aktiivisesta lomasta ja luonnosta kiinnostuneille

2
Peipsijärven ranta Mustveessä Peipsi on Euroopan neljänneksi suurin järvi ja suurin rajavesialue. Peipsin pohjoisrannikko on hiekkaista, luonnonkaunista ja arvostettua lomanviettoaluetta, jossa vanhoilla hiekkadyy- neillä kasvaa mäntymetsä. Kaunis hiekka- ranta on lähes 40 kilometrin pituinen. J - ärven länsirannikolla on kiehtovia veden rajasta kohoavia hiekkakivikallioita sekä perinteisiä rantakyliä. Peipsiä pidetään Euroopan parhaimpiin lukeutuvana kala- järvenä. Kalastus on pysynyt merkittävällä sijalla rannikon asukkaiden keskuudessa runsaiden kalavarantojen ansiosta. Usean kylän talonpoikien kalastuspaikat sijaitsivat Mustveessä niin kauan kunnes siitä kehittyi pysyvä asutuskeskus. Mustveetä pidetään nykyään Peipsijärven seudun pääkaupunkina. Venäläiset vanhauskoiset (starovertsit) ovat asuneet Peipsijärven rannoilla jo yli kolme vuosisataa. He ovat kyenneet säilyttämään ainutlaatuisen kulttuurinsa ja identiteettinsä sekä kielellisessä, kulttuurisessa että uskon- nollisessa ympäristössään. 14. Kalevipojan teemapuisto Kääpa küla, Saare vald, Jõgevamaa www.kalevipojakoda.ee +372 5740 0500 58°41'47''N 26°50'51''E 15. Elämää Peipsijärvessä -sali Sõpruse 84, Kasepää vald, Jõgevamaa +372 602 0105 58°47'46''N 26°57'32''E 1. Lotjaveistämö Ujula 98, Tartu www.lodi.ee +372 5559 9100 58°23'26''N 26°42'51''E 2. Tarton kasvitieteellinen puutarha Lai 38, Tartu www.ut.ee/botaed +372 737 6180 58°23'3''N 26°43'20''E 3. Toomemäki Tartu 58°22'47''N 26°43'0''E 4. Huvimatkat Emajoella ja Peipsijärvellä Narva mnt 2 (Atlantiksen venesatama), Tartu www.setoline.ee +372 5306 9966 58°22'48''N 26°43'39''E 5. Viron urheilumuseo Rüütli tn 15, Tartu www.spordimuuseum.ee +372 730 0750 58°22'57''N 26°43'17''E 6. Tiedekeskus AHHAA Sadama 1, Tartu www.ahhaa.ee +372 502 6712 58°22'36''N 26°44'3''E 7. Aura Keskus Turu 10, Tartu www.aura.ee +372 730 0280 58°22'32''N 26°44'3''E 8. Tarton yliopiston luonnontieteellinen museo Vanemuise 46, Tartu www.natmuseum.ut.ee +372 737 6076 58°22'24''N 26°42'58''E 9. Tarton luontokasvatuskeskus (Tartu loodusmaja) Lille 10, Tartu www.teec.ee +372 736 6120 58°22'28''N 26°43'37''E 13. Peramaan lomakeskus Rõka küla, Meeksi vald, Tartumaa www.peramaa.eu +372 5568 7026 58 55'32''N 27 15'56''E 14. Jaaniussin lomatalo Meeksi küla, Meeksi vald, Tartumaa www.jaaniussi.ee +372 520 4201 58°15'11''N 27°27'31''E 15. Haavan lomatalo Mehikoorma alevik, Meeksi vald, Tartumaa www.haava.ee +372 504 2417 58°14'25''N 27°28'19''E 16. Lomatalo Beneport Peipsi Järve 4, Mehikoorma, Meeksi vald, Tartumaa www.beneport.ee +372 523 7240 58°14'5''N 27°27'45''E 17. Haudamäen lomatalot Meelva küla, Räpina vald, Põlvamaa www.haudamae.ee +372 514 5435 58°7'30''N 27°22'31''E 18. Hotelli Räpina Tartu mnt 2, Räpina, Põlvamaa www.rapinahotell.ee +372 730 0460 58°6'14''N 27°27'10''E 19. Värskan terveyskylpylä ja vesipuisto Väike-Rõsna küla, Värska vald, Põlvamaa www.spavarska.ee +372 799 3091 57°59'8''N 27°37'21''E 20. Hirvemäen lomakeskus Silla 6, Värska, Põlvamaa www.hirvemae.ee +372 797 6105 57°57'21''N 27°37'47''E 21. Päikserannan lomatalo Kõvera küla, Orava vald, Põlvamaa www.hot.ee/paikseranna +372 506 1141 57°54'13''N 27°30'58''E 22. Piusan alkulaakson lomatalo Väiko-Härma küla, Meremäe vald, Võrumaa www.puhkemaja.ee +372 528 9134 57°46'30''N 27°22'05''E 23. Moosten viinatehtaan vierastalo Mooste alevik, Mooste vald, Põlvamaa www.fototurism.ee +372 5851 4007 58°9'42''N 27°11'23''E 24. Lomatalo Kassioru Kiidjärve küla, Vastse-Kuuste vald, Põlvamaa www.kassioru.ee +372 503 1495 58°8'31''N 27°0'49''E 25. Lomakeskus Taevaskoda Salamaa Taevaskoja küla, Põlva vald, Põlvamaa www.salamaa.eu +372 5345 6480 58°6'19''N 27°2'18''E 26. Tammekännun lomatalo Mammaste küla, Põlva vald, Põlvamaa www.tammekanuu.ee +372 515 5214 58°4'16''N 27°2'51''E 27. Hotelli Pesa Uus tn 5, Põlva, Põlvamaa www.kagureis.ee +372 562 22881 58°3'12''N 27°2'50''E Rõugen muinaislaakso Rõugen muinaislaaksoon, joka on paikoit- tain jopa 70 metriä syvä, päättyy useita pienempiä jyrkkärinteisiä sivulaaksoja. Niistä kuuluisin on Ööbikuorg (Satakieli- laakso). Keväisin tuomien kukkiessa laakso kaikuu satakielten laulusta – siitä myös laakson nimi. Siirttyäessä Ööbikuorgista Liinjärven rantaa pitkin kulkevaa retkipolulkua pitkin Tindi- orgiin, näemme kaksi jatkuvasti toimivaa paineiskupumppua – ns. vesioinasta. Vanhin, vuonna 1939 rakennettu pumppu pumppaa vettä 30 metrin korkeudella laak- son reunalla sijaitsevalle tilalle. Rõugen muinaislaakson seitsemän järven järviketjuun kuuluva Rõugen Suurjärv on Viron syvin järvi (38 m). Perimätiedon mukaan Rõugen Suurjärvi on tullut Viitinan rajalta mäen läpi. Kerrotaan, että sota- aikaan Suurjärven pohjaan vajosi kirkko, jossa oli hopeiset kellot. Siitä lähtien järvestä nousee aina ennen Mikkelinpäivää järven yli kaunis silta, jota pitkin kulkee munkki huutaen: ”Tulee aika, jolloin kirkko kelloi- neen nousee jälleen ylös!” 1. Kalameeste maja Narva 9c, Mustvee, Jõgevamaa www.peipsirent.eu +372 504 1067 58°51'15''N 26°57'2''E 2. Mustveen vierasmaja Tartu 58, Mustvee, Jõgevamaa www.kylalistemaja.ee +372 522 7965 58°50'54''N 26°55'46''E 3. Vierasmaja Aarde Villa Sääritsa küla, Pala vald, Jõgevamaa www.aardevilla.ee +372 518 3617 58°45'12''N 27°4'22''E 4. Rannamõisan lomakylä Raja küla, Pala vald, Jõgevamaa www.rannamoisapuhkekyla. blogspot.com +372 5559 2975 58°44'5''N 27°5'38''E 5. Vierasmaja Kadrina mõis Kadrina, Pala vald, Jõgevamaa www.pootsman.ee +372 528 6481 58°41'58''N 27°4'13''E 6. Vierasmaja Willipu Pusi küla, Alatskivi vald, Tartumaa www.willipu.ee +372 5635 2117 58°38'40''N 27°9'57''E 7. Vierasmaja Nina Kordon Nina küla, Alatskivi vald, Tartumaa www.ninakordon.ee +372 506 7605 58°36'33,31''N 27°12'10,63''E 8. Matkailutila Vaino Nina küla, Alatskivi vald, Tartumaa www.peipsile.ee +372 507 3167 58°36'18,29''N 27°12'35,30''E 9. Ninan olkitalot Nina küla, Alatskivi vald, Tartumaa www.ninamajad.ee +372 527 4348 58°35'55,39''N 27°12'37,74''E 10. Alatskivin linnan ravintola ja sviitit Alatskivi, Alatskivi vald, Tartumaa www.lossirestoran.ee +372 5303 2485 58°36'13,56''N 27°7'44,12''E 11. Vierasmaja Sepikoja Hirveaia 2, Alatskivi, Tartumaa www.sepamaja.ee +372 520 0532 58°36'8,87''N 27°8'2,72''E 12. Luontaishoitokeskus Loodus Biospa Tilga tee, Muri küla, Luunja vald, Tartumaa www.loodus.net +372 509 3581 58°24'26''N 26°49'30''E 1 47. Karulan kansallispuiston vierailukeskus Ähijärve küla, Antsla vald, Võrumaa www.karularahvuspark.ee +372 782 8350 57°42'47''N 26°30'13''E 48. * Metsämuorin perhepuisto / Tervise Kodu Kool Mähkli küla, Antsla vald, Võrumaa www.metsamoor.ee, www.tervisekodu.ee +372 5345 4222 57°44'3''N 26°28'25''E Lüllemäe ja Karulan kansallispuisto Karulan kansallispuisto on perustettu säilyt- tämään Etelä-Virolle tyypillisiä runsasmetsäisiä ja -järvisiä kukkulamaastoja, pinnanmuotoja, luon- toa ja kulttuuriperintöä. Paikallisilla asukkailla on säilynyt vahva yhteys maahan ja luontoon. Metsien, peltojen ja niittyjen peittämien kukku- loiden välissä on pieniä soita ja 40 järveä. Alueen suurimman järven Ähijärven rannalla sijaitsee kansallispuiston vierailukeskus. Sieltä alkavat retki- ja luontopolut sekä pyöräilyradat, ja on mahdollista tutustua paikallisesta luonnosta ja kulttuuriperinnöstä kertovaan näyttelyyn. Karulan kansallispuistossa elää kaksi Euroo- passa harvinasta eläinlajia – saukko ( ) Lutra lutra ja lampisiippa ( ). Lisäksi sieltä Myotis dasycneme löytyy harvinaisia kaivajasammakoita (Pelobates fuscus Leucorrhinia ) ja lampikorentoja ( ). Alueelta on löydetty 19 eri kämmekkälajia ( ) ja orkideaa erityisen uhanalaisen lajin, harvinaisen saunionoi- danlukon ( ) kasvu Botrychium matricariifolium - paikkoja. 39. Kütiorg Koloreino küla, Võru vald, Võrumaa 57°47'12''N 27°7'47''E 40. Kavadin järvi ja puisto Uue-Saaluse küla, Haanja vald, Võrumaa 57°44'45''N 27°6'18''E 41. Suur-Munamäen näkötorni Haanja küla, Haanja vald, Võrumaa www.suurmunamagi.ee +372 787 8847 57°42'50''N 27°3'36''E 42. Rõuge Ööbikuoru Külastuskeskus (Rõugen Satakielilaakson vierailukeskus) Tindi küla, Rõuge vald, Võrumaa +372 785 9245 57°43'42''N 26°56'15''E 43. Hinnin kanjoni Nursi küla, Rõuge vald, Võrumaa 57°45'54''N 26°52'44''E 44. Sännan taivaanpolku Sänna küla, Rõuge vald, Võrumaa www.kultuurimois. kultuuritehas.ee/taevarada +372 5558 8929 57°44'32''N 26°47'1''E 45. Pähnin luontokeskus Pähni küla, Varstu vald, Võrumaa +372 5300 2181 57°38'2''N 26°46'9''E 46. Metsavenna talu (Metsäveljen tila)* Vastse-Roosa küla, Mõniste vald, Võrumaa www.metsavennatalu.ee +372 523 0850 57°34'15''N 26°39'46''E 28. Metsa-Lukatsin lomatalo Ihamaru küla, Kõlleste vald, Põlvamaa www.puhketalud.ee +372 5666 4398 58°2'35''N 26°54'4''E 29. Orun tila Varbuse küla, Kanepi vald, Põlvamaa www.maamees.ee +372 526 1630 58°1'20''N 26°54'52''E 30. Elmarin tila A. Weizenbergi tn 38, Kanepi, Põlvamaa www.elmaritalu.ee +372 507 7533 57°59'26''N 26°44'49''E 31. Ala-Mänin lomatalo Mustajõe küla, Laheda vald, Põlvamaa www.ala-mani.eu +372 5690 3890 57°59'5''N 26°58'44''E 32. Võhandun lomakeskus Kääpa küla, Lasva vald, Võrumaa www.vohandukamping.ee +372 5330 5452 57°52'6''N 27°7'46''E 33. Kalijärven lomatalo Voki-Tamme küla, Lasva vald, Võrumaa www.kalijarve.ee +372 511 6698 57°51'19''N 27°7'55''E 34. Kubijan hotelli-luontokylpylä Männiku 43A, Võru www.kubija.ee +372 504 5745 57°48'53''N 27°0'29''E 35. Haanjamehen tila Vakari küla, Haanja vald, Võrumaa www.haanjamehetalu.ee +372 502 3103 57°44'19''N 27°4'59''E 36. Saunamaa Nogu küla, Rõuge vald, Võrumaa www.saunamaa.ee +372 507 0244 57°44'4''N 26°58'3''E 37. Tindiorgin tila Tindi küla, Rõuge vald, Võrumaa www.tindiorutalu.ee +372 5373 9242 57°43'32''N 26°56'18''E 38. Ööbikuoru Villa Rõuge alevik, Rõuge vald, Võrumaa www.oruvilla.ee +372 509 9666 57°43'43''N 26°55'6''E 39. Lätten tila Nursi küla, Rõuge vald, Võrumaa www.hot.ee/lattetalu +372 501 5834 57°45'51''N 26°52'32''E 40. Kaldavere hostel Korkuna küla, Taheva vald, Valgamaa www.kaldaverehostel.ee +372 5303 0150 57°38'37''N 26°19'34''E 41. Nakatun matkailutila Ringiste küla, Taheva vald, Valgamaa www.nakatu.ee +372 513 4024 57°44'23''N 26°17'27''E 42. Karulan-Lüllemäen kuntokeskuksen hostelli Lüllemäe küla, Karula vald, Valgamaa www.karulatsk.ee +372 5345 6006 57°44'50''N 26°22'38''E 43. Kaldan matkailutilan lomakylä Iigaste küla, Tõlliste vald, Valgamaa www.kaldatalu.ee +372 5559 4476 57°49'49''N 26°16'43''E 44. Veskin vierasmaja ja Veski Pubi Veski 10, Antsla, Võrumaa www.euroveski.ee +372 521 5290 57°49'52''N 26°31'41''E 45. Uhtjärve Ürgoru Nõiaköök (Uhtjärven alkulaakson noitakeittiö) Uhtjärve küla, Urvaste vald, Võrumaa www.noiariik.ee +372 5333 2253 57°53'24''N 26°35'6''E 46. Pühajärven kylpylä- ja lomakeskus Pühajärve, Otepää vald, Valgamaa www.pyhajarve.com +372 766 5500 58°2'50''N 26°27'47''E 47. Hotelli Cantervilla Loss Pikajärve küla, Valgjärve vald, Põlvamaa www.cantervilla.ee +372 5340 3523 58°4'12''N 26°35'33''E Tarton observatorio Tõraveressa Tõraveren observatorion rakentaminen aloitettiin Tuulemäellä vuonna 1958. Alkuvuosina sillä puhalsi jatkuvasti kovat tuulet ja tuisku ajoi kaikki tiet umpeen. Observatorion työntekijät tekivät alueen vierrakennustyöt ja istuttivat sinne kaikki alueella nykyään kasvavat puut. Tuijilla on kuvattu paikallisen aurinkokunnan pienoismalli. Marsin ja Jupiterin väliin tuotiin tähtitieteilijöiden pyynnöstä vesijohtoverkostoa korjattaessa kaivetut suuret kivet, jotka esittävät aurinkokunnassamme olevaa asteroidivyötä. Observatorion päärakennuksen luona seistäessä taustalle jää kolme pientä kaukoputken tornia ja kupolia. Lännessä päin näkyy Pohjoismaiden suurin, halkaisijaltaan 1,5 metrin peilikaukoputken torni ja suuri kupoli. Tõraveren kupeessa sijaitsee Tarton maakunnan tihein retkipolkuverkosto. Elvan-Vitipalun maisemansuojelualueella sijaitsee puhdasvetinen Elvajoki, tulvaniittyjä ja marjaisia kangasmetsiä. Luonnonkauniin pikkukaupungin Elvan männikköön on rakennettu Pieni voimapolku (Väike Väerada), joka on reunustettu puuveistoksin. Jokaisella veistoksella on oma tarinansa ja syntyhistoriansa. 