uutta tutkimustietoa vankilukujen kasvun syistÄ ja taustoista

1

UUTTA TUTKIMUSTIETOA VANKILUKUJEN KASVUN SYISTÄ JA TAUSTOISTA

Tapio Lappi-Seppälä

9.10.2006

2

TEEMOJA VANKILUVUN MUUTOKSISTA, SYISTÄ JA VAIKUTUKSISTA

1. Muutoksen suunta ja suuruus2. Muutoksen rakenne

Vankiryhmät ja rikoslajit

3. Muutoksen välittömät syyt RangaistuskäytäntöRikollisuustilanne

4. Kansainvälis- vertaileva näkökulma: Mitkä seikat selittävät vankilukujen eroja eri maissa ja niissä havaittavia muutoksia?Kansainväliset muutostekijät ja Suomen kriminaalipolitiikka

5. Muutosten kustannusvaikutuksia6. Muutoksen rikollisuusvaikutuksia

3

IMuutoksen suunta ja

suuruus-vankeja lisää 40-50 % (1999-2005)

-vankilavuosia lisää 50 % (4000v -> 6000 v)

4

Vankien keskiluku 1990-2006

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Kasvu 1999-2005: 42 %

6

Vankilavuosien bruttomäärät 1999—2005(ml. elinkautiset)

4 0454 368

5 1365 631 5 827 5 949

6 314

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

7

IIVANKILUKUMUUTOKSEN

RAKENNE 1999-2005RANGAISTUSVANGIT MUUTOS (OSUUS MUUTOKSESTA)-HUUMEET + 42 % (20 %)-VÄKIVALTA + 38 % (45 %)-RATTIJUOPUMUS +30 % (12 %)-OMAISUUS +20 % (15 %)

KAIKKI VANGIT-ULKOMAALAISET +90 % (10 %)-SAKKOVANGIT +240 % (12 %)

8

Vankien lukumäärät eri vankiryhmissä

1999-2005 (1.10. )

• 1999 2003 2005 Kasvu Osuus

% %

Kaikki 2361 3562 3995 +52 100

- rangaistusvangit 2106 2810 3123 +48 75 %

- tutkintavangit 391 527 544 +40 11 %

- sakkovangit 71 225 240 +238 12 %

- ulkomaalaiset 151 296 290 +92 10 %

9

IIIMUUTOKSEN VÄLITTÖMÄT

SYYT

Rangaistuskäytännön ankaroituminen

Rikollisuusmuutosten rooli?

10

Taustalla tuomiomuutokset• Aiempaa enemmän vankilatuomioita

– 1998 6405– 2004 8503 kasvu 33 %

• Aiempaa useammin vankeutta– 1998 11 %– 2004 13 % kasvu 13 %

• Aiempaa pidempiä vankeusrangaistuksia– 1998 7 kk– 2004 8 kk kasvu 11 %

• Tuloksena tuomittujen vankilavuosien kasvu– 1998 4018– 2004 6080 kasvu 51 %

11

Rikollisuusmuutokset?LUKUMÄÄRÄMUUTOKSET/LAATUMUUTOKSET• Poliisitilasto/Tuomiotilasto/Uhritutkimus

LUKUMÄÄRÄMUUTOKSIA• Järjestäytynyt rikollisuus?

– Talousrikokset: Muutos 1998-2004 = 1 vankilavuosi• Huumausainerikokset

– Nousu 1990-luvulla; lasku 2001->• Yleiskuva tietoon tulleesta vankilarikollisuudesta 1998-2005

– Henkirikokset ja yritykset, törkeä pahoinpitely, törkeä huumausainerikos, törkeä varkaus ja ryöstöt

– Laskua 9 % (1500 tapausta)

