eilisen keinot tappavat tulevaisuuden tiedon - koulutus teknologian pyörteissä

EILISEN KEINOT TAPPAVAT TULEVAISUUDEN

TIEDON

Koulutus teknologian pyörteissä

Ammatillinen opettajankoulutus

30.5.2016

Niina Nurmi

Tekijä Niina Nurmi Vuosi 2016

Työn nimi Eilisen keinot tappavat tulevaisuuden tiedon - koulutus teknologian pyör-

teissä

YHTEENVETO

Tämä kirjoitelma tutkii teknologian tulevaisuuden kehityssuuntia peilaten

niiden vaikutusta koulutukseen ja opetukseen. Kirjoitelman viitekehyksenä

toimii Sitran vuonna 2015 julkaistu tutkimus Technology as an enabler of

suistanable well-being in the modern society, jossa esitellään kymmenen

teknologian tulevaisuuden mullistajaa. Kirjoitelma pohtii näiden kymme-

nen tekijän vaikutusta koulutuksen ja opetuksen muutokseen. Kirjoitel-

massa hyödynnetään myös muuta relevanttia ja ajantasaista lähdeaineistoa.

Teknologian kymmenestä mullistajasta erityisesti virtualisointi ja tiedon di-

gitalisoituminen, tekoäly, tuotannon ja palveluiden robotisointi, digitaaliset

yhteisöalustat ja ICT-rakenteiden globalisaatio vaikuttavat jo nyt merkittä-

västi koulutuksen kehittymiseen ja muutokseen. Näistä kymmenestä teki-

jästä instrumentointi, kuljetuksen ja logistiikan robotisointi, nanomateriaa-

lit, bioteknologia ja farmakologia ja energiateknologia ovat erityisesti alan

koulutuksen ja opetuksen keskuudessa uusien haasteiden keskiössä. Tekno-

logian vaikutusta koulutuskenttään yleisellä tai alaspesifillä tasolla tarkas-

teltuna on selvää, että isoja muutoksia tulee tapahtumaan tulevaisuudessa.

Uuden teknologian käyttöönotto koulutuksessa tai opetuksessa ei ole sellai-

senaan lisäarvoa tuottava elementti. Jotta uudesta teknologiasta voidaan to-

della hyötyä, tulee koulun roolissa korostua entisestään opiskelijoiden in-

nostaminen, vahvuuksien tunnistamisen tukeminen ja oppimisen taitojen

kehittäminen. Teknologian ja uusien työkalujen runsauden keskellä tärkeää

onkin tiedostaa, ettei opettajan tarvitse tietää eikä osata kaikkea vaan löytää

keinoja oppimisen mahdollistamiseen. Nykypäivän koulutuksessa opettajan

roolissa tärkeintä on säilyttää oma ja opiskelijan intohimo uuden oppimi-

seen.

Avainsanat tekonologia, digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly, virtualisointi, big data,

yhteisöalustat, pelillistäminen, koulutus, opetus, ammatillinen koulutus, osaaminen

Sivut 1-9 + lähteet

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ................................................................................................................ 1

2 TEKNOLOGIAN KYMMENEN MULLISTAJAA ................................................... 2

2.1 Virtualisointi ja tiedon digitalisoituminen........................................................... 2

2.2 Tekoäly (ja big data) ........................................................................................... 3 2.3 Instrumentointi .................................................................................................... 4 2.4 Kuljetuksen ja logistiikan robotisointi ................................................................ 4 2.5 Tuotannon ja palveluiden robotisointi................................................................. 5 2.6 Nanomateriaalit ................................................................................................... 5

2.7 Bioteknologia ja farmakologia ............................................................................ 6 2.8 Energiatekonologia.............................................................................................. 6 2.9 Digitaaliset yhteisöalustat ................................................................................... 7

2.10 ICT-rakenteiden globalisaatio ............................................................................. 7

3 YHTEENVETO .......................................................................................................... 9

LÄHTEET ...................................................................................................................... 10

Eilisen keinot tappavat tulevaisuuden tiedon - koulutus teknologian pyörteissä

1 JOHDANTO

Tuntuu erikoisella tavalla etuoikeutetulta olla mukana koulutusalan toimijana tässä no-

peatempoisesti muuttuvassa maailmassa. Tulevaisuuden koulutus tulee olemaan jotakin

ihan muuta, kuin mihin on totuttu ja mitä se tällä hetkellä on. Koulutus ja opetus uudistuu

jatkuvasti ja muutoksia tapahtuu lyhyillä sykleillä. Tieto vanhenee nopeasti ja uuden re-

levantin tiedon löytäminen vaatii entistä enemmän tutkimusta, kritisointia ja analysointia.

