edelläkävijä ihmisen eduksi 2006 - terveystalo.com · 1 suomen terveystalo vuosikertomus 2006 2...

Suomen Terveystalo1 Vuosikertomus 2006 2

2006

Edelläkävijäihmiseneduksi

Vuosikertomus

Suomen Terveystalo Oyj

Runeberginkatu 5 B, 10. krs

00100 Helsinki

Puh. (09) 2310 6100

Fax (09) 2310 6110

www.terveystalo.com

Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 1706599-4


Sijoittajasuhteiden yhteystiedotTimo Leinonen, talousjohtajagsm 0400 793 [email protected]

Marja-Terttu Verho, viestintäjohtajagsm 040 559 [email protected]

Yleinen sijoittajasähköposti:[email protected]

Sijoittajatietoa myös verkossa osoitteessawww.terveystalo.com / Yhtiö / Sijoittajat

OsakeSuomen Terveystalo Oyj:n osakkeiden listaus Helsingin Pörssin päälistalla alkoi 10.4.2007. Kaupankäyntitunnus: SUT1V. Toimiala: Terveydenhuolto.

Yhtiökokous Suomen Terveystalo Oyj:n yhtiökokous pidetään toukokuun 28. päivänä 2007. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti toukokuun alkupuolella Helsingin Sanomissa.

Osinkojen maksaminenHallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2006 ei jaeta osinkoa vaan tappio siirretään yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

Tulosten julkistaminen Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2007

julkaistaan 15.5.2007 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007

julkaistaan 14.8.2007 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007

julkaistaan 20.11.2007

Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset on saatavissa suomeksi ja englanniksi. Lisäksi ne ovat luettavissa Suomen Terveystalon verkkosivuilla osoitteessa www.terveystalo.com

Suomen Terveystalo noudattaa vähintään 14 päivän suljettua ikkunaa ennen tulosten julkistamista.

Tietoja sijoittajille

Vuosikertomus 2006 1

Tietoja sijoittajille etukannen sisäosaSuomen Terveystalo lyhyesti 2Vuosi 2006 4Toimitusjohtajan katsaus 6Toimintaympäristö 8Arvot ja strategia 17Liiketoimintakatsaus 20Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti 24Diagnostiikkasegmentti 26Hallinnointiperiaatteet 28Hallitus 32Johtoryhmä 34Sanasto 36

Sisältö

Suomen TerveystaloVuosikertomus 2006


Suomen Terveystalo2

Suomen Terveystalo lyhyesti

Suomen Terveystalon palvelujen ja toiminnan kehittämi-sen lähtökohtana on aina asiakas.

Suomen Terveystalo on valinnut uudenlaisen toi-mintatavan terveyspalvelujen tuottajana suomalaisilla terveydenhuollon markkinoilla. Voidaksemme tarjota asiakkaillemme monipuoliset ja parhaat mahdolliset palvelut, olemme koonneet kaikki hoitoon tarvittavat palvelut yhteen konserniin osaksi kokonaisvaltaista palveluketjuamme.

Edelläkävijä ihmisen eduksi VisioYhtiön tavoitteena on olla liikevaihdolla mitattuna Suomen johtava yksityinen terveyspalveluyhtiö vuoden 2008 loppuun mennessä. Tavoitteena on kasvaa nope-ammin kuin yksityinen terveyspalvelumarkkina keski-määrin.

Kasvun myötä Suomen Terveystalo voi edelleen parantaa palvelujensa saatavuutta ja kehittää asian-tuntemustaan. Suuruus antaa myös mahdollisuuden investoida uusimpaan teknologiaan sekä toimitiloihin ja tuottaa palveluja asiakkaille kustannustehokkaasti ja korkeatasoisesti.

Valtakunnallisena toimijana Suomen Terveystalolla on vahva kilpailuasema työterveyshuollon kentässä ja julkisen terveydenhuollon kumppanina.

Liiketoiminnan rakenne Suomen Terveystalon liiketoiminta on jaettu kahteen segmenttiin. Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti tar-joaa lääkäriasemillaan yleis- ja erikoislääkäripalveluita

sekä työterveyshuolto- ja sairaalapalveluita. Diag-nostiikkasegmentti tarjoaa kuvantamis-, laboratorio- ja seulontapalveluja Suomen Terveystalon omien yksiköiden lisäksi yksityisille lääkäriasemille, työter-

veyshuollon yksiköille ja terveyskeskuksille.

Markkina-asemaSuomen Terveystalolla on vahva asema suoma-laisilla terveydenhuollon markkinoilla. Yhtiöllä on yksiköiden lukumäärällä mitattuna Suomen laajin yleis- ja erikoislääkäriverkosto sekä myös laajin työterveyshuollon palveluver-kosto. Yksityisellä sektorilla yhtiöllä on myös lukumäärältään laajin leikkaustoimenpidever-kosto.

Kuvantamisessa ja seulontapalvelujen tuottamisessa Suomen Terveystalo on selkeä

markkinajohtaja. Yhtiön laboratorionäytteenot-toverkosto on myös lukumäärällä mitattuna yksi-

tyisellä sektorilla Suomen laajin. Suomen Terveystalo on kasvanut voimakkaas-

ti koko historiansa ajan. Yhtiö uskoo, että valitun kannattavan kasvun strategian kautta saavutetaan myös liikevaihdolla mitattu johtava asema vuoden

2008 loppuun mennessä.

Suomen Terveystalon toiminnan perustana ovat arvot: osaaminen ja välittäminen.

Suomen Terveystalo2


KirkkonummiEspoo

Helsinki

Kotka

Mäntsälä

Kouvola

Lappeenranta

Mikkeli

Hollola

Lahti

HyvinkääHämeenlinna

Turku

Tampere

VammalaKokemäkiHarjavalta

Ulvila

PoriNokia

Ruovesi

Virrat

Alavus

SeinäjokiAlajärvi

KauhavaHärmä

Lapua

Kokkola

Kajaani

IisalmiNurmes

Lieksa

Joensuu

Siilinjärvi

Kuopio

Leppävirta

Varkaus

SavonlinnaVaajakoski

Jyväskylä

Oulu

KemiTornio

Rovaniemi

Vaasa

Vantaa

Valkeakoski

Salo

KaskinenKurikka

Forssa

Kristiinan-kaupunki

Kauhajoki

Joutseno

Magneetti-kuvauspalvelu

Sairaalat

Toimipaikat

Suomen Terveystalo lyhyesti

Pörssiyhtiö 3.4.2007 alkaenSuomen Terveystalo listautui Helsingin Pörssin Prelistalle 3.4.2007 ja päälistalle 10.4.2007.

Listautumisannilla hankitut noin 47 miljoonaa eu-roa käytetään Suomen Terveystalon kasvattamiseen, investointeihin uuteen teknologiaan, toimitiloihin sekä henkilöstön asiantuntemuksen ja ammattitaidon kehit-tämiseen.

Avainluvut1 000 e, IFRS 2005 2006

Liikevaihto 65 490 88 852

EBITDA 11 054 14 004

% liikevaihdosta 16,9 15,8

Liikevoitto 5 563 5 106

% liikevaihdosta 8,5 5,7

Tilikauden tulos 2 698 2 175

Oman pääoman tuotto % 9,6 6,0

Sijoitetun pääoman tuotto % 9,4 6,5

Omavaraisuusaste % 40,2 31,7

Bruttoinvestoinnit

(sisältäen yritysostot) 16 562 43 248

Taseen loppusumma 83 562 121 621

Henkilöstö keskimäärin 984 1 253

Potilaskäynnit, milj. kpl 1,7 2,1

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tulos/osake, (EPS), e 0,06 0,03

Suomen Terveystalo4

Vuosi 2006

LaajennuksetUudet toimipaikat ja toiminnan laajentaminen eri paik-kakunnilla

Helsinki: Suomen Terveystalosta tuli Invalidisää-tiön kuvantamiskumppani yhtiön ostettua tammikuussa Invalidisäätiöltä liiketoimintakaupalla Sairaala ORTONin terveyspalvelujen kuvantamiseen liittyvät laitteet ja palvelukokonaisuuden. ORTONin radiologiaosaston henkilökunta siirtyi vanhoina työntekijöinä Suomen Terveystalon palvelukseen. Suomen Terveystalo tuottaa kuvantamispalvelut Invalidisäätiön Sairaala ORTONille ja Kuntoutus ORTONille.

Vammala: Suomen Terveystalo osti tammikuussa Vammalan Lääkäri- ja Hammaslääkärikeskus Oy:n.Lääkärikeskuksessa toimii yleis- ja erikoislääkärien vas-taanotot, laboratoriopalvelut sekä työterveyshuolto. Vammala on Suomen Terveystalolle uusi toimintapaik-kakunta Pirkanmaalla.

Savonlinna: Suomen Terveystalo osti helmikuussa Savonlinnan Kliininen Laboratorio Oy:n liiketoiminnan. Yhtiön palveluja ovat yleis- ja erikoislääkärin vastaan-otot sekä laboratorio- ja ultraäänitutkimukset. Palvelut sekä seitsemän vastaanottavaa lääkäriä ja neljä työnte-kijää siirtyivät osaksi Suomen Terveystalon Lääkärikes-kus Viren toimintaa.

Oulu: Suomen Terveystalo ja Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiö allekirjoittivat huhtikuussa yhteis-työsopimuksen lääkärikeskus-sairaalatoiminnan käyn-nistämisestä Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiön

rakennuttamassa Oulun Seudun Kuntoutussairaalassa. Suomen Terveystalo hoitaa keväällä 2007 toimintansa aloittavassa sairaalassa lääkärikeskuspalvelut, työter-veyshuollon sekä leikkaustoiminnot ja Oulun Seudun Kuntoutussairaala Oy vastaa vuodeosasto- ja potilas- hotellitoiminnasta.

Rovaniemi: Suomen Terveystalo allekirjoitti huhti-kuussa vuokrasopimuksen uuden yksityisen lääkärikes-kussairaalan toimitilasta nelostien yli rakennettavaan kauppakeskukseen Rovaniemelle. Uusiin tiloihin siirtyvät Suomen Terveystalon lääkärikeskusten MediRoin ja Sairasavun terveyspalvelut ja leikkaussalitoiminnot.

Etelä-Pohjanmaa: Suomen Terveystalo hankki toukokuussa omistukseensa Härmän Kuntoutus Oy:n (75 %) ja vähemmistöosakkaiden (25 %) omistaman ja työterveyspalveluihin keskittyneen Seinäjoen Työ-terveyskeskuksen sekä Vaasassa toimivan lääkärikes-kuspalveluja tuottavan Medicentran osakkeet. Suomen Terveystalolle siirtyvien yhtiöiden työterveyshuollossa on yhteensä 18 000 työntekijää.

Tampere: Suomen Terveystalo allekirjoitti touko-kuussa vuokrasopimuksen uusista toimitiloista Tampe-reen Pysäköintitalo Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan konsernin neljä Tampereen keskustassa olevaa toimi-paikkaa – Sairaala Operon, Tammer-Tutka, Gynekolo-gi- ja urologikeskus sekä TammerMagneetti – saavat yhteiset tilat kaupungin ydinkeskustaan. Sairaala- ja muut tilat valmistuvat kesällä 2007.

Kasvun ja kehittämisen vuosi Suomen Terveystalolle

OmistusKotimaiset eläkevakuutusyhtiöt kasvattivat omistustaan Suomen Terveystalossa. Keskinäinen Työeläkevakuutus-yhtiö Varma ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ostivat 3i:ltä Suomen Terveystalon osakkeita 7 000 000 kappaletta, joka edusti noin 15 prosenttia yhtiön koko osakekannasta.

Selvitys listautumismahdollisuuksistaSuomen Terveystalon ylimääräinen yhtiökokous antoi 7.11.2006 yhtiön hallitukselle valtuutuksen enintään 20 miljoonan uuden osakkeen maksullisesta uusannista osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutus on voimassa vuoden ylimääräisen yhtiöko- kouksen päätöksestä lukien.

Yrityksen johto Suomen Terveystalo Oyj:n hallitus nimitti Terveystalon kunta- ja kumppanuusliiketoimintajohtaja Martti Kiurun yhtiön toimitusjohtajaksi 1.8.2006 alkaen.

Talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimi-tettiin 1.10.2006 alkaen hallintotieteen maisteri Timo Leinonen.

Viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimi-tettiin 15.11.2006 alkaen valtiotieteiden maisteri Marja-Terttu Verho.

Tietohallintojohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 1.3.2007 alkaen fi losofi an maisteri Juha Wilkman.


Kristiinankaupunki: Suomen Terveystalo allekirjoitti kesäkuussa aiesopimuksen Kristiinankaupungin kanssa Selkämeren sairaalan uudelleenjärjestelyistä. Suomen Terveystalon sairaalatoiminta Selkämeren sairaalan tiloissa alkoi maaliskuussa 2007.

Joensuu: Suomen Terveystalo hankki kesäkuussa omistukseensa Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys ry:n ja osin yksityisomistuksessa olleen KuntoHovin Lääkä-riasema Oy:n osakkeet. Kauppa sisälsi KuntoHovin Lääkäriaseman yleis- ja erikoislääkärien vastaanotot, leikkaussali- ja laboratoriotoiminnan sekä työterveys-huollon. Joensuu on Suomen Terveystalon lääkäriasema-toiminnassa uusi toimintapaikkakunta.

Lahti: Suomen Terveystalo Hemo ilmoitti elokuus-sa laajentavansa toimitilojaan. Radiologian osaston käyttöön tulevat uudet tilat avattiin joulukuun alussa ja samalla otettiin käyttöön huippumoderni magneettitut-kimuslaitteisto.

Hämeenlinna: Kaupungin ydinkeskustassa yli 35 vuotta toiminut Hämeenlinnan Lääkärikeskus siirtyi elokuussa osaksi Suomen Terveystaloa. Lääkärikeskus tarjoaa yleis- ja erikoislääkärin vastaanotot, labora-toriopalvelut ja pienkirurgiset toimenpiteet. Suomen Terveystalolla toimii Hämeenlinnassa myös työterveys-toimipiste.

Iisalmi: Suomen Terveystalon Iisalmen toimipaik-ka ilmoitti syyskuussa siirtyvänsä uusiin, suurempiin ja monipuolisempiin toimitiloihin, joissa voidaan varmistaa entistä sujuvammat terveyspalvelut.

Turku: Suomen Terveystalo allekirjoitti lokakuussa sopimuksen Palmberg Tku Oy:n

kanssa toteutettavasta uudis-rakennushankkeesta, 3 000

neliön yksityissairaalasta, jonne siirtyvät Turussa toimivat Suomen Terveys-

talon toimipisteet Allergiakeskus, Clinisport, Korvacen-ter, TeslaVagus ja Verkahovin lääkäriasema.

Kymenlaakso: Suomen Terveystalo osti Pohjois- Kymen Ultra-Tutko -konsernin, johon kuuluvat kuvanta-mistoiminnot Kymenläänin alueella Kouvolassa, Kot- kassa ja Karhulassa.

Kemi: Suomen Terveystalo vahvisti marraskuussa asemaansa yksityissektorin kuvantamisen markkinajoh-tajana hankkimalla omistukseensa Kemin Röntgen Oy:n ,joka tuottaa röntgen-, mammografi a- ja ultraääniku-vauksia Kemin alueella. Suomen Terveystalon Kemissä toimiva Länsi-Pohjan Lääkärikeskus jatkaa toimintaansa aiempaan tapaan.

Seulontapalvelut merkittäväksi osaksi liiketoi-mintaa: Suomen Terveystalo vahvisti lokakuussa ase-maansa terveyspalvelujen tuottajana ostamalla Suomen Terveystutkimuksen koko osakekannan Efeko Oy:ltä (Finnish Consulting Group/FCG, pääomistaja Suomen Kuntaliitto) ja Terveysrahasto Oy:ltä. Suomen Terveys-tutkimus on Suomen suurin rintasyöpäseulontapalvelu-jen tuottaja.

Vuosi 2006


Suomen Terveystalo6

Toimitusjohtajan katsaus

Edelläkävijä ihmisen eduksiSuomen Terveystalon toiminnan lähtökohtana on aina asiakas. Haluamme tarjota asiakkaillemme parhaat, luo-tettavimmat ja tehokkaimmat hoitomuodot ja palvelut. Olemme myös laajentaneet ketjuamme ja monipuolis-taneet palvelujamme niin, että voimme palvella asiak-kaitamme koko Suomen alueella. Tavoitteenamme on tarjota nopea hoitoon pääsy ja jatkohoitoon tarvittavat tutkimukset sekä palvelut luotettavasti ja korkeatasoi-sesti.

Jatkuva panostus henkilöstön kouluttamiseen ja yhtenäisten toimintatapojen kehittämiseen, investoinnit uusimpaan teknologiaan ja uusiin toimitiloihin sekä po-tilasturvallisuutta vahvistaviin ja toiminnan tehokkuutta lisääviin tietohallintaratkaisuihin varmistavat korkeatasoiset terveyspalvelut kaikissa toimipaikoissamme.

Hyödynnämme kasvustrategiamme toteuttamisessa terveyspalvelu-markkinoiden muutoksiaKasvaminen valtakunnalliseksi toimijaksi terveyspal-velumarkkinoilla on luonut meille riittävästi resursseja, joilla voimme tarttua toimialan kehityksen myötä tule-viin kasvumahdollisuuksiin ja varmistaa näin johtavan markkina-aseman saavuttamisen vuoden 2008 loppuun mennessä.

Valtakunnallinen toimipaikkaketju ja korkeatasoiset lääkäri-, tutkimus- ja hoitopalvelu vahvistavat kilpailu-kykyämme terveyspalvelujen tarjoajana muuttuvilla markkinoilla. Yksityishenkilöt arvostavat terveyspalve-lujen valinnassaan monipuolisuutta, laatua ja hyvää saatavuutta. Korkeatasoisten kokonaisvaltaisten ter-veyspalvelujen lisäksi toimintamme valtakunnalli-suus vahvistaa asemaamme työterveyshuoltopalve-lujen tarjoajana myös useammalla paikkakunnalla toimiville yrityksille ja ostopalvelujen tuottajana ja yhteistyökumppanina julkiselle sektorille. Uskon, että onnistumme laajentamaan asiakaskuntaamme sekä

yksityishenkilöiden että työterveyshuoltoasiakkaiden keskuudessa ja kumppanuuttamme julkisen sektorin kanssa ja toteuttamaan kasvustrategiaamme tavoittei-den mukaisesti myös vuonna 2007.

