BRITEISSÄ OPISKELIJAN KUKKAROLLE S. 9 KAHDEN LAUTASEN ONGELMASTA KÄYTTÄJIEN UUSIMISEEN S. 13 PAAVO ON ROCK! S. 14 TASA-ARVOISTA SUOMEA ETSIMÄSSÄ S. 23 KOSKAAN ET KULJE YKSIN S. 24

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 4/2011

Pyr

y N

ou

siai

nen

yhteiskunnassa. Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Suomalaiset pitävät presiden-tin tehtävää tärkeänä ja vaalit ovatkin äänestysprosentin suhteen kaikkein suosituimmat. Demarinuoret kannattavat parlamentaarista järjestelmää ja täten voitaneen todeta, että valtakunnan ehkä ykkösnimellä on vahva arvopoliitti-nen asema.

Paavo Lipposen tapasin ensimmäisen kerran Next Step -messuilla vuonna 2004. Hieman jännittyneenä esittäydyin virallisesti messujen tärkeälle vieraalle. Virallisuuksien sijaan Paavoa kiinnostivat kovasti messuosastot, eri kilpai-lut ja nuorten mielipiteet. Nuoret bongasivat Paavon Itse valtiaat -ohjelman tuttuna hahmona. Mies oli fyysisesti iso nuoriin verrattuna, mutta nuoret halusivat kätellä häntä ja saada nimmareita. Tuon kohtaamisen myötä voin vakuut-taa Paavon olevan rock!

Minun presidenttiehdokkaastani on upeaa ottaa mallia rohkeudesta. Paavo on mennyt eteenpäin, vaikka lunta tupaan on tullutkin. Hän on laman aikaan johtanut shokkiti-lassa ollutta yhteiskuntaamme ja asettautunut gallupjohta-jasta ja epäilijöistä huolimatta ehdolle Suomen tunnetuim-paan luottamustoimeen.

”So what”, totesi Paavo Wikileaks -keskustelun yhtey-dessä ja näin Demarinuorten hittituote, t-paita, sai alkunsa. Paavo on rock!

Omat mielipiteemme muokkautuvat läpi elämän. Voimme olla jyrkästi jotakin mieltä, mutta joskus tiedon lisääntyessä ajattelumme muuttuu - joskus huomaamattakin. Ympärillämme olevilla

ihmisillä voi olla vaikutusta ajatusmaailmaamme. Kansainvälisyyteen liittyvät asiat jakavat ihmisiä puoles-

ta ja vastaan. Euro, NATO, maahanmuutto ja reppumatkailu maailmalla kirvoittavat meidän kaikkien mielipiteet. Kan-sainvälisyys on iso sana ja se merkitsee eri yhteyksissä eri asioita. Sosiaalidemokraattinen liike on aina suhtautunut positiivisesti kansainvälisyyteen.

Meidän sukupolvelle suhteellisen vapaa liikkuminen ja yhteydenpidon helppous maailmalla oleviin ystäviin ovat normaalia arkea. Teknisten mahdollisuuksien lisääntyessä kansainvälinen yhteistyö johtaa edelleenkin hyviin tuloksiin vain ihmisten välisen vuorovaikutuksen myötä. Yhteistyöllä eri maiden toimijoiden kanssa voidaan puuttua niin naisten asemaan, ay-liikkeen vapaaseen järjestäytymiseen kuin nuorisotyöttömyyteen.

Kansainvälisyys tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Rajojen kiinni laittaminen, silmien ummistami-nen ja kaiken pahan pois toivominen eivät ole mahdollisia. Markkaa ja asemaamme ennen Euroopan unioniin liittymis-tä on turha haikailla. On katsottava tulevaisuuteen avoimin mielin.

***

Tasavallan presidentti valitaan ensi vuoden alusta kuuden vuoden pätkätyösuhteeseen.