Teknologian kehittymisen myötä tiedon välittämisen ja jakamisen väylät monipuolistuvat

ja samaten monimutkaistuvat. Teknologian kehitysvauhti onkin hurja, eikä muutosta

osata tästä syystä aina oikein käsitellä. Usein yhteiskunta ja sen eri tasot hidastavatkin

uuden teknologian käyttöönottoa. Erityisesti Suomi on tunnettu kankeista ja tiukoista sää-

döksistään, jotka voivat estää uusien innovatiivisten ratkaisujen käytön. Yritykset ja pää-

töksentekijät ovat vaarassa tukahtua uuden teknologian tulvaan. (Sitra Studies 2015, 6).

Myös koulutusmaailmassa törmää jatkuvasti opetushenkilöstön turhautumiseen nopeiden

muutosten maailmassa. Uutta tulee niin kovalla sykkeellä, että siihen tarttuminen on vai-

keaa niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Tietotekniikka-avusteisia työkaluja ja apu-

välineitä löytyy jo tuhansia ja uusia ilmaantuu päivittäin. Kun yhden työkalun käytön

omaksuu, niin se on todennäköisesti jo jäänyt jälkeen tuoreimpien tuotteiden tehdessä

tuloaan. Opetushenkilökunnan ja myös opiskelijoiden turhautumista onkin helppo havaita

uuden teknologian käyttöönotossa. Opiskelijat saattavat turhautua etenkin silloin, jos

opettajan käyttämät opetusympäristöt tai työvälineet eivät ole nykyajan trendin mukaisia

tai eivät muutoin vastaa heidän odotuksiaan.

Haasteet lisääntyvät samaa vauhtia kun oppimisympäristöt, esitystekniikat ja mobiilin

käyttö monipuolistuvat opetuksen työkaluina. Teknologia haastaakin koulutuksen uudis-

tumiskykyä, mutta tarjoaa siihen myös valtavasti mahdollisuuksia – jos näitä mahdolli-

suuksia ollaan valmiita avoimesti ottamaan vastaan. Tekonologiaähkyn sijaan tulisi löy-

tää ymmärrystä ja innostusta uutta kohtaan ja olla avoin sen käyttöönotolle. (Sitra Studies

2015, 6). Parhaimmillaan uuden tekniikan kokeilu tuo sellaisia uusia onnistumisia, tehok-

kuutta ja innovaatioita, joita perinteisillä malleilla ei olisi koskaan voitu saavuttaa.


2 TEKNOLOGIAN KYMMENEN MULLISTAJAA

Vuonna 2015 Sitra tunnisti kymmenen nopeasti kehittyvää teknologista mullis-

tusta. Nämä ovat

1) virtualisointi ja tiedon digitalisoituminen

2) tekoäly (ja big data),

3) instrumentointi,

4) kuljetuksen ja logistiikan robotisointi,

5) tuotannon ja palveluiden robotisointi,

6) nanomateriaalit,

7) bioteknologia ja farmakologia,

8) energiateknologia,

9) digitaaliset yhteisöalustat ja

10) ICT-rakenteiden globalisaatio.

Seuraavissa alaluvuissa esitellään lyhyesti mistä näissä kymmenessä kohdassa

on kyse ja pohdintaan miten kyseinen teknologian mullistus näkyy koulutuk-

sessa ja opetuksessa.

2.1 Virtualisointi ja tiedon digitalisoituminen

Nykyisin on arkipäivää lähettää kuvia ja videoita tekemisistämme älypuhelinten

ja sosiaalisen median välityksellä. Kaikkialla ympärillämme näkee ihmisiä, jotka

älypuhelin käsissään välittävät tietoa verkostolleen. Viestin vastaanottaja lukee-

kin viestin, näkee kuvan tai katsoo videon ja pystyy näin ollen havaitsemaan mitä

linjan toisessa päässä tapahtuu. Todellinen kokemus jää kuitenkin puuttumaan.

Virtuaalinen ja lisätty todellisuus tarjoavat ratkaisuja realistisen kokemisen tai

elämyksen tunteeseen. Niiden avulla voidaan mahdollistaa sellainen tunne, kuin

itse olisit paikalla jossakin hetkessä tai tapahtumassa, missä et todellisuudessa

ole. Tulevaisuudessa uuden teknologian hyödyntäminen saavuttaa pisteen, jossa

realistinen kokemus voidaan saavuttaa monin kerroin todellisemmin aina koske-

tusta ja yksityiskohtaisia 3D-mallinnuksia myöten. (Sitra Studies 2015, 9).