Investoinnit ja innovaatiot vahvistivat markkina-asemaammeVuoden 2006 aikana toteutetut ja aloitetut kasvustrate-giamme mukaiset investointi- ja kehitysohjelmat sekä yhtenäisen toimintatavan ja prosessien kehittäminen onnistuivat hyvin ja antavat hyvän perustan yhtiön liiketoiminnalle ja kasvulle vuonna 2007. Investoimme verkostomme kasvattamisen lisäksi lääkärikeskustem-me ja sairaaloidemme korkealaatuisen lääketieteellisen toiminnan vaatimiin toimitiloihin, välineistöön ja muuhun varustukseen. Otamme tänä vuonna käyttöön vuokraa-mamme uudet tai täysin uusitut tilat 9 paikkakunnalla. Vuonna 2006 saimme päätökseen röntgenyksiköittem-me ja seulontamammografi an digitoinnin ja vuoden 2007 aikana otamme käyttöön toiminnan laajentumista tehokkaasti palvelevan rata-automaation keskuslabora-toriossamme Tampereella.

Olemme mukana entistä useammissa lääketie-teen kliiniseen tutkimukseen liittyvissä projekteissa. Olemme myös menestyksellisesti ja useamman kerran jopa ensimmäisenä tai ensimmäisten joukossa ottaneet Suomessa käyttöön uusia hoitoja tutkimusmenetelmiä, kuten esimerkiksi suonikohjujen hoitoa mullistaneen vaahtoruiskutuksen ja miesten eturauhasen hyvälaatuista liikakasvua hoitavan laserhoidon. Teemme pioneerityötä kaihileikkauksissa monitehomykiöitä hyödyntämällä ja vuoden alussa kaksinkertaistimme edistyksellistä ultraää-niteknologiaa edustavien 4D-kuvantamisyksikköittemme lukumäärän kahdeksaan.

Jatkamme myös asiakaspalvelumme monipuolista-mista ja kehittämistä. Uudet alueelliset asiakaspalvelu-kouluttajat ja alueelliset puhelinpalvelukeskukset paranta-vat omalta osaltaan palvelujemme saatavuutta ja laatua.

Tahto ja toteutus

Suomen Terveystalo on perustamisestaan lähtien kasvanut nopeasti ja kannat-tavasti. Tavoite rakentaa valtakunnallinen monipuolista lääketieteellistä palvelua tarjoava terveydenhuoltoketju saavutettiin jo viiden ensimmäisen toimintavuo-den aikana. Seuraava tavoitteemme on kasvaa Suomen johtavaksi yksityiseksi terveyspalveluyhtiöksi vuoden 2008 loppuun mennessä.


Toimitusjohtajan katsaus

Listautumisesta lisää tukea kasvustrategian toteuttamiselle Suomen Terveystalon omistajat halusivat vahvistaa yhtiön kasvustrategian toteuttamista listaamalla yhtiön osakkeet Helsingin Pörssiin. Kaupankäynti Suomen Ter-veystalon osakkeilla alkoi 3.4.2007. Listautumisannilla hankituilla varoilla rahoitamme sekä korvaavia että uusinvestointeja palveluverkostomme ja toimintamme edelleen kehittämiseksi. Listattuina osakkeitamme voi käyttää aiempaa joustavammin esimerkiksi yrityskaup-pojen vastikkeena, joka osaltaan edesauttaa kasvustra-tegiamme toteuttamista

Tavoitteenamme on myös pörssiyhtiönä lisätä toimintamme läpinäkyvyyttä ja julkisuutta.

Uskomme, että kasvustrategiamme ja sen määrä-tietoinen toteuttaminen hyödyttävät asiakkaitamme, ammatinharjoittajiamme, henkilöstöämme ja osakkeen-omistajiamme. Isona konsernina pystymme tekemään niitä mittavia investointeja, joita nopeasti kehittyvä lääketieteen teknologia ja hoitomenetelmät edellyttävät ja tarjoamaan huippuluokan palveluja esimerkiksi tele-radiologian välityksellä pienemmissäkin toimipaikoissa. Lääkäreillemme ja muille asiantuntijoillemme voimme tarjota mielenkiintoisia tehtäviä ja yhteistyömahdol-lisuuksia merkittävimpien kotimaisten ja ulkomaisten lääketieteen alan yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Vuosi 2007 on Suomen Terveystalolle kannattavan kasvun vuosi Kasvuamme on edistänyt yksityisen terveyspalvelu-markkinan keskimäärin yhdeksän prosentin kasvu viimeisten 10 vuoden aikana. Ennakoimme tämän

markkinakasvun jatkuvan bruttokansantuotteen kasvua nopeampana. Toimintaedellytyksiämme vahvistaa myös yhteistyömahdollisuuksien laajeneminen julkisen sekto-rin kanssa. Teemme jo nyt yhteistyötä eri puolilla maata useiden sairaanhoitopiirien, kuntien ja sairaaloiden kans-sa täydentäen niiden palvelutarjontaa.

Kiitän Suomen Terveystalon henkilöstöämme, am-matinharjoittajiamme ja osakkeenomistajiamme siitä tahdosta ja toteutuksesta, jonka pohjalta jatkoimme kasvuamme vuonna 2006. Kiitän yhteistyökumppanei-tamme ja asiakkaitamme meitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta. Teemme kaikkemme, jotta täyttäisim-me – ja usein myös ylittäisimme – odotuksenne niin tänä kuin seuraavinakin vuosina.

Martti Kiuru


Suomen Terveystalo8

Terveyspalveluidenmarkkinat kasvavat

Toimintaympäristö

Suurimmat yksityisten terveyspalveluiden alatoimialat liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuna ovat lääkäripalvelut ja hammashoito.

Osuus yksityisistä terveyspalvelumarkkinoista, % Lääkäripalvelut 46 Hammashoito 23 Fysikaalinen hoito 11 Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset 4 Sairaankuljetuspalvelut 4 Sairaalapalvelut 3 Muu terveyspalvelu 9

Terveyspalveluiden markkinoiden arvo on Suomessa yli 10 miljardia euroa. Julkinen sektori on suurin terveyspalveluiden tuottaja, mutta yksityisen sektorin osuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja siitä on muodostunut julkista sektoria täydentävä yhteistyökumppani. Terveydenhuollon alalla toimii yli 11 000 yritystä, joista valtaosa on ammatinharjoittajia ja pieniä yrityksiä. Yksityiset terveyspalvelut ovat pääasiallisesti noin 10 työntekijän yksiköiden tuottamia.

Julkinen sektori on suurin palvelutuottaja suurimmassaosassa terveyspalvelusektoria. Yksityisen sektorin palve-luiden suhteellinen osuus vaihtelee eri palveluiden välillä:

Yksityisen sektorin tuottamat käynnit/tutkimukset

Sektori yht. milj. % kokonais- kpl määrästäAvohoidon lääkärikäynnit 6,4 noin 30 Avohoidon erikois-lääkärikäynnit 3,8 noin 40Työterveyspalvelut, työntekijää 1,7 yli 60 Laboratoriopalvelut 7,35 noin 14Kuvantamispalvelut 0,9 noin 18 Kirurgiset toimenpiteet 0,03 alle 6Lähteet: Stakes tilastotiedotteet 2000–2006, KTM:n ja TE-Keskusten julkaisu, helmikuu 2006.

Yksityisten terveyspalvelujen tarjoajien rooli vahvistuu markkinoillaYksityisten terveyspalveluiden kysyntä ja kasvumah-dollisuudet liittyvät terveydenhuollon haasteisiin ja yleiseen rakennemuutokseen.

Väestön ikääntyminenVäestön ikääntyminen lisää yksityisten terveyspalvelui-den kysyntää. Julkinen terveydenhuolto kärsii henki-löstöpulasta ja taloudellisten resurssien puutteesta. Resurssipulaa helpotetaan mm. lisäämällä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tehostamalla toimintaa ja osto-palveluiden avulla. Toistaiseksi yksityisten tuottamien ostopalveluiden osuus on lähinnä julkista sektoria täydentävä. Ostopalveluiden määrä kasvaa kuitenkin resurssipulan ja julkisen sektorin hankintojen kilpailutta-misen sekä mahdollisesti hoitotakuun vaikutuksesta.

Terveyspalveluyrityksille ostopalvelujen lisäänty-minen luo merkittävän kasvumahdollisuuden.

Työterveydenhuollon arvostusTyöterveyshuolto on tullut osaksi työyhteisön kehittä-mistä. Uudistettu työterveyshuoltolainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2002. Muutokset painottuivat ennalta-ehkäisyn korostamiseen. Lakimuutos lisäsi myös palve-luiden laatuvaatimuksia.

Julkinen sektori keskittänee kuntien ja valtion resurssit sairaalalaitokseen sekä lasten, nuorten ja vanhusten terveyspalveluihin. Työssäkäyvän väestön perusterveydenhuolto on enenevässä määrin työter-veyshuollon vastuulla.

Työterveyshuoltomarkkinoilla suurten yritysten työterveyspalvelujen tarjoajina ovat kilpailukyisimpiä valtakunnalliset palveluntarjoajat, jotka voivat tarjota eri puolilla maata toimiville yrityksille yhden kattavan palveluverkoston.

Vuosikertomus 2006 9Vuosikertomus 2006 9

Yksityisten terveyspalveluiden arvo

Me

1995 2000 20040

300

600

900

1 200

1 500

1 800

Lähde: KTM

771

1 182

1 686

Väestön ikäjaukauma Suomessa2003 ja 2030

%

0–14 år yli 75 år0

10

20

30

40

50

60

70

80

15-64 år 65-74 år

2003 2030

17,615,7

66,8

58,2

8,512,4

7,113,7

Lähde: Tilastokeskus, ennuste 9/2004

Toimintaympäristö

0-14 v 15-64 v 65-74 v yli 75 v

Suomen Terveystalo10

Toimintaympäristö

KonsolidaatiokehitysSuomen noin 11 000 terveyspalveluita tarjoavasta yri-tyksestä lääkäriyrityksiä on 300–400. Keskittymisen seurauksena 2–3 vuoden kuluttua markkinoita hallitsee todennäköisesti muutama valtakunnallinen tai kansain-välinen palveluntarjoaja sekä muutama vahva paikalli-nen toimija. Suomen Terveystalo on Suomen markki-noille keskittymisen kautta syntynyt valtakunnallinen toimija. Suuremmat yksiköt parantavat palvelujen laa-tua, kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Suurempien yritysten syntyminen parantaa myös yksityissektorin kilpailuedellytyksiä ja mahdollisuuksia täydentää kump-panina julkisen sektorin palveluita.

Vaurastuminen ja yleinen kiinnostus terveyttä kohtaanYksityisten terveyspalveluiden kysyntää lisää myös maksukykyisen ja hyvästä palvelusta maksamaan val-miin väestön määrän kasvu. Terveydenhuollon hallinnon ja suunnittelun asiantuntijat pitävät erikoislääkäripalve-luita nopeimmin kasvavana alueena lähimmän kym-menen vuoden aikana. Tämä tarjoaa erityisen hyvän kasvupohjan yksityissektorille. Lisäksi on korostumassa potilaan vapaus valita lääkärinsä.

Tutkimus- ja hoitomahdollisuuksienparaneminenUudet teknologiat vaikuttavat terveydenhuollon palve-lutuotannon tehostumiseen. Kehittyvät teknologiat mahdollistavat sairauksien entistä aikaisemman havait-semisen ja hoidon. Ainoastaan suuremmilla yksiköillä on mahdollisuus toimialan vaatimiin perusteknologiainves-tointeihin ja uusien pienten toimijoiden pääsy toimialalle vaikeutuu.

VakuutustuotteetTerveyspalveluistaan itse maksavien asiakkaiden osuus yksityisten terveyspalveluyritysten asiakaskunnasta on lisääntymässä (KTM:n ja TE-keskusten julkaisu, helmikuu 2006). Vakuutusyhtiöt ovat tuoneet julkisen sairausva-kuutuksen rinnalle vakuutustuotteita, jotka korvaavat osan sairaanhoitokuluista. Yleisen vaurastumisen myötä tällaisille vakuutustuotteille on kysyntää.

Viimeaikaiset lakimuutoksetVuoden 2005 alusta lähtien vakuutusyhtiöt ovat mak-saneet liikennevahinkopotilaan hoidon, tutkimukset ja kuntoutuksen suoraan ja täysimääräisinä hoitavalle lääkäriasemalle, joka voi olla yksityinen tai julkinen. Muutos johtuu ns. laastariveron poistumisesta. Vakuu-tusyhtiöt voivat myös vapaasti kilpailuttaa hoitopaikko-ja, mikä lisää yksityisten terveyspalveluiden kysyntää. Kilpailussa keskeisiä tekijöitä ovat hoidon saatavuus, nopeus ja palvelujen hinta-laatusuhde.

Julkisen ja yksityisen sektorin roolit kehittyvät vähitellen niin, että julkinen sektori tuottaa edelleen akuuteimmat vahinkotapahtumiin liittyvät hoidot ja yksityissektori tarjoaa aiempaa enemmän ja laajemmin muita kuin akuutteihin vahinkotapahtumiin liittyviä hoi-toja ja toimenpiteitä. Yksityissektorin merkitys lisääntyy myös kuntoutuspalveluissa.

Hoitotakuu1.3.2005 voimaan tullut hoitotakuu voi vaikuttaa yksityisiin terveyspalveluihin siten, että osa yksityisen sektorin asi-akkaista voi siirtyä hoidettavaksi julkiselle sektorille, jonka palvelut paranevat hoitotakuuvaatimuksen vuoksi. Julkisen sektorin resurssipula voi kuitenkin lisätä ostopalvelujen hankkimista yksityiseltä sektorilta. Hoidon saatavuutta koskevat enimmäismääräajat vaikuttavat nykyisten re-surssien tehokkaampaan hyödyntämiseen, joka osaltaan lisää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa, verkot-tumista ja kumppanuutta.

Väestön ikääntyminen lisää yksityisten terveyspalvelujen kysyntää.



Julkisen sektorin hankintojenkilpailuttaminenTerveyspalvelujen hankintojen kilpailuttamisella usko-taan olevan myönteinen vaikutus julkisen sektorin me-nojen vähenemiseen. Kilpailuttamisen uskotaan lisäävän terveydenhuollon tehokkuutta sekä samalla avaavan yksityisille terveyspalveluille uusia osa-alueita, jotka vain julkinen sektori on aiemmin tuottanut.

Terveydenhuollon rahoitus SuomessaVuonna 2005 Suomen terveydenhuoltomenot kasvoivat 647 miljoonalla eurolla 11,9 miljardiin euroon. Terveyden-huolto rahoitetaan pääasiassa julkisin verovaroin. Julkisen sektorin rahoittajia ovat kunnat, valtio ja Kansaneläkelaitos (Kela). Yksityisen sektorin rahoitus koostuu kotitalouksien, työnantajien, yksityisten vakuutusten sekä sairauskassojen osuuksista. Vuonna 2005 yksityisellä rahoituksella katettiin noin 22 ja julkisilla varoilla 78 prosenttia kaikista tervey-denhuollon menoista. Terveyspalveluiden tuottamis-vastuu on ollut pääasiassa kunnilla, jotka vastaavat noin 52 prosentista julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta (Lähde: Stakes, Tilastotiedote 2/2007).

Kelan hoitokorvausjärjestelmä toimii kotitalouksien, työnantajien, yksityisvakuutusten ja ostopalveluiden ohella yksityisten terveyspalveluiden rahoittajana. Kelan korvausten piiriin kuuluvat yksityislääkärin palvelut sekä vuoden 2002 joulukuusta lähtien myös hammaslääkärin palvelut. Vakuutusyhtiöllä on korvausrooli lakisääteisten ja vapaaehtoisten vakuutusten kautta.

Kelan sairausvakuutuskorvaukset vuonna 2005 olivat lääkärinpalveluissa 62,5 miljoonaa euroa sekä yksityisessä tutkimuksessa ja hoidossa yhteensä 55,5 miljoonaa euroa (Lähde: Kansaneläkelaitoksen tilastolli-nen vuosikirja 2005 ja mukaillen KTM:n ja TE-Keskusten julkaisu, helmikuu 2006).

OstopalvelutVuonna 1993 toteutettu valtionosuusuudistus loi laa-jemman mahdollisuuden kunnille ja kaupungeille ostaa terveyspalveluita ns. ostopalveluina yksityiseltä sekto-rilta. Uudistuksen myötä myös valtiolta tuleva rahoitus on pienentynyt ja kuntien rahoitusosuus on vastaavasti kasvanut. Vuonna 2004 kuntien ja kuntayhtymien ostot terveyspalveluissa olivat yhteensä 210 miljoonaa euroa, joka oli vain kolme prosenttia kuntien käyttökustannuk-sista. Vuodesta 2002 vuoteen 2005 palveluostot ovat kasvaneet 50 miljoonaa euroa (lähde: KTM julkaisuja 25/2006, heinäkuu 2006). Yhteensä kunnallisten osto-palveluiden kasvu on ollut yli 31 prosenttia kahden vuoden aikana.

Tyypillisesti terveyspalveluyritykset tarjoavat osto-palveluina kunnille erikoislääkärikonsultaatiota, leikkaus-,kuvantamis- ja muita tutkimuspalveluja, terveyskeskus- ja hammaslääkäripalveluja sekä erilaisia fysikaalisia hoitopalveluja.

KILPAILUASEMA Suomen Terveystalon asemaa yksityisten terveyspalve-luyritysten kilpailussa vahvistavat sen yksiköiden luku-määrällä mitattuna Suomen laajin kokonaisvaltainen terveyspalveluketju, lääkärikunnan arvos-tus, kasvustrategian toteuttaminen, innovatiivisuus ja luovuus sekä sitoutuneet avainhenkilöt. Useat yhtiön liiketoiminnoista kilpailevat markkinoilla, joilla verkoston laajuudesta, vo-lyymista ja koosta on hyötyä osaamisen ja palveluiden saatavuuden lisäksi.

