Rikosdraamaa varustamossa

Satama on telakalle tärkeä naapuri

Express-kuljetuksissa asiat ratkaistaan heti

PääkirjoitusTurun satama on osa maailmanluokan meriklusteria 3

KANNESSA:Rikosdraamaa varustamossa 4

KANNESSA: Satama on telakalle tärkeä naapuri 6

Aika on rahaa lastinkäsittelyssä 8

Eurooppa vahvistuu liikenneverkkoihin panostamalla 10

EU-päätökset tukevat satamayhteyksien kehittämistä 13

KANNESSA:Sataman työntekijä: Express-kuljetuksissa

asiat ratkaistaan heti 14

Verkkokauppa paisuu 16

Pasi Malisen kolumniTurkulainen laivanrakennus sai uskoa tulevaan

ja kasvollisen omistajuuden 19

Sataman kautta: Maailman upeimmat hytit lähtevät maailmalle Turusta 20

NaviGate-messuilta menestystä merialoille 22

AboArd 2/2014

Kaksipäiväisten NaviGate-messujen tavoitteena on vahvistaa merialojen elinvoimaisuutta ja luodata uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön sekä vahvan osaamisen hyödyntämiseen.

22

Meyerin telakan tavaravirrat saapuvat maahan nykypäivänä useiden satamien kautta ja vientitoiminta puolestaan tapahtuu perinteisesti laiva kerrallaan. Silti sataman lähei-syys on telakalle tärkeää.

6

20Hyttitehtaalta lähtee joka viikko noin 100–150 hyttiä, huippuaikoina lähes kaksinkertainen määrä. Niiden välivarastointiin tarvitaan runsaasti tilaa, jota hyttitehdas on viime aikoina vuokrannut sekä Pansion sataman alueelta että Turun Vapaavarastolta.

Aboard 2/2014Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille

Julkaisija: Turun Satama Oy • Osoite: Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku • www.portofturku.fiPäätoimittaja: Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg s-posti: christian.ramberg@portofturku.fi

Toimitussihteeri: Marjo Ekman s-posti: marjo.ekman@portofturku.fi • Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Jouni Saaristo • Painopaikka: Finepress Oy Painosmäärä: 3 000 kpl

Osoitteenmuutokset: markkinointi.satama@portofturku.fiISSN 2323-2498

3

Turun satama sijaitsee varsinaissuomalaisen, kansainvälisesti tunnetun ja osaamisestaan arvostetun meriklusterin ytimessä. Turkulaisen telakka-teollisuuden juuret ovat Aurajoen suulla ja laivanrakennus jatkui sataman alueella aina 1970-luvun puoliväliin asti, jolloin telakkatoiminnot siirtyivät Pernoon, Pansion sataman läheisyyteen. Siteet telakan ja sataman välillä ovat kuitenkin edelleen vahvat ja yhteistyötä tehdään molempiin suuntiin.

Muutamien epävarmojen vuosien jälkeen Turun telakan tulevaisuus näyt-tää jälleen vahvalta. Elokuun alussa julkistettujen omistusjärjestelyjen tuloksena telakan tilauskanta kasvoi merkittävästi, mikä tietää tuhansia miestyövuosia telakan omalle väelle ja alihankkijoille suunnitteluyrityksistä komponenttitoimittajiin. Meriteknologinen osaaminen alueella on muu-tenkin myötätuulessa, kiitos lukuisien uusien innovaatioiden, jotka tuovat ratkaisuja muun muassa alusten rikkipäästöjen puhdistamiseen.

Telakka- ja muun meriteknologisen teollisuuden ohella merenkulku ja lo-gistiikka ovat varsinaissuomalaisen meriklusterin vahvoja osaamisalueita. Niiden merkitystä koko Suomelle korostaa se tosiasia, että yli 80 % Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse.

Turun satamalla on tärkeä rooli Suomen ulkomaankaupan tavaravirtojen välittäjänä. Turku on Suomen Skandinavian liikenteen keskus, josta lähtee päivittäin viisi laivavuoroa tärkeimpään vastasatamaamme Tukholmaan. Yksi keskeisimpiä tavoitteitamme on jatkossakin kehittää merten moot-toritietä yhteistyössä Tukholman sataman kanssa. Haluamme yhdistää meri- ja maakuljetukset tehokkaasti toimivaksi kokonaisuudeksi osana eurooppalaista TEN-T-liikenneverkkoa. Siihen liittyen olemme aktiivisesti mukana edistämässä myös E18-kasvukäytävähanketta Skandinavian ja Pietarin välillä.

Tehokkuuden ja joustavuuden lisäksi kiinnitämme erityistä huomiota ym-päristöasioihin. Pyrimme vähentämään oman toimintamme päästöjä ja aktivoimaan myös kumppaneitamme ottamaan käyttöön ympäristöystäväl-lisiä teknologioita. Tähän liittyen satamaan on muun muassa suunnitteilla LNG-kaasuterminaali, joka palvelisi sekä ympäristöystävällistä nesteytettyä kaasua polttoaineenaan käyttäviä aluksia että lähiseudun teollisuutta.

Turun satama on osa maailmanluokan meriklusteria

Christian Ramberg toimitusjohtaja

4 Aboard 2/2014

Rikosdraamaavarustamossa

TEkSTi: SiNi SilváN kUVAT: RobERt SEgER

Rikoksilla voidaan Harri Winterin tapaan herkutella robinhoodmaisesti, ottamalla rikkailta rosvoilta ja jakamalla oikeutta. -Olen oppinut jo työssä, että kuuntele koko ajan, kyseenalaista itsesi, Winter ker-too tavastaan kirjoittaa.

5

Viking Linen operatiivinen johtaja Harri Winter vaihtoi hektisestä 24/7-työurasta vapaalle vuo-den 2013 alussa. Varustamotyö vaihtui esikois-kirjailijan uraan. Winterille ratkaiseva hetki oli se, kun hän näki ilmoituksen Todellinen rikolli-nen -dekkarikurssista. kurssin järjesti Turun yli-opiston luovan kirjoittamisen koulutusohjelma.

–Ajattelin, että kurssi pitäisi käydä ennen kuin alkaa kirjoittaa. itse asiassa kirja ei ollut aivan ensimmäinen. Winterin 87-vuotias äiti oli säästänyt pikkupojan piirtämät kannet, jossa oli komeasti käsikirjoituksen otsikko: ”Minä olen rosvo”.

–En itse muistanut tällaista olleenkaan.käytännössä teema on pysynyt ja kypsynyt

vuosikymmeniä. Esikoisdekkari ”Hyvät pahat pojat” kertoo More Justicen operaatioista, jossa näkökulma ei ole vain rikosten selvittely. Dekka-rissa vieraillaan tekijöiden puolella.

–Loogisesti ”Minä olen rosvo” -nimi sopii vieläkin. Tässähän on tavallaan rosvoja, jotka tekevät hyviä asioita. Logiikka on oikeustajun punnitseminen uudenlaisella tavalla.

Winter sai kirjoituskurssilta hyvät eväät, erityisesti hänelle sopivat rikoskirjailija Jarkko Sipilän reseptit:

–kun on miettinyt tarinan juonen, voi kir-joittaa luurangon, jossa tapahtumat ovat rans-kalaisin viivoin luku luvulta. Olin mallioppilas, tein sen tekniikan mukaan ja se sopi minulle ehdottomasti.

Kollegat etsivät kirjasta itseään

kirjassa liu´utaan jo ensi sivuilta varustamoyhtiö Östersjö Linen maailmaan, jota Winter kuvailee varmalla kädellä.

