1Suomen Lääketieteen Säätiö

Duodecim

A P U R A H AT

2

Toimitus: Mari Heikkilä | Narratiivi

Ulkoasu: Minja Revonkorpi | Taidea

Suomen Lääketieteen Säätiö, 2018

Suomen Lääketieteen Säätiöltä yli 20 miljoonaa euroa lääketieteen tutkimukseen viimeisen kymmenen vuoden aikana

Suomen Lääketieteen Säätiö on perustettu vuonna 1960. Se jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa apurahoja lääketieteelliseen tutkimukseen kaikille aloille. Apurahoja myönnetään tutkijauran eri vaiheissa oleville nuorille tutkijoille. Eka- ja kannustusapurahat on tarkoitettu kannustukseksi uraansa aloitteleville tutkijoille, tutkimusapurahat 4, 8 tai 12 kuukauden päätoimiseen tutkimustyöhön, tutkijatoh-torin apurahat post doc -tutkimukseen ulkomailla ja tutkimusryhmän perustajan apurahat itsenäisen tutkijauran käynnistämiseen. Säätiö rahoittaa vuosittain noin 150 lääketieteen tutkijaa ja myöntää Pohjola-yhtiön lääketieteen palkinnon huo-mattavasta elämäntyöstä lääketieteen alalla. Apurahat ovat haettavissa toukokuun aikana. Lisätietoja säätiöstä ja apurahoista: www.laaketieteensaatio.fi

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on Suomen suurin tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkai-sujen ja tutkimusapurahojen avulla. Vuonna 1881 perustettuun Duodecim-seuraan kuuluu nykyisin yli 24 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 111 lääketieteel-listä yhdistystä. Seuran omistama Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääketieteen ja terveydenhuollon ammattilaisille oppi- ja käsikirjoja, tietokantoja ja sähköisiä palveluita päivittäisen työnteon tueksi. Lisäksi Duodecim tarjoaa suurelle yleisölle luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista. Lisätietoja Duode-cimista: www.duodecim.fi

3

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim perusti säätiön vuonna 1960 ja lahjoitti sen alkupääomaksi viisi miljoonaa silloista markkaa. Yksityis-henkilöiden ja elinkeinoelämän lahjoitusten avulla säätiö on kasva-nut yhdeksi merkittävimmistä lääketieteellisen tutkimuksen tukijoista maassamme.

Säätiö jakaa vuosittain yli kahden miljoonan euron edestä tutkimusapu-rahoja suomalaisille lääkäreille. Vuosittain apurahan saa noin 150 tut-kijauransa eri vaiheissa olevaa nuorta tutkijaa. Edustettuina ovat kaikki lääketieteellisen tutkimuksen alat yleisistä kansantaudeista harvinaisiin perinnöllisiin sairauksiin.

Säätiö pyrkii toiminnallaan varmistamaan, että Suo-messa on korkeatasoista lääketieteellistä tutkimus-ta ja osaamista myös tule-vaisuudessa.

Suomen Lääketieteen Säätiön tavoitteena on maamme lääketieteellisen tutkimustyön tukeminen ja kansanterveytemme edistäminen

4

Säätiö sai tänä vuonna 710 apurahahakemusta. Se on vähemmän kuin viime vuonna, joka oli ennätys-vuosi. Nyt hakemuksia oli perinteinen määrä.

Haussa suosituin apuraha oli Eka-apuraha, joka on suunnattu aloitteleville tutkijoille. Suuri ha-kijamäärä osoittaa, että säätiö tunnetaan hyvin nuorten lääkärien parissa. Tämä on ilahduttavaa, sillä säätiön tavoitteena on tukea erityisesti tutki-januransa alussa olevia nuoria lääkäreitä. Olem-me kehittäneet apurahamuotoja määrätietoisesti siihen suuntaan. Meillä on apurahoja tarjolla uran alkuvaiheesta aina oman tutkimusryhmän perus-tamiseen saakka.

Apurahalautakunnan arvioitsijoiden huomio kiin-nittyi siihen, että hakemukset olivat tänä vuonna tasokkaita. Niihin oli selkeästi panostettu. Ehkä tämä osoittaa, että tutkijat joutuvat nykyisin teke-mään paljon hakemuksia ja hakemaan rahaa mo-nista eri paikoista. Maailma on muuttunut, ja tutki-musrahoitus on yhä tiukemmassa. Säätiöiden rooli tieteen tukijana on kasvanut.

ESIPUHE

5

ESIPUHEItselläni on ilo olla säätiön toiminnassa mukana, koska pystymme tukemaan laajaa joukkoa nuo-ria tutkijoita. On tärkeää saada nuoret lääkärit innostumaan tutkimuksesta. Muutoin on vaa-rana, että lääkäritutkijoista tulee kuoleva luon-nonvara.

Vain tutkimuksen kautta lääketieteellinen tieto karttuu ja saadaan uusia hoitomenetelmiä klii-niseen työhön. Toisaalta tutkimuksen tekemi-nen parantaa nuoren lääkärin kykyä soveltaa tieteen tuloksia. Tämä on tärkeää, sillä nykyisin verkossa leviää paljon huhaata ja mutu-tietoa. Tutkijoilla on tärkeä rooli huuhaan taltuttami-sessa ja faktojen nostamisessa pöydälle. Nuori lääkäri saa tutkimustyön kautta itselleen kallisarvoista asiantuntemusta. Jatkossa tutki-muskokemuksen merkitys tulee entisestään ko-rostumaan myös erikoislääkärikoulutuksessa.

Tavoitteenamme on jatkossa tuoda säätiötä ja sen rahoittamaa tutkimusta yhä enemmän jul-kisuuteen. Säätiö on tänä vuonna uudistanut verkkosivustonsa ja panostanut viestintään. Pyrimme näkymään tieteentekijöiden, lahjoitta-jien ja suuren yleisön parissa. Haluamme tuoda esiin, mikä on säätiöiden merkitys suomalaisen

tieteen tukemisessa. Olemme pyrkineet ottamaan osaa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ai-heesta.

Tutkitun tiedon merkitys ei ole vähenemässä, päin vastoin. Suomen Lääketieteen Säätiö on merkit-tävin suomalaisia nuoria lääkäreitä tukeva säätiö, ja sellainen pyrimme olemaan jatkossakin. Vaikka kaikista ei tule nobelisteja, tutkimukseen panosta-minen kannattaa.

Lämpimät onnitteluni kaikille apurahan saajille!