Keskittymisen seurauksena Suomen markkinoilla saattaa tule-vaisuudessa olla vain 2–3 merkittävää valtakunnallista yksityistä terveyspalveluyh-tiötä sekä lisäksi paikallisia pienempiä toimijoita. Terveys-palvelujen tuotanto on usein paikkaan ja kieleen sidottua, joten kotimaisten terveyspalveluiden tuottaminen Suomen rajo-jen ulkopuolella ei ole alalle luonteenomaista. Kuiten-kin palvelutuotannon kansainvälistymisen edellytysten parantuessa suomalaisilla palveluntuottajilla on paremmat mahdollisuudet toimintansa laajentamiseen myös esimer-kiksi Suomen lähialueille ja muihin EU-maihin. Toisaalta kansainväliset terveyspalveluyritykset voivat ennen kaik-kea yritysostoin, mutta myös investoinnein, vaikuttaa ter-veyspalveluiden kilpailutilanteeseen Suomessa.

Suomen Terveystalon kilpailijat voidaan jakaa maantieteellisen kattavuuden että palveluiden mukaan. Yksityisistä terveyspalveluyrityksistä Mehiläinen Oy toimii useilla samoilla paikkakunnilla ja palvelualueilla kuin Suomen Terveystalo seulontatutkimuksia lukuun ottamatta. Medivire Oy:llä on valtakunnallinen lähinnä työterveyspalveluun keskittynyt verkosto. Merkittävim-piä paikallisia kilpailijoita, joilla on yksityisvastaanottoja, työterveyshuollon, diagnostiikan ja sairaalatoiminnon palveluita, ovat pääkaupunkiseudulla Diacor Terveys-palvelut Oy ja Helsingin Lääkärikeskus Yhtymä, Turussa Lääkäriasema Pulssi Oy ja Tampereella Tampereen Lää-kärikeskus -konserni. Lisäksi joukko pienempiä yhtiöitä kilpailee paikallisesti Suomen Terveystalo -konsernin eri toimipaikkojen kanssa. Keskuslaboratoriotoiminnassa merkittävimmät yksityiset palveluntuottajat Suomen Terveystalon lisäksi ovat Medix Laboratoriot Oy, VITA-Terveyspalvelut Oy ja Yhtyneet Laboratoriot Oy.

Suomen Terveystalo on laajin yksityisistä terveys-palveluiden tuottajista yksiköiden lukumäärällä ja ver-koston kattavuudella mitattuna. Liikevaihdolla ja käynti- tai tutkimusmäärillä mitattuna yhtiö on ydinsegmenttien palveluissaan vähintään kolmen suurimman tuottajan joukossa. Kuvantamisessa Suomen Terveystalo on sel-keä markkinajohtaja kaikilla mittareilla mitattuna. Mag-neettikuvantamisessa Suomen Terveystalolla on vahva markkina-asema.

Toimintaympäristö


Myös julkinen sektori kilpailee Suo-men Terveystalon kanssa samoista hankkeista työterveyshuollossa, diagnostiikassa (laboratorio ja kuvantamispalvelut) ja sairaala-toiminnossa. Työterveyshuollossa yksityiset palveluntarjoajat ovat jo suurempi palveluntarjoaja kuin terveyskeskukset. Laboratoriopalve-luissa julkisen sektorin volyymi on hyvin merkittävä erityisesti keskuslaboratoriotoi-minnassa. Kuvantamisessa Suomen Terveystalon volyymi vastaa suurehkon sairaanhoitopiirin volyymejä. Sairaalatoiminnassa Suomen Terveystalon keskittyy päivä-kirurgisiin toimenpiteisiin. Kilpailun lisäksi julkinen sektori on myös yhtiölle tärkeä kumppani ja tätä yhteistyötä Suo-men Terveystalo pyrkii vahvistamaan.

MARKKINAKUVAUS SUOMEN TERVEYS-TALON YDINSEGMENTTIEN MUKAISESTISuomen Terveystalon liiketoiminta raportoidaan kahtena ydinsegmenttinä, jotka ovat Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti sekä Diagnostiikkasegmentti. Lää-käriasema- ja sairaalasegmenttiin kuuluvat yleis- ja erikoislääkäri-, työterveys- ja sairaalapalvelut. Diagnos-tiikkasegmenttiin kuuluvat puolestaan laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä seulontatutkimukset.

Lääkäriasema- ja sairaalasegmentin mukaiset markkinat

LääkäripalvelutYksityinen sektori tuotti vuonna 2005 yhteensä noin 6,4 miljoonaa lääkärissäkäyntiä, mikä on yli 30 prosent-tia kaikista avohoidon lääkärikäynneistä. Luku sisältää yleislääkäreillä ja erikoislääkäreillä käynnit sekä työter-veyshuollon lääkärissäkäynnit.

Yleislääkärien käyntimäärät, jotka sisältävät myös työterveyshuollon yleislääkärikäynnit, kasvoivat vuosina 1999–2005 noin 2,0 miljoonasta noin 2,6 miljoonaan käyntiin. Kokonaiskasvu oli noin 26 prosenttia ja vuosi-kasvu noin 4,0 prosenttia. Käyntimäärät erikoislääkä-reillä kasvoivat vastaavasti noin 2,9 miljoonasta noin 3,8 miljoonaan, ja kokonaiskasvu oli noin 33 prosenttia ja vuosikasvu noin 4,8 prosenttia. (Lähde: Stakes tilasto-tiedotteet 2000–2005).

Käyntimäärät yleis- ja erikoislääkäreillä pois lukien työterveyshuollon lääkärissäkäynnit kasvoivat vuodesta 1999–2005 yhteensä noin 0,3 miljoonalla käynnillä eli noin 8 prosentilla vuodessa (Lähde: Stakes tilastotiedot-teet 2000-2006: Yksityiset terveyspalvelut 1999–2005).

Lääkäripalveluissa orgaaninen kasvu koostuu sekä volyymin kasvusta että hintojen muutoksesta.

Vuonna 2005 Suomessa oli noin 21 000 lääkäriä, joista päätoimisia yksityislääkäreitä oli yli 1 600. Sivutoi-

misia yksityislääkäreitä vuonna 2005 oli yli 4 300. Yhteensä yksityisvastaanottoa piti lähes 6 000 lääkäriä. Laajinta päätoimisten yksityislääkäreiden vastaanottotoimin-ta on Helsingin ja Uudenmaan alueella, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Lääkä-rikuntaa on siirtynyt julkiselta sektorilta yksityiselle, koska muun muassa yksityis-

ten terveyspalveluyritysten koon kasvaessa myös toimintaedellytykset ovat yksityisellä

sektorilla parantuneet.

Suomen Terveystalon asema ja toiminnan painopisteSuomen Terveystalolla on yksityisellä sektorilla yksi-köiden lukumäärällä mitattuna Suomen laajin yleis- ja erikoislääkäripalveluverkosto. Käyntimäärillä ja liikevaih-dolla mitattuna yhtiön yleis- ja erikoislääkäritoiminnot kuuluvat kahden suurimman yksityisvastaanottoa har-joittavan yksityisen sektorin palvelutuottajan joukkoon. Asemaa ovat vahvistaneet muun muassa laajin lääkäri-asema- ja sairaalaverkosto, lääketieteellinen osaaminen ja hyvä maine sekä monipuolinen palveluvalikoima.

Suomen Terveystalo vahvistaa asemaansa inves-toimalla uusiin tilahankkeisiin useilla paikkakunnilla pääkaupunkiseutu mukaan lukien, kehittämällä uusia palvelukonsepteja, monipuolistamalla alueellista palve-lutarjontaa, kehittämällä puhelinpalvelua sekä yhteis-työtään julkisen sektorin kanssa.

TyöterveyshuoltopalvelutYksityissektori, mukaan lukien lääkäriasemat, yritysten omat ja yhteiset terveysasemat, on nykyään yli 60 pro-sentin markkinaosuudellaan suurin työterveyspalvelujen tuottaja (Lähde: Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutus ja käyttö vuonna 2003).

Työterveyshuollossa yleislääkärien käyntimäärät kasvoivat vuosina 1999–2005 noin 1,0 miljoonasta käyn-nistä noin 1,6 miljoonaan. Kokonaiskasvu oli noin 58 prosenttia ja vuosikasvu yli 8 prosenttia. Käyntimäärät työterveydenhuollon erikoislääkäreillä kasvoivat samaan aikaan noin 0,38 miljoonasta noin 1,0 miljoonaan. Kokonaiskasvu oli noin 161 prosenttia ja vuosikasvu yli 17 prosenttia. Yhteensä käyntimäärät ovat kasvaneet yli 1,2 miljoonalla käynnillä eli noin 86 prosenttia vuodes-ta 1999 vuoteen 2005 (lähde: Stakes tilastotiedotteet 2000–2005: Yksityiset terveyspalvelut 1999–2004).

Työterveyshuoltomarkkinat kasvavat sekä volyy-min että tehtävien sopimusten vaativamman palvelutar-jonnan myötä.

Työterveyshuollon piiriin kuului Suomessa yli 80 prosenttia työvoimasta, joka tarkoittaa noin 1,7 miljoo-naa henkilöä ja palkansaajista noin 90 prosenttia. Alle 10 hengen yrityksistä on vielä noin 30 prosenttia laki-sääteisen työterveyshuollon ulkopuolella.

Toimintaympäristö


Toimintaympäristö

Seuraava taulukko esittää työterveyshuollon muutos-ta eri palveluntarjoajien kesken vuosina 1997–2003 (lähde: STM, Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantunti-joiden koulutus ja käyttö vuonna 2003, toukokuu 2005):

Työterveydenhuollon 1997 2000 2003palveluntarjoaja, % Yksityinen palveluntarjoaja 26 32 40Työnantajan oma yksikkö 28 25 18Terveyskeskus 40 37 38Yritysten yhteiset työterveyspisteet 6 6 4

Suomen Terveystalon asema jatoiminnan painopisteTyöterveyspalvelujen käyntimäärillä ja liikevaihdolla mitattuna Suomen Terveystalo on kolmen suurimman yksityisen sektorin tuottajan joukossa. Suomen Terveys-talolla on yksityisellä sektorilla yksiköiden lukumäärällä mitattuna Suomen laajin työterveyshuollon palvelu-verkosto, joten asiakasyritys saa kaikille yksiköilleen samanlaiset työterveyspalvelut yhdellä sopimuksella. Keskitetty korvaushakemus-, laskutus- ja työterveysra-portointi tuovat lisäarvoa asiakkaalle mm. yksinkertais-tamalla työterveyspalvelujen hallinnointia. Tilikauden 2006 lopussa Suomen Terveystalon työterveyspalve-luiden piiriin kuului noin 142 000 työntekijää yli 8 600 yrityksessä tai yhteisössä.

Suomen Terveystalo vahvistaa asemaansa erityi-sesti yritysten ja julkisen sektorin työterveyshuollon ulkoistushankkeissa, investoimalla laitteistoihin, uuteen teknologiaan ja toimitilojen ajanmukaistamiseen sekä hyödyntää yritysostomahdollisuuksia.

SairaalapalvelutSuurin osa sairaalapalveluista, joihin kuuluvat leikkaus- ja vuodeosastopalvelut, tuotetaan julkisella sektorilla. Tuottajia ovat joko kunnat, kuntayhtymät tai valtio. Yksityisellä sektorilla osa toimi-

joista tuottaa pitkälle erikoistuneita sairaalapalveluita ja osa keskittyy lyhytjälkihoitoiseen päiväkirurgiaan. Yksityisen sektorin osuus koko terveydenhuollon sairaa-lapalvelutuotannosta on alle 6 prosenttia (lähde: KTM:n ja TE-Keskusten julkaisu, helmikuu 2006). Vuonna 2005 leikkaustoimenpiteitä tehtiin yhteensä noin 543 000, joista päiväkirurgisia toimenpiteitä oli hieman yli 180 000. Ei-kiireellisessä kirurgiassa on yhä enemmän siirrytty päiväkirurgiaan, jossa potilaan toimenpiteeseen tulo- ja lähtöpäivä ovat samoja. Päiväkirurgisten toimenpiteiden osuus ei-kiireellisistä hoitojaksoista oli 36 prosenttia vuonna 1997 ja 51 prosenttia vuonna 2005 (lähde: Stakes Tilastotiedote 26/2005).

Teknologian ja leikkausmetodien kehittyminen luo perinteiselle sairaalatoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Kehitetään saumattomia hoitoketjuja, etädiagnosointi on jo mahdollista ja pidemmällä aikavälillä on mahdollista ottaa jopa etäkirurgia laajempaan käyttöön.

Suomen Terveystalon asema ja

toiminnan painopisteSuomen Terveystalolla on yksityisellä sektorilla Suomen lukumäärältään laajin leikkaustoimenpideverkosto. Yhtiö on myös suurin tuottaja toimenpiteiden lukumäärällä mitattuna. Liikevaihdolla mitattuna yhtiö on markkina-kakkonen. Vahvaan asemaan ovat vaikuttaneet Suomen Terveystalo -konsernin oman verkoston luomat mahdol-lisuudet, osaaminen, laaja palvelutarjonta, kokonais-valtaisen terveyspalveluketjun luomat synergiaedut laite- ja materiaalihankinnoissa, innovatiivisuus ja uusien tuotteiden lanseeraus, kuten vaahtoruiskutushoidot laskimokirurgiassa.

Kasvun painopiste on ortopediassa, mutta myös silmäkirurgiaa, korva-, nenä- ja kurkkukirurgiaa, plastiik-kakirurgiaa ja yleiskirurgiaa pyritään vahvistamaan. Raskaammat ja pidempiaikaista hoitoa vaativat


Suomen Terveystalolla on yksityisen sektorin laajin työterveyshuollon palveluverkosto.


kirurgiset toimenpiteet tulevat säilymään pääsääntöisesti julkisella sektorilla. Suomen Terveystalon leikkaustoimin-nan painopiste säilyy päiväkirurgisissa ja lyhytjälkihoitoisis-sa toimenpiteissä, joka osaltaan mahdollistaa suuremmat volyymit ja myös paremman kannattavuuden.

Suomen Terveystalo vahvistaa asemaansa leik-kaustoiminnassa panostamalla yhteistyöhön vakuutus-yhtiöiden ja julkisen sektorin kanssa sekä investoimalla leikkausaleihin ja laitekantaan. Täysin uutta leikkauska-pasiteettia on rakenteilla Kristiinankaupunkiin, Ouluun, Rovaniemelle ja Tampereelle sekä Turkuun uusien lääkä-riasemien yhteyteen. Seuraavan kahden vuoden aikana Suomen Terveystalo investoi mahdollisesti 10 uuteen leikkaussaliin.

Uusilla tai parannetuilla leikkaustiloilla pyritään tar-joamaan asiakkaalle parempaa ja tehokkaampaa hoitoa sekä tarjoamaan kirurgeille ja muulle leikkaussalihenkilö-

kunnalle ajanmukaiset toiminta-mahdollisuudet.

Myös leikkaussa-litoiminnan tunnettuu-

den parantaminen Suomen Terveys-talon omassa ver-

kostossa vahvistaa yhtiön asemaa. Inno-

vatiivisuus ja uusien tuotteiden lanseeraus pyritään säilyttämään.

Yhtiö arvioi myös jatkuvas-ti uusia yritysostokohteita,

jotka voivat sisältää myös leikkaustoiminnon.

Diagnostiikkasegmentin mukaiset markkinat

KuvantamistutkimuksetKuvantamis- eli radiologisilla tutkimuksilla tarkoitetaan potilaan diagnostisia tutkimuksia kuvantamisen keinoin. Yksityisen sektorin tuottamien kuvantamistutkimusten määrä on kasvanut sekä yksityishenkilöiden että työnan-tajan järjestämässä työterveyshuollossa. Sairausvakuu-tuksella korvattavien yksityishenkilöiden radiologisten tutkimusten määrä kasvoi vuosien 2000 ja 2005 välisenä aikana noin 0,44 miljoonasta noin 0,61 miljoonaan tutki-mukseen. Kokonaiskasvu oli noin 38 prosenttia ja volyy-mivuosikasvu noin 6,7 prosenttia. Sairausvakuutuksella korvattavien yksityishenkilöiden radiologisten tutkimus-ten volyymi on kasvanut vuosittain samassa suhteessa lääkärissäkäyntien määrän kasvun kanssa. (Lähteet: Kansaneläkelaitoksen tilastolliset vuosikirjat 2000 ja 2004).

Sairausvakuutuksella korvattavien työnantajan jär-jestämän työterveyshuollon radiologisten tutkimusten määrä kasvoi vuosien 1995 ja 2003 välisenä aikana noin 0,27 miljoonasta noin 0,39 miljoonaan tutkimukseen. Kokonaiskasvu oli noin 48 prosenttia ja volyymivuosikas-vu noin 5,0 prosenttia. Sairausvakuutuksella korvattavien työnantajan järjestämän työterveyshuollon radiologisten tutkimusten volyymi on kasvanut vuosittain samassa suhteessa työterveyslääkärissä käyntien määrän kas-vuun. (Lähteet: Kansaneläkelaitoksen tilastolliset vuosi-kirjat 2000–2004)

Yksityisten kuvantamispalvelujen kysynnän myön-teiseen kehittymiseen vaikuttavat hoitotakuun voimaan tulo, ns. laastariveron poistuminen ja uusien, tehokkaam-pien teknologioiden käyttöönotto. Kunnille ostopalvelui-na tuotetut radiologiset tutkimukset eivät sisälly edellä esitettyihin Kelan tilastoihin. Kuvantamisen tutkimusmää-rät kehittyvät lääkärissäkäyntien määrän kehittymisen mukaisesti. Tämän lisäksi kunnalliset ostopalvelut lisäävät yksityisen sektorin kuvantamispalvelujen käyttöä.