63. Luken kartanon puutarhurin talo ja kartanonpuisto Luka küla, Nõo vald, Tartumaa www.lukemois.ee +372 508 8359 58°14'35''N 26°34'29''E 64. * Tarton observatorio Tõravere, Tartumaa www.aai.ee +372 696 2510 58°15'55''N 26°27'58''E 65. Vapramäen luontotalo Vissi küla, Nõo vald, Tartumaa www.vapramaja.ee +372 525 4172 58°15'10''N 26°27'42''E 66. Elvan retkeilykeskus Pargi 2, Elva, Tartumaa www.matkakeskus.elva.ee +372 733 0132 58°13'28''N 26°25'18''E 67. * Hellenurmen myllymuseo Hellenurme küla, Palupera vald, Valgamaa www.veskimuuseum.ee 58°8'13''N 26°23'12''E Võrtsjärven alue ja Viljandi Võtsjärvi on Viron suurin sisävesistö. Võrtsjärvi on Suur-Emajoen kautta yhteydessä Peipsijärveen, mikä var- mistaa vesistön kalarikkauden. Ema- joki, joka tulvii keväällä lumen su- laessa yli äyräidensä, on tärkeä muuttolintujen reitti. Võrtsjärven rannalla levähtää eri- tyisen paljon metsä- ja tundrahanhia. Tyypillinen kalastustapa Võrtsjärvellä on ollut kautta aikojen siihen tarkoi- tukseen rakennetulla purjetroolari (kalepurjekas). Vanhojen perinteiden mukaan rakennetulla purjetroolarilla tehdään nykyään huviajeluita. Võrtsjärveltä 30 minuutin ajomatkan päässä on luonnonkaunis kulttuuri- kaupunki – Viljandi. Siellä järjes- tettävä perinnemusiikkifestivaali tuo kaupunkiin musiikin ystäviä sekä läheltä että kauempaa. Viljandin länsipuolella on Soomaan kansallispuisto, joka kiehtoo luonto- harrastajia suurilla rämeillään, aar- niometsillään ja lehtoniityillään. 68. Kalalan järvimuseo Limnoloogia tee 1, Vehendi küla, Rannu vald, Tartumaa www.kalala.emu.ee/kalala +372 522 9570 58°12'42"N, 26°6'36" E 69. Võrtsjärven vierailukeskus (avoinna kesäisin) Vaibla küla, Kolga-Jaani vald, Viljandimaa www.vortsjarv.ee +372 5695 2950 58°23'7''N 26°7'59''E 70. * Valman seikkailupuisto Valma küla, Viljandi vald, Viljandimaa www.valma.ee +372 503 6906 58°21'52''N 25°57'45''E 71. Viljandin linnanpuisto Viljandi linn, Viljandimaa 58°21'37''N 25°35'45''E 72. * Energian tila Vihi küla, Suure-Jaani vald, Viljandimaa www.energiatalu.ee +372 510 6193 58°34'57''N 25°22'41''E 73. Soomaan luontokeskus Tipu küla, Kõpu vald, Viljandimaa www.keskkonnaamet.ee/soom-fin +372 435 7164 58°25'53''N 25°1'51''E 74. Kõpun vierailukeskus Kõpu, Kõpu vald, Viljandimaa +372 433 0100 58°19'34''N 25°18'20''E 75. Loodin luonnonpuisto ja hiekkakivikallio Loodi küla, Viljandi vald, Viljandimaa 58°16'21''N 25°35'58''E 76. Viljandimaan urheilu- ja lomakeskus Viisuküla küla, Viljandi vald, Viljandimaa www.holstrepolli.ee +372 5304 7829 58°17'6''N 25°40'37''E 77. Tarvastun käsityöpaja ja museo Posti 52b, Mustla alevik, Tarvastu vald, Viljandimaa www.kasitookoda.tarvastu.ee +372 5380 7733 58°14'6"N, 25°51'58" E 78. * Matkailutila Torupillitalu Riidaja küla, Põdrala vald, Valgamaa www.torupillitalu.ee +372 527 8149 58°5'7''N 25°54'31''E 48. Motelli Verevi H. Raudsepa tn 2, Elva, Tartumaa www.verevi.ee +372 745 7084 58°13'40''N 26°24'8''E 49. Tarton maakunnan kuntourheilukeskus Lasketiiru tee, Uderna küla, Rõngu vald, Tartumaa www.tervisesport.ee +372 5551 2492 58°12'22''N 26°25'24''E 50. Kivirannan lomatalo Suure-Rakke küla, Rannu vald, Tartumaa www.kiviranna.ee +372 529 8561 58°21'55''N 26°9'9''E 51. Veldemanin lomatalo Vaibla, Kolga-Jaani vald, Viljandimaa www.veldemani.ee +372 5657 7609 58°24'34''N 26°2'21''E 52. Oiun sataman lomatalo Oiu küla, Kolga-Jaani vald, Viljandimaa www.oiusadam.ee +372 506 6426 58°23 ˝ N 25°58 ˝E ΄54 ΄33 53. Järveveeren lomakeskus Valma küla, Viljandi vald, Viljandimaa www.jpk.ee +372 527 7742 58°21'48''N 25°57'53''E 54. Valman lomaleiri Valma küla, Viljandi vald, Viljandimaa www.valma.ee +372 503 6906 58°21'52''N 25°57'45''E 55. Kõrgemäen matkailutila Tusti, Viljandi vald, Viljandimaa www.korgemaeturismitalu.ee +372 529 3478 58°24'27''N 25°48'4''E 56. Vanaõuen lomakeskus Vihi küla, Suure-Jaani vald, Viljandimaa www.vanaoue.ee +372 521 2148 58°34'53''N 25°20'54''E 57. Junsin lomakeskus Laane küla, Kõpu vald, Viljandimaa www.junsi.ee +372 529 5270 58°20'50''N 25°15'58''E 58. Sammulin lomakylä Vardja küla, Viljandi vald, Viljandimaa www.sammuli.ee +372 504 4298 58°20'16''N 25°35'21''E 59. Männikun metsätila Intsu küla, Viljandi vald, Viljandimaa www.metsatalu.ee +372 5343 2884 58°18'21''N 25°36'1''E 60. Matkailutila Torupillitalu Riidaja küla, Põdrala vald, Valgamaa www.torupillitalu.ee +372 527 8149 58°5'7''N 25°54'31''E * Vierailusta pyydetään ilmoittamaan etukäteen. Kestot ja kilometrimäärät on laskettu Google Mapsin mukaan. Saadjärven alue Saadjärvi on yksi Viron omaperäisimmistä ja mielen- kiintoisimmista järvistä. Järvi on 6 km pitkä, leveimmästä kohdastaan 1,8 km ja pinta-alaltaan noin 707,6 ha. Järven ympäristössä levittäytyvät harjut ja niiden väliset notkelmat muodostavat Itä-Euroopan tasangon edustavimpiin kuu- luvan harjualueen – Vooremaan. Sen ainutlaatuiset pinnanmuodot antavat nykyajan ihmiselle aavistuksen jään liikkumisesta aikoinaan ja ovat kiinnittäneet useiden tutkijoiden huomion. Saadjärvi on suosittu paikka myös kansanrunoudessa. Järven kerrotaan esimerkiksi ulottuneen eepoksesta tunnetun Kalevipojan kurpposten nauhoihin saakka. Kansantarinat kertovat myös Saadjärven vaeltamisesta sekä kirkosta järven pohjassa. Eräänä sunnuntaiaamuna kova tuuli ja myrsky oli nostanut järven ilmaan. Järven liikkuessa oli tippunut jotain maahan ja järvi oli huutanut: ”Jalka irtosi!” Sen jälkeen ihmiset olivat löytäneet Pollin tilan mailta suuren kiven, jonka uskotaan pudonneen järvestä. Kivi on edelleen siellä ja ihmiset käyvät katsomassa sitä. Saadjärven kerrotaan liikkuneen aamulla suoraan kirkon päälle, jonka uskotaan sijainneen nykyisen Saadjärven paikalla. Oli ollut parhaillaan jumalanpalveluksen aika ja kirkko oli täynnä väkeä. Kirkon pohjassa voi nähdä tälläkin hetkellä kirkkaalla ja tyynellä ilmalla kirkon tornin. 10. Jääkausikeskus Saadjärve 20, Äksi, Tartu vald, Tartumaa www.jaaaeg.ee +372 5911 3318 58°31'33''N 26°40'34''E 11. Saadjärven purjehdusseura Tuule 6, Äksi alevik, Tartumaa www.saadjarvejahtklubi.ee +372 5613 4525 58°31'29''N 26°40'9''E 12. Elistveren eläinpuisto Elistvere, Tabivere vald, Jõgevamaa www.loodusegakoos.ee/ elistvere-loomapark +372 5346 5030 58°34'35''N 26°41'17''E 13. Vudilan puuhamaa Kaiavere küla, Tabivere vald, Jõgevamaa www.vudila.ee +372 58 224 224 58°35'26''N 26°41'18''E Postitie ja Viron tiemuseo Postitien mutkikkuus, vaihteleva profiili ja kaunis maasto koko tieosuudella on monipuolisuudessaan kuin elävä luontomuseo. Kyseinen tie on osa arvokkaan ja mielen- kiintoisen historian omaavasta kauppa- ja sotatiestä, jolla ovat laukanneet sekä Ruotsin, Venäjän että Puolan hallitsijoiden hevoset. Nykyään on postitie ennen kaikkea kodikas ja rauhallinen asuinympäristö. Postitien alueella on seitsemän rauhoitettua luon- toaluetta, elämyksiä tarjoava hiekkakivikallio Ahjajoen rannalla, kaksi historian tapahtumiin liittyvää kukkulaa, neljä jokea ja kolme järveä – kaikki tämä vain 25 kilometrin tieosuudella. Kauneimmista alueista ovat mainitsemisen arvoisia Voorepalun kumpareikko, Palojärven uimaranta, Varbusen kartanonpuisto sekä kaunis, 35 metrin syvyinen Tilleorgin laakso, Ahjajoki sekä Merioonen lähde. Postitien varrella sijaitsevassa Põlvamaan talon- poikaismuseossa kerrotaan siitä, miten ihmiset ovat eläneet sopusoinnussa luonnon kanssa. Viron tiemu- seossa puolestaan kerrotaan teillä kulkemisesta kautta historian. 33. Viron ilmailumuseo (avoinna kesäisin) Lange küla, Haaslava vald, Tartumaa www.lennundusmuuseum.ee +372 502 6712 58°17'20''N 26°45'55''E 34. Põlvan talonpoikaismuseo Karilatsi küla, Kõlleste vald, Põlvamaa www.polvatalurahvamuuseum.ee +372 5210 671 58°7'19''N 26°55'27''E 35. * Viia-Jaanin labyrinttitila Ihamaru küla, Kõlleste vald, Põlvamaa www.tuletee.ee +372 513 6470 58°3'33''N 26°54'10''E 36. Viron tiemuseo Varbuse küla, Kanepi vald, Põlvamaa muuseum.mnt.ee +372 5745 0218 58°1'25''N 26°55'2''E 37. Erastveren puisto Erastvere küla, Kanepi vald, Põlvamaa 57°58'59''N 26°47'45''E 38. * Ridalin lentokerho Ridali, Laheda vald, Põlvamaa www.purilend.ee +372 506 5573 57°56'12''N 26°58'30''E Tartto – Viron tiemuseo – Võru – Rõuge – Lüllemäe – Urvaste – Otepää –Tartto Reitin pituus ja kesto: Tartto – Viron tiemuseo (49,4 km, 46 min); Viron tiemuseo – Võru (22,5 km, 23 min); Võru – Rõuge (28,6 km, 31 min); Rõuge – Lüllemäe (52,1 km, 1 h 14 min); Lüllemäe – Urvaste (24,9 km, 30 min); Urvaste – Otepää (41,4 km, 53 min); Otepää –Tartto (43,9 km, 41 min); Reitin pituus yhteensä: 262,8 km 3 49. * Sõmerpalun motocrosshalli Adrenalin Arena Kooli tn, Sõmerpalu alevik, Võrumaa www.adrenalinarena.com +372 509 8816 57°51'17''N 26°50'21''E 50. Liikennekaupunki Uue-Antsla küla, Urvaste vald, Võrumaa www.liikluslinn.ee +372 5333 2253 57°52'39''N 26°33'7''E 51. Tamme-Laurin tammi Urvaste küla, Urvaste vald, Võrumaa 57°55'4''N 26°34'35''E 52. Pokumaan teemapuisto Urvaste küla, Urvaste vald, Võrumaa www.pokumaa.ee +372 5342 5054 57°56'32''N 26°35'9''E Urvasten kirkko ja Uhtjärvi Urvaste on yksi Võrun maakunnan kolmesta pitäjästä, joiden arvellaan syntyneen jo muinais- Viron aikana. Urvasten kunnassa sijaitseva Urvasten kirkko on Viron ainoa basilikatyylinen kolmelaivainen maalaiskirkko. Urvasten kylässä sijaitsee Viron paksuin puu – Tamme-Laurin tammi. Yksi alueen vetonauloista on Pokumaan teemapuisto ja yksi tunnetuimmista perinne- kohteita on Uhtjärvi. Kansantarinan mukaan Uhtjärvi on yksi Viron monista vaeltavista järvistä. Uhtjärven kerrotaan tulleen Urvasteen ja järven tulon oli nähnyt joku lapsi, joka oli huutanut: ”Järvi tulee!”. Lapsen huudon seurauksena järvi oli pudonnut heti maahan ja jäänyt nykyiselle sijaintipaikalleen. Uhtjärven rannalla on suuri kivi, jota on yritetty aikojen kuluessa kaivaa pois, mutta tähän mennessä ei ole onnistuttu. Kerrotaan, että paholainen oli yrittänyt heittää kiven kirkon tornia päin, mutta kivi ei osunut torniin, vaan lensi Uhtjärven yli. Kivessä näkyy paholaisen käden jälki. Kansa kutsuu kiveä myös pirunkiveksi. Otepään kirkko ja linnavuori Otepäällä tutustutte Viron suurimpaan maisemansuojelualueeseen, jolle on ominaista kukkulamaasto, monipuolinen kasvisto ja harvinaiset linnut ja eläimet. Kaarteleva kiljukotka niityn yllä, kurkien surullisen sävyiset huudot läheisestä suosta, ruisrääkän rääkyminen kesäyös- sä, tien toisella puolella tepastelevat met- säkauriit, vieressä kävelevät haikarat – ne ovat elämyksiä, joita vierailija voi kokea täällä. Otepää tarjoaa kauniin luonnon lisäksi paljon mahdollisuuksia aktiiviseen toimin- taan ja seikkailuihin loman aikana. Otepää tunnetaan erityisesti huippu-urheilun kes- kuksena, jonne on luotu olosuhteet myös vaativimmalle urheilijalle. Otepäältä löytyy myös retkipolkuja, pyöräilypolkuja, latuja, seikkailupuisto sekä mahdollisuus ratsas- taa, pelata tennistä tai golfia. Seudulla on 100 järveä ja 100 mäkeä vierailijoille, jotka haluavat viettää aktiivista lomaa raittiissa ilmassa. Tiedetään, että 20 minuuttia raittiissa ilmassa liikkumista saa ihmisen omat mielihyvähormonit liikkeelle. 