Anne RemesSuomen Lääketieteen Säätiönhallituksen puheenjohtaja

6

Rahastot, joista apurahoja ja palkintoja on myönnetty vuonna 2018RAHASTO € A. E. Vehmaksen rahasto 7 500 Kliinisen kemian tutkimussäätiön rahasto 5 000 Lääketehdas Orionin tieteellinen tutkimusrahasto 341 500 Maija ja Matti Vaskion rahasto 447 500 Paavo ja Veikko Pirilän rahasto 43 500 Roland, Marita ja Patricia Freundin rahasto 73 000 Sinikka ja Seppo Heikkilän rahasto 5 000 Suomen Lääketieteen Säätiön kantarahasto 495 500 Tauno Putkosen rahasto 32 000 Teemu Pohjanpellon rahasto 5 000 Aarno ja Jenny Piponiuksen rahasto 14 000 Vieno Mirjam Rissasen rahasto 7 500 Winthrop lääkeyhtymän tutkimusrahasto 5 000 Håkan Poppiuksen rahasto 5 000 Aili Vappu Turusen rahasto 5 000 Aino Eerolan rahasto 329 000 Alkoholitutkimusrahasto 2 500 Eero Matti Ranisen rahasto 202 500 Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto ko. nimikkorahastosta 20 000 Lääketieteen Säätiön apurahat ja palkinnot yhteensä 2 046 000

Viktor Fagerströmin rahasto 10 000 Aini Nevanderin rahasto 5 000 Aino ja Akseli Koskimiehen rahasto 20 000 Gust. Rud. Idmanin rahasto 115 000 Duodecimin kannustusapurahat yhteensä 150 000

7

Tutkimusryhmän perustajan apuraha

Tutkimusryhmän perustajan apurahojen kohderyhmänä ovat väitelleet lääkärit. Nämä apurahat mah-dollistavat päätoimisen tutkimuksen ilman päätoimen päivittäisiä velvoitteita 18 kuukauden ajaksi kolmen vuoden aikana. Vuonna 2018 säätiö myönsi apurahat kuudelle tutkijalle/tutkimusryhmälle, yhteensä 950 000 euroa.

LT Emmi Helle, HelsinkiModeling congenital heart disease with patient derived induced pluripotent stem cells

LT Juha Grönholm, HelsinkiMolecular mechanisms of the novel primary immunodeficiency diseases

LT Maria Perdomo, EspooOn the significance and evolution of human DNA viruses

LT Sami Ventelä, TurkuNew tools to diagnose and treat head and neck squamous cell carcinoma (HNSCC) LT Sirpa Loukovaara, HelsinkiPathological Fibrovascular Complications in Proliferative Diabetic Retinopathy: Unraveling the Potential for Clinical Intervention

LT Toni Seppälä, HelsinkiEarly cancer detection through transcriptomic analysis of host immune cells and circulating tumor DNA: targeting future immune prevention

200000

150000

150000

150000

150000

150000

950000

8

Dosentti Sirpa Loukovaara selvittää diabeettisen retinopatian eli silmän verkkokalvosairauden me-kanismeja. Kyseessä on yksi yleisimmistä diabetek-sen liitännäissairauksista, joka voi pahimmillaan johtaa sokeutumiseen.

”Kun ihminen on pitkään sairastanut diabetesta, aktivoituu elimistössä eriasteisia tulehdusmeka-nismeja. Silmässä alkaa tapahtua tulehdukseen ja hapenpuutteeseen liittyen uudissuonten muodos-tusta. Tutkimme näitä mekanismeja moniammatil-lisessa tutkimushankkeessa”, Loukovaara kertoo.

Tutkimusryhmän tavoitteena on ymmärtää tar-kemmin, miten diabeettinen silmäsairaus etenee ja millaisia muutoksia silmässä tapahtuu. Siten voidaan löytää myös uusia lääkekehityskohteita. Tutkijat raportoivat taannoin ensimmäisenä maa-ilmassa, että uudissuonten joukkoon muodostuu myös imusuonia.

DIABETEKSEN SILMÄSAIRAUDEN MEKANISMIT PALJASTUVAT

Tutkimusryhmän perustajan apurahan saa-nut Sirpa Loukovaara:

Apuraha on mielettömän tärkeä. Se tuo pitkäjänteisyyttä ja antaa uskoa, että teemme arvokasta työ-tä.

9

Palaavan tutkijan apuraha 50 000 €

Apuraha on tarkoitettu ulkomailta Suomeen palaaville tutkijoille. Vuonna 2018 säätiö myönsi kaksi 50 000 euron suuruista palaavan tutkijan apurahaa.

LT Anniina Färkkilä, BrooklineDiscovering critical vulnerabilities in the tumor microenvironment of high grade serous ovarian cancer

LT Juho Joutsa, TurkuNeural Networks in Movement Disorders

50000

50000

100000

10

Dosentti Juho Joutsa tutkii, miten erilaiset liikehäi-riöt, kuten Parkinsonin tauti tai dystonia, saataisiin tehokkaimmin kuriin aivostimulaatiohoidoilla.

”Pyrin paikantamaan aivokuvantamistekniikoiden avulla tarkasti aivoista ne kohdat, joissa liikehäiriöt syntyvät. Syväaivostimulaatio voidaan kohdentaa juuri kyseisiin rakenteisiin. Toiveena on, että jat-kossa potilaan oireet saadaan entistä paremmin hallintaan ja kehitettyä uusia hoitomuotoja sellai-siin liikehäiriöihin, joihin ei vielä ole tehokasta hoi-toa.”

Joutsa palasi vastikään tutkijatohtorikaudelta Bos-tonista, Massachusetts General Hospital-sairaalas-ta ja Harvardin yliopistosta. ”Se oli upeaa, paikka on lääketieteen keskittymä. Siellä on valtava määrä minkä tahansa tieteen alan asiantuntemusta.”

Huippuyliopistossa Joutsa oppi hyödyntämään uusia kuvantamis- ja aivostimulaatiotekniikoita sekä yhdistämään niitä. Hän aikoo soveltaa kysei-siä menetelmiä tutkimuksissaan Suomessa.

LIIKEHÄIRIÖT KURIIN AIVO-STIMULAATIOILLA

Palaavan tutkijan apurahan saanut Juho Joutsa:

Apuraha oli erittäin hieno juttu. Voin jatkaa Bostonissa aloittamiani tutkimuksia nyt heti palattuani Suomeen.

11

Tutkimusapurahat mahdollistavat 4, 8 tai 12 kuukauden päätoimisen työskentelyn tutkimuksen parissa. Vuonna 2018 säätiö myönsi tutkimusapurahan 29 tutkijalle, yhteensä 396 000 euroa. Säätiö myönsi 9000 euron suuruisen neljän kuukauden apurahan 19 lääkärille, 18 000 euron suuruisen kahdeksan kuukauden apurahan viidelle lääkärille ja 27 000 euron suuruisen vuoden apurahan viidelle lääkärille.

Tutkimusapurahat päätoimiseen tutkijana työskentelyyn

TUTKIMUSAPURAHA 12 KK, 27 000 EUROALL Pauliina Kallio, Helsinki Säderesistenssin murtaminenLT Jaakko Helve, HelsinkiEloonjäämisennusteeseen vaikuttavat tekijät munuais-korvaushoitoa saavilla potilaillaLL Markku Satokangas, HelsinkiAlueelliset terveyserot Helsingissä - väestön sosioeko-nomisesta asemasta palvelujärjestelmän katvealueilleLL Miia Lehtovirta, TurkuMetabolinen profiili lapsuudesta aikuisuuteen – yhteys ravitsemusinterventioon, fyysiseen aktiivisuuteen, tupa-kansavualtistukseen sekä verisuoniterveyteenLL Satu Helena Taivainen, KuopioKaulavaltimon pitkittäisliikettä kuvaavat parametrit val-timonkovettumataudin varhaisvaiheen diagnostiikassa

TUTKIMUSAPURAHA 8 KK, 18000 EUROA LT Elina Keikkala, OuluRaskausdiabeteksen ja pre-eklampsian yhteiset riskite-kijät, seuraavan raskauden ennuste ja vaikutukset äidin terveyteenLL Elina Pohjoranta, EspooMaksuttoman kierukkaehkäisyn vaikuttavuus ja kustan-nustehokkuus raskaudenkeskeytyksen jälkeen – 5 vuoden satunnaistettu seurantatutkimusLL Johannes Lieslehto, OuluPsykoosien elinaikainen kehitys: neuropatologia, pro-dromaalioireet ja psykoosilääkehoitoLL Olli Turta, TurkuPerinataaliset altisteet, varhainen mikrobisto ja lihavuu-den syntyLL Riikka Uotila, EspooRuoka-aineallergian diagnostiikka ja anafylaksian me-kanismit (RULLA)

12

SYÖPÄSOLUT TEHOKKAASTI HENGILTÄ SÄDEHOIDOLLAMiten syöpäsolut kehittyvät vastustuskykyisiksi sä-dehoidolle? Voitaisiinko sädehoitoa tehostaa käyt-tämällä verisuonistoon vaikuttavaa lääkettä? Näi-hin kysymyksiin etsii vastauksia LL Pauliina Kallio.

