mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana ...€¦ · –itsemurhien ehkäiseminen...
TRANSCRIPT
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana
2009–2015 – mikä on muuttumassa?
Kehittämispäällikkö Airi Partanen
Terveyttä Lapista 2013 (4.-5.9.2013 Rovaniemi)
1.3.2013 1
Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015
I Asiakkaan asemaa vahvistetaan - Ehdotukset 1 - 5
II Panostetaan ehkäisyyn - Ehdotukset 6 - 7
III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena - Ehdotukset 8 - 13
IV Ohjauskeinoja kehitetään - Ehdotukset 14 - 18
05.03.2012 J. Moring 2
TOIMEENPANO THL:n kannalta katsottuna
• Kunnat ja kuntainliitot, shp:t, muut toimijat
– materiaalit: esitteet, slaidit, ”fact sheet”, verkkosivut
– julkaisut
– tilaisuudet
– verkostot
– neuvonta, ohjaus
• KASTE-hankkeet
• THL:n kärkihankkeet ja
muu THL:n sisäinen yhteistyö
• STM: Lainsäädäntö, muu yhteistyö STM:n kanssa (STM:n poikkihallinnollinen ohjausryhmä)
05.03.2012 J. Moring 3
Kaste-hankkeet mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisen kehittämistyön vauhdittajina
1.3.2013 4
Kaste-kautta edeltänyt mielenterveys- ja päihdetyön yhteinen hankekehittäminen STM:n rahoituksella
• Mielenterveys- ja päihdetyön kolme kärkihanketta 2004-2007:
– Pohjanmaa-hanke (VSHP): viisi koria ehkäisystä kuntoutukseen
– Lapin hanke (Rovaniemen kaupunki): haja-asutusalueiden palvelut, teknologia
– Sateenvarjo-projekti (Vantaan kaupunki): perusterveydenhuolto
Taustalla tarve mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteiseen kehittämiseen laaja-alaisissa hankekokonaisuuksissa => kokemusten hyödyntäminen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelussa
1.3.2013 5
Mielenterveys- ja
päihdetyön
Kaste-hankkeet
2008-2011
1.3.2013 6
Mielenterveys- ja päihdetyön Kaste-kehittämishankkeet 2012-2015
• Edelliseltä kaudelta jatkuvia tai jatkohankkeita: Arjen mieli 2011-2013, Mielen avain, Länsi 2013, Välittäjä 2013
• Uusia hankkeita: Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille, Hyvinvointi hakusessa, riippuvuus riskinä
• Muita Kaste-hankkeita, joissa kehitetään myös mielenterveys- ja päihdetyötä osana muuta kehittämistä: TerPS2, Pakaste, Potku, Kasperi, Ikä-Kaste, Lasten Kaste, Ester…
1.3.2013 7
THL ja STM:n mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon
ohjausryhmä
1.3.2013 8
19.02.2013 9 J. Moring
Mieli-suunnitelman toimeenpanon julkaisuja THL:lta: yhteensä 763 sivua, lisäksi tulossa 3 uutta kirjaa: Itä-Länsi Kaste-loppuraportti, Toipumistarinoita sekä vuoden 2012 vuosiraportti
19.02.2013 10 J. Moring
Mieli-suunnitelman toimeenpanon materiaalia
Mieli-suunnitelman verkkosivut
05.03.2012 J. Moring 11
STM:n mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän tekemä väliarviointi
• Toimeenpanon eteneminen
• Mitä edistystä?
• Väliarvion pohjalta erityisesti tehostettavia toimenpiteitä?
