kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen, ministeri tiilikainen 25.11.2016

Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen 25.11.2016

Joustavampaa sääntelyä

• Maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) tulossa lukuisia muutoksia, jotka vähentävät ja joustavoittavat kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä.

• Kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittaminen:

1) helpottaa2) yksinkertaistaa3) sallii4) edistää markkinoiden toimivuutta

Kaupan suuryksiköiden sääntely kevenee merkittävästi• Vähittäiskaupan suuryksikön

kokoraja nostetaan 2 000:sta 4 000 kerrosneliömetriin.

• Maakuntakaavassa ei enää tarvitse osoittaa kaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta keskusta-alueilla

• Kaupan laatua ei tarvitse ottaa huomioon, kun vähittäiskaupan suuryksikkö sijoitetaan keskusta-alueen ulkopuolelle. Keskusta on yhä ensisijainen sijaintipaikka, mutta suuryksikkö voidaan sijoittaa myös muualle, jos palvelujen saavutettavuus varmistetaan päätöksenteossa.

Yleiskaavan käyttö monipuolistuu

• Haja-asutusalueiden rakentaminen helpottuu: yleiskaavan perusteella voidaan rakentaa ilman erillistä suunnittelutarveratkaisua myös sellaisissa kylissä, joissa on merkittävää rakentamispainetta.

• Rakennusluvan voi yleiskaavan perusteella saada tällaisilla alueilla myös muulle kuin enintään kaksiasuntoiselle asuinrakennukselle.

ELY-keskusten rooli konsultoivaksi• Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävä muutetaan

konsultoivaksi. Ne eivät jatkossa enää ohjaa kunnan alueidenkäytön suunnittelua ja rakennustoimen järjestämistä.

• ELY-keskusten valvontavaltaa ja valitusoikeutta rajataan: ne valvovat kuntien alueidenkäyttöä ja rakentamista vain, jos ratkaisulla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.

• Purkamisluvissa ELY-keskusten valitusoikeus koskee vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennuksia.

Vapaa-ajan asunnot helpommin pysyvään asumiseen

• Kunta voi jatkossa osoittaa rakennusjärjestyksessään sellaiset kaavoittamattomat alueet, joilla vapaa-ajanasunto voidaan muuttaa pysyvään asuinkäyttöön ilman, että tarvitaan poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua.

Nopeampaa täydennysrakentamista, keveämpää kaavamenettelyä

• Asemakaavan voi muuttaa jatkossa myös vaiheittain.

• Kaavamuutos voisi koskea esimerkiksi vain käyttötarkoituksen muutosta tai useiden pienialaisten asemakaavojen suunnitteluperiaatteiden yhtenäistämistä tietyssä osakokonaisuudessa.

• Asemakaavan voi laatia tai sitä voi muuttaa perustellusta syystä yleiskaavan vastaisesti alueilla, joilla yleiskaava on ilmeisen vanhentunut.

Maisematyölupa tarvitaan harvemmin

• Maisematyölupaa ei voisi yleiskaavoissa määrätä koskemaan metsän hakkuuta maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla (M-alkuiset kaavamerkinnät).

• Ranta-asemakaava-alueilla suoraan lakiin perustuva maisematyölupavelvoite poistetaan. Sitä käytetään vain, jos kaavassa niin määrätään.

Maatalouden rakentaminen helpottuu

• Suunnittelutarveratkaisua ei enää tarvita maatilaan kuuluvalle rakennukselle, jota tarvitaan maa- ja metsätalouden harjoittamisessa. Sellaisia ovat mm. maataloustoiminnassa käytetyt tuotanto- ja varastorakennukset, eläinsuojat, metsätaloudessa käytettävien koneiden konesuojat sekä puiden kuivaukseen ja varastointiin tarvittavat rakennukset.

Muita hallitusohjelman kaavoitusta ja rakentamista sujuvoittavia hankkeita• Maakuntakaavojen vahvistamisesta luovuttiin viime helmikuussa• Poikkeamistoimivalta siirrettiin kokonaisuudessaan kunnille

huhtikuussa• Valituslupamenettelyn muuttaminen kattavaksi valmisteilla

OM:n ja YM:n yhteistyönä• OM on nostanut valitusten oikeudenkäyntimaksuja 2016 vuoden

alusta• Yhden luukun palvelujen lakihanke käynnistyi lokakuussa• Valituslajin muuttaminen kunnallisvalituksesta

hallintovalitukseksi selvitettiin viime keväänä. Selvitys ei antanut aihetta lakimuutokseen.

• Esteettömyysasetuksen tarkistaminen meneillään• SM käynnistänyt hankkeen väestönsuojanormien uudistamisesta

Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettu ja arvioitu useita kertoja• Vuonna 2000 voimaan tullutta maankäyttö- ja rakennuslakia on

muutettu kymmeniä kertoja. Muutettuja, lisättyjä tai kumottuja pykäliä on kaksi kolmasosaa lain runsaasta 200 pykälästä.

• Valtaosa muutoksista on ollut teknisiä tai tehty muun lainsäädännön johdosta, mutta myös lain asialliseen korjaamiseen on päädytty useampaan kertaan (viimeisimpänä nyt eduskuntaan lähetetty hallituksen esitys).

• Lain toimivuutta on arvioitu useasti, viimeisimmässä kokonaisarvioinnissa 2013 tunnistettiin tarpeita kehittää säännöksiä, mutta myös toimintakäytäntöjen ja lain soveltamisen kitkoja. Tuolloin arvioitiin, että laki on kuitenkin perusteiltaan yhä toimiva.

Kohti kaavoitus- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistustaMaankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen on nyt tullut ajankohtaiseksi, koska• Ilmastopolitiikassa maankäytön suunnittelulla on merkittävä

tehtävä• Yksittäisiin asioihin liittyvien kehittämistarpeiden vieminen

lakiin on toistuvien muutosten myötä yhä vaikeampaa• Maakuntauudistus ja alueiden erilaistuminen muuttavat

oleellisesti lain toimintaympäristöä.• Digitalisaatio tarjoaa uudenlaisia välineitä suunnitteluun ja

siihen liittyvään vuorovaikutukseen, jotka on syytä ottaa huomioon myös lainsäädännössä

• Käyttäjien odotukset säädösten sujuvuudelle sekä kaavoituksen ja rakentamisen yhteiskunnallisten tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää uudenlaisia ratkaisuja

Huolellisella valmistelulla hyvä lopputulos

• Ympäristöministeriössä on ryhdytty toimestani valmistautumaan lain kokonaisuudistukseen: ensi vaiheessa tietopohjaa kartutetaan ja laaditaan tiekartta uudistukselle.

• Tavoitteena on, että hallituskauden loppupuoliskon aikana muodostetaan selkeä näkemys uudistuksen periaatteista, jolloin uudistettu lainsäädäntö olisi valmis ensi vuosikymmenen alussa.Uudistuksen majakoiksi sopivat yhä lain keskeiset periaatteet, kuten edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys.

• On tärkeää tunnistaa, että kaavoitus ja rakentaminen luovat perustaa Suomen elinvoimalle ja kilpailukyvylle.

• Suunnittelutarpeen mukaisesti räätälöidyillä ratkaisuilla voidaan entistä paremmin ottaa huomioon maan eri osien erilaisuus.

KIITOS!

Kuvat: Janne Ulvinen, Marita Björkström, Jouko Lehmuskallio, Milla Popova / YHA kuvapankki