JOUKKOKIRJE

Antrea- N:o402009Seuranjäsenlehti

Häklilän uhripetäjä seisoo yhä ja

muistuttaa meitä esivanhemmis-

tamme ja heidän elämästään ja

uskoistaan.

2

pääsetosallistumaanseuran toimintaan ja saatkahdestivuodessa il-mestyvänAntrealaisen,Antrealainen/Vuoksenrantalainen-lehden. Jä-senmaksuon15euroajaperheentoiseltajäseneltävain5euroa.Jä-senksipääsetilmoittamallanimesijaosoitteesiseuransihteerillePirjoTiippananalle,puh(09)7011818;sähköpostiosoite:pirjo.tiippana@jippii.fi.

Maksajäsenmaksutilille800014-517810jamuistakirjoittaapank-kisiirtoonnimesijatarkkaosoitteesi.MaksunsaajaonAntrea-Seurary..

JäsenenäAntrea-Seurassa

Antrea-Seura ry:n toimintaa 2010

PäätoimittajaRaakelHenttonen,puh.(03)6881898,0400-847023;raakel.henttonen@aina.net;raakel.henttonen@renkolainen.comos.Hyvikkäläntie540,14240JanakkalaTaittoTMIRH-Teksti,RaakelHenttonenToimituskunta:Antrealainen:Antrea-SeuranjohtokuntaVuoksenrantalainen:TatuVanhanen,puh.(09)8796771,os.Suopolku4D,01800Klaukkala.Kirjoituksiajakuviaotetaankernaastivastaanlukijoilta.

Antrea-Seuran ja Vuoksenranta-seuran jäsenlehti. ISSN 0781-2280

Antrealainen-Vuoksenrantalainen

TAMMIKUUSSA-Tammi-iltamatlauantaina23.1.2010Riihimäel-lä.SeuraaKarjala-lehdenjapaikallislehtienseu-rapalstoja.

MAALISKUUSSA-Perinnepäivä,seuraailmoittelua.-Teatteri-iltakeväällä.

TOUKOKUUSSA-Antreankirkonmäensiivoustalkoot

Ensi keväänäkin, kun lehti onjo enemmän kuin hiirenkorvallakoivussa, lähdetään taas joukol-la siivoamaan Antrean kirkon-mäkeä, Muistopuistoasekäsan-karihauta-aluetta.Matka tehdäänyhdessä Vuoksenranta-seuran

Lähde talkoisiinensi keväänä

kanssa. Talkoopäivät ovat 13.-15.5.elimenopäiväonhelatorstai, jolloinkatsellaan Viipuria, perjantaina teh-dääntöitäjasittenlauantainatehdäänjoko töitä taikeksitään jotainmuutahauskaa.

Ilmoittautuminen Satu Stirkki-selle15.3.2010mennessä,puh.040-8261075. Pitäjäseurat ja VuoksenSäätiötukevatmatkaanosallistumis-ta.

Itsenäisyyssodat kotiseudul-lamme -dvd-levy ja kirja ovatedelleen myynnissä. Nehänkertovat vapaussodan, talvi- jajatkosodan vaiheistaAntrean jaVuoksenrannan alueilla. Levynhintaon30euroajalevynostajasaamyöstekstinkirjasena.Erik-seen ostettuna kirja maksaa 10euroa. Postitse lähetettynä tuleepostituskulujalisääviisieuroa.Filmi on mitä mainioin joulu- tai merkkipäivälahja!

Itsenäisyys-sodat-filmiävielä myynnissä

KESÄKUUSSA-Karjalaisetkesäjuhlat18.-20.6.Helsingissä.

HEINÄKUUSSA-Mommilanjärvensoutelu17.7.Hausjärvellä-PitäjäjuhlaHämeenlinnassa

LOKAKUUSSA-Seuranvuosikokous

LOKA- MARRASKUUSSA-Teatteri-ilta

3

PUHEENJOHTAJALTA

Pentti Talja

SISÄLLÖSTÄ:

ANTREA-JUHLA LOPELLA s. 4-7

SIIVOUSTALKOITA KEVÄIN - SYKSYIN s. 9-11

JÄTTIPUTKI VALTAAANTREAAKIN s. 13

KUPARSAAREN NUORISOSEURA JUHLI s. 23

VUOSIKOKOUS PIDETTIIN NYT HELSINGISSÄ s. 25

ERKKI TALJAN MUISTOT KOLJOLAN KYLÄSTÄ s. 26-27

ANTREAN PUHELIN-NUMEROITAs. 28-29

Osta pitäjäseuran tuotteita, tue toimintaas. 31

Aluksiotanesilletähäntarinan”TapahtuiKarjalankannaksella”OlinjoitakinvuosiasittensotahistoriallisellamatkallaKarjalankannaksella.Mukanaolimuutamasotaveteraani,reserviläisiäjamuutenasiastakiinnostuneita.MatkanoppaanatoimientineneverstijanykyinensotahistorioitsijaSampoAhto.Mukanaolipa-rijotalvisodassaSummantaisteluihinosallistunuttaveteraaniajasiksipäivänohjelmaksemmeolivalittujuuriSummantaiste-lupaikat.Muttatoisinkävi.Puomillavartiosotilasilmoitti,ettätänäänonsotaharjoitusjaketääneipäästetäalueelle.

Meidänpitikeksiäjotainmuutatekemistäjaniinpälähdimmekiertelemäänkannakselaisiapitäjiä,lähinnäkirkko-jahautaus-maita,koskajuurinäitäsuomalaisetpyrkivätpitämäänkunnossa.Kuntulimmeensimmäiseenkohteeseen,niinjokualkoivähänsiistiäpaikkaa;keräsiroskatpoisjatoikukkakimpunpaikalle.Seuraavallekohteelletultaessaolikuviojoselvä:paikatsiistiksijauudetkukatpaikallaolevanmuistomerkineteen.Sitäeimi-tenkäänsuunniteltu,vaanselähtispontaanisti.Aloittajinakyllävarmastiolinaisväki,muttailtaanmennessäolimmesiinäkaikkimukana.Tulimmekiertäneeksiläheskaikkieteläisenkannaksenpitäjätjaniidenmuistomerkit.Emmekyselleet,kenenjuuretovatKivennavalta,RaudustataiRäisälästä.Jotenkinvaankaikkipai-katalkoivattuntuayhteisiltä.

Antreassasyntyneidenihmistenjoukkoväheneeväkisinkinihanluonnollisistasyistä.Ketkäsittentulevaisuudessakäyvätsiivoamassakirkkomaatajaviemässäkukkiajakynttilöitämuis-tomerkeille?Toisenpolvenantrealaiset:NejoidenvanhemmattaiainakintoinenvanhemmistaonAntreassasyntynyt?Antrea-laisjuuristenei-antrealaisetaviopuolisotonhyväksyttySeuranjäseniksijamukaantoimintaan.Entässittenavo-jaexpuolisot?Kolmannenjaneljännenpolvenantrealaiset,joissavirtaamah-dollisestiulkomaistaverta?Meemmetulevaisuudessavoiollakovinvaativiaantrealaisensyntyperänsuhteen.

Josmesaammemukaankotiseutumatkoillemmeihmisiä,joillaonvähäntaieilainkaansiteitäKarjalaan,niineiköseoleennenkaikkearikkaus.Karjalaonmielestäniniintärkeäasia,ettäsitäeivoiedesjättäävainkarjalaisille.Hämäläistenkinjoukostalöytyyinnokkaita”elämäntapakarjalaisia”.

Sodissaluovutettujenalueidenhistoriavaiettiinvirallisissatiedotusvälineissävuosikymmenienajan.Nytmetarvitsemmekäyttöömmekaikkinekeinot,joidenavullatietoalevitetäänjakaikkineihmiset,jotkaovatkiinnostuneitahistoriastamme.

Kenen Antrea?

4

Tiedon, kulttuurin siirto varmistaa karjalaisuuden säilymisen

Karjalaisuuden, heimohengenjakarjalaisenkulttuurinsiir-to sukupolvelta toiselle onnytmitäajankohtaisin.Siinäonteke-mistäniinnuorilla tiedonvastaanot-tajilla kuinvanhoilla, tiedon luovut-tajilla.

-KarjalanLiitossaontutkittumi-tä nuoret haluavat. Ja tulokseksi onsaatu, että nuoret ovat kiinnostunei-tasukututkimuksestajakaikestasiitäperinteestämitäedellisetsukupolvetovat noudattaneet Karjalassa eläes-sään.Mitenvietettiinvuotuis-japer-hejuhlia,millainenoli ruokakulttuu-ri.Mitenminunperheenivanhemmatovat eläneet. Sillä jokainen kantaaomansukunsaperintöä.

- Ja te vanhemmat, jo Antreas-talähteneet.Teidänsuuritehtävänneon näyttää tie.Tuoda esille muistot,niinhyvätkuinkipeät.Tämäkoskeemyös veteraaneja. On tärkeätä, et-tä tietosiirtyynuorille.Karjalaisuusonidentiteetti,elämänmittainenkiin-

Antrea-juhlatLopella

Karjalainenidentiteettikantaaläpielämän–siitävoimavaramyösseuraavallesukupolvelle

-Tietoisuusmenneestäontavat-tomankantavavoima.Meidänonannettavanuorillemahdollisuusra-kentaakarjalaistakulttuuria.Karja-lainenkulttuurionniinvahva,ettäkylläsesenkestää,sanailiKarjalanLiitonpuheenjohtaja,kansanedus-tajaMarkkuLaukkanenLopellaAntrea-juhlassa.Häneivoinutollahuomaamatta,ettäLopellanuoret–janimenomaannuoretnaiset–ovatjuhlanjärjestäneenLopenkarjalais-seurantämänpäivänvahvavoimajatulevaisuudenvaltti.

nepaikka,miettiMarkkuLaukkanenjuhlapuheessaanmeilleläheisenhei-

moudenmerkitystä.Esi-isienmuistonkunnioittamisen

tärkeyttä heijastaa se, että KarjalanLiitollaonedelleenvireillähankeve-näläisten viranomaisten kanssa saa-da rajan taakse jääneessäKarjalassaolevatsuomalaisetsiviilihautausmaatsuojelun piiriin. On ollut tuskaisaanähdä,mitenpaljonsuomalaisiahau-tausmaitaontuhottu.

Puhuja jakoi vielä kiitosta siitä,miten ”isolla pensselillä” vedellenpystyttiin hoitamaan niin evakuointikuin siirtyminen uusille asuinsijoil-le.Mutta siinäolimyöskarjalaistenoma osuus vahvana tekijänä: - Kar-jalaiset voittivat sodan jälkeen sosi-aalisuudellaan nopeasti paikkansayhteiskunnassa,myösaktiivisinatoi-mijoina,jaosallistuivatvoimakkaastimaanjälleenrakentamiseen.

-Mekarjalaisetolemmesiirtovä-

Juhlapuheen pitäneellä Karjalan Liiton hallituksen puheenjohtajalla Markku Laukkasella ja tervehdyspuheen pitäneellä Lopen Karjalaisten puheenjohtajalla Niina Nisulalla olivat hyvin samansuuntaiset ajatukset: vastuun ja tiedon siirto nuoremmalle sukupolvelle on ehdottoman tärkeä. Seuraavassa rivissä istuva pitkä mies on Antrea-Seuran puheenjohtaja Pentti Talja.

Heidi Peura ja Anna-Maija Pyyhtiä hoitivat värikkäästi juhlan juonnon.

5

keä,emmepakolaisia,tarkensiLauk-kanen käsitteitä. – On tärkeätä, ettähalutaankeskustellasodanjälkeisestäajasta,myösVirossa.Seonkansalli-sen itsetilityksen kannalta välttämä-töntä. – On tärkeätä, että virolaisetovat voineet avata omaa kipeää his-toriaansa.Venäjäonkieltänytmiehi-tyksen ja sodan jälkeiset ihmisoike-usrikkomukset. Heidän selityksensäon,ettävirolaisetitseaiheuttivatmie-hityksensalliessaanHitlerinjoukko-

jentulonmaaperälleen.Historiaa voidaan väärentää mo-

nella tavalla, Markku Laukkanentietää, että Venäjän koulujen oppi-kirjoissaViroonleimattufasistisek-si valtioksi, joka sortaa venäläistävähemmistöä. Yhtä hyvin Karjalansuomalainen historia on kokonaanpoistettukirjoistavuosien1917-1944väliseltäajalta.

Karjalankysymystä,historiallistatotuutta,ontärkeätäpitääesillä,liit-

tyy se sitten kulkemiseen Karjalas-sataimahdollisuuteenhankkiaomiamaitammetakaisin.

- Ensi vuonna tulee kuluneeksi65 vuotta niin sanotusta sotasyylli-syysoikeudenkäynnistä. Kahdeksanpoliittista johtajaamme tuomittiin”sotaan syyllisinä”. Kansakunnansilmissäasiaontoisin.Tarvitut”sota-syylliset”tuomittiintekaistujensyyt-teiden perusteella. Historian väärätulkintapitääoikaista ja tuomittujenkunnia palauttaa. Nyt on aika teh-dä uudelleenarvio. Aloite siihen onvälttämätön kansakunnan oman ar-vontunteentakia.Karjalaistenonsii-nä oltava aktiivisia, sillä tuo tilannekoskettimeitäeniten.Sotasyyllisyys-kysymystä on arvioitava uudelleenkaikkienkäytettävissäolevienlähde-aineistojenvalossa.

- Eikä kyse ole vain kansallises-ta ilmiöstä, Laukkanen huomauttaa.–KokoSuomenjakarjalaistenkoh-talo kietoutuu osaksi laajempaa eu-rooppalaistakeskusteluajahistorian-kirjoitusta. Karjalan Liitto selvittääosallistumista eurooppalaisten evak-kojärjestöjen toimintaan. Meillä onantaakarjalainenpanoseurooppalai-seenyhteisöllisyyteen,jossaarvoste-taan kulttuurista omaleimaisuutta jajuuriasekäkansallistaidentiteettiä.

Lopen koulukeskus Loppisali täyttyi ääriään myöten juhlakansasta, jonka iloinen puheensorina jatkui Karjalaisten laulun kajahtamiseen asti. Näihinkin juhliin riitti lähes 300 henkeä väkeä, vaikka kesällä jo aikaisemmin oli käyty juhlimassa Antreassa ja Vuoksenrannassa.

>

Jumalanpalveluksen jälkeen veivät kukkatervehdyksen sankarihaudalle Marjatta Mälkiä ja Pertti Suni ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille Riikka Kuparinen ja Eino Kilpiäinen. Tällä kivellä kunniavartiossa seisoivat Anita ja Harri Hatakka.

