uutta tutkimustietoa vankilukujen kasvun syistÄ ja taustoista
DESCRIPTION
UUTTA TUTKIMUSTIETOA VANKILUKUJEN KASVUN SYISTÄ JA TAUSTOISTA. Tapio Lappi-Seppälä 9.10.2006. TEEMOJA VANKILUVUN MUUTOKSISTA, SYISTÄ JA VAIKUTUKSISTA. Muutoksen suunta ja suuruus Muutoksen rakenne Vankiryhmät ja rikoslajit Muutoksen välittömät syyt Rangaistuskäytäntö - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
1
UUTTA TUTKIMUSTIETOA VANKILUKUJEN KASVUN SYISTÄ JA TAUSTOISTA
Tapio Lappi-Seppälä
9.10.2006
2
TEEMOJA VANKILUVUN MUUTOKSISTA, SYISTÄ JA VAIKUTUKSISTA
1. Muutoksen suunta ja suuruus2. Muutoksen rakenne
Vankiryhmät ja rikoslajit
3. Muutoksen välittömät syyt RangaistuskäytäntöRikollisuustilanne
4. Kansainvälis- vertaileva näkökulma: Mitkä seikat selittävät vankilukujen eroja eri maissa ja niissä havaittavia muutoksia?Kansainväliset muutostekijät ja Suomen kriminaalipolitiikka
5. Muutosten kustannusvaikutuksia6. Muutoksen rikollisuusvaikutuksia
3
IMuutoksen suunta ja
suuruus-vankeja lisää 40-50 % (1999-2005)
-vankilavuosia lisää 50 % (4000v -> 6000 v)
4
Vankien keskiluku 1990-2006
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Kasvu 1999-2005: 42 %
6
Vankilavuosien bruttomäärät 1999—2005(ml. elinkautiset)
4 0454 368
5 1365 631 5 827 5 949
6 314
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
7
IIVANKILUKUMUUTOKSEN
RAKENNE 1999-2005RANGAISTUSVANGIT MUUTOS (OSUUS MUUTOKSESTA)-HUUMEET + 42 % (20 %)-VÄKIVALTA + 38 % (45 %)-RATTIJUOPUMUS +30 % (12 %)-OMAISUUS +20 % (15 %)
KAIKKI VANGIT-ULKOMAALAISET +90 % (10 %)-SAKKOVANGIT +240 % (12 %)
8
Vankien lukumäärät eri vankiryhmissä
1999-2005 (1.10. )
• 1999 2003 2005 Kasvu Osuus
% %
Kaikki 2361 3562 3995 +52 100
- rangaistusvangit 2106 2810 3123 +48 75 %
- tutkintavangit 391 527 544 +40 11 %
- sakkovangit 71 225 240 +238 12 %
- ulkomaalaiset 151 296 290 +92 10 %
9
IIIMUUTOKSEN VÄLITTÖMÄT
SYYT
Rangaistuskäytännön ankaroituminen
Rikollisuusmuutosten rooli?
10
Taustalla tuomiomuutokset• Aiempaa enemmän vankilatuomioita
– 1998 6405– 2004 8503 kasvu 33 %
• Aiempaa useammin vankeutta– 1998 11 %– 2004 13 % kasvu 13 %
• Aiempaa pidempiä vankeusrangaistuksia– 1998 7 kk– 2004 8 kk kasvu 11 %
• Tuloksena tuomittujen vankilavuosien kasvu– 1998 4018– 2004 6080 kasvu 51 %
11
Rikollisuusmuutokset?LUKUMÄÄRÄMUUTOKSET/LAATUMUUTOKSET• Poliisitilasto/Tuomiotilasto/Uhritutkimus
LUKUMÄÄRÄMUUTOKSIA• Järjestäytynyt rikollisuus?
