tiivistelmÄ - tampereen kaupunki · 4.€tampereen€kaupungin€metsÄt tampereen€ kaupunki€...
Post on 24-May-2020
5 Views
Preview:
TRANSCRIPT
TIIVISTELMÄ
Tampereen kaupungin vanhat metsät –selvityksen taustalla on Tampereen kaupunginympäristöstrategiassa mainittu tavoite vuodelle 2005: 'Selvitetään kaupungin omistamienvanhojen metsien ikärakennetta vanhojen metsien suojelun näkökulmasta'. Selvityksenkäynnisti Tampereen kaupungin ympäristövalvonta, kiinteistötoimi sekä katu ja vihertuotannonviheryksikkö. Selvitystyö käynnistyi kesäkuussa 2005 ja se valmistui talvella 2006.
Selvityksessä kartoitettiin kaupungin omistamat metsät vanhojen metsien näkökulmasta.Selvitystyö käsitti vanhojen metsien rajaamisen omiksi kohteikseen ja kohdekohtaisten tietojenkeräämisen. Kohdekohtaisista tiedoista tehtyjen yhteenvetojen perusteella selvityksessäkäydään läpi kaupungin omistamien vanhojen metsien tilaa yleisellä tasolla.
Selvityksessä käytiin läpi lähes kaikki Tampereen kaupungin omistamat ulkoilu jaretkeilymetsät. Kaupungin omistamat talousmetsät rajattiin selvityksen ulkopuolelle. Vanhanmetsän ikärajaksi selvityksen ohjausryhmä määritteli yli 80vuotiaat metsät. Joihinkin kohteisiinon rajattu mukaan muutamia nuorempia metsikkökuvioita, sillä kohteista pyrittiin muodostamaankokonaisuuksia.
Vanhan metsän kohteita rajattiin selvityksessä 155 kappaletta, yhteispintaalaltaan yli 1300hehtaaria. Kohteista lähes 70 % sijaitsee ulkoilumetsissä, yhteensä noin 900 hehtaaria ja loputkantakaupungin ulkopuolella retkeilymetsissä. Tampereen kaupungin omistamasta ulkoilu jaretkeilymetsien kokonaispintaalasta vanhoja metsiä on noin 22 %.
Selvitykseen rajattujen vanhan metsän kohteiden keskiikä oli 105 vuotta. Kaupunginretkeilymetsissä sijaitsevat kohteet olivat keskimäärin 111vuotiaita ja ulkoilumetsien kohteidenkeskiikä oli noin 103 vuotta.
Kohteiden pintaala ja ikärakennetekijöiden lisäksi kohteilta kartoitettiin muita aluetta kuvaaviapiirteitä, kuten virkistys, maisema ja ekologiset arvot sekä suojavaikutus, ympäristöstressi jasuunnitellut metsänhoitotoimenpiteet. Kohteiden kuvaavia piirteitä on selostettu kohdekorteissaja käsitelty raportissa yleisellä tasolla.
Selvityksestä tiedotettiin kuntalaisille ja kiinnostuneita pyydettiin osallistumaan selvityksentekoon. Palautetta tuli yhteensä 19 kappaletta.
Raportissa on esitetty jatkotoimenpideehdotuksia ja kehitysideoita selvitykselle. Selvitystävoidaan esimerkiksi käyttää apuna KuntaMETSO – EteläSuomen metsien monimuotoisuus ohjelman toimenpideehdotusten soveltamisessa Tampereella.
Vanhat metsät –selvitys koostuu tekstiosuudesta, kohdekorteista sekä kartoista. Selvityksenkartat on saatavilla myös Tampereen kaupungin kartta ja paikkatietopalvelun internetsivultaosoitteesta www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php.
1
SISÄLLYSLUETTELO
1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TARVE........................................................................................12. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE ...................................................................................23. VANHAT METSÄT ...................................................................................................................24. TAMPEREEN KAUPUNGIN METSÄT .....................................................................................3
4.1. Tampereen kaupungin metsäsuunnitelma .....................................................................34.2. Tampereen kaupungin metsien luokittelu.......................................................................4
5. SELVITYKSEN AINEISTO.......................................................................................................45.1 Selvityksen kohteet .........................................................................................................45.2. Kohteiden rajaus ............................................................................................................5
6. TIETOA VANHAN METSÄN KOHTEISTA ...............................................................................56.1. Selvityksen vanhan metsän kohteiden pintaala ............................................................86.2. Selvityksen vanhan metsän kohteiden ikä .....................................................................9
7. KUVAAVAT PIIRTEET KOHTEILLA ......................................................................................117.1. Ekologiset erityispiirteet ...............................................................................................117.2. Viheraluetyypit..............................................................................................................127.3. Kaavamerkintä .............................................................................................................127.4. Viheralueiden hoitoluokitus ..........................................................................................127.5. Maisemaarvot .............................................................................................................137.6. Liikennemelu................................................................................................................137.7. Heikentynyt ilmanlaatu .................................................................................................137.8. Suunnitellut hakkuut selvityksen kohteilla ....................................................................13
8. SELVITYKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA PALAUTE..............................................................148.1. Vanhojen metsien sijainti .............................................................................................148.2. Metsien käyttö..............................................................................................................158.3. Metsänkäsittely ja rakentaminen..................................................................................158.4. Projektiin liittyvä palaute...............................................................................................15
9. SELVITYKSEN JATKOTOIMENPIDEEHDOTUKSET JA KEHITYSIDEAT ..........................169.1. Selvityksen käyttäminen KuntaMETSO –ohjelman taustaaineistona..........................169.2. Selvitys metsänhoitosuunnitelman apuna ....................................................................169.3. Luonnonsuojelualueiden täydentäminen......................................................................169.4. Näyttely Tampereen kaupungin vanhoista metsistä.....................................................169.5. Esite Tampereen kaupungin vanhoista metsistä..........................................................179.6. Tampereen kaupungin vanhat metsät –nettisivut........................................................17
10. VANHAT METSÄT –SELVITYKSEN TARKASTELUA.........................................................1710.1. Selvityksen vanhan metsän määritelmä.....................................................................1710.2. Selvityksen vanhan metsän kohteiden koko ja reunavaikutuksen määritteleminen ...17
11. LÄHDELUETTELO...............................................................................................................19LIITE 1. KOHDEKORTIN SELITYKSET.....................................................................................20
KARTTALIITELUETTELOKARTTALIITTEET 1 36
2
1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TARVE
Tampereen kaupungin vanhat metsät –selvityksen taustalla on Tampereen kaupunginympäristöstrategiassa mainittu tavoite vuodelle 2005: 'Selvitetään kaupungin omistamienvanhojen metsien ikärakennetta vanhojen metsien suojelun näkökulmasta'. Selvityksenkäynnisti Tampereen kaupungin ympäristövalvonta, kiinteistötoimi sekä katu ja vihertuotannonviheryksikkö. Selvitystyö käynnistyi kesäkuussa 2005 ja se valmistui talvella 2006.
Selvityksessä kartoitettiin kaupungin omistamat metsät vanhojen metsien näkökulmasta.Selvitystyö käsitti vanhojen metsien rajaamisen omiksi kohteikseen sekä tietojen keräämisenkohteilta. Kohdekohtaisten tietojen perusteella selvityksessä käydään läpi kaupunginomistamien vanhojen metsien tilaa myös yleisellä tasolla, mistä on apua strategisen tasonpäätöksenteossa.
Selvityksen toteutti projektityöntekijä Jere Nieminen. Selvityksen ohjausryhmässä toimivatmetsäpäällikkö Timo Lehto ja metsäsuunnittelija Anne Tuominen kiinteistötoimesta,metsänhoitopäällikkö Tommi Granholm viheryksiköstä sekä ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonenja suunnittelija Katri Laihosalo ympäristövalvonnasta. Projektin tilaaja oli kiinteistötoimi.
Vanhat metsät selvityksen valmistumiseen vaikuttivat myös Kari Korte (selvitykset ja arvioinnit),Kaarina Lindholm (viheryksikkö), Tarja NikupaavoOksanen (hallinto ja tukipalvelut), PirjoPalokangas (yleiskaavasuunnittelu), Antonia Sucksdorff (kaupunkisuunnittelu) ja SaijaTorniainen (selvitykset ja arvioinnit).
2. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE
Tampereen kaupungin omistamat metsät on jaettu kolmeen luokkaan: talous ulkoilu jaretkeilymetsiin. Selvityksessä käytiin läpi kaupungin omistamat ulkoilu ja retkeilymetsät vanhanmetsän näkökulmasta. Talousmetsät rajattiin selvityksen ulkopuolelle.
Vanhat metsät –selvitys koostuu loppuraportista kohdekorteista sekä kartoista. Raportissa onkerrottu selvityksen taustasta ja tavoitteista, vanhoista metsistä, selvityksen rajauksesta sekäkäsitelty yleisöpalautetta. Kohdekortit sisältävät yksityiskohtaista tietoa selvitykseen valituistavanhoista metsistä. Selvitykseen liittyy lisäksi paikkatietojärjestelmän karttaaineisto, joka ontehty MapInfo Professional Versio 7.8 –ohjelmalla.
