16 ||||| REUMA | Syyskuu 2015

opiksi&hyödyksi

16 ||||| REUMA | Syyskuu 2015

Huomio murtuman ehkäisyyn

Osteoporoosi on kan-santauti, joka lisään-tyy väestön ikäänty-misen myötä. Luu-lääkkeitä käyttää noin 60 000 suomalaista. HYKS:n endokrinolo-

gian ylilääkäri Leo Niskanen korostaa, että lääkkeillä tulee hoitaa suurimman murtu-mariskin potilaita. Kortisonihoitoa saavat reumasairaat kuuluvat tähän ryhmään. Niskanen oli puheenjohtajana laatimassa viime vuonna valmistunutta Osteoporoo-sin Käypä hoito -suositusta.

Niskasen mukaan murtumariski on sel-keä, kun potilas on saanut murtuman kaa-duttuaan tai pudottuaan matalalta tasol-ta ja luuntiheysmittaus on osteoporoottisel-la alueella. Edellytys on, että muut luusto-muutoksia aiheuttavat taudit kuten syöpä ja lisäkilpirauhasen sairaudet on suljettu pois.

Mittaus auttaa hoitovalinnassa”Murtumariski on haasteellista arvioi-da ennen ensimmäistä murtumaa, kos-ka luustotiheysmittaukset puhumattakaan erilaisista muista luun kunnon mittareista pitää kohdistaa niihin, joiden murtumaris-ki on korkea. Silloin mittaukset vaikuttavat hoitoon”, Leo Niskanen sanoo.

Murtumariskiä lisäävät aiemman mur-tuman lisäksi ikä ja alentunut luustotihe-ys sekä muut riskitekijät, joita voi arvioi-da esimerkiksi Maailman Terveysjärjestön (WHO) kehittämällä FRAX-riskilaskurilla.

”Jo tuon arvioinnin hankaluuden ta-kia on selvää, että murtumariskin määrit-tämistä aliarvioidaan. Sen sijaan pelkän luustotiheysmittauksen tuloksen perus-teella varmaan yli hoidetaan matalankin murtumariskin potilaita luulääkkeillä. Täy-tyy muistaa, että tehokas lääkehoito ei eh-käise sellaista ikävää tapahtumaa, jota ei tulisi muutenkaan.”

Osteoporoosihoidon tavoite on vähentää luunmurtumia. Haastavinta on kohdentaa suojalääkehoito potilaille, jotka ovat altteimpia niitä saamaan. Tähän ryhmään kuuluvat mm. pitkäkestoista kortisonihoitoa saavat. Teksti: Riitta Katko

Luuntiheysmittauksia suositellaan, jos potilaalla on pienienergiainen murtuma tai muita osteoporoosin vaaraa lisääviä sairauksia ja tekijöitä. Arvioinnin apuna voidaan käyttää FRAX-riskilaskuria. Luun-tiheysmittausta suositellaan, jos röntgen-kuvan perustella epäillään osteoporoosia. Siinä voi näkyä nikamamuutos tai vaiku-telma pienentyneestä kalsiumpitoisuudes-ta. Syynä mittauksen tarpeeseen voi olla myös pituuden lyheneminen tai rintaran-gan köyristyminen eli kyfoosi.

Mittauksia tehdään keskussairaaloiden radiologian tai kliinisen fysiologian yksi-köissä, jonne tarvitaan lähete. Lisäksi nii-tä tehdään myös yksityisesti tietyissä hoi-tokeskuksissa. Tällöin kustannukset ovat 200-500 euron luokkaa paikasta ja Kela-korvauksesta riippuen.

Lääkkeet vähentävät riskimurtumiaOsteoporoosin lääkitystarve on herättänyt kriittistä keskustelua mm viime keväänä il-mestyneen suomalaisten johtaman tutki-muksen myötä. Siinä todettiin lääkehoi-don teho vähäiseksi iäkkäiden lonkkamur-tumien ehkäisyssä. Leo Niskanen tuntee nämä tulokset.

Niskanen korostaa, että luun määrää ja kuntoa kasvattava lääkitys on tehokas kor-kean riskin osteoporoosipotilaille. Heil-lä erityisesti uudet nikamamurtumat voi-daan vähentää jopa puoleen.

