6/2005 vol. 34 • joulukuu • suomen diabetesliitto

• Diabetes ja depressio• Hypoglykemia• EASD ja FEND 2005

VOL. 34 • JOULUKUU • SUOMEN DIABETESLIITTO6/2005

Tilauslomake internetissä: www.diabetes.fi

Masentava diabetes

Diabeetikoiden riski sairastua masennukseenon kaksinkertainen diabetesta sairastamatto-miin verrattuna. Onko ihme, jos sairaus masen-taa? Itseään pitää hoitaa jokaisena päivänä,elintapoja olisi muutettava ja lisäsairaudetuhkaavat. Tiukkaan hoitotasapainoon pitäisipyrkiä, mutta toisaalta hoitokin voi pelottaa.Masentumiseen on paljon syitä, silti kysymyson viime aikoina asetettu yhä useammissatutkimuksissa toisin päin: altistaako masennusdiabetekselle?

Kallis hinta hyvästä hoitotasapainosta?

Liian matala verensokeri on tavallinen insuliini-hoidon ongelma ja siten osa monen diabeetikonarkea. Se näyttää olevan myös yksi tärkeim-mistä tekijöistä, jotka estävät hyvän hoitotasa-painon saavuttamisen.

Poimintoja EASD:n tarjonnasta

Diabetes ja lääkäri -lehti tarjoaa jälleen muuta-mia makupaloja EASD:n valtavasta tarjonnasta.Ystävyyden ja rauhan kongressikeskuksen pää-sali tuppautui ääriään myöten täyteen, kun PRO-active-tutkimuksen tulokset julkistettiin. Tutki-muksen tulos oli monille pettymys: pioglitat-sonihoito paransi diabeetikoiden riskitekijä-profiilia, muttei estänyt samassa suhteessavaltimotautitapahtumia. Aloitettiinko hoito liianmyöhään?

16

11

6d ja lääkäriiabetes

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavallareseptilääkemainokset.

• Vastaavat toimittajat: LT Liisa Hiltunen, gsm 044 703 4533, [email protected], LT Carola Saloranta, gsm 050 360 2126, [email protected]• Toimitus: päätoimittaja Tarja Sampo, p. (03) 2860 222, [email protected], toimitussihteeri Mervi Pohjalainen, p. (03) 2860 221,[email protected] • Lehden yhteystiedot: Diabetes ja lääkäri -lehti, Kirjoniementie 15, 33680 Tampere, p. (03) 2860 111 (ma–peklo 8–15.30), f. (03) 3600 462, sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi/lehdet • Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry • Ilmoitukset: myynti-sihteerit Tarja Soini, p. (03) 2860 223, [email protected] ja Juha Mattila, p. (03) 2860 231, [email protected] • Tilaukset ja osoitteen-muutokset: Diabeteskeskus, jäsenasiainhoitajat Anneli Mäkinen, p. (03) 2860 235 ja Juha Mattila, p. (03) 2860 231, [email protected] •Ilmestyminen ja tilaushinta: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys-, loka- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 12 € + Diabetes-lehden tilaushinta 33 €/vuosikerta (10 numeroa), jäsenetuhinta 10 €/vuosikerta) • Ulkoasu: Aino Myllyluoma • Paino: PunaMusta • 34. vuosikerta •ISSN 1455-7827

Sisältö4 Ajankohtaista: Dehko-päivät kiinnostavat

Leena Etu-Seppälä

5 Pääkirjoitus: Sairaus ja mielialaLiisa Hiltunen

6 Diabetes ja depressioUlla Rajala ja Markku Timonen

11 Hypoglykemia – hinta hyvästähoitotasapainosta? Minna Koivikko

16 EASD 2005: Tanskalaistutkijoilletunnustusta

17 • PROactive-tutkimus niukastipositiivinen Antti Virkamäki

20 • Vastaako Exubera suuriin odotuksiin?Liisa Hiltunen

21 • Kolmen kuukauden reaaliaikainenglukoosinseuranta parantaa

glukoositasapainoa Tapani Rönnemaa23 • Tyypin 2 diabetes ja insuliinihoito

– enemmän kysymyksiä kuin vastauksiaAtte Vadén

24 • Ruokavalion koostumuksen vaikutuspainoon ja diabeteksen riskiinJaana Lindström

25 • ”Tulehtuuko” rasva insuliiniresistenssissä?Jukka Westerbacka

26 • Metabolinen oireyhtymä yleinenhuonokuntoisilla Liisa Hiltunen

28 Diabeteshoitajat: Diabeteshoitajat vetoavatEU:hun: Yhteisvoimin diabetesepidemiaatorjumaan Sari Härmä-Rodriguez

32 Väitöksiä32 Koulutusta35 Diabetes ja lääkäri -lehden artikkelit

vuonna 2005

4 DIABETES JA LÄÄKÄRI • JOULUKUU 2005

Ajankohtaista

Dehko-päivät kiinnostavatToiset valtakunnalliset Dehko-päivät järjestetään7.–8. helmikuuta 2006 Tampere-talossa Tampe-reella. Tähän kymmenvuotisen kansallisen diabe-tesohjelmamme suurkatselmukseen odotetaannoin tuhatta terveydenhuollon ammattilaisten, vi-ranomaisten, järjestöjen sekä Dehkon muiden yh-teistyökumppaneiden edustajaa. Ilmoittautuminenkäynnistyi lokakuun lopulla heti päivien ohjelma-esitteen jakelun jälkeen, ja ensimmäiseen määrä-päivään mennessä ilmoittautuneita oli jo enem-män kuin edellisten Dehko-päivien osallistuja-määrä yhteensä.

Päivien päätarkoitus on arvioida ohjelman, pos-tereiden, hankeselosteiden ja näyttelyiden avulla,miten Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisoh-jelman Dehkon asettamat tavoitteet ovat tähän men-nessä toteutuneet. Ohjelman etenemistä seurataansäännöllisesti Dehkon avaintoimijoille tarkoitetuissavuotuisissa symposiumeissa. Noin kolmen vuodenvälein järjestettävät valtakunnalliset Dehko-päivätovat kaikille toimijoille ja kiinnostuneille avoimet.Dehko-päivillä kuuluu kentän ääni ja näkyy tehtytyö.

Ehkäisy ja hoitoeri päivinä ohjelmassaDehko 2000–2010 on suuri kokonaisuus, jonkaetenemisen raportointiin menisi helposti viikko.Kahteen päivään on tiivistetty kuitenkin keskeisiäalueita diabeteksen hoitoon (7.2.2006) ja toisaal-ta tyypin 2 ehkäisyyn sekä sitä tukevaan väestö-strategiaan (8.2.2006) liittyvistä kysymyksistä.Jälkimmäisessä huomioidaan myös kansallisenTerveys 2015 -ohjelman ja kansainvälisen Diabe-

tes Action Now -ohjelman tarjoamat evästykset.Pääluentojen lisäksi Dehkon toteutumista hara-voidaan kumpanakin päivänä kuudessa rinnak-kaissessiossa. Niissä on tietoa, tuloksia, kokemuk-sia ja malleja kaikkien terveydenhuollon yksiköi-den ja muiden toimijoiden käyttöön

Dehko-päivillä palkitaanhyvät esimerkitJo ensimmäisillä Dehko-päivillä vuonna 2003 jaet-tiin Dehko-palkinto, 6 000 euroa, lähetettyjen han-keselosteiden perusteella työryhmälle, joka oli esi-merkillisesti kehittänyt diabeteksen hoitoa ja ehkäi-syä alueellaan. Palkinnon sai Oulun eteläistenkuntien yhteinen Diabro-hanke, jonka loppura-portti julkaistiin Dehko-raporttina keväällä 2005.

Tällä kertaa on jälleen jaossa samansuuruinenDehko-palkinto sekä erillinen D2D-palkinto(myös 6 000 euroa). Jälkimmäinen on tarkoitettuhankealueilla työskenteleville terveydenhuollonyksiköille ja muille toimijoille. Palkintojen saajatvalitaan hanke-esittelyjen perusteella.

Tervetuloa Dehko-päiville helmikuussaSuomessa kuljetaan kansallisten diabetesohjelmi-en eturintamassa. Dehko-päivät tarjoavat jälleenmahdollisuuden kokonaiskuvan, ajankohtaisentiedon ja hyvien mallien saamiseen. Lisää tietoaDehko-päivistä Diabetesliiton verkkosivuiltaosoitteesta www.diabetes.fi/dehkopaivat sekä il-moittautumisesta ja majoituksesta suoraan osoit-teesta [email protected].

Leena Etu-SeppäläDehkon pääsihteeri

5DIABETES JA LÄÄKÄRI • JOULUKUU 2005

Tapasin äskettäin tyypin 2 diabetesta sairastavan naisen,jolla on vaikeita lisäsairauksia, muun muassa diabeettinennefropatia. Lisäksi hän on koko aikuisikänsä käyttänytsäännöllistä psykoosilääkitystä. Sen ansiosta hänen voin-tinsa on ollut vakaa ja subjektiivinen elämisen laatunsahyvä, vaikka lääkitys ei olekaan poistanut potilaan har-mittomiksi kuvaamia kuuloharhoja. Potilaalle aloitettiinerytropoietiinihoito (EPO) joitakin aikoja sitten, ja dialyy-sihoito tiheään toistuvine poliklinikkakäynteineen on pianajankohtainen. Kysyin viimeksi potilaalta, miten hän us-koo dialyysihoidon sopivan elämisen kuvioihin. Hän vas-tasi, että on jo tottunut ajatukseen tuttujen päivärutiininenmuuttumisesta osin uudenlaisiksi, mutta että hän on hie-

man ihmeissään siitä, että saatuaan tiedon dialyysihoidosta ja EPO-hoidon, hänen kuuloharhan-sa loppuivat kokonaan! Olin aikeissa ”onnitella” häntä pitkäaikaisen harhaisuusoireen väisty-misestä, kun kuitenkin päätin malttaa mieleni ja kysyin, miltä tämä kuuloharhaton tilanne nyttuntui. Vastaus yllätti ensin, mutta tarkemmin ajateltuna tuntui ihan ymmärrettävältä: potilasoli oireen loppumisesta varsin harmissaan. Mieliala oli ollut koko alkusyksyn alavireinen, kunenää ei ollut ketään puhekaveria. Kukaan ei kuunnellut eikä kysynyt kuulumisia. – Ihmisen mielija mieliala ovat todella monimutkaisia ja monivivahteisia asioita.

Depressio on yleinen sairaus väestössä, ja krooniset sairaudet lisäävät depressioon sairastu-misen riskiä. Niinpä myös diabeetikoilla depressio on yleisempää kuin väestössä muuten. On-kin yllättävää, että tutkimustietoa diabeteksen ja depression välisistä yhteyksistä on melko vä-hän. Erityisen vähän sitä on depression hoidon vaikutuksesta diabeteksen hoitotasapainoon, ku-ten käy ilmi Ulla Rajalan ja Markku Timosen artikkelista s. 6–10. Artikkelissa käsitellään myösinsuliiniresistenssin ja depression välistä mielenkiintoista yhteyttä. Käytännön potilastyöstä tie-dämme, että depressio on alidiagnosoitu sairaus. Olivatpa diabeetikon depression syyt mitkätahansa, olisi tarpeen terävöittää diabetesta sairastavien depression diagnostiikkaa ja hoitoa.Näin diabeteksenkin hoidon edellytykset kohenisivat.

Lisäsairaudet ja hypoglykemia lienevät niitä tavallisimpia pelon aiheita diabeetikon elämäs-sä. Joskus lisäsairauksien pelko johtaa osaltaan jälkimmäiseen. Hypoglykemia tai sen pelko ei-vät voine olla vaikuttamatta ihmisen elämänlaatuun, jopa depression ilmaantumiseen. On siiserittäin tärkeää, että tunnemme hypoglykemian syyt ja seuraukset ja pyrimme hoidossa sitäkaikin keinoin välttämään. Tässä lehdessä Minna Koivikko käsittelee diabeetikon hypoglyke-miaa perusteellisesti artikkelissaan s. 1–15.

Ateenan 41. EASD-kokouksessa julkistettiin odotettu uutinen: kolmivuotisen pioglitatsonil-la tehdyn PROactive-tutkimuksen päätulokset. Niistä voitte lukea Antti Virkamäen referaatinsivulta 17–19. Muitakin Ateenan ”uutisia” lehdessämme on mukava valikoima.

Hyvää joulunalusta ja joulumieltä kaikille lukijoillemme!

Kuva: Timo Saaristo

Pääkirjoitus

• Liisa Hiltunen

Sairaus ja mieliala


Diabetes ja depressio

Diabeetikoiden riski sairastua depressioon onkaksinkertainen diabetesta sairastamattomiinverrattuna. Aiemmin masennuksen yleisyyttädiabeetikoilla on selitetty lähinnä psykososiaa-listen tekijöiden avulla. Vasta viime aikoina onalettu tarkemmin tutkia, millaisia biologisiayhteyksiä sairauksien välillä voisi olla.

Hyperglykemia on yhteydessä diabeteksen lisäsai-rauksiin, ja hyvä hoitotasapaino vähentää lisäsai-rauksien riskiä (1). Depression on puolestaan to-dettu olevan yhteydessä huonoon hoitoon sitoutu-miseen ja huonoon sokeritasapainoon (2-3) sekädiabeteksen komplikaatioihin (4). Kuitenkin yllät-tävän vähän on tutkittu, voidaanko depressionhoidolla parantaa diabeteksen hoitotasapainoa.

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 dia-beetikoiden riski sairastua depres-sioon on lisääntynyt somaattisestiterveisiin verrattuna (5). Muuta-ma vuosi sitten julkaistiin tuloksetmeta-analyysista, jossa analysoi-tiin 42 diabeteksen ja depressionvälistä yhteyttä selvittänyttä tutki-musta. Niissä oli mukana kaikki-aan 21 351 henkilöä (5). Depressi-on mittausmenetelmästä riippu-matta diabeetikoilla todettiin ole-van kaksinkertainen riski sairastua depressioonverrattuna diabetesta sairastamattomaan verrok-kiryhmään (depression mittausmenetelmä, kutenkliininen haastattelu vs. potilaan itse täyttämädepressiivisiä oireita mittaava lomake, vaikuttaadepression esiintyvyyslukuihin). Esimerkiksi klii-nisen haastattelun perusteella todetusta depressi-osta kärsi 11 prosenttia diabeetikoista, ja runsaas-ti depressiivisiä oireita todettiin 31 prosentilla dia-beetikoista.

• Ulla Rajala ja Markku Timonen

Riski sairastua depressioon oli lisääntynyt sekätyypin 1 että tyypin 2 diabetesta sairastavilla, jariskin lisääntyminen oli molemmissa diabetestyy-peissä samansuuruinen. Kuten muussakin väestös-sä on havaittu, diabetesta sairastavilla naisilla dep-ressio on yleisempää kuin diabetesta sairastavillamiehillä (5).

Miksi diabeetikoiden riski sairastuadepressioon on lisääntynyt?Diabeteksen lisäksi depressio liittyy usein muihin-kin kroonisiin sairauksiin (6–7). Sekä tyypin 1 ettätyypin 2 diabetesta sairastavilla on usein muitakinkroonisia sairauksia (7), ja diabeetikoiden depres-sion on todettu olevan yhteydessä niiden samanai-kaiseen esiintymiseen (7–8). Diabeteksen puhkea-minen voidaan kokea erityisen vaikeaksi asiaksisairauteen liittyvien elinkomplikaatioiden takia.Lisäksi usein edellytetään, että potilas muuttaa

diabeteksen toteamisen jälkeenhuomattavasti elämäntapojaan.Nämä psykososiaaliset tekijät voi-vat aiheuttaa diabeetikolle depres-sion (6, 8). On kuitenkin esitetty,että tyypin 2 diabeteksen ja dep-ression välillä voisi olla biologinenyhteys (8–11). Viime aikoina ontutkimusmielenkiinnon kohteenaollut insuliiniresistenssin (IR) jadepression välinen yhteys (9–11).Omassa vastajulkaistussa tutki-

muksessamme totesimme positiivisen korrelaationinsuliiniresistenssin ja depression välillä (11). Tut-kimuksen kohteena oli vuonna 1935 syntyneitäoululaisia, joilla oli todettu heikentynyt glukoosin-sieto. He osallistuivat vuosina 1996– 1998 tehtyynseurantatutkimukseen. Insuliiniresistenssiin jadepressioon liittyy samoja biologisia poikkea-vuuksia: hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisak-selin toiminnan lisääntyminen, serotoniiniaineen-vaihdunnan häiriöt ja krooninen lieväasteinen in-

Omassa vastajulkaistussatutkimuksessamme

totesimme positiivisenkorrelaation insuliini-

resistenssin jadepression välillä.


Viime vuosina julkais-tut väestötutkimuksetpuhuvat sen puolesta,että depressio altistaisityypin 2 diabetekselle.

flammaatio. Ne voisivat selittää insuliiniresistens-sin ja depression välisen positiivisen assosiaation(9–10).

Edeltääkö depressio diabetesta– vai päinvastoin?Viime vuosina julkaistut väestötutkimukset puhu-vat sen puolesta, että depressio altistaisi tyypin 2diabetekselle eli depressio edeltäi-si insuliiniresistenssiä, joka on pe-rushäiriö tyypin 2 diabeteksessa.Laajassa väestötutkimuksessa, jos-sa seuranta-aika oli 13 vuotta, to-dettiin 1 715 henkilön ryhmässä89 uutta diabetestapausta (12). Al-kuvaiheen vakava masennustilasuurensi diabeteksen kehittymisenvaaran yli kaksinkertaiseksi. Sa-moin toisessa, Japanissa tehdyssä laajassa väestö-tutkimuksessa, jossa oli mukana 2 764 miestä, al-kuvaiheessa todettu runsas depressiivisten oirei-den esiintyminen ennusti itsenäisesti riskiä sairas-tua kahdeksan vuoden seurannassa tyypin 2 dia-betekseen (13). Vastajulkaistun laajan väestötutki-muksen mukaan sairastettu depressio lisäsi 20–50-vuotiaiden tutkimushenkilöiden riskin sairastuatyypin 2 diabetekseen 1,2-kertaiseksi verrattunaniihin, jotka eivät olleet sairastaneet depressiota(14).