– Talousrikokset: Muutos 1998-2004 = 1 vankilavuosi• Huumausainerikokset
– Nousu 1990-luvulla; lasku 2001->• Yleiskuva tietoon tulleesta vankilarikollisuudesta 1998-2005
– Henkirikokset ja yritykset, törkeä pahoinpitely, törkeä huumausainerikos, törkeä varkaus ja ryöstöt
– Laskua 9 % (1500 tapausta)
LAATUMUUTOKSIA?• Väkivaltarikokset
– Pahoinpitelyrikosten teonpiirteet 1995-1999: ei muutoksia– Henkirikosten profiilimuutoksia 1998-2005 enemmän elinkautistuomioita murhista– Nuorten väkivaltakäyttäytyminen 1995-2004: ei muutoksia– Väestön uhrikokemukset 1980-2005: ei muutoksia vakavassa väkivallassa
12
POLIISIN TIETOON TULLEET ”VANKILARIKOKSET” 1998-2005
1998/9 2004/5Muutos % Muutos N
Törkeä varkaus 7039 4690 -33 -2349
Ryöstö ja törkeä r. 4369 3831 -12 -538
Törkeä huumrik. 1497 1143 -24 -354
Tappo 195 171 -12 -24
Tapon yritys 590 683 16 93
Törkeä pah.pitely 3610 5241 45 1631
Yhteensä 17300 15759 -9 -1541
13
Tuomitut huumausainerikokset 1998-2004
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
Törkeä huumausainerikos Huumausainerikos
Törkeähuumausainerikos
199 264 299 438 400 369 338
Huumausainerikos 3722 4159 5338 4744 2585 2235 2356
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
14
Törkeän huumausainerikoksen keskirangaistukset ja tuomitut bruttovuodet
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Bruttovuosia
Kuukausia
15
Täytetyistä henkirikoksista tuomitut 1997-2004
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
Murha ek
Murha ma
Tappo
16
Täytetyistä henkirikoksista tuomitut 1997-2004
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
Murha ek
Murha ma
Tappo
17
Törkeästä pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004
0
100
200
300
400
500
600
700
800
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
0
5
10
15
20
25
Vuodet
KK
18
Pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004
0
50
100
150
200
250
300
350
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
Vuodet
KK
19
Pahoinpitelystä ja törkeästä pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004
0
200
400
600
800
1000
1200
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
0
2
4
6
8
10
12
Vuodet
KK
20
Pahoinpitelystä ja törkeästä pahoinpitelystä tuomittujen ehdottomien vankeusrangaistusten keskipituus 1977-2004
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
Tavallinen pp, ehdoton, yksi rikos
Tavallinen pp, vankila, päärikos
Törkeä pp, ehdoton, yksi rikos
Törkeä pp, vankila, päärikos
21
Törkeiden pahoinpitelyjen osuus tuomituista pahoinpitelyistä (pl. lievät)
7,48,1 7,6
8,27,6
6,5 6,5
0
2
4
6
8
10
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
22
Törkeästä rattijuopumuksesta tuomitut vankilarangaistukset (%) ja vankilavuodet 1998-2004
0
100
200
300
400
500
600
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
Vuodet
Vankila %
23
IVKANSAINVÄLISET MUUTOSTRENDIT
Mikä on muutosten suunta
Mistä muutokset kertovat
Miten kv-selitystekijät ”istuvat” Suomen oloihin
24
VANKILVUT 1975-2005Finland, Sweden, Denmark & Norway
25
VANKILUVUT 1945-2005USA, Finland + Sweden, Denmark & Norway
26
VANKILUVUT1990-2005Valikoituja Euroopan maita
27
Vankiluku Euroopan eri maissa (2001-2003)
38
56
59
59
59
68
69
70
73
80
85
91
93
93
95
100
133
137
140
0 20 40 60 80 100 120 140 160
Islanti
Slovenia
Norja
Kroatia
Tanska
Sveitsi
Serbia
Suomi
R uotsi
Kreikka
B elgia
Saksa
