. 2014. Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen. Väitös-

kirja. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Publications

of the University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies,

no 89.

Reponen Jorma 2015.Terveydenhuollon sähköiset palvelut murroksessa. Lääketieteellinen

Aikakauskirja Duodecim. 2015;131(13):1275-6

http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/hypoteesi/testaus.html



https://www.laakariliitto.fi/edunvalvonta-tyoelama/suositukset/taydennyskoulutus/

https://www.laakariliitto.fi/edunvalvonta-tyoelama/suositukset/taydennyskoulutus/

https://www.julkari.fi/bitstream/hadle/10024/112146/STM_2012_%20KASTE_FI_uusi.pdf?sequence=3

https://www.julkari.fi/bitstream/hadle/10024/112146/STM_2012_%20KASTE_FI_uusi.pdf?sequence=3

79

Reponen Jarmo, Kangas Maarit, Hämäläinen, Päivi & Keränen Niina. 2015. Tieto- ja viestin-

täteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014 - Tilanne ja kehityksen suunta. THL.

Saatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126470/URN_ISBN_978-952-302-


Saarikka a 2016. Perusturvalaitos Saarikka. (Luettu 7.11.2016 ). Saatavilla:

http://www.saarikka.fi/Public/default.aspx?contentid=18651&nodeid=25952

Sabnis, S.,Charles, D. 2012.Opportunities and Challenges: Security in eHealth. Bell Labs

Technical Journal 17(3), 105-112. Published by Wiley Periodicals,Inc. Sanastokeskus,

2016.TSK:n termipankkiwww.tsk.fi/tepa (Luettu 8.11.2016)

SAINI - Kansalaisten sähköiset terveydenhuollon palvelut. 2008. Loppuraportti: Valkeakari

Susanne (toim.), Forsström Jari, Kilpikivi Pauli, Kuosmanen Pekka, Pirttivaara Marja. SIT-

RA.

Saatavilla: http://www.sitra.fi/julkaisut/muut%5CSAINI_Loppuraportti.pdf

Sairaanhoitajaliitto 2014. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

2015–2020. Saatavilla: https://sairaanhoitajat.fi/wp-

content/uploads/2016/01/eHealth_strategia_Final.pdf

Saranto, K. 1997. Outcomes of Education Information Technology towards a Model of Nurs-

ing Informatics Education. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto. Annales Universitatis Tur-

kuensis, sarja D osa 275.

Saranto Kaija & Hovenga Evelyn 2004. Information literacy – what it is about? Literature

review of the concept and the context. International Journal of Medical Informatics 73, 503–

513

Saranto Kaija & Kuusisto-Niemi Sirpa 2011. Tiedon hallinta johtamisessa. Teoksessa Sari

Rissanen ja Johanna Lammintakanen (toim.) Sosiaali- ja terveysjohtaminen. WSOYpro Oy,

Helsinki.

Saranto K. & Kuusisto-Niemi S. 2012. Tiedonhallinnan koulutusohjelma arvioitavana

kokemuksia kansainvälisestä akkreditoinnista. Finnish Journal of eHealth and eWelfare,

4(2), 140-144.

Seututerveyskeskus a 2016. Tietoa seututerveyskeskuksesta. (luettu 8.11.2016 WWW-sivut

http://www.seututk.fi/public/default.aspx?nodeid=34882

Schnipper, J., Gandhi, T., Wald, J., Grant, R., Poon, E., Volk, L., Businger, A., Williams, D.,

Siteman, E., Buckel, L. & Middleton, B. 2012 Effects of an online personal health record on

medication accuracy and safety: a clusterrandomized trial. American Medical Informatics

Association 2012 19: 728-734 2012. (luettu 8.11.2015)

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3422826/

Sihvo, P., Jauhiainen, A. & Ikonen, H. 2014e. Terveydenhuollon ammattilaisten laajeneva

osaaminen sähköisten terveyspalvelujen kehittämisessä ja käytössä. Teoksessa Jauhiainen,



http://www.saarikka.fi/Public/default.aspx?contentid=18651&nodeid=25952

http://www.tsk.fi/tepa

http://www.sitra.fi/julkaisut/muut%5CSAINI_Loppuraportti.pdf

https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/01/eHealth_strategia_Final.pdf

https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/01/eHealth_strategia_Final.pdf

http://www.seututk.fi/public/default.aspx?nodeid=34882

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3422826/

80

A. & Sihvo, P. (toim.) Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa –


Sitra 2017. Sähköinen asiointi – avain parempiin palveluihin. Saatavilla:

http://www.sitra.fi/yhteiskunta/sahkoinen-asiointi

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisoh-

jelma KASTE 2012– 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1.

SOTE-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tu-

kena. 2014. STM.

Saatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125500/URN_ISBN_978-952-00-


STM 2016. ODA-hanke. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) –hanke. Tiedote. Saa-

tavilla: http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali-ja-terveydenhuoltoon-kehitetaan-uusia-

sahkoisia-palveluja

Sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2012-2020 - innovatiivista terveydenhuol-

toa 21. vuosisadalle. COM(2012) 736 final. Bryssel: Euroopan Komissio 2012. Saatavilla:

http://eurlex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52012DC0736&from=EN.

Taavila Anna. 2000. Kuntien verkkopalvelut. Tampereen yliopiston tietoyhteiskunnan tutki-

muskeskuksen työraportteja 14/2000. Tampereen Yliopistopaino Oy

Tesso 2016. ODA-hanke muuttaa toimintamallia. Artikkeli. Saatavilla:

https://tesso.fi/artikkeli/oda-hanke-muuttaa-toimintamallia

THL 2017a, SOTE-uudistus. https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus

THL 2017b, Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla. Saatavilla:

https://www.thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/mita-tiedonhallinta-on-

/sosiaali-ja-terveydenhuollon-sahkoiset-asiakaspalvelut (Luettu 9.11.2016)

THL 2017 c, Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset asiakaspalvelut. Saatavilla:

https://www.thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/mita-tiedonhallinta-on-

/sosiaali-ja-terveydenhuollon-sahkoiset-asiakaspalvelut

Tilastokeskus. 2015. Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö. [luettu 8.1.2017]. Saatavilla:

http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_fi.pdf

Tuomivaara, S. 2014. Enemmän teknologiaa, lisää johtamistaitoja. Premissi 3, 24–27.

