Mann Lines panostaa Turkuun

Öljyntorjunnassa varautuminen on valttia

Suomalainen teräs matkaa maailmalle Turun kautta

PääkirjoitusYhteistyöllä eteenpäin 3

Sataman hektiset tunnit 4

KANNESSA:Mann Lines panostaa Turkuun 6

Palvelevampi satama 9

Deltamarin näyttää suuntaa tulevaisuuden laivoille 10

Autoista muovikuuliin 12

KANNESSA: Öljyntorjunnassa varautuminen on valttia 14

Sataman kauttaSuosikkisillit uivat Suomeen Turun kautta 16

KANNESSA:Suomalainen teräs matkaa maailmalle Turun kautta 18

Kirsti Tarnanen-Sariolan kolumniTurvallisuuden hinta? 20

Satama maailmalla - Messut vuonna 2015 21

Sataman työntekijäTullissa, rikollisten jalanjäljillä 22

AboArd 1/2015

SSAB:n suurikokoisia terästuotteita laivataan Turun satamassa Baltic Linen aluksiin viikoittain.

18

Vuoden 2015 alusta Mann Linesille aikarahdatun uuden aluk-sen lisäksi Mann Lines toimii koko Stena Linen reittiverkoston myyntiagenttina Suomessa.

6

16Viime vuonna silliä tuotiin Orklan toimesta Suomeen noin puolen miljoo-nan nettotonnin verran.

Aboard 1/2015Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille

Julkaisija: Turun Satama Oy • Osoite: Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku • www.portofturku.fiPäätoimittaja: Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg s-posti: christian.ramberg@portofturku.fi

Toimitussihteeri: Marjo Ekman s-posti: marjo.ekman@portofturku.fi • Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Markku Koivumäki • Painopaikka: Finepress Oy Painosmäärä: 3 000 kpl

Osoitteenmuutokset: markkinointi.satama@portofturku.fiISSN 2323-2498

3

Vuosi 2014 oli Turun Sataman toinen varsinainen tilivuosi yhtiönä. Toiminta-vuotta leimasi Suomen ja EU:n alueen pitkään kestänyt talouden taantuma. Talouden yleiskuvasta huolimatta Turun Satama Oy saavutti liiketoimin-nassaan edellisen tilikauden tason. Suurin ansio tästä kuuluu sataman ulkomaan viennin jo kaksi vuotta jatkuneelle kasvulle, oman toiminnan tehostumiselle sekä aktiiviselle yhteistyölle kumppaniverkoston kanssa.

Viennin kasvua vauhditti merkittävimmin Skandinavian ja Saksan linjalii-kenteen kehitys. Baltic Line asetti Norjan linjalleen toisen aluksen, mikä mahdollistaa viikoittaiset lähdöt Turusta. Samalla varustamo lisäsi reitille välisataman Tanskan lisäksi myös Puolaan. Mann Linesin ja Stena Linen aloittaman strategisen yhteistyön ansiosta Turun satama palvelee nyt entistäkin tehokkaammin myös Keski-Euroopan kuljetustarpeita. Saksan liikenteessä lähtöjä on viikoittain kolme ja vastasatamina muun muassa Travemünde ja Bremerhaven.

Sataman kilpailukyvyn edelleen vahvistamiseksi Turun Satama Oy uudisti liiketoimintastrategiansa. Sen mukaisesti Turun Satama panostaa jatkossa yhä enemmän jalostettujen tuotteiden rahtiliikennettä ja matkustajaliiken-nettä tukeviin toimintoihin. Esimerkiksi sataman nosturikapasiteettia lisä-tään jo lähiaikoina niin, että sataman omilla nostureilla voidaan käsitellä myös yli sadan tonnin painoisia rahtiyksiköitä.

Turun Satama on hakenut Suomen muiden ydinverkon satamien sekä Tukholman sataman kanssa EU-osarahoitusta Suomen ja Ruotsin välisen

meriyhteyden kehittämiseksi. Yksi hankehakemuksista keskittyy satamien ympäristöpalveluihin, kuten LNG, maasähkö ja jäteveden vastaanotto. Turun Sataman koordinoimaan hakemukseen osallistuvat Tukholman, Naantalin ja HaminaKotkan satamat sekä Viking Line Abp ja Skangass Oy. Tähän liittyen Turun Satamalla on Skangassin kanssa aiesopimus uudentyyppisen LNG-terminaalin rakentamisesta ja valmius töiden aloittamiseen välittömästi EU-tukipäätöksen tultua.

Turun Satama on lisännyt yhteistyötä muiden satamien ja logistiikka-alan toimijoiden kanssa. Osallistumme aktiivisesti kansainvälisille messuille tehden yhteistyökumppaniemme kanssa tunnetuksi sataman kaikkia palve-luja. Näissä merkeissä toivotamme teidät tervetulleiksi tapaamaan meitä ja kumppaneitamme Transport Logistic -messuille Müncheniin 5.–8.5.2015.

Christian Ramberg toimitusjohtaja

Yhteistyöllä eteenpäin

4 Turun Satama

Sataman hektiset tunnit

TEKSTi: SiNi SilváN KUVAT: RobERt SEgER

Mv Link Starille Turun satama on kuin tulisi kotiin. –Satamissa ei ole suuria eroja, kapteeni Joachim Gripenberg vertailee. Puhutaan vain eri kieltä. Turku on Link Starille kuitenkin pääsatama, jossa käydään kahden viikon välein.

5

Kapteeni Joachim Gripenbergillä on luotsauspätevyys Turun ja Utön väliselle reitille, näin alus ei ole riippuvainen luot-sauksen aikatauluista.

Laivan ollessa satamassa, ehditään tehdä huoltotöitä. Konepäällikkö Jukka Harju ja 1. konemestari Joonas Honkanen säätävät polt-toaineen syöttöä.

Turun satamassa Link Star viipyy yleensä kolme työvuoroa, eli puolitoista vuorokautta. Tällä kertaa aamulla saapunut laiva jatkaa matkaa jo illalla. Rahtilaivan liikenteessä on monta ulkoista ja hallitsematonta tekijää, jotka säätelevät aika-tauluja: säät, jäät, viikonloput, pyhät ja agw, eli all going well – kaikki menee hyvin!

–Päivä on täynnä toimintaa myös satamassa, Joachim gripenberg toteaa.

Godby Shipping Oy Ab:n mv Link Star pur-jehtii Suomen lipun alla itä- ja Pohjanmeren liikenteessä norjalaisen Nor Linesin rahtaamana Baltic Linen liikenteessä.

Satamahenkilöstö tärkeässä roolissa

Jo saapuminen satamaan vaatii paperitöitä. Tarvitaan miehistölistat, tieto viimeisistä sata-makäynneistä, tullilistoja sekä lastiin liittyviä asiakirjoja. On arvioitava sekä tuloaika perille, että lähtöaika eteenpäin. Laivan satama-agentti, Baltic Line Finland Oy, hoitaa alukseen ja lastiin liittyvän dokumentoinnin, josta suurin osa teh-

dään nykyään sähköisesti suoraan tullin, luotsin, Sataman ja muiden viranomaisten tietokantoi-hin.

Laivan lastina kulkee kemiallisen ja mekaani-sen metsäteollisuuden tuotteita, terästä ja rau-taa, paperia, koneita ja laitteita sekä erikoisajo-neuvoja. Lisäksi erilaiset kannella kuljetettavat projektilastit työllistävät niin ahtaajia kuin laivan miehistöä.

Miehistö vaihtuu Turussa. Sen myötä kapteeni leif Sviberg pääsee lomalle ja Joachim Gripen-berg tarttuu ruoriin. Aluksen kymmenen hengen sekamiehistö koostuu suomalaisista ja filippiini-läisistä merimiehistä, mahtuupa joukkoon vielä yksi saarenmaalainen yliperämieskin.

Laivakäynti työllistää myös suuren joukon Turun Sataman, ahtausliikkeen ja muiden pal-veluntuottajien henkilökuntaa. Turun Sataman narumiehet ovat vastassa, kun laiva saapuu ja lähtee satamasta, heidän vastuullaan on trossien (kiinnitysköysien) kiinnitys ja irrotus pollareihin.

