Baltic Line avasi uusia yhteyksiä Turusta

Varustamot vastaavat ympäristövaatimuksiin

DHL vie muodin sileänä kauppaan

PääkirjoitusMerkkejä paremmasta 3

Elokuvakaupunki Turku saa kruunukseen kuningattaren 4

Stevena laajentaa palveluja Turun satamassa 6

Oikotie Skandinaviasta Pietariin kulkee Turun kautta 8

KANNESSA:Baltic Line avasi uusia yhteyksiä Turusta 12

Trafi tuo turvallisuutta merelle 14

KANNESSA:Sataman kautta: DHL vie muodin sileänä kauppaan 16

KANNESSA:Varustamot vastaavat ympäristövaatimuksiin 18

Pekka Ornen kolumniÄly tuo tehokkuutta kuljetusketjuun! 21

Sataman työntekijä: Eppu vie ihmisiä maailmalle 22

AboArd 1/2014

Sataman kautta: DHL:n muotilogistiikkakeskukseen Ovakon alueelle Turun satamaan, tulee vaatteita kaikkialta maailmasta.

16

Satamaoperaattori Stevena vahvistaa asemiaan ja lisää ahta-us- ja huolintatoimintaansa Turun satamassa.

6

12Turun sataman yhteydet Itämeren alueella paranivat edelleen, kun norjalainen Nor Lines AS -varustamo kak-sinkertaisti Baltic Line -reittinsä laivakapasiteetin.

Aboard 1/2014Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille

Julkaisija: Turun Satama Oy • Osoite: Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku • www.portofturku.fiPäätoimittaja: Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg s-posti: christian.ramberg@port.turku.fi

Toimitussihteeri: Marjo Ekman s-posti: marjo.ekman@port.turku.fi • Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Jouni Saaristo • Painopaikka: Finepress Oy Painosmäärä: 3 000 kpl

Osoitteenmuutokset: markkinointi.satama@turku.fiISSN 2323-2501

3

Viime vuosi oli Turun Sataman ensimmäinen varsinainen tilikausi osakeyh-tiönä. Taloustaantuman pitkittymisestä huolimatta sataman liikennemäärät antoivat jo viitteitä paremmasta. Alkuvuonna alkanut käänne vahvistui loppuvuonna, minkä ansiosta Turun sataman kokonaisliikenne kasvoi 3,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Matkustajaliikenteen kehitys oli vielä vahvempaa kasvulukeman kivutessa 5,1 prosenttiin.

Erityisesti vahvistui sataman Skandinavian liikenne, mikä on suoraa seu-rausta reittiä käyttävien asiakkaiden hyväksi tehdyistä panostuksista. Sataman ja kumppanien toiminnan tuloksena matkustajasatamaa on ko-hennettu, reitin aluskanta on uudistunut ja rahtikapasiteetti kasvanut sekä eri asiakasryhmien palveluja parannettu monin tavoin. Keväällä avautuneet uudet yhteydet Tanskaan ja Puolaan sekä Norjan reitin kapasiteetin kaksin-kertaistuminen piristävät edelleen sataman Skandinavian liikennettä.

Turun ja Tukholman väliseen yhteyteen kytkeytyvä Skandinaviasta Pietariin ulottuva kasvukäytävä mahdollistaa myönteisen kehityksen myös tule-vaisuudessa. Turun sataman kasvavaan rooliin Pohjoismaiden ja Venäjän välisessä liikenteessä on varauduttu myös EU-tasolla. Satama ja sen itään suuntautuvat pääyhteydet eli E18-moottoritie sekä Turusta Vainikkalaan vievä rautatie kuuluvat unionin tärkeimmistä liikennekäytävistä muodostu-vaan TEN-T-ydinverkkoon. Sen ansiosta Turun satama tarjoaa elinkeinoelä-mälle tehokkaat multimodaaliset kuljetusreitit myös Saksaan ja Välimeren maihin asti.

Matkustajaliikenteen vahvistamiseksi Turun Satama jatkaa matkustaja- ja aluspalvelujen kehittämistä. Tavoitteena on tarjota asiakkaille yhtä laaduk-kaat palvelut Turun ja Tukholman välisen reitin molemmissa päissä. Toinen keskeinen tavoite on itään suuntautuvan rautatieliikenteen vahvistaminen. Toiveena on avata nopea junayhteys Turun ja Pietarin välille saamalla Turku Allegro-junan läntiseksi pääteasemaksi.

Ympäristötyössä Turun Satama keskittyy Itämeren tilan parantamiseen ja on vahvasti mukana toteuttamassa EU:n Sininen kasvu -strategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisen teknologian hyödyntä-minen Itämeren alueen meriliikenteessä. Ympäristöasiat ovat vahvasti esillä myös Turussa 1.–6. kesäkuuta järjestettävillä Turku Baltic Sea Days 2014 -päivillä, joissa toivomme tapaavamme sinutkin.

Christian Ramberg toimitusjohtaja

Merkkejä paremmasta

4 Aboard 1/2014

Elokuvakaupunki Turku saa kruunukseen kuningattarenTEKSTI: SiNi SilvAN KUVAT: RobERt SEgER, MARi MERo

–Ihan mieletön meininki, Länsi-Suomen eloku-vakomission komissaari teija Raninen lataa. Elokuvakaupunki Turku on lähtenyt lentoon.

Kuin varkain tai vareksin Turku on muuttunut elokuvakaupungiksi. Tarvitsee vain istahtaa Ra-vintola Uuden Apteekin tiskin ääreen Kaskenka-dulla ja on keskellä Reijo Mäen Vares-elokuvien maailmaa. Tuopin voi tilata tarjoilijalta, ihan samalta, jonka on nähnyt valkokankaalla. Miljöö on lahjomaton. Vares on seikkaillut myös Turun satamassa.

Keväällä 2014 kamera käy sataman tuntu-massa jälleen, kun Turun linnassa kuvataan Mika Kaurismäen ”The Girl King” -elokuvaa. Kaurismäki kiersi kaikki Euroopan 1600-luvun linnat, mutta päätyi Turkuun. Teija Ranisen ker-tomus on kuin tuhkimotarinaa:

-Kuulin, että Kaurismäki oli käynyt Turussa ja laitoin sähköpostia, että ”Täällä Teija Raninen Länsi-Suomen elokuvakomissiosta ja että me palvelemme tuotantoja.”

Turkuun saatiin valtava paletti, kansainvä-linen suurtuotanto, jossa kaupunki ei jää vain kulisseiksi. Turussa hoidetaan myös elokuvan puvustus.

–Tämä ei ole vain av-alan ihmisille, elokuvissa tarvitaan valtava määrä eri ammattilaisia. Tar-joamme harjoittelupaikkoja ja osaamista. Tämä on ponnahduslauta todella monelle vastavalmis-

tuneelle päästä elokuvaproduktioon töihin. Kun kerran pääsevät ja näyttävät, että ovat hyviä, he pääsevät myös jatkossa, koska tämä on verkos-tobisnes, Raninen linjaa.

”Nopeat jalat ja stressinsietokykyä”

Pukusuunnittelija Marjatta Nissinen otti syksyllä yhdessä Meri Pitkäsen kanssa haltuun Turun Satamalta vuokratut tyhjät tilat, joihin haettiin niin ammattilaiset, koneet kuin materiaalit.

Kun astuu keskeltä satama-aluetta puvusta-mon ovesta sisään, olo on kirjaimellisesti kuin Liisalla Ihmemaassa. Vastassa on satoja ja satoja pukuja 1600-luvun hengessä pitseineen, kauluksineen ja röyhelöineen. Tyhjiin tiloihin on luotu ompelimo, jonka työpöydillä rönsyilee pitsi ja sametti. Arki on epookkiasuista kaukana.

–Monenlaisille luonteille löytyy työtä. Ompe-lijoista sukeutuu kuvauksiin pukijoita ja huolitsi-joita. Kuvaustyössä pärjäävät ne, joilla on nopeat jalat, stressinsietokykyä, kestävyyttä ja tahtoa tehdä. Pitää olla tarkka ja huolellinen. Parasta on se henki, mitä täällä on. Taitoa tarvitaan mutta myös tahtoa tehdä, Nissinen sanoo.