Voidaanko depression hoidollaparantaa glukoositasapainoa?Depressio on yhteydessä diabeetikoiden huonoonglukoositasapainoon (2–3). Taustalla olevat syyttunnetaan kuitenkin puutteellisesti. Masentunutdiabeetikko ei todennäköisesti jaksa noudattaaruokavalio-ohjeita ja harrastaa liikuntaa. Kuiten-kin myös biologiset tekijät, kuten insuliiniresis-tenssin ja depression välinen yhteys, voivat osit-tain selittää huonoon glukoositasapainoon liitty-vää depressiota. Tähän mennessä on julkaistu mel-ko vähän tutkimuksia, joissa on selvitetty depres-sion hoidon vaikutusta diabeetikon glukoositasa-painoon.

Lustman ym. (15) ovat tutkineet fluoksetiininvaikutusta diabeetikkojen depressioon ja glukoo-sitasapainoon plasebokontrolloidussa tutkimuk-sessa. Tutkimukseen otettiin mukaan 60 diabee-tikkoa, joista 26:lla oli tyypin 1 diabetes ja 34:llätyypin 2 diabetes. Tutkittavilla oli vakava masen-

nustila, ja heidät satunnaistetiin joko fluoksetiini-tai plaseboryhmään. Depression mittaamisessakäytettiin Beckin depressiolomakkeistoa (BDI)(16) sekä Hamiltonin depressioasteikkoa (HAMD)(17). Depressio-oireet vähenivät fluoksetiiniryh-mässä merkitsevästi enemmän kuin plaseboryh-mässä. Tutkimuksen aikana diabeteksen tasapaino

parani enemmän fluoksetiini- kuinplaseboryhmässä. Ero ei ollut kui-tenkaan tilastollisesti merkitsevä.

Toisessa tutkimuksessa Lust-man ym. (18) ovat tutkineet nor-triptyliinin vaikutuksia diabeetik-kopotilaiden depressioon ja glu-koositasapainoon. Aineistona oli68 potilasta, joilla oli joko tyypin1 tai tyypin 2 diabetes ja huono

hoitotasapaino (HbA1c > 9,0 %). Tutkimuksessaoli mukana sekä depressiosta kärsineitä että ei-depressivisiä potilaita. Depressiiviset oireet, joitamitattiin BDI:tä käyttäen, vähenivät merkitsevästienemmän nortriptyliini- kuin plaseboryhmässä.Nortriptyliinillä näytti kuitenkin olevan glukoosi-tasapainoa huonontava vaikutus, joka tuli esiinetenkin ei-depressiivisiä potilaita hoidettaessa.

Suomessa tehdyssä plasebokontrolloidussatutkimuksessa selvitettiin paroksetiinin vaikutusta15:n tyypin 2 diabetesta ja lieväasteista masennus-ta sairastavan naisen hoidossa (19). Depressiivisetoireet vähenivät enemmän paroksetiini- kuin pla-seboryhmässä, ja myös glukoositasapaino paranienemmän paroksetiiniryhmässä. Erot eivät kuiten-kaan olleet tilastollisesti merkitseviä.

Kognitiivisen käyttäytymisterapian on todettuolevan tehokas hoitokeino tyypin 2 diabeetikkojendepression hoidossa (20). Satunnaistetussa kont-rolloidussa tutkimuksessa oli mukana 51 tyypin 2diabetesta sairastavaa potilasta, joiden hoitotasa-paino oli huono. Kymmenen viikon mittainen te-rapia paransi merkittävästi BDI:llä mitattua dep-ressiota. Välittömästi terapian jälkeen mitatussaHbA1c-tasossa ei ollut merkitsevää eroa terapia- jakontrolliryhmän välillä, mutta puolen vuoden ku-luttua terapiasta sokeritasapaino oli parempi edel-lisessä kuin jälkimmäisessä ryhmässä.

Kahdessa vastajulkaistussa tutkimuksessa onverrattu tehostetun ja tavanomaisen depressiohoi-don vaikutusta depression ja glukoositasapainonparanemiseen kohtalaisen suurissa potilasaineis-

8 DIABETES JA LÄÄKÄRI • JOULUKUU 20058 DIABETES JA LÄÄKÄRI • JOULUKUU 2005 Tampere-talossa 7.–8.2.2006

OHJELMA Tiistai 7.2.

pj. professori Matti Uusitupa8.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi, näyttely,

posterien pystytys

Aamupäivän yhteinen ohjelma9.30 Tervetuloa Dehko-päiville

Diabetesliiton pj., kansanedustaja Matti Väistö9.40 Dehko-päivien avaus

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä9.55 Diabetesbarometri - uusi suunnannäyttäjä

Professori Leo Niskanen, KYS10.20 Näkökulmia Dehkosta terveydenhuollon

toiminnan kehittäjänäHallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki, KuntaliittoTerveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen,Outokummun kaupunkiErikoislääkäri Tapani Ebeling, OYSOsastonhoitaja Pirkko Holvitie, Helsingin tkProfessori Tero Kangas

12.00 Lounas, näyttely, posterit

Rinnakkaissessiot13.30 1. Diabeteksen hoidon laadun kehittäminen

pj. professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi2. Diabeteksen lääkehoidon haasteetpj. professori Tapani Rönnemaa3. Diabeteksen lisäsairauksien hoidon nykytilapj. dosentti Timo Sane4. Alueellinen yhteistyö diabeteksen hoidonvoimavaranapj. apulaisylilääkäri Ari Aimolahti5. Diabeetikon omahoidon tukeminenpj. päätoimittaja Heikki Hakala6. Utmaningar inom diabetesvården– från forskning till praktikordf. hälsovårdscentralläkare Nils Holmström

15.00 Kahvi, näyttely, posterit

Iltapäivän yhteinen ohjelma15.30 Diabeteksen hoidon laadun seurantajärjestelmä

LL Klas Winell16.45 1. päivän päätössanat

Toimitusjohtaja Jorma Huttunen, Diabetesliitto

19.00 Dehko-iltamat Tullikamarin PakkahuoneellaOhjelmassa mm. Dehko-palkinnon jaD2D-palkinnon jako

Keskiviikko 8.2.

pj. pääjohtaja Pekka Puska8.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi, näyttely, posterit

Aamupäivän yhteinen ohjelma9.00 Diabetes Action Now – Strategies of WHO

and IDFDr. Nigel Unwin, WHO

9.20 Dehkon rooli Terveys 2015 -ohjelmassaJohtaja Tapani Melkas, STM

9.50 Dehkon 2D -hanke: tyypin 2 diabeteksenehkäisyn edelläkävijäValtakunnallinen koordinaattori Timo Saaristo,Diabetesliitto

10.50 Näkökulmia diabeteksen hoidon jaehkäisyn työnjaostaYlilääkäri Mauno Vanhala ja sairaanhoitajaLeila Nieminen, Laukaan tkTyöterveyslääkäri Leena Pesonenja työterveyshoitaja Maija Nirkkonen, MedivireOsastonylilääkäri Paavo Pääkkönen jadiabeteshoitaja Marja Rautavirta, Satakunnankeskussairaala

12.00 Lounas, näyttely, posterit

Rinnakkaissessiot13.00 1. D2D-hanke ja tyypin 2 diabeteksen

ehkäisyn uudet tuuletpj. erikoislääkäri Eeva Korpi-Hyövälti2. Ryhmät hoidon ja elintapaohjauksentukenapj. professori Pertti Mustajoki3. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidonresurssit ja hoitopolutpj. ylilääkäri Jouko Saramies4. Yhteisenä tavoitteena terveydenedistäminenpj. toiminnanjohtaja Mika Pyykkö5. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn työkalujapj. erikoislääkäri Juha Saltevo6. Prevention av diabetes – hur skall vilyckas med detta inom hälsovården?ordf. MD Bo Isomaa

Iltapäivän yhteinen ohjelma14.30 Oikeus terveyteen vai velvollisuus pysyä

terveenä?Professori Timo Airaksinen, Helsingin yliopisto

15.00 PäätössanatPääsihteeri Leena Etu-Seppälä, DiabetesliittoKahvitarjoilu

Dehko-päivät on maamme kansallisen diabetesohjelmansuurkatselmus terveydenhuollolle, viranomaisille, järjestöille,apteekeille ja muille Dehkon yhteistyökumppaneille.

Ilmoittautumisaika alkaa lokakuussa. Tapahtuma onmaksullinen.

Lisätietoa ohjelmasta, posterinäyttelystä sekä Dehko-ja D2D-palkinnoista sekä netti-ilmoittautumiset:www.diabetes.fi/dehkopaivat

Tapahtuman esitteen ja ilmoittautumislomakkeentilaukset: [email protected]


toissa (21–22). Vaikka tehostettuhoito oli depression suhteen tavan-omaista hoitoa parempi, kummas-sakaan tutkimuksessa glukoosita-sapainossa ei todettu merkitsevääeroa tavanomaisen hoidon ryh-mään verrattuna.

Yhteenvetona voidaan sanoa,että diabeetikoiden depression hoi-taminen lääkkeillä tai terapialla te-hoaa depressioon, mutta eri hoito-jen vaikutus glukoositasapainoonon vielä epäselvä. Fluoksetiini- japaroksetiinihoidon aikana on to-dettu glukoositasapainon korjaan-tumista, mikä tulos ei kuitenkaanole saavuttanut tilastollista merkit-sevyyttä. Fluoksetiinihoidon onkuitenkin osoitettu parantavantyypin 2 diabeetikoiden insuliini-herkkyyttä (23). Tulevaisuudessapystytään ehkä osoittamaan laa-jemmissa tutkimuksissa, että esi-merkiksi jotkin depression hoitoon käytetyt sero-toniinin takaisinotonestäjät saavat aikaan myösglukoositasapainon paranemisen.

Depression tunnistaminenDepression tunnistaminen voi olla vaikeaa. Käy-tettävissä on kuitenkin useita kyselylomakkeita,jotka on tarkoitettu potilaalle täytettäviksi. Beckindepressiolomake (16) (BDI) sisältää 21 kysymystä,joiden avulla selvitetään potilaan oireita tutki-muksen aikana. Jokainen oire pisteytetään astei-kolla 0–3. BDI:n on todettu soveltuvan diabeetik-kojen depression seulontaan (24).

LopuksiDiabetes ja depressio liittyvät läheisesti yhteen.Varsinkin, jos diabeetikko on huonossa glukoosi-tasapainossa, samanaikaisen depression mahdol-lisuus tulisi pitää mielessä. Diabeetikon depressionhoitoa on tutkittu tähän mennessä vähän. Depres-sion hoidossa tehokkaiksi on osoitettu sekä anti-depressiivinen lääkitys että kognitiivinen terapia.Amitriptyliini huonontaa glukoositasapainoa,mutta fluoksetiinin on osoitettu parantavan insu-liiniherkkyyttä. Tiedossamme olevissa pieniaineis-toisissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole pystyttyosoittamaan minkään depressiolääkkeen paranta-

neen merkitsevästi glukoositasa-painoa.

• Ulla RajalaLT, asiantuntijalääkäriOulunkaaren seutukunta

Oulun yliopiston kansanterveys-tieteen ja yleislääketieteen laitosPL 500090014 Oulun [email protected]

• Markku TimonenLT, vs. kansanterveystieteenprofessoriOulun yliopiston kansanterveys-tieteen ja yleislääketieteen laitosPL 500090014 Oulun [email protected]

Kirjallisuus1. UK Prospective Diabetes Study Group. Intensive

blood-glucose control with sulphonylureas or insulincompared with conventional treatment and risk ofcomplications in patients with type 2 diabetes(UKPDS 33). Lancet 1998;352:837–853.

2. Lustman PJ, Anderson RJ, Freedland KE, de Groot M,Carney RM, Clouse RE. Depression and poor glyc-emic control. A meta-analytic review of the literature.Diabetes Care 2000;23:934–942.

3. Lustman PJ, Clouse RE. Depression in diabeticpatients. The relationship between mood and glyc-emic control. Journal of Diabetes and Its Complica-tions 2005;19:113–122.

4. de Groot M, Anderson R, Freedland KE, Clouse RE,Lustman PJ. Association of depression and diabetescomplications: a meta-analysis. Psychosom Med2001;63:619–630.

5. Anderson RJ, Freedland KE, Clouse RE, Lustman PJ.The prevalence of comorbid depression in adultswith diabetes. Diabetes Care 2001;24:1069–1078.

6. Katon WJ. Clinical and health services relationshipsbetween major depression, depressive symptoms,and general medical illness. Biol Psychiatry2003;54:216–226.

7. Engum A, Mykletun A, Midthjell K, Holen A, Dahl AA.Depression and diabetes. A large population-basedstudy of sosiodemographic, lifestyle, and clinicalfactors associated with depression in type 1 andtype 2 diabetes. Diabetes Care 2005;28:1904–1909.

Yhteenvetona voidaansanoa, että diabeetikoi-den depression hoitami-nen lääkkeillä tai terapi-alla tehoaa depressioon,mutta eri hoitojen vaiku-tus glukoositasapainoon

on vielä epäselvä.

Varsinkin, jos diabee-tikko on huonossa

glukoositasapainossa,tulisi pitää mielessä

samanaikaisen depressionmahdollisuus.


8. Rajala U. Depressive symptoms and non-insulin-dependent diabetes among the middle-aged. Oulunyliopiston julkaisuja 1997, D408.

9. Ramasubbu R. Insulin resistance: a metabolic linkbetween depressive disorder and atheroscleroticvascular diseases. Med Hypotheses 2002;59:537–551.

10. Musselman DL, Betan E, Larsen H, Phillips LS. Rela-tionship of depression to diabetes types 1 and 2:epidemiology, biology, and treatment. Biol Psychiatry2003;54:317–329.

11. Timonen M, Laakso M, Jokelainen J, Rajala U, Meyer-Rochow VB, Keinänen-Kiukaanniemi S. Insulin resist-ance and depression: cross sectional study. BMJ2005;330:17–18.

12. Eaton WW, Armenian H, Gallo J, Pratt L, Ford, DE.Depression and risk for onset of type II diabetes.A prospective population-based study. Diabetes Care1996;19:1097–1102.

13. Kawakami N, Takatsuka N, Shimizu H, Ishibashi H.Depressive symptoms and occurrence of type 2diabetes among Japanese men. Diabetes Care1999;22:1071–1076.

14. Brown LC, Majumdar SR, Newman SC, Johnson JA.History of depression increases risk of type 2 diabe-tes in younger adults. Diabetes Care2005;28:1063–1067.

15. Lustman PJ, Freedland KE, Griffith LS, Clouse RE.Fluoxetine for depression in diabetes. A randomizeddouble-blind placebo-controlled trial. Diabetes Care2000;23:618–623.

16. Beck AT, Beamesderfer A. Assessment of depres-sion: the depression inventory. Mod Probl Pharmacopsychiatry 1974;7:151–169.

17. Hamilton M. A rating scale for depression. J NeurolNeurosurg Psychiatry 1960;23:56–62.

18. Lustman PJ, Griffith LS, Clouse RE, Freedland KE,Eisen SA, Rubin EH, Carney RM, McGill JB. Effects ofnortriptyline on depression and glycemic control indiabetes: results of a double-blind, plasebo-control-led trial. Psychosom Med 1997;59:241–250.

19. Paile-Hyvärinen M, Wahlbeck K, Eriksson JG. Qualityof life and metabolic status in mildly depressed wom-en with type 2 diabetes treated with paroxetine: Asingle-blind randomised plasebo controlled trial. BMCFamily Practice 2003;4:7.

20. Lustman PJ, Griffith LS, Freedland KE, Kissel SS,Clouse RE. Cognitive behavior therapy for depres-sion in type 2 diabetes mellitus. Ann Intern Med1998;129:613–621.

21. Katon WJ, Von Korff M, Lin EHB, Simon G, LudmanG, Russo J, Ciechanowski P, Walker E, Bush T. ThePathways Study. A randomized trial of collaborativecare in patients with diabetes and depression. ArchGen Psychiatry 2004;61:1042–1049.

22. Williams JW Jr, Katon W, Lin EHB, Nöel PH, WorchelJ, Cornell J, Harpole L, Fulz BA, Hunkeler E, Mika VS,Unützer J for the IMPACT investigators. The effec-tiveness of depression care management on diabe-tes-related outcomes in older adults. Ann Intern Med2004;140:1015–1024.

23. Maheux P, Ducros F, Bourque J, Garon J, ChiassonJL. Fluoxetine improves insulin sensitivity in obesepatients with non-insulin-dependent diabetes mellitusindependently of weight loss. International Journal ofObesity & Related Metabolic Disorders: Journal ofthe International Association for the Study of obesity1997;21:97–102.

24. Lustman PJ, Clouse RE, Griffith LS, Carney RM,Freedland KE. Screening for depression in diabetes using the Beck depression inventory. Psychosom Med1997;59:24–31.

Endokrinologit palkitsivat Leena RyysynSuomen Endokrinologiyhdistys on jakanut ensimmäisen kerran tunnustuspalkinnon. Se annettiin lääke-tieteen tohtori, sisätautien erikoislääkäri Leena Ryysylle. Hän työskentelee Kotkassa Kymenlaaksonkeskussairaalassa. Leena Ryysy on hankkinut diabeteksen hoidon erityispätevyyden ensimmäisten joukossa vuonna1995, ja hän on kuulunut Diabetesliiton lääkärineuvostoon vuodesta 2002. Ryysy on ollut Kansanelä-kelaitoksen Etelä-Suomen aluetoimiston asiantuntijalääkäri vuodesta 1980.


Hypoglykemia – hinta hyvästä hoitotasapainosta?

Liian matala verensokeri eli hypoglykemia onhyvin tavallinen insuliinihoidon ongelma. Kundiabeetikoiden hoitoa on tehostettu, hypogly-kemioiden määrä on samalla kasvanut. Suuriosa hypoglykemioista ilmaantuu nukkuessa, jajopa kolmasosa valveillaoloaikana ilmaantuvis-ta hypoglykemioista on ilman varoitusoireita.Ei siis ihme, että hypoglykemia herättää pel-koa. Hypoglykemian pelko näyttää olevan yksitärkeimmistä tekijöistä, jotka estävät hyvänhoitasapainon saavuttamisen.