Satamavalvonta seuraa aluksen liikkeitä ja turvaa niin aluksen kulkua kuin satamaraken-netta. Ahtaajien ajamia trukkeja ja vetomes-tareita sekä Turun Sataman kraanankuljettajia tarvitaan, jotta kontit ja tavarat siirtyvät rivakasti laivasta rantaan ja sen jälkeen taas uusi vien-tilasti laivaan. Tärkeää on huolehtia polttoai-neesta myös miehistölle. Hyvä ruoka parempi mieli; laivalla ruoka eli proviantti on aina ollut tärkeässä roolissa. Laivamuonaa toimittaa ME Group kokkistujun tilauksen mukaan.

Turun satamasta hankitaan myös tarvittavat varaosat.

–Kaikkea mahdollista, maaleja, koneenosia, merikarttoja, konttoritarvikkeita ja lääkkeitä laiva-apteekkiin, Gripenberg toteaa.

Tilaukset hoidetaan jo mereltä ja esimerkiksi

merikortit tulevat kestotilauksena agentin toi-mistoon, josta ne toimitetaan alukselle. Agentin kanssa katsotaan kuntoon muutkin asiat ja suunnitellaan tulevia matkoja. Merimiespalvelu MEPA-Service tuo tuoretta ajanvietettä: dvd-filmejä ja lehtiä miehistölle.

Toiminta jatkuu joka hetki

Gripenberg ottaa puhelimella yhteyden satama-valvontaan.

–Shiftataan puoli kolmelta, hän ilmoittaa. Laituripaikka siis vaihtuu. Satamasta kuitataan kapteenille, että narumiehet ovat jo matkalla.

Kun Gripenberg työskentelee ylhäällä komen-tosillalla, löytyy konepäällikkö Jukka Harjun ja 1. konemestari Joonas Honkasen työmaa monta kerrosta alempaa, laivan konehuoneesta. Tällä kertaa he säätävät polttoaineen syöttöä. Hetken kuluttua edessä on bunkraus, 300 tonnin tankkiin otetaan 80 tonnia, eli noin 90 kuutiota meridieseliä lisää.

–Parin viikon välein tankataan. Turussa on helppo ottaa polttoainetta. Vaihtoehtoisesti tämä voidaan tehdä myös proomusta esim. Göteborgin redillä, mutta Turussa se tapahtuu samanaikai-sesti muiden satamatoimintojen kanssa. Myös aluksen jätehuolto hoidetaan Turussa; normaalit talousjätteet toimitetaan Sataman jätepistee-seen ja sludgen, eli nestemäisen öljypitoisen jätteen hakee Sataman alihankkija ja toimittaa sen asianmukaiseen puhdistukseen.

Työntäyteisen satamapäivän jälkeen Link Star käynnistää koneet illalla ja jatkaa kohti seuraavaa satamaa, jossa on edessä taas lastin purku tai lastaus: 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa, merellä ei tunneta vapaa- tai pyhäpäiviä. •

6 Turun Satama

Mann Lines panostaa Turkuun TEKSTi: KAllE KiRStilä KUVAT: RobERt SEgER

7

Mann Lines toi vuoden alussa Turun reitilleen lisäkapasiteettia. Nyt sen ro-ro-linjareittiä Harwich–Cuxhaven–Paldiski–Turku–Bremerhaven liikennöi Stena Foretel-ler. Uusi alus on osa laajempaa Stena Line -yhteistyötä, jonka myötä Turusta aukesi vuoden alussa myös nopea meriyhteys Rotterdamiin.

Mann Linesin ja Stena Linen yhteistyössä on kolme tukijalkaa. Vuoden 2015 alusta Mann Linesille aikarahdatun uuden aluksen lisäksi Mann Lines toimii koko Stena Linen reittiverkos-ton myyntiagenttina Suomessa. Stena Linelle puolestaan on varattu vakiomäärä tilaa Mann Linesin reiteillä.–Haemme synergiaa Stena Linen olemassa ole-vien linjojen kanssa. Heillä on laaja linjaverkosto Euroopassa ja haluamme integroida liikenteem-me heidän liikenteeseensä, Mann Lines Oy:n toimitusjohtaja timo Helanto sanoo.

Asiakas hyötyy yhteistyöstä

Nopean yhteyden aukeaminen Suomesta Rotter-damiin on Mann Linesin asiakkaille ensimmäinen konkreettinen esimerkki yhteistyön hyödyistä.

–Kykenemme tarjoamaan käytännössä sa-man nopeuden kuin suoralla yhteydellä. Laiva lähtee Turusta perjantaina ja lasti on Rotter-damissa jo tiistaiaamuna. Sen jälkeen on koko Eurooppa ja maailma auki, sillä maailman joh-taviin kuuluva satama tarjoaa asiakkaillemme valtavan potentiaalin, Helanto iloitsee.

Yhteys on myös hiilijalanjäljeltään pienempi vaihtoehto kuin meritie Saksaan ja sen jälkeen ajaminen Benelux-maihin, Helanto muistuttaa. Kansainvälisille asiakkaille puolestaan Mann

Mann Lines Oy:n toimitusjohtaja Timo Helanto uskoo, että satamat toimivat yhä talouden ennustemit-tareina. –Tiedämme tilanteen täällä noin kolme kuukautta ennen kuin ensim-mäinen juttu on Kauppalehdessä. Selkeästi ollaan parempaan suun-taan menossa, jos mietitään, missä oltiin syksyllä.

Mann Lines panostaa Turkuun TEKSTi: KAllE KiRStilä KUVAT: RobERt SEgER

8 Turun Satama

Lines kykenee tarjoamaan esimerkiksi hyvän ja kilpailukykyisen raideyhteyden ”Stan-maihin” Paldiskin satamasta Virossa.

–Odotamme paljon tältä yhteistyöltä ja us-komme sen myös syvenevän, sillä se hyödyttää molempien yhtiöiden nykyisiä asiakkaita sekä potentiaalisia uusia asiakkaita. Sopimus tulee lisäämään molempien yhtiöiden liikennettä, Helanto uskoo.

Vienti vetää jo

–Vienti vetää luultua paremmin, mutta tuonti jat-kaa alamaissa, Helanto tiivistää Suomen kaupan nykytilanteen rahtiliikenteen näkökulmasta.

–ikävä kyllä tilanne kuvastaa hyvin miten varovaisesti yritykset Suomessa parhaillaan investoivat.

Helannon mukaan Man Linesille merkittävistä tavararyhmistä esimerkiksi rakennuspuolen te-räksen tuontimäärät ovat tällä hetkellä erittäin alhaalla.

–Kauppataseen kannalta tätä voi ajatella po-sitiivisenakin asiana, mutta kyllä kansantalou-den kannalta tuonnin ja viennin tasapaino olisi paras tilanne.

Helannon mukaan vienti Suomesta Euroopan ulkopuolelle vetää tällä hetkellä onneksi parem-min kuin yleisen uutisoinnin perusteella voisi luulla.

–Meidän kas-vumme on tullut overseas-viennistä, jossa me toimimme niin sanottuna feeder-varustamona.

Esimerkiksi kone-pajapuolella viennissä ollaan varsin hyvällä tasolla olosuhteet huomioiden. Euroopan suhteen tilanne jatkuu Helannon mukaan vaikeana.

–Yrityksillä on painetta kansainvälistyä, sillä

mitä laveammat markkinat sitä pienemmät ris-kit, jos yksi markkina sakkaa.

Heikko euro myös riski

Helanto muistuttaa, että tämänhetkinen heikko euro hyödyttää osaa vientiteollisuutta, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti.

–Kallis dollari alkaa nopeasti syömään esi-merkiksi polttoaineen hinnan pudotuksen tuomaa etua.

Vuoden alussa voi-maan tulleen rikkidi-rektiivin edellyttämän vähärikkiseen poltto-aineeseen siirtymisen tuomiin kustannuksiin sopeutumisessa polt-

toaineen halpeneminen on ollut Helannon mu-kaan merkittävä tekijä. Rahtihintojen nousulta on vältytty.

–ilman sitä tilanne olisi paljon hankalampi, Helanto myöntää.

Helanto uskoo kuitenkin, että parempaan suuntaan ollaan jo menossa.