Suomen Terveystalon asema ja toiminnan painopisteSuomen Terveystalo on kuvantamisessa yksityisellä sek-torilla markkinajohtaja niin liikevaihdolla, tutkimusmäärillä kuin yksiköiden lukumäärälläkin mitattuna. Yhtiön asema on vahva myös magneettikuvantamisessa. Markkinajoh-tajuuden perustana ovat osaaminen, volyymi, radiologien määrä, toimintavarmuus ja kokonaisvaltainen terveys-palveluketju. Suomen Terveystalossa on radiologian eri-koislääkäreitä joko työsuhteessa tai ammatinharjoittajina yhteensä noin 140. Kuvantamismarkkinoille pääsyä tai markkinaosuuksien merkittävää siirtymää kilpailijoiden kesken vaikeuttavat oleellisesti toimintaan tarvittavat avainresurssit.

Toimintaympäristö



Suomen Terveystalo vahvistaa edel-leen asemaansa markkinajohtajana kuvantamispalveluiden tuottajana panostamalla uusiin tai korvaaviin investointeihin, kuten kuvantamis-laitteisiin ja tietotekniikkaan. Yhtiöllä on käytössään uudenaikainen 3,0 Teslan magneettikuvantamislaite. Suomen Terveystalo -konsernin vii-meisimmät investoinnit tietotekniikkaan on keskitetty digitaaliseen kuva-arkistoon (PACS, Picture Archiving Communication System) ja radiologian informaatiojärjestelmään (RIS-järjestelmä, Radiology Information System), jotka tulevat sisältämään oleelliset toiminnot radiologian tuotannonohjaukseen. Yhtiön kuvantamispalveluissa siirrytään täysimittaiseen PACS/RIS-järjestelmään vuoden 2007 aikana, jolloin kaikki kuvantamisyksiköt ovat samassa verkossa ja hoi-tavan lääkärin kuvien katselu sekä radiologien kuvien diagnostiikka on paikkakunnasta riippumatonta.

Yhtiön asemaa vahvistetaan myös kuvien digitali-soinnilla. Yhtiön kaikki röntgenlaitteet on jo varustettu digitaalisilla CR-laitteilla. Lisäksi markkinajohtajuutta vahvistetaan hyödyntämällä täysimääräisesti koko-naisvaltaista terveyspalveluketjua, kuten tehostamalla sisäistä lähettämistä.

LaboratoriotutkimuksetYksityiset laboratoriotutkimukset tuotetaan nykyisin pääosin lääkäriasemien laboratorioissa sekä suuremmis-sa keskuslaboratorioissa. Myös julkinen sektori tuottaa massa-analytiikan laboratoriotutkimuksia. Suomessa on 75 pelkästään laboratorioliiketoimintaan keskittyvää yritystä (Lähde: KTM:n ja TE-Keskusten julkaisu, helmi-kuu 2006).

Yksityinen sektori tuotti vuonna 2005 yhteensä 7,4 miljoonaa laboratoriotutkimusta. Laboratoriotutkimusten määrä kasvaa lähes samassa suhteessa kuin yksityisten terveyspalveluiden käyttö. Yleisimpiä laboratoriotutki-muksia ovat kliininen kemia, kliininen hematologia, mik-robiologia, patologia, fysiologia ja neurofysiologia (Läh-de: Stakes, tilastotiedote 33/2005).

Yksityisen sektorin tuottamat laboratoriotutkimuk-set kasvoivat vuodesta 1999 vuoteen 2005 noin 6,3 mil-joonasta tutkimuksesta 7,4 miljoonaan. Kokonaiskasvu oli lähes 17 prosenttia ja vuosikasvu noin 2,6 prosenttia. Vuonna 2004 laboratoriotutkimusten määrä kasvoi 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna (Lähde: Stakes, tilastotiedote 33/2005). Volyymilla mitattuna tutkimusten määrä on jatkuvassa kasvussa, mutta kil-pailutilanne vaikuttaa palveluiden hinnoitteluun. Tule-vaisuudessa on toimintoja tehostamalla mahdollisuus laskea tutkimusten yksikköhintoja.

Suomen Terveystalon asema ja toiminnan painopiste

Suomen Terveystalolla on yksityisellä sektorilla Suomen laajin laboratorionäyt-teenottoverkosto yksiköiden lukumäärällä mitattuna. Massa-analytiikkaan erikoistu-neet laboratorioyhtiöt ovat liikevaihdoltaan

ja tutkimusmääriltään Suomen Terveysta-lon laboratoriopalveluita suurempia. Yhtiön

keskuslaboratorio on yksi yksityisen sektorin neljästä kliinisessä analytiikassa akkreditoidusta

keskuslaboratoriosta. Julkisella sektorilla kliinisessä analy-tiikassa akkreditoituja laboratorioita on esimerkiksi yliopis-tollisissa keskussairaaloissa. Yhteensä julkisella sektorilla näitä laboratorioita on 18.

Suomen Terveystalo vahvistaa asemaansa lääkäri-asemien laboratoriopalveluissa optimoimalla resursseja, yhtenäistämällä tutkimusvalikoimaa ja panostamalla yh-tenäiseen laatujärjestelmään. Toiminnan yhtenäistäminen lääkärikeskuksissa keskittää suuren osan tutkimuksista omaan keskuslaboratorioon. Näytetutkimusten keskittä-minen mahdollistaa korkean laadun ja tuo oleellisia kustan-nussäästöjä. Keskuslaboratorion osalta Suomen Terveys-talo kasvattaa liiketoimintaansa investoimalla uuteen teknologiaan, näytelogistiikkaan ja patologian koko toimin-taprosessiin. Teknologisista investoinneista esimerkkinä on Suomen ensimmäinen yksityisen puolen rata-automaa-tiolaite, joka lisää yhtiön keskuslaboratorion kapasiteettia ja tehostaa näytelogistiikkaa. Lisäksi logistiikassa pyritään hyödyntämään entistä enemmän uuden tietojärjestelmän mahdollistavia verkkorajapintoja. Investoinnit patologian näytteen valmistuslaitteistoon vahvistavat Suomen Ter-veystalon asemaa julkiselle sektorille tarjottavissa palveluissa.

SeulontatutkimuksetSuomessa on toteutettu mammografi a- ja papaväestö-seulontoja jo pitkään. Suolistoseulonnat käynnistyivät vuonna 2004. Seulontojen järjestäminen on kuntien tai kuntayhtymien vastuulla. Seulontojen tarkoituksena on vähentää kohdunkaulan, rinta- tai suolistosyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Mammografi atutkimukseen perustuvalla seulontaohjelmalla todetaan ja hoidetaan yli 800 rintasyöpää vuosittain. Mammografi aan perus-tuva rintasyöpäseulonta on viranomaisten ohjaamaa ja valvomaa. Lähes kaikki Suomen kunnat kutsuivat vuon-na 2005 seulontoihin Kansanterveysasetuksen edellyt-tämän ikäryhmän 50–59 -vuotiaat. Kutsutuista naisista yhdeksän kymmenestä osallistui seulontaan. (Lähde: Joukkotarkastusrekisteri, 2005).

Lakisääteisesti mammografi atutkimukset on suun-nattu 50–59 -vuotiaille naisille. Osa kunnista tekee jo nyt vapaaehtoisesti mammografi atutkimuksia myös

Toimintaympäristö


osalle 60–69 -vuotiaista naisista. Kansanterveysasetus muuttui vuoden 2007 alusta siten, että vuosittain yksi ikäluokka tulee lisää mammografi aseulontojen piiriin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tämä mahdol-listaa noin 25 prosentin volyymikasvun seulontamark-kinoilla. Mammografi aseulontojen kokonaismarkkina on tällä hetkellä noin 250 000 tutkimusta vuodessa. Seulonnoista sel-keästi suurin osa tehdään nykyään yksityisellä sektorilla.

Suomen Terveystalon asema ja

toiminnan painopisteSuomen Terveystalo on mammografi aseulontapalve-luissa selkeä markkinajohtaja niin liikevaihdolla, tutki-musmäärillä kuin yksiköiden lukumäärälläkin mitattuna. Yhtiö toteuttaa yli 80 prosenttia kaikista mammogra-fi aseulontatutkimuksista. Keskittyminen ja yritysostot ovat keskeisesti vaikuttaneet Suomen Terveystalon markkinajohtajuuden syntymiseen. Sen sijaan papa-seulonnoissa markkina on edelleen hajanainen ja papa-seulontojen osalta Suomen Terveystalo on toistaiseksi haastajan asemassa.

Suomen Terveystalo vahvistaa asemaansa markki-najohtajana mammografi aseulontapalveluiden tuottaja-na standardoimalla prosessejaan, ylläpitämällä laatua ja ammattitaitoa, hyödyntämällä investointeja digitaaliseen kuvantamiseen sekä hyödyntämällä mahdollisia syner-gioita muiden Suomen Terveystalon tarjoamien palve-luiden ja tarjottavien resurssien kesken. Digitaalinen kuvantaminen ja muiden teknologioiden käyttöönotto ovat mammografi aseulonnan keskeisimpiä suuntauksia ja myös niiden avulla yhtiö voi vahvistaa markkina-ase-maansa, tehostaa toimintaa ja pienentää kustannuksia. Digitaalisuuden avulla seulontakuvat voidaan ottaa yh-dessä paikassa ja tulkita eri paikoissa lähes reaaliajassa.

Papaseulontojen osalta Suomen Terveystalo voi hyödyntää resurssina omia keskuslaboratoriopalvelui-taan. Orgaanisessa kasvussa Suomen Terveystalo pyrkii myös hyödyntämään vuoden 2007 alussa tehtyä ase-tuksen muutosta tutkittavissa ikäluokissa. Tulevaisuu-dessa mammografi a- ja papaseulontojen lisäksi Suomen Terveystalon seulontapalveluita laajennetaan muihin seulontoihin, kuten sikiö-, silmänpohja-, suolisto-, mies- ja mahasyöpäseulontoihin. Päätöksiä toiminnan laajenta-misesta näihin seulontoihin ei ole tehty.

Suomen Terveystalolla on yksityisen sektorin laajin laboratorionäytteen-ottoverkosto.

Toimintaympäristö



Arvot ja strategia

Suomen laajin yksityinen kokonaisvaltaisia terveyspalveluja tarjoava yhtiöSuomen Terveystalo on Suomen laajin yksityinen koko-naisvaltaisia terveyspalveluja tarjoava yhtiö yksiköiden lukumäärällä mitattuna. Yksiköt hyödyntävät asiakkai-den palvelemisessa tehokkaasti koko ketjun osaamista ja palveluja. Suomen Terveystalon palveluissa on hyvä hinta-laatusuhde. Ketjun laajuus varmistaa palvelujen saatavuutta ja tukee lääketieteellisen osaamisen tason kehittämistä. Yksi merkittävimmistä Suomen Terveys-talon vahvuusalueista on teleradiologiatoiminta. Suomen Terveystalossa työskentelee noin 140 radiologia eli neljännes kaikista Suomessa toimivista radiologeista. Yhtiössä on myös maan suurin yksityinen teleradiologian yksikkö, jossa tehtiin vuonna 2006 muun muassa 180 000 mammografi atutkimuksen tulkintaa.

Kasvu orgaanisesti ja yritysostoinHistoriansa aikana Suomen Terveystalo on kasvanut sekä orgaanisesti että yritysostoilla. Vuosien 2004–2006 aikana yhtiön liikevaihto on kasvanut noin 43,9 miljoo-nasta eurosta 88,9 miljoonaan euroon. Vuosikasvu on

ollut keskimäärin noin 42 prosenttia. Samanaikaisesti yhtiön liikevaihdon orgaaninen kasvu on vaihdellut noin 10 prosentista noin 14,5 prosenttiin vuodessa. Suomen Terveystalo on onnistunut integroimaan oste-tut yritykset ja liiketoiminnat osaksi kokonaisvaltaista terveyspalveluketjuaan, ja kasvusta huolimatta yhtiön kannattavuus on säilynyt hyvänä.

Lääkärikunnan arvostus Suomen Terveystalon palveluiden tuottamisessa ovat ratkaisevassa asemassa asiakaspalvelussa toimivat ammatinharjoittajat ja työsuhteiset työntekijät. He ar-vostavat yhtiön tarjoamia asianmukaisia työolosuhteita ja mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää lääketieteellistä osaamista. Suomen Terveystalo järjestää valtakunnallisia ja alueellisia koulutustapahtumia sekä tarjoaa tilaisuuksia osallistua tutkimus- ja kehitystyöhön. Lääkärit arvosta-vat myös mahdollisuuksia olla kehittämässä uusia inno-vaatioita ja toimintatapoja sekä ottaa käyttöön uusinta lääketieteellistä teknologiaa.

Arvot: Osaaminen ja välittäminen

Suomen Terveystalon palvelujen ja toiminnan kehittämisen lähtökohtana on asiakas.

OsaaminenAsiakkaat kokevat Suomen Terveyspalvelun osaamisen korkealaatuisina terveyspalveluina.

Osaamisen kehittämiseksi ja varmistamiseksiyhtiö tarjoaa henkilöstölleen ja yhtiössä toimiville ammatinharjoittajille jatkuvaa ammatillista koulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Suomen Terveystalo järjestää vuosittain valtakunnallisina tapah-tumina lääkäripäivät ja työterveyshuollon päivät. Alu-eellisina tapahtumina järjestetään säännöllisesti työter-veyshuollon ja lääketieteen ajankohtaisaiheisiin liittyviä koulutustilaisuuksia. Myös erityisosaamista ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa tuetaan koulutuksella.

Lääkäreiden ammatillista kehitystä tuetaan kannus-tamalla heitä akateemiseen pätevöitymiseen ja osallis-tumaan oman alansa tutkimus- ja kehitystyöhön. Useilla yhtiön lääkäriasemilla on työterveyshuollon erikoislää-kärikoulutusoikeudet.

VälittäminenVälittäminen on asiakkaiden, henkilöstön ja ammatin-harjoittajien tarpeiden huomioonottamista.

Suomen Terveystalon koko toiminnan tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin edistäminen. Korkealaatui-seen terveyspalveluun kuuluu yhtiössä ammatillisen osaamisen lisäksi potilasta arvostava asiakaspalvelu sekä palveluiden saatavuuden ja potilasturvallisuuden varmistaminen. Omasta henkilöstöstä välittäminen näkyy muun muassa panostuksissa ajanmukaisiin työ-välineisiin ja asianmukaiseen työympäristöön sekä mahdollisuutena jatkuvaan kouluttautumiseen. Amma-tinharjoittajista välittäminen näkyy lisäksi kilpailuky-kyisinä vuokrina ja ammatinharjoittamisen tukemisena muun muassa järjestämällä ammatillista koulutusta.

Keskeiset vahvuudet


Vahva liiketoiminnan rahavirta ja hyvä kannattavuus Suomen Terveystalon liiketoiminnan rahavirta on vah-vasti positiivinen. Vahvan liiketoiminnan kassavirran lisäksi tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiin inves-tointeihin käytetään sekä oman että vieraan pääoman ehtoista rahoitusta.

Innovatiivisuus ja luovuus Suomen Terveystalo kehittää jatkuvasti toimintojaan ja tutkii mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia lääketie-teellisiä menetelmiä ja palveluita, joiden tavoitteena on parantaa asiakkaiden saamaa terveyspalvelua ja asiak-kaan kokemaa palvelujen hinta-laatusuhdetta. Uusien palvelujen ja tuotteiden avulla kasvatetaan myös yhtiön liikevaihtoa ja parannetaan kannattavuutta. Uusimpia esimerkkejä Suomen Terveystalon lanseeraamista uusista palveluista ja tuotteista ovat suonikohjujen vaahtoruiskutushoidot, laskimoiden sisäinen laserkirur-gia ja eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa käytettävä green laser. Diagnostiikassa uusinta teknolo-giaa edustavat muun muassa 3 Teslan magneettikuva-uslaitteisto, PET-TT ja 3D/4D -ultraäänilaitteistot.

Uusien palveluiden ja tuotteiden lanseeraukset voivat liittyä myös vakuutustuotteisiin ja ostopalvelui-den kehittämiseen sekä työterveyshuollossa vakuutus-yhtiöyhteistyöhön ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Sitoutuneet avainhenkilötSuomen Terveystalon työntekijöistä ja ammatinharjoit-tajalääkäreistä suuri osa on myös Suomen Terveystalon omistajia. He ovat myös omistajina sitoutuneet raken-tamaan kokonaisuutta yhtiön tavoitteiden ja strategian mukaisesti. Suomen Terveystalo on käyttänyt useim-missa yrityskaupoissaan vastikkeena myös yhtiön omia osakkeita. Näin ostettujen yhtiöiden osakkeenomista-jista on tullut Suomen Terveystalon osakkaita ja heistä suuri osa toimii Suomen Terveystalon ammatinharjoitta-jalääkäreinä.

Työntekijöiden sitoutumista vahvistaa myös mah-dollisuus ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan sekä hyödyntää työssään terveydenhoitoalan uusimpia innovaatioita.

Suomen Terveystalo kehit-tää jatkuvasti toimintojaan ja tutkii mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia lääke-tieteellisiä menetelmiä ja palveluita, joiden tavoittee-na on parantaa asiakkaiden saamaa terveyspalvelua.

Arvot ja strategia



Suomen Terveystalo -konsernin tavoitteena on olla liikevaihdolla mitattuna Suomen johtava yksityinen terveyspalveluja tuottava yritys vuoden 2008 loppuun mennessä.

Strategian ydin on voimakas ja kannattava kasvu sekä orgaanisesti että yritysostoin. Suomen Terveysta-lon tavoitteena on kasvaa molemmilla ydinsegmenteil-lään yksityisiä markkinoita nopeammin hyödyntämällä täysimääräisesti yhtiön laajaa kokonaisvaltaista terveys-palveluketjua ja vahvaa markkina-asemaa.

Monipuolisen lääketieteellisen osaamisensa avulla yhtiö vauhdittaa orgaanista kasvua laajentamalla toimintaansa uusille terveyspalvelujen liiketoiminta-alueille sekä toimimalla edelläkävijänä laadukkaiden ja uusien terveyspalveluiden tuottajana. Asiakas kokee uudet palvelut tehokkaampina ratkaisuina ja hoitomene-telminä. Orgaanisen kasvun lisäksi Suomen Terveystalo tutkii jatkuvasti uusia yritysostomahdollisuuksia.