6

Nuorille käynti Karjalassakuin käynti kotona

JuurituostaLaukkasenmainitsemas-ta uudenlaisesta karjalaisuudesta jauudesta, karjalaisten sävyttämästäpaikalliskulttuurista puhui jo LopenKarjalaistenuusi,nuoripuheenjohta-jaNiinaNisulatervehdyssanojalau-suessaan.Hänesittäytyisalintäytei-selle juhlaväelle kertoen isän suvunolevanKuparsaaresta ja äidin suvunLaatokanKarjalasta,ImpilahdenPit-kärannasta.Hänonkokenutelinym-päristönsä rikkaaksikarjalaisenahä-mäläisessä kulttuurissa, ja kokenutvoimatekijäksi karjalaisen yhteisönsäilymisen.

-Antrealaisuusonsäilytettymeil-le, uusille sukupolville kirjoissa jamuissa tallenteissa, kokoamalla ku-via ja kertomuksia, hän kiitti toivo-en yhteisöllisyyden säilyvän jatkos-sakin.

Niinaan ovat tehneet lähtemättö-män vaikutuksen käynnit esi-isiensynnyinseutujenraunioilla.

- Vaikka me nuoremman polvenedustajatemmeolekaaneläneetsiel-lä,tuntuusiltäkuinolisikotiseudulla.Hän iloitsi mahdollisuudesta saadatoimiaaktiivisestiomassakarjalaseu-rassa, tulla pidetyksi tasavertaisena,jonkakykyihinluotetaanjajotaopas-tetaan.–SiinäonLopenKarjalaseu-ralta muille karjalaisseuroille mallinottamisenpaikka,muttamistäsaada

karjalaisuuden sisäistäneitä nuoria,josheeivätolekodissaansiihenkas-vaneet.

Yhtä lämpimästi puhuivat luon-nikkaidenjuontojensalomassaomis-takokemuksistaanKarjalaantehdyis-tä kotiseutumatkoista Heidi Peura,syntyjään Kuparinen, ja Anna-Mai-jaPyyhtiä.Josmatkatovatolleetkinhenkisestikoskettavia,niinravistele-viaovatolleetkyyditmaastoautossaKuparsaareenjohtavillateillä.

Kultaa ja kunniaa

LopenKarjalaseuranaiempipuheen-johtaja,VuoksenSäätiönhallituksenvarapuheenjohtaja Harri Hatakkakertoilyhyestimiten60-vuotiassää-

tiöonjuhlistanuttoimintaansajapi-täjäseurojenkanssajatkanutkulttuu-rintallennusta,viimeksisotahistorianosalta.Säätiöntarkoitusperiinkuuluunuorten ja karjalaisen kulttuurin tu-keminen.Tänävuonnaapurahojaonjaettu 42:lle opintonsa päättäneel-le nuorelle ja kannustusapuraha onmyönnettykahdelletohtoriksiväitel-leelle:LTSannaSeitsosellejataiteentohtoriksi vihitylle Jouko Pulliselle.Jälkimmäinen olikin paikalla vas-taanottamassa apurahansa. Kiitos-puheessaanPullinenmainitsi taiteentielle lähtemisen yhdeksi voimava-raksi juuri karjalaisuuden. Henkis-ten kilpailujen kautta alkoi avautuatie taiteenmaailmaan.Hänehtiper-heenmukanakäydä isänkotipaikal-la,missätokieiollutjäljelläraunioitaenempää,muttasetekivaikutuksen.

Vuoksen Säätiön anomuksestaKarjalanLiittoonmyöntänytkultai-set ansiomerkit säätiön hallituksenpitkäaikaisille entisille johtohenki-löille Antti Pulliselle ja Kalevi Ta-likalle, molemmat sydämeltään to-sikarjalaisia. Pullinen tunnetaantiedottajana ja kirjoittajana, kirjo-jen tekijänä. Talikka taas on toimi-nut yrittäjänä ja liikemiehenä sekälisäksi vuosikymmenet vaikuttanutHämeenlinnan kunnallis- ja urhei-luelämässä.Antti Pullinen jätti sää-tiölleviestinantrealaistensutkaustenja sanontojen kokoamisesta kirjak-si jaKaleviTalikkakutsuiseuraavatAantrea-juhlat vuorollaan Hämeen-

Kalevi Talikka (vas.) ja Antti Pullinen, palkittiin juhlassa ansioistaan Karjalan Liiton myöntämillä kultaisilla ansiomerkeil-lä. Merkin luovuttivat Vuoksen Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Eino Kilpiäinen ja hallituksen varapuheenjohtaja Harri Hatakka.

Kannustusapurahan Vuoksen Säätiöltä vastaanottanut taiteen tohtori Jouko Pullinen kiitti saamastaan huomiosta.

7

linnaan.TänävuonnaAntreanEsaaedus-

tava joukkueVeikkoSokan toimies-sa kapteenina voitti kyykkäkilvassavuoksenrantalaisia vastaan ensim-mäisen kiinnityksen uuteen kierto-palkintoon.

Juhlaan toivat nuoret tanssijatEtelä-Hämeen Tanssiopistosta bale-tinsuloutta,LopenMieslaulajatPetriLindberginjohdollakajauttikomeas-ti ja Liisa Mäkelä lausui satuttavas-tikolmenantrealaisen,JuhoKurjen,EinoHaukanjaTimoMäenpäänkar-jalaisuudestakertovatrunot.Janäis-sä juhlissa yleisö pääsi laulamaanmoneenkertaansydämenkyllyydes-täTapioMäenpäänsäestäessä,”Kar-jalan kunnailla” –laulunkin jokaistasäkeistöämyöten.

KERSTI MURTEEN OPISSA

EnnenjuhlienalkuajaväliajallaAnt-rea-juhlan väki pääsi tutustumaanlaajaan kylittäin koottuun valokuva-näyttelyyn, joka oli pystytetty juh-lapaikan, koulukeskuksen, pitkänkäytävänseinille.Sekiinnostitodel-lapaljonjayksijatoinenkyseliku-vien innoittamana kumppaneiltaan,”muistatsie…”–olikysesittenmai-semasta, koulusta, opettajista, luok-katovereista.

EsilläolimyöshyvinkintunnettukuvaNoskuastaTuomasKempin ta-losta, jossakirjailijaKerstiBergrothasusti kesävieraana oppiakseenAnt-reanmurteen.

Kuvaa katsova hausjärveläinenEero Partanen totesi, että siinä onvaijantalo.

-Seolikahdenjärvenvälissä,Pit-käjärvi oli yläpuolella ja Kurkijärvialapuolella.–KerstiBergrotholiIrja-siskonkummijaKerstinsiskoVernaJäämerioliäitinikummi,EeroParta-nenkertoo.ÄitiHilmaKemppiolita-lontyttäriä.Vielävuonna1943EeroPartanen muistaa Kersti Bergrothintulleen Noskuaan Kempille vierai-lulle.–Hänoliihana,hienoihminen,Partanenluonnehtiikuuluisaa,karja-laistenrakastamaakirjailijaa.

Raakel Henttonen

Etelä-Hämeen tanssiopiston nuoret ballerinat tanssivat viehkeästi juhlas-sa.

Liisa Mäkelän lausunta hiljensi yleisön. Eino Haukan runo ”Mitä kar-jalaisuus on” sykähdyttää aina.

Noskulaiset pysähtyivät valokuvanäyt-telyn äärelle, sillä kuvasarjassa oli monta tuttua kohdetta. Kuvia katso-massa on ainakin Paajasia ja Vatasia.

8

Herra sanoi Moosekselle: ”Riisu kengät jalastasi, sil-lä paikka, jossa seisot, on pyhä maa.” Moos. 3:5.

Minuapuhuttelivoimakkaastiäskettäinkuulemaninuorenmiehenelämänkohtalo.Tapaussattuilähes70vuottasitten.Talvisotaolisilloinjuurialkanut,Nuo-risotilasolivalmistunuthyväänammattiin.Hänolimyösvanhempiensaainoalapsi.Isäjaäititoivoivathänestävanhuutensaturvaajaa.Opintojensarahoitta-miseksinuorimiesjoutiottamaanläheiseltäsukulais-mieheltäsuurenlainan.Niinkuintiedämme,talvisotaalkoi30.marraskuuta1939,janiinnuorimiesjoutuisotilastehtäviinrintamalle.Muutamapäiväsodanal-kamisenjälkeenvanhemmatsaivatrintamaltajärkyt-tävänviestin:poikanneonkaatunutsankarivanajanaÄgläjärvellä4.joulukuuta!Suurisurumursikaikken-saantaneenvanhemmat.Velvollisuudentuntoinenisälähtikuitenkinviemäänsuruviestiärahaalainanneel-lesukulaismiehelle.Samallaisäilmoitti,ettähänolivalmismaksamaankatuneenpoikansakokorahavelan.---Sillointapahtuijotainerikoista.Sukulaismiesottihallussaanolleenvelkakirjankaapistaan,vetikynälläpaksutristitvelkakirjanylitsejakirjoittitekstin:Velkamaksettukokonaan4.joulukuutaÄgläjärvellä.Kyyneltulisilmääni,kuntämänkuulin.Nuorimiesantoikal-leimmanuhrin,mitäihminenvoiantaa.SeisommenytpyhälläpaikallaAntreankirkonmäellä.TässäsijaitsiAntreankomea1894rakennettukirk-ko.Kirkkooligoottilaistyylinenjaistumapaikkojaoliperäti1800.Tälläpaikallaollutkirkkopaloivenäläi-sentykistönpommiensytyttämänä16.elokuuta1944,vuorokauttaennenVuoksenylitystä.Suur-JääskenalueellaVuoksenrannanluterilainenkirkkoonainoakirkko,jokaeipalanuttaitykistötulellahävitettyvii-mesodissa.Siinäkinkylläsodanjäljetnäkyvät.TänäänkohtapuolenpäivänjälkeenosallistummeVuoksenrannassajumalanpalvelukseentässän.s.Kankaalankirkossa.Sotienjälkeenkirkkotiloissaonharjoitettumuutakintoimintaa.Seontoiminutaina-kinmetalliverstaanajakarjasuojana.NäistähistoriantapahtumistaopetusneuvosAnttiHenttonenkertooan-siokkaastikirjassaan”Itsenäisyyssodatkotiseudullam-me”.Hänenjohdollaansota-ajoistajarintamalinjoistaAntreanjaVuoksenrannanalueellaonkevättalvellavalmistunutsotilasasiantuntijoidentarkistamakorkea-tasoinendvd-video.Mainittakoon,ettäVuoksenlaaksonmetodistiseura-kunnanKaskiselässäsijainnutnoin500-paikkainenhirsikirkkotuhoutui9.heinäkuuta1944.Sesaipal-vellaHerranhuoneena21vuotta,jatkosodanaikanamyösvenäläistenviljamakasiininasekäsuomalaissoti-

Pastori Antti Mustosen puhe Antrean kirkonmäellä 7.6.2009

laidenjoukkosidontapaikkana.Olemmetänäänyhteisessäentistenantrealaistenjavuoksenrantalaistensekäheidänjälkeläisten-säKarjalastalähtemisen65-vuotisjuhlassa.---Onolemassajotakin,mitäkukaaneivoiottaameiltäpois:rakkautta,muistojajakristillistäjälleennäke-misentoivoakukaaneivoiottaapois.Jumalansanavakuuttaa,ettärakkauseikoskaanhäviä.Kukaaneiolekuollutsanantäydellisessämerkityksessäniinkauankuinonyksikin,jokamuistaarakkaansa.Meilläonmyösoikeusmuistellakaikkeasitähy-vää,mitäelämäonantanut.AntreassajaVuoksen-rannassasyntynytsukupolvieikoskaanunohdaKar-jalankunnaillaviettämäänsälapsuuttatainuoruutta.Minäkintunnenvoimakkaastiolevanikarjalainen,vaikkasynnyinkinEtelä-PohjanmaallaTöysässävii-siviikkoaäitiniKorpilahdestalähdönjälkeen.Kas-kiselkäläinenisäniolisyntymäniaikoihinTali-Ihan-talanrajuissataisteluissa.MekarjalaisetolemmekokeneettodeksiRaamatunHebrealaiskirjeen13:14sanat:”Ei meillä ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme.”SitävartensaammeuskoajaluottaaVapahtajaammeJeesukseenKristukseen.Häneenturvatenkuljemmeparempaa,taivaallistaisänmaatakohti.Meidän turvamme on ikiaikojen Jumala, meitä kan-nattavat iankaikkiset käsivarret. 5. Moos. 33:27.Laskemmeseppeleensuomalaistensankarivainajienmuistollesekämyöspaikallisellevenäläistensoti-laidenmuistomerkille.KunnioitammeSuomessaso-taveteraanienhautajaisissauseinheidänmuistoaanKalervoHämäläisenlaulunsanoin,jonkaensimmäi-nensäkeistökuuluu:”Rannalla himmeän lahden/ aurinko laskenut on. Kutsu jo soi iltahuudon. / Taakka jo laskettu on. Taattoa muista sa silloin. /Askel jo uupunut on. Lapset ja lastemme lapset, / teidän nyt vuoronne on.Hoivatkaa, kohta poissa on veljet... Himmetä ei muisto koskaan saa.”Rukoilkaamme:HyväJumala.kiitosheistä,jotkaovatantaneetsuurimmanuhrin,omanelämänsä.Siunaammeheidänmuistoaan.KiitosVapahtajam-meJeesus,ettäSinussameilläonsyntiemmesovi-tus.Herra,pyydämmekokotähänpitäjäjuhlapäi-väänSinunsiunaustasi.Kosketameitäarmollasijarakkaudellasi.jumalanpalveluksessajailtapäivänpääjuhlassa.PyhienkasvojesiedessärukoilemmekansojemmejohtajienjanyterityisestiSuomenpää-ministerinpuolesta.AnnaJumalajohdatuksesijasiunauksesi!KiitämmeSinua,Herra,kaikistaesi-vanhemmistajasiunaammeheidänmuistoaan.

(hiukan lyhennettynä)

9

Sakari Someroja

EnsimmäinenmatkaniAntreaan

On mukava saada lasku, joka on jo maksettu OP-bonuksilla.Yhä useammat Osuuspankin asiakkaat maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensapankkiasioinnistaan saamillaan bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi.Tutustu osoitteessa op.fi /bonus tai tule käymään.

Talkoolaiset kirkonmäellä. Lienevätkö tässä työnjaossa?

Aikaisin Helatorstai-aamunalähti innokas parikymmen-henkinen joukko kuljetta-jamme Mikan turvallisessa kyydis-

sä kohti pakkoluovutettua Karjalankannasta. Matkan tarkoituksena olijatkaa jo lähes parikymmentä vuot-ta jatkunutta perinnettäAntrean kir-

konmäenpuhtaanapitämiseksi.Suu-rinosaryhmästäoliollutmukanajolukuisia kertoja. Itse olin ensikerta-lainen ja mukana opiskelukaverini

10

Kun talkoojoukko oli saanut polun maantieltä kirkon portaille sepelöityä, tupsahti paikalle bussillinen Karjalan matkailijoita (pääosin antrealaisia). Siinä paikassa talkoolaiset juhlistivat tapausta järjestämällä narun leikka-uksen ennen kuin polulle päästettiin ketään kävelemään. Satu Stirkkinen narun toisessa päässä ja sakset kourassa Antrea-Seuran puheenjohtaja Pentti Talja.