Kuva 1: AR (Augmented Reality) -lasit


Ajasta ja paikasta riippumattomuuden merkitys tulee entisestään kasvamaan en-

tistä todentuntuisemman oppimisen myötä (Sitra Studies 2015, 10). Erilaisia si-

mulaattoreita on käytetty opetuksessa tietyillä aloilla jo pitkään, esimerkiksi tor-

ninostureiden käytön opetuksessa. Sen sijaan virtuaalinen todellisuus ja lisätty

todellisuus ovat uudempia menetelmiä. Virtuaalisen todellisuuden ja lisätyn to-

dellisuuden käyttöä opetuksessa on tutkittu runsaasti ja käytettykin jo jonkin ver-

ran. Näissä malleissa perinteikäs opettajakeskeinen malli väistyy syrjään kun

opiskelijalle annetaan mahdollisuus rakentaa tietoa itse ja työskennellä itsenäi-

sesti. Lisätty todellisuus vaatii mobiililaitteen ja oikean ohjelmiston, jotta digi-

taalisen tiedon käyttäjä voidaan yhdistää oikeaan oppimaisemaan. Näin toimivat

esimerkiksi virtuaali- eli AR-lasit Puhutaan rikastetusta oppimisesta ja opetuksen

elävöittämisestä. (Ammattipeda 2016).

Kuva 2: Pelit oppimisen tukena

Virtuaalinen todellisuus mahdollistaa myös esimerkiksi pelillisyyden hyödyntä-

misen uudella tavalla (Sitra Studies 2015, 9). Pelillistäminen kulkeekin käsi kä-

dessä virtuaalisen sisällön ja reaalimaailman yhdistämisessä. Opetuksessa pelil-

listämistä voidaan käyttää hyödyksi sitouttavampaan ja tehokkaampaan oppimi-

seen. On tutkittu, että opiskelijat oppivat tehokkaammin pelien kautta, kun heille

annetaan mahdollisuus epäonnistua ja yrittää jälleen uudelleen. Pelissä epäonnis-

tumista ei tarvitse pelätä samoin kuin reaalimaailmassa. Pelissä saadaan myös

välitön palaute onnistumisesta tai epäonnistumisesta. (Jane McGonigal 2011).

Yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen onkin tunnetusti äärimmäisen tehokas

tapa oppia.

2.2 Tekoäly (ja big data)

Tietokoneita on vuosikausia hyödynnetty tiedon käsittelyssä, säilyttämisessä ja

esittämisessä. Nykyisin käytetään yleisesti termiä ”big data” kun viitataan suuriin

tietomassoihin, joita tietotekniikka hyödyntää. Teknologian myötä data kasvaa ja

tekoäly kykenee tuottamaan datasta informaatiota (Tieto 2016). Teknologian ke-

hityksen myötä tietokoneiden rooli on vielä merkityksellisempi, sillä ne voidaan

ohjelmoida esimerkiksi tunnistamaan muotoja, tekemään päätöksiä saatavilla


olevan datan perusteella tai vaikkapa ajamaan autoa. Tulevaisuuden tietokoneet

tunnistavat fyysisen maailman esineitä ja asioita sekä voivat arvioida ihmisen

käyttäytymistä. Tietokoneet oppivat uusia asioita huomattavasti nopeammin ja

tehokkaammin kuin ihmiset. (Sitra Studies 2015, 10).

Big data auttaa yksilöitä päätöksenteossa tai ongelmanratkaisussa (Tieto 2016)

toimien sovellettuna apuvälineenä oppimisessa. Opiskelijoille voidaan mahdol-

listaa pääsy lukuisiin tietokantoihin ja tietomassoihin oppimisen tehostamiseksi

ja edistämiseksi. Esimerkiksi voimme luoda avoimia verkkoympäristöjä, pilvi-

palveluita tai opetusvideoita ja valtuuttaa opiskelijat osallistumaan tai käyttä-

mään niitä. (Andrew Smith Lewis 2015). Monissa oppilaitoksissa tämä onkin jo

arkipäivää ja normaalia opetuksen nykyaikaistamista.