Ulmala, M. 2014. Terveydenhuollon sähköiset innovaatiot sydänpotilaan itsehoidon tukena –

Integroitu kirjallisuuskatsaus. Pro Gradu -tutkimus, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveys-

johtamisen laitos, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto.

http://www.sitra.fi/yhteiskunta/sahkoinen-asiointi



http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali-ja-terveydenhuoltoon-kehitetaan-uusia-sahkoisia-palveluja

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali-ja-terveydenhuoltoon-kehitetaan-uusia-sahkoisia-palveluja

http://eurlex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52012DC0736&from=EN

https://tesso.fi/artikkeli/oda-hanke-muuttaa-toimintamallia

https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus

https://www.thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/mita-tiedonhallinta-on-/sosiaali-ja-terveydenhuollon-sahkoiset-asiakaspalvelut




http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_fi.pdf

81

Valkeakari, S. & Hyppönen, H. 2009. Muutosvalmennus terveydenhuollon sähköisten palve-

luiden käyttöönoton tukena. Case Oulu omahoito. Raportti 34/2009. Helsinki: Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos.

Valta Maija 2013. Sähköisen potilastietojärjestelmän sosiotekninen käyttöönotto. Seitsemän

vuoden seurantatutkimus. odotuksista omaksumiseen. väitöskirja. Itä-Suomen yksiopisto.

Saatavilla: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1217-6/urn_isbn_978-952-61-

1217-6.pdf

Venkatesh Viswanath & Morris Michael 2000. Why don't men ever stop to ask for directions?

Gender, social influence and their role in technology acceptance. Management Science. Vol-

ume 21, Issue 1, Pages 115-139. Saatavilla:

https://www.jstor.org/stable/3250981?seq=1#page_scan_tab_contents

Venkatesh Viswanath, Morris Michael, Davis G, Davis F. User acceptance of information

technology: Toward a unified view. MIS Quarterly 2003;27(3):425‐478

http://www.vvenkatesh.com/it/organizations/theoretical_models.asp

Venkatesh Viswanath,Zhang Xiaojun & Sykes Tracy 2011. “Doctors Do Too Little Technol-

ogy”: A Longitudinal Field Study of an Electronic Healthcare System Implementation. Infor-

mation Systems Research archive. Volume 22 Issue 3, Pages 523-546.

Saatavilla:

http://web.a.eschost.com.ezproxy.uef.fi:2048/ehost/pdfviewer/pdfviewer?sid=4da8da42-

8124-464b-91d1-1232f5f06b24%40sessionmgr4009&vid=1&hid=4114

Vuononvirta Tiina. Etäterveydenhuollon käyttöönotto terveydenhuollon verkostoissa. Oulun

yliopisto. Väitöskirja. Oulu: Acta Universitatis Ouluensis; 2011.

Valtiovarainministeriö. 2001. Sähköisten palveluiden ja asioinnin tietoturvallisuuden yleisoh-

je. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä 4/2001. Saatavissa:

https://www.vahtiohje.fi/c/document_library/get_file?uuid=685b99ac-d86a-4edf-a7b7-

d39a89fbc6ef&groupId=10229

Valtiovarainministeriö (2008). Käyttäjälähtöisyys verkkopalveluiden suunnittelussa. Hallin-

non kehittäminen 5/2008. Saatavillaa: www.vm.fi/julkaisut (Luettu 8.12.2016),

Valtiovarainministeriö (2009a). SADe-hankkeen loppuraportti: Julkisen hallinnon ja julkisen

palvelujen sähköisen asioinnin kehittämislinjaukset ja 34 toimenpidesuunnitelma 2009-2012.

Helsinki: Edita Prima oy. Saatavilla osoitteesta: www.vm.fi/julkaisut

Valtionvarainministeriö, 2016.Sähköiset palvelut. Saatavilla: http://vm.fi/sahkoiset-palvelut

(Luettu 8.11.2016),

Valtionvarainministeriö 2017, Digitalisaatio. Saatavilla: http://vm.fi/digitalisaatio Luettu

29.11.2016

Vuononvirta Tiina 2011. Etäterveydenhuollon käyttöönotto terveydenhuollon verkostoissa.

Oulun yliopisto

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1217-6/urn_isbn_978-952-61-1217-6.pdf

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1217-6/urn_isbn_978-952-61-1217-6.pdf

https://www.jstor.org/stable/3250981?seq=1

http://www.vvenkatesh.com/it/organizations/theoretical_models.asp

http://web.a.eschost.com.ezproxy.uef.fi:2048/ehost/pdfviewer/pdfviewer?sid=4da8da42-8124-464b-91d1-1232f5f06b24%40sessionmgr4009&vid=1&hid=4114

http://web.a.eschost.com.ezproxy.uef.fi:2048/ehost/pdfviewer/pdfviewer?sid=4da8da42-8124-464b-91d1-1232f5f06b24%40sessionmgr4009&vid=1&hid=4114

https://www.vahtiohje.fi/c/document_library/get_file?uuid=685b99ac-d86a-4edf-a7b7-d39a89fbc6ef&groupId=10229

https://www.vahtiohje.fi/c/document_library/get_file?uuid=685b99ac-d86a-4edf-a7b7-d39a89fbc6ef&groupId=10229

http://www.vm.fi/julkaisut

http://www.vm.fi/julkaisut

http://vm.fi/sahkoiset-palvelut

http://vm.fi/digitalisaatio%20Luettu%2029.11.2016

http://vm.fi/digitalisaatio%20Luettu%2029.11.2016

82

Voutilainen, T. (2007). Hyvä sähköinen hallinto. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Wade, V., Elliot, J. & Hiller, J. 2014. Clinician acceptance is the key factor for sustainable

telehealth services. Qualitative health research. Vol. 24, no. 5, 682 - 694.