PenttiTaljanpyynnöstä.Koskaenol-lutAntreassakoskaankäynyt,lähdinmielelläni mukaan tutustumaan tä-hänVuoksenrannankauniiseenseu-tuun.Antreaoliminulle toki ennes-tään jo jonkin verran tuttu lauluistajaViipurilaisenOsakunnanLaulajienjohtajanErkkiPullisenkertomuksis-ta. Monissa WIOL:in laulamissa jalevyttämissäkin lauluissa kerrotaanAntreasta.

Alkumatka Vaalimaalle sujuiosaltani matkakumppaneihin tutus-tumisen merkeissä.Veikko Partanenkertoili historiallisia juttuja ja aikakuluinopeasti.JonotteluVenäjäntul-lissa oli tuttua, mutta sentään selvi-simme kohtuullisella, vajaan parintunninodottelullanaapurimaanpuo-lelle.

Tuttuja vastassa

Majoituimme Viipurissa hotelli Ka-reliaan,jonkaedustallaSatuStirkki-nenjaTimoKorhonenmeitäodotte-livat. Itse yllätyin positiivisesti, kunhuomasin,ettävastaanottajammeoli-vatkin ennestään tuttuja. Timo lau-loi monta vuotta kanssani ViipurinLauluveikoissa ja Sadunkin olin ta-vannut karonkoissa. Majoittumisenjälkeen lähdin Pentin kanssa tutus-tumaan heidän parakkiasuntoonsaMonrepos´n kartanon pihalla. Kä-vimme hakemassa juomavettä hie-mankaupunginulkopuolellaolevastalähteestä jamyös tutustumassa isäni

syntymäseutuun Sorvaliin, jossa enlukuisistaViipurinvierailuistanihuo-limatta ollut koskaan aikaisemminkäynyt. Illalla syötiin vielä maukasillallinenhotellinravintolassa.

Aamuvalkeniaurinkoisenajaaa-mupalan jälkeen suuntasimme kohtipäämääräämme, Antrean kirkonmä-keä. Meille oli luvattu kuormalavaroskien pois vientiä varten ja yllät-täen tämä myös toteutui.Tottunees-ti Pentti ja omalla autolla paikallesaapunut serkkunsa Martti jakoivatmatkalaisille työtehtävät.Osa ryhtyiharavoimaan, osa kantamaan risujajaroskiakuormalavalle,osakunnos-tamaanporttiajaosalaittamaanma-talia tolppia portilta kirkolle vieväntienreunoille.Isollaporukallatyösu-juijoutuisastijapuhdastaalkoitulla.

Puolen päivän jälkeen nautittiinSadun ja Timon tuomaa välipalaa.Mikakeittelikahvia jagrillasimak-karoita, minkä jälkeen työtä jatket-tiin taas uusin innoin.Välillä kävintutustumassahautausmaahanjasinnepystytettyihinmuistokiviin,joihinolikaiverrettukaikkiensodissakuollei-denantrealaistennimet.SieltälöytyimyösErkkiPullisenisän,jatkosodanalussakuolleenPenttiPullisennimi.

Satakielet lauloivat Antreassa

Töiden jälkeen lähdimme takaisinViipuriin, mutta osa joukostammelähtiVeikkoPartasenjohdollatutus-tumaan entisiin asuinpaikkoihinsa.

SatujaTimoolivatkutsuneetViipu-riinpalaajatluokseenMonrepos´honja teimme Timon johdolla pitkänkiertokävelyn puistossa tutustuenmm.uudesti rakennettuihinkaarisil-toihinsekäVäinämöisenpatsaaseen.Kävelynjälkeennautimmekuohuvii-niä ja lauloimme muutaman laulunrantakalliolle kunnostetussa pavil-jongissa. Olin hieman pettynyt, kunMonrepos´ssa eivät laulaneet sata-kielet,vaikkaAntreassaniitäjokuu-likin.

Seuraava aamu valkeni tihkusa-teisena,muttaseeipahemmintyöin-toahaitannut.Satupitikirkonmuis-tokivenäärellälyhyenhartaushetken,jonka jälkeen ryhdyimme jälleentyöhön. Paikallinen kiviyrittäjä olilahjoittanut meille kuormallisen se-peliä ja osa porukasta alkoi levittääsitä maantieltä kirkonmäelle johta-vallekävelytielle.Osajoukostaalkoiraivata kirkon takana olevan hauta-usmaanreunaajaloputharavoimaanja kuljettamaan lehtiä ja risuja pois.Kaikkisuunnitelluttyöt,portinmaa-laustamyöten,saatiinajoissatehdyk-sijatyytyväisinmielinlähdimmejäl-leenEnsonkauttakohtikotia.

Matkasta jäi mukavat muistot jauskon, että lähden uudelleenkin, josminutmukaankelpuutetaan.

11

EntisenAntreankirkonmäkeäjahautausmaitamuistomerkkeineenonpidettykunnossasuomalaistentoimestajokohtakaksikymmentävuotta.Keväisinonlakaistuleh-tiä,kerättyroskiajakunnostet-tuniitäpaikkoja,mitkäsitäovattarvinneet.Syksyisinonraivattupienehkölläjoukollalähinnäve-sakoita.

Tänäkin syksynäAntrea-Seuran toi-mesta lähti viiden hengen joukkoaluettaraivaamaan.Kolmeraivaussa-haa ja yksi moottorisaha työvälinei-nä.Työonhaastavaa.Aluekokonai-suudessaan on noin viisi hehtaaria.Puut ovat isokokoisia ja vanhoja.Kirkonraunioidenympärilläolevissamännyissänäkyyvielävuonna1941tapahtunuttulipalo.Jopaviidenkym-menenmetrinpäässäolevissapuissaon näkyvissä ns. palokoro muistonakirkonpalosta.Nämäpuutsaavatol-la rauhassa. Jos niitä kuolee ja kaa-tuu,niinsittenraivaammepois,mut-ta muuten nämä suuret vanhat puutantavat juhlallisen ilmeen koko alu-eelle.Hautausmaallaonuseitakuusi-aitoja,ehkäjoskussatavuottasittenistutettujajanytmahtaviarivistöjä.

Harvahko hautausmaapuusto an-taaliikaakintilaamuullekasvillisuu-delle,jonkakanssataistelemmevuo-sittain. Takavuosina tehtiin päätös,ettäannetaanvälitiloihinnoustapie-nempipuustoalue,lähinnävaahteraa.Loppu aluepyritään sittenpitämään

Raivaustalkoita pidettiin lokakuussakinpuista vapaana. Tällainen kunnos-sapitoonantanuttilaamyöspensas-kasvillisuudelle, joka on vuosikau-detsinnitellytpaikalla.Kunteemmeraivaamallatilaa,niinspireiat,siree-nit,saniaisetynnämuutovatpäässeetpaikoin kukoistamaan. Hautakiviäalueelta löytyy melkoisesti. Varsin-kinreunus-jakulmakiviäonpaljon,

varsinaisiahautakiviäonkylläaiko-jenkuluessahävinnyt.

Kahdenpäivänajanme työsken-telimmeahkerastijasaimmemieles-tämme paljon aikaiseksikin. Muttakun seuraava kesä saapuu, niin ve-sakkoinnostuutaasuuteenkasvuun.Jasittenmetaasraivaamme.Toivot-tavasti löytyy henkilöitä, jotka ovatvalmiitatällaiseentyöhön.Kannusti-mena olkoon se, että paikka on esi-isiemmeviimeinenleposijaeikäsitäkukaan muu pidä kunnossa, jos meitseemmesitätee.Antreanhautaus-maa-alueonyksikauneimpiajapar-haiten säilyneitä kirkkomaita kokoluovutetunKarjalanalueella.Setart-tuuohikulkijoidenkinsilmiin.Olem-me huomanneet, että monet suoma-laisetmatkailijatpysähtyvätAntreankirkolle, vaikkei heillä olisi siteitäAntreaan. Nykyvenäjällä ei ole tun-gosta siisteistä, hyvinhoidetuista,puistomaisista alueista. Kun vielävanhanvalokuvanmukaantehtyAnt-rean kirkonportti ja muistotaulu nä-kyväthyvintielle,niinkannattaasii-henpysähtyä.

Pentti Talja

Ahkeria syystalkoolaisia: Veikko ja Antti Partanen tällä puolen pöytää ja toisella puolella Anton Rautioaho, Pentti Talja ja Taisto Pullinen. Miehet olivat majoituk-sessa Serafima Sidorovan perhehotellissa.

12

Osallistuin viime kesänä ensimmäisen kerranMommilansouteluun.Lähdintapahtumaanisänikanssa moottoripyörällä. Paikan päällä oli festi-vaalitunnelma.Tuhansittainihmisiäolikokoontu-nutsoutamaanjakannustamaansoutajia.Mukanaolivatkaikkivauvastavaariin–itsekoiraihmisenäbon-gasinmyöslukuisiakoiria.JostulenensivuonnaMom-milan souteluun, koirani on jo sen verran vanha, ettäpäässeehänkinkannustusjoukkoihin!

Yhteensätapahtumassaoli1200soutajaa,jotkamuo-dostivat jos jonkinlaisia joukkuekokoonpanoja.Meidänjoukkueessamme,Antrean Esassa, oli niin huippukun-toisiaurheilunharrastajiakuinmyösmeitä,joidensuu-rin valtti kilpailussa oli sisukkuus. (Myös rytmitajustaolipaljonapua,silläoli tärkeää,ettäsamassaveneessäkaikkisoutivatsamaantahtiin.)Joukkuettammeyhdistä-vätekijäolise,ettäkaikkisoutajatolivatsukujuuriltaanantrealaisia.Myös isäniTimoPullinen jasetäniHannuPullinensoutivatAntreanEsanjoukkueessa.

Eräässä joukkueessa souti vuoksenrantalaisia. Näi-denjoukossasoutimyöspääministerimmeMattiVanha-nen,jokakilpailisamassalähdössämeidänkanssamme.

En ole koskaan aiemmin osallistunut joukkuesoutami-seen,muttaseosoittautuihurjanhauskaksi lajiksi.Vaikkatapahtumaan kuului myös sauna- ja uintimahdollisuus se-käosallistujilleilmainenateria,itsesoutaminenoliehdotto-mastiparasosuus.Soutajienselätosoittivatmenosuuntaanja perämies huuteli ohjeita siitä, kumman puolen soutaji-enonkiristettävätahtiajakummanpuolestaanlöysättävä.Vesiroiskeidenkannustamanasoudinsenminkäjaksointie-tämättä juuriollenkaan,missäkohdassamennään jaonkojokuohittamassameitä.Sijoituksemmeselvisivastatultu-ammemaaliin.

Anjuli Pullinenantrealaisen Matti Pullisen pojantytär

AntrealaisetMommilansoutelussa

Kuvat Raakel Henttonen

- Joka paikka tärisee, totesi Matti Vanhanen noustuaan Vuoksenrannan Säteen veneestä ja nojatessaan hiestä märkänä ensimmäiseen ran-takoivuun.

Piti saada kuva Antrean Esan joukkuieista, mutta siinä väen tungoksessa ja rynnistyksessä se oli lyhyenpätkälle kuvaajalle mahdotonta. Rannalla taisi olla Sirkan ja Matin takia valokuvaajia enemmän kuin soutajia.

Pienvenekuntien kisassa sisarukset Pirjo ja Pentti Väinä sekä Panu Halonen pitivät Antrean lippua korkealla.

13

Karjalankävijätovattokihuo-manneet,mitenmaastoKan-naksella pusikoituu ja mai-semat kasvavat umpeen. Kukaan eimaitatarvitseeikämikääntahoniis-tä kanna huolta ja hoida, ilmeisesti.Todella paha vitsaus on nousemas-sa Kannaksen pelloille jättiputkenmuodossa.Venäläisetovatkoettaneetkäyttääsitäkarjanrehuna,muttaseeilienepidemmänpäälletoiminuteikäkarjaakaanole isompiamääriäKan-naksella kuin paikka paikoin. Kas-vi leviää valtavalla vauhdilla, koskajo yksikin yksilö pystyy tuottamaan10000siemenenkukinnon,jonkasepärskäyttääympärilleen,pitkällekin.

JättiputkivaltaaAntreaakinRaakel Henttonen

Se on voimallinen maiden valtaaja,muttaerityisenvaarallinensiksi,ettäyhdessä auringon valon vaikuttama-na se polttaa ihon kivuliaille rakku-loilleaiheuttaensiissuoranaisenpa-lovamman.

Markku Paakkinen on Karjala-lehdessä 24.9. kysellyt jättiputkenvaltaamia alueita kootakseen tietoakasvinlevinneisyydestä.

Hänen mukaansa suurimmat jät-tiputken peitossa olevat alueet ovatKivennavalla,missäKarjalankävijätovatomatoimisestipyrkineethävittä-mään kasvia, tosin huonolla menes-tyksellä. Suomessa levinnyt laji onkaukasianjättiputki, mutta nyt Kan-

Jättiputkesta aiottiin alunperin koriste- ja ravintokasvia, mutta

nyt siitä on tullut pelot-tava maanvaltaaja.

naksellaontavattumyösuuttaHerac-leum sosnowskii –lajia, joka kasvaamyösmetsässä.Edellinenlajikasvaavaloisissa paikoissa aukeilla ja tienvarsilla.

Allekirjoittanut on lähettänytPaakkiselle tiedon Antrean Kauko-lassa leviävästä putkesta. AntreankirkoltaSokkalaanjohtavantienvar-rellatienpohjoispuoleltaputkionlä-hestynytkokoaukonleveydeltäkuinhyökkäysvaunujanytseon”loikan-nut”ylitienjasiinäsilläonkinedessälaajatpeltoaukeatetelään.

Josvenäläisetveivätmeiltäkarja-laisiltamaan,näyttääsiltä,ettäsilk-kaa slaavilaistahuolettomuuttaanhemenettävätsenjättiputkelle.Tosinonsiinäsehankaluus,ettätilanteenpa-hetessaputkenleviäminenalkaahai-tatamyöskarjalaistenliikkumistaen-tisilläomillamaillaan.

Jos sinulla on lisää tietoja jätti-putken ilmenemisestä ja leviämises-tä, niinvoit lähettääneosoitteeseenmarkku.paakkinen(at)gmail.com taipuh.050-4060430.

Jättiputki voi aiheuttaa pahoja palovammoja. Nyt jättiputken leviä-mistä kartoitetaan. Jääkö karjalaisten asiaksi putkiston hävittäminen omilta entisiltä asuinsijoiltaan ja kulkuteil-tään?