Selvitystä on tarkoitus käyttää taustaaineistona muun muassa metsänhoitotoimiensuunnittelussa sekä sovellettaessa tulevaisuudessa valmistuvaa valtakunnallista KuntaMETSO– EteläSuomen metsien monimuotoisuus –ohjelmaa Tampereen kaupungin metsäluontoon.Selvitys tarjoaa myös tietoa kaupunkilaisille. Kyseessä on taustaselvitys, jonka tavoitteena onselkeyttää kuvaa kaupungin vanhojen metsien tilasta, eikä selvitys sellaisenaan johdamihinkään toimenpiteisiin.
3. VANHAT METSÄT
Vanhan metsän määritelmät vaihtelevat eri julkaisuissa jonkin verran. Vanhaa metsäämäärittelevinä ominaisuuksina pidetään yleisesti metsän ikää ja luonnontilaisuutta. Useinvanhalla metsällä tarkoitetaan metsää, jonka keskiikä on korkeampi kuin normaalintalousmetsän uudistushakkuuikä. Uudistushakkuuikä EteläSuomessa on kuusella 80–100
3
vuotta, männyllä 80–120 vuotta ja koivulla 60–80 vuotta kasvupaikkatyypistä riippuen. Vanhanmetsän iäksi valittiin selvityksen ohjausryhmässä 80 vuotta.
Luontaisesti kehittyneiden vanhojen metsien rakenne poikkeaa monelta osin varttuneistatalousmetsistä. Vanhan luonnonmetsän rakenteeseen kuuluvat kaiken ikäiset puut aina hyvinvanhoista ja järeistä edellisen puusukupolven puista nuoriin, tuulenkaatojen avaamilla aukoilla,kasvaviin taimiin. Vanhassa luonnonmetsässä on lahopuustoa kuten maapuita, keloja japökkelöitä. Kuollutta puuta syntyy jatkuvasti, jolloin alueella esiintyy eri asteisesti lahonnuttapuuta. Myrskyjen ja tuulenkaatojen seurauksena vanha luonnonmetsä uudistuu pienialaisesti.Pensaskerros on luonnonmetsissä tavallisesti runsaampi kuin talousmetsissä. Myös puustonlatvus on monikerroksinen (Sarin & Kumpulainen 1998).
Vanhojen metsien ekologinen merkitys ja varsinkin lahopuuston merkitys on suuri, sillämetsälajeista vähintään 20 % (4 0005 000 lajia) on jossain määrin riippuvaisia lahopuusta.Lahoavan puuaineksen väheneminen on ensisijainen syy joka kymmenennen lajinuhanalaisuuteen Suomessa. Myös metsäpalojen jäljiltä metsiin jäänyt palanut puuaines onmonen uhanalaisen tai harvinaisen lajin elinympäristö (Siitonen & Hanski 2004, 76). Suomenkääpälajistosta 68 % on alun perin luonnontilaisten kangasmetsien lajeja – vajaa kolmannesviihtyy ensisijaisesti vanhassa aarniometsässä (Sarin & Kumpulainen 1998).
4. TAMPEREEN KAUPUNGIN METSÄT
Tampereen kaupunki omistaa metsiä yhteensä noin 7 500 hehtaaria. Suuri osa metsistäsijaitsee Tampereen kaupungin alueella. Muiden kuntien alueella Tampere omistaa noin 780hehtaaria metsää.
Kaupungin metsillä on tärkeä merkitys asukkaiden virkistysympäristönä. Metsät tarjoavat muunmuassa mahdollisuuden ulkoiluun, retkeilyyn ja liikuntaan. Metsät ovat merkittävä osa sekäkauko että lähimaisemaa. Kaupungin metsät toimivat myös suojametsinä asutuksen ja teidenvälissä liikennemelua vastaan ja parantavat pienilmastoa sitoen ilman epäpuhtauksia. Metsilläon myös merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä.
4.1. Tampereen kaupungin metsäsuunnitelma
Tampereen kaupungin omistamia metsiä on hoidettu suunnitelmallisesti jo vuodesta 1887 jayhtäjaksoisesti metsäsuunnitelmia on tehty vuodesta 1924 alkaen. Nykyinen metsäsuunnitelmavuosille 20012010 on yhdeksäs Tampereen kaupungin omistamille metsille laadittumetsäsuunnitelma. Metsäsuunnitelman on laatinut Metsäkeskus Pirkanmaa. Suunnitelmassametsät on jaettu 39 lohkoon, joista 21 on luokiteltu ulkoilumetsiksi, 11 retkeilymetsiksi jaseitsemän talousmetsiksi. Luokittelu on tehty metsien käytön, sijainnin ja kaavoitusmääräystenperusteella. Metsäsuunnitelmaa on käytetty selvityksen pohjaaineistona ja kohteet on jaoteltumetsäsuunnitelman lohkojen mukaiseen järjestykseen. Lohkojen järjestys ja lohkojen sisältämätkaupunginosat on lueteltu Taulukossa 1.
4
4.2. Tampereen kaupungin metsien luokittelu
Metsäsuunnitelman mukaiset kaupungin omistamien metsien pintaalat jakaantuvat eri luokkiinseuraavasti:
Ulkoilumetsät 4168 hehtaaria 56 %Retkeilymetsät 1888 hehtaaria 25 %Talousmetsät 1452 hehtaaria 19 %
Yhteensä 7508 hehtaaria 100 %
Kaupungin omistamat ulkoilumetsät sijaitsevat pääasiassa kantakaupungin alueella.Ulkoilumetsien hoidolla tähdätään virkistysarvojen, maiseman ja luonnon monimuotoisuudenylläpitämiseen. Hakkuita tai muita metsänhoitotöitä ei tehdä taloudellisin perustein.
Retkeilymetsät sijaitsevat pääasiassa Teiskossa ja muissa kunnissa. Retkeilymetsissähoitotavoitteet ovat samansuuntaisia kuin ulkoilumetsissä. Retkeilyalueilla ei harjoitetametsätaloutta, mutta hakkuu ja hoitotöitä tehdään metsien kasvun ja kehityksen ohjaamiseksi.Retkeilymetsissä vanhoja ja luonnontilaisen kaltaisina säilyneitä metsiä pyritään säästämään.
Talousmetsät sijaitsevat Teiskossa ja eräissä muissa kunnissa. Talousmetsien hakkuu jahoitotöitä ohjaavat pääosin taloudelliset tavoitteet. Metsälain määräykset velvoittavat ottamaanhuomioon myös luonnon monimuotoisuuden töiden toteutuksen yhteydessä. Kun kyseessä ovatkaupungin omistamat metsät, luontoarvoille on annettava erityinen painoarvo myöstalousmetsissä.
5. SELVITYKSEN AINEISTO
5.1 Selvityksen kohteet
Selvityksessä mukana olleiden ulkoilu ja retkeilymetsien yhteispintaala on 6 056 hehtaaria,joka on 81 % kaupungin omistamista metsistä. Selvityksen ulkopuolelle rajattiin talousmetsienlisäksi myös metsät, jotka on kaavoitettu maankäytöltään muuhun tarkoitukseen.
Selvityksen ulkopuolelle jätetyt kaavoitetut tai kaavoitustyön alla olevat kohteet sijaitsivatseuraavilla alueilla: Vuores (osittain), Hervantajärven pohjoispuolen selvitysalue, Makkarajärvenluoteispuoli, Ojala (sekä Kumpulanpuiston pohjoispuoli), Rusko, Karkuvuori, Hylliniitynpuisto,Kauhapuisto, Peltolammin radan länsipuoleinen alue, Aunankorpi Särkijärven pohjoispuolella,Takahuhdin ja Leinolan väliin jäävä alue, Linnoituksenpuisto Raholassa sekä HalimasjärvenRasula. Selvityksessä ei myöskään ole mukana Uudenkaupungin ja Posion retkeilymetsiä,koska alueet sijaitsevat kaukana Tampereesta. Myös Metsäkylän ulkoilumetsät ja Nokianpuoleinen hevoshaka Maaveräjälahdella ovat selvityksen ulkopuolella.
Kohteet on nimetty puisto ja viheralueen virallisen tai virallisluontoisen nimen mukaan tai jossellaista ei ole, niin lähistöllä sijaitsevan paikan ja maaston perusteella mahdollisimmankuvailevasti.
5
5.2. Kohteiden rajaus
Metsäsuunnitelmaan sisältyvän aineiston tarkastelussa käytettiin apuna Tforestmetsätietojärjestelmää, jossa metsät on jaoteltu metsikkökuvioksi. Metsikkökuvio on jokseenkinsamankaltaisten puiden muodostama tasarakenteinen kokonaisuus, jolla on ekologinenperustansa (Jokinen 2004, 29). Metsikkökuviot eivät ole täysin luonnon muodostamia, vaan neovat myös metsänkäsittelyn tulosta. Näin ollen metsikkökuviot eivät aina noudata metsän,topografian ja ekologian luonnollisia rajoja. Selvityksen vanhan metsän kohteet muodostettiinyhdestä tai useammasta metsikkökuviosta. Useammasta metsikkökuviosta muodostettujenkohteiden metsikkökuviot sijaitsevat yleensä lähellä toisiaan ja muodostavat pinnanmuotojen jametsän monimuotoisuuden mukaan metsikkökuvioita yhtenäisemmän kokonaisuuden.