Hypoglykemia on osa diabeetikon arkitodellisuut-ta. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla on keskimää-rin 1–2 oireista hypoglykemiakohtausta viikon ai-kana, ja vuosittain jopa 25 prosentilla heistä onvaikea, tajunnan tason laskuunjohtava hypoglykeeminen kohta-us. Arvioidaan, että nelisen pro-senttia tyypin 1 diabeetikoidenkuolemista johtuu hypoglyke-miasta (1). DCCT (Diabetes Cont-rol and Complications Trial) -tut-kimuksen mukaan hypoglykemioi-den määrä lisääntyi kolminkertai-seksi intensiivisen insuliinihoidon ryhmässä ver-rattuna tavanomaiseen hoitoon. Yli puolet hypog-lykemioista ilmeni, kun diabeetikko nukkui. Kol-masosa vaikeista hypoglykemioista ei aiheuttanutvaroittavia oireita, vaikka diabeetikko oli valveil-la (2). Hypoglykemia tai sen pelko näyttäisikinrajoittavan diabeteksen tehokasta, lisäsairauksiaestävää hoitoa. Tyypin 2 diabeetikoilla hypoglyke-mian esiintyminen on huomattavasti harvinaisem-paa. UKPDS (United Kingdom Prospective Diabe-tes Study) -tutkimuksessa vakavia hypoglykemioi-

• Minna Koivikko

ta esiintyi 2–3 prosentilla oraalisten lääkkeidenkäyttäjistä ja noin 11 prosentilla insuliinihoitoisis-ta diabeetikoista (3).

Hypoglykemian laukaisemahormonaalinen vaste ja varoittavat oireetElimistön ensimmäinen reaktio verensokerin laski-essa liian matalaksi on luonnollisesti insuliinin eri-tyksen vähentäminen. Näin tapahtuu, kun plas-man sokeripitoisuudet ovat vielä fysiologisia (4,0–4,6 mmol/l) (taulukko 1). Varsinaisia insuliininvastavaikuttajahormoneita alkaa erittyä, kun so-keritaso on 3,7–3,8 mmol/l. Tärkeimmät ensi vai-heen hormonit ovat glukagoni ja adrenaliini, jot-ka vaikuttavat jo muutaman minuutin kuluessa.Ne lisäävät sekä glykogenolyysiä (glykogeeninpilkkoutumista glukoosiksi) että maksan gluko-neogeneesia (glukoosin uudismuodostusta). Lisäk-si adrenaliini estää perifeeristen kudosten sokerinkulutusta. Näistä kahdesta hormonista glukagoni

on tärkein, mutta sen erityksenhäiriytyessä adrenaliinin osuusnousee ratkaisevaksi. Sen erityskompensoi osittain glukagoninpuutteen. Pitkittyneen, muutamiatunteja kestäneen hypoglykemianaikana myös kortisolin ja kasvu-hormonin (growth hormone, GH)merkitys korostuu. Veren sokeri-

taso säätelee myös suoraan maksan sokerintuo-tantoa, mutta tämä autoregulaatio toiminee vastavakavassa hypoglykemiassa. Munuaisten osuusglukoneogeneesista on normaalisti vain viitisenprosenttia, mutta vuorokausia kestävän paastonaikana osuus nousee moninkertaiseksi (4,5).

Akuutin hypoglykemian aikana on keskeistä,että elimistö lisää sokerin tuotantoa. Ensimmäisentunnin aikana tästä vastaa glykogenolyysi, muttahypoglykemian pitkittyessä glukoneogeneesinosuus tulee hallitsevaksi. Samalla kudosten soke-

Varsinaisia insuliinin vas-tavaikuttajahormoneita

alkaa erittyä, kun sokeri-taso on 3,7–3,8 mmol/l.

12 DIABETES JA LÄÄKÄRI • JOULUKUU 2005Diabeteskeskuksenammatillinen

täydennyskoulutus

■ KEVÄT 20069.–13.1. Diabeetikon hoidon

peruskurssi terveydenhuollonhenkilöstölle

16.–18.1. Diabetes, jalat ja liikunta,kurssi terveydenhuollon jaliikuntatoimen ammattilaisilleUUSI

9.–10.2. Työterveyslääkäreiden ja-hoitajien diabetespäivät

22.–24.2. Tyypin 2 diabeetikon hoidontehostaminen (Tampereen keskustassa)

27.2.–3.3. Diabeetikon hoidonperuskurssi terveydenhuollonhenkilöstölle

10.–12.4. Lasten ja nuorten diabeteksenhoito, kurssi lasten osastoillaja poliklinikoilla työskentelevillehoitajille

19.–21.4. Insuliinipumppuhoidon kurssiterveydenhuollon henkilöstölle

19.–20.4. Mielenterveys ja diabetes-seminaari UUSI

21.4. Aikuisen tyypin 1 diabeetikoninsuliinihoito UUSI

8.–12.5. Diabeetikon hoidonperuskurssi terveydenhuollonhenkilöstölle

22.–23.5. Lääkäreiden diabetespäivät

■ SYKSY 200628.8.–1.9. Diabeetikon hoidon

peruskurssi terveydenhuollonhenkilöstölle


30.10.–1.11. Tyypin 1 diabeetikon hoidontehostaminen

30.10.–1.11. Diabeetikko kuntoutujana,seminaari terveydenhuollon ja kuntoutuslaitostenhenkilöstölle UUSI



Tiedustelut ja ilmoittautumislomakkeet:kurssisihteeri Annette Mathlin,puh. (03) 2860 338,[email protected] taiwww.diabetes.fi/taydennyskoulutus/ilmoittautuminen

Diabetestutkimussäätiönvuoden 2006 apurahat

LahjoitusNovo Nordisk Farma Oy on lahjoittanut tänä vuonna joulu-lahjoihin tarkoitetut varat Diabetesliitolle lasten leiritoimintaan.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Novo Nordisk Farma Oy

Diabetestutkimussäätiö julistaahaettavaksi apurahoja diabetek-seen liittyvään tutkimukseen. Sää-tiö tukee korkeatasoista diabetes-tutkimusta alkaen perustutkimuk-sesta. Säätiö tukee myös muutakuin lääketieteellistä diabetekseenliittyvää tieteellistä tutkimusta. En-sisijainen arviointiperuste apuraho-ja myönnettäessä on tutkimus-hankkeen tieteellinen taso.

Vuosi 2006 on Diabetestutki-mussäätiön juhlavuosi. Tämänvuoksi apurahoina jaettava summaon nostettu 300 000 euroon. Haet-tavana on yksi kaksivuotinen apu-raha (50 000 euroa/vuosi) merkit-tävään tutkimushankkeeseen, usei-ta yksivuotisia apurahoja (25 000–30 000 euroa) ja useita noin 8 000–10 000 euron tutkimusapurahoja.Apurahan saajalta edellytetään sel-vitystä apurahan käytöstä sekä tie-teellisistä tuloksista kahden vuodenkuluessa apurahan myöntämisestä.Juhlavuoden kaksivuotisen apura-han saajan edellytetään osallistu-

van aktiivisesti Diabetestutkimus-säätiön järjestämään alan tutki-mustoiminnan viestintään.

Diabetestutkimussäätiön halli-tukselle osoitetut, säätiön hake-muslomakkeelle laaditut suomen-,ruotsin- tai englanninkieliset hake-mukset lähetetään seitsemänä kap-paleena säätiön toimistoon (osoi-te: Diabeteskeskus, Kirjoniementie15, 33680 Tampere) 28.2. 2006(postileiman päivämäärä) mennes-sä. Hakemuksesta tulee ilmetä,mitä apurahatyyppiä haetaan sekäapurahan budjetti ja hankkeen ko-konaiskustannusarvio. Hakemus-lomakkeen saa internetistä sivultawww. diabetes.fi/saatio/apurahat/.Hakemuslomakkeita voi tilatamyös Diabeteskeskuksesta SeijaFrangilta, p. (03) 2860 201, sp.seija.frang @diabetes.fi. Lisätie-toja antaa tarvittaessa säätiön tie-teellinen sihteeri Leena Moilanen,p. (017) 173 311/haku, gsm 040595 0646, f. (017) 173 790, [email protected].


rin käyttö vähenee (6). Hormonaalisen vasteenvoimakkuuteen vaikuttaa pääasiassa sokeritaso,ei niinkään se nopeus, jolla sokeripitoisuus vähe-nee (7).

Otaksutaan, että aivot, etenkin ventromediaa-linen hypotalamus, käynnistäisivät ensisijaisestihypoglykemian vastareaktion (5,8). Normaalissaravitsemustilanteessa glukoosi on aivojen ainoaenergianlähde. Koska aivojen varastoima sokeririittää vain 4–5 minuutin ajaksi, on jatkuva, riit-tävä glukoosin saanti aivojen toiminnalle elintär-keää. Glukoosi kulkeutuu veri-aivoesteen läpi in-suliinista riippumatta. Kuljetusproteiini GLUT1siirtää glukoosin hiussuonesta aivojen välikudok-seen ja tämän jälkeen kuljetusproteiinit GLUT1 jaGLUT3 siirtävät sen hermo- ja gliasoluihin eli her-motukisoluihin (5). Eläinkokeissa GLUT-kuljetus-proteiinien tuotannon on todettu lisääntyneen pit-kittyneen hypoglykemian aikana, mikä osoittaisiaivojen pystyvän ainakin osittain sopeutumaanhypoglykemiaan (1,4,8).

Hypoglykemiaan liittyvät oireet jaetaan perin-teisesti kahteen ryhmään: neurogeeniset/autono-miset ja neuroglykopeeniset. Neurogeeniset oireetvälittyvät adrenergisen (sydämentykytys, vapina)ja kolinergisen (hikoilu, näläntunne, tuntoharhat)järjestelmän kautta. Katekoliamiineja vapautuusekä lisämunuaisen ytimestä että sympaattisista,postganglionäärisistä hermopäätteistä ja asetyyli-koliinia kolinergisistä, postganglionäärisistä her-mopäätteistä. Neuroglykopeenisten oireiden (kes-kittymisvaikeus, sekavuus, uneliaisuus, huimaus,kouristukset ja kooma) on katsottu selittyvän her-moston energianlähteen eli glukoosin puutteella.Hypoglykemian tiedostaminen pohjautuu pitkältineurogeenisten oireiden havaitsemiseen. Normaa-listi oireita alkaa esiintyä, kun sokeritaso on 3,0mmol/l. Kognitiiviset toiminnot heikkenevät, kunsokeritaso on 2,8 mmol/l (1,4,9).

Diabeetikon hypoglykemian erityispiirteetTyypin 1 diabeetikolla kyky havaita hypoglykemiaheikkenee sairastamisvuosien myötä. Poikkileik-kaustutkimuksissa oireettomien ja osittain oireet-tomien hypoglykemoiden esiintyvyyden on arvioi-tu olevan noin 25 prosenttia. Yli 30 sairastamis-vuoden jälkeen noin puolella diabeetikoista on il-man ennakko-oireita esiintyviä hypoglykemioita.Varoittavien oireiden puuttuessa vakavien hypo-glykemioiden riskin on todettu olevan jopa kym-

menkertainen normaaliin tilanteeseen verrattuna(1,4).

Tyypin 1 diabeetikolla glukagonivaste häviääjo ensimmäisten sairastamisvuosien aikana. Glu-kagonin puute on täydellinen ja korreloi suoraaninsuliinin puutteeseen. Adrenaliinin merkitys ko-rostuu, mutta vuosien kuluessa adrenaliinivaste-kin heikkenee ja käynnistyy vasta, kun sokeritasoon tavallista matalampi. Hormonivasteiden puut-tumisen ja heikkenemisen syytä ei tarkoin tunne-ta. Oletetaan, että haiman saarekesolujen välinennormaali vuorovaikutus on häiriytynyt insuliininpuutteen vuoksi, mikä johtanee myös glukagoninerityksen häiriöön. Vastavaikuttajahormonienpuutteellisen erityksen vuoksi neurogeenisia, hy-poglykemiasta varoittavia oireita (esimerkiksi sy-dämentykytys, vapina, näläntunne, hikoilu) eiesiinny ja ensioireet johtuvat keskushermostonenergianlähteen eli glukoosin puutteesta. Tällöinkognitiiviset toiminnot ovat jo heikentyneet eikädiabeetikko välttämättä enää itse pysty hoitamaanhypoglykemiaansa. Kireän hoitotasapainon jatoistuvien hypoglykemioiden on todettu edelleenvaimentavan hypoglykemiatuntemuksia (1,3,7,8).Myös autonominen neuropatia lisää oireettomanhypoglykemian riskiä (10,11).

Taulukko 1. Hypoglykemian laukaisemanormaali hormonaalinen vaste ei-diabeetikolla.

insuliini

P-gluk 4,0–4,6 mmol/l

glukagoniadrenaliini


kasvuhormonikortisoli


glukoosinautoregulaatio

P-gluk < 2,8 mmol/l


Tutkimuksissa on osoitettu, että nuorilla, ta-vanomaisesti hoidetuilla diabeetikoilla adrenalii-nivaste ilmenee, kun plasman sokeritaso on 3,6mmol/l, ja tehostetussa insuliinihoidossa olevillavasta, kun sokeritaso on 2,2 mmol/l (7). Toisaal-ta, jos hypoglykemioita vältetään tarkoitukselli-sesti, hormonaalinen vaste hypoglykemialle voikorjautua ja sen myötä myös ennakko-oireet pa-lautua jo 2–3 viikon kuluttua (4,12,13,14). Diabe-teksen kireään hoitotasapainoon liittyvien ilmiöi-den katsotaan ainakin osittain selittyvän aivojensopeutumisella matalaan sokeritasoon. Tämä kä-sitys pohjautuu glukoosin kulje-tushypoteesiin. Kireään hoito-tasapainoon liittyviä ilmiöitäovat hypoglykemiatuntemustenheikkeneminen ja sokerikynnyk-sen nousu. Sokerikynnyksennousu tarkoittaa, että pienempisokeripitoisuus laukaisee endo-kriinisen vasteen. Hypoteesinmukaan aivot pystyvät edelläkuvatusti lisäämään sokerin kuljetusta veri-aivoes-teen läpi (1,5). Vaikuttaa kuitenkin siltä, että so-peutumismekanismit eivät kata aivojen kortikaa-lisia toimintoja. Näin ollen hyvään sokeritasapai-noon liittyy riski, että kognitiiviset toiminnot heik-kenevät ennen hypoglykemiasta varoittavia, neu-rogeenisia oireita (7,15,16). Kortisoliteorian pe-rusteella ajatellaan, että edeltävän hypoglykemianaiheuttama kortisolivaste heikentäisi seuraavienhypoglykemioiden laukaisemaa autonomista vas-tetta (17). Autonomisen vasteen heikkenemisenmekanismit ovat kuitenkin vielä epäselviä.

Jo 70-luvulla Tattersall ja Gill kuvasivat 22nuoren tyypin 1 diabeetikon selittämättömät, yöl-liset kuolemantapaukset. Syntyi käsite dead in bedsyndrome. Kuolemantapausten on ajateltu johtu-van aamuöisen hypoglykemian laukaisemasta fa-taalista kammioperäisestä rytmihäiriöstä, jota onyritetty selittää hypoglykemian aikaisella QT-ajanpitenemisellä, QT-hajonnan lisääntymisellä ja sy-kevariaation muutoksilla (18,19).

Tyypin 2 diabeetikoilla hypoglykemian riskinäyttäisi lisääntyvän insuliinin erityksen hiipumi-sen myötä eli silloin, kun tyypin 2 diabeetikko al-kaa muistuttaa tyypin 1 diabeetikkoa. Sairastu-misvaiheessa sekä glukagoni- että adrenaliinivas-teet ovat normaalit, mutta taudin edetessä ja insu-liininerityksen vähetessä glukagonin eritys heikke-

nee tyypin 1 diabeetikoiden tapaan. Toistuvat hy-poglykemiat aiheuttavat myös tyypin 2 diabeeti-koille samantapaisen sokerikynnyksen nousunkuin tyypin 1 diabeetikoille (20).

Hypoglykemian riskitekijätSekä absoluuttinen että suhteellinen insuliinin yli-määrä joko pistettynä tai haiman erittämänä joh-taa hypoglykemiaan. Liiallinen insuliinipitoisuusvoi olla seurausta insuliinin, insuliinin eritystä li-säävien lääkkeiden tai insuliiniherkistäjien liiansuuresta annoksesta tai niiden annostelun vääräs-

tä ajoituksesta tai väärän tyyppises-tä valmisteesta. Glukoosin saanti voiolla vähentynyt aterioiden unohtu-misen tai yöllisen paaston vuoksi.Alkoholi puolestaan vähentää eli-mistön omaa glukoosin tuotantoa.Liikunta lisää sokerin kulutusta japarantaa myöhemmin insuliiniherk-kyyttä. Munuaisten vajaatoiminnas-sa insuliinin eliminaatio hidastuu,mikä vähentää insuliinin tarvetta.

Insuliinin ylimäärä yhdistettynä heikentyneeseeninsuliinin vastavaikuttajahormonien vasteeseen li-sää edelleen hypoglykemian riskiä. Hypoglykemi-an riski on erityisen suuri tiukassa sokeritasapai-nossa olevilla insuliininpuutosdiabeetikoilla, joil-la on ollut vaikea hypoglykemia tai joilla on oi-reettomia hypoglykemioita (20).

Hoitoa ilman pelkoaSokeritasapainon hoitotavoitteet on syytä suhteut-taa potilaan ikään ja ennusteeseen. Iäkkään dia-beetikon elämänlaatua on turha huonontaa toistu-villa hypoglykemioilla. On myös muistettava, ettälääkkeiden (huom. sulfonyyliureat) eliminaatio onhidastunut vanhuksilla ja munuaisten vajaatoi-mintaa sairastavilla.