Tuotanto vaatii 1 500 pukua, joista osa vuokrataan, mutta satoja pukuja kuningattaren asuista alkaen tehdään itse. Nissisen suunnitel-

mia toteuttavat sekä opiskelijat että Savonlinnan Oopperajuhlilta tutun vaatturi Kari Hallbergin kaltaiset rautaiset ammattilaiset.

–Teen hoviväen asuja, joiden pitää olla presiis mittojen mukaan. Kaikki vaatteet sovitetaan näyttelijöille, Hallberg kuvailee.

Kuningattaren asujen uusi elämä

Elokuvakomissio hakee myös yrityksiä osallistu-maan bisnekseen.

–Tuleeko tästä kuningatarhype? Toivon, että Turun Satama saisi jompaankumpaan risteily-terminaaleista valtavat kuvat, joilla toivotettai-siin ensi-iltavuonna 2015 tulijat tervetulleiksi kuningatar Kristiinan kaupunkiin, Teija Raninen sanoo.

Elokuvat eivät lähde jälkiä jättämättä. Parhail-laan on kehitteillä mobiilisovellus, jolla voi bon-gata Elokuvakaupunki Turun kuvauspaikkoja. The Girl King -kuvausten jälkeen Turun linnaan syntyy vuodelle 2015 näyttely Kuningatar Kris-tiina, jossa saadaan esille elokuvan pukuja ja rekvisiittaa.

–Ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä tapah-tuu behind the scenes ja erityisesti, miten itse voisi olla mukana, Raninen sanoo.

Turun seudulla kuvataan yllättävän paljon. Talvella kamerat käyvät Voice-tuotannoissa, elokuvista esimerkkinä on myös Hulluna Saraan, Ella ja Paterock -elokuva. Rölli-elokuva 2012 oli elokuvapuvustukseen kuin pieni harjoitus, Kau-rismäen The Girl King on näyttö. Ohjaaja Petri Kotwican kanssa on aiesopimus uudesta eloku-vasta. Raninen on syystä ylpeä joukoistaan. •

Rölli ja kultainen avain -elokuvan kuvaukset alkoivat Turussa elokuussa 2012 Ruissalossa ja jatkuivat Ka-kolanmäellä koko elokuun. Kuvauksia varten entiselle vankila-alueelle rakennettiin iso Rölli-City ja sirkus karuselleineen.

Elokuvakaupunki Turku saa kruunukseen kuningattarenTEKSTI: SiNi SilvAN KUVAT: RobERt SEgER, MARi MERo

Solar Films kuvasi Turussa kuusi Reijo Mäen romaaneihin perustuvaa pitkää Vares-elokuvaa, jotka esitettiin elokuvateattereissa vuosina 2011–2012.

Suutari Hanna Kainulainen on tehnyt kenkiä myös Käsityöläismuseoon ja Turun linnaan. Kainulainen on yksi niistä, jotka olivat mukana luomassa ompelimoa täysin tyhjiin teollisuustiloihin, jossa leikataan kankai-ta, tehdään kaavoja ja ommellaan.

Elokuvakomissaari Teija Raninen kertoo, että Mika Kaurismäki kuvaa myös kesä–heinäkuussa Turussa uutta elokuvaa Kotiinpaluu. Vuodelle 2014 odotetaan myös toista 1600-luvun epookkielokuvaa ja jälleen uutta Varesta.

6 Aboard 1/2014

Satamaoperaattori Stevena vahvis-taa asemiaan ja lisää ahtaus- ja huo-lintatoimintaansa Turun satamassa. Tavoitteena on varmistaa yrityksen kapasiteetin riittävyys nykyisille ja uu-sille asiakkaille.

Vuodesta 1989 lähtien Turun satamassa toi-minut Stevena on keskittynyt irtolastien kuten agribulkin (lannoitteet ja rehuteollisuuden raaka-aineet), mineraalien sekä kierrätysma-teriaalien käsittelyyn. Yrityksellä on Turussa ja Naantalissa yli 20 työntekijää ja se käsittelee näissä satamissa yli miljoonaa tonnia irtotava-raa vuodessa.

Lisätilaa Länsisatamaan

Nyt yritys on kasvattamassa Turussa varas-tokapasiteettiaan sekä lisäämässä palvelutar-jontaansa myös uusille alueille. Tavoitteena on, että sillä olisi vuoden lopussa käytössä varas-totilaa vähintään 10 000 neliötä. Stevenalla on entuudestaan Turun Länsisatamassa oma, noin 3 000 neliön Aura Bulk -varasto.

Toimitusjohtaja Markku Mäkiperen mukaan myös erilaisille lisäarvopalveluille, kuten pak-kausmuutoksille ja tavaran jalostuksille, on markkinoilla kasvavaa kysyntää. –Toki esimerkiksi irtotavaran säkittäminen ja suursäkkien bulkkaus ovat kuuluneet palvelui-himme jo aiemminkin.

Uusia laivoja Turkuun

Syksystä 2013 lähtien Stevena on ohjannut Turun satamaan osan aiemmin Naantalin sata-

Stevena laajentaa palveluja

Turun satamassaTEKSTI: KAllE KiRStilä KUVAT: RobERt SEgER

7

massa hoidetuista laivauksista.–Näkymämme näyttävät suotuisilta ja halu-

amme varmistaa itsellemme hyvät edellytykset kasvaa Lounais-Suomessa. Myös asiakkaat ovat olleet asiassa aktiivisia.

Mäkiperen mukaan mahdollisuudet laajen-nuksiin ovat Naantalissa rajalliset, joten oli tehtävä valintoja.

–Kokonaisliikenteen kasvun myötä uskom-me toimintamme jatkuvan vilkkaana myös Naantalissa.

Olemassa olevan liikenteen lisäksi Turkuun pyritään saamaan myös kokonaan uutta liiken-nettä.

–Teräspuoli on yksi alue, jossa on kasvupo-tentiaalia. Nyt voimme tarjota asiakkaillemme uuden vaihtoehdon.

Tunnettuus auttaa markkinoinnissa

Mäkiperen mukaan Turun satama tarjoaa Ste-venalle tärkeitä kasvumahdollisuuksia, varas-totilaa ja nosturikapasiteettia. Myös sataman tunnettuudella on merkitystä uudisasiakashan-kinnassa, hän korostaa.–Suomen vanhimpana satamana Turku tun-netaan hyvin ulkomaillakin. Turku näkyy aina kartoissa. Markkinoinnissa se on hyvä lähtö-kohta. •

Stevenan Markku Mäkiperen mukaan erilaisille lisäarvopalveluille, kuten pak-kausmuutoksille ja tavaran jalostuksille, on markkinoilla kasvavaa kysyntää. Ste-venan tavoitteena on, että sillä olisi vuo-den lopussa käytössä vähintään 10 000 neliötä varastotilaa Turun satamassa.

Vuonna 1982 perustettu Stevena Oy harjoittaa ahtaustoi-mintaa Lounais-Suomen alueella Turun, Naantalin, Uuden-kaupungin ja Porin satamissa. Yritys on kuulunut vuodesta 1997 vaasalaiseen Backman-Trummer-yhtymään.

Vienti- ja tuontikuljetuksiin sekä satamapalveluihin erikois-tunut yhtymä toimii kaikkiaan 11 Länsi- ja Etelä-Suomen satamassa Haminan ja Kalajoen välillä.

Alueelliselta kattavuudeltaan Backman-Trummer on Suo-men suurin satamaoperaattori. Yhtymän varastojen koko-naispinta-ala on yli 180 000 m2. Vuonna 2013 yhtymän sa-tamaoperaattorit käsittelivät 11,6 miljoonaa tonnia tavaraa.

Backman-Trummer on osa vaasalaista KWH Groupia, jon-ka kokonaisliikevaihto on noin 440 miljoonaa euroa vuo-dessa.