Hollanti
R anska
Itävalta
Italia
Espanja
P ortugal
England & Wales
28
Vankilukuerojen ja muutosten taustatekijöitä• 1. Rikollisuuserot ja rikollisuusmuutokset
– Ei systemaattista yhteyttä• 2. Rikospelot ja turvattomuus
– Pelot yhteydessä korkeisiin vankilukuihin• 3. Yleisön asenteet ja vaatimukset
– Väestön punitiivisuus yhteydessä vankilukuihin• 4. Hyvinvointi ja tasa-arvo
– Sosiaalinen tasa-arvo -> vähemmän vankeja– Hyvinvointipalvelut -> vähemmän vankeja
• 5. Luottamus ja sosiaalinen pääoma– Luottamus oikeusjärjestykseen -> vähemmän vankeja– Luottamus ihmisiin -> vähemmän vankeja
• 6. Demokratiamalli– Konsensus ja kompromissit -> vähemmän vankeja– Konfliktit ja enemmistödemokratia -> enemmän vankeja
• 7. Hyvinvointiregiimit– Pohjoismainen hyvinvointivaltio _-> vähemmän vankeja– Anglosaksinen liberalistinen malli -> enemmän vankeja
29
Vankiluvut ja tietoon tullut rikollisuus: Eurooppa
30
Vankiluku ja uhrikokemukset: ICVS 2000
31
Vankiluku ja uhrikokemukset: ICVS 2000 – vakavat rikokset
32
Rikoksen pelkojen kasvaessa kasvavat myös vankiluvut
33
Yleisön rangaistusvaatimukset ja vankiluku osittaisessa yhteydessä
34
Oikeaksi koettu vankeuden pituus ja vankiluvut läheisessä yhteydessä
35
Tuloerojen kasvaessa rikoslait ankaroituvat
36
Sosiaalimenojen suhteellisen osuuden kasvaessa vankiluvut laskevat
37
Sosiaalimenojen reaalisummalla selvä yhteys vankilukuun
38
Vahva luottamus oikeuslaitokseen ja yhteydessä alhaisiin vankilukuihin
39
Luottamus ihmisiin on myös yhteydessä alhaisiin vankilukuihin
40
Vankiluku ja tyytyväisyys elämään eri maissa
41
Konsensushakuinen demokratia tuottaa vähemmän vankeja
42
Prisoner rates in consensual and majoritarian democracies
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
No
rwa
y
De
nm
ark
Fin
lan
d
Sw
itze
rla
nd
Sw
ed
en
Ge
rma
ny
Ita
ly
Au
stri
a
Ne
the
rla
nd
s
Po
rtu
ga
l
Ca
na
da
Au
stra
lia
En
gla
nd
an
d W
ale
s
Ne
w Z
ela
nd
US
A
Majoritarian
Consensual
Konsensusdemokratioissa lievempi kriminaalipolitiikka
43
Lievää rangaistustasoa käyttävän yhteiskunnan tunnusmerkkejä
• sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo• vahva hyvinvointivaltio• luottamus instituutioiden ja ihmisiin (sosiaalinen
pääoma)• koettu turvallisuus (ja tyytyväisyys elämään)• konsensus-demokratia, neuvottelut ja
kompromissit• maltillinen media• rikollisuudella matala poliittinen profiili
44
Lievää rangaistustasoa käyttävän yhteiskunnan tunnusmerkkejä: MIKSI?
• sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo– sosiaalisen etäisyyden merkitys: solidaarisuus ja yhteisvastuu
• vahva vauras hyvinvointivaltio– Mahdollisuus viisaampiin ratkaisuihin– Vähemmän väestöryhmien välisiä jännitteitä– Vähemmän tilaa ja mahdollisuuksia ääriryhmille
• luottamus instituutioiden – Legitimiteetti: Vähemmän poliittista tarvetta symbolisiin näyttöihin
• Luottamus ihmisiin (sosiaalinen pääoma)– Vähemmän pelkoja– Vahvemmat sosiaaliset verkostot (ja tehokkaampi epävirallinen kontrolli)
• konsensus-demokratia, neuvottelut ja kompromissit– Vähemmän vastakkainasetteluja –> vähemmän kriisipuhetta– Vähemmän tarvetta näyttäviin politiikkakäännöksiin– Harkitsevat ja aikaa vievät valmisteluprosessit: ei pikaratkaisuja
• maltillinen media• rikollisuudella matala poliittinen profiili
45
SUOMI JA KRIMINAALIPOLITIIKAN
MUUTOKSEN RAKENTEELLIS- KULTTUURISET SYYT
RAKENNE JA ARVOMUUTOS?