Se, että otamme käyttöön uutta opetusteknologiaa, jota valtuutamme opiskelijat

käyttämään, ei kuitenkaan vielä riitä. Teknologiaa pitää osata käyttää toiminnan

ja oppimisen muuttamisessa (Uusi koulutus -foorumi 2015, 12). Meidän pitää

voida arvioida ja analysoida uudesta teknologiasta saatuja hyötyjä ja lisäarvoa

opetushenkilöstön ja opiskelijoiden näkökulmasta. Voimme nähdä, että opetus-

video on katsottu kaksisataa kertaa, tai että opiskelija on käyttänyt verkkoalustaa

kolme tuntia sitten, mutta nämä seikat eivät vielä kerro meille vielä mitään sen

tuottamasta hyödystä opiskelijalle. Tietoihin käsiksi pääsy ja opiskelijoiden val-

tuuttaminen niiden käyttöön eivät vielä yksinään riitä oppimistulosten paranta-

miseen tai siihen että opiskelija kokisi lisäarvoa. Tarvitaan suunnittelua, oikeita

järjestelmiä, tavoitteita parempien oppimistulosten saavuttamisesta ja opiskeli-

joiden palautetta, jotta voimme onnistua tietokantojen ja uuden teknologian käy-

tössä. (Andrew Smith Lewis 2015).

2.3 Instrumentointi

Laitteiden ja rakenteiden suunnittelu uutta teknologiaa hyödyntämällä on ottanut

ison harppauksen entisaikoihin nähden. Tiedon analysointi uusin keinoin on pit-

källe kehittynyttä ja tekniikka monien saatavilla. Erilaisten sensoreiden ja skan-

nereiden käyttö esimerkiksi ruoan analysoinnissa, geeniperimän tutkimuksessa ja

terveyden mittaamisessa on arkipäivää. Tiedon helppo saatavuus ja analysointi

lisää tietoisuuttamme ulkoisista vaikuttimista ja muuttaa kulutuskäyttäytymis-

tämme. (Sitra Studies 2015, 11-12).

Instrumentoinnista opetuskäytössä on puhuttu esimerkiksi luonnontieteiden

alalla. Tällaisen opetuksen ominaisuuksiin kuuluu jonkin järjestelmän avulla

tehty todellisen ilmiön simulointi. Toteutus voi olla joko virtuaalinen tai fyysi-

nen. Maailmalla on kokeiltu esimerkiksi erilaisia CyberLab –tyyppisiä laborato-

riotyöskentelyyn liittyviä toteutuksia, joissa virtuaalilaboratoriossa voidaan hyö-

dyntää uutta instrumentointitekonlogiaa. (VccSSe 2015, 4-6). Näissä malleissa

ollaan hyvin lähellä virtualisointia ja tiedon digitalisointia. Mielenkiintoista

nähdä voidaanko tätä teknologiaa käyttää tulevaisuudessa vielä monipuolisem-

min myös muilla aloilla.

2.4 Kuljetuksen ja logistiikan robotisointi

Satamien tavarakuljetuksia on jo maailmanlaajuisesti automatisoitu kont-

tialusoperaattoreiden avulla, mutta tieliikenteessä tilanne on toinen. Tieliikenne-

kuljetuksissa suurin yksittäinen kuluerä on kuljettaja. Suomessa ihmiset käyttä-

vät yhteensä noin biljoona tuntia istuen auton ratissa. Kuskittomia kuljetuksia,

kauko-ohjattavia Drone-koptereita ja robotiikka-avusteisia ohjausjärjestelmiä on


jo melko runsaasti markkinoilla. Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä au-

totkin ajavat täysin itse itseään pitkälle kehitetyn robotiikan avulla ja logistiikka-

ketjunkin arvioidaan tulevaisuudessa olevan täysin robotisoitu. (Sitra Studies

2015, 12). Kuljetusalan opetuksessa robotisointiin on kiinnitettävä entistä enem-

män huomiota tulevaisuudessa. On arveltu, että kuljettajan työ tulee vielä pitkään

säilymään nykyisellään, mutta on olemassa jo osviittaa siitä, että pitkälle viety

automatisaatio voi tulevaisuudessa syrjäyttää ihmistyövoimaa logistiikka-alalla.

Kuva 3: Drone-kopteri

Drone-koptereita sen sijaan ei ole vielä juurikaan käytetty Suomessa opetuksen

tukena, mutta ajatuksia niiden opetuskäytöstä on jo esitetty. Opiskelijoille voitai-

siin esimerkiksi Dronen lähettämän kuvan avulla visualisoida suurempia koko-

naisuuksia, kuvata luonnonkatastrofien aiheuttamia vahinkoja ja teettää video-

projekteja kuvattavaksi. (Leah Levy 2015). Drone-kopterin kanssa edes taivas ei

ole rajana.

