national university of singapore - aalto

Vaihtoraportti

National University of Singapore

Syksy 2016

Yleiskuvaus Singaporesta Singapore on noin pääkaupunkiseudun kokoinen kaupunkivaltio, joka sijaitsee Kaakkois-Aasiassa, hieman

päiväntasaajan pohjoispuolella. Valtio sijaitsee saarella, joka yhdistyy pohjoisessa Malesian niemimaahan ja

etelässä Indonesian trooppisiin saariin. Singapore tunnetaan korkeasti edistyneenä metropolina, siistinä

kaupunkina, ja yhtenä Aasian neljästä korkean teknologian ja teollistumisen ”tiikeristä” (Singapore, Hong

Kong, Etelä-Korea ja Taiwan).

Singaporessa asuu n. 5.6 miljoonaa ihmistä, joista noin 38 % on ulkomailta tulleita työläisiä ja

ekspatriaatteja. Etnisesti 74.1 % ihmisistä on kiinalaisia, 13.4 % malesialaisia, 9.2 % intilaisia ja loput 3.3 %

muita. Maa on usean kulttuurin sekoittama keskus, ja tämä kulttuurien kirjo näkyy selkeästi Singaporen

katukuvassa kun liikkuu eri kaupunginosien läpi. Aasialaisesta näkökulmasta Singaporea voi pitää kuitenkin

keskimäärin erittäin länsimaalaisena valtiona.

Suurimmat pilvenpiirtäjät sijaitsevat saaren eteläosassa, Marina Bayn ympäröivällä alueella, kun taas

vihreämmät ja luonnonläheisemmät alueet sijaitsevat saaren läntisillä ja pohjoisilla alueilla.

Kuva 1. Kuuluisa Marina Bay Sands hotelli ja sen ympäröivä Marina Bay alue on suosituimpia Singaporen nähtävyyksiä.

Singaporen ilmasto on läpi vuoden kuuman ja kostean trooppinen, lämpötilan ollen päivisin keskimäärin n.

31-34 astetta ja öisin laskien n. 25-27 asteeseen. Keskellä päivää kuumuus voi olla todella paahtavaa, mutta

saaren korkeasta kehityksestä johtuen lähes kaikki yleiset rakennukset ja tilat ovat ilmastoituja, joten

kuumuutta pääsee pakoon helposti. Toisaalta jostain kumman syystä Singaporelaiset osaavat asettaa

sisälämpötilat ainakin näin Suomalaisesta näkökulmasta aivan liian viileälle.

Miksi hain juuri Singaporeen? Kun tein itseni kanssa vihdoin päätöksen, että aion hakea vaihtoon, päätin vielä, että jos vaihtoon

lähdetään, sinne lähdetään täysillä. Tämä tarkoitti itselleni käytännössä sitä, että en halunnut lähteä

puoleksi vuodeksi mihinkään lähellä sijaitsevaan Pohjois-maahan, tai ylipäätään Eurooppaan. Listasin myös

hyvän määrän muita kriteerejä:

Kohdemassa on oltava yhtenä virallisena kielenä englanti, tai ihmisten on yleensä kyettävä

puhumaan englantia ilman ongelmia.

Kohdemaan on oltava maantieteellisesti kaukana Suomesta, mieluiten lämpimällä alueella.

Kohdemaan on oltava teknologian ja terveydenhuollon suhteen korkeasti kehittynyt

Kohdemaan yliopiston on oltava tasokas, tai ainakin opetuksen tason on oltava tasokasta.

Kurssitarjonnan täytyy myös olla minulle ehdottomasti sopivaa (tietysti).

Kriteerejä oli melko paljon, mutta niin on myös vaihtokohteitakin. Itselleni sopiviksi vaihtokohteiksi

karsiutui mm. Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti, Singapore ja Hong Kong, mutta mielenkiintoisia

vaihtoehtoja olivat myös Taiwan, Shanghai, Etelä-Korea ja Japani, vaikka englannin kieli ei näissä maissa

vastannutkaan kriteerejäni.

Valitettavasti ainakin insinööritieteiden korkeakoulun kautta oli melko vähän paikkoja ja vaihtoehtoja

Yhdysvaltoihin ja Australiaan (eikä yhtäkään Uuteen-Seelantiin), enkä halunnut hakea free-moverina

mihinkään, joten valitsin lopulta vaihtokohteikseni muistaakseni Singaporen, Taiwanin, Hong Kongin ja

extrana Alankomaiden Delftin.