53. Käärikun urheilukeskus Kääriku küla, Otepää vald, Valgamaa www.kaariku.com +372 766 5600 58°0'12''N 26°23'21''E 54. Kuutsemäen lomakeskus Arula küla, Otepää vald, Valgamaa www.kuutsemae.ee +372 766 9007 58°1'32''N 26°19'14''E 55. Otepään golfkeskus Mäha küla, Otepää vald, Valgamaa www.otepaagolf.ee +372 5620 0115 58°2'50''N 26°24'20''E 56. * Otepään luontokeskus Kolga tee 28, Otepää, Valgamaa www.keskkonnaamet.ee/ otep/loodus/ +372 766 9290 58°2'38''N 26°28'39''E 57. Väike-Munamäen hiihtokeskus Nüpli küla, Otepää vald, Valgamaa www.munakas.ee +372 733 3701 58°2'23''N 26°30'32''E 58. Tehvandin K90-hyppyri- mäen näköalatasanne Nüpli küla, Otepää vald, Valgamaa www.seikluspark.ee/vaatetorn +372 5302 1115 58°2'56''N 26°30'56''E 59. Otepään talviurheilumuseo Nüpli küla, Otepää vald, Valgamaa www.spordimuuseum.ee +372 766 3670 58°3'13''N 26°30'10''E 60. Tehvandin urheilukeskus Nüpli küla, Otepää vald, Valgamaa www.tehvandi.ee +372 766 9500 58°3'11''N 26°30'23''E 61. Otepään seikkailupuisto Tehvandi tn 3, Otepää, Valgamaa www.seikluspark.ee +372 504 9783 58°3'12''N 26°30'33''E 62. Cantervillan linnanpuisto ja puuhamaa Pikajärve küla, Valgjärve vald, Põlvamaa www.cantervilla.ee +372 5340 3523 58°4'12''N 26°35'50''E Süvahavvan kylä Alle puolensadan asukkaan Süvahavvan kylä sijaitsee Võhandujoen molemmilla puolilla. Joki on kaivertanut hiekkakiveen vuosituhansien aikana syvän uoman. Rannalla sijaitseva Viian vesimylly on rakennettu vuosien 1900 ja 1915 välisenä aikana. Vanha myllyrakennus on saanut uuden ilmeen, ja siellä toimii nyt seuratalo. Valkoisessa kivirakennuksessa toimii villakehräämö, jonka laitteet ovat Viron vanhimpia. Kehräämössä voi seurata, miten villasta tulee lankaa. Villakalli Puut -niminen myymälä myy villatuotteita ja muita paikallisia käsitöitä. Lähistöllä sijaitsee myös Süvahavvan luomutila, jossa viljellään yli 40 tee- ja mausteyrttilajia. Luomutilalla voi tutustua ekologisiin rakennustapoihin ja oppia maatilan töitä. Se on rauhallinen ja kaunis paikka, jossa vain parinsadan metrin päässä ovat Võhandujoen kauneim- mat hiekkakivikalliot ja luolat, joista mielenkiintoisimmat sijaitsevat Kalmatemäen, Sõjataren ja Viiran myllyn luona. Kyseisestä paikasta on mukava tehdä parin tunnin luontoretkiä. 28. Mammasten kuntourheilukeskus Orajõe küla, Põlva vald, Põlvamaa www.tervisespordikeskus.ee +372 515 9870 58°4'39''N 27°3'57''E 29. Hiekkakivitörmät Väike ja Suur Taevaskoda Taevaskoja küla, Põlva vald, Põlvamaa 58°6'46''N 27°3'1''E 30. Huviajelut Ahjajoella Lonny-jokialuksella (avoinna kesäisin) Kiidjärve küla, Vastse-Kuuste vald, Põlvamaa +372 5343 9857 58°6'54''N 27°3'5''E 31. Kiidjärven muurahaisten valtakunta Kiidjärve küla, Vastse-Kuuste vald, Põlvamaa 58°7'49''N 26°59'37''E 32. Kiidjärven luontokeskus Kiidjärve küla, Vastse-Kuuste vald, Põlvamaa +372 516 8887 58°8'22''N 27°1'10''E Valgesoon räme Viron luonnon alkukantaisin kauneus ja koske- mattomuus piilee suomaastoissa, joita esiintyy muualla Euroopassa harvoin. Suot ovat puhtaan veden varastoja ja niillä on erittäin tärkeä merkitys maapallon vedenkierrossa. Räme- maastot, tummavetiset suolammet, kirpeän- tuoksuinen, kitukasvuinen ja syksyisin värikäs kasvisto ilahduttavat luonnonystävää Viron 9836 suolla, joista suurin osa on rauhoitettuja. Valge- soon maisemansuojelualue perustettiin vuonna 1981. Valgesoo on suurimmaksi osaksi metsäistä rämettä. Siinä on vain kaksi aukeampaa aluetta, joissa kasvaa kanervakasveja. Valgesoon lähistöllä Kiidjärvellä on Muurahaisten valtakunta – 20 hehtaarin metsäalueella on 200 muurahais- pesää, joista suurin on 1,7 metrin korkuinen. Seudulla ollessa kannattaa käydä retkellä Ahjajoen alkulaakson maisemansuojelualueella. Ahjajoen rannoilla on lähes 40 ainutlaatuista devonikauden kerrostuman hiekkakivikalliota, joiden iäksi arvioidaan lähes 400 miljoonaa vuotta. Kallioita kutsutaan taivaankodiksi (Taevaskoda). Niistä tunnetuin on 24 metriä korkea kalkkikivitörmä, virolaisten esivanhem- pien pyhä paikka – Suur Taevaskoda. 26. Ilumetsan meteoriittikraatterit Rebasmäe küla, Orava vald, Põlvamaa +372 676 7532 57°57'32''N 27°24'31''E 27. Süvahavvan luomutila ja Süvahavvan villakehräämö-museo* Süvahavva küla, Veriora vald, Põlvamaa www.syvahavva.ee +372 506 1323 57°59'36''N 27°12'52''E Podmotsan kylä Podmotsan kylä sijaitsee Viron ja täten myös Euroopan unionin rajalla. Kylästä 100 metrin etäisyydellä on Venäjä. Podmotsan kylä sijaitsee suosaarekkeella – kylää ympäröi toiselta puolelta Lämmijärvi ja toiselta puolelta suuret suot. Soiden välissä kulkee soratie, joka on ainoa yhdystie muihin kyliin ja Värskaan. Siitä ei ole kovinkaan kauan, kun Värskan seudun hiekkaisten saarekkeiden ja niemekkeiden ympärillä aaltoili Lämmijärvi. Vedenpinnan laskiessa saarten väliset alueet soistuivat ja muuttuivat vähitellen kiinteäksi maaksi. Lämmijärvi vaikuttaa suohon yhä vieläkin. Kun järven vedenpinta on korkealla, ovat myös suot täynnä vettä. Setukaiset ovat asuneet täällä kahden uskonnon rajalla, Viron ja Venäjän välissä, jo esihistoriallisista ajoista asti. Kun raja oli vielä auki, kävi Venäjän puolelta Kuljen kirkon pappi veneellä Podmotsan tsasounassa helluntaita viettämässä. Noin kymmenen metriä Podmotsan tsasounasta länteen päin seisoo suuri, 1500-luvulta peräisin oleva kiviristi. Podmotsan kiviristillä on uskottu olevan ihmeitä tekevä hoitava vaikutus. Rististä raaputetusta sammalesta tai koskettamalla ristiä saatiin apua kipeän paikan hoitoon. Vanha kansa kertoo myös, että kylän nykyisen hautausmaan lähellä on ollut ikivanha lehtometsä, jossa on käyty kauan sitten rukoilemassa ja uhraamassa. Järvseljan aarniometsä Euroopassa on säilynyt aarniometsiä vain hyvin harvoissa paikoissa. Yksi sellainen harvinaisuus sijaitsee Virossa, Järvseljan luonnonsuojelualueella. 19,3 hehtaarin kokoinen Järvseljan aarniometsä on Viron vanhin metsiensuojelualue. Jo vuonna 1924 rauhoitettu metsä on kasvanut tähän päivään saakka ilman ihmisen vaikutusta ja saavuttanut todellisen aarniometsän ilmeen. Metsässä vierailija saa hyvän kuvan vanhoista aarniometsistä – minkälainen on metsän elämänpiiri silloin, kun ihminen ei vaikuta sen kehitykseen. Järvseljalta löytyy koostumukseltaan hyvin erityyppisiä metsiä sekä yli 200 vuotta vanhaa metsää. Arvokkaisiin metsän jättiläisiin kuuluvat sekä 370-vuotias Kuningasmänty että kahdeksan Viron korkeinta puuta. Järvseljan metsien korkeimpien kuusten latvat ulottuvat yli 40 metrin korkeuteen ja pitävät hallussaan virolaisten puiden pituusennätyksiä. Linnuista täällä voi tavata tyypillisiä arvokkaiden elinpaikkojen lajeja: harmaapäätikkoja, varpuspöllöjä, viirupöllöjä, teeriä ja metsoja. Aarniometsän kaatuneiden puunrunkojen välissä kulkevilla pitkospuilla liikuttaessa saa tuntuman erittäin jännittävästä metsämaailmasta. 22. Setukaisten maatilamuseo Värska alevik, Värska vald, Põlvamaa www.setomuuseum.ee +372 505 4673 57°56'33''N 27°39'6''E" 23. Saatsen setukaismuseo Saatse küla, Värska vald, Põlvamaa www.setomuuseum.ee +372 5342 1428 57°53'09''N 27°48'14''E 24. Piusan luolien vierailukeskus Piusa küla, Orava vald, Põlvamaa www.piusa.ee +372 5304 4120 57°50'26''N 27°28'8''E 25. Jaaniraotun lintupuisto (avoinna kesäisin) Madala küla, Lasva vald, Võrumaa www.jaaniraotu.ee +372 5342 3433 57°54'33''N 27°18'34''E 19. Agalin arboretum Järvselja, Meeksi vald, Tartumaa 20. Räpinan polterin suojelualue www.rapinapolder.envir.ee 58°7'37''N 27°31'44''E 21. Sillapään linna ja puisto Pargi tn 28, Räpina, Põlvamaa 58°5'50''N 27°27'3''E Tarton Vierailukeskus Raekoja plats 1A, Tartu Puhelin: +372 744 2111 Sähköposti: [email protected] www.visittartu.com Jõgevamaan matkailuneuvonta Suur tn 3, Jõgeva Puhelin: +372 776 8520 Sähköposti: [email protected] www.visitjogeva.com Otepään matkailuneuvonta Tartu maantee 1, Otepää, Valgamaa Puhelin: +372 766 1200 Sähköposti: [email protected] www.otepaa.eu Põlvamaan matkailuneuvonta Kooli tn 1, Räpina, Põlvamaa Puhelin: +372 799 5001 Sähköposti: [email protected] www.visitpolva.ee Valgan matkailuneuvonta Kesk tn 11, Valga Puhelin: +372 766 1699 Sähköposti: [email protected] www.valgamaa.ee Viljandin matkailuneuvonta Vabaduse plats 6, Viljandi Puhelin: +372 433 0442 Sähköposti: [email protected] www.viljandimaa.ee Võrumaan matkailuneuvonta Jüri tn 12, Võru Puhelin: +372 782 1881 Sähköposti: [email protected] www.visitvoru.ee Setomaan matkailuneuvontapiste Pikk 12, Värska, Põlvamaa Puhelin: +372 5682 1268 Sähköposti: [email protected] www.visitsetomaa.ee Peipsimaan vierailukeskus Suur tee 25, Peipsiääre vald, Tartumaa Puhelin: +372 5662 9329 +372 5563 9398 Sähköposti: [email protected] www.visitpeipsi.com www.peipsimaa.ee Võrtsjärven vierailukeskus Vaibla küla, Kolga-Jaani vald, Viljandimaa Puhelin: +372 5695 2950 Sähköposti: [email protected] www.vortsjarv.ee www.visitsouthestonia.com PIETARI TALLINNA HELSINKI PIHKOVA MOSKOVA 330 km 717 km 111 km 210 km 180 km 220 km TARTTO ETELÄ- VIRO www.visitsouthestonia.com RIIKA Aktiivisesta lomasta ja luonnosta kiinnostuneille Tart o – t Etelä-Viron pääkaupunki Tartto on Viron toiseksi suurin ja Baltian vanhin kaupunki. Merkittävän roolinsa ansi- osta hansakaupunkina Tartosta muodostui portti Etelä-Viroon. Tartto on ollut kautta aikojen Viron henkinen pääkaupunki, hyvien ajatusten kaupunki. Tartossa sijaitsee Tarton yliopisto, joka on Pohjois-Euroopan vanhim- pia yliopistoja ja josta on tullut useita kansain- välisesti merkittäviä tutkijoita ja tiedemiehiä. Tartolle antaa oman ilmeensä kaupungin halki virtaava Emajoki, joka on ollut aikojen kuluessa tärkeä kauppatie. Nykyään Ema- joella seilaa huvimatkoja tekevä historiallinen hansalotja sekä muita suurempia ja pie- nempiä aluksia. Vehreyttä riittää Tartossa sekä kaupungin keskustassa että muissa kaupunginosissa. Vanhassakaupungissa käveltäessä ei jää Toomemäki huomaamatta. Se oli aikanaan englantilaistyylinen yliopiston puisto.Tartossa sijaitsee myös Euroopan vanhimpiin kuuluva kasvitieteellinen puutarha (perustettu 1803), jonka palmuhuone on Baltian suurin ja lajirikkain. Luontoharras- tajien kannattaa poiketa Tarton yliopiston luonnontieteelliseen museoon, Ahhaa-tiede- keskukseen sekä tähtitorniin. Tartto – Saadjärve – Mustvee – Alatskivi – Tartto Reitin pituus ja kesto: Tartto – Saadjärve (17,8 km, 20 min); Saadjärve – Mustvee (51,3 km, 42 min); Mustvee – Alatskivi (35,3 km, 27 min); Alatskivi – Tartto (56,8 km, 45 min) Reitin pituus yhteensä: 161,2 km Alatskivin linna ja Sipulitien alue Kyseisellä alueella arvostetaan kaunista ja puhdasta luontoa, maanläheistä elämäntapaa sekä yhteisöä. Kaikkiin vierailijoihin suh- taudutaan ystävällisesti. Alueeseen liittyy tarinoita ja kertomuksia Viron kansallisee- poksen sankarista Kalevipoegista. Ilmeikkäitä esimerkkejä sankarin uroteoista on Kalevipoja säng eli Kalevipojan sänky Peatskivillä, Ninan kylän keskeneräinen silta Venäjän puolelle sekä järvet, suot ja suuret kivet. Peipsi on ruokkinut ja suojellut alueen ihmisiä jo vuosisatoja tarjoten työtä sekä sipulinviljelijöille että kalastajille. Alueella vallitsee kulttuurinen moninaisuus. Siellä asuu venäläisiä vanha- uskoisia, on juurtunut virolainen talonpoikais- kulttuuri ja on mahdollista tutustua myös baltiansaksalaiseen kartanokulttuuriin. Paras esimerkki viimeksi mainitusta on upea Alatskivin linna, jonka esikuvana oli Iso- Britannian kuninkaallinen kesäpalatsi – Skotlannissa sijaitseva Balmoralin linna. Sipulitie tarjoaa aktiiviloman viettäjille luonto- ja perinnekulttuuriretkiä, jousiammuntaseik- kailuja, kajakkiretkiä, kalastusta ja erilaisia työpajoja. 16. Kallasten hiekkakivikallio Kallaste, Tartumaa www.kallaste.ee 58°39'17''N 27°09'58''E 17. * Alatskivin luontokeskus (avoinna kesäisin) Alatskivi, Tartumaa www.alatskiviloss.ee +372 745 3874 58°36'8,87''N 27°8'2,72''E 18. * Kostjan sipulitila Kolkja, Peipsiääre vald, Tartumaa www.sibulatee.ee/kostja-sibulatalu +372 522 4056 58°32'56,48''N 27°13'1,57''E Tietoja Tarton seudun majoituspaikoista saa paikallisesta matkailuneuvonnasta (ks. yhteystiedot kartan takapuolelta) sekä matkailusivustolta www.visitestonia.com. Tartto – Järvselja – Podmotsa – Süvahavva – Valgesoo – Tartto Reitin pituus ja kesto: Tartto – Järvselja (50 km, 54 min); Järvselja – Podmotsa (59,2 km, 1 h 26 min); Podmotsa – Süvahavva (38,3 km, 55 min); Süvahavva – Valgesoo (32,5 km, 54 min); Valgesoo – Tartto (46,3 km, 50 min) Reitin pituus yhteensä: 226,3 km 2 Tietoja Tarton seudun majoituspaikoista saa paikallisesta matkailuneuvonnasta (ks. yhteystiedot kartan takapuolelta) seka matkailusivustolta . www.visitestonia.com Tietoja Tarton ja Otepään seudun majoituspaikoista saa paikallisesta matkailuneuvonnasta (ks. yhteystiedot kartan takapuolelta) sekä matkailusivustolta . www.visitestonia.com Tietoja Tarton ja Otepään seudun majoituspaikoista saa paikallisesta matkailuneuvonnasta (ks. yhteystiedot kartan takapuolelta) sekä matkailusivustolta . www.visitestonia.com Tartto – Tarton observatorio – Võrtsjärve – Viljandi – Otepää – Tartto Reitin pituus ja kesto: Tartto – Tarton observatorio (21,8 km, 22 min); Tarton observatorio – Võrtsjärve (38,8 km, 36 min); Võrtsjärve – Viljandi (36,2 km, 32 min); Viljandi – Otepää (86,6 km, 1h 21min); Otepää – Tartto(43,9km, 41min) Reitin pituus yhteensä: 227,3 km 4