Suomen Terveystalon kasvustrategia voidaan jakaa kotimaan kasvustrategiaan ja kansainvälistymisstrate-giaan. Pääpaino kasvussa on tavoitteiden mukaisesti kotimaassa, mutta tietyillä erikoisosaamisalueilla on myös mahdollisuus laajentaa liiketoimintaa kansainväli-sille markkinoille.

Strategia kotimaassaNykyisten pääkaupunkiseudulla sijaitsevien runsaan kymmenen toimipaikan lisäksi Suomen Terveystalo -konserni pyrkii edelleen vahvistamaan asemaansa pääkaupunkiseudulla perustamalla ja ostamalla uusia lääkärikeskuksia sekä lisäämällä työterveyshuollon toi-mipisteitään. Työterveyshuollon toimipisteiden lisää-misessä yhtiö hyödyntää yritysten omien työterveys-palveluiden ulkoistamistrendiä, työterveyshuoltoa tar-joavien rekisteröityjen yhdistysten murrosta sekä laajaa lääkärikeskusverkostoaan. Lisäksi yhtiön asemaa pää-kaupunkiseudulla pyritään mahdollisesti vahvistamaan aloittamalla sairaalatoimintaa myös 24/7–periaatteella. Muualla Suomessa yhtiön strateginen pääpaino on edel-leen valtakunnallisen toimipaikkaverkoston vahvistami-sessa investoinneilla ja yritysostoilla.

Ostopalveluiden ja julkisen sektorin palvelujen ulkoistaminen lisääntyy jatkuvasti. Suomen Terveystalo

panostaa myös tulevaisuudessa kumppanuusyhteistyö-hön julkisen sektorin kanssa ostopalveluissa ja ulkoistuk-sissa. Julkinen sektori haluaa kumppanin, jolla on kattava ja korkealaatuinen palvelutarjonta ja jonka palveluilla on hyvä hinta-laatusuhde.

Kansainvälinen strategiaSuomen Terveystalo pyrkii lisäämään kasvuaan ja kannattavuuttaan tutkimalla mahdollisuutta laajentaa toimintaansa maantieteellisille lähialueille erikoistoimin-noilla. Maantieteellisesti hyvät toimintamahdollisuudet ovat yhtiön arvion mukaan Luoteis-Venäjän ja Baltian suurimmissa kaupungeissa. Lähialuille laajentuminen edellyttää huolellista markkinatutkimusta. Mikäli edel-lytykset liiketoiminnan kasvattamiselle lähialueilla ovat riittävät, yhtiön pyrkimyksenä on edetä asteittain yksin tai luotettavan yhteistyökumppanin kanssa tavoiteltavan toiminnan laajuudesta riippuen. Yhtiön kansainvälinen toiminta on toistaiseksi vähäistä ja kasvun pääpaino säilyy myös lähitulevaisuudessa Suomessa.

Suomen Terveystalo pyrkii hyödyntämään kasvu-strategian toteuttamisessa kokonaisvaltaista terveys-palveluketjuaan ja vahvaa markkina-asemaansa. Lisäksi yhtiö pyrkii parantamaan kilpailukykyään ja kannatta-vuuttaan hyödyntämällä konsernin sisäisiä synergioita.

Strategiaja tavoitteet

Arvot ja strategia


Edelläkävijäihmisen eduksi

Liiketoimintakatsaus

Veli-Pekka Joki-Erkkilä, Lääkäriasema- ja sairaalasegmentin johtaja: Lähtökohtanaon aina ensisijaisesti potilaan etu eli pa-ras mahdollinen hoito asiakkaan tarpei-den mukaisesti.

Palvelumme ovat saatavilla ympäri Suomen. Ne nivou-tuvat kokonaisvaltaiseksi palveluketjuksi, jossa hyö-dynnetään koko konsernin osaamista palvelun laadun kehittämisessä ja varmistamisessa. Laajan konsernin tuomia synergiaetuja hyödynnetään myös kustannus-tehokkuuden ja hinta-laatusuhteen parantamiseksi.

Nopea hoitoon pääsy sekä kokonaisvaltaiset ja yhtenäiset palvelut Suomen Terveystalo haluaa varmistaa nopean hoitoon pääsyn ja kehittää palveluaan niin, että asiakkaat voisi-vat palata mahdollisimman pian tavalliseen elämään.

Yhtiöllä on 100 toimipaikkaa, joissa palvellaan yksityisasiakkaita, työterveyshuollon asiakkaita sekä ostopalveluasiakkaita. Jokaisessa toimipaikassa hyö-dynnetään asiakkaan hoitamisessa koko ketjun asian-tuntemusta parhaan mahdollisen hoidon antamisessa. Toimipaikoistamme ja palveluistamme on rakennettu alueellisia palvelukokonaisuuksia, joissa lääkäriase mien lisäksi löytyvät tutkimusyksiköt ja sai-raalayksiköt. Vuoden 2006 aikana vahvistimme valtakunnallista katta-vuuttamme toteuttamalla 16 yritys- tai liiketoimintakauppaa.

Panostamme myös yhtenäisten toimintamallien ja toiminnan sujuvuutta ja potilasturvallisuutta parantaviin tietohallintoratkaisuihin. Koko konsernissa oli vuoden 2006 lopussa käytössä Doctorex-potilastietojärjestelmä, joka tukee yhtiön toimintatapojen yhtenäistämistä sekä lisää potilasturvallisuutta ja kustannustehokkuutta. Doc-torex on myös valmis järjestelmä liitettäväksi tulevaan kansalliseen potilastietojärjestelmään.

Palvelujen saatavuutta parannetaan edelleen vuoden 2007 aikana perustettavan valtakunnallisen palvelukeskuksen lisäksi alueellisilla puhelinpalvelu-keskuksilla. Samalla kehitämme ajanvarausmahdolli-suuksia yhtiön verkkosivujen kautta. Asiakaspalvelun kehittämistä tehostamme rekrytoimalla valtakunnallisen koulutusvastaavan lisäksi alueille asiakaspalvelukoulu-tuksesta vastaavan henkilön.

Uudet hoitomuodot parantavat hoitoa ja nopeuttavat paluuta tavalliseen elämään.Suomen Terveystalo pyrkii kehittämään jatkuvasti toi-mintojaan ja tutkii mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia lääketieteellisiä menetelmiä ja palveluita. Uudet palvelut ja tuotteet ovat yleensä markkinoille tullessaan edellisiä tehokkaampia ja parantavat asiakkaan kokemaa hinta-laatusuhdetta.

Suomen Terveystalon toiminnan lähtökohtana on aina asiakas. Olemme nuorena yrityksenä kyseenalaistaneet toimialan totuttuja palvelujen tuottamistapoja ja -käytäntöjä. Olemme luomassa uudenlaista monipuolisia terveyspalveluja tuot-tavaa yritystä, jossa kaikki hoitoon tarvittavat palvelut ovat osana oman yrityk-semme toimintaa.



Ilkka Lehto, Diagnostiikka-segmentin johtaja: Potilasturvallisuus on aina etusijalla terveyspalveluja tuottavan yhtiön toimin-nassa. Ammattitaitoinen henkilöstö ja uusin tekno-logia varmistavat palvelu-jemme laadun.

Tutkimustoiminnan laajuus myös kehittää jatkuvasti asiantuntemustamme tutkimusten tekemisessä ja tulkin-nassa.

Vuonna 2006 digitoitiin Suomen Terveystalon rönt-genlaitteistot. Kuvan siirtoon soveltuvat verkkoyhteydet ja keskitetty digitaalinen kuva-arkisto mahdollistavat kuvien ja lausuntojen tarkastelun missä tahansa yksi-kössämme.

Suomen Terveystalossa työskentelee noin 140 radiologia eli neljännes kaikista Suomessa toimivista radiologeista. Yhtiössä on myös maan suurin yksityinen teleradiologian yksikkö, jossa tehtiin vuonna 2006 muun muassa 180 000 mammografi atutkimuksen tulkintaa.

PET-TT, 3D ja 4D-ultraäänilaitteistot sekä rinta-tutkimuksissa käytettävä suoradigitaalilaite edustavat uusinta teknologiaa. Meillä on käytössä kahdeksassa kuvantamisyksikössä 4D-ultraäänilaitteet, joiden kolmi-ulotteinen liikkuva kuva mahdollistaa muun muassa tarkan diagnostiikan sekä raskauden seurannassa että gynekologisissa ongelmissa. Vuoden 2006 aikana hankimme ensimmäisenä Suomeen kliiniseen käyttöön 3-Teslan magneettikuvauslaitteen, jonka kuvaustarkkuus on tällä hetkellä paras mahdollinen. Suomen Terveys-talolla on jo nyt valmiudet tuottaa tele-radiologisia pal-veluita ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä ja osa kunta-asiakkaistamme hyödyntääkin jo nyt tätä palveluamme.

Suomen Terveys-talos sa on esi-

mer kik si otet tu en sim mäisenä

käyttöön suoni koh jujen-vaahtoruiskutushoidot, joilla

suoni koh jut voidaan hoitaa lääkärin vastaanotolla, tarvittaessa molemmat jalat samalla ker-taa. Hoito on kivuton, siitä ei jää arpia eikä potilas tarvitse lainkaan sairaslomaa. Uusi hoito on perinteisesti tehtyyn leikkaukseen verrattuna vaivattomampi potilaalle ja mer-kitsee yhteiskunnalle huomattavaa säästöä. Näitä hoitoja annetaan nyt kahdeksalla paikkakunnalla.

Suomen Terveystalossa otettiin ensimmäisten joukossa Suomessa käyttöön ns. monitehotekomykiö (Acrysof ReSTOR-tekomykiö), joka mahdollistaa kaihin hoidon siten, että suurin osa potilaista pääsee eroon sil-mälaseista.

Kehittynyt laserhoito antaa tänä päivänä usein par-haan mahdollisen avun eturauhasen liikakasvuongelmiin. Suomen Terveystalo aloitti ensimmäisenä Suomessa PVP-laserhoidot säännöllisenä toimintana. GreenLight-PVP -tekniikan ansiosta eturauhasta voidaan pienentää hienovaraisesti ja hyvin tehokkaasti.

Innovatiivisuus uusien palveluiden ja tuotteiden lanseerauksessa voi liittyä myös osallistumiseen lääketut-kimuksiin ja kliinisiin tutkimuksiin, vakuutustuotteisiin ja ostopalveluiden kehittämiseen sekä työterveyshuollossa vakuutusyhtiöyhteistyöhön ja työhyvinvointiin.

Parhaat mahdolliset tutkimustulokset uusimman teknologian avulla Tarjoamme omille toimipaikoillemme kaikki niiden tarvitsemat tutkimus-palvelut. Uusin teknologia, yh-tenäiset toimintatavat ja koko konsernin asiantuntemuksen hyödyntäminen varmistavat tutkimusten korkean laadun ja kustannustehokkuuden.




Osaamiskeskuksissa kehitetään korkea-tasoisia ja kustannustehokkaita palveluja Suomen Terveystalo aloitti vuonna 2006 osaamiskes-kuskonseptinsa suunnittelun. Valitun mallin mukaan osaamiskeskukset tulevat toimimaan yhtiön lääkä-rikeskussairaaloiden tai isompien lääkärikeskusten yhteydessä. Osaamiskeskuksiin nimetään tarvittavat eri-tyisosaamista hallitsevat erikoislääkärit, jotka tarjoavat kattavaa hoitoa sekä ohjaavat tarvittaviin erityistutki-muksiin, erityishoitoon tai kuntoutukseen. Osaamis-keskusten johdosta ja mallin jatkuvasta kehittämisestä vastaavat yhtiön erikoisalajohtajat.

Osaamiskeskusten tavoitteena on jatkuvasti löytää uusia korkeatasoisia, potilaille lääketieteellisesti perus-teltuja ja kustannustehokkaita palveluja. Osaamiskes-kuksissa tarjotaan lääketieteelliseen tutkimustietoon ja erilliseen hoidon vaikuttavuusselvitykseen perustuvaa kunkin potilaan yksilölliset tarpeet huomioivaa hoitoa, jonka laatua jatkuvasti valvotaan sisäisen laadunvarmis-tuksen avulla.

Suunnitelman mukaan uusina osaamiskeskuksina toimintansa aloittavat vuoden 2007 aikana yhdellä tai useammalla paikkakunnalla gynekologian, hengityselin-sairauksien, allergisten sairauksien ja geriatrian osaa-miskeskukset.

Automaattinen näytteiden käsittelyparantaa potilasturvallisuuttaLaboratoriopalvelujen saatavuus on Suomen Terveys-talossa varmistettu niin, että lähes jokaisella lääkäri-asemalla on laboratorio, jossa voidaan tehdä päivystys-luonteiset tutkimukset. Vaativammat tutkimukset ja kaikki massatutkimukset tehdään omassa keskuslabo-ratoriossa. Yhtiöllä on myös oma patologian laboratorio, joka vahvistaa yhtiön valmiuksia laajentaa toimintaansa papaseulonnan alueelle. Omat laboratoriot takaavat toimitusvarmuutemme ja tutkimustoimintamme korke-an laadun.

Aloitimme vuonna 2006 ensimmäisenä yksityisenä yrityksenä keskuslaboratoriossamme kattavan rata-automaatiojärjestelmän rakentamisen varmistamaan ja tehostamaan näytteiden käsittelyä laboratoriossa. Järjestelmä toimii niin, että tutkimusnäytteet pakataan jo näytteenottopaikalla kasettiin, jossa ne siirtyvät kes-kuslaboratorioon jatkaakseen matkaa automaattisella radallaan kasettien tunnistetietojen pohjalta. Järjestelmä pienentää inhimillisen erehdyksen mahdollisuutta ja parantaa näin potilasturvallisuutta.

Seulontatutkimukset osaksi Suomen Terveystalon toimintaaSuomen Terveystalolla on hyvin merkittävä asema Suomen lakisääteisten mammografi aseulontatutkimus-

ten tekemisessä ja tulkinnassa. Yhtiö osti lokakuussa 2006 seulonta- ja osin kliinisiin tutkimuksiin erikoistu-neen Suomen Terveystutkimuksen koko osakekannan. Seulonnoissa hyödynnetään PACS/MIS-järjestelmää ja kuvien digitalisointia. Laajennamme vuonna 2007 toimintaamme voimakkaammin myös papaseulonnan alueelle ja suunnittelemme tulevaisuudessa laajentu-vamme myös muiden seulontapalveluiden alueelle.

Jatkuva koulutus varmistaa ammattitaitoa ja asiantuntemusta Suomen Terveystalon järjestämän koulutuksen tavoittee-na on, että oma henkilöstö ja ammatinharjoittajat saavat tietoa terveydenhoidon ja lääketieteen uusimmasta kehi-tyksestä. Koulutuksen avulla teemme myös tunnetuksi koko konsernin palvelutarjontaa ja osaamista.

Vuosittain järjestämme valtakunnalliset lääkäripäi-vät ammatinharjoittajillemme ja työsuhteessa oleville lääkäreille sekä valtakunnalliset työterveyspäivät työ-terveyslääkäreille ja -hoitajille. Lisäksi järjestämme val-takunnallisia erityistoimintojen koulutuksia esimerkiksi käyttöönotetuista uusista hoitomuodoista. Alueellista työterveyshuollon koulutusta järjestämme kuukausittain työterveyslääkäreille ja -hoitajille. Eri tautiryhmiä koske-vaa koulutusta järjestämme sekä yhdessä lääketehtai-den kanssa että omana toimintana.

Tutkimuskoulutuksen avulla haluamme aktivoida hoitajia ja tutkijalääkäreitä osallistumaan lääke- ja muihin tutkimusohjelmiin. Viimeisintä kansainvälistä tietoa terveydenhuollon ja lääketieteen kehityksestä saadaan puolestaan koti- ja ulkomaisissa kongresseissa ja pienryhmäkoulutuksissa.

Kuvantamisen ketjussa jokainen vaihe on yhtä merkittävä korkean laadun kannalta. Järjestämme vuo-sittain käyttäjäkoulutusta koko kuvantamistoimintaan liittyvälle henkilöstölle, hoitajille ja lähettäville lääkärille sekä muulle henkilöstölle. Säteilysuojakoulutusta annet-tiin vuonna 2006 yhtiön koko röntgenhenkilöstölle.



Suomen Terveystalo -konserni tarjoaa monipuolisim-mat terveydenhuoltopalvelut Suomen markkinoilla. Palvelut nivoutuvat kokonaisvaltaiseksi palveluket-juksi, jossa lähtökohtana on, että potilas saa kaikki hoitoonsa tarvitsemansa palvelut Suomen Terveys-talo -konsernista.

Kuvion kolmiulotteisuus kuvaa sitä, että kehitäm-me kutakin palvelua osana kokonaisuutta. Lisäksi kutakin palvelua kehitetään myös omana itsenäi-senä kokonaisuutena.

Suomen Terveystalon liiketoiminta rapor-toidaan kahtena ydinsegmenttinä, jotka ovat Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti ja Diagnostiik-kasegmentti.

Lääkäriasema- ja sairaalalsegmenttitarjoaa lääkäriasemillaan yleis- ja erikoislääkäri-palveluita sekä työterveyshuolto- ja sairaala-palveluita. Diagnostiikkasegmentti tarjoaa kuvantamis-, laboratorio- ja seulontapalveluita.