J. Moring 12 20.03.2013
STM julkaisuja 2012/24
1.3.2013 13
Ohjausryhmän etukäteistehtävä (kevät 2013, viimeisin dl 7.6.2013
• Vastaajat: Työterveyslaitos (TTL), KELA, Suomen Mielenterveysseura (SMS), A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto (MTKL), Kirkkohallitus, Välittäjä 2013 -hanke, Länsi2012 ja 2013 -hankkeet, Mielen Avain -hanke, Arjen mieli -hanke, Kuntaliitto, Sosiaalialan osaamiskeskus / Pikassos, Sosiaalialan osaamiskeskus / Sosiaalitaito, Sosiaalialan osaamiskeskus / KOSKE, Sosiaalialan osaamiskeskus / ISONET, Sosiaalialan osaamiskeskus / Poskelappi, Sosiaalialan osaamiskeskus / FSKC, KPSHP, EPSHP
05.03.2012 J. Moring 14
Asiakkaan aseman vahvistaminen
E1 Yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy
– Tehostettavaa: itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus, yksilölliset palvelut, hoito- ja palvelutakuu, vammaispalvelut
E2 Yhden oven periaate
– Tehostettavaa: peruspalveluiden vahvistaminen
E3 Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat
– Tehostettavaa: määritelmien selkeyttäminen, toiminnan kehittäminen
E4 Tahdosta riippumaton hoito
– Tehostettavaa: avohoidon vahvistaminen
E5 Toimeentuloturva
– Tehostettavaa: palkkatulon ansaitsemisen mahdollisuus toimeentulon turvan heikentymättä
15
Koulutusta ammattilaisille, asiakaslähtöisen
työn kehittämistä, stigman vastaista työtä
Matalakynnyksistä kriisipalvelua, mielenterveys- ja
päihdetyöntekijöitä terveysasemalla, perus- ja
erityispalvelujen yhteistyötä
Monipuolista kokeilutoimintaa vertaistyön ja
kokemusasiantuntijuuden käytöstä
THL:n hanke
Kela: kuntoutus-
rahalain muutos
Asiakkaan aseman vahvistaminen
E1 Yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy
– Tehostettavaa: itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus, yksilölliset palvelut, hoito- ja palvelutakuu, vammaispalvelut
E2 Yhden oven periaate
– Tehostettavaa: peruspalveluiden vahvistaminen
E3 Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat
– Tehostettavaa: määritelmien selkeyttäminen, toiminnan kehittäminen
E4 Tahdosta riippumaton hoito
– Tehostettavaa: avohoidon vahvistaminen
E5 Toimeentuloturva
– Tehostettavaa: palkkatulon ansaitsemisen mahdollisuus toimeentulon turvan heikentymättä
16
Edistävä ja ehkäisevä työ
E6 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön uudet painopisteet
– alkoholin kulutuksen vähentäminen
– yli sukupolven siirtyvien ongelmien ehkäiseminen
– lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen
– itsemurhien ehkäiseminen
– hyvinvoinnin edistäminen
E7 Mielenterveys- ja päihdetyön strategia
– Tehostettavaa: eri hallinnonalojen yhteistyön koordinoinnin varmistaminen
17
Strategioiden valmistelun tai päivittämisen
tukemista ja juurruttamista, sähköinen
hyvinvointikertomus
Järjestötoimintaa, työhyvinvoinnin edistämistä, varhaisen
vaiheen palveluja, erilaisia työmenetelmiä (TLP, Friends,
Pakka, väkivallan vastainen työ, itsemurhien ehkäisy jne.),
sähköisiä palveluja (nuortenlinkki.fi, otapuheeksi.fi jne.),
Edistävä ja ehkäisevä työ
E6 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön uudet painopisteet
– alkoholin kulutuksen vähentäminen
– yli sukupolven siirtyvien ongelmien ehkäiseminen
– lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen
– itsemurhien ehkäiseminen
– hyvinvoinnin edistäminen
E7 Mielenterveys- ja päihdetyön strategia
– Tehostettavaa: eri hallinnonalojen yhteistyön koordinoinnin varmistaminen
18
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen
E8 Palvelukokonaisuuden koordinointi
• Tehostettavaa: toimivuus asiakkaan kannalta
E9 Perus- ja avopalveluiden tehostaminen
• Tehostettavaa: kokonaisuutena toteutuvat palvelut - perustasolla vastuu lievistä ongelmista, päivystävä psykiatria muun päivystävän toiminnan yhteyteen, somaattisen hoidon turvaaminen, vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, sähköiset palvelut, kuntoutuspsykoterapia, asuminen
E10 Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö
• Tehostettavaa: vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, huostaan otettujen lasten psykiatrinen hoito
E11 Työterveyshuollon rooli työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa
E12 Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työllistymisedellytykset
E13 Ikääntyvän väestön mielenterveys- ja päihdepalvelut
19
Palveluketjujen kehittämistä (apuna esim. QPR), sähköisiä
työvälineitä (SaDe - julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyö,
Mood Gym)
Sähköisten, teknologia-avusteisten palvelujen kehittäminen,
hoito-ohjelmat ja palveluketjut, näyttöön perustuvat menetelmät,
peruspalvelunäkökulman vahvistuminen
Hankkeita (mielenterveyden voimavara-ajattelu), sähköisiä
palveluja, koulutusta, lastensuojelun selvitys, lapsiperhetyön ja
hoitoketjujen kehittämistä, kotiin vietävät palvelut
Masto-toimintojen juurruttamista, työterveyden ja –hyvinvoinnin ja
kehittäminen, toimeentulomuodot
Osatyökykyisten työssäolo, ammatillinen kuntoutus (mm.
