16 SUOMEN KUVALEHTI | 45/2003

T e k s t i Te pp o T i i l i k a i n e n � K u v a t H a n n u L i n d r o o s

� Siuttajoen erotusaitaan Inarin pohjoispuolelleon ajettu lähes 800 poroa, joista lähes puoletteurastetaan lihoiksi.

1745/2003 | SUOMEN KUVALEHTI

�

18 SUOMEN KUVALEHTI | 45/2003

iikki! Piikki!» Muddusjärvenvaraporoisäntä Antti Morotta-ja, 35, huutaa. Hän pidätteleerimpuilevaa hirvasporoa tiukas-sa niskalenkissä, että eläinlää-

käri ehtii paikalle loiseläinrokotteen kanssa.Tanner pölisee irtolumesta. Aitauksessa

käy vilske, kun porotokka juoksee paniikis-sa ympäriinsä ja poromiehet erottelevat nii-tä hiki hatussa aitauksiin. Meneillään onMuddusjärven paliskunnan poroerottelu.Siuttajoen aitaukseen Inarin pohjoispuolel-le on ajettu lähes 800 poroa, joista osa vali-taan nyt teuraiksi.

Erotus päättyy pimeän tullen, ja poro-miehet vetäytyvät tupiinsa kahville. Työ onsujunut vauhdilla, mutta Morottaja on siltityytymätön. Lähes puolet poroista on pak-ko teurastaa, vaikka ostajasta ei ole tietoa.Valtio on määrännyt tiukan rajan poromää-rälle, ja jokaisesta ylimääräisestä joutuumaksamaan sakkoa 320 euroa.

»Meidän on vain luotettava, että porotsaadaan lopulta myytyä», Morottaja sanoohirsikämpässään.

Kiista vanhoistametsistä

Lapin metsissä laiduntaa parisataatuhattaporoa, joista puolet teurastetaan vuosittainlihoiksi. Porotalouden vähittäismyynti nou-see 50 miljoonaan euroon, mutta porot ovatsamalla Lapin tärkein matkailuvaltti.

Poronlihasta on kuitenkin ylitarjontaa. Ja-lostajien varastot ovat täynnä, eikä Norjaansaada enää myydyksi suomalaista poronli-haa kiintiöiden ja suojatullien takia. Hinnatovat romahtaneet. Tuottaja saa porokilostanyt noin neljä euroa eli kolmanneksen vä-hemmän kuin pari vuotta sitten.

Ylä-Lapin porotalous on ajautunut vuosivuodelta ahtaammalle, sillä metsähakkuutja teiden rakentaminen tuhoavat perin-teisiä laidunmaita. Poronomistajien määräon pudonnut vajaassa kymmenessä vuodes-sa 7 500:sta noin 5 400:aan, joista tuhat onsaamelaisia. Vain osa poromiehistä on pää-toimisia. Loput joutuvat hakemaan lisä-

’P

� Vain osa poro-miehistä on nykyisinpäätoimisia.

56 paliskuntaa� Poronhoitoalue on jaettu paliskuntiin, joidentehtävänä on edistää poronhoitoa ja estääporoja tekemästä vahinkoa.� Paliskuntia on yhteensä 56, joista 40 onLapin ja 16 Oulun läänissä.

1945/2003 | SUOMEN KUVALEHTI

� Muddusjärven paliskunnan poromiehet pitele-vät poroa sarvista, kunnes kunnaneläinlääkäriTuija Hukkanen (oik.) ehtii rokotteineen paikalle.

tienestejä maa- ja metsätaloudesta, kalas-tuksesta sekä matkailusta.

Paliskuntien ja metsätalouden edut ovatmenneet ristiin jo kymmeniä vuosia. Rujoinesimerkki löytyy Vuotson luoteispuoleltaPetäjäselän palomaalta, jossa tuhottiin1960-luvun alussa lentomyrkytyksillä laajo-ja koivikkoalueita elinkelvottomiksi.

Vanhat koivut ovat mädäntyneet pystyyn,eikä asiaa muistella mielellään Metsähalli-tuksessa. Poromiehet eivät ole kuitenkaanunohtaneet. Ruiskutuksissa käytettiin sa-maa Agent Orange -vesakkomyrkkyä, jollaamerikkalaiset hävittivät sissien piilopaik-koja Vietnamin sodassa. Myrkytyksistä eikerrottu etukäteen asukkaille.