8 Aboard 1/2014

Turun satama on Suomen Skandinavian liikenteen keskus ja keskeinen linkki Skandinavian ja Venäjän välisessä liikenteessä. Sataman selkeinä vahvuuksi-na ovat tiheät ja no-peat laivayhteydet Tukholmaan sekä erinomaiset maan-tieyhteydet, joista tärkeimmän muo-dostaa E18-moot-toritie. Turvallista ja sujuvaa tieyhteyttä täydentää satamaan ulottuva rautatie siirtokuormausmahdollisuuksineen.

Oikotie Skandinaviasta Pietariin kulkee Turun kauttaTEKSTI: KARi AHoNEN KUVAT: MARKKu KoivuMäKi, JouNi SAARiSto

9

Oikotie Skandinaviasta Pietariin kulkee Turun kauttaTEKSTI: KARi AHoNEN KUVAT: MARKKu KoivuMäKi, JouNi SAARiSto

E18 on Euroopan tärkeim-piä yhteyksiä lännen ja idän välillä

Euroopan Unionin TEN-T-ydinverkkoon kuulu-va E18-tieyhteys muodostaa kustannustehok-kaan liikennekäytävän läpi Skandinavian Os-losta Tukholmaan ja Turusta Helsingin kautta edelleen Pietariin asti. Pietarissa E18-tie liittyy Moskovaan johtavaan M10-päätiehen, minkä ansiosta reitti yhdistää toisiinsa Skandinavian ja Venäjän suurimmat markkina-alueet.

–E18-tie priorisoitiin jo 1990-luvun puo-livälissä osaksi Euroopan tärkeimpiä liiken-neverkkoja ja liittyessään Euroopan Unioniin Suomi sitoutui rakentamaan siitä moottori-tietasoisen yhteyden Turusta Venäjän rajalle asti vuoteen 2015 mennessä. Alkuperäisestä aikataulusta on jouduttu hieman tinkimään, mutta näillä näkymin E18-tien Suomen osuus valmistuu kokonaisuudessaan vuoteen 2018 mennessä. Helsingin seudulla ovat parhaillaan käynnissä Kehä III:n perusparannustyöt ja Ha-minan ohikulkutie valmistuu tulevan syksyn aikana. Itäpäässä Koskenkylän ja Kotkan väli-nen osuus avataan liikenteelle tämän vuoden aikana. Työt viimeisellä osuudella Haminasta

E18-tieyhteyden Suo-men osuuteen on panos-tettu kokonaisuudessaan yli kaksi miljardia euroa. Nyt on elinkeinoelämän aika ottaa kaikki hyöty valmiista infrasta, sanoo johtaja Matti Vehviläinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

11 h

6 h

30 h

6 h

3 h

10 Aboard 1/2014

Vaalimaalle käynnistyvät todennäköisesti vuonna 2015, kertoo johtaja Matti vehviläi-nen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Länsirannikon satamayhte-yksiin kannattaa edelleen investoida

Turun satamayhteyksien kehittämisessä toteutui iso askel, kun Suikkilantien paran-nustyöt valmistuivat viime vuodenvaihteessa. Tien nelikaistaistaminen ja uudet liittymä-järjestelyt varmistavat sujuvan ajomatkan Turun satamasta Suomen runkotieverkkoon. Raskaan liikenteen ohjaaminen satamasta Suikkilantietä pitkin valtatie 8:lle ja Turun kehätien kautta E18-moottoritielle auttaa autoilijoita välttämään keskustan ruuhkat ja vähentää liikenteen asutukselle aiheuttamia ympäristövaikutuksia,

Satamaliikenteen tarpeet edellyttävät Veh-viläisen mukaan jatkossa investointeja myös Turun kehätien parantamiseen Naantalin ja Kaarinan välisellä osuudella. Yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita on E18- ja E8-teiden liitty-mä Raisiossa, joka muodostaa Turun ja Naan-

talin satamien liikenteen solmukohdan. Turun satamasta E18-tielle suuntautuvan liikenteen käyttämän eritasoliittymän parantamisen li-säksi suunnitelmissa on muun muassa Naan-talin satamaliikenteen ohjaaminen keskustan läpi tunnelia pitkin.

–Turun ja Naantalin satamayhteyksien edelleen kehittämiseksi kannattaa olla ak-tiivinen EU:n suuntaan. Parannusten suun-ni t telukustannuksiin on mahdollista saada EU:n tukea jopa 50 % ja toteutukseen 20 %. Mahdolliset EU:n tukea tavoittelevat paran-nuskohteet koskevat valtatie 8:n eritasoliit-tymää ja kehätietä tunneleineen Raision kes-kustassa sekä kehätien osuutta valtateiden 10 ja 1 välillä. EU-tuki voi toimia kehityksen katalysaattorina, kunhan samalla huoleh-ditaan kansallisen rahoituksen saamisesta. Kilpailu tieliikenteen kehittämisrahoituksesta on kuitenkin kovaa, joten koko seudun täytyy ajaa etuaan laajalla rintamalla, Matti Vehviläi-nen korostaa.

DB Schenkerin rekat ovat tuttu näky E18-moottoritiellä

Skandinavian ja Pietarin välinen yhteys on tärkeä myös kansainvälisiä logistiikkapalve-luja tarjoavalle DB Schenkerille. DB Schen-ker on Deutsche Bahn AG:n kuljetus- ja logistiikkadivisioona ja yksi alansa johtavista yrityksistä maailmassa. DB Schenker tarjoaa

maa-, lento- ja merikulje-tusten lisäksi monipuoli-sen logistiikkapalveluiden valikoiman, joka sisältää globaalien toimitusketjujen hallintaan liittyvät ratkaisut.

–Pohjoismaat muodos-tavat DB Schenkerille kuin

yhden yhtenäisen kotimaan. Yhtiömme on Skandinavian liikenteen markkinajohtaja ja Ruotsi on syöttöliikenteen osalta olennainen osa DB Schenkerin logistiikkaketjua. Turun satamassa sijaitseva jakelukeskuksemme on yksi Suomen suurimpia, johon Turun ja Tukholman välillä liikennöivät alukset tuovat päivittäin suuria rahtimääriä Itämeren yli. Turusta tuotteet kulkevat tilaajilleen pääosin

”EU-tuki voi toimia kehityksen katalysaattorina.

E18-moottoritie sekä Turun ja Tuhkholman väliset tiheät laivayhtey-det muodostavat molempiin suuntiin toimivan nopean ja turvallisen kuljetusreitin Euroopan ja Venäjän välille.

11

rekoilla, joita rullaa yhtiömme väreissä joka päivä kymmenittäin pitkin E18-tietä, kertoo DB Schenkerin Itä-Euroopan alueen maakul-jetuksista vastaava johtaja Erik Söderholm.

Turun ja Tukholman välisen yhteyden eduista Erik Söderholm korostaa lyhyttä merimatkaa ja toimivia aikatauluja. Aamu- ja iltalähdöt antavat pelivaraa kuljetusten suunnitteluun ja täsmällisten aikataulujen ansiosta tiedetään melkein minuutilleen, milloin tavara on satamassa.

–Nopeuden merki-tystä logistiikkapal-velujen eri vaiheissa ei voi liikaa koros-taa, koska jokainen liikenevä tunti tar-vitaan saapuvan ta-varan työstöön ja ja-keluun. Turussa rekat purkautuvat aluksista erittäin nopeasti, koska alusten satamassa oloaika on minimoitu. Sen ansiosta tuotteet ovat hyvässä vauhdissa kohti vastaanotta-jiaan vielä saman päivän aikana. Pietariin suuntautuvia kuljetuksia ajatellen kannattaa myös muistaa, että Turusta Pietariin on mat-

kaa vain noin 580 km, johtaja Erik Söderholm DB Schenkeriltä korostaa.

