22222

Matkalla maisteriksi - graduntekijän selviytymisopasToimitus: Johanna HaapalaTaitto: Anna-Kaisa LeppänenPainosmäärä: 1500 kplPainopaikka: Kirjapaino Fox-Offset OyHelsingin yliopiston ylioppilaskunta 2001

Valokuvat:Ylioppilaskamerat ry: Opiskelijan vuosi 2000 -valokuvanäyttely:s. 12 (Minttu Saarela: Tikanheittoa baarissa)s. 16 (Samuli Saarni: Terkko, opiskelua)s. 24 (Elliot Yeung: Päiväuni)s. 29 (Suoma Toivanen: Emma ja Sakari)s. 32 (Minttu Saarela: Sivu 267)s. 43 (Sakari Aropuu: Vappu)s. 50 (Suoma Toivanen: Otto)

Anna-Kaisa Leppänen: s. 4, 8, 14, 19, 21, 22, 26, 30, 32, 39, 41

Mika Ranta: s. 37, 45

33333

MatkallaMatkallaMatkallaMatkallaMatkallamaisteriksimaisteriksimaisteriksimaisteriksimaisteriksi

Graduntekijän selviytymisopas

44444

EsipuheEsipuheEsipuheEsipuheEsipuheesi

pu

he

esi

pu

he

esi

pu

he

esi

pu

he

esi

pu

he

Hyvä melkein maisteri,

Graduntekijän selviytymisoppaan tavoitteena on toimia ensiapupakettina. Opas antaa tie-toa opiskelijan oikeuksista ja esittelee toimivia tukikäytäntöjä. Oppaan tarkoituksenaon myös osoittaa, että gradu ei ole iso ja ylitsepääsemätön G vaan yksi osa opintoja sii-nä missä muutkin kurssit!

Opas ei ole kaikenkattava tietopaketti. Se ei yritäkään kertoa kaikkea, mitä graduntekopitää sisällään, mutta antaa toivottavasti vinkkejä ja tietoa siitä, mihin kannattaa ottaayhteyttä lisätietoja halutessaan. Yksityiskohtaisia neuvoja tutkimussuunnitelman taiesimerkiksi lähdeluettelon laatimiseen opas ei tarjoa, sillä näiden kohdalla käytännötvaihtelevat opintoaloittain.

Opas on tehty opiskelijoilta opiskelijoille: tekstit on kirjoitettu kokonaan vapaaehtois-ten voimin ja suurin osa HYY:ssä vuonna 2001 toimineen gradutyöryhmän avulla.Suuret kiitokset myös muille kirjoittajille!

Antoisaa gradumatkaa!

Johanna Haapala, HYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava vuonna 2001

Julkaisua on tuettu myös Helsingin yliopiston tuella ja taidolla -opintojen ohjauksen kehittämishank-keesta sekä Helsingin yliopiston rekrytointipalveluista.

&HYY:n gradutyöryhmä:

Tytti Caselius,Mia Harva,

Mari Knuuttila,Catharina Kvarnström,

Antti Laine,Anna-Kaisa Leppänen,

Ari Lukkarinen,Paula Miettinen,Riikka Pyysalo,Walter Rydmanja Sari Tarnanen.

55555

SisällysSisällysSisällysSisällysSisällys sisä

lly

ssi

säll

ys

sisä

lly

ssi

säll

ys

sisä

lly

s

Esipuhe..............................................................................................................4Sisällys ................................................................................................................5Tutkielma eri tiedekunnissa .................................................................................6

I Opiskelijan oikeusturva............................................................ 8Oikeus ohjaukseen............................................................................................. 9Keneltä saan apua? .......................................................................................10Gradun arvostelu .............................................................................................12Jos ohjaaja vaihtuu? .......................................................................................14Graduntekijän opintotuki ..................................................................................16Gradu- ja opintopiiriavustukset ........................................................................18Tekisinkö graduni yliopiston ulkopuolelle? .........................................................20

II Mistä apua?..........................................................................22Tukea löytyy myös laitoksen ulkopuolelta .........................................................23Gradutuutori apuna tutkielman alkuvaiheessa................................................25Yhteisgradu .....................................................................................................27Varjograduseminaari .......................................................................................27Sähköinen oppimisympäristö graduseminaarissa...........................................28

III Jos ahdistaa, aloita tästä! ...................................................30Tieteellisen kirjoittamisen ihanuus ja kurjuus .......................................................31Vinkkejä graduntekijälle ...................................................................................34Opiskelijanäkökulma ajanhallintaan................................................................36Graduohjaus opettajan ja opiskelijan näkökulmasta.......................................38Gradu + työ = mahdoton tehtävä?................................................................41Gradu ja lapset ...............................................................................................42Graduntekijästä jatko-opiskelijaksi ....................................................................44

Kirjallisuutta..............................................................................45

66666

TTTTTeologineneologineneologineneologineneologinenGradun laajuus on 20 ov. Gradun teke-minen aloitetaan pääaineen seminaarissa,johon mennään yleensä neljäntenä opis-keluvuotena. Gradun aihe määräytyy useinseminaarin yleisestä aiheesta käsin. Semi-naarissa gradua on tarkoitus tehdä mah-dollisimman pitkälle, ja seminaareissa laa-ditaan useita esitelmiä työn aiheesta. Gra-dun laajuus on tällä hetkellä 70-120 sivua.

Oikeustieteell inenOikeustieteell inenOikeustieteell inenOikeustieteell inenOikeustieteell inenLopputyön eli tutkielman laajuus on 15ov. Se on osa 28 ov:n laajuista projektia,johon kuuluu tutkielman lisäksi projekti-tentti, seminaarityöskentelyä sekä esitel-mien ja harjoituskirjoitusten laatimista.Kahden lukukauden aikana kokoontuvis-sa seminaareissa perehdytään projektin alaanliittyvään koti- ja ulkomaiseen kirjallisuu-teen, lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöön jaaiheeseen liittyvään ei-juridiseen aineis-toon sekä laaditaan seminaaritöitä. Tut-kielma laaditaan aiheesta, joka kuuluu pro-jektin kohteena olevaan asiakokonaisuu-teen.

Lääketieteell inenLääketieteell inenLääketieteell inenLääketieteell inenLääketieteell inenLääketieteen opiskelijat eivät tee graduavaan suorittavat syventävät opinnot, joi-hin kuuluu tutkielman laatiminen. Lääke-tieteeteen opinnoissa syventävät opinnotsuoritetaan 10 ov:n laajuisena tutkimus-tai opintoprojektina. On mahdollista suo-

TTTTTutkielma eri tiedekunnissautkielma eri tiedekunnissautkielma eri tiedekunnissautkielma eri tiedekunnissautkielma eri tiedekunnissaperustietoa pähkinänkuoressaperustietoa pähkinänkuoressaperustietoa pähkinänkuoressaperustietoa pähkinänkuoressaperustietoa pähkinänkuoressa

rittaa myös kaksi viiden ov:n mittaistaopintoprojektia (esim. kursseja, labora-toriotyötä tai kliinistä työskentelyä). Pro-jektin päätteeksi laaditaan aiheesta kirjalli-nen tutkielma. Kypsyysnäyte (äidinkielenkoe) laaditaan syventävien opintojen aihe-alueelta.

HumanistinenHumanistinenHumanistinenHumanistinenHumanistinenGradun laajuus on 20 ov, mutta vieraidenkielten aineenopettajankoulutuksessa onmahdollisuus 10 ov:n tutkielmaan. Tut-kielman tekemiseen liittyvät käytännötvaihtelevat laitoksittain. Syventävien opin-tojen seminaarin/seminaarien/gradupii-rin tarkoituksena on tukea tutkielman teonkoko prosessia. Gradun suunnittelu suo-sitellaan aloitettavaksi kuitenkin jo aikai-semmin, esimerkiksi aineopintovaiheessa,jotta gradua voi työstää viivytyksettä se-minaarissa tai sen rinnalla.

Matemaattis-Matemaattis-Matemaattis-Matemaattis-Matemaattis-luonnontieteell inenluonnontieteell inenluonnontieteell inenluonnontieteell inenluonnontieteell inen

Gradun laajuus on 15-20 ov, opettajansuuntautumisvaihtoehdossa 10-20 ov.Graduun voi kuulua kirjallisen tutkielmanlisäksi laboratorio- tai kenttätyöjakso. Gra-dut liittyvät tiiviisti tiedekunnassa tehtyyntutkimukseen. Gradujen aiheet ovatkin ta-vallisesti osia tutkimusryhmien normaa-lista tutkimuksesta. Gradussa tutkimastaanaiheesta saa usein myös artikkelin tieteelli-seen julkaisusarjaan. Ohjaus tapahtuu tut-

pe

rust

ieto

ap

eru

stie

toa

pe

rust

ieto

ap

eru

stie

toa

pe

rust

ieto

a

Gradun laajuus ja suoritustapa vaihtelevat paljon tiedekuntien ja laitosten välillä. Oheiset kuvauk-set ovat yleistyksiä - lisätietoa saa mm. tiedekuntien opinto-oppaista.

77777

kimusryhmän puitteissa niin, että gradun-tekijän henkilökohtainen ohjaaja on samas-sa ryhmässä omaa tutkimustaan tekevätutkija. Samalla graduntekijät integroitu-vat nopeasti laitoksessaan tehtävään tut-kimukseen. Tämä näkyy esim. fysiikassa,jossa 30-40% valmistuneista väittelee tule-vaisuudessa. Gradujen pituus vaihtelee suu-resti oppiaineen luonteesta riippuen. Ek-sakteissa aineissa, kuten matematiikassaja fysiikassa, niiden pituudet ovat yleensän. 50 sivua tai vähemmän, muissa aineis-sa n. 50-100 sivua.

KKKKKasvatustieteellinenasvatustieteellinenasvatustieteellinenasvatustieteellinenasvatustieteellinenGradun laajuus on 20 ov, mikä sisältäämyös suunnitteluseminaarin sekä kaksitutkimusseminaaria. Seminaarit ovat pa-kollisia ja kestävät yhteensä puolitoistavuotta. Seminaareissa edellytetään sään-nöllistä läsnäoloa, aktiivista osallistumis-ta kaikkien töiden arviointiin ja toistentöiden opponointia sekä oman työn esit-telemistä seminaariryhmälle sen eri vai-heissa. Myös gradunohjaus tapahtuu se-minaarin puitteissa - periaatteessa samagradunohjaaja vetää seminaaria kaikki kol-me lukukautta. Gradun pituudelle ei olevirallisia sääntöjä, mutta suositus on ny-kyään n. 80 sivua.

VVVVValtiotieteell inenaltiotieteell inenaltiotieteell inenaltiotieteell inenaltiotieteell inen

Gradun laajuus on 20 ov. Lisäksi tutkiel-man laatimiseen liittyy seminaarityösken-telyä. Seminaareissa tehdään luentoihin jakirjallisuuteen perustuvia oman tutkiel-man aiheeseen liittyviä kirjallisia töitä.Gradun tavallinen pituus on 60-80 sivua.Tutkielmaksi voidaan hyväksyä aikaisem-min julkaistu tutkimus edellyttäen, ettäse vastaa tutkielmalle asetettuja vaatimuk-sia. Tutkielmaksi voidaan hyväksyä paitsi

yhtenäinen tutkimus myös samaa ongel-makokonaisuutta käsittelevien kirjoitus-ten ja niistä laaditun selosteen muodos-tama kokonaisuus. Tutkielma voidaan laa-tia myös ryhmässä. Tällöin kunkin teki-jän itsenäisen osuuden tulee olla erotetta-vissa ryhmän muiden jäsenten työpanok-sesta. Ryhmän kunkin jäsenen osuus jä-tetään ja arvostellaan erillisenä tutkiel-mana.

Maatalous-metsätieteel-Maatalous-metsätieteel-Maatalous-metsätieteel-Maatalous-metsätieteel-Maatalous-metsätieteel-l inenl inenl inenl inenl inen

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnangradun laajuus on 20 ov. Gradu on osasyventäviä opintoja, joihin kuuluu lisäksiseminaarityöskentelyä (proseminaarityöntekeminen ja postgraduseminaari) sekäkypsyyskoe. Tiedekunnan koulutusohjel-mien välillä ja jopa saman koulutusohjel-man sisällä on suuria eroja sekä varsinai-sessa opiskelussa että lopputyön tekemi-sessä. Gradun tekoon liittyy normaalin kir-jallisen osuuden lisäksi usein kenttäkokei-den tekemistä ja laboratoriotyöskentelyä.Gradun laajuus on n. 50 sivua.

Eläinlääketieteell inenEläinlääketieteell inenEläinlääketieteell inenEläinlääketieteell inenEläinlääketieteell inen

Eläinlääketieteen opiskelijat eivät tee gra-dua vaan tutkielman. Tutkielman laatimi-nen on osa syventävien opintojen tutki-musluontoista ongelmakeskeistä opiske-lua. Tutkielma perustuu yksin tai ryhmäs-sä tehdyn työn tuloksiin ja/tai kirjalli-suusselvitykseen. Opintojen laajuus on15,5 ov. Tutkielmalle ei ole asetettu vaati-muksia sivumäärän suhteen, mutta sentulee osoittaa tekijänsä perehtyneisyyttävalitsemaansa aiheeseen sekä tarvittavientutkimusmenetelmien hallintaa.

88888

I OpiskI OpiskI OpiskI OpiskI Opiskelijanelijanelijanelijanelijanoikoikoikoikoikeustureustureustureustureusturvavavavava

99999

Oikeus ohjaukseenOikeus ohjaukseenOikeus ohjaukseenOikeus ohjaukseenOikeus ohjaukseen

Millaiseen ohjaukseen opiskelijalla on oi-keus gradunteon aikana? Yliopiston ase-tuksissa ja johtosäännöissä tutkielmien oh-jaus mainitaan yhtenä professorin tai leh-torin päätehtävistä. Ohjauksen tarkem-masta laadusta tai määrästä ei kuitenkaankerrota missään, ja käytännössä ne vaihte-levatkin hyvin paljon.

Jokaisella on varmasti omat käsityksensähyvästä ohjauksesta, mutta ainakin opis-kelijalla on oikeus säännöllisiin tapaamisiinohjaajan kanssa. Keskusteluilmapiirin pi-täisi tuolloin olla rakentava ja hedelmälli-nen, eikä yksinkertaistenkaan ongelmienesille tuominen saisi olla vaikeaa.

Kannattaa myös muistaa, ettei tieteellinentutkimustyö ole ainoastaan yksinäistä puur-tamista, ja yhteistyö muiden tutkijoidenkanssa on hyvä oppia mahdollisimmanaikaisessa vaiheessa. Niinpä gradun tekijäsaa myös vaatia ohjausta. Toisaalta ohjaa-jaa ei saa luulla holhoojaksikaan, onhangradu pohjimmiltaan itsenäinen työ.

Opiskelijalla on oikeus saada palautetta työs-tään. Ainoastaan rakentavan palautteenkautta gradun tekijä kehittyy ja kykeneehuomaamaan omat virheensä. Ilman pa-lautetta on koko gradunteko puolittaista,eikä täytä sille asetettuja vaatimuksia.Rakentavan ja kriittisen palautteen saami-nen opettaa tekijän myös suhtautumaanomaan työhönsä oikealla tavalla.

Myös opiskelijan on osattava ja uskallettavaantaa ohjaajalleen palautetta. On turha syyttää

ohjaajaansa huonosta ohjauksesta, jolleiopiskelija itse ole virkkonut sanaakaan. Pa-lautteen antaminen helpottaa myös oh-jaajan toimintaa sekä rohkaisee häntä vas-takin ottamaan vastuun gradujen ohjauk-sesta.

Mitä sitten voi tehdä, jos kokee saamansaohjauksen riittämättömäksi? Ensimmäiseksikannattaa miettiä, onko itse paneutunut tar-peeksi syvällisesti omaan työhönsä ja esit-tänyt ohjaajalle selkeitä kysymyksiä. Jos syysijaitsee selvästi ohjausta antavassa pääs-sä, kannattaa ohjaajan kanssa keskustellaasiasta. Luultavasti tehokkain keino on pyr-kiä tapaamisten aikana tuomaan aktiivi-sesti esille omia ongelmiaan. Usein kes-kusteluyhteyden parantaminen ratkaiseeongelman.

Jos ohjaaja kaikesta huolimatta selvästi lai-minlyö tehtävänsä, opiskelijan kannattaakertoa asiasta laitoksensa tai tiedekuntansaopintoasioista vastaavalle henkilölle tai esi-miehelle. Laitoksella on velvollisuus jär-jestää ohjaus jokaiselle graduntekijälle. Val-mistuminen on paitsi opiskelijan myöslaitoksen etu.

�Jotkut opiskelijat tarvitsevat ja osaavat myös vaatia enemmän ohjausta kuin toiset, jotkut tekevättyönsä täysin itsenäisesti ja saavuttavat hyviä tuloksia. Kummatkin valmistuvat, eikä heistä ole siltäosin murhetta; vaikeimpia tapauksia ovat ne, jotka eivät rohkene, osaa tai viitsi hakea ohjausta, vaikkahe sitä ehdottomasti tarvitsisivat.� (Seppo Hentilä: Poliittisen historian opiskelijan opas)

oh

jau

so

hja

us

oh

jau

so

hja

us

oh

jau

s

Professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistätutkimusta tai taiteellista työtä, seurata tieteentai taiteen kehitystä alallaan, tarkastaa tutkiel-mia ja diplomitöitä sekä hoitaa 19 §:n 1. mo-mentissa mainittuja tehtäviä (mm. edistää alan-sa opetusta ja ohjata opiskelijoiden opintoja)

(Asetus korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuus-vaatimuksista ja tehtävistä, 4. luku 20 §)

1 01 01 01 01 0

Gradun teko vaikuttaa usein maailman yk-sinäisimmältä puuhalta, ikuisuusprojek-tilta, jonka kanssa opiskelija on ypöyksinja josta juuri kukaan ei ole kiinnostunut.Apuna opiskelijalla on enemmän tai vä-hemmän aihepiiriin perehtyneen ohjaajan-sa lisäksi vain kirjaston ja sen tietokantojenlähes loputtomat resurssit. Tällaisena gra-du myös tuntuu usein ylitsepääsemättö-mältä.

Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Vaikka gra-du onkin loppujen lopuksi tehtävä itse,opiskelija on yliopistoyhteisön jäsen ja sellaise-na hänellä on oikeus yliopistoyhteisön tiedollisiinresursseihin. Kannattavaa onkin pyrkiä hyö-dyntämään niin paljon kuin mahdollistajo olemassa (esim. muiden ihmisten �pääs-sä�) olevaa tietoa.