Nyt paliskunnat ovat hermostuneet Ina-rin saamelaisalueiden vanhojen metsien tu-hoamisesta. Syyttävä sormi osoittaa tälläkinkertaa valtion metsistä vastaavaa Metsähal-litusta, koska se on hakannut syksyn mit-taan useita aarniometsäkohteita poronhoi-tajien vastustuksesta piittaamatta.

Luppoakevättalvella

Poromiehet ovat katkeria. Hakatuissa met-sissä kasvaa lupoksi kutsuttua naavaa, jotaporot käyttävät ravinnokseen kevättalvella.Luppometsien tuhouduttua poroille pitääkuljettaa ravintoa pitkien matkojen takaa,mikä tulee kalliiksi.

»Poroille on pitänyt tuoda jo monenavuonna heinää etelämpää Sodankylästä ja

jopa Tanskasta asti, koska täällä ei ole hei-näpeltoja», kertoo Hammastunturin palis-kunnan poroisäntä Jouni Lukkari, 36.

Lukkari esittelee Inarin eteläpuolella Ai-tamaaksi kutsuttua metsäaluetta, joka onhakattu paljaaksi. »Tähän oli ennen hyväkoota poroja. Nyt risut ja hakkuutähteetpeittävät maan, eikä poro löydä enää ruo-kaa», hän sanoo.

Lukkari on harjoittanut poronhoitoa am-matikseen kaksitoista vuotta ja pelkää jou-tuvansa katselemaan ennen pitkää muita töi-tä.Kymmenkunta perhettä Hammastunturinpaliskunnasta on jo pistänyt pillit pussiin.

»Metsähallituksen mielestä meidän kaik-kien pitäisi ilmeisesti ryhtyä raivaamaanpeltoja ja alkaa maajusseiksi.»

Samat huolet riivaavat Paatsjoen palis-

kuntaa Hammastunturin koillispuolella. Po-roisäntä Petri Hänninen, 42, pelkää, ettäMetsähallitus ryhtyy hakkaamaan tärkeääVätsärin erämaa-aluetta Venäjän rajan pin-nassa. Päätöstä on odotettu jo kolme vuot-ta, mutta asia on edelleen ympäristöminis-teriön käsittelyssä.

»Jos Vätsäri hakataan, meille jäisi vainkolmasosa alueesta. Se olisi poronhoidonloppu. Paliskunnan 1 600 poroa eivät mah-tuisi enää millään sinne», hän sanoo.

Koko elinkeinouhattuna

Poromiehet ovat käyneet huolineen Helsin-gissä, mutta vaatimukset ovat kaikuneetkuuroille korville. Näin kävi viimeksi pariviikkoa sitten, kun paliskunnat kävivät saa-

20 SUOMEN KUVALEHTI | 45/2003

� Metsähallituksen hakkuumenetelmättuhoavat laitumia.

� Erotus on päättynyt. Antti Morottajallaon aikaa nauttia kahvit hirsikämpässään.

� Luppoa kasvaa mänty- ja kuusimetsis-sä sekä koivikoissa. Se varisee kevättuu-lilla hangelle porojen ravinnoksi.

melaiskäräjien puheenjohtajan Pekka Ai-kion johdolla tapaamassa kansanedustajiasekä maa- ja metsätalousministeri JuhaKorkeaojaa (kesk).

»Poronhoito ei voi elää enää rinnakkainteollisen metsätalouden kanssa. Puut kas-vattavat poroille ravintoa, mutta metsäta-lous käyttää hakkuumenetelmiä ja suuriakoneita, jotka tuhoavat laitumet»,Aikio sa-noo.

Hänen mukaansa Inarissa eletään nyt rat-kaisun hetkiä. Hän ennustaa, että perintei-nen vapaasti laiduntava porotalous kuoleetänä talvena, jos valtio antaa Metsähallituk-sen hakata laitumet.