Metsikkökuviota rajattaessa ensisijainen tarkastelukriteeri oli metsän 80 vuoden ikä. Joihinkinkohteisiin on rajattu mukaan myös muutamia nuorempia metsikkökuvioita, jolloin alueistamuodostui yhtenäisiä kokonaisuuksia. Nuorempia metsikkökuvioita rajattiin selvityksenkohteisiin kuitenkin harkiten ja siten, että ne sijaitsevat kohteen sisällä. Nuoremmista metsistälehtoja ja lehtipuuvaltaisia metsiä rajattiin mukaan herkemmin kuin havupuuvaltaisia, sillävanhat lehtipuut, kuten koivut tai haavat, eivät elä yhtä vanhoiksi kuin männyt tai kuuset.Retkeilymetsissä ei ole huomioitu alle 80vuotiaita metsiä.
Iän lisäksi kohteisiin rajatuille metsikkökuvioille asetettiin tavoitteita puuston tiheyden suhteen,sillä ohjausryhmässä päätettiin, että selvitykseen mukaan rajattujen metsien pitää ollametsäisiä. Metsikkökuvioiden puuston tuli olla riittävän tiheää, eikä harvoja metsiä huomioitukohteita rajattaessa. Metsikkökuvioiden tiheydelle asetetut vaatimukset eivät olleet tiukkoja,vaan metsikkökuviokohtainen harkinta ratkaisi kohteen rajauksen. Jos kohde muodostuuuseammasta kuin yhdestä metsikkökuviosta, on mukaan saatettu rajata myös hiemanharvempia metsiä. Myös eri kasvupaikkatyyppien kohdalla käytettiin harkintaa, sillä kuivien jakarujen kasvupaikkojen, kuten kalliometsien sekä rämeiden, puusto on luonnostaan melkoharvaa. Ylispuuasentoisia vanhoja metsikkökuvioita ei huomioitu rajauksessa.
Selvityksestä päätettiin jättää pois pintaalaltaan alle 0,3 hehtaarin metsikkökuviot, jos katsottiin,että ne ovat alttiina voimakkaalle reunavaikutukselle, eivätkä ne muodosta laajempaakokonaisuutta muiden kohteiden kanssa. Ekologiset erityispiirteet, kuten avainbiotoopit sekäarvokkaat kasvi lintu ja hyönteisalueet huomioitiin selvityksessä siten, että niitä sisältävätmetsikkökuviot rajattiin selvitykseen mukaan muita metsikkökuvioita herkemmin.
Edellisten kriteerien lisäksi myös maastokäynnit vaikuttivat kohteiden rajauksiin.Maastokäynneillä sai kohteista selkeämmän käsityksen kuin paikkatietojärjestelmistätietokoneen ruudulta tarkasteltuna. Maastokäynnit vaikuttivat joidenkin metsikkökuvioidenrajaukseen ja metsikkökuvioiden muodostavien kokonaisuuksien hahmottamiseen. Selvityksenteon aikana ehdittiin käymään muutamilla kohteilla.
6. TIETOA VANHAN METSÄN KOHTEISTA
Vanhat metsät –selvityksen kohteista on kerätty kohdekortteihin yksityiskohtaista tietoa muunmuassa kohteiden metsien ikäluokista ja pintaaloista sekä joistakin kohteita kuvaavistapiirteistä, kuten ekologiasta ja käytöstä. Kohteita käsitellään yleisellä tasolla, käyttäen apunamuun muassa tilastoja ja kuvaajia. Yleisen tason tarkastelusta on hyötyä esimerkiksipohdittaessa yksittäisten kohteiden asemaa ja verrattaessa sitä muihin kohteisiin sekärinnastettaessa Tampereen kaupungin vanhojen metsien tilaa muiden kuntien tilanteeseen javaltakunnallisiin tilastoihin. Selvityksen kohteiden lukumäärät ja pintaalat metsäsuunnitelman20012010 lohkojaon mukaan on esitetty Taulukossa 1.
6
Selvitys on osa Tampereen kaupungin ympäristöstrategiaa ja sen tarkoitus on tukea käytännönpäätöksentekoa. Vaikka selvityksen kohteiden rajauksissa käytettiin selkeitä kriteerejä, sisältyivalintoihin runsaasti tapauskohtaista harkintaa. Näin ollen aineistosta ei voi tehdä tarkkojatieteellisiä johtopäätöksiä. Tilastolliset testit eivät ole mahdollisia, koska kohteita kuvaavatominaisuudet on mitattu harkinnanvaraisesti. Selvityksen aineistoa ei ole vertailtu muihinkaupungeissa sijaitsevia vanhoja metsiä tarkasteleviin kartoituksiin, koska vertailuun sopiviaaineistoja ei löytynyt.
7
Taulukko 1. Selvityksen kohteiden lukumäärät ja pintaalat jaoteltuna metsäsuunnitelman 20012010 lohkojaon mukaan
Ulkoilumetsät
Lohko Lohkon nimi Lohkoon sisältyvät kaupunginosat ja muut alueet Metsienkokonaispintaala
lohkolla, ha
Vanhan metsänkohteita, kpl
Vanhat metsät, ha Vanhan metsänkohteiden ka.pintaala, ha
Lohkostavanhoja metsiä,
%
11 Myllypuro Myllypuro 92 1 2 2 212 Mustavuori Kalkku, Villilä, Rahola, Kaarila 140 10 38 4 2713 Tohloppi Haukiluoma, Ikuri, Tesomajärvi, Lamminpää, Tohloppi, Ristimäki, Epilänharju 238 12 78 6 3314 Lentävänniemi Lentävänniemi, Niemi, Pohtola, Lintulampi 76 11 27 2 3515 Pyhäjärvi Lehtisaari, Viikinsaari, Killo (Pirkkala) 38 3 23 8 6121 Peltolammi Multisilta, Peltolammi, Sarankulma, Härmälä 205 10 52 5 2522 Lahdesjärvi Lahdesjärvi, Nirva 273 7 27 4 1023 Särkijärvi Vuores 367 10 34 3 924 Suolijärvi Hervanta 290 7 36 5 1225 Hallila Hallila, Lukonmäki 228 6 29 5 1326 Rusko Kaukajärvi, Annala, Rusko 433 8 61 8 1431 Kauppi Lappi, Petsamo, Kauppi 233 12 117 10 5032 Niihama Niihama, Ruotula 446 11 135 12 3033 Atala Olkahinen, Tasanne, Atala 123 5 32 6 2634 Leinola Linnainmaa, Leinola 114 2 21 11 1935 Halimasjärvi Kumpula, Ojala 288 4 33 8 1236 Sorila Nurmi 178 4 8 2 543 Hirviniemi Hirviniemi, Aitoniemi 111 7 24 3 2152 Kämmenniemi Kämmenniemi 75 6 20 3 2761 Teivaala Teivaalanharju (Ylöjärvi) 74 1 33 33 45101 Pyynikki Pyynikki 55 1 43 43 77102 Kalevankangas Kaleva 23 2 19 10 86103 Tahmela Tahmela 2 1 1,6 1,6 66104 Viitapohja Viitapohja 5 1 4 4 90105 Järvensivu Järvensivu, Vuohenoja 3 1 0,6 0,6 21
Yhteensä 4108 143 898 8 22
Retkeilymetsät
Lohko Lohkon nimi Lohkoon sisältyvät kaupunginosat ja muut alueet Metsienkokonaispintaala
lohkolla / ha
Vanhan metsänkohteita, kpl
Vanhat metsät, ha Kohteiden ka.pintaala, ha
Lohkostavanhoja metsiä,
%
44 Kintulampi Vattula, Pulesjärvi 582 1 137 137 2451 Taulasalo Kämmenniemi, Taulakylä 41 1 13 13 3253 Kulkkila Kämmenniemi, Kulkkila 350 1 38 38 1154 Maisansalo Polso 123 1 29 29 2456 Nalli Terälahti, Ukaa 140 1 28 28 2058 Pirttijärvi Velaatta 296 1 76 76 2663 Näsijärvi Siivikkala (Ylöjärvi), Pihkaperä (Ylöjärvi) 159 3 62 21 3965 Nuijanniemi Nuijaniemi (Vilppula) 24 1 21 21 8666 Hirsisaari Hirsisaari (Ruovesi) 20 1 12 12 60
Yhteensä 6656 182 1501 25 23
8
6.1. Selvityksen vanhan metsän kohteiden pintaala
Taulukko 2. Tunnuslukuja vanhat metsät –selvityksen kohteiden pintaalatiedoista.
Kohteiden lukumäärä: 155
Kohteiden yhteispintaala: 1314 hehtaariajoista ulkoilumetsissä yhteensä: 898 hehtaariajoista retkeilymetsissä yhteensä: 416 hehtaaria
Kohteiden keskimääräinen pintaala: 8,5 hehtaariaKohteiden pintaalan keskihajonta: 15 hehtaaria
Kohteiden pintaalan minimiarvo (pienin kohde): 0,34 hehtaariaKohteiden pintaalan alakvartiili (mediaania pienempien kohteiden mediaani):1,85 hehtaariaKohteiden pintaalan mediaani: 3,33 hehtaariaKohteiden pintaalan yläkvartiili (mediaania suurempien kohteiden mediaani):9,16 hehtaariaKohteiden pintaalan maksimiarvo (suurin kohde): 136,97 hehtaaria
Vanhan metsän kohteita rajattiin selvityksessä 155 kappaletta, yhteispintaalaltaan yli 1 300hehtaaria. Kohteista lähes 70 % sijaitsee ulkoilumetsissä, loput retkeilymetsissä. Tampereenkaupungin omistamista ulkoilu ja retkeilymetsistä selvitykseen mukaan otettuja vanhoja metsiäon noin 22 %. Kohteiden keskimääräinen koko on 8,5 hehtaaria, keskihajonnan eli kohteidenpintaalan keskimääräinen poikkeama keskiarvosta on noin 15 hehtaaria. Kohteiden koko siisvaihtelee melko paljon. Selvityksen pienin kohde on 0,34 hehtaarin kokoinen karukkoinenmäntykalliometsä Ruskossa (kohdekorteissa Finnwear 1) ja suurin rajattu kokonaisuusKintulammen retkeilymetsäalueen vanhat metsät, jonka koko on noin 137 hehtaaria.