LAATUMUUTOKSIA?• Väkivaltarikokset

– Pahoinpitelyrikosten teonpiirteet 1995-1999: ei muutoksia– Henkirikosten profiilimuutoksia 1998-2005 enemmän elinkautistuomioita murhista– Nuorten väkivaltakäyttäytyminen 1995-2004: ei muutoksia– Väestön uhrikokemukset 1980-2005: ei muutoksia vakavassa väkivallassa

12

POLIISIN TIETOON TULLEET ”VANKILARIKOKSET” 1998-2005

1998/9 2004/5Muutos % Muutos N

Törkeä varkaus 7039 4690 -33 -2349

Ryöstö ja törkeä r. 4369 3831 -12 -538

Törkeä huumrik. 1497 1143 -24 -354

Tappo 195 171 -12 -24

Tapon yritys 590 683 16 93

Törkeä pah.pitely 3610 5241 45 1631

Yhteensä 17300 15759 -9 -1541

13

Tuomitut huumausainerikokset 1998-2004

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

Törkeä huumausainerikos Huumausainerikos

Törkeähuumausainerikos

199 264 299 438 400 369 338

Huumausainerikos 3722 4159 5338 4744 2585 2235 2356

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

14

Törkeän huumausainerikoksen keskirangaistukset ja tuomitut bruttovuodet

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Bruttovuosia

Kuukausia

15

Täytetyistä henkirikoksista tuomitut 1997-2004

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Murha ek

Murha ma

Tappo

16

Täytetyistä henkirikoksista tuomitut 1997-2004

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Murha ek

Murha ma

Tappo

17

Törkeästä pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004

0

100

200

300

400

500

600

700

800

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

0

5

10

15

20

25

Vuodet

KK

18

Pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004

0

50

100

150

200

250

300

350

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

Vuodet

KK

19

Pahoinpitelystä ja törkeästä pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004

0

200

400

600

800

1000

1200

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

0

2

4

6

8

10

12

Vuodet

KK

20

Pahoinpitelystä ja törkeästä pahoinpitelystä tuomittujen ehdottomien vankeusrangaistusten keskipituus 1977-2004

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

Tavallinen pp, ehdoton, yksi rikos

Tavallinen pp, vankila, päärikos

Törkeä pp, ehdoton, yksi rikos

Törkeä pp, vankila, päärikos

21

Törkeiden pahoinpitelyjen osuus tuomituista pahoinpitelyistä (pl. lievät)

7,48,1 7,6

8,27,6

6,5 6,5

0

2

4

6

8

10

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

22

Törkeästä rattijuopumuksesta tuomitut vankilarangaistukset (%) ja vankilavuodet 1998-2004

0

100

200

300

400

500

600

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Vuodet

Vankila %

23

IVKANSAINVÄLISET MUUTOSTRENDIT

Mikä on muutosten suunta

Mistä muutokset kertovat

Miten kv-selitystekijät ”istuvat” Suomen oloihin

24

VANKILVUT 1975-2005Finland, Sweden, Denmark & Norway

25

VANKILUVUT 1945-2005USA, Finland + Sweden, Denmark & Norway

26

VANKILUVUT1990-2005Valikoituja Euroopan maita

27

Vankiluku Euroopan eri maissa (2001-2003)

38

56

59

59

59

68

69

70

73

80

85

91

93

93

95

100

133

137

140

0 20 40 60 80 100 120 140 160

Islanti

Slovenia

Norja

Kroatia

Tanska

Sveitsi

Serbia

Suomi

R uotsi

Kreikka

B elgia

Saksa

Hollanti

R anska

Itävalta

Italia

Espanja

P ortugal

England & Wales

28

Vankilukuerojen ja muutosten taustatekijöitä• 1. Rikollisuuserot ja rikollisuusmuutokset

– Ei systemaattista yhteyttä• 2. Rikospelot ja turvattomuus

– Pelot yhteydessä korkeisiin vankilukuihin• 3. Yleisön asenteet ja vaatimukset

– Väestön punitiivisuus yhteydessä vankilukuihin• 4. Hyvinvointi ja tasa-arvo

– Sosiaalinen tasa-arvo -> vähemmän vankeja– Hyvinvointipalvelut -> vähemmän vankeja