»Hallituksen tarkoituksena on ilmeisestilopettaa koko saamelaiskulttuuri ja sulaut-taa meidät valtaväestöön. Osoittaa hyvin

JH

Inari

Utsjoki

Ivalo

Nellim

Muotka-tunturi

Hammas-tunturi

Inarijärvi

Siuttajoki

50km

Kansallispuisto

Luonnonpuisto

Erämaa

Soidensuojelualue

Suojelumetsä

Talousmetsä

Maantie

Lemmenjoki

Y L Ä - L A P P I

2145/2003 | SUOMEN KUVALEHTI

�

� Metsähallitus hakkasi elokuussamonitoimikoneella Livikköjärven rannan,jossa porot laidunsivat vielä viimetalvena.

22 SUOMEN KUVALEHTI | 45/2003

suurta piittaamattomuutta, jos perinteinenporonhoito uhrataan Ylä-Lapin mitättö-män metsätalouden takia.»

Aikio kyseenalaista valtion omistusoi-keuden Lapin metsiin. Hän vetoaa Kan-sainvälisen työjärjestön Ilon sopimuksen,jonka mukaan alkuperäiskansoille pitäisipalauttaa niiden perinteiset maa-alueet.

»Poronhoitoon käytetyt metsät ovat kuu-luneet saamelaisille poromiehille.Valtion eipitäisi hakata ja möyhentää metsiä lainkaanniin kauan kuin on epäselvää, kuka ne lo-pulta omistaa.»

Paliskuntien mielestä Suomen nykyinenmaataloustukijärjestelmä sortaa poronhoi-toa. Aikio muistuttaa, että poronhoitajillemaksetaan tukea 20 euroa poroa kohti, kunesimerkiksi lampaista saa lähes kymmenenkertaa enemmän.

»Saamelaisporomiehistä on tullut tämäntakia koko Suomen köyhin joukko. He an-saitsevat keskimäärin alle 5 000 euroa vuo-dessa. Se on selvästi EU:n köyhyysrajanalapuolella», hän muistuttaa.

Vetoomus YK:nihmisoikeuskomiteaan

Tilanne on kärjistynyt pahiten Inarissa nel-jän paliskunnan ja Ivalossa yhden tokka-kunnan alueella. Hammastunturin, Mud-dusjärven, Muotkatunturin ja Paatsjoen pa-liskunnat sekä ivalolainen Nellimin Tokka-kunta ovat kirjelmöineet ongelmistaan maa-ja metsätalousministeriöön, mutta hakkuutovat jatkuneet.

Poromiehet vaativat, että Metsähallitusluopuu myös uusien teiden rakentamisesta

poronhoidon kannalta tärkeissä metsissä.He korostavat, että paliskunnissa on nuoriaporonhoitajia, jotka haluaisivat asua syrjä-kylillä ja jatkaa perinteistä ammattiaan. Lai-dunmaiden kaventuminen kasvattaa kui-tenkin kustannuksia niin paljon, että yhäuseampi joutuu luopumaan.

»Tämä asia pyörii mielessä kaiken aikaa.Mutta on vaikea hankkia muuta työtä enäätässä iässä», sanoo Hammastunturin palis-kunnan hallitukseen kuuluva Lauri Lehto-la, 44.

Paliskunnat ovat haastaneet Metsähalli-tuksen oikeuteen, ja Muotkatunturin väki

on vedonnut jopa YK:n ihmisoikeuskomi-teaan hakkuiden lopettamiseksi.

»Emme me halua lopettaa metsätaloutta.Mutta haluamme, että myös meidän elin-keinollemme turvataan toimintaedellytyk-set», sanoo Muotkatunturin paliskuntaaedustava Outi Jääskö, joka on toiminut Ina-rin paliskuntien asiaa ajavan yhteistyöryh-män sihteerinä.

� Ivalon paliskunnan poromies KaleviPaadar arvostelee voimakkaasti Metsä-hallitusta.

� Hammastunturin poromiehet JouniLukkari ja Lauri Lehtola pitävät taukoanuotiolla Kalkuselän metsässä Inarineteläpuolella.

Tilanne mutkistui entisestään, kun kan-sainvälinen ympäristöjärjestö Greenpeace il-maantui Inariin poromiesten puolustajaksi.

