mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana ...€¦ · –itsemurhien ehkäiseminen...

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana

2009–2015 – mikä on muuttumassa?

Kehittämispäällikkö Airi Partanen

Terveyttä Lapista 2013 (4.-5.9.2013 Rovaniemi)

1.3.2013 1

Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015

I Asiakkaan asemaa vahvistetaan - Ehdotukset 1 - 5

II Panostetaan ehkäisyyn - Ehdotukset 6 - 7

III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena - Ehdotukset 8 - 13

IV Ohjauskeinoja kehitetään - Ehdotukset 14 - 18

05.03.2012 J. Moring 2

TOIMEENPANO THL:n kannalta katsottuna

• Kunnat ja kuntainliitot, shp:t, muut toimijat

– materiaalit: esitteet, slaidit, ”fact sheet”, verkkosivut

– julkaisut

– tilaisuudet

– verkostot

– neuvonta, ohjaus

• KASTE-hankkeet

• THL:n kärkihankkeet ja

muu THL:n sisäinen yhteistyö

• STM: Lainsäädäntö, muu yhteistyö STM:n kanssa (STM:n poikkihallinnollinen ohjausryhmä)

05.03.2012 J. Moring 3

Kaste-hankkeet mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisen kehittämistyön vauhdittajina

1.3.2013 4

Kaste-kautta edeltänyt mielenterveys- ja päihdetyön yhteinen hankekehittäminen STM:n rahoituksella

• Mielenterveys- ja päihdetyön kolme kärkihanketta 2004-2007:

– Pohjanmaa-hanke (VSHP): viisi koria ehkäisystä kuntoutukseen

– Lapin hanke (Rovaniemen kaupunki): haja-asutusalueiden palvelut, teknologia

– Sateenvarjo-projekti (Vantaan kaupunki): perusterveydenhuolto

Taustalla tarve mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteiseen kehittämiseen laaja-alaisissa hankekokonaisuuksissa => kokemusten hyödyntäminen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelussa

1.3.2013 5

Mielenterveys- ja

päihdetyön

Kaste-hankkeet

2008-2011

1.3.2013 6

Mielenterveys- ja päihdetyön Kaste-kehittämishankkeet 2012-2015

• Edelliseltä kaudelta jatkuvia tai jatkohankkeita: Arjen mieli 2011-2013, Mielen avain, Länsi 2013, Välittäjä 2013

• Uusia hankkeita: Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille, Hyvinvointi hakusessa, riippuvuus riskinä

• Muita Kaste-hankkeita, joissa kehitetään myös mielenterveys- ja päihdetyötä osana muuta kehittämistä: TerPS2, Pakaste, Potku, Kasperi, Ikä-Kaste, Lasten Kaste, Ester…

1.3.2013 7

THL ja STM:n mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon

ohjausryhmä

1.3.2013 8

19.02.2013 9 J. Moring

Mieli-suunnitelman toimeenpanon julkaisuja THL:lta: yhteensä 763 sivua, lisäksi tulossa 3 uutta kirjaa: Itä-Länsi Kaste-loppuraportti, Toipumistarinoita sekä vuoden 2012 vuosiraportti

19.02.2013 10 J. Moring

Mieli-suunnitelman toimeenpanon materiaalia

Mieli-suunnitelman verkkosivut

05.03.2012 J. Moring 11

STM:n mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän tekemä väliarviointi

• Toimeenpanon eteneminen

• Mitä edistystä?

• Väliarvion pohjalta erityisesti tehostettavia toimenpiteitä?