Suomen Terveystalo -konserni tuottaa terveyspalveluita 100 toimipaikassaan työterveyshuoltoasiakkaille, joita ovat yritykset, elinkeinonharjoittajat,

liikelaitokset, kaupungit, kunnat ja muut julkisen sektorin yhteisöt sekä yhdistykset ja säätiöt yksityisasiakkaille eli eri ikäryhmiin kuuluville yksityishenkilöille ostopalveluasiakkaille, joita ovat julkinen sektori, vakuutusyhtiöt,

terveyspalveluyritykset ja muut yhteisöt

Vaativat tutkimukset ja toimenpiteet

Kuvantaminen

Laboratoriopalvelut

Työterveys-, yleis- ja erikoislääkäri-palvelut

Yleis- ja erikoislääkäri-palvelut

Työterveyshuolto(yritysasiakkaat)

Yksityisasiakkaat

Ostopalvelut

Liikevaihdon jakauma 2006 2005 Me (IFRS)Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti 49,3 37,1Diagnostiikkasegmentti 44,5 30,2Konsernin sisäiset elimoinnit -7,0 -1,8Muut 2,0 0,0Konserni yhteensä 88,9 65,5

Liikevoiton jakauma 2006 2005 Me (IFRS)Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti -0,9 0,8Diagnostiikkasegmentti 13,4 8,5Muut -7,4 -3,8Konserni yhteensä 5,1 5,6



• HENKILÖSTÖ• TALOUS• TIETOHALLINTO (ICT)• VIESTINTÄ

DIAGNOS- TIIKKA-

SEGMENTTI

LÄÄKÄRIASEMA-JA SAIRAALA-SEGMENTTI

Konserni-hallinto

Toimipaikat

Liiketoiminta-yksiköt

PalvelutYleis- jaerikois-lääkäri-

palvelutSairaala-palvelut

Työterveys-palvelut

Lääkäri-asemat

Sairaalat

Keskus-laboratorio

Laboratoriot

Kuvantamis- yksiköt

Laboratorio-palvelut

Kuvantamis-palvelut

Seulonta-palvelut

Rinta-tutkimus-keskukset

Työterveyshuollonasiakaspisteet


Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti

Lääkäriasema- ja sairaalasegmentin liikevaihto vuonna 2006 oli 49,3 miljoonaa euroa (37,1) mikä vastasi noin 51 prosentin osuutta koko Suomen Terveystalon liike-vaihdosta. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 33,3 prosenttia. Ensisijaisesti kasvu johtui lääkäriasemaver-koston laajentumisesta ja työterveyshuollon valtakun-nallisten asiakkaiden lukumäärän kasvusta.

Segmentin tappio oli 0,9 miljoonaa euroa, vuoden 2005 liikevoitto oli 0,8 miljoonaa euroa. Liikevoiton lasku aiheutui lähinnä poistojen lisääntymisestä. Lisäksi segmentin tulosta rasitti tilikaudella tehty 0,3 miljoonan alaskirjaus. Lääkäriasema- ja sairaalasegmentissä käyn-timäärät olivat vuonna 2006 yhteensä noin 913 000 kappaletta (754 000).

Yleis- ja erikoislääkäripalvelutYhtiön tavoitteena on, että lääkärikeskukset ovat täy-den palvelun asemia ja tuottavat tavanomaisten lää-käripalvelujen lisäksi myös monipuolisia tutkimus- ja hoitopalveluja. Yksityiskäynneistä suurin osa on erikois-lääkärikäyntejä.

Suomen Terveystalo tarjoaa asiakkailleen lää-kärikeskuksissaan yleis- ja erikoislääkäripalveluita, diagnostiikka-, toimenpide- ja sairaanhoitopalveluja. Yhtiön lääkäripalveluiden erikoisaloja ovat yleislääke-tiede, naistentaudit, sisätaudit kardiologia mukaan lukien, ortopedia ja traumatologia, geriatria sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudit. Yksityiskäynneistä suurin osa on erikoislääkärikäyntejä. Lakimuutosten myötä myös julkinen sektori ja vakuutusyhtiöt ovat nousseet merkit-täväksi ostajatahoksi.

TyöterveyshuoltopalvelutTyöterveyshuollon toimintaa ohjaa työterveyshuolto-laki ja muu julkinen ohjeistus. Suomen Terveystalon käytännön toiminnan viitekehyksenä ovat työterveys-huoltoasetuksen määrittelemä ”Hyvä Työterveyshuol-tokäytäntö” ja yhtiön oma laatujärjestelmä. Suomen Terveystalo -konserni tarjoaa ensisijaisesti kokonais-valtaista työterveyspalvelua, joka sisältää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi tutkimus-, toimenpide- ja oheispalvelut sekä sairaanhoitopalvelut.

Lääkäriasema- jasairaalasegmentti

Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti tarjoaa lääkäriasemillaan yleis- jaerikoislääkäripalveluita sekä työterveyshuolto- ja sairaalapalveluita.Sairaalapalvelut ovat kirurgista tai siihen läheisesti liittyvää toimintaa.

Lääkäriasema- ja sairaala-segmentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 33,3 prosenttia. Ensisijaisesti kasvu johtui lääkäriasemaverkoston laajentumisesta, ja työterveys-huollon valtakunnallisten asiakkaiden lukumäärän kasvusta.


Työterveyshuoltopalveluita ovat muun muassa työ-paikkaselvitykset ja riskinarviointi, terveystarkastukset ja keskustelut, työhyvinvointia ja työkykyä edistävätoiminta, kuntoutustarpeen kartoitus, kuntoutukseen ja ammatilliseen koulutukseen ohjaaminen ja seuranta, työyhteisön kehittämistoimet, ohjaus ja neuvonta yksilö- ja ryhmätasolla, yleis- ja erikoislääkäritasoinen sairaanhoito, valmius toimia erityistilanteissa esimerkiksi kriisitilanteissa, johdon työnohjaus, yrittäjien työterveys-palvelut, rakennusalaan erikoistuneet työterveysasemat, liikenneammattien palvelut (ammattiautoilijat, ilmailu, merenkulku), koulutus ja tutkimustoiminta. Suomen Ter-veystalo voi tarjota työterveyspalveluasiakkailleen myös diagnostiikka-, toimenpide- ja sairaanhoitopalvelut.

Työterveyspalvelun tuottavat pääasiallisesti työter-veyslääkärit ja -hoitajat. Yhtiöllä on noin 60 työterveys-huoltopalveluita tarjoavaa toimipistettä.

Työterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut tasai-sesti Suomessa. Vuoden 2007 alussa Suomen Terveys-talolla oli yli 8 600 työterveyshuollon asiakasta, joissa yhteensä työskenteli noin 142 000 henkilöä. Asiakkaat ovat julkisen sektorin asiakkaita, pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä sekä muita yhteisöjä.

SairaalapalvelutSuomen Terveystalo -konsernissa sairaalapalveluihin kuuluvat leikkaustoiminta tai siihen läheisesti liittyvä toiminta ja vaativat tutkimukset. Valtaosa leikkauksista tehdään päiväkirurgisina ja lyhytjälkihoitoisina toimen-piteinä. Kaikilla Suomen Terveystalon leikkaustoimintaa harjoittavilla yksiköillä on sairaalaoikeudet, joka tar-koittaa mahdollisuutta hoitaa potilaita yli vuorokauden vuodeosastolla potilaan tilan tai leikkaustyypin sitä

vaatiessa. Menestyminen kirurgisessa liiketoiminnassa edellyttää hyvää palvelun saatavuutta, lääketieteellistä osaamista sekä hyvää mainetta.

Tarjoamamme yleisimmät kirurgiset toimenpiteet ovat muun muassa ortopedia, silmäkirurgia, plastiikkaki-rurgia, korva-, nenä- ja kurkkukirurgia (KNK) sekä muut kirurgiset palvelut esimerkiksi suonikohjuihin liittyvät toimenpiteet, kuten vastikään lanseerattu vaahtoruisku-tus ja suonensisäinen laserhoito.

Sairaalapalveluiden asiakasryhmistä suurin on yksi-tyisasiakkaat, jotka muodostavat yli 60 prosenttia liike-toiminnan volyymista. Liiketoiminta-alueen nopeimmin kasvava asiakasryhmä on kuitenkin ostopalvelut, jotka muodostavat tällä hetkellä noin 30 prosenttia volyy-mista. Ostopalveluissa merkittävimpiä asiakkaita ovat vakuutusyhtiöt ja kunnat. Työterveyshuollon asiakkaiden osuus on alle viisi prosenttia yhtiön leikkaustoiminnon volyymista.

Suomen Terveystalolla on 14 sairaalaa eri puolilla Suomea, joten voimme tarjota sairaalapalveluja myös alueellisesti.

Muut Lääkäriasema- ja sairaala-segmentin palvelutSuomen Terveystalo -konsernissa työskentelee lääkä-rien ohella ammatinharjoittajina tai työsuhteessa myös muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä kuten psyko-logeja, fysioterapeutteja, kuntohoitajia, kiropraktikoita, neuropsykologeja, psykoterapeutteja, puheterapeutteja, kuulontutkijoita, ravitsemussuunnittelijoita ja seksuaali-terapeutteja.

Me

0,0

0,25

0,50

0,75

1,0

1,25

1,50

1,75

2,0

2005IFRS

2006IFRS

-1,5

0,8

-0,9

2004IFRS

Lääkäriasema- ja sairaalasegmentinliikevoitto

Lääkäriasema- ja sairaalasegmentinliikevaihto

Me

2004IFRS

05

10152025303540455055

2005IFRS

2006IFRS

22,7

37,1

49,3

Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti


Diagnostiikkasegmentti

Diagnostiikkasegmentin liikevaihto vuonna 2006 oli 44,5 miljoonaa euroa (30,2), mikä vastasi noin 47 prosentin osuutta koko Suomen Terveystalon liikevaih-dosta. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 47,6 prosenttia. Kasvu johtui ensisijaisesti kuvantamisliike-toiminnan orgaanisesta kasvusta.

Diagnostiikkasegmentin liikevoitto vuonna 2006 oli 13,4 miljoonaa euroa (8,5). Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 57,5 prosenttia. Kasvu johtui ensisijaisesti kuvantamisliiketoiminnan orgaanisesta kasvusta.

Yhtiö teki vuonna 2006 kuvantamis- ja laborato-riotutkimuksia sisältäen keskuslaboratoriotutkimukset yhteensä noin 2,1 miljoonaa kappaletta (1,7).

KuvantamispalvelutSuomen Terveystalon kuvantamispalveluvalikoima ulottuu tavanomaisista röntgenkuvauksista raskaaseen kuvantamiseen, kuten magneettikuvauksiin, tietokone-tomografi akuvauksiin ja PET-TT-kuvauksiin.

Yhteensä 57 kuvantamisyksikössämme on 35 yksikössä kiinteä röntgenlaitteisto. Monet yhtiön rönt-genyksiköistä tarjoavat ortopantomografi atutkimuksia myös hammaslääkärien käyttöön. Röntgenlaitteistot on varustettu digitaalisin CR-laitteilla.

Panostamme mammografi atutkimuksissa sekä kliinisin että lakisääteisiin seulontatutkimuksiin. Yhtiölläon mammografi alaite 35 toimipisteessä. Ultraäänilaittei-

ta, joista kahdeksan on neliulotteisia 4D-laitteita, on 57 ja luuntiheysmittauslaitteisto 18 toimipaikassa.

Kiinteä magneettikuvauslaite on 9 toimipaikassa. Yhtiöllä on myös kolme omaa liikkuvaa kuvausyksikköä. Neljässä toimipaikassa yhtiöllä on TT-laite, joista yksi on hammas- ja leukasairauksien tutkimukseen tarkoitettu leukaluuston kolmiulotteisen kuvantamisen mahdollista-va hammas-TT -laitteisto. Lisäksi yhtiöllä on käytössään mobiili PET-TT-kuvausyksikkö.

Raskaassa kuvantamisessa, s.o. magneetti-, tieto-konetomografi a- ja PET-TT-kuvaukset, yksityisasiak-kaat muodostavat noin 60 prosenttia ja ostopalvelut, kunnat, vakuutusyhtiöt sekä muut yksityisen sektorin tuottajat noin 40 prosenttia koko asiakaskunnasta. Muussa kuvantamisessa työterveyshuollon asiakkaiden osuus on noin 40 prosenttia, yksityisasiakkaiden osuus noin 20 prosenttia ja ostopalveluiden osuus noin 20 prosenttia koko asiakaskunnasta. Myös julkiset sairaalat vuokraavat Suomen Terveystalo -konsernin kuvantamis-laitteita. Laastariveron poistumisen jälkeen olemme tehneet vakuutusyhtiöiden kanssa valtakunnallisia sopi-muksia tapaturmapotilaiden kuvantamisesta.

LaboratoriopalvelutLaboratoriopalvelut tarjoavat diagnostisia palveluita po-tilaan tutkimiseen. Laboratoriopalveluissamme on kaksi eri palvelutyyppiä: lääkärikeskusten laboratoriot, jotka

Diagnostiikkasegmentti tarjoaa kuvantamis-, laboratorio- ja seulontapalveluja Suomen Terveystalon omien yksiköiden lisäksi yksityisille lääkäriasemille, työ-terveyshuollon yksiköille sekä terveyskeskuksille.


Diagnostiikkasegmentin kasvu, noin 47 prosent-tia edelliseen vuoteen verrattuna, johtui ensi-sijaisesti kuvantamisliike-toiminnan orgaanisesta kasvusta.


Tutkimus-toimintamme laajuus kehittää jatkuvasti asian-tuntemustamme.


ovat osa yksiköiden palveluprosessia ja massa-analy-tiikka, joka on keskitetty konsernin omaan keskus-laboratorioon. Päivystysluonteiset tutkimukset ja kliininen fysiologia tehdään lääkäriasemien labora-toriossa, joita on kaikissa lääkärikeskuksissamme.

Keskuslaboratoriossamme tehdään tutkimuksia noin 130 erilaisella laboratorioalan nimikkeellä. Yhtiön yleisimmät tutkimusten erikoisaloja ovat kliininen fysi-ologia, mm EKG eli sydänfi lmi, kliininen kemia, johon kuuluvat mm rasva- ja maksa-arvojen tutkimukset, hormo-nitutkimukset ja syöpämerkkiainetutkimukset. Hematolo-gisia tutkimuksia ovat muun muassa solulaskijalla tehtävä pieni verenkuva.

Kliinisen mikrobiologian ja immunologian tavallisim-pia tutkimuksia ovat mm. salmonellaviljely ulosteesta, klamydian ja tippurin osoittaminen nukleiinihappoteknii-kalla ja HIV-vasta-ainetutkimus.

Patologiatutkimusten tavallisimpia tutkimusnimik-keitä ovat muun muassa gynekologinen irtosolututkimus eli PAPA, kudosnäytteen histologinen tutkimus eli PAD-1 ja mahan tähystyksessä otettavien kudosnäytteiden tutkimus PADGast.

Lääkäriasemien suurimman yksittäisen asiakas-ryhmän muodostavat työterveyshuollon asiakkaat, joiden laskutus vastaa noin 60 prosenttia liikevaihdosta. Yksityisasiakkaat muodostavat noin 30 prosenttia ja ostopalveluasiakkaat noin 10 prosenttia liikevaihdosta. Keskuslaboratoriopuolella Suomen Terveystalon sisäiset asiakkaat muodostavat liikevaihdosta noin 60 prosenttia ja volyymista noin 70 prosenttia. Ostopalveluasiakkaat, muut yksityiset lääkäriasemat, työterveyshuollon yksi-köt sekä terveyskeskukset, muodostavat liikevaihdosta noin 40 prosenttia ja volyymista noin 30 prosenttia.

SeulontapalvelutSuomen Terveystalo osti lokakuussa 2006 seulonta- ja myös osin kliinisiin tutkimuksiin erikoistuneen Suomen

Terveystutkimus Oy:n koko osakekannan. Tältä perus-talta aloitettiin seulontapalvelutoiminta. Seulontapalve-lut tarjoavat suurimpina tuotteinaan Kansanterveysase-tuksen mukaisia mammografi a- ja papaseulontoja.

Olemme tähän saakka keskittyneet lähinnä mam-mografi aseulontaan, mutta pyrimme laajentamaan myös papaseulontatoimintaamme. Tarjoamme laki-sääteisiä mammografi aseulontapalveluita yhteensä 35 toimipaikassa. Lisäksi seulontapalveluita tehdään 10 mobiiliyksikössä, jotka kiertävät haja-asutusseuduilla pohjoisimpana Utsjoki ja eteläisimpänä Hanko.

Seulontapalveluiden asiakkaat ovat pääsääntöisesti kuntia, jotka vastaavat seulontamammografi atoiminnan järjestämisestä Kansanterveysasetuksen mukaisesti lop-puasiakkailleen eli tällä hetkellä 50–69 vuotiaille naisille. Pienessä määrin myös yksityiset henkilöt ovat suoraan seulontapalveluidemme asiakkaita.

Kuntien kanssa tehdyt seulontapalvelusopimukset tehdään yleensä 1–3 vuodeksi mutta toistaiseksi voimas-saolevina. Asiakassuhteet ovat tyypillisesti varsin pit-käikäisiä. Suuri osa asiakkaista on ollut asiakkaina 1987 lähtien. Yhtiön näkemyksen mukaan keskimääräinen asiakassuhteen kesto on noin 10 vuotta.

Diagnostiikkasegmentinliikevaihto

Me

2004IFRS

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2005IFRS

2006IFRS

23,2

30,2

44,5

Diagnostiikkasegmentinliikevoitto

Me

2004IFRS

0123456789

101112131415

2005IFRS

2006IFRS

5,9

8,5

13,4



Suomen Terveystalon hallinnoinnissa noudatetaan voi-massa olevan lainsäädännön sekä yhtiöjärjestyksen lisäksi Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin sekä Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton asettaman työryhmän antamaa, 1.7.2004 voimaan tullutta listayhti-öiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa suosi-tusta seuraavin poikkeuksin: Yhtiön hallituksen jäsenistä on riippumattomia kaksi ja riippuvaisia neljä, joten tältä osin yhtiö ei noudata suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (2003). Yhtiön omistajat ovat toistaiseksi katsoneet riittävän toimialakohtaisen ja lääketieteellisen osaamisen edellyttävän sekä riippuvaisia että riippumattomia hallituksen jäseniä yhtiöön. Edellä mainitun suosituksen mukaan yhtiön tarkastusvaliokunnan jäsenten tulee olla riippumattomia. Yhtiön tarkastusvaliokunnan jäsenistä riippumattomia on kaksi ja riippuvaisia on yksi. Riippuvainen jäsen on yhtiön näkemyksen mukaan toistaiseksi tarpeellinen toimialakohtaisen ja lääketieteellisen osaamisen varmistamiseksi tarkastusvaliokunnassa.

Hallintoelimet Osakeyhtiölain ja yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön hallinto ja valvonta on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken.

Toimitusjohtajan asettama johtoryhmä toimii neu-voa-antavana elimenä, jonka tehtävänä on liiketoimin-taa koskevien asioiden käsittely.