Whitten, P., Holtz, B. & Nguyen, L. 2010. Keys to a successful and sustainable telemedicine

program. International journal of technology assessment in health care. Vol. 26, no. 2, 211 -

216.

WHO 2005. The Fifty-eighth World Health Assembly resolution on eHealth (WHA58.28).

Geneve: WHO 2005.

Saatavilla: http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/20378/1/WHA58_28-en.pdf?ua=1.

WHO 2011. mHealth - new horizons for health through mobile technologies. Global Observa-

tory for eHealth series: Volume 3. Geneve: WHO 2011.

Saatavilla: http://www.who.int/goe/publications/goe_mhealth_web.pdf

Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P. 2012. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveyden-

huollossa vuonna 2011. Tilanne ja kehityksen suunta. Oulu: Oulun yliopisto ja Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos.

Wixom, B.H. & Todd, P.A. 2005. A Theoretical integration of user satisfaction and technolo-

gy acceptance. Information Systems Research, 16(1), 85 – 102. Saatavilla:

https://pdfs.semanticscholar.org/95ea/e3a82d9d1b01ca4eafd4922cd0f719517c32.pdf

Åkesson KM, Saveman B-I, Nilsson G. 2007. Health care consumers’ experiences of infor-

mation communication technology – A summary of literature. International Journal of Medi-

cal Informatics 76, 633–645.

http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/20378/1/WHA58_28-en.pdf?ua=1

http://www.who.int/goe/publications/goe_mhealth_web.pdf

https://pdfs.semanticscholar.org/95ea/e3a82d9d1b01ca4eafd4922cd0f719517c32.pdf

83

LIITE 1. Saatekirje

Saatekirje

Saatekirje

Hyvä Terveydenhuollon ammattilainen!

Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä, mikä estää ja mikä helpottaa sähköisten

asiointipalveluiden käyttämistä terveydenhuollon ammattilaisen työssä. Kysely on tarkoitettu kaikille eri

ammattiryhmille, jotka käyttävät sähköistä asiointia työssään. Kysely on osa Itä-Suomen yliopiston

sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelmassa toteutettavaa pro gradu tutkielmaa.

Vastaamalla tähän kyselyyn, pääset vaikuttamaan sähköisen asioinnin kehittämiseen alueellasi.

Sähköisellä asioinnilla terveydenhuollossa tarkoitetaan palvelujen käyttämistä tietoja viestintä-

tekniikan avulla. Sähköinen asiointi on sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä tapahtuvaa neuvon-

taa, ohjausta tai yhteydenottoa, kuten ajanvaraus, hoito-ohje, esitietokysely, neuvonta tai sähköi-

nen kontrollikäynti.

Kysely toteutetaan Jyväskylän yhteistoiminta-alueen, Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen,

Perusturvalaitos Saarikan ja Keski-Suomen keskussairaalan organisaatioissa ajalla 20.4-

4.5.2016.

Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 10-15 minuuttia. Kysely toteutetaan sähköisesti eikä mitään tun-

niste- tai henkilötietoja kerätä. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset esitetään siten,

ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa.

AVAA KYSELY TÄSTÄ tai osoitteesta

https://www.webropolsurveys.com/S/FFC261CF6E4F8549.par

Kiitos osallistumisesta

Anne Tirkkonen, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelija

Kuopion yliopisto

[email protected]

Opinnäytetyön ohjaajat ovat:

TtT yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen, Itä-Suomen yliopisto

TtM Projektikoordinaattori Sirpa Sundgren, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri




84

LIITE 2. Kyselylomake

Terveydenhuollon sähköisten asiointipalveluiden käyttäminen - ammattilaisten näkökulma

1. Missä työskentelet? *

Jyväskylän yhteistoiminta-alue (JYTE)