Lonkkamurtumiin vaikutus on tunne-tusti heikompi, mutta kuitenkin riskivä-henemä on 20 prosentin luokkaa jo muu-taman vuoden seuranta-aikana. Lisäksi kontrolloiduissa tutkimuksissa luulääkkei-den käyttö on vähentänyt kokonaiskuollei-suutta tarkemmin tuntemattomista syistä.

Hauras luu murtuu helposti

Kymmenen keinoa estää kaatuminen

1 Liiku monipuolisesti ja säännöllisesti. Se pi-tää yllä toiminta- ja liikkumiskykyä. Liikun-

nan on hyvä sisältää myös tasapaino- ja lihas-voimaharjoittelua.

2 Muista hyvät jalkineet. Tukevavartiset, ohutpohjaiset ja luistamattomat jalkineet

ovat turvalliset, myös talvella.

3 Muista käyttää liukkailla keleillä kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä. Ne estävät liu-

kastumisen. Myös nastakengät ovat kätevät.

4Huolehdi, että kotiympäristö on turvalli-nen. Riittävä valaistus, myös öiseen aikaan,

lisää sisällä liikkumisen turvallisuutta. Kodin kulkuväylien tyhjentäminen tavaroista ja ma-tot, joiden reunoihin ei kompastu, vähentävät kaatumisriskiä. Liukkaiden mattojen alle on hyvä hankkia liukuesteet.

5 Huolehdi myös kotipihan ja lähiympäris-tön turvallisuudesta. Tasaiset ja hyvin hoi-

detut kulkuväylät sekä lähialueiden hyvä hie-koitus talvisaikaan lisäävät ulkona liikkumisen turvallisuutta.

6 Muista syödä monipuolisesti ja riittävän usein. Vähintään kolme ateriaa päivässä pi-

tää verensokerin tasaisena. Myös riittävä nes-teiden nauttiminen on tärkeää (1–1,5 litraa päi-vässä). Maitotaloustuotteiden syöminen päi-vittäin pitää huolta luustosta.

7 Varmista D-vitamiinin riittävä saanti ympä-ri vuoden vitamiinilisällä. Yli 65-vuotiaille

suositus on 20 mikrogrammaa päivässä.

8 Vältä runsasta alkoholin käyttöä. Alkoholin haittavaikutukset korostuvat ikääntyessä.

Viikoittainen määrä ei saisi ylittää seitsemää alkoholiannosta. Kerralla nautitun alkoholin määrä ei saisi ylittää kahta annosta.

9 Muista huolehtia terveydentilastasi. Se on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodes-

sa. Myös näön tarkastaminen säännöllisesti on tärkeää.

10 Huolehdi, että lääkityksesi on ajantasai-nen. Osa lääkkeistä voi lisätä kaatumis-

vaaraa. Lääkityksen tarpeellisuus on hyvä tar-kistaa vähintään kerran vuodessa.Jatkuu sivulla 18

REUMA | Syyskuu 2015 ||||| 17

opiksi&hyödyksi

REUMA | Syyskuu 2015 ||||| 17

Huomio murtuman ehkäisyyn

”Murtumariski on selkeä, kun potilas on saanut murtuman kaa-duttuaan.”

Reumaliitto on mukana UKK-instituutin Kaatu-misSeula-yhteistyöhank-keessa. Tavoitteena on vähentää iäkkäiden kaa-tumisvammoja

18 ||||| REUMA | Syyskuu 2015

opiksi&hyödyksi

Lääkehoito kuuluu korkean riskin potilai-den hoitoon osana muuta hoitoa. Vahva luu ei murru pienestä kaatumisesta.

”Kaikki luut murtuvat, jos niihin tar-peeksi kova väkivalta. Kaatumisen ehkäisy on tärkeä osa hoitoa. Se on kuitenkin käy-tännössä hyvin vaikeaa, ellei nyt ihan vuo-teeseen sidota, mikä ei ole järkevää”, Niska-nen sanoo.