J. Moring 12 20.03.2013

STM julkaisuja 2012/24

1.3.2013 13

Ohjausryhmän etukäteistehtävä (kevät 2013, viimeisin dl 7.6.2013

• Vastaajat: Työterveyslaitos (TTL), KELA, Suomen Mielenterveysseura (SMS), A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto (MTKL), Kirkkohallitus, Välittäjä 2013 -hanke, Länsi2012 ja 2013 -hankkeet, Mielen Avain -hanke, Arjen mieli -hanke, Kuntaliitto, Sosiaalialan osaamiskeskus / Pikassos, Sosiaalialan osaamiskeskus / Sosiaalitaito, Sosiaalialan osaamiskeskus / KOSKE, Sosiaalialan osaamiskeskus / ISONET, Sosiaalialan osaamiskeskus / Poskelappi, Sosiaalialan osaamiskeskus / FSKC, KPSHP, EPSHP

05.03.2012 J. Moring 14

Asiakkaan aseman vahvistaminen

E1 Yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy

– Tehostettavaa: itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus, yksilölliset palvelut, hoito- ja palvelutakuu, vammaispalvelut

E2 Yhden oven periaate

– Tehostettavaa: peruspalveluiden vahvistaminen

E3 Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat

– Tehostettavaa: määritelmien selkeyttäminen, toiminnan kehittäminen

E4 Tahdosta riippumaton hoito

– Tehostettavaa: avohoidon vahvistaminen

E5 Toimeentuloturva

– Tehostettavaa: palkkatulon ansaitsemisen mahdollisuus toimeentulon turvan heikentymättä

15

Koulutusta ammattilaisille, asiakaslähtöisen

työn kehittämistä, stigman vastaista työtä

Matalakynnyksistä kriisipalvelua, mielenterveys- ja

päihdetyöntekijöitä terveysasemalla, perus- ja

erityispalvelujen yhteistyötä

Monipuolista kokeilutoimintaa vertaistyön ja

kokemusasiantuntijuuden käytöstä

THL:n hanke

Kela: kuntoutus-

rahalain muutos

Asiakkaan aseman vahvistaminen

E1 Yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy

– Tehostettavaa: itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus, yksilölliset palvelut, hoito- ja palvelutakuu, vammaispalvelut

E2 Yhden oven periaate

– Tehostettavaa: peruspalveluiden vahvistaminen

E3 Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat

– Tehostettavaa: määritelmien selkeyttäminen, toiminnan kehittäminen

E4 Tahdosta riippumaton hoito

– Tehostettavaa: avohoidon vahvistaminen

E5 Toimeentuloturva

– Tehostettavaa: palkkatulon ansaitsemisen mahdollisuus toimeentulon turvan heikentymättä

16

Edistävä ja ehkäisevä työ

E6 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön uudet painopisteet

– alkoholin kulutuksen vähentäminen

– yli sukupolven siirtyvien ongelmien ehkäiseminen

– lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen

– itsemurhien ehkäiseminen

– hyvinvoinnin edistäminen

E7 Mielenterveys- ja päihdetyön strategia

– Tehostettavaa: eri hallinnonalojen yhteistyön koordinoinnin varmistaminen

17

Strategioiden valmistelun tai päivittämisen

tukemista ja juurruttamista, sähköinen

hyvinvointikertomus

Järjestötoimintaa, työhyvinvoinnin edistämistä, varhaisen

vaiheen palveluja, erilaisia työmenetelmiä (TLP, Friends,

Pakka, väkivallan vastainen työ, itsemurhien ehkäisy jne.),

sähköisiä palveluja (nuortenlinkki.fi, otapuheeksi.fi jne.),

Edistävä ja ehkäisevä työ

E6 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön uudet painopisteet

– alkoholin kulutuksen vähentäminen

– yli sukupolven siirtyvien ongelmien ehkäiseminen

– lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen

– itsemurhien ehkäiseminen

– hyvinvoinnin edistäminen

E7 Mielenterveys- ja päihdetyön strategia

– Tehostettavaa: eri hallinnonalojen yhteistyön koordinoinnin varmistaminen

18

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen

E8 Palvelukokonaisuuden koordinointi

• Tehostettavaa: toimivuus asiakkaan kannalta

E9 Perus- ja avopalveluiden tehostaminen

• Tehostettavaa: kokonaisuutena toteutuvat palvelut - perustasolla vastuu lievistä ongelmista, päivystävä psykiatria muun päivystävän toiminnan yhteyteen, somaattisen hoidon turvaaminen, vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, sähköiset palvelut, kuntoutuspsykoterapia, asuminen