Greenpeace on taistellut Metsähallituk-sen kanssa jo pitkään Pohjois-Suomen van-hojen metsien suojelusta. Järjestö on pai-nostanut metsäteollisuutta lopettamaanvanhoista metsistä hakatun puun käytön.Kiista on laajentunut kansainväliseksi, silläGreenpeace on houkutellut tuekseen sak-salaisia kustantajia sekä brittiläisiä kirjaili-joita, jotka kieltäytyvät käyttämästä aarnio-metsien puusta tehtyä paperia.

Metsäsota leimahti syyskuussa ilmiliek-keihin vähän yllättäen, sillä Metsähallitus,Greenpeace ja muut luontojärjestöt ovat et-sineet keväästä lähtien ratkaisua yhteisessätyöryhmässä. Aselevon kunniaksi Metsä-hallitus keskeytti hakkuut Kainuun aarnio-metsissä, mutta Inarissa niitä jatkettiin.

Pohjimmiltaan kysymys on siitä, kuinkavanhat metsät määritellään. Greenpeace jamuut ympäristöjärjestöt näkevät poromies-ten tavoin arvometsiä muuallakin kuin suo-jelualueilla. Nyt kiistakapulaksi nousseetYlä-Lapin vanhat metsät jätettiin 1996 suo-jelematta, koska kansallispuistojen ja mui-den suojelualueiden katsottiin riittävän.

Greenpeacen mielestä Inarin kiistellytmetsät pitäisi suojella poronhoitolain pe-rusteella. Järjestön metsävastaava MattiLiimatainen muistuttaa, että laki suojeleeporotaloutta Ylä-Lapissa, joten muu maan-käyttö pitäisi sopeuttaa sen tarpeisiin.

»Metsähallitus rikkoo lain henkeä, muttaporomiehet eivät ole voittaneet toistaiseksiyhtäkään oikeusjuttua», hän sanoo.

Metsätalouskriisissä

Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoito-alueen johtaja Pirjo Leppäniemi sanoo, et-tä hakkuiden jatkuminen johtuu väärinkä-sityksestä. Niistä keskusteltiin luontojärjes-töjen kanssa, mutta osapuolille jäi erilaisetkäsitykset lopputuloksesta.

Leppäniemen mukaan Metsähallitus jää-dytti syyskuussa hakkuut kiistanalaisillaalueilla vuoden loppuun asti. Poromiehettodistavat kuitenkin muuta. Heidän mu-kaansa vanhoja metsiä on hakattu useissakohteissa vielä lokakuussakin.

Nellimin tokkakunnan poromies KaleviPaadar, 54, esittelee murheellisena Ivalonitäpuolella sijaitsevaa Livikköjärven rantaa,

joka hakattiin elokuun lopulla monitoimi-koneella. Hän osoittaa metsäaukeaa, johonhakkuutähteet on jätetty jäkälikön päälle.

»Porot laidunsivat tuossa vielä viime tal-vena. Nyt ne joutuvat etsimään ruokansakaukaa tunturin takaa, josta niitä on vaikeakoota», hän sanoo.

Paadar on toiminut poromiehenä jo 35vuotta. Hän arvioi, ettei näin pahasti hakat-tu metsä toivu laitumeksi kymmeneen vuo-teen. Livikköjärvellä tilannetta pahentaavielä se, että Metsähallitus on päättänyt ku-lottaa alueen ensi kesänä.

»Metsähallituksen tahti vain kiihtyy tääl-lä. Ne hakkaavat vuosi vuodelta yhä suu-rempia alueita, kun ne haluavat tehdä tu-losta.»

Poromiehet ovat piirtäneet suojelukoh-teista karttoja Greenpeacen avulla. Järjes-tön mukaantulo on pelästyttänyt metsurit,jotka taistelevat omasta toimeentulostaan.

Metsähallituksen palveluksessa on 50metsuria ja kymmenen toimihenkilöä, jotkauhkaavat jäädä työttömiksi, jos hakkuut lo-petetaan.Vaikeuksissa on myös Vapon Peu-ravuonon saha, joka käy jo nyt puolella te-holla tukkipulan takia.

