kaupunkiaktivismi kohti hybridihallinnointia · valtiotieteellinen tiedekunta tutkijat •...

www.helsinki.fi/yliopisto

Kaupunkiaktivismi −

kohti hybridihallinnointia

Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus

27.4.2017

Kaupunkitutkimuksen päivät, Helsinki

Valtiotieteellinen tiedekunta

Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien kehittämistä?

Miten kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää niitä?

Näkökulmina ekologinen kestävyys, innovaatiopolitiikka, yhteisöllisyys ja osallisuus

2

TUTKIMUSKYSYMYKSET


Tutkijat

• yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos)

• tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus)

Lisäksi

• yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi 2016

• professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj.

• hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja neuvontayksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti

Rahoittajat

• Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma (2015–2017)

• Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015)

• Valtiovarainministeriö (2015) ja Ympäristöministeriö (2015-2016)

• SKR:n Uudenmaan rahasto, Heikki von Hertzenin rahasto (2016)

• Suomen tietokirjailijat (2017)

• Sitra (2017)

3

TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA RAHOITUS

Valtiotieteellinen tiedekunta 4

Kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista yhteistoimintaa, joka

• tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella

• on luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa

• suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen

• nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun

• hyödyntää internetiä ja sosiaalista mediaa toiminnassaan ja järjestäytymisessään

• ja tapahtuu kaupunkitilassa tai liittyy kaupungin oloihin.

KAUPUNKIAKTIVISMI – MITÄ SE ON?


Miksi aktivismi on lisääntynyt?

• Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot

• Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen

• Työn muutokset: luova työ, ulkoistaminen,

mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat

• Ekologinen käänne: kierrätys, käänteinen

infrastruktuuri

• Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys

• Pettymys politiikkaan -> suora toiminta

27.4.2017 5


• Tapaamiset/haastattelut: muistiot blogiin

• Työpajat, seminaarit, keskustelutilaisuudet

• Osallistumista, aloitteita ja syötteitä aktivismeihin

• Ohjausryhmätyöskentely

• Aktivismiopintopiiri, Kaupunkiaktivismi-kurssi

• Esitykset kursseilla ja seminaarissa

• Viestintä: blogi, FB-ryhmä, sähköpostilista, (Twitter), (ResearchGate)

• Tehtävänannot kumppanien ongelmista: miten voimme auttaa?

27.4.2017 6

Osallistavaa toimintatutkimusta

kehittävällä otteella ja tietoa jakaen


• Asenne: Miten voimme auttaa?

• Organisointi: tulosten pääkäyttäjät eli kumppanit ohjausryhmänä, vuorotellen ohjausryhmäkokous ja muillekin avoin työpaja

• Viestintä: blogi materiaalivarastoineen, vierailublogit, s-postilistat, someryhmät/profiilit, hashtag, esitykset, mediakontaktit yliopiston viestintäosaston avulla

• Tutkittavat tapaukset: kumppanien tarpeiden ja vinkkien mukaan, tarttuminen viriäviin ilmiöihin ja yhteistyöehdotuksiin

• Tiedon yhteistuotanto: tapaamiset/haastattelut, osallistuminen toimintaan, työpajat, avoimet vastaanotot luonnosten äärellä, some-joukkoistus, yhteiskirjoitusalusta

• Välitön tiedonjako: haastattelumuistiot, työpajatuotokset, analyysitulosten hahmottelut, esitysmateriaalit ym. saman tien julki ja keskusteltavaksi / jalostettavaksi somessa

• Koulutusyhteistyö: opintopiiri, opinnäytteet, yliopistokurssi, yhteistyö käytännön koulutusten järjestäjien kanssa

• Tulosten julkistus: räätälöidyt tilaisuudet kumppaneille, kenttäretket toimijoiden luo toimittajille ja muille

27.4.2017 7

Koeteltu toimintatutkimuksen

malli

Mäenpää &

Faehnle,

Kvartti 3/16

Jakamis/alu

statalous-

palvelut

Tila-aktivismi

Yhteisöaktivismi

Digiaktivismi

ITSE-

ORGANISOITU

VA KAUPUNKI

Kaupunki-

tapahtumat

Paikalliset

liikkeet

Kaupunki-

suunnnitte-

luryhmät

Innovaatio- ja

välittäjäyhteisöt

Sosiaalinen

vertaistuki

Talon tai tilan

valtaajat,

avaajat ja

tuunaajat

Artivismi

Vertais-

kauppa,

ruoanvälitys

Palvelujen

vaihto, vertais-

vuokraus

Haktivismi

Digiyhteiskunnan

kehittäminen

Julkisten palvelujen

parantaminen

Aktivismien

välineiden

kehittäminen

Ekoliikkeet Aktivoiva

viestintä

Aktivismien

tuki

Vihreällä aktivismityypit, joihin

erityisesti voi liittyä ekologisen

kestävyyden edistämistä,

”ekoaktivismit”