E10 Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö

• Tehostettavaa: vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, huostaan otettujen lasten psykiatrinen hoito

E11 Työterveyshuollon rooli työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa

E12 Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työllistymisedellytykset

E13 Ikääntyvän väestön mielenterveys- ja päihdepalvelut

19

Palveluketjujen kehittämistä (apuna esim. QPR), sähköisiä

työvälineitä (SaDe - julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyö,

Mood Gym)

Sähköisten, teknologia-avusteisten palvelujen kehittäminen,

hoito-ohjelmat ja palveluketjut, näyttöön perustuvat menetelmät,

peruspalvelunäkökulman vahvistuminen

Hankkeita (mielenterveyden voimavara-ajattelu), sähköisiä

palveluja, koulutusta, lastensuojelun selvitys, lapsiperhetyön ja

hoitoketjujen kehittämistä, kotiin vietävät palvelut

Masto-toimintojen juurruttamista, työterveyden ja –hyvinvoinnin ja

kehittäminen, toimeentulomuodot

Osatyökykyisten työssäolo, ammatillinen kuntoutus (mm.

Kela: ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten

lieventäminen ), aikuissosiaalityö

Hankkeita (mm. Miracle), työmenetelmiä (yli 65v

alkoholimittari), kotipalvelujen kehittäminen

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen

E8 Palvelukokonaisuuden koordinointi

• Tehostettavaa: toimivuus asiakkaan kannalta

E9 Perus- ja avopalveluiden tehostaminen

• Tehostettavaa: kokonaisuutena toteutuvat palvelut - perustasolla vastuu lievistä ongelmista, päivystävä psykiatria muun päivystävän toiminnan yhteyteen, somaattisen hoidon turvaaminen, vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, sähköiset palvelut, kuntoutuspsykoterapia, asuminen

E10 Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö

• Tehostettavaa: vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, huostaan otettujen lasten psykiatrinen hoito

E11 Työterveyshuollon rooli työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa

E12 Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työllistymisedellytykset

E13 Ikääntyvän väestön mielenterveys- ja päihdepalvelut

20

Ohjauskeinojen kehittäminen

E14 Mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen kehittäminen

• Tehostettavaa: päivystyksissä ja perheiden ja lasten kanssa työskentelevien lisäkoulutus

E15 Mielenterveys- ja päihdetyön suositukset

• Uusien suositusten tarve: lasten ja nuorten käytöshäiriöt, väkivallan ja aggression ennaltaehkäisy

• Tehostettavaa: Innokylän kehittäminen hyvien käytäntöjen tietopankiksi

E16 Mielenterveys- ja päihdetyön koordinointi

• Ehdotuksena valtioneuvoston periaatepäätös mielenterveys- ja päihdetyöstä

E17 Mielenterveys- ja päihdetyön resurssien vahvistaminen

• Tehostettavaa: palvelurakenneuudistuksen yhteydessä riittävät perus- ja erityispalvelut, verkkopalvelujen kehittämiseen pysyvä rahoitus

E18 Mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain päivittäminen

• Tarvitaan mielenterveyslain ja päihdehuoltolain laajempi uudistaminen

21

Päihde- ja mielenterveystyön täydennyskoulutusta,

opetusmenetelmien kehittäminen oppilaitoksissa ja sote-

palveluissa (mm- Voimaa arkeen)

Terveysportin työterveyshuolto-osuus, suositusten

jalkauttaminen

Mielenterveys- ja päihdeasiat eri foorumeilla, huomioiminen

päätöksenteossa, Innokylä

Palvelujen tehostaminen erityisesti peruspalveluissa

Osallistuminen lainsäädännön kehittämiseen

Ohjauskeinojen kehittäminen

E14 Mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen kehittäminen

• Tehostettavaa: päivystyksissä ja perheiden ja lasten kanssa työskentelevien lisäkoulutus

E15 Mielenterveys- ja päihdetyön suositukset

• Uusien suositusten tarve: lasten ja nuorten käytöshäiriöt, väkivallan ja aggression ennaltaehkäisy