14

Historiapohjainenromaani”Kylmyöselvitää”onnyt ilmestynytKarjalanKirjapaino Oy:n kustantamana. Tä-mä Vuoksen Säätiön apurahallakintuettu teoskuvaanoskualaisenopet-tajaperheen kokemusten näkökul-masta talvisodan ajan elämää niinkoti- kuin sotarintamalla. Kotirinta-maanmahtuvatAntrea,Noskua,osinHiitolajaKannaslaajemminkinsekäevakkopitäjäKalvola.SotarintamaanpuolestaanVuoksellatoiminutErilli-nenMoottoriponttonipataljoona,jon-ka miehet olivat kaikki antrealaisia.Kirjoittajan, Veli-Pekka Toiviaisenisä EeroToiviainen (kirjassa Johan-nesToivio)toimitässäpataljoonassajoukkueenjohtajana.Miehetjanaiset

Antrealainen uutuuskirja talvisodan ajalta nyt saatavana

niinsota-kuinkotirintamallakinovatvanhoille noskualaisille ja antrealai-silletuttujahahmoja.

Historiallinen romaani kiinnittyyvankkoihin faktoihin, romaanimuo-toinen kerronta puolestaan aukaiseetapahtumiakuinsisältäpäinhelpotta-ennäinsyy-yhteyksienjaseuraustenymmärtämistä.Kokemuksiinmahtuuniinhersyväniloistakuinraskastajavaikeastikinsulatettavaatapahtumis-ta.

Kirjoittaja, rovasti Veli-PekkaToiviainen on itseAntreassa elänyt,kaksi viikkoa ennen talvisodan syt-tymistäViipurissa syntynyt, Nosku-astakahdestievakkoonlähtenytsiir-tokarjalainen.KarjalanKirjapainoon

julkaisemalla tämän kirjan jatkanuterinomaistakarjalaistakulttuuria tu-kevaa toimintalinjaansa. Kirjaa saalehdentoimistostapuh.05-5414600,sähköpostilla: tilaukset(@)karjala-lehti.fihintaan18euroa+postikulut.Samoilla hinnoilla kirjaa saa myösRiihimäen Suomalaisesta Kirjakau-pasta,Keskuskatu15.

Antrealaisistasukuseuroistajaniidenyhteystiedoista on tarinaa enemmänAntrealaisenseuraavassanumerossa,mutta tässä esitellään aktiivista Ku-paristen sukuseuraa. Viime kesänäsen toimesta tehtiin matkoja Karja-laan,mm.luostarimatkaVenäjällejaViroon.Sukuseurantoimestaonsyn-tynytjomontakirjaajasilläonmyösmuitatuotteitamyynnissä.

Sukukirja Kupariset Karjalankan-naksella.(Julkaistu 2008) Kirjassa on n. 400sivuajasiinäonsukutaulujenlisäksikirjoituksiajavalokuvia.Kirjan keskeisin sukua koskeva osakäsitteleeVuoksenrantaajaerityises-tiSintolaa.Sukutaulutkäsittävätyh-tenäkokonaisuutenaVuoksenrannan,Heinjoen,Antrean, Muolaan,Viipu-rin,ViipurinmaalaiskunnansekäÄy-räpäänjaIhantalanalueensukutaulutyhteensä 867 sukutaulua. Kirjan onkoonnutTeuvoKuparinenEspoosta.Kirjan myyntihinta on 40 eur tai 3kirjaa100eur+postituskulut.

Kuparisten sukuseura on julkaissut jokolme kirjaa suvun eri haaroista

Sukukirja Kupariset Suvannon ym-pärillä(Julkaistu2002).Kirjanovat toimit-taneetTeuvoKuparinenjaToivoKu-parinen.Kirjanpainosonn.500kpl.Kuva-aineistoa on saatu käyttöönrunsaastisuvunjäseniltä.Kirjan357sivuasisältävätSakkolan,Vuokselan,Noisniemen,Metsäpirtin,PyhäjärvenjaRaudunKuparistensu-vut. Sakkolan osalta sukujuonto onviety pisimmälle, muualla se on ni-menkantajajohtoinen.Lisäksi kirjassaon tarinoita, seuduntapojajakulttuuria.Kirja sisältää Suvannon Kuparis-ten sukutaulut ja nimihakemiston1600-luvulta lähtien ja tiivistelmänSuvannonseudunhistoriallisestake-hityksestä.Kirjanmyyntihintaon30eur+pos-tituskulut

SukukirjaKuparsaaren Kupariset(Julkaistu2005)TiedustelutTeuvoKupariselta.

Myyntituotteiden tiedustelut:Teu-voKuparinen,09-8015617tai0400-612347; teuvo.kuparinen@gmail.comAnjaKeinänen,040-8673079anja.keinanen@fonet.fiLeena Autio, 09-594225 tai 040-7209400; leena.sk.autio@suomi24.fiJos sinulla on nettiyhteys, löydättietoa pelkästään ”googlettamalla”Kuparisten sukuseura.Sukuseuran puheenjohtajana toimiiOssi Kuparinen, varapuheenjohtaja-naTeuvoKuparinen,sihteerinäAnjaKeinänenjarahastonhoitajanaLeenaAutio.

15

Liekö monta Karjalassa perus-tettua nuorisoseuraa, jotkaovat yhä toiminnassa?Antre-assa syntyneistä jäljelläonenääyk-si jase täyttikunniakkaat100vuot-ta! Vuolaan Vuoksen varrella olevaKuparsaaren NuorisoseuraTaimi ry.on sitkeästi pysynyt hengissä kaikkikymmenen vuosikymmentä, vaikkahiljaisiakinaikojaonnähty.Sitä so-pijuhlia,etenkinnytkunnuorisoseu-raonkokenutkuinuudentulemisen.Silläonollutjatuleeolemaanuusiatehtäviäjasilläonmyöstekijöitä.

Juhlapäivä alkoi jumalanpalve-luksella ja kunniakäynnein haudoil-la,minkäjälkeenpäiväjuhlassaLau-nosten Eräsavun majalla juhlittiinnuorisoseuraa ja muistettiin samoin100-vuotiasta Kuparsaaren kansa-koulua. Kuparsaarta mainittaessamukaan on luettava myös viereisetsuurimmatasututsaaret,Lietsaari jaKaltovedenmaa.

Tarvitaan joku tekemään aloite

Viipurilainenliikemies,tehtailijaEd-vard Antonius oli varsinainen voi-mahahmo Antrean Kuparsaaressa1800-1900-lukujen vaihteessa: hänoli perustanut kymmeniä henkilöitätyöllistäneenkalkkitehtaan,muttasa-malla hän huolehti tienoon asukkai-den hyvinvoinnista. Niinpä hän olimonen merkittävän hankkeen alul-lepanijana,mm.kansakoulunjanuo-risoseuran.

HistoriikinKuparsaarenNuoriso-seuraTaimintoiminnastasekäkylänkoulun vuosikymmenistä oli laati-nut seuranvarapuheenjohtajaKerttuPyyhtiä,jokaesittinejuhlassa.

Alusta alkaen nuorisoseuraankuuluivat miltei kaikki kylän nuoretjakeski-ikäiset.Senpuitteisiinperus-tettiinopinto-janäytelmäkerho,tan-huryhmäjalaulukuoroyhdenperus-tajajäsenen, opettaja Selma Siltasenjohdolla.Yleisurheilu ja hiihto kuu-

NuorisoseurajakoulutoivatvireyttäjasivistystäAntreanKuparsaareen

luivat jo hyvin alkuvaiheissa seurantoimintaan ja kuparsaarelaisilla olimenestystä pitäjän nuorisoseurojen

välisissäkilpailuissa.Kokoontumisettapahtuivatkyläläistenkodeissajail-tamiapidettiintalojenmakasiineissa,

Tässä onnitteluvuorossa Vuoksen Säätiön edustajat, hallituksen varapuheenjohta-ja Harri Hatakka ja kunniapuheenjohtaja Antti Henttonen, joka piti tilaisuudessa juhlapuheen.

Ennen juhlaa Kuparsaaren Nuorisoseuran puheenjohtaja Seppo Kuparinen ja varapuheenjohtaja Kerttu Pyyhtiä ottivat vastaan onnitteluja. Hutrien sukuseuraa edustaneilla Risto ja Arja Hutrilla on ollut läheinen suhde Lopen karjalaisiin, nuorisoseuralaisiin ja etenkin tietenkin liikolalaisiin.

16

mutta kesäiset päiväjuhlat vietettiinSeivässaaressaVuoksella.

Jovuonna1917seurapystyiosta-maantontin,jollepystytettiinomak-sitaloksivanhahirsinentupa.Levot-tomien vuosien jälkeen se otettiinkäyttöön vasta vuonna 1920, muttatuollointaloonolijorakennettuniinnäyttämökuinputkakin.Korjailemis-tarakennuksessariittisenjälkeenkinjavasta1934 talonkatsottiinolevanasiallisessakäyttökunnossa.

Sivistyksen hankkimisen halustakertoivat opintokerhojen perustami-nenjakirjastonkarttuminen1930-lu-vun loppuunmennessä jo500 teok-seen. Seuran juhlissa esitettiin kokoillannäytelmiä ja elokuviakin talos-sanäytettiin.OmalehtiKuparsaarenKaikukertoiseurantapahtumista.

Toiminta jatkui Lopella

Nuorisoseuran talo tuhoutui jatko-sodan aikana, mutta sodan jälkeentoimintavirisi1.7.1945uuteeneloonkuparsaarelaisten sijoituspaikkakun-nalla Lopella. Jälleenrakennus veivoimat ja ajan, niin että vasta parinvuoden päästä toiminta ja kilpailutsaatiin uudelleen käyntiin. Valtiol-tasaatiinkorvaustatalosta,muttasekattoi tietenkin vain osan menetyk-sestä. Kuvaavaa ajalle on, että nuo-risoseuran tilaisuuksissa ja kilpai-luissaoliyleisöäsadoittain.Toimintajatkui vilkkaana vuosikymmenet,oma lippukin hankittiin 1964.Vasta1980-luvunalussailmenihiljenemis-tä ja nuorisoseura ”pantiin jäihin”,

Nuorisoseuran juhlien odotetuin ohjelma on tietenkin näytelmä. Niin nytkin. Aktiivinen seuran johtokunta esitti 1-näytöksisen iloittelun Ameri-kan sulhanen. Siinä isännän (Hannu Ruhala) vastusteluista huolimatta tytär (Seija Lehtonen) sai kaipaaman-sa sulhasaen (Seppo Kuparinen). Eikä se odoteltu Amerikan sulhanen mikään oikea ollutkaan...

Lopen Mieslaulajat kajautti komeasti Petri Lindbergin johdolla.

17

vaikkaseuratoimintaaeivarsinaises-tilopetettukaan.EhkäuusisukupolvieituntenutasiaaniinomakseenkuinKarjalastalähteneet?

Vuonna1997valmistuneenkylä-kirjan tiimoilta syntyi ajatus seura-toiminnanuudelleenvirittämisestäja90-vuotisjuhlien jälkeen käynnistet-tiin varsinainen toiminta. Kotiseutu-matkat Karjalaan antoivat tuntumaasukujen kotiseutuun uusille johto-henkilöille ja uutta vireyttä toimin-taan,johononkuulunutmyösfilmintekoKuparsaaresta.Nuorisoseuranta-lonkivijalkaanonjo1999kiinnitettymuistolaatta.Vuosittainjärjestettävätjuhlatantavatmyösiloajaintoatoi-mintaan.

Nuorisoseuran puheenjohtajinaovat toimineet Kaarlo Astola, Has-siinmäen Juho Kemppi, KujassuunMatti Kemppi, Johannes Kemppi,AnttilanAinoKatriPyyhtiä,TuomasPartanenjaAnttiSuni.SittemminEi-noPyyhtiä,OlaviKemppi,OlaviKu-parinenjaPerttiSuni.Vuodesta2001lähtien puheenjohtajana on toiminutSeppoKuparinen.

Koulu toimi aluksi kodeissa

KansakouluKuparsaaressaaloittitoimintansa30.8.1909PietariKupa-risentalossa jasenopettajaksivalit-tiinvastavalmistunutSelmaSiltanen.KahdenvuodenkuluttuakoulusiirtyiAntti Kuparisen Myllymäen taloonja nuorisoseuran iltamien tuloillapystyttiinkoululleostamanurkuhar-

moni.Lokakuussa1917koulupääsimuuttamaan omaan rakennukseen,jossaolikaksiluokkahuonetta.Isom-massa työskentelivät koulun I-IV-luokkalaiset ja pienemmässä pojattekivätkäsitöitäkylän isäntienohja-tessaniitä.Koulullaolimyösopetta-janasuntojaulkorakennuksessajopatallihänenhevoselleen.Helmikuussa1918kouluakäytettiinsotilaidensai-rashuoneena.1930-luvullaopettajinatoimivat Anna-Maria Jaakonsaari javiimeisenä Helena Sokka. Alakou-luikäisetolivatkäyneetkiertokoulua,mutta ennen sotia poikien käsityö-luokkaotettiinheidänkäyttöönsä.

Erilainen kiertokoulu alkoi eva-kossa ollessa, sillä monet joutuivatvaihtamaan koulua useaan kertaan.Jatkosodanaikanaopetussaatiinuu-delleenkäyntiin tutussakouluraken-nuksessasyksyllä1942jarakennustakäytettiinmyöskyläläistenyhteisenäkokoontumisten ja juhlien pitopaik-kana.Ilojäikuitenkinlyhyeksi,mut-ta kesäisillä kotiseutumatkoilla ku-parsaarelaiset kokoontuvat edelleenkoulun raunioille laulamaan Suvi-virttä.Näintapahtuitänäkinkeväänätoukokuunpuolivälinjälkeen.

Nuorisoseura rauhoitti elämää – koulupakotteista valitettiin keisarille

Juhlapuheen pitänyt opetusneu-

vosAnttiHenttonenjohdattelikuuli-jatnuorisoseuraliikkeensyntyvaihei-siinja-syihin.AatelevisiSuomessa

nopeasti ja vuoteen 1910 mennessäAntreassa toimi kahdeksan nuoriso-seuraajapianniitäolilikijokakyläs-sä.Valtakunnallisena keskuselimenätoimi1800-luvun loppuvuosilta läh-tienSuomenNuorisonLiitto.

Rekisteröimättömään AntreanNuorisoseurapiiriin kuuluivat myösJääskenjaKirvunnuorisoseurat.Pii-ri perusti jopa erillisen urheiluliitonruumiinkulttuuriaedistämään.