Upload: south-estonia-tourism

Post on 27-Jul-2016

223 views

Category:

Documents


4 download

DESCRIPTION

 

TRANSCRIPT

Page 1: Aktiivisesta lomasta ja luonnosta kiinnostuneille

Peipsijärven ranta MustveessäPeipsi on Euroopan neljänneksi suurin järvi jasuurin rajavesialue. Peipsin pohjoisrannikko onhiekkaista, luonnonkaunista ja arvostettualomanviettoaluetta, jossa vanhoilla hiekkadyy-neillä kasvaa mäntymetsä. Kaunis hiekka-ranta on lähes 40 kilometrin pituinen.

J -ärven länsirannikolla on kiehtovia vedenrajasta kohoavia hiekkakivikallioita sekäperinteisiä rantakyliä. Peipsiä pidetäänEuroopan parhaimpiin lukeutuvana kala-järvenä. Kalastus on pysynyt merkittävälläsijalla rannikon asukkaiden keskuudessarunsaiden kalavarantojen ansiosta. Useankylän talonpoikien kalastuspaikat sijaitsivatMustveessä niin kauan kunnes siitä kehittyipysyvä asutuskeskus. Mustveetä pidetäännykyään Peipsijärven seudun pääkaupunkina.Venäläiset vanhauskoiset (starovertsit) ovatasuneet Peipsijärven rannoilla jo yli kolmevuosisataa. He ovat kyenneet säilyttämäänainutlaatuisen kulttuurinsa ja identiteettinsäsekä kielellisessä, kulttuurisessa että uskon-nollisessa ympäristössään.