Mahdollisimman fysiologinen insuliinin an-nostelu joko monipistoshoidolla tai insuliinipum-pulla vähentää hypoglykemian riskiä. Käytössä jovakiintuneet pikainsuliinit (aspart, lispro) ovattuoneet toivottua joustoa tyypin 1 diabeetikon elä-mään. Tuore meta-analyysi osoittaa, että pikain-suliinien käyttö ei ole merkittävästi vähentänyt hy-poglykemioiden määrää (21). Tämä kertoo ongel-mista, joita on liittynyt pitkävaikutteisiin insulii-neihin (muun muassa imeytymisen vaihtelut ja vai-kutuksen epätasaisuus). Viime vuosina käyttöön

Sekä absoluuttinen ettäsuhteellinen insuliinin

ylimäärä joko pistettynätai haiman erittämänä

johtaa hypoglykemiaan.


tulleet pitkävaikutteiset insuliinianalogit (detemir,glargiini) ovat tutkimusten perusteella vähen-täneet etenkin yöllisen hypoglykemian riskiä(22,23). Hyvän diabeteksen hoitotasapainon saa-vuttaminen ilman merkittävästi lisääntynyttä hy-poglykemiariskiä vaatii siis sekä ateriainsuliininettä perusinsuliinin käytön optimointia. Lisätyö-kaluksi optimaalisen insuliininannostelun saavut-tamiseksi on tullut jatkuva sokeripitoisuuden seu-ranta (continous glucose monitoring system,CGMS), joka on helpottanut muun muassa oireet-tomien, öisten hypoglykemioiden havaitsemista(24). Insuliinianalogit tarjoavat paremmat edelly-tykset tyypin 1 diabeetikon hyvään hoitoon, mut-ta ne eivät suinkaan vähennä hoidonohjauksensekä omahoidon ja seurannan merkitystä hyväänhoitotasapainoon pyrittäessä.

• Minna KoivikkoLL, sisätautien ja endokrinologianerikoislääkäriOYS, sisätautien klinikkaPL 2090029 [email protected]

Kirjallisuus1. Cryer P. Hypoglycemia unawereness in IDDM.

Diabetes care 1993;16:40–47.2. The Diabetes Control and Complications Trial Re-

search Group. Epidemiology of severe hypoglycae-mia in the Diabetes Control and ComplicationsTrial. Am J Med 1991;90:450–459.

3. The United Kingdom Prospective Diabetes StudyResearch Group. Intensive blood-glucose controlwith sulfonylureas or insulin compared with con-ventional treatment and risk of complications inpatients with type 2 diabetes. Lancet 1998;352:837–853.

4. Cryer P. Hypoglycemia. Diabetes care1994;17:734–755.

5. Bolli G, Fanelli C. Physiology of glucose counter-regulation to hypoglycaemia. Endocrinol Metab-Clin North Am 1999;28:467–493.

6. Davis S, Cherrington A. The hormonal and metabolicresponses to prolonged hypoglycaemia. J Lab ClinMed 1993;121:2–31.

7. Amiel S. Glucose counter-regulation in health anddisease: current concepts in hypoglycaemia recogni-tion and response. Q J Med 1991;80:707–727.

8. McCall A. IDDM, counterregulation, and the brain.Diabetes Care 1997; 20:1228–1230.

9. Cryer P. Symptoms of hypoglycaemia, thresholds fortheir occurrence, and hypoglycaemia unawereness.Endocrinol Metab Clin North Am 1999;28:495–500.

10. Hoeldtke RD, Boden G. Epinephrine secretion, hypoglycaemia unawereness, and diabetic autonomicneuropathy. Ann Intern Med 1994;120:512–517.

11. Meyer C, Grossman R, Mitrakou A, Mahler R, Vene-man T, Gerich J ym. Effects of autonomic neuropa-thy on counterregulation and awereness of hypogly-caemia in type 1 diabetic patients. Diabetes Care1998;21:1960–1966.

12. Lingerfelser T, Buettner U, Martin J, Tobis M, RennW, Kaschel R ym. Improvement of impaired counter-regulatory hormone response and symptom percep-tion by short-term avoidance of hypoglycaemia inIDDM. Diabetes Care 1995;18:321–325.

13. Fanelli G, Epifano L, Rambotti A, Pampanelli S, diVincenzo A, Modarelli F ym. Meticulous prevention ofhypoglycaemia normalizes the glycemic thresholdsand magnitude of most neuroendocrine responsesto, symptoms of, and cognitive function during hy-poglycaemia in intensively treated patients withshort-term IDDM. Diabetes 1993;42:1683–1689.

14. Bolli G. Prevention and treatment of hypoglycaemiaunawareness in type 1 diabetes mellitus. Acta Dia-betol 1998;35:183–193.

15. Widom B, Simonson D. Glycemic control and neu-ropsychologic function during hypoglycaemia inpatients with insulin-dependent diabetes mellitus.Ann Intern Med 1990;112:904–912.

16. Amiel S, Pottinger R, Archibald H, Chusney G, Cun-nah D, Prior P ym. Effect of antecedent glucosecontrol on cerebral function during hypoglycaemia.Diabetes care 1991;14:109–118.

17. Davis S, Shavers C, Costa F, Mosqueda-Garcia R.Role of cortisol in the pathogenesis of deficientcounterregulation after antecedent hypoglycaemia innormal humans. J Clin Invest 1996;98:680–691.

18. Weston P, Gill G. Is undetected autonomic dysfunc-tion responsible for sudden death in type 1 diabetesmellitus? The “dead in bed” syndrome revisited. Dia-betic Med 1999;16:626–631.

19. Koivikko M, Salmela P, Airaksinen K, Tapanainen J,Ruokonen A, Mäkikallio T ym. Effects of sustainedinsulin-induced hypoglycemia on cardiovascular auto-nomic regulation in type 1 diabetes. Diabetes2005;54:744–750.

20. Cryer P. Hypoglycemia: the limiting factor in theglycaemic management of type I and type II diabe-tes. Diabetologia 2002;45:937–948.

21. Plank J, Siebenhofer A, Berghold A, Jeitler K, Hor-vath K, Mrak P ym. Systematic review and meta-analysis of short-acting insulin analogues in patientswith diabetes mellitus. Arch Intern Med 2005;165:1337–1343.

22. Dunn J, Plosker G, Keating G, McKeage K, Scott L:Insulin glargine. An updated review of its use in themanagement of diabetes mellitus. Drugs 2003;63:1743–1778.

23. Chapman T, Perry C. Insulin detemir. A review of its use in the management of type 1 and type 2 diabetesmellitus. Drugs 2004;64:2577–2595.

24. Kubiak T, Hermanns N, Schreckling H, Kulzer B, HaakT. Assessment of hypoglycaemia awereness usingcontinuous glucose monitoring. Diabet Med 2004;21:487–490.


Kuvat: Timo Saaristo

EASD 2005:

Tanskalaistutkijoille tunnustustaEuroopan diabetestutkijoiden järjestön EASD:n Ateenassa järjestetty 41. kongressikeräsi ennätyksellisen yleisön, lähes 13 000 osallistujaa. PROactive-tutkimuksentulokset olivat tänä vuonna kongressin odotetuimmat. Uutuuksista herätti eniten huo-miota inhaloitava insuliini ja jatkuvaan glukoosinmittaukseen kehitetty laitteisto, johonon saatu parannuksia: laitteisto toimii nyt reaaliaikaisesti ja osittain myös langattomasti.

Kongressissa jaetaan vuosittain useita merkittäviä diabetesalan palkintoja ja tunnustuksia.Minkowski-palkinto myönnettiin 40. kerran. Sen sai tänä vuonna tanskalainen, Steno Diabe-tes Centerissä työskentelevä lääketieteen tohtori Peter Rossing. Hänen palkintoluentonsakäsitteli diabeettista nefropatiaa. Claude Bernard -palkinnon sai tyypin 2 diabetekseen ja eri-tyisesti glukagoninkaltaisiin peptideihin ja inkretiiniin liittyvistä tutkimuksistaan professoriJens J. Holst, hänkin tanskalainen.

Vuoden 2005 Castelli Pedroli -palkinto, johon liittyy nimeäminen Camillo Colgi -luen-noitsijaksi, myönnettiin professori Coen Stehouwerille Maastrichtin yliopistosta Alankomais-ta. Hän on tutkinut erityisesti diabeteksen ja verisuonitautien yhteyksiä.

EASD:n ja ADAn (American Diabetes Association) yhteisen apurahan (Transatlantic Fel-lowship) sai tohtori Amedeo Vetere, joka on tullut tunnetuksi kantasoluihin ja haiman kehi-tysbiologiaan liittyvästä tutkimuksestaan. Hän työskentelee Triesten yliopistossa Italiassa.

Vuonna 2006 EASD:n kongressi järjestetään Kööpenhaminassa ja Malmössa.


PROactive-tutkimus

Vuoden 2005 EASD:n ehdottomasti tärkein jaodotetuin tapahtuma oli kolmivuotisen PRO-active-päätetapahtumatutkimuksen päätulos-ten julkistaminen. Ystävyyden ja rauhankongressikeskuksen pääsali pakkautuiAteenan helteessä täyteen, eivätkä kaikkihalukkaat edes päässeet ovien sisälle. Tutkimus saatiin päätökseen selvästi alku-peräistä suunnitelmaa nopeammin. Syynä oli,että potilaita suorastaan vyöryi tutkimukseen,mikä lyhensi selvästi rekrytointiaikaa. Tämäkuvaa osaltaan niin potilaiden kuin tutkimus-keskustenkin PROactiveen lataamia odotuksia.

PROactive-tutkimuksessa selvi-tettiin ensi kertaa suorassa asetel-massa insuliiniherkistäjähoidon,tässä tapauksessa pioglitatsonin,voimaa kokonaiskuolleisuudenja valtimotapahtumien vähentä-jänä. Asian selvittämiselle on ol-lut huutava tilaus jo ehkä luvat-tomankin pitkään, koska insulii-

niukasti positiivinen

Muuttaako PROactive diabeteksen hoitoa?PROactiven tulos tukee aiemmin esitettyä ajatusta, että glitatsonit antavat lisäsuojaa valtimotautia vas-taan. PROactiven tulos tukee mielestäni myös sitä ajatusta, että glitatsonihoito kannattaa aloittaa ajoissa.Jos hoito keskitetään vain sairaimpiin diabeetikoihin, kuten PROactivessa, alkaa mahdollinen hyöty huve-ta. PROactive osoitti, että glitatsonihoidolla on useitakin etuja. Insuliinihoitoon ajautui huomattavasti vä-hemmän glitatsonia saaneista potilaista, HbA1c saatiin lähemmäs normaaliarvoja, painonnoususta huoli-matta verenpaine laski, HDL-pitoisuus nousi ja triglyseridipitoisuus laski. Pitääkö sitten vajaatoiminnastaolla huolissaan? Varmasti, ja varsinkin suuren riskin potilaiden osalta. Samalla on kuitenkin muistettava,että glitatsonihoitoon liittyvä painonnousu tai turvotus eivät lähtökohtaisesti liity sydämen vajaatoimin-taan, vaan kyse on nesteretentiosta ja pitkän ajan kuluessa hyödyllisen ihonalaisen rasvan muodostumi-sesta. Tutkimus ei muuttane niiden ajatuksia, jotka ovat käyttäneet glitatsoneja jo aiemmin työkaluinaan.Kovin sairaita valtimoita glitatsonihoito tuskin korjaa (tai ehtii korjata), eikä niitä edelleenkään tule tätätoivoen käyttää. Rosiglitatsonilla tehtävän ja aikanaan valmistuvan RECORD-tutkimuksen seuranta-aika onPROactivea parisen vuotta pidempi ja potilaat käsitykseni mukaan parempikuntoisia. AV

niherkistäjillä on niiden keksimisestä saakka tie-detty olevan verensokerin alentamisen lisäksi mo-ninainen kirjo valtimoille suotuisia vaikutuksia.

Verensokeri saatiinhyvin hallintaanPROactivessa seurattiin kolmen vuoden ajan5 238 erittäin korkean riskin potilasta, joista kah-della kolmesta oli ollut sydän- tai aivoinfarkti jakolmasosalla oli muista tekijöistä koostuva riski-profiili. Käytännössä lähes kaikilla potilailla oliaktiivinen valtimotauti tutkimuksen alkaessa. Dia-beetikoille arvottiin hyvän perushoidon lisäksijoko lumelääke tai pioglitatsoni ja seurattiin kuo-lemien ja valtimotapahtumien ilmaantumista.

Potilaiden hoito onnistui PROactivessa hienos-ti. Pioglitatsoniryhmässä saavutet-tiin keskimäärin 6,9 %:n HbA1c-taso, mikä on kadehdittava suori-tus. Tässä suhteessa PROactive jät-tää varjoonsa likimain kaikki muutsuunnilleen tämänsuuruiset tutki-mukset. Tavoitteet olivat samatmyös plaseboryhmässä, mutta sii-nä päästiin vain 7,5 %:n HbA1c-ta-

Pioglitatsoniryhmässäsaavutettiin keskimäärin

6,9 %:n HbA1c

-taso, mikäon kadehdittava suoritus.


soon. Lisäksi pioglitatsonilla hoidetuista insuliini-hoitoon ajautui puolet vähemmän (plasebo 22 %vs. pioglitatsoni 11 %) kuin plaseboryhmässä.Huomionarvoista oli myös, että kummassakaanhoitoryhmässä ei tapahtunut minkäänlaista hoi-don tehon hiipumista kolmen vuoden aikana,mikä mielestäni kuvaa tavoitteellisen hoidon voi-maa. Useinhan viitataan UKPDS-klassikkotutki-mukseen, kun halutaan todistella, että hoitotulosmenetetään melko nopeastikin keskimäärin kaikil-la hoidoilla (ennen glitatsonikautta). Diabeetikko-ja voi siis hoitaa pitkän ajan kuluessakin hyvin,kunhan tavoitteet on määritelty ja niistä pidetäänkiinni.

Myönteisiä vaikutuksiariskitekijöihinGlitatsonin ottaminen mukaan lääkitykseen saiaikaan monitahoisen ja suotuisan muutoksen val-timoita rappeuttavissa riskitekijöissä. Systolinenverenpaine oli glitatsoniryhmässä 3 mmHg lume-ryhmää alempi, seerumin triglyseridipitoisuus las-ki 13 prosenttia ja HDL-kolesteroli nousi peräti 9prosenttia. PROactivessakin saatiin siis esiin pie-nissä tutkimuksissa raportoituja moninaisia valti-moita suojaavia vaikutuksia. Miten tämä kaikkivaikutti itse pääasiaan ja tutkimuksen kysymyk-seen, vähenivätkö valtimotautitapahtumat?

Pioglitatsonihoito vähensi niin sanottuja kom-posiittipäätetapahtumia 10 prosenttia. Tämä eikuitenkaan ollut tilastollisesti mer-kitsevä tulos, mikä sinänsä on tie-tenkin pettymys. Tähän ”kompo-siittipäätetapahtumien” kirjoon olihyväksytty erikoinen joukko tapah-tumia ja toimenpiteitä: tarkoitukse-na oli selvästi saada paljon tapahtu-mia kokoon, jotta tilastollinen voi-ma olisi parempi. Tämänkaltainenanalysointi on kuitenkin altis erilai-sille sekoittaville tekijöille. Esi-merkkinä voisi toimia potilas, jokajoutuu infarktin takia sairaalaan.Hän selviää infarktistaan, ja päästään tekemäänrevaskularisaatio tai muu toimenpide. Monta mer-kintää, joiden oikea tulkinta on vaikeaa.

Kovat päätetapahtumat vähenivät niukastiPROactivessa alaraajojen revaskularisaatiot li-sääntyivät jonkin verran pioglitatsoniryhmästä.

Sydämen vastaavat toimenpiteet olivat ryhmienvälillä identtiset. Muissa kategorioissa pioglitatso-niryhmä pärjäsi paremmin kuin verrokkiryhmä.Luotettavampaa on katsoa ”kovia” päätetapahtu-mia, joihin tulkintaa liittyy huomattavasti vähem-män. Kovia päätetapahtumia (kuolemat, sydän- jaaivoinfarktit) pioglitatsonihoito vähensi 16 pro-senttia, mikä oli tilastollisesti merkittävä tulos (p< 0.027), vaikkakin niukasti. Absoluuttinen riskinvähenemä kertoo, kannattaako hoito aloittaa, josvaltimotapahtumia halutaan vähentää glitatsoni-hoidolla. Komposiittitapahtumien absoluuttinenriski laski 23,5 prosenttia ( 21 %). NNT-lukuna(number needed to treat) tämä tarkoittaa, että pi-tää hoitaa 40 potilasta, jotta yksi tapahtuma saa-taisiin estettyä. Kovissa valtimotapahtumissaNNT-luku on 48: sen verran potilaita pitää hoitaa,jotta yksi kuolema, sydän- tai aivoinfakti estettäi-siin. Glitatsonihoidon aloittaminen näin hankalaavaltimotautia potevassa potilasryhmässä ei siiskannata, jos ajatuksena on valtimotapahtumanestäminen.