• Tehostettavaa: Innokylän kehittäminen hyvien käytäntöjen tietopankiksi

E16 Mielenterveys- ja päihdetyön koordinointi

• Ehdotuksena valtioneuvoston periaatepäätös mielenterveys- ja päihdetyöstä

E17 Mielenterveys- ja päihdetyön resurssien vahvistaminen

• Tehostettavaa: palvelurakenneuudistuksen yhteydessä riittävät perus- ja erityispalvelut, verkkopalvelujen kehittämiseen pysyvä rahoitus

E18 Mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain päivittäminen

• Tarvitaan mielenterveyslain ja päihdehuoltolain laajempi uudistaminen

22

Keskeisiä

• Ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito

• alkoholin kulutuksen vähentäminen

• yli sukupolven siirtyvien ongelmien ehkäiseminen

• peruspalveluiden saatavuus ja laatu (terveysasemat, neuvolat, koulu-, opiskeluterveydenhuolto)

2. Vakavat psykiatriset sairaudet

• syrjinnän ja leimaamisen vähentäminen

• asumisolosuhteiden kohentaminen

• opiskelun, työnteon tai toiminnan mahdollisuus

• myös somaattinen terveydentila olisi syytä ottaa kohteeksi!

HS 1.5.2013

23

Muuttuuko mikään?

05.03.2012 J. Moring 24

Arviota Kaste-hankkeista (Juha Ahonen ym. 2.9.2013 STM:n Mieli-ohryn kokouksessa)

• Alustava pikakartoitus (webropol-kysely) Kaste-hankkeiden yhteistyötahoille viikolla 34-35, vastaajia 54

• Vastauksia kaikilta Kaste-alueilta

1.3.2013 25

Onko mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Kaste II aikana…

• Lisääntynyt

• Pysynyt ennallaan

• Vähentynyt

• En osaa sanoa

Arvio mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisestä Kaste II:n kautta

• Toteutunut erittäin hyvin

• Toteutunut melko hyvin

• Toteutunut melko huonosti

• Toteutunut erittäin huonosti

• En osaa sanoa

1.3.2013 26

Mielenterveys- ja päihdetyön suurimmat epäkohdat, joihin tulisi vaikuttaa Kaste-rahoituksella?

1.3.2013 27

Viestejä mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisestä vastaaville virkamiehille?

1.3.2013 28

Psykiatria

1.3.2013 29

Psykiatrian erikoisalan hoitojaksot, hoitopäivät ja avohoitokäynnit 2001–2011*

20.03.2013 Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/2013 30

* Erikoissairaanhoidon avohoidon tietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen, mutta vertailukelpoisia luvut ovat

vuodesta 2006 alkaen.

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon hoitojaksot ja hoitojaksojen potilaat sairaanhoitopiireittäin vuonna 2011, epäsuora ikä- ja sukupuolivakiointi, koko maa=100

20.03.2013 Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/2013 31

Pakkotoimien kohteena olleet potilaat 2005–2011

20.03.2013 Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/2013 32

Psykiatriset potilaat, hoitopäivät ja muutokset edellisestä vuodesta

Potilaita/

1000 as3

Hoitopäiviä/

1000 as

Muutos1 %

2010-2011

Hoitojakso-

jen muutos%

Avohkäynt

muutos2 %

Etelä-

Karjala

6,64 237 - 16 - 8 33

Itä-

Savo

3,74 251 - 18 - 26 22

Keski-

Suomi

3,71 190 - 4 - 13 92

Koko maa 5,50 269 - 5 - 2 7

18.02.2013 J. Moring/ Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/2013 33

1. Muutos hoitopäivien kokonaislukumäärässä 2. Vain erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit 3 Sairaalahoidossa

Päihdepalvelut

1.3.2013 34

Päihdehuollon avohoidossa, laitoshoidossa ja asumispalveluissa sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat 2000-2011 (Sotkanet)

1.3.2013 35

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

55000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleetasiakkaat

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita

Päihteiden vuoksi sairaaloiden jaterveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetutpotilaat

Päihdehuollon asumispalveluissaasiakkaita

18.9.2013 36

Päihdetapauslaskenta (Kuussaari ym. 2012)

• Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tapahtuvasta päihde-ehtoisesta asioinnista lasten päivähoitoa lukuun ottamatta

• Toistaiseksi päihdepalvelujärjestelmää koskevaa tietoa ei ole muulla tavoin kattavasti saatavilla

• Päihdetapauslaskentoja on tehty neljän vuoden välein vuodesta 1987 lähtien. Viimeisin 11.10.2011 (lokakuun 2. tiistai).