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Keski-Suomen keskussairaala

Perusturvaliikelaitos Saarikka

2. Kuinka pitkään olet asioinut sähköisesti asiakkaiden kanssa? *

en ole asioinut

alle 1 kuukauden

1 - 6 kuukautta

7 - 12 kuukautta

yli vuoden

yli kaksi vuotta

3. Kuinka paljon yhteydenottoja hoidat sähköisen asioinnin kautta viikoittain? *

ei yhteydenottoja

1 - 3 kertaa viikossa



yli 15 kertaa viikossa

4. Mitä sovellusta käytät työssäsi sähköisessä asioinnissa?

________________________________________________________________

5. Vastaa seuraaviin sähköistä asiointia koskeviin väittämiin. *

Täysin

samaa

mieltä

Melko

samaa

mieltä

Ei samaa

eikä eri

mieltä

Hieman

eri miel-

tä

Täysin

eri miel-

tä

Ei

koske

minua

1. Sähköinen asiointi lisääntyy tulevaisuudessa

työpaikallani

2. Olemme muuttaneet suunnitelmallisesti työta-

poja helpottaaksemme sähköistä asiointia

3. Asiakkaat voivat toimittaa omia mittaustuloksi-

aan meille sähköisen asioinnin kautta


5. Sähköisen asioinnin käytön opettelu ei vaadi

pitkää perehdytystä

6. Työpaikallani halusimme itse ottaa sähköiset

85

asiointipalvelut käyttöön

7. Joidenkin potilasryhmien kontrollikäynnit voisi

hoitaa sähköisellä yhteydenotolla ja viestillä

8. Sähköisen asioinnin kehittäminen vaatii rahal-

lista panostusta

9. Sähköinen asiointi lisää terveydenhuollon am-

mattilaisen ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta


11. Sähköisen asioinnin ohjelmiston näkymät ja

toiminnot on sijoiteltu loogisesti

12. Asiakkaat voivat oma-aloitteisesti ottaa yhte-

yttä minuun tai yksikkööni sähköisen asioinnin

kautta



14. Yksikössäni on hyvät ohjeet sähköisen asioin-

nin ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi

15. Työpaikallani keskustellaan sähköisen asioin-

nin hyödyistä

16. Saan apua työkavereilta uusien työtapojen ja

sähköisen asioinnin käyttämisessä

17. Työnantaja tarjoaa meille sähköiseen asioin-

tiin liittyvää koulutusta



19. Päivitän tietoteknistä osaamistani säännölli-

sesti

20. Sähköisiä palveluja lisäämällä voidaan vapa-

uttaa henkilökunta hoitamaan muita tehtäviä

21. Asioiden hoito sähköisesti säästää työaikaa

22. Kun hoidan omia asioitani kuten yhteyden-

otot, ajanvaraukset, käytän pääsääntöisesti sähköi-

siä tapoja

23. Pystyn vaikuttamaan sähköisten asiointipalve-

lujen kehittämiseen

24. Sähköinen asiointi nopeuttaa työn tekemistä

25.Kerron asiakkailleni mahdollisuudesta hoitaa

asioitaan sähköisesti

26. Olen huomannut, että sähköinen asiointi vaatii

työtapojen muuttamista

27. Työpaikkani tulisi tarjota asiakkaille enem-

män mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin

28. Käytössäni oleva teknologia soveltuu hyvin

86

sähköisen asioinnin hoitamiseen

29. Sähköisen asioinnin kehittäminen vaatii hen-

kilöstön kouluttamista

30. Sähköisten asiointipalvelujen käyttö on mi-

nusta helppoa

31. Saan apua sähköisen asioinnin teknisissä on-

gelmissa



33. Asiakkaat haluavat enemmän sähköisiä asioin-

timahdollisuuksia mm. ajanvaraaminen

34. Sähköisen asioinnin kehittäminen vaatii työ-

aikaa

35. Asiakkaiden on helppo ottaa yhteyttä sähköi-

sesti

36.Voin luottaa siihen, että tietojen välitys sähköi-

sen asioinnin kautta on tietoturvallisista

37. Jos asiakas ottaa minuun yhteyttä normaalilla

sähköpostilla, ehdotan hänelle turvallista viestin-

välitystä sähköisen asiointipalvelun kautta

6. Mitä tietoteknisiä laitteita käytät työssäsi? *

(voit valita useampia vaihtoehtoja)

pöytätietokone

kannettava tietokone

tabletti eli taulutietokone

älypuhelin (= matkapuhelin, jossa on sovellusten lataus- ja/tai mobiiliselaimen käyttömahdollisuus)

muu matkapuhelin

muu, mikä..

________________________________

7. Mikä edistäisi sähköisten asiointipalvelujen käyttämistä omassa työssäsi ja/tai organisaatiossasi?

________________________________________________________________

8. Millaisia potilasryhmiä tai asioita yksikössänne hoidetaan sähköisen asiointitavan kautta?

________________________________________________________________

9. Sukupuolesi? *

Nainen

Mies

87

10. Ikäsi? *

alle 25 vuotta

25-35 vuotta

36-45 vuotta

46-55 vuotta

56-60 vuotta

yli 61 vuotta

11. Mikä on korkein suorittamasi koulutusaste? *

Keskiaste (ammattitutkinto, opistoaste)

Alempi korkeakouluaste (AMK, kandidaatin tutkinto)

Ylempi korkeakouluaste (YAMK, maisterin tutkinto)

Tutkijakoulutusaste (lisensiaatin ja tohtorin tutkinto)

12. Työkokemuksesi terveydenhuollossa? *

alle 2 vuotta

2-5 vuotta

6-10 vuotta

11-15 vuotta

16-20 vuotta

yli 21 vuotta

13. Työtehtäväsi? *

hoitotyöntekijä (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai vastaava)

lääkäri

terapeutti (fysioterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi tai vastaava)

toimistotyöntekijä (sihteeri, vastaanottoapulainen tai vastaava)

Joku muu, mikä

_______________________

88

LIITE 3. Kontrollikäynnit voisi hoitaa sähköisellä asioinnilla

Correlations

7. J

oide

nkin

pot

ilasr

yhm

ien

kont

rolli

käyn

nit v

oisi

hoita

a sä

hköi

sellä

yht

eyde

noto

lla ja

vie

still

ä

22. K

un h

oida

n om

ia a

sioi

tani

kut

en y

htey

den-

otot

, aja

nvar

auks

et, k

äytä

n pä

äsää

ntöi

sest

i

sähk

öisi

ä ta

poja

4.

Pid

än s

ähkö

iste

n ty

ötap

ojen

käy

ttäm

ises

tä

10. O

pin

uusi

en jä

rjest

elm

ien

käyt

ön n

opea

sti

19. P

äivi

tän

tieto

tekn

istä

osa

amis

tani

sää

nnöl

li-

sest

i

7. Joidenkin potilasryhmien kontrollikäynnit voisi hoitaa

sähköisellä yhteydenotolla ja viestillä

Pearson Correlation 1 ,453** ,458** ,146 ,170

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,181 ,119

N 86 84 86 86 86

22. Kun hoidan omia asioitani kuten yhteydenotot, ajan-

varaukset, käytän pääsääntöisesti sähköisiä tapoja

Pearson Correlation ,453** 1 ,540** ,171 ,295**

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,111 ,005

N 84 88 88 88 88

4. Pidän sähköisten työtapojen käyttämisestä Pearson Correlation ,458** ,540** 1 ,280** ,440**

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,006 ,000

N 86 88 94 94 94

10. Opin uusien järjestelmien käytön nopeasti Pearson Correlation ,146 ,171 ,280** 1 ,394**

Sig. (2-tailed) ,181 ,111 ,006 ,000

N 86 88 94 94 94

19. Päivitän tietoteknistä osaamistani säännöllisesti Pearson Correlation ,170 ,295** ,440** ,394** 1

Sig. (2-tailed) ,119 ,005 ,000 ,000

N 86 88 94 94 94

**. Correlation is significant at the 0.01 level (2-tailed).

89

LIITE 4. Vastaanottokäyntien vähentämiseen liittyvät seikat

Correlations 1 8.