Haittavaikutukset vaativatlisäselvityksiäEntä turvallisuus? Glitatsonihoito näytti PROac-tive-tutkimuksessa johtavan vertailuryhmää sel-västi useammin sairaalahoitoa vaatineeseen sydä-men vajaatoimintaan. Tutkimusta julkistuksessakriittisesti arvioinut professori Hannele Yki-Jär-

vinen piti tätä seikkaa erittäinmerkittävänä ongelmana glitat-sonihoidon hyödyllisyyttä arvioi-taessa. Luonnollisesti asia vaatii-kin lisäselvityksiä. Kuinka monipotilaista, joilla raportoitiin sydä-men vajaatoiminta, käytti saman-aikaisesti insuliinia, kuinka mo-nella vajaatoiminta kehittyi nope-asti, monellako hitaasti, mitkä oli-vat vajaatoiminnan diagnostisetkriteerit? Montakin asiaa nouseemieleen vajaatoimintanumeroita

tarkasteltaessa.Glitatsonihoidon hyvin tunnettuja haittavai-

kutuksia ovat lievä tai kohtalainen, keskimäärinnoin kolmen kilon painonnousu (myös tässä tut-kimuksessa) ja joskus selvästi havaittava turvo-tus. Nämä haittavaikutukset johtuvat nestereten-tiosta sekä ihonalaisen rasvan muodostumisesta

Tulkittiinkotutkimuksessa kaikkiturvotus ja painon-

nousu sydämen vajaa-toiminnaksi, kutenSuomessa tehtiin

herkästi vielä 1970-luvulla, on vielä sel-

vittämättä.


pitkän ajan kuluessa. Kun sydän- tai verisuonisai-rautta sairastava henkilö kertoo turvotuksen tun-teesta tai painonnoususta tai molemmista, hänetlähetetään luonnollisesti hyvin herkästi sairaalatut-kimuksiin sydämen vajaatoiminnan selvittämiseksi.Kliinisessä lääketutkimuksessa tämä saatetaan au-tomaattisesti rekisteröidä vakavaksi sivuvaikutuk-seksi. Tulkittiinko tutkimuksessakaikki turvotus ja painonnousu sy-dämen vajaatoiminnaksi, kutenSuomessa tehtiin herkästi vielä1970-luvulla, on vielä selvittämät-tä. Vajaatoiminnasta johtuvia kuo-lemia ei pioglitatsoniryhmässä ol-lut vertailuryhmää merkitsevästienempää, mitä olisi odottanut täy-dellisen diagnostiikan maailmassa– sen verran huonoennusteinen tilasydämen vajaatoiminta on. Minä-kin olen sentään valmis sanomaan,että glitatsoneista ei ole kovin sairasta sydäntäpaikkaamaan. Maksaongelmia ei glitatsonihoidos-sa ilmaantunut lainkaan.

Aloitettiinko hoito liian myöhään?Monet, ehkä useimmat, pitävät PROactiven tulos-ta pettymyksenä. Kun huomioidaan, kuinka pal-

jon pioglitatsonihoito paransi riskitekijäprofiilia(lipidi-, verenpaineja glykemiamuutokset), olisivoinut odottaa huomattavasti selvempää valtimo-tautitapahtumien vähenemistä. PROactiveen osal-listuneiden diabeetikoiden valtimot olivat kuiten-kin varsin huonossa kunnossa jo tutkimuksenalussa, ja lisäksi seuranta-aika oli melko lyhyt.

Tällaisessa asetelmassa voi olla vai-keaa saada enää millään lääkehoi-dolla ennustetta kovin paljon parem-maksi, ja invasiivisia toimenpiteitätarvitaan kipeästi. Oliko tulos sitten-kään huono? Glitatsonihoito on par-haimmillaan varhain aloitettuna.Valtimoidenkin suhteen on tällöinpaljon voitettavissa. Liian myöhäänaloitettuna hoidon hyöty hupenee,vaikka sitä oli PROactivessa edelleennähtävissä. Odotan kiinnostuneenalähitulevaisuudessa valmistuvaa RE-

CORD-tutkimusta, jossa seurattavat diabeetikotovat selvästi parempikuntoisia.

• Antti VirkamäkiLT, dosenttiMehiläinen, diabetesklinikka

PROactiveen osallistu-neiden diabeetikoiden

valtimot olivatkuitenkin varsin

huonossa kunnossa jotutkimuksen alussa, ja

lisäksi seuranta-aika olimelko lyhyt.

Tyypin 1 diabeteksen hoitosuositus päivitettiinDiabetesliiton lääkärineuvoston päivitetty suosi-tus tyypin 1 diabeteksen hoidosta on ilmestynytinternetissä. Se on luettavissa ja tulostettavissaosoitteessa www.diabetes.fi/hoitosuositukset.

Diabetesliiton lääkärineuvoston Tyypin 1 diabe-teksen hoitosuositus julkaistiin sekä painettunaettä sähköisenä vuonna 2001. Neljän vuoden ai-kana moni asia tyypin 1 diabeteksen hoidossa onmuuttunut, ja siksi Diabetesliiton lääkärineuvos-to katsoi suosituksen uudistaminen aiheelliseksi.Tyypin 1 diabeteksen hoitosuositukseen on uusi-na asioina lisätty muun muassa ohjeet insuliini-valmisteiden aiheuttaman yliherkkyyden varalle,ohjeet diabeteksen hoidosta kortisonihoidon ai-kana sekä ohjeet lääkärin ilmoitusvelvollisuudes-ta ajoterveyttä koskevissa asioissa. Eläininsuliiniton jätetty suosituksesta kokonaan pois. Pitkävai-kutteiset insuliinianalogit on puolestaan käsitel-ty aikaisempaa perusteellisemmin. Suosituksessa

on otettu huomioon, mitä tyypin 1 diabeteksenosalta on tuotu esille äskettäin julkaistuissa muis-sa suosituksissa, kuten dyslipidemioiden ja ko-honneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksis-sa sekä valmisteilla olevassa diabeettisen retino-patian hoitosuosituksessa.

Uusia suosituksia valmisteillaDuodecimin Käypä hoito -sarjassa on Diabetes-liiton lääkärineuvoston aloitteesta käynnistettyhoitosuosituksen laatiminen diabeteksesta. Tässäsuosituksessa käsitellään sekä tyypin 1 että tyy-pin 2 diabeteksen hoitoa. Suosituksen laatiminenon alkuvaiheessa.

Edellä mainitun hoitosuosituksen ja pian val-mistuvan retinopatiaa käsittelevän hoitosuosi-tuksen lisäksi Lääkäriseura Duodecimin Käypähoito -sarjassa on aloitettu suositusten laatimi-nen raskausdiabeteksesta ja diabeettisesta munu-aistaudista.


EASD 2005:

Ensimmäinen inhaloitava insuliini:

Apulaisprofessori Paul Norwood San Diegosta,Kaliforniasta, esitteli Ateenan EASD-kokouksessatuloksiaan lyhytvaikutteisen inhaloitavan insulii-nin (Exubera) käytöstä diabeteksen hoidossa. Tut-kimuksessa oli mukana 221 tyypin 1 diabeetik-koa, joiden ikä oli 18–75 vuotta. Potilaat satun-naistettiin saamaan ensin 12 viikon ajan joko si-sään hengitettävää Exubera-insuliinia tai ihon allepistettävää pikainsuliinia ennen ateriaa. Tämänjälkeen molemmat ryhmät saivat 12 seuraavan vii-kon ajan ihon alle pistettävää insuliinia. Vertailuntulokset esitettiin ensimmäisen 12 viikon jaksolta.Molemmissa ryhmissä lähtötilanteen HbA1c olisama, 7,5 %, ja 12 viikon aikana se myös laskimolemmissa ryhmissä yhtä paljon (7,1 % vs. 7,0%). Sen sijaan paastoplasman glukoosi laski Exu-beraa saaneilla 38 mg/dl (2,1 mmol/l), kun vastaa-va lasku ihon alle pistettävää ateriainsuliinia saa-neilla oli 18 mg/dl (1,0 mmol/l). Ero on tilastolli-sesti merkitsevä.

Exubera oli ihon alle pistettävää insuliinia pa-rempi vaihtoehto myös vakavan hypoglykemianriskin suhteen (RR 0,52). Hengitettävän insuliininturvallisuutta keuhkoille mitattiin useilla erilaisil-la standardoiduilla keuhkofunktiotesteillä. Niidenperusteella ryhmien välillä oli jonkin verran erojaihon alle pistettävän insuliinin eduksi: inhaloita-vaa insuliinia saaneilla oli muun muassa lievää,annostelun jälkeen ilmennyttä kuivaa yskää enem-män kuin pistettyä insuliinia saaneilla (30,9 % vs.7,8 %).

Tutkijoiden yhteenvetona oli, että inhaloitaval-la insuliinilla voidaan sekä saavuttaa hyvä glukoo-sitasapaino että välttää ihonalaista annostelua pa-remmin vakavia hypoglykemioita. Sillä saavutetaanmyös parempi paastoglukoosin tasapaino kuinihon alle annosteltavaa ateriainsuliinia käyttämällä.Lisäetuna pidettiin sitä, että inhaloitavalla ateriain-suliinilla potilaan hoito saattaisi käytännössä toteu-tua monipistoshoitoa paremmin.

Vahvoja mielipiteitäpuolesta ja vastaanAteenassa käytiin mielenkiintoinen tieteelliseennäyttöön perustuva (EBM) puolesta-vastaan-debat-ti inhaloitavista insuliineista. Inhaloitavan insulii-nin vakuuttavana puolestapuhujana toimi aiheestauseita julkaisuja kirjoittanut professori Jay S.Skyler Miamista, USA:sta. Vasta-argumentoijanaoli, omalla humoristisella tavallaan, professoriPhilip Home Newcastlesta Isosta-Britanniasta.Skyler päätyi odotetusti, pääosin omien tyypin 1diabeetikoita koskevien tutkimustensa ja muidentutkijoiden tyypin 2 diabeetikoita koskevien tutki-musten perusteella siihen, että inhaloitava insuliinion sekä tehokas että turvallinen ateriainsuliini.Keuhkofunktioon liittyvien mahdollisten haittojen-kaan osalta ei hänen mukaansa ole syytä huoleen.Sen sijaan opponenttina toiminut professori Homenosti nimenomaan pitkäaikaisen käytön turvalli-suuden yhdeksi tärkeimmistä vasta-argumenteis-taan. Hän oli myös sitä mieltä, että Skylerin tähän-astisissa julkaisuissa ja esityksissä keuhkosivuvai-kutukset olisi virheellisesti tulkittu vähäisemmiksikuin tutkimusdatan perusteella voi päätellä. Myössiedettävyys- ja hintakysymykset, kuten myös luo-jamme alkuperäinen tarkoitus keuhkoja ihmisellesuunnitellessaan (= ei lääkeannosteluun), nousivatnekin vasta-argumenteissa esille. Keskustelu inha-loitavien insuliinien turvallisuudesta jatkui Atee-nassa pitkään ja vilkkaana, ja se jatkunee vielämuissa yhteyksissä. Oma käsitykseni on toistai-seksi, että inhaloitavat insuliinit tuskin tulevat vas-taamaan suunnattoman suuriin toiveisiin, joitaniihin on kohdistunut. LH

Vastaako Exubera suuriin odotuksiin?


EASD 2005:

Jatkuva glukoosinseuranta ihonalaiskudoksesta(CGMS eli continuous glucose monitoring system)on ollut maassamme käytössä viitisen vuottauseimmissa sairaaloissa ja eräissä suurissa terveys-keskuksissa. Laite kertoo glukoosiarvot takautu-vasti viiden minuutin välein noin kolmen edeltä-vän vuorokauden ajalta. Laitteella on saatu arvo-kasta tietoa diabeteksen hoidon suunnittelun jaopetuksen tueksi. Nyt samalla määritysmenetel-mällä toimivaa laitetta on kehitetty edelleen. Uusilaite Guardian RT (valmistaja Medtronic) kertooglukoosiarvon potilaalle reaaliaikaisesti viidenminuutin välein. Lisäksi uusi laite poikkeaa aikai-semmasta siten, että signaali välittyy ihon alle ase-tettavasta sensoriosasta iholle kiinnitettävään pie-nikokoiseen lähetinosaan noin 10 senttimetrinmittaista kaapelia pitkin. Lähetinosasta signaalikulkee edelleen langattomasti, siis ilman pitkää,hankalaa ja jäykkää kaapelia, vyötäröllä tai tas-kussa pidettävään monitoriosaan, josta kulloinen-kin glukoosiarvo on nähtävissä millimooleina lit-rassa (mmol/l). Diabeetikko vaihtaa sensorin itsekolmen vuorokauden välein. Laitteessa on myöshälytystoiminto, jonka voi kytkeä ilmoittamaanmatalista ja korkeista glukoosiarvoista.

Kolmen kuukauden reaaliaikainenglukoosinseuranta parantaa glukoositasapainoa

Ensimmäiset käyttäjäkokemuksetmyönteisiäRuotsalainen professori Jonas Bolinder kertoiEASD-kokouksessa Ateenassa laitteen ensimmäi-sistä käyttäjäkokemuksista. Soveltuvuustutkimuk-seen osallistui 12 iältään 8–18-vuotiasta lasta ja12 aikuista, jotka olivat iältään 23–60-vuotiaita.Näistä tyypin 1 diabeetikoista 22 käytti laitetta 9–14 vuorokauden ajan. Laitteeseen säädettiin hy-poglykemiasta ilmoittavaksi hälytysrajaksi 3,5mmol/l ja hyperglykemiasta kertovaksi raja-ar-voksi 11,1 mmol/l. Puolet diabeetikoista muuttiitse raja-arvoja tutkimuksen aikana.

Päiväsaikaan todettiin keskimäärin 2,4 hy-perglykemia- ja 1,4 hypoglykemiahälytystä, yönaikana vastaavat luvut olivat 0,8 ja 0,6 hälytystä.Yhtä lukuunottamatta kaikki diabeetikot käytti-vät laitteen antamia arvoja insuliiniannosten tairuuan hiilihydraattimäärien tai niiden molempiensäätelyyn ”tässä ja nyt”. Viimeisen tutkimuspäi-vän keskimääräinen glukoositaso (8,1 mmol/l) olimerkitsevästi matalampi kuin ensimmäisen päiväntaso (9,6 mmol/l, p < 0.05). Neljällä diabeetikollaoli ongelmia sensorin asentamisessa.

Signaali välittyy uudessa,reaaliaikaisesti verenglukoosiamittaavassa seurantalaitteessaihon alle asetettavastasensoriosasta ihollekiinnitettävään pienikokoiseenlähetinosaan lyhyttä kaapeliapitkin. Lähetinosasta signaalikulkee edelleen langattomastiradiotaajuutta käyttäenvyötäröllä tai taskussapidettävään monitoriin, jostaglukoosiarvoa voi seurata.

Iholle kiinnitettävä lähetin

Ihon alle tuleva sensori Vyöllä kannettava monitori


Uutta laitetta käyttäneiden HbA1claski merkittävästiBolinder esitti myös alustavia tuloksia laitteellatehdystä, kolme kuukautta kestäneestä satunnais-tetusta eurooppalaisesta monikeskustutkimukses-ta. Keskuksia oli kahdeksan, joista neljä hoiti lap-sia ja neljä aikuisia. Diabeetikkoja oli yhteensä162. Heistä puolet oli lapsia. Potilaat satunnaistet-tiin kolmeen ryhmään, joissa kussakin oli 54 huo-nossa hoitotasapainossa olevaa (kes-kimääräinen HbA1c 9,6 %) tyypin 1diabeetikkoa. Ryhmä A jatkoi nor-maalia omaseurantaa. Ryhmä Bkäytti Guardian RT -laitetta kolmenvuorokauden ajan kunkin kahdenviikon jakson aikana ja ryhmän Ctuli käyttää uutta laitetta yhtäjaksoi-sesti koko kolmen kuukauden ajan(todellisuudessa keskimääräinenkäyttöaika oli 80 prosenttia tavoit-teesta). Ryhmän A potilaat pitivätperinteistä CGMS-glukoosisensoria ”kaksoisso-kosti”, toisin sanoen diabeetikot tai hoitohenkilö-kunta eivät saaneet tietoonsa sensoritietoja tutki-muksen aikana. Yleisesti ottaen diabeetikot teki-vät tutkimuksen aikana melko runsaasti verenso-kerimittauksia, eli he mittasivat verensokerin noin5–6 kertaa vuorokaudessa.

Kolmen kuukauden aikana keskimääräinenHbA1c-arvo laski ryhmässä A 0,4 prosenttiyksik-köä, ryhmässä B 0,7 prosenttiyksikköä ja ryhmäs-sä C eniten eli 1,1 prosenttiyksikköä. Ryhmässä Chyperglykemiajaksojen määrä, kesto ja näidengraafisesti esitetty pinta-ala olivat merkitsevästipienemmät kuin ryhmässä A. Vastaaavasti myöshypoglykemiajaksojen määrä, kesto ja graafisestiesitetty pinta-ala olivat pienemmät kuin ryhmässäA. Viisi potilasta koki saavansa reaaliaikaisistaglukoosiarvoista liikaa informaatiota ja keskeyttilaitteen käytön.

Määräaikaiseen käyttöön hyvinmotivoituneille, mutta huonossahoitotasapainossa olevilleTutkimus osoittaa, että jatkuvalla reaaliaikaisellaglukoosiseurannalla on mahdollista kohentaamerkittävästi huonossa hoitotasapainossa olevientyypin 1 diabeetikkojen HbA1c-arvoja. Allekirjoit-taneen pelkäämiä hyperglykemioiden ylikorjauk-sia ja niitä seuraavia hankalia hypoglykemioita ei

tiettävästi esiintynyt. Laitteisto onYhdysvaltain terveysviranomai-sen FDA:n hyväksymä. Laitettaon ollut Suomessa saatavilla mar-raskuun alusta 2005 alkaen. Lait-teen käyttöä todennäköisesti estääsensorien korkea hinta, noin 50euroa: kuukauden reaaliaikainenseuranta maksaa noin 500 euroa.Laitteisto tulee todennäköisestiainakin aluksi sairaaloiden jaehkä muidenkin hoitopaikkojen

ohjaamaan määräaikaiseen (viikkoja–kuukausiakestävään) käyttöön hyvin motivoituneille, muttaepätyydyttävässä tasapainossa oleville potilaille.

• Tapani RönnemaaProfessoriTurun yliopisto ja TYKS, sisätautien klinikka

Bolinder J, Deiss D, Riveline J, Battelino T, Bosi E, Tubiana-Rufi N, Kerr D, Phillip M. Guardian® RT continuous glucosemonitoring system with real time glucose values andalarms functions: a new tool for improving glucose controlin patients with type 1 diabetes mellitus. Diabetologia2005; 48(Suppl 1): A49.

Allekirjoittaneenpelkäämiä hyper-

glykemioidenylikorjauksia ja siitäseuraavia hankaliahypoglykemioita ei

tiettävästi esiintynyt.