• Päihde-ehtoisella asioinnilla tarkoitetaan tilanteita, joissa ainakin yksi seuraavista kriteereistä täyttyy (2011):

1. asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä (85%)

2. asiakas hakee apua päihtyneenä (5%)

3. asiakas hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan (esim. tapaturma) vuoksi (3%)

=> Päihdetapauslaskenta kertoo ongelmakäyttäjistä

Lähes 12 000 päihde-ehtoista asiointia laskentavuorokauden aikana

• Vuonna 2011 kirjattiin laskentavuorokauden aikana 11 738 päihde-ehtoista asiointia

• Tämä on suurin piirtein saman verran kuin vuosina

2007 (12 070) ja 2003 (10 953)

18.9.2013 37

17 %

32 %

19 %

32 %

Päihde-ehtoiset asioinnit asumispalveluissa, päihdehuollon

erityispalveluissa, sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa 2011 (%)

Asumispalvelut

Päihdehuollonerityispalvelut

Sosiaalipalvelut

Terveydenhuolto

Päihde-ehtoinen asiointi terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, päihdehuollon erityispalveluissa, asumispalveluissa ja muissa palveluissa 2003, 2007, 2011 (n)

• Asiointien määrä lisääntynyt terveydenhuollossa, erityisesti avohoidossa ja vuodeosastoilla, psykiatrisissa sairaaloissa

• Asiointimäärät sosiaalipalveluissa lähes muuttumattomat. Sosiaalitoimistojen päihde-ehtoiset asioinnit vähentyneet.

• Päihdehuollon erityispalveluiden asioinnit laskussa.

• Päihde-ehtoinen asiakkuus asumispalveluissa lisääntynyt. Erityisen paljon kasvua ollut ikääntyneiden asumispalveluissa, joissa päihde-ehtoinen asiointi reilusti tuplaantunut vuoteen 2007 verrattuna.

18.9.2013 Kristiina Kuussaari 38

0 1000 2000 3000 4000 5000

Muut palvelut

Asumispalvelut

Päihdehuollon erityispalvelut

Sosiaalipalvelut

Terveydenhuolto

Asiointien lukumäärä

2011

2007

2003

Päihdetapauslaskennan johtopäätökset (1)

1. Lähes 12 000 päihteiden käyttöön liittyvää asiointia laskentavuorokauden aikana

• Päihdeasiakkaat käyttävät paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita

• On tärkeä huolehtia siitä, että päihdeasiakkaat saavat palvelujärjestelmästä tarvitsemansa avun

2. Päihdeasiakkaiden määrä on kasvanut erityisesti terveyskeskusten avopalveluissa

• Terveyskeskuksissa otetaan aikaisempaa enemmän vastuuta myös päihdeasiakkaiden hoitamisesta (mm. päihdehoitajia terveyskeskuksiin).

• Tämä kehitys on linjassa päihde- ja mielenterveyssuunnitelman (2009) kanssa, jossa korostettiin päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä peruspalveluissa.