Schenker toivoo intermodaalisten yhteyksien kehittämistä

–Venäjälläkin toimimme kuin kotimarkki-noilla. Meillä on ollut Venäjällä oma yhtiö jo vuodesta 1992 alkaen, minkä ansiosta tunnem-me idänkaupan logistiikan ja muut paikallisen

liiketoiminnan haas-teet. DB Schenkerin jakelujärjestelmä on Venäjän suurin ja pal-veluksessamme siellä työskentelee noin 900 ihmistä. Varastointi- ja logistiikkapalvelujen li-

säksi tarjoamme kumi- ja rautapyöräkuljetuksia, lentorahteja ja merikonttien kuljetuksia. Pääosa Venäjän kuljetuksistamme on valmistuotteiden, kuten elintarvikkeiden vientiä, Erik Söderholm kertoo.

Venäjän liikennettä ajatellen johtaja Erik Söderholmin mukaan Skandinavian ja Pie-

tarin välisellä reitillä kannattaisi panostaa intermodaalisten yhteyksien kehittämiseen. DB Schenker -konsernille tällaiset ratkaisut ovat tuttuja Euroopan sisäisestä liikenteestä, jossa yhtiön omat junat kuljettavat rekkoja ja irtoperiä esimerkiksi Saksasta Välimerelle asti. Parhaim-millaan yhdessä junassa kulkee noin 30 rekkaa.

–Myös Turussa kannattaisi tutkia mahdol-lisuudet rautateiden hyödyntämisestä itään suuntautuvassa liikenteessä. Volyymia kisko-kuljetuksiin varmasti riittäisi jo Suomen omil-lakin vientimäärillä. Kustannustehokkuuden maksimoimiseksi olisi toki eduksi saada myös ruotsalaiset huomaamaan rautatiekuljetusten edut. Rekkojen ja irtoperien kuljettaminen kis-koilla parantaisi lisäksi merkittävästi kuljetusten ympäristöystävällisyyttä. Varteenotettava vaih-toehto olisi myös säännöllisen laivaliikenteen avaaminen Turun ja Pietarin välille. Uskon, että kiinnostuneita asiakkaita olisi useita, mikäli yhteyksiä olisi esimerkiksi kaksi–kolme kertaa viikossa. Laivayhteys olisi varmaankin toteu-tettavissa nopeammin, mikäli kiskoille ei saada uusia toimijoita, DB Schenkerin Erik Söderholm tuumii. •

”Nopeuden merkitystä logistiikkapalvelujen eri vaiheissa ei voi liikaa korostaa.

Vihreän toiminnan edistäminen on osa DB Schenke-rin liiketoimintastrategiaa. Intermodaalisten kuljetusten kehittäminen mahdollistaa kuljetusten ympäristövaiku-tusten pienentämisen, vakuuttaa johtaja Erik Söderholm DB Schenkeriltä.

Baltic Line avasi uusia yhteyksiä Turusta

TEKSTI: KARi AHoNEN KUVAT: MARKKu KoivuMäKi

13

Pitkäaikaisella sopimuksella rahdatun mv Link Starin lastikapasiteetti on 4 000 tonnia. Alus liikennöi Suomen lipun alla ja sen jääluokka on 1A. Uuden aluksen rinnalla jatkaa myös reitillä aiemmin liikennöinyt mv Baltic Betina.

Lisää kilpailukykyä tiheämmillä yhteyksillä

Kahdella aluksella operointi mahdollisti samalla siirtymisen viikoittaisiin lähtöihin aikaisemman kahden viikon aikataulutuksen sijaan. Baltic Line Finland Oy:n toimitusjohtaja tomas uschanow pitää kapasiteetin kasvua ja siirtymistä viikko-liikenteeseen yhtiön kilpailukykyä merkittävästi parantavana askeleena.

–Viikoittaiset yhteydet antavat asiakkail-lemme entistä paremmat mahdollisuudet vientitoimitusten aikatauluttamiseen omien asiakkaidensa toiveiden mukaisesti. Lisäksi asiakkaillamme on nyt mahdollisuus laivata suoraan Turusta Puolaan ja Tanskaan, joissa sa-tamamme ovat Swinoujscie ja Fredericia. Uusien satamien ansiosta Baltic Line Finland tarjoaa nyt varteenotettavan vaihtoehdon Baltian kautta Puolaan ja Ruotsin kautta Tanskaan reititetyille tavaravirroille, Tomas Uschanow korostaa.

Tehokasta palvelua suomalaiselle teollisuudelle

Tomas Uschanowin mukaan Baltic Line palvelee koko Suomen teollisuutta niin viennissä kuin tuonnissa. Etupäässä linjalla kulkee erilaista nosturi- ja trukkikäsiteltävää lastia, kuten te-räs- ja metsäteollisuuden tuotteita, kemikaaleja, rehuja ja kontteja sekä veneitä.

–Merkittävä osa rahdistamme koostuu suurikokoisten projektilastien kuljetuksesta. Aluksillemme sopivia lasteja ovat esimerkiksi konepajateollisuuden valmistamat siilot, tankit, nosturit, teräsrakenteet ja dieselmoottorit. Uu-den aluksemme ro-ro-rampin ansiosta voimme jatkossa kuljettaa linjalla myös pyörillä tai teloilla kulkevia koneita ja laitteita, Baltic Line Finland

Link Starin asettaminen liikenteeseen mahdollistaa jatkossa myös ro-ro-kuljetukset Baltic Linen reitillä, kertoo Baltic Line Finland Oy:n toimitusjohtaja Tomas Uschanow.

Oy:n myynti- ja kehitysjohtaja Mika Saarinen kertoo.

Mv Link Starin tuoman lisäkapasiteetin ansiosta Baltic Linen kuljetusmäärät kasvavat huomattavasti, mikä piristää merkittävästi myös Turun sataman liikennettä. Turun satamaan on hyvät yhteydet niin maanteitse kuin rautateit-sekin, minkä lisäksi satamassa on riittävästi kenttä- ja terminaalikapasiteettia täyttämään teollisuuden mittavammatkin tarpeet.

Suora yhteys Pohjois-Norjan reiteille

Baltic Line liikennöi useisiin eteläisen Norjan sa-tamiin aina Bergeniin saakka. Bergenistä lastit voidaan jälleenlaivata Nor Linesin rannikkolii-kenteen aluksilla aina Hammerfestiin saakka.

–Hyvän reittiverkoston ansiosta Turussa las-tatut offshore-projektit hoidetaan käytännössä samoilla lastiyksiköillä ja nopeassa aikataulussa Turusta perille saakka. Näin minimoidaan jäl-leenkäsittelyt reitillä, mikä merkitsee laivaajille merkittävää kustannusetua ja vähentää riskiä kuljetusvaurioihin. Investoinnit pohjoisen Norjan uusille kaasu- ja öljykentille ovat huomattavia ja näistä Baltic Line tavoittelee lisälasteja jatkossa, Mika Saarinen kertoo. •

Turun sataman yhteydet Itämeren alueella paranivat edelleen, kun norjalainen Nor Lines AS -varustamo kaksinkertaisti Baltic Line -reittinsä laivakapasiteetin. Maaliskuussa liikenteeseen asetettu mv Link Star avasi suoran laivayhteyden Turusta Norjan lisäksi myös Puo-laan ja Tanskaan.

14 Aboard 1/2014

Trafi tuo turvallisuutta merelleTEKSTI: KARi AHoNEN KUVAT: JouNi SAARiSto, MARKKu KoivuMäKi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi vastaa merenkulun turvallisuudesta Suo-messa. Viraston vastuulla ovat alusturvallisuus, alusten ja satamarakenteiden turvatoimet sekä veneilyn turvallisuus ja valvonta. Lisäksi Trafi vahvistaa alus-ten miehityksen ja antaa laivaväen pätevyyskirjat ja -todistukset.

15

Trafin neljästä merenkulun valvontayksiköstä yksi sijaitsee Turussa. Auriga Business Centeris-sä toimivan Läntisen valvontayksikön vastuualue ulottuu Särkisalosta Merikarvialle, Ahvenanmaa mukaan lukien. Yksikön päällikkönä toimii Esa Saari.