–Olemme positiivisin mielin vaikka vielä kaikki luvut eivät näytäkään siltä. Tilanne on kuitenkin parempi kuin puoli vuotta sitten. Alakohtaiset erot ovat tietenkin isoja ja EU:n ulkopuolisessa viennissä ongelmat eivät ole olleet missään vaiheessa olleet samaa luokkaa kuin Euroopan suhteen.

Maailmanpolitiikka vaikuttaa

Euroopalla on takanaan vaikea vuosi. Tuontiin on vaikuttanut moni asia, joita kukaan ei osannut ennustaa, kärjistynyt Ukrainan tilanne, Venäjän jatkuva talouslama ja Euroopan asettamat vien-tirajoitteet sekä Kreikan jatkuva talouskriisi.

Mann Linesin liikenteelle EU:n vientipakotteet ovat vähentäneet Viron Paldiskin sataman kaut-ta Venäjälle kulkevan tavaran määrää.

–Se on ollut suurelta osin kaivosteollisuuden kalustoa, joka kuuluu nyt EU:n vientipakotteiden piiriin.

Helanto myöntää että ylipäätään tuonnissa on kapasiteettia juuri nyt käyttämättä.

–Haluamme silti olla liikkeellä nyt, jotta kas-vun käynnistyessä meillä on tarjolla asiakkaille vahva ja hyvin harjoiteltu konsepti. •

” Odotamme paljon tältä yhteistyöltä ja uskomme sen myös syvenevän, sil-lä se hyödyttää molem-pien yhtiöiden nykyisiä asiakkaita sekä potenti-aalisia uusia asiakkaita.

M/s Foreteller lähtee Turusta Harwichiin perjantaina. Lasti on esimerkiksi maailman johtavimpiin satamiin kuuluvassa Rotterdamissa jo tiistaiaamuna. Nopeus vastaa käytännössä suoraa reittiä ja hiilijalanjäljeltään se on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin tavaran vieminen meriteitse Saksaan ja ajaminen edelleen Benelux-maihin.

9

Palvelevampi satamaTEKSTi: KAllE KiRStilä KUVA: RobERt SEgER

Turun Sataman rahtiliikennejohtaja Jarmo Koskinen iloitsee uudesta linjaliikenteestä ja uskoo yhteistyön, joustavan palvelun ja nopeuden olevan tulevaisuudessakin Tu-run valtteja.

–Onhan tämä pitkään odotettu juttu, koska olimme melkein 10 vuotta ilman toimivaa yhteyt-tä Rotterdam–Antwerpen suunnalle, Koskinen kommentoi m/s Foretellerin tuomaa lisäkapasi-teettia ja Mann Linesin ja Stena Linen yhteistyön mahdollistamaa nopeaa yhteyttä Rotterdamiin.

–Tämä täydentää hyvin meidän palvelutarjon-taa ja antaa irtoperäliikenteelle uusia mahdolli-suuksia.

Pidemmällä aikavälillä toivomme tietysti vielä lisää reittejä. Uskonkin, että jo vuoden–kahden sisällä tämä alkaa kantaa hedelmää, Koskinen sanoo.

Myös linjareittiä Turusta Norjan useaan sata-maan liikennöivä norjalaisvarustamo Baltic Line toi reitilleen viime vuonna suuremman laivan.

–Voidaan puhua kokonaan uudesta reitistä sillä nyt kierrokseen tulivat myös Tanska ja Puo-la mukaan.

Skandinavian liikenne tasaista

Viennin ja tuonnin epätasapaino ei näy Turun sa-taman toiminnassa merkittävästi sillä painopiste on Skandinavian liikenteessä, jossa suhdanne-vaihtelut ovat pienempiä.

–Tilanne on tasapainoisempi koska kyse on pääosin kappaletavarasta, eikä esimerkiksi paperi- ja teräsliikenteestä, joihin suhdanteet vaikuttavat voimakkaasti. Toki Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa on paljon erilaisia varaosavarasto-ja ja kun kulutus laskee, myös varaosien tarve vähenee.

Vuonna 2014 Turun satama ylsi taantumasta huolimatta rahtimäärissä maltilliseen 1,9 %

kasvuun. Koskinen uskoo, että kunnon kasvuun pääsemiseen menee vielä pari vuotta.

–On mielenkiintoista nähdä, miten lama on vaikuttanut tavaravirtoihin. Nähtäväksi jää erityisesti rekkaliiken-teen kohtalo. Turun satama on rekka-lauttasatama ja olemme Skandinavian liikenteessä ykkösiä. Euroopan man-tereen yksikköliikenteessä haluamme olla kolmen suurimman suomalaissata-man joukossa.

Kova kilpailu jatkuu

Koskisen mukaan satamien välinen kilpailu on kovaa ja luonnollinen kes-kittyminen tulee jatkumaan. Sataman viime vuonna julkistetussa uudistetus-sa strategiassa matkustajaliikenne ja rahtiliikenne on jaettu erillisiin tulosvas-tuullisiin liiketoiminta-alueisiin.

–Pitää kuitenkin muistaa, että yli puolet Turun sataman rahtiliikenteestä kulkee Turku–Tukhol-ma-matkustajalautoilla, joten ne ovat erittäin merkittävä rahdin kuljettajia.

Turun sataman vahvuutena kilpailussa ovat Koskisen mukaan monipuolinen asiakaskunta. Turussa merkittävätkin asiakkuudet ovat varsin pieniä, koska seudulla ei ole esimerkiksi paperi-tehdasta, joka kuljettaisi puoli miljoonaa tonnia yhtä tuotetta.

–Meidän on kerättävä liikenne pienistä eristä. Käytännössä se tarkoittaa, että pyrimme pal-velemaan mahdollisimman laajasti, haluamme antaa parempaa ja nopeampaa palvelua kuin

kilpailijat. Olemme aktiivisia laiturin reunassa, mutta meillä ja yhteistyökumppaneillamme on tarjota myös laaja varastopuoli lisäarvopalve-luineen. Satamalla itsellään on omistuksessaan varastoja eniten suomalaisista satamista. •

Turun Sataman rahtiliikennetoiminta-alueen johtaja Jarmo Koskisen mukaan Turku haluaa olla rekka-lauttasatamana jatkossakin Suomen Skandinavian liikenteen ykkönen ja Euroopan mantereen liikenteessä kolmen suurimman joukossa.

10 Turun Satama

Deltamarin näyttää suuntaa tulevaisuuden laivoilleTEKSTi: KARi AHoNEN KUVAT: MARKKu KoivuMäKi, DEltAMARiN oY

Turkulainen Deltamarin Oy on maailmanluokan meritekniikka-osaaja, jonka juuret ovat turkulaisessa telakkateollisuudessa. 25 toimintavuotensa aikana Deltamarin on saavuttanut vahvan ase-man laivanrakennus- ja offshoreteollisuuden suunnittelukump-panina kautta maailman.

Vuosien varrella yritys on suunnitellut ja kehit-tänyt lukemattoman määrän erityyppisiä aluksia maailman suurimmista risteilyaluksista erilaisiin rahti- ja erikoislaivoihin. Offshorepuolella Del-tamarinin ominta osaamisaluetta ovat vaativiin meriolosuhteisiin tarkoitetut öljyteollisuuden tuotantoalukset.

Elinkaariajattelu ohjaa alusten suunnittelua

Tänä päivänä Deltamarinin suunnittelijoiden aja-tuksissa pyörivät jo tulevaisuuden meritekniset ratkaisut. Asiakaskunnan odotukset ja yhteis-kunnan vaatimukset ovat muuttuneet, mikä vaikuttaa myös Deltamarinin toimintaan.

–Uusien alusten suunnittelu alkaa aluksen koko käyttöiän kattavasta elinkaariajattelusta. Tällöin alusten energiatehokkuus, ympäristöys-tävällisyys ja turvallisuusnäkökohdat ohjaavat suunnittelua yhtä paljon kuin laivan rakennus-kustannukset. Esimerkiksi rahtialuksista pu-huttaessa tärkeitä lähtökohtia ovat rakenteiden optimoinnilla saavutettava rungon keveys ja rahtitilan maksimointi. Energiatehokkuutta aja-tellen suuri merkitys on myös laivan runkomuo-dolla. Hydrodynaamisesti hyvin muotoiltu runko

vähentää veden vastusta ja samalla polttoaineen kulutusta, kertoo Deltamarin Oy:n toimitusjohta-ja Mika laurilehto.