Presidentin valtaoikeudet ovat muuttuneet viime vuosina, mutta edelleenkin presidentillä on vahva asema

OSANA KANSAINVÄLISTÄ YHTEISÖÄ

JULKAISIJA Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

PÄÄTOIMITTAJA Kati Kokkonen, kati.kokkonen@sieppi.fi

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Selinummi

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Olli Urpela / Pintaliitodesign

TOIMITUSKUNTA Hanna Isbom, Tuulia Pitkänen, Juuso Alatalo, Pekka Suhonen, Viljami Kammonen, Mikael Hiltunen, Sanna Marin, Timo Kontio, Mikko Suomalainen

PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

PAPERI kansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g

1 / 2012 ILMESTYY HELMIKUUSSA Aineistopäivä: 27.1.2012 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Hanna Isbom 050 413 8299, hanna.isbom@demarinuoret.fi

PÄÄKIRJOITUS LIPPU 4 / 2011 3

441 763 Painotuote

KATI KOKKONEN

päätoimittaja

HOMOTANSSIT

Itsenäisyyspäivän Linnan juhlien arvostelu alkoi hyvissä ajoin. Perinteisen kritiikin sijaan kohuttiin samaa sukupuol-ta olevista tanssijoista.

Kansanedustaja Pentti Oinonen kieltäytyi kutsusta Lin-nan juhliin, koska saman sukupuolen edustajat saavat tans-sia itsenäisen Suomen puolesta. Suvaitsevan ja sivistyneen yhteiskunnan vastustaminen nosti voimakkaan vastareak-tion. Älä töni tanssikaveria, Pentti Oinonen.

KUKA LÄÄKERESEPTISI KIRJOITTAA?

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on ensimmäisen valelääkärin paljastumisen jälkeen tarkista-nut yli sadan tuhannen terveysalan ammattilaisen pätevyy-den. Valelääkäreitä löytyi useampi ja luottamus lääkäreihin on laskenut entisestään.

Lääkäreiden valvonta ja pätevyyden testaaminen on selvästi epäonnistunut. Niitä arvioi Jacob Södermanin joh-tama työryhmä. Ratkaisuja ongelmiin tulee vasta keväällä 2012 ja muutosten toteuttamisessa kestää vielä pidem-pään. Siihen asti kannattaa olla tarkkana.

EHDOKKAAT GOES TO TWITTER

Presidentinvaalikampanjat pyörähtelevät käyntiin ja äänestäjien tietoisuuteen pyritään paljon myös sosiaali-sen median kautta. Twitter-seuraajien määrässä johdossa ovat iPad-kansan suosikit Niinistö ja Haavisto yli kahdella tuhannella seuraajallaan. Jumboksi seuraajamäärissä jää koko kansan Paavoksi itseään tituleeraava Väyrynen, joka näyttää kiinnostavan vain vajaata kuuttakymmentä twitte-ristiä. Väyrysen luotto oman nimensä kaikuun on kuitenkin ihailtavaa – hän kun on presidenttiehdokkaista ainoa, joka ei ole katsonut tarpeelliseksi lainkaan esitellä itseään käyt-täjätilinsä tietokentässä.

JÄSENHANKINTA-KILPAILU

Demarinuorten perinteinen jäsenhankinta-kilpailu on jälleen pidetty tänä vuonna. Voiton vei Helsingin piiri ja he saavat voiton kunniaksi piirille pikkujoulut! Henkilökoh-taisesti eniten jäseniä keräsi Ville Karhu. Kiitämme kaikkia aktiivisesti jäseniä hankkineita ja toivotamme uudet jäsenet tervetulleeksi!

DEMARIT VALTAKUNNALLISISSA OPISKELIJALIITOISSA

Sosialidemokraattisilla nuorilla on ensi vuonna vankka edustus valtakunnallisissa opiskelijaliitoissa. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n hallituksissa on demariedustus. Anette Karlsson ja Joni Vainikainen valittiin SAMOKin hallituksen jäseniksi liiton liittokokouksessa 11.-12.11. Helsingissä. Eveliina Heinäluoma puolestaan valittiin SYL:n hallituksen jäseneksi Hyvinkäällä pidetyssä liittoko-kouksessa 18.-19.11.

Molemmissa liittokokouksissa keskusteltiin hallitusoh-jelman korkeakoulu- ja tiedepoliittisista linjauksista sekä tulevista kuntavaaleista ja opiskelijaliikkeen roolista niissä. SAMOK on ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja SYL yliopisto-opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Yhdessä he edustavat siis kaikkia Suomen korkeakouluopiskelijoita. Järjestöjen tehtävänä on edistää opiskelijoiden kokonais-valtaista hyvinvointia, heidän asemaansa korkeakouluyhtei-sössä ja yhteiskunnassa sekä kansainvälisessä toiminnassa.TOIMITUS

4 LIPPU 4 / 2011

AJANKOHTAISTA

LIPPU 4 /2011 5

Osallistu Paavo Lipponen -tietovisaan. Oikeilla vas-tauksilla löydät ristikosta vaalien hiteimmän iskulau-seen!