–Trafi on kauppamerenkulun puolella Suomen ainoa turvallisuusviranomainen. Päätyönämme ovat alusten katsastukset ja tarkastukset, joilla pyritään varmistamaan, että Suomen vesialu-eilla liikennöivät alukset täyttävät niille asetetut vaatimukset, Esa Saari tiivistää Trafin keskeisin-tä tehtäväkenttää.

Tarkastusten painopiste riskialteimmissa aluksissa

Ulkomaisten alusten tarkastukset perustuvat Port State Control -direktiiviin, jolla pyritään es-tämään huonokuntoisten alusten pääsy järjes-telmään kuuluvien valtioiden satamiin. PSC- eli satamavaltiotarkastukset koskevat jäsenmaiden satamissa tai ankkuripaikoilla käyviä ulkomaisia aluksia. Valvontaa kohdistetaan valvontajär-jestelmän kriteerien mukaisesti useimmiten

suurehkon riskiluokan aluksiin, mutta kaikki alukset tarkastetaan vähintään kolmen vuoden välein. Euroopan lisäksi PSC-järjestelmä kattaa läntisen Venäjän sekä Kanadan.

–Tarkastukset käynnistyvät järjestelmän tuottaman informaation perusteella. Saamme sen kautta ilmoitukset Suomeen saapuvista ulkomaisista aluksista sekä niille tehtävistä tarkastuksista. Ilmoitukset perustuvat tarkis-tettavien alusten riskiprofiiliin, johon vaikuttavat muun muassa aluksen kansallisuus, ikä ja tyyp-pi sekä aluksen, varustamon ja luokituslaitoksen historia. Osa tarkastuksista on pakollisia, osa voidaan tietyissä tilanteissa siirtää myöhemmin

tehtäväksi tai jättää kokonaan tekemättä. Eri alustyyppien tarkastukset poikkeavat toisistaan sekä tarkastuksen sisällön että tarkastustihey-den osalta, Esa Saari kertoo.

Tarkastajilla oikeus pysäyttää puutteellinen alus

Jokaisesta alusturvallisuuden tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus. Kertomukseen kirjataan mahdollisesti havaitut puutteet ja mää-räaika, mihin mennessä puutteet on korjattava. Jos alusturvallisuudessa oleva vika tai puute aiheuttaa selkeän turvallisuusriskin voidaan alus pysäyttää, kunnes puute on korjattu tai poistettu.

–Aluksen pysäyttäminen on tarkkaan punnit-tava päätös, jonka lähtökohtana on aina konk-reettinen vaaran uhka. Tällöin havaittu puute voi aiheuttaa vaaraa ihmishengelle, olennaista vaaraa terveydelle tai välitöntä vaaraa alukselle, muulle liikenteelle tai meriympäristölle. Suomes-sa tehdyissä satamatarkastuksissa on pysäytet-ty viime vuosina vain yhdestä kolmeen alusta. Tyypillisimpiä syitä näihin ovat olleet puuttuvat todistusasiakirjat sekä aluksen rakenteessa tai varusteissa havaitut puutteet. Saaristomeren tarkastusyksikön alueella ei pysäytetty viime vuonna yhtään alusta, mutta huomautuksia tarkastuksissa kirjattiin aika ajoin, Esa Saari muistelee.

Trafin Saaristomeren tarkastusyksikössä työskentelee lähes kymmenhenkinen tiimi. Alustarkastusten lisäksi heitä työllistävät myös varustamojen turvallisuusjohtamisen järjestel-mien sekä satamien ISPS-turvajärjestelmien auditoinnit. Lisäksi valvotaan vaarallisten ainei-den kuljetuksia yhdessä muiden viranomaisten kanssa. •

–Turun sataman liikenteestä suurin osa tapahtuu alhaisen riskiluokituksen aluksilla. Pääosa vesillämme liik-kuvista aluksista on melko hyväkuntoisia, joskin saariston yhteysalusliikenteen aluskanta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jo ikääntynyttä, Saari toteaa.

–Eri alustyyppien tarkas-tukset poikkeavat toisistaan sekä tarkastuksen sisällön että tarkastustiheyden osalta, kertoo Trafin läntisen valvontayksikön päällikkö Esa Saari.

16 Aboard 1/2014

DHL:n muotilogistiikkakeskuksen palvelu on asiakkaalle optimaalista. Kauden uutuusvaatteet saadaan heti myyntiin, siisteinä, höyrytettyinä ja henkareissa. On oivallista ostajallekin, että silitysrautaa ei tarvita, vaatteita voi käyttää heti.

Karoliina Paasimaa huolehtii silkkipapereiden ja ylimääräisten pakkausmateriaalien poistosta. Taustalla Vesa Karro.

DHL:n muotilogistiikkakeskukseen Ovakon alueelle Turun satamaan, tulee vaatteita kaikkialta maailmasta. Trendi on kuitenkin se, että tuotanto on Kaukoidän sijaan lähem-pänä, kuten Makedoniassa ja Portugalissa. DHL Supply Chain on keskittänyt Suomen muotilogistiikan Turkuun. Sieltä vaatteet vie-dään myymälöihin eri puolille Suomea täysin myyntikuntoisina. Välillä toimittiin Piispanris-tillä, mutta tehtiin paluu ehdottoman oikeaan paikkaan satama-alueelle:

–Meillä on loistava sijainti Turussa. Päivän ensimmäinen autolautta tulee Ruotsista tän-ne ja viennissä viimeinen yhteys lähtee illalla Turusta. Lisäksi täältä ovat hyvät yhteydet E63- ja E18-teitä koko Suomeen, DHL Supply Chainin muotilogistiikkakeskuksen vetäjä Juha Ruuhijärvi kertoo.

Automaatiolla siistiä ja sileää

Muotilogistiikkakeskukseen vaatteet tulevat laatikoissa tai riippukuljetettuina.

–Riippukuljetetut vaatteet ovat tasalaa-tuisimpia, Ruuhijärvi kertoo. Kun tavarat pakataan laatikoihin, mukaan mahtuu aina yllätyksiä.

Muotilogistiikkakeskus on kuin valtava 24 000 neliömetrin vaatekaappi. Vaatteita varten on 32 kilometriä automatisoitua riippukiskoa, johon vaatteet ripustetaan henkareissa. Tiloja laajennettiin pari vuotta sitten, kun DHL Supply Chain solmi pitkän sopimuksen S-ryhmän kanssa. Näin esimer-kiksi Prismojen ja Sokosten vaatteissa näkyy Turussa lisäarvopalveluina tehty viimeistely.

Lisäarvopalvelut tarkoittavat esimerkiksi, että vaatteiden kuljetussuojat poistetaan, vaatteet ripustetaan henkareihin ja pakkaus-vekit höyrytetään suoriksi. Tuotteisiin voidaan myös kiinnittää hintalaput.

–Kun kysyntä tuotteelle on kova, tämä on myös nopein tie kauppaan. Kaupassa ei enää tarvitse henkaroida ja hinnoitella tuotteita ahtaissa takatiloissa, Ruuhijärvi kertoo.

Muotilogistiikkakeskus toimii myös laa-dunvarmistuksena.

–Kaupasta tulee yhä vähemmän palautuk-sia laadun takia. Muotilogistiikkakeskuksen etu on, että esille voidaan toimittaa yhtä aikaa koko asukokonaisuus: puku, kengät ja solmio sopivan paidan kanssa.

Vihreää ja ekologista muotilogistiikkaa

Tuotteista poistetaan logistiikkakeskuksessa ylimääräiset silkkipaperit, muovit ja pak-kaussuojat. Näin kauppaan ei jää vaatteista jätteitä. DHL Supply Chain ottaa kaiken yli-määräisen eli esimerkiksi henkarit ja muovit talteen ja kierrättää ne. 99 prosenttia jättees-tä menee hyötykäyttöön ja loppu energiaksi.

–Myymälöissä henkilökunta voi keskittyä asiakaspalveluun ja myymälästä vapautuu varastotiloja, koska myyntikunnostetut tuotteet toimitetaan suoraan esillepanoon. Meidän kuljettajamme laittavat kaupassa tuotteen suoraan esille, Ruuhijärvi sanoo.