Mäenpää ym., tulossa

Systeeminen muutos

Oma juttu

Tee-se-itse

-toiminta

Oman asunnon

tai auton

vertaisvuokraus

Aikapankit

Myyrmäki-liike

(Perinteiset

kaupunginosa-

yhdistykset)

Siivouspäivä

Vaikuttaminen

valmisteluun

ja päätöksen-

tekoon

Nappi Naapuri

Lisää

kaupunkia

Helsinkiin

Ei laiteta

pakasteita pieneen

pussiin -kampanja

Ravintolapäivä

FB-kirpputorit

Hätäkahvit

Haktivismi

Ympäristömummo- ja

-vaaritoiminta

Hertsikan pumppu REKO-renkaat

Varjokaavoitus

Tuunauspajat

Hävikkiruoka-aktivismi

Kallio-liike

11

KANSALAISET

JULKINEN

SEKTORI

YKSITYINEN

SEKTORI

KOLMAS

SEKTORI

NELJÄS

SEKTORI

Aktivismi viriää

Esim. someryhmä,

tapaamiskäytäntö,

osuuskunta,

hanke vaikutetaan tavoitteisiin

ja toimintatapoihin,

käytetään yhdistystä tuenhakuun,

perustetaan oma yhdistys,

kilpaillaan toimijuudesta ryhdytään asiakkaaksi,

perustetaan mikro-, start

up- tai yhteiskunnallinen

yritys, vaikutetaan

markkinoihin

haetaan tietoa, lupia ja

tukia, vaikutetaan

toimintatapoihin, haastetaan

toimintatapoja

• Organisoituminen: järjestö

• Some apuna

• Vaikuttaminen valmistelun ja päätöksenteon kautta

• Kokouksia, lausuntoja

• Vaikutusvalta

• Kumppanina kaupunki

• Edustavuus

• Jatkuvuus

• Edunvalvonta

• Hallittu kokonaiskehitys

• Myös vastustamista, NIMBY

• Organisoituminen: esim. vain some-ryhmä

• Some keskeinen

• Hakkeriasenne vaikuttamiseen

• Tapahtumia, toimintaa, DIY

• Yhteisöllisyys

• Verkostoituminen, yritykset

• Avoimuus, jakaminen

• Näkyvyys

• Hetkellisyys

• Uuden keksintä

• Proaktiivisuus, YIMBY

Kansalaistoiminta ideaalityyppeinä Perinteinen järjestö-

mäinen: 3. sektori

Uudentyyppinen

aktivistinen: 4. sektori

Valtiotieteellinen tiedekunta 13

• Kaupunkiaktivismi

• Neljäs sektori

• Hybridihallinnointi

• Osallisuus – syntyy myös omaehtoisen ja taloudellisen toiminnan kautta

• Asukas > Kaupunkilainen

• Osallistaminen > Joukkoistaminen

• Vapaaehtoistyö > Yhteisötoiminta

• Naapuriapu > Palvelujako

HALLINNON UUDELLEENSANOITUS

Mäenpää & Faehnle, Kvartti 3/16, 2/17

RATKAISUJA ITSEORGANISOITUVAN KAUPUNGIN HALLINNOINTIIN

14


NELJÄS SEKTORI HALLINNON HAASTEENA

• Miten yhdistää kysymys kaupunkilaisten osallistumisesta kysymykseen kaupungin kyvystä uudistua ja mukautua (innovaatiot) taloudelliseen kehitykseen?

• 1990-luvulta urban governance, kommunikatiivinen suunnittelu, osallisuus ja osallistuminen, kestävä kehitys -> 2000-luvulla innovaatiopolitiikka, luova luokka, neloiskierre, 4P, käyttäjälähtöisyys, design, creative city

• Kuinka kaupungit onnistuvat yhdistämään osallisuuden ja innovatiivisuuden tavoitteet kaupunkipolitiikaksi, joka on demokraattisesti oikeutettavissa ja hallintoprosesseihin operationalisoitavissa?