Kohteiden melko suuresta keskipintaalasta huolimatta kohteet ovat pääosin pieniä. Tätäkuvastaa kohteiden alhainen mediaani (keskimmäinen arvo, kun kohteet järjestetäänsuuruusjärjestykseen) 3,3 hehtaaria ja se, että 155 kohteesta 109 kohteen pintaala on allekeskiarvon. Pintaalaltaan suurimmat selvityksen vanhan metsän kohteet sijaitsevatretkeilymetsissä (Kintulammen ja Pirttijärven alueet), luonnonsuojelualueilla, harjualueilla(Pyynikinharju, Teivaalanharju, Epilänharju, Kalevanharju) sekä KauppiNiihaman yhtenäisellämetsäalueella. Suuria kohteita sijaitsee myös Levonmäenpuistossa Kaukajärvellä ja RuskonMakkarajärvellä.
9
6.2. Selvityksen vanhan metsän kohteiden ikä
Taulukko 3. Tunnuslukuja vanhat metsät selvityksen kohteiden iästä.
Kohteiden keskiikä: 105 vuottaUlkoilumetsissä sijaitsevien kohteiden keskiikä: 103 vuottaRetkeilymetsissä sijaitsevien kohteiden keskiikä: 111 vuottaKohteiden keskiiän keskihajonta: 19 vuotta
Kohteiden iän minimiarvo (nuorin kohde): 68,81 vuottaKohteiden iän alakvartiili (mediaania nuorempien kohteiden mediaani): 90,00 vuottaKohteiden mediaaniikä: 97,91 vuottaKohteiden iän yläkvartiili (mediaania vanhempien kohteiden mediaani): 110,00 vuottaKohteiden iän maksimiarvoa (vanhinta kohdetta) ei ole määritelty, koska vanhimpaantarkasteltavaan metsikkökuvioiden ikäluokkaan sisältyi kaikki yli 160vuotiaat metsättarkempaa ikää määrittelemättä.
Kohteisiin rajattujen metsikkökuvioiden ikäluokkien osuudet:120 vuotta: 0,2 hehtaaria (0,02 %)2140 vuotta: 3,2 hehtaaria (0,2 %)4160 vuotta: 11 hehtaaria (0,8 %)6180 vuotta: 153 hehtaaria (12 %)81100 vuotta: 422 hehtaaria (32 %)101120 vuotta: 363 hehtaaria (28 %)121140 vuotta: 176 hehtaaria (13 %)141160 vuotta: 105 hehtaaria (8 %)Yli 161 vuotta: 80 hehtaaria (6 %)
Alle 80vuotta vanhojen metsien ikäluokkien osuus yhteensä: 167 hehtaariaYli 80vuotta vanhojen metsien (varsinaiset vanhat metsät) ikäluokkienosuus yhteensä: 1146 hehtaaria
Selvitykseen rajattujen vanhan metsän kohteiden keskiikä on 105 vuotta. Kaupunginretkeilymetsissä sijaitsevat kohteet ovat keskimäärin 111vuotiaita eli kahdeksan vuottavanhempia kuin ulkoilumetsien kohteet, joiden keskiikä on noin 103 vuotta. Ulkoilu jaretkeilymetsien keskiikien väliseen eroon vaikuttavat rajaustekniset seikat, sillä retkeilymetsissäkohteisiin ei rajattu mukaan alle 80vuotiaita metsikkökuvioita.
Selvityksen kohteiden keskiiän keskihajonta on noin 19 vuotta. Selvityksen nuorin kohde on 69vuotias Rajamäen lehtovaltainen kohde Multisillassa. Myös monet muut selvityksen nuorimmatkohteet sisältävät runsaasti lehtoja tai lehtomaisia kasvupaikkatyyppejä. Keskiiältään yli 160vuotiaita kohteita on yksi, joka on sama kohde kuin pintaalatarkastelun pienin kohde, Ruskossasijaitseva pieni karukkoinen mäntykalliometsä (Kohdekorteissa Finnwear 1). 155 kohteesta 109vanhan metsän rajausta alitti kaikkien kohteiden keskiiän. Kun mediaani on 98 vuotta, voidaantodeta, että selvityksen kohteiden jakauma painottui noin 100vuotiaisiin metsiin.
10
Selvityksen kymmenen vanhinta kohdetta ovat seuraavat:
1. Finnwear 1 (170 vuotta)2. Pyynikki (157 vuotta)3. Kumpulanpuistosta pohjoiseen (155 vuotta)4. Rimminkorpi (150 vuotta)5. Räme Sääksjärven pohjoispuolella (150 vuotta)6. Reuharinsaari (150 vuotta)7. Teivaalanharju (149 vuotta)8. Ruskonperä/Viitastenperä (144 vuotta)9. Reuharinniemi (144 vuotta)10. UKKinstituutti (142 vuotta)
Selvityksen vanhojen metsien ikäjakaumaa voidaan kohdekohtaisten keskiikien lisäksitarkastella myös kohteisiin rajattujen metsikkökuvioiden ikäluokkien mukaan. Metsikkökuvioidenjakauma ikäluokittain tarkasteltuna on esitetty Taulukossa 4.
Taulukko 4. Selvityksen kohteisiin rajattujen metsikkökuvioiden ikäluokkien jakauma pintaalanmukaan.
0
100
200
300
400
500
120 2140 4160 6180 81100 101120 121140 141160 161>
Metsikkökuvioiden ikäluokka
Heh
taar
ia
Suurin osa selvityksen kohteiden sisältämistä metsikkökuvioista on yli 80vuotiaita, yhteensä1 150 hehtaaria eli noin 87 % koko aineistosta.
Rajauksissa mukana olevia vanhojen metsien kohteita täydentäviä nuorempia metsikkökuvioitaon yhteensä 167 hehtaaria, joka on 13 % koko aineistosta. Nuorempien metsikkökuvioidenkeskiikä on noin 68 vuotta. Todellisuudessa alle 80vuotiaiden metsikkökuvioiden keskiikä onreilusti yli 70vuotta, koska muodolliseksi keskiiäksi saatu 68 vuotta on laskettu 6180 –vuosienikäluokan, eikä metsikkökuvioiden sisältämän puuston perusteella.
11
7. KUVAAVAT PIIRTEET KOHTEILLA
Vanhat metsät –selvityksen kohteiden metsien pintaala ja ikärakennetekijöiden lisäksi kohteiltakartoitettiin kuvaavia piirteitä, kuten virkistys, maisema ja ekologiset arvot sekä suojavaikutus,ympäristöstressi ja suunnitellut metsänhoitotoimenpiteet. Kuvaavat piirteet on mainittuyksityiskohtaisesti kohdekorteissa. Kuvaavien piirteiden kartoituksessa käytettiin kaupunginomia ohjelmia sekä kartoitus ja selvitysaineistoa, kuten Tampereen kantakaupunginviheralueselvitystä (VAS), Tampereen kantakaupungin ympäristö ja maisemaselvitystä(KYMS), Tampereen arvokkaat luontokohteet –julkaisua sekä Tampereen kaupunginpaikkatietojärjestelmiin tallennettuja tietoja. Osa tässäkin selvityksessä käytetyistäpaikkatiedoista on julkisesti saatavilla Tampereen kaupungin internetsivuilta:www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php.
7.1. Ekologiset erityispiirteet
Selvityksen vanhan metsän kohteilta kartoitettiin myös ekologisia erityispiirteitä. Kartoituksessamukana olleita ekologisia erityispiirteitä ovat avainbiotoopit, uhanalaisten tai merkittävien lajienhavainnot sekä arvokkaat kasvi, hyönteis tai lintualueet. Kohteilta kartoitettiin myös havaintojavähemmän merkittävistä ja eilakisääteisistä luontoarvoista kuten kolopuista, huomattavistapuuyksilöistä ja tervalepistä. Ekologiset arvot kaupungin alueella ovat melko hyvin selvitettyjä jaraportoituja. Esimerkiksi Tampereen arvokkaat luontokohteet raportista (Korte & Kosonen2003) löytyy kattava esitys Tampereen ekologisesti arvokkaista kohteista.
Ekologisia erityispiirteitä löytyi yhteensä 111 kohteelta, joka on 72 % kaikista selvityksessämukana olleista kohteista. Keskimäärin ekologisia erityispiirteitä löytyi kohteilta neljä kappaletta.Kohteiden mediaani on kaksi ekologista erityispiirrettä. 99 kohteella selvityksen 155 kohteestaon vähemmän kuin neljä (koko aineiston keskiarvo) ekologista erityispiirrettä. Tunnusluvutkertovat, että suurimmalla osalla aineiston kohteista on vain muutama ekologinen erityispiirre japienellä osalla kohteista erityispiirteitä oli runsaasti. Kymmenen tai useampia ekologistaerityispiirrettä löytyi 18 kohteelta.