Keskeistä on huomata se, ettei opiskelijaole riippuvainen vain omasta nimetystä gra-dunohjaajastaan, hänen tiedoistaan ja kiin-nostuksen kohteistaan. Gradunohjaaja oh-jaa työn kokonaisprosessia, mutta hän eimitenkään voi olla kaikkien gradunaihei-den ja tutkimusasetelmien asiantuntija. Opis-kelijan on mahdollista hakea apua ja neu-voa keneltä tahansa aiheeseensa perehty-neeltä yliopistoyhteisön jäseneltä, kuten

tutkijoiltajatko-opiskelijoiltakirjaston henkilökunnaltatoisilta opiskelijoilta.

Eri yliopistojen ja laitosten tutkijoista jaheidän tutkimusaiheistaan löytyy tietoaesimerkiksi

opinto-oppaistawww-sivuiltaaihepiirin suomalaisista julkaisuista.

Opiskelijan on mahdollista ottaa yhteyttätuntemattomaankin tutkijaan, jonka aihetuntuu oman aiheen kanssa samansuuntai-selta. Sähköpostilla on helppo lähestyä mah-dollisesti tuntemattomia ja/tai muualla maas-sa asuvia henkilöitä. Vaikka kaikki eivät tie-tysti vastaa, hyvin moni vastaa. Usein saat-taa olla tuottoisampaa ottaa yhteyttä pro-fessorin sijasta hänen assistenttiinsa taijatko-opiskelijaansa. Heillä saattaa ensinnä-kin olla hieman enemmän aikaa. Lisäksiheillä on usein muistissa oma gradunte-koaika ja sen aikaiset ongelmat. Tutkijoi-den luo voi myös mennä käymään, mut-ta kannattaa noudattaa vastaanottoaikojatai sopia erillinen aika! Myös ainekirjas-toissa on koulutettua henkilökuntaa, jokaauttaa opiskelijaa mielellään kohdistamaantiedonhakuja niin, ettei tuloksena ole vainnälkävuoden mittainen epämääräinen kir-jalista. Kir jaston henkilökunta auttaa myössaamaan tolkkua verkon loputtomaan in-formaatiotulvasta.

Tyhmiä kysymyksiä ei kannata pelätä,mutta on tärkeää miettiä etukäteen, mitä

KKKKKeneltä saan apua?eneltä saan apua?eneltä saan apua?eneltä saan apua?eneltä saan apua?Hajautettu asiantuntijuus graduntekijän tiedonlähteenäHajautettu asiantuntijuus graduntekijän tiedonlähteenäHajautettu asiantuntijuus graduntekijän tiedonlähteenäHajautettu asiantuntijuus graduntekijän tiedonlähteenäHajautettu asiantuntijuus graduntekijän tiedonlähteenäa

pu

a?

ap

ua

?a

pu

a?

ap

ua

?a

pu

a?

�Kokonaisuudessaan gradun kirjoittaminen opetti sen, että apua kannattaa aina pyytää kaikiltatahoilta. Itse sain loistavaa ja rakentavaa palautetta valmiiseen työhöni niin akateemisesta kuinkaupallisestakin maailmasta. Olisin saanut apua jo aiemmin, jos olisin �uskaltanut� sitä pyytää.� (FM2001)

1 11 11 11 11 1

oikein haluaa tietää. Monet tutkijat voivatantaa mm.

kirjallisuusvinkkejäneuvoja jossain harvinaisemmas-sa metodisessa lähestymistavassaaiheeseen liittyviä konferenssiesi-telmiään tai vaikkapatietoa toisista samaa aihepiiriä tut-kivista opiskelijoista.

Opiskelijan täytyy vain osata esimerkiksikuvata kiinnostuksen kohteensa tai ker-toa, minkä, missä ja milloin laaditun pa-perin hän haluaa. Tällaisten kontaktienkautta opiskelijan ei tarvitse gradua teh-dessään keksiä jokaista pyörää uudestaan.Joskus yhteydenotot voivat jopa poikiamyöhempääkin yhteistyötä, mikäli intres-sit ovat hyvin samanlaiset.

Lopuksi kannattaa muistaa vertaistuenmerkitys. Seminaarit ovat usein täynnämitä erilaisimpia gradunaiheita. Hyvin ar-vokasta voi olla, jos löytää toisen samastaaihepiiristä tai metodista kiinnostuneensamanhenkisen opiskelijan, jonka kanssa voiseminaarin ulkopuolellakin vastavuoroi-sesti lukea ja kommentoida toisen työtä,vaikkapa viinilasin ääressä. Se auttaa gra-dussa eteenpäin ja tekee prosessista haus-kemman. Yhdessä rakennettu tieto onmyös usein korkealaatuisempaa kuin yk-sinäisen pähkäilyn tulokset. Tärkeintä on,ettei jättäydy gradun kanssa yksin. Nykyi-sen tietomäärän keskellä tuskin kukaanpystyy enää tekemään tuottavaa tietotyötäyksinään.

�Tein pro gradu -työtäni ruhtinaallisesti yli kaksivuotta. Tänä aikana minua ohjasi kaksi eri henkilöäkahdelta eri laitokselta. Varsinainen ohjaajani oliTurun yliopiston poliittisen historian laitoksen pro-fessori. Parhaimmat neuvot työni sisällön kannaltasain kuitenkin eräältä assistentilta Helsingin yliopis-ton poliittisen historian laitokselta. Kun aloittelingraduprosessiani, professori kehotti minua etsiy-tymään sellaisen henkilön puheille, jonka oman tut-kimuksen aihepiiri olisi lähellä työni aihetta. Häntotesi, että pystyisi kyllä neuvomaan minua muo-toseikoissa ja esimerkiksi disposition laadinnassa,mutta itse tutkimukseni sisältö oli hänelle vieras.Sain professorilta hänen tuntemansa tutkijan pu-helinnumeron, ja tämä taas, kuultuaan tutkimukse-ni lähtökohdat, järjesti tapaamisen kyseisen assis-tentin kanssa.

Minun tutkimukseni kohdalla ohjausvastuun jakoaei koskaan määritelty virallisesti. Ohjaajani eivättietääkseni keskustelleet työstäni keskenään yhtäänkertaa. Minä otin yleensä yhteyttä ensin �sisällön-tuntijaan�, joka luki kirjottamani luvun. Sitten kä-vimme yhdessä läpi tekstin, ja sain korjaus- ja pa-rannusehdotuksia sekä kiitosta ansiokkaista koh-dista. Tein muutostyöt ja hyväksytin luvun viralli-sella työni ohjaajalla, professorilla. Hänellä ei yleen-sä ollut enää mitään suurempaa kommentoitavaa.Onnekseni emme törmänneet suuriin näkemyseroi-hin missään vaiheessa.

Omasta kokemuksestani suosittelen lämpimästi täl-laista ohjausvastuun jakoa, jos professorin omaerityisala ei ole lähelläkään opiskelijan tutkimaa ai-hetta. Tutkimuksen aikana on ensiarvoisen tärkeääsaada keskustella ihmisen kanssa, joka osaa ilmais-ta työn sisällöstä asiantuntevia mielipiteitä. Aihe-piirin tunteva henkilö myös pystyy antamaan arvok-kaita lähdevinkkejä ja avaamaan tutkimuksen pa-rissa sokeutuneen opiskelijan silmät uusille näkö-kulmille ja asioille. Minä sain tällä taktiikalla progradu -työni onnellisesti valmiiksi. Työni täyttäätutkimukselle asetetut vaatimukset: se tuo uutta tietoatutkimastani aiheesta ja on muodoltaan oikeaop-pinen.�

kirjoittaja: Mira Kylli

Esimerkki: Gradu kahdenEsimerkki: Gradu kahdenEsimerkki: Gradu kahdenEsimerkki: Gradu kahdenEsimerkki: Gradu kahdenhenkilön ohjauksessahenkilön ohjauksessahenkilön ohjauksessahenkilön ohjauksessahenkilön ohjauksessa

1 21 21 21 21 2

Gradun tarkastaminenGradun tarkastaminenGradun tarkastaminenGradun tarkastaminenGradun tarkastaminen

Ennen kuin opiskelija jättää gradunsa vi-ralliseen tarkastukseen, kannattaa pyytääohjaajalta esitarkastusta . Esitarkastuksenavulla vältetään se, että työhön jää harmil-lisia virheitä, ja esitarkastuksen komment-tien jälkeen opiskelija voi vielä parannellatyötään. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettäohjaajan arviot tutkielman ansiokkuu-desta ovat vain alustavia ja luonteeltaanepävirallisia. Jatko-opiskelijaksi haluavankannattaa myös kertoa suunnitelmistaanohjaajalle, sillä gradun arvosana voi sää-dellä pääsyä jatko-opintoihin.

Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tut-kielman tarkastaa kaksi opettajaa, siten kuintiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää(Helsingin yliopiston opintosuoritustenarvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuo-ritusten tutkintolautakuntaa koskeva joh-tosääntö, nk. oikeusturvajohtosääntö 26§). Yleensä laitos ehdottaa tarkastajat, jot-ka tiedekunnan dekaani virallisesti asettaa.Joissain tiedekunnissa virallista asettamis-ta ei käytetä, vaan laitos päättää tarkasta-jista. Pääsääntöisesti gradun päätarkastajaon asianomaisen oppiaineen professori,mutta se voi olla myös esimerkiksi kysei-sen aineen dosentti.

Yliopiston johtosäännössä ei ole määritel-ty, missä vaiheessa opiskelija voi pyytäägradun tarkastajien vaihtamista. Tarkasta ji-en vaihtamispyynnössä on hyvä olla ajoissayhteydessä tiedekunnan tai laitoksen vir-kamiehiin. Kansliasta tai opintotoimistostasaa tietoa, kuinka toimia tällaisissa ongel-matilanteissa.

ArArArArAr vostelukäytäntövostelukäytäntövostelukäytäntövostelukäytäntövostelukäytäntöJätettyään gradunsa arvosteltavaksi opis-kelija saa tarkastajilta arvosanaehdotuksenja lausunnon. Lopullisen arvosanan päättäätiedekuntaneuvosto kokouksessaan. On myösmahdollista, joskin harvinaista, että tie-dekunta on siirtänyt tutkielman arvoste-lun pysyväismääräyksellä laitoksen johto-ryhmälle (Yliopiston hallintojohtosääntö17.4 §). Opintosuorituksen arvosteluunsaavat osallistua vain ne jäsenet tai vara-jäsenet, joilla on samantasoinen opinto-suoritus tai jotka on nimitetty professo-rin virkaan (yliopistolaki 42 §). Tiedekun-taneuvoston opiskelijajäsenillä on läsnä-olo- ja puheoikeus kokouksessa, vaikkahe eivät periaatteessa voikaan osallistuakeskusteluun arvosanasta.

Helsingin yliopistossa gradun arvostelus-sa käytetään erilaisia arvosana-asteikkoja,

Gradun arvosteluGradun arvosteluGradun arvosteluGradun arvosteluGradun arvosteluarv

ost

elu

arv

ost

elu

arv

ost

elu

arv

ost

elu

arv

ost

elu

1 31 31 31 31 3

joista määrää tiedekuntaneuvosto. Yleisinarvosteluasteikko on alimmasta ylimpään seu-raava: approbatur, lubenter approbatur, non sinelaude approbatur, cum laude approbatur, magnacum laude approbatur, eximia cum laude approbatur,laudatur. Tämä ei kuitenkaan ole ainoavaihtoehto, sillä tiedekunnissa olisi mah-dollista käyttää myös esimerkiksi kol-miportaista arvosana-asteikkoa.

Tutkielman tarkastajien arvosanaehdotuk-sissa voi olla eroavuutta. Jos tarkastajatantavat erilaiset arvosanaehdotukset, tie-dekuntaneuvosto voi halutessaan määrä-tä gradulle lisätarkastajan. Joissakin tiede-kunnissa on käytäntönä lukea yhden as-teen ero arvosanaehdotuksissa opiskeli-jan hyväksi. On kuitenkin tärkeää huoma-ta, että tiedekuntien arvostelukäytännöt voi-vat vaihdella.

ArArArArArvostelun kvostelun kvostelun kvostelun kvostelun keskeskeskeskeskeyttämi-eyttämi-eyttämi-eyttämi-eyttämi-nen ja huomautusnen ja huomautusnen ja huomautusnen ja huomautusnen ja huomautus

Saatuaan gradun tarkistajilta arvosana-ehdotuksen opiskelija voi vetää gradunsapois arvostelusta ennen kuin arvosanavahvistetaan tiedekuntaneuvostossa. Täl-löin arvostelumenettely raukeaa (oikeus-turvajohtosääntö 28 §). Opiskelija voimyös tehdä arvostelusta kir jallisen huo-mautuksen. Sekä keskeyttämispyyntö ettähuomautus on jätettävä kirjallisesti tiede-kunnan kansliaan. Arvostelun keskeyttä-minen on melko harvinaista, ja opiskeli-jan kannattaa ennemminkin pyytää ohjaa-jaltaan huolellista esitarkastusta.

OikaisupyyntöOikaisupyyntöOikaisupyyntöOikaisupyyntöOikaisupyyntö

Jos opiskelija on tyytymätön arvosanaan-sa, hän voi hakea siihen oikaisua. Laitok-

sen tai tiedekuntaneuvoston arvostele-masta tutkielmasta pyydetään oikaisua kir-jallisesti tiedekuntaneuvostolta. Oikaisuaon pyydettävä 14 päivän kuluessa siitä päi-västä, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuussaada arvostelun tulokset sekä arvostelu-perusteet omalta kohdaltaan tietoonsa.Oikaisupyyntöönsä opiskelijan on saata-va tiedekuntaneuvostolta vastaus kohtuul-lisessa ajassa (oikeusturvajohtosääntö 32 §).Tiedekuntaneuvoston päätös on aina an-nettava kirjallisena.

Tiedekuntaneuvoston oikaisupyynnön jäl-keiseen päätökseen voi hakea oikaisuaHelsingin yliopiston opintosuoritusten tut-kintolautakunnalta. Opintosuoritusten tut-kintolautakunta on viimeinen elin yliopis-tossa, johon arvostelusta voi valittaa.

LisätietoaLisätietoaLisätietoaLisätietoaLisätietoa

Oikeusturvajohtosääntö eli Helsingin yliopis-ton opintosuoritusten arvostelua ja kuu-lusteluja sekä opintosuoritusten tutkinto-lautakuntaa koskeva johtosääntö löytyyuseimpien tiedekuntien opinto-oppaidenlopusta ja osoitteestahtt p://www. helsinki.fi/opintoasiainosasto/neuvonta/oikeusturva.html

Oikeusturva-asioissa voi kääntyä myösyliopiston lakimiehen tai HYY:n koulu-tuspoliittisen sihteerin puoleen.

Yliopiston lakimies: puh. 09 191 22218

HYY:n koulutuspoliittinen sihteeri: puh.09 1311 4208.

1 41 41 41 41 4

Gradunteon aikana voi tulla tilanteita,joissa ohjaaja opiskelijasta riippumatto-mista syistä vaihtuu. On myös tilantei-ta, joissa henkilökemiat ohjaajan kanssaeivät toimi tai ohjaustilanne ei syystä taitoisesta voi jatkua. Jos ohjaaja kokee, ettähänellä ei ole juuri ohjattavan työn ai-heen kannalta tarvittavaa asiantuntemus-ta tai näkökulmaa, kannattaa yhdessä so-pia, voisiko joku toinen professori omal-ta laitokselta tai toiselta laitokselta ottaatyön ohjattavakseen.

Jos ohjaaja vaihtuu?Jos ohjaaja vaihtuu?Jos ohjaaja vaihtuu?Jos ohjaaja vaihtuu?Jos ohjaaja vaihtuu?va

ihd

os?

va

ihd

os?

va

ihd

os?

va

ihd

os?

va

ihd

os?

�Teen graduani Helsingin yliopistossa, muttaalussa ohjaajani oli Sibelius-Akatemiasta. Pää-dyin tähän ratkaisuun, koska olin vuotta aikai-semmin saanut JOO- opiskeluoikeuden Sibe-lius- Akatemiaan ja graduni liittyy musiikkiin.

Ohjaajallani (Sibelius-Akatemiassa) ja minullaei ollut yhteistä näkemystä siitä, kuinka työssäedetään. Kävin samaan aikaan Helsingin yli-opistossa pääaineeni seminaarissa. Myös Si-belius-Akatemian ohjaajani piti minulle kerranviikossa seminaari-istuntoja, joissa kävimmeläpi gradun tekemiseen liittyviä asioita. Samatasiat olin kuitenkin oppinut jo oman aineeniperusopinnoissa. Lopulta puhuin oman lai-tokseni professorin kanssa, joka ehdotti, ettäjatkaisin työtäni yksin ja pyytäisin graduntarkistusvaiheessa asiantuntija-apua Sibelius-Akatemian ohjaajalta.

Mielestäni vastaavissa tilanteissa kannattaa joetukäteen ottaa selvää, minkälaiset työtavattoisessa yliopistossa on, jotta tällaisia ristiriita-tilanteita ei pääsisi syntymään.�

kirjoittaja: Eeva Sauri

EsimerkkiEsimerkkiEsimerkkiEsimerkkiEsimerkki

1 51 51 51 51 5

VINKKEJÄ TILANTEISIIN, JOISSA OHJAAJA VAIHTUUVINKKEJÄ TILANTEISIIN, JOISSA OHJAAJA VAIHTUUVINKKEJÄ TILANTEISIIN, JOISSA OHJAAJA VAIHTUUVINKKEJÄ TILANTEISIIN, JOISSA OHJAAJA VAIHTUUVINKKEJÄ TILANTEISIIN, JOISSA OHJAAJA VAIHTUU

Pyydä aiemmalta ohjaa-jalta vinkkiä tai suositusta (perus-teluineen) uudeksi ohjaajaksi.Tämä suullinen suositus toimiikäyntikorttinasi, kun käyt kysy-mässä itsellesi uutta ohjaajaa.Kollegan arvostava näkemysyleensä pehmittää maaperääopiskelijalle suotuisaksi. Kan-nattaa myös varovasti kertoa,mitä mieltä aiempi ohjaajasi oliomasta työstäsi, jos sillä pystyylisäämään uuden ohjaajan kiin-nostusta.

Muista, että ohjaajan onoltava valmis tohtori, vaikkaSuomesta löytyisi vain yksi alasierityisasiantuntija. Jos hän onviittä vaille tohtori, hän ei kelpaaviralliseksi ohjaajaksi, ja jouduthakemaan rinnalle toisen. Apuaja ohjeita graduusi voi toki saadamuiltakin yliopistoyhteisön jäse-niltä.