Yhtiökokoukset Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksissa päätösvaltaansa yhtiön asioissa. Yhtiö-järjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidet-tävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiöjär-jestyksessä ei ole määritelty kokouksen pitopaikkaa.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toi-mintakertomuksen sekä konsernitilinpäätöksen ja tilin-tarkastuskertomuksen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät muun muassa tuloslaskel-man ja taseen sekä konsernintuloslaskelman ja -taseen vahvistamisesta, toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen tai konsernitaseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintar-kastajien valinnasta ja näiden palkkioista.

Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsen-ten lukumäärästä ja valitsee hallituksen jäsenet sekä

tarvittaessa tilintarkastajan ja mahdollisen varatili-tarkastajan.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä erityisten asioiden käsittelyä varten silloin, kun yhtiön tilintarkas-taja tai osakkeenomistajat, jotka yhdessä edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat.

Yhtiökokoukseen osallistuminenYhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään seitsemäntoista päivää ennen yhtiökokouspäivää julkaisemalla kokouskutsu ainakin yhdessä yhtiökokouksen määräämässä valtakunnallises-sa sanomalehdessä tai osakkeenomistajien osakasluet-teloon merkittyihin osoitteisiin postitetuilla kirjeillä.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeen-omistajalla, joka on kymmenen päivää ennen yhtiö-kokousta merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon tai hallintarekiste-röidyllä osakkeenomistajalla, joka on sanottuna päivänä merkitty tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon ja joka on ilmoittautunut yhtiökokoukseen viimeistään yhtiöko-kouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisin-taan kymmenen päivää ennen kokousta.

Yhtiökokouksen päätösvaltaisuuden edellytykseksi ei osakeyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä ole asetettu tiettyä osallistujamäärää. Osakkeenomistaja saa osal-listua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Yhtiökokoukset vuonna 2006Varsinainen yhtiökokous pidettiin 21.6.2006. Yhtiökoko-us valitsi Suomen Terveystalo Oyj:n hallituksen jäseniksi lääkäri Pentti Parkkisen, toimitusjohtaja Ari Aholan, erikoislääkäri Pentti Kurosen, dosentti Pekka Roton, diplomi-insinööri Jorma Tammenahon, diplomi-insinööri Petteri Walldénin, diplomi-insinööri Ismo Peltomäen (erosi hallituksen jäsenyydestä marraskuussa 2006) ja erikoislääkäri Ilkka Talvitien (erosi hallituksen jäsenyy-destä marraskuussa 2006).

Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 7.11.2006. Yhtiö-kokous antoi 7.11.2006 yhtiön hallitukselle valtuutuksen enintään 20 miljoonan uuden osakkeen maksullisesta uusannista osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen. Tämä valtuutus on voimassa vuoden ylimää-räisen yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallinnointiperiaatteet


Hallitus Hallitus vastaa Suomen Terveystalo -konsernin hallin-nosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sovellettavan lainsäädännön ja määräysten, yhtiöjärjestyk-sen sekä yhtiökokouksen antamien ohjeiden mukaisesti. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenten toimi-kausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymisen jälkeen. Hallituksen jäsenten enimmäisikää tai toimikausien määrää ei ole rajoitettu. Hallitus valitsee kes-kuudestaan puheenjohtajan.

Hallitus on 12.2.2004 vahvistanut ja 16.11.2006 täs-mentänyt kirjallisen työjärjestyksen hallituksen tehtävistä sekä toimintaperiaatteet. Työjärjestyksen mukaan yhtiön hallitus käsittelee ja päättää Suomen Terveystalo -kon-sernin kannalta taloudellisesti, liiketoiminnallisesti ja peri-aatteellisesti merkittävät asiat. Hallitus vahvistaa Suomen Terveystalo -konsernin eettiset arvot ja toimintatavat sekä seuraa niiden toteutumista, päättää konsernistra-tegiasta ja vahvistaa siitä johdetut liiketoiminnan tavoit-teet, päättää konsernirakenteesta ja -organisaatiosta, hyväksyy vuosi-investointien kokonaismäärän sekä päät-tää erikseen merkittävistä investoinneista, yritysostoista, -myynneistä tai -järjestelyistä sekä vastuusitoumuksista, vahvistaa Suomen Terveystalo -konsernin riskienhallin-taja raportointimenettelyt, käsittelee ja hyväksyy osa-vuosikatsaukset, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, määrittelee yhtiön osinkopolitiikan, nimittää yhtiön toimi-tusjohtajan ja päättää hänen palkkauksestaan, hyväksyy budjetin ja vastaa muista hallitukselle osakeyhtiölaissa tai muualla säädetyistä tehtävistä.

Kokoukset Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus kokoontuu puheen-johtajan kutsusta niin usein kuin yhtiön asiat sitä edel-lyttävät. Pääsääntöisesti hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa.

Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan enemmistö-päätöksin. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide.

Vuonna 2006 hallitus kokoontui 21 kertaa. Hallituksen käsittelemät tärkeimmät asiat vuoden

2006 aikana olivat toteutetut yrityskaupat, listautu-mismahdollisuuksien selvittäminen ja yhtiön toiminnan kehittäminen pörssiyhtiölle asetettuja vaatimuksia vas-taavaksi.

Hallituksen jäsenetHallituksessa on vähintään viisi ja enintään yhdeksän varsinaista jäsentä, jotka valitaan varsinaisessa yhtiö-kokouksessa vuoden toimikaudeksi, joka päättyy seuraa-vaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallituksen jäsenten enimmäisikää tai toimikausien määrää ei ole rajoitettu.

Kokoonpano 31.12.2006: Yhtiön hallituksessa oli kuusi jäsentä, joiden joukosta hallitus on valinnut puheenjohtajan.

Jäsenten palkkiot 2006Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 7.11.2006 päätettiin maksaa hallituksen jäsenille vuosittaisen hallituksen jäsenyydestä maksettavan palkkion lisäksi kokouskoh-taista palkkiota hallituksen kokouksista ja hallituksen valiokuntien kokouksista siten, että hallituksen puheen-johtajalle maksetaan kokouskohtaista palkkiota 600 euroa per kokous ja hallituksen jäsenelle 400 euroa per kokous.

Hallituksen puheenjohtaja 2 500 euroa/kuukausiJäsenet 1 000 euroa/kuukausi

Palkkiot vuonna 2006Pentti Parkkinen 23 000 euroaAri Ahola 33 000 euroaPentti Kuronen 23 000 euroaIsmo Peltomäki 18 000 euroaPekka Roto 23 000 euroaIlkka Talvitie 21 000 euroaJorma Tammenaho 7 200 euroaPetteri Walldén 7 200 euroa

Valiokunnat 1.7.2004 voimaan tulleen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevan suosituksen mukaisesti hal-litus on perustanut 17.8.2006 Palkitsemis-, Tarkastus- ja Strategiavaliokunnat hallitustyöskentelyn tehokkuuden lisäämiseksi. Valiokuntien kaikki jäsenet valitaan halli-tuksen jäsenten keskuudesta. Kukin valiokunta avustaa hallitusta valmistelemalla valiokunnan omaan vastuu-alueeseen kuuluvia asioita.

Valiokunnat raportoivat hallitukselle jokaisen kokouksen jälkeen ja tekevät sille ehdotukset toimi-alaansa kuuluvista asioista.

PalkitsemisvaliokuntaValiokuntaan kuuluvat Petteri Walldén (puheenjohtaja), Pentti Parkkinen ja Pekka Roto.

Palkitsemisvaliokunnan tehtävinä on yhtiön toimi-tusjohtajan ja yhtiön muuhun johtoon kuuluvien henki-löiden palkkausta ja muita etuuksia koskevien asioiden valmistelu. Palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan sekä muuhun johtoon kuuluvien henki-löiden nimitykset ja kartoittaa heidän seuraajiaan. Lisäksi palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön palkitsemisjär-jestelmiä koskevat asiat.

Hallinointiperiaatteet


TarkastusvaliokuntaValiokuntaan kuuluvat Jorma Tammenaho (puheenjoh-taja), Pentti Parkkinen ja Petteri Walldén.

Tarkastusvaliokunnan tehtävinä on Suomen Ter-veystalo -konsernin taloudellinen valvonta, riskien-hallinta ja sisäinen tarkastus sekä hyvän hallintotavan (Corporate Governance) noudattamisen valvonta.

Taloudelliseen valvontaan kuuluu Suomen Terveys-talo -konsernin taloudellisen tilanteen sekä raportointi-ja ennustejärjestelmien seuranta ja arviointi. Tarkastus-valiokunnan tulee perehtyä tilinpäätöksen ja välitilin-päätösten sisältöön sekä arvioida niitä. Tarkastusvalio-kunnan tehtäviin kuuluu myös perehtyä tilintarkastajien tarkastuskertomuksiin ja läpikäydä tilintarkastajien kanssa vuosittainen tarkastussuunnitelma. Lisäksi tar-kastusvaliokunta arvioi tilintarkastajien toimintaa, riippu-mattomuutta ja mahdollisia eturistiriitoja sekä palkkioita ja tekee suosituksia tilintarkastajien valinnasta.

Riskienhallintaan ja sisäiseen tarkastukseen kuu-luu sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyden arviointi. Lisäksi tarkastusvaliokunta valvoo sisäisen tarkastuksen toteumista ja sisältöä sekä arvioi vuotuisen riskienhallin-nan sisältöä.

Hyvän hallintotavan valvontaan sisältyy lakien, määräysten ja eettisten periaatteiden noudattamisen arviointi sekä lähipiirisopimuksien ja lähipiirikauppojen valvonta.

Tarkastusvaliokunnalla on tehtäviensä suoritta-miseksi oikeus tavata yhtiön henkilökuntaa kaikilta organisaatiotasoilta sekä käyttää ulkopuolisia tahoja tarvittavien selvitysten laatimiseen.

Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään 5 kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa.

StrategiavaliokuntaValiokuntaan kuuluvat Ari Ahola (puheenjohtaja), Petteri Walldén ja Pentti Kuronen.

Strategiavaliokunnan tehtävänä on tukea ja var-mistaa, että yhtiössä otetaan käyttöön tarkoituksenmu-kaiset strategiaprosessit niin konserni-, toimiala-, kuin yksikkötasolla. Lisäksi strategiavaliokunta tukee hallitus-ta tavoitteiden ja prioriteettien määrittelyssä sekä Yhti-ön johtoa strategiaprosessien käyttöönotossa.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa Suomen Terveys-talo -konsernin juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa hallitukselle sen asettamien tavoitteiden, suun-nitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta. Hän valmistelee hallituksessa päätettävät asiat ja toimeen-panee hallituksen päätökset. Toimitusjohtaja on konser-nin johtoryhmän puheenjohtaja.

Konsernin johtoryhmä koostuu yhtiön toimitusjoh-tajasta ja segmenttijohtajista sekä konsernin taloudesta, hallinnosta ja riskienhallinnasta vastaavasta johtajasta, tietohallintojohtajasta sekä viestintäjohtajasta.

Konsernin johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjes-tykseen perustuvaa toimivaltaa. Johtoryhmä on Suomen Terveystalon toimitusjohtajan asettama neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on liiketoimintaa koskevien asioiden käsittely. Lisäksi johtoryhmä valmistelee muun muassa Suomen Terveystalo -konsernin liiketoimintasuunnitel-man, raportoi tuloskehityksestä ja valmistelee muita yhtiön hallituksessa käsiteltäviä asioita tarpeen mukaan. Johtoryhmä kokoontuu yleensä kerran viikossa.

Palkitseminen ja kannustimet

PäätöksentekojärjestysHallitus päättää yhtiön johdon ja avainhenkilöiden pal-kitsemisesta ja kannustimista hallituksen Palkitsemisva-liokunnan esityksestä.

JohtoryhmäJohtoryhmän jäsenet ovat tehneet yhtiön kanssa työ-sopimukset, jotka sisältävät muun muassa normaalit työsopimusehdot mukaan lukien palkkio- ja irtisanomis-ehdot. Johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu peruspalkasta, mahdollisista hallituksen erikseen päättä-mistä palkitsemisjärjestelmistä, työsopimuksen mukai-sista luontoiseduista ja mahdollisista eläke-etuuksista. Tyypillinen irtisanomisaika on 3–6 kuukautta.

ToimitusjohtajaToimitusjohtajan ennakonpidätyksen alainen ansio vuonna 2006: 1.8.2006 alkaen Martti Kiuru 91 000 euroa 30.7.2006 saakka Harri Aho 138 000 euroa

Kannustinohjelmat Yhtiöllä ei ole osakkeisiin tai optioihin perustuvia kan-nustinjärjestelmiä. Yhtiön vuodelle 2007 esitetty palkit-semisjärjestelmä koskee toimitusjohtajaa, johtoryhmän jäseniä, palvelujohtajia, erikoisalajohtajia sekä yksiköi-den johtajia. Esitettyyn palkitsemisjärjestelmään kuuluu maksimissaan 54 henkilöä ja järjestelmän maksimikus-tannus yhtiölle voi olla noin 860 000 euroa. Palkitsemis-järjestelmä on sidottu liikevoittoon (EBIT).

Yhtiön hallitus on kokouksessaan 2.2.2007 päättä-nyt aloittaa valmistelut osakesidonnaisen palkitsemisjär-jestelmän luomiseksi avainhenkilöiden kannustamiseksi ja pitkäaikaiseksi sitouttamiseksi. Hallitus ei toistaiseksi ole tehnyt muita osakesidonnaista palkitsemisjärjestel-mää koskevia päätöksiä.



PalvelusopimuksetYhtiön toimitusjohtajan Martti Kiurun toimitusjohtajasopi-muksessa on kiinteäksi erokorvaukseksi määrätty 12 kuu-kauden palkkaa vastaava määrä. Toimitusjohtaja Martti Kiuru on oikeutettu kannustinpalkkioon yhtiön kanssa sopimansa kannustinpalkkiojärjestelmän mukaisesti.

Yhtiöllä on vain lakisääteisiä työeläkevastuita, jotka hoidetaan kuukausittain maksettavalla työeläkevakuu-tusmaksulla.

Tilintarkastajat Osakkeenomistajat valitsevat vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiölle tilintarkastajan, jonka tulee olla Suomen Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintar-kastaja tai tilintarkastusyhteisö (KHT-yhteisö). Tilintar-kastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi.

Tällä hetkellä yhtiön tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Janne Rajalahti.

Vuonna 2006 tilintarkastuspalkkiot olivat 105 404,10 euroa sekä palkkiot muista palveluista 344 285,60 euroa.

Riskienhallinta ja sisäinen valvontaSuomen Terveystalo -konsernin riskienhallinta on osa yhtiön strategiaprosessia. Yhtiö käy vuosittain läpi stra-tegiaprosessin yhteydessä riskikartoituksen, jossa py-ritään tunnistamaan yhtiön tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisimmat ja todennäköisimmät yhtiötä koskevat riskit. Tämän riskikartoituksen perusteella suunnataan sisäisen valvonnan sekä sisäinen tarkastuk-sen painopistealueet.

Riskikartoituksessa riskit luokitellaan seuraavasti: toimintaympäristöstä aiheutuvat riskitekijät, johon

yrityksellä ja sen johdolla on vähäinen tai olematon vaikutusmahdollisuus prosessiriskit, jotka ovat yrityksen avainproses-

seihin liittyvät toiminnalliset riskit, joihin yritys voi suoraan vaikuttaa ja informaatioon liittyvät riskit, jotka liittyvät yhtiön

johdon saamaan informaatioon (esim. tiedon ajan mukaisuus, eheys, paikkansapitävyys).

Riskien systemaattinen raportointi aloitetaan vuoden 2007 alkupuoliskolla.

Riskien valvontavastuu kuuluu konsernijohdolle, yksikönjohtajille ja esimiehille. Tarkastusvaliokunta arvioi valvontajärjestelmän riittävyyttä ja vuotuisen riskienhallinnan sisältöä. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan päivittäisessä toiminnassa pääpaino on yksiköiden johtajilla.

Sisäinen tarkastus Sisäistä tarkastusta suorittaa konsernissa talousosasto talousjohtajan johdolla, tilintarkastajat hyvän tilintar-kastustavan mukaisessa laajuudessa ja yhdessä johdon kanssa määritellyissä tilanteissa sekä yksikönjohtajat talousjohtajan ja/tai johtoryhmän antaman ohjeistuksen mukaan. Sisäistä tarkastusta tehdään yhtiön toiminnal-lisiin prosesseihin niiden muuttuessa ja konsernin yksi-köihin vuosittain yhtiön hallituksen tarkastusvaliokunnan päättämässä laajuudessa.

Jatkuvan sisäisen tarkastuksen tehtävänä on muun muassa tarkastaa tulosyksiköiden sisäisen valvonnan ja toiminnan tuloksellisuutta, arvioida johtamisessa ja päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuutta ja eheyttä (tieto säilyy muuttumattomana sen eri käsitte-lyvaiheissa).

Tarkastusvaliokunnan tehtävinä on Suomen Ter-veystalo -konsernin taloudellinen valvonta, riskien-hallinta ja sisäinen tarkastus sekä hyvän hallintotavan (Corporate Governance) noudattamisen valvonta.

Sisäpiiri Suomen Terveystalo noudattaa Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän Keskusliiton sisäpiiriohjetta.