Merkittävämpiä kohteita ekologisilta arvoiltaan olivat seuraavat vanhan metsän kohteet sekäkaikki luonnonsuojelualueilla sijaitsevat kohteet, joita ei ole erikseen listattu:
1. Soukonvuori (37 piirrettä)2. HylliläVaarinsuonpuistoKenkirajanpuisto (31 piirrettä)3. Kintulammen retkeilymetsät (24 piirrettä)4. Valkama (21 piirrettä)5. Hupakonojanpuisto (20 piirrettä)6. Kumpulanpuistosta pohjoiseen (15 piirrettä)7. Levonmäenpuisto (13 piirrettä)8. AnnalaHikivuori (13 piirrettä)9. Nurmi (12 piirrettä)10. Selkämäki (11 piirrettä)11. Rukkamäenpuisto (11 piirrettä)12. Teerenpuisto (10 piirrettä)13. Pirunvuoresta etelään (10 piirrettä)14. Ruskonperä/Viitastenperä (10 piirrettä)15. Saarenpuisto (10 piirrettä)
12
7.2. Viheraluetyypit
Selvityksessä mukana olleilta kohteilta kartoitettiin myös viheraluetyypit. Viheraluetyypitys onTampereen kantakaupungin viheralueselvityksen ja Tampereen kantakaupungin ympäristö jamaisemaselvityksen mukainen luokitus, jossa viheralueet on ryhmitelty käyttötarkoituksen,sijainnin ja kaavamerkintöjen mukaan. Kaikilla kohteilla ei ole viheraluetyyppiä ja toisillakohteilla niitä saattaa olla useita. Viheraluetyyppi on määritelty yhteensä 47 vanhan metsänkohteella, mikä on noin 31 % kaikista kohteista. Lähes 70 % selvityksen vanhan metsänkohteista on viheraluetyypityksen ulkopuolella.
7.3. Kaavamerkintä
Kohteilta kartoitettiin myös niitä koskevat kaavamerkinnät. Kaavamerkintä kertoo alueenmaankäytön tarkoituksista. Yleensä vanhan metsän kohteilla on merkintä yleiskaavassa, muttaei asemakaavassa. Vanhoille metsille ominaisimpia yleiskaavamerkintöjä ovat: VLM Maisemanja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue, kuten ranta, vesistön suojaalue, harju, rinne,maisemapelto tai –niitty, VLL Luonnonmukainen lähivirkistysalue sekä VLK Kaupunkipuistoksivarattu lähivirkistysalue. Merkintöjen tarkemmat selitykset on kerrottu kohdekorttienselitysosassa.
Kaavamerkintä on yhteensä 114 kohteella, mikä on 74 % kaikista kohteista. Selvästi enitenkartoitetuissa vanhoissa metsissä on kaavamerkintää VLM. VLMmerkintä löytyi 41 kohteelta,joka on noin 27 % kaikista kohteista. Toiseksi eniten on kaavamerkintää VLL, yhteensä 19kohteessa (noin 12 %) ja kolmanneksi eniten merkintää VLK, 12 kohteella (noin 8 %). Mainituttunnusluvut on esitetty graafisesti taulukossa 5. Muihin kaavamerkintöihin sisältyy esimerkiksiVU Virkistys ja urheilupalvelujen alue ja SL Luonnonsuojelualue. Kohteilla on myös muitakaavamerkintöjä. Kohteiden hieman syrjäisestä sijainnista kertoo se, että yli puolella selvityksenvanhan metsän kohteista ei ollut yleiskaavamerkintää tai se oli VLM. Kaikkien kohteidenkaavamerkinnät on ilmoitettu yksityiskohtaisemmin kohdekorteissa.
Taulukko 5. Kaavamerkinnät kohteilla.
05
1015202530354045
Eikaavamerkintää
Pääosin VLM Pääosin VLL Pääosin VLK Muukaavamerkintä
Koh
teid
en lu
kum
äärä
7.4. Viheralueiden hoitoluokitus
Viheralueiden hoitoluokitus määrittelee viheralueiden käytön ja luonteen perusteella tavoitteetalueen hoidolle. Metsät on luokiteltu seuraaviin hoitoluokkiin: C1 Lähimetsät, C2 Ulkoilu javirkistysmetsät sekä C3 Suojametsät. Metsien hoitoluokitukset on kuvailtu tarkemminkohdekorttien selitysosassa. (Viherympäristöliitto ry & Kaupunginpuutarhurien seura ry 2000)
13
Kaupungin viheryksikön määrittämä hoitoluokitus on annettu 62 vanhan metsän kohteelle.Tämä on noin 40 % kaikista kohteista. Eniten kohteilta löytyi merkintää C2, yhteensä 29kappaletta, joka on noin 19 % koko aineistosta. Hoitoluokitusta C1 löytyi toiseksi eniten,yhteensä 16 kappaletta (noin 10 %). C2 hoitoluokitus ja hoitoluokituksen puuttuminenilmentävät alueiden hieman syrjäistä sijaintia.
7.5. Maisemaarvot
Kohteilta kartoitettiin merkittäviä maisematekijöitä. Tässä kartoituksessa huomioitiin erityisennäkyvät maisemalliset piirteet kuten rantametsät, jyrkänteet, harjut, kalliot ja rinteet. Merkittäviämaisemaarvoja löytyi 77 selvityksen kohteesta (50 % kaikista kohteista). Kohdekorteissa onmaininta, jos kohde on luokiteltu merkittäväksi maisemakohteeksi Tampereen kantakaupunginympäristö ja maisemaselvityksessä.
7.6. Liikennemelu
Liikennemelutiedot perustuivat vuoden 2003 Liikennemeluselvitykseen Tampereenkantakaupunginalueella (Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmä). Jos kohteella onliikennemelua, jonka voimakkuus ylittää 55 desibeliä, on siitä maininta kohdekortissa.Ohjearvon ylittäviä liikennemeluhavaintoja löydettiin yhteensä 43 kohteelta, joten 28 %selvityksen vanhoista metsistä sijaitsee teiden lähettyvillä. Liikennemelun huomioiminen onolennaista kaupunkimetsien kannalta, sillä melualueella sijaitsevissa metsillä voi olla merkittäväsuojavaikutus, yleensä maantien ja asutuksen välissä (Komulainen 1995).
7.7. Heikentynyt ilmanlaatu
Kohteilla esiintyvistä ympäristöstressitekijöistä kartoitettiin heikentynyttä ilmanlaatua.Heikentyneellä ilmanlaadulla on haitallisia vaikutuksia puustoon. Saatavilla olevan aineistonperusteella selvityksessä heikentynyttä ilmanlaatua kuvastavat Tampereen seuduntypenoksidipäästöjen leviämislaskelmat vuodelle 2000 (Tampereen kaupunginpaikkatietojärjestelmä). Jos kohteen typenoksidipäästöt ylittävät 50 mikrogrammaakuutiometrissä, on siitä maininta kohdekortissa. Selvityksessä mukana olleista kohteista tämärajaarvo ylittyy 52 kohteella, joka on noin 34 % koko aineistosta.
7.8. Suunnitellut hakkuut selvityksen kohteilla
Tampereen kaupungin metsäsuunnitelmassa 20012010 on määritelty metsänhoitotoimenpiteitävanhan metsän kohteisiin rajatuille metsikkökuvioille. Ehdotettuja metsänhoitotoimenpiteitä oli53 kohteella (noin 34 % kaikista kohteista). 53 kohteella oli siis yksi tai useampiametsikkökuvioita, joille metsänhoitotoimenpiteitä oli ehdotettu. Luku ei tarkoita, että 34 %kohteiden pintaalasta olisi metsänhoitotoimenpiteiden kohteena.
Yleisin kohteelle suunniteltu metsänhoitotoimenpide on harvennus. Muita kohteilla suunniteltuja,vähemmän yleisiä toimenpiteitä, ovat muun muassa ylispuiden poisto, avohakkuu ja luontainenuudistaminen. Kohdekorteissa on merkitty kohteittain tarkemmin, mitkä metsänhoitotoimenpiteeton mainittu metsäsuunnitelmassa.
14
8. SELVITYKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA PALAUTE
Selvityksestä tiedotettiin kuntalaisille ja muille vanhoista metsistä kiinnostuneille ja heitäpyydettiin osallistumaan selvityksen tekoon. Selvityksestä tiedotettiin kaksi kertaa.
Ensimmäisellä palautekierroksella kuntalaisia ja muilta vanhojen metsien selvityksestäkiinnostuneita pyydettiin kertomaan, missä heidän mielestään sijaitsee tärkeitä vanhoja metsiäja miksi kohteet ovat merkittäviä. Palautemahdollisuudesta tehtiin lehdistötiedote ja se julkaistiinmuun muassa Aamulehdessä 31.8.2005, Tampereen kaupungin internetsivuilla, Teiskonsanomissa sekä TVTampereen uutisissa. Palautetta oli mahdollista antaa 31.9.2005 asti.Palautepyynnössä mainittiin, että selvitysluonnos vanhoista metsistä esitellään myöhemminsyksyllä.