15


NELJÄNNEN SEKTORIN HALLINNOINTI

• Co-planning, co-design, co-governance: hallinto jakaa suunnittelu- ja päätösvaltaansa yhteisöjen kanssa

• 4P-kumppanuus: hallinto tekee osapuolten välisiä sopimuksia

• Mutta 4. sektori ei tyypillisesti

1) hae päätösvaltaa vaan soveltaa asukkuuteen (Lefebvre: inhabitance) perustuvaa omaa toimintavaltaa

2) pyri sopimuskumppaniksi tai edes muodosta oikeushenkilöä

hallinnon ja 4. sektorin epäsymmetrinen suhde

16


ORGANISATORINEN NÄKÖKULMA TAPAHTUMINEN JA PROSESSIT • Hybridiorganisaatio (Billis 2010): eri yhteiskuntasektorien aineksia,

arvoja ja toimintatapoja sekoittava organisaatio

• Hybridihallinto (Heinonen & Ruotsalainen 2017): systemaattinen ja kokonaisvaltainen vertaisverkostojen muodostaman toimintaympäristön ennakoiva ymmärtäminen

• Hybridihallinnointi:

1) huomio järjestelmästä, päätösvallasta ja sopimuksista vuorovaikutusprosesseihin

2) arvoiltaan ja toimintalogiikoiltaan erilaisten ja yhteismitattomien toimijoiden, toimintatapojen ja -prosessien yhdistymisessä

17


HYBRIDIHALLINNOINTI

• Kaupunginhallinnon kehitettävä ”tuntosarviaan” ja vuorovaikutustapojaan (some)

• Huokoinen hallinto: joustava ja tapauskohtainen toiminta kokeilujen ja oppimisen kautta kehitettävän repertuaarin pohjalta

• Käytössä hybridihallinnoinnin portaiden kaikki 8 tasoa, jopa ylin, aktivismien ja hallintotoimien integraatio: esim. osallistuva budjetointi ja joukkorahoitus, yhdistetyt palvelut

• Tasapuolisuuden demokratiasta ”affirmatiiviseen voimavarademokratiaan” (oikeutus syntyy kaupunkiyhteisön voimavarojen avoimesta kasvattamisesta):

1) tunnistetaan, tunnustetaan ja tuetaan 4. sektorin toimintamalleja

2) kehitetään, levitetään ja sovelletaan niitä muualla

3) koordinoidaan niitä keskenään ja integroidaan kaupunginhallintoon

18

HYBRIDIHALLINNOINNIN MALLI

Osallisuuden ja innovatiivisuuden tavoittelu

itseorganisoituvan kaupunkikehityksen aikakaudella

Vuorovaikutus

Aineiston tulkinta

Some datana

Some keskusteluna ja kansalaisyhteiskuntana

FB-RYHMIEN MIELIPITEET JA NÄKEMYKSET

SUUNNITTELIJAN OMAAN SOVELLUKSEENSA PYYTÄMÄT TÄGIT

INSTAKUVAT HYVISTÄ PAIKOISTA

FB-RYHMIEN IDEAT JA REFERENSSIT

SOME-DATAN MONINAINEN KENTTÄ


• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33. http://www.kvartti.fi/fi/kvartti-3-2016

• Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016. http://dspace.arcada.fi:8080/xmlui/handle/123456789/41

• Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus - Mahdoton yhtälö? Sitra 22.9.2016. http://www.sitra.fi/artikkelit/tyo-ja-talous/jakamistalous-ja-verotus-mahdoton-yhtalo

• Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: ”Jälkistalinistinen hirviö” vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4.

• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017.

Tulossa

• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017.

• Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shifts towards self-made society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti.

• Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman 2017: Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Artikkeli teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (työnimi).

• Tulosraportti Helsingin seudun suunnat -julkaisussa 2017.

• Kaksi lukua kirjassa Jakamistalous (työnimi)(työryhmä Harmaala, Toivola, Nylund, Faehnle ja Mäenpää)

• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori ja kansalaistalous – kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja.

27.4.2017 25

JULKAISUT


TERVETULOA MUKAAN!

26

www.kaupunkiaktivismi.wordpress.com

www.facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi

#kaupunkiaktivismi #jakoekon

Pasi Mäenpää Maija Faehnle

[email protected] [email protected]

http://www.facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi

http://www.facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi

kaupunkiaktivismi kohti hybridihallinnointia · valtiotieteellinen tiedekunta tutkijat •...

Documents