”Syöpäsoluilla on mekanismeja, joiden avulla osa niistä selviytyy sädetyksestä. Tutkimme muun muassa PROX1-geenin toimintaa, jolla näyttäisi olevan merkitystä säderesistenssin syntymiseen”, Kallio kertoo.

Ajoittain sädehoidossa vain osa syöpäsoluista kuo-lee. Jäljelle jääneet solut voivat aiheuttaa syövän uusiutumisen. Kallion tavoitteena on saada lisää tietoa solujen selviytymismekanismeista ja löytää keinoja parantaa sädehoidon tehoa.

”Toisessa tutkimuksessa pyrimme parantamaan sädehoidon tehoa käyttämällä sen yhteydessä verisuonistoon vaikuttavaa lääkettä. Tuloksien pe-rusteella näyttää siltä, että tällä tavoin voitaisiin estää kasvaimen verisuonten uudelleenkasvu sä-dehoidon jälkeen.”

Tutkimusapurahan saanut LL Pauliina Kallio:

Apuraha mahdollistaa tämän tutki-muksen jatkumisen. Se kannustaa ja motivoi.

13

LT Elina Hietikko, OuluSydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden merkitys gerasteniassa LL Emilia Huvinen, EspooElintapojen vaikutus korkean diabetesriskin naisten sekä heidän lastensa metaboliseen terveyteen viisi vuotta synnytyksen jälkeenLL Jari-Joonas Eskelinen, HelsinkiIntervalliharjoittelun vaikutukset sydän- ja luurankoli-hakseenLL Johanna Laurikkala, HelsinkiKeskiverenpainearvojen, vasopressoriannosten sekä pulssinopeuden vaikutus kammiovärinästä elvytetty-jen potilaiden eloonjäämiseen ja pitkäaikaiseen neuro-logiseen toipumiseen: TTH48 tutkimuksen osatutkimusLT Juho Kivistö, PirkkalaLasten vaikeat allergiat: perintötekijät ja ympäristö sekä astman hoidon merkitysLL Laura Ekblad, TurkuKeski-iän insuliiniresistenssin ja APOEε4 genotyypin yhteys muistisairautta ennakoiviin aivomuutoksiin ja kognitioon – 5 vuoden seurantatutkimus.LL Laura Puhakka, HelsinkiSynnynnäinen SytomegalovirusinfektioLL Laura Vainio, OuluSydämen hypertrofiaa, iskeemistä vauriota ja vajaatoi-mintaa säätelevät molekulaariset mekanismitLT Lauri Ivaska, TurkuLasten A-streptokokkiepidemiatLL Markus Räsänen, HelsinkiVerisuonikasvutekijä VEGF-B ja sen aiheuttama fysiolo-ginen ja patologinen sydämen hypertrofia.

LL Matilda Juusola, SavonlinnaTulehduksen merkitys haimasyövän invaasiossa ja lääkevasteessaLT Mika Nevalainen, OuluPolven ultraäänitutkimuksen merkitys polvioireiden diagnostiikassa sekä tekonivelleikkauksen jälkeisen oireilun selvittelyssäLT Niko Paalanne, OuluSikiön mikrobiomin muodostuminen ja sen merkitys lapsen myöhemmälle terveydelleLL Panu Luukkonen, HelsinkiAlkoholiin liittymättömän rasvamaksataudin monimuo-toisuusLO Petteri Oura, OuluElinikäinen tupakointikäyttäytyminen laajassa pohjois-suomalaisessa syntymäkohorttiaineistossaLT Päivi Joki-Korpela, KauniainenLapsettomuuspotilaiden elintapaohjausLT Raimo Tuuminen, HelsinkiKaihileikkauksen lääkehoidon optimointi myöhäis-komplikaatioiden estämiseksiLL Timo Hänninen, PirkkalaAivotärähdykset urheilussa – Aivotärähdysten tunnis-tamiseen suunnatun SCAT-työkalun hyödyntäminen jääkiekossaLT Toni Karppinen, TampereKapeakaistaiseen ultravioletti-B –valohoitoon (TL-01) liittyvä syöpäriski

Tutkimusapuraha 4 kk, 9000 euroa

14

Yli kolmannes suomalaisten kuolemista aiheutuu verenkiertoelinten sairauksista ja neljännes kas-vaimista. Sydän- ja verisuonisairaudet ja syövät oli-vatkin suosituimmat tutkimuskohteet Lääketieteen Säätiön vuoden 2018 apurahahaussa. Hakemuksis-ta 26 prosenttia koski näitä tutkimuskohteita. Alan tutkimushankkeet pärjäsivät hyvin myös apura-ha-arvioinnissa: niiden osuus nousi 29 prosenttiin rahoitusta saaneista hankkeista.

Seuraavaksi suurimmiksi apurahoja saaneiksi aloiksi nousivat muiden sisätautien ohella naisten-taudit sekä tule-sairaudet ja vammat. Naistentau-teihin liittyviä tutkimushakemuksia vastaanotettiin erikoisalan kokoon nähden huomattavan paljon, lähes yhtä paljon kuin neurologiaan liittyviä. Monet hakemuksista käsittelevät raskausaikaa ja synny-tystä.

Hieman yllättäen muistisairauksien yleistyminen ei näkynyt apurahahakemuksissa. Neurologian alan hakemuksia tuli suhteellisen vähän, ja tutkijat ha-kivat apurahaa vähintään yhtä usein esimerkiksi epilepsian ja MS-taudin tutkimiseen. Myönnettyjen apurahojen määrällä mitattuna neurologia jäi vas-ta kuudenneksi suurimmaksi kategoriaksi. Luvussa

eivät ole mukana aivoverenkiertohäiriöt, jotka on tässä luokiteltu sydän- ja verisuonisairauksiin.

Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Anne Remek-sen mukaan hakemukset olivat tänä vuonna erit-täin tasokkaita. Niihin oli selvästi panostettu.Selvä enemmistö tutkimuksista, joihin apurahaa haettiin, on hyvin lähellä lääkärin kliinistä työtä.”Tällaisilla tutkimuksilla vaikutetaan suoraan sii-hen, millaista hoitoa suomalaiset tulevaisuudessa saavat”, sanoo Remes.