Vakituista henkilöstöä DHL:n muotilogis-tiikkakeskuksessa on 50, sesonkeina henki-lökunnan määrä jopa moninkertaistuu.

–Palveluksessamme on sitoutuneita, rau-taisia ammattilaisia, joista jotkut ovat olleet töissä jopa vuodesta 1973 asti. Sama pätee asiakkaisiin, meillä on todella pitkäaikaisia asiakassuhteita, Ruuhijärvi kiittää. •

DHL vie muodin sileänä kauppaanTEKSTI: SiNi SilvAN KUVAT: RobERt SEgER

16 Aboard 1/2014 17

Kauppaan ei kerry jätettä kuljetuspakkauksista, eikä varastotiloja tarvita. Vaate saadaan tehtaalta usein meriteitse Turun logistiikkakeskukseen ja sieltä henkarissa, hinnoiteltuna ja huoliteltuna asiakkaan sovitettavaksi liikkeeseen.

Höyrytunnelissa tuotteet paitsi siliävät myös puhdistuvat mahdollisista käsittelykemikaaleista. Huolitellun tuotteen tuntee kaupassakin tuoksusta – tai siitä, ettei ylimääräisiä tuoksuja ole.

DHL:n muotilogistiikkatoiminnoista Ovakon alueella Turussa vastaava site manager Juha Ruuhijärvi on tullut taloon kesätöihin jo 1980-luvulla. Ensikosketus muotiin on muuttunut vankaksi osaamiseksi ja koko muotilogis-tiikkatoiminnan johtamiseksi Turussa.

Jouni Kartastenpää siirtää lähialueelle jakeluun meneviä tuotteita jalka-konttiin. Kuljetuksen ajaksi vaatteet suojataan kierrätettävillä kuljetuspusseil-la, jotka kuljettaja poistaa myymälässä.

18 Aboard 1/2014

Tiukentuvat rikkipäästömääräykset ovat saaneet suomalaiset varustamot kehittämään uusia rat-kaisuja aluksiinsa. Ratkaisut vaihtelevat toiminnan luonteen ja alusten mukaan: Langh Ship on kehittä-nyt rahtilaivojensa käyttöön suljetun kierron rikki-pesurin, Meriaura on päättänyt panostaa bioöljyyn ja Viking Linen uusi Grace-alus kulkee LNG:llä.

Varustamot vastaavat ympäristövaatimuksiinTEKSTI: KAllE KiRStilä KUVAT: RobERt SEgER, lANgH SHiP oy, viKiNg liNE AbP

–Laivamme ajavat pitkää linjaa ja koko ajan rik-kidirektiivialueella, joten polttoaineen kulutus on meille merkittävä tekijä. Kokonaiskulutuksem-me on vuodessa noin 26 000 tonnia ja raskaan polttoöljyn hintaero suhteessa meridieseliin on suuri ja tulee yhä kasvamaan, Langh Shipin toi-mitusjohtaja Hans langh tiivistää varustamon lähtökohdat.

Langhin mukaan ajonopeuksien laskeminen pienentäisi kulutusta, mutta silloin ei enää py-syttäisi kahden viikon kierrossa, sillä ajomatkat Suomesta Keski-Eurooppaan ovat pitkiä.

Esimerkiksi Langh Shipin konttialus m/s Laura ajaa Kemistä Hollantiin, siis koko ajan rikkidirektiivialueella.

M/s Laura kykenee kuitenkin nyt ja tulevai-suudessa ajamaan juuri niin korkearikkisellä polttoaineella kuin sen rahtaaja vain on Rotter-damista löytänyt. Tämän mahdollistaa varusta-mon kehittämä suljetun kierron rikkipesuri eli ”skrubberi”. Se puhdistaa savukaasun jopa puh-taammaksi kuin jos käytetyn polttoaineen rikki-

pitoisuus olisi alle 0,1 %, mihin rikkipitoisuuden raja putoaa direktiivialueella ensi vuoden alusta.

Pesuri ei sovi kaikille

Rikkipesurit eivät kuitenkaan sovellu kaikkiin aluksiin. Suomen varustamoteollisuuden teke-män selvityksen mukaan niiden asentaminen on teknisesti ja taloudellisesti järkevää vain kol-mannekseen olemassa olevasta aluskannasta. Langh Shipin tarkoitukseen pesuri oli kuitenkin paras ratkaisu.

–LNG:n asennus vanhoihin aluksiin ei ole mahdollista ja bioöljyjen saatavuus taas on ra-jallista. Käytännössä olisi pitänyt siirtyä käyttä-mään matalarikkistä dieseliä eli MGO:ta (marine gas oil), Langh toteaa.

Langh Ship lähti kehittämään pesuria omin voimin.

–Pyysimme ensin tarjouksia maailmalta, mutta kaikki osoittautuivat aivan liian kalliiksi, jotta niitä olisi voinut harkitakaan asennettavak-

si käytettyihin laivoihin, Langh kertoo.

Kokemus vesien puhdistamisesta apuna

Langhin mukaan suuri osa maailmalla tarjolla olevista pesurijärjestelmistä perustuu avoimeen kiertoon. Tällöin merivettä pumpataan skrubbe-rin läpi ja savukaasuista irtoava lika huuhdotaan edelleen mereen. Langh Ship halusi kuitenkin hyödyntää Pesupalvelu Hans Langhin pitkää ko-kemusta teollisten pesuvesien puhdistamisesta ja kehittää suljetun kierron järjestelmän, jossa haitalliset aineosat erotellaan vedestä. Rikin ohella pesuri puhdistaa savukaasun pienhiukka-sista eli nokipartikkeleista.

Kehitystyö käynnistyi TEKESin tuella vuonna 2012 ja ensimmäinen pesuri asennettiin m/s Lauraan vuoden 2013 toukokuussa. Kokemuk-set ovat olleet hyviä ja laiva on ollut koko ajan liikenteessä. Tavoitteena on asentaa pesurit myös varustamon neljään muuhun alukseen

19

Varustamot vastaavat ympäristövaatimuksiinTEKSTI: KAllE KiRStilä KUVAT: RobERt SEgER, lANgH SHiP oy, viKiNg liNE AbP

ja tarjota yhtiön kehittämää teknologiaa myös muille toimijoille.

–Kyse on 2–3 miljoonan euron investoinnista per laiva, mutta takaisinmaksuaika on vain kaksi vuotta, kun liikennöidään koko ajan rikkidirektii-vialueella.

M/s Meri kulkee kalanperkeillä

Turkulaisen Meriaura-yritysryhmän toimitus-johtaja Jussi Mälkiä näkee suomalaisessa me-renkulussa kaksi mahdollista kehityssuuntaa: merenkulku voi joko ajautua kriisiin tai sitten uu-det ympäristövaatimukset kirittävät kotimaisen merenkulun hakemaan uusien innovaatioiden avulla kilpailuetua markkinoilla. Kiristyvät ym-päristövaatimukset kuitenkin vaativat varusta-moilta investointeja.

Meriauralla on kaikkiaan yhdeksän Suomen lipun alla liikennöivää alusta. Yksi niistä, eri-

Lang Shipin tavoitteena on asentaa pesurit kaikkiin varusta-mon aluksiin ja tarjota yhtiön kehittämää teknologiaa myös muil-le toimijoille. ”Kyseessä on 2–3 miljoonan euron investoinnista per laiva”, Hans Langh toteaa.

M/s Laura kykenee ajamaan tulevaisuudessakin korkearik-kisellä polttoaineella. Tämän mahdollistaa Lang Shipin TEKESin tuella kehittämä ja patentoima suljetun kierron rikkipesuri eli ”skrubberi”.

Meriauran erikoislastialus m/s Merin toimintakenttää ovat Itämeri ja Pohjanmeri Englannin kanaalista Pohjois-Norjaan. Alus kulkee bioöljyllä, jossa hyödynnetään muun muassa kalanper-keitä ja jonka on kehittänyt konserniin kuuluva uusikaupunkilai-nen Sybimar Oy.