Kuva 2. Näkymä yhden korkeimman pilvenpiirtäjän katolla sijaitsevasta alfresco-baarista, 1-Altitudesta, Singaporen muihin pilvenpiirtäjiin.

Järjestelyt Suomessa ja kohdemaassa Hakuprosessi: opinnot Järjestelyt Suomessa on hyvä aloittaa ajoissa ja huolella. Tärkeät päivämäärät kannattaa laittaa ylös

kalenteriin ja sähköpostia on syytä seurata tarkasti. Hakuprosessi voi ajoittain tuntua pitkältä ja sekaiselta,

mutta tiedätpähän, että kaikki muut hakijat käyvät läpi saman prosessin. Sen jälkeen kun minut valittiin

Aallon puolesta vaihto-opiskelijaksi Singaporeen (muistaakseni opintojen keskiarvon oli oltava vähintään n.

3.05+ jotta tulee valituksi Aallon puolesta), oli minun vielä haettava virallisesti vaihto-opiskelijaksi NUS:iin

heidän omien kanavien kautta.

Hakuprosessi jatkui tekemällä opintosuunnitelma sekä Aallolle, että kohdeyliopistolle. Tähän vaiheeseen

menee helposti paljon aikaa, kun yrittää etsiä NUS:in tulevan syksyn kurssitarjontaa ja kurssikuvauksia, sekä

kurssien aikatauluja. Tässä vaiheessa alkaa myös viimeistään hahmottamaan millaisia kursseja yliopisto

tarjoaa ja millaisia kursseja kannattaa käydä yliopistossa.

Jotta tulee virallisesti valituksi NUS:iin vaihto-opiskelijaksi, on heidän hyväksyttävä sinut vähintään kolmelle

kurssille. Tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että kannattaa hakea juuri sellaisille kursseille, joita

hakukriteerit vaativat, jotta saat nuo kolme kurssia täyteen. Kun sitten myöhemmin pääset yliopistolle

paikan päälle, heillä on opintojen alussa kurssien ns. Add-Drop periodi, jossa saat vaihdella kursseja

vapaasti vakanssien mukaan.

Itse hain hullun lailla heti alussa juuri sellaisia kursseja joita haluan käydä, mutta joihin en hakukriteerien

mukaan voi päästä. Opin muutaman sähköpostibumerangin jälkeen, että ainakaan tässä vaiheessa he eivät

jousta. Loppujen lopuksi hain varmaan 30 eri kurssiin, joista lopulta minut hyväksyttiin opiskelemaan

kolmelle! Ja nämä kolme olivat juuri oman alani kursseja. Eli kannattaa tosiaan vain tässä vaiheessa hakea

juuri niihin kursseihin, joihin voit hakuohjeiden mukaan päästä.

Kun sitten Singaporen päässä alkaa Add-Drop periodi, niin sitten vasta hupi alkaa! Vinkkinä voin antaa, että

kannattaa kartoittaa tässä vaiheessa kaikki mahdolliset kurssit joihin haluat (tärkeysjärjestyksessä) ja sitten

vain marssit siinä järjestyksessä jokaiselle kurssia vastaavalle tiedekunnalle kyselemään vakanssien perään.

Jotkut sihteerit voivat vaatia kurssin professorin hyväksyntää, ja tällöin vain lähetät sähköpostin kyseiselle

professorille ja ilmoitat olevasi erittäin kiinnostunut kurssista jne. (Extra-pisteet saat kun mainitset, että

olet kuullut professorista ja hänen kursseistaan hyvää edeltävien lukuvuosien vaihto-opiskelijoilta.)

Add-Drop periodin jälkeen minulla olikin sitten kasassa 8 kurssia, joista yhteenkään minua ei alun perin

valittu. Kävin jokaisen kurssin aloitusluennolla, ja sillä perusteella valitsin neljä parasta ja mielestäni

mielenkiintoisinta kurssia.

Hakuprosessi: asunto

Kuva 3. Kuva Utownin uima-altaalta. Asuin vihreän aukion takana sijaitsevassa University Town Residencessä, oikeinpuoleisessa tornissa ja tilavassa solu-asunnossa kolmen muun vaihtarin kanssa.