Tee uuden ohjaajankanssa selkeä sopimus ohjauk-

sesta, gradun aiheesta ja senrajauksesta, vaikka olisitkin jopitkällä yksityiskohdissa edelli-sen ohjaajan kanssa tehdyssäyhteistyössä. Henkilökohtaisestiaiemman ohjaajan kanssa sovi-tut ja puhutut asiat eivät noinvain automaattisesti siirry työsimukana uuden ohjaajasi �pää-hän�, vaan hänellä on omatpainotuksensa ja oma tyylinsäohjata. Nämä voivat erota pal-jonkin edellisestä ohjaajasta.Vältät ikävät yllätykset selvit-tämällä perusasiat mieluumminliiankin tarkasti.

Uuden ja vanhan ohjaa-jan tulee keskustella myös kes-kenään gradun lähtökohdista,tavoitteista ja metodeista.

Pyydä vanhalta ohjaa-jaltasi senhetkisestä työstä väli-arviointi. Näytä arviointi myösuudelle ohjaajalle ja kysy hänenmielipiteitään.

1 61 61 61 61 6

Opintotuki koostuu opintorahasta, asu-mislisästä ja valtion takaamasta lainasta.Kun opiskelija nostaa opintotukea (eliopintorahaa tai asumislisää), muut tuloteivät saa ylittää vuositulorajoja. Jokaiseltatukikuukaudelta saa tienata 505 euroa jatuettomilta kuukausilta 1515 euroa. Nämäsäännöt pätevät myös pro gradu -työn tekijään.On hyvä muistaa, että opintotuen osanamyönnettävä asumislisä ei kuluta itse opin-totukikuukausia mutta asumislisää ei voisaada sen jälkeen kun opiskelija on käyttä-nyt opintotukikuukautensa (55 kk) lop-puun. Tämän jälkeen opiskelijalla on oi-keus hakea KELA:n yleistä asumistukea.Kannattaa muistaa myös, että siltä kuu-kaudelta, jonka aikana valmistuu, voi saa-da opintotukea vain, jos valmistuu kuu-kauden 18. päivä tai sen jälkeen. Muutentuen joutuu maksamaan takaisin.

Gradu ja opiskelun edis-Gradu ja opiskelun edis-Gradu ja opiskelun edis-Gradu ja opiskelun edis-Gradu ja opiskelun edis-tymisen seurantatymisen seurantatymisen seurantatymisen seurantatymisen seuranta

Opintotuen myöntämisen edellytyksenäon opiskelu ja se, että opiskelija edistyyopinnoissaan. Opintotukitoimisto seuraaopintojen edistymistä ja toteuttaa jokavuosi loka-marraskuussa opintojen edis-tymisen seurannan. Siinä tarkastellaanopiskelijan edellisen lukuvuoden (1.8.-31.7.) opintoviikkomääriä.

Opintotukilautakunnan päätöksen mu-kaan Helsingin yliopiston opiskelijan onsuoritettava keskimäärin vähintään 2,5opintoviikkoa tukikuukautta kohden. Josopiskelija käyttää lukuvuoden aikana yh-deksän tukikuukautta, hänen on siis suo-ritettava samana aikana 22,5 opintoviik-

koa. Jos opiskelija ei ole suorittanut edel-lisen lukuvuoden aikana riittävästi opin-toviikkoja, tarkastellaan hänen opinto-viikkomääräänsä koko opiskeluajan tuki-kuukausien suhteen. Tässä pitkän aikavä-lin tarkastelussa vaatimuksena on sama2,5 opintoviikkoa tukikuukautta kohden.

Edistymistä koskeva selvityspyyntö lähe-tetään kaikille opiskelijoille, joiden edelli-sen lukuvuoden tai pitkän aikavälin kes-kimääräinen opintoviikkokertymä on alle2,5 opintoviikkoa tukikuukautta kohden.Opiskelijalla on mahdollisuus täydentääopintosuoritusotteesta puuttuvia tietojasekä antaa selvitys opintoja hidastaneistasyistä.

Mikäli opiskelija saa gradua tehdessään selvitys-pyynnön opintojen edistymisestä, tulee ohjaa-jalta pyytää vapaamuotoinen lausunto, josta käyilmi suurin piirtein, kuinka monen opintoviikonedestä hän on jo tehnyt työtä . Ohjaajan lau-sunnon voi lähettäää selvityspyynnön liit-teenä. Selvityspyyntöön tulee vastata mää-räajassa rekisteriotteen ja tarvittavien liit-teiden kanssa. Selvityspyyntö voi tulla myösvalmistumisen jälkeen. Selvitykseksi val-

Graduntekijän opintotukiGraduntekijän opintotukiGraduntekijän opintotukiGraduntekijän opintotukiGraduntekijän opintotukiop

into

tuki

op

into

tuki

op

into

tuki

op

into

tuki

op

into

tuki

1 71 71 71 71 7

mistumisesta riittää omakätisesti allekir-joitettu kirje, jossa opiskelija kertoo val-mistuneensa. Liitteeksi voi laittaa kopionmaisterinpapereista.

VVVVVoikoikoikoikoiko gradua varten pyyo gradua varten pyyo gradua varten pyyo gradua varten pyyo gradua varten pyy-----tää opintotuen enimmäis-tää opintotuen enimmäis-tää opintotuen enimmäis-tää opintotuen enimmäis-tää opintotuen enimmäis-ajan pidennystä?ajan pidennystä?ajan pidennystä?ajan pidennystä?ajan pidennystä?

Perustutkinto-opiskelijan kohdalla enim-mäistukiaika on pääsääntöisesti 55 tuki-kuukautta. Enimmäistukiaikaa voidaanpidentää

1) erityisen laajaa työmäärää edellyttävässätutkinnossa tai koulutusohjelmassa ja

2) opinnoissa, jotka ovat viivästyneet sai-rauden tai muun erityisen painavan syynvuoksi.

Opinnoissa viivästyneelle voidaan myön-tää lisätukea enintään yhdeksäksi kuukau-deksi. Opintojen viivästymisen on täyty-nyt aiheutua sellaisesta opiskelijan tai hä-nen lähiomaisensa sairaudesta, jolla onollut vaikutusta opintojen harjoittami-seen. Muu erityinen syy voi olla opiskeli-jan vaikea elämäntilanne, esimerkiksi erityi-sen traumaattinen avioero. Tukiajan pi-dennykseen oikeuttavia syitä eivät ole opin-tojen järjestelyt tai järjestämistavat, opin-alan vaihto tai opiskelijajärjestöissä toimi-minen.

Jäljellä olevien opintojen tulee olla suori-tettavissa yhden lukuvuoden aikana, elipuuttuvia opintoja saa olla enintään 30opintoviikkoa. Tukiajan pidennystä hae-taan opintotukilautakunnalta muutosha-kemuksella, ja hakemukseen on liitettävä

1) selvitys opintojen viivästymisen syistä

2) laitoksen (tai vastaavan) todistus jäljel-lä olevista opinnoista sekä

3) opintosuunnitelma.

Jos opiskelija vetoaa terveydellisiin syihin,on hakemukseen liitettävä lääkärintodis-tus. Gradua valmisteleva opiskelija voi saadapidennystä, jos hän täyttää yllämainitut piden-nyksen myöntämistä varten vaadittavat kritee-rit.

TTTTToimeentulotuki - viime-oimeentulotuki - viime-oimeentulotuki - viime-oimeentulotuki - viime-oimeentulotuki - viime-sijainen toimeentulonsijainen toimeentulonsijainen toimeentulonsijainen toimeentulonsijainen toimeentulonturturturturturvaajavaajavaajavaajavaaja

Toimeentulotuki on viimesijainen toi-meentulon turvaamiseen tarkoitettu etuus.Opiskelijan ensisijainen toimeen-tulo-järjestelmä on opintotuki (=opintoraha,asumislisä ja opintolaina). Tilanteessa,jossa opiskelija ei käytännössä voi saadaopintotukea tai hänellä ei ole riittävästivaroja itsensä tai perheensä elatukseen,kunta on velvollinen myöntämään opis-kelijalle toimeentulotukea samoin kuinmuillekin avun tarpeessa oleville. Gradu-vaiheessa oleva opiskelija, joka on käyttänytkaikki opintotukikuukautensa ja jolle ei voi-da myöntää opintotukiajan pidennystä, voi ha-kea graduntekoajalta toimeentulotukea.

kirjoittaja: Camilla Granholm, HYYn sosiaa-lipoliittinen sihteeri vuosina 2001-2002

Lisätietoahttp://www.opintotuki.fihttp://www.kela.fi

1 81 81 81 81 8

Gradut valmiiksi -stipendiGradut valmiiksi -stipendiGradut valmiiksi -stipendiGradut valmiiksi -stipendiGradut valmiiksi -stipendi

Stipendiä voivat hakea yksittäiset Helsin-gin yliopiston opiskelijat tai graduryhmätohjaajansa kanssa. Stipendi voidaan myön-tää myös ulkomaalaiselle. Stipendin tar-koituksena on edistää gradun teon val-mistumista.

Hakijan on esitettävä suunnitelma gradun-teon intensiivijaksolle. Intensiivijaksoa voihakea Hyytiälän, Lammin, Tvärminnen taiKilpisjärven tutkimusasemalle, ja haku onkerran vuodessa. Stipendi kattaa viikon taikahden viikon majoituksen ja ateriat jol-lain yliopiston tutkimusasemista sekä42,04 euron matkatuen. Stipendeistä il-moitetaan ilmoitustauluilla, lehdissä jasähköisesti. Vapaamuotoinen hakemusjätetään viimeistäään joulukuun alussaHelsingin yliopiston opintoasiainosas-toon. (Osoite: Gradut valmiiksi -hake-mus, Opintojen kehittämisyksikkö, Opin-toasiainosasto, PL 3, 00014 Helsingin yli-opisto.)

Tukea opintopiireil leTukea opintopiireil leTukea opintopiireil leTukea opintopiireil leTukea opintopiireil leOpiskelijaryhmä voi hakea suunnittele-mansa opintopiirin opettajan tai vetäjänpalkkioon opintopiirirahaa. Haku on ker-ran vuodessa. Vapaamuotoinen hakemusjätetään viimeistään joulukuun alussa Hel-singin yliopiston opintoasiainosastoon.(Osoite: Opintopiirihakemus, Opintojenkehittämisyksikkö, Opintoasiainosasto,PL 3, 00014 Helsingin yliopisto.)

Matka-apurahatMatka-apurahatMatka-apurahatMatka-apurahatMatka-apurahatPro gradu -työn ulkomaan matka-avus-tuksia myönnetään Helsingin yliopistonperustutkinto-opiskelijoille. Avustus kos-kee opiskelijoita, joiden pro gradu -työedellyttää sellaista matkustamista, joka liit-tyy omakohtaiseen kenttätyöhön tai tut-kielman aineiston keruutyöhön. Avustuskoskee vain matkakuluja, ja se myönne-tään vain etukäteen matkatoimiston vah-vistaman laskelman perusteella halvintamahdollista matkustustapaa käyttäen.

Apurahojen määrä ja suuruus vaihtelevattiedekunnittain. Matka-apurahojen hake-misesta ilmoitetaan laitosten ja tiedekun-tien ilmoitustauluilla sekä tiedekuntien jaainejärjestöjen lehdissä. Yleensä jako onyksi tai kaksi kertaa vuodessa tiedekun-nasta riippuen. Apuraha voidaan myön-tää myös Helsingin yliopistossa perustut-kintoa suorittavalle ulkomaalaiselle. Lisä-tietoa saa tiedekuntien opintotoimistoistatai tiedekuntien yleisistä toimistoista.

Gradu- ja opintopiiriavustuksetGradu- ja opintopiiriavustuksetGradu- ja opintopiiriavustuksetGradu- ja opintopiiriavustuksetGradu- ja opintopiiriavustuksetav

ust

ust

aa

vu

stu

sta

av

ust

ust

aa

vu

stu

sta

av

ust

ust

a

Yliopisto jakaa erilaisia avustuksia, joista voi olla hyötyä graduntekijälle. Stipendejä saattaa saadamyös muualta, kuten säätiöiltä ja osakunnilta.

1 91 91 91 91 9

Lisätietoja apurahoista saa mm. Helsin-gin yliopiston neuvontatoimistosta http://www.helsinki.fi/opintoasiainosasto/neuvonta/ ja Suomen ylioppilaskuntienliiton sivuilta http://www.syl.helsinki.fi/

Lisäksi apurahoja myöntävät useat osa-kunnat ja eri alojen säätiöt.

LisätietoaLisätietoaLisätietoaLisätietoaLisätietoa

Muut stipenditMuut stipenditMuut stipenditMuut stipenditMuut stipendit

Helsingin yliopiston alunmi ry:n kannustus-stipendi myönnetään perustutkinto-opis-kelijoille. Edellytyksenä on aktiivisuus, yrit-teliäisyys ja yrittäjähenkisyys. Jako on ker-ran vuodessa, ja stipendejä jaetaan yksi/tiedekunta sekä yksi ulkomaalaiselle opis-kelijalle. Yhden stipendin suuruus on 1 150euroa. Ilmoitukset ovat Yliopisto-lehdessä,Ylioppilaslehdessä ja laitoksilla. Hakuai-ka on keväällä. Hakemukset osoitetaan yh-distykselle. (Osoite: Helsingin yliopistonalumni, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto).Apuraha voidaan myöntää myös ulko-maalaiselle.

2 02 02 02 02 0

Gradun tekeminen yliopiston ulkopuo-lelle on yleistyvä käytäntö: yhä useampiHelsingin yliopiston opiskelija haluaa teh-dä gradunsa toimeksiantona yritykselle taiyhteisölle. Gradun tekeminen yliopistonulkopuolelle tarjoaa opiskelijalle mm.

työnhakuvalmiuksiakontakteja työelämäänmahdollisuuden soveltaa oppi-maansa käytäntöönaikataulun ja motivaatiota työnsaattamiseksi loppuunrahoitusmahdollisuudenusein ensimmäisen valmistumi-sen jälkeisen työpaikan.

Toisaalta työ vaatii opiskelijalta paljonoma-aloitteisuutta ja joustavuutta.

Miten toimia?Miten toimia?Miten toimia?Miten toimia?Miten toimia?

1) Suunnittele gradusi tutkimusaihe ja-ongelma ja varmista, että laitos hyväksyyne.

2) Etsi tutkimusaiheestasi kiinnostunutyritys/yhteisö.

Paras tapa löytää yhteistyökumppani onolla itse aktiivinen: mieti kuka tai mikä or-ganisaatio voisi olla kiinnostunut tutki-musaiheestasi. Kysy myös laitokselta ja en-tisestä kesätyö- tai harjoittelupaikastasi.Valmistele ideasi ja tutkimussuunnitelmasihuolellisesti, tutustu organisaatioon mah-dollisimman tarkasti, ota yhteyttä organi-saatioon ja sovi tapaamisesta.

3) Sovi yhteistyöstä laitoksen kanssa.

Muista, että ensisijaisesti teet kuitenkinopinnäytetyötä omalle laitoksellesi. Sovioman laitoksesi esimiehen tai työsi ohjaa-jan kanssa siitä, että teet opinnäytetyösink. pro gradu -toimeksiantona, jotta saatopinnäytetyöllesi tarvittavan ohjauksen.Solmimasi työelämäsuhteet hyödyttävätmyös omaa laitostasi. Varaudu useisiinneuvotteluihin toimeksiantajan ja laitok-sen kanssa!

4) Sovi rahoitusjärjestelyistä.

Jos gradun tilaajana on yksityinen yritys,kunta tai seurakunta (ei kuitenkaan val-tion organisaatio!), kannattaa käyttää apu-rahavaihtoehtoa. Yritys eli opinnäytetyöntilaaja tekee lahjoituksen Helsingin yliopis-ton rahastoille erityisellä lahjakirjalla, jaohjaava professori tekee rahastoille esityk-sen apurahan myöntämiseksi opiskelijal-le. Opiskelija ilmoittaa kirjallisesti ottavan-sa työn vastaan ja sitoutuvansa sen lop-puun saattamiseen. Opiskelijalle jäävä apu-raha on 90% saadusta lahjoituksesta, 5%jää rahastoille ja 5% ohjataan opiskelijanlaitokselle. Lisätietoa apurahakäytännöstäsekä kolmiosaisen lahjakirjan (myös mallitäytetystä kaavakkeesta) saa joko HY:nrekrytointipalveluista tai osoitteesta:http://www.helsinki.fi/rekry.

Jos tilaaja on valtion elin tai työn tilaajallaon toivomuksia gradun julkisuuden suh-teen, työnantajan ja opiskelijan kannattaasolmia työsuhde. Normaalissa työsuhtees-sa opiskelijalla on työntekijän oikeudet ja

TTTTTekisinkö graduni yliopiston ulkekisinkö graduni yliopiston ulkekisinkö graduni yliopiston ulkekisinkö graduni yliopiston ulkekisinkö graduni yliopiston ulkooooo-----puolelle?puolelle?puolelle?puolelle?puolelle?u

lko

pu

ole

lle

?u

lko

pu

ole

lle

?u

lko

pu

ole

lle

?u

lko

pu

ole

lle

?u

lko

pu

ole

lle

?

2 12 12 12 12 1

velvollisuudet. Opiskelija saa työstään myöskorvauksen suoraan itselleen.

Jos yksityisyrittäjyys pidemmälläkin aika-välillä kiinnostaa, yksi vaihtoehto on tehdätutkimus ammatinhar joittajana tai toiminimel-lä. Jos ammatinharjoittajalla ei ole vuok-rattua toimitilaa tai palkattua työvoimaa,hänen ei tarvitse tehdä elinkeinoilmoitustakaupparekisteriin. Esimerkiksi Helsinginuusyrityspalvelu ry tai oman alueen Työ-voima- ja elinkeinokeskus neuvovat am-matinharjoittajan verotukseen ja yrityksenperustamiseen liittyvissä asioissa. (Tuki-muodoista akateemiselle yrittäjälle ks.http://www.spinno.f i).

Muista erityisestiMuista erityisestiMuista erityisestiMuista erityisestiMuista erityisesti

sopia menettelytavoista kirjallises-ti etukäteen gradun tekijän, toimek-siantajan ja ohjaajan välillä.

selvittää, miten rahoitusjärjestelytvaikuttavat opintotukeen.

että opinnäytetyöt ovat lähtökohtai-sesti julkisia. Jos toimeksiantajatoivoo, että gradu pidetään salas-sa, keskustele mahdollisuudestalaitoksen kanssa. Gradun tai senosan määräaikainen salassapitä-minen on mahdollista vain yhteis-ymmärr yksessä yliopiston ja laitoksenkanssa.