Vaikka kansantaudit ovat suosituimpia tutkimus-kohteita, kiinnostaa apurahan hakijoita myös harvi-naissairauksien ja perinnöllisten tautien tutkiminen. Hakemusten joukossa on lisäksi diagnostiikkaan ja kuvantamiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn, so-lutason mekanismeihin ja terveydenhuollon toimi-vuuteen keskittyviä tutkimuksia.

Lue lisää Suomen Lääketieteen Säätiön rahoitta-masta tutkimuksesta verkkosivuilta: www.laaketieteensaatio.fi.

TÄTÄ SUOMESSA TUTKITAAN: VALTIMOTAUDIT JA SYÖPÄ SUOSITUIMMAT TUTKIMUSKOHTEET

15

LL Anna Kuisma, TurkuBiologisen kuvantamisen käyttö eturauhassyövän hoi-don suunnittelussaLL Anna-Maija Lahti, OuluAivoverenkiertohäiriöt ja epilepsiaLL Annu Heinonen, HelsinkiKohdunkaulan syövän esiasteiden hoito ja sen vaikutus elämänlaatuun ja lisääntymisterveyteenLL Antti Lahtinen, HelsinkiTehostetun kuntoutuksen vaikutukset lonkkamurtu-mapotilaan toipumisessa ja toimintakyvyn palautu-misessa: satunnaistettu kontrolloitu vertailututkimus kolmen kuntoutusyksikön välilläLT Disha Malani, HelsinkiYksilöllisten terapioiden löytäminen ja kliininen toteu-tus AML: ssä ex vivo lääkeherkkyyden testauksen ja multiomiksen perusteellaLL Elina Urpilainen, OuluMetformiini ja statiinit munasarja- ja kohdunrungonsyö-vässä tyypin 2 diabetesta sairastavilla naisillaLL Elisa Neuvonen, KuopioPsykososiaalisten tekijöiden rooli dementian ehkäisys-sä – havainnoivista tutkimuksista monitekijäiseen interventioonLO Emily Pan, TurkuNousevan aortan kirurgian pitkäaikaistulokset Suomes-sa ja PohjoismaissaLL Hanna Nurmi, KuopioNivelreumaan liittyvän interstitiaalisen keuhkosairau-den luokittelu ja taudinkulku

LL Heikki Tuominen, TampereSydänsarkoidoosin PET/CT-kuvantaminen Tampereen yliopistosairaalassa vuosina 2012–2015LL Iida Stenström, TurkuSepelvaltimoiden kajoamaton tietokoneangiografia, PET-perfuusiokuvantaminen ja hybridikuvantaminen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa: Vaikutus hoitoon ja löydösten ennusteellinen merkitys kliinisessä potilasai-neistossaLL Ilkka Saarenpää, TurkuLannerangan luudutusleikkausten tarkkuuteen ja luutu-miseen vaikuttavat tekijätLL Jaakko Keinänen, HelsinkiInflammaatio, metaboliset muutokset ja kuolleisuus psykoottisissa häiriöissäLL Jan-Erik Wickström, ParainenPerifeeristen painemittauksien vaikutus ennusteeseen alaraajojen valtimokovettumataudissaLL Jari Mällinen, OuluKomplisoitunut appendisiitti: ennustekijät, diagnostiik-ka ja hoitoLL Jenni Rosendahl, Helsinki D-vitamiini, lasten infektiot ja allergiset sairaudetLL Johanna Kondelin, Helsinki Uusia näkemyksiä paksusuolisyövän molekyyligeneet-tiseen taustaanLL Joni Lindbohm, HelsinkiAneurysmaattisten lukinkalvonalaisten verenvuotojen epidemiologia

Suomen Lääketieteen Säätiön kannustusapuraha 5000 €

Säätiö myönsi 305 000 euron edestä 5 000 euron suuruisia kannustusapurahoja väitöskirjaansa valmisteleville ja tutkijanuraansa aloitteleville lääkäreille. Apurahan sai 61 nuorta tutkijaa.

16

LL Juha Gogulski, HelsinkiPrefrontal control of the tactile senseLL Juha Hautalahti, TampereSternotomian stabiliteetti sydänkirurgian jälkeen - Mit-tauksia uudella tekniikallaLL Kari Aaltonen, HelsinkiItsetuhokäyttäytymisen riskitekijät ja esiintyvyys masennuksesta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailla.LL Karoliina Tainio, HelsinkiIhmisen papilloomavirus (HPV) ja kohdunkaula- ja emä-tisyöpien esiasteiden hoitoLL Kristiina Hietanen, PalokkaKeloidiarpien hoito triamsinoloni- ja 5- fluorourasii-li-injektioilla, prospektiivinen satunnaiskontrolloitu tutkimusLO Lauri Holmström, OuluSydänperäiseen äkkikuolemaan johtavien sydänlihas-sairauksien genetiikka sekä EKG-poikkeavuudetLL Lauri Tuure, TampereMikrosomaalisen prostaglandiini E syntaasi-1:n ekspres-sion säätelyLL Leena Tiainen, TampereBevasitsumabi levinneen rintasyövän hoidossa ja rinta-syövän ennustetekijätLL Liisa Petäjä, HelsinkiBiomarkkerit ja riskiluokitukset sydänkirurgian jälkeisen kuolleisuuden ja munuaisvaurion ennustamisessaLL Liisu Saavalainen, HelsinkiKirurgisesti todetun endometrioosipotilaan syöpäriski ja kuolleisuusLL Marcus Sucksdorff, TurkuNeuroinflammaation in vivo kuvantaminen MS-taudissa käyttäen positroniemissiotomografiaa (PET)LL Maria Silvoniemi, Turku Lääkäreiden ja potilaiden näkemyksiä oirehoidosta – tutkimuskohteena edennyt ei-pienisoluinen keuhko-syöpä

LL Marika Fallenius, HelsinkiSpontaanin aivoverenvuodon vuoksi tehohoidossa olevien potilaiden pitkäaikaisennuste, hoidon kustan-nusvaikuttavuus ja ennustemallitLL Miika Värri, KuopioOsteoporoosin, ateroskleroosin ja rasvakudoksen meta-boliset yhteydet postmenopausaalisilla naisilla.LL Mikko Pänkäläinen, HeinolaPessimismi sepelvaltimotaudin ja sepelvaltimotauti-kuolleisuuden riskitekijänä. Seurantatutkimus Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus- ja kehittämishankkeesta.LL Minna Honkila, OuluPienten lasten klamydiainfektiotLL Minna Kraatari, OuluSelkärangan välilevyjen päätelevymuutosten perinnöl-lisyysLL Minna Lahesmaa, TurkuIhmisen ruskean rasvan endogeeninen säätelyLL Natalia Gurvits, TurkuHäiriintynyt solunjakautuminen kolmoisnegatiivisen rintasyövän ennusteen arvioinnissaLL Niina Khan, TampereRiskitekijät ja ennuste sydän- ja verisuonikirurgiassaLO Olli Dufva, HelsinkiSyövän immunoterapian tehostaminen funktionaalisen genomiikan menetelminLL Oscar Brück, HelsinkiAkuuttia myelooista leukemiaa sairastavien potilaiden immuuniprofilointiLL Outi Riihimäki, HelsinkiIstukan ennenaikaisen irtoamisen myöhäisseuraukset suomalaisilla naisilla ja lapsillaLL Paula Savola, EspooSomaattiset mutaatiot primaarisen immuunipuutoksen taustatekijänäLL Paula Tiittala, HelsinkiHiv, kuppa ja virushepatiitit maahanmuuttajilla Suomessa - ennaltaehkäisyn ja varhaisen diagnoosin mahdollisuudet