Nuorisoseurojen perustamiselleEtelä-Karjalaanolijuhlapuhujanmu-kaan suoranainen pakote: Karjalanradanrakentaminen1890-luvulla toiradanvarsipitäjiin paljon työväkeä,jonka mukana kyliin levisi kuritto-muutta ja levottomuutta. Antreas-sa kirkonkylässä perustettiin vasta-voimaksi ensin uskonnollishenkinenraittiusseura,muttapiannuorisoseu-roilla nähtiin olevan paremmat toi-mintamahdollisuudet.Avuksiotettiinkulttuurisennuorisotyönkeinotilmanikärajoitteitajatoimintaatäydensivätkyläkirjastot.

Rataa tarvittiin ja sen myötä ke-hittyi maakunnan elinkeinoelämä,metsien arvo nousi ja kaupankäyntivilkastui. Samalla radanvarsiseutu-jen kylissä hyödyttiin vieraan väenmajoituksesta. Ratamiesten kaikot-tuanuorisoseuratjäivätvaikuttamaanharrastustoiminnanohjaajinajaopas-tajina koulujen rinnalla. Liikkeenisänmaallisella kasvatustyöllä olitärkeä merkitys venäläistämissorronvastustajana ja sitten sotien aikana.Samoja nuoria miehiä kuin oli nuo-risoseurassa,liittyimyöspalokuntiin,

Ennen kuin varsinainen juhla pääsi alkamaan, nautittiin herkulliset piirakka- ja kakkukoh-vit. Ja ennen kaikkea haastamista piisasi niin, että joku jo totesi-kin vanhaan tapaan, ettei ohjelmasta olisi ollut niin väliäkään. a piisasi niin, että joku jo totesikin vanhaan tapaan, ettei ohjelmasta olisi ollut niin väliä-kään.

18

Vuoksen Säätiö ilmoittaa haettavaksi vuoden 2010

apurahatVuoksenSäätiöjakaaopintoapurahojayliopistoissa,korkeakouluissajaammatteihinvalmistavissaoppilaitoksissaviimeistä vuotta opiskeleville,joidenvanhemmattaiisovanhemmatovatvuonna1939asuneetAntreantaiVuoksenrannankunnissa.Hakijanonlaadittavaselvitys sukunsa juurista,ko.pitäjissäeläneistäesivanhemmistaannimetmainitensekämistäkylästäjamistätalostaheolivat.Hakemukseentuleeliittääoppilaitoksen todistus tai selvitys opiskelun päättymisestäkuluvanavuonna.Hakemuksessatuleenäkyämyöshaki-janpankkitilin numero.Puutteellisiahakemuksiaeikäsitellä.Peruskoululaisille,lukiolaisilletaiapurahanaiemminsaaneilleapurahaaeimyönnetä.Stipendinhakijasuostuusamallasiihen,ettähänetliitetäänpitäjäseuran-saeliAntrea-taiVuoksenranta-seuranjäseneksi.Säätiöjaseuratvastaa-vatkahdenvuodenjäsenmaksusta.

Kirjallinen hakemus tulee lähettää28.2.2010 mennessä osoitteella:VuoksenSäätiö,asiamiesRaakelHenttonen,Hyvikkäläntie540,14240JanakkalaLisätietojaantaasäätiönasiamiespuh.(03)6881898;0400-847023.

jotka enteilivät suojeluskuntien toi-mintaa.Samoinnuorisosseurannais-jäsenetliittyivätlottatoimintaan.

OpetusneuvosAnttiHenttonenonitseollutluomassamaahankoululai-toksenuudistusta japeruskoulun tu-loa.Niinpähänelleoliläheinenaihekäsitellä Kuparsaaren 100-vuotiaankansakoulun ja koko koululaitoksenperustamisvaiheita. – Vuonna 1921annettu oppivelvollisuuslaki astuivoimaanAntreassatäysinvasta1939koulurakennustenrahoitusongelmienvuoksi. Perustamisesta ja paikoistakiisteltiinjavalituksialähetettiinkei-sarille asti, turhaan. Kustannuspai-neitakevennettiinkuitenkinmm.su-pistetuillakouluilla.Jokatapauksessaniin nuorisoseuratoiminnalla kuinkouluilla on ollut merkittävä vaiku-tustämänkansansivistämisessä.Kunjokakoulullaonollutomajohtokun-tansa,onsevoinuttoimiakunnallis-ten luottamushenkilöidenensimmäi-senäharjoittelupaikkana.

1970-luvulla alkanut peruskou-lu-uudistus on muuttanut koulutus-ja kasvatusjärjestelmää maassammelastentarhoista korkeakouluihin astijatämäuudistusonjatkuvaa.

Luonto peittää jäljet

Juhlanmusiikillisestaannistavastasiharmonikkataiteilija Tapio Rannan-maa,sukujaanhänkinLietsaaresta,jaLopenMieslaulajat.Tilaisuudenpää-tössanatlausunutkunnallisneuvosEi-noKilpiäinentotesiviikkoaaiemminKuparsaareentehdynmatkannäyttä-neen,mitenluontojopeittääesivan-hempien monisatavuotisen työn tu-lokset.Koulunjanuorisoseurantalonraunioillapidetyssä juhlassaolimu-kana vielä viisi henkeä, jotka olivatkäyneetkouluaKuparsaaressa.Kun-nioittavatjakiitollisetajatuksetolivatnousseetmieleenheitäkohtaan,jotka100vuottasittensaivataikaankoulunja nuorisoseuran perustamisen. Oli-han sekansallisenheräämisenaikaaja siten tärkeääkansallisen tiedosta-misen aikaa sortoa vastaan, itsenäi-senkansanpuolesta.

Raakel Henttonen

Tältä vuodelta on marjat poimittu,muttauusikesätuotoivottavastiuu-densadon.

Lienenkö ollut ensimmäinen taiainakinensimmäisiä,jotkasittenvii-mesotienovatkäyneetmarjassaKar-jalassaomillamailla.

Pääsin menneenä syyssuvenakahdesti puolukkaan (”brusnikaan”)Antrean Henttolaan, isäni kotikylänmetsiin,likientistämummolaani.

Vuoksenrantalaisetainakinmuis-tavat, miten Sintolan kankailta läh-ti marjaa. Ja sen tuntuvat tietäväntänäkin päivänä Kamennogorskinasukkaat. Marja- ja sieniaikaan kur-jakuntoisella maantiellä käy etenkinviikonloppuisinjatkuvaliikenne,kunperhekunnittain lähikylistä asukkaatajaa ryttyyttävät edelleen Sintolaanmarjaanjasieneen.

Mustikka-aika oli jo ohi, muttasiltimetsäolisinisenäpeukalonpäänsuuruistamarjaa,tosinsiinävaihees-sa jovetistä jamautonta.Enosunutaivan mainioille puolukkapaikoille,muttasenverranämpäriinkertyimo-lemmilla kerroilla kuin oli tarpeen.Jamikäparasta:hirvikärpäsetolivatlentäneetlänteen.Mitänesielläolisi-vattehneet,kuneikerranoleisäntä-eläintäkään,eihirvenhirveä….

Niin,ettäensikesänä,joshaluat-te puolukkaan ilman inhottavia hir-vikärpäsiä,niinsuunnatkaavainkoh-tiitää.

Raakel Henttonen

Lähde marjaan ilman

ikäviä seuralaisia

19

Vuoden aikana edesmenneitä

antrealaisia ja vuoksenrantalaisia

Lehdessä julkaistaan vuoden aikana edes-

menneiden antrealaisten ja vuoksen-rantalaisten sekä heidän

lähiomaistensa nimiä. Mukana ovat tiedot niistä henkilöistä, joiden kuole-masta toimitus on saanut

tiedon joko lehtien sivuilta tai muuten.

Mikäli haluatte varmistua siitä, että poismennyt

omaisenne varmasti tulee huomatuksi tällä palstalla,

olkaa hyvä ja ilmoittakaa siitä jollekulle lehden toimi-

tuskunnan jäsenistä.

JohannesSeppänen *12.9.1926 Antreassa †15.11.2008 Espoossa

HiljaMarjattaSakara *20.12.1917 Antreassas.Paakkinen †16.11.2008 Valkeakoskensairaalassa

Boris(Pora)Aittala *26.5.1920 Antreassa †29.11.2008 Imatralla

Sirkka-LiisaAsk *26.3.1925 Vuoksenrannassas.Leinonen †1.12.2008 Helsingissä

OskarRäikkönen *23.12.1921 AntreassaRäikkölässä †4.12.2008 Espoossa

AinoKekki *23.12.1921 Antreassas.Jantunen †16.12.2008 Riihimäellä

VienoMirjaHaapanen *21.2.1930 Vuoksenrannassas.Kiuru †21.12.2008 Humppilassa

VilhoEnsioNykänen *25.9.1930 Antreassa †25.12.2008 Hausjärvellä

MaunoIlmariHonkanen *31.5.1927 AntreassaSalo-Hatulassa †26.12.2008 Helsingissä

ElnaHellinRäisänen *14.4.1917 AntreassaKekinniemessäs.Linna †31.12.2008 Nakkilassa

HilkkaAnelmaKilpiäinen *2.12.1938 Lopella s.Levänen †5.1.2009 Lopella

VilhoPellikka *23.6.1933 Antreassa †14.1.2009 K-HKS(Loppi)

MattiHatakka *11.8.1925 Antreassa †15.1.2009 Janakkalassa

IlmariArminen *24.4.1926 AntreassaTaurulla †15.1.2009 Tarvasjoella

EilaKiuru *2.4.1920 VuoksenrannassaKaski- selässä †20.1.2009 Nummelassa

MariaLineri *25.3.1926 Antreassas.Arminen †20.1.2009 Turussa

TimoAnttiUoleviMäenpää *5.11.1960 Janakkalassa †6.2.2009 Janakkalassa

KerttuMarjattaTalikka *17.3.1927 Juankoskellas.Miettinen †9.2.2009 Hämeenlinnassa

VäinöJohannesTonteri *20.5.1931 Vuoksenrannassa †13.2.2009 Hauholla

AnniKivi-Koskinen *13.8.1919 Viipurissa(Antrea) s.Pullinen †23.2.2009 Helsingissä

20

ReijoAnteroKiuru *25.6.1941 Janakkalassa(Antrea) †6.3.2009 Janakkalassa

AinaPekkala *13.11.1915 Antreassa †8.3.2009 Hyvinkäällä

AhtiKalervoJantunen *7.8.1917 Lappeella(Kaskiselkä) †17.3.2009 Helsingissä

VeikkoAnteroMykrä *4.10.1926 Antreassa †19.3.2009 Heinolassa

TaimiKyllikkiRämö *11.11.1924 Antreassa †23.3.2009 Hyvinkää

MarttiJuhaniSokka *3.5.1936 AntreassaHenttolassa †27.3.2009 Helsingissä

VeeraElinaMäkinen *28.6.1926 Antreassas.Koljonen †30.3.2009 Hämeenlinnassa

JariAnttiTapaniTalja *28.7.1959 Hämeenlinnassa †2.4.2009 Hämeenlinnassa

OiliSaaraTörö *23.7.1920 Antreassas.Pullinen †15.4.2009 Helsingissä

AinoEsterTiainen *17.12.1918 Antreassa †27.4.2009 Helsingissä

PauliKalervoTalvioJr. *30.5.1935 Vuoksenranta,Viipuri †2.5.2009 Raumalla

AliinaPesonen *21.4.1918 Antreassas.Kuisma †11.5.2009 Helsingissä

ErkkiKemppi *15.10.1924 Vuoksenrannassa †26.5.2009 Vantaalla

UrhoJohanVilhelmMelin *25.2.1934 Antreassa †26.5.2009 Nurmijärvellä

ViljoArmasVepsä *31.5.1930 Antreassa †29.5.2009 Vantaalla

ViljoPitkä *9.7.1928 Antreassa †4.6.2009 Helsingissä

MiljaLiisaNykänen *21.8.1929 Antreassa †9.6.2009 Riihimäellä

MattiTaunoMansikka *29.1.1917 Antreassa †23.6.2009 Kaunialassa

HiljaLahjaRajamäki *27.1.1916 Antreassa †30.6.2009 Janakkalassa

KirstiKyllikkiTuominen *10.11.1931 Antreassas.Kuparinen †10.7.2009 Hämeenlinnassa

21

HilkkaMariaSaarinen *19.4.1924 Antreassas.Toikka †13.7.2009 Hyvinkäällä

SirkkuMarjattaElmola *20.7.1925 Antreassa †15.7.2009 Kiteellä

PirkkoMarjattaArminen *6.9.1943 Antreassa †19.7.2009 Lopella

MaunuEliasHenriksson *20.10.1925 Antreassa †21.7.2009 Hämeenlinnassa

YrjöKaleviSurakka *19.6.1931 AntreassaKiuru †8.8.2009 Rengossa

OivaJalmariHölttä *15.12.1917 Antreassa †22.8.2009 Helsingissä

MarttaHeikkonen *17.9.11925 Vuoksenrannassas.Kemppi †22.8.2009 K-HKSHämeenlinna

VäinöMarkkuSokka *11.10.1942 Vuoksenrannassa †23.8.2009 Sysmässä

SimoOlaviKuparinen *21.5.1914 Antreassa †16.9.2009 Ähtärissä

HelviEsterKoljonen *10.5.1914 Antreassa †9.9.2009 Janakkalassa

MarttaHeikkonen *17.9.11925 Vuoksenrannassa †22.8.2009 K-HKSHämeenlinna

Unto(Unski)EelisMarttinen *17.2.1935 Antreassa †24.9.2009 Helsingissä

TaimiEevaKivistö *25.8.1931 Antreassas.Suni †3.10.2009 Janakkalassa

PekkaJuhaniRuponen *29.5.1960 Lahdessa(juuretVuoksenranta,Setälä) †9.10.2009 Orimattilassa

YrjöSakariJantunen *6.11.1948 †10.10.2009

22

Paavo Himanen1932-2009

Mun Vaija oli ylpeä musta; niin luon-teestani, ominaisuuksistani kuin am-matistani. Jotenkin Vaijalle oli hirveän tärkeää se, että milloin aina olinkaan johtamassa niitä hävittäjiä. Se oli ylpeä minusta ja kaikesta siitä, mitä teen. Siksi seison täällä tänään virka-puku päällä, koska Vaija arvostaisi sitä kovin.

Pentti Paavo Himanen syntyi elokuus-sa 1932 Vuoksenrannassa, josta evak-koreissujen seurauksena päätyi Joutsan Pappisiin. Vaija oli siis Karjalan poikii. Luonne kertoo siitä paljon, joka ilme-nee tästäkin puheesta. Maanviljelijän ammatti Ventalan tilalla oli käytännön miehelle sopivan monipuolinen työn-sarka, josta nyt jälkipolvet saavat kantaa hedelmää, vai pitäisikö sanoa, polttaa viljaa tai nostaa perunaa…

Mummon, Maire Tellervon, Vaija näki ensi kerran he-voskilpailuissa ja myöhemmin komea mies nappasi siitä oikein vuotta vanhemman kaunokaisen itselleen. Naimisiin he menivät elokuussa 1953 ja Pentti syntyi marraskuussa 1954 jatkamaan sukua. Minä en tiedä, mutta luulen, että Vaija oli ikäluokkansa tyylikkäimpiä miehiä. Nykypäivänäkin parta oli aina ajettu, tukka kammattu, siistit vaatteet päällä, kaunis vaimo etupen-killä ja puhdas auto alla. Siispä täydellistä yhteiseloa reilun 55 vuoden ajan, josta moni voi syystäkin olla ka-teellinen, ja minä ylpeä.