S ä h k öi n e n a si oi nt i v ä h e nt ä ä ta v a n o m ai si a v a st a a n ot to k ä y nt ej ä 1 7.

T y ö n a nt aj a ta rj o a a m ei ll e s ä h k öi s e e n a si oi nt ii n lii tt y v ä ä k o ul ut u st a 1 3.

K y s y m m e a si a k k ai lt a p al a ut et ta

s ä h k öi s e n a si oi n ni n k e hi tt ä m is e k si

2 3.

P y st y n v ai k ut ta m a a n s ä h k öi st e n a si oi nt ip al v el uj e n k e hi tt ä m is e e n 1 1.

S ä h k öi s e n a si oi n ni n o hj el m is to n n ä k y m ät

ja

to i m in n ot

o n si jo it el tu

lo o gi s e st i 2 8.

K ä yt ö s s ä ni

ol e v a te k n ol o gi a s o v el tu u h y vi n s ä h k öi s e n a si oi n ni n h oi ta m is e e n 1 4.

Y k si k ö s s ä ni

o n h y v ät

o hj e et

s ä h k öi s e n a si oi n ni n o n g el m at il a nt ei d e n r at k ai s e m is e k si

3 1.

S a a n a p u a s ä h k öi s e n a si oi n ni n te k ni si s s ä o n g el m is s a 3 2.

T y ö p ai k k a ni

n y k yi si ll ä r e s u rs s ei ll a p y st yt ä ä n ot ta m a a n k ä yt tö ö n s ä h k öi si ä p al v el uj a 3 6. V oi n lu ot ta a si ih e n,

et tä

ti et oj e n v äl it y s s ä h k öi s e n a si oi n ni n k a ut ta

o n ti et ot u rv al li si st a 6.

T y ö p ai k al la ni

h al u si m m e it s e ot ta a s ä h k öi s et

a si oi nt ip al v el ut

k ä yt tö ö n



Pearson Correlation 1 ,391** ,342** ,465** ,306** ,442** ,481** ,474** ,520** ,410** ,438**

Sig. (2-tailed)

,000 ,002 ,000 ,004 ,000 ,000 ,000 ,000 ,000 ,000

N 88 87 81 85 87 88 85 87 88 88 83

17. Työnantaja tarjoaa meille sähköiseen asiointiin

liittyvää koulutusta

Pearson Correlation ,391** 1 ,362** ,479** ,262* ,477** ,522** ,476** ,308** ,230* ,388**

Sig. (2-tailed) ,000

,001 ,000 ,013 ,000 ,000 ,000 ,003 ,027 ,000

N 87 92 84 89 89 92 87 91 92 92 86



Pearson Correlation ,342** ,362** 1 ,496** ,226* ,312** ,598** ,277* ,187 ,324** ,350**

Sig. (2-tailed) ,002 ,001

,000 ,039 ,004 ,000 ,011 ,087 ,003 ,001

N 81 84 85 84 84 85 83 84 85 85 81

23. Pystyn vaikuttamaan sähköisten asiointipalve-

lujen kehittämiseen

Pearson Correlation ,465** ,479** ,496** 1 ,229* ,428** ,516** ,416** ,310** ,285** ,446**

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,000

,033 ,000 ,000 ,000 ,003 ,006 ,000

N 85 89 84 90 87 90 85 89 90 90 84

11. Sähköisen asioinnin ohjelmiston näkymät ja

toiminnot on sijoiteltu loogisesti

Pearson Correlation ,306** ,262* ,226* ,229* 1 ,513** ,330** ,331** ,396** ,218* ,491**

Sig. (2-tailed) ,004 ,013 ,039 ,033

,000 ,002 ,001 ,000 ,038 ,000

N 87 89 84 87 91 91 88 90 91 91 85

28. Käytössäni oleva teknologia soveltuu hyvin

sähköisen asioinnin hoitamiseen

Pearson Correlation ,442** ,477** ,312** ,428** ,513** 1 ,426** ,577** ,473** ,332** ,358**

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,004 ,000 ,000

,000 ,000 ,000 ,001 ,001

N 88 92 85 90 91 94 88 93 94 94 87

14. Yksikössäni on hyvät ohjeet sähköisen asioin-

nin ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi

Pearson Correlation ,481** ,522** ,598** ,516** ,330** ,426** 1 ,526** ,237* ,342** ,409**

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,000 ,000 ,002 ,000

,000 ,026 ,001 ,000

N 85 87 83 85 88 88 88 87 88 88 84

31. Saan apua sähköisen asioinnin teknisissä

ongelmissa

Pearson Correlation ,474** ,476** ,277* ,416** ,331** ,577** ,526** 1 ,398** ,367** ,472**

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,011 ,000 ,001 ,000 ,000

,000 ,000 ,000

N 87 91 84 89 90 93 87 93 93 93 86



Pearson Correlation ,520** ,308** ,187 ,310** ,396** ,473** ,237* ,398** 1 ,372** ,489**

Sig. (2-tailed) ,000 ,003 ,087 ,003 ,000 ,000 ,026 ,000

,000 ,000

N 88 92 85 90 91 94 88 93 94 94 87

36.Voin luottaa siihen, että tietojen välitys sähköi-

sen asioinnin kautta on tietoturvallisista

Pearson Correlation ,410** ,230* ,324** ,285** ,218* ,332** ,342** ,367** ,372** 1 ,301**