Asunnon hakuprosessi oli melko yksiselitteinen ja yliopiston puolesta hyvin hoidettu. Ohjeita noudattamalla

ei oikeastaan mikään voi mennä pieleen. Jos vaihto-opiskelija ei jostain syystä saa asuntoa, kannattaa

marssia vaan suoraan asuntotoimistoon ja kysellä asunnon perään. Kuulin, että ainakin muutama sai

asunnon näin. Jos puolestaan vaihto-opiskelija saa asunnon, mutta ei alueelta, josta hän haluaisi, kannattaa

niin ikään marssia asuntotoimistoon ja kysellä sisäisen asunnon vaihdon perään.

Mielestäni University Town on yliopiston paras paikka asua, joten oma vinkkini on hakea tälle alueelle.

Alueella on kaikki tarvittava: kaksi suurta ruokalaa, kuntosali, uima-allas, hyviä ja siistejä asuntoja,

kauppoja, parturi, kirjasto, luentosaleja, tietokoneluokkia, kahviloita, jne. jne. Seuraavat vaihtoehdot

sijaitsevat Utownin alueella: Utown Residences (ei mealplania, eli syöt vapaasti missä lystäät), Cinnamon

College (mealplan), Tembusu College (mealplan), tai College of Alice & Peter Tan (mealplan). Mealplan =

sitoudut syömään lukukauden ajan oman rakennuksesi ruokalassa aamupalan ja illallisen. Illallinen on

kattava lämmin ruoka ja saat valita sen haluamastasi kojusta ruokalan sisällä. Yleensä tarjolla on ainakin

kiinalaista, malesialaista, intialaista ja länsimaalaista ruokaa. Jokainen koju tarjoaa ainakin kahta

ruokavaihtoehtoa + kasvisruokaa, eli yhteensä vaihtoehtoja on ainakin 12 kappaletta.

Hakuprosessi: opiskelijaviisumi, matkavakuutus Opiskelijaviisumin hakuprosessi on niin ikään helppo, ja jokainen opiskelija saa kattavat ja yksiselitteiset

ohjeet sen suorittamiseen. Voisi sanoa, että lähes kaikki vaihto-opiskelijoita koskevat yleiset hakuprosessit

on tavalla tai toisella hiottu melko toimiviksi kokonaisuuksiksi.

Laajennetun matkavakuutukset + matkatavaravakuutuksen kilpailutin Suomen päässä nopeasti jokaisella

suurella vakuutusyhtiöllä. Mielestäni tämä kannattaa tehdä, sillä vakuutusten hinnat vaihtelivat aivan

älyttömän suurella akselilla (satoja euroja). OP Pohjola tarjosi parhaan paketin, ja itse asiassa muutaman

lääkärikäynnin jälkeen vakuutus olikin maksanut itsensä takaisin monikertaisesti!

Käytännön asiat vaihtokohteessa

Kuva 4. Yksi yliopiston kampuksen vilkkaimmista alueista on Utown. Kuva on otettu tenttiviikon loppupuolella, jolloin suurin osa opiskelijoista istuu joko tenttisalissa tai kirjastoissa lukemassa.

Kerroin jo melko paljon käytännön asioista Utownissa, mutta lisättäköön, että asuminen maksaa n. 350-

400€ kuussa, yliopiston palvelut ovat erittäin kattavat sisältäen kaiken terveyskeskuksista kuntosaleihin ja

ilmaisiin kampusbusseihin ja suurissa ruokaloissa voi syödä vaikka vuoden jokaisena päivänä eri ruokaa.

Kuva 5. Education Resource Center, eli yksinkertaisemmin paikka, josta löytyy tiloja opiskeluun, luentosaleja, tietokoneluokkia ja tietysti Starbucks.

Kuva 6. Yliopiston useat ilmaiset kampusbussit helpottavat liikkumista alueella merkittävästi.

Singaporen hintataso on keskimäärin samalla tasolla Suomen kanssa, mutta selkeitä eroja löytyy. Ulkona

syöminen on todella halpaa (kunhan ei mene ruuhkaisimmalle turistialueelle syömään), kun taas kaupasta

ruuan ostaminen on suhteessa jopa kolme kertaa Suomea kalliimpaa. Julkisella liikenteellä liikkuminen on

todella kätevää ja myös erittäin halpaa, joten sitä kannattaa aktiivisesti käyttää. Toisaalta Uber ja muut

kyytipalvelut ovat laillisia, toimivat hyvin ja ovat kaiken lisäksi halpoja, joten niiden käyttöä ei tarvitse

vierastaa.