• 5. Luottamus ja sosiaalinen pääoma– Luottamus oikeusjärjestykseen -> vähemmän vankeja– Luottamus ihmisiin -> vähemmän vankeja

• 6. Demokratiamalli– Konsensus ja kompromissit -> vähemmän vankeja– Konfliktit ja enemmistödemokratia -> enemmän vankeja

• 7. Hyvinvointiregiimit– Pohjoismainen hyvinvointivaltio _-> vähemmän vankeja– Anglosaksinen liberalistinen malli -> enemmän vankeja

29

Vankiluvut ja tietoon tullut rikollisuus: Eurooppa

30

Vankiluku ja uhrikokemukset: ICVS 2000

31

Vankiluku ja uhrikokemukset: ICVS 2000 – vakavat rikokset

32

Rikoksen pelkojen kasvaessa kasvavat myös vankiluvut

33

Yleisön rangaistusvaatimukset ja vankiluku osittaisessa yhteydessä

34

Oikeaksi koettu vankeuden pituus ja vankiluvut läheisessä yhteydessä

35

Tuloerojen kasvaessa rikoslait ankaroituvat

36

Sosiaalimenojen suhteellisen osuuden kasvaessa vankiluvut laskevat

37

Sosiaalimenojen reaalisummalla selvä yhteys vankilukuun

38

Vahva luottamus oikeuslaitokseen ja yhteydessä alhaisiin vankilukuihin

39

Luottamus ihmisiin on myös yhteydessä alhaisiin vankilukuihin

40

Vankiluku ja tyytyväisyys elämään eri maissa

41

Konsensushakuinen demokratia tuottaa vähemmän vankeja

42

Prisoner rates in consensual and majoritarian democracies

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

No

rwa

y

De

nm

ark

Fin

lan

d

Sw

itze

rla

nd

Sw

ed

en

Ge

rma

ny

Ita

ly

Au

stri

a

Ne

the

rla

nd

s

Po

rtu

ga

l

Ca

na

da

Au

stra

lia

En

gla

nd

an

d W

ale

s

Ne

w Z

ela

nd

US

A

Majoritarian

Consensual

Konsensusdemokratioissa lievempi kriminaalipolitiikka

43

Lievää rangaistustasoa käyttävän yhteiskunnan tunnusmerkkejä

• sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo• vahva hyvinvointivaltio• luottamus instituutioiden ja ihmisiin (sosiaalinen

pääoma)• koettu turvallisuus (ja tyytyväisyys elämään)• konsensus-demokratia, neuvottelut ja

kompromissit• maltillinen media• rikollisuudella matala poliittinen profiili

44

Lievää rangaistustasoa käyttävän yhteiskunnan tunnusmerkkejä: MIKSI?

• sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo– sosiaalisen etäisyyden merkitys: solidaarisuus ja yhteisvastuu

• vahva vauras hyvinvointivaltio– Mahdollisuus viisaampiin ratkaisuihin– Vähemmän väestöryhmien välisiä jännitteitä– Vähemmän tilaa ja mahdollisuuksia ääriryhmille

• luottamus instituutioiden – Legitimiteetti: Vähemmän poliittista tarvetta symbolisiin näyttöihin

• Luottamus ihmisiin (sosiaalinen pääoma)– Vähemmän pelkoja– Vahvemmat sosiaaliset verkostot (ja tehokkaampi epävirallinen kontrolli)

• konsensus-demokratia, neuvottelut ja kompromissit– Vähemmän vastakkainasetteluja –> vähemmän kriisipuhetta– Vähemmän tarvetta näyttäviin politiikkakäännöksiin– Harkitsevat ja aikaa vievät valmisteluprosessit: ei pikaratkaisuja

• maltillinen media• rikollisuudella matala poliittinen profiili

45

SUOMI JA KRIMINAALIPOLITIIKAN

MUUTOKSEN RAKENTEELLIS- KULTTUURISET SYYT

RAKENNE JA ARVOMUUTOS?