20 Aboard 1/2014

koislastialus m/s Meri kulkee muun muassa kirjolohen perkuujätteestä jalostetulla bioöljyllä, jonka on kehittänyt konserniin kuuluva uusikau-punkilainen Sybimar Oy.

–Olemme kehittäneet tuotteen, jonka nimi on VG Marine Ecofuel. Emme ole päätyneet tähän vain vastataksemme rikkidirektiiviin, vaan kat-somme pidemmälle tulevaisuuteen. Kierrätettä-vyyden vuoksi se on myös hiilitaseeltaan hyvä polttoaine.

Mälkiä uskoo rikkidirektiivin olevan vasta alkua ja päästömääräysten seuraavan askeleen olevan jo lähellä. Siksi kehitystyössä ovat olleet erityishuomiossa kasvihuonekaasut (hiilidioksi-di- ja metaanikaasut).

– Pitäisi yrittää löytää pidemmälle meneviä kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

Isot investoinnit edessä

Bioöljyä käyttävä m/s Meri aloitti liikennöinnin 2012 kesäkuussa. Erikoiskuljetusaluksen toimin-takenttää ovat Itämeri ja Pohjanmeri Englannin kanaalista Pohjois-Norjaan. Nyt Meriaura on in-vestoimassa sekä uuteen energiatehokkaaseen kuivalastialusten sarjaan että bioöljytuotannon kasvattamiseen.

–Pyrimme siirtämään aluksiamme bioöljyyn sitä mukaa kun saamme kasvatettua öljytuotan-toa. Tähtäimessä on alkuvuosi 2015. Tulevaisuu-dessa näen meidät tuottamassa bioöljyä myös muille.

Maailman merillä bioöljyn käyttö on toistaisek-si marginaalista.

–Kyse on pienistä kokeiluista siellä täällä.

Kiinnostusta on paljon, mutta merenkulkukäyttö on vasta aluillaan. Bioöljyn saatavuuden ongelma on hajanaisuus.

Viking Linen valinta on LNG

–Kun olimme suunnittelemassa uutta laivaa, oli selvää, että haemme sillä kestävää ympäristö-kehitystä. LNG oli selvityksiemme mukaan paras tarjolla oleva vaihtoehto”, Viking Linen teknisen operoinnin apulaisjohtaja Kari Pihlajaniemi ker-too.

Viking Grace oli sekä kokoluokassaan että alustyypiltään ensimmäinen LNG-käyttöinen alus maailmassa. Pihlajaniemen mukaan pionee-rityö kannatti. Käyttökokemukset ovat ylittäneet kaikki odotukset ja myös matkustajat arvostavat ympäristöteknologian kärjessä kulkemista.

–Itämeren heikkoa tilaa ei kiistä kukaan, se on historiaa.

Merimaakaasun eli LNG:n käyttö soveltuu Pihlajaniemen mukaan parhaiten uudislaivoihin, jotka toimivat Itämeren linjaliikenteessä ja joissa on jo LNG:n käyttöön soveltuva infrastruktuuri toiminnassa. LNG tulee olemaan Viking Linen valinta myös tulevissa laivatilauksissa.

– Teimme ehdottomasti oikean ratkaisun.

Päästövähennyksiä teknisellä optimoinnilla

Yhtiön muilla aluksilla Viking Line tulee siirty-mään vuoden 2015 alussa vähärikkisen raskaan polttoaineen (0,5 %) käytöstä matalarikkipi-toiseen (0,1 %). Pihlajaniemen mukaan entistä tiukempien rikkirajoitusten myötä Itämeren alueella tulee olemaan ylipäätään rajoitetusti saatavilla korkearikkistä ja edullisempaa polt-toainetta.

– Laskelmiemme mukaan rikkipesureiden ta-kaisinmaksuaika muodostuu liian pitkäksi, ellei saatavilla ole polttoainetta, jossa on riittävästi rikkiä, jolloin hinta on järkevä.

Päästövähennyksiä haetaankin Viking Linen vanhoilla aluksilla toimintatapojen hiomisella, koneistoteknisillä parannuksilla sekä hyödyntä-en teknologian kehittymistä.

– Se on jatkuva projekti, joka edellyttää hen-kilöstön kouluttamista ja tekniikan virittämistä jokaisessa aluksessa optimaaliseen kuntoon. Tavoitteena on päästä koneissa samaan tehok-kuuteen kuin aikanaan aluksen luovutusvai-heessa. •

Yksi tulevaisuuden ympäristövaatimuksista liittyy alusten pallaste- eli painolastivesiin. Uusilla rajoituksilla pyritään estä-mään eliöiden siirtyminen vesialueilta toiselle.”Meillä on ollut jo pitkään tavoitteena olla pallastoimatta. Sen sijaan käsittelemme laivan sisäisiä vesiä kuin painolastivesiä”, kertoo Viking Linen Kari Pihlajaniemi.

Viking Grace kulkee LNG:llä. Varustamon vanhoilla aluk-silla päästövähennyksiä haetaan toimintatapojen hiomisella, koneistoteknisillä parannuksilla sekä hyödyntäen teknologian kehittymistä.

21

Äly tuo tehokkuutta kuljetusketjuun!Logistiikan sähköiset toimintatavat ovat edellytys laadukkaal-le, kustannustehokkaalle ja virheettömälle kuljetustoiminnalle. Sähköiset kuljetustiedot auttavat kuljetuspalvelujen tuottajia toteuttamaan oman osuutensa logistiikkaketjussa, mikä takaa loppuasiakkaalle hyvän palvelutason.

Tietoa on tilaus- ja toimitusketjun eri kohdissa välitetty sähköi-sesti jo iät ja ajat. Älylogistiikassa puhutaan kuitenkin paljon enemmästä: näiden järjestelmien yhteensovittamisesta ja tie-don paremmasta hyödyntämisestä. Älykkäässä logistiikassa kaikki tavaran liikkumiseen liittyvä tieto kulkee kuljetettavan tavaran rinnalla – tai jopa ennakoivasti sen edellä.

Tiedonkulkua nopeuttamalla mahdollistetaan logistiikkakus-tannusten kohtuullistaminen. Vanha totuushan on, että kus-tannuksia kertyy sitä enemmän, mitä useammin kuljetettavaan tavaraan kosketaan. Sama koskee myös tietoa. Kustannukset nousevat, kun samaa tietoa joudutaan käsittelemään uudel-leen esimerkiksi toisessa järjestelmässä tai useammassa koh-teessa.

Älykäs logistiikka vähentää myös virhemahdollisuuksia. Tie-don kulkiessa muuttumattomana alusta loppuun asti välte-tään epäselvistä tai puutteellisista kuljetustiedoista johtuvat lähetysten harhautumiset ja myöhästymiset. Tiedon määrän lisääntyminen luo samalla edellytykset uusille tavoille ajatella asioita. Selkeämpi tilastointi auttaa virtaviivaistamaan toimin-tatapoja ja hakemaan hyötyjä toimitusketjun kaikilla alueilla aina ympäristöasioita myöten.

Suomi tulee älykkään logistiikan hyödyntämisessä eurooppa-laisittain katsoen jälkijunassa. Tällä hetkellä alle 60 prosenttia

kuljetustiedosta välittyy sähköisesti kuljetusliikkeille, kun esi-merkiksi Ruotsissa ollaan yli 90 prosentin tasolla. Sama tilanne on yksittäisissä kuljetustilauksissa. Suomessa yli 40 prosenttia kuljetuksista tilataan manuaalisesti, kun länsinaapurissa luku on vain 5 prosenttia.

Älykkään logistiikan edistäminen onkin koko logistiikka-alan yhteinen haaste. Logistiikkayritysten ja heidän asiakkaidensa lisäksi talkoisiin tarvitaan mukaan myös koko IT-sektori. Säh-köistämällä eri prosessit saamme tilaus-toimitusketjut tehok-kaiksi ja vahvistamme meidän kaikkien kilpailukykyä.