LisätietoaLisätietoaLisätietoaLisätietoaLisätietoa

Neuvontaa ja gradunvälitystä:Helsingin yliopiston rekrytointipalvelutPorthania 6. krs, Yliopistonkatu 3, 00014Helsingin yliopistohttp://www.helsinki.f i/rekrysähköposti: rekrytointi@helsinki.fi

Vinkki: Graduja verkossaVinkki: Graduja verkossaVinkki: Graduja verkossaVinkki: Graduja verkossaVinkki: Graduja verkossaE-thesis-palvelu julkaisee Helsingin yliopis-ton opinnäytteitä. Palvelu on vapaasti käy-tettävissä myös yliopiston ulkopuolelta.Sivuilla voi paitsi tutustua olemassaoleviingraduihin myös julkaista omansa, kun-han se on ensin muunnettu PDF- taiHTML-muotoiseksi.

lisätietoa: http://ethesis.helsinki.fi

Vinkki: Mallia muotoseikVinkki: Mallia muotoseikVinkki: Mallia muotoseikVinkki: Mallia muotoseikVinkki: Mallia muotoseik-----koihinkoihinkoihinkoihinkoihin

Ethesis-sivuilta ja laitosten kotisivuiltalöytyy verkossa julkaistuja graduja. Niistävoi helposti käydä katsomassa asettelujaja ottaa mallia esim. sisällysluettelon te-koon. Asettelun ja muotoseikkojen vii-laamiseen saattaa kulua helposti useita päi-viä. Sivuilta saa mallin myös tiivistelmäntekoon; mitä mihinkin laatikkoon on kir-joitettava ja millä tyylillä lyhennelmä ontehtävä. Vältät ikävät yllätykset selvittämäl-lä perusasiat mieluummin liiankin tarkas-ti!

Tällaisia malleja saa myös www-sivuiltahttp://www.helsinki.fi/lomakkeet sekäjoistakin tiedekunnista.

ooooo-----

2 22 22 22 22 2

II Mistä apua?II Mistä apua?II Mistä apua?II Mistä apua?II Mistä apua?

2 32 32 32 32 3

tuke

atu

kea

tuke

atu

kea

tuke

a

OpintoneuvontapsykologitOpintoneuvontapsykologitOpintoneuvontapsykologitOpintoneuvontapsykologitOpintoneuvontapsykologit

Ahdistaako gradu, eikö homma etene, tuntuu-ko aiheen rajaaminen vaikealta? - opinto-neuvontapsykologit voivat auttaa.

Lääketieteellisen, humanistisen ja valtio-tieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla onmahdollisuus keskustella opintoihinsa liit-tyvistä asioista opintoneuvontapsykolo-gien kanssa. Graduvaiheessa olevat opis-kelijat ovat yksi opintoneuvontapsykolo-gien asiakasryhmistä. Opintoneuvonta-psykologit painottavat, että opiskelu jagradun tekeminen ovat taitoja, joita ei opioppaita lukemalla, vaan niitä on myösharjoiteltava. (Ks. oppaan sivut 34-36, joil-la he kuvaavat yleisimpiä graduntekijänkompastuskiviä ja antavat vinkkejä gra-dunteon helpottamiseksi.)

Opintoneuvontapsykologien palvelun tar-koituksena on täydentää tiedekunnassa jalaitoksilla annettavaa opintoneuvontaa,YTHS:n mielenterveyspalveluita sekä Rek-ryn uraohjausta. Opintoneuvontapsyko-logien toimintaan on luvassa rahoitus ai-nakin vielä yhdeksi vuodeksi, joten opis-kelijat voivat kääntyä heidän puoleensaainakin vielä lukuvuotena 2001-2002. Opin-toneuvontapsykologeille voi varata ajan pu-helimitse tai lähettämällä sähköpostia. Heneuvovat opiskelijoita myös sähköpostinvälityksellä.

Opintoneuvontapsykologien yhteys-tiedot:

Juha Nieminen, puh. 09 191 25132 tai 19125153, juha.t.nieminen@helsinki.fi(Annamari Heikkilä äitiyslomalla alkaen30.7.2001, sijainen Pekka Sauri)Opintoneuvontapsykologien palvelut liittyvätopetusministeriön rahoituksella toteutettavaanTuella ja taidolla -kehittämishankkeeseen, jon-ka tarkoituksena on kehittää opintojen ohjaustayliopistossa.

Huom! Myös muissa tiedekunnissa voiolla vastaavia palveluja, esimerkiksi oike-ustieteellisen tiedekunnan yliopistoleh-tori Sari Lindblom-Ylänne auttaa mm.opiskelutaitoihin ja tieteelliseen kirjoitta-miseen liittyvissä asioissa.

Nyyti rNyyti rNyyti rNyyti rNyyti ry:n gradury:n gradury:n gradury:n gradury:n graduryhmätyhmätyhmätyhmätyhmät

Kun motivaatio alkaa olla nollassa tai päällim-mäinen tunne gradunteossa on ahdistus, Nyytingraduryhmä on hyvä paikka uuden otteen saa-miseen.

Graduryhmät toimivat seminaarimuo-toisina, kuuden graduntekijän muodos-tamina intensiiviryhminä. Ne kokoontu-vat lukukauden ajan kolmena seminaari-istuntona kokeneen opinnäytetöiden oh-jaajan johdolla. Seminaarin aikana käydääntoiminnallisten menetelmien avulla läpikunkin osallistujan opinnäytetyön teke-misen tielle syntyneitä mutkia, niin tieteel-lisiä kuin käytännön elämäntilanteistakinjohtuvia. Ratkaisuja näihin etsitään avoi-messa ja kannustavassa ilmapiirissä.

TTTTTukukukukukea löytyy myös laitoksen ulkea löytyy myös laitoksen ulkea löytyy myös laitoksen ulkea löytyy myös laitoksen ulkea löytyy myös laitoksen ulkooooo-----puoleltapuoleltapuoleltapuoleltapuolelta

2 42 42 42 42 4

Ohjaajan laaja-alaisen tietämyksen lisäksisolmujen aukomisessa auttavat toisten sa-massa elämäntilanteessa olevien opiskeli-joiden omakohtaiset kokemukset ja eri-tyistiedot. Useimmiten gradun tekoon liit-tyvien kokemusten jakaminen paljastaa,etteivät omat ongelmat olekaan niin yksi-löllisiä kuin olisi luullut, ja siksi niihin onmyös löydettävissä jo aiemmin koeteltujaratkaisuja.

Graduryhmään osallistuvilla on seminaari-tapaamisten lisäksi mahdollisuus kokoon-tua halutessaan epävirallisemminkin - sevoi olla kannustavaa vastapainoa yksinäi-sestä puurtamisesta helposti aiheutuvallemökkihöperyydelle.

Graduryhmistä saa tarkempaa tietoa Nyy-tin www-sivujen, sähköpostin tai puheli-men kautta. Ryhmiin ilmoittautuminentapahtuu vain puhelimitse (09 6840 660).Kannattaa vilkaista verkosta Nyytin gra-duntekoa koskevia teemasivuja. Kotisi-vuilta saa tietoa myös Nyytin muusta tuki-toiminnasta opiskelijoille.

Nyyti ry:n yhteystiedot:Käyntiosoite Rikhardinkatu 4B 3. krspuh. 09 6840 660 (toimisto)

09 6840 6655 (päivystys)Nyytin kotisivut: http://www.nyyti.fiVirtuaaliolkapää eli sähköpostipäivystys:nyyti-ry@helsinki.fi

MaisterihautomoMaisterihautomoMaisterihautomoMaisterihautomoMaisterihautomo

Aloititko gradunteon, mutta työsi on viivästy-nyt tai keskeytynyt - jopa vuosiksi? Juuri si-nua varten on Maisterihautomo, opetusminis-teriön rahoittama valtakunnallinen akateemis-ten opinnäytetöiden ohjausyksikkö. Toimin-taa on 1997 alkaen pyörittänyt Jyväskylän yli-opiston Chydenius-Instituutin alaisena kasva-tustieteiden dosentti Juha Hakala.

Ohjauksesta osalliseksi pääset ottamallayhteyttä puhelimella, sähköpostilla tai kir-jeitse ja sitoutumalla tekemään työsi val-miiksi. Maisterihautomo auttaa paloittele-maan työn mielekkäiksi osakokonaisuuk-siksi ja laatimaan toimivan aikataulun. Saatlähettämästäsi gradumateriaalista viikonsisällä palautteena noin kolme sivua mo-nipuolisia, selkeitä kommentteja ja neu-voja (esimerkiksi rakenteesta, valitusta kir-jallisuudesta, kysymyksenasettelusta, kie-lestä jne.).

Jyväskylän yliopiston Maisterihautomokeskittyy kaikkien Suomen yliopistojenhumanististen ja yhteiskuntatieteellistenalojen sekä kasvatustieteen ja teologiangraduihin. Syksyllä 2001 Oulun yliopistos-sa on käynnistymässä kauppatieteiden,tekniikan, matematiikan ja muiden luon-nontieteiden hautomo.

Helsingin yliopiston humanistinen tiede-kunta on myös alustavasti liikkeellä oman

2 52 52 52 52 5

vastaavan toimintansa käynnistämiseksi;humanistin kannattaa tiedustella tilannettatiedekunnan kansliasta.

Juha Hakalan kirjoittamia oppaita ovatmm. opiskelijoille tarkoitettu Graduopassekä enemmän ohjaajille suunnattu Opin-näytetyö ja sen ohjaaminen.

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

Maisterihautomon yhteystiedot:Projektipäällikkö Juha Hakalapuh. 06 8294 233, gsm 040 7518 028juha.hakala@chydenius.fihttp://www.chydenius.f i/Hakalan haastattelu myös osoitteessa:http://www.uta.f i/campus/002/opiske-lu/index.html

Gradutuutoroinnin tarkoituksena on madaltaakynnystä gradun tekoon ja jouduttaa tutkiel-man valmistumista. Kirkkohistorian laitoksel-la gradutuutorointi on havaittu toimivaksikäytännöksi, ja se on vakiinnuttanut paikkan-sa osana laitoksen toimintaa.

Perusideana on tukea pääaineopiskelijangraduprosessin alkamista järjestämällämahdollisuus henkilökohtaiseen vertais-tuutoriin. Tuutorina toimii tutkielmasemi-naarin käynyt pääaineopiskelija tai jatko-opiskelija, jolla on jo kokemusta seminaa-rityöskentelystä ja gradun kirjoittamises-ta. Tuutorointiparien lisäksi on mahdol-lisuus muodostaa ryhmiä, joihin osallistu-villa seminaarilaisilla on samantyyppisetgraduaiheet.

Tukea tuutoril leTukea tuutoril leTukea tuutoril leTukea tuutoril leTukea tuutoril le

Gradutuutoreille järjestetään vapaaehtoi-nen koulutus keväällä ennen tuutoroinninalkamista. Koulutuksessa käsitellään kir-joittamisen esteitä, kirjoittamisprosessintukemista, tieteellisen kirjoittamisen oh-jaamista, palautteen antamista ja vas-taanottamista sekä gradutuutorointiin liitty-viä käytännön asioita. Ensimmäisellä ker-ralla kouluttajana toimi FT Sari Lindblom-

Ylänne, joka lisäksi perehdytti laitoksenomat vastuuhenkilöt kurssin vetämiseen.Laitos siirtää perinnettä vuosittain eteen-päin uusille ohjaajille, joille kouluttajinatoimiminen on tervetullutta opetuskoke-musta. Laitoksen professorit vierailevatkurssilla, mikä tarjoaa tilaisuuden kes-kusteluun ja ideoiden vaihtoon. Kurssi on-kin muodostunut vuorovaikutteiseksi idea-riiheksi, jonka pohjalta on kehitetty laitok-sen koko seminaarityöskentelyä.

Gradutuutorin tehtävätGradutuutorin tehtävätGradutuutorin tehtävätGradutuutorin tehtävätGradutuutorin tehtävät

jakaa tietoja ja kokemuksia semi-naarityöskentelystä sekä esitelmienlaatimisestaauttaa alkuvaiheen käytännön on-gelmissa: kirjallisuuden etsimises-sä, kirjastojen ja arkistojen käy-tössä sekä esitystekniikassatavata tuutoroitava opiskelija vä-hintään seitsemän kertaaosallistua �apukorvina� kolmeenseminaari-istuntoon, jossa opiske-lijan työtä käsitelläänkäydä seminaari-istunnossa saatu pa-laute läpi yhdessä opiskelijan kanssa.

Gradutuutori apuna tutkielmanGradutuutori apuna tutkielmanGradutuutori apuna tutkielmanGradutuutori apuna tutkielmanGradutuutori apuna tutkielmanalkuvaiheessaalkuvaiheessaalkuvaiheessaalkuvaiheessaalkuvaiheessa

2 62 62 62 62 6

lukea opiskelijan tuottamia teks-tejä ja antaa niistä palautettalaatia tuutoroinnista raportti

KKKKKolmikolmikolmikolmikolmikantainen hyötyantainen hyötyantainen hyötyantainen hyötyantainen hyöty

Gradutuutoroinnin hyöty on havaittu kol-mikantaiseksi. Tuutorointi helpottaa opis-kelijoita gradun teon käynnistymisessäsekä vapauttaa professoreiden ja assistent-tien aikaa tutkielman sisällöllisten kysy-mysten käsittelyyn. Lisäksi erityisesti gra-dutuutorikoulutus tukee tuutoreiden omaakirjoittamisprosessia sekä auttaa hahmot-tamaan kirjoittamiseen liittyviä ongelma-kohtia. Useat tuutorit kirjoittavat saman-aikaisesti vielä omia gradujaan, joten kurssiantaa heille vinkkejä ja innostusta omantyön kirjoittamiseen. Ohjauskokemuksenlisäksi gradutuutori saa vapaaehtoiseenkoulutukseen osallistumisesta yhden opin-toviikon ja tuutoroinnista kolme opintoviik-koa, jotka hän voi käyttää joko kirkkohis-torian pääaine- tai jatko-opintoihin. Ke-rätyn palautteen perusteella opiskelijat

ovat pitäneet gradutuutorointia rohkai-sevana ja innostavana järjestelmänä, jokaon lisännyt itsevarmuutta ja jäntevöittänytgradutyöskentelyä.

Ajatus tuutoroinnin ja vertaispalautteen hyö-dyntämisestä seminaarityöskentelyssä syntyikirkkohistorian laitoksen esimiehen, professo-ri Aila Lauhan mielessä keväällä 1998. Gradutuu-torijärjestelmä otettiin laitoksella käyttöön vuon-na 1999 ja sitä kehitettiin opetusministeriön tu-kemalla Helsingin yliopiston Tuella ja taidolla -hankerahalla. Sen avulla pystyttiin hyödyntämääntiedekunnan ulkopuolista asiantuntemustatuutoreiden koulutuksessa.

kir joittajat: Pilvi Keravuori & Antti Laine,kirkkohistorian laitos

LisätietoaLisätietoaLisätietoaLisätietoaLisätietoa

Gradutuutoroinnista voi kysyä lisää yhteys-henkilö Pilvi Keravuorelta 09 191 23034,pilvi.keravuori@helsinki.fi

2 72 72 72 72 7

Huomasimme kurssikavereitteni kanssagraduvaiheessa, etteivät pakolliset semi-naari-istunnot tarjonneet riittävästi tukeaoman työn tekemiselle. Syynä tähän olise, ettei seminaareissa käsitelty kuin yhtätyötä kerrallaan, jolloin jokaisen työ oliesillä vain noin kaksi kertaa lukukaudenaikana. Seminaareissa ei myöskään uhrat-tu aikaa gradun tekemisen �henkiselle tus-kalle�, joka tuntui vaivaavan lähes jokais-ta. Tältä pohjalta perustimme oman ryh-män, niin sanotun varjograduseminaarin.

Kokoontumisissa purettiin yleensä ensinpäällimmäiset tunnelmat työn etenemi-sestä, jonka jälkeen kaikki halukkaat saivatesitellä niitä kohtia omasta työstään, jo-hon toivoivat muilta kommentteja (esi-merkiksi tutkimuslomakkeen luettavuus).Tämän lisäksi olimme aina etukäteen so-

pineet jonkin kaikkia koskettavan teeman,jota joku oli vähän valmistellut etukäteenja josta alustuksen jälkeen yhdessä keskustel-tiin (esimerkiksi lähdeluettelon laatiminen).

Vaikka ryhmään osallistuminen olikin meil-lä vapaaehtoista, oli sen toimimisen kan-nalta välttämätöntä, että osallistujat sitou-tuivat siihen. Muuten saattaa käydä niin,että joku saa pitää piirin yksinään. Jottanäin ei pääsisi käymään, kannattaa tapaa-miset myös sopia tietylle ajanjaksolle etu-käteen, jolloin kaikki osaavat varata niihinaikaa. Lisäksi suhteellisen kiinteä ryhmähelpottaa töiden käsittelyä, kun kaikkituntevat toistensa työt etukäteen eikä ide-oiden esittelyyn kulu joka kerta aikaa.

kirjoittaja: Outi Saloranta (valmistunut kas-vatustieteen laitokselta)

VVVVVarjograduseminaariarjograduseminaariarjograduseminaariarjograduseminaariarjograduseminaari

Gradun voi tehdä myös parityönä. Teim-me yhdessä opiskelijatoverini kanssa niinkutsutun kimppagradun suomen kielenlaitokselle vuonna 1998. Teimme graduntäysin yhteisesti, eli emme jakaneet työtäesimerkiksi aihepiireittäin tai luvuittain,vaan kumpikin kirjoitti kaikesta ja myösmuokkasimme tekstiä yhdessä. Myös ar-vosana oli yhteinen.

Kimppagradun tekeminen oli meille mo-lemmille pääosin myönteinen kokemus,mutta positiiviseen lopputulokseen pää-seminen vaati yhteisten pelisääntöjen laati-mista, joista kummankin oli pidettäväkiinni. Sovimme, että teemme työn vuo-

YhteisgraduYhteisgraduYhteisgraduYhteisgraduYhteisgradu

den aikana, ja kumpikin sitoutui työhönsamalla intensiteetillä. Katastrofi olisi ol-lut, jos toinen olisikin kesken projektinmennyt töihin tai haalinut valtavasti mui-ta opiskelukursseja, niin ettei gradun kir-joittamiseen olisi jäänyt aikaa sovittuamäärää. Yhteistyön aluksi kannattaakinsopia, mikä on aikataulu ja miten paljon kum-pikin on valmis gradun eteen puurtamaan.