Kela: ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten
lieventäminen ), aikuissosiaalityö
Hankkeita (mm. Miracle), työmenetelmiä (yli 65v
alkoholimittari), kotipalvelujen kehittäminen
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen
E8 Palvelukokonaisuuden koordinointi
• Tehostettavaa: toimivuus asiakkaan kannalta
E9 Perus- ja avopalveluiden tehostaminen
• Tehostettavaa: kokonaisuutena toteutuvat palvelut - perustasolla vastuu lievistä ongelmista, päivystävä psykiatria muun päivystävän toiminnan yhteyteen, somaattisen hoidon turvaaminen, vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, sähköiset palvelut, kuntoutuspsykoterapia, asuminen
E10 Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö
• Tehostettavaa: vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, huostaan otettujen lasten psykiatrinen hoito
E11 Työterveyshuollon rooli työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa
E12 Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työllistymisedellytykset
E13 Ikääntyvän väestön mielenterveys- ja päihdepalvelut
20
Ohjauskeinojen kehittäminen
E14 Mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen kehittäminen
• Tehostettavaa: päivystyksissä ja perheiden ja lasten kanssa työskentelevien lisäkoulutus
E15 Mielenterveys- ja päihdetyön suositukset
• Uusien suositusten tarve: lasten ja nuorten käytöshäiriöt, väkivallan ja aggression ennaltaehkäisy
• Tehostettavaa: Innokylän kehittäminen hyvien käytäntöjen tietopankiksi
E16 Mielenterveys- ja päihdetyön koordinointi
• Ehdotuksena valtioneuvoston periaatepäätös mielenterveys- ja päihdetyöstä
E17 Mielenterveys- ja päihdetyön resurssien vahvistaminen
• Tehostettavaa: palvelurakenneuudistuksen yhteydessä riittävät perus- ja erityispalvelut, verkkopalvelujen kehittämiseen pysyvä rahoitus
E18 Mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain päivittäminen
• Tarvitaan mielenterveyslain ja päihdehuoltolain laajempi uudistaminen
21
Päihde- ja mielenterveystyön täydennyskoulutusta,
opetusmenetelmien kehittäminen oppilaitoksissa ja sote-
palveluissa (mm- Voimaa arkeen)
Terveysportin työterveyshuolto-osuus, suositusten
jalkauttaminen
Mielenterveys- ja päihdeasiat eri foorumeilla, huomioiminen
päätöksenteossa, Innokylä
Palvelujen tehostaminen erityisesti peruspalveluissa
Osallistuminen lainsäädännön kehittämiseen
Ohjauskeinojen kehittäminen
E14 Mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen kehittäminen
• Tehostettavaa: päivystyksissä ja perheiden ja lasten kanssa työskentelevien lisäkoulutus
E15 Mielenterveys- ja päihdetyön suositukset
• Uusien suositusten tarve: lasten ja nuorten käytöshäiriöt, väkivallan ja aggression ennaltaehkäisy
• Tehostettavaa: Innokylän kehittäminen hyvien käytäntöjen tietopankiksi
E16 Mielenterveys- ja päihdetyön koordinointi
• Ehdotuksena valtioneuvoston periaatepäätös mielenterveys- ja päihdetyöstä
E17 Mielenterveys- ja päihdetyön resurssien vahvistaminen
• Tehostettavaa: palvelurakenneuudistuksen yhteydessä riittävät perus- ja erityispalvelut, verkkopalvelujen kehittämiseen pysyvä rahoitus
E18 Mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain päivittäminen
• Tarvitaan mielenterveyslain ja päihdehuoltolain laajempi uudistaminen
22
Keskeisiä
• Ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito
• alkoholin kulutuksen vähentäminen