POLITIIKKAMUUTOS?

PAIKALLISET OLOSUHTEET?

46

Alenevat sosiaalimenot – kohoavat vankiluvut Hollanti ja Anglosaksiset maat

47

Reaaliset sosiaalimenot ja vankiluku Suomessa 1960-2005

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

1960

1964

1968

1972

1976

1980

1984

1988

1992

1996

2000

2004

020406080100120140160180

Reaaliset/pop

Vankiluku

48

Sosiaalimenojen osuus BKT:stä ja vankiluku 1960-2005

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

1960

1964

1968

1972

1976

1980

1984

1988

1992

1996

2000

2004

020406080100120140160180

% BKT:stä

Vankiluku

49

Tuonjaon tasaisuus (Gini indeksi) ja vankiluku 1960-2005

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

1960

1964

1968

1972

1976

1980

1984

1988

1992

1996

2000

2004

0,000

0,050

0,100

0,150

0,200

0,250

0,300

0,350

Vankiluku

Gini

50

VMUUTOKSEN

KUSTANNUSVAIKUTUKSIA

Vankilan kustannukset

Rangaistuskäytännön hinta?

51

Kokonaismuutoksen laskennalliset vuositason kustannusvaikutukset 1998 ja

2004 (kahden vuoden erotus)

• Lisävuosien määrä 2000 vuotta

• Vankilavuoden hinta 41 500 euroa

• Kokonaishinta 83 milj.

• - ehd.vap. vähennys 33 milj.

• Laskennallinen lisähinta 50 milj.

– Käytännön ankaroitumisen osuus n. 2/3 = 33 M€

52

VANKEINHOITOLAITOKSEN MENOT BUDJETISSA 1999 JA 2007

• Talousarvio 1999 127 200 000• Ilman uudisrak/peruskorj. 115 800 000*• • Talousarvio 2007 175 100 000• Josta pääomavuokria 27 500 000 • Vertailukelpoinen 147 600 000*• • Erotus 1999-2007 31 800 000• = ”Lisäkäyttö• Vuositaso

53

Vankilan käytön muutoksia rikoslajeittain 1998 ja 2004 (vuositaso)

Bruttovuosien kasvu %

• Väkivalta +74%• Huumeet +40%• Rattijuopumus +51

%• Varkaus +16

%

-vuosina-euroina (milj)

Lask. 64 %

1050 27,3 (17,4)

284 7,4 (4,7)

206 5,4 (3,4)

90 2,3 (1,5)

(60 %)

54

VAIHTOEHTOISIA KRIMINAALIPOLITIIKAN

KUSTANNUKSIA

• Nuorisorangaistus– 200 000 euron kipukynnys

• Sopimushoito– 700 000 euron/v kustannuskynnys

• Rikoksentorjunnan vaihtoehdot?

55

VI

MUUTOSTEN RIKOLLISUUSVAIKUTUKSIA

56

Vankilukujen ja muutossuuntien eroista huolimatta tilastoitu rikollisuus eteni samalla

tavoin Pohjoismaissa 1950-2000 (/100 000 as)

Vankiluku

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

1950

1954

1958

1962

1966

1970

1974

1978

1982

1986

1990

1994

1998

DEN

FIN

NOR

SWE

Rikoslakirikokset

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

1950

1954

1958

1962

1966

1970

1974

1978

1982

1986

1990

1994

1998

DEN

FIN

NOR

SWE

57

Montako vakavaa rikosta estämme, kun sijoitamme miljoona dollaria…?

60

70

160

260

0 50 100 150 200 250 300

Eristämiseen

Valvontaseuraamuksiin

Vanhempainneuvontaan

Koulunkäynnintukitoimiin

58

Vankilan arkea Suomessa 2005(Kuva: Juha Metso, HS 2005)