17

LL Pia Halonen, Helsinki Jäkäläsairauksiin liittyvät sairaudet ja tilatLL Pia Härkin, OuluHyvin pienen keskosen avoin valtimotiehyt. Uusi lääke parasetamoli ja nykyhoitojen sivuvaikutukset.LL Piia Lönnberg, HelsinkiErittäin ennenaikaisen keskoslapsen sensomotorinen ja kognitiivinen kehitys: ennustavat tekijät ja heijastumi-nen aivojen toimintaanLL Saana Pihlasviita, HelsinkiKohti liuotuskandidaattien tarkempaa akuuttidiag-nostiikkaa: uusia merkkiaineita ja kliinisiä pisteytyksiä ensiarvion tueksiLL Sandra Manninen, TurkuEndogeeninen opioidi-järjestelmä ja ihmisen sosiaali-nen käyttäytyminen.LL Sanna Matilainen, EspooLapsuudessa alkavien mitokondriotautien molekyyli-geneettinen tausta - sukkinylaation merkitys sukkinyy-li-koentsyymi-A-ligaasin puutoksen aiheuttaman taudin patogeneesissäLO Santeri Nortamo, Oulu Association of novel risk factors and the occurrence of atrial fibrillation in general population and in patients with coronary artery diseaseLL Seppo Virtanen, EspooKohdunkaulan syöpähoitojen vaikutus emättimen bak-teeritasapainoon ja immuunipuolustukseen ja yhteydet ennenaikaiseen synnytykseenLL Sini Hiltunen, KirkkonummiAivolaskimotukoksen kliininen ja geneettinen selvitysLL Stefanie Hägg-Holmberg, HelsinkiAivohalvaus tyypin 1 diabeteksessaLL Suvi Sippola, JyväskyläKomplisoitumattoman akuutin appendisiitin diagnos-tiikka ja hoito- APPAC II- ja III-tutkimuksetLL Teemu Kilpiö, OuluSydämen vajaatoiminnan molekulaariset mekanismit

LL Tero Pääkkö, Oulu Vasemman kammion hypertrofian, diastolisen dysfunk-tion ja eteisvärinän riskitekijät. Adiponektiinin, ambula-torisen verenpaineen ja suolan saannin roolit.LL Timo Carpén, HelsinkiSuunielusyövän kliiniset ja molekylääriset ennusteelli-set tekijätLL Tuomas Laukka, Oulu2-oksoglutaraattiriippuvaisten entsyymien rooli syövän epigeneettisessä säätelyssäLL Tuomas Lähdeoja, EspooOlkanivelen tähystyskirurgian vaikuttavuusLL Ulla Kettunen, EspooMahalaukun ohitusleikkauksen ja yhden suoliliitoksen ohitusleikkauksen vaikutus glukoosimetaboliaanLL Vuokko Nummi, JyvaskylaGeenianalyysin, trombiinin generaation ja verihiutalei-den rooli von Willebrandin taudissa

18

Duodecimin kannustusapuraha 5000 €

LL Heikki Karjula, OuluVaikean pankreatiitin hoito ja ennusteLO Tommi Korhonen, OuluAutologisten kallonkorjausleikkausten tulokset ja luuis-tutteiden resorptioLO Lari Pyöriä, Helsinki Ihmisen persistoivat DNA-viruksetLL Matti Tolonen, EspooSekundaarinen vatsakalvotulehdus - ennustetekijät, avomahahoito sekä vatsaontelonäkymän ja tulehdusvä-littäjäaineiden yhteys toipumiseenLL Mikko Heinänen, HelsinkiHelsingin Traumarekisterin validointi ja vakavan rinta-kehävamman saaneiden vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoitotulokset Helsingin Traumarekisterin aineistossaLO Sanna Juujärvi, Oulu Parasetamoli erittäin pienen keskosen hoidossaLL Teemu Harju, TampereNenän alakuorikoiden kirurgisia hoitomuotoja vertaileva placebo-kontrolloitu tutkimusLL Aki Vuokko, HelsinkiRakennusten sisäilmaan liittyvä työ- ja toimintakykyä ra-joittava oireiluherkkyys - yleisyys, haitat ja hallintakeinotLL Annalotta Scheinin, TurkuAnestesian neuraaliset mekanismit ja ihmisen tietoisuusLL Elina Jaakkola, TurkuEi-motoriset oireet ja aivojen dopamiinitransportteriku-vantaminen Parkinsonin taudissa

LL Hanna Kaltiainen, EspooAivovamman vaikutus aivokuoren rytmiseen toimintaanLO Hanna Savioja, VantaaSeksuaalikäyttäytyminen ja mielenterveys nuoruusiässäLL Henna Pekki, JoensuuOptimizing follow-up in celiac disease: predictors and significance of follow-upLL Johanna Melin, VantaaHedelmällisyys, raskaudenkulku ja synnytys nuorella iällä sairastetun syövän jälkeenLL Kai Sirniö, OuluVärttinäluun alaosan murtumien epidemiologia ja hoito-tuloksetLO Lari Lehtovirta, TampereLonkan metalli-metalli-tekoniveliin liittyvä metallireak-tio: etiologia ja patogeneesiLL Lauri Kavaja, LappeenrantaOlkanivelen epävakaisuuden kirurgisen hoidon vaikutta-vuus ja leikkaustrendit SuomessaLL Lotta Immeli, HelsinkiPikkukeskosten ravitsemus ja kasvu tehohoitojakson aikanaLO Markus Haapanen, HelsinkiVarhaisen kasvun ja kehityksen yhteys gerasteniaanLO Noora Maria Ranta, Tampere Proproteiinikonvertaasi entsyymi FURIN immuunivälit-teisten sairauksien biomarkkerinaLL Noora Tuomilehto, HelsinkiLasten olkaluun suprakondylaarimurtumien hoidon laatu

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim myönsi 150 000 euron edestä 5 000 euron suuruisia kannustusapu-rahoja väitöskirjaansa valmisteleville ja tutkijanuraansa aloitteleville lääkäreille. Apurahan sai 30 nuorta tutkijaa.

19

LL Okko Savonius, HelsinkiBakteerin aiheuttaman aivokalvontulehduksen hoito ja taudin ennusteeseen vaikuttavat tekijät lapsillaLL Sammeli West, Oulu Monirakkulainen munasarjaoireyhtymä (PCOS), ylipaino ja mieshormoniylimäärä: vaikutukset naisen lisääntymisterveyteen ja aineenvaihduntaanLL Sanna Koivunen, KempeleRaskausdiabeteksen muuttuvat kasvotLL Simo Mattila, HelsinkiLyhyen ja pitkän aikavälin tulokset peukalon tyvinivelen nivelrikon hoidosta ison monikulmaluun poistolla ja PLDLA implantilla ja Peukalon tyvinivelen nilvelrikon vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset: indikaatiot, tekniikat ja tulokset