2.5 Tuotannon ja palveluiden robotisointi

Vielä muutama vuosi sitten 3D printterit olivat harvinaisia ja melko rajalliseen

tuotantoon soveltuvia koneita. Nykyisin nämä printterit pystyvät jo tulostamaan

monenlaisia eri materiaalista valmistettuja osioa. Erityisesti erilaisten yksilöllis-

ten tuotteiden ja varaosien tuotanto tehostuu sekä hinnat muodostuvat yhä kilpai-

lukykyisemmiksi. Lisäksi palvelut hyödyntävät robotiikkaa, kun esimerkiksi lää-

kärit tuottavat palveluitaan etävastaanoton kautta. (Sitra Studies 2015, 13).

Opetustyöhön robotisaatio voi tuoda myönteisiä muutoksia. Luokassa robotti voi

esimerkiksi tukea opettajaa rutiinitehtävissä ja opettaja voisi keskittyä esimer-

kiksi opiskelijoiden innostamiseen (Elinkeinoelämän keskusliitto 2015). Kou-

luissa robotiikka näkyy kuitenkin tällä hetkellä eniten opetettavana oppiaineena.

Esimerkiksi Opettaja-lehti 37/2014 kirjoitti artikkelissaan Nurmijärveläisen pe-

ruskoulun robotiikan opetuksen olevan yksi suurempia hittejä opiskelijoiden op-

piainevalinnoissa.

2.6 Nanomateriaalit

Muovin keksiminen mullisti aikoinaan monta toimialaa. Suuria mullistuksia uu-

sien materiaalien löytämisen myötä on odotettavissa myös tulevaisuudessa. On


jopa ennustettu että uudet nanomateriaalit mullistavat yhteiskuntaamme yhtä

suuresti kuin esimerkiksi aikoinaan sähkön keksiminen. Uutta nanomateriaalia

edustaa esimerkiksi grafeeni, jolla on suuri käyttöpotentiaali lukuisilla eri toi-

mialoilla. Uudet materiaalit voivat mahdollisesti korvata tulevaisuudessa nykyi-

siä merkittäviä materiaaleja kuten metallin ja muovin. (Sitra Studies 2015, 14).

Suomessa tehdään huipputason materiaalitutkimusta (ks. esim. FinnSights 2015,

239-240), mutta aihe puhuttaa muutoinkin koulutusalalla erityisesti luonnontie-

teiden opetuksen suunnittelussa. Mielenkiintoista keskustelua aiheen parissa käy-

dään esimerkiksi LUMA Klubin Facebook-sivuilla.

2.7 Bioteknologia ja farmakologia

Suurin osa merkittävistä sairauksista voidaan parantaa tulevaisuudessa kun uusia

hoitomuotoja, geenimanipulaatioita, tuotantokasveja, DNA-sekvenssejä, solu-

karttoja ja muita menetelmiä löydetään. Ihmisten elinikää voidaan pidentää jopa

kymmenillä vuosilla, kotiviljely yleistyy ja ihmiset pystyvät seuraamaan oman

terveyden ja hyvinvoinnin kehitystään ja vaikuttamaan siihen yhä tehokkaam-

min. (Sitra Studies 2015, 15).

Bioteknologian ja farmakologian opetuksen on kritisoitu olevan menetelmiin pe-

rustuvaa ja opiskelijoiden kannalta monesti jopa tylsää. Onkin esitetty, että vir-

tuaaliset laboratoriot, pelillistäminen ja 3D –printterit toisivat opetukseen nyky-

aikaisuutta ja innostaisivat bioteknologian ja lääketieteen opiskelijoita oppimaan

uudella tavoin. (Mads Bonde 2016). Opettajakeskeistä opetustyyliä voitaisiin

näin ollen murtaa jopa yliopisto-opetuksessa.

2.8 Energiatekonologia

Aurinko- ja tuulienergian käyttö on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja Suo-

messakin voidaan tehdä tulevina vuosikymmeninä huomattavia säästöjä näiden

energiamuotojen avulla. Energiayhtiöillä on haastavat ajat edessään kun uudet

energiamuodot yleistyvät markkinoilla. (Sitra Studies 2015, 16).

Kuva 4: Aurinkopaneeleita


Koulutusmaailmassa uutta energiateknologiaa hyödynnetään jo. Esimerkiksi

2014 uutisoitiin (Tekniikka & Talous) helsinkiläiskoulusta, joka otti käyttöönsä

aurinkoenergiajärjestelmän sähköntuotantoonsa ja opetustoimintaansa. Myös

muita lukuisia kouluja ja päiväkoteja Suomessa on ottanut järjestelmiä käyt-

töönsä.