1. Puolison etunimi2. Yksi kampanjan teemoista, tärkeä aihe sosialide-mokraateille3. Maa, jossa opiskeli Suomen lisäksi4. Sotilasarvo5. Missä kaupungissa kirjoitti ylioppilaaksi

6. Syntymäkunta, kunnan nyk. nimi7. Asema vuosina 1995-2003

8. Paavon mielestä paras uusimmista elokuvista9. Kieli, jonka puolustajana on tunnettu10. Suomalainen naisartisti, jota kuuntelee11. Suosikki jalkapalloseura

Oikeat vastaukset sivulla 17.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

RISTIKKO

hyvinvointivaltion rakenteista. Yhteistyön kautta saamme omaa sanomaamme läpi. Kansainvälisten vieraiden tapaa-minen niin Suomessa kuin maailmalla ei ole kiinni etäisyy-destä vaan yhteyksistämme.

Euroopan unionin jäsenyyden myötä olemme jatkuvasti yhä kansainvälisempiä. Päätöksenteko on tietyltä osin siir-tynyt useamman maan kanssa tehtäviin kompromisseihin. Tilanne haastaa kansalaisyhteiskuntamme, mutta luo mah-dollisuuksia viedä maamme hyviä puolia muihin Euroopan maihin. Tietyt asiat, kuten asumista ja sosiaaliturvaa koske-vat, on pidettävä meidän itsemme päätettävissä.

Euroopan parlamentissa SDP:n europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo kuuluvat Sosialistien ja demokraattien S&D-ryhmään. Euroopan parlamentis-sa ryhmässä on 184 jäsentä, ja paikkamäärältään se on parlamentin yhtenäisin ja toiseksi suurin ryhmä. Euroopan unionin päätöksenteossa yksi tärkeimmistä asioista on muistaa, että mepit eivät perusta päätöksentekoa Suomen linjauksiin vaan oman poliittisen ryhmänsä päätöksiin. Tätä voidaan verrata eduskuntaan, jossa päätökset tehdään ryhmissä, vaikka vaalipiirin kansanedustajien kesken voi-daankin tehdä yhteistyötä ja ajaa alueelle tärkeitä asioita eteenpäin.

Globalisaation myötä vaikuttamista tehdään pohjoismai-sen ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi laajemmissa pöy-dissä. Suomen osalta kehitysyhteistyöhön laitettava 0,7 % tavoite bruttokansantuotosta ei ole vielä toteutunut. Köy-hyyden poistamisen lisäksi meidän tulisi vaikuttaa muun muassa ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.

Maailma ei ole valmis. Yhteistyöllä voimme kuitenkin ottaa koko ajan askeleita kohti parempaa tulevaisuutta. LIPPU

6 LIPPU 4 / 2011

KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISÖSSÄ TEKSTI: Kati Kokkonen

Suomi on osa maailmaa. Maamme syrjäinen sijainti tai väestömme koko ovat pelkkiä tekosyitä ajatukselle, ettemme voi vaikuttaa kansainvälisesti. Suomi on aktiivinen vaikuttaja maailmalla eri foorumeissa.

SDP ja Demarinuoret ovat osa kansainvälistä liiket-tä. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään lapsesta lähtien. Viime kesänä Euroopan Demarinuorten yhteiselle leirille lähti Suomesta oma bussi.

Aatteemme mukaisesti olemme aina suhtautuneet positii-visesti kansainväliseen toimintaan. Ihanneyhteiskuntaan eivät kuulu sota ja väkivalta. Näiden osalta on ajettava nollatoleranssia, niin oman kuin muidenkin maiden osalta. Yhteisvastuuta on otettava, emmekä voi ummistaa silmiä köyhyydelle tai ihmisoikeusrikkomuksille. Ihmisarvoisen elämän on kuuluttava jokaiselle ihmiselle.

Meillä on isoja haasteita, joita ratkomme kansainvälises-ti: mm. köyhyys, työttömyys ja talouskriisi sekä ilmaston-muutos ja levottomuudet Ongelmien ratkaiseminen lähtee pienistä asioista, esimerkiksi siitä kun yhdessä päätetään rahoittaa jonnekin kouluja tai linjataan Euroopassa eri maissa olevien sisarpuolueiden kanssa toimenpiteistä nuo-risotyöttömyyden poistamiseksi.