Sig. (2-tailed) ,000 ,027 ,003 ,006 ,038 ,001 ,001 ,000 ,000

,005

N 88 92 85 90 91 94 88 93 94 94 87

6. Työpaikallani halusimme itse ottaa sähköiset

asiointipalvelut käyttöön

Pearson Correlation ,438** ,388** ,350** ,446** ,491** ,358** ,409** ,472** ,489** ,301** 1

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,001 ,000 ,000 ,001 ,000 ,000 ,000 ,005

N 83 86 81 84 85 87 84 86 87 87 87

**. Correlation is significant at the 0.01 level (2-tailed). *. Correlation is significant at the 0.05 level (2-tailed).

90

LIITE 5. Sähköisen asioinnin työn nopeuttamiseen liittyvät seikat

Correlations

24. S

ähkö

inen

asi

oint

i nop

eutta

a ty

ön te

kem

istä

11. S

ähkö

isen

asi

oinn

in o

hjel

mis

ton

näky

mät

ja to

imin

-

not o

n si

joite

ltu lo

ogis

esti

28. K

äytö

ssän

i ole

va te

knol

ogia

sov

eltu

u hy

vin

sähk

öi-

sen

asio

inni

n ho

itam

isee

n

17. T

yöna

ntaj

a ta

rjoaa

mei

lle s

ähkö

isee

n as

ioin

tiin

liitty

vää

koul

utus

ta

23. P

ysty

n va

ikut

tam

aan

sähk

öist

en a

sioi

ntip

alve

luje

n

kehi

ttäm

isee

n

4. P

idän

säh

köis

ten

työt

apoj

en k

äyttä

mis

estä

22. K

un h

oida

n om

ia a

sioi

tani

kut

en y

htey

deno

tot,

ajan

vara

ukse

t, kä

ytän

pää

sään

töis

esti

sähk

öisi

ä ta

poja

24. Sähköinen asiointi nopeuttaa työn

tekemistä

Pearson Correlation 1 ,437** ,447** ,395** ,542** ,663** ,558**

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,000 ,000 ,000 ,000

N 93 90 93 92 90 93 88

11. Sähköisen asioinnin ohjelmiston

näkymät ja toiminnot on sijoiteltu

loogisesti

Pearson Correlation ,437** 1 ,513** ,262* ,229* ,400** ,115

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,013 ,033 ,000 ,292

N 90 91 91 89 87 91 86

28. Käytössäni oleva teknologia

soveltuu hyvin sähköisen asioinnin

hoitamiseen

Pearson Correlation ,447** ,513** 1 ,477** ,428** ,344** ,152

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,000 ,000 ,001 ,159

N 93 91 94 92 90 94 88

17. Työnantaja tarjoaa meille sähköi-

seen asiointiin liittyvää koulutusta

Pearson Correlation ,395** ,262* ,477** 1 ,479** ,378** ,201

Sig. (2-tailed) ,000 ,013 ,000 ,000 ,000 ,061

N 92 89 92 92 89 92 87

23. Pystyn vaikuttamaan sähköisten

asiointipalvelujen kehittämiseen

Pearson Correlation ,542** ,229* ,428** ,479** 1 ,365** ,288**

Sig. (2-tailed) ,000 ,033 ,000 ,000 ,000 ,008

N 90 87 90 89 90 90 85

4. Pidän sähköisten työtapojen

käyttämisestä

Pearson Correlation ,663** ,400** ,344** ,378** ,365** 1 ,540**

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,001 ,000 ,000 ,000

N 93 91 94 92 90 94 88

22. Kun hoidan omia asioitani kuten

yhteydenotot, ajanvaraukset, käytän

pääsääntöisesti sähköisiä tapoja

Pearson Correlation ,558** ,115 ,152 ,201 ,288** ,540** 1

Sig. (2-tailed) ,000 ,292 ,159 ,061 ,008 ,000

N 88 86 88 87 85 88 88


*. Correlation is significant at the 0.05 level (2-tailed).

91

LIITE 6. Sähköisen asioinnin käytön helppouteen liittyvät tekijät

Correlations

30. S

ähkö

iste

n as

ioin

tipal

velu

jen

käyt

tö o

n m

inus

ta

help

poa

10. O

pin

uusi

en jä

rjest

elm

ien

käyt

ön n

opea

sti

19. P

äivi

tän

tieto

tekn

istä

osa

amis

tani

sää

nnöl

lises

ti

4. P

idän

säh

köis

ten

työt

apoj

en k

äyttä

mis

estä

22. K

un h

oida

n om

ia a

sioi

tani

kut

en y

htey

deno

tot,

ajan

vara

ukse

t, kä

ytän

pää

sään

töis

esti

sähk

öisi

ä ta

poja

31. S

aan

apua

säh

köis

en a

sioi

nnin

tekn

isis

sä o

nge

l-

mis

sa

32. T

yöpa

ikka

ni n

ykyi

sillä

res

urss

eilla

pys

tytä

än o

tta-

maa

n kä

yttö

ön s

ähkö

isiä

pal

velu

ja

30. Sähköisten asiointipalvelu-

jen käyttö on minusta helppoa

Pearson Correlation 1 ,616** ,402** ,386** ,300** ,510** ,467**

Sig. (2-tailed)