Nyt Harri Winterillä on työn alla toinen kirja, joka tarjoaa More Justice -sarjaan jatkoa uusissa ympäristöissä.

–Laivamaailma on tuttu, olen ollut siellä periaatteessa koko ikäni. Monet kollegat ovat lukeneet kirjaa ja katsoneet, löytävätkö sieltä itsensä.

–Mutta ei tosiaan, henkilöhahmot ovat täysin fiktiivisiä niin kuin tarinakin.

Winter on osannut luoda hahmoistaan ää-rityyppejä. kirjassa on kuvailtu narsistista persoonallisuutta, niin hyvyyttä kuin ahneutta. Jännite säilyy loppuun asti. Rahamaailman ku-vioissa on auttanut nykypäivän talousrikollisten toiminnan seuraaminen. Pari vuotta sitten Bri-tish Virgin islandsien Tortolan saarella, Naantalin kokoisessa kaupungissa, Winter törmäsi itsekin veroparatiisien yhteen härskiin päätepisteeseen. Rakennuksen seinässä oli useiden satojen yri-tysten nimiä tulitikkulaatikon kokoisissa messin-kilaatoissa. Ne edustivat yritysten pääkonttorei-ta, tuttujakin yrityksiä.

–Se on täyttä todellisuutta, sen tajusi, kun näki ne kyltit.

Kustannussopimus Karibian vesillä

Winter työsti käsikirjoituksen ensimmäisen version dekkarikurssilla. Sen jälkeen teksti läksi kustantajille ja mies karibialle kipparoi-maan suomalaisten lomapurjehduksia. Winter tarjosi kirjaa neljään tai viiteen kustantamoon. kaksi olivat innostuneita ja toisista tulivat standardivastaukset: kiitos paljon, ei sovi kus-tannusohjelmaamme. Winter pääsi tekemään kustannussopimuksen Myllylahti-kustantamon kanssa eksoottisissa olosuhteissa karibialla. Hän viimeisteli kirjaa purjehtiessaan Windward-saarilla; Martiniquen, Saint Lucian ja Grenadiini-en maisemissa.

–Totta kai olen tyytyväinen, ensi kertaa kun sai kirjan käteen tuli sellainen olo, että ”this is my baby”. Hienoja fiiliksiä tuli myös, kun kirja myytiin viikossa loppuun Turun kaikista kirja-kaupoista. •

"Monet kollegat ovat lukeneet kirjaa ja katsoneet, löytävätkö sieltä

itsensä. –Mutta ei tosiaan, henkilöhahmot ovat täysin fiktiivisiä niin kuin tarinakin."

6 Aboard 2/2014

Satama on telakalle tärkeä naapuriTEkSTi: KAllE KiRStilä kUVAT: RobERt SEgER

7

Markku Päivärinta kertoo olleensa Turun telakalla töissä vuodesta 1974 erilaisissa logistiikan töissä. ”Aikanaan tulin kesätöihin tuonne jokivarteen ja sillä tiellä ollaan.”

Samuli Kahalan työurallakin on jo mittaa, tosin kasassa on vasta puolet kollegan vuosista. ”20 vuotta sitten tulin telakalle. Kesätöihin alun perin minäkin. 10 vuotta olen työskennellyt erilaisissa logistiikan tehtävissä.”

Meyerin telakan tavaravirrat saapuvat maahan nykypäivänä useiden satamien kautta ja vienti-toiminta puolestaan tapahtuu perinteisesti laiva kerrallaan. Silti sataman läheisyys on telakalle tärkeää.

–kun satama sijaitsee melkein trukkimatkan päässä, se helpottaa monia asioita, Meyerin Tu-run telakan logistiikkapäällikkö Samuli Kahala toteaa.

–Nopeus ja joustavuus ovat ilman muuta Turun sataman valtteja ja helpottavat meidän toimintaamme monin tavoin, työnjohtaja Mark-ku Päivärinta lisää.

Varastointitarve kasvussa

Telakan laivanrakennukseen liittyvä varastoin-titarve on kahalan mukaan ollut kasvamaan päin. Laivojen irtokalusteet ovat yksi esimerkki uudesta tavararyhmästä.

–Nykypäivänä me ostamme ne itse koko laivaan ja ne ovat siten tulleet meidän varastoin-tivastuullemme.

Toinen iso ja paljon varastointikapasiteettia

vaativa tavararyhmä ovat keittiölaitteet, joita tarvitaan yhteen isoon risteilyalukseen häm-mentävä määrä.

–keittiölaitteita menee yhteen laivaan tuhan-sien neliöiden edestä, kahala sanoo.

Näkyvä ja paljon tilaa vievä tavararyhmä ovat pelastusveneet

–Ne saattavat ollakin turkulaisille tuttu näky, sillä niitä säilytetään Finnsteven kenttävarastos-sa Turun satamassa, Päivärinta mainitsee.

Jätteenpolttolaitoksista jakkaroihin

Mayerin Turun telakalla on itsellään noin 6 500 lavapaikkaa telakka-alueella. kaiken tavaran säilyttäminen telakan omalla alueella ei kuiten-kaan ole mielekästä eikä edes mahdollista.

–Esimerkiksi jätteenpolttolaitokset painavat jopa 30 tonnia. Ei meillä niille joka tilanteessa ole riittävällä nostokapasiteetilla varustettua katet-tua tilaa, työnjohtaja Markku Päivärinta sanoo.

Tavaraa tarvitaan varastoista asennukseen hyvin eri vaiheissa laivan rakennusta.

–Yksi erityinen tavararyhmä ovat pesulalait-teet, joita menee heti rakennusvaiheen alussa sinne laivan pohjalle. Toisaalta sitten ovat istuin-jakkarat, joita viedään vielä viimeisinä päivinä sisään tuhansittain, kahala kertoo.

Uusi omistaja

Turun telakan siirtyminen uuteen omistukseen elokuun alussa oli odotettu ratkaisu.

–kyllä täällä on ollut jo pitkään selvää, että pukki pitää saada maalattua uusilla väreillä, 40 vuotta Turun telakalla työskennellyt Markku Päivärinta summaa.

Telakan uusi pääomistaja, saksalainen per-heyhtiö Meyer Werft, vahvistaa pitkän linjan telakkamiesten uskoa telakan tulevaisuuteen.

–Hyvältähän tämä vaikuttaa, kun omistajalla on pitkäjänteinen asenne ja parin sadan vuoden kokemus laivanrakennusalalta ja kun kyse on vielä perheyhtiöstä, logistiikkapäällikkö Samuli kahala pohtii. •

Meyerin Turun telakalle yhteistyö Turun sataman logistiikkatoimijoiden kanssa on tärkeä osa materiaalihallintaa.

8 Aboard 2/2014

Aika on rahaa lastinkäsittelyssäTEkSTi: KARi AHoNEN kUVAT: MARKKu KoivuMäKi

Johtavaa lastinkäsittelyteknologiaa

Maailmanlaajuisesti toimiva suomalainen MacGregor tarjoaa integroituja lastinkäsit-telyratkaisuja sekä kunnossapitopalveluja merikuljetuksiin ja offshore-alan tarpeisiin. kansainvälisesti arvostettu yritys on lastiluukku-jen, ro-ro-laitteiden ja lastinkäsittelynostureiden markkinajohtaja.

–Tärkeimmät asiakkaamme tulevat kauppa-merenkulun ja offshore-teollisuuden parista. keskeistä varustamoille räätälöidyissä tuotteis-sa ovat asiakkaan lastaustarpeet, liikennöitävän reitin satamavaatimukset sekä kunkin aluksen yksilöllinen lastiprofiili. Huomioimalla nämä jo suunnittelussa, voidaan parantaa aluksen tuot-tavuutta, pidentää sen kannattavaa käyttöikää ja vähentää ympäristövaikutuksia, kertoo timo Nordlin MacGregor Finland Oy:sta.