Huumorintajuista miestä piinasivat sydänviat. Jo kol-mikymppisenä havaittu sepelvaltimotauti aiheutti usei-ta sydämeen kohdistuvia operaatioita. Silti elämänhalu kantoi näinkin pitkälle ja vaikka Vaijalla oli kipuja, hän ei koskaan antanut periksi. Vaija jaksoi aina taistel-la loppuun asti, huolimatta siitä, että hän toivoi niin usein sitä poispääsyä taivaaseen, jonka nyt viimein sai aamuyöstä perjantaina 16. tammikuuta 2009, kun hän nukkui pois Kuopion yliopistollisessa keskussairaalas-sa. Nyt ei ole enää kipua eikä särkyä. Nyt on Vaijan hy-vä olla. Vaija oli valmis, niin kuin pappikin puheessaan mainitsi.

Harrastuksia Vaijalla oli kädentaidot ja mainitaan nyt vaikka saunominen. En nimittäin tunne yhtään kovem-paa saunomista rakastavaa miestä. Vaija oli todellinen käytännön mies, jolta iskä, minä ja Jarno olemme op-

PAAVO HIMASEN SIUNAUSTILAISUUDEN MUISTOPUHE 7.2.2009

pineet paljon asioita. Varmasti myös kaikki muutkin. Näiden kädessäni ko-reilevien tuohiruusujen teko on vielä opeteltavana…

Vanhalahti oli Vaijalle tärkeä paikka, josta oli vaikea lähteä ja pysyä pois-sa. Aina oli lämmin tupa, ystävällinen vastaanotto ja jääkaapissa ruokaa kaikille. Sauna myös lämpisi kohtalai-sen usein. Siihen taloon oli hyvä tulla ja se tulee jatkumaan, lupaan sen. Nähdä lippu kuolinpäivänä Vaniksessa puolitangossa oli itselleni todella kova pala, sieltä puuttuu nyt jotain äärim-mäisen olennaista ja joka ei todella-kaan johdu remontista!!!

Vaija osasi myös olla vaativa ja an-kara mies, muttei mitenkään pahalla tavalla. Vaija oli minulle aina sem-moinen tietynlainen esikuva, jota kunnioitan suuresti. Luulen että oma jämptiyteni asioiden hoitamiseen on

perintöä juurikin Vaijalta. Vaija piti aina hyvin yh-teyttä sukulaisiin, ystäviin ja tuttaviin, mikä on va-litettavan katoavaa perinnettä nykypäivänä. Mutta joka tapauksessa se punainen ”Pösö” oli useimmi-ten muussa, kuin omassa parkkiruudussa Niittytiellä. Vaijalla piti olla aina näes jotain tekemistä, hän ei pystynyt koskaan olemaan toimettomana. Siksi olen myös tietyllä tavalla onnellinen, että Vaija pääsi suo-raan taivaan kotiin, eikä joutunut jäämään petipoti-laaksi saatikka rullatuoliin. Sitä Vaija ei olisi mene-vänä miehenä kestänyt.

Jos omasta papastaan voi käyttää sanaa ystävä, niin sitä me Vaijan kanssa olimme. Me parannettiin mo-nen monta kertaa Vaijalle niin tärkeässä Vaniksen rantasaunan lauteilla tätä maailmaa varsinkin sil-loin kun meillä oli vaikeaa. Vaijan kanssa oli helppo puhua vaikeistakin asioista, se oli hyvä kuuntelija ja siihen pystyi 100 %:sti luottamaan. Vaija sanoikin ai-na, että tuhat ”rosenttia”…

Vaija oli hyvä ja ystävällinen mies, jolla oli laa-ja tuttavapiiri. Se kaikkien tuntema valkotukkainen morjensteleva mies, joka kavereidensa kanssa vietti aikaa tieliikennettä laskien Hypoteekkia vastapää-tä olevalla puistonpenkillä, on nyt poissa. Sä lähdit liian aikaisin! Vaikka paljon me yhdessä tehtiin ja ko-ettiin, niin meiltä jäi siltikin monta asiaa tekemättä. Mutta kaksi asiaa minua eniten harmittaa; Se, että Vaija olisi ollut yksi mun bestmaneistä, kun menen naimisiin ja se, että Vaija ei ehtinyt nähdä mun tule-via lapsia. Sä olisit ollut niiden idoli!!

23

Ahkera, toimelias, temperamentti-nen ja mahtava Mies isolla M:llä elää positiivisena meidän kaikki-en muistoissamme. Liikenne sitten loppupeleissä vei liikkuvan mie-hemme, rakkaan ystävämme, joka nyt rakentaa taivaan kotia valmiik-si meille muille ja opastaa meitä nyt sieltä korkeuksista viisauksil-laan. Vaija olikin aina valmis piir-tämään sen kartan, jos en jostain syystä osaisi kotiin…

Vaijan kädenpuristus on aina ollut jämäkkä, niin se oli vielä kolarin jälkeisenäkin maanantaina, kun häntä kävin Töölön sairaalassa katsomassa. Luulin, että Vaija tulee kohta jo takaisin kotiin Niittytiel-le ja Vanikseen saunomaan. Kaikki näytti jo niin hyvältä. Mutta sitten tuli se aivoinfarkti ja vei meidän Vaijan. Ei puristanut Vaija tiistaina Kuopiossa enää laisinkaan kättä-ni, eikä suostunut lähtemään mun kanssa edes sinne saunan lauteil-le lämmittelemään, vaikka kuinka houkuttelin. Vaijan elämä oli tullut tiensä päähän. Siitä minä olen niin onnellinen, että lähdettiin mummon kanssa silloin tiistaina Kuopioon Vaijaa katsomaan. En nimittäin uskonut vielä Vaijan poislähtöön, ennen kuin henkilökohtaisesti jut-telin siellä lääkärin kanssa. Uskoin loppuun asti siihen kuuluisaan ih-meeseen, mutta tämä oli nyt tarkoi-tettu näin. Mutta sainpahan ylpeä-nä, vaikkakin haikeana, hyvästellä mun rakkaan Vaijan. Viimeisinä sanoinani ennen poistumistani Vaijan luota sanoin sille, että pidä ittes miehenä, minä ainakin pidän itseni. Se oli Vaijan meille opetta-ma toteamus, jota en ole koskaan unohtanut, enkä unohda.

Minä haluan kiittää kaikkia lääkä-reitä, hoitajia ja sairaaloita, joissa Vaijaa hoidettiin. Palvelu oli kiitet-tävää, ystävällistä ja ammattitai-toista. Kyllä Suomessa on mahtava sosiaaliturva.

Muistopuheen laati pojanpoika Petri Himanen.

Einari Pöhö1922-2008

Einari Pöhö syntyi 17.1.1922 Antrean Rahikkalassa, lähellä Rahikkalanjärveä Karjalan radan varrella. Hän kuoli 24.11.2008 Porvoossa.

Pienestä pitäen Einari oli jo joutunut ja tottunut kovaan työn tekoon. Kun talvisota syttyi 1939, hän lähti vapaaehtoisena rinta-malle puolustamaan isänmaa-ta. Talvisodassa Einari vaikutti JR 7:n 3. komppaniassa. Joulun aikaan jopa yli 40 asteen pakka-set paukkuivat teltan nurkalla. Jouluaatto kului teltassa lähellä Vuosalmen ja Vitsaaren tulevia rajuja taistelupaikkoja. Talviso-dan jälkeen hänet komennettiin varusmiespalvelukseen, josta hän siirtyi jatkosodan alettua kent-tätykistöön KTR 16:n 2. patte-ristoon. Varusmiespalveluksessa ollessaan hän joutui korjaamaan kentältä kaatuneita. Jatkosodas-sa komennukset suuntautuivat lähelle Jäämeren rantoja Petsa-mon Kalastajasaarennolle. Siel-lä alkoi Einarin tupakanpoltto ko-vissa pakkasissa. Sodissa kuolee usein omia sotilaita vahingossa suuren koneiston käydessä. Eina-ri kertoikin, että yhdestä asiasta hän oli tyytyväinen: uhrautuvasta yhteishengestä rintamalla olevi-en kesken sekä siitä, että seutua

hyvin tuntevana hän pystyi vaikut-tamaan niin, että omien tykityksiltä vältyttiin. Tali-Ihantala taistelujen jälkeen kovissa paikoissa ollut Eina-ri joutui leikkauksiin, jolloin vatsa-laukusta suurin osa poistettiin. Len-topommin sirpaleita tuli selkärangan viereen, mutta niitä ei voitu leikata. Sirpaleet vaivasivat lopun elämää ajoittain rankastikin selkäsärkyinä. Lisäksi korvan tärykalvon halkeami-sen takia toinen korva kuuroutui.

Ennen sodan loppumista tuli vielä komennus kenraali Hjalmar Siilasvuon erikoisjoukkoihin Lapin sotaan. Einarin sotataival kesti yli viisi vuotta. – Tupakanpolton Einari lopetti, kun hän täytti 70 vuotta, jol-loin hän sanoi, että kiintiö oli tullut täyteen.

Sotaveteraanikysymyksissä Eina-ri oli väliinputoaja, joka ei saanut juurikaan korvauksia. Hänen inva-lidiprosenttinsa oli vain 15, vaikka sitä yritettiin usean kerran oikaista.

Kun Einari vuosia kestäneen rin-tamapalveluksen jälkeen rahattoma-na ja varattomana tuli Riihimäelle, niin usko tulevaan oli silti vahva. Kaikesta oli pulaa ja kansa eli ”kor-tilla”. Einarin vanhemmilla oli ollut kaksi pientä kauppaliikettä, Viipu-rissa ja Antreassa, yli 44 hehtaarin puutarha- ja viljelystila, mutta kaikki oli jäänyt rajan taakse. Jopa Einarin urheilusta saamat palkinnot olivat jääneet sinne jonnekin.

Elettiin säännöstelyn aikaa ja rakennustarvikkeista oli huutava pu-la. Siinä tilanteessa Einari ja puoli-sonsa Aino ilmoittivat rakentavansa omakotitalon Riihimäkeen. Se oli rohkea päätös ja Uutela 1 -talo val-mistui kirvesmies Lahden ja Eina-rin omasta toimesta. Talossa asuivat Einarin perhe ja veljen perhe, jo-ka asui vuosia Einarin luona, kun-nes Nestorin perheelle rakennettiin Uutela 2 -talo. Einari kaivoi lapiol-la perustuksia ja jopa kaivokin syn-tyi lapion avulla.

Einari Pöhö työskenteli Riihi-mäen Lasi Oy:ssä uunien hoitajana ja järjesti omalta osaltaan taiteilija Nanny Stillille mahdollisimman hy-vät olosuhteet tehdä taidelasia.

24

Jo ennen sotia Einari oli mes-tariluokan urheilija, joka kilpaili Antrean Esan riveissä. Hän voitti olympiavoittaja Volmari Iso-Hollon valmennuksessa SM-mitaleita ra-tajuoksussa. Sotien jälkeenkin hän nousi palkintosijoille ja mitaleja juoksun ohella kertyi myös ampuma-hiihdosta. Lontoon olympiakatsas-tuksissa hän oli kuudes maratonilla. Helsingin Olympialaisissa hän oli Riihimäen Kiskon edustajana lähel-lä Stadionia kantamassa olympia-soihtua vuonna 1952. Einarin kätten jälki on näkynyt aikoinaan mm. Sta-dionilla seiväshyppy- ja korkeushyp-pytelineissä.

Vuonna 1961 Pöhön perhe muut-ti Porvooseen. Työpaikassaan Kar-hun tehtaalla Einari hoiti kuljetusten järjestelyjä, mutta toimi myös urhei-luvälineiden kehittäjänä. Työmatkat, yli 40 kilometriä päivässä, hän teki polkupyörällä joka päivä.

Paikallisessa urheiluseurassa Kerkkoon Eskojen johtokunnassa hän toimi aktiivisesti vuosina 1964-2001 ja vuonna 1992 hänet nimitet-tiin seuran kunniapuheenjohtajaksi. Vuosikymmenten mittaan hänelle myönnettiin mitaleita niin urheilus-ta, liikunnanohjauksesta kuin maan-puolustuksestakin ja kauppakamarin taholta.

Myös kiinnostus luontoon ja ympäristöön säilyi hänen elämänsä loppuun asti. Sen tiimoilta hän oli mukana mm. Porvoonjoen kalapor-taita suunniteltaessa. Hän kuului myös Sotainvalidien Veljesliiton Por-voon yhdistykseen.

Einarin sisarussarjasta vielä 90-vuotias Alma-sisar elää Rautjär-vellä. Sisarukset kävivät usein sieni- ja marjaretkillä, kun asuivat Riihi-mäellä. Kalansyönti on ollut kaikille sisaruksille tyypillistä ja ehkä siinä on ollut syytä sisarussarjan pitkään ikään. Lapsenlapsilleen ja lapsen-lapsen lapselle Einari oli lämmin-henkinen vaari.

Sotaveteraani Einari Pöhö on poistunut keskuudestamme, mutta hänen muistonsa elää.

Matti Pöhö,Einarin vanhin poika

Kukapa uskoisi, että OlkinuoranHelvi täytti entisenä juhannusaat-tona90vuotta.Helvintuntevattie-tävät, että hän on kotoisinAntre-anHenttolanAnttilasta, jossahänsyntyi Anna ja Erkki Henttosenviidenpojanpoikaparvenainoaksisiskoksi.

HelviehtikäydäSairalankan-sanopiston, mutta kun sodan syt-tyminenjouhkaili,isänmaakutsuihäntä1940Luumäelletykistökou-lutuskeskuksen muonittajaksi. Si-tätietäjatkosodanalettuahänsiir-tyiYlämaaltaViipuriinjaedelleenÄänislinnaanjaKarhumäkeenjat-kaenmuonitustehtävissä.Tätäko-mennusta kesti aina syyskuuhun1942asti.

Helvi avioitui 1944 Erkki Ol-kinuoran kanssa ja hän ehti asuaKaukolan kylän Kuuttilassa 3,5kuukautta, kunnes evakkotaipa-

Helvi Olkinuora 90 v.

leelleolilähdettävä.Uuden kodin sija löytyi Janak-

kalan Leppäkoskelta, jossa hän1960-luvun lopulta lähtien joutuikotitilaa yksin hoitamaan puolisonvarhaisenkuolemantakia.Omatpo-jatPekkajaRistoolivatapunamin-käopiskeluiltaantuolloinpystyivät.Nyt kotitilaa Puntinmäkeä hoitaaedelleen Risto perheineen ja Hel-viviettääeläkepäiviäänTurengissa.Lähipiirillä on ilo saada turvautuauseinHelvinhyväänmuistiinkysel-lessäänvanhojaasioita,sukujajasi-jojaKarjalanajoilta.