Kun säännöt oli sovittu, oli helppo läh-teä työstämään aihetta eteenpäin. Sovim-me esimerkiksi kerran viikossa tapaamisen,johon mennessä oli tietyt tekstit luettunaja tietyt osiot käsiteltynä. Kävimme yh-dessä kahlaamassa kirjastoja. Kirjoitus-

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

käy

tän

töjä

2 82 82 82 82 8

Kasvatustieteessä graduseminaarien tuke-na käytetään WebCT-oppimisympäristöä.Normaalin seminaarityöskentelyn lisäksivoidaan näin hyödyntää ryhmän työsken-telyä verkossa, ja esimerkiksi seminaarit-yöt palautetaan oppimisympäristöön kaik-kien ryhmäläisten luettaviksi. Oppimis-ympäristöä käytetään seminaarien aikanakommentointiin ja kysymyksiin, ja sitäkautta voidaan kysyä myös ohjaajalta neu-voja ja kommentteja.

vaiheessa oli helppo saada työt tehtyä, kuntiesi, että toinen on varmasti atk-luokassaklo 8.00 odottamassa: ei kehdannut luis-taa. Graduntekijöille tyypillinen aikatau-lujen venyminen ja laiskuuden edessämyöntyminen ei siis onnistu, kun tehdäänkimppagradua!

Ehdottomasti positiivisinta kimppagra-dun tekemisessä oli se , että ei tarvinnutyksin pähkäillä umpisolmujen edessä jaoli aina joku, jonka kanssa puida yhteistäkiinnostuksen kohdetta. Gradua tehdes-sä on yllättävän yksin, kun haluaisi jon-kun kanssa keskustella aiheestaan. Ystävä-piiristä harvoin löytyy aivan samasta ai-heesta kiinnostunutta keskustelukump-pania.

Tärkeää yhteisgradun tekemisessä on te-kijöiden keskinäinen luottamus: heti on pys-tyttävä sanomaan, jos tuntuu, että tekeeenemmän gradun eteen kuin toinen. Myöskritiikkiä - kovaakin - on pystyttävä sekä anta-maan että vastaanottamaan. Tärkeintähänkuitenkin on, että kumpikin voi olla lop-putulokseen tyytyväinen. Ylimpiä ystä-

vyksiä ei kimppagradun kirjoittajien tar-vitse olla, mutta luotettavia kumppanuk-sia kuitenkin.

Oma graduprojektini sujui suuremmittaongelmitta, kun olimme sopineet sään-nöt ja pystyimme toistemme tekemisiinluottamaan. Toki yhdessä tekeminen vaa-tii yhteistyökykyä: on pystyttävä hyväksy-mään se, että toinen kirjoittaa omalla tyy-lillään ja ihan aina ei toinen ole saanut-kaan valmiiksi sovittua osiota. Toisaaltajuuri tätä paljon puhuttua tiimityötä op-pii gradun kirjoittamisessa valtavasti, ja seon taito, jota työelämässä arvostetaan!kir joittaja: Tanja Salminen (valmistunut suo-men kielen laitokselta)

LisätietoaLisätietoaLisätietoaLisätietoaLisätietoa

Tanja Kärkkäisen ja Kaarina Monosen gra-du Maahanmuuttajavanhukset ja suomen kielion julkaistu Vanhustyön keskusliiton jul-kaisusarjassa Ituja vanhustyöhön nrossa1/99, ja se löytyy myös suomen kielen lai-toksen kirjastosta.

Sähköinen oppimisympäristö gradu-Sähköinen oppimisympäristö gradu-Sähköinen oppimisympäristö gradu-Sähköinen oppimisympäristö gradu-Sähköinen oppimisympäristö gradu-seminaarissaseminaarissaseminaarissaseminaarissaseminaarissakä

ytä

ntö

jäkä

ytä

ntö

jäkä

ytä

ntö

jäkä

ytä

ntö

jäkä

ytä

ntö

jä

Kaikki seminaarilaiset ovat periaatteessasitoutuneet käyttämään WebCT-oppimis-ympäristöä, ja kaikkien velvollisuutena onkommentoida ja antaa palautetta toistentöistä. Keskustelualueella voi kertoa omis-ta graduun liittyvistä ongelmista ja pyytääesimerkiksi toisten kommetteja ja palau-tetta asiaan. Palautetta voidaan antaa myösanonyymisesti tai oppimisympäristön säh-köpostin kautta henkilökohtaisesti. Ky-

2 92 92 92 92 9

Omakohtainen hyötyOmakohtainen hyötyOmakohtainen hyötyOmakohtainen hyötyOmakohtainen hyöty

Omassa graduprosessissani oppimisym-päristöstä on ollut hyötyä. Olen saanut reaali-ajassa palautetta ja neuvoja ongelmiini sekäohjaajaltani että muilta seminaarilaisilta.Gradun teossa asiat saattavat jumittua pai-kalleen ja joskus niistä muodostuu kynnys-kysymyksiä, joita saattaa yksin hautoa mie-lessään monta päivää. Oppimisympäristönkeskustelualueella on hyvä ns. miettiä ää-neen näitä asioita ja muut seminaarilaisetvoivat kommentoida ajatuksia ja tuoda esiinuusia näkökulmia. Sen sijaan, että olisinmiettinyt asioita yksin, olen pystynyt jaka-maan niitä muiden kommentoitavaksi. Var-sin usein palautteesta löytää uusia polkuja,joita pitkin ongelmakohdasta pääsee ulos.

symykset ja kommentit ovat kaikkien lu-ettavissa, joten muutkin seminaarilaisetvoivat hyötyä toisten ongelmista tai nii-den ratkaisuista.

PPPPPalautettaalautettaalautettaalautettaalautetta, tiedotusta ja, tiedotusta ja, tiedotusta ja, tiedotusta ja, tiedotusta jatukeatukeatukeatukeatukea

Oppimisympäristön hyvänä puolena voi-daan pitää sitä, että sen avulla opiskelijasaa nopeasti palautetta ongelmiinsa. Par-haimmassa tapauksessa opiskelija saa josamana päivänä palautetta, kun normaa-lissa seminaarityöskentelyssä opiskelijajoutuu odottamaan ongelmiensa kanssa jokoseuraavaan seminaarin tapaamiskertaan taivaihtoehtoisesti menemään ohjaajan vas-taanotolle.

Lisäksi oppimisympäristö toimii tiedotus-kanavana seminaarilaisille. Sitä kautta voivatryhmäläiset myös antaa toisilleen hyviävinkkejä, esimerkiksi kirjallisuusviitteitä.Oppimisympäristö toimii myös tukiver-kostona ryhmäläisille. Sitä kautta pystyy jat-kuvasti olemaan yhteydessä toisiin graduatekeviin opiskelijoihin ja kertomaan omiatuntojaan gradun tekemisestä.

Huonoina kokemuksina voidaan todeta,ettei oppimisympäristö aina toimi aktii-visesti. Toisinaan opiskelija t eivät jaksa taimuista käydä oppimisympäristössä ja sil-loin oppimisympäristön hyvä idea hävi-ää, mutta sama ongelma on kaikilla oppi-misympäristöjä käyttävillä verkkokursseil-la. Usein toiminta on myös varsin syklistä.Kun yksi opiskelija kommentoi tai antaaomia tekstejään kommentoitaviksi, innos-tuvat muutkin seminaarilaiset toimimaan.Toisinaan vietetään muutamia viikkoja il-man, ettei kukaan tee yhtään mitään.

3 03 03 03 03 0

III Jos ahdistaa,III Jos ahdistaa,III Jos ahdistaa,III Jos ahdistaa,III Jos ahdistaa,aloita tästä!aloita tästä!aloita tästä!aloita tästä!aloita tästä!

3 13 13 13 13 1

Kirjoittaminen on yksi ihmisen hienoim-pia ja monimutkaisimpia toimintoja. Kir-joittaminen ei ole pelkästään tiedon välit-tämistä vaan myös ajattelun ja itseilmaisunväline. Tieteellinen kirjoittaminen ja tie-teellinen ajattelu ovat nivoutuneet toisiin-sa. Kirjoittaminen kehittää ja jäsentää aja-tuksiamme ja synnyttää uusia ideoita, jaajattelun kehittyminen puolestaan kehit-tää taitoamme kirjoittaa. Kirjoittaminenei ole yksinkertaista edes kirjoittamisenasiantuntijalle. Kun kirjoittajana kehitty-minen edistyy, seuraavat kirjoittamiseenliittyvät tavoitteet asetetaan vastaavasti kor-keammalle. Koska kirjoittaminen on luo-vaa toimintaa, siihen kuuluu sekä osaa-misen riemua että kehittymiseen liittyväätuskaa.

Tiedon toistamista...Tiedon toistamista...Tiedon toistamista...Tiedon toistamista...Tiedon toistamista...

Tutkimukset ovat osoittaneet, että tekstiävoidaan tuottaa kahdella laadullisesti eri-laisella tavalla: tietoa toistamalla ja tietoamuokkaamalla. Tekstin tuottaminen tie-toa toistamalla on usein tyypillistä aloitte-leville kirjoittajille, kun taas edistyneet kir-joittajat tuottavat tekstiä tietoa muokkaa-malla. Tietoa toistavan kirjoittajan tavoit-teiden asettelu jää vähäiseksi, eikä sisällönja ilmaisun suhdetta pohdita. Kirjoittajaei pysty havaitsemaan ongelmia, jotka liit-tyvät käytettyihin tietoihin tai aineistoon,eikä siksi myöskään kykene mielekkääseenkysymyksenasetteluun tai argumentoin-tiin. Aloitteleville kirjoittajille on tyypillis-

Tieteellisen kirjoittamisen ihanuus jaTieteellisen kirjoittamisen ihanuus jaTieteellisen kirjoittamisen ihanuus jaTieteellisen kirjoittamisen ihanuus jaTieteellisen kirjoittamisen ihanuus jakurjuuskurjuuskurjuuskurjuuskurjuus ki

rjo

itta

min

en

kirj

oit

tam

ine

nki

rjo

itta

min

en

kirj

oit

tam

ine

nki

rjo

itta

min

en

Se, että kir joittaminen tuntuu vaikealta, on usein ensimmäinen merkki siitä, että kehittyminenaloittelijasta edistyneeksi kirjoittajaksi on alkanut.

tä kirjoittamiseen liittyvä helppouden tun-ne ja valmiin tekstin tuottaminen yhdeltäistumalta.

Kirjoittaminen tietoa muokkaamalla onmonimutkaista ongelmanratkaisua. Tie-don muokkaamiselle on tyypillistä huo-lellinen ongelma-analyysi ja tavoitteidenasettelu. Tiedon muokkaajat pohtivat myösaiheeseen liittyviä käsitteitä suhteessa sel-keään ilmaisuun. Tällaiset kirjoittajat käyt-tävät aikaa suunnitteluun ennen kuin aloitta-vat varsinaisen kirjoittamisen. Joskus kir-joittaminen saattaa olla nopeaa ja luonnos-televaa, mutta tällöin tekstiin yleensä palataanjälkeen päin ja sitä tarkistetaan ja korjail-laan.

Kirjoittaminen on prosessiKirjoittaminen on prosessiKirjoittaminen on prosessiKirjoittaminen on prosessiKirjoittaminen on prosessi

On mahdotonta kirjoittaa tietoa muok-kaamalla, ellei kirjoittamista nähdä pro-sessina. Kirjoittamisprosessi on peruspiir-teiltään aivan samanlainen kuin mikä ta-hansa luovan työn prosessi. Prosessi-kirjoittamisen idea korostaa kirjoittami-sen prosessin merkitystä lopputuotoksen sijas-ta. Prosessikirjoittamisen tavoitteena ontoisaalta auttaa opiskelijoita jäsentämäänja pohtimaan ajatuksiaan ennen kirjoitta-mista ja toisaalta analysoida, muokata jarakentaa uudelleen ajatuksia kirjoittami-sen aikana.

...vai tiedon muokkaamista?...vai tiedon muokkaamista?...vai tiedon muokkaamista?...vai tiedon muokkaamista?...vai tiedon muokkaamista?

3 23 23 23 23 2

Keskeistä kirjoittamisprosessissa aloitte-levan kirjoittajan kannalta on, että tekstis-tä kirjoitetaan useita luonnoksia, joidenavulla tekstiä muokataan ja ajatuksia kehi-tellään. Kirjoittamisprosessin tavoitteenaon saada aikaan mietitty ja tasapainoinenteksti, joka etenee loogisesti.

Kirjoittaessaan tenttivastauksia opiskeli-jat kiinnittävät usein huomionsa vain suo-ritukseen ja lopputuotokseen, vaikka suun-nittelusta ja ajattelusta olisi apua tentissä-kin. Koska tenttitilanteessa ei ole useinkaanaikaa suuremmin jäsennellä ja kehitellä aja-tuksia eikä etenkään kirjoittaa useampiaversioita, on tärkeää, että kirjoittamisensuunnitteluun ja jäsentelyyn liittyvät tai-dot ovat automatisoituneet. Paras tapasaada näitä taitoja sujuviksi on rauhassaharjoitella tekstin luonnostelua ja muok-kausta sekä hankkia palautetta omasta kir-joittamisesta.

PPPPPalautteen tärkalautteen tärkalautteen tärkalautteen tärkalautteen tärkeyseyseyseyseys

Kirjoittamisprosessin onnistuminen vaa-tiikin palautteen saamista sekä luonnok-sesta että valmiista tekstistä. Palautteen saa-minen on tärkeää, sillä siinä harjaannutaannäyttämään tekstejä toisille ja ottamaanhuomioon vastaanottajan näkökulma. Tois-ten palaute opettaa esittämään itsellekinkysymyksiä ja löytämään tekstistä sen, mikäon keskeistä ja mikä lukijan kannalta ontärkeää ottaa huomioon. Sekä palautteenantaminen että vastaanottaminen on vai-keaa, ja molempia pitäisi harjoitella. Pa-lautteen antaminen vaatii kirjoittajan kun-nioittamista ja sanojen tarkkaa punnit-semista. On kiinnitettävä huomiota sii-hen, miten palautteen ilmaisee. Palautteenvastaanottamisessa vaikeinta on aidostikuunnella, mitä palautteen antajalla onsanottavaa. Liian usein suljemme kor-vamme ja keskitymme puolustamaan omaa

3 33 33 33 33 3

työtämme, mikä tapahtuu usein tiedos-tamattamme. Palautteen antamisessa onerotettava, annetaanko palautetta luon-noksesta vai valmiista työstä. Jos kyseessäon luonnos, on muistettava, ettei teksti vieläole valmis. Erityisesti juuri luonnok-sestaannettavan palautteen tulisi olla rakenta-vaa.

Millainen olen kirjoittajana?Millainen olen kirjoittajana?Millainen olen kirjoittajana?Millainen olen kirjoittajana?Millainen olen kirjoittajana?

Jokainen kirjoittaja törmää kirjoittamisenaikana erilaisiin ongelmiin ja esteisiin. Kir-joittamisen aloittaminen voi olla vaikeaa,kirjoittaminen koetaan epämiellyttäväksi,kirjoittaminen ei tunnu etenevän lainkaan,ajatus ei kulje, oma teksti ei tunnu tar-peeksi hyvältä ja niin edelleen. Kirjoitta-miseen liittyvät esteet ovat täysin normaa-leja ja yleisiäkin. Usein kirjoittaja törmääaina uudelleen samoihin kirjoittamisen es-teisiin. Tämän vuoksi on tärkeää tulla tie-toiseksi itsestään kirjoittajana ja omaan kir-joittamisprosessiin liittyvistä esteistä, sil-lä esteitä pystytään poistamaan harjoitte-lemalla ja muokkaamalla tietoisesti omaakirjoitusprosessia. Kuljetatko mahdollises-ti mukanasi sisäistä kriitikkoa, joka tarkkai-lee selkäsi takana, mitä kirjoitat? Vai olet-ko täydellisyyteen pyrkivä kirjoittaja, jokamuokkaa ja tarkistaa tekstiään loputto-miin? Jos et tunnista itseäsi edellisistä, vai-vaako sinua mahdollisesti epäonnistumisenpelko, jolloin kirjoitat tekstiä varman pääl-le, etkä siksi yllä niin korkealle tasolle kuinmihin todellisuudessa pystyisit? Vai val-taako sinut liian usein opiskelijan perisynti,viivyttely, joka saa sinut joka päivä päättä-mään, että aloitat kirjoittamisen huomen-na, ensi viikonloppuna, viimeistään ensi

viikon alussa? Jos mikään edellä maini-tuista ei tuntunut tutulta, oletko ehkäpulppuava kirjoittaja, joka tuottaa tekstiähelposti ja runsaasti - niin runsaasti, ettätunnut hukkuvasi tekstiisi, etkä enää hal-litse kirjoittamistasi.

Miten kehittyä kirjoittajana?Miten kehittyä kirjoittajana?Miten kehittyä kirjoittajana?Miten kehittyä kirjoittajana?Miten kehittyä kirjoittajana?

Kirjoittajana kehittyminen edellyttää eri-tyisesti työskentelytapojen kehittämistä jauudistamista. On tärkeää kirjoittaa sään-nöllisesti mutta ottaa silti vireystila huo-mioon. On myös syytä välttää tiukasta ai-kataulusta johtuvia liian tiiviitä kirjoitus-rupeamia ja sen sijaan kirjoittaa lyhyissätehokkaissa pätkissä. Kirjoittamisen estei-tä kohdatessa ei saa ahdistua vaan on py-rittävä voittamaan ne. On myös erittäintärkeää asennoitua myönteisesti tekstinmuokkaamiseen.

Kirjoittaminen vaatii paradoksaalisestisekä luovuutta että kurinalaisuutta. Es-teiden purkaminen on kuitenkin vasta kir-joittajana kehittymisen ensimmäinen as-kel. Sen jälkeen, kun on oppinut kirjoitta-maan ilman suurempia esteitä, on aika li-sätä suunnitelmallisuutta kirjoittamises-sa. Suunnitelmallisuus tarkoittaa tavoit-teellisuuden ja tietoisuuden lisäämistä,mikä on välttämätöntä tietoa muokkaavalleasiantuntevalle kirjoittajalle. Vasta tämänkehitysvaiheen jälkeen on mahdollista saa-vuttaa jatkuva tuottavuus, jonka avullavoidaan luoda yhä uusia ja yhä kehitty-neempiä kirjoituksia.

kirjoittaja: Tutkijalehtori, dosentti Sari Lind-blom-Ylänne, Oikeustieteellinen tiedekunta

3 43 43 43 43 4

vin

kit

vin

kit

vin

kit

vin

kit

vin

kit

Vinkkejä graduntekijälleVinkkejä graduntekijälleVinkkejä graduntekijälleVinkkejä graduntekijälleVinkkejä graduntekijälle

Moni opiskelija ajattelee, että opinnäyt-teessä - jo sanakin kuulostaa juhlalliselta -pitää osoittaa kaikki, mitä on yliopisto-uransa aikana oppinut. Todellisuudessasellaisetkin asiat, joihin on jo opintojen ai-kana perehdytty, kerrataan ja opitaan useim-miten kunnolla vasta gradua tehdessä. Jo-kainen työn vaihe on ensimmäistä akatee-mista tuotostaan tekevälle graduntekijälleuusi, joten on aivan luonnollista, että vä-lillä tuntee itsensä epävarmaksi ja ahdistu-neeksi. Tämä valitettavasti kuuluu työnluonteeseen. Toisen gradun tekeminensujuisi jo huomattavasti helpommin!