• yli sukupolven siirtyvien ongelmien ehkäiseminen
• peruspalveluiden saatavuus ja laatu (terveysasemat, neuvolat, koulu-, opiskeluterveydenhuolto)
2. Vakavat psykiatriset sairaudet
• syrjinnän ja leimaamisen vähentäminen
• asumisolosuhteiden kohentaminen
• opiskelun, työnteon tai toiminnan mahdollisuus
• myös somaattinen terveydentila olisi syytä ottaa kohteeksi!
HS 1.5.2013
23
Muuttuuko mikään?
05.03.2012 J. Moring 24
Arviota Kaste-hankkeista (Juha Ahonen ym. 2.9.2013 STM:n Mieli-ohryn kokouksessa)
• Alustava pikakartoitus (webropol-kysely) Kaste-hankkeiden yhteistyötahoille viikolla 34-35, vastaajia 54
• Vastauksia kaikilta Kaste-alueilta
1.3.2013 25
Onko mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Kaste II aikana…
• Lisääntynyt
• Pysynyt ennallaan
• Vähentynyt
• En osaa sanoa
Arvio mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisestä Kaste II:n kautta
• Toteutunut erittäin hyvin
• Toteutunut melko hyvin
• Toteutunut melko huonosti
• Toteutunut erittäin huonosti
• En osaa sanoa
1.3.2013 26
Mielenterveys- ja päihdetyön suurimmat epäkohdat, joihin tulisi vaikuttaa Kaste-rahoituksella?
1.3.2013 27
Viestejä mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisestä vastaaville virkamiehille?
1.3.2013 28
Psykiatria
1.3.2013 29
Psykiatrian erikoisalan hoitojaksot, hoitopäivät ja avohoitokäynnit 2001–2011*
20.03.2013 Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/2013 30
* Erikoissairaanhoidon avohoidon tietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen, mutta vertailukelpoisia luvut ovat
vuodesta 2006 alkaen.
Psykiatrisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon hoitojaksot ja hoitojaksojen potilaat sairaanhoitopiireittäin vuonna 2011, epäsuora ikä- ja sukupuolivakiointi, koko maa=100
20.03.2013 Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/2013 31
Pakkotoimien kohteena olleet potilaat 2005–2011
20.03.2013 Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/2013 32
Psykiatriset potilaat, hoitopäivät ja muutokset edellisestä vuodesta
Potilaita/
1000 as3
Hoitopäiviä/
1000 as
Muutos1 %
2010-2011
Hoitojakso-
jen muutos%
Avohkäynt
muutos2 %
Etelä-
Karjala
6,64 237 - 16 - 8 33
Itä-
Savo
3,74 251 - 18 - 26 22
Keski-
Suomi
3,71 190 - 4 - 13 92
Koko maa 5,50 269 - 5 - 2 7
18.02.2013 J. Moring/ Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/2013 33
1. Muutos hoitopäivien kokonaislukumäärässä 2. Vain erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit 3 Sairaalahoidossa
Päihdepalvelut
1.3.2013 34
Päihdehuollon avohoidossa, laitoshoidossa ja asumispalveluissa sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat 2000-2011 (Sotkanet)
1.3.2013 35
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleetasiakkaat
Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita
Päihteiden vuoksi sairaaloiden jaterveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetutpotilaat
Päihdehuollon asumispalveluissaasiakkaita
18.9.2013 36
Päihdetapauslaskenta (Kuussaari ym. 2012)
• Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tapahtuvasta päihde-ehtoisesta asioinnista lasten päivähoitoa lukuun ottamatta
• Toistaiseksi päihdepalvelujärjestelmää koskevaa tietoa ei ole muulla tavoin kattavasti saatavilla
• Päihdetapauslaskentoja on tehty neljän vuoden välein vuodesta 1987 lähtien. Viimeisin 11.10.2011 (lokakuun 2. tiistai).