Toisen kierroksen palaute pyydettiin 18.10.2005 nähtäville asetetusta selvitysluonnoksesta.Luonnos oli nähtävillä palvelupiste Frenckellissä sekä Tampereen kaupungin internetsivuilla.18.10.2005 pidettiin myös avoimien ovien tilaisuus, jossa luonnosta esiteltiin. Toisen kierroksenpalautemahdollisuudesta kuulutettiin Aamulehdessä 13.10.2005 ja Tamperelaisessa12.10.2005. Palaute piti antaa 8.11.2005 mennessä.
Ensimmäiseltä kierrokselta palautetta saatiin yhteensä 12 kappaletta, joista kymmenen tulisähköisesti. Palautteesta saatiin yksityishenkilöiltä yhdeksän kappaletta ja yhdistyksiltä kolmekappaletta. Toiselta kierrokselta palautetta saatiin yhteensä seitsemän kappaletta. Toisenkierroksen palautteesta kolme tuli sähköisesti. Toisen kierroksen palautteesta viisi saatiinyksityishenkilöiltä ja kaksi yhdistyksiltä. Molemmilta kierroksilta palautetta saatiin siis yhteensä19 kappaletta.
Yleisöpalautetta käsitellään tässä luvussa teemoittain. Palaute on ryhmitelty seuraaviinteemoihin: vanhojen metsien sijainti, vanhojen metsien käyttö, metsänhoito ja rakentaminenvanhoissa metsissä sekä projektin toteuttamiseen liittyvä palaute. Sekä ensimmäiseltä ettätoiselta kierrokselta saatua yleisöpalautetta on käsitelty samoissa kappaleissa jakohdekorteissa, jos palaute liittyy kohteeseen.
Virallisen tiedottamisen lisäksi selvityksestä julkaistiin artikkeli Aamulehdessä 22.9.2005,Hervannan sanomissa 1.10.2005 ja Tampere – Tampereen kaupungin tiedotuslehdessä 3/2005sekä annettiin haastattelu Tampereen radiossa 4.10.2005.
8.1. Vanhojen metsien sijainti
Vanhojen metsien sijainnista annettiin tietoja 15 palautekirjeessä. Osa palautteesta oli erittäinyksityiskohtaista, jolloin kohteen paikannus onnistui metsikkökuviotasolle saakka. Suurin osapalautteesta oli yleistä palautetta, jolloin osoitetun vanhan metsän alueen rajat eivät olleettarkkaan paikannettavissa. Jos jokin palautteessa mainittu alue koski kokonaan tai osittainselvityksen kohdetta, on tästä maininta kyseisen kohteen kohdekortissa. Osassa palautettamainittiin vain kaupunginosan nimi, jolta vanhoja metsiä löytyy.
Selvästi useimmin mainittu kohde oli KauppiNiihaman alue, joka mainittiin kahdeksassakirjeessä. Neljä kertaa mainitut kohteet sijaitsivat Suolijärven, Makkarajärven ja Kintulammenalueilla. Kolme mainintaa saivat Kulkkilan Pikkuhaka ja Villilänsaari. Palautetta ei tullutselvityksen ulkopuolisista uusista kohteista.
15
8.2. Metsien käyttö
Metsien käyttöön liittyvää palautetta antoi 14 tahoa. Palautetta metsien käytöstä osoitettiintiettyihin metsiin ja vanhoihin metsiin yleensä. Joitakin vanhoihin metsiin paikannettujakommentteja on luettavissa kohdekorteista.
Eniten palautetta annettiin metsien säilyttämisen, suojelemisen tai monimuotoisuudenvaalimisen puolesta. Näistä mainittiin 13 kirjeessä. Toiseksi eniten korostettiin vanhojen metsienesteettisiä ja maisemallisia piirteitä, jotka mainittiin kahdeksassa kirjeessä. Kahdessapalautekirjeessä ekologiset ja esteettiset arvot yhdistettiin siten, että korostettiin ryteikköisen jamonimuotoisen metsän tai lahopuuston kauneutta.
Myös vanhojen metsien virkistyskäyttö koettiin tärkeäksi ja siitä oli maininta kuudessapalautekirjeessä. Virkistyskäytön kannalta olennaista on vanhoissa metsissä kulkeminen jaluonnosta nauttiminen. Myös hiihto, retkeily ja marjastus koettiin vanhojen metsienvirkistyskäytön kannalta tärkeäksi. Vanhojen metsien merkitystä koulujen biologian opetuksessakorostettiin kahdessa kirjeessä. Esimerkkinä haitallisesta vanhojen metsien käyttömuodostakoettiin Ruoveden Hirsisaaren retkeilymetsiin luvattomasti rakennetut mökit, jotka tärvelevätpaikallista luontoa.
8.3. Metsänkäsittely ja rakentaminen
Metsänkäsittelyä ja rakentamista koskevaa palautetta antoi yhdeksän. Metsänkäsittelyäkoskeva palaute peräänkuulutti pehmeämpiä hoitomenetelmiä sekä avo ja ylispuuhakkuidenvälttämistä. Myös kuollutta puuainesta toivottiin metsiin enemmän. Kaupin metsien viimeaikaisethakkuut mainittiin huolestuttavina kahdessa palautekirjeessä. Erääksi ratkaisuksimetsänhoidollisiin epäkohtiin mainittiin osallistavan metsäsuunnittelun ulottamista enenevissämäärin myös luonnon monimuotoisuudesta tietoisiin luontojärjestöihin, eikä vain niihin ihmisiin,jotka asuvat käsiteltävän metsän lähellä. Kaavoitus ja rakentaminen mainittiin vanhoja metsiäuhkaavaksi tekijäksi kahdessa kirjeessä.
8.4. Projektiin liittyvä palaute
Projektiin liittyvää palautetta annettiin yhdeksässä kirjeessä. Useat palautteen antajat pitiväthienona asiana, että kaupunki kartoittaa vanhoja metsiään ja että vanhat metsät mainitaanosana kaupungin ympäristöstrategiaa.
Neljässä palautekirjeessä kritisoitiin projektin kohteena olevien vanhojen metsien rajausta jaheidän mielestään myös kaupungin omistamat talousmetsät tulisi liittää selvitykseen mukaan.Eräässä palautteessa mainittiin myös yksityisen omistamia vanhoja metsiä, jotka toivottiinliitettävän selvitykseen. Selvitys koskee kuitenkin vain kaupungin omistamia metsiä.
Kaksi palautteen antajaa oli huolissaan esimerkiksi kalliometsien, korpien ja rämeidenkohtalosta ja toivoivat, että nekin otettaisiin selvitykseen mukaan. Tässä suhteessa projektintiedotusta olisi voinut parantaa, sillä kyseiset puustoiset luontotyypit olivat jo mukanaselvityksessä. Myös muiden arvokkaiden luontotyyppien kuin vanhojen metsien huomioimistapyydettiin ja muistutettiin, että muutkin kuin vanhat metsät voivat olla luontoarvoiltaanmerkittäviä. Palautteessa toivottiin myös, että selvitys vaikuttaisi metsänhoidon ja kaavoituksensuunnitteluun. Vanhojen metsien säilyttämistä tai suojelua toivottiin usein.
Kahdessa palautekirjeessä epäiltiin selvityksen aikataulua liian tiukaksi ja ensimmäisenkierroksen palautteen antamisellekin olisi ollut hyvä varata enemmän aikaa, sillä kesällä
16
ympäristöjärjestöillä ei ole välttämättä aikaa reagoida palautteen antoon nopeasti. Palautteessaepäiltiin myös, että maastokäynteihin ei riitä tarpeeksi aikaa, mikä osaltaan oli totta.
Kahdessa toisen kierroksen palautteessa kritisoitiin kaavoitus ja selvitysalueilla sijaitsevienvanhojen metsien jättämistä pois selvityksestä. Molemmissa palautteissa oli lueteltu tärkeitäselvityksen ulkopuolelle jätettyjä kohteita, jotka löytyvät myös kappaleesta 5.1. Toisenkierroksen palautteessa kehuttiin avoimien ovien tilaisuutta, jossa selvitysluonnos esiteltiin.Erityisesti kiiteltiin sitä, että kaupungin edustajat olivat itse paikalla.
9. SELVITYKSEN JATKOTOIMENPIDEEHDOTUKSET JA KEHITYSIDEAT
9.1. Selvityksen käyttäminen KuntaMETSO –ohjelman taustaaineistona
Selvitystä on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa Tampereen kaupungin osalta taustaselvityksenäKuntaMETSO –ohjelmassa. KuntaMETSO –työryhmän pyrkimyksenä on kehittää toimenpiteitä,joiden avulla voidaan sovittaa yhteen luonnon virkistyskäyttö, metsien monimuotoisuudenturvaamistavoitteet ja metsätalous EteläSuomen kuntien virkistys ja ulkoilumetsissä sekävaltion retkeilyalueilla. Tampereen kaupunki on edustettuna KuntaMETSO –työryhmässä.
9.2. Selvitys metsänhoitosuunnitelman apuna
Vanhat metsät –selvitystä voidaan käyttää metsänhoidon suunnittelun ja toteutuksen tukena.Selvitys soveltuu hyvin sekä metsikkökuviokohtaisten hoitosuunnitelmien valmisteluun sekämetsäsuunnittelun kokonaisuuksien hahmottamiseen, kun tarkastelu ulottuu yli perinteistenmetsänhoidossa käytettyjen kuviorajojen. Selvitystä on paras käyttää vanhan metsän kohteillasuunniteltujen hakkuu ja hoitotoimenpiteiden tarkistamiseen selvityksenvalmistumisajankohtana, sillä selvityksen sisältämä tieto vanhentuu nopeasti. Kohteillasuunnitellut hakkuut on ilmoitettu kohdekorteissa.