Visioissa ympäristö- ystävällisempi meriliikenne

Nykyisin käytössä olevien ratkaisujen kehit-tämisen rinnalla visioidaan myös täysin uusia innovaatioita. Pääosa näistä liittyy vaihtoehtois-ten energiamuotojen sekä energiaa säästävien ratkaisujen käyttöönottoon.

–Hyviä esimerkkejä tulevaisuuden mahdolli-suuksista ovat erilaiset aputuulivoimalaitteet ja hybridiratkaisut. Bore-varustamo kokeilee par-haillaan roottoripurjetta Pohjanmeren liikentees-sä ja itse tutkimme sähköenergialla kulkevien lauttojen sopivuutta saaristoliikenteen käyttöön. Osa alusten tarvitsemasta energiasta voitaisiin tuottaa myös aurinkopaneeleilla, Deltamarinin Mika Laurilehto uskoo.

Lastinkäsittelyratkaisut vaikuttavat satamien infraan

Kustannustehokas operointi edellyttää, että alukset kulkevat yhä vähemmällä polttoaineella

ja pienemmällä miehistöllä, mikä merkitsee automaation lisääntymistä laivojen toiminnois-sa. Samalla laivojen satamassa oloaikaa pitäisi lyhentää, mihin tavoitteeseen pyritään yhteis-työllä lastinkäsittelyratkaisujen valmistamiseen erikoistuneiden kumppanien kanssa. Alan sisällä mietitäänkin, onko olemassa jotain muita tapoja lastata ja purkaa rahtia aluksista kuin nykyisin käytössä olevat menetelmät.

–Yhteistyötä satamienkin kanssa pitäisi lisätä lastinkäsittelyn nopeuttamiseksi ja helpot-tamiseksi. Pelkästään alustekniset ratkaisut eivät kuitenkaan riitä, vaan suunnittelussa on huomioitava koko ketju laivasta laiturille ja siitä eteenpäinkin. Käytännössä uusien menetelmien käyttöönotto ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, sillä isot teknologiaratkaisut satama- ja lastin-käsittelyinfrassa vievät paljon aikaa.

Uudet palvelut perustuvat asiakkaiden tarpeisiin

Viime vuoden lopulla Deltamarin laajensi pal-velutarjontaansa suunnittelu- ja konsultointitoi-minnasta rakennuttamispalveluihin, jota varten perustettiin Deltamarin Floating Construction Oy -niminen tytäryhtiö. Yhtiön tarjoama suunnitte-

11

Deltamarin näyttää suuntaa tulevaisuuden laivoilleTEKSTi: KARi AHoNEN KUVAT: MARKKu KoivuMäKi, DEltAMARiN oY

–Liikennevirtojen siirtyminen Aasiaan vai-kuttaa alusten suunnitteluun sekä rahti- että matkustajalaivoista puhuttaessa. Esimerkiksi risteilymatkustamisessa aasialaisilla on erilai-set odotukset kuin länsimaisilla matkailijoilla, joten markkinoiden tunteminen on onnistuneen suunnittelun edellytys, sanoo Deltamarin Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurilehto.

Deltamarinin liikevaihdosta noin 70 % tulee Aasiasta, lähinnä Kiinasta. Kiinalaisilla telakoilla rakennettavista aluksista pääosa on perinteisiä irtolastialuksia, joissa hyödynnetään Deltama-rinin keräämää kokemusta ja kehittyneempien alusmallien suunnittelussa syntyneitä ratkaisuja.

lun, hankinnan ja rakentamisen sisältävä avai-met käteen -toimitus yhdistää laitteet ja palvelut kokonaispaketiksi, jonka ansiosta varustamon on helpompi hallita projektia.

–Kaikki projektit perustuvat asiakkaan tar-peisiin ja niissä hyödynnetään parasta teknolo-giaa, kumppaneita ja käytäntöjä. Toteutus voi tapahtua missä päin maailmaa tahansa. Uusiin liiketoimintoihimme kuuluvat myös rikkipesu-ritoimitukset. Pesurien valmistuksesta vastaa Langh Ship -varustamon kanssa perustettu DeltaLangh Oy ja asennukset hoitaa Deltamarin Floating Construction Oy. Ensimmäiset asen-nukset on jo tehty ja pesurit on todettu toimi-viksi, vakuuttaa Deltamarin Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurilehto. •

12 Turun Satama

Yli 50 vuotta toiminut Turun Vapaavarasto on paljon muutakin kuin tuontiautojen varasto. Yritys panostaa nyt kokonaisvaltaisiin varastointiratkaisuihin ja lisäar-vopalveluihin.

Autoista muovikuuliin TEKSTi: KAllE KiRStilä KUVAT: RobERt SEgER

13

Autojen väritrendit näkyvät maahan tulevissa autoissa: valkoinen on tulos-sa, punainen on nyt out.

Stefan Lindströmillä on vahva usko Turun Vapaavaraston tulevaisuuteen. –Olemme valmiit investoimaan uusiin rakennuksiin, joko vielä kuluvan vuo-den aikana tai ensi vuonna. Tilaa riittää, meillä on 28 hehtaaria tonttitilaa, josta on nyt rakennettu 30 000 m2.

Muoviteollisuuden raaka-aineeksi me-nevät muovikuulat kulkevat Saksasta vapaavaraston kautta muun muassa Orak-sen hanatehtaalle Raumalle.

Turun Vapaavarasto Oy:n toimitusjohtaja Stefan lindström huikkaa kevättuulisella autovaras-tokentällä, että täältä toimittaja voi tarkistaa, mitkä ovat suomalaisten autojen väritrendit. Maahantuojien varaston perusteella valkoinen jatkaa menestystään, punainen on totaalisen out ja metallinsininen taitaa tehdä tuloaan.

Suomalainen autokauppa on viettänyt viime vuodet vaisua aikaa. Venäjälle menevien autojen transitiokauppa nuivettui jo vuonna 2009. Kai-kesta huolimatta Turun Vapaavarastolla pyyhkii hyvin ja toiminta on kasvussa.

–Uusien autojen myyntiluvut ovat pysyneet al-haisina jo vuosia ja se näkyy vääjäämättä myös meillä. Tavaramäärissä olemme silti kasvaneet viime vuonnakin 10 prosenttia, Lindström ker-too.

Kasvu tulee nyt nimenomaan varastointitoi-minnan puolelta.

–Yritykset ovat varovaisia ja se näkyy. Nyt ei haluta investoida omaan infraan, vaan hyödyn-netään alihankkijoita. Tästä olemme löytäneet uutta liiketoimintaa.

Lindströmin mukaan monilla yrityksillä on

tarve leikata palkka- ja kiinteistökustannuksia ja ulkoistaa palvelujaan.

–Yritykset kysyvät meiltä yhä kokonaisvaltai-sempia ratkaisuja.

Mattoja Meyerin telakalle

Vapaavaraston asiakkaisiin kuuluu saksalaisen Meyerin Turun telakka.

–Telakalla on meillä oma varasto, jonka ta-varoita, kuten sisustustavaraa ja keittiölaitteita, me käsittelemme. Lisäksi meillä on useiden alihankkijoiden varastoja, jotka esijalostavat tavaransa. Esimerkiksi kaikki laivojen kokolat-tiamatot, joita laivoihin asennetaan, leikataan täällä valmiiksi mittoihin.

Lisäksi vapaavaraston alueella on esimerkiksi telakan alihankkijoiden 'mock-uppeja', eli näyt-telytiloja, joihin asiakkaat eri puolilta maailmaa käyvät tutustumassa. Suurin osa tavarasta saapuu Turun Vapaavarastoon Keski-Euroopan, usein Saksan, kautta. Yksi tärkeä saksalainen tuote varastolle on ollut jo 1980-luvulta saakka muovituotteiden raaka-aine, Lindström kertoo.

–Saksan kautta tulee meille toki paljon tava-raa myös EU:n ulkopuolelta.

Lisäarvopalvelut kasvavat

Lindströmin mukaan ketteryys, palvelualttius ja nopeus ovat Turun Vapaavaraston valtteja.

–Meillä on lämpötilasäädeltyjä varastoja jokaiseen luokkaan. Olemme satsanneet paljon elintarvike- ja alkoholipuoleen, joka on melko lailla suhdannevapaata. Pyrimme tarjoamaan myös pienille maahantuojille parhaat mahdolli-set puitteet ja nopeat ratkaisut.