14. KalevipojanteemapuistoKääpa küla, Saare vald,Jõgevamaawww.kalevipojakoda.ee+372 5740 050058°41'47''N 26°50'51''E

15. ElämääPeipsijärvessä -saliSõpruse 84,Kasepää vald,Jõgevamaa+372 602 010558°47'46''N 26°57'32''E

1. LotjaveistämöUjula 98, Tartuwww.lodi.ee+372 5559 910058°23'26''N 26°42'51''E

2. Tarton kasvitieteellinenpuutarhaLai 38, Tartuwww.ut.ee/botaed+372 737 618058°23'3''N 26°43'20''E

3. ToomemäkiTartu58°22'47''N 26°43'0''E

4. Huvimatkat Emajoellaja PeipsijärvelläNarva mnt 2 (Atlantiksenvenesatama), Tartuwww.setoline.ee+372 5306 996658°22'48''N 26°43'39''E

5. Viron urheilumuseoRüütli tn 15, Tartuwww.spordimuuseum.ee+372 730 075058°22'57''N 26°43'17''E

6. TiedekeskusAHHAASadama 1, Tartuwww.ahhaa.ee+372 502 671258°22'36''N 26°44'3''E

7. Aura KeskusTuru 10, Tartuwww.aura.ee+372 730 028058°22'32''N 26°44'3''E

8. Tarton yliopistonluonnontieteellinen museoVanemuise 46, Tartuwww.natmuseum.ut.ee+372 737 607658°22'24''N 26°42'58''E

9. Tartonluontokasvatuskeskus(Tartu loodusmaja)Lille 10, Tartuwww.teec.ee+372 736 612058°22'28''N 26°43'37''E

13. Peramaan lomakeskusRõka küla,Meeksi vald, Tartumaawww.peramaa.eu+372 5568 702658 55'32''N 27 15'56''E

14. Jaaniussin lomataloMeeksi küla,Meeksi vald, Tartumaawww.jaaniussi.ee+372 520 420158°15'11''N 27°27'31''E

15. Haavan lomataloMehikoorma alevik,Meeksi vald,Tartumaawww.haava.ee+372 504 241758°14'25''N 27°28'19''E

16. Lomatalo BeneportPeipsiJärve 4, Mehikoorma,Meeksi vald, Tartumaawww.beneport.ee+372 523 724058°14'5''N 27°27'45''E

17. Haudamäen lomatalotMeelva küla, Räpina vald,Põlvamaawww.haudamae.ee+372 514 543558°7'30''N 27°22'31''E

18. Hotelli RäpinaTartu mnt 2, Räpina, Põlvamaawww.rapinahotell.ee+372 730 046058°6'14''N 27°27'10''E

19. Värskan terveyskylpyläja vesipuistoVäike-Rõsna küla,Värska vald, Põlvamaawww.spavarska.ee+372 799 309157°59'8''N 27°37'21''E

20. Hirvemäen lomakeskusSilla 6, Värska, Põlvamaawww.hirvemae.ee+372 797 610557°57'21''N 27°37'47''E

21. Päikserannan lomataloKõvera küla, Orava vald,Põlvamaawww.hot.ee/paikseranna+372 506 114157°54'13''N 27°30'58''E

22. Piusan alkulaaksonlomataloVäiko-Härma küla, Meremäevald, Võrumaawww.puhkemaja.ee+372 528 913457°46'30''N 27°22'05''E

23. Moosten viinatehtaanvierastaloMooste alevik, Mooste vald,Põlvamaawww.fototurism.ee+372 5851 400758°9'42''N 27°11'23''E

24. Lomatalo KassioruKiidjärve küla,Vastse-Kuuste vald,Põlvamaawww.kassioru.ee+372 503 149558°8'31''N 27°0'49''E

25. LomakeskusTaevaskoda SalamaaTaevaskoja küla,Põlva vald, Põlvamaawww.salamaa.eu+372 5345 648058°6'19''N 27°2'18''E

26. Tammekännun lomataloMammaste küla,Põlva vald, Põlvamaawww.tammekanuu.ee+372 515 521458°4'16''N 27°2'51''E

27. Hotelli PesaUus tn 5, Põlva, Põlvamaawww.kagureis.ee+372 562 2288158°3'12''N 27°2'50''E

Rõugen muinaislaaksoRõugen muinaislaaksoon, joka on paikoit-tain jopa 70 metriä syvä, päättyy useitapienempiä jyrkkärinteisiä sivulaaksoja.Niistä kuuluisin on Ööbikuorg (Satakieli-laakso). Keväisin tuomien kukkiessa laaksokaikuu satakielten laulusta – siitä myöslaakson nimi.

Siirttyäessä Ööbikuorgista Liinjärven rantaapitkin kulkevaa retkipolulkua pitkin Tindi-orgiin, näemme kaksi jatkuvasti toimivaapaineiskupumppua – ns. vesioinasta.Vanhin, vuonna 1939 rakennettu pumppupumppaa vettä 30 metrin korkeudella laak-son reunalla sijaitsevalle tilalle.

Rõugen muinaislaakson seitsemän järvenjärviketjuun kuuluva Rõugen Suurjärv onViron syvin järvi (38 m). Perimätiedonmukaan Rõugen Suurjärvi on tullut Viitinanrajalta mäen läpi. Kerrotaan, että sota-aikaan Suurjärven pohjaan vajosi kirkko,jossa oli hopeiset kellot. Siitä lähtien järvestänousee aina ennen Mikkelinpäivää järven ylikaunis silta, jota pitkin kulkee munkkihuutaen: ”Tulee aika, jolloin kirkko kelloi-neen nousee jälleen ylös!”

1. Kalameeste majaNarva 9c,Mustvee, Jõgevamaawww.peipsirent.eu+372 504 106758°51'15''N 26°57'2''E

2. Mustveen vierasmajaTartu 58,Mustvee, Jõgevamaawww.kylalistemaja.ee+372 522 796558°50'54''N 26°55'46''E

3. Vierasmaja Aarde VillaSääritsa küla,Pala vald, Jõgevamaawww.aardevilla.ee+372 518 361758°45'12''N 27°4'22''E

4. Rannamõisan lomakyläRaja küla,Pala vald, Jõgevamaawww.rannamoisapuhkekyla.blogspot.com+372 5559 297558°44'5''N 27°5'38''E

5. Vierasmaja Kadrina mõisKadrina, Pala vald,Jõgevamaawww.pootsman.ee+372 528 648158°41'58''N 27°4'13''E

6. Vierasmaja WillipuPusi küla,Alatskivi vald, Tartumaawww.willipu.ee+372 5635 211758°38'40''N 27°9'57''E

7. Vierasmaja Nina KordonNina küla,Alatskivi vald, Tartumaawww.ninakordon.ee+372 506 760558°36'33,31''N 27°12'10,63''E

8. Matkailutila VainoNina küla, Alatskivi vald,Tartumaawww.peipsile.ee+372 507 316758°36'18,29''N 27°12'35,30''E

9. Ninan olkitalotNina küla,Alatskivi vald, Tartumaawww.ninamajad.ee+372 527 434858°35'55,39''N 27°12'37,74''E

10. Alatskivin linnanravintola ja sviititAlatskivi,Alatskivi vald, Tartumaawww.lossirestoran.ee+372 5303 248558°36'13,56''N 27°7'44,12''E

11. Vierasmaja SepikojaHirveaia 2, Alatskivi, Tartumaawww.sepamaja.ee+372 520 053258°36'8,87''N 27°8'2,72''E

12. LuontaishoitokeskusLoodus BiospaTilga tee, Muri küla,Luunja vald, Tartumaawww.loodus.net+372 509 358158°24'26''N 26°49'30''E

1

47. Karulan kansallispuistonvierailukeskusÄhijärve küla, Antsla vald, Võrumaawww.karularahvuspark.ee+372 782 835057°42'47''N 26°30'13''E

48. *Metsämuorin perhepuisto / Tervise Kodu KoolMähkli küla, Antsla vald, Võrumaawww.metsamoor.ee, www.tervisekodu.ee+372 5345 422257°44'3''N 26°28'25''E

Lüllemäe ja Karulan kansallispuistoKarulan kansallispuisto on perustettu säilyt-tämään Etelä-Virolle tyypillisiä runsasmetsäisiä ja-järvisiä kukkulamaastoja, pinnanmuotoja, luon-toa ja kulttuuriperintöä. Paikallisilla asukkailla onsäilynyt vahva yhteys maahan ja luontoon.

Metsien, peltojen ja niittyjen peittämien kukku-loiden välissä on pieniä soita ja 40 järveä.

Alueen suurimman järven Ähijärven rannallasijaitsee kansallispuiston vierailukeskus. Sieltäalkavat retki- ja luontopolut sekä pyöräilyradat, jaon mahdollista tutustua paikallisesta luonnosta jakulttuuriperinnöstä kertovaan näyttelyyn.

Karulan kansallispuistossa elää kaksi Euroo-passa harvinasta eläinlajia – saukko ( )Lutra lutraja lampisiippa ( ). Lisäksi sieltäMyotis dasycnemelöytyy harvinaisia kaivajasammakoita (Pelobatesfuscus Leucorrhinia) ja lampikorentoja ( ). Alueeltaon löydetty 19 eri kämmekkälajia ( ) jaorkideaaerityisen uhanalaisen lajin, harvinaisen saunionoi-danlukon ( ) kasvuBotrychium matricariifolium -paikkoja.

39. KütiorgKoloreino küla,Võru vald, Võrumaa57°47'12''N 27°7'47''E

40. Kavadin järvi ja puistoUue-Saaluse küla,Haanja vald, Võrumaa57°44'45''N 27°6'18''E

41. Suur-MunamäennäkötorniHaanja küla,Haanja vald, Võrumaawww.suurmunamagi.ee+372 787 884757°42'50''N 27°3'36''E

42. Rõuge ÖöbikuoruKülastuskeskus(Rõugen Satakielilaaksonvierailukeskus)Tindi küla,Rõuge vald, Võrumaa+372 785 924557°43'42''N 26°56'15''E

43. Hinnin kanjoniNursi küla, Rõuge vald,Võrumaa57°45'54''N 26°52'44''E

44. Sännan taivaanpolkuSänna küla, Rõuge vald,Võrumaawww.kultuurimois.kultuuritehas.ee/taevarada+372 5558 892957°44'32''N 26°47'1''E

45. Pähnin luontokeskusPähni küla,Varstu vald, Võrumaa+372 5300 218157°38'2''N 26°46'9''E

46. Metsavenna talu(Metsäveljen tila)*Vastse-Roosa küla,Mõniste vald, Võrumaawww.metsavennatalu.ee+372 523 085057°34'15''N 26°39'46''E

28. Metsa-Lukatsin lomataloIhamaru küla,Kõlleste vald, Põlvamaawww.puhketalud.ee+372 5666 439858°2'35''N 26°54'4''E

29. Orun tilaVarbuse küla,Kanepi vald, Põlvamaawww.maamees.ee+372 526 163058°1'20''N 26°54'52''E

30. Elmarin tilaA. Weizenbergi tn 38,Kanepi, Põlvamaawww.elmaritalu.ee+372 507 753357°59'26''N 26°44'49''E

31. Ala-Mänin lomataloMustajõe küla,Laheda vald, Põlvamaawww.ala-mani.eu+372 5690 389057°59'5''N 26°58'44''E

32. Võhandun lomakeskusKääpa küla,Lasva vald, Võrumaawww.vohandukamping.ee+372 5330 545257°52'6''N 27°7'46''E

33. Kalijärven lomataloVoki-Tamme küla,Lasva vald, Võrumaawww.kalijarve.ee+372 511 669857°51'19''N 27°7'55''E

34. Kubijanhotelli-luontokylpyläMänniku 43A, Võruwww.kubija.ee+372 504 574557°48'53''N 27°0'29''E

35. Haanjamehen tilaVakari küla,Haanja vald, Võrumaawww.haanjamehetalu.ee+372 502 310357°44'19''N 27°4'59''E

36. SaunamaaNogu küla,Rõuge vald, Võrumaawww.saunamaa.ee+372 507 024457°44'4''N 26°58'3''E

37. Tindiorgin tilaTindi küla,Rõuge vald, Võrumaawww.tindiorutalu.ee+372 5373 924257°43'32''N 26°56'18''E

38. Ööbikuoru VillaRõuge alevik,Rõuge vald,Võrumaawww.oruvilla.ee+372 509 966657°43'43''N 26°55'6''E

39. Lätten tilaNursi küla,Rõuge vald, Võrumaawww.hot.ee/lattetalu+372 501 583457°45'51''N 26°52'32''E

40. Kaldavere hostelKorkuna küla,Taheva vald, Valgamaawww.kaldaverehostel.ee+372 5303 015057°38'37''N 26°19'34''E

41. Nakatun matkailutilaRingiste küla,Taheva vald, Valgamaawww.nakatu.ee+372 513 402457°44'23''N 26°17'27''E

42. Karulan-Lüllemäenkuntokeskuksen hostelliLüllemäe küla,Karula vald, Valgamaawww.karulatsk.ee+372 5345 600657°44'50''N 26°22'38''E

43. Kaldan matkailutilanlomakyläIigaste küla,Tõlliste vald, Valgamaawww.kaldatalu.ee+372 5559 447657°49'49''N 26°16'43''E

44. Veskin vierasmajaja Veski PubiVeski 10,Antsla, Võrumaawww.euroveski.ee+372 521 529057°49'52''N 26°31'41''E

45. Uhtjärve ÜrgoruNõiaköök(Uhtjärven alkulaaksonnoitakeittiö)Uhtjärve küla,Urvaste vald, Võrumaawww.noiariik.ee+372 5333 225357°53'24''N 26°35'6''E

46. Pühajärvenkylpylä- ja lomakeskusPühajärve,Otepää vald,Valgamaawww.pyhajarve.com+372 766 550058°2'50''N 26°27'47''E

47. HotelliCantervilla LossPikajärve küla,Valgjärve vald,Põlvamaawww.cantervilla.ee+372 5340 352358°4'12''N 26°35'33''E

Tarton observatorio TõraveressaTõraveren observatorion rakentaminen aloitettiin Tuulemäellävuonna 1958. Alkuvuosina sillä puhalsi jatkuvasti kovat tuuletja tuisku ajoi kaikki tiet umpeen. Observatorion työntekijättekivät alueen vierrakennustyöt ja istuttivat sinne kaikkialueella nykyään kasvavat puut. Tuijilla on kuvattu paikallisenaurinkokunnan pienoismalli. Marsin ja Jupiterin väliin tuotiintähtitieteilijöiden pyynnöstä vesijohtoverkostoa korjattaessakaivetut suuret kivet, jotka esittävät aurinkokunnassammeolevaa asteroidivyötä. Observatorion päärakennuksen luonaseistäessä taustalle jää kolme pientä kaukoputken tornia jakupolia. Lännessä päin näkyy Pohjoismaiden suurin,halkaisijaltaan 1,5 metrin peilikaukoputken torni ja suuri kupoli.