Tyypillisesti ihminen ahdistuu erilaistenvalintojen edessä, niin myös gradua teh-täessä. On ahdistavaa valita teoreettinenviitekehys ja sitoutua siihen, eikä tutkimus-menetelmän valitseminenkaan ole yksin-kertaista. Ahdistus ei kuitenkaan valitse-matta jättämisestä vähene, päinvastoin.Gradun etenemisen kannalta on keskeis-tä, miten ahdistukseen reagoi: alkaako väl-tellä vaikealta tuntuvaa tehtävää vai tekee-kö töitä tunnetilasta huolimatta. Koh-tuullinen huolestuneisuus yleensä jopakanavoituu toimintatarmoksi ja auttaa kes-kittymään.

Valitseminen liittyy läheisesti sitoutumi-seen. Gradun tekijän on tärkeää sitoutuaomiin valintoihinsa, kuten teoreettiseenviitekehykseen tai menetelmään, jota ai-koo käyttää. Tämä ei tarkoita, ettei niihinvoisi suhtautua terveen kriittisesti vaansitä, että loputtomasti ei kannata vatvoaolisiko jokin muu viitekehys tai metodisittenkin se autuaaksi tekevä. Perfektio-

nistit usein välttävät valintojen tekemistäja käyttävät täydellisyyspyrkimyksiään seli-tyksenä omalle etenemättömyydelleen. Tä-tä ansaa kannattaa tietoisesti varoa!

Valintatilanteissa prosessi helposti jumit-tuu. Tällöin saattaa jopa tuntua, ettei ker-ta kaikkiaan voi eikä osaa tehdä mitään.Usein on kuitenkin kyse lähinnä ahdis-tuksesta ja aloittamisen vaikeudesta. Ainalöytyy jokin osa, jota voi työstää, vaikka kaik-ki graduun liittyvät ongelmat eivät olisikaanvielä ratkenneet!

Moni aikansa vetkutellut ja lopulta vauh-tiin päässyt opiskelija huomaa, että samatasiat olisi voinut tehdä jo paljon aikaisem-min, jos vain olisi rohjennut tarttua työ-hön. Vetkuttelu koskee erityisesti kirjoit-tamista. Yleinen harhaluulo on, että vastavalmiita ajatuksia kannattaa laittaa pape-rille. Saattaa tuntua siltä, että pitäisi lukealisää ennen kuin voi kirjoittaa mitään.Lukemisella tulisi kuitenkin olla selkeäpäämäärä. Lukiessa kannattaa kirjoittaamuistiinpanoja, joilla saattaa olla käyttöätutkielmassa. Käytännössä hyväksi havait-tu tapa on kirjoittaa muistiinpanoja suo-raan koneelle, ei erilliselle paperille. Näinviitteet voi jo ensi lukemalla kirjoittaa sel-keästi, eikä puolen vuoden päästä tarvitsekäydä lähdemateriaalia uudestaan läpi jaetsiä joskus syntyneitä ajatuksia.

Kirjoittamalla ajatukset jäsentyvät ja muok-kautuvat. Valmis teksti syntyy vasta useanmuokkauskierroksen tuloksena. Höllennäaluksi kontrollia, jotta saat prosessin käyn-tiin! Varaudu myös siihen, että kir joita t

3 53 53 53 53 5

paljon ns. turhaa tekstiä, jota et suoraantule gradussasi käyttämään. Työntekoa hel-pottaa, jos on asettanut itselleen selkeätpäämäärät. Jos on päättänyt työlleen sel-keän takarajan ja miettinyt, mitä työn lop-puunsaattaminen käytännössä edellyttää,tutkielman saa varmasti kohtuuajassa val-miiksi.

Kultaiset graduvinkit eli mi-Kultaiset graduvinkit eli mi-Kultaiset graduvinkit eli mi-Kultaiset graduvinkit eli mi-Kultaiset graduvinkit eli mi-ten saada gradu tehdyksi:ten saada gradu tehdyksi:ten saada gradu tehdyksi:ten saada gradu tehdyksi:ten saada gradu tehdyksi:

1) Ryhdy töihin! Gradu ei synny odotta-malla ja ahdistumalla vaan tekemällä!

2) Tee aikataulu! Koko gradua ei voi teh-dä yhtä aikaa, vaan se syntyy pienissäpaloissa. Jaa työ vaiheisiin ja suunnittele,mitä teet milloinkin. Mitä konkreettisem-pia ja selkeämpiä tavoitteesi ovat, sitä hel-pommin saavutat ne. Aloita vaikka päät-tämällä gradun valmistumispäivä ja laskeeri vaiheita taaksepäin, kunnes huomaat,mitä sinun on tällä viikolla tehtävä, jottasaisit työn ajallaan valmiiksi. Näin sinunon helpompi suunnitella ajankäyttösi jär-kevästi. Ei haittaa, jos joudut jossakin vai-heessa muuttamaan aikataulua. Tärkeintäon, että tiedät, missä menet ja mitä olettekemässä.

3) Kiintiöi työvaiheisiin käyttämäsi aika!Työnteko jumittuu helposti: huomaat käyt-täneesi suhteettomasti aikaa yhden osa-alueen pohtimiseen. Jossakin vaiheessa onyksinkertaisesti syytä tehdä päätös ja siir-tyä eteenpäin. Aikataulu auttaa huomaa-maan, milloin tämä hetki on käsillä.

4) Rajaa aihe ajoissa! Yksi tutkimus kos-kee aina vain pientä osaa tutkittavasta il-miöstä. Jätä jotakin myös jatkotutki-muksen tai muiden tutkijoiden ratkaista-vaksi! Gradu ei ole väitöskirja, eivätkäväitöskirjatkaan selitä koko maailmaa!

5) Hanki ja hyödynnä palautetta! Vältytmonelta harhapolulta, kun hankit ajoissatyöllesi ohjaajan. Moni epäröi kysyä neu-voa. Vielä useampi pelkää osoittautuvansatyhmäksi ja nyökkäilee professorille, vaik-kei ymmärtäisikään saamiaan ohjeita. Mie-ti jo etukäteen, mitä aiot kysyä ja kysy uu-

KKKKKahdeksan virheellistäahdeksan virheellistäahdeksan virheellistäahdeksan virheellistäahdeksan virheellistäkäsitystä gradusta ja senkäsitystä gradusta ja senkäsitystä gradusta ja senkäsitystä gradusta ja senkäsitystä gradusta ja sen

tekemisestä:tekemisestä:tekemisestä:tekemisestä:tekemisestä:

1) Graduvaiheessa pitää jo tietää, mitengradu tehdään.

2) Elämästä ei saa nauttia niin kauan,kun gradu on kesken.

3) Gradu on elämäntyö.

4) Gradu kirjoitetaan kerran läpi alustaloppuun.

5) Vain valmiita ajatuksia kannattaakirjoittaa.

6) Pitää lukea paljon, ennen kuin voialkaa kirjoittaa.

7) Kaikki lähdemateriaali pitää lukeakannesta kanteen.

8) Gradun tekeminen vaatii eri-tyislahjakkuutta tai korkeata älykkyyttä.

3 63 63 63 63 6

Kuinka gradussa alkuun?Kuinka gradussa alkuun?Kuinka gradussa alkuun?Kuinka gradussa alkuun?Kuinka gradussa alkuun?

Gradun teossa hankalinta on sen aloitta-minen. Ensimmäiseksi on hyvä miettiä,millainen aihe kiinnostaa. Kannattaa myösharkita, kuinka aiheestaan saa mahdolli-simman mielenkiintoisen, jos siihen vainon mahdollisuus. Sittenkään ei kannatakiirehtiä vaan käyttää riittävästi aikaa (usei-

destaan, jos jotakin jää epäselväksi. Oh-jaaja ei voi tehdä gradua puolestasi, mut-ta selkeisiin kysymyksiin hän voi vastata.Muista myös, että palaute työstäsi ei olesama kuin persoonaasi kohdistuva arvos-telu. Lähes kaikki merkittävä tutkimus syn-tyy useiden palaute- ja muokkausvaihei-den kautta. Ohjaajan kanssa kannattaamyös sopia alustavasta aika taulusta, jot-ta molemmat tietävät, mitä päätöksiätyön suhteen ollaan tekemässä. Näin si-nulla on mahdollisuus saada tarvitsema-si palaute ajoissa.

6) Luovu myyttisistä gradukäsityk-sistä! Gradu ei ole elämäntyö, älykkyys-testi eikä kohtalonkysymys. Gradun val-mistuminen ei vaadi yli-inhimillisiä pon-nistuksia tai synnynnäistä lahjakkuuttavaan pitkäjänteistä työskentelyä. Gradun-teko kannattaa ottaa tosissaan: hyvin tehtytyö palkitsee. Elämä jatkuu kuitenkinmyös gradunteon aikana ja sen jälkeen.Gradun tekeminen on oppimisprosessi,ota siitä kaikki ilo irti!

Kir joittajat: Opintoneuvontapsykologit JuhaNieminen ja Annamari Heikkilä

Vinkki: ViivästyneidenVinkki: ViivästyneidenVinkki: ViivästyneidenVinkki: ViivästyneidenVinkki: Viivästyneidengradujen ohjauspiirigradujen ohjauspiirigradujen ohjauspiirigradujen ohjauspiirigradujen ohjauspiiri

Joillain laitoksilla järjestetään ns. postgradu-piirejä tai viivästyneiden gradujenohjausta. Ryhmät on tarkoitettu opis-kelijoille, jotka ovat jo käyneet gradusemi-naarinsa mutta haluavat työstää gradu-aan muiden samassa tilanteessa olevienopiskelijoiden kanssa. Jos gradu on jää-nyt roikkumaan, kannattaa kysellä omal-ta laitokselta mahdollisuuksista tällaisenpiirin järjestämiseksi.

Vinkki: Mistä aihe?Vinkki: Mistä aihe?Vinkki: Mistä aihe?Vinkki: Mistä aihe?Vinkki: Mistä aihe?

Kysy laitoksen henkilökunnalta, minkä-laista tutkimusta laitoksella tehdään. So-siologian laitoksella on järjestetty gradu-päiviä, joissa laitoksen omat tutkijat jatutkimusprojektit esittäytyvät sekä virike-luentosarjoja, joissa yliopiston ulkopuo-liset tutkimuslaitokset esittäytyvät. Josjoku projekti innostaa, kysy voiko gra-duasi yhdistää siihen.

ta viikkoja) taustamateriaalin keräämiseen, lu-kemiseen ja aiheeseen perehtymiseen. Lisäksikannattaa tutustua tarkoin muutamiin val-miisiin graduihin saadakseen käsityksen sii-tä, mitä tutkielmalta odotetaan. Vasta sit-ten voi aihettaan rajata tarkemmin. Laajaperehtyminen aiheeseen myös lopulta senulkopuolelle jäävän aineiston osalta auttaaluomaan tekijästään todellisen asiantunti-

aja

nh

all

inta

aja

nh

all

inta

aja

nh

all

inta

aja

nh

all

inta

aja

nh

all

inta

Opiskelijanäkökulma ajanhallintaanOpiskelijanäkökulma ajanhallintaanOpiskelijanäkökulma ajanhallintaanOpiskelijanäkökulma ajanhallintaanOpiskelijanäkökulma ajanhallintaan

3 73 73 73 73 7

jan. Tämän vaiheen tärkeyttä ei voi riittä-västi painottaa. Kun taustatyö on kun-nolla tehty, on kir joittamisprosessikinlennokasta ja sujuu lähes huomaamatta.Aiheen rajaaminen siten, että siitä muodos-tuu järkevä kokonaisuus, on toinen olen-nainen seikka. Huonosti rajatusta työstäsyntyy ainoastaan sekavaa sillisalaattia.Kannattaa harkita kuinka ja missä järjes-tyksessä asiat esittää sekä miten niitä pai-nottaa. Samalla saa kirjoitettua alustavansisällysluettelon, jonka pohjalta kirjoittami-nen on helppoa; lähinnä tekstin lisäilyävalmiiden otsikoiden alle. Kirjoittamisjär-jestyksestä ei kannata välittää vaan kirjoi-tella siitä, mikä sillä hetkellä tuntuu sopi-valta. Näin gradun teko ei ole stressaavaapuristusta vaan työtä, jolla on selkeä päämää-rä.

Gradu on valtaosalle ensimmäinen tieteel-linen työ. Siksi ohjaaja ei voi eikä saa olet-taa opiskelijalta välittömästi huipputieteel-lisen julkaisun tasoista tekstiä. Sitä ei pidämyöskään opiskelijan itsensä olettaa taijoutuu tilanteeseen, jolloin rypee itsesäälis-sä ja itkee tekeleensä lapsellisuutta lukemi-ensa lähdeteoksien rinnalla.

Työmäärä on järkevä, kun ajatukset pyö-rivät välillä myös graduun liittymättömis-sä aiheissa. Kaikkea ei voi kirjoittaa, ja jopahuolellisesti tehty gradu saattaa naurattaamuutaman vuoden kuluttua tekijäänsä. Te-hokkaasti työskennellen gradun parissa eipitäisi vierähtää aikaa enempää kuin puo-lesta vuodesta vuoteen. Valtaosa tästäkinajasta kuluu taustatyöhön ja tutkimukseen.Gradussa itsessään selvitetään tutkitun ai-heen taustat, kuvaillaan tulokset ja vede-tään tarvittavat johtopäätökset.

Hyvä on myös miettiä etukäteen tavoit-teiden asettamista. Korkeaa arvosanaa ha-luavalle työmääräkin tulee vastaavasti ole-maan suurempi. Yleensä väärin asetetuttavoitteet saavat graduntekoon vaaditta-van työmäärän tuntumaan liialliselta jajohtavat gradun viivästymiseen.

Mikä on järkevä työmäärä?Mikä on järkevä työmäärä?Mikä on järkevä työmäärä?Mikä on järkevä työmäärä?Mikä on järkevä työmäärä?

Vinkki: Gradun kielen-Vinkki: Gradun kielen-Vinkki: Gradun kielen-Vinkki: Gradun kielen-Vinkki: Gradun kielen-tarkistustarkistustarkistustarkistustarkistus

Gradun kieliasu kannattaa tarkistuttaa.Esimerkiksi suomen kielen opiskelijat te-kevät kielentarkistuksia.

Lisätietoa suomen kielen laitoksen www-si-vuilta: http://www.helsinki.fi/hum/skl>palvelut

3 83 83 83 83 8

Graduohjaus opettajan ja opiskeli-Graduohjaus opettajan ja opiskeli-Graduohjaus opettajan ja opiskeli-Graduohjaus opettajan ja opiskeli-Graduohjaus opettajan ja opiskeli-jan näkökulmastajan näkökulmastajan näkökulmastajan näkökulmastajan näkökulmastan

äkö

kulm

ian

äkö

kulm

ian

äkö

kulm

ian

äkö

kulm

ian

äkö

kulm

ia

Usein graduohjaukseen liittyy molemminpuolinen vaikeus: ohjaaja ei ymmärrä opiskelijan ahdis-tusta, opiskelija puolestaan ei ymmärrä ohjaajan neuvoja. Millaista ohjausta - esimerkiksi vuoro-vaikutusta tai palautteen antoa - opiskelijat sitten toivovat, jotta neuvoista saisi jotain irti? Entämillainen opiskelijoiden mielestä on hyvä ohjaaja?

Juttua varten kysyttiin mielipiteitä 15 opin-tojen keski- tai graduvaiheessa olevalta taigradunsa jo jättäneeltä opiskelijalta. Lisäksihaastateltiin yhtä ohjaajaa, kääntämisenteorian professoria Andrew Chestermaniayleisen kielitieteen laitokselta. Häneltä ky-syttiin, mitä ohjaaja odottaa opiskelijaltaja miten opiskelijan kannattaisi toimia, jot-ta hän saisi ohjauksesta mahdollisimmanpaljon hyötyä.

Mitä opiskelijat toivovatMitä opiskelijat toivovatMitä opiskelijat toivovatMitä opiskelijat toivovatMitä opiskelijat toivovatgraduohjaukselta?graduohjaukselta?graduohjaukselta?graduohjaukselta?graduohjaukselta?