Uudisrakentamista ja aluskonversioita

kaarinan kaupungissa, Turun naapurissa sijait-sevat MacGregorin lastiluukkuliiketoiminnan

Tehokas lastinkäsittely edellyt-tää sekä teknisesti korkeata-soisia laitteita että monipuolista ammattitaitoa palveluketjun eri vaiheissa. Näiden molempi-en merkitys korostuu Suomen kaltaisessa maassa, jonka ul-komaankaupasta yli 80 % ta-pahtuu meriteitse. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi suomalaisessa meriklus-terissa näiden alojen osaami-nen on korkeaa kansainvälistä tasoa.

9

MacGregorilla on myös maailmanlaajui-nen huoltoverkosto, jolla on yli 70 toimipis-tettä maailman suurimmissa satamissa. Huoltopalvelumme auttaa asiakaitamme pitämään alukset ja tavarat liikenteessä sekä varautumaan tuleviin huoltotarpeisiin jo etukäteen, kertoo Timo Nordlin MacGregor Finlandista.

Alusten lyhentyneet kääntöajat satamissa ovat haaste lastinkäsittelystä vastaa-ville operaattoreille. Joskus alukset ovat myöhässä aikataulustaan, jolloin teemme parhaamme aikataulun kiinnisaamiseksi lisäämällä miehiä ja koneita lastia purka-maan, vakuuttaa Finnsteven Simo Laurila.

ydintoiminnot eli muun muassa suunnittelu ja myynti. Varsinaisesta tuotannosta vastaavat tarkoin valitut partnerit eri puolilla maailmaa, pääosin Aasiassa, jonne rahtialusten valmistus on keskittynyt. Turun telakalla rakennettuihin matkustaja-aluksiin MacGregor on toimittanut lähinnä erilaisia ramp-peja, autokansia ja keulaovia.

–Merkittävä osa liiketoimintaamme muodos-tuu myös erilaisista aluskonversioista. Esimer-kiksi alusten ramppeja muutetaan liikennöitävien reittien vaihtuessa, tehdään ro-ro-aluksista läpiajettavia ja rakennetaan autokansia kahteen kerrokseen. Turvallisuusvaatimusten uudistumi-sen myötä olemme kehittäneet vuosien varrella myös täysin uusia tuotteita ja ratkaisuja, Timo Nordlin kertoo.

Tehokasta toimintaa satamassa

Finnlines-konserniin kuuluva Finnsteve on suurin yksikköliikenteeseen erikoistunut satamaope-

raattori Turun ja Helsingin satamissa. Yrityksen Turun toiminnoista vastaava Simo laurila korostaa Timo Nordlinin tavoin aikataulujen ja turvallisuuden merkitystä ahtaus- ja lastinkäsit-telypalveluissa.

–Ykkösasia varustamon näkökulmasta on, et-tä alus kääntyy satamassa aikataulussaan. Sen varmistamiseksi saamme asiakkaalta etukäteen ohjeet lähtevän ja saapuvan lastin käsittelyä var-ten. Lähtevän lastin yksiköt rakennetaan etukä-teen ennen laivan saapumista ja varataan oikea määrä miehiä ja koneita valmiiksi laiturille, jotta töihin voidaan tarttua heti aluksen kiinnittymisen jälkeen, Simo Laurila kertoo.

Lastinkäsittely satamassa edellyttää tekijöil-tään suurta tarkkuutta ja ammattitaitoa, kun alusta lastataan ja puretaan samaan aikaan. Liikenteen ohjaus on vaativaa, kun trailereita ja lauttavaunuja kulkee sisään ja ulos aluksesta.

" Keskeistä varustamoille räätälöidyissä tuotteissa ovat asiakkaan lastaustarpeet, liikennöitävän reitin satamavaatimukset

sekä kunkin aluksen yksilöllinen lastiprofiili."

Aluksen rahtiplaania lukemalla on tunnis-tettava, mikä osa lastista puretaan ja mikä jatkaa mahdollisesti matkaa seuraavaan satamaan. Tärkeä osa työtä on myös lastin tarkastaminen mahdollisten kuljetusvauri-oiden varalta.

–Lastinkäsittely satamassa jatkuu vielä purkamisen jälkeenkin. Osa lastista kuljetetaan Finnlinesin terminaaliin niin sanottua kuljetustek-nistä varastointia varten. Osa jatkaa suoraan ran-nasta kumipyörien päällä kohti vastaanottajiaan. Rahtia odottaville kuljetusliikkeille ilmoitamme jo etukäteen, milloin aluksella saapuvat irtoperät ovat noudettavissa satamasta tai terminaalis-tamme. Sen ansiosta he voivat aikatauluttaa muut kuljetuksensa sen mukaisesti ja minimoida kuljetusten välille jäävän hukka-ajan. •

10 Aboard 2/2014

11

Tehokkaasti toimivien liikennejärjestelmien kehittäminen kuuluu Euroopan Unionin tärkeimpiin infra-struktuurihankkeisiin. Liikenne on avainasemassa eurooppalaisia yhteismarkkinoita rakennettaessa ja sen sujuvuutta tehostamalla voidaan vahvistaa maanosamme talouskasvua. Toimivat liikennejär-jestelmät helpottavat tavaroiden ja ihmisten liikkumista ja auttavat vähentämään liikenteen ympäris-tövaikutuksia.

Eurooppa vahvistuu liikenneverkkoihin

panostamallaTEkSTi: KARi AHoNEN kUVAT: MARKKu KoivuMäKi

–EU:n liikennepolitiikan keskeisenä tavoitteena on kehittää yksi yhtenäinen Euroopan laajuinen liikenneverkko, joka yhdistää maanosamme tärkeimmät vesi-, maantie-, rautatie- ja lentolii-kenneyhteydet, kertoo kesäkuussa Turun Baltic Sea Days -tapahtumassa vieraillut Euroopan komission edustaja Jose Anselmo.

Liikennekäytävät muodostavat uuden runkoverkon perustan

TEN-T-verkoksi nimetty uusi liikenneverkko rakentuu runkoverkosta ja sitä tukevasta kat-tavasta verkosta. Runkoverkon perustana on yhdeksän Euroopan tärkeintä liikennekäytävää. kaksi käytävistä johtaa pohjoisesta etelään, kolme idästä länteen ja neljä käytävää halkoo Eurooppaa diagonaalisesti. Runkoverkko muok-kaa idän ja lännen väliset yhteydet uudestaan, poistaa pullonkauloja, parantaa liikenneinfra-struktuuria ja tehostaa rajat ylittäviä kuljetuksia matkustajien ja yritysten kannalta kaikkialla EU:ssa. Se parantaa yhteyksiä eri liikennemuo-tojen välillä ja edistää EU:n ilmastonmuutosta-voitteiden saavuttamista.

–Runkoverkon rakenne, aikataulut ja rahoitus on jo vahvistettu Euroopan Unionin jäsenmaiden taholta. Vuosina 2014–2020 Euroopan Unionin rahoitus liikenneverkkoihin kolminkertaistetaan 26 miljardiin euroon, joka kohdennetaan runko-verkon kehittämiseen. kaikkiaan runkoverkon

ensimmäisen vaiheen toteuttamisen arvioidaan maksavan noin 250 miljardia euroa vuosina 2014–2020. kokonaisuudessaan runkoverkon on määrä olla valmis vuoteen 2030 mennessä, Jose Anselmo valottaa TEN-T-runkoverkon kus-tannuksia ja aikataulua.