Kännykkäliittymistä voi sen verran mainita, että Suomessa on todella hyvin asiat matkapuhelinliittymien

kannalta, ja samanlaisia diilejä ei löydy kyllä Singaporesta. Itselläni oli Singtelin prepaid liittymä (1gb kuussa

dataa maksoi n. 7€), mutta pian huomasin, että Starhub tarjoaa parempia tarjouksia. Ehdotankin kyseisen

operaattorin hankkimista, sillä Starhub toimii myös melko hyvillä ehdoilla lähimaissa. Toisaalta Prepaidit

ovat puoli-ilmaisia ympärillä sijaitsevissa valtioissa, joten vaihtoehtoja löytyy aina.

Opinnot Kävin Singaporessa neljä kurssia. Suunnittelin kurssien aikataulutuksen niin, että työmäärä on tasainen

koko viikon aikana, mutta maanantain jätän vapaaksi. Syyn kerron seuraavassa kappaleessa.

Kurssien suunnittelusta vielä sen verran, että paras työkalu jolla hahmottaa kaiken tarvittavat

lukujärjestyksestä tenttipäiviin ja päällekkäisyyksiin on NUSMODS.com niminen nettisivu, jota ylläpitää

opiskelijat. Sitä kannattaa ehdottomasti käyttää.

Kurssikoodit ovat nimetty niin, että kirjaimet kertovat minkä tiedekunnan kurssi kyseessä on, ja

ensimmäinen numero puolestaan mille vuosikurssille kurssi on suunnattu. Olen itse 5. vuoden opiskelija,

mutta valitsin kursseiksi 1., 2., 4., ja 5. vuoden kurssit. Lähes kaikkien kurssien kaikki arvostelut suoritetaan

Gaussin käyrän mukaan, joten kilpailu huippu-arvosanoista on kovaa. Toisaalta kurssin reputtaminen on

erittäin harvinaista ja jopa ”vaikeaa” jos opiskelija on tehnyt kaikki pakolliset suoritettavat tehtävät ja ollut

läsnä tunneilla, sekä harjoituksissa. Ymmärtääkseni kurssin opettaja joutuu tekemaan kirjallisen selvityksen

yliopistolle, mikäli opiskelija ei ole päässyt kurssista läpi. Tämä selittänee osin minkä takia kursseja on

”vaikea” repuuttaa.

Kurssini ja vähän infoa niistä:

GET1008 – Public speaking and critical reasoning

Mielenkiintoinen julkisen puhumisen ja puheiden pitämiseen liittyvä kurssi. Kurssin pääideana oli opettaa

opiskelija pitämään rakenteellisesti ja esitysteknisesti huippupuheita yleisölle. Puheaiheita oli

informatiivisista puheista muistopuheisiin ja mainospuheisiin asti. Kurssi oli työläs, mutta opin todella

paljon puheiden pitämisestä ja argumentaatiosta. Mielestäni minkä tahansa vuoden opiskelija voi hyvillä

mielin ottaa tämän kurssin. Arvosana rakentui puheista, joita pidit harjoitusryhmissä muille opiskelijoille, ja

yhdestä lyhyestä nettitentistä. Kurssilla ei ollut lopputenttiä.

NM2201 – Intercultural communication

Tämä kurssi käsitteli kulttuurien välistä kommunikaatiota, sen erityispiireitä ja vaikeuksia, sekä miten

vastaaviin tilanteisiin valmistaudutaan. Henkilökohtaisesti pidin kurssista todella paljon, vaikkakin se sisälsi

alkuun melko paljon psykologian teorioita esimerkiksi ihmiskäyttäytymisestä. Syy, minkä takia valitsin

tämän kurssin oli mielenkiintoni Länsimaiden ja Kaakkois-Aasian väliseen business-maailmaan ja sen

tuomiin ongelmiin ja vaikeuksiin. Suuri osa vaikeuksista johtuu tavalla tai toisella kulttuurieroista,

kommunikaatiovirheistä tai vaan esimerkiksi käytöstapojen eroista. Tämä kurssi, sekä public speaking and

critical reasoning ovat tietysti teekkarille todella erilaisia verrattuna ”normaaleihin” teknisiin kursseihin,

mutta mielestäni erittäin arvokkaita yleispäteviä kursseja. Tämän kurssin arvosana rakentui läsnäoloista

harjoitusryhmissä, ryhmäprojektista, välitentistä ja lopputentistä.