9.3. Luonnonsuojelualueiden täydentäminen
Vanhat metsät –selvitystä voidaan käyttää apuna pohdittaessa nykyisten suojelualueidenlaajentamista niiden läheisyydessä olevilla vanhan metsän kohteilla. EteläSuomen jaPohjanmaan metsien suojelun tarve –työryhmä (ESSU) on jättänyt esityksen, jonka mukaanmetsäluonnon monimuotoisuuden suojelua EteläSuomessa ja Pohjanmaalla tulee edistäämuun muassa täydentämällä tai laajentamalla nykyisiä suojelualueita edustavilla tai harvinaisillavielä säilyneillä kohteilla etenkin nykyisten suojelualueiden läheisyydessä (Metsien suojeluntarve EteläSuomessa ja Pohjanmaalla 2000, 13). Selvitystä voidaan käyttää nykyistenluonnonsuojelualueiden täydentämistarpeen määrittelyyn.
9.4. Näyttely Tampereen kaupungin vanhoista metsistä
Ympäristötietokeskus Moreenia on esittänyt, että aineiston pohjalta on mahdollista järjestääkaupunkilaisille avoin näyttely. Näyttely tarjoaisi kiinnostuneille tietoa Tampereen kaupunginmetsistä ja vanhoista metsistä yleensä. Näyttely selventäisi kaupunkilaisten käsitystäluonnontilaisesta vanhasta metsästä kaupunkimetsien monikäytön virkistys jamaisemanäkökulmia unohtamatta. Näyttelyn tarkoituksena voisi myös olla houkutellakaupunkilaisia tutustumaan omiin lähimetsiin paremmin. Vanhat metsät –selvityksestäjärjestettiin näyttely Tampereen viherpäivät 2006 –tapahtumassa 7.8.2.2006.
17
9.5. Esite Tampereen kaupungin vanhoista metsistä
Selvityksen pohjalta valmistetaan yleisöesite. Esitteen avulla kaupunkilaisille tiedotetaanTampereen vanhoista metsistä, niiden määrästä, piirteistä sekä sijainnista. Esite tarjoaa tietoamyös vanhoista luonnonmetsistä ja kaupunkimetsien monikäytöstä yleensä. Esite on lyhyehkö,kaupungin vanhojen metsien tilaa yleensä ja joitain edustavimpia kohteita tarkemmin kuvaava.
9.6. Tampereen kaupungin vanhat metsät –nettisivut
Selvitys kohdekortteineen ja karttoineen on Tampereen kaupungin internetsivuilla. Näinselvityksen sisältämä yksityiskohtainen tieto Tampereen kaupungin vanhoista metsistä onkiinnostuneiden saatavilla. Kaupunkilaiset voivat käyttää raporttia ja kohdekortteja muunmuassa retkeilyn, virkistyskäytön ja ympäristökasvatuksen apuna.
10. VANHAT METSÄT –SELVITYKSEN TARKASTELUA
10.1. Selvityksen vanhan metsän määritelmä
Vanhan metsän määritelmä on selvityksessä suppea, eikä vastaa luonnontilaisen vanhanmetsän määritelmää. Selvityksessä metsikkökuviota rajattaessa ensisijainen tarkastelukriteerioli valtapuuston ikä, vaikka vanhan metsän tunnusmerkkeihin liittyy muitakin ominaisuuksia.Muita vanhan metsän ominaisuuksia ovat esimerkiksi puuston ikä ja kokoluokkienvaihtelevuus, metsästä löytyvä eri lahoasteita edustava lahopuusto sekä vanhan metsän lajisto.Vanhan metsän lajiston erinomaisina ilmentäjinä ovat muun muassa puita lahottavat käävät.Selvityksessä vanhalla metsällä ei siis tarkoiteta ainoastaan vanhaa luonnonmetsää, vaan myösmetsää, jonka valtapuusto on vanhaa.
Selvityksestä on vanhan metsän määritelmän suppeudesta huolimatta hyötyä etsittäessävanhoja luonnonmetsiä Tampereen kaupungin alueelta. Selvitystä voidaan käyttää taustaaineistona, jos vanhojen luonnonmetsien tila ja erityiset vanhan luonnonmetsän tunnusmerkithalutaan kartoittaa kaupungin omistamissa metsissä. Esimerkkinä vanhan luonnonmetsäntunnusmerkkien merkityksestä ja vaihtelusta erityyppisissä metsissä voisi mainita VMI9:n (9.valtakunnan metsien inventointi) tulokset, joiden perusteella lahopuuta on EteläSuomessa jaPohjanmaalla kuuden metsäkeskuksen alueilla suojelluissa metsissä keskimäärin 7,5 m3/ha jatalousmetsissä 2,0m3/ha, kun taas EteläSuomen vanhoissa luonnonmetsissä lahopuun määrävaihtelee keskimäärin 50100 m3/ha (Ahlroth, P., Lehesvirta, T. & Kostamo, J. 2004, 273274).
Mahdollisia luonnontilaisia vanhoja metsiä kannattaa etsiä niiltä kohteilta, joilla on korkeapohjapintaalalla painotettu keskiikä sekä runsaasti tietoja ekologisista erityispiirteistä. Myöskasvupaikkatyypeiltään kitumaiksi kuten rämeiksi, korviksi ja kalliometsiksi merkityt kohteetkannattaa huomioida, sillä niitä on mahdollisesti hakattu vähemmän kuin muidenkasvupaikkatyyppien metsiä.
10.2. Selvityksen vanhan metsän kohteiden koko ja reunavaikutuksen määritteleminen
Selvityksessä tarkasteltavat metsät ovat pääosin kaupunkimetsiä, jotka sijaitsevat useinvilkkaasti liikennöidyissä taajamissa tai niiden vaikutuspiirissä. Kaupungin metsät ovatyhdyskuntarakenteen, kuten teiden, asutuksen ja voimalinjojen pirstaloittamia ja niihin kohdistuuihmisen toiminnan vaikutuksesta stressiä, jonka seurauksena metsän rakenne, lajisto japienilmasto muuttuvat. Tärkeä ihmisen vaikutusta metsissä kuvaava käsite on reunavaikutus,joka ilmentää alueen ympäristötekijöiden vaikutusta metsäluontoon metsän reunassa.
18
Lehvävirran (2005) mukaan reunavaikutus ulottuu kaupungeissa sijaitsevissa mustikka (MT) jakäenkaalimustikkatyyppien (OMT) metsissä noin 50 metrin päähän metsänreunasta metsänsisälle.
Selvityksen metsät olivat suurelta osin melko pieniä. Selvityksen pienimmät kohteet olivat allepuoli hehtaaria ja 155 kohteesta 67 kohteen pintaala oli alle kolme hehtaaria. Lehvävirran(2005) mukaan kaupunkimetsän pintaalan tulisi olla vähintään 34 hehtaaria, jottei kokometsäpintaala olisi reunavaikutuksen alaisena. Myös metsäkohteen muoto ratkaiseereunavaikutuksen merkitystä määriteltäessä, sillä hajanaisessa tai kaistalemaisessa kohteessaon enemmän reunaa suhteessa pintaalaan.
Selvityksen vanhojen metsien kohteiden pintaala ei suoraan kerro reunavaikutuksensuuruudesta, sillä kohteiden ympärillä tai vieressä olevat nuoremmat metsät, jotka eivät olemukana selvityksessä, vaimentavat kohteisiin kohdistuvaa reunavaikutusta. Kohteiden muotoon huomioitu kohdekorteissa lyhyellä sanallisella määritelmällä kohdassa ”Kohteen rajauksestaja pinnanmuodoista”. Reunavaikutuksella on merkitystä muun muassa kohteidenluonnontilaisuuteen sekä metsäsuunnittelussa.
19
11. LÄHDELUETTELO
Ahlroth, P., Lehesvirta, T. & Kostamo, J. 2004. Säästöpuut lahopuut ja lehtipuut. TeoksessaKuuluvainen, T., Saaristo, L., KetoTokoi, P., Kostamo, J., Kuuluvainen, J., Kuusinen,M., & SalpakiviSalomaa, P. (toim.), Metsän kätköissä – Suomen metsäluonnonmonimuotoisuus, s. 271282. Edita Publishing Oy. Helsinki.
Jokinen, A. 2004. Luonnonvarojen käytön ja dynamiikan hallinta yksityismailla. ActaUniversitatis Tamperensis 1045.
Kantakaupungin ympäristö ja maisemaselvitys (KYMS). Käsikirjoitusversio 2005.
Komulainen, M. 1995. Taajamametsien hoito. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti.
Korte, K. & Kosonen, L. 2003. Tampereen arvokkaat luontokohteet. Ympäristövalvonnanjulkaisuja 4/2003.
Lehvävirta, S. 2005 Luento aiheesta ”Luonnontilainen kaupunkimetsä – utopiaako?”.Ympäristötietokeskus Moreenia. 19.11.2005 kello 1416. Tampere.
Metsien suojelun tarve EteläSuomessa ja Pohjanmaalla. 2000. Etelä.Suomen ja Pohjanmaanmetsien suojelun tarve –työryhmän mietintö. Suomen ympäristö 437.Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto.