Uuden runkoverkon tukena on kattava tie-verkosto, jonka reitit liitetään runkoverkkoon alueellisella ja kansallisella tasolla. kattavalla verkolla varmistetaan koko EU:n tarvitsemat liikenneyhteydet ja kaikkien alueiden saavu-tettavuus. Tavoitteena on, että vähitellen ja vii-meistään vuonna 2050 Euroopan kansalaisten ja yritysten suuri enemmistö on enintään 30 minuutin matkustusajan päässä tästä kattavas-ta verkosta.

Itämeri yhdistää Suomen kahteen pääkäytävään

Suomi on mukana kahdessa käytävässä, joista Skandinavia–Välimeri-käytävä on Euroopan talouden kannalta keskeinen pohjoisen ja ete-län välinen liikenneväylä. Se ylittää itämeren Suomesta Ruotsiin ja jatkaa Saksan ja Alppien läpi italiaan. käytävä yhdistää Skandinavian ja Pohjois-Saksan suuret kaupunkikeskittymät ja satamat ja jatkaa Etelä-Saksan, itävallan ja Pohjois-italian teollisten tuotantokeskusten läpi, jotka se yhdistää edelleen italian ja Vallettan satamiin. Pohjanmeri–itämeri-käytävä puoles-taan yhdistää itämeren itärannikon satamat ja

12 Aboard 2/2014

Pohjanmeren satamat sekä lauttayhteydellä Suomen ja Viron.

–itämeri on ollut kautta aikojen tärkeä kauppaväylä koko Eurooppaa ajatellen. Tänä päivänä sen merkitys on entistäkin suurempi, sillä itämeri yhdistää toisiinsa elinvoimaisia ja kehittyviä talousalueita aina Välimerta ja Poh-janmerta myöten. Tästä syystä itämerta halkoo kaksi TEN-T-runkoverkon liikennekäytävistä, joiden osana kehitystyön kohteina ovat itämeren merten moottoritie -hanke sekä E18-kasvukäy-tävähanke, Jose Anselmo kertoo.

Itämerellä keskeisenä asiana ympäristöystävällisyys

Jose Anselmon mukaan itämeren liikenteen kehittämisen prioriteetit TEN-T-ohjelmassa ovat ympäristöystävällisyys, meriliikenteen ohjaus sekä tavaravirtojen ohjaus ja seuranta. Näistä tärkeimpänä Anselmo näkee liikenteen ympäris-tövaikutusten vähentämisen.

–Laivaliikenteen päästöjen vähentäminen on pääroolissa, mihin hyvän lähtökohdan antaa ensi vuonna itämeren alueella voimaan astuva rikkidirektiivi. Uusi direktiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin. Tämän johdosta niin

uusiin kuin vanhoihin aluksiin tarvitaan päästöjä vähentävää teknologiaa. Pääasialliset vaihtoeh-dot ovat joko rikkipesurien asentaminen aluksiin tai siirtyminen ympäristöystävällisiin polttoai-neisiin, kuten nesteytetty maakaasu eli LNG. LNG:n käytön edistämiseksi on sen saatavuus varmistettava koko itämeren alueella rakenta-malla satamien yhteyteen riittävä määrä LNG-terminaaleja. Ympäristötavoitteiden saavuttami-seksi on tärkeää, että myös teollisuus ja valtiot ovat mukana tukemassa päästöjä vähentävien innovaatioiden syntymistä ja rakentamassa LNG:n jakelun vaatimaa infraa, Jose Anselmo muistuttaa.

Liikenteen turvallisuus ja tehokkuus myös avainasioita

Meriliikenteen ohjauksen merkitystä korostaa itämeren runsas laivaliikenne. itämeri on maail-man vilkkaimmin liikennöityjä merialueita, jonka laivaliikenteen ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana. Siksi TEN-T-liikennejärjestelmässä tullaan kiinnittämään erityishuomiota myös alusliikenteen seurantaan ja valvontaan.

–Liikenteen turvallisuuden varmistamisessa keskeisiä asioita ovat alushenkilöstön ja valvon-taviranomaisten koulutus sekä meriliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmien kehittäminen ja tehokas hyödyntäminen. Olennaista on myös itämeren alueen valtioiden ja viranomaisten väli-sen merivalvontayhteistyön parantaminen, Jose Anselmo korostaa.

Logistiikan tehostamiseksi Anselmon mielestä tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat tavaravirtojen ohjaus ja seuranta. Läpimeno-aikoja TEN-T-verkon satamissa täytyy kyetä edelleen lyhentämään ja maaliikenneyhteydet satamista sisämaahan on rakennettava mahdol-lisimman sujuviksi ja turvallisiksi. Rahdin kulun seurannassa on panostettava yhä enemmän sähköiseen tiedonsiirtoon logistiikan kaikissa vaiheissa.

–Maantiekuljetukset tulevat jatkossakin olemaan merkittävässä roolissa tavarankulje-tuksista puhuttaessa. Tieliikenteenkin osalta suurimmat haasteet liittyvät ympäristövaiku-tusten vähentämiseen ja liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Näihin haas-teisiin voidaan vastata siirtymällä raskaassa liikenteessä LNG:n ja muiden ympäristöystäväl-listen polttoaineiden käyttöön sekä kehittämällä innovatiivisia älyliikenneratkaisuja, Euroopan komission TEN-T-politiikasta vastaava Jose Anselmo vakuuttaa ja muistuttaa, että tarkoin kohdennetut infrainvestoinnit ovat ratkaiseva tekijä koko Euroopan taloudellisen kasvun, työl-lisyyden ja kilpailukyvyn edistämisessä. •

Euroopan Unioni kohdentaa liikenneverkkojen rakentamiseen seuraavalla viisivuotiskaudella 26 mil-jardia euroa. Tällä summalla halutaan vauhdittaa eri jäsenmaiden omien liikenneinvestointien toteuttamista erityisesti TEN-T-ydinverkkoon kuuluvilla liikennekäy-tävillä. Runkoverkon toteutuminen tavoiteaikataulussa edellyttää myös jäsenmaiden välistä yhteistyötä ja hankkeiden koordinointia, Euroopan komission Jose Anselmo korostaa.

"–Itämeri on ollut kautta aikojen tärkeä kauppaväylä koko Eurooppaa ajatellen."

13

Turun sataman mukanaolo TEN-T-ydinverkossa osoittaa Turun ja Tukholman välisen meri-liikenteen merkityksen niin tavara- kuin matkustajaliikenteen pohjoismaisena pääreittinä. Mo-lempien satamien, varustamojen ja muiden yhteistyökumppanien toimesta reitin palvelutarjonta on kehittynyt vahvasti ja panostukset kehittämiseen jatkuvat edelleen, vakuuttaa toimitusjohtaja Christian Ramberg.

Turun Satamalle ja sen asiakkaille eurooppalaisen liikennejärjestelmän kehittämis-päätökset ovat myönteinen uutinen. Sataman kuuluminen TEN-T-ydinverkkoon no-peuttaa sataman tärkeimpien yhteyksien kehittämistä ja liikenteen pullonkaulojen poistamista.

EU-päätökset tukevat satamayhteyksien

kehittämistäTEkSTi: KARi AHoNEN kUVA: MARKKu KoivuMäKi

–Euroopan komission piirtämällä kartalla Turun satama on linjattu osaksi Skandinavia–Välimeri-liikennekäytävää, joka jatkuu Turusta Helsingin kautta aina Suomen ja Venäjän rajalle asti. Satamayhteyksistä ydinverkkoon kuuluvat E18-moottoritie sekä Turun ja Helsingin väli-nen rautatie. Ensin mainitun rakentaminen on loppusuoralla ja ratayhteyden uudistamiselle on näytetty vihreää valoa hallitustasolla, kertoo Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Christian Ramberg.