On tehty tavattoman paljon kaatumisen ehkäisytutkimuksia, mutta näiden ei ole kyetty osoittamaan ehkäisevän osteopo-roottisia murtumia. Nikamamurtumiin ei yleensä liity kaatumista. Hauras rangan ni-kama voi painua kasaan autokyydissä tien kohdalla olevaan painumaan ajettaessa. Osteoporoosin lääkehoitoa harkittaessa punnitaan sen hyödyt ja haitat. Kaikkeen tehokkaaseen hoitoon liittyy haittavaiku-tuksia. Kyse on siitä, ylittävätkö hoidosta saatavat hyödyt hoitoon liittyvät haittavai-kutukset. Jos ei näin olisi, lääkkeen myyn-tiluvan perusteet eivät olisi voimassa ja lääke pitäisi vetää pois myynnistä.

Merkittävimmät haittavaikutukset luun hajoamista estävien lääkkeiden käytössä ovat ns. leukaluun osteonekroosi ja reiden varren poikkeavat, atyyppiset, murtumat. Näiden riski kasvaa hoidon keston myötä. Tämän vuoksi keskeisen lääkeryhmän eli bisfosfonaattien hoidon kestoajaksi suosi-tellaan korkeintaan viittä vuotta. Vaikeissa tapauksissa on muitakin vaihtoehtoja, joil-la luun rakentumista voidaan edistää.

Nikamamurtuma voi olla kivutonYleinen käsitys on, että osteoporoosi on ki-vuton tila, kunnes ilmaantuu murtuma, jo-hon liittyy akuutin ja toipilasvaiheen aika-na kudosvauriokipua ja myöhemmässä vai-heessa jäännöskipua.

Murtumaa sairastamattoman osteopo-roosipotilaan ”kivuttomuudesta” en ole ai-van vakuuttunut. Mm. D-vitamiinivajeessa potilailla on usein monialaisia kummalli-sia kiputiloja. Toisaalta osa nikamamurtu-mista on vähäoireisia tai lähes kivuttomia. Alkuun kivun tehokas hoito jopa opiaatte-ja käyttäen on tarpeen nopean mobilisaa-tion, liikkuvuuden, turvaamiseksi. Kivun hoito on yksilöllistä, usein tarvitaan eri ki-pulääkkeiden yhdistelmää. Kipulääkkeillä-kin on omat tunnetut haittansa.”

Estrogeeni suojaa luitaLeo Niskasen mukaan estrogeenihoito on erinomainen luuston suojahoito, jos ei ole hoidon vasta-aiheita kuten sairastettua rintasyöpää. Hoito vähentää todetusti os-teoporoottisia murtumia.

”Estrogeenihoitoon liittyvästä sydän-tautiriskistä tiedämme nykyisin paljon enemmän ja sen vuoksi hoito on tehnyt paluuta myös luunsuojahoitona. Estrogee-nihoito on hyvin perusteltavissa vaihde-vuosiin liittyvän oireilun yhteydessä.”

Niskanen muistuttaa, että estrogeenien saajien kohderyhmä on nuorempaa kuin vaikeita murtumia sairastaneet potilaat. Varsinaiset luulääkkeet kannattaa yleensä kohdentaa iäkkäämmille mm. rajoitetun hoidon keston vuoksi.

Kortisonihoidossa luuston tila arvioitavaLeo Niskasen mukaan kortisonia pitkäai-kaisesti käyttävien reumasairaiden osteo-poroosi- ja luunmurtumariskiä pitkälti lai-minlyödään. Kortisonihoidon haittavaiku-tus luustoon on vahvin ensimmäisten hoi-toviikkojen aikana. Alkuvaiheessa luu ha-joaa liiallisesti. Luun muodostus hidastuu nopeasti ja erityisesti vaarassa ovat paljon hohkaluuta sisältävät rangan nikamat.

”Kaikkien potilaiden, joille suunnitel-laan pitkäkestoista kortisonihoitoa, luus-ton tila on arvioitava.”

Osteoporoosin perushoito - liikunta, ra-vitsemus, tupakoimattomuus ja riittävä kal-siumin sekä D-vitamiini – on heillä sama kuin muussa osteoporoosissa. Luun suo-jalääkitystä suositaan kuitenkin tavallis-ta herkemmin korkean murtumariskin takia.