Ohjauksen luonteesta, ohjaajan roolis-ta ja tehtävistä sanottiin seuraavaa:

� inakin ohjaajan pitää aluksi katsoa, ettähomma lähtee oikealla tavalla käyntiin.Muutenkin hänen pitäisi aiheen valinnanyhteydessä opastaa niin, ettei tule valittualiian laajaa tai liian suppeaa aihetta. Jat-kossa ohjaajan roolin ei tarvitsisi olla hir-veän suuri, kunhan osaisi ohjata oikeaansuuntaan, jos sattuisi tulemaan tilanne,josta olisi yksin vaikea päästä eteenpäin.Ei pitäisi tulla sellaista tilannetta, että eipysty tekemään gradua loppuun huononaihevalinnan tai väärän lähestymistavanvuoksi. Tällaisen estäminen olisi ehkä oh-jaajan tärkein tehtävä.�

� oivon selkeitä neuvoja: �lue noi kirjat,kirjoita tästä�. Ei neggailua: �ei kannata yrit-

A

T

tää noin vaikeeta, ei sun tarvi vielä ym-märtää noin paljon�. Toisin sanoen tieteel-listä ennakkoluulottomuutta, myötäelä-mistä ja rohkaisua.�

�Hyvä graduohjaaja on kriittinen, kannus-tava ja hänellä riittää mielenkiintoa kaikki-en töitä kohtaan. Ohjaajan tulee olla myöshyvin tavoitettavissa, koska on tärkeää saa-da tukea ja neuvoja heti silloin, kun työ eitunnu edistyvän. Tärkeää on myös opet-tajan persoona, eli uskaltaako hänelle ker-toa ongelmistaan ja ahdistuksestaan, jotagradun tekeminen saattaa aiheuttaa.�

�Toivon, että aiheen saisi valita vapaasti,ilman että proffan mieltymykset vaikuttai-si. Joustavaa ohjausta, ettei tarvitsisi teh-dä kauheassa kiireessä vaan oman elämänrytmin mukaan. Toivomus olisi myös, et-tei aina tarvitsisi mennä vastaanottoajalle,vaan voisi joustavasi sopia jonkin toisenajan.�

�Ohjaajan tehtävä on auttaa aiheen rajaa-misessa, mikä se tasan tarkalleen on. Opis-kelijalle on hankalaa, jos ohjaaja ei ota kan-taa. Itse ei välttämättä osaa arvioida, mitäkannattaa tutkia. Ohjaajan pitäisi antaakirjallisuusviitteitä; mistä lähteä liikkeelle,mitkä ovat alan gurut. Ohjaaja voisi kat-soa vähän perään, tietty jokainen tekeeomalla aikataulullaan, mutta jos alkaa lip-sumaan.�

3 93 93 93 93 9

�Odotan ohjaajalta mielenkiintoa, edesnäyteltyä, työtä kohtaan, vaikka se olisikinjollekin firmalle tehtävä - mahdollisestisalainen - tutkimus ja sen takia melkomerkityksetön omalle laitokselle tai tie-teenalalle. Toivon myös aikatauluja ja niis-sä pysymisen eli työn edistymisen valvon-taa sekä kokemuksen tuomaa näkökulmaatyöskentelytapoihin eli neuvoja siihen,kuinka gradua voisi tehdä mahdollisimmantehokkaasti.�

�Ohjaukselta odotan henkilökohtaisuut-ta. Ohjaajan pitää olla innostunut kaikistaaiheista, vaikkeivät ne olisi omaa tutki-musalaa. Ohjaaja ei saa sanoa: �Kyllähänsä voit tästä tehdä, mutta et sä tästä hyvääsaa�.�

�Proffan pitää olla kiinnostunut ja auttaamielellään. Ohjaaja ei saa sanoa: �kukas säolit... tuu viikon päästä uudelleen�.�

�Jos laitokselta ei löydy sopivaa ohjaajaa,toivoisin, että proffa osoittaa ohjaajanHelsingin yliopiston ulkopuolelta, esim.dosenttien tai entisten viranhaltijoidenjoukosta, vaikka olisi Oulusta sitten. Prof-falla pitäisi kuitenkin olla tieteentekijöidenverkosto tiedossa.�

Palautteen antoon toivottiin monipuo-lisuutta:

�Sekä myönteistä että kielteistä palautet-ta. Ohjaajan pitää sanoa suoraan, jos onmenossa vikateille.�

�Ohjaajan pitäisi antaa myös myönteistäpalautetta eikä vain käsitellä opiskelijantekemiä virheitä. Suurin syy gradun kes-keyttämiseen on varmasti uskon puuteomiin kykyihin, koska myönteistä palau-tetta saa liian vähän. Pelkällä myönteisellä

palautteella työ ei edisty mutta ei sen pa-remmin pelkällä kritiikilläkään.�

Muutenkin toivottiin hyvää keskuste-luyhteyttä ohjaajaan:

�Toivoisin jatkuvaa kommunikointia, eivain vastaanottoajalla. Saisi luotua ohjaus-suhteen koko gradun matkalle.�

Mitä ohjaaja toivooMitä ohjaaja toivooMitä ohjaaja toivooMitä ohjaaja toivooMitä ohjaaja toivooopiskeli jalta?opiskeli jalta?opiskeli jalta?opiskeli jalta?opiskeli jalta?

Kun opiskelijat toivovat ohjaajalta kiin-nostusta, toivoo myös ohjaaja opiskeli-jan olevan itse kiinnostunut työstään. Mo-net opiskelijat toivoivat joustavuutta aika-tauluihin, ohjaaja puolestaan toivoo nii-hin täsmällisyyttä. Muuten ajatukset näyt-tävät menevän tällä kertaa yllättävänkinhyvin yksiin. Seuraavassa lisää professoriChestermanin ajatuksia graduohjauksesta:

�Edellytän opiskelijoilta aihetta tai vähin-tään kiinnostuksen kohdetta; he voivatetsiä niitä kansiosta�, Chesterman sanoo.Hän on koonnut gradun teon alkuvaihet-ta helpottavan kansion (Gradu info file),joka on tarkoitettu kaikille kääntämistä

4 04 04 04 04 0

tutkiville kieltenopiskelijoille. Kansio si-sältää informaatiota mm. siitä, millaisiagraduja voi tehdä ja on tehty ja millaisentutkimusmallin graduun voi valita. �Opis-kelijan tehtävä on siis keksiä aihe, jostahän on subjektiivisesti, aidosti kiinnos-tunut, ja sitoutua siihen�, Chesterman jat-kaa. Chestermanin graduseminaareihin osal-listuvien opiskelijoiden on myös luettavaetukäteen Juha T. Hakalan Graduopas, jostakeskustellaan heti seminaarin alussa.

�Odotan opiskelijalta myös ajanhallintaa,suunnitelmaa ja välitavoitteita. Kun ontutkittu opintomenestystä, sen kanssa ei-vät korreloi parhaiten äly tai sosiaaliset tai-dot vaan ajanhallinta. Sellainen menestyy,joka pitää kiinni deadlineista ja on organi-sointikykyinen. Tätä yritän korostaa opis-kelijoille. Vastuu on heillä. Tiettyjen teks-tien pitää olla valmiina tiettynä aikana. Itsepuolestani sitoudun ne lukemaan ja anta-maan palautetta. On tärkeää, että opiske-lija voi luottaa siihen, että ohjaaja lukeesen minkä on luvannut, pitää sovitut ta-paamiset, muistaa opiskelijan aiheen. Pro-sessia kontrolloidaan koko ajan, harvoinse menee kovin pitkään pieleen. Kun gra-dun tekeminen venyy, on syynä useinopiskelijan motivaatiopula. Vastuu siir tyytällöin enemmän opiskelijalle�. Chester-man kuitenkin pitää näihin opiskelijoihinsähköpostiyhteyttä. Hän myös kehottaaopiskelijoita ottamaan itse yhteyttä. �Vas-taanottoajan lisäksi voin ottaa vastaan myösmuulloin�, professori kertoo.

Entä miten tuntea ohjaajana tasapuolistakiinnostusta kaikkien ohjattavien aiheitakohtaan? �Aiheet liittyvät aina kääntämi-

seen, joka on kiinnostavaa. Toiset aiheetovat kiinnostavampia kuin toiset, muttaei se ole ongelma�, toteaa Chesterman.

Chesterman näkee ohjauksen siten, ettäsiitä on 80 % psykologista ja 20 % varsi-naista neuvojen antamista. Ohjaajan pi-tää näyttää, että hän välittää, ja olla ikäänkuin peilinä opiskelijan ideoille. Neuvotvoivat olla pikemmin vinkkejä kuin val-miita vastauksia. Lisäksi tarvitaan vuoro-vaikutustaitoja, empatiaa ja rohkaisevaaasennetta.

Opiskelijan hän odottaa olevan paitsi ah-kera (opiskelijan pitää vaivautua tekemäänjotain) myös rehellinen. Opiskelijan kan-nattaa rehellisesti kertoa ohjaajalle tavoit-teensa, esimerkiksi tähtääkö jatko-opis-kelijaksi vai onko tärkeintä saada graduvain tehdyksi. Tällöin ohjaaja tietää, pal-jonko hän voi antaa kritiikkiä. Chestermanon huomannut, että sellaiselle opiskelijal-le, joka tekee gradun minimiperiaatteella,ei kannata antaa liikaa kritiikkiä, sillä opis-kelija vain lannistuu. Eniten opiskelijatovat pitäneet mahdollisimman konkreet-tisesta palautteesta. Chesterman korostaamyös opiskelijoilleen, että graduprosessiei ole vain rationaalista toimintaa vaanmyös tunneprosessi: turhautuminen jajumittuminen masentaa, mutta se voi ollamyös merkki sitä, että on törmätty aitoonongelmaan, joka vaatii ratkaisua; tarvitaanaitoa aivotyötä. Tästä voi olla jopa ylpeä.Myös virheistä voi oppia, kun ottaa tie-toisesti sellaisen asenteen, että niin inspi-raation kuin epäonnistumisenkin hetketkuuluvat tutkimusprosessiin.

4 14 14 14 14 1

Gradu + työ = mahdoton tehtävä?Gradu + työ = mahdoton tehtävä?Gradu + työ = mahdoton tehtävä?Gradu + työ = mahdoton tehtävä?Gradu + työ = mahdoton tehtävä? gra

du

+ t

yög

rad

u +

työ

gra

du

+ t

yög

rad

u +

työ

gra

du

+ t

yö

Vastaus otsikon kysymykseen on, ettei g ra-dun ja työn yhdistäminen ole mahdoton-ta, mutta hankalaa ja raskasta se kyllä on.Ja nyt puhuu kokemuksen syvä rintaääni,siis usko. Jos siis voit vielä asiaan vaikut-taa, niin hylkää ajatus gradun ja työnteonyhdistämisestä.

Jos kuitenkin olet jo kokopäiväisesti töis-sä ja gradukin täytyisi saada väännettyä,aloita projekti asettamalla itsellesi pari ky-symystä:

Voitko neuvotella työnantajankanssa opintovapaasta tms. järjes-telystä gradunteon ajaksi?

Voitko ottaa palkatonta lomaa?

Käytätkö gradun tekoon kesä-lomasi?

Jos vastaus kaikkiin edellisiin kysymyksiinon kolmen harkinnankin jälkeen ei, vedäsyvään henkeä ja varaudu järkytykseen: Jos(ja toivottavasti kun) haluat valmistua, si-nun on uhrattava gradulle kaikki vapaa-aikasi vähintäänkin seuraavan puolen vuo-den aikana. Se tarkoittaa käytännössä sitä,että ilmoitat kaikille kavereillesi, ettet olepuoleen vuoteen tavattavissa ja sitten pi-dät tästä ilmoituksesta kiinni.

Ensimmäinen asia yllämainitun ison pää-töksen jälkeen on tehdä aikataulu. Aika-taulun tekoon löytyy ohjeita mm. erilai-sista graduoppaista. Ole aikataulua las-kiessasi realisti. Jos (ja toivottavasti kun!)tiedostat, ettet pysty uhraamaan gradullesisekä lauantaina että sunnuntaina kahdek-saa tuntia, älä myöskään kirjaa sellaistaaikatauluusi. Kun olet saanut aikataulusi

valmiiksi, lisää siihen kuukausi. Merkitsekalenteriisi graduntekoillat ja viikonloput.Merkitse myös päivät, jolloin materiaalinpitäisi olla kasassa, jolloin jätät gradunluettavaksi jne. Kiinnitä aikataulu näkyväl-le paikalle tai kirjaa se kalenteriisi.

Aseta itsellesi arvosanatavoite. Pohdi huo-lellisesti, onko tavoitteesi

a) vain valmistua, jolloin kelpuutat arvo-sanaksi myös appron tai non sinen

b) valmistua kohtuullisella graduarvosa-nalla vaiko

c) saada gradusta hyvä arvosana.

Jos päädyt kohtaan c, hylkää ajatus yhtä-aikaisesta työnteosta. Jos pääsyt kohtaanb, lisää tekemääsi aikatauluun 3-6 kuukaut-ta.

Aloita gradun teko heti. Parempaa aikaatai fiilistä inspiraatiosta puhumattakaan einimittäin tule. Minä odotin inspiraatiotatai hieman parempaa saumaa gradunte-koon liki kaksi vuotta. Sitä ei kertaakaantullut, joten en usko, että tulee sinullekaan.Siis aloita heti. Mieluummin tänään kuinhuomenna.

4 24 24 24 24 2

Älä koskaan istu koneen ääreen väsy-neenä. Väsyneenä kirjoittamisesta ei olemitään hyötyä; joudut vain seuraavanapäivänä tuhoamaan kaiken kirjoittamasi.Älä kuitenkaan pakene väsymyksen taak-se joka päivä. Ulkoile, nuku yösi ja pidähuolta siitä, ettet ole väsynyt.

Älä kir joita öisin. Harva meistä on te-hokas keskellä yötä, aamuyöstä puhumat-takaan. Käytä yösi nukkumiseen ja kirjoi-ta mieluummin silloin, kun olet virkeim-milläsi. Sunnuntaiaamupäivä voi kuulos-taa kidutukselta, mutta on oikeasti aikatehokasta aikaa.

Erota toisistaan työpäivä ja opiskelu-päivä. Töiden jälkeen lue postit, käy kä-velyllä, tee ruokaa tms. ja aloita gradun-teko vasta sitten. Olet takuulla tehokkaam-pi, kun ajatuksesi eivät pyöri työasioissa.

Nöyrry. Ota vastaan kaikki apu minkä saatpyytämättä ja opettele pyytämään apua. Jostietokonepulman kanssa tappeluun ku-luu yli 10 minuuttia, soita apujoukkoja.Sinulla ei ole aikaa turhanpäiväisten on-

gelmien selvittelyyn. Pidä huoli siitä, ettägraduntekoviikonloppuina joku muuruokkii sinut. Älä anna itsellesi pakoteitätietokoneesi äärestä.

Ja tärkein kaikista:

Opettele panemaan piste. Jossain koh-din aineistonkeruun on loputtava, samoinkirjoittamisen ja kuvien ja ulkoasun viilaa-misen. Sinulle epäilemättä tulee tunne, ettäaiheestasi on vielä jossain olemassa se kiin-nostava ja lähdeluettelossa niin kivan-näköinen artikkeli. Kun aineisto on ka-sassa, lopeta lisämateriaalin kerääminen.Palauta kirjastoon kirjat, joita et enää tar-vitse. Kun teksti on valmis, pane piste ja vietuotoksesi seuraavana päivänä proffalle lu-ettavaksi.

Gradu valmistuu kyllä työn ohessa, mut-ta kärsivällisyyttä ja itsekuria se vaatii. On-nea ja jaksamista valitsemallesi tielle. Tar-vitset etenkin jälkimmäistä.

kir joittaja: Jasmine Patrakka (valmistunutmaantieteen laitokselta)

Sitten litania muita ohjeita, jotka auttavat varmaan myös ihan pelkästään gradun-tekoon keskittyviä mutta ennen kaikkea Sinua:

gra

du

ja

la

pse

tg

rad

u j

a l

ap

set

gra

du

ja

la

pse

tg

rad

u j

a l

ap

set

gra

du

ja

la

pse

t

Gradu ja lapsetGradu ja lapsetGradu ja lapsetGradu ja lapsetGradu ja lapset

Sosiologian graduni aiheena olivat per-heelliset opiskelijat, joten aihe sivusi erit-täin läheltä omaa elämäntilannettani. Olinnimittäin gradua tehdessäni kolmen lap-sen äiti. Toisaalta materiaalista löytyi loh-dutusta: muillakin perheellisillä opiskeli-joilla - varsinkin naisilla - elämä oli varsi-

naista nuorallatanssia opintojen, perheenja muun sosiaalisen elämän välillä. Toi-saalta hieman hirvitti: onkohan minun-kaan graduni valmis kymmenen vuodenkuluttua? Olenko ikuinen opiskelija?Aloitin gradun teon vuoden 1990 kevääl-lä, jolloin saimme muutaman muun opis-

4 34 34 34 34 3

kelijan kanssa tilastollista materiaalia Opin-totukikeskuksen kautta. Syksyllä 1990 syn-tyi kolmas lapseni. Koodasin tilastotiedotlähinnä hiekkalaatikon reunalla leikki-kentällä vauvan nukkuessa vaunuissa ja 5-vuotiaan leikkiessä. Koodaamisen kanssa olikiire, koska muutkin opiskelijat olivat riip-puvaisia työpanoksestani. Tämä sosiaali-nen paine riitti siihen, että työ sujui näiltäosin rivakasti.

Muuten gradu jäi pölyttymään levykkeille,ja uusin kirjoja puhelimitse melkein parivuotta tehden vain rästiin jääneitä opinto-suorituksia ja pari graduseminaaria. Ko-tonaolo vieraannutti täysin kaikenlaisestatieteellisestä ajattelusta ja muusta, mitägradun teossa tarvitaan, ja tunsinkin itse-ni seminaareissa maailman tyhmimmäksisosiologian opiskelijaksi. Enimmäkseenen ajatellut koko gradua, paitsi välillä tietys-ti tekemätön työ hieman kaiversi mielessä.

Graduun tuli vauhtia vasta kesällä 1993älytessäni, että se on saatava valmiiksi en-nen syksyä, jolloin aloitin aivan uudet opin-not. Apurahan toinen erä tietysti kannus-ti myös. Graduni tuli siis lopulta tehtyämelko ulkokohtaisista ja epäakateemisistasyistä. Varsinainen työputki oli vain kol-men viikon mittainen, ja siitä ajasta enmuista paljon mitään. Koti ainakin oli kuinpommin jäljiltä: ei ollut puhtaita astioita,ei puhtaita vaatteita, ruokana oli mikro-pizzaa ja jäätelöä ja lapset näyttivät lähin-nä sosiaalitapauksilta.

Koska minulla ei päätoimisena kotiäitinäollut lastenhoitoapua saatavilla, jouduinajanpuutteen vuoksi tinkimään gradun ta-sosta ainakin kahdessa mielessä: Ensin-näkään kotimikro ei jaksanut pyörittääSPSS-ohjelmaa, joten tilastolliset hienou-det jäivät tekemättä ja työn empiirisenä

materiaalina olivat hyvin yksinkertaisettaulukot. Toisaalta työtä intensiivisestitehdessäni mieleen palautui jotain hippujatieteellisestä ajattelusta, ja olisin voinut pa-rannella gradun teoriaa ja analyysia huo-mattavasti keskittymällä yhteen kolmestapääluvuista. En kuitenkaan päässyt kovinusein sadan kilometrin päähän yliopistonkirjastolle tutkimaan uusimpia lähde-teoksia.

Gradu tuli kuitenkin tehtyä kesän 1993aikana. Jätin sen vielä roikkumaan tarkoi-tuksenani parannella sisältöä ja arvosanaa,mutta olin jo uusiin opintoihini sitoutu-nut. Jätin sen lopulta sellaisenaan korjaa-mattomana tarkastettavaksi.

kir joittaja: Sirke-Helena Caselius (valmistu-nut sosiologian laitokselta)

4 44 44 44 44 4

Graduntekijästä jatko-opiskelijaksiGraduntekijästä jatko-opiskelijaksiGraduntekijästä jatko-opiskelijaksiGraduntekijästä jatko-opiskelijaksiGraduntekijästä jatko-opiskelijaksijatk

oa

?ja

tko

a?

jatk

oa

?ja

tko

a?

jatk

oa

?

Aloin tehdä graduani siinä onnellisessa ta-loudellisessa tilanteessa, että pystyin omis-tautumaan sille kokopäiväisesti. Aloitin kir-joittamalla sisällysluettelon ja johdantolu-vun sekä laatimalla työjärjestyksen ja aika-taulun. Koska gradunteko oli minulle ti-laisuus syventyä mieltäni pitkään kiehto-neeseen aiheeseen perusteellisesti, hylkäsinjo varhaisessa vaiheessa puolen vuodenaikatauluni ja annoin itselleni luvan lukeakaikkea aiheeseen liittyvää.