,000 ,000 ,000 ,005 ,000 ,000

N 94 94 94 94 88 93 94

10. Opin uusien järjestelmien

käytön nopeasti

Pearson Correlation ,616** 1 ,394** ,280** ,171 ,338** ,268**

Sig. (2-tailed) ,000

,000 ,006 ,111 ,001 ,009

N 94 94 94 94 88 93 94

19. Päivitän tietoteknistä

osaamistani säännöllisesti

Pearson Correlation ,402** ,394** 1 ,440** ,295** ,345** ,249*

Sig. (2-tailed) ,000 ,000

,000 ,005 ,001 ,015

N 94 94 94 94 88 93 94

4. Pidän sähköisten työtapojen

käyttämisestä

Pearson Correlation ,386** ,280** ,440** 1 ,540** ,360** ,527**

Sig. (2-tailed) ,000 ,006 ,000

,000 ,000 ,000

N 94 94 94 94 88 93 94

22. Kun hoidan omia asioitani

kuten yhteydenotot, ajanvara-

ukset, käytän pääsääntöisesti

sähköisiä tapoja

Pearson Correlation ,300** ,171 ,295** ,540** 1 ,338** ,283**

Sig. (2-tailed) ,005 ,111 ,005 ,000

,001 ,008

N 88 88 88 88 88 87 88

31. Saan apua sähköisen

asioinnin teknisissä ongelmis-

sa

Pearson Correlation ,510** ,338** ,345** ,360** ,338** 1 ,398**

Sig. (2-tailed) ,000 ,001 ,001 ,000 ,001

,000

N 93 93 93 93 87 93 93

32. Työpaikkani nykyisillä

resursseilla pystytään otta-

maan käyttöön sähköisiä

palveluja

Pearson Correlation ,467** ,268** ,249* ,527** ,283** ,398** 1

Sig. (2-tailed) ,000 ,009 ,015 ,000 ,008 ,000

N 94 94 94 94 88 93 94


*. Correlation is significant at the 0.05 level (2-tailed).

92

LIITE 7. Käytön helppoutta estävät seikat

Correlations

30. Sähköisten asiointipal-

velujen käyttö on minusta

helppoa

11. Sähköisen asioinnin

ohjelmiston näkymät ja

toiminnot on sijoiteltu loogi-

sesti

28. Käytössäni oleva teknologia

soveltuu hyvin sähköisen asioinnin

hoitamiseen

30. Sähköisten asiointipalvelujen käyttö

on minusta helppoa

Pearson Correla-

tion

1 ,346** ,320**

Sig. (2-tailed) ,001 ,002

N 94 91 94

11. Sähköisen asioinnin ohjelmiston

näkymät ja toiminnot on sijoiteltu loogi-

sesti

Pearson Correla-

tion

,346** 1 ,513**

Sig. (2-tailed) ,001 ,000

N 91 91 91

28. Käytössäni oleva teknologia soveltuu

hyvin sähköisen asioinnin hoitamiseen

Pearson Correla-

tion

,320** ,513** 1

Sig. (2-tailed) ,002 ,000

N 94 91 94


LIITE 8. Vaivattomuus ja tekninen osaaminen

Correlations

10. Opin uusien

järjestelmien

käytön nopeasti

19. Päivitän tietoteknistä

osaamistani sään-

nöllisesti

5. Sähköisen asioinnin käytön

opettelu ei vaadi pitkää

perehdytystä

30. Sähköisten asiointipalvelu-

jen käyttö on minusta

helppoa

10. Opin uusien järjestelmien käytön

nopeasti

Pearson Correlation 1 ,394** ,574** ,616**

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,000

N 94 94 94 94

19. Päivitän tietoteknistä osaamistani

säännöllisesti

Pearson Correlation ,394** 1 ,335** ,402**

Sig. (2-tailed) ,000 ,001 ,000

N 94 94 94 94

5. Sähköisen asioinnin käytön opettelu

ei vaadi pitkää perehdytystä

Pearson Correlation ,574** ,335** 1 ,538**

Sig. (2-tailed) ,000 ,001 ,000

N 94 94 94 94

30. Sähköisten asiointipalvelujen

käyttö on minusta helppoa

Pearson Correlation ,616** ,402** ,538** 1

Sig. (2-tailed) ,000 ,000 ,000

N 94 94 94 94


93

LIITE 9. Sähköiseen asiointiin vaikuttavat muut tekijät

1,4

1,6

1,7

1,8

2,0

2,1

2,2

2,2

2,2

2,3

2,4

2,4

2,4

2,4

2,4

2,5

2,5

2,6

2,7

2,7

2,9

2,9

0 1 2 3

14. Yksikössäni on hyvät ohjeet sähköisen…

13. Kysymme asiakkailta palautetta sähköisen…

23. Pystyn vaikuttamaan sähköisten…

11. Sähköisen asioinnin ohjelmiston näkymät ja…

28. Käytössäni oleva teknologia soveltuu hyvin…

17. Työnantaja tarjoaa meille sähköiseen asiointiin…

22. Kun hoidan omia asioitani kuten yhteydenotot,…

2. Olemme muuttaneet suunnitelmallisesti…

19. Päivitän tietoteknistä osaamistani säännöllisesti

32. Työpaikkani nykyisillä resursseilla pystytään…

27. Työpaikkani tulisi tarjota asiakkaille enemmän…


25.Kerron asiakkailleni mahdollisuudesta hoitaa…

31. Saan apua sähköisen asioinnin teknisissä…

37. Jos asiakas ottaa minuun yhteyttä normaalilla…

16. Saan apua työkavereilta uusien työtapojen ja…

36.Voin luottaa siihen, että tietojen välitys…


8. Sähköisen asioinnin kehittäminen vaatii…

26. Olen huomannut, että sähköinen asiointi vaatii…

34. Sähköisen asioinnin kehittäminen vaatii työaikaa

29. Sähköisen asioinnin kehittäminen vaatii…

tekninen osaaminen

tekninen osaaminen

teknologia asenne

teknologia asenne

teknologia asenne

koulutus

koulutus

prosessit

prosessit

prosessit

vaikuttaminen

vaikuttaminen

teknologia

teknologia

avunsaanti

avunsaanti

avunsaanti

resurssit

resurssit

resurssit

luotettavuus

luotettavuus

94

LIITE 10. Sähköiseen asiointiin käytetty sovellus tai järjestelmä (n=94)