EASD 2005:

Tyypin 2 diabetes ja insuliinihoito

Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoitokäytännöt ovatkirjavia, kuten itse tautikin. Hyvä niin, mutta ai-kaansa seuraava kliinikko haluaa hoitopäätöstensätueksi myös näyttöä tieteellisistä tutkimuksista. Sik-si kongressin ensimmäisenä päivänä kuultu suullis-ten esitysten sarja tyypin 2 diabeetikon hyperglyke-mian hoidosta herätti mielenkiintoa. Tässä sessios-sa esiteltiin pitkittäinen kohorttitutkimus, jonka112 862 potilaan aineisto oli kerätty sähköisestäpotilastietopankista Yhdysvalloissa. 1 569:n Huma-log Mix 25:n käyttäjän HbA1c:n laskua verrattiin 7036 Lantuksen käyttäjän HbA1c:n laskuun. Tässäaineistossa sekoiteinsuliinilla päästiin tilastollisestimerkittävästi parempiin tuloksiin. Eri ryhmissäHbA1c:n laskun erot olivat 0,1–0,6 prosenttiyksik-köä. Insuliinimääriä tai painon muutoksia tutkimuk-sessa ei raportoitu. Tutkimusasetelma ei ollut satun-naistettu eikä prospektiivinen, joten pitkälle meneviäjohtopäätöksiä tuloksista tuskin voi vetää.

Insuliinianalogien rintamalla esiteltiin glulysii-ni-insuliinilla (Apidra) saavutettuja tuloksia lihavi-en (BMI keskimäärin 31,2 kg/m2) tyypin 2 diabee-tikoiden hoidossa. Tutkimuksessa osoitettiin uu-den pikainsuliinin parempi teho aterianjälkeistenverensokerien hoidossa verrattuna humaani-insulii-niin. Pitkävaikutteisista analogeista detemiriä (Le-vemir) oli verrattu yhdistelmähoidossa NPH-insu-liiniin huonossa tasapainossa olevilla potilailla, jot-ka eivät olleet saaneet aiemmin insuliinia. Tässä 26viikkoa kestäneessä monikeskustutkimuksessa olikäytössä kaksipistoshoito (aamu + ilta). Detemir eilaskenut HbA1c:tä NPH:ta tehokkaammin (1,84prosenttiyksikköä vs. 1,90 prosenttiyksikköä),mutta painonnousu oli vähäisempää. Erityisesti li-havilla potilailla (BMI yli 29 kg/m2) detemir oli pai-non suhteen huomattavasti edullisempi: esimerkik-si potilasryhmässä, jossa BMI oli yli 31 kg/m2, pai-nonnousu oli 0,63 kg (detemir) vs. 2,6 kg (NPH).

Hoitovaihtoehdot ja avoimetkysymykset lisääntyvätSuullisissa esityksissä, joiden teemana oli diabetek-sen hoidon optimointi, esitettiin yhteenveto glargii-

– enemmän kysymyksiä kuin vastauksianilla (Lantus) vuosina 1999–2005 tehdyistä tutki-muksista. Koonnin tarkoitus oli esittää, että kunpaastosokerin kontrollointi on tiukkaa (omaseu-ranta tiheää ja suora yhteys tutkijaan), on suurim-man osan yhdistelmähoidossa olevista potilaistamahdollista saavuttaa alle 7 %:n HbA1c-taso. Eni-ten mielenkiintoa herätti yhteenvedossa mukanaollut, toistaiseksi julkaisematon APOLLO-tutki-mus, jossa glargiinihoitoa on verrattu ilman perus-insuliinia käytettyyn pikainsuliinihoitoon. Tuloksiaei ollut ajettu vielä ryhmittäin, mutta huomiotakiinnitti kyseisessä tutkimuksessa mukana olleidenpotilaiden muita tutkimuksia korkeampi keskimää-räinen paastosokeri. Tästä huolimatta ryhmien yh-teinen HbA1c:n keskiarvo oli esillä olleista tutki-muksista paras, 6,76 %.

Jotta kliinikon elämä ei olisi liian helppoa, kuu-lui kongressiohjelmaan myös evidence based medi-cine -debatti, jossa analogientusiasti professori Bol-li sai vastaansa maltillisemman professori Pieberin.Lyhyesti yhteenvedettynä Bollin sanoma kuului,että analogit ovat ainoa järkevä valinta diabeteksenhoidossa selkeiden farmakodynaamisten ja farma-kokineettisten etujensa vuoksi. Pieberin vasta-argu-mentit voisi kiteyttää seuraavasti: Tutkimusnäyttöpotilaalle merkityksellisten päätetapahtumien(esim. komplikaatioiden ilmaantuvuus, kuollei-suus) osalta on puutteellista ja lähes ainoa näyttöparemmuudesta on hypoglykemioiden vähenemi-sestä. Lisäksi analogien pitkäaikaisen käytön tur-vallisuudesta ei ole varmuutta.

Avoimien kysymysten kuten hoitovaihtoehto-jenkin määrä tuntuu vain lisääntyvän. Potilaidenyksilöllisen hoidon kannalta hoitovaihtoehtojen li-sääntyminen on hyvä asia. Jatkossa kliinikko odot-taa uusia tuloksia hyvin suunnitelluista insuliinihoi-toja vertailevista tutkimuksista.

• Atte VadénLL, yleislääketieteen erikoislääkäriTampereen kaupunki, Diabetesvastaanotto

EASD Ateena 10.15.9.2005: suulliset sessiot OP1 ja OP27.


EASD 2005:

tyksen analysoimiseksi henkilöt luokiteltiin ruoka-päiväkirjoista lasketun rasvan ja ravintokuidunsaannin mukaan ”korkean” (yli mediaanin) ja”matalan” (alle mediaanin) saannin luokkiin.Laihtumistulos kolmen vuoden kohdalla oli sel-västi yhteydessä sekä rasvan että kuidun saanninkanssa. Vähiten (keskimäärin 0,7 kg) olivat laih-tuneet ne, jotka söivät runsaasti rasvaa ja niukasti

kuitua, eniten (keskimäärin 3,1 kg)taas ne, joiden ruokavalio oli tut-kimusjakson aikana sekä runsas-kuituinen että vähärasvainen.Heillä myös sairastuvuus diabetek-seen oli matalin, senkin jälkeenkun analyyseissa oli huomioitumuut riskiin vaikuttavat tekijät,kuten painonmuutos ja fyysinenaktiivisuus. Sairastumisriski olinoin kaksinkertainen, jos joko ras-van tai kuidun saanti oli epäedulli-sella tasolla.

DPS-tutkimuksen perusteellanäyttää siis siltä, että pitkän ajankuluessa nykyisten ravitsemussuo-

situsten mukainen, runsaasti kuitupitoisia kasvik-sia ja viljatuotteita ja kohtuullisesti rasvaa sisältä-vä ruoka on paras valinta sekä painonhallinnanettä diabeteksen ehkäisyn suhteen.

• Jaana Lindström,ETM, ravitsemustutkijaKansanterveyslaitos

Lindström J, Peltonen M, Uusitupa M ja Tuomilehto J. TheFinnish Diabetes Prevention Study Group: Dietary composi-tion and development of type 2 diabetes in high-risk sub-jects - the Finnish Diabetes Prevention Study (DPS).EASD:n 41. vuosittainen kokous, Ateena 12.-15. syyskuuta2005. Diabetologia 2005;48 (Suppl 1):A270.

Vähiten (keskimäärin0,7 kg) olivat laihtuneet

ne, jotka söivätrunsaasti rasvaa ja

niukasti kuitua, eniten(keskimäärin 3,1 kg)taas ne, joiden ruoka-

valio oli tutkimus-jakson aikana sekä

runsaskuituinen ettävähärasvainen.

Ruokavalion koostumuksenvaikutus painoon ja diabeteksen riskiinViimeaikaiset tutkimustulokset ovat kiistattomas-ti osoittaneet, että jo varsin kohtuulliset elintapo-jen muutokset, eli muutaman kilon pysyvä pai-nonlasku sekä vähintään puolen tunnin päivittäi-nen liikunta, esimerkiksi reippaan kävelyn muo-dossa, pienentävät riskiä sairastua tyypin 2 diabe-tekseen. Toisaalta, laihtuminen ja erityisesti mata-lammassa painossa pysyminen edellyttävät taval-lisesti liikunnan lisäksi myös ruoka-valion muuttamista pysyvästi. Mut-ta riittääkö pelkästään ruoan ener-giamäärän vahtiminen? Onko ruo-kavalion laadullisilla tekijöillä mer-kitystä painonhallinnan ja diabetes-riskin suhteen?

DPS-tutkimukseen (DiabetesPrevention Study) osallistui 522 kes-ki-ikäistä, liikapainoista miestä janaista, joilla laboratoriokokeissa to-dettiin heikentynyt sokerinsieto(IGT), mutta ei vielä diabetesta.Puolet henkilöistä sai ravitsemuste-rapeutin antamaa yksilöllistä, tois-tuvaa ruokavalio-ohjausta sekämahdollisuuden osallistua lihaskuntoharjoitte-luun, puolet taas sai pelkän perusohjauksen tutki-muksen alussa. Periaatteessa tavoitteet (laihtumi-nen, liikunnan lisääminen, rasvan ja tyydyttyneenrasvan rajoittaminen sekä kuitupitoisten ruokienlisääminen) olivat yhtäläiset molemmille ryhmille,mutta ohjauksen intensiteetissä ja yksilöllisyydes-sä oli eroa. Mahdollisesti puhjennut diabetes diag-nosoitiin vuosittaisella glukoosirasituskokeella, jasamalla selviteltiin kyselylomakkeilla liikuntatot-tumuksia ja ruokavaliota. Keskimääräinen seuran-ta-aika oli 3,9 vuotta.

Intensiivistä ohjausta saaneiden sairastuvuusdiabetekseen pieneni selvästi (58 %) verrokkiryh-mään verrattuna. Ruokavaliomuutosten merki-


EASD 2005:

Makrofagi on tulehdusjärjestelmän solu, joka syn-tyy verenkierrossa kiertävien monosyyttien tun-keutuessa kudokseen, kuten valtimon seinämääntai rasvakudokseen. Parisen vuotta sitten julkais-tujen tutkimusten mukaan lihavien (ja insuliinire-sistenttien) hiirien ja ihmisten rasvakudoksessa onenemmän makrofageja kuin laihojen ja insuliini-herkkien. Rasvakudoksen makrofagit ovat monentulehdustekijän eli sytokiinin lähde. Esimerkiksirasvakudoksen TNF-alfa on peräisin lähes koko-naan rasvan makrofageista ja aiheuttaa paikalli-sesti rasvakudoksen insuliiniresistenssin ja vähen-tää myös rasvakudoksista erittyvän adiponektiiningeeniekspressiota. Miksi rasvakudokseen sittenhakeutuu makrofageja? Rasvakudoksesta tiede-tään erittyvän monia monosyyttejä houkuttaviaaineita, kuten MCP-1 (monocyte chemoattractantprotein 1) ja MIP-1 (macrophage inflammatoryprotein). Nämä aineet voivat erittyä joko rasva-soluista tai rasvan aktivoituneista makrofageista,ja ainakin MCP-1:n geenin ekspressio on lisäänty-nyt lihavien rasvakudoksessa. Koeputkessa insulii-ni lisää MCP-1:n geenin ekspressiota.

Suomalaisesta tutkimuksesta vahvistustatulehdushypoteesilleEASD:ssa esitellyn tutkimuksen tarkoituksena olitarkastella, miten insuliini säätelee monosyyttienja makrofagien merkkiaineiden ja monosyyttejähoukuttelevien proteiinien geenien ekspressiotaihmisen rasvakudoksessa. Tutkimukseen otettiin21 naista, joilla ei ollut säännöllistä lääkitystä taipitkäaikaissairauksia, kuten diabetesta. Naisetjaettiin insuliiniherkkiin ja -resistentteihin kokokehon insuliiniherkkyyden perusteella, joka mitat-tiin clamp-tutkimuksella. Insuliinia infusoitiinsuonensisäisesti 1 milliyksikkö (mU) painokiloakohti minuutissa ja plasman glukoosi pidettiinkoko tutkimuksen ajan arvossa 5 mmol/l. Ihon-alaisesta rasvasta otettiin paikallispuudutuksessarasvanäyte ennen ja jälkeen kuuden tunnin insulii-ni-infuusion. Noin puolen gramman painoiset ras-

”Tulehtuuko” rasva insuliiniresistenssissä?

vapalaset säilöttiin välittömästi nestetyppeen, janiistä määritettiin myöhemmin usean monosyytti-ja makrofagimerkkiaineen sekä MCP-1:n ja MIP-1:n geenien ekspressio käyttäen polymeraasiketju-reaktio (PCR) -menetelmää.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että insuliini-resistenttien naisten rasvakudoksessa oli lisäänty-nyt makrofagispesifisten merkkiaineiden CD68- jaEMR1-geeniekspressio, mikä sopi lisääntyneeseenmakrofagimäärään. Määrä oli lisääntynyt sekä en-nen että jälkeen insuliini-infuusion. Kaikkien mitat-tujen monosyytti- ja makrofagimerkkiaineiden li-sääntynyt ekspressio oli korrelaatioanalyysissä suo-raan verrannollinen insuliiniresistenssin asteenkanssa. Mielenkiintoista kyllä, insuliini näytti las-kevan merkittävästi merkkiaineista CD68:n jaITGAM:in geeniekspressiota insuliiniherkillä, kuntaas insuliiniresistenteillä mitään ei tapahtunut.Uutena löydöksenä havaitsimme myös, että kuudentunnin hyperinsulinemia lisäsi insuliiniresistenteilläkoehenkilöillä merkittävästi enemmän MCP-1:n jaMIP-1a:n ekspressiota rasvakudoksessa verrattunainsuliiniherkkiiin koehenkilöihin.

Insuliiniresistenttien ihmisten rasvassa näyttääsiis olevan enemmän makrofageja kuin insuliini-herkkien. Lisäksi insuliini näyttäisi lisäävän mak-rofageja houkuttelevien aineiden geeniekspressio-ta rasvakudoksessa nimenomaan insuliiniresis-tenssissä. Löydösten perusteella voidaan sanoa,että rasvakudoksen inflammaatio näyttää olevanjälleen yksi lisä insuliiniresistenssin monitahoises-sa patofysiologiassa.

• Jukka Westerbacka, LTHYKS, sisätaudit, diabetesklinikka

EASD:n abstrakti 586: Westerbacka J, Cornér A, Kolak M,Makkonen J, Hamsten A, Fisher R, Yki-Järvinen H. Inc-reased expression and altered in vivo regulation by insulincharacterise multiple monocyte/macrophage genes ininsulin resistant human adipose tissue. Diabetologia2005;Suppl. 1: A215. Esitetty EASD:n kokouksessa Atee-nassa 10.–15. syyskuuta 2005.


EASD 2005:

51:llä se oli ennestään diagnosoimaton. 1 299 hen-kilöä oli osallistunut kävelytestiin.

Diabeteksen esiintyvyys oli 5,8 prosenttia jaalentuneen sokerinsiedon 11,5 prosenttia kokotutkimuspopulaatiossa. Diabeteksen esiintyvyysoli matala (< 2 %) alle 50-vuotiailla, noin 6 pro-senttia 50–59-vuotiailla ja noin 15 prosenttia yli70-vuotiailla. Metabolisen oireyhtymän esiinty-vyys oli alle 10 prosenttia nuorilla aikuisilla janousi noin 25 prosenttiin yli 50-vuotiailla. Käve-lytestiin osallistuneilla todettiin yllättävän useinhuono tai hyvin huono kunto (miehistä noin 60prosentilla ja naisista noin 50 prosentilla).

Huonokuntoisilla metabolisen oireyhtymän(34 vs. 6 %) ja sen osatekijöiden (abdominaalinenlihavuus 49 vs. 9 %; hypertriglyseridemia 31 vs. 8%, poikkeava sokerinsieto tai diabetes 20 vs. 6 %)esiintyvyys oli merkitsevästi korkeampi kuin niil-lä, joilla oli hyvä tai normaali kunto. LH

Bo Isomaa ym. Metabolinen oireyhtymä ja sen piirteetyleisiä huonokuntoisilla. Posteri, EASD, Ateena 10.–15.9.2005.

Patrizia Iozzolle Lillyn apuraha

EASD:n Ateenan kongressin yhteydessä julkistettiin lääketehdas Eli Lillyn apurahojen saajat. Apurahansaivat lääketieteen tohtori Patrizia Iozzo Turun yliopistosta ja tohtori Isabella Russo Torinon yliopistosta.

Iozzon tutkimuksen aiheena on aivojen, maksan ja rasvakudoksen rasvahappojen käytön ja meta-bolian vuorovaikutus. Iozzolle on aiemmin Suomessa myönnetty Diabetestutkimussäätiön apuraha. Seon poikkeuksellisesti myönnetty kahdesti samaan tarkoitukseen merkittävän tutkimushankkeen johdon-mukaisen jatkon varmistamiseksi.

Russon tutkimusaiheena on oksidatiivinen stressi ja verihiutaleiden toiminta diabeettisen retinopa-tian yhteydessä.

Lääketehdas Eli Lilly on lahjoittanut Euroopan diabetestutkijoiden järjestön EASD:n tutkimusrahas-tolle EFSD:lle (European foundation for the study of diabetes) 1,8 miljoonaa euroa diabetestutkimuk-seen kolmen seuraavan vuoden aikana. Lahjoitus julkistettiin EASD:n kokouksessa Ateenassa syys-kuussa.

Metabolinen oireyhtymäyleinen huonokuntoisilla

Väestöpohjaisen PPP-Botnia-tutkimuksen (PPPtulee sanoista prevalenssi, prediktio ja preventio)tarkoituksena on selvittää diabeteksen, alentuneensokerinsiedon ja metabolisen oireyhtymän esiinty-vyyttä Pohjanmaalla. Tutkimus on osa Pohjan-maalla vuodesta 1990 jatkunutta Botnia-tutki-musta. PPP-Botnia-tutkimukseen kutsutaan noin7 000 väestörekisteristä sattumanvaraisesti poi-mittua 18–75-vuotiasta henkilöä tiettyjen Pohjan-maan kuntien väestöstä. Tutkittaville tehdään so-kerirasitus, tutkitaan kolesteroli, HDL-kolesterolija triglyseridit (paastoarvot), mitataan verenpaineja vyötärönympärys sekä määritetään painoindek-si (BMI). Diabeteksen ja sydän- ja verisuonitauti-en riskitekijöitä kartoitetaan kyselylomakkeilla,joissa kysytään diabeteksen esiintyvyyttä perhees-sä, ruoka- ja liikuntatottumuksia, tupakointia japsykososiaalisen stressin kokemista. Tutkittavatvoivat myös osallistua kahden kilometrin kävely-testiin fyysisen kunnon mittaamiseksi.