Hoito pitää aloittaa mahdollisimman pian kortisonihoidon myötä ja sitä jat-ketaan sen aikaa, kun kortisonihoito jat-kuu. Peruslääkkeitä ovat bisfosfo-naatit joko suun kautta kerran viikossa tai kerran vuodessa ta-pahtuvana kertainfuusiona. Vai-keissa tapauksissa käytetään luuta muodostavaa lisäkilpirauhashormo-

Laske paljon kalsiumia saat

Täydennä käytettyjen elintarvikkei-den määrät soluihin, jolloin saat kal-siumin kokonaissaannin määrän vuorokaudessa.

Maito, piimä, jogurtti, viili:lasillista (2 dl) x 250 mg

Kalsiumrikastettu maito:lasillista (2 dl) x 350 mg

Juusto, pieni viipale (5 g):viipaletta x 45 mg

Juusto, iso viipale (10 g): viipaletta x 90 mg

Tuorejuusto: ruokalusikallista x 70 mg

Kalsium muista elintarvikkeista: mg

Kalsium ravintolisistä: mg

Osteporoosin Käypä hoito -työryhmä (Las-kuri löytyy sivulta www.kaypahoito.fi)

”Kalsiumlisää tarvitsevat vain ne, joilla päivit-täinen kalsiumin saanti jää alle 1000-1500 gram-man .”

Kuvis

REUMA | Syyskuu 2015 ||||| 19

opiksi&hyödyksi

nia päivittäisinä pistoksina kahden vuo-den ajan.

Mittaus kertoo D-vitamiinitarpeen Asiantuntijat ovat keskenään eri mieltä so-pivasta D-vitamiiniannoksesta eri tiloissa. Luun hyvinvoinnin kannalta asia on Nis-kasen mukaan selkeämpi: luuston hyvin-vointiin tarvitaan riittävä veren D-vitamii-nipitoisuus. Käypä hoito suosittaa korkean

riskin potilailta D-vitamiinin pitoisuus-mittausta ja sen perusteella riittävää

yksilöllistä annosta, koska yleinen suositus ei välttämättä riitä takaa-

maan heille riittävää D-vitamiinin saantia. ”Yksinkertaisin ja ainoa luotettava tapa on pitoisuusmittaus. Paljon turhempiakin mittauksia tehdään.”

D-vitamiiniannokseen vaikuttavat mo-net tekijät, kuten ikä, perimä, oleskelu au-ringonvalossa ja ylipaino, joten sama an-nos ei riitä kaikille. Usein tarvitaan 100 ug:n annosta vuorokaudessa. Tämän as-teisesta annostuksesta ei ole kuvattu hait-toja. Muutenkin veren kalsiumpitoisuu-den nousuun liittyvät vaarat ilmaantuvat huikeasti korkeammilla annoksilla.

Niskanen muistuttaa, että D-vitamiini-johdoksia on monenlaisia. Mm. resepti-lääkkeinä käytettävät aktiivit D-vitamiini-johdokset ovat äärimmäisen tehokkaita ja niillä on kapea annoshaitari, mutta näitä ei käytetä luuston sairauksien hoidossa harvi-naisia syitä lukuun ottamatta. Riittävä D-vi-tamiinin saanti edistää tutkitusti lihaskun-toa ja vaikuttaa suotuisasti tasapainoon.

Ravinnon kalsium on ensisijainenKalsiumlisää tarvitsevat vain ne, joilla päi-vittäinen kalsiumin saanti jää alle 1000-1500 grammaan vuorokaudessa. Käypä

Hoidossa olevalla kalsiumlas-

kurilla kukin voi helposti arvioida päivit-täisen kalsiumsaantinsa. Ravinnosta saa-tava kalsium on ensisijainen ja sitä täy-dennetään tarvittaessa kalsiumravinto-lisillä.

Erityisruokavalioita kuten kasvisruo-kavaliota, gluteiinitonta tai laktoositon-ta ruokavaliota käyttävät monet suoma-laiset. Heillä riittävien ravintoproteiinien, kalsiumin- ja D-vitamiinien saanti on kes-keistä.