Tõraveren kupeessa sijaitsee Tarton maakunnan tiheinretkipolkuverkosto. Elvan-Vitipalun maisemansuojelualueellasijaitsee puhdasvetinen Elvajoki, tulvaniittyjä ja marjaisiakangasmetsiä. Luonnonkauniin pikkukaupungin Elvanmännikköön on rakennettu Pieni voimapolku (Väike Väerada),joka on reunustettu puuveistoksin. Jokaisella veistoksella onoma tarinansa ja syntyhistoriansa.

63. Luken kartanon puutarhurin taloja kartanonpuistoLuka küla, Nõo vald, Tartumaawww.lukemois.ee+372 508 835958°14'35''N 26°34'29''E

64. *Tarton observatorioTõravere, Tartumaawww.aai.ee+372 696 251058°15'55''N 26°27'58''E

65. Vapramäen luontotaloVissi küla, Nõo vald, Tartumaawww.vapramaja.ee+372 525 417258°15'10''N 26°27'42''E

66. Elvan retkeilykeskusPargi 2, Elva, Tartumaawww.matkakeskus.elva.ee+372 733 013258°13'28''N 26°25'18''E

67. *Hellenurmen myllymuseoHellenurme küla, Palupera vald, Valgamaawww.veskimuuseum.ee58°8'13''N 26°23'12''E

Võrtsjärven alue ja ViljandiVõtsjärvi on Viron suurin sisävesistö.Võrtsjärvi on Suur-Emajoen kauttayhteydessä Peipsijärveen, mikä var-mistaa vesistön kalarikkauden. Ema-joki, joka tulvii keväällä lumen su-laessa yli äyräidensä, on tärkeämuuttolintujen reitti.

Võrtsjärven rannalla levähtää eri-tyisen paljon metsä- ja tundrahanhia.Tyypillinen kalastustapa Võrtsjärvelläon ollut kautta aikojen siihen tarkoi-tukseen rakennetulla purjetroolari(kalepurjekas). Vanhojen perinteidenmukaan rakennetulla purjetroolarillatehdään nykyään huviajeluita.

Võrtsjärveltä 30 minuutin ajomatkanpäässä on luonnonkaunis kulttuuri-kaupunki – Viljandi. Siellä järjes-tettävä perinnemusiikkifestivaali tuokaupunkiin musiikin ystäviä sekäläheltä että kauempaa.

Viljandin länsipuolella on Soomaankansallispuisto, joka kiehtoo luonto-harrastajia suurilla rämeillään, aar-niometsillään ja lehtoniityillään.

68. Kalalan järvimuseoLimnoloogia tee 1, Vehendi küla,Rannu vald, Tartumaawww.kalala.emu.ee/kalala+372 522 957058°12'42"N, 26°6'36" E

69. Võrtsjärven vierailukeskus(avoinna kesäisin)Vaibla küla,Kolga-Jaani vald, Viljandimaawww.vortsjarv.ee+372 5695 295058°23'7''N 26°7'59''E

70. *Valman seikkailupuistoValma küla,Viljandi vald, Viljandimaawww.valma.ee+372 503 690658°21'52''N 25°57'45''E

71. Viljandin linnanpuistoViljandi linn, Viljandimaa58°21'37''N 25°35'45''E

72. *Energian tilaVihi küla,Suure-Jaani vald, Viljandimaawww.energiatalu.ee+372 510 619358°34'57''N 25°22'41''E

73. Soomaan luontokeskusTipu küla,Kõpu vald, Viljandimaawww.keskkonnaamet.ee/soom-fin+372 435 716458°25'53''N 25°1'51''E

74. Kõpun vierailukeskusKõpu,Kõpu vald, Viljandimaa+372 433 010058°19'34''N 25°18'20''E

75. Loodin luonnonpuistoja hiekkakivikallioLoodi küla,Viljandi vald, Viljandimaa58°16'21''N 25°35'58''E

76. Viljandimaan urheilu-ja lomakeskusViisuküla küla,Viljandi vald, Viljandimaawww.holstrepolli.ee+372 5304 782958°17'6''N 25°40'37''E

77. Tarvastun käsityöpajaja museoPosti 52b, Mustla alevik,Tarvastu vald,Viljandimaawww.kasitookoda.tarvastu.ee+372 5380 773358°14'6"N, 25°51'58" E

78. *Matkailutila TorupillitaluRiidaja küla,Põdrala vald, Valgamaawww.torupillitalu.ee+372 527 814958°5'7''N 25°54'31''E

48. Motelli VereviH. Raudsepa tn 2,Elva, Tartumaawww.verevi.ee+372 745 708458°13'40''N 26°24'8''E

49. Tarton maakunnankuntourheilukeskusLasketiiru tee,Uderna küla,Rõngu vald, Tartumaawww.tervisesport.ee+372 5551 249258°12'22''N 26°25'24''E

50. Kivirannan lomataloSuure-Rakke küla,Rannu vald, Tartumaawww.kiviranna.ee+372 529 856158°21'55''N 26°9'9''E

51. Veldemanin lomataloVaibla,Kolga-Jaani vald, Viljandimaawww.veldemani.ee+372 5657 760958°24'34''N 26°2'21''E

52. Oiun sataman lomataloOiu küla,Kolga-Jaani vald, Viljandimaawww.oiusadam.ee+372 506 642658°23 ˝ N 25°58 ˝E΄54 ΄33

53. Järveveeren lomakeskusValma küla,Viljandi vald, Viljandimaawww.jpk.ee+372 527 774258°21'48''N 25°57'53''E

54. Valman lomaleiriValma küla,Viljandi vald, Viljandimaawww.valma.ee+372 503 690658°21'52''N 25°57'45''E

55. Kõrgemäen matkailutilaTusti,Viljandi vald, Viljandimaawww.korgemaeturismitalu.ee+372 529 347858°24'27''N 25°48'4''E

56. Vanaõuen lomakeskusVihi küla,Suure-Jaani vald, Viljandimaawww.vanaoue.ee+372 521 214858°34'53''N 25°20'54''E

57. Junsin lomakeskusLaane küla,Kõpu vald, Viljandimaawww.junsi.ee+372 529 527058°20'50''N 25°15'58''E

58. Sammulin lomakyläVardja küla,Viljandi vald, Viljandimaawww.sammuli.ee+372 504 429858°20'16''N 25°35'21''E

59. Männikun metsätilaIntsu küla,Viljandi vald, Viljandimaawww.metsatalu.ee+372 5343 288458°18'21''N 25°36'1''E

60. Matkailutila TorupillitaluRiidaja küla,Põdrala vald, Valgamaawww.torupillitalu.ee+372 527 814958°5'7''N 25°54'31''E

* Vierailusta pyydetään–ilmoittamaan etukäteen.

Kestot ja kilometrimäärät onlaskettu Google Mapsinmukaan.

Saadjärven alueSaadjärvi on yksi Viron omaperäisimmistä ja mielen-kiintoisimmista järvistä. Järvi on 6 km pitkä, leveimmästäkohdastaan 1,8 km ja pinta-alaltaan noin 707,6 ha. Järvenympäristössä levittäytyvät harjut ja niiden väliset notkelmatmuodostavat Itä-Euroopan tasangon edustavimpiin kuu-luvan harjualueen – Vooremaan. Sen ainutlaatuisetpinnanmuodot antavat nykyajan ihmiselle aavistuksen jäänliikkumisesta aikoinaan ja ovat kiinnittäneet useidentutkijoiden huomion.

Saadjärvi on suosittu paikka myös kansanrunoudessa.Järven kerrotaan esimerkiksi ulottuneen eepoksestatunnetun Kalevipojan kurpposten nauhoihin saakka.Kansantarinat kertovat myös Saadjärven vaeltamisestasekä kirkosta järven pohjassa.

Eräänä sunnuntaiaamuna kova tuuli ja myrsky oli nostanutjärven ilmaan. Järven liikkuessa oli tippunut jotain maahanja järvi oli huutanut: ”Jalka irtosi!” Sen jälkeen ihmiset olivatlöytäneet Pollin tilan mailta suuren kiven, jonka uskotaanpudonneen järvestä. Kivi on edelleen siellä ja ihmisetkäyvät katsomassa sitä. Saadjärven kerrotaan liikkuneenaamulla suoraan kirkon päälle, jonka uskotaan sijainneennykyisen Saadjärven paikalla. Oli ollut parhaillaanjumalanpalveluksen aika ja kirkko oli täynnä väkeä. Kirkonpohjassa voi nähdä tälläkin hetkellä kirkkaalla ja tyynelläilmalla kirkon tornin.

10. JääkausikeskusSaadjärve 20, Äksi, Tartu vald, Tartumaawww.jaaaeg.ee+372 5911 331858°31'33''N 26°40'34''E

11. Saadjärven purjehdusseuraTuule 6, Äksi alevik, Tartumaawww.saadjarvejahtklubi.ee+372 5613 452558°31'29''N 26°40'9''E

12. Elistveren eläinpuistoElistvere, Tabivere vald, Jõgevamaawww.loodusegakoos.ee/elistvere-loomapark+372 5346 503058°34'35''N 26°41'17''E

13. Vudilan puuhamaaKaiavere küla, Tabivere vald,Jõgevamaawww.vudila.ee+372 58 224 22458°35'26''N 26°41'18''E

Postitie ja Viron tiemuseoPostitien mutkikkuus, vaihteleva profiili ja kaunis maastokoko tieosuudella on monipuolisuudessaan kuin eläväluontomuseo. Kyseinen tie on osa arvokkaan ja mielen-kiintoisen historian omaavasta kauppa- ja sotatiestä,jolla ovat laukanneet sekä Ruotsin, Venäjän että Puolanhallitsijoiden hevoset. Nykyään on postitie ennenkaikkea kodikas ja rauhallinen asuinympäristö.

Postitien alueella on seitsemän rauhoitettua luon-toaluetta, elämyksiä tarjoava hiekkakivikallio Ahjajoenrannalla, kaksi historian tapahtumiin liittyvää kukkulaa,neljä jokea ja kolme järveä – kaikki tämä vain 25kilometrin tieosuudella. Kauneimmista alueista ovatmainitsemisen arvoisia Voorepalun kumpareikko,Palojärven uimaranta, Varbusen kartanonpuisto sekäkaunis, 35 metrin syvyinen Tilleorgin laakso, Ahjajokisekä Merioonen lähde.

Postitien varrella sijaitsevassa Põlvamaan talon-poikaismuseossa kerrotaan siitä, miten ihmiset ovateläneet sopusoinnussa luonnon kanssa. Viron tiemu-seossa puolestaan kerrotaan teillä kulkemisesta kauttahistorian.