Turun Sataman kannalta tärkein on kuitenkin meriyhteys Tukholmaan, jonka kehittämistä vauhditetaan myös Euroopan Unionin taholta. Värtanin satamassa on TEN-T-osarahoituksella jo käynnissä mittava uudistus- ja laajennustyö, jonka pitäisi valmistua vuonna 2016. Satama laajenee meren suuntaan, laituripaikkoja tulee lisää ja satamaliikennettä sujuvoitetaan muun muassa maantietunneleita rakentamalla. Mat-kustajia palvelemaan rakennetaan uusi termi-naali ja rahtiliikenteen operointia tehostetaan uusilla lastinkäsittelylaitteilla.

Meriyhteyden kokonaisuutta kehitetään tii-viissä yhteistyössä Tukholman sataman kanssa. Tavoitteena on, että Turun ja Tukholman sata-mat muodostavat modernin satamaparin, joka palvelee tehokkaasti sekä matkustajaliikennettä että elinkeinoelämän logistisia tarpeita. Tehok-kuuden lisäksi panostetaan erityisesti ympäris-tövaikutusten vähentämiseen esimerkiksi LNG-polttoaineen käytön edistämiseksi.

–Turun Satama jakaa myös Turun kaupungin, Varsinais-Suomen liiton sekä useiden muiden tahojen toivomuksen ratayhteyksien paranta-misesta. Erityisesti henkilöliikenteen kannalta olisi tärkeää, mikäli Turun ja Helsingin välistä

matkustajayhteyttä ja aikataulua saataisiin pa-rannettua nykyisestä. Yhteistyössä nämä tahot ovat esittäneet ratalinjan oikaisua niin, että tulevaisuudessa matkan kesto olisi ainoastaan yksi tunti. Hankkeen tärkeyttä korostaa se, että Helsinki–Turku-ratayhteys on yksilöity Verkko-jen Eurooppa -rahoitusvälinepäätöksessä mah-dolliseksi kehittämishankkeeksi, toimitusjohtaja Ramberg toteaa. •

14 Aboard 2/2014

Express-kuljetuksissa asiat ratkaistaan hetiTEkSTi: SiNi SilváN kUVAT: RobERt SEgER

–Moro, moro, saitko keikkaa jo, kuljetuspäällikkö Aleksi Koivis-to kyselee kuljettajalta. Hän istuu headset päässään päätteen ääressä. Päivä on hyvässä vauhdissa. Oy Scandic Trans Ab:n Express-liikenteen ajojärjestelijät pitävät tavaran liikkeellä ja autot aikatauluissa Turun terminaalista käsin.

kuljetuspäälliköt Jan Svarfvar ja Aleksi Koivisto hoitavat Oy Scandic Trans Ab:n Express-tuotteen ajojärjestelyitä Turun ter-minaalista. Express-kuljetukset lomittuvat osaksi yhtiön muuta liikennettä, jota ohjataan pääkonttorista Vaasan Mustasaaresta.

–Haasteena on, että joka päivä auto pitää saada mahdollisimman täyteen tavaraa ja samalla ottaa huomioon kuljettajien lakisää-teiset tauot päivän aikana, Svarfvar sanoo.

–Jos on joku rauhallinen päivä, niin tuntuu, että jotakin tapahtuu kuitenkin kohta. Tilan-teet muuttuvat nopeasti. koivisto ja Svarfvar ovat koko ajan valmiina: jos kuljettaja jää odottamaan, aikataulut pettävät. Ongelmat pitää ratkaista heti.

–Tämä on eräänlaista katastrofien johdet-tua hallintaa.

Svarfvar hoitaa tuontia Suur-Tukholman alueelta, koivisto vientiä. Pikarahtiautot kul-jettavat tavaraa Tukholma–Turku–Helsinki-akselilla. Töitä kaksikko tekee kahdeksasta neljään tai viiteen, puhelin kulkee mukana 24/7.

–Sunnuntai-illat ovat sellaisia, että puhelin soi takuuvarmasti. On parempi vastata, kos-ka maanantait ovat silloin paljon helpompia, koivisto kertoo työstään.

Express-autoille on tyypillistä, että niissä on FRC- tai FNA-luokitus ja perälautanostin. Tavara noudetaan ovelta ja kuljetetaan yön yli perille vastaanottajalle. Aamulla auto tulee laivalla Tukholmasta Turkuun, vie lähetyksiä perille sekä lastaa Helsingissä ja lähtee jäl-leen Turusta iltalaivalla Tukholmaan. Tavaraa kulkee molempiin suuntiin, niin että joka arki-päivä Tukholmassa liikkuu pari autoa, samoin Helsingissä.

Miehet pohtivat Express-kuljettajien eri-koista elämää: viisi yötä viikossa laivalla.

–kuljettajat ovat olleet vuosia mukana ja hoitavat hyvin työnsä, heihin voi luottaa.

Autot ovat yksiköitä, kuljettajat persoonia

–Periaatteessa, raa’asti otettuna, autot ovat vain yksiköitä, joilla on rekisterinumero. Tie-dämme, mitä auto pystyy tekemään, mitkä ovat sen speksit, Svarfvar kertoo.

Työ on kuin palapelin kokoamista, kun kootaan sopivat tavarat kyytiin ja ajoitetaan lastaukset. On huomioitava paitsi kuljettajien työajat ja asiakkaiden toivomukset, myös eri tavaroiden yhteensopivuus, esimerkiksi vaaralliset aineet ei sovi lääkkeiden tai elin-tarvikkeiden kanssa samaan autoon.

käytännössä kuljettajat ovat kuitenkin yhtä tuttuja kuin autot. koivisto ja Svarfvar tietävät jo toistensa puheesta sen, kenen kanssa mil-loinkin puhutaan.

Eroja on myös siinä, miten herkästi kuljet-taja ottaa yhteyttä kun ongelmia tulee:

–Olemme kaikki yksilöitä, Svarfvar tuu-maa.

–Järjestelmät paranevat koko ajan, yritetään päästä siihen, että tietokoneella saadaan tiedot kuljettajille mahdollisimman pitkälle. Puhelinyhteyttä se ei silti korvaa, koivisto sanoo.

–Aika paljon kuljettajat soittelevat myös tosilleen. Tieto kulkee autosta autoon.

Sanatonta yhteispeliä

Joku on ihmetellyt välillä kaksikon tiivistä

työskentelyä samassa, aika pienessä työhuo-neessa. He kuitenkin pohtivat, että mikään muu ei onnistuisikaan.

–On opittu puheesta tietämään kysymättä, mitä toinen tekee. Jos oltaisiin erillisissä huo-neissa, jäisi paljon tietoa pois.

Vaikkei kuuntele, niin kuulee, mitä tapah-tuu ja miten päivä etenee. Svarfvar ja koivisto ovat ajan tasalla toistensa tehtävistä ja teke-vät samaa työtä, mutta silti hiukan eri tavalla.

–Suurin haaste työssä on se, että aikataulu on ihan ehdoton. Autojen pitää tulla ajoissa satamaan ja purkupaikoille. Jos oma kuljet-taja ei ehdi, käytetään alihankkijoita. Aina löytyy jokin keino, koivisto tiivistää. •

14 Aboard 2/2014 15

–Google Maps on meille paras kaveri, sieltä voi tar-kastaa millaisesta osoitteesta on kyse. Mahtuuko auto ajamaan vai ei. Väittelyjä tulee joskus, kun kuljettajilla on asiasta eri näkemys, kuljetuspäälliköt Aleksi Koivis-to ja Jan Svarfvar nauravat.