Erilaiset varastoinnin lisäarvopalvelut ovat Lindströmin mukaan kasvava liiketoiminta-alue.

–Haluamme olla third party logistics -part-neri, joka pystyy tarjoamaan sekä palveluja että varastointitilaa tuontitavaroille. Voimme jälki-varastoida, käsitellä ja hoitaa koko tarvittavaa palettia.

Lindström näkee, että autojen tuontivarasto on jatkossakin tärkeä osa Turun Vapaavaraston toimintaa.

–Turun satama on erittäin toimiva ja tehokas autotuontipuolella. Me taas sijaitsemme heti sataman yhteydessä, joten ei tarvita kalliita siirtomatkoja, vaan autot saadaan heti valvotun alueen sisäpuolelle. Lisäksi pystymme tarjoa-maan kaikki maahantuontiin ja huoltoon liittyvät PDi-palvelut (pre delivery inspection) eli maa-hantulotarkistukset, korjaukset ja varustelut. •

14 Turun Satama

Öljyntorjunnassa varautuminen on valttia

TEKSTi: SiNi SilvAN KUVAT: JOUNi SAARiSTO, RobERt SEgER

itämeren laineille päästessään öljy on suuri vi-hollinen. Samalla öljy on laivaliikenteen elinehto. Suurin käytännön rooli öljyntorjunnassa Turun seudulla on Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksel-la.

–Öljyntorjunnassa rahoitus tulee pitkälti öl-jynsuojarahastosta, palomestari Reijo Salminen kertoo. Rahasto kerää varansa öljysuojamaksuna Suomeen maahantuodusta öljystä.

Öljyntorjuntaan on varauduttu mittavalla kalus-tolla, joka on sijoitettu eri kohteisiin Saaristome-ren alueella. Mitä ripeämmin vahinko havaitaan ja öljy voidaan imeyttää tai rajata, sitä parempi.

Torjuntasuunnitelmat ajan hermolle

Uuden öljyntorjunta-asetuksen myötä Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksessa ja Turun Sata-massa pistetään öljyntorjuntasuunnitelmia ajan tasalle.

–Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma pitää tehdä viideksi vuodeksi kerrallaan, Salminen kertoo.

Suunnitelmassa arvioidaan tarvittava kalusto ja koulutuksen taso. Palopäällikkö Jukka Marju-nen kertoo, että budjetti on 11,5 miljoonaa euroa

viiden vuoden ajaksi. Pääosa rahoista menee siihen, että pelastuslaitoksen 60 eri kokoista öl-jyntorjuntaan varustettua alusta saatetaan ajan tasalle. Myös öljypuomien ja suojavarusteiden huolto vaatii resursseja: tarvitaan höyrytys ja liuotus, jotta öljy saadaan pois välineistä. Öljyn-suojarahasto tukee myös harjoittelua.

Satama satsaa koulutukseen

Kehityspäällikkö Markku Alahäme vastaa Turun Sataman laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjes-telmien ylläpidosta ja samalla öljyntorjuntasuun-nitelman päivittämisestä. Vaikka Turun Satamalla on myös omaa öljyntorjuntakalustoa, tärkeintä on henkilöstön koulutus yhteistoimintaan pelastus-laitoksen kanssa.

–Turun Sataman öljyntorjuntasuunnitelma on osa sisäistä pelastussuunnitelmaa. Nyt kou-lutus- ja öljyntorjuntasuunnitelmaa kehitetään riskikartoituksen avulla, vanhaa suunnitelmaa täydennetään ja arvioidaan kaluston riittävyys.

Öljyntorjuntasuunnitelma istuu hyvin Turun ja Helsingin itämerihaasteen ideaan, jossa Tu-run Satama on sitoutunut toimimaan itämeren parhaaksi. Öljyinen vesi satama-altaassa on vääränlainen viesti.

Satamassa laivoja bunkrataan ja öljysata-massa myös puretaan ja lastataan. Jos ja kun liittimiä rikkoutuu, laivan kyljessä, meressä ja laiturilla voikin äkkiä olla satoja litroja öljyä ja tilanne muuttuu hektiseksi.

Ruissalon herkkä luonto sataman rinnalla

Turussa on erityistä, että satama ja öljysatama sijaitsevat Ruissalon ainutlaatuisen luonnonsuo-jelualueen naapurissa. Suurimmat riskikohteet ovat juuri isot eri öljy-yhtiöiden säiliöt, niiden täyttö sekä öljyn ja muiden nesteiden jakelu. Satamassa vastaanotetaan myös alusten öl-jypitoiset pilssivedet ja jäteöljyt. Kun vahinkoja sattuu, kaikki keinot ovat käytössä:

–Joskus nostetaan öljyistä sohjoa kaivinko-neella maalle, höyrytetään jäät pois ja imeyte-tään lopuksi öljy.

–Laitteet vuotavat ja menevät rikki. Aina on myös inhimillisen erehdyksen vaara, kun väärä pumppu jää päälle, Salminen kertoo.

–Teoreettisesti suurin riski on, jos öljytankkeri ajaa matalikolle tai toista alusta päin Utön sy-väväylällä, joka on paikoitellen vain 120 metriä leveä. Valtava määrä raakaöljyä voi päätyä ve-

Turun Sataman öljyntorjuntasuunnitelmat uudistuvat. Öljyntorjun-nassa toimitaan samalla Itämerihaasteen hengessä. Öljyonnet-tomuuden riskejä vältetään ja vahinkoihin reagoidaan heti.

15

Keskitalvella öljyntorjuntatehtävissä toimivat alumii-niveneet ovat telakoituna, tarvittaessa ne silti saadaan käyttöön muutamassa tunnissa. Turun Sataman luotsi-kutteri Pikisaari on kuitenkin aina lähtövalmiina. Matkassa palopäällikkö Jukka Marjunen, palomestari Reijo Salminen ja ruorissa on ylipalomies Raimo Leino.

Turun satama sijaitsee ainutlaatuisen luonnonsuoje-lualueen vieressä, joten ympäristöasiat todella tiedos-tetaan. Öljyntorjuntasuunnitelman päivittäminen osana pelastussuunnitelmaa kuuluu kehityspäällikkö Markku Alahämeen vastuualueelle.

teen. Raakaöljy sisältää kaikki elementit: eette-rin, tinnerin, bensiinin ja polttoöljyn. Se on hyvin tahrivaa ja tarttuvaa.

Ympäristökeskus johtaa tilannetta

Jos tapahtuu suuri onnettomuus, Suomen ympäristökeskus ottaa vastuun torjuntatöi-den johtamisesta. Koska eri pelastuslaitokset ovat saaneet kalustoa jopa 90 prosenttisesti

öljyntorjuntarahaston tuella, edellytetään aina yhteistyötä.

–Täältä on käyty Ahvenanmaan, Porvoon ja Rauman rannikoilla, Salminen kertoo.

Tositilanteessa Pelastuslaitos, Turun Satama, Rajavartiosto ja Puolustusvoimat sekä yksityiset toimivat yhdessä. Onnettomuuspaikalla voidaan käyttää myös Rajavartioston ilma-aluksia.

–Vartiolentueen kanssa meillä on hyvä yhteis-työ, monta kertaa öljyvahingon näkee ylhäältä il-masta paremmin kuin merellä aluksen kannelta,

Salminen sanoo.Valvontakone voi ottaa reaaliaikaista kuvaa ja

samalla voidaan ottaa näytteitä. Satamaan aja-vista aluksista voidaan ottaa vertailunäytteitä ja pilssivetensä avomerelle laskeneet alukset saa-daan kiinni päästön koostumuksen perusteella.

–Turun Sataman liikennevalvonta päivystää 24/7 ja sieltä saamme hyvin tietoa liikkuvista laivoista. Heidän kanssaan teemme hyvää yh-teistyötä, Reijo Salminen kiittää. •

16 Turun Satama

Orkla Foods Finlandin Turun tehtaalla yhdistyvät perinteinen käsityö ja nykyaikainen liukuhihnatuotanto. Sillifileiden paloittelu, liemitäyttö ja purkkien kansitus tapahtuvat koneellisesti, mutta jokainen sillipurkki täytetään näppäräsormisesti käsin asetellen.