LL Sonja Soininen, KuopioSeerumin D-vitamiinipitoisuus: selittävät tekijät ja yh-teys plasman rasva-arvoihin ja luuntiheyteen lapsillaLL Ulla Euro, HelsinkiIskiaksen riskitekijöitäLL Vesa Lindström, HelsinkiPneumokokki-infektiot ja rokottaminen hematologista maligniteettia sairastavillaLO Vesa Tapiainen, KuopioPsykiatriset sairaudet ja psyykenlääkkeet Alzheimerin taudin ja päänvammojen riskitekijöinäLO Ville Korhonen, KuopioC9ORF72 toistojaksovariaatioiden ja SFMBT1 deleetion rooli idiopaattisessa normaalipaineisessa hydrokefaluk-sessa

20

LO Panu Räty, TurkuOhutsuolitukoksen diagnostiikka - Prospektiivinen observoiva tutkimusLL Vilja Koskensalo, TampereERCP-toimenpiteiden tehokkuus ja riskitekijöiden minimointiLO Janna Kauppila, Oulu Lääkityksen vaikutus sydänpysähdyksen ennusteeseen noniskeemisessä sydänsairaudessaLL Maija-Helena Keränen, OuluPohjois-Suomen kohortti 1966 hyvinvointi- ja terveys-tutkimusohjelman vanhempien terveystutkimusLO Valtteri Kairaluoma, Oulu Hepatosellulaarinen karsinooma ja TOLL-reseptorit 1-9LL Hilla-Maaria Pöyry, RovaniemiÄkillisesti sairastuneen lapsen voinnin ja hoidontarpeen etäarviointiLO Joni Laakkonen, Turku CD73-ekspressio ihmisen syöpäkudoksissa ja sen kliini-sen merkitsevyyden tutkiminenLO Taneli Hautaniemi, OuluUltranopean fMRI-sekvenssin validointi sekä sitä hyö-dyntävän multimodaalisen kliinisen aineiston analyysi-työkalujen kehitys ja sovellus aivosairauksien tutkimuk-seen ja diagnostiikkaan.LL Sonja Piippo, HelsinkiVarhaislapsuuden lehmänmaitoallergian vaikutukset nuoruusiän terveyteen ja ravitsemukseen

Suomen Lääketieteen Säätiön eka-apuraha 2500 €

Säätiö jakoi tutkimustyötään aloittaville lääketieteen opiskelijoille ja lisensiaateille 2 500 euron suuruisi-na Eka-apurahoina 275 000 euroa. Apurahan saajia oli 110.

LO Lauri Raittio, TampereVärttinä- ja veneluun murtumien hoito ja kustannukset SuomessaLO Aleksi Kontkanen, KuopioNeurofilamentti aksonaalisen vaurion biomarkkerina neurologisissa sairauksissaLO Neea Mustonen, HelsinkiLapsuudenajan infektiot ja niiden yhteys allergisiin- ja immuunisairauksiin Suomessa, Virossa ja Venäjän KarjalassaLO Marianne Lähde, HelsinkiPaksusuolisyövän kantasolujen transkriptiotekijäsäätelyLL Susanna Tokola, LiminkaDiffuusin suurisoluisen B-solulymfooman hoidon opti-mointiLL Mikael Huhtala, Turku Raskausdiabeteksen metabolomiikka ja lääkehoitoLO Pete Kinnunen, TampereHyytymisenestolääkityksen ja syöpäkuolleisuuden sekä eturauhassyövän riskin välinen yhteysLL Noora Karppinen, EspooOhutsuolen neuroendokriiniset kasvaimet: Elämänlaa-tu, muut syövät, kardiovaskulaariselvittely sekä uudet kasvainmerkkiaineet ja geneettiset muutoksetLO Severi Mulari, HelsinkiOhitusleikkauksen kliinisen hyödyn molekylaariset ennustetekijätLL Kyösti Kauppinen, TurkuUltraäänitutkimuksen merkitys polvi- ja lonkkanivelri-kon diagnostiikassa

21

LO Anna Nurmi, HelsinkiNeoadjuvanttihoito ja ennusteelliset tekijät haimasyö-vässäLL Ulla Aalto, HelsinkiAntikolinergisten lääkeaineiden käyttö vanhuksillaLL Ville-Mikko Mattila, LietoIkääntyvien työntekijöiden fyysinen kunto ennen ja jälkeen eläköitymisenLL Laura Kariola, HelsinkiMurrosiän ajoitus: estrogeenista epigeneettisiin tekijöi-hinLL Saara Markkanen, TampreKliiniset ja unipolygrafialöydökset uniapneaa sairastavil-la tai kuorsaavilla kaksivuotiailla lapsillaLL Lasse Saarimäki, TamperePSA:n, sukuhistorian ja muiden tekijöiden vaikutus etu-rauhassyövän seulontaanLL Katariina Korhonen, HelsinkiSynnytyksen käynnistämisen turvallisuus ja tehoLL Essi Rissanen, JyväskyläKoeputkihedelmöityshoidoista syntyneiden lasten psy-kiatrinen sairastavuus nuoreen aikuisuuteen mennessä: Vertaileva kohorttitutkimus koeputkihedelmöityshoi-doista ja spontaaniraskauksista syntyneiden lasten psykiatrisista häiriöistä.LL Minttu Venetkoski, HelsinkiPostmenopausaalisen hormonihoidon vaikutus kardio-vaskulaarisairauksien riskiinLO Elina Eränkö, VantaaImmuunivasteen ja mikrobiomin muutokset Nethertonin syndroomassaLL Heidi Mörttinen-Vallius, NokiaOpioidien käyttö kotihoidon potilaillaLL Samuli Harju, KajaaniLasten kasvuseulonnan kehittäminen - väestöpohjainen tutkimus

LL Elina Ylilehto, LempääläKaksossynnytys – äidin ja vastasyntyneen ennuste sekä synnytyskokemusLO Elias Jetsonen, HelsinkiNeuroplastisuuden molekulaariset mekanismitLL Anna-Riina Koskenniemi, TurkuItusolugranuloiden syöpäkivesgeenit ihmisen syöpäso-luissa.LL Miika Nietola, TurkuPsykoottisen masennuksen riskitekijät ja ennuste yleis-väestöaineistossaLL Juho Heliste, HelsinkiSepelvaltimotaudin lääkevaikutuskohteiden seulonta shRNA- ja lääkeainekirjastojen avullaLL Johanna Vilhonen, PiikkiöVeriviljelypositiivisten sepsisten, erityisesti A-ryhmän streptokokkisepsisten, patogeneesi, taudinkuvat, riski- ja ennustetekijät sekä pitkäaikaisennusteLL Elisa Mäkäräinen-Uhlbäck, OuluPrestoma – satunnaistettu tutkimus kolmen eri verkon tehosta avannetyrien ehkäisyssäLO Sami Saku, HelsinkiPoikkeamat polven tekonivelleikkauksen hoitoproses-sissaLO Anni Piekkala, TampereRuokavalio, lehmänmaitoallergia ja tyypin 1 diabetesLL Maiju Sutinen, TampereIntraoperatiiviset menetelmät leikkausmarginaalin tunnistamiseksiLL Anniina Tolkkinen, EspooSosioekonomisten tekijöiden vaikutus lapsuusiän syöpäkuolleisuuteen ja lapsuusiässä sairastetun syövän sosioekonomiset myöhäisvaikutuksetLL Henrika Pulliainen, TurkuVuorovaikutteinen ultraääni raskaana olevan naisen tukena