Sarin, O & Kumpulainen K. 1998. Vanhaa metsää etsimässä. Metsähallitus, luonnonsuojelu.
Siitonen, J & Hanski, I. 2004. Metsälajiston ekologia ja monimuotoisuus. TeoksessaKuuluvainen, T., Saaristo, L., KetoTokoi, P., Kostamo, J., Kuuluvainen, J., Kuusinen,M., & SalpakiviSalomaa, P. (toim.), Metsän kätköissä – Suomen metsäluonnonmonimuotoisuus, s. 76109. Edita Publishing Oy. Helsinki.
Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmä.
Tampereen kantakaupngin yleiskaava 27.5.1998. Tampereen kaupunki YhdyskuntapalvelutKaavoitusyksikkö.
Tampereen Viheralueohjelma 20051014. Tampere. Yhdyskyntapalvelut 2005.
Viherympäristöliitto ry & Kaupunginpuutarhurien seura ry (2000) Viheralueiden hoitoluokitus,Viherympäristöliitto ry julkaisu 16, Helsinki.
20
LIITE 1. KOHDEKORTIN SELITYKSET
Kohteen nimiKohteet on nimetty puisto ja viheralueen virallisen tai virallisluontoisen nimen mukaan tai jossellaista ei ole, niin lähistöllä sijaitsevan paikan ja maaston perusteella mahdollisimmankuvailevasti.
KaupunginosaKaupunginosan nimi, jossa kohde sijaitsee.
KarttalehtiKarttalehden numero, jossa kohde sijaitsee.
LohkoTforest – metsätietojärjestelmän lohkon numero, jossa kohde sijaitsee.
Kohteen rajauksesta ja pinnanmuodoistaYleistä luonnehdintaa kohteen pintaalasta, ympäristöstä, maastosta sekä rajauksenyhtenäisyydestä.
Kohteen saavutettavuusKohteen läheisyys teihin, ulkoilureitteihin ja asutukseen nähden. Myös kohteella sijaitsevat poluton mainittu, jos niistä on tietoa.
Kohteen kasvupaikkatyypit ja yhteydet muihin metsiinMetsikkökuviot on luokiteltu kasvupaikkojen tuottokyvyn mukaan, johon vaikuttavat mm. puidensaatavissa olevien ravinteiden, veden ja valon määrä sekä pinnanmuodot ja maaperän pH.Kasvupaikat on luokiteltu seuraavaan järjestykseen ravinteisemmasta metsästä karumpaan: 1.Lehto, 2. Lehtomainen kangas. 3. Tuore kangas, 4. Kuivahko kangas, 5. Kuiva kangas, 6.Karukkokangas, 7. Kitu/joutomaan kangas, 8. Kitu/joutomaan suo. Kasvupaikkatyypit onkohdekortissa lueteltu järjestyksessä yleisimmästä harvinaisempaan.
Kohteen kokonaispintaalaKohteeseen rajattujen metsikkökuvioiden yhteispintaala.
Kohteen pintaalan jakautuminen metsikkökuvioiden ikäluokkien mukaanKohteiden ikäluokista on kerätty tietoa ikäluokkien tilastollisesta vaihtelusta (ha/%), joidenperusteella on myös laskettu kohteen pohjapintaalalla painotettu keskiikä.
Ekologiset erityispiirteetKohteella kokonaan tai osittain ilmenevät ekologiset erityispiirteet. Ekologiset erityispiirteetilmenevät pääosin seuraavissa luokissa:
Avainbiotooppi – Usein pienialainen luontotyyppi, kuten lehtolaikku tai rehevä suo, jokaon metsä tai luonnonsuojelulaissa määritelty metsien monimuotoisuuden kannaltaerityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Usein uhanalaisten lajien elinpaikka.Lajihavainto –Kohteella tehty uhanalaisten tai muuten merkittävien eliölajien havainnot.
Arvokkaat kasvi hyönteis ja lintualueet – Kohteella on kokonaan tai osittain merkittäväkasvi, hyönteis tai lintualue.
21
ViheraluetyyppiTampereen Viheralueohjelman 20052014 mukainen viheraluetyyppi. Kaikilla kohteilla ei oleviheraluetyyppiä ja toisilla kohteilla niitä saattaa olla useita. Viheralueet on ryhmittelykäyttötarkoituksen ja sijainnin mukaan eri viheraluetyyppeihin. Kohdekortteihin on merkattutyypin numero ja käyttötarkoitus.
KaavamerkintäKohteen merkinnät yleis tai asemakaavassa. (Lähde: Tampereen kantakaupungin yleiskaava
27.5.1998).
VLK Kaupunkipuistoksi varattu lähivirkistysalue – Merkinnällä on esitettyviheralueselvityksen kaupunkipuistoja, kuten kaupunginosapuistoja.Kaupunginosapuistot edustavat suurelta osin perinteistä puutarhamaista rakentamista janiiden sijainti on keskeinen. Puistoissa on myös laajoja luonnonmukaisia taajamametsiä.Kaupunkipuistojen käyttö on runsasta, joten rakentaminen ja kunnossapito vaativatenemmän määrärahoja kuin muut virkistysalueet. Korttelipuistoja ja muita pieniäkaupunkipuistoja ei esitetä yleiskaavassa virkistysalueena, vaan ne sisältyvätasuntoalueen merkintään (AP, AK).
VLL Luonnonmukainen lähivirkistysalue – Merkinnällä on osoitettu laajoja aluepuistojasekä viherverkkoa täydentäviä kapeita virkistysaluekaistoja. Alueet ovat pääosinluonnonmukaisia, joskin niissä on myös rakennettuja toiminnallisia ja säännöllisestikunnossapidettäviä osia.
VLM Maiseman ja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue, kuten ranta, vesistönsuojaalue, harju, rinne, maisemapelto tai –niitty – Merkinnällä on osoitettu alueita, joillahalutaan säilyttää ja ylläpitää maiseman ja luonnon monimuotoisuutta. Alueet ovatlaajahkoja. Alueella kulku tulee ohjata poluille ja reiteille, jotta alueen luonnonympäristösäilyisi.
VU Urheilu ja virkistyspalvelujen alue –Merkinnällä on osoitettu urheilu ja palloilukentät,hiihtokeskukset, uimarannat sekä virkistys ja vapaaajan keskusten alueet.
SL3 Luonnonsuojelualue, joka on suojeltu asemakaavalla tailuonnonsuojelulainsäädännön nojalla.
SL4 Luonnonsuojelualue, joka on tarkoitettu suojeltavaksi asemakaavalla tailuonnonsuojelulainsäädännön nojalla.
Viheralueen hoitoluokitusViheralueiden käytön ja luonteen perusteella määritellyt tavoitteet alueen hoidolle. Metsät onluokiteltu seuraaviin luokkiin: (Lähde: Tampereen Viheralueohjelma 20052014).
C1 Lähimetsät – Lähimetsät sijaitsevat asutuksen välittömässä läheisyydessä.Lähimetsässä on hyvät käytävä ja polkuverkostot päivittäiseen ulkoiluun. Hoidontavoitteena on ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja maisemakuvan sekämonipuolisen, elinvoimaisen kasvillisuuden ylläpitäminen. Hoitotoimenpiteillähuolehditaan alueen kulutuskestävyydestä, kunnosta ja siisteydestä.
C2 Ulkoilu ja virkistysmetsät – Ulkoilu ja virkistysmetsät sijaitsevat asutuksen liepeillälaajempina kaupunkirakenteelle väljyyttä antavina vyöhykkeinä. Aluetta käytetäänulkoiluun, retkeilyyn ja myös sienestykseen ja marjastukseen. Hoidon tavoitteena on
22
metsämaiseman ja alkuperäisen luonnon, kasvillisuuden ja eläimistön säilyttäminen sekäulkoilumahdollisuuksien turvaaminen.
C3 Suojametsät – Suojametsät sijaitsevat pääväylien, teollisuusalueiden ja vesistöjenreunaalueilla. Ne toimivat suojavyöhykkeenä lieventäen melu, pöly, tuuli jasaastehaittoja. Suojametsien virkistyskäyttö on vähäistä, alueella ei ole ulkoiluuntarkoitettuja rakenteita tai varusteita lukuun ottamatta alueen halki mahdollisesti johtavaapolkua tai kevyen liikenteen väylää. Hoidon tavoitteena on yleensä kasvillisuudenmonikerroksisuuden, peittävyyden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen.
Liikennemelu kohteellaJos kohteella ilmenee liikennemelua jonka voimakkuus ylittää 55 dB, on tästä mainintakohdekortissa .
Heikentynyt ilmanlaatu kohteellaJos kohteen ilmanlaatu on heikentynyt, on tästä maininta kohdekortissa. Merkintä perustuutietoihin typenoksidipäästöistä.
MaisemaarvotKohteilta kartoitettiin myös merkittäviä maisematekijöitä. Tässä kartoituksessa huomioitiinerityisen näkyvät maisemalliset piirteet kuten rantametsät, jyrkänteet, harjut, kalliot ja rinteet.
Suunnitellut metsänhoitotoimenpiteetTampereen kaupungin metsäsuunnitelmassa 20012010 ehdotetut metsänhoitotoimenpiteetkohteella.
MaastohavainnotMaastokäynnillä havaittuja seikkoja.
top related