”Kasvissyöjille on myös B12-vitamiinin saanti merkityksellistä, joskin yhteys luu-hun lienee kohtuullisen heikko. Kiven-näisaineiden ja vitamiinien saanti näillä ryhmillä yleensä muuten on hyvä.”

Muut sairaudet syytä selvittääLasten luusairauksien hoito kuuluu eri-koissairaanhoitoon siihen keskittyneissä yksiköissä. Kun epäillään harvinaisempaa syytä osteoporoosille, kuten nuorehkoilla naisilla ja miehillä, muiden osteoporoo-sia aiheuttavien sairauksien diagnostiikka tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa.

Lasten osteoporoosin taustalla ovat yleensä harvinaiset periytyvät luuston ai-neenvaihdunnan sairaudet. Näistä ehkä tunnetuin on osteogenesis imperfecta ja sen keskeinen lääkehoito on bisfosfo-naatit. Miesten lääkitys on pääpiirteittäin sama kuin naisten.

Kaikilta osteoporoosipotilailta pitää poissulkea muut osteoporoosia aiheutta-vat sairaudet.

”Vaikka äskettäin on kritisoitu ”turhia” diagnooseja, niin suosisin edelleen diag-nostiikkaan perustuvaa lääketiedettä ja siihen kykeneviä lääkäreitä. Osteoporoo-sin aiheuttajana voi olla salakavalia taute-ja. Potilaan on varsin ikävä huomata, että hänen syöpänsä tai lisämunuaisen liika-toiminta jäi aikanaan toteamatta, kun ei tuota ensioireena ilmaantunutta murtu-maa otettu vakavasti”, Niskanen toteaa. Taipumus osteoporoosiin on jonkin ver-ran perinnöllinen. Jos äidillä on ollut os-teoporoosi ja murtuma, ei Niskasen mu-kaan kannata vaihdevuosi-iässä selvittää luiden lujuutta varmuuden vuoksi pelkän sukuhistorian takia, ellei se ole erityisen poikkeuksellinen.

”FRAX-kokonaisriskiarviossa on yhte-nä riskitekijänä suvussa oleva osteopo-roosi, joka yleensä tarkoittaa äidin lonk-kamurtumaa. Tämän painoarvo koko-naisriskissä ei ole kovin vahva. Jos koko-naisriski on korkea, sitten riski kannattaa selvittää.”

20 ||||| REUMA | Syyskuu 2015

opiksi&hyödyksi

Osteoporoosi on luuston sai-raus, jossa luun kalkkimää-rä on vähentynyt ja luun ra-kenne muuttunut. luun-murtumaa. Osteoporoosia

sairastaa noin 400 000 suomalaista.Ihmisen luu uusiutuu koko hänen elä-

mänsä ajan. Vanhaa luuta hajoaa ja uut-ta syntyy tilalle. Kolmeenkymmeneen ikä-vuoteen asti luuta syntyy enemmän kuin hajoaa, joten luun lujuus lisääntyy. Se säi-lyy melko muuttumattomana aina neli-kymppiseksi asti, jonka jälkeen ihmisen luun lujuus heikkenee vähitellen. Siksi hankittu lujuus kannattaa yrittää säilyttää kaikin keinoin.

Osteoporoosin ensimmäinen oire on yleensä luunmurtuma ja siihen liittyvä kipu.

Luu haurastuu iän myötäOsteoporoosin syynä voi olla ikääntymi-nen tai sen voivat aiheuttaa myös jokin sai-

raus tai lääke. Toissijaisessa osteoporoo-sissa sairaus tai lääkitys aiheuttavat luuka-don. Noin neljä kymmenestä yli 50-vuo-tiaasta naisesta saa nikamamurtuman tai reisiluun kaulan tai rannemurtuman lop-puelämänsä aikana. Samanikäisistä mie-histä yhdestä kahteen kymmenestä saa murtuman. Osteoporoosi ilmaantuu mie-hillä iäkkäämpänä kuin naisilla.

Nainen menettää hohkaluustaan eli luuku-doksestaan elämänsä aikana noin 50 prosent-tia ja putkiluuaineksestaan, raajan pitkä luu, noin 30 prosenttia, miehet vastaavasti 30 pro-senttia ja 20 prosenttia. Naisilla menopaussi kiihdyttää luun määrän pienentymisestä en-tisestään.