UljasMarttinentäytti9.7.2009sa-tavuotta!

Karjala-lehden tietojen mu-kaanhänonsyntynytHietamäelläInkerinmaalla, mutta varttui mie-heksiAntreanViskarilla.Kierto-jakansakoulun jälkeen hän opiskelilyseossaViipurissa.Elämäntyönsähän on tehnyt Helsingissä SOK:npalveluksessa.

Hän on edelleen virkeä ja toi-melias ja hän mm. kirjoittaa ar-tikkeleita Antrealainen-lehteen.Häntä kuullaan ja nähdään myösItsenäissyyssodat-filmissä.

Tässä hän on valokuvattunajuurilokakuussaKarjala-talollapi-detyssäAntrea-Seuranvuosikoko-uksessa, jossa hän käytti puheen-vuoron.

Uljas Marttinen 100 v.

25

Maakunnan etusivu

Vuosikokous kiinnostipääkaupunki-seudulla

Antrea-Seuran vuosikokous lokakuun alussaKarjala-talolla Helsingissä sai ilahduttavansuosion – mukana oli lähes 60 osanottajaa.Seuranjäsenistälähes200asuupääkaupunkiseudul-la, jotenvuosikokouksenmyötähaluttiin tehdäseu-raatutuksimyöstämänalueenantrealaisillejaheidänjälkeläisilleen.Tokiosanottajiaolimyöspääkaupun-kiseudunulkopuolelta–kaikkisijoituspaikkakunnatolivathyvinedustettuina.Merkittävääolimyösosan-ottajajoukonlaveaikähaitari–liki80vuotta.Mukanaoli niinnuoriaopiskelijoitakuinkesällä100vuottatäyttänytUljasMarttinen.Kokousväkilauloikinsyn-tymäpäiväsankarille, joka kiitospuheessaan painottiseuranmerkitystäjamuistelilämpimästilapsuus-januoruusvuosiaanAntreassa.

Johtokuntaan saatiin kaksi uutta jäsentä: Lii-saMikkolaHämeenlinnasta jaPirjo-RiittaRintanenHelsingistä. Erovuoroiset Veikko Partanen, ErkkiSallijaPirjoTiippanavalittiinuudelleen.SeppoLan-kinenolipyytänytvapautustajohtokunnantehtävistä,muttaeiohjelmansuorituksista–onpahän luvannuthuolehtia tulossaolevientammi-iltamienjärjestämi-sestäkin.LiisaMikkolatulijohtokuntaankeskentoi-mikaudeneroapyytäneenVeikkoSokantilalle,muutjohtokunnnan jäsenet ovat Raakel Henttonen, ReijoMartikainen ja Hannu Ruhala. Puheenjohtaja Pent-tiTaljaon jo jonkinaikaapyristellytvapautuakseenvetovastuusta, mutta ei kuitenkaan nykyise4ssä ti-lanteessa protestoinut häntä ehdotettaessa ja jatkaapuheenjohtajana. Tilintarkastajiksi valittiin edelleenMarkkuTaljajaAnneWikström,varallaRailiKekkijaKaarinaHusu.

Vuosikertomusmerkittiinkuulluksi,samointilin-päätös. Hieman hämminkiä aiheutti tilintarkastajienlausunnon puuttuminen, joskin asiaankuuluva mer-kintäsuoritetustatilintarkastuksestaoliasiakirjoissa.Vastuuvapausmyönnettiinkinsilläedellytyksellä,et-tä lausuntoonpuhdas.Jäsenmaksupäätettiinsäilyt-tääedelleen15eurossa,samassataloudessaolevalta5eurossa.

Ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarviovahvistettiin.Toimintasuunnitelman rakentuu perin-teisten tapahtumien – tammi-iltamat, teatteriretket,perinnepäivä, muistopuistomatka ja siivoustalkoot,karjalaiset kesäjuhlat, pitäjäjuhla, Mommilanjärvensoutelu – ympärille. Uutena ehdotuksena tuli har-

kittavaksi perinnepäivän viettäminen tietyin määrävuosinyhteisenäVuoksenranta-seurankanssa. SuunnitelmissaonedelleenuutenavirityksenäkirkkovenesouteluVuoksella.

KokouksenpuheenjohtajanatoimiTarmoJantunen,sih-teerinä Pirjo Tiippana ja pöytäkirjantarkastajina Raili jaHeikkiKekki.

KokouksenpäätteeksikuultiinVeikkoPartasenansiokasesitelmäsotakorvauksista,joissahänkäyttivalaisevanaesi-merkkinäomanperheensäkokemuksia.

Pirjo Tiippana

Karjalatalon Laatokkasali oli tupaten täynnä Antrea-Seuran asioista kiinnostuneita. Erkki Sallin silmälasien takaa oikealla häämöttää uusi hallituksen jäsen Pirjo-Riitta Rintanen.

26

Pienes mökis assuit Talja Matti jaEeli lapsiinsa kans. Nyt hyö uotte-liit kolmatta yhteistä lasta, sanoinyhteistä,koskamiuvanhempaiolliitmolemmatleskiikohyömänniitnai-misii.Höilmolemmilolommii lap-siientisestavioliitostaa.Äitilolkaksipoikaajaisälyksipoikajaneljätyt-töö.Oishasiinoltjoyhemieheelä-tettäväkssakkii,mutmeiisähääolkiisemmone leikkisä mies eikä se äiti-kääoltyhtääsentollomp,nihyötie-tystkiileikkiitissääjaäitii,janiisiinhyönytuotteliitmiusyntymistäi.

Saunaolpantulämpiämääjopuo-lenpäiväaikaajamiemuistele,etyk-siKasperiVappoois tultmeil niikukätilöks,eihäsiiheaikaamittää synnytyslaitoksiiolt, saunasha semmosethommat tehtii, eikä senparemmi koulu käynei-tä kätilöikää, koha jokuoljoskusoltmukan,niihääsitjoseuraavakerraolvalmiskätilö.Ehämiekäätätäai-kaaissemuista,mutmuistakotoisetonhaastaneet.

Nosithämieputkahiiltapäivältä-hä maailmaa siel lämpöses, nokisessaunas. Martti, miu veljei, ol itkentsaunaulkopuolelkohääoistultsau-naaäitiikassomaa,muteihäne las-keneet,nisitähähääsitvollottiulko-puolel.Miusttulsemmonepienpojarääpäle,mitähyönytvähist tarpeistolsaaneetkyhättyy.Jasiihehäselop-pukiihöilapsetekokotarpeetloppujaolhasiinsakkiijosyömäsihatar-peeks. Mie oli huutant jouluu saak-ka iha yhtä mittaa. Sirkka, miu sis-koi ko hoitel minnuu itk siin samaskoei sitmillää saantminnuu tyyty-mään.Kylhäseraskastahommaaol-kiikosiskoikiiol invaliiti.Hänesolkäynt pienen lapshalvaus, ni hänetoine jalkaasaol ihaveltto,eikähääpäästkävelemmääkokainalosauvvoikans.Muttiijättäktyömilkonstilsemiuäitiisaimiutsitlopettammasenitkemise?Eisenkummemmalkovii-nal.Äitolantantteelusikakärelmiulvähäviinaa jamieolinnukahtant japistäntsuukii,enkämieoositäkovipaljoaukontvieläkää,etniiyksiker-tastseoll.Eihäsitvarmastkaalääkä-ritoiskäskeneetantamaa,muthyvälääke oll. Oisko miul olt jonkiilaine

Elettii vuotta 1926. Ol elokuu 26. päivä Antree

pitäjä Koljola kyläs.

OSAI

riisitauti,komiurintaionvielkiikuo-paljaihmisetsannoot,etsiusovar-mastoltpienenriistaut.Minnuunäy-teltiinaapurloiljahyökehhuitetkylonkomiapoika,mutniihänuonäk-kyyt tekevä tänäkii päivän, ettei semittääniiuuttaolt.

Mut niihä mie rupesi kehittym-mää ja rupesi jo issekii muistamaajoitakiiasioi.

Siin mei naa-puritaloloiol,nii-ko meilt kassot-tunläntee,Anttilatalo.Seolkiisem-mone suuremptalo.Siinolneljäpoikaa,poliisiikiikaks ja se toineol viel miu kum-mii. Toise puolel

Elin ja Matti Talja.

taasniikuittääpäiolUkkoloiHeikitalo.Nääolliitnelähimmätnaapurit.SitsielvähäkauempaaolEskolata-lo,NokreeJussi,mutmitänäiskaikisluvettelemmaa,miuhapitkertoomiukoistaieikäkokokylätaloloist.

Miukottiihasijaitsikutealusmai-nitsinkiiAntreapitäjäKoljolakyläs,sielniikoeteläreunas,semmoselpie-nejoetörmäl,miskasvoissoikomioikoivuloijamahottomapaljovalkosiiruusupensaita.Seolkesälsitkaunispaikka.Pihaolsemmostanurmikkooniiko luonnostaa koivikko on, ei si-tämitenkääolt laitettuniikonykyäälaitetaa.Sejoksielallaalniiihanastlorisjakeyvväilkylihakohis,silsil-

losiinvirtaspaljovettä.Sevei melkei joka kevät sillatmännessää, mut kesäl häähiljallee liris vaa. Siel joerannas meil ol sauna. Sem-monesissää lämpiivä,niikosiihe aikaa ol joka paikas.Sauna vieres ol mei kaivo,

mikä olkii semmone lähekaivo, oi-keekylmäävettäniikolähteesyllee-säon.Siinolsemmonekoivunoksa-riukumihipantiiämpärmilsitävettäsit nostettii. Myö tehtii, tai isähä setek, sauna luosemmosepaton,mihiveskerräänty.Siinnaisväkpespyyk-kii,siinkäivätnaapuritkiipesemäsjasiinhä meil ol hyvä uimapaikkakii.Jaseveskomänsenpatoyliniinsepitsiinsemmostakohinaa,niikuoissuuremkiikoskiolt.Tulhasiihetois-tametriiputousta,nijohasesitko-hiskii.

Kerra ko jok taas tulvi, mie olinvissiikahenkolmenvanha,miema-kasi sillalmahallai jahuiskikäsilläi

Erkki kuvassa 15-vuotiaana.

27

vettä ko putosi siit jokkee, mut on-nekseinMartti-veliolivieress ja saimiut pelastettuu ottamal kourastainkiin.

No nyt ko se paikka tul jotekiikerrottuu,ni isse tilast jottai.Tääolsemmone pien maatila tapane, vil-jeltyymaataoiskooltsiinneljäheh-taari verra. Metsää, sitä nyt ei kylolt vissii ko hehtaari pari paikkeil.Ihatarkkaamieenmuista,mutsuu-ripiirteinäislukemisollaa.Issepää-rakennus,jossitänytvoippääraken-nukseksiesmainita,olsemmoneyhehuonee mökki, mis ol lautaetteine.Meilolsiinpihasisompkiirakennusmisolenemmähuoneita,mutseoljoniivanha,etsiineivointennääassuu,ni sen takkiimei isä tekuuvve tuvajauuvveks tuvakssitä tuppaasanot-tiikii.Pitsitätehhäisommaks,alkuurakennettiivaaykshuone,mutkosi-tärahhaaeisitoltkaa,nisiiheyhteehuoneesesesitjäikii.Siitvanhatuvayhesthuoneestolmeiltehtyhevostal-limispiettiihevosta.Läävähämeiloljo,mutsielolliit lehmät ja lampaat,kanat ja millo ol sika ni sielhä sek-kiiol.Vaikmuistamiesemmosenkiitalve,koselääväolhatarajaolko-vatpakkaset,nituotiisikaporsastup-paa. Jaolha siel väliskanapoikiikii,jaseolmeistlapsistmukavaakosaa-tii tuva lattial rapsutella siaporsastajasyöttääkanapoikiisemmoseksko-vakskeitetylkanamunahakkeluksel.

Mut ne sauna reissut, ne on niieläväst vielkii mieles. Miul o muis-tis ko Reino hak miut saunast pois,talviolsillo,hääkäärimiut lakanaajakantotuppaa.Kylhämievissiiolisillo jo toisel vuuvvel ko mie osasijohaastaakii,komiesanoReinol,etkylmiesitkesäl juokseissesaunastpois. Iha mie muista se hajukii sielsaunas,koisäpessiellauteilmiutjakylvettioikeevastakans.Mieolikylsitmuutekiiisäpoika,oisikshääjoh-tuntsiint,komieolisieltpahnapoh-jaltkyhätty,niminnuusitpiettiivähäparempan.

Miun siskoi Sirkka, joka oli po-lioinvaliiti ja kulki kainalosauvvoloikans,nihääsitolisinnikäskohiih-ti toistekans talvellasuksillkouluu.Siit oli yläkouluu matkaa noin 3,5km.Jakotoisetläksiitkouluunimiulpitlaittaajaevväätniikotoisilkiilai-

tetti.Äitoltehtmiulkiisemmosepie-ne kangasrepu, ja siihe miull laitet-tiisitevväätvoileipäjapullootietysmaitoo. Ni mie läksi sit kouluu nii-ko toisetkii. Mut enhä mie mänt kovähämatkaa,justsenverraetkotieiennää näkynt. Siihe mie pysähyi la-vu vieree, söi evväät suihei ja läksisitkottii.

Kerran jouluna joulupukki toimiullekirveen,komiulpitollakai-kenlaisii työvälineitä ko kerra olimies olevinnai. No miehä lähi hetoisko olt seuraavan päivän ulos kii-reest kirvestä kokkeilemmaa. Siinol maass lume all jäänt Väinö suk-set, jotka hää oli vasta teht, ja enhämie osant aatella sen enempää kootinsuksen jaaloinvuollasitä.Mieolivuoltjoaikalaillakoäittululosjahuomasetmitämieoli tekemäss.Äitkoolvihane ja sano,etkoVäi-nötullooillalkottiinihääantaasiul-le varmast selkää ko sie häne suksevuolit. No illal ko Väinö tul kottii,ni mie mänin katuvanaVäinö sylliijaotiVäinöökaulastkiijasanoinetanteekskumievuolisiunsukse.Väi-nömurahtettmitätuostyhestsuksestmie teeuuvvesukse,eisitäkannatamurehtii. No koVäinö anto anteeksja lupas tehhä uuvve sukse, ni miesiitäilahuinii,ettvoihamiesitvuol-lasitätoistakiisuksee.