Kesäkuuhun 2005 mennessä tutkimukseen oliosallistunut 2 531 henkilöä. Näistä 2 089 henki-löllä oli normaali ja 296:lla alentunut sokerinsie-to (IGT tai IFG). 146:lla oli diabetes, ja näistä


Kulkee vaikka taskussa, helpottaa hetkessä.Käyttövalmis apu matalaan verensokeriin.

Lisätiedot www.itsehoitoapteekki.fi ja arkisin klo 8–16 puh. 010 429 2928.Apteekissa on RakettiGlukoosi-esite, saat siitä hyvää tietoa.

NOPEAVAIKUTTEINEN JA KÄYTTÖVALMIS

Valmistuttaja

UUTTA!

Glukoosi on kaikista sokereista nopein energian antaja. Tähän asti glukoosi on täytynyt pureskella, enää ei tarvitse hukata aikaa siihen.

Suomalainen innovaatio Raketti Glukoosi on ensimmäinen annospussiin pakattu juotava glukoosi.

Kätevä annospussi sisältää 5 g glukoosia 10 millilitrassa vettä. Annostus aikuisille 2 annospussia. Apteekista 10 kpl laatikossa.


● ● ● Diabeteshoitajat

FENDin 10. kongressi Ateenassa 9.–10.9.2005

YhteisvoiminDiabeteshoitajat vetoavat EU:hun:

diabetesepidemiaa torjumaan

Euroopan diabeteshoitajat julkaisivat järjes-tönsä kymmenennen kongressin yhteydessäEU:n päättäjille suunnatun huolestuneen ve-toomuksen. Siinä korostetaan, että tyypin 2diabeteksen ehkäisemisessä tarvitaan laajaayhteistyötä EU:n ja kansallisten ministeriöidenkesken. Yksittäiset pienet tyypin 2 diabetek-sen ehkäisyyn tähtäävät hankkeet eivät riitätyypin 2 diabetekseen liittyvien uhkakuvientorjumiseksi. Jopa 50 miljoonan eurooppalaisen arvioi-daan sairastuvan tyypin 2 diabetekseen viidenvuoden kuluessa.

FENDin vetoomus on julkaistu internetissä sivul-la www.fend.org/news.html.

Tunnelma kymmenvuotiaan järjestön juhlako-kouksessa oli vakavasta vetoomuksesta huolimat-ta lämmin ja keskusteleva kuten aina ennenkin.Diabeteshoitajien eurooppalainenjärjestö on kymmenessä vuodessakulkenut pitkän taipaleen: muuta-man aktiivisen ihmisen joukosta onkasvanut koko Euroopan kattava,arvostettu ja vaikutusvaltainen yh-teisö, joka tekee arvokasta työtädiabeteshoitajien työn puolestapu-hujana ja diabeteksen hoidon ke-hittäjänä. FEND on nykyään ky-sytty yhteistyökumppani diabetek-sen hoitoon ja hoidonohjaukseen

• Sari Härmä-Rodriguez

liittyvissä työryhmissä Euroopan unionin hank-keissa ja Euroopassa muutenkin. Diabeteshoitaji-en arvostus on selvästi noussut. FENDin toimin-nasta ollaan kiinnostuneita myös muualla maail-massa, ja erityisesti Aasiasta on tultu hakemaanneuvoja vastaavan järjestön perustamiseksi.

Ateenassa järjestettyyn Euroopan diabeteshoi-tajien kongressiin osallistui ennätysmäärä ihmisiä,lähes 600. Kongressissa oli edustettuna 30 maata.FENDin kongresseissa on perinteisesti esitelty erimaiden diabeteshoitajien työtä. Tänä vuonnakuultiin diabeteshoitajien työnkuvasta ja koulu-tuksesta Puolassa, Belgiassa ja Italiassa.

Belgiassa ja Italiassa diabeteshoitajien yhdis-tykset toimivat hyvin ja erityiskoulutusta on saa-tavana. Puolassa sen sijaan diabeteshoitajien kou-lutusta ei ole vielä järjestetty kunnolla. Kansainvä-liseen koulutukseen hakeutumista estää puutteel-linen kielitaito. Puolan diabeteshoitajayhdistys onperustettu vasta vuonna 2004, ja yhdistys on nytlähtenyt aktiivisesti ajamaan diabeteshoitajienkoulutusta ja työn kehittämistä.

Elämäntarinathoidonohjauksenja hoitajien koulutuksentukenaItalialaiset Natalia Piana ja AldoMaldonato pitivät mielenkiintoi-sen luennon omaelämäkerrallisis-ta tarinoista ja niiden käytöstähoidonohjauksen apuvälineenä.Tarinoita voivat kirjoittaa sekäterveydenhuollon henkilökunta

FENDin toiminnastaollaan kiinnostuneitamyös muualla maail-

massa. Erityisesti Aasiastaon tultu hakemaanneuvoja vastaavan

järjestön perustamiseksi.


Diabeteshoitajilla onjo muun muassa Iso-

Britanniassa, Ruotsissaja Irlannissa oikeusmäärätä lääkkeitä.

että potilaat. Tässä menetelmässähenkilö kirjoittaa omat käsityksen-sä, tunteensa ja elämänsä tärkeättapahtumat tarinaksi, joka voi aut-taa häntä tunnistamaan tiettyjäasenteita potilastyössä tai (jos kir-joittaja on potilas) suhteessa hoito-henkilökuntaan ja suhtautumisessasairauteen. Omien tunteiden jaasenteiden tunnistaminen auttaa niiden muokkaa-misessa ja hallinnassa.

Erittäin hyvää palautetta sai myös Anne Dorn-horstin esitys Diabetes ja naisen sukupuoli. Hänkertoi, miten sukupuoli lapsuudesta vanhuuteenasti asettaa erilaisia vaatimuksia naiselle ja miehel-le. Tytöille ja naisille synnyttämiseen ja lasten saa-miseen liittyvät odotukset ovat tärkeä osa elämää,ja diabetes vaikuttaa niihin molempiin. Diabetek-sen vaikutuksesta naisen seksuaalisuuteen tiede-tään vielä varsin vähän. Nuorilla diabeetikkonai-silla syömishäiriöt ovat yleisimpiä kuin ei-diabee-tikoilla tai miesdiabeetikoilla.

Joissakin maissa diabeteshoitajatsaavat jo kirjoittaa lääkereseptejäDiabeteshoitajan oikeudesta kirjoittaa lääkeresep-tejä käydään paljon keskustelua eri maissa. Diabe-teshoitajilla on jo muun muassa Iso-Britanniassa,Ruotsissa ja Irlannissa oikeus määrätä lääkkeitä.Aihetta käsiteltiin sekä June Jonesin luennossa ettälauantaina pienemmällä ryhmällä työpajassa.Edellä mainituista maista saatujen kokemustenmukaan lääkereseptin kirjoitusoikeus helpottaadiabeteshoitajan työtä silloin, kun lääkäri ei ainaole tavoitettavissa. Lääkkeiden määrääminen vaa-tii kuitenkin kouluttautumista. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on mahdollista suorittaa kurssi, jon-ka jälkeen voi osittain tai kokonaan itsenäisestimäärätä diabeteksen hoitoon tarvittavia lääkkeitä.Diabeteshoitaja on tällöin myös vastuussa mää-räämästään hoidosta.

Suunnitelmissa yhteistyöverkostotutkimuksesta kiinnostuneillediabeteshoitajilleFENDin diabeteksen hoidon professori KarinWikblad on ollut toimessaan nyt vuoden verran.Hän kertoi esityksessään projekteista, joita Uppsa-lassa on meneillään. Diabeteshoitotyön tutkimus-keskuksen (Diabetes Nursing Research Centre)nettisivut löytyvät osoitteesta www.medsci.uu.se/

diabnurse. Sivustolta kannattaaetsiä lisätietoa projekteista jakursseista. Keskuksessa järjeste-tään eripituisia kursseja diabetek-sen hoidosta ja hoidonohjaukses-ta. Diabeteshoitotyössä on mah-dollisuus suorittaa myös ylempi

Kongressin italialaiset puhujat: professori AldoMaldonato (vasemmalla), Natalia Piana(keskellä) ja Emanuela Orsi.

Empowerment-työpajaa johtivat MontserratCastellsague-Perolini (vasemmalla) ja professoriGerard Reach.

Europarlamen-taarikko JohnBowis puhuidiabeteksestasosiaalisena japoliittisena haas-teena EU:ssa.

Kuva

t: S

imon

Bre

ed


korkeakoulututkinto ja väitellä tohtoriksi. Koulu-tuksiin voi hakeutua kuka tahansa eurooppalai-nen diabeteshoitaja. Opetus järjestetään englan-niksi.

Karin Wikblad on mukana FENDin omanENDCUP-koulutuksen kehittämisessä ja toimiiopettajana näissä koulutuksissa. Tähän mennessäENDCUP-koulutukseen on osallistunut satadiabeteshoitajaa.Seuraava ENDCUP alkaa kesällä2007.

Tavoitteena on myös luoda yhteistyöverkostotutkimuksesta kiinnostuneille diabeteshoitajille.

Verkostoon on ilmoittautunut tähän mennessä 24diabeteshoitajaa. Uusia jäseniä otetaan edelleenmielellään mukaan toimintaan. Yhteistyötä ver-kostossa tehdään ensisijaisesti internetin välityk-sellä.

Postereita, sekä tutkimukseen liittyviä että eri-laisia projekteja kuvaavia, oli tänäkin vuonna esil-lä kongressissa runsaasti. FENDin palkinnon par-haasta posterista sai Eileen Turner, jonka posterinaihe oli “Insuliinihoidon sosiokulttuurinen merki-tys”.

FENDin hallitus sai jälleen pari uutta jäsentä.Vanhoina toiselle kaudelle jatkavat Mateja Toma-sin Sloveniasta, Malgorzata Gasiorowska Puolas-ta ja Magdalena Annersten Ruotsista. Uusina jäse-ninä aloittavat Vivien Aldridge Iso-Britanniasta jaKristin de Backer Belgiasta.

Kongressi järjestetään seuraavan kerran Köö-penhaminassa 12.–13.9.2006.

• Sari Härmä-RodriguezOpetushoitajaDiabeteskeskus/DiabetesliittoKirjoniementie 1533680 TampereP. (03) 2860 [email protected]

Euroopan diabeteshoitajienjärjestön FENDin toiminta onlaajentunut nopeasti. Vuonna2004 järjestö alkoi julkaistaomaa lehteä.

Kongressiinosallistuiennätysmäärä,noin 600diabeteshoitajaa.

Kuva

: Sim

on B

reed

31DIABETES JA LÄÄKÄRI • JOULUKUU 2005 31DIABETES JA LÄÄKÄRI • JOULUKUU 2005

Insuliinihoidon ohjauspaketti on ilmestynyt perus-teellisesti uudistettuna. Mukaan on liitetty uudetkuvataulut pumppuhoidosta, pitkävaikutteisistainsuliinijohdoksista ja liikunnan huomioimisestahoidossa. Kuvatauluja on yhteensä 18, joista yksion tarkoitettu omien insuliinien vaikutuskäyrienpiirtämistä varten.

Jotta insuliinihoitoa on mahdollista toteuttaanykyaikaisesti joustaen, diabeetikon on tiedettävä,miten eri insuliinilaadut vaikuttavat, miten insulii-niannnoksia muutetaan arkielämän erilaisten ti-lanteiden mukaan, milloin verensokeria kannattaamitata ja mitä mittaustulos kertoo. Insuliinihoi-don ohjauspaketti on kehitetty Diabeteskeskuksenkurssitoiminnan yhteydessä näiden asioiden ha-vainnollistamiseen. Ohjauspakettiin on koottumyös yleisimpiä ohjaustilanteessa esiin nouseviakeskustelunaiheita. Niiden perusteella hoidonoh-jaaja voi muotoilla hyviä kysymyksiä, joihin ohja-ustilanteessa etsitään yhdessä vastauksia.

Ohjauspakettia on mahdollista hyödyntää niinyksilö- kuin ryhmäohjauksessakin.

Insuliinihoidon ohjauspaketti• Koko A4, nelivärinen• 18 kuvataulua:

- Insuliinien vaikutusajat- Hoitomuodot- Esimerkit Kerttu ja Matti- Taulu omien insuliinien vaikutuskäyrien

piirtämistä varten- Tiesitkö tämän insuliinihoidosta? -lehtinen

• Hinta 16 euroa

Tilaukset:Diabeteskeskus / MateriaalitilauksetKirjoniementie 15, 33680 Tamperep. (03) 2860 111f. (03) 2860 [email protected]

Insuliinihoidon ohjauspaketti uudistui

Tilauslomake internetissä: www.diabetes.fi

• maanantaista keskiviikkoon klo 8–15• neuvontapuhelin on joulutauolla 15.12.–8.1.

Diabeteshoitaja vastaa neuvontapuhelimessa kaikkiindiabeteksen hoitoa koskeviin kysymyksiin.

Neuvontapuhelin on tarkoitettu diabeetikoille, omaisille ja hoitohenkilökunnalle.

Diabeteskeskuksen maksuton neuvontapuhelin

Neuvontapuhelinta tukevat:Aventis Pharma • Bayer Oy • Oy Eli Lilly Finland Ab • Tamro MedLab

p. 0800 9 5455


Hanna Viskari

Enterovirusinfektiot – sekä suojaa että altistusta?

Lääketieteen lisensiaatti Hanna Viskarin väitöskir-jatyössä tutkittiin enterovirusinfektioiden esiinty-vyyttä väestössä suhteessa tyypin 1 diabeteksen il-maantuvuuteen sekä äidin raskaudenaikaisen en-terovirusinfektion osuutta myöhemmin lapsellekehittyvään diabetekseen. Väitöskirjatyön mu-kaan enterovirusinfektiot eivät ole yleisempiä kor-kean tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden mais-sa, vaan diabeteksen ilmaantuvuuden ja enterovi-rusinfektioiden välillä näyttää olevan käänteinenkorrelaatio.

Tulosten mukaan äidin raskaudenaikaisen en-terovirusinfektion merkitys lapsen myöhemmändiabetekseen sairastumisen riskitekijänä ei olesuuri. Sen sijaan vähäinen enterovirusinfektioidenmäärä väestössä ja siten vähentynyt äitien tarjo-aman eväsimmuniteetin määrä sikiölle ja imeväi-selle voivat altistaa lapset enterovirusinfektion in-dusoimalle tyypin 1 diabetekselle.

Enterovirusinfektioiden epidemiologiaa tutkit-tiin analysoimalla enterovirusvasta-aineita 20 vii-

me vuoden ajalta Suomessa ja Ruotsissa kerätyistäseeruminäytteistä sekä eri maista, joissa on suureterot diabeteksen ilmaantuvuudessa. Enterovirusin-fektiot olivat huomattavasti yleisempiä maissa, jois-sa on matala tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus(Venäjän Karjala, Eesti, Liettua, Saksa, Unkari, Is-rael) verrattuna korkean ilmaantuvuuden maihin(Suomi ja Ruotsi). Lisäksi enterovirusinfektiotovat vähentyneet Suomessa ja Ruotsissa 20 viimevuoden aikana, kun taas tyypin 1 diabeteksen il-maantuvuus lisääntyi tasaisesti samana aikana.

Väitöstutkimuksen havainnot johtivat uudenhypoteesin kehittämiseen, joka on verrattavissapoliohypoteesiin. Hypoteesin mukaan vähäinenenterovirusten esiintyminen väestössä voi altistaalapset enterovirusinfektion mahdollisille kompli-kaatioille, kuten tyypin 1 diabetekselle. Hypotee-sin mukaan enterovirusinfektio voi toimia sekäsuojaavana että altistavana tekijänä diabetekselleriippuen infektion ajoituksesta, yksilön edeltäväs-tä immuniteetista ja muusta alttiudesta.

Viskarin väitöskirja Enterovirus immunity andmaternal enterovirus infections - connection totype 1 diabetes, Enterovirusimmuniteetin ja ras-kaudenaikaisen enterovirusinfektion yhteys tyypin1 diabetekseen, tarkastettiin Tampereen yliopis-tossa elokuussa.

Väitöksiä

Drug Treatment in Childhood Diabetes

Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry:ntalvikokous 20.–21.1. 2006Finnish Diabetes Research Society; Winter Meeting2006, January 20–21Diabeteskeskus / Diabetes Center, Aitolahti, Tampere

Ohjelma / Program: Friday, January 20, 2006:15.00–16.00 Registration and coffee; 16.00–16.50Ilkka Sipilä (Helsinki), Evolution of insulin therapy inchildhood diabetes during the past decades; 17.00–17.30 Tero Saukkonen (Helsinki), Do we have to takeinsulin resistance into consideration? 17.40–18.00Coffee Break; 18.00–18.45 Carlo Acerini (Cambridge),Targeting the GH-IGF-1 axis in the treatment of Type 1diabetes; 19.00–19.15 Sponsors’ presentation; 19.15Sauna; 21.00 Dinner;

Saturday, January 21, 2006: 8.00 Breakfast; 9.00–10.00 Tadej Battelino (Ljubljana), Recent research ex-perience on insulin pump treatment and glucose senso-ring in children with Type 1 diabetes; 10.00–10.15

Koulutusta

Coffee Break; 10.15–10.45 Young investigator’s award2005; 10.45–11.00 Sponsors’ presentation; 11.00–11.30 Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry, vuo-sikokous (Business Meeting of the Society); 11.30Lunch and Departure

Hinta: Osallistuminen on yhdistyksen jäsenille maksu-tonta. Jäseneltä peritään osallistumismaksu vain, josjää tulematta eikä ole peruuttanut osanottoa vähintäänviikkoa aikaisemmin (tällöin peritään 64 euroa). Muiltaosallistumismaksu on 34 euroa, ja se tulee maksaaennen kokousta (kuitti mukaan). Ilmoitathan, jos etyövy Diabeteskeskuksessa.Pankkitili: Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry,Nordea 155430-6101309

Ilmoittautumiset ja lisätietoja: 15. tammikuuta men-nessä Diabeteskeskukseen Tarja Soinille, [email protected], p. (03) 2860 223. Mukaan mah-tuu 60 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.