16 Aboard 2/2014

Verkkokauppa paisuu

TEkSTi: KAllE KiRStilä kUVAT: RobERt SEgER

Yhä useampi paketti maailmalla on matkalla verkkokaupan asiak-kaalle. Verkkokauppa asettaa logistiikka-alalle uusia vaatimuksia niin laadun kuin tarpeiden suhteen, kertoo PostNordin kansainvälisistä jakeluratkaisusta ja verkkokaupasta vastaava johtaja Jouni Lamberg.

Pohjoismaiden suurimman verkkokauppa-kumppani PostNordin Jouni lamberg näkee suomalaisessa verkkokaupassa paljon hyödyn-tämätöntä potentiaalia. Toistaiseksi suomalai-sen verkkokaupan toimijoista ei ole noussut suuria kansainvälisiä menestystarinoita. Sen sijaan suomalaiset verkkoasiakkaat asioivat ahkerasti esimerkiksi ruotsalaisissa ja saksa-laisissa verkkokaupoissa.

–Meidän tehtävänämme on tuoda suoma-laisten verkkokauppojen käyttöön kansainväli-set logistiikkaratkaisut. Olemme yhä enemmän B2C eli business to consumer -toimija.

Muutoksen takana on kirjepostin, kuten esimerkiksi laskujen, volyymin voimakas las-ku. Vastaavasti verkkokaupan kasvun myötä kuluttajille kulkevan pientavaran ja yksittäisten kollien määrä on noussut.

–Ei kannata pysyä kehityksen perässä vaan

on kuljettava keulilla. Tämä tarkoittaa uuden-laisiin vaatimuksiin vastaamista. Meidän on päästävä lähelle kuluttajaa, antaa esimerkiksi kuluttajan valita hänelle parhaiten sopivan nou-topisteen, Lamberg kertoo.

Lisäarvopalvelut nousussa

Logistiikkakumppani ei ole verkkokaupalle enää pelkkä logistiikkakumppani, joka vastaa tavaran turvallisesta kulkemisesta aikataulun mukaisesti asiakkaalle. Varastointi, tilausten keräily, pakkaaminen, myyntikunnon tarkistus ja asiakaspalautusten hallinnointi ovat yhä useammin osa pakettia, jonka verkkotoimija logistiikkakumppaniltaan ostaa.

Lambergin mukaan verkkokauppojen ja nii-den varastojen ei ole enää välttämätöntä sijaita lähellä toisiaan tai varsinaista kivijalkaliikettä,

jos sellainen on.–Asiakkaalle räätälöidään tämän haluamat

palvelut palvelumoduuleista yhdistämällä haluttu kokonaisuus. Verkkokaupan suurena trendinä on ulkoistaminen, ennen kivijalasta verkkokauppaan, mutta nyt verkkokaupan va-likoima ja varastointi voi olla täysin eriytetty ja myymälät tulevaisuudessa enemmänkin show roomeina, Lamberg ennustaa.

Lambergin mukaan myös iT-ratkaisut integ-roituvat yhä tiiviimmin tavaran varastointiin ja kuljettamiseen. kasvavaan läpinäkyvyyden vaatimukseen vastaaminen edellyttää sujuvaa raportointia.

–kuluttaja vaatii verkkokauppatoimittajalta tietoa, missä hänen tilaamansa tavara on, joten meidän on sitä kyettävä toimittamaan. kuluttaja vaatii myös yhä enemmän joustoa, esimerkiksi noutopaikan muuttaminen viime

17

Kuljettaja Urmas Roosma purkaa kuormaansa kuormaus-alueella.

PostNordin Jouni Lamberg kertoo perheensä olevan aktiivinen verkkoshoppailija. ”Esimerkiksi kirjat tila-taan usein nettikaupoista.”

Juhani Nurminen ja Juha Palaja purkavat kuormaa kuljettimelle.

77 % suomalaisista on tehnyt ostoksia verkosta

14 % suomalaisista ostaa tuotteita verkosta vähintään kerran kuussa

1 % suomalaisista tekee verkko-ostoksia kerran viikossa tai useammin

18 Aboard 2/2014

tipassa omien tarpeiden mukaan on trendi.Palaute epäonnistumisista on niin ikään yhä

suorempaa ja se leviää sosiaalisen median ka-navissa nopeasti.

–Myös viesti hyvästä palvelusta leviää, us-koo Lamberg.

Verkkokauppa leviää

Verkkokaupan suurimpia tuoteryhmiä Suomessa ovat vaatteet, kirjat ja elektroniikka, mutta voi-makkaassa kasvussa on uusia tuoteryhmiä, ku-ten terveydenhuollon tarvikkeet sekä sisustus. kasvavan verkkokaupan ja uusien tuoteryhmien myötä myös asiakaspalautukset kasvavat ja niiden tehokkaasta hoitamisesta on tullut yhä tärkeämpää, sillä alan kilpailu on pitänyt siitä huolen, että kuluttajalle tavaroiden palauttami-nen on useimmiten ilmaista.

–kaikki verkko-ostoksia tehneet tietävät, että tulee tilanteita, ettei tuote olekaan sopiva. Palautuslogistiikan tehokas hoitaminen onkin ai-van yhtä oleellista kuin se ensimmäinen osio, eli tilauksen asiakkaalle kuljettaminen, PostNordin Jouni Lamberg sanoo.

PostNord pystyy tarjoamaan Turun varas-tossaan esimerkiksi pölyvapaata tilaa, jota vaaditaan elektroniikan varastointiin. Uudet tuoteryhmät, kuten elintarvikkeet tai lääkkeet, saattavat tulevaisuudessa asettaa uudenlaisia vaatimuksia varastoinnille.

–Lämpötilasäänneltyä tilaa meillä ei tällä het-

kellä ole, mutta seuraamme tietenkin tilannetta ja kysyntää ja reagoimme sen mukaisesti.

Verkkokauppa karkaa Suomesta

Lambergin mukaan verkkokaupan kasvu on ollut Suomessa jo vuosia 10 prosentin luokkaa. Nyt kaupan arvo on noin 10 miljardia euroa.

–On surullista että tämä kasvu on ollut lähes yksinomaan ulkomaisten toimijoiden varassa. Nyt raha valuu Suomesta ulos.

Lamberg sanoo, että ainakaan logistiikka ei ole suomalaisen verkkokaupan kansainvälisty-misen este.

–Haasteet ovat muualla. Tarvitaan hyvä tuote ja on erilaistettava itsensä markkinoilla. Joitakin positiivisia esimerkkejä tällaisesta sentään jo on, esimerkiksi Muumit, joka vie paljon Japaniin.

Logistiikan kannalta PostNordin varaston sijainti Turun sataman kupeessa on ideaali, sillä suuri osa verkkokaupan tavarasta kulkee Suomeen joko Ruotsista tai Ruotsin kautta esi-merkiksi Saksasta, iso-Britanniasta ja Benelux-maista. Lamberg näkisi mieluusti lähtevää verk-kokaupan tavaraliikennettä Suomesta näihin maihin. Hänen mukaansa myöskään Venäjän verkkokaupan potentiaalia ei tulisi unohtaa.

–Venäjällä kasvu on yhä voimakasta ja se olisi Suomelle suuri mahdollisuus. •

Tilastolähde: PostNordin selvitys verkkokaupasta Pohjoismaissa vuonna 2013

Johanna Itälaakso keräilee lähetystä.

