Oppimisen tulevaisuus 2030

PANELISTIHAASTATTELU 2013-14

Etukäteen1. Sovi tapaaminen ja toimita sähköpostitse etukäteismateriaali:

info (tavoite, sisältö, kesto, linkit), tulevaisuuskartta ja kalvot2. Tarkista panelistin sähköpostiosoite kirjautumista varten ja

selvitä itsellesi miten menetellään, jos käyttäjä ei muista salasanaa

3. Ota mukaan esittely- ja vastauskoneeksi tabletti/lappari , jonka käytön hallitset

eDelfoi ja vastaaminen1. Kaukotulevaisuusperustelut (01)2. Delfoi-tekniikka: tulevaisuusteesi, luokittelut (02-08)3. Vastaamisen neljä tasoa kalvoilta: (1) asteikkovastaus, (2)

kommentointi/perustelu, (3) muiden perustelujen lukeminen, (4) kommenttien kommentointi

4. Kirjautuminen paneeliin5. Vastauksien täydentäminen ja korjaaminen yhdessä

kyselyssä (neuvominen sujuvaan käyttöön)6. Ympäristön tarkastelu: muut kyselyt, dokumentit ja tiedotteet

Kaukotulevaisuus (01)1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia

(laadullinen ennakointi)3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita

kukaan ei kerro haluavansa4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja

vipuvaikutuksia5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien

markkinoita6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat,

vanhemmat, koulut, kunnat)7. Metodiksi eDelfoi: asiantuntijuus, asianosaisuus,

argumentoinnin anonyymisyys ja iteratiivisuus8. Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open

argument”

ULKOISTETTU OPETUS”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”SeliteVuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka)(02)

Teesien kolmijako (04)

Jakaumaesimerkki: oppivat ryhmät (05)

ei-todennäkö

inen ja toivottava

todennäköinen ja

toivottava

ei-todennäköinen ja ei-toivottava

todennäköinen ja ei-toivottava

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.

Argumentaatio (06)

3. Tiedon tuottaminen (07)

TIEDON TUOTTAMINEN (08)“Sosiaalisen median varaan ei voida jättää yleissivistyksen oppimista.“

Kun tietoa on rajattomasti saatavilla

useista eri lähteistä, jää opettajan tehtäväksi

sen tiedon kokoamisen ja soveltamisen opettaminen.

Sosiaalinen media on valikoiva yleissivistyksen tuottaja. Toisaalta se mahdollista tiedon jakamisen ja tuottamisen, mutta nonformaalina oppimisympäristönä se ei pysty tuottamaan kattavaa ja laaja-alaista yleissivistystä kaikille. Koulun tehtävä on ajattelun taitojen opettamisen ohella paikata ja täydentää aikaisemmin opittua.

Kaiken pitää lähteä pedagogiikasta ja opiskelijoita pitää tukea ja ohjata itseohjautuvaan oppimiseen. Pedagogisen mallin tulee olla systemaattinen, mutta opiskelun vapaata. Kaikki alkaa ajattelusta ja kysymyksistä, oppimiseen voidaan käyttää sosiaalista mediaa tai aivan uudenlaisia ratkaisuja.

Organisointia tarvitaan, ainakin jotkut tarvitsevat.

Vapaa keskustelukin ja organisoimattomalta vaikuttava voi olla

organisoitua.Koko koulutusjärjestelmä on vuonna 2030 kehittynyt integroituneeksi kokonaisuudeksi, jossa jo melko varhain on mahdollisuus siirtyä nykyisenkaltaisen korkeasteen opintopihin. Tavoitteena on koulutusiän (perusaste, toinen aste, korkea aste) lyhentäminen ja nopeampi siirtyminen työelämään, jossa itsessään on koulutusputkia ja koulutusrakenteita.

Nuoret ovat keskenään tulevaisuudessakin hyvin eriarvoisessa asemassa yleissivistyksen hankkimisen edellytysten suhteen. Yksi osa eriarvoisuutta on sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman periytyvyys perheissä.

Avainjuttu on se miten eri mahdollisuudet saadaan nivotuksi eheyttäväksi oppimiskokonaisuudeksi. Ei

some mitään itsestään tuota ja kaikista vähiten yleissivistystä.

Tietoyhteiskunta on jo nyt muuttanut

tietokäsitystämme aidosti konstruktiivisempaan suuntaan. Oppimisen

kannalta tämä tarkoittaa entistä yhteisöllisempiä

oppimistilanteita ja -ympäristöjä. Oppiminen

aletaan nähdä paitsi olemassa olevan

ymmärtämisenä myös sen arvioimisena ja

kokonaan uuden luomisena.

eBarometri1. Sivuston ja sen palveluiden esittely (09)2. Oppimisen tulevaisuus 20303. Oppimisen tulevaisuus 2016 (OPS-hautomo)4. Ammatillinen ja koulun johtaminen5. Analyysit, raportit ja tallenteet (10-11)6. Tulevaisuuskartta (12)7. Toiveet ja kysymykset

eBarometri

4. Osaamisen tunnistaminen (10)

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (11)“Arviointikäytännöt tulevat kaiken kaikkiaan suoritusperusteisesta osaamisperusteiseen suuntaan”

… arvelen, että tämä hyödyttäisi ennen kaikkea pientä joukkoa edistyneempiä opiskelijoita, eli ei

koituisi kaikkien opiskelijoiden hyväksi.

Kaiken kaikkiaan hyväksi lukemista on varaa ja järkevää laajentaa

paljon nykyisestään. Tämä voi olla hyvä ratkaisu myös pitkien

matkojen haasteisiin. Opintojen kansainvälinen hyväksymiskeskus on varmasti olemassa 2030 ja sen kautta suomalainen järjstelmä on linkittynyt muuhun länsimaiseen

vastaavan tason opetukseen nykyistä tiukemmin. Ratkaistavaksi

jää missä lähiopetus tapahtuu, jotta lukio ei mene vain

etäopiskeluksi. Lykeion edellyttää myös live-kontaktia.

… kohti yhä laajempia verkostolukioita (ensimmäiset ovat jo syntymässä). Nopeasti

kehittyvä tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa

maantieteellisesti hyvinkin hajaantuneiden toimipisteiden,

opettajien ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen.

Ainakin aktiivisimmat opiskelijat poimivat opinnot tarpeidensa

mukaan joustavasti eri tarjoajilta …

Tämä on syrjäseutujen iso menetys. Tässä mallissa on hyvää se, että hyväksiluvun

perusteet tulevat yhtenäisiksi, jolloin tutkinnot ovat yhtenevämpiä.

Hyväksi lukeminen jää ehkä historiaan ja pääasiaksi tulee saada tekijöitä, joilla on riittävä kompetenssi.

Suorittaminen ja hyväksyminen tulee olemaan yhä vähemmän tarkeää. Ehkä yliopistot tulevat pitkällä tähtäimellä häviämään. Automatisaatio ja koneet tulevat hoitamaan rutiiniasiat ja tekijöille jää aikaa erikoistua.

Muualla opitun hyväksilukeminen sinänsä toivottavaa, mutta isot yksiköt kuulostavat

ja muodostuvat helposti liian byrokraattiseksi toiminnaksi.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnistaminen on ihan hyvä keino realisoida opintosuorituksia meriitiksi. Helposti se kääntyy itseään vastaan, kuten ammattitutkintojärjestelmä. Tällaiset isot keskukset tyypillisesti lisäävät

byrokratiaa. Voi toki osaltaan lisätä tasavertaisuutta ja opitun tunnustamista.