Työterveyslääkärien ja -hoitajien diabetespäivät9.–10.2.2006 Diabeteskeskus, Tampere

Kohderyhmä: Työterveyshuollossa toimivat lääkärit ja hoitajatSisältö: Ruokavalion ja liikunnan perusperiaatteet diabeteksenehkäisyssä ja hoidossa; asiakaslähtöinen ohjaus ja elintapa-muutosten tukeminen; tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja seulon-ta; tyypin 2 diabeetikon hoidon tavoitteet ja kokonaisvaltainenhoito (ylipaino, verenpaine, veren rasvat, verensokeri sekäveren hyytymishäiriöt) ja seurantaTyöskentelytavat: Ennakkotehtävä (kartoitetaan oman toimi-pisteen valmiudet tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn, seulontaan,tehokkaaseen elintapahoitoon ja kokonaisvaltaisen lääkehoi-don toteutukseen), vuorovaikutteiset luennot, ryhmätyötKouluttajat: Sisätautien erikoislääkäri, opetushoitajat, ravitse-musterapeutti, jalkojenhoitajaHinta: Kurssimaksu 268 euroa sisältää opetuksen ja materiaa-lin, lisäksi majoitus kahden hengen huoneessa 48 euroa jaruokailut kurssin ajalta 64 euroa, kaikki yhteensä 380 euroa.Kun samasta työpaikasta osallistuu useampi kuin yksi työnte-kijä, kokonaishinta on 304 euroa. Alv 0 %.Koulutuksesta hyväksytään diabeteksen hoidon erityispätevyy-teen kaksi pistettä / päivä.

Tyypin 2 diabeetikoiden hoidon tehostaminen22.–24.2.2006 Hotelli Ramada, Tampere

Kohderyhmä: Diabeetikoiden hoidosta vastaavat työparit taiyksittäiset diabeetikon hoitoon osallistuvat terveydenhuollonammattilaisetSisältö: Tyypin 2 diabetes sairautena ja sen kokonaisvaltainenhoito (lääkehoito, insuliinihoidon aloittaminen, painonhallinta,ruokavalio, liikunta, jalkojen tutkiminen ja hoito); asiakaslähtöi-sen potilasohjauksen ja neuvonnan merkitys; motivoiva ohjausja neuvontatapa; yhteistyön (tiimityön) hyödyt ja haasteet;diabeetikon omaseuranta ja sen hyödyntäminen hoidon suun-nittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa; riskijalan tunnista-minen ja asianmukaiseen hoitoon ohjaaminen; käynnistetäänomassa työpisteessä toteutettava hoidon ja ohjauksen kehittä-miseen tähtäävä prosessiTyöskentelytavat: Ennakkotehtävä, vuorovaikutteiset luennot,alustuskeskustelut, workshop-työskentely ja tarpeen mukaanmuita toiminnallisia menetelmiäKouluttajat: Lääkäri, ravitsemusterapeutti, psykologi, opetus-hoitaja, jalkojenhoitaja ja liikunnanohjaajaHinta: Opetus, materiaali ja ohjelmaan merkityt tarjoilut 550euroa. Alv 0 %. Hotelli Ramadasta on mahdollista varata ma-joitus 1.2.2006 mennessä hintaan 55 euroa/vrk/hlö/yö.Yhden hengen huoneessa 87 euroa / vrk.

Insuliinipumppuhoidon kurssi lääkäreille ja hoitajille19.–21.4.2006 Diabeteskeskus, Tampere

Kohderyhmä: Kaikki insuliinipumpuista ja siihen liittyvästäohjauksesta kiinnostuneet hoitajat ja lääkäritSisältö: Miten aloitan insuliinipumpun käytön; tyypin1 diabeeti-koiden insuliinipumppuhoidon aiheet ja edellytykset; insuliini-pumpun ohjauksen perusperiaatteet ja toteutumisen haasteet;insuliinipumput ja arkielämän tilanteet; insuliinin, ruoan ja liikun-nan yhteensovittaminen pumppua käytettäessä; arkipäivänongelmatilanteiden ratkaisuja niin teoriassa kuin käytännössäTyöskentelytavat: Luennot, pienryhmätyöskentely ja simuloitu-na pumppujen ja verensokerin seurannan opettelu käytännössäKouluttajat: Lääkäri, opetushoitajat, liikuntasuunnittelija,ravitsemusterapeutti, pumppuihin perehtyneet lastenlääkärija sisätautien erikoislääkäri, lasten ja aikuisten diabeteshoita-jat sekä pumppujen maahantuojien edustajatKurssi antaa Diabeteksen hoidon erityispätevyyteen 2 pistet-tä/päivä.Hinta: Opetus ja materiaali 364 euroa, ruokailut 96 euroa jamajoitus 90 euroa, kaikki yhteensä 550 euroa. Kun samastatyöpaikasta osallistuu useampia kuin työntekijä, kokonaishin-ta on 440 euroa/ henkilö. Alv 0 %.

Aikuisen tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito21.4.2006 Diabeteskeskus, Tampere

Kohderyhmä: Tyypin 1 diabeetikoita hoitavat ja ohjaavat ter-veydenhuollon ammattilaisetSisältö: Insuliinihoidon tavoitteet; eri insuliinilaadut; insuliininja ruoan yhteensovittamisen perusperiaatteet verensokeri-seurantaa hyödyntäen; tutustuminen verensokerimittareihin jainsuliinin annostelussa käytettäviin välineisiinTyöskentelystavat: vuorovaikutteiset luennot, pienryhmä- japarityöskentely sekä tapausesimerkitKouluttajat: Lääkäri, ravitsemusterapeutti, opetushoitajaHinta: Opetus ja materiaali 180 euroa, ruokailut 17 euroa(ohjelmaan sisältyvät kahvit ja lounas) yhteensä 197 euroa.Alv 0 %.

Lääkäreiden diabetespäivät22.–23.5.2006 Diabeteskeskus, Tampere

Kohderyhmä: Diabeetikoita hoitavat lääkärit terveyskeskuk-sissa, työterveyshuollossa, sairaaloissa ja yksityissektorilla.Sisältö: Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen hoidon tämän päivänperusperiaatteet; Diabeetikon tavalliset jalkaongelmat, riski-jalat ja jatkohoitoon ohjaaminen; Insuliinin pistäminen ja pis-tosvälineet; Verensokerin mittaaminen ja hyödyntäminenhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa; Aterioiden hiilihyd-raattien arviointi ja insuliinihoidon yhteensovittaminenTyöskentelytavat: Ennakkotehtävä, vuorovaikutteiset luennot,ryhmätyöt ja potilastapausten käsittelyKouluttajat: Sisätautien erikoislääkäri, opetushoitajat, ravit-semusterapeutti, jalkojenhoitaja, vierailevia asiantuntijoitateeman mukaanHinta: Opetus ja materiaali 268 euroa, ruokailut 64 euroa jamajoitus 48 euroa, kaikki yhteensä 380 euroa. Alv 0 %.

Koulutusta

Diabetesliiton järjestämä koulutus

Ilmoittautumiset ja lisätietoja:kurssisihteeri Annette Mathlin, p. (03) 2860 338,[email protected] tai www.diabetes.fi/taydennyskoulutus/ilmoittautuminen


Diabetes ja lääkäri -lehden artikkelit vuonna 2005Helmikuu 1/2005 sivuAjankohtaista: Dehko puolivälissä Leena Etu-Seppälä 4Pääkirjoitus: Toimintamalli lasten lihavuuden hoitoonCarola Saloranta 5Tyypin 2 diabetes lapsella – haaste terveydenhuollolleMarja-Terttu SahaKuntoutus osa diabeetikon hoitoketjua Vuokko Kallioniemi 11Dehkon toimijat koolla neljännen kerran: Diabeteksen lisä-sairauksien esiintymisestä uutta tietoa Mervi Pohjalainen 15Maalaislääkärin terveysmessut ja muita esimerkkejä2D-hankkeesta Mervi Pohjalainen 19EASD 2004, osa 2 21Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon ammatilliset erikoistumis-opinnot Tuula-Maria Partanen ym. 30Diabeteshoitajat: Elämänkaariajattelulla asiakaslähtöiseenhoidonohjaukseen Maria Aarne ja Marja Rautavirta 35

Huhtikuu 2/2005Ajankohtaista: FinOHTAn raportti: Verensokerin oma-seuranta voi parantaa diabeetikon hoitoa 4Pääkirjoitus: Aikaansa edellä Liisa Hiltunen 5Diabeetikon rooli muuttuu – muttei ongelmitta: Tielläpotilaasta aktiiviseksi hoidon osaajaksi on yhä moniaesteitä Tero Kangas 6Diabeetikoiden hoito moniammatillisena yhteistyönäSirkka Keinänen-Kiukaanniemi 10Diabeteskeskus 25 vuotta: Juhlavuosi sujuu työn merkeissä14• Diabeteskeskus 1980-1990: Rohkeita päätöksiä,

innostusta ja kovaa työtä Sirkku Tulokas 15• Diabeteskeskuksen 1990-luku: Kasvun aika – talous-

laman saattelemana Seppo A. Salo 19• Uuden vuosituhannen haasteet: Dehko ja tyypin 2 dia-

beteksen ehkäisy Pirjo Ilanne-Parikka 21• Diabeteskurssin jälkeen myönteisiä tuloksia omahoi-

dossa ja hoitotasapainossa Inka Vaalamo, JukkaMarttila ja Pirjo Ilanne-Parikka 24

• Kaikki hyöty irti diabeteskurssista, Voimia ja varmuuttaomahoitoon Kati Hannukainen 29

• Eväitä arkeen Tapio Hannula 32• Piikikäs nuoruus – oppia, ymmärrystä ja uusia kavereita

nuorten kurssilta Sari Härmä-Rodriguez 33Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmä sopii diabeeti-koiden hoidonohjaukseen Sirkku Tulokas 38Empowerment: Asiantuntijuudet kohtaavat Helena Nuutinen 42Mitä on ratkaisukeskeisyys hoidonohjauksessa?Liisa Heinonen 48Tyypin 2 diabeetikoiden ravitsemusohjaus Anna-Liisa Ventola 53Laadunkehittäminen: Kokemuksia diabeetikoiden hoidon-ohjauksen laadunkehittämisestä Anne Halonen ja AinoKinnunen 58Diabeteshoitajat: Aktiivista työtä hoidonohjauksen hyväksiEeva Autio 61

Kesäkuu 3/2005Ajankohtaista: Diabetestutkimussäätiö jakoi 250 000 euroa 4Pääkirjoitus: Diabeteksen hoidon haasteet ja pulssipaineCarola Saloranta 5Murrosikäinen tarvitsee perheen tukea ja vanhempienosallistumista omahoitoon Marjaana Kiviniemi jaMarja-Terttu Saha 6

Kokemuksia diabeetikon jalkojenhoitoketjun toiminnastaStig Bergkulla 15Diabeetikon jalkojenhoidon tärkeät lenkit Tiina Verto 19Tyypin 2 diabeetikko kaipaa ajankohtaista tietoa ruoka-valiosta Ulla Kaltiala, Anne Louheranta ja Outi Nuutinen 20Nuori tutkija 2004: Diabeetikoiden verisuonet ikään-tyvät ennenaikaisesti Mats Rönnback 26Intiassa diabeteksen ehkäisystä osa koulujen opetus-ohjelmaa Jaana Lindström ja Timo Saaristo 30Diabeteshoitajat: Lähialueyhteistyö, Diabetestiedonvientiä ja tukea yhdistysten perustamiseen RiittaPajarinen 34

Syyskuu 4/2005Ajankohtaista: Dehko-päivät Tampereella helmikuussa2006 4Pääkirjoitus: Suun terveys ja diabeetikon hoitotasapainoLiisa Hiltunen 5Diabetes ja hampaiden kiinnityskudoksen sairaudetTaina Raunio ja Tellervo Tervonen 6Suun omahoito – terveen suun edellytys Aija Karikoski 10ADA 2005 16Uudistettu, näyttöön perustuva eurooppalainen suositusdiabeetikon ruokavaliosta: Vähän uutta mutta entistäpainokkaammin Liisa Heinonen 20Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus: Diabeteksenhoitoon ja hoidon seurantaan tarkoitettujen välineidentarve 21Laadunkehittäminen: Lapsidiabeetikoiden hoidon laa-dussa suuria eroja hoitoyksiköiden välillä Klas Winell 28Diabeteshoitajat: Etälääkäri – kaukana mutta lähelläAnita Helttunen, Hannele Karjalainen ja Rauha Oikarinen 30

Lokakuu 5/2005Ajankohtaista: KTL:n sydän- ja verisuonisairauksien jadiabeteksen asiantuntijaryhmän raportti 2005 4Pääkirjoitus: Missä purje? Carola Saloranta 5Diabeettisen munuaistaudin hoito Johan Fagerudd jaPer-Henrik Groop 6Nuoren diabeetikon ammatinvalinta Päivi Keskinen 11D2D hienosti liikkeellä Sanna Korkee ja Timo Saaristo 15Laadunkehittäminen:• Laatua jalkojen hoitoon Klas Winell 19• Lasten hoidon laatukriteerit täydentyivät toiminta-

ohjeilla Jorma Komulainen 23Diabeteshoitajat: Diabeettisen jalkahaavan kevennys-hoito Antti Juntunen 26

Joulukuu 6/2005Ajankohtaista: Dehko-päivät kiinnostavatLeena Etu-Seppälä 4Pääkirjoitus: Sairaus ja mieliala Liisa Hiltunen 5Diabetes ja depressio Ulla Rajala ja Markku Timonen 6Hypoglykemia – hinta hyvästä hoitotasapainosta?Minna Koivikko 11EASD 2005 16Diabeteshoitajat: Diabeteshoitajat vetoavat EU:hun:Yhteisvoimin diabetesepidemiaa torjumaan SariHärmä-Rodriguez 28

35DIABETES JA LÄÄKÄRI • JOULUKUU 2005 33DIABETES JA LÄÄKÄRI • JOULUKUU 2005

• Kirjoniementie 15, 33680 Tampere • p. (03) 2860 111

• f. (03) 2860 422 • [email protected] • www.diabetes.fi/aineistot

2013 Lapsen diabetes – Opas perheelle 8,50 euroa

kattava ja käytännön- läheinen opaskirja lasten diabeteksesta

alle 15-vuotiaana diabetekseen sairastu- neiden lasten vanhemmille, myös lapset itse voivat tutustua oppaaseen

tarkoitettu sekä sairastumisvaiheen perus- oppaaksi että tueksi jo kauemmin sairastaneiden lasten perheille

koko A5, 100 sivua, läm- minhenkinen piirroskuvitus

UUSI 3010 Lapsen diabetes – Perheen kansio 25 euroa (tehtävävihkoja tilattavissa myös erikseen lapsille 4 euroa ja nuorille 6 euroa)

diabetekseen sairastu- neen lapsen perheen alkuohjaukseen

tarkoituksena on, että kansion asioita ja tehtäviä käydään läpi yhdessä hoitajan kanssa ja että kansiota täydennetään hoitopaikan omilla ohjausaineistoilla ja lomakkeilla; kansiota voivat tilata sekä hoito- yksiköt että perheet

Lasten diabetekseen liittyvät aineistotDiabetesliitto tarjoaa

3037 Diabetes leikki-ikäisellä– Opas päivähoitoon3 euroa

perusasiat diabeteksesta ja sen hoidosta, päivähoidon osapuolten yhteistyö

koko A5, 20 sivua

3011 Ruokapelikortit15 euroa

HIILARI-HESSU-pelikortit innostavat keskustelemaan ruokailuun liittyvistä asioista ja johdattavat hauskasti hiilihydraattien arvioimiseen; peli sopii 7–13-vuotiaille, mutta myös 5–7-vuotiaat voivat pelata aikuisen kanssa

pakkauksessa 53 korttia; korttien koko 56 mm x 87 mm; korttien mukana saa peliohjeet sekä lisätietoa kuvissa olevien ruokien hiilihydraattimääristä

sisältää ensitietoa diabeteksesta sekä osiot ruokai- lusta, insuliinihoidosta, omaseurannasta, sairaus- päivien hoidosta, liian matalan verensokerin hoidosta sekä jalkojen, suun ja hampaiden hoidosta; lisäksi omat osiot päivähoitoa ja koulua varten ensiapu-ohjeneen

kansio 28,5 x 32 cm, selkä 4 cm, sisältö A4, nelivärinen, 90 sivua

2027 Oy Haima Ab -kuva- ja värityskirja lapsille 6,50 euroa

6–10-vuotiaille lapsille kirja kertoo havainnolli-

sesti ja hauskasti, mistä diabetes johtuu ja mitkä asiat ovat tärkeitä sen hoidossa; kuvat voi värittää itse; tilaa myös omille piirroksille ja muistiin-panoille

koko A4, 20 sivua

3036 Diabetes kouluikäisellä – Opas kouluille 3 euroa

perusasiat diabeteksesta ja sen hoidosta, kodin ja koulun yhteistyö

koko A5, 20 sivua

Lasten diabetekseen liittyvät aineistotDiabetesliitto tarjoaa

Postimaksut ja lähetyskulut sisältyvät hintoihin. Yli 85 euron painotuote- tilauksista annetaan 15 %:n alennus (ei koske Lapsen diabetes -kansiota). Yli 17 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla. Oikeus hinnan- muutoksiin pidätetään.

Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainos

6/2005 vol. 34 • joulukuu • suomen diabetesliitto

Documents