Eduskunnan rooli kansainvälisessä politiikassa on vahva. Monet lait perustuvat Euroopan unionissa tehtyihin pää-töksiin. Suomeen tullaan tapaamaan poliitikkoja, ja meiltä halutaan ottaa mallia niin peruskoulujärjestelmästä kuin

LIPPU 4 /2011 7

Ulkoministeri Tuomioja vaati puheessaan Pales-tiinan kysymyksen nopeaa ratkaisua. Hänen mukaansa aika alkaa käydä vähiin, jos todella halutaan luoda kahden valtion malli. Tuomiojan

toteamus siitä, että Israelista uhkaa tulla apartheid-valtio, sai myös runsaasti kansainvälistä julkisuutta. Panelistit jakoivat huolen Israelin nykyhallituksen jyrkästä politiikas-ta ja siirtokuntien jatkuvasta laajentamisesta. Tuomiojan mukaan EU:lla voisi olla parhaat edellytykset ottaa johtava rooli rauhanprosessissa, mutta yhtenäinen linja ei synny helposti.

Keskustelu Palestiinasta jatkuu YK-jäsenyysprosessin myötä. Demarinuoret osoittaa tukensa Palestiinalaisval-tiolle, ja jatkaa kampanjointia oikeudenmukaisen rauhan puolesta. LIPPU

PALESTIINA-TILAISUUS VETI SALIN TÄYTEEN

Demarinuoret järjesti yhdessä TSL:n ja Vasemmistonuorten kanssa lokakuun lopulla tilaisuuden Palestiinan tulevaisuudesta. Aihe tuntui kiinnostavan monia, sillä kuulijoita oli paikalla yli sata. Aiheesta alusti ulkoministeri Erkki Tuomioja, jonka jälkeen Antero Eerolan vetämään paneeliin osallistuivat myös ICAHD Finlandin Bruno Jäntti ja ihmisoikeustarkkailijana toiminut Laura Tuominen.

TEKSTI: Hanna Isbom KUVAT: Elisa Selinummi

Talouskriisi on vaikuttanut koko maailman tilanteeseen jo usean vuoden ajan. Kaikki alkoi rytinällä syksyllä 2008, kun investointipankki Lehman Brothers meni konkurssiin. Sitä ennen merkkejä pankkien ja rahoituslaitosten tilanteesta oli ollut näkyvissä jo lähes vuoden ajan. On syytä muistaa, että talouskriisi ei ole euron syytä vaan se lähti liikkeelle valtameren toiselta puolelta USA:sta.

Urpilainen varoitti Yhdysvaltojen kriisin seurauk-sista Suomelle jo kesällä 2008. Silloinen hallin-to- ja kuntaministeri Kiviniemi kritisoi Urpilaista ja jatkoi syksyllä samalla linjalla. Kiviniemen

mukaan Urpilainen yritti pelotella kansalaisia esittämällä uhkakuvan, että kansainvälinen finanssikriisi vaarantaisi kuntien palvelut. ”Urpilaisen tämän päivän puheenvuoro on edesvastuuton”, Kiviniemi sanoi (Yle 11.10.2008).

Alkuvuodesta 2010 alkoi ilmetä, että Kreikka on hoitanut talouttaan huonosti ja heidän luottoluokituksensa laski. Eu-roopan unioni sopi pelastuspaketista. SDP vastusti Kreikan lainajärjestelyä, koska hallitus ei suostunut keskustelemaan ehdoista, joilla järjestely olisi voitu hyväksyä. SDP vaati sijoittajien vastuuta, koska kriisi oli pankkien ja rahoituslai-tosten vika, ei veronmaksajien.

Kreikan lainajärjestelyt eivät tehonneet, mutta vakaut-tamistoimista sovittiin. Loppuvuodesta 2010 pelastettiin Irlantia. Tänä vuonna Eurooppaan on haluttu vakautta. EU-johtajat päättivät perustaa pysyvän vakausmekanismin eli EVM:n.

8 LIPPU 4 / 2011

EUROOPPALAISTA TALOUTTA

Eduskuntavaalien myötä Suomen linja Euroopan talous-politiikan osalta muuttui. SDP lähti toteuttamaan omaa vaalilinjaustaan ja päätti suurista linjoista Kokoomuksen kanssa.