Suosikkisillit uivat Suomeen Turun kauttaTEKSTi: KARi AHoNEN KUVAT: MARKKu KoivuMäKi, oRKlA FooDS FiNlAND

Sillin tie suomalaisten ruokapöytiin alkaa

Pohjois-Atlantilta, jos-sa sillin kalastuskausi ulottuu loppusyksys-tä helmikuulle asti. Norjalaiset troolarit nostavat kalaa mil-joonia tonneja, josta pieni osa päätyy Suo-

meen Orkla Foods Fin-landin jalostettavaksi.

–Käyttämämme toimittaja hankkii kalat viideltä eri troolarilta, jotka saaliin nostettuaan suun-taavat kohti Trondheimin lähellä sijaitsevaa tehdasta. Matkan mereltä tehtaalle sillit taitta-vat kalastusalusten ruumassa, nolla-asteisiksi jäähdytetyissä tankeissa, millä varmistetaan kalojen pysyminen mahdollisimman tuoreina. Perillä lasti puretaan putkea pitkin tehtaalle, jossa kalat perataan, fileoidaan ja suolataan tai

17

Turun tehtaalla valmistuvat suomalaisten suosikkisillit. Niiden valmistuksessa, jakelussa ja markkinoinnissa ovat mukana muun muassa tuoteryhmäpäällikkö Lotten Lundén (oik.), tehdas-päällikkö Teija Paananen, työnjohtaja Tero Konstari ja tuotekehittäjä Timo Helenius. Vuosittain sillituotannon parissa työskentelee eri aikoina noin sata henkilöä.

FRC-sertifioidussa kylmäkuljetusrekassa sillifileet kulkevat turvallisesti Trondheimista Tuk-holmaan ja meriteitse edelleen Turun satamaan. Turun ja Tukholman välinen tiheä laivaliikenne helpottaa kuljetusten ajoittamista.

marinoidaan, valaisee sillien alkutaipaletta Suo-mea kohti Orkla Foods Finlandin ”sillimestari”, tuotekehittäjä timo Helenius.

Kuljetusketjussa meritiellä iso rooli

Norjasta sillit matkaavat tynnyreihin pakattuna Amestransin FRC-sertifioidulla rekalla Tukhol-maan, josta matka jatkuu autolautalla Turkuun. Viime vuonna silliä tuotiin Orklan toimesta Suomeen noin puolen miljoonan nettotonnin verran.

–Tukholman ja Turun välinen tiheä laiva-liikenne vastaa hyvin meidän tarpeitamme tehden kuljetusten ajoittamisen helpoksi. Kuljetukset saadaan nopeasti Trondheimista Turkuun asti ja satamasta edelleen Rymättylän varastollemme. Seitsemään pakkasasteeseen jäähdytetty varasto on tarkoitettu pitempiai-kaiseen varastointiin. Sieltä silliä kuljetetaan Turun tehtaan yhteydessä sijaitsevaan lähi-varastoon tuotannon tarpeiden mukaisissa erissä, kertoo sillitehtaan materiaalihallinnan työnjohtaja tero Konstari.

Huolellista käsityötä perinteisillä resepteillä

Turun seudulla on pitkät perinteet suomalaisen

silliteollisuuden pääkaupunkina. Teollisesti sil-liä on tuotettu jo 1930-luvulta saakka, ja 1948 alkaen Ahti-sillejä on pakattu lasipurkkeihin Turussa. Vuotta myöhemmin ryhdyttiin Turun-maan saaristossa valmistamaan Vesta-silliä ja ensimmäiset sillinpyyntialukset lähtivät Rymät-tylästä hakemaan saalista pohjoisilta vesiltä samoihin aikoihin.

–Ahti- ja Vesta-sillit muodostavat edelleen Orkla Foods Finlandin tuotevalikoiman ytimen. Erilaisiin mausteliemiin pakattuja Ahti-sillejä on kahdeksan erilaista ja Vesta-sillejä kuusi. Lisäksi valmistamme Turussa Boy-silakkasäi-lykkeitä sekä vakuumipakattuja Boy-sillifileitä. Pikku erikoisuutena Turun tehtaalla valmis-tetaan kosher-sertifioitua silliä, jota viedään myös ulkomaille, listaa Orkla Foods Finlandin Turun tehtaan kalatuotteiden valikoimaa teh-daspäällikkö teija Paananen.

–Kaikki käyttämämme silli on valikoitua At-lanto-Skandinavista silliä, josta käytämme tuo-tannossa parhaat selkäpalat. Kaikki annospa-lasillit pakkaamme käsin lasipurkkeihin, millä varmistetaan tuotteiden korkea laatu. Kauniin käsin asettelun ansiosta sillipurkkimme ovat sellaisenaankin valmiita pöytään katettaviksi. Viimeisen silauksen tuotteille antavat erilaiset mausteliemet, joista pääosa valmistetaan edelleen perinteisten reseptien mukaan. Ny-kyajan kuluttajien toivomuksesta kiinnitämme

kuitenkin erityistä huomiota ympäristöasioihin. Siksi kaikki Orkla Foods Finlandin käyttämä silliraaka-aine on jo MSC-merkittyä, Teija Paa-nanen kertoo.

Uudet tuotantolinjat monipuolistavat tarjontaa

Viime vuoden marraskuussa Orkla Foods Fin-landin Turun tehtaalla avattiin kaksi uutta tuo-tantolinjaa. Mittavan investoinnin ansiosta Turun tehtaan sillituotanto monipuolistuu ja varmistaa tuotannon säilymisen Turussa.

–Turun tehtaan asemaa vahvistaa myös Suo-men omaleimainen sillikulttuuri. Suomalaiseen makuun sopivia sillituotteita on lähes mahdoton maailmalta löytää, eikä sellaisia valmisteta oman konsernimme sisälläkään. Meiltä löytyvät myös markkinoiden vahvimmat sillibrändit, joista Ahti Perhesilli on ollut jo pitkään Suomen suosituin silli. Haasteita meillä toki riittää, niistä merkittä-vimpinä nuorten kuluttajaryhmien tavoittaminen ja ympärivuotisen kysynnän kasvattaminen. Nostamalla esiin sillin monipuolisia käyttömah-dollisuuksia, saamme kotimaassa valmistetut sillimme suomalaisten lautasille muulloinkin kuin jouluna ja juhannuksena, vakuuttaa Orkla Foods Finlandin tuoteryhmäpäällikkö lotten lundén. •

18 Turun Satama

Suomalainen teräs matkaa maailmalle Turun kauttaTEKSTi: KARi AHoNEN KUVAT: MARKKu KoivuMäKi

Hämeenlinnan terästehdas sai viime vuonna uudet omis-tajat, kun ruotsalainen te-räsjätti SSAB ja suomalainen Rautaruukki yhdistyivät. Yh-distymisen tuloksena syntyi maailmanlaajuisesti toimiva teräsyhtiö, jonka Suomen teh-taat Hämeenlinnassa ja Raa-hessa ovat osa SSAB Europea.

Viime vuonna käynnistyi myös SSAB:n Hämeen-linnan terästehtaan valmistamien tuotteiden vienti muihin Pohjoismaihin Turun sataman kautta. SSAB Europen logistiikkatoiminnoista vastaavan johtajan Seppo tervosen mukaan Turkua vientisatamana puoltaa mahdollisuus hyödyntää sataman säännöllistä linjaliikennettä. Viennin volyymin vaihdellessa linjaliikenne on kustannustehokkaampi vaihtoehto, kuin omien alusten rahtaaminen.

Turun satamalla hyvä palvelukokonaisuus

–Logistiikka on SSAB:n ja muiden Suomes-sa toimivien teollisuusyritysten kilpailukyvyn kannalta yksi avainasioista. Sijaintimme antaa keskieurooppalaisille kilpailijoillemme huomat-tavan tasoituksen, minkä takia meille on tärkeää saada logistiikkakulut alas. Turun sataman sijainti ja sataman peruspalvelut yhdistettynä linjaliikenneyhteyksiin, muodostavat käyttökel-poisen vaihtoehdon osalle laivauksistamme. Rautatieyhteys ulottuu tehtaalta laituriin saakka, tavarankäsittely sujuu tehokkaasti ja linjaliiken-teen reitit sekä tiheys kattavat osan tämänhet-

kisistä tarpeistamme, logistiikkajohtaja Seppo Tervonen kertoo.