2.9 Digitaaliset yhteisöalustat

Sosiaalisen median kasvun ja monipuolistumisen myötä perinteinen media jää

syrjään. Kaikkialla kohistaan uusista ilmiöistä, kuten digitalisaatiosta, virtuali-

soitumisesta, avoimesta datasta, globaaleista verkkoalustoista, hakukoneista,

verkkosanakirjoista, ja ilmaissovelluksista. (Sitra Studies 2015, 16). Nämä ovat

asioita, jotka näkyvät jo arkipäivässämmekin usealla eri toimialalla. Näille kai-

kille yhteistä on tiedon läpinäkyvyyden, ajasta ja paikasta riippumattomuuden,

yhteisöllisyyden ja jakamistalouden merkityksen lisääntyminen. Liiketoiminnal-

lisia hyötyjä näistä ovat hakeneet nopeasti kasvaneet tunnetut yhteisöpalveluyri-

tykset kuten Uber, Airbnb, Bitcoin ja eBay.(Sitra Studies 2015, 16). Tiedon ja-

kamisen helppous ja yhteisöllisyys aiheuttavat harmaita hiuksia monien maiden

hallituksille. Tuloverojen ja arvonlisäveron kerääminen mutkistuu kun tietoa jae-

taan sen luoneiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä. On enää vaikeaa erottaa onko

tähän käytetty aika työtä vai harrastustoimintaa. (Sitra Studies 2015, 18).

Digitaalisten yhteisöalustojen käyttö näkyy koulutuksessa vahvasti. Oppilaitok-

set hyödyntävät esimerkiksi erilaisia Moodle-, Wiki- ja Sharepoint –ympäristöjä

yhteisöalustoina tiedon jakamisessa ja keskustelussa. Lisäksi erilaisten webinaa-

rien, livestreamien ja MOOC (Massive Open Online Course) – tyyppisten avoi-

mien verkkokurssien räjähdysmäinen lisääntyminen liittyy tiedon digitaaliseen

välitykseen erilaisia alustoja hyödyntäen. Näistä esimerkiksi avoimia verkko-

kursseja järjestetään maailmalla jo runsaastikin, mutta myös Suomessa esimer-

kiksi Aalto Yliopisto (2015) kertoo olevansa maailman edelläkävijä koodausope-

tuksessa tuottaen ohjelmoinnin MOOC-kursseja. Etä- ja virtuaaliyhteyksien

mahdollisuudet ovat niin valtavat, että on pohdittava, milloin fyysinen yhdessä-

olo on edes järkevää (Uusi koulutus -foorumi 2015, 12).

2.10 ICT-rakenteiden globalisaatio

Tietotekniset rakenteet kohtaavat uusia haasteita robotiikan, yhteisöalustojen,

avoimen datan ja muiden kehityssuuntien tiellä. Pilvipalvelut ja avoimen lähde-

koodin palvelut yleistyvät entistetään tiedon tallennuksen ja jakamisen väylinä.

Avoimet ja toisiinsa yhteydessä olevat sovellukset vahvistuvat kaiken aikaa ja ne

synnyttävät globaaleita isoja toimijoita kuten Google. Vahvat toimijat pystyvät

edelleen manipuloimaan monia niihin liittyviä tuotteita tai fyysisen maailmankin

elementtejä vaatimalla yhteensopivuutta itsensä kanssa toimivuuden takaa-

miseksi. Jälleen virkamiehet ja hallitus ovat voimattomia kun vahvat toimijat ja

niiden käyttövaatimukset muodostavat vahvemman perustan asioiden toimivuu-

delle kuin esimerkiksi säädetyt lait. (Sitra Studies 2015, 17-18).

Koulutuskentällä opiskelijoiden pääsy suuriin tietokantoihin aiheuttaa lukuisia

haasteita, kuten tietoturvaseikat, yksityisyydensuoja ja tietokantojen käyttöönot-

toon liittyviä haasteita (Ed Table Talk 2015). Tietoisuutta erilaisista ICT-raken-

teista, niiden mahdollisuuksista ja uhkista pitääkin jakaa niin opiskelijoille kuin

opetushenkilökunnallekin. Opetushallituksen (2016) mukaan digiajan koulu on


kuin kaikkialle ulottuva kohtauspaikka. Tämän kohtauspaikan turvalliseen käyt-

töön tarvitaan yhteiset toimintamallit ja ohjeet, jotta sen käyttö olisi tarkoituksen-

mukaista. Opettajien, opiskelijoiden ja muiden tahojen tulisi pystyä monipuoli-

sesti hyödyntämään medioita, ilmaisemaan itseään ja oppimaan turvallisesti.