Mie oli pienen mahottoma kovahevosmies.Ainmieajoihevosta josjohokii mäntii puita tai heinii hake-maa. Mie muista ko mie oli vissiinneljä tai viije vanha ko myö mäntiiisäkansäestämmääyhtäpientäpel-totilkkuu.Nomiehäsaiajjaahevos-

ta.Hankmoolkäännettysilleerullatylöspäi ja se kulk jalaksillaa niikorek. Myökö ol mänty vähä matkaaisä kans, ni isä huomaskii ett hänetupakkavehkeesäolliit jääneetkottii.Hää sano miul et aja sie siihe pelloviereejauotteleminnuusiin,nimiejuokse hakemaa tupakkavehkei ko-tont.Nomiehäolisiintmielissäi,komiesaikiiihayksinnäimännäpellolniiko aikamiehet, mut miekö pääsisiihepelloviereenimiulhavälähtkiietmiehävoinkiijoruvetahienontam-maa isseksei ennekö isä tullookaa.Mieajatteliensittäi,etmitemiesaisisenhankmokääntymääniipäietsilvoisruvetahankmoomaa.Mutmiul-ha leikkas jo sillo pienen mite asiatpittää hoitaa ett homma käyp. Mieajoikiihevosekanshankmosemmo-seerinteeseeetkomiepikkasenos-tinimiehäjaksoikiinostaaniipaljoetthankmokeikahtpiikkieesäpääljamiesenkolaitoikakkulapaikalleejaläksiajamaapeltoohienoks.Jaolihamiekerentkiertääjokakskertaaen-neköisätullpellolljaarvaappasmiteisäihmettel,etmitesiesaitsenhank-mo käännettyy et pääsit hankmoo-maa.Mutmievaaselitietteihäsiinmittääkonstiisensuurempaakomiekäänsivaa tuosrintees.Jaarvatkaasolinkmiemiestäolevinnaa.Kyll isäkehuminnuuetsiustsevastmiestul-loo.Seolsitätunnustustaoma-aloit-teellisuuvvestmitävarmastoissyytäissekiilapsilltunnustaajakannustaa.

Yhe kerra mie suutui meiVäinöpääl,koVäinöajosontaapelloleikäottant minnuu kyytii kärrylöihe. Notieshäsemite likasetne sontakärrytolliit ko iha semmosta märkää leh-mäsontaa ajettii, et mite hää siiheoisottantkaakyytii, johameiäitoisoltvihaneVäinölkomieoisioltyltäpäält sonnas. Mut ehä mie sitä ym-märtänt,mievaainkkasietmiutpit-tääottaakyytii,mutVäinöei ottantminnuukyytii.MutkomietuleisoksnimieainakiiotakaikVäinö lapsetkyytii olkoo höitä vaikk kui paljo,mut vanhakspojaksha Väinö jäi, ettei miu oo tarvint viijjäVäinö lapsiisontakuormapääleikämuuskaakyy-vvis.

Tämmösiimukaviimuistoijäiihasiintennekouluumännöö.Jatkuu seuraavassa numerossa.Kuvassa Erkin isä Matti Talja.

28

On mukava saada lasku, joka on jo maksettu OP-bonuksilla. Yhä useammat asiakkaamme maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensa pankkiasioinnistaan saamillaan OP-bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittä-jän eduksi. Tutustu osoitteessa op.fi/bonus tai tule käymään. Etua elämään. OP-Pohjolasta.

RitvaHeinoonkoonnutisänsämuistelmistapienenjulkaisunlähinnäomallesuvulleen,muttaherkullisestatekstistäsaavatnauttiamyösAntrealaisenlukijat.Sitäonluettavissatässänumerossaedellisenaukeamanverran.

Isän muistolle

HenttostensuvunalkukotisijaitseeAntreanHenttolas-sa,jostasukuonlevinnytmuunmuassaPartalanjaHan-nilankyliin.AntreanlisäksiHenttosiaonasunutaina-kin Jääskessä,Kirvussa jaPyhäjärvellä.Nyt heitä oneripuolillaSuomeajaonpaheitäVienanKarjalassakin.

Sukuseuralla on tekeillä parhaillaan sukukirja, jo-honsukututkimustyöntekeealanvahvaammattilainenJarmoPaikkala.Hänon tähänmennessäsaanutkoot-tuasukuun11800nimeä.Satojasivujakäsittävienper-hetaulujen lisäksi arviolta noin 580-sivuiseen kirjaantulee koko joukko erikoisartikkeleita, joita Paikkalanohellakirjoittavatsukuseuranhaarojenjäsenet.

Kirjatyöryhmä kokoontui viimeksi lokakuussa jaseuraava tapaaminen on tammikuussa 2010. Työryh-määjohtaasukuseuranpuheenjohtaja,Hollolassaasu-vaTeuvoHenttonen.Tavoitteenaon,ettäkirjavoidaanjulkistaa ensi vuoden elokuussa sukuseuran juhlassaHelsingissä.

Kirjanhinnaksituleeenintään70euroa,seuraavanhinnaksi 60 euroa ja kolmannesta kappaleesta eteen-päin50euroa.Kirjatuleeennakomyyntiinhelmikuus-sa2010jatavoitteenaonsaadasepainetuksihuhti-tou-kokuussa. Kirja julkistetaan elokuussa Karjalatalollasukuseuran25.vuotisjuhlassa.Sukuseuranhallitustoi-voo, ettämahdollisimmanmoni sukuunkuuluvaolisisilloinpaikalla.

Henttosilla tekeilläsukukirja

Vainparivuottaennensotiaelivuonna1938oliVii-purinseudunpuhelinluettelossaAntreankohdallaallaolevattiedot.Toisinsanoenpuhelimienmääräolivielävarsinvähäinenvauraassapitäjässä:kauppiailla,tehtai-denkonttoreissajajoillakinvirkamiehillä,ammattimie-hilläkinjamuutamallaisollatilallisellapuhelimiaoli,muttaeipäjuuritavallisella”rahvaalla”.Nimenperästälöytyysillekuulunutpuhelinnumero.Käsivälitteisissäkeskuksissatoistuusamojanumeroita.

ANTREAAS.7-12.”maaseutu”

A.Ahlström,Osakeyhtiö,V.Ronkanen5Antreanasema3AntreanKiviveistämöOy.33AntreanKutomaliike,omist.ErkkiJ.Ora27

Antrean puhelimet ennen sotiaAntreanOsuuskauppar.l.19AntreanOsuuskauppar.l.,Antreala36AntreanSähköOy.34AntreanTiilitehdas,omist.A.Luoto(puh.Viipurissa2807)7Asevarikko2,ponttoonivarasto10Forss,Anton,maanviljelijä22Hornamo,Hutu,aluepäällikkö9Hytönen,K.,kauppias14ImatranvoimaOy.,muuntoasema24Itä-SuomenRaakasokeritehdasOy.11Keski-Vuoksenalue9Kivinen,Yrjö,ruununvouti37Kosonen,J.H.,vaatturi2Kuorekoskenpuuseppätehdas,omist.A.Luukkonen23Linnamo,Juho,kauppaneuvos,Kuorekoski15Luukkonen,A.,tehtailija23

29

Mykkänen,Kalle,kauppias35-asunto35Ora,ErkkiJ.,AntreanKutomaliike27Pietilä,F.,johtaja,Ylä-Vuoksenmaamieskoulu25Poliisivartiokonttori(T.Junnola,ylikonst.)17Pursiainen,A.,leipuri,huvila13Rokkanen,O.,johtaja18Ruumisarkku-jaseppeleliike,K.Hytönen14Räty,J.,opettaja,Järvenlinna12Saukko,A.,asemapäällikkö3Savo-KarjalanOsake-Pankki(A.Sintonen)32Seitsonen,Emil,kauppias31Serenius,Kerttu,rouva,asemaravintola6Silvonen,Hugo,kauppias20Sintonen,A.,pankinjohtaja32Tilaus-Pukimo,omist.J.H.Kosonen2ToimelanPuutarha,N.Uuskallio29Uuskallio,N.,ToimelanPuutarha29ViipurinOsuusliiker.l.21Ylä-VuoksenMaamieskoulu,Ylä-Vuoksi25

ANTREAKK.7-21.”maaseutu”tai”valtion”

A.Ahlström,Osakeyhtiö,Eerola,G.,piirimies38AntreanKunnalliskoti,Talikkala35AntreanKunnantoimisto12AntreanOsuuskassa5AntreanOsuuskauppar.l.,kk.myymälä13-Koljola33-Sintola2soittoa29-Sokkala29AntreanSuojeluskunta15AntreanSäästöpankki34Hytönen,I.,nimismies10Jaakonsaari,Erkki,metsätalousneuvoja41Jantunen,Martti,maanviljelijä20KannaksenSotilaspiirinvarasto14Kari,Veikko,kappalaispappila7Karjalainen,PetterjaKumpp.,sahanomistaja,Koljola4Kekki,Mikko,maanvilj.,Olla30Kemppi,Veljekset,maanvilj.,Kuparsaari26Kemppinen,Matti,asianajaja2Kiiski,A.,kauppias,Koljola39Kilpiä,Hilma,kahvila23Koljonen,Saimi,kahvila9Lindén,Birger,metsänhoitaja11Mansikka,Tuomas,autoilija21Nieminen,Salli,apteekkari6Olkinuora,Väinö,maanvilj.31Pihlamaa,Hannes,lääninrovasti3Puranen,Väinö,kunnanlääkäri8Ravantti,Johannes,autoilija43Seitsonen,Eljas,maanvilj.,Noskua2soittoa26Siltanen,Juho,konstaapeli18Toropainen,Emil,toimitusjohtaja25ViipurinOsuusliike,os.2819VuoksenrannanSuojeluskunta,Sintola16

KAVANTSAARI7-21.”valtion”

KavantsaarenOsuuskauppar.l.5-myymälä,Noskua6Koikkalainen,Juho,työnjoht.(Enso-GutzeitOy.)9Pullinen,Pentti,agronoomi,Pajamäentila8Thesleff,N.J.,Kavantsaarenkartano3Viskari,Emil,maanvilj.,Pullila(AntreanSähköOy.)7

HANNILA7-21”maaseutu”

AntreanEteläinenOsuuskassa,HeikkiLinna9AntreanOsuuskauppar.l.,Hannilanmyymälä3-Rahikkalanmyymälä1Arminen,Aarno,kauppias7Hallenberg,J.,T:mi,työnjoht.J.Sintonen10HannilanMaidonmyyntiosuuskuntar.l.,VäinöRahkonen17Heijari,Matti,maanviljelijä6Ikonen,Paavo,maanviljelijä,Laurila4Ikonen,Toivo,maanviljelijä,kansanedust.,Harjula5KarjalanKasvinviljelyskoeasema12Roos,Valter,kauppias11

KALALAMPI7-21.”maaseutu”

Akkanen,Antti,maanviljelijä,Laukkala2soittoa12Artimo,Oskari,konsulentti3Hämäläinen,Matti,maanviljelijä,Jääski,Mertjärvi12JääskenOsuuskauppa7Kalalamminkansakoulu,Antreankunta3Kalalamminkansakoulu,Jääskenkunta9KalalamminMaidonmyyntiOsuuskunta13KalalamminOsuuskassa9Kalalamminpysäkki8KalalamminTehdasO.Y.,sementtivalimo,sahajavehnä-mylly4-myllyyn11Karttunen,Arvi,puutarhuri,Ristiniemi23Kuuselanpuutarha,Ylä-Vuoksi6Kärkäs,Matti,maanviljelijä,Männikkö22Kärkäs,Tauno,maanviljelijä,Kärkkäälä10Mertjärvenhuopatehdas,Mertjärvi12Olkinuora,Erkki,maanviljelijä,Ranta-Paajala2soittoa6Olkinuora,Juho,puutarhuri,Ylä-Vuoksi,Kuusela6Olkinuora,Tatu,isännöitsijä4Paajanen,Martti18Paajanen,Vilho,maanviljelijä,Patjaala16Portimo,Erkki,metsänhoidonneuvoja5Pöllä,Hjalmar,maanviljelijä,Ratala19Räty,Antti,kansakoulunopettaja9Suikkari,Emil,maanviljelijä20Suikkari,Juho,maanviljelijä,Rajamäki17

Koonnut SH, RH

30

”Wiipuri” 7.10.1909Keittokurssit pidettiin Järvenlinnanpuutarha-jatalouskoulullasyyskuun28. ja29päivänäAntreanmarttayh-distyksenjäseniävarten.Nämäkurs-sitolivatensimmäiset laatuaan,kos-ka mainitulla seudulla ei ole ennentällaista ollut. Kun Antrean martta-yhdistykselläeiolevielävaroja,jottavoitaisiintähäntarkoitukseenpalkataneuvoja,pidettiinkurssitpuutarha-jatalouskoululla ja johti niitä neiti E.Tamminen, apulaisinaan kaksi laa-jemmankurssinoppilasta.

Kursseilla opetettiin valmista-maankasvisruokiasellaisistakasvik-sista, joita jokaisellahiukankinpuu-tarhaaomistavallaonkasvamassa.

Osanottajia oli kursseilla 15 jaolivatkaikkihyvininnostuneita,sekäihmettelivät, kuinka halvaksi ruuattulivat, maukkaisuudesta huolimat-ta. Ruoka-aineet, kasviksia lukuunottamatta,maksoivat35pen.henkeäkohti päivässä, vaikka päivälliseksivalmistettiin ensimmäisenä päivänä11jatoisenapäivänä15ruokalajia.

Samaan aikaan pidettiin kolmepäi-väisetkeittokurssit toisessapaikassapitäjää nim. Sokkalan kylässä. Näi-tä johtivat myöskin kaksi Järvenlin-nan puutarha- ja talouskoulun laa-jemman kurssin oppilasta. Oppilaitaoli 11, mutta innostus suuri, ja tuopieniosanottojohtuisilloinjuuripi-dettävistä markkinoista. Monelle olimyöskinperunainylösottoesteenä.

Innokkaita puheita pidettiin vii-meisenäkurssipäivänä jakaikki oli-vat sitä mieltä, tällaiset tilaisuudetolivatsuureksihyödyksi.

”Wiipuri” 22.12.1909Kuparsaarennuorisoseuraviettäät.k.

27 p:nä iltamia Kuparsaarella AnttiKuparisenperillistentalossarikkaal-la ja vaihtelevalla ohjelmalla, jostamainittakoon puheita, runoja, kerto-mus, satu, kupletteja, vuorokeskus-telu, kuvaelma ja näyttämökappale.toivommenäkevämmeympäristöky-lienkinnuoretvieraanamme.

”Wiipuri” 6.1.1910Kuparsaaren nuorisoseura vietti il-taman w.k.27. p:nä.Yleisöä oli saa-punut runsaasti naapurikylistäkin.Aluksi laulettiin ”Oi tervePohjola”.Tämänjälkeenlausuiseuranesimiesjuhlavieraat tervetulleik