–Hämeenlinnan tehtaamme toimitus- ja kul-jetusketjussa on mukana monta toimijaa: VR, ahtausliike, varustamo ja satama. Kelat kulkevat tehtaalta satamaan rautateitse, jossa ne lasta-taan junista suoraan lauttavaunuille, mikä no-peuttaa rahdin siirtämistä laivaan. Käytössäm-me on myös erityisillä kelakehdoilla varustettuja vaunuja, jotka helpottavat suurten ja painavien teräskelojen käsittelyä kuormaa lastattaessa ja purettaessa. Junanvaunuja on käytössämme vain rajallinen määrä, mikä asettaa omat vaa-timuksensa tavarankäsittelyn tehokkuudelle ja välivarastointikapasiteetille. Vaunujen kier-tonopeus on olennainen asia etusyötössä. Ne täytyy saada satamasta nopeasti takaisin liiken-teeseen, sillä käytämme samoja vaunuja myös muiden satamien syöttöliikenteessä.

Tähän mennessä SSAB:n suurikokoisia terästuotteita on Turun satamassa laivattu Baltic Linen aluksiin viikoittain. Varustamon viikkolähdöillä kulkevien terästen määräpäänä on ollut Tanska, minkä lisäksi laivauksia on tehty yhteistyössä Baltic Linen kanssa Norjaan. Turun sataman kautta kulkevan teräksen koko-

” Teräksen viennin vetäessä sekä alus-kapasiteettia että laivalähtöjä tarvitaan enemmän.

19

Seppo Tervonen on tyytyväinen Turun sata-man palvelukokonaisuuteen. Mahdollisuus käyttää sataman omia nostureita on yksi asia, jonka avulla voidaan pitää kustannukset kurissa.

SSAB:n yhteistyökumppani laivauksissa on Baltic Line, jonka viikoittaista linjaliikennettä täydentävät Eurooppaan suuntautuvat spottikuljetukset. Varus-tamon omien alusten lisäksi laivauksissa käytetään tarvittaessa myös muita aluksia.

Terästuotteille optimoitu, kosteudenpoistolla varustettu välivarasto kuuluu Seppo Tervosen ykkös-toiveisiin, kun keskustellaan SSAB:n ja Turun Sata-man logistiikkayhteistyön edelleen kehittämisestä.

naismäärä on kuitenkin reilusti tätä isompi, sillä satamaa on käytetty myös spottilaivauksissa Eurooppaan. Lisäksi merkittävä määrä SSAB:n pienempiä teräskeloja kuljetetaan Turun kautta rekka-autoissa.

Visioissa logistiikka- yhteistyön laajentaminen

Logistiikkajohtaja Seppo Tervosen mukaan vientimäärät voivat kasvaa tulevaisuudessa edelleen, mikäli Turun Sataman ja muiden kulje-tusketjun toimijoiden kanssa löydetään yhteinen näkemys pidempiaikaisesta yhteistyöstä.

–Voisi sanoa, että meillä on menossa erään-lainen ”kuherruskuukausi”. Ensimmäisen puolen vuoden kokemukset ovat olleet hyviä, pienet

haasteet on ratkottu joustavasti ja yhteistyöllä on selvitty hyvin eteenpäin. Yksi meidän kannal-tamme keskeinen pitkän tähtäimen kehittämis-kohde olisi terästuotteille optimoidun välivaras-ton kehittäminen. Korroosion ja valkoruosteen estämiseksi tuotteet pitäisi varastoida kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa, joissa on toimiva kosteudenpoisto ja kondensoitumisen mahdolli-suus on minimoitu. Euroopan talouskasvun jäl-leen voimistuessa olisi toivottavaa myös Turusta lähtevän linjaliikenteen lisääntyminen. Teräksen viennin vetäessä sekä aluskapasiteettia että lai-valähtöjä tarvitaan enemmän, logistiikkajohtaja Seppo Tervonen kertoo SSAB:n toiveista.

Huolenaiheet kohdistuvat lähinnä kuljetusket-jun infran kehitykseen sekä logistiikkakustan-nusten nousuun. Hämeenlinnan terästehtaalle

tulee ja sieltä lähtee useita junia päivittäin ja kiskokuljetusten lisäksi terästä kulkee satamiin myös kumipyörillä.

–Turun sataman kautta kulkevaa vientiä aja-tellen avainasemassa ovat 10-tien ja rataverkon kunnossapito. Raskaat kuljetuksemme vaativat hyväkuntoista liikenneverkkoa, jota pitkin tava-rat liikkuvat nopeasti ja turvallisesti ympäri vuo-den. Rikkidirektiivin vaikutuksetkin näyttäytyvät oikeassa mittakaavassa öljyn jälleen kallistues-sa, joten kustannustehokkuutta on lisättävä lo-gistiikan kaikilla osa-alueilla. Yhteistyössä Turun Sataman ja kuljetusketjumme muiden lenkkien kanssa löydämme varmasti keinot siihen. •

20 Turun Satama

Turvallisuuden hinta?Öljyntorjunnasta on paikkansapitäväksi todettu periaate: mak-soipa ennaltaehkäisy mitä hyvänsä, se on kuitenkin vähemmän kuin vahingon jälkien korjaaminen. Sama periaate on totta mo-nen muunkin vahingon suhteen - hengenmenetys tai henkilön vammautuminen siitä itsestäänselvinä esimerkkeinä. On siis varauduttava – arvioitava riskit, suunniteltava miten välttyisi ongelmilta, mietittävä toimenpiteet siltä varalta, että jotain kui-tenkin sattuu, harjoiteltava.

2000-luvulle tultua yhteiskunnan on vallannut toimintamalli, jossa turvallisuutta lisätään asettamalla vaatimus uudesta turvallisuussuunnitelmasta aina kun tunnistetaan uusi uhka. Satamiin tämä suuntaus on osunut täydellä voimalla. Niissä tarjotaan liikennepalveluita eri liikennemuodoille, niissä liikkuu sekä matkustajia että tavaraa, niiden alueella sijaitsee teolli-suusyrityksiä. Vaatimuksia siis riittää monelta hallinnonalalta, eikä niiden yhteensovittamiseen ole säätämisvaiheessa kiin-nitetty erityistä huomiota. Lopputulos näyttää muun muassa seuraavalta: sisäinen pelastussuunnitelma, ulkoinen pelastus-suunnitelma, erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden pelastus-suunnitelma. Olemme tunnistaneet satamalta vaadittavan jopa yli 50 erilaista lakisääteistä suunnitelmaa!

Kirsti Tarnanen-Sariola on Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja, vastuualueinaan satamien ympäristö- ja tur-vallisuusasiat. Satamaliitto on satamien elinkeinopoliittinen edunvalvoja. Liiton jäsenistö koostuu satamayhtiöistä ja satamayhtiön omistavista kaupunkijäsenistä.

Kuva: Markku Koivumäki

Ala päätti tarttua tilanteeseen, sillä suunnitelmien valmistelu ja ylläpito niihin liittyvine viranomaistarkastuksineen ja har-joituksineen on työlästä – niin satamissa kuin hallinnossa. Satamaliitto aloitti syksyllä 2014 hankkeen, jonka tavoitteena on turvallisuussuunnitelmien yksinkertaistaminen. Hyvästä turvallisuuden tasosta pidämme kiinni, mutta hallinnollista paperityön määrää haluamme leikata! Satamien kumppaneina työssä ovat Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto sekä Liikenteen turvallisuusvirasto, jotka jakavat käsityksen tilanteesta ja näkevät yksinkertaistamisen hyödyttävän myös viranomaisten työtaakkaa. Kesään 2015 mennessä olemme saaneet työstettyä askelkuviot tulevaisuuteen liikennehallin-non kanssa ja työ laajennetaan muille aloille.

Satamayhtiöiden näkökulmasta yksinkertaistaminen tarkoittaa turvallisuusjohtamisen korostamista. Muodostetaan parempi kokonaiskuva turvallisuustarpeista ja miten niihin vastataan. Se onnistuu hyvin pienemmällä määrällä suunnitelmia. Näin jää enemmän aikaa ja resursseja siihen tärkeään työhön vahinko-jen ennaltaehkäisemiseksi.