Liikunta tarpeen kaikilleItse voi vähentää osteoporoosin vaaraa, kun pitää huolta riittävästä kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saannista ja liikun-nasta. Kaikista niistä on hyötyä sekä nuo-rena että vanhana. Tupakointi kannattaa

lopettaa ja välttää kaatumista kaikin kei-noin.

Lapset ja nuoret hyötyvät luuntiheyden kannalta iskutyyppisestä kuormittavasta liikunnasta, joissa hypitään paljon kuten maila- ja pallopeleissä ja voimistelussa. Ai-kuiset voivat harrastaa painoa kantavia lii-kuntalajeja, kävelyä ja juoksua. Ikääntyville sopivat mm. kuntosaliharjoittelu, tanssi ja voimistelu sekä kävely. Liikunta on tarpeen myös osteoporoosia sairastaville, joiden kannattaa kehittää ja ylläpitää lihaskuntoaan, liikkuvuuttaan ja tasapainoaan. Tärkeintä on olla jaloilla ja välttää turhaa istumista.

Ravintoa luilleRavinnolla on suuri merkitys luiden hyvin-vointiin. Luuston kannalta tärkeimpiä ovat D-vitamiini, kalsium ja proteiini.

Kalsiumin tarve on noin 800 mg vuo-rokaudessa. Kalsiumia tarvitaan luus-ton lisäksi hermoston ja lihasten toimin-

Osteoporoosissa luu haurastuu ja murtumia saattaa syntyä jopa ilman vammaa. Luuta vahvistavat riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti sekä sopiva liikunta. Tupakointi on syytä lopettaa ja kaatumiset ehkäistä. Murtumia sairastaneet pitää saada diagnostiikan ja hoidon piiriin.

Luusto pitää liikunnasta

REUMA | Syyskuu 2015 ||||| 21

opiksi&hyödyksi

taan. Sen saa helpoimmin kolmesta lasil-lisesta maitoa tai piimää. Maitotaloustuot-teet ovat hyvä kalsiumin lähde. Myös vä-hälaktoosiset, laktoosittomat ja rasvatto-mat tuotteet sisältävät kalsiumia. Juusto ja muut maitovalmisteet ovat myös hyviä kal-siumin lähteitä. Jos kalsiuminsaanti jää vä-häiseksi, on tarpeen käyttää kalsiumlisiä.

Osteoporoosia sairastavan tulisi saada kalsiumia vuorokaudessa 1 000–1 500 mg.

D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeyty-misessä. D-vitamiini auttaa luustoa saavut-tamaan suurimman mahdollisen mineraaliti-heyden luuston kehityksen aikana. Iäkkäil-lä se lisää lihasvoimaa ja hidastaa lisäkilpi-rauhasen liikaerityksestä aiheutuvaa osteo-poroosia.

D-vitamiini vahvistaaD-vitamiini lisää luun määrä lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Se hidastaa kalsiumin kanssa luuntiheyden vähenemistä meno-paussin ohittaneilla naisilla. D-vitamiini

myös vahvistaa iäkkäiden tasapainoa ja sa-malla ehkäisee kaatumisia.

D-vitamiinia saadaan auringonvalos-ta ja ravinnosta. Ravinnon tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat vitaminoidut mai-tovalmisteet ja kala sekä vitaminoidut ras-valevitteet. Myös ulkona kasvaneet sienet ovat hyvä D-vitamiinin lähde.

D-vitamiinisuositukset muuttuvat tut-kimustiedon karttuessa. Vuodesta 2010 al-kaen on elintarvikkeisiin lisätyn D-vitamii-ninmäärä kaksinkertaistettu. Saannin arvi-oidaan olevan nykyisin pääasiassa riittävä. D-vitamiinivalmisteita suositellaan lapsil-le, nuorille aikuisille ja iäkkäille sekä nai-sille raskauden ja imetyksen aikana.