POLITIIKKAMUUTOS?
PAIKALLISET OLOSUHTEET?
46
Alenevat sosiaalimenot – kohoavat vankiluvut Hollanti ja Anglosaksiset maat
47
Reaaliset sosiaalimenot ja vankiluku Suomessa 1960-2005
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
1960
1964
1968
1972
1976
1980
1984
1988
1992
1996
2000
2004
020406080100120140160180
Reaaliset/pop
Vankiluku
48
Sosiaalimenojen osuus BKT:stä ja vankiluku 1960-2005
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
35,0
40,0
1960
1964
1968
1972
1976
1980
1984
1988
1992
1996
2000
2004
020406080100120140160180
% BKT:stä
Vankiluku
49
Tuonjaon tasaisuus (Gini indeksi) ja vankiluku 1960-2005
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
1960
1964
1968
1972
1976
1980
1984
1988
1992
1996
2000
2004
0,000
0,050
0,100
0,150
0,200
0,250
0,300
0,350
Vankiluku
Gini
50
VMUUTOKSEN
KUSTANNUSVAIKUTUKSIA
Vankilan kustannukset
Rangaistuskäytännön hinta?
51
Kokonaismuutoksen laskennalliset vuositason kustannusvaikutukset 1998 ja
2004 (kahden vuoden erotus)
• Lisävuosien määrä 2000 vuotta
• Vankilavuoden hinta 41 500 euroa
• Kokonaishinta 83 milj.
• - ehd.vap. vähennys 33 milj.
• Laskennallinen lisähinta 50 milj.
– Käytännön ankaroitumisen osuus n. 2/3 = 33 M€
52
VANKEINHOITOLAITOKSEN MENOT BUDJETISSA 1999 JA 2007
• Talousarvio 1999 127 200 000• Ilman uudisrak/peruskorj. 115 800 000*• • Talousarvio 2007 175 100 000• Josta pääomavuokria 27 500 000 • Vertailukelpoinen 147 600 000*• • Erotus 1999-2007 31 800 000• = ”Lisäkäyttö• Vuositaso
53
Vankilan käytön muutoksia rikoslajeittain 1998 ja 2004 (vuositaso)
Bruttovuosien kasvu %
• Väkivalta +74%• Huumeet +40%• Rattijuopumus +51
%• Varkaus +16
%
-vuosina-euroina (milj)
Lask. 64 %
1050 27,3 (17,4)
284 7,4 (4,7)
206 5,4 (3,4)
90 2,3 (1,5)
(60 %)
54
VAIHTOEHTOISIA KRIMINAALIPOLITIIKAN
KUSTANNUKSIA
• Nuorisorangaistus– 200 000 euron kipukynnys
• Sopimushoito– 700 000 euron/v kustannuskynnys
• Rikoksentorjunnan vaihtoehdot?
55
VI
MUUTOSTEN RIKOLLISUUSVAIKUTUKSIA
56
Vankilukujen ja muutossuuntien eroista huolimatta tilastoitu rikollisuus eteni samalla
tavoin Pohjoismaissa 1950-2000 (/100 000 as)
Vankiluku
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
1950
1954
1958
1962
1966
1970
1974
1978
1982
1986
1990
1994
1998
DEN
FIN
NOR
SWE
Rikoslakirikokset
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
1950
1954
1958
1962
1966
1970
1974
1978
1982
1986
1990
1994
1998
DEN
FIN
NOR
SWE
57
Montako vakavaa rikosta estämme, kun sijoitamme miljoona dollaria…?
60
70
160
260
0 50 100 150 200 250 300
Eristämiseen
Valvontaseuraamuksiin
Vanhempainneuvontaan
Koulunkäynnintukitoimiin
58
Vankilan arkea Suomessa 2005(Kuva: Juha Metso, HS 2005)