Ylä-Lapin metsurit ovat uhanneet järjes-tää SAK:n tuella poronlihan ostoboikotin,mutta he eivät ole saaneet toistaiseksi lii-toltaan tukea. Poromiesten mukaan boikot-tiuhka vaikeuttaa kuitenkin lihakauppoja,jotka ovat muutenkin jumissa.

Leppäniemen mukaan Metsähallitus eivoi odotella enää kovin pitkään. »Rajauksen

2345/2003 | SUOMEN KUVALEHTI

�

� Lapissa oli vielä 1990-luvun taitteessa300 000 poroa. Määrä on jouduttu pudot-tamaan 200 000:een, koska laitumetovat pienentyneet hakkuiden takia.

� Yhä useampi poromies joutuu luopumaan ammatistaan.

24 SUOMEN KUVALEHTI | 45/2003

sisällä on noin 40 prosenttia Inarin metsä-pinta-alasta.Alue sisältää 60 prosenttia kai-kesta puusta, mitä täältä on aiottu hakata.»

Poromiehettoisiaan vastaan

Greenpeace on tuonut poromiesten asiallevaltakunnallista ja myös kansainvälistä jul-kisuutta. Se ärsyttää Metsähallitusta, jonkamielestä vanhojen metsien suojelu on hoi-dettu Pohjois-Suomessa mallikkaasti.

Metsähallituksen mielestä Greenpeacekiristää valtiota kansainvälisillä kontakteil-laan ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessasuomalaisen puun ostoboikotin. Erityisenpahana rikoksena pidetään sitä, että Green-peace on esitellyt Lapin hakattuja metsiäsaksalaisille ja belgialaisille toimittajille.

»Tämä on tyypillinen suomalaiskansalli-nen suhtautumistapa, että ulkomaalaisetperkele! Mutta saamelaisasioissa ei saa mi-tään aikaan pelkästään kansallisin toimin,vaan siihen tarvitaan kansainvälistä yhteis-työtä. Meillä on Greenpeacen kanssa yhtei-nen intressi, koska sekin on huolissaan La-pin metsistä», Pekka Aikio sanoo.

Jouni Lukkari muistuttaa, että Hammas-tunturin paliskunnalle tärkeä Kalkuselänrinne saatiin syksyllä pelastettua nimen-omaan Greenpeacen ansiosta. Hänen mu-kaansa Metsähallitus oli jo ilmoittanut hak-kuiden alkamispäivän, mutta päätös perut-tiin Greenpeacen painostuksen takia.

Kaikki poromiehet eivät halua ollaGreenpeacen kanssa samassa rintamassa.Paliskuntien yhdistyksen varapuheenjohta-ja, Ivalon paliskunnan poroisäntä Viljo Hu-ru arvostelee voimakkaasti Greenpeacenkanssa puuhastelevia poromiehiä.

Huru väitti lokakuussa Lapin Kansassa, et-tä poromiehet ovat lähteneet mukaan Sak-sasta johdettuun operaatioon, jonka tavoit-teena on »koko Pohjois-Suomen puunjalos-tusteollisuuden lamauttaminen». Hän muis-tutti, etteivät syrjäkylät pysy elossa, jos muutelinkeinot savustetaan elinkelvottomiksi.

Hurun näkemykset ovat nostattaneet Ina-rin paliskunnat kapinaan, ja Nellimin tokka-kunta harkitsee eroa Ivalon paliskunnasta,koska se ei saa omia näkemyksiään esiin.

Kapinallisten mielestä myös paliskuntienyhdistys ajaa pelkästään metsätalouden

asiaa. »Paliskuntien yhdistys ei ole meidänetujärjestömme. Se on Metsähallituksenpuolella, koska valtio maksaa toimihenki-löiden palkat», Petri Hänninen sanoo.

Inarin kuntavälikädessä

Tilanne on hankala Inarin kunnalle, jokataistelee ankaran työttömyysongelmankanssa. Kunnanjohtaja Reijo Timperi ko-rostaa, että sekä porotalous että metsätalousovat alueelle elintärkeitä, joten kummasta-kaan ei ole varaa luopua.

Metsätalous työllistää Inarissa noin 190ihmistä. Porotaloudesta saa elantonsa 250perhettä, mutta poronhoidolla on suora yh-teys myös alueen matkailuun. Niiden yh-teenlaskettu taloudellinen merkitys on La-pin TE-keskuksen mukaan lähes seitse-mänkertainen metsätalouteen verrattuna.