Reumasairailla lisätarve D-vitamiinistaEtenkin vanhuksille suositeltuja D-vitamii-nin annoksia on viime vuosina useaan ot-teeseen suurennettu. Yli 60-vuotiaille suo-sitellaan 20 mikrogrammaa,800 yksik-

Varsinaiset luulääkkeetBisfosfonaatit: alendronaatti, ri-sedronaatti tai ibandronaatti. Ne estävät luun hajoamista,

Teriparatidi: lisää luun muodos-tumista denosumabi estää luun hajoa-mista

Strontiumranelaatti: estää luun hajoamista ja lisää sen muodos-tumista

Ensisijainen luulääke: suun kautta otettava bisfosfonaatti eli alendronaatti, risedronaatti tai ibandronaatti. Näillä on todettu olevan hyvä teho ja näistä on pit-kä käyttökokemus eivätkä ne ole kalliita.

Hormonihoidot Toiminta: Hormonihoidot estä-vät luun hajoamista. Niitä voidaan käyttää osteoporoosin ehkäisys-sä ja hoidossa menopaussi-iässä ja sen jälkeen, jos murtumariskin li-säksi on vaihdevuosioireita.

Hormonihoitoja ovat: estrogee-nit, tiboloni ja raloksifeeni naisille, testosteroni miehille

Lähteet: Osteoporoosin Käypä hoito -suositus, Reumaliiton Reu-ma-aapinen

köä, päivässä. Tätä annosta ei käytännössä ole mahdollista saada ravinnosta, joten D-vitamiinivalmisteen käyttö on aiheellista.

Reumasairauksissa voi D-vitamiinista olla muutakin hoidollista hyötyä, joten sai-rastavan on useimmiten syytä nauttia jat-kuvasti D-vitamiinia.

Osteoporoosia sairastavan D-vitamiinin tarve voidaan määritellä mittaamalla veriko-keella D-vitamiinin varastomuodon, kalsi-diolin, määrä. D-vitamiini kannattaa ottaa pääaterian yhte-ydessä, jolloin se imeytyy parhaiten. Tablet-timuodossa oleva D3-vitamiini imeytyy pa-remmin kuin D2-vitamiini.

Proteiinin tarve kasvaa iäkkäilläProteiini on tarpeen luiden kehitykseen ja lihasmassan ylläpitämiseksi.

Proteiini lisää insuliininkaltaista kas-vutekijää verenkierrossa, mikä tehostaa luuston ja lihasten rakentumista. Proteii-ni edistää myös D-vitamiinin muuntumis-ta aktiiviseen muotoon, joka taas vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen.

Proteiinien tarve vaihtelee yksilöllises-ti esimerkiksi iän ja liikuntatottumusten mukaan. Proteiinia tarvitaan noin 1,2,-1,4, grammaa painokiloa kohti päivässä.

Iäkkäät tarvitsevat keski-ikäisiä enem-män proteiineja. Suomalaiset saavat prote-iinin suurimmaksi osaksi liharuoista, mai-tovalmisteista sekä vilja- ja leivontatuot-teista.

Tupakoitsijoilla on pienempi luumas-sa kuin tupakoimattomilla, ja vaikutus on nähtävissä jo kasvuiässä. Tupakointi voi heikentää myös kalsiumin luuta suojaavaa vaikutusta.

Tasapaino estää kaatumistaUseimmat lonkkamurtumat syntyvät kaa-tumisen seurauksena. Kaatumisriski kas-vaa, jos jalkojen lihasvoima ja liikkuvuus ovat heikkoja ja näkö ja tasapaino ovat huonoja. Luistamattomat jalkineet ja tar-vittaessa liukuesteet auttavat pysymään ta-sapainossa Laitoshoidossa olevilla naisilla, joiden lonkkamurtumariski on suuri, myös lonkkasuojaimista saattaa olla apua.

Lääkevalinta yksilöllisestiIkä on selkeä murtuman vaaratekijä, ja murtuman vaara kaksinkertaistuu aina jo-kaista kymmentä ikävuotta kohti. Samoin aiempi murtuma ennustaa uutta murtu-maa.

Lääkehoitoa harkitaan yksilöllises-ti murtumariskiryhmille. Varsinaisten luu-lääkkeiden ohella käytetaan myös estro-geeni- tai testosteronisukuhormonia.