Pekka Roto Jorma Tammenaho Pentti Parkkinen Petteri Walldén Pentti Kuronen Ari Ahola

Hallitus 15.3.2007

Pentti Parkkinen s. 1955, hallituksen jäsen vuodesta 2001 ja puheen-

johtaja vuodesta 2006. Suomen Terveystalon palkitsemisvaliokunnan ja

tarkastusvaliokunnan jäsen. Ei-riippumaton hallituksen jäsen. Lääkäri. Suomen Terveystalo Oyj:n perustajaosakas. Pentti Parkkinen on toiminut lääkärinä vuodesta

1979 lähtien. Hän on toiminut Suomen Terveystalo Oy:n toimitusjohtajana 2001–2003. Pentti Parkki- nen on Kannelmäen lääkäriaseman toinen perustaja ja toimitusjohtaja vuodesta 1984 alkaen. Hän on toiminut Lääkärikeskusten Yhdistyksen hallituksessa, hallituksen puheenjohtajana sekä Lääkäriliiton laatu- neuvostossa. Pentti Parkkinen toimii myös Parmed Oy:n toimitusjohtajana. Omistaa Suomen Terveystalo Oyj:n osakkeita

henkilökohtaisesti ja Parmed Oy:n kautta yhteensä 2 065 346 kappaletta (4,38 %). Hallituksen jäsen

Parmed Oy Flow Drinks Oy

Ari Ahola s. 1957, hallituksen jäsen vuodesta 2002. Suomen Terveystalon strategiavaliokunnan

puheenjohtaja. Ei-riippumaton hallituksen jäsen. Infosto Goup Oy:n toimitusjohtaja. Ari Ahola on toi-

minut Infosto Mediat Group:n toimitusjohtajana vuoteen 2001 ja Suomen ilmavoimien palveluksessa vuoteen 1993. Omistaa Suomen Terveystalo Oyj:n osakkeita Infosto

Research and Development Oy:n ja Media Invest Int. Oy:n kautta yhteensä 8 462 822 kappaletta (17,93 %). Hallituksen puheenjohtaja

Biozone Scientifi c International, Inc eFruit International, Inc Finnish Media Group, Inc Media Invest Oy Hallituksen jäsen

InfoMedia (Beijing) Digital Technologies

Pentti Kuronen s. 1951, hallituksen jäsen vuodesta 2001. Suomen Terveystalon strategiavaliokunnan jäsen. Ei-riippumaton hallituksen jäsen. Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Lääketieteen tohtori.


Hallitus

Puolustusvoimien ylilääkäri. Suomen Terveystalo Oyj:n perustajaosakas. Pentti Kuronen on toiminut Puolustusvoimien ylilää-

kärinä vuodesta 2003 alkaen. Hän on toiminut julkisessa terveydenhuollossa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa vuodesta 1974 alkaen ja puolustusvoi- missa 1978 alkaen. Hänellä on kokemusta yksityisen terveydenhuollon yritystoiminnassa vuodesta 1985 lähtien. Petti Kuronen toimii Jyväskylän Ter- veystalo Oy:n toimitusjohtajana. Hän on toiminut myös julkisessa terveydenhuollossa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Pentti Kuronen on toiminut aiemmin Torikeskuksen Lääkäriasema Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana sekä Lääketie- teellinen tutkimuslaitos Toritutkain Oy:n toimitusjohtajana. Omistaa Suomen Terveystalo Oyj:n osakkeita

yhteensä 1 550 906 kappaletta (3,29 %). Hallituksen puheenjohtaja

Toritutkain Oy Jyväskylän Terveystalo Oy Hallituksen jäsen

Rokuan Kuntoutus Oy

Pekka Roto s. 1945, hallituksen jäsen vuodesta 2001. Suomen Terveystalon palkitsemisvaliokunnan jäsen. Ei-riippumaton hallituksen jäsen. Master of Science, Harvard USA, dosentti. Työterveyshuollon ylilääkäri Suomen

Terveystalo Oyj:ssä. Suomen Terveystalo Oyj:n perustajaosakas. Pekka Roto on toiminut työterveyshuollon ylilääkä-

rinä Suomen Terveystalossa vuodesta 2002. Hän toimi työterveyslääkärinä Outokummun Kokkolan tehtailla 1972–1978 ja ylilääkärinä Tampereen alue- terveyslaitoksella 1978–2002. Hän on toiminut aiemmin Biotechnology and Information Group Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Omistaa Suomen Terveystalo Oyj:n osakkeita

2 660 911 kappaletta (5,64 %). Hallituksen jäsen

Asler Oy Härmän Kuntokeskus Oy

Jorma Tammenaho s. 1947, hallituksen jäsen vuodesta 2006. Suomen Terveystalon tarkastusvaliokunnan

puheenjohtaja. Riippumaton hallituksen jäsen. Diplomi-insinööri. Salkunhoitaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

Ilmarinen.

Jorma Tammenaho on toiminut aiemmin muun muassa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:ssä (Finnfund) aluksi jaospäällikkönä ja sitten Investointitoimin- nan johtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä 1984–1994 sekä johtokunnan varajäsenenä ja Nokia Oyj:n Kaapelikoneet yksikön laadunohjauspäällikkönä 1979–1984. Hän toiminut aiemmin Eltete TPM Oy:n hallituksen jäsenenä 2001–2005. Ei omista Suomen Terveystalo Oyj:n osakkeita. Hallituksen jäsen

Fingrid Oyj (varajäsen) Leverator Oy Tornator Oy (varajäsen) Vuotekno Oy (varajäsen)

Petteri Walldén s. 1948, hallituksen jäsen vuodesta 2006. Suomen Terveystalon palkitsemisvaliokunnan

puheenjohtaja sekä tarkastusvaliokunnan ja strategiavaliokunnan jäsen. Riippumaton hallituksen jäsen. Diplomi-insinööri. Petteri Walldén on toiminut Onninen Oy:n toimitus-

johtajana vuosina 2001–2005. Hän on työskennellyt aiemmin toimitusjohtajana Ensto Oy:ssä 1996–2001, Nokia Kaapeli Oy:ssä 1990–1996 ja Sako Oy:ssä 1987–1990. Tätä ennen hän on toiminut eri tehtävissä Nokia Kaapeli Oy:ssä 1973–1986. Walldén on aiemmin toiminut Rocla Oyj:n hallituksen jäsenenä. Omistaa Suomen Terveystalo Oyj:n osakkeita

10 000 kappaletta (0,02 %). Hallituksen puheenjohtaja

Nokian Renkaat Oyj Hallituksen jäsen

Perlos Oyj eQ Oyj SE Mäkinen Logistics Oy


Martti Kiuru, s. 1970 Toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja. Lääketieteen tohtori, diplomi-insinööri, dosentti,

radiologian erikoislääkäri. Yrityksen palveluksessa vuodesta 2005. Martti Kiuru aloitti yhtiön toimitusjohtajana 1.8.2006. Hän on toiminut Suomen Terveystalo Oyj:ssä

MagneettiOrton Oy:n toimitusjohtajana 1.4.2005 alkaen, kunta- ja kumppanuus liiketoimintajoh- tajana 14.4.–31.7.2006 ja radiologian erikoisalajohta- jana 1.8.2005–31.7.2006. Martti Kiuru on toiminut muun muassa HUS-Röntgenin natiiviprosessin omistajana 1.10.2004–31.3.2005, Töölön sairaalan (HUS-Röntgen) osastonylilääkärinä 9.8.2004– 31.3.2005 sekä erikois- ja sairaalalääkärinä (HYKS) 1.4.–8.8.2004. Omistaa JEN Investment Oy:n kautta Suomen

Terveystalo Oyj:n osakkeita 200 100 kappaletta (0,42 %). Hallituksen jäsen

Radone Oy Suomen Erikoislääkärikonsultit Oy JEN Investment Oy Qualisan Oy

Timo Leinonen, s. 1970 Talousjohtaja. Hallintotieteiden maisteri. Yrityksen palveluksessa vuodesta 2006. Timo Leinonen on toiminut yhtiön talousjohtajana

2.10.2006 lähtien. 2000–2006 hän toimi talousjohtajana, talous- ja hallintojohtajana sekä Business Controllerina Tieto-X Oyj:ssä. Sitä ennen hän oli 1999–2000 Financial Adviserina APT Sijoitus Oy:ssä ja 1998–1999 verotarkastajana Uudenmaan verovi- rastossa. Leinonen on toiminut Testhouse Oy:n Testhouse Estonia Oü:n, Vega Technologies Oy:n, Spring House Oy:n ja Service 4 Mobile Oy:n hallituksen jäsenenä. Hän on myös toiminut purettujen Wireless Tecnology Systems Oy:n, Tietovara Oy:n, Topsystems Oy:n, Polar Profi t Oy:n sekä Botnia Comp Engineering Oy:n selvitysmiehenä. Ei omista Suomen Terveystalo Oyj:n osakkeita. Hallituksen jäsen

Suomen Terveystutkimus Oy Tilintarkastaja

Tamtop Oy

Veli-Pekka Joki-Erkkilä, s. 1964 Lääkäriasema- ja sairaalasegmentin johtaja. Lääketieteen tohtori, korva-, nenä- ja kurkkutautien

erikoislääkäri.

Juha Wilkman Ilkka Lehto Martti Kiuru Veli-Pekka Joki-Erkkilä Marja-Terttu Verho Timo Leinonen

Johtoryhmä 15.3.2007


Yrityksen palveluksessa vuodesta 2003. Veli-Pekka Joki-Erkkilä toimii Suomen Terveystalo

Oyj:n johtavana ylilääkärinä. Hän on toiminut muun muassa Nokian Lääkäriasema Oy:n toimitusjohtajana 1998–2004 ja osastonlääkärinä Tampereen Yliopis- tollisessa sairaalassa 1999-2003. Joki-Erkkilä toimii yhtiön 45 tytäryhtiön hallituksen puheenjohtajana sekä Lääkäri- ja Laboratoriopalvelu Tammer-Tutka Oy:n toimitusjohtajana. Omistaa Terveystalon osakkeita 68 493 kappaletta

(0,15 %). Hallituksen puheenjohtaja

45 Suomen Terveystalon tytäryhtiötä

Ilkka Lehto, s. 1957 Diagnostiikkasegmentin johtaja. Lääketieteen tohtori, radiologian erikoislääkäri. Yrityksen palveluksessa vuodesta 2004. Ilkka Lehto toimii eräiden konsernin tytäryhtiöiden

toimitusjohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä. Hän on toiminut Aboa Magnet Oy:n ja Apteekkarin Yrtti Oy:n hallituksen puheenjohtajana sekä MagneettiMehiläinen Oy:n hallituksen jäsenenä. Ilkka Lehto on toiminut aikaisemmin muun muassa Turun yliopistollisen keskussairaalan erikoislääkärinä ja Turun kaupungin terveydenhuollon osastonlääkä- rinä. Lehto on aiemmin toiminut Aboa Magnet Oy:n ja Apteekkarin Yrtti Oy:n hallituksen puheenjohtajana sekä MagneettiMehiläinen Oy:n hallituksen jäsenenä. Omistaa Suomen Terveystalo Oyj:n osakkeita

293 844 kappaletta (0,62 %). Hallituksen puheenjohtaja

Eräissä Suomen Terveystalon tytäryhtiöissä Hallituksen jäsen

NMC Holding Oy Eräissä Suomen Terveystalon tytäryhtiöissä

Marja-Terttu Verho, s. 1947 Viestintäjohtaja. Valtiotieteiden maisteri. Yrityksen palveluksessa 2006 alkaen. Marja-Terttu Verho on toiminut Yhtiön viestintä-

johtajana 15.11.2006 alkaen. Hän toimi Onninen Oy:n konsernin johtoryhmän jäsenenä ja Onninen Oy:n viestintä- ja henkilöstöjohtajana 2002–2006, viestin- täjohtajana Keskinäisessä työeläkevakuutuyhtiö Varma-Sammossa (Varma) 1999–2002 sekä vies- tintätehtävissä muun muassa Nokia-yhtymässä, viestintäyhtiö PressVisio Oy:ssä ja Kansallis-Osake- Pankissa. Ei omista Suomen Terveystalo Oyj:n osakkeita.

Juha Wilkman, s 1965 Tietohallintojohtaja. Filosofi an maisteri. Yrityksen palveluksessa 2007 alkaen. Juha Wilkman on toiminut Yhtiön tietohallintojohta-

jana 1.3.2007 lähtien. Juha Wilkman on toiminut tietohallintojohtajana Elisa Oyj:ssä, Radiolinja Oyj:ssä sekä Oy L M Ericsson Ab:ssa. Juha Wilkman on toiminut Racap Solutions Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Ei omista Suomen Terveystalo Oyj:n osakkeita.

Johtoryhmä


Sanasto

2D Kaksiulotteinen kuva

3D Kolmiulotteinen pysäytyskuva

4D Kolmiulotteinen liikkuva kuva

4D-ultraäänitutkimus Ultraäänitutkimus, joka mahdollistaa tarkan diagnostiikan sekä raskauden seurannassa että gynekologisissa ongelmissa

Akkreditoitu Pätevyytensä osoittanut keskuslaboratoriokeskuslaboratorio

Anestesiologia Nukutus- ja puudutusoppi

Artrografi a Nivelkuvaus, nivelen varjoaineröntgenkuvaus

CT-laite Tietokonetomografi a (viipalekuvantamislaite)

Digitaalinen Perinteisen röntgenfi lmin asemasta käyte-kuvantaminen tään digitaalista kennoa ja tallennusta

Endoskopia Tähystys, sisätähystys

Endovaskulaarinen Suonensisäinen

Foniatria Ääntöhäiriöoppi, ääntöhäiriöiden hoito

Fysiatria Fysikaalinen lääketiede

Gastroenterologia Vatsatautioppi, maha-suolitautioppi

Geriatria Vanhustenhoito-oppi, vanhuuden sairauksien tutkimus- ja hoito-oppi

Gynekologia Naistentautioppi

Hematologia Veritautioppi

Hoitotakuu Lainsäädännöllisesti pyritään turvaamaan potilaan hoitoon pääsy tietyissä määräajoissa vuoden 2005 alusta

Kiropraktikko Manuaalisten ja manipulaatiohoitojen erikoiskoulutettu harjoittaja

Kiinteä magneetti- Ydinmagneettista resonanssia hyödyntävä kuvantaminen kuvantaminen, magneettikentän avulla tehtävä viipalekuvantamistutkimus, jossa kudokset erottuvat toisistaan vety-ydinpitoi- suutensa, käytännössä vesipitoisuutensa perusteella paikalleen asennetuilla laitteilla

Kliininen fysiologia Ihmisen toimintojen tutkimiseen keskittyvä lääketieteen ala

Kliininen kemia Veren sekä eritteiden koostumuksen, bioke- miallisten reaktioiden, ainesosien (molekyy- lien) ja niiden muutosten mittaamiseen keskittyvä laboratoriolääketieteen ala

Kliininen mikrobiologia Bakteerien, virusten, loiseläinten sekä niiden torjuntaan (immuniteettiin) keskittyvä laboratoriolääketieteen ala

Laastarivero Vakuutusyhtiöiden suorittama maksu yhteiskunnalle liikenne- ja tapaturmapotilaiden hoidosta julkisella sektorilla

Magneettikuvantaminen Ydinmagneettista resonanssia hyödyntävä kuvantaminen, magneettikentän avulla tehtävä viipalekuvantamistutkimus, jossa kudokset erottuvat toisistaan vety-ydinpitoi- suutensa, käytännössä vesipitoisuutensa perusteella

Mobiili magneetti- Liikkuvat (mobiilit) magneettikuvauslaitteet kuvantaminen on asennettu erikoisvalmisteisiin perä- vaunuihin, joissa on täydellinen magneetti- kuvausosasto

Natiiviröntgenkuvaus Ns. tavalliset röntgentutkimukset, joissa ei käytetä erityisvälineitä

Neurokirurgia Hermokirurgia, aivojen kirurgia

Ortopedia Kirurgian erikoisala, joka keskittyy tuki- ja liikuntaelinten sairauksien tutkimiseen ja kirurgiseen hoitoon

Ortopantomografi a- Leuka- ja hammasröntgentutkimustutkimus

Patologia Oppi taudeista, käytännössä näytetutkimuk- sia kudos- ja solunäytteistä

PET-TT Positroniemissiotomografi a-tietokonetomografi a. Kuvantamismenetelmä, jota käytetään erityisesti esim. syöpätautien kuvantamisessa

Radiologia Kuvantamisoppi, röntgenkuvien lausumista, ultraääni-, tietokonetomografi a- ja magneetti- kuvausten suorittamista

Sytologia Irtosolunäytteiden tutkimista, useimmiten patologian toimintaa

Tietokonetomografi a Viipalekuvantamista, jossa kiertävällä säteily-kuvantaminen lähteellä ja vastapäätä kiertävällä havaitsimella syntyvä tieto yhdistetään viipalekuvaksi

Tyky Työkykyisyys, tyky-toiminta=työkykyä ylläpitävä toiminta

Urologia Virtsaelintautioppi (kirurgian erikoisala)

Varjoainetutkimus Radiologinen tutkimus, jossa erotuskyvyn lisäämiseksi tai muusta syystä käytetään apuainetta joka auttaa erottamaan elimistön rakenteita tai tekee muutokset paremmin havaittaviksi

Videoendoskopia Tähystystutkimus, jossa tähystimen kuva välitetään kameran avulla näyttöruudulle


Sijoittajasuhteiden yhteystiedotTimo Leinonen, talousjohtajagsm 0400 793 [email protected]

Marja-Terttu Verho, viestintäjohtajagsm 040 559 [email protected]

Yleinen sijoittajasähköposti:[email protected]

Sijoittajatietoa myös verkossa osoitteessawww.terveystalo.com / Yhtiö / Sijoittajat

OsakeSuomen Terveystalo Oyj:n osakkeiden listaus Helsingin Pörssin päälistalla alkoi 10.4.2007. Kaupankäyntitunnus: SUT1V. Toimiala: Terveydenhuolto.

Yhtiökokous Suomen Terveystalo Oyj:n yhtiökokous pidetään toukokuun 28. päivänä 2007. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti toukokuun alkupuolella Helsingin Sanomissa.

Osinkojen maksaminenHallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2006 ei jaeta osinkoa vaan tappio siirretään yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

Tulosten julkistaminen Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2007

julkaistaan 15.5.2007 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007

julkaistaan 14.8.2007 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007

julkaistaan 20.11.2007

Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset on saatavissa suomeksi ja englanniksi. Lisäksi ne ovat luettavissa Suomen Terveystalon verkkosivuilla osoitteessa www.terveystalo.com

Suomen Terveystalo noudattaa vähintään 14 päivän suljettua ikkunaa ennen tulosten julkistamista.

Tietoja sijoittajille


2006

Edelläkävijäihmiseneduksi

Vuosikertomus

Suomen Terveystalo Oyj

Runeberginkatu 5 B, 10. krs

00100 Helsinki

Puh. (09) 2310 6100

Fax (09) 2310 6110

www.terveystalo.com

Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 1706599-4

edelläkävijä ihmisen eduksi 2006 - terveystalo.com · 1 suomen terveystalo vuosikertomus 2006 2...

Documents