22

LL Anja Eberl, EspooImmunologiset, geneettiset ja mikrobiomitekijät TNF-al-fa-salpaajalääkityksen hoitovasteen ennustajana: pros-pektiivinen seurantakohortti Crohnin tautia ja haavaista paksusuolitulehdusta sairastavillaLL Anna Viljanen, LietoIäkkäiden toimintakyky, hoivapalvelujen tarve ja kuol-leisuus – esitietojen, kliinisten tutkimuslöydösten ja laboratoriotutkimusten ennustearvoLL Ilkka Rauma, TampereMS-taudin toisen linjan lääkehoitojen teho ja turvallisuusLO Inari Avila, OuluBiomateriaalien merkitys ja vuorovaikutus peripros-teettisten kudosten kanssa ortopedisten implanttien aseptisessa irtoamisessaLL Anssi Nikkola, TampereAkuutin haimatulehduksen puhkeamisen ja taudinkulun ennustaminenLO Noora Petrelius, OuluKollageeni XIII merkitys rintasyövässäLO Viivi Laitinen, TurkuAggressiivisen rintasyövän genetiikka - painotus nuo-rissa, neoadjuvanttihoidetuissa ja kolmoisnegatiivista rintasyöpää sairastavissaLL Mika Halavaara, HelsinkiVeriviljelypositiiviset infektiot ja endokardiitti – tutki-muksia niiden hoidosta ja mikrobiologisten menetelmi-en merkityksestäLL Tiia Istolahti, VaasaEKG:n ST-laskun ja interatriaalisen katkoksen esiintymi-nen ja kliininen merkitysLL Kati Auvinen, KaartilankoskiIäkkäiden lääkehoidon moniammatillisen arvioinnin vaikutukset kotihoidon potilaiden toimintakykyyn ja hyvinvointiinLL Johanna Alanko, TampereMammografiaseulonta ja HER2-positiivisen sekä tripla-negatiivisen rintasyövän ilmaantuvuus ja ennuste

LL Vilma Madekivi, Turku Rintasyöpäleikkauksen kainaloevakuaation tarpeelli-suus, ennustetekijät ja kainalometastaasilöydöksetLO Santeri Räty, TurkuVastasyntyneen antibioottialtistuksen vaikutus mikro-bistoon ja immunologiseen kehitykseen sekä baktee-ri-infektion diagnosointiLO Anna-Leena Heikkinen, OuluKilpirauhasen toimintahäiriöiden ja kilpirauhasvasta-ai-neiden vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskitekijöi-hin nuorillaLL Reetta Miettinen, HelsinkiPerinataalitekijöiden vaikutus lasten suoliston mikrobis-toon ja allergiariskiinLL Anna Alakoski, LempääläGluteenittoman ruokavalion terveysvaikutukset ihoke-liakiassaLO Toni Tamminen, KuopioElektroretinografia sisäisen kellon luonnehtimisessa sekä pinosylviinihoidon vaikutusten määrittämisessä silmänpohjan ikärappeuman eläinmalleillaLL Saija Savinainen, KuopioLasten sukupuolisteroidit ja kardiometabolinen riski lapsilla ja nuorillaLL Ilmari Rakkolainen, HelsinkiMunuaisten akuutti vajaatoiminta vakavissa palovam-moissaLL Sanna Hannonen, KuopioAivosairaudet ja silmät: Uusia diagnoosimenetelmiä neurodegeneratiivisten sairauksien varhaisdiagnostiik-kaan.LO Noora Pöllänen, HelsinkiPainon suhteen diskordanttien kaksosparien lihassolu-jen mitokondrioiden toiminnan tutkiminen ja NR-ravin-tolisän vaikutus solumetaboliaanLO Kimmo Haimilahti, EspooMitokondriaalisten myopatioiden hoito B3-vitamiinilla potilaiden mitokondrioiden toiminnan tehostamiseksi

23

LL Tiia Mönttinen, SeinäjokiAppendikektomian leikkausajankohdan merkitys, leik-kaavan lääkärin laparoskooppinen kokemus ja päiväki-rurgisen seurannan mahdollisuusLL Marjaana Pitkäpaasi, NurmijärviAvohoidon MRSA, hoitoon liittyvät infektiot ja niiden ehkäisyLL Kirsi Taimen, TurkuVaskuliittien diagnoosivaiheen kuvantaminen ja talou-delliset näkökulmatLO Ilari Rautalin, HelsinkiSubaraknoidaalivuoto suomalaisväestössä - kuollei-suus, riskitekijät sekä ilmaantuvuuden maantieteelliset vaihtelutLL Päivi Lempiäinen, OuluVuorokausiverenpaineprofiilin muutoksien yhteys diabetesriskiin ja valtimotautiin yli 20 vuoden seuran-nassaLO Jalmari Laurila, KuopioPGC1α:n yliekspression vaikutus sydänlihassolujen metabolian ja fysiologian kehittymiseenLL Pirkko-Liisa Peuranpää, JokelaToistuvan keskenmenon taustatekijät - immunologisen säätelyn häiriö?LL Markus Varheenmaa, KuopioImpulsiivisuuden vaikutus tiedonkäsittelyyn ja impulsii-visen käyttäytymisen muokkaaminen transkraniaalisen sähköstimulaation keinoinLO Linda Korhonen, OuluKyynärvarren murtumien hoito ja seuranta sekä hoidon komplikaatiot lapsillaLL Ville Sell, TurkuInvasoimattoman korkean uusiutumisriskin virtsara-kon syövän hoito – fluoresenssiavusteinen virtsarakon tähystys ja optimoitu Mitomysiini-C adjuvanttihoito (Finnbladder 9)LL Mari Ala-Houhala, HelsinkiSyvien sieni-infektioiden diagnostiikka ja esiintyminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

LO Ville Teränen, TampereDiagnostiikan ja riskienhallinnan kehittäminen haimakirurgiassaLL Turkka Anttila, HelsinkiVärttinäluun alaosan murtumien tekoälyanalyysiLL Elina Wärnhjelm, HelsinkiPäivystyksellisen verkkopohjaisen hoitoonohjauksen vaikuttavuusLL Juhani Ojala, EspooNavigoitu kajoamaton aivojen magneettistimulaatio kahden harvinaisen ja hankalahoitoisen neuropaattisen kiputilan hoidossa.LO Caius Mustonen, OuluAivojen suojaaminen vaativan aorttakirurgian aikana kokeellista porsasmallia käyttäenLO Hannu-Pekka Honkanen, ouluSelkäytimen suojaaminen avosydänkirurgisen operaa-tion aikanaLO Aleksi Ruohomäki, KuopioRaskauden jälkeisen masennuksen ennustavat tekijät ja seuraukset: väestöpohjainen tutkimusLO Ari Pelli, OuluSydänsähkökäyrän käytettävyys primaaripreventio-ryt-mihäiriötahdistinpotilaiden ennusteen määrityksessä.LL Tiina Remes, EspooLasten aivokasvainten hoitojen myöhäisvaikutuksetLL Valtteri Tapper, JyväskyläSääriluun yläosan nivelpinnan murtuman hoito tekoni-velellä verrattuna murtuman korjaukseen levytyksellä. Kontrolloitu satunnaistettu hoitotutkimus.LL Minna Koivukangas, OuluGerastenia- siihen liittyvät ja sille altistavat tekijät kah-dessa oululaisessa syntymäkohortissaLO Jenni Määttä, OuluHypoksiavasteen aktivoitumisen merkitys raskaudessa, anemiassa sekä ateroskleroosissa