33. Viron ilmailumuseo (avoinna kesäisin)Lange küla, Haaslava vald, Tartumaawww.lennundusmuuseum.ee+372 502 671258°17'20''N 26°45'55''E

34. Põlvan talonpoikaismuseoKarilatsi küla, Kõlleste vald, Põlvamaawww.polvatalurahvamuuseum.ee+372 5210 67158°7'19''N 26°55'27''E

35. *Viia-Jaanin labyrinttitilaIhamaru küla, Kõlleste vald, Põlvamaawww.tuletee.ee+372 513 647058°3'33''N 26°54'10''E

36. Viron tiemuseoVarbuse küla, Kanepi vald, Põlvamaamuuseum.mnt.ee+372 5745 021858°1'25''N 26°55'2''E

37. Erastveren puistoErastvere küla, Kanepi vald, Põlvamaa57°58'59''N 26°47'45''E

38. *Ridalin lentokerhoRidali, Laheda vald, Põlvamaawww.purilend.ee+372 506 557357°56'12''N 26°58'30''E

Tartto – Viron tiemuseo – Võru –Rõuge – Lüllemäe – Urvaste – Otepää –Tartto

Reitin pituus ja kesto:Tartto – Viron tiemuseo (49,4 km, 46 min);Viron tiemuseo – Võru (22,5 km, 23 min);Võru – Rõuge (28,6 km, 31 min);Rõuge – Lüllemäe (52,1 km, 1 h 14 min);Lüllemäe – Urvaste (24,9 km, 30 min);Urvaste – Otepää (41,4 km, 53 min);Otepää –Tartto (43,9 km, 41 min);Reitin pituus yhteensä: 262,8 km

3

49. *Sõmerpalun motocrosshalli Adrenalin ArenaKooli tn, Sõmerpalu alevik, Võrumaawww.adrenalinarena.com+372 509 881657°51'17''N 26°50'21''E

50. LiikennekaupunkiUue-Antsla küla, Urvaste vald, Võrumaawww.liikluslinn.ee+372 5333 225357°52'39''N 26°33'7''E

51. Tamme-Laurin tammiUrvaste küla, Urvaste vald, Võrumaa57°55'4''N 26°34'35''E

52. Pokumaan teemapuistoUrvaste küla, Urvaste vald, Võrumaawww.pokumaa.ee+372 5342 505457°56'32''N 26°35'9''E

Urvasten kirkko ja UhtjärviUrvaste on yksi Võrun maakunnan kolmestapitäjästä, joiden arvellaan syntyneen jo muinais-Viron aikana. Urvasten kunnassa sijaitsevaUrvasten kirkko on Viron ainoa basilikatyylinenkolmelaivainen maalaiskirkko. Urvasten kylässäsijaitsee Viron paksuin puu – Tamme-Laurintammi. Yksi alueen vetonauloista on Pokumaanteemapuisto ja yksi tunnetuimmista perinne-kohteita on Uhtjärvi.

Kansantarinan mukaan Uhtjärvi on yksi Vironmonista vaeltavista järvistä. Uhtjärven kerrotaantulleen Urvasteen ja järven tulon oli nähnyt jokulapsi, joka oli huutanut: ”Järvi tulee!”. Lapsenhuudon seurauksena järvi oli pudonnut hetimaahan ja jäänyt nykyiselle sijaintipaikalleen.

Uhtjärven rannalla on suuri kivi, jota on yritettyaikojen kuluessa kaivaa pois, mutta tähänmennessä ei ole onnistuttu. Kerrotaan, ettäpaholainen oli yrittänyt heittää kiven kirkon torniapäin, mutta kivi ei osunut torniin, vaan lensiUhtjärven yli. Kivessä näkyy paholaisen kädenjälki. Kansa kutsuu kiveä myös pirunkiveksi.

Otepään kirkko ja linnavuoriOtepäällä tutustutte Viron suurimpaanmaisemansuojelualueeseen, jolle onominaista kukkulamaasto, monipuolinenkasvisto ja harvinaiset linnut ja eläimet.Kaarteleva kiljukotka niityn yllä, kurkiensurullisen sävyiset huudot läheisestäsuosta, ruisrääkän rääkyminen kesäyös-sä, tien toisella puolella tepastelevat met-säkauriit, vieressä kävelevät haikarat – neovat elämyksiä, joita vierailija voi kokeatäällä.

Otepää tarjoaa kauniin luonnon lisäksipaljon mahdollisuuksia aktiiviseen toimin-taan ja seikkailuihin loman aikana. Otepäätunnetaan erityisesti huippu-urheilun kes-kuksena, jonne on luotu olosuhteet myösvaativimmalle urheilijalle. Otepäältä löytyymyös retkipolkuja, pyöräilypolkuja, latuja,seikkailupuisto sekä mahdollisuus ratsas-taa, pelata tennistä tai golfia. Seudulla on100 järveä ja 100 mäkeä vierailijoille, jotkahaluavat viettää aktiivista lomaa raittiissailmassa. Tiedetään, että 20 minuuttiaraittiissa ilmassa liikkumista saa ihmisenomat mielihyvähormonit liikkeelle.

53. Käärikun urheilukeskusKääriku küla,Otepää vald, Valgamaawww.kaariku.com+372 766 560058°0'12''N 26°23'21''E

54. Kuutsemäen lomakeskusArula küla,Otepää vald, Valgamaawww.kuutsemae.ee+372 766 900758°1'32''N 26°19'14''E

55. Otepään golfkeskusMäha küla,Otepää vald, Valgamaawww.otepaagolf.ee+372 5620 011558°2'50''N 26°24'20''E

56. *Otepään luontokeskusKolga tee 28,Otepää, Valgamaawww.keskkonnaamet.ee/otep/loodus/+372 766 929058°2'38''N 26°28'39''E

57. Väike-MunamäenhiihtokeskusNüpli küla,Otepää vald,Valgamaawww.munakas.ee+372 733 370158°2'23''N 26°30'32''E

58. Tehvandin K90-hyppyri-mäen näköalatasanneNüpli küla, Otepää vald,Valgamaawww.seikluspark.ee/vaatetorn+372 5302 111558°2'56''N 26°30'56''E

59. OtepääntalviurheilumuseoNüpli küla,Otepää vald, Valgamaawww.spordimuuseum.ee+372 766 367058°3'13''N 26°30'10''E

60. Tehvandin urheilukeskusNüpli küla, Otepää vald,Valgamaawww.tehvandi.ee+372 766 950058°3'11''N 26°30'23''E

61. Otepään seikkailupuistoTehvandi tn 3, Otepää,Valgamaawww.seikluspark.ee+372 504 978358°3'12''N 26°30'33''E

62. Cantervillan linnanpuistoja puuhamaaPikajärve küla,Valgjärve vald, Põlvamaawww.cantervilla.ee+372 5340 352358°4'12''N 26°35'50''E

Süvahavvan kyläAlle puolensadan asukkaan Süvahavvan kylä sijaitseeVõhandujoen molemmilla puolilla. Joki on kaivertanuthiekkakiveen vuosituhansien aikana syvän uoman.Rannalla sijaitseva Viian vesimylly on rakennettu vuosien1900 ja 1915 välisenä aikana. Vanha myllyrakennus onsaanut uuden ilmeen, ja siellä toimii nyt seuratalo.

Valkoisessa kivirakennuksessa toimii villakehräämö,jonka laitteet ovat Viron vanhimpia. Kehräämössä voiseurata, miten villasta tulee lankaa. Villakalli Puut-niminen myymälä myy villatuotteita ja muita paikallisiakäsitöitä.

Lähistöllä sijaitsee myös Süvahavvan luomutila, jossaviljellään yli 40 tee- ja mausteyrttilajia. Luomutilalla voitutustua ekologisiin rakennustapoihin ja oppia maatilantöitä. Se on rauhallinen ja kaunis paikka, jossa vainparinsadan metrin päässä ovat Võhandujoen kauneim-mat hiekkakivikalliot ja luolat, joista mielenkiintoisimmatsijaitsevat Kalmatemäen, Sõjataren ja Viiran myllynluona. Kyseisestä paikasta on mukava tehdä parin tunninluontoretkiä.

28. MammastenkuntourheilukeskusOrajõe küla, Põlva vald,Põlvamaawww.tervisespordikeskus.ee+372 515 987058°4'39''N 27°3'57''E

29. HiekkakivitörmätVäike ja Suur TaevaskodaTaevaskoja küla, Põlva vald,Põlvamaa58°6'46''N 27°3'1''E

30. Huviajelut AhjajoellaLonny-jokialuksella(avoinna kesäisin)Kiidjärve küla,Vastse-Kuuste vald, Põlvamaa+372 5343 985758°6'54''N 27°3'5''E

31. KiidjärvenmuurahaistenvaltakuntaKiidjärve küla,Vastse-Kuuste vald,Põlvamaa58°7'49''N 26°59'37''E

32. KiidjärvenluontokeskusKiidjärve küla,Vastse-Kuuste vald,Põlvamaa+372 516 888758°8'22''N 27°1'10''E

Valgesoon rämeViron luonnon alkukantaisin kauneus ja koske-mattomuus piilee suomaastoissa, joita esiintyymuualla Euroopassa harvoin. Suot ovat puhtaanveden varastoja ja niillä on erittäin tärkeämerkitys maapallon vedenkierrossa. Räme-maastot, tummavetiset suolammet, kirpeän-tuoksuinen, kitukasvuinen ja syksyisin värikäskasvisto ilahduttavat luonnonystävää Viron 9836suolla, joista suurin osa on rauhoitettuja. Valge-soon maisemansuojelualue perustettiin vuonna1981. Valgesoo on suurimmaksi osaksi metsäistärämettä. Siinä on vain kaksi aukeampaa aluetta,joissa kasvaa kanervakasveja. Valgesoonlähistöllä Kiidjärvellä on Muurahaisten valtakunta– 20 hehtaarin metsäalueella on 200 muurahais-pesää, joista suurin on 1,7 metrin korkuinen.

Seudulla ollessa kannattaa käydä retkelläAhjajoen alkulaakson maisemansuojelualueella.Ahjajoen rannoilla on lähes 40 ainutlaatuistadevonikauden kerrostuman hiekkakivikalliota,joiden iäksi arvioidaan lähes 400 miljoonaavuotta. Kallioita kutsutaan taivaankodiksi(Taevaskoda). Niistä tunnetuin on 24 metriäkorkea kalkkikivitörmä, virolaisten esivanhem-pien pyhä paikka – Suur Taevaskoda.

26. Ilumetsan meteoriittikraatteritRebasmäe küla, Orava vald, Põlvamaa+372 676 753257°57'32''N 27°24'31''E

27. Süvahavvan luomutila jaSüvahavvan villakehräämö-museo*Süvahavva küla, Veriora vald, Põlvamaawww.syvahavva.ee+372 506 132357°59'36''N 27°12'52''E

Podmotsan kyläPodmotsan kylä sijaitsee Viron ja täten myös Euroopan unioninrajalla. Kylästä 100 metrin etäisyydellä on Venäjä. Podmotsankylä sijaitsee suosaarekkeella – kylää ympäröi toiselta puoleltaLämmijärvi ja toiselta puolelta suuret suot. Soiden välissäkulkee soratie, joka on ainoa yhdystie muihin kyliin jaVärskaan. Siitä ei ole kovinkaan kauan, kun Värskan seudunhiekkaisten saarekkeiden ja niemekkeiden ympärillä aaltoiliLämmijärvi. Vedenpinnan laskiessa saarten väliset alueetsoistuivat ja muuttuivat vähitellen kiinteäksi maaksi.Lämmijärvi vaikuttaa suohon yhä vieläkin. Kun järvenvedenpinta on korkealla, ovat myös suot täynnä vettä.

Setukaiset ovat asuneet täällä kahden uskonnon rajalla, Vironja Venäjän välissä, jo esihistoriallisista ajoista asti. Kun raja olivielä auki, kävi Venäjän puolelta Kuljen kirkon pappi veneelläPodmotsan tsasounassa helluntaita viettämässä. Noinkymmenen metriä Podmotsan tsasounasta länteen päinseisoo suuri, 1500-luvulta peräisin oleva kiviristi. Podmotsankiviristillä on uskottu olevan ihmeitä tekevä hoitava vaikutus.Rististä raaputetusta sammalesta tai koskettamalla ristiäsaatiin apua kipeän paikan hoitoon. Vanha kansa kertoo myös,että kylän nykyisen hautausmaan lähellä on ollut ikivanhalehtometsä, jossa on käyty kauan sitten rukoilemassa jauhraamassa.

Järvseljan aarniometsäEuroopassa on säilynyt aarniometsiä vain hyvin harvoissapaikoissa. Yksi sellainen harvinaisuus sijaitsee Virossa,Järvseljan luonnonsuojelualueella. 19,3 hehtaarin kokoinenJärvseljan aarniometsä on Viron vanhin metsiensuojelualue.Jo vuonna 1924 rauhoitettu metsä on kasvanut tähän päiväänsaakka ilman ihmisen vaikutusta ja saavuttanut todellisenaarniometsän ilmeen. Metsässä vierailija saa hyvän kuvanvanhoista aarniometsistä – minkälainen on metsän elämänpiirisilloin, kun ihminen ei vaikuta sen kehitykseen.

Järvseljalta löytyy koostumukseltaan hyvin erityyppisiä metsiäsekä yli 200 vuotta vanhaa metsää. Arvokkaisiin metsänjättiläisiin kuuluvat sekä 370-vuotias Kuningasmänty ettäkahdeksan Viron korkeinta puuta. Järvseljan metsienkorkeimpien kuusten latvat ulottuvat yli 40 metrin korkeuteen japitävät hallussaan virolaisten puiden pituusennätyksiä.Linnuista täällä voi tavata tyypillisiä arvokkaiden elinpaikkojenlajeja: harmaapäätikkoja, varpuspöllöjä, viirupöllöjä, teeriä jametsoja.

Aarniometsän kaatuneiden puunrunkojen välissä kulkevillapitkospuilla liikuttaessa saa tuntuman erittäin jännittävästämetsämaailmasta.