3 YHTEENVETO

Tulevaisuuden teknologian kehityssuunnat haastavat oppilaitoksia ja muita koulutus-

kentän parissa toimivia tahoja. Uudet teknologian mullistajat kuten virtualisointi, di-

gitalisoituminen, big data, robotisointi, yhteisöalustat ja uudet ICT-rakenteet horjut-

tavat perinteisiä koulutus- ja opetusmenetelmiä ja tuovat uusia innovatiivisia ratkai-

suja koulutuksen pariin. Näissä ratkaisuissa teknologiat limittyvät toinen toistensa

kanssa ja muodostavat sellaisia uusia työkaluja kuten virtuaaliset laboratoriot, 3D-

printterit, lisätty todellisuus, AR-lasit tai yhteisölliset tietokannat. Tiedon jakamisen

helppous viehättää, eikä aikaan ja paikkaan tarvitse enää sitoa samoin resursseja ku-

ten ennen. Tulevaisuuden työkalut mahdollistavat tiedon jakamisen entistä tehok-

kaammin ja laajemmalle kuulijakunnalle. Esimerkiksi verkon kautta tuotettava ope-

tus uudistaa oppimisympäristöjä ja murtaa kaikkialla oppilaitoksissa perinteisiä opet-

tajakeskeisiä malleja. Tiedon valuttaminen yksisuuntaisesti opettajalta opiskelijalle

tulee vielä jäämään historiaan.

Yhteisöllisyys, avoimuus ja isot osallistujamäärät tuovat kuitenkin uudenlaisia haas-

teita osallistujille, joiden vastuulle tiedon haltuunotto ja sen omaksuminen nykyai-

kaisten kanavien kautta välitettynä lopulta jää. Liveluennoissa ja verkkokursseilla

yksi suurimpia ongelmia lieneekin juuri epätietous siitä, onko katsoja/kuulija todella

aktiivinen ruudun toisella puolella. Vastuu siitä, kuunteleeko kuulija tai oppiiko opis-

kelija jää useasti todentotta hänelle itselleen. Pelkkä välineiden ja sovellusten hank-

kiminen koululle ei siis yksinään riitä vaan toiminnan ja oppimisen muuttamista pitää

suunnitella ja seurata. Opetushenkilöstöltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä, tavoitteiden

pohdintaa, palautteiden keräämistä, opiskelijan kuulemista ja aitoa kiinnostusta siitä,

onko uuden teknologian käyttöönotossa onnistuttu. Käyttöönotettaessa uusia järjes-

telmiä, alustoja tai oppimisympäristöjä opetushenkilöstön tuleekin tekniikan sijasta

keskittyä ennemmin tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin, joita opiskelijoille luodaan.

Edistysaskeleita kohti uusia opetusmenetelmiä on Suomessakin eri tahojen toimesta

jo otettu, mutta ajan vauhdissa pysyminen ei ole helppoa. Sitra kirjoittikin viime

vuonna osuvasti siitä kuinka Suomessa koulutetaan eilisen maailmaan, eikä koulu-

tusjärjestelmä pysy nopeasti muuttuvan ympäristön mukana. On kuitenkin hienoa,

että Suomi haluaa edelleen pitää kiinni laadukkaan koulutusjärjestelmän ja opetuksen

maineestaan. Tästä kertoo esimerkiksi hallituksen julkisen talouden suunnitelma

vuosille 2017-2018, jossa investointipanostuksia saavat muun muassa korkeakoulu-

opetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen ja ympärivuotisen opiskelun edellytys-

ten parantaminen. Lisäksi pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite pyr-

kii tukemaan Suomen mainetta koulutuksen ja oppimisen kärkimaana. Hallituksen stra-

tegiset tavoitteet konkretisoituvat 26 kärkihankkeessa ja reformissa, joista yksi keskittyy

osaamiseen ja koulutukseen. Tässä kärkihankkeessa hallituskauden tavoitteet kiteytyvät

muun muassa oppimisympäristöjen modernisointiin ja digitalisaatioon.

Koulutuksen ei tule vain sopeutua muutokseen vaan olla itse muutoksen ajuri. Kou-

lutuksen ja opetuksen parissa toimivat tahot ja henkilöt ovat tällöin merkittävässä

roolissa opetusmaailman teknologisen muutoksen käyttöönotossa ja onnistumisessa.