18.9.2013 39

Päihdetapauslaskennan johtopäätökset (2)

3. Päihdehuollon erityispalveluiden asiointimäärät laskussa

• Päihdehuollon erityispalveluissa noin 10 prosenttia vähemmän asiakkaita kuin edellisessä laskennassa

• Terveyskeskusten aikaisempaa aktiivisempi ote esim. päihdeongelmien varhaisvaiheen tunnistamisessa saattaa vähentää päihdehuollon erityispalveluiden käyttöä

• Päihdehuollon erityispalveluiden käytön väheneminen on kuitenkin huolestuttavaa, jos se merkitsee vaikeasti päihdeongelmaisten hoidon ja kuntoutukseen pääsyn heikkenemistä

• Pitkäaikaiseen laitoskuntoutukseen pääsy näyttää vaikeutuneen ja asiakkaita ohjataan enemmän lyhytaikaiseen katkaisuhoitoon tai asumispalveluihin -> kaikille päihdeongelmaisille nämä palvelut eivät kuitenkaan ole riittäviä.

• Suomessa 250 000 alkoholin riskikulutusrajat ylittävää alkoholinkäyttäjää (Juomatapatutkimus 2008) => tulisi huolehtia siitä, että myös kuntouttavia palveluita on riittävästi tarjolla

18.9.2013 40

Alkoholin riskikäyttö ja ongelmakäyttö (Lähde: Koskinen ym. toim. / Terveys 2011, THL)

Alkoholin riskikäyttäjien osuus AUDIT-C mittarin mukaan (%)

Alkoholihäiriön esiintyvyys viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana (%)

30-44v 45-54v 55-64v 65-74v 75+v Kaikki

Miehet 23,9 33,1 30,0 12,0 1,8 23,1

Naiset 15,5 18,9 10,9 4,1 0,6 11,8

18.9.2013 41

30-44v 45-54v 55-64v 65-74v 75+v Kaikki

Miehet 3,7 4,7 2,6 1,4 1,1 3,0

Naiset 2,1 0,8 0,9 0,2 0,0 0,9

Entä mitä mielenterveys- ja päihdesuunnitelman jälkeen?

1.3.2013 42

Valtionhallinnon ohjaus

• Lainsäädäntö?

– sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja palveluiden järjestämistä koskeva lainsäädäntö, sosiaalihuoltolain uudistus, itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeva lainsäädäntö, raittiustyölain, alkoholilain, mielenterveyslain ja päihdehuoltolain uudistaminen

• Strategiset ohjausvälineet?

– WHO:n Draft comprehensive mental health action plan 2013–2020; EB132/8, 11 January 2013

– Entä alkoholi, huumausaineet, toiminnalliset riippuvuudet? Suomen Alkoholiohjelma, Global strategy to reduce the harmful use of alcohol, WHO Resolutions Related to Substance Abuse

• Rahoitus?

– sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus – kuka vastaa palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta?

– monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen?

– kehittämistoiminnan rahoitus?

1.3.2013 43

Mieli 2009 – 2015 ja WHO 2013 (draft)*

• Asiakkaan asemaa vahvistetaan

• Panostetaan ehkäisyyn

• Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena

• Ohjauskeinoja kehitetään

• To strengthen effective leadership and governance for mental health

• To provide comprehensive, integrated and responsive mental health and social care services in community-based settings

• To implement strategies for promotion and prevention in mental health

• To strengthen information systems, evidence and research for mental health

• + six cross-cutting principles and approaches

20.03.2013 J. Moring 44

*WHO: Draft comprehensive mental health

action plan 2013–2020; EB132/8, 11 January 2013

Valtionhallinnon ohjaus

• Lainsäädäntö?

– sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja palveluiden järjestämistä koskeva lainsäädäntö, sosiaalihuoltolain uudistus, itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeva lainsäädäntö, raittiustyölain, alkoholilain, mielenterveyslain ja päihdehuoltolain uudistaminen

• Strategiset ohjausvälineet?

– WHO:n Draft comprehensive mental health action plan 2013–2020; EB132/8, 11 January 2013

– Entä alkoholi, huumausaineet, toiminnalliset riippuvuudet? Suomen Alkoholiohjelma, Global strategy to reduce the harmful use of alcohol, WHO Resolutions Related to Substance Abuse

• Rahoitus?

– sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus – kuka vastaa palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta?

– monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen?

– kehittämistoiminnan rahoitus?

1.3.2013 45

05.03.2012 J. Moring 46

www.thl.fi/mielijapaihde