Teoriaosuus syntyi hyvin kohtuullisin pon-nistuksin viiden kuukauden aikana, suun-nitelmani mukaan luku kerrallaan. Suh-tauduin opiskeluun kuin päivätyöhön javietin siksi atk-luokassa arkipäivät kym-menestä kuuteen. Joskus protestanttinentyöetiikka kuljetti tietokoneen ääreen lau-antaisinkin, mutta muulloin en vaivannutpäätäni tieteellisillä kysymyksenasetteluilla.

Graduputken katkaisi kuukauden ansait-tu kesäloma ja pari viimeistä tenttiä. Kuntauon jälkeen tartuin työni empiiriseenosuuteen, tajusin olevani vaarassa joutuagraduntekijän tyypilliseen ansaan: omaantyöhön alkoi kiintyä ja suhtautua kriitti-sesti. Täydellisyyden tavoitteluun taipu-vainen luontoni saattaisi suistaa minut hie-romaan työtä vielä kuukausikausiksi janostaa rimaa järjettömyyksiin.

Päätin ottaa avuksi kylmän matematiikan.Valtiotieteellisen tiedekunnan opinto-opas arvioi maisterintutkinnon opinnäyt-teen 20 opintoviikon arvoiseksi ponnis-tukseksi. Koska olin tehnyt hyvän ja pe-rusteellisen teoriaosuuden - ohjaaja olilukenut kunkin valmiin luvun ja antanutniille hyväksyntänsä - arvelin hieman yli

puolen työstä olevan nyt takana. Empiiri-sille osuudelle budjetoin siis 8 opintoviik-koa työaikaa, täsmällisesti 320 tuntia. Ha-vainnollistin asiaa piirtämällä kolmelle lius-kalle taulukon, jossa oli 320 ruutua. Yksitunti gradua oli rasti yhteen ruutuun, puolituntia rastin toinen viiva. Silloinkin, kunaikaa graduntekoon oli vain muutama tuntiyhtenä päivänä, loppu tuntui jotenkin lä-hestyvän. Olin myös ottanut vastaan hou-kuttelevan osapäivätyön, ja kirjanpito olioiva tapa arvioida graduntekoon todelli-suudessa käyttämäni aika.

Kun sitten yhtenä sunnuntai-iltana kir-joitin viimeisen luvun viimeisen lauseen,työtunteja oli budjetissa jäljellä noin kym-menen. Olin saanut haluamani ja käyttä-nyt kohtuulliseksi katsomani ajan. Graduoli valmis.

Alussa halusin vain tehdä hyvän gradunkohtuullisessa ajassa. 60-sivuisen perus-teellisen teoriaosuuden valmistuessa kui-tenkin kunnianhimoni ja myös mielen-kiintoni tutkimustyötä kohtaan alkoi kas-vaa. Olin useamman kuukauden haaveil-lut siitä hetkestä, kun kävelen urakan jäl-keen ulos tiedekunnan kansliasta. Tyypil-lisesti päällimmäinen tunne oli vain tyh-jyys ja kummallinen ikävä: miten luopuajostain, jonka kanssa on ajatuksen tasollaollut naimisissa useamman vuoden? Tä-hän kysymykseen osaan toivottavasti vas-tata sitten, kun samasta aiheesta aloitta-mani väitöskirja valmistuu.

kir joittaja: Anna Mäkelä (valmistunut vies-tinnän laitokselta)

4 54 54 54 54 5

Graduntekoa ei opi kirjoista, mutta oheisestalistasta saattaa olla hyötyä, kun motivaatio onnollassa tai kun pilkkujen paikat askarrutta-vat. Listaan on kerätty kokeiltua ja hyväksihavaittua graduntekoon liittyvää kirjallisuut-ta. Kirjat on ar vioinut HYY:n gradutyör yhmä.

GraduoppaitaGraduoppaitaGraduoppaitaGraduoppaitaGraduoppaita

Hakala, J. T. 1999: Graduopas � Melkeinmaisterin niksikirja. Helsinki: Gaudea-mus.

Perusteellinen, havainnollinen ja ilmai-suissaan suorastaan hengästyttävän len-nokas apulukemisto graduprosessin epä-toivon ja turhautumisen hetkiin. Aktivoi,rohkaisee ja rauhoittaa tervejärkisesti va-kuuttavin perusteluin ja huumorilla höys-tettynä kuin parhain elämäntapakirjalli-suus. Nautitaan mieluiten pieninä annok-sina - kertarysäyksenä kirjan tarjoamatoimintaohjeleegio vetää hiljaiseksi maani-simmankin työhullun. Reilusti oheisluke-mistoa. Hakemisto auttaa nopeasti täsmä-aiheiden kimppuun. Kaikille sujuvan jahauskan tekstin ystäville, vaikkei ongelmiagradunteossa olisikaan.

Ekholm, K. 1997: Tee gradu. Graduntekijänselviytymisopas. Jyväskylä: Teknolit.

Tehoneuvoja hakevan kannattaa silmäilläensimmäisenä tätä. Selkokielinen, tiivis jasilti perusteellinen käsikirja leppoisan kan-nustavassa hengessä. Nopealukuinen, haus-ka ja oivaltava �koko kansan graduopas�.Käytännöllisyyden kruununa valmiita työ-

pohjia, kansimalleja ja itsearviointilistoja.Antaa vinkkejä myös englanninkieliseenoheislukemistoon. Pikku miinuksina po-wer point -ähky ja katkeamaton rauta-langan maku.

Prosessia ja rautalankaa. Gradun tekijänopas. Helsingin yliopiston systemaattisenteologian laitoksen julkaisuja XIII. 1997.

Opas on valmistunut systemaattisen teo-logian laitoksen sosiaalietiikan seminaa-rissa lukuvuonna 1996-1997, ja se on laa-dittu ensisijaisesti kyseisen laitoksen semi-naarityöskentelyä varten. Kirjan tarjoamaaaineistoa voivat kuitenkin varmasti hyö-dyntää myös muiden laitosten ja tiede-kuntien opiskelijat. Valtaosan oppaan ar-tikkeleista ovat kirjoittaneet gradun teki-jät itse. Opas jakautuu neljään päälukuun,joissa pohditaan seminaaria opiskelu-muotona, tekstin ja tutkielman kirjoitta-mista prosessina, tutkielman laatimiseenliittyviä metodisia ja muodollisia näkö-kohtia sekä elämää gradun jälkeen.

KirjallisuuttaKirjallisuuttaKirjallisuuttaKirjallisuuttaKirjallisuutta

4 64 64 64 64 6

Nyyti ry:n gradusivut(http://www. nyyti.fi/gradu)

Sivuilla keskitytään lähinnä gradun teonsosiaaliseen puoleen. Mielenkiintoisia artik-keleja esimerkiksi graduntekijän ja ohjaa-jan suhteesta, gradusta siirtymäriittinä jaopiskelijoiden omista kokemuksista.

Karisto , A. � Seppälä, U. 2000: Tee se! so-siaalipolitiikan graduopas. Helsingin yli-opisto, sosiaalipolitiikan laitos. Paino-rauma oy.Käytännönläheisiä artikkeleja mm. aiheenvalinnasta, gradunteon vaiheista, ohjaajanja graduntekijän suhteesta, gradun otsi-koinnista ja arvosanan merkityksestä. Sel-keästi kirjoitettu teksti on tehty kahdenopettajan ja vastavalmistuneen gradunte-kijän yhteistyönä.

Kinnunen, M. & Löytty, O. (toim.) 1999:Iso Gee � Gradua ei jätetä. Tampere: Vas-tapaino.

Yleisiä opiskelijan oppaitaYleisiä opiskelijan oppaitaYleisiä opiskelijan oppaitaYleisiä opiskelijan oppaitaYleisiä opiskelijan oppaita

Lindblom-Ylänne, S. � Lonka, K. �Slotte, V. 2001: Aiotko opiskelijaksi? Hel-sinki: Edita.Teos on kir joitettu lähinnä ylioppilaskir-joituksiin ja pääsykokeisiin valmentautu-ville, mutta siitä on hyötyä myös gradu-vaiheessa oleville. Kirjassa on mm. laajaluku tieteellisestä kirjoittamisesta sekä run-saasti muita opiskeluteknisiä neuvoja esi-merkiksi muistiinpanotekniikoista, taita-van esseen tunnusmerkeistä, suunnitelmal-lisuudesta ja ajankäytöstä, opiskelutavoistaja itseohjautuvuudesta.Laajan itsearviointitehtävän avulla opis-kelija voi testata käsityksiään (tieteellises-tä) kirjoittamisesta ja omia asenteitaan kir-joittamista kohtaan. Pistemääristä voidaan

tulkita, kuinka tuottava, perfektionistinentai vetkutteleva kirjoittajana on. Tieteelli-sen kirjoittamisen yhteydessä on myös na-pakka tietoisku siitä, kuinka antaa raken-tavaa palautetta. Tämä voi olla hyödyllistäkerrata, kun esimerkiksi joutuu graduse-minaarissa opponoimaan toisten töitä.

Hentilä, S. 2000: Poliittisen historian opis-kelijan opas. Helsingin yliopisto. Tam-mer-Paino Oy, Helsinki.Kannattaa lukea poliittisen historian pro-fessorin kirjoittamasta ansiokkaasta op-paasta 3. luku tutkielman laatimisesta. Lu-vussa kerrotaan käytännönläheisesti niinaiheenvalinnasta, gradun tarkistamisestakuin gradun käsitteiden määrittelystäkin.

Tieteellisen kirjoittamisenTieteellisen kirjoittamisenTieteellisen kirjoittamisenTieteellisen kirjoittamisenTieteellisen kirjoittamisenoppaitaoppaitaoppaitaoppaitaoppaita

Hirsijärvi, S. � Remes, P. � Sajavaa-ra, P. 2000: Tutki ja kir joita. 6, uud.pai-nos. Tampere: Tekijät ja kirjayhtymät Oy.

Tutki ja kir joita -oppaan käyttäjäkunta onlaaja. Kirjasta on tekijöiden mukaan hyö-tyä lähes kaikkia tutkintoja varten tehtä-vään tutkimukseen. Koko tutkimuspro-sessi on lueteltu hyvin samoin kuin tut-kimuksen kir joittamisen muoto. Kirja onhyvä perusteos graduntekijälle. Kohderyh-mänä ovat sellaiset kirjoittajat, jotka eivätole vielä tehneet paljon tutkimustyötä eligraduntekijät. Kirjaa on hyvä lukea jo ai-hetta miettiessä, sillä se antaa vinkkejä ai-heen valitsemiseen ja rajaamiseen.

Eco, U. 1989: Oppineisuuden osoituseli miten tutkielma tehdään. Tampere:Vastapaino.Kirjassa vanha ja viisas todellinen Mr. Yli-opisto kertoo, miten tehdään hyvä graduja kannustaa mukavalla tavalla. Vaikka jot-

4 74 74 74 74 7

kut muotoseikat (esim. kortistojen käyttö)ovatkin jo vanhentuneet, pääasiat eli opis-kelijan kannustus ja ajankäytön hallinnanopettaminen ovat yhä ajankohtaisia.

Lähteenmäki, M. � Teerijoki, I. (toim.)1999: Historianopiskelijan ABC-kiria.Opas tutkielman kirjoittamiseen. Helsin-gin yliopiston Historian laitoksen julkai-suja 14. Helsinki: Hakapaino oy.

Opas käsittelee sekä itsenäistä kirjoittamis-ta että ryhmätyöskentelyä, niin tutkielmankieltä kuin seminaarityön opponointi-akin. Hyviä pohdintakysymyksiä mm. sii-tä, mitä on tieteellinen ajattelu ja mitä ovatmetodit. Sopii muillekin humanistis-yh-teiskuntatieteellisen alan opiskelijoille.

Timonen, P. 1998: Johdatus lainopin me-todiin ja lainopilliseen kirjoittamiseen.Helsingin yliopiston oikeustieteellinentiedekunta. Helsinki.

Teos on tarkoitettu ensisijaisesti oppaak-si oikeustieteen kandidaatintutkinnon tut-kielman kirjoittajille, mutta siitä on hyö-tyä jo harjoitusseminaarien laatimisessa.Kirja keskittyy lainopillisen kirjoittamisenongelmiin eikä sinällään sovi yleiseksigraduoppaaksi. Teoksessa käsitellään mm.lainopin teoriaa ja lainopillisen argumen-taation tavoitteita sekä suppeasti oikeus-lähdeoppia. Teoksen laajin luku käsitteleeoikeudellista lähdemateriaalia ja sen käyt-töä.

Uusitalo, H. 1998: Tiede, tutkimus jatutkielma. Johdanto tutkielman maa-ilmaan. Juva: WSOY.

Laadullisen tutkimuksenLaadullisen tutkimuksenLaadullisen tutkimuksenLaadullisen tutkimuksenLaadullisen tutkimuksenoppaitaoppaitaoppaitaoppaitaoppaitaMyös laadullisen tutkimuksen oppaista voilöytää vinkkejä gradun aiheeseen sopivaanjäsentelyyn ja esitystapaan. Esimerkiksi:

Alasuutari, P. 1999: Laadullinen tutkimus.3, uud. painos. Tampere: Vastapaino.

Eskola, J. � Suoranta, J. 1998: Johdatuslaadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vas-tapaino.

Kvantitatiivisen tutkimukKvantitatiivisen tutkimukKvantitatiivisen tutkimukKvantitatiivisen tutkimukKvantitatiivisen tutkimuk-----sen oppaitasen oppaitasen oppaitasen oppaitasen oppaita

Alkula, T. ym. 1994: Sosiaalitutkimuk-sen kvantitatiiviset menetelmät. Hel-sinki: WSOY.

Erätuuli, M. ym. 1994: Kvantitatiivisettutkimusmenetelmät ihmistieteissä. Hel-sinki: Kirjayhtymä.

Kirjoittamisen oppaitaKirjoittamisen oppaitaKirjoittamisen oppaitaKirjoittamisen oppaitaKirjoittamisen oppaita

Leino, P. 1996: Taitavan kirjoittajan kielen-huolto. Helsinki: Lahden tutkimus- ja kou-lutuskeskus.

Tukea pilkkujen viilailuun tai yhdyssano-jen ymmärtämiseen? Jokaisen gradunteki-jän hengentuote kaipaa varmasti kielen-huoltoa. Kunnon opas helpottaa huolto-työtä huomattavasti. Ajatusten sujuva il-maiseminen on kirjoittajalle itselleen helpom-paa, kun investoi hiukan aikaa kielenkäy-tön käänteiden mieleen palauttamiseen.Opinnäytteen tuottamisessa on ensiarvoi-sen tärkeää muistaa myös lukijaa, sillä hel-posti etenevä teksti on iso ilo. Taitavan kir-joittajan kielenhuolto -opas sisältää kokojoukon keskeistä kielitietoa ja harjoituk-set helpottavat asia-aineksen sulattelua.

4 84 84 84 84 8

Lonka, K. � Lonka, I. � Karvonen, P. �Leino, P. 1996: Taitava kirjoittaja. Helsin-ki: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Kirja tarjoaa oivallisia eväitä kirjoittami-sen prosessiin. Tähän oppaaseen kannat-taa tarttua vaikka jo opinnäytteen kirjoitta-misen alkuvaiheessa, sillä sen lukeminen voiennalta ehkäistä monenlaisia solmuja tut-kimuksen tulosten avaamisen tiellä. Vaik-ka opas ei ole kovin kaunis katsella, on semelkoinen tehopakkaus kirjoittamistyöntueksi.

Mitä oppiminen on?Mitä oppiminen on?Mitä oppiminen on?Mitä oppiminen on?Mitä oppiminen on?

Hakkarainen, K. � Lonka, K. � Lippo-nen, L. (1999). Tutkiva oppiminen. Älyk-kään toiminnan rajat ja niiden ylittämi-nen. Porvoo: WSOY.

Kirjassa esitellään tutkivan oppimisen mallisekä välineitä ja toimintatapoja mallin so-veltamiseen käytännössä. Kirja on kohdis-tettu oppimisen, älykkyyden ja ajattelun ke-hittämisestä kiinnostuneille. Kirja on erin-omainen katsaus ihmisen tiedonkäsitte-lyyn ja ajatteluun, ja se sisältää niiden kes-keiset käsitteet. Kirjan perusvire on kriitti-nen ja sen pohdinta on kyseenalaistavaa.

Saarinen, E. � Lonka, K. (2000): Muo-donmuutos. Helsinki: WSOY.

�Tieto kasvaa itsestään, kun sillä täytyy tehdäjotain.� Kirja sisältää aforismityyppisiä ajatuk-sia oppimisesta, opettamisesta, kasvamisesta.Oikea kirja silloin, kun motivaatio on nollas-sa ja miettii, miksi ylipäänsä opiskelee ja tekeegradua.

Ohjauksen tueksiOhjauksen tueksiOhjauksen tueksiOhjauksen tueksiOhjauksen tueksi

Hakala, Juha T. 1996: Opinnäyte ja senohjaaminen - johdatus tutkimusprosessin

hallintaan. Tampere: Gaudeamus, Tam-mer-Paino.

Teos antaa kokonaiskuvan opinnäytteenohjauksesta ja karikoista teoreettisten näkö-kulmien ja perustutkimuksen valossa. Sekertoo kaikesta siitä, mistä toivoisit oh-jaajasikin joskus mainitsevan, mutta jotahän pitää liian itsestään selvänä, jo aiem-min opetettuna tai mieluusti vaiettavana.Valaisevia anekdootteja alkaen muinaisis-ta kreikkalaisista. Runsaudessaan hidastamutta havainnollisuudessaan palkitsevaaluettavaa niille, jotka haluavat kurkistaaohjausprosessin kulisseihin. Tarjoaa tie-teellistäkin oheiskirjallisuutta. Ehdotonvalinta jokaiselle jatko-opintoja harkitse-valle.

SelvityksiäSelvityksiäSelvityksiäSelvityksiäSelvityksiä

Opiskelijatutkimus: Pilottitutkimus sosio-logian opiskelijoiden opintojen esteistä.Helsingin yliopiston sosiologian laitos.Tuella ja taidolla -hankkeen selvityksiä 1/2000.Harjoitus tekee maisterin. Selvitys pro gra-du -tutkielmien valmistumisen viivästymi-seen vaikuttavista syistä sekä ohjaus- jaseminaarikäytännöistä Helsingin yliopis-ton teologisessa tiedekunnassa.

Sosiologian opintojen eteneminen ja ete-nemisen esteet. Tutkimus opiskelijoista javalmistuneista. Helsingin yliopiston sosio-logian laitos. Tuella ja taidolla -hankkeenselvityksiä 2/2001.

Virtanen, Päivi: Pedagogica2. Kuinkasheille kävikään? Kasvatustieteellisentiedekunnan opiskelijoiden kertomaaopinnoista viivästymisen ja opintojenkeskeytymisen syistä. Helsingin yli-opiston kasvatustieteellinen tiedekun-ta.