Sovellus lkm Prosentti

HYVIS 40 35,0 %

Sähköpostia 17 15,0 %

Kanta ja eResepti 10 8,7 %

Pegasos (1), Effica (7), Commit, RIS, PACS (4) 12 10,5 %

forsante esitietolomake 10 8,8 %

intra, Askia, web-tallennus, lync, Arkki 6 5,2 %

Klinik 5 4,4 %

Helmi - / Wilma -viestintä 4 3,5 %

HaiPro-ohjelmaa/ potilaspalaute 4 3,5 %

Fimlabra sähköinen ajanvaraus 2 1,8 %

Hitportal 2 1,8 %

Videovisit 1 0,9 %

tekstiviestiä 1 0,9 %

Yhteensä 114 100 %

LIITE 11. Sähköisen asioinnin kautta hoidettavat asiat organisaatioittain (n=111)

JYTE SEUTUTK KSSHP SAARIKKA

Ajanvaraus tekeminen / peruminen 17 % 15 % 13 % 30 %

Reseptin uusiminen tai pyyntö 13 % 5 % 0 % 13 %

Oirekyselyt, tietojen kerääminen (esitieto,

äitiyshuolto, audit, vti, sukupuolitauti) 17 % 30 % 69 % 9 %

Laboratorio tutkimusten vastaus tai pyyntö 9 % 10 % 0 % 4 %

Sairausloma-asiat 11 % 0 % 0 % 0 %

Hoito-ohje, lääkitys-ohje (marevan), muu

neuvonta tai kysymys 20 % 25 % 0 % 17 %

Kotiseurantatulosten ilmoitus ammattilaiselle 9 % 0 % 0 % 0 %

Yhteydenottopyyntö ammattilaiselle 2 % 10 % 0 % 13 %

Työntekijöiden tai org. sisäiset asiat (tilauk-

set, pyynnöt tmv.) 2 % 5 % 13 % 0 %

VO -käynnin korvaaminen sähköisen asioin-

nin kautta (etävastaanotto) 0 % 0 % 5 % 13 %

yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 %

eri vastausten määrää kpl 46 20 22 23

95

LIITE 12. Asiointia edistävät ja estävät seikat vastaajien itse kertomana (n=156)

JYTE SEUTUTK KSSHP SAARIKKA YHT. %

Teknologia Ohjelmistot ei keskustele, liikaa siirtymisiä ja klikkailuja,

päällekkäistä kirjaamista 10 4 11 25 16 %

Paremmin toimiva ohjelma (kankea, hidas, skaalautuvuus,

lomakkeet ei avaudu) 3 4 6 1 14 9 %

Koneiden lisääminen (koneet, tabletti, älypuhelin)

Laitteet toimiviksi (koneet, puhelimet) 3 3 2 8 5 %

Lisää sovelluksia tai liian paljon sovelluksia 1 1 2 1 %

asiointialusta nopeampitahtinen kehittäminen 1 2 1 %

Tehokkuus Ajanvarauksen tekeminen / siirtäminen / peruminen /

automaattinen muistuttaminen 3 7 2 2 14 9 %

Omien mittaustulosten syöttö ammattilaisen järjestelmään

(RR, GM, PEF, yhteystiedot, lääkitystiedot, ruokavalio 2 2 4 3 %

Labrojen julkaisu suoraan asiakkaalle 2 2 1 %

Yhteydenotto joustavasti, puhelimella vaikea tavoittaa

(asiakas sekä ammattilaisnäkökulma) 2 2 1 1 6 4 %

Prosessi Työprosessin kehittäminen; hidas, kankea ja monimutkai-

nen, ajan varaaminen kehittämiseen mutta myös asioin-

tiin, yhtenäiset ohjeet ja sopimukset, erikoistuminen

(nettihoitajat) sekä moniammatillisuus (lääkärikin vastaisi

asiakkaille), työergonomia (ei jaksa koneella kauan)

5 7 6 5 23 15 %

"rivityöntekijät" mukaan kehittämään toimintaa ja IT-

jalkautuminen käytännön työtä seuraamaan 1 3 1 5 3 %

Asiakaskyselyt, millaisia palveluita potilaat ja asiakkaat

toivovat lisää 1 1 2 1 %

yhtenäinen käyttö. Asiointi työvälineeksi kaikissa yksi-

köissä 2 1 3 2 %

Vaikuttaminen Viestintä ongelmallista tulee väärin ymmärryksiä 1 1 0,5 %

Kehitysehdotuksia ei ole otettu vastaan tai niihin ei ole

reagoitu. 2 2 1 %

Erilaiset some-väylät ja vertaistukiryhmät 2 2 1 %

asiakkaille ja ammattilaisille mainostaminen 4 4 8 16 11 %

Aika Asiat hoituvat soittamalla nopeammin ja nopeamman

viestinnän kehittäminen sähköisesti 6 1 7 5 %

Osaaminen ja

koulutus

Henkilökunnan kouluttaminen 2 3 1 6 4 %

Asiakkaiden kouluttaminen / opastaminen 1 2 3 2 %

vaikeita kysymyksiä, vaikea tietää kenelle sopii, 1 2 3 2 %

Ikäihmisten yhteydenotot ja tiedonvälitys edelleen syytä

hoitaa puhelimitse sekä perinteisesti kirjeitse 1 1 2 1 %

Asenne Henkilökunnan oma asenne. 1 1 2 1 %

Mikään ei edistä eivät toimi terveydenhuollossa 1 1 2 1 %

Luotettavuus Turvallinen sähköpostipalvelu edistää 1 1 0,5 %

eri vastausten määrää kpl 43 42 46 25 156 100 %

terveydenhuollon sÄhkÖinen asiointi ammattilaisen … · 2017-07-11 · palvelut nousevat yhä...

Documents