Vaaditaan avointa mieltä ja kokeilukulttuuria, jotta teknologian tuomia uusia tuulia

ja rajattomia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää koulutuksessa. Suomen perintei-

sesti korkeatasoisen ja laadukkaan koulutuksen eliniän ennuste onkin pitkä, kunhan

vain pysymme teknologian ja ajan hermolla – tai parhaimmillaan niiden kärjessä.


LÄHTEET

Aalto -yliopisto (2015) Suomi on Euroopan edelläkävijä koulujen koo-

dausopetuksessa. [http://www.aalto.fi/fi/current/news/2015-12-14/], haettu

25.5.2016

Aalto-yliopisto (2015) Avoimet verkkokurssit. [http://mooc.aalto.fi/], ha-

ettu 29.5.2016

Ammattipeda (2016) Lisätty todellisuus. [http://www10.edu.fi/ammatti-

peda/?sivu=lisatty_todellisuus], haettu 28.5.2016

Andrew Smith Lewis (2015) Quantified leaners: moving beyond assess-

ment. TeachThought. [http://www.teachthought.com/pedagogy/assess-

ment/quantified-learners-moving-beyond-assessment], haettu 28.5.2016

Ed Table Talk (2015) Education canaries: can data rich systems predict and

prevent failure? [http://www.edtabletalk.org/?p=762], haettu 28.5.2016

Elinkeinoelämän keskusliitto (2015) Robotit eivät vie työtä ihmisiltä, mutta

työ muuttuu. 29.4.2015. [http://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2015/04/29/robo-

tit-eivat-vie-tyota-ihmisilta-mutta-tyo-muuttuu/], haettu 28.5.2016

FinnSights (2015) Paneelien raportit. Suomen Akatemia, Tekes ja Verkko-

tie Oy. Libris Oy, Helsinki.

Jane McConigal (2011) Microsoft Innovative Education Forum 31.7.2011.

[https://www.youtube.com/watch?time_continue=343&v=5-mc9Rrfs00],

haettu 28.5.2016

Kuvat: Pixabay [https://pixabay.com/], haettu 29.5.2016

Leah Levy (2015) What Drone technology can teach students. 27.10.2015.

[http://www.edudemic.com/drones-classroom-can-happen/], haettu

29.5.2016.

LUMA-klubin Facebook-sivut

[https://www.facebook.com/groups/luma.klubi/], haettu 28.5.2016

Mads Bonde (2016) Virtual reality: What is the future of biotechnology

teaching and training? 26.1.2016. [http://labiotech.eu/virtual-reality-what-

is-the-future-of-biotechnology-teaching-and-training/], haettu 29.5.2016.

Opettaja-lehti 37/2014 Roboteista syksyn hitti. [http://content.opet-

taja.fi/epaper/20141003/20/index.html], haettu 28.5.2016

Opetushallitus (2016) [https://www.oph.fi]

Sitra (2016) Suomessa koulutetaan eilisen maailmaan.

[http://www.sitra.fi/uutiset/uusi-koulutus/suomessa-koulutetaan-eilisen-

maailmaan], haettu 28.5.2016


Sitra Studies 103 (2015) Technology as an enabler of suistanable well-

being in the modern society. Risto Linturi. Erweko, Helsinki.

Tekniikka & Talous (2014) Helsinkiläiskoulu sai katolleen aurinkopaneelit

– opetuskäyttöön omat järjestelmänsä. 17.11.2014. [http://www.tekniikka-

talous.fi/tekniikka/energia/2014-11-17/Helsinkil%C3%A4iskoulu-sai-ka-

tolleen-aurinkopaneelit---opetusk%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-omat-

j%C3%A4rjestelm%C3%A4ns%C3%A4-3257180.html], haettu 29.6.2016

Tieto (2015) Tekoäly tislaa datasta informaatiota – huimia mahdollisuuksia

liiketoiminnan ja yhteiskunnan tukemiseen. [https://www.tieto.fi/uutiset/te-

koaly-tislaa-datasta-informaatiota-huimia-mahdollisuuksia-liiketoiminnan-

ja-yhteiskunnan], haettu 28.5.2016

Uusi koulutus –foorumi (2015) Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista.

Sitra. Erweko Oy, Helsinki.

Valtioneuvosto (2016) Osaaminen ja koulutus. Sipilän hallitusohjelman

2025 –tavoite. [http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/osaami-

nen], haettu 15.5.2016.

VccSSe (2015) Virtual Instrumentation in Science Education.

[http://docplayer.fi/3226868-Unit-1-seminaari-virtuaali-instrumentointi-

yleista.html], haettu 29.5.2016