19

Turkulainen laivanrakennus sai uskoa tulevaan ja kasvollisen omistajuudenTurkulaisen laivanrakennuksen yksi merkittävimmistä päivistä oli Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi 23.10.1989. Seuraava merkittävä päivä oli 4.8.2014, kun ministeri Vapaavuori piti tie-dotustilaisuuden STX Finlandin tilanteesta. Tiedotustilaisuus oli pitkään jatkuneen valmistelun, neuvottelujen ja sopimisen lopputulos. Samanaikaisesti on neuvoteltu ainakin valtion omistamien yhtiöiden (Finnvera, Suomen Teollisuussijoitus), STX:n (emo ja STX Finland), Meyerin, tilaajien (etenkin TUI), sekä monien muiden kanssa. Poissa julkisuudesta ja eri osa-puolille tilannetta rakentaen. Pitkästä aikaa turkulaisen laivan-rakennuksen tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Meyer on perinteikäs saksalaistelakka. Nyt telakalle tuli kasvol-linen omistaja (perheyritys) pitkän ajanjakson jälkeen. Perhe-yritysten kvartaali on usein 25 vuotta! Ei voi uskoa, että Meyer tulee Turkuun vain rakentamaan kaksi tiedotustilaisuudessa ilmoitettua TUI-laivaa, vaan olettaa saavansa kahden laivan optiot rakennettavakseen. Ja epäilen, että jotakin muutakin on jo valmisteilla. Meyer sai kaupassa Oasis-luokan jättiristei-lijäosaamista, huippuluokan alihankkijaverkoston sekä omia aikaisempia telakoitaan paremman kokoonpanopaikan suu-rimmille risteilijöille.

Valtio tuli mukaan perustettavaan yhtiöön vähemmistöosak-kaana Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kautta. Teollisuussijoitus on riskisijoittaja, jonka sijoituksissa on yleensä mukana muita sijoittajia. Ministeri Vapaavuoren mukaan valtio voi irrottautua

telakkatoiminnasta, kun sopiva ostaja vähemmistöosakkuu-delle löytyy. Sopivaa ostajaa etsitään varmasti aktiivisesti, sillä ainakaan nykyisen hallituksen linjana ei ole lisätä valtio-omis-teista teollisuutta vaan vähentää sitä. Nyt toteutunut mukaan-tulo pitääkin nähdä sijoituksena. Sen kerrannaisvaikutukset jättävät Turun seudulle runsaasti veroeuroja suoraan ja välilli-sesti. Mahdollinen osakkuuden myynti on tulevaisuuden asia.

Meyerille valtion mukanaolo kertoo siitä, että mahdollisissa tulevissa laivakaupoissa valtion tuki- ja takaustoiminta on mukana EU:n tukiraamien mukaisesti. Rakennusaikaisen ra-hoituksen varmistaminen on toimialalla elintärkeää. Meyer voi myös tuoda Turkuun omaa laivanrakennusosaamistaan sekä toivottavasti myös investoi Turun telakkaan. Kaupassa Meyer sai toimivan alihankintaverkoston, joka on ollut vaikeuksissa telakan pienen tilauskannan vuoksi. Lopputulos ei olisi voinut olla parempi.

Pasi Malinen Prof. (ma.), KTT, dosentti

Pasi Malinen (KTT) on innovatiivisen liiketoiminnan professori Turun yliopiston Brahea - Kehittämispal-velut -yksikössä. Pasi Malinen on tehnyt yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta sekä ollut mukana kansallisten ja kansainvälisten yrittäjyyshankkeiden johdossa ja suun-nittelussa yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

20 Aboard 2/2014

STX Finland Cabins Oy on maailman johtava esivalmistettujen moduulihyttien valmistaja. Viimeisen 30 vuoden aikana hytti-tehdas on toimittanut yli 125 000 hyttiä ja kylpyhuonetta erilai-siin matkustaja-aluksiin sekä offshore- ja rakennusteollisuu-delle. Yhtiön tehtaat sijaitsevat Piikkiössä ja Paimiossa, hyvien kulkuyhteyksien varrella, lähellä Meyerin Turun telakkaa.

Maailman upeimmat hytit lähtevät maailmalle TurustaTEkSTi: KARi AHoNEN kUVA: MARKKu KoivuMäKi

20 Aboard 2/2014 21

–Telakkateollisuus on edelleen suurin asiakas-ryhmämme, vaikka toimitukset hotelleihin ja kerrostaloihin lisääntyvätkin koko ajan. Par-haillaan työn alla ovat saksalaisen TUi Cruises -varustamon Turun telakalta tilaaman Mein Schiff 4 -loistoristeilijän hytit, joita alukseen tulee yhteensä 1 825. Matkustajahyteistä yli 80 prosentissa on oma parveke ja kaksitasoisissa sviiteissä on omat, lähes 30 neliömetrin teras-sit. Vastaavan määrän hyttejä teimme myös toukokuussa TUi Cruisesille luovutettuun sisa-ralukseen, kertoo hyttitehtaan tuotantopäällikkö lauri laakso.

Kokonaistoimituksia avaimet käteen

Tehtaan tuotanto on viime vuosina painottunut yhä vahvemmin kokonaisten hyttialueiden ra-kentamiseen. Hytti- ja kylpyhuonemoduulien rinnalle on tullut myös alusten julkisten tilojen ratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä näistä on uuden Viking Gracen kylpyläalue.

–kokonaistoimituksessa hytit toimitetaan asiakkaille avaimet käteen -toimituksena. Tek-niset tiedot tulevat telakalta ja arkkitehtisuun-nittelu aluksen tilanneelta varustamolta. Niiden pohjalta hyttitehtaalla rakennetaan mallihytit, jotka tekevät asiakkaille helpoksi ratkaisujen arvioinnin niin sisustuksen viihtyisyyden kuin ti-lojen toiminnallisuuden näkökulmasta. Toisinaan asiakkaat lähettävät henkilökuntaansa jopa yöpymään mallihyteissä ennen sarjatuotannon aloitusta, Lauri Laakso kertoo tuotannon etene-misestä.

Varsinaisessa tuotantovaiheessa hytit koo-taan vaiheittain asennusvalmiiksi moduuleiksi. Omaa tuotantoa olevat seinäpaneelit kiinnitetään runkoon, tehdään LViS-asennukset, pintatyöt ja pääosin myös kalusteet asennetaan paikoilleen jo hyttitehtaalla. Telakalla hyttien asennuksesta vastaavat alan ammattilaiset hyttitehtaan pro-jektinjohdon valvonnassa.

Logistiikka avainasemassa

–Tehokas tuotanto edellyttää logistiikkaketjun tiukkaa hallintaa. Yhdessä projektissa on noin 300 tavarantoimittajaa ja yhteen hyttiin saattaa sisältyä tuhatkunta eri komponenttia. Näiden materiaalivirtojen hallinta on avainasia sekä aikataulujen että kustannusten pitävyyden var-mistamiseksi. Oman hankintaorganisaatiomme osaamisen lisäksi tarvitsemme luotettavia ja joustavia logistiikkakumppaneita niin varas-tointiin kuin kuljetuksiin, tuotantopäällikkö Lauri Laakso tähdentää.

Hyttitehtaalta lähtee joka viikko noin 100–150 hyttiä, huippuaikoina lähes kaksinkertainen määrä. Niiden välivarastointiin tarvitaan run-saasti tilaa, jota hyttitehdas on viime aikoina vuokrannut sekä Pansion sataman alueelta että Turun Vapaavarastolta. Lisäksi hyttitehtaalla on käytössä hallitilaa esimerkiksi Aasiasta kont-tilasteittain saapuvia komponenttitoimituksia varten.