Timperi toivoo, että kiistoihin löytyisi rat-kaisu kolme vuotta sitten laaditun luonnon-

Inari� Asukasluku 7 268,

joista saamelaisia 2 200� Työttömyysprosentti 19� Suojelualueita 78 %� Poroja 39 000

� Paliskunta haastoi Metsähallituksenoikeuteen hakkuista.

varasuunnitelman pohjalta, vaikka poro-miehet eivät sitä hyväksykään. Hänen mie-lestään valtion metsistä voitaisiin hakatakestävän kehityksen mukaisesti enemmän-kin kuin suunnitellut 150 000 kuutiometriä.

Timperi syyttää tilanteen kärjistymisestäGreenpeacea, joka kyseenalaistaa hänen mie-lestään koko Ylä-Lapin metsäteollisuuden.

»Se on ottanut meidät pelinappulakseen

suuremmassa pelissä.Vanhojen metsien suo-jelua ei ratkaista sillä, että Lapissa pistetäänpillit pussiin. Kyllä luonnon monimuotoisuuson koko Suomen ja Euroopan asia.»

Poromiesten mukaan heidän on pakkoturvautua Greenpeaceen, koska he eivät saamuuten ääntään kuuluville. Lapin Kansa onyksiselitteisesti metsäteollisuuden puolella,eikä valtioltakaan heru tukea.

»Ne väittävät, että täällä mellastaa vainmuutama poroisäntä, vaikka ongelma kos-kee kaikkia Inarin paliskuntia», Jouni Luk-kari sanoo.

Petri Hänninen on samaa mieltä. »Sen ta-kia me huudetaan kun meillä on hätä. Met-sähallitus saa minun puolestani hakata ta-lousmetsäalueilla, kunhan se jättää tärkeäterämaa-alueet rauhaan.»

Tukea Lapinpaliskunnasta

Tilannetta seurataan mielenkiinnolla myössaamelaisalueen eteläisimmässä Lapin pa-liskunnassa, joka on taistellut Metsähalli-tuksen kanssa jo kymmeniä vuosia.

Paliskunta on kärsinyt pahasti, sillä puoletperinteisistä poronhoitoalueista on jäänyt

hakkuiden, tekojärvien ja Saariselän matkai-lukeskuksen alle. Nyt Metsähallitus suunnit-telee hakkuita Peurakairassa, joka kuuluuporojen talviruokinnan tärkeimpiin alueisiin.

Paliskunta haastoi Metsähallituksen 1998käräjille Peurakairan ja Alapalkisen ha-kuista. Oikeudenkäynti keskeytettiin kolmevuotta sitten, kun osapuolet pääsivät keski-näisissä neuvotteluissa sopimukseen. Senmukaan parhaita luppometsiä ei hakatatoistaiseksi.

Sopimus on katkolla vuoden vaihteessa,ja poroisäntä Harri Hirvasvuopio, 26, val-mistautuu parhaillaan jatkoneuvotteluihin.»Metsähallituksella on alue-ekologinensuunnitelma, joka sisältää hakkuita. Me ha-luamme kuitenkin pitää sopimuksen enti-sellään», hän sanoo.

Hirvasvuopio saa tukea entiseltä po-roisännältä Hannu Maggalta, 63, joka va-kuuttaa, ettei paliskunta anna periksi. Mag-ga on kampaillut Metsähallituksen kanssayli 20 vuotta ja koonnut valtavan aineistonympäristönmuutoksista.

Magga arvostelee voimakkaasti Metsä-hallitusta sekä Riista- ja kalatalouden tut-kimuslaitosta heikosta porotalouden tunte-muksesta.

»Joskus minusta tuntuu, että Greenpea-cella on paljon parempi tieto metsäasioistakuin Metsähallituksella.» �

2545/2003 | SUOMEN KUVALEHTI

� Myös naiset ja lapset ovat mukanaMuddusjärven paliskunnan poroerotuk-sessa.

� Poronlihaa tuotetaan noin kaksimiljoonaa kiloa vuodessa. Liha ei enäämene kaupaksi entiseen hintaan.