• Päihde-ehtoisella asioinnilla tarkoitetaan tilanteita, joissa ainakin yksi seuraavista kriteereistä täyttyy (2011):
1. asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä (85%)
2. asiakas hakee apua päihtyneenä (5%)
3. asiakas hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan (esim. tapaturma) vuoksi (3%)
=> Päihdetapauslaskenta kertoo ongelmakäyttäjistä
Lähes 12 000 päihde-ehtoista asiointia laskentavuorokauden aikana
• Vuonna 2011 kirjattiin laskentavuorokauden aikana 11 738 päihde-ehtoista asiointia
• Tämä on suurin piirtein saman verran kuin vuosina
2007 (12 070) ja 2003 (10 953)
18.9.2013 37
17 %
32 %
19 %
32 %
Päihde-ehtoiset asioinnit asumispalveluissa, päihdehuollon
erityispalveluissa, sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa 2011 (%)
Asumispalvelut
Päihdehuollonerityispalvelut
Sosiaalipalvelut
Terveydenhuolto
Päihde-ehtoinen asiointi terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, päihdehuollon erityispalveluissa, asumispalveluissa ja muissa palveluissa 2003, 2007, 2011 (n)
• Asiointien määrä lisääntynyt terveydenhuollossa, erityisesti avohoidossa ja vuodeosastoilla, psykiatrisissa sairaaloissa
• Asiointimäärät sosiaalipalveluissa lähes muuttumattomat. Sosiaalitoimistojen päihde-ehtoiset asioinnit vähentyneet.
• Päihdehuollon erityispalveluiden asioinnit laskussa.
• Päihde-ehtoinen asiakkuus asumispalveluissa lisääntynyt. Erityisen paljon kasvua ollut ikääntyneiden asumispalveluissa, joissa päihde-ehtoinen asiointi reilusti tuplaantunut vuoteen 2007 verrattuna.
18.9.2013 Kristiina Kuussaari 38
0 1000 2000 3000 4000 5000
Muut palvelut
Asumispalvelut
Päihdehuollon erityispalvelut
Sosiaalipalvelut
Terveydenhuolto
Asiointien lukumäärä
2011
2007
2003
Päihdetapauslaskennan johtopäätökset (1)
1. Lähes 12 000 päihteiden käyttöön liittyvää asiointia laskentavuorokauden aikana
• Päihdeasiakkaat käyttävät paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita
• On tärkeä huolehtia siitä, että päihdeasiakkaat saavat palvelujärjestelmästä tarvitsemansa avun
2. Päihdeasiakkaiden määrä on kasvanut erityisesti terveyskeskusten avopalveluissa
• Terveyskeskuksissa otetaan aikaisempaa enemmän vastuuta myös päihdeasiakkaiden hoitamisesta (mm. päihdehoitajia terveyskeskuksiin).
• Tämä kehitys on linjassa päihde- ja mielenterveyssuunnitelman (2009) kanssa, jossa korostettiin päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä peruspalveluissa.