Tervetuloa mukaan Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n toimintaan. Tehdään muutos yhdessä!

Pekka Orne

Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n puheenjohtaja

Pekka Orne on Suomen Osto- ja Logistiikkayhdis-tys LOGY ry:n puheenjohtaja. Lisäksi hän on yrittäjä päivänvalolamppuja maahantuovassa AD-Lux Oy:ssä sekä logistiikkayritys Logistiikkatalo Turku Oy:n toimi-tusjohtaja.

22 Aboard 1/2014

Kevätiltana Turun satamassa riittää vipinää ennen iltalaivojen lähtöä. Ammattikuljettajan työvä-lineisiin kuitenkin kuuluvat rauhalliset otteet ja pitkä pinna niin liikenteessä kuin asiakkaiden kanssa.

Pohjolan Matka vie vuosittain tuhansia ihmisiä Turun sata-man kautta maailmalle. Ti-lausajolinja-autonkuljettajan työ on paljon muutakin kuin ihmisten viemistä turvallises-ti paikasta toiseen.

Bussillinen riihimäkeläisiä asiakkaita on matkalla Viking Gracelle Pohjolan Matkan järjestämille vuosittaisille kevätkarkeloille. Määränpää lähestyy ja matkustajien ajatuk-set taitavat jo olla laivassa.

Hetkeä myöhemmin Emmerich ”Eppu” beekmann ohjaa Pohjolan Matkan auton nu-mero 264 pysäköintiruutuun Turun satamas-sa, takana on 2,5 tunnin ajo ja laivan lähtöön on melko tarkalleen tunti.

–No niin, tervetuloa Turun satamaan, kul-jettaja toivottelee asiakkaille ja kertoo vielä lyhyesti laivaan menon käytännön asioista ja illan ohjelmasta.

–Jos tulee jotain kysyttävää matkan ai-kana, napatkaa laivalla meitä sinitakkisia rohkeasti hihasta.

”Linjuriauto on maantien ässä / jos olet jonnekin pyrkimässä”

Matkustaja-satamassa eletään päivän vilk-kaimpia hetkiä – pelkästään Pohjolan Mat-kan linja-autoja on parkissa 11 kappaletta.

–Kauimmaiset ovat tulleet Pohjois-Karjalasta ja lähteneet liikkeelle jo varhain aamulla. Meillä oli tänään vähän lyhyempi ajo, Eppu kertoo.

Aika usein autojen matka jatkuu varhain aamulla Tukholman satamasta esimerkiksi Kolmårdeniin tai Tanskan Legolandiin. Tällä kertaa bussi kui-tenkin saa jäädä parkkiin Turkuun, koska asiakkaat ovat menossa 23 tunnin risteilylle.

–Pian pääs-tään laivaan ja pitämään hauskaa, mutta ensin minä haen liput, Eppu kertoo mikrofoniin ja lähtee lip-pujen hakuun.

Eppu vie ihmisiä maailmalleTEKSTI: KAllE KiRStilä KUVAT: RobERt SEgER

”Rakkaus jättää ja lempikin pettää / linjuriauto ei hyl-kää, ei kettään”

Asiointi ryhmämatkatiskillä terminaalin toi-sessa kerroksessa hoituu viidessä minuutis-sa. Eppu jakaa asiakkaiden liput bussissa ja muistuttaa vielä jokaista katsomaan sisään-menoportin lipusta, jotta löytää helpoiten omalle hyttikäytävälle. Seuraavaksi puretaan tavarat ja katsotaan, että jokainen asiakas saa tavaratilasta omat laukkunsa.

Sitten vielä kuljettajan omat tavarat mu-kaan, auton läpikäyminen ja ovet lukkoon.

Vielä ehtii juoda pikaisen kahvin terminaalissa en-nen kuin on aika astua laivaan.

–Meille kuljet-tajille nämä ovat vain lauttamatkoja,

pakollinen juttu, joka kuuluu työhön. Aika laivalla kuluu levätessä ja syödessä. Koko ajan pitää olla valmiina töihin. Useimmiten liikkeelle lähdetään aikaisin aamulla, jolloin

” Asiakkaiden kanssa pääsee moniin paikkoihin, joihin ei varmasti tulisi muuten mentyä.

22 Aboard 1/2014 23

Kun asiakkaat ovat lähteneet, on aika tar-kistaa auto ja sulkea ovet. Tällä kertaa bussi jää satamaan parkkiin, vaikka Eppu lähtee itse laivaan mukaan.

Tilausautokuljettajan työn monipuolisuus ja sosiaalisuus viehättävät Eppua. ”Tässä hom-massa jokainen päivä on erilainen. Välillä ollaan museomatkalla kotimaassa, sitten taas vaikka puutarhamatkalla Ruotsissa.”

Autonkuljettajien tehtäviin kuuluu myös laivalippujen hakeminen ryhmämatkatiskiltä ja jakaminen asiakkaille.

pitää olla virkeänä. Sosiaalisena ihmisenä sitä onneksi aina löytää kyllä juttuseuraa, muita kul-jettajia tai asiakkaita, joten aika kuluu.

”Huumorikaan ei loppua malta edes kuljettajalta”

Kolme vuotta Pohjolan Matkan tilausbusseja ajanut Eppu sanoo olevansa mahtavassa työssä. Sosiaaliselle ihmiselle vakiolinjan ajaminen kävi-kin puuduttavaksi.

–Tässä hommassa jokainen päivä on erilai-nen. Asiakkaat tekevät siitä aina omanlaisensa, mutta myös ohjelmat vaihtuvat. Välillä ollaan museomatkalla kotimaassa, sitten taas vaikka puutarhamatkalla Ruotsissa.

Suosiotaan jatkuvasti kasvattavat puutarha-matkat Ruotsiin ja Viroon kuuluvat Epun omiin suosikkeihin – kuinka ollakaan, sillä miehellä on myös puutarha-alan koulutus ja oma pihapuu-tarha kuuluu rakkaimpiin harrastuksiin.

–Asiakkaiden kanssa pääsee moniin paik-

koihin, joihin ei varmasti tulisi muuten mentyä. Omasta lähiympäristöstäkin löytyy paikkoja ja kohteita, joista ei ole tiennytkään.

Kohteiden ja matkojen teemojen lisäksi asia-kaskunta vaihtelee.

–Nyt meillä on matkassa paljon eläkeläisiä, joista monet ovat meidän kanta-asiakkaita ja ryhmän kerääjiä, mutta sitten taas kesällä, kun mennään vaikkapa Kolmårdeniin linja-auto on täynnä lapsiperheitä.

”Linja-autossa on myös tunnelmaa”

Tilausajoja tekevän kuljettajan työnkuvaan kuu-luu opasmaisia tehtäviä ja myös kaikenlaisen asiakaspalautteen vastaanottaminen.

–Vain palautteen perusteella pystymme pa-rantamaan palvelua. Tietenkin joskus harmittaa sillä useimmiten yllätykset eivät johdu omasta toiminnasta. Aikataulut voivat pettää liikenne-ongelmien vuoksi ja tekniikkakin voi pettää,

rengaskin voi joskus puhjeta, ei sille mitään voi.Ruotsiin ja Baltiaan matkustetaan yleensä

yhden kuljettajan voimin. Silloin päivittäinen ajoaika rajoittuu lain mukaan yhdeksään tuntiin. Hyvät unenlahjat ovat työssä tärkeät.

–Silloin pitää pystyä nukkumaan, kun se on mahdollista.

”Sen ilmapiirissä viehkeässä / matkan ku tekee niin nuoreksi jälleen / vanhakin tulee tälleen”

Epun mukaan linja-autonkuljettajan työ on pal-veluammatti ja onnistuminen näkyy uudelleen matkoille palaavissa asiakkaissa.

– Kivointa on kun tapaa myöhemmin jonkun aiemmin matkalla olleen, joka tulee kädestä pi-täen kiittämään. Silloin tietää onnistuneensa. •

Lainaukset Reino Helismaan sanoittamasta ja Toivo Kärjen säveltämästä Linjuripolkasta vuodelta 1950.