22. Setukaisten maatilamuseoVärska alevik, Värska vald, Põlvamaawww.setomuuseum.ee+372 505 467357°56'33''N 27°39'6''E"

23. Saatsen setukaismuseoSaatse küla, Värska vald, Põlvamaawww.setomuuseum.ee+372 5342 142857°53'09''N 27°48'14''E

24. Piusan luolien vierailukeskusPiusa küla, Orava vald, Põlvamaawww.piusa.ee+372 5304 412057°50'26''N 27°28'8''E

25. Jaaniraotun lintupuisto(avoinna kesäisin)Madala küla, Lasva vald, Võrumaawww.jaaniraotu.ee+372 5342 343357°54'33''N 27°18'34''E

19. Agalin arboretumJärvselja, Meeksi vald, Tartumaa

20. Räpinan polterin suojelualuewww.rapinapolder.envir.ee58°7'37''N 27°31'44''E

21. Sillapään linna ja puistoPargi tn 28, Räpina, Põlvamaa58°5'50''N 27°27'3''E

Tarton VierailukeskusRaekoja plats 1A, TartuPuhelin: +372 744 2111Sähköposti: [email protected]

Jõgevamaan matkailuneuvontaSuur tn 3, JõgevaPuhelin: +372 776 8520Sähköposti: [email protected]

Otepään matkailuneuvontaTartu maantee 1, Otepää, ValgamaaPuhelin: +372 766 1200Sähköposti: [email protected]

Põlvamaan matkailuneuvontaKooli tn 1, Räpina, PõlvamaaPuhelin: +372 799 5001Sähköposti: [email protected]

Valgan matkailuneuvontaKesk tn 11, ValgaPuhelin: +372 766 1699Sähköposti: [email protected]

Viljandin matkailuneuvontaVabaduse plats 6, ViljandiPuhelin: +372 433 0442Sähköposti: [email protected]

Võrumaan matkailuneuvontaJüri tn 12, VõruPuhelin: +372 782 1881Sähköposti: [email protected]

Setomaan matkailuneuvontapistePikk 12, Värska, PõlvamaaPuhelin: +372 5682 1268Sähköposti: [email protected]

Peipsimaan vierailukeskusSuur tee 25, Peipsiääre vald, TartumaaPuhelin: +372 5662 9329+372 5563 9398Sähköposti: [email protected]

Võrtsjärven vierailukeskusVaibla küla, Kolga-Jaani vald, ViljandimaaPuhelin: +372 5695 2950Sähköposti: [email protected]

www.visitsouthestonia.com

PIETARI

TALLINNA

HELSINKI

PIHKOVA

MOSKOVA

330 km

717 km

111 km

210 km

180 km

220 km

TARTTO

ETELÄ-VIRO

www.visitsouthestonia.com

RIIKA

Aktiivisesta lomasta

ja luonnosta

kiinnostuneille

Tart o –tEtelä-Viron pääkaupunkiTartto on Viron toiseksi suurin ja Baltianvanhin kaupunki. Merkittävän roolinsa ansi-osta hansakaupunkina Tartosta muodostuiportti Etelä-Viroon. Tartto on ollut kauttaaikojen Viron henkinen pääkaupunki, hyvienajatusten kaupunki. Tartossa sijaitsee Tartonyliopisto, joka on Pohjois-Euroopan vanhim-pia yliopistoja ja josta on tullut useita kansain-välisesti merkittäviä tutkijoita ja tiedemiehiä.

Tartolle antaa oman ilmeensä kaupungin halkivirtaava Emajoki, joka on ollut aikojenkuluessa tärkeä kauppatie. Nykyään Ema-joella seilaa huvimatkoja tekevä historiallinenhansalotja sekä muita suurempia ja pie-nempiä aluksia. Vehreyttä riittää Tartossasekä kaupungin keskustassa että muissakaupunginosissa. Vanhassakaupungissakäveltäessä ei jää Toomemäki huomaamatta.Se oli aikanaan englantilaistyylinen yliopistonpuisto. Tartossa sijaitsee myös Euroopan

vanhimpiin kuuluva kasvitieteellinen puutarha(perustettu 1803), jonka palmuhuone onBaltian suurin ja lajirikkain. Luontoharras-tajien kannattaa poiketa Tarton yliopistonluonnontieteelliseen museoon, Ahhaa-tiede-keskukseen sekä tähtitorniin.

Tartto – Saadjärve – Mustvee –Alatskivi – Tartto

Reitin pituus ja kesto:Tartto – Saadjärve (17,8 km, 20 min);Saadjärve – Mustvee (51,3 km, 42 min);Mustvee – Alatskivi (35,3 km, 27 min);Alatskivi – Tartto (56,8 km, 45 min)Reitin pituus yhteensä: 161,2 km

Alatskivin linna ja Sipulitien alueKyseisellä alueella arvostetaan kaunista japuhdasta luontoa, maanläheistä elämäntapaasekä yhteisöä. Kaikkiin vierailijoihin suh-taudutaan ystävällisesti. Alueeseen liittyytarinoita ja kertomuksia Viron kansallisee-poksen sankarista Kalevipoegista. Ilmeikkäitäesimerkkejä sankarin uroteoista on Kalevipojasäng eli Kalevipojan sänky Peatskivillä, Ninankylän keskeneräinen silta Venäjän puolellesekä järvet, suot ja suuret kivet.

Peipsi on ruokkinut ja suojellut alueen ihmisiä jovuosisatoja tarjoten työtä sekä sipulinviljelijöilleettä kalastajille. Alueella vallitsee kulttuurinenmoninaisuus. Siellä asuu venäläisiä vanha-uskoisia, on juurtunut virolainen talonpoikais-kulttuuri ja on mahdollista tutustua myösbaltiansaksalaiseen kartanokulttuuriin.

Paras esimerkki viimeksi mainitusta on upeaAlatskivin linna, jonka esikuvana oli Iso-Britannian kuninkaallinen kesäpalatsi –Skotlannissa sijaitseva Balmoralin linna.Sipulitie tarjoaa aktiiviloman viettäjille luonto- japerinnekulttuuriretkiä, jousiammuntaseik-kailuja, kajakkiretkiä, kalastusta ja erilaisiatyöpajoja.

16. Kallasten hiekkakivikallioKallaste, Tartumaawww.kallaste.ee58°39'17''N 27°09'58''E

17. *Alatskivin luontokeskus (avoinna kesäisin)Alatskivi, Tartumaawww.alatskiviloss.ee+372 745 387458°36'8,87''N 27°8'2,72''E

18. *Kostjan sipulitilaKolkja, Peipsiääre vald, Tartumaawww.sibulatee.ee/kostja-sibulatalu+372 522 405658°32'56,48''N 27°13'1,57''E

Tietoja Tarton seudun majoituspaikoista saa paikallisesta matkailuneuvonnasta(ks. yhteystiedot kartan takapuolelta) sekä matkailusivustolta www.visitestonia.com.

Tartto – Järvselja – Podmotsa –Süvahavva – Valgesoo – Tartto

Reitin pituus ja kesto:Tartto – Järvselja (50 km, 54 min);Järvselja – Podmotsa (59,2 km, 1 h 26 min);Podmotsa – Süvahavva (38,3 km, 55 min);Süvahavva – Valgesoo (32,5 km, 54 min);Valgesoo – Tartto (46,3 km, 50 min)Reitin pituus yhteensä: 226,3 km

2

Tietoja Tarton seudun majoituspaikoista saa paikallisesta matkailuneuvonnasta(ks. yhteystiedot kartan takapuolelta) seka matkailusivustolta .www.visitestonia.com

Tietoja Tarton ja Otepään seudun majoituspaikoista saa paikallisestamatkailuneuvonnasta (ks. yhteystiedot kartan takapuolelta) sekämatkailusivustolta .www.visitestonia.com

Tietoja Tarton ja Otepään seudun majoituspaikoista saapaikallisesta matkailuneuvonnasta (ks. yhteystiedot kartantakapuolelta) sekä matkailusivustolta .www.visitestonia.com

Tartto – Tarton observatorio –Võrtsjärve – Viljandi – Otepää – Tartto

Reitin pituus ja kesto:Tartto – Tarton observatorio (21,8 km, 22 min);Tarton observatorio – Võrtsjärve (38,8 km, 36min); Võrtsjärve – Viljandi (36,2 km, 32 min);Viljandi – Otepää (86,6 km, 1h 21min);Otepää – Tartto(43,9km, 41min)Reitin pituus yhteensä: 227,3 km

4

Page 2: Aktiivisesta lomasta ja luonnosta kiinnostuneille

Julkaisija: Foundation South-Estonian Tourism, 2014Valokuvat: Tartu Rural Development Association, Enterprise Estonia,Tartu County Tourism Foundation, Estonian Road Museum, Võrumaa Tourist Information Centre,Setomaa Tourism , Foundation Otepää Tourism, Põlva County Partnership, Kristjan Käär,NGOAngela Järg, Jaak Nilson, Jarek Jõepera, Jaanus Järva, Sven Začek, Liis Pärtelpoeg, Jaak Nilson,Rando Kall, Meelis Lokk, Liina Laurikainen,Kaidi Randpold, Toomas Tuul, Aivar Ruukel, PokulandU a a nöslkoasu: Triinu Sarv / K rtt : EOMAP / Paino: Paar / Kään : Minna Hamunen

Kuusi etelävirolaista maakuntaaavasivat vierailijoille reitin ”Elämääkahden maailma rajalla”, joka kutsuututustumaan alueen runsaaseen kult-tuuriperinteeseen, kauniiseen luon-toon ja uudistusmielisiin yrittäjiin.Yhteistyössä eri yhteisöjen kanssavalittiin 21 tutustumisen arvoistapaikkaa, jotka on merkitty NationalGeographicin keltaisin kehyksin.Keltaisen kehyksen läpi kurkistet-taessa voi aavistaa miltä tuntuu asuaerityisessä paikassa Venäjän ja Lat-vian rajalla. Elämä eri kielten, kulttuu-rien, ajattelutapojen ja maailman-katsomusten keskellä tarjoaa ainayllätyksiä ja tutustumisen iloa.Etelä-Viroa esittelevä yhteistyöhankeon samalla yksi niistä aloitteista, joillajuhlistetaan 125 vuotta täyttävääNational Geographic -lehteä.

O -lemme koonneet aktiivisesta lomasta ja luonnosta kiinnostuneille vieraili-joille mielenkiintoisia ja tutustumisenarvoisia kohteita Etelä-Virossa.

Tervetuloa

Tapaamisiin Etelä-Virossa!

Etelä -

Viroon!

Peipsijärven ranta Mustveessä58°50′55.04″N 26°56′58.8″E

Alatskivi linna ja Sipulitiennalue58°36′13.48″N 27°8′2.38″E

Saadjärven alue58°31′43.94″N 26°41′46.75″E

Tart – Etelä-Virontopääkaupunki58°22′49.79″N 26°43′29.29″E

Võrtsjärven alue58°23′5.29″N 26°8′0.63″E

Tarton observatorioTõraveressa58°15′54.49″N 26°27′45.42″E

Otepään kirkko ja linnavuori58°3′20.93″N 26°29′57.68″E

Barclay de Tollyn mausoleumi57°59′56.71″N 26°2′5.73″E

Sangasten linna ja Ruiskylä57°54'6.93″N 26°16′54.37″E

Valga – yksi kaupunki,kaksi valtakuntaa57°46′43.34″N 26°1′38.54″E

Lüllemäe ja Karulankansallispuisto57°45′8.25″N 26°22′45.86″E

Urvasten kirkko ja Uhtjärvi57°54′18.56″N 26°32 ′9.2″E

Viron tiemuseoja Postitie58°0′56.37″N 26°54′45.45″E

Valgesoon räme58°9′4.19″N 27°3′50.5″E

Järvseljan aarniometsä58°16′42.11″N 27°19′29.63″E

Räpinan historiallinen sydän58°5′49.3″N 27°27′14.2″E

Süvahavvan kylä57°59′19.58″N 27°13′6.9″E

Podmotsan kylä58°0′25.7″N 27°39′42.4″E

Obinitsan kylä58°48′36.4″N 27°26′21.63″E

Vastseliinan piispanlinna57°43′44.46″N 27°21′42.86″E

Rõugen muinaislaakso57°43′47.06″N 26°55′5.38″E

Keltaisten ikkunoiden sijaintipaikat:

haanjamatkad.eePuh.: +372 511 4179www.haanjamatkad.ee

Kassioru PuhkemajaPuh.: +372 503 1495www.kassioru.ee

MatkajuhtPuh.: +372 5667 8113www.matkajuht.ee

Mooska elamusretkedPuh.: +372 503 2341www.mooska.eu

Loodusturism.eePuh.: +372 527 2701www.loodusturism.ee

Soomaa.comPuh.: +372 506 1896www.soomaa.com

Taevaskoja SalamaaPuh.: +372 5345 6480www.salamaa.eu

Toonus PlussPuh.: +372 505 5702www.toonuspluss.ee

VeematkadPuh.: +372 511 0253www.veematkad.ee

VeeTeePuh.: +372 506 0987www.veetee.ee

MatkanjärjestäjätTarjoavat Etelä-Virossa vähintään kolmea erityyppistä matkapalvelua ja he puhuvatmielellään myös englantia. Tarkempaan palveluvalikoimaan voit tutustua heidänverkkosivullaan.

Tartto – Etelä-Viron pääkaupunki