Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen vähenee. Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisan työllisyyskehityksen heikkeneminen.

Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa.

Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita.

Lähde: Energia ja ilmasto – Suomen malli vuoteen 2025

Teollisuus- ja palvelutuotanto

Kotimainen kysyntä

BKT

Vienti Kilpailukyky

Työvoima Raaka-aine

Energia

Lähde: ET, päivitetty 23.1.2014

Sähkön kokonaiskulutus 2014 (83,3 TWh)

Asuminen ja maatalous

27 %

Palvelut ja rakentaminen

23 %Häviöt3 %

Metsäteollisuus24 %

Kemianteolli-suus8 %

Metallinjalostus10%

Muu teollisuus5%

Muu kulutus yhteensä 50 %(v. 2013 50 %)

Teollisuus yhteensä 47 %(v. 2013 47%)

Lähde: ET, päivitetty 23.1.2014

Sähkön hankinta energialähteittäin 2014 (83,3 TWh)

Jäte1,0 %

Turve3,5 %

Kivihiili9,8 %

Öljy0,3 %

Biomassa 13,2 %

Maakaasu 6,3 %

Tuuli1,3 %

Nettotuonti 21,6 %

Vesivoima 15,8 %

Ydinvoima 27,2 %

Lähde: ET, päivitetty 23.1.2014

Sähkön nettohankinta 2014 (83,3 TWh)

Ydinvoima 27,2 %

Yhteistuotanto, kaukolämpö

15,1 %

Yhteistuotanto, teollisuus 11,0

%

Erillistuotanto 8,0 %

Nettotuonti 21,6 %

Vesivoima 15,8 %

Tuulivoima 1,3 %

Sähkön käyttö kasvaa 1/2 • Teollisuudessa sähköllä korvataan polttoaineiden suoraa käyttöä.

• Sama kehitys on havaittavissa kotitalouksissa, jotka valitsevatlämmitysjärjestelmäksi usein lämpöpumpun energiansäästö-syistä.

• Automaattiset prosessinohjausjärjestelmät ohjaavat sähköisiäprosesseja tarkemmin ja paremmalla hyötysuhteella kuinpolttoaineiden käyttöön perustuvia prosesseja.

• Pk-sektorilla samaan suuntaan vaikuttaa joustavientuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotto.

Sähkön käyttö kasvaa 2/2

• Suuria tehomääriä voidaan ohjata tarkasti haluttuihin kohteisiin pieninhäviöin ilman paikallisia päästöjä.

• Sähkön käytöllä lisätään tuottavuutta ja vältetään omatkattilainvestoinnit, poltinhuollot ja paikalliset ympäristökuormitukset.

• Kotitalouksissa asumisväljyys kasvaa ja samalla myössähkölämmitettävä pinta-ala.

• Ruokakuntien koko on pienenemässä ja sen vuoksi kotitalouksissakäytettävien koneiden ja laitteiden lukumäärä kasvaa.

• Liikenteessä ladattavat hybridit voivat yleistyä nopeasti kalliin öljyntakia.

Sähkön hankinta- ja tuotantomahdollisuudet perusskenaariossa, TWh.

22.3.2013 7

Sähkön hankinta perusskenaariossa, TWh

• Edellisen vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian mukaan, sähkön käyttövuonna 2020 oli 98 TWh

22.3.2013 8

Teollisuuden ja rakentamisen sähkönkulutus sektoreittain perusskenaariossa, TWh.

• Edellisessä vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiassa teollisuuden jarakentamisen sähkönkulutus vuonna 2020 oli yhteensä 56 TWh.

22.3.2013 9

Energiasektorin haasteet • Sähköntuotannon lisäkapasiteetin rakentaminen • Sähkömarkkinoiden toiminnan parantaminen • Sähkönsiirron pullonkaulojen poistaminen • Päästökaupan vipuvaikutus sähkön markkinahintaan

Sähkön hinnan muodostuminen pohjoismaisessa sähköpörssissä

Kaa

sutu

rbiin

it

Öljy

lauh

de Kulutus Muuttuvat tuotanto-

kustannukset (€/MWh)

Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin

Tuul

i Tu

onti

Hiil

ilauh

de

Tuotanto- kyky (TWh/a)

Ydinvoima CHP

Vesivoima (ka.)

100 200 300 400

Kuva suunnilleen mittakaavassa

Pohjoismainen sähkön hinta ja CO2-päästökauppa

Kaa

sutu

rbiin

it

Öljy

lauh

de Kulutus Muuttuvat tuotanto-

kustannukset (€/MWh)

Suuntaa-antava sähkön hintataso päästökaupassa

päästöoikeuksista aiheutuva muutos ?

Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin

Tuul

i Tu

onti

Hiil

ilauh

de

Tuotanto- kyky (TWh/a)

Ydinvoima CHP

Vesivoima (ka.)

100 200 300 400

Kuva suunnilleen mittakaavassa

Päästökauppasektorin ja sen ulkopuolisen sektorin päästöt perusskenaariossa (yhtenäinen viiva) ja tarkennetussa perusskenaariossa (katkoviiva)

• Suomen sitova tavoite ei – päästökauppasektorilla onkasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 16% vuoden 2005 tasosta

22.3.2013 13

Uusiutuvien energialähteiden kehitys perusskenaariossa (yhtenäinen sininen viiva) ja tarkennetussa perusskenaariossa (katkoviiva)

• Suomen sitova tavoite uusiutuvien energialähteiden osuudeksi energianloppukulutuksesta on 38% vuoteen 2020 mennessä.

Vihreä viiva on tilastotietoa (prosenttia loppukulutuksesta)

22.3.2013 14

Perusskenaarion ja tarkennetun perusskenaarion mukainen energian loppukulutus sekä vuoden 2008 strategian perus- ja tavoiteurat, TWh.

• Suomen tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20%:lla verrattunavuonna 2007 arvioituun kehitykseen

• Tämä tarkoittaa, että energian loppukulutus on 310 TWh vuonna 2020

22.3.2013 15

Lisäkapasiteetin rakentaminen • Perusvoiman tuotannossa ydinvoiman lisärakentaminen• Uusiutuvien energialähteiden edistäminen erityisesti rakentamalla

biovoimaloita yhdistettyyn lämmön ja sähköntuotantoon• Vesivoimaa lisää jo valjastetuissa vesistöissä• Yhdyskuntajätteiden polttolaitoksia kaukolämpövoiman tuotantoon• Hajautettuun tuotantoon tuulivoimaa