MT4002 – Technology management strategy

Tätä kurssia voisi kuvailla “klassisena” teknologia-strategia -kurssina. Kurssilla kävimme läpi useiden suurien

ja pienien teknologiayrityksien menestys- ja epäonnistumiskeissejä, sekä rakensimme niiden ympärille

yleisimpiä tuotantotalouden ja strategian frameworkkejä ja oppeja. Kurssin professori oli melko nuori,

mutta sitäkin innostuneempi aiheesta. Melko suuri osa kurssin teorioista oli minulle jo tuttuja aiemmilta

opinnoilta, mutta monet keissit olivat puolestaan mielenkiintoisia ja uusia minulle. Näitä olivat muun

muassa paikalliset Kaakkois-Aasiaa koskevat keissit, peliteollisuus (konsolit, mobiilipelit ja tietokonepelit

erikseen), sekä virvoitusjuomateollisuus. Kurssin arvosana rakentui tuntiaktiivisuudesta, quizeista,

ryhmäprojektista, sekä lopputentistä.

MT5018 – Managing and organizing open innovation.

Ehkä yksi parhaimpia kursseja joita olen koskaan käynyt. Kurssin opettajana toimi hollantilainen professori

Wim Vanhaverbeke, joka ei pelkästään ollut kävelevä tietosanakirja, vaan hän myös osasi selittää asiat

yksinkertaisesti, mutta silti kattavasti. Kurssin jokaisella luennolla kävimme läpi kaksi keissiä, jotka jollain

tavalla liittyivät avoimeen innovaatioon, mutta myös yrittäjyyteen, yrityksen kasvuun, yritysjärjestelyihin,

rahoitukseen, sekä kansainvälisten ja suurten yrityksien hallintaan ja strategioihin. Erittäin kattava ja

opettava kurssi, kaikin puolin. Sama professori opettaa ainakin myös kurssia corporate entrepreneurship,

joten voin automaattisesti suositella myös sitä. Kurssin arvosana rakentui ryhmätyöstä ja

tuntiaktiivisuudesta, eikä kurssissa ollut tenttiä. Kurssin voi suorittaa todella pienellä työllä, mutta jos jotain

haluaa oppia on kurssi ainakin valitsemistani kursseista kaikkein työläin. (2 keissiä per viikko)

Yhteensä opiskelin vaihdon aikana 24 opintopisteen edestä. Olisin voinut ottaa myös viidennen kurssin,

mutta halusin jättää aikaa omasta mielestäni tärkeälle matkustamiselle ympäri Kaakkois-Aasiaa.

Vapaa-aika

Kuva 7. Kaunis näkyvä Thaimaan Koh Phi Phi saaren näköalapaikalta.

Jos suunnitelmissa on reissailla ympäri Kaakkois-Aasiaa viikonloppuisin, lukulomalla, ja muuten vapaa-ajalla,

kannattaa ottaa se huomioon opintoja suunniteltaessa. Kuten aiemmin sanoin, paras päivä jättää vapaaksi

on maanantai yksinkertaisesti siitä syystä, että Singaporeen lentää takaisin viikonloppumatkoilta erittäin

paljon halvemmalla maanantaisin kun sunnuntaisin.

Yleensä vaihtoporukkamme aikataulu oli kutakuinkin seuraava: tiistaista perjantaihin opiskelimme ja

urheilimme hullun lailla, jonka jälkeen lähdimme perjantaina mahdollisimman nopeasti lentokentälle ja

pidennetyn viikonlopun viettoon ulkomaille. Sama kaava toistui ainakin parin ensimmäisen kuukauden ajan,

jonka jälkeen kaikki pysyivät Singaporessa pitempiä aikoja johtuen kurssien loppukireistä, projekteista ja

tenteistä.