24

LL Helena Hohtari, EspooKohti Philadelphia-positiivisen akuutin lymfaattisen leukemian parantavaa hoitoaLO Tuomas Kaunisto, TampereTäysimetyksen toteutuminenLO Tiia Haukipää, TampereMesenkymaalisten kantasolujen ja hiPS-soluista eri-laistettujen kardiomyosyyttien kasvatusolosuhteiden optimointi ja tarkastelu yhdistelmäviljelmässäLL Tuomas Aro, HelsinkiMikrobilääkeresistenssi ja suolistomikrobit turvapaikan-hakijoilla ja maahanmuuttajillaLL Mira Lanki, HelsinkiTollin kaltaiset reseptorit sekä seerumin inflammatori-set markkerit haiman duktaalisen adenokarsinooman prognostisina ja diagnostisina työkaluinaLO Väinö Lithovius, HelsinkiLääkehoidon ja diagnostiikan kehittäminen synnyn-näiseen hyperinsulinismiin kantasoluista tuotettujen beetasolujen avullaLL Mikko Möttönen, OuluDiastolisen vajaatoiminnan, sydämen uudelleenmuo-vautumisen ja autonomisen toiminnan muutosten taustatekijät keski-ikäisessä väestössäLO Tuomas Lumikari, HelsinkiAivoiskemiapotilaan voimaannuttaminen ja mobiilitek-nologia keskeisten riskitekijöiden tunnistamisessa ja hoidossa: satunnaistettu kontrolloitu tutkimusLO Johannes Virta, TampereMikro-CT:n käyttö suolen epiteelin tutkimisessa ja kelia-kian diagnostiikan apunaLO Elias Mokkala, TurkuPlvap -endoteeliproteiinin toiminta terveessä ja sairaas-sa maksassaLO Lauri Koskela, OuluMyrkytysten epidemiologia Pohjois-Suomessa

LL Pia Harjola, HelsinkiAkuutin sydämen vajaatoiminnan alkuvaiheen hoito ja diagnostiikkaLL Tiina Kantomaa, OuluPlGF raskauskomplikaatioiden ennustamisessaLL Susanna Majala, RaisioNeuroendokriinisten kasvainten diagnostiikka ja seuranta 68Ga-somatostatiinianalogi-(68Ga-DO-TANOC)-PET/TT-kuvantamisellaLL Juulia Räihä, HelsinkiEnnuste ja komplikaatiot munuaissiirtojen ja hai-ma-munuaissiirtojen jälkeenLL Juulia Partanen, HelsinkiGeneettisen tiedon hyödyntäminen sepelvaltimotau-din ennaltaehkäisyssä sekä tauteihin assosioituvien ClinVar-tietokannan geneettisten varianttien kliinisen merkityksen arviointiLL Päivi Karjalainen, Mount Waverley, Victoria, AustraliaLaparoskooppisen laskeumakirurgian vaikuttavuus FINPOP - gynekologisten laskeumaleikkausten menetel-mät, komplikaatiot ja vaikutus elämänlaatuun Suomes-sa vuonna 2015 -alatutkimus.LO Tomi Paananen, KuopioAutomaattinen EEG-analyysi ja korkeataajuinen oskil-laatio epileptogeneesissäLO Sami Raatikainen, OuluKardiotrofiini-1 ja sen mutaation merkitys sydänfibroo-sissaLL Teemu Laakso, HelsinkiTAVI aorttastenoosin hoidossa - tulokset ja ennustee-seen vaikuttavat tekijätLL Nina Tusa, VuorelaTerveyspalveluiden runsas käyttö: käyttäjien profilointi ja käytön koordinaatioLL Auni Lindgren, KuopioFunktionaalinen magneettikuvantaminen sekä bio-markkerit epiteliaalisen munasarjasyövän diagnostii-kassa ja seurannassa

25

LIITTYVÄTKÖ VALKOSOLUJEN MUTAATIOT AUTOIMMUUNI-SAIRAUKSIIN?LL Paula Savola tutkii, voisivatko ihmisen val-kosoluissa elämän aikana syntyvät mutaatiot selittää osaltaan autoimmuunisairauksien, ku-ten reuman, puhkeamista.

Valkosoluissa tapahtuu yleisesti geenimuutok-sia. Ne voivat johtaa leukemian syntyyn, mutta viime aikoina on havaittu, että samantyyppisiä muutoksia esiintyy myös terveillä ihmisillä.

”Aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että yli kymmenellä prosentilla 65-vuotiaista esiintyy valkosoluissaan luuytimen kantasolus-ta peräisin olevia mutaatioita. Läheskään kaikki eivät silti saa syöpää. Tästä on herännyt kysy-mys, voisivatko nämä mutaatiot johtaa johon-kin muuhun.”

Yksi hypoteesi on, että tällaiset lievästi solun toimintaan vaikuttavat geenimuutokset voisivat olla autoimmuunisairauksien taustalla.

Tutkimusapurahan vuonna 2017 saanut Paula Savola:

Olisi hienoa, jos voisi tulevaisuu-dessa olla kliinikko ja tehdä gene-tiikkaan liittyvää tutkimusta.

26

Matka-apurahatLL Aine TiinaAMEE , Wien, 25.-29.8.2019 3160LK Kinnunen AnitaTraining Disaster Medicine Trainers (TdmT), Novara, Italia , 2.-8.7.2018 ja ITDM Skåne, Ruotsi 9.-11.11/2018 993LT, PhD Louhiala PekkaAMEE , Wien, 24.-29.8.2019 1500

Tutkimusapurahat LL Aine TiinaVäitöskirja: Erikoislääkärikoulutuksen laatu suomalaisten lääkärien arvioimana 2000LT Kero KatjaSeksuaalilääketieteen opetus Suomessa. Kansallinen tutkimus lääketieteen opiskelijoille ja terveyskeskuslääkäreille. 2000LL Paloniemi ElinaLääkäriksi kasvaminen ja itsehavainnointikyvyn kehittyminen lääketieteen opintojen aikana 2000LT, el Piitulainen JaakkoTohtorikoulutuksen hyvät paikalliset käytännöt suomen korva-, nenä- ja kurkkutautiopin kliinistä tutkimusta tekevissä yksköissä 2000el Talme MarjoOppimiskäyrä polven eturistisidekorjausleikkauksessa 2000LT, el Tommila MirettaTilannejohtamiskoulutuksen tarve ja vaikuttavuus anestesiologian ja tehohoidon erikoistumiskoulutuksessa 2000

Yhteensä 17 653

OPETUKSEN APURAHAT 2018

27

Lääketieteen Säätiön apurahapäätökset valmis-teltiin kolmessa asiantuntijaelimessä: tutkimus-ryhmän perustajan ja palaavan tutkijan apura-hahakemukset arvioi säätiön apurahavaliokunta. Eka-, kannustus- ja tutkimusapurahahakemukset arvioi säätiön stipendivaliokunta. Post doc -ha-kemukset arvioi post doc -poolin asiantuntijaryh-mä. Ennen apurahojen jaosta päättämistä halli-tus pyytää asiasta lausunnon Duodecim-seuran hallitukselta.

APURAHAPÄÄTÖSTEN VALMISTELU

28

SUOMEN LÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖPL 713, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Kalevankatu 11 A00100 Helsinki Puhelin (09) 6188 51info@laaketieteensaatio.fi