–Varastotarpeemme on hyvin vaihtelevaa, mutta Turun Satama kumppaneineen on vastan-nut joustavasti tarpeisiimme. Sataman alue sopii erinomaisesti hyttien välivarastointiin telakan lä-heisyyden ansiosta ja kuljetusten järjestäminen on helppoa. Sataman kanssa teemme myös yh-teistyötä muun muassa offshore-toimituksissa, joita laivataan Turusta tilaajilleen aina Aasiaa myöten. Yhteistyömme sataman kanssa alkoi jo 1980-luvulla ja uskon sen vahvistuvan edelleen, vakuuttaa STX Finland Cabins Oy:n tuotanto-päällikkö Lauri Laakso. •

Piikkiössä asiakkailla on mahdollisuus tutustua valmiiksi rakennettuihin ja sisus-tettuihin mallihytteihin. Joskus varustamot lähettävät henkilökuntaansa yöpymään niissä testatakseen ratkaisujen toimivuutta käytännössä.

STX Cabinsin moduuleissa on huomioitu myös logistiikan asettamat vaatimukset. Sen ansiosta moduulien siirrot ja asennukset eri kohteissa tapahtuvat turvallisesti ja sujuvasti, kertoo tuotantopäällikkö Lauri Laakso.

Hyttien valmistus käynnistyy paneelituotannolla. Nämä yhdistetään hytin rungoksi ja moduuliin asennetaan tehtaalla kaikki kiinteä sisustus sekä LVIS-varustus.

22 Aboard 2/2014

NaviGate-messuilta menestystä merialoilleTEkSTi: KARi AHoNEN kUVAT: MARKKu KoivuMäKi

Meriteollisuus on vahvasti verkostoitunut toimiala, jossa yhden projektin parissa toimii suuri määrä eri yrityksiä. NaviGate-messut tarjoavat alan toimijoille mahdollisuuden tuoda esiin omaa osaamistaan ja luoda kontakteja mahdollisiin yhteistyökumppaneihin, sanoo Turun Messu- ja Kongressikeskuksen markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli.

Turku tunnetaan vahvana meriteollisuuden ja merilogistiikan keskuksena, jossa toimii suuri joukko alan kansainvälisesti arvostettuja yrityksiä sekä tutkimus- ja koulutuslaitok-sia. Yhdessä eri toimialaorganisaatioiden kanssa ne ovat näkyvästi mukana sekä messu-jen järjestelyissä että näytteilleasettajina.

23

Merilogistiikan ja meriteollisuuden asiantuntijat, ammattilaiset ja opiskelijat kokoontuvat Turkuun 19.–20. marraskuuta 2014. Kaksi-päiväisten NaviGate-messujen tavoitteena on vahvistaa merialo-jen elinvoimaisuutta ja luodata uusia mahdollisuuksia yhteistyö-hön sekä vahvan osaamisen hyödyntämiseen.

Merilogistiikan ottaminen mukaan messukokonaisuu-teen korostaa teollisuuden ja logistiikan välistä yhteyttä. Toimialojen liiketoiminnoissa on lukuisia eri kosketuspin-toja, joiden kautta syntyi luontevasti ajatus messusisällön laajentamisesta kummatkin sektorit kattavaksi. Messujen jo ennakkoon herättämä mielenkiinto osoittaa ratkaisun onnistuneen, toteaa projektipäällikkö Sami Pietilä.

–Meriteollisuuden messutapahtumia on jär-jestetty Turussa aiemminkin, vuosina 2007 ja 2009. Runsas vuosi sitten ryhdyimme eri yhteistyötahojen kanssa visioimaan uudenlais-ta tapahtumaa, joka yhdistäisi meriklusterin keskeisimmät toimialat eli meriteollisuuden ja merilogistiikan. Yhteisen messutapahtuman jär-jestämistä puoltaa alojen jo nyt vahva yhteistyö ja monissa asioissa yhtenevät edut ja tarpeet. kumpikin tarvitsee toistaan menestyäkseen kansainvälisessä kilpailussa, avaa messutapah-tuman taustaa Turun Messu- ja kongressikes-kuksen markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli.

Monipuolinen ja ajankohtainen ohjelmasisältö

Messut ovat saaneet innostuneen vastaanoton ja yhteistyökumppaneiksi on lähtenyt laaja joukko alan merkittävimpiä toimijoita. Yritysten lisäksi mukana ovat toimialan keskeiset tutki-mus- ja oppilaitokset sekä muut alan organi-saatiot. Yhdessä heidän kanssaan rakennettu messuohjelma sisältää koulutusta, seminaareja, tietoiskuja, verkostoitumista sekä rekrytointia. Asiakokonaisuudet ovat ajankohtaisia ja toimi-alaa palvelevia. Näytteilleasettajia messuille odotetaan saapuvan jopa 150.

–Laajan ohjelmatarjontansa ansiosta Na-

viGate tulee olemaan uudenlainen ja alallaan ainutlaatuinen tapahtuma Suomessa. Ohjel-matarjontaan on panostettu erittäin paljon, jotta tapahtumasta olisi todellista hyötyä kaikille osallistujille. Seminaarien keskeisiä aiheita ovat merenkulun Suomelle tarjoama kilpailukyky, arktisen ulottuvuuden tuomat mahdollisuudet meriklusterin liiketoiminnalle sekä risteilijära-kentamisen ja alusten retrofit-toiminnan tule-vaisuuden näkymät, kertoo NaviGate-messujen projektipäällikkö Sami Pietilä.

Erinomainen tilaisuus verkostoitua kansainvälisesti

Edellä mainittujen aiheiden lisäksi messuilla pohditaan merenkulun vaikutusta ympäristöön sekä keinoja varautua uusiin rikki- ja typpira-joituksiin. Oma osionsa on varattu myös viennin ja rahoituksen kysymyksille. Messujen ohjelma-tarjontaa täydentävät eri yhteistyökumppanien samanaikaiset oheistapahtumat.

–Asiantuntijaseminaarien anti yhdistettynä näytteilleasettajien jakamaan informaatioon antaa messuvieraille hyvän kuvan meriklusterin tämän hetken tilanteesta ja tulevaisuuden näky-mistä. Monipuolista sisältötarjontaa täydentää ainutlaatuinen mahdollisuus tavata alan ihmisiä, verkostoitua, kontaktoitua ja solmia kaupallisia yhteyksiä tulevaisuutta ajatellen. Messujen

yhteydessä järjestetään lisäksi NaviGate Match-making -tapahtuma. Enterprise Europe Networ-kin järjestämään tapahtumaan voi etukäteen sopia tapaamisia itseä kiinnostavien toimijoiden kanssa. kannattaa siis tulla Turkuun, kehottavat NaviGate-messuista vastaavat Sami Pietilä ja Jaakko Mäkikalli yhteen ääneen.

Turun Satama mukana messuilla kumppaneineen

Turun Satama on ollut aktiivisesti mukana kehit-tämässä NaviGate-messuja ja on mukana myös näytteilleasettajana. Sataman messuosastolla on mahdollisuus tavata Turun Sataman edusta-jien lisäksi myös eri yhteistyökumppaneitamme ja vaihtaa ajatuksia merenkulun ja logistiikan ajankohtaisista asioista. Mukana osastollamme ovat: Baltic Line Finland Oy, DSV, Mann Lines Oy, Läänin kuljetus Oy, Stevena Oy, Turku Stevedo-ring Oy ja Oy Wikeström & krogius Ab. •

Monipuolista palveluakaikille asiakasryhmille