Kirsti Tarnanen-SariolaSuomen Satamaliiton apulaisjohtaja

Turun Satama markkinoi palve-lujaan aktiivisesti merenkulun sekä kuljetus- ja logistiikka-alan messu- ja ammattilais-tapahtumissa. Kotimaisten tapahtumien lisäksi Satama on vuosittain mukana myös toimi-alan merkittävimmillä kansain-välisillä messuilla.

Pääosaan tapahtumista Turun Satama osallistuu yhteisosastolla sataman eri toimijoiden ja mui-den yhteistyökumppanien kanssa.

–Koemme yhteisnäkymisen kumppaniemme kanssa tärkeäksi monestakin syystä. Yhteis-työssä saamme enemmän näkyvyyttä ja pys-tymme helpommin tarjoamaan asiakkaille eri-laisia palveluratkaisuja. Yhdessä varustamojen, kuljetusliikkeiden ja ahtaajien kanssa voimme räätälöidä kullekin asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaavat logistiikkapalvelut aina koko toimitus-ketjun kattavaan kokonaispalveluun asti. Uusien potentiaalisten asiakkaiden lisäksi messuilla tapaa myös nykyisiä asiakkaita ja muita tärkeitä sidosryhmiä sekä voi vaihtaa ajatuksia alan mui-den toimijoiden kanssa. Yhteiset messumatkat

vahvistavat lisäksi osallistujien välistä yhteis-työtä, kertoo Turun Sataman markkinointiassis-tentti Marjo Ekman.

Yhteisestä näkymisestä alan messuilla on hyvät kokemukset myös Sataman yhteistyö-kumppaneilla.

– Kynnys eri messuille osallistumiseen madal-tuu, kun Turun Satama hoitaa messuihin liittyvät käytännön järjestelyt. Hyvin hoidetut järjestelyt tekevät osallistumisen helpoksi ja säästävät meiltä aikaa ja vaivaa. Yhteisosastolla kaikki mukana olijat tukevat toinen toisiaan ja auttavat asiakkaita löytämään oikean henkilön vastaa-maan hänen kysymyksiinsä. Messuilla on mah-dollista tavata varsinkin oman alamme ihmisiä ja yhteisosaston ansiosta voimme käyttää aikaa tehokkaammin myös muiden osastoihin tutus-tumiseen. Osallistuminen messuille tällä tavalla on kaikkien edun mukaista, niin sosiaalisen kanssakäymisen kuin myös talouden puolesta, korostaa Oy Moonway Ab:n toimitusjohtaja tom Mohn. •

Satama maailmallaMessut vuonna 2015 TEKSTi: KARi AHoNEN KUVA: tuRuN SAtAMA oY

Transrussia 21. -24.4.

Moskova, venäjä

venäjän suurin kansainvälinen kuljetus- ja logistiik-

ka-alan näyttely.

TransporT LogisTic, 5. - 8.5.

Műnchen, Saksa

Maailman suurin logistiikkaan, liikkuvuuteen, it:hen

ja toimitusketjun hallintaan keskittyvä messutapah-

tuma, joka kerää yhteen kuljetus ja logistiikka-alan

toimijat ja päätöksentekijät.

LogisTiikka kuLjeTus 11. - 13.6.

Helsinki, Suomi

Suomen suurin teollisuuden, kaupan ja logistiikan

palvelutarjoajien messutapahtuma.

power Truck show 7.-8.8.

Härmä, Suomi

Power truck Show kuuluu Suomen ja Pohjoismaiden

suurimpiin kuljetusalan messu- ja autonäyttelyta-

pahtumiin.

21

23

–Useimmiten salakuljetusrikoksissa on kyse suurten huumaus- tai lääkeaine-erien maahantuonnista, tupakan, alkoholin tai nuuskan sa-lakuljetuksesta, Tullin rikostorjuntayksikköä Turussa johtava Markus Laine kertoo.

Tullilla on myös omaa paljastavaa toimintaa. Nä-kyvintä tästä ovat huumausainekoirat.

Salakuljetuksesta on lyhyt matka veropetokseen. Tupakan, alkoholin ja nuuskan salakuljetus isoissa erissä menee rikosoikeudellisesti veropetoksen tun-nusmerkistön alle.

Markus Laine toimii tutkinnanjohtajana ja yksikön päällikkönä Turussa Tullin rikostorjunnassa eli viralli-sesti Tullin valvontaosaston alaisen tutkinnan toimin-tayksikön Turun toimipisteen päällikkönä.

Tullissa, rikollisten jalanjäljillä

TEKSTi: SiNi SilváN KUVAT: RobERt SEgER, tulliN viEStiNtä

Tulli toimii rikostorjunnassaan valtakunnallisesti. Markus laine johtaa tutkinnan toimintayk-sikköä Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan ja Satakunnan alueella. Tiilenpäitä voivat joutua lukemaan niin huumausainerikoksiin, salakul-jetukseen, veropetoksiin, lääkerikoksiin kuin luonnonsuojelurikoksiin syyllistyneet. Tulli toimii monella tapaa poliisin tavoin ja valtuuksin omalla toimintakentällään.

–Meillä on omat menetelmät ja omat haas-teet.

Tullilla on silti myös erittäin tiivis yhteistyö poliisin sekä Merivartioston kanssa. Kun re-surssit ovat pieniä, viranomaisten pitää tehdä yhteistyötä.

Tulli voi kuitenkin hoitaa esitutkinnan itsenäi-sesti alusta loppuun ja viedä syyttäjälle.

Tullin keinot yltävät jopa kotietsintöihin

Matkustajia, matkatavaraa ja rahtia valvotaan, mutta ihmisiä ei tutkita pistokokein, vaaditaan epäilys, että voidaan ihminen ottaa tarkastuk-seen. Se ei tarkoita, ettei valvontakeinoja ole, toimintatavat ovat vain erilaisia.

–Yhteistyö Turun Sataman ja siellä toimivien tahojen kanssa toimii tehokkaasti, Laine arvioi.

Tullilla on myös omaa paljastavaa toimin-taa. Näkyvintä tästä ovat huumausainekoirat.

Toiminta voi olla myös tietojen keräämistä. Tarvittaessa voidaan pakkokeinolain valtuuksilla ottaa tuotteita takavarikkoon, pidättää ihmisiä ja esittää vangittavaksi. Tulli kuulustelee epäiltyjä siinä missä poliisikin ja tekee teknistä tutkintaa – klassisesti sormenjälkien tutkimista myöten.

–Työssä näkyy, että salakuljetus on muuttu-nut organisoituneemmaksi, pelaajia ovat isom-mat ja kansainväliset salakuljetusorganisaatiot.

Osaavassa työyhteisössä mielekästä tehdä töitä

Laine itse toimii rikostorjuntayksikön päällikkö-nä, johtaa yksikköä ja antaa sille myös kasvot.

–Työyhteisö Tullissa on hyvin kannustava, täällä koulutetaan paljon, on paljon osaamista ja monenlaisen taustan omaavia henkilöitä. itse olen juristi, gradun tein rikosprosessioikeudesta.

–Toimin tutkinnanjohtajana ja johdan myös operatiivisena johtajana tutkinnanjohtajia, jotka johtavat omia tutkintaryhmiään.

Laineen työhön kuuluu henkilöstöhallintoa, materiaaliasioita, toiminnan suunnittelua ja strategia-asioita.

–En sanoisi, että työni on jännittävää, mutta erittäin mielenkiintoista. Parhaita puolia työssä on, kun saamme tuloksia omalla yksiköllä. Kun saadaan kiinni salakuljettajia tai henkilö, joka on välttänyt 100 000 euron verot.

Tulli on myös merkittävä verottaja. Tulli kan-taa muun muassa valmiste-, alkoholi-, makeis-, auto- ja tupakkaveroa. Valtaosa Tullin jutuista on rajat ylittävää toimintaa, mutta esimerkiksi talousrikosyksikön valmisteveroon liittyvissä ve-ropetostutkinnoissa ei välttämättä olla maasta viennin kanssa tekemisissä ollenkaan. •

olemme mukana

transport logistic -messuilla

5.–8.5.2015 Münchenissa,

osasto 321/424, halli b3.

tervetuloa!