”Jatkossa kaiken tukipolitiikan ehdoiksi tulee sijoitta-javastuun toteuttaminen ja Suomen kaikille mahdollisille lisätakauksille tulee vakuudet.” (sdp.fi)

SDP:n linja on ollut yhdenmukainen koko talouskriisin ajan. Talouskriisin loppua ei kukaan pysty ennustamaan. Mitä todennäköisimmin meillä tulee olemaan taloudellisesti vaikeat vuodet edessä, vaikka talouskriisi Euroopan osalta menisikin jossakin vaiheessa ohi. LIPPU

LYHENTEITÄ

AAALuottoluokitus muihin velallisiin nähden. Suomi on kor-keimmassa mahdollisessa luokassa eli AAA:ssa. Tämä auttaa meitä saamaan paremmin lainaa ja paremmilla eh-doilla. Käytännössä voidaan puhua siitä, kuinka luotettavia lainanottajia ja lainaajia olemme. ERVV eli Euroopan rahoitusvakausväline16 euroalueen maan kriisirahasto, josta voidaan myöntää ongelmiin joutuneille valtioille lainaa Väliaikainen väline, joka tullaan lakkauttamaan vuoden 2013 aikana, kun sillä ei ole enää aiemmin sovittuja lainoja taattavana. EVM eli Euroopan rahoitusvakausmekanismiPysyvä mekanismi, jonka on vuoden 2013 puolenvälin jälkeen tarkoitus varmistaa euroalueen rahoitusvakaus. IMF on maailmanlaajuinen mekanismi.

TEKSTI: Kati Kokkonen

AA A

LIPPU 4 /2011 9

57 000 euroa on aika suuri summa. Sillä saa 143 plasmatelevisiota, 1036 paria Conversen kenkiä tai 22 800 Fazerin suklaalevyä. Rahalla voisi myös vuokrata asunnon Helsingin kalleimmilta alueilta yli neljäksi vuodeksi tai rakennuttaa 47 kaivoa Ruandaan. Isobritannialaisista korkeakouluista maisterinpapereita halajavat nuoret voivat kuitenkin unohtaa yksittäisetkin elektroniikkasatsaukset, he kun saavat ensi syksystä lähtien laittaa tuon viisinumeroisen summan pelkkiin lukukausimaksuihinsa.

Vaikka Yhdistynyt kuningaskunta on aina ollut voimakkaasti luokkajakoinen, on korkeakoulutus Britanniassakin ollut ilmaista vielä vanhempiem-me nuoruusvuosina. Paradoksaalisesti maksut-

tomasta korkeakoulutuksesta on kuitenkin sittemmin luo-vuttu juuri reiluuden nimissä. Kun lukukausimaksut otettiin käyttöön Britanniassa (pl. Skotlanti) vuonna 1998, perus-teltiin niitä ajatusmallilla, jonka mukaan ilmainen koulutus on ollut lähinnä tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Alimpiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvat kun eivät kouluttau-du kuitenkaan, mutta maksavat korkeakoulujen ylläpitoa verotuksessaan. Nyt suurin osa Iso-Britannian korkeakou-luopiskelijoista maksaa alemmasta tutkinnostaan maksi-missaan 3000 puntaa (~ 3646€) vuosittain. Maisterinohjel-missa maksuille ei ole asetettu lainkaan ylärajaa ja näihin opintoihin saakin maassa upotettua parikymmentätuhatta euroa vuodessa. Pieni- ja keskituloisten perheiden vesojen oletetaan rahoittavan tutkintonsa lainalla.

Kun maailmanlaajuiset talousongelmat pyyhkäisivät Euroopan yli vuonna 2008, Britannia otti iskun vastaan raskaasti ja sen julistettiinkin olevan taantumassa alkuvuo-

desta 2009. Maan liike-elämän hiipuminen johti paineisiin julkista taloutta kohtaan pakottaen poliitikot etsimään säästökohteita. Vuonna 2010 valtaan noussut liberaalide-mokraattien ja konservatiivien hallituskoalitio päätyikin kulkemaan yliopistojen rahoituksessa siitä, missä aita on matalin: yliopistoille päätettiin antaa oikeus periä opiske-lijoiltaan jopa kolme kertaa nykyistä suurempia lukukausi-maksuja.