18.9.2013 39
Päihdetapauslaskennan johtopäätökset (2)
3. Päihdehuollon erityispalveluiden asiointimäärät laskussa
• Päihdehuollon erityispalveluissa noin 10 prosenttia vähemmän asiakkaita kuin edellisessä laskennassa
• Terveyskeskusten aikaisempaa aktiivisempi ote esim. päihdeongelmien varhaisvaiheen tunnistamisessa saattaa vähentää päihdehuollon erityispalveluiden käyttöä
• Päihdehuollon erityispalveluiden käytön väheneminen on kuitenkin huolestuttavaa, jos se merkitsee vaikeasti päihdeongelmaisten hoidon ja kuntoutukseen pääsyn heikkenemistä
• Pitkäaikaiseen laitoskuntoutukseen pääsy näyttää vaikeutuneen ja asiakkaita ohjataan enemmän lyhytaikaiseen katkaisuhoitoon tai asumispalveluihin -> kaikille päihdeongelmaisille nämä palvelut eivät kuitenkaan ole riittäviä.
• Suomessa 250 000 alkoholin riskikulutusrajat ylittävää alkoholinkäyttäjää (Juomatapatutkimus 2008) => tulisi huolehtia siitä, että myös kuntouttavia palveluita on riittävästi tarjolla
18.9.2013 40
Alkoholin riskikäyttö ja ongelmakäyttö (Lähde: Koskinen ym. toim. / Terveys 2011, THL)
Alkoholin riskikäyttäjien osuus AUDIT-C mittarin mukaan (%)
Alkoholihäiriön esiintyvyys viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana (%)
30-44v 45-54v 55-64v 65-74v 75+v Kaikki
Miehet 23,9 33,1 30,0 12,0 1,8 23,1
Naiset 15,5 18,9 10,9 4,1 0,6 11,8
18.9.2013 41
30-44v 45-54v 55-64v 65-74v 75+v Kaikki
Miehet 3,7 4,7 2,6 1,4 1,1 3,0
Naiset 2,1 0,8 0,9 0,2 0,0 0,9
Entä mitä mielenterveys- ja päihdesuunnitelman jälkeen?
1.3.2013 42
Valtionhallinnon ohjaus
• Lainsäädäntö?
– sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja palveluiden järjestämistä koskeva lainsäädäntö, sosiaalihuoltolain uudistus, itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeva lainsäädäntö, raittiustyölain, alkoholilain, mielenterveyslain ja päihdehuoltolain uudistaminen
• Strategiset ohjausvälineet?
– WHO:n Draft comprehensive mental health action plan 2013–2020; EB132/8, 11 January 2013
– Entä alkoholi, huumausaineet, toiminnalliset riippuvuudet? Suomen Alkoholiohjelma, Global strategy to reduce the harmful use of alcohol, WHO Resolutions Related to Substance Abuse
• Rahoitus?
– sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus – kuka vastaa palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta?
– monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen?
– kehittämistoiminnan rahoitus?
1.3.2013 43
Mieli 2009 – 2015 ja WHO 2013 (draft)*
• Asiakkaan asemaa vahvistetaan
• Panostetaan ehkäisyyn
• Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena
• Ohjauskeinoja kehitetään
• To strengthen effective leadership and governance for mental health
• To provide comprehensive, integrated and responsive mental health and social care services in community-based settings
• To implement strategies for promotion and prevention in mental health
• To strengthen information systems, evidence and research for mental health
• + six cross-cutting principles and approaches
20.03.2013 J. Moring 44
*WHO: Draft comprehensive mental health
action plan 2013–2020; EB132/8, 11 January 2013
Valtionhallinnon ohjaus
• Lainsäädäntö?
– sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja palveluiden järjestämistä koskeva lainsäädäntö, sosiaalihuoltolain uudistus, itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeva lainsäädäntö, raittiustyölain, alkoholilain, mielenterveyslain ja päihdehuoltolain uudistaminen
• Strategiset ohjausvälineet?
– WHO:n Draft comprehensive mental health action plan 2013–2020; EB132/8, 11 January 2013
– Entä alkoholi, huumausaineet, toiminnalliset riippuvuudet? Suomen Alkoholiohjelma, Global strategy to reduce the harmful use of alcohol, WHO Resolutions Related to Substance Abuse
• Rahoitus?
– sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus – kuka vastaa palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta?
– monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen?
– kehittämistoiminnan rahoitus?
1.3.2013 45
05.03.2012 J. Moring 46
www.thl.fi/mielijapaihde