Reissuja teimme ainakin Malesiaan (3 kertaa), Indonesiaan, Thaimaahan, Vietnamiin ja Hong Kongiin

porukalla. Jokainen reissu oli uniikki omalla tavallaan, enkä olisi halunnut jäädä mistään reissusta paitsi. Kun

yliopistolla opiskelimme teoriaa, nämä reissut opettivat meille käytännöt. Hyvällä suunnittelulla ja

ajanhallinnalla opinnot ja reissut pysyivät hyvässä tasapainossa keskenään.

Kuva 8. Indonesian Mount Rinjani valloitettu!

Ulkomaan reissujen lisäksi yliopistolla on lukematon määrä vapaa-ajan harrasteseuroja urheilusta

laulamiseen ja puheiden pitämiseen. Itse olin osallisena Singaporen ensimmäiseen Slushiin, joka

myöhäisestä järjestelyistään huolimatta oli erittäin onnistunut tapahtuma. Slush Singapore oli erityisen

hyödyllinen minulle, sillä tapahtuman ansiosta tapasin esimerkiksi lukuisia suomalaisia, jotka asuvat ja

työskentelävät pysyvästi Singaporessa, sekä useita paikallisia yrittäjiä ja vaikuttajia.

Aallon vaihtareiden kesken vierailimme myös Suomen Singaporen suurlähetystössä ja tapasimme

suurlähtettiläämme.

Rahankäytöstä voisin mainita lähinnä sen, että reissailusta ja ns. ”aktiivisesta” elämästä huolimatta rahaa

kului keskimäärin yhtä paljon kuin Suomessakin, joten ainakaan ”mulla ei oo rahaa” ei kelpaa tekosyyksi

ihmisille, jotka epäröivät vaihtoon lähtöä!

Kuva 9. Laukkakilpailut Hong Kongin Sha Tin -kilparadalla.

Kuva 10. Singaporen historian ensimmäinen Slush järjestettiin syksyllä 2016.

Miksi kannattaa lähteä vaihtoon? Yliopisto-opintojeni ensimmäiset 3 vuotta olin melko pessimistinen vaihto-opiskeluiden suhteen, enkä

uskonut että lähtisin vaihtoon ollenkaan. Kuitenkin maisterivaiheen keskivaiheilla rupesin uudelleen

pohtimaan tätä mahdollisuutta ja argumentoin käytännössä itseni kanssa puolesta ja vastaan. Paras

argumentti vaihto-opintojen puolesta on kuitenkin seuraava: Kuinka usein olet kuullut jonkun vaihdossa

olleen sanoneen että ”olipa surkea kokemus, ei olisi pitänyt lähteä”. Kuinka usein olet puolestaan kuullut

jonkun vaihdossa olleen sanoneen että ”aivan huikea ja opettava kokemus, lähtisin aivan varmasti

uudestaan”. Minulle tämä oli se vahvin perustelu muiden selvien hyötyjen ohella.

En tiedä miten tätä voi muotoilla selkeämmin. Vaihto-opinnot opettavat niin paljon asioita, joita ei voi

Suomessa oppia. Opit uusia kulttuureja, historiaa, maantietoa, käytöstapoja ja kieliä; tapaat uusia elinikäisiä

kavereita; opit arvostamaan kotimaatasi aivan uudella tavalla; ja ennenkaikkea opit uusia asioita itsestäsi.

Vaihtoon kannattaa ehdottomasti lähteä nyt opiskeluaikana kun siihen on hyvä mahdollisuus. Sinulle

maksetaan siitä, että lähdet ulkomaille opiskelemaan. Saat korotettua opintolainaa ulkomailla. Asuntoasiat,

viisumasiat ja muut hoituvat lähes automaattisesti. Todennäköisesti et ole vielä juurtunut työelämään

Suomeen, eikä sinulla ole vaimoa, kahta lasta, kultaista noutajaa, Volvoa ja omakotitaloa Espoossa. Opinnot

etenevät kuitenkin mallillaan ulkomailla ja pääset opiskelemaan lähes samoja asioita kuin Aallossakin jos

niin haluat. Tätä asiaa ei vaan voi painottaa tarpeeksi. Just do it!

Jos sinulla on mitään kysyttävää Singaporesta vaihtokohteena, tai yleisesti vaihto-opiskelusta vastaan

mielelläni kysymyksiisi sähköpostin välityksellä matti. saari (at) aalto.fi.

Kuva 11. Gili Trawanganin lämpö ja hiekkarannat tekivät hyvää kolmen päivän tulivuori-vaelluksen jälkeen.