Lukukausimaksujen maksajat eivät luonnollisestikaan nielaisseet korotuksia irvistämättä. Opiskelijaliike näytti voimansa, kun jopa 50 000 opiskelijaa protestoi maksujen korotuksia sekä muita leikkauksia vastaan NUS:n (the Na-tional Union of Students) ja UCU:n (University and College Union) organisoimissa mielenosoituksissa. Suurimmat marssit Lontoossa marraskuussa 2010 kärjistyivät osittain mellakoiksi ja johtivat satoihin pidätyksiin. Opiskelijoiden voimannäytöistä huolimatta lukukausimaksujen korotuk-set tulevat käyttöön vuoden 2012 syksystä lähtien, ja näin maisterintutkinnon kokonaishinta nousee nykyisestä 25–30 000 eurosta lähemmäs 60 000 euroa.

Mitä tästä kaikesta sitten seuraa? Tavallisen nuoren kannalta vastaus on selvä. Korkeakoulututkinnon hankkimi-sesta tulee entistä suurempi rahallinen sijoitus, ja hirvittävä lainamäärä saa monet miettimään koko tutkinnon kannat-tavuutta. Korkeakoulututkinto jää yhä vain harvempien vaihtoehdoksi. Yliopistosivistyksen tietty itseisarvo on myös vaarassa haalistua sijoitusajattelun keskellä, jos opis-kelupaikkoja hakevat nuoret alkavat lainaa silmällä pitäen vältellä aloja, joilla työllistyminen on epävarmaa. Kymme-nien tuhansien puntien lainat painavat tästedes koulutettu-jen hartioita kymmeniä vuosia – näin Britannian järjestelmä ironisesti ylivelkaannuttaa nuoret ikäluokat omasta ylivel-kaantumisestaan johtuvien ongelmien korjaamiseksi.

KOKEMUKSIA

”Opiskelijakokemus ei oo pelkästään vaan opiskelua, vaan myös harrastukset, sosiaalielämä ja kaikki muu. Ja on mie-lettömän epäreilua, jos se otetaan joiltakin pois.

Olisin harkinnut pidempään ja hartaammin muita vaihto-ehtoja, esim. Skotlantia, Hollantia, Hong Kongia tai USAa. Englanti ei olisi ollut mulle yhtä selvä valinta, jos mulla ei olis käyny niin hyvä tsägä et maksut nostettiin just mun jälkeen.”-University of Cambridgen opiskelija

”Harkitsisin uudelleen. Jos en pääsisi erittäin hyvään kou-luun ja opiskelemaan juuri haluamaani ainetta, en lähtisi.” -University of Sussexin opiskelija

Lähteinä on käytetty Cambridgen, Sussexin ja Queen Maryn yliopistoissa opiskelevien suomalaisten haastatteluja sekä Iso-Britannian Suomalaisen Opiskelijayhdistyksen ja Ulko-asiainministeriön nettisivuja. LIPPU

BRITEISSÄ OPISKELIJAN KUKKAROLLETEKSTI: Tuulia Pitkänen

VUONNA 2010 VALTAAN NOUSSUT LIBERAALIDEMOKRAATTIEN JA

KONSERVATIIVIEN HALLITUSKOALITIO PÄÄTYIKIN KULKEMAAN YLIOPISTOJEN RAHOITUKSESSA SIITÄ, MISSÄ AITA ON

MATALIN.

10 LIPPU 4 / 2011

ISO HAASTE KAUPUNGILLE ON VELKAANTUMINEN. KAUPUNGIN

VOIMAKAS KASVU ON AIHEUTTANUT SEN, ETTÄ SE ON JOKA VUOSI JOUTUNUT

TEKEMÄÄN MITTAVIA INVESTOINTEJA, JOIDEN RAHOITTAMISEKSI ON JOUDUTTU

OTTAMAAN PALJON VELKAA.

KUNNAT TALOUSKRIISIN PYÖRTEISSÄ - CASE VANTAATEKSTI: Viljami Kammonen

Maailmantalouden yllä leijuu äärimmäisen epävarmoja pilviä. Vuoden 2009 syvästä taantumasta Vantaa selvisi hyvin, sillä vaikeista ajoista huolimatta kaupungin verokertymä jatkoi kasvu-uralla. Tämä oli harvinaista suomalaisessa kuntakentässä. Vantaa onkin Helsingin seudun dynaamisin kaupunki. Näin on, vaikka usein julkisuudessa näkyvät vain kaupungin haastavimmat piirteet. Vantaan tulevaisuus näyttää valoisalta, vaikka haasteena on raskas velkaantuminen

Vantaan asukasluku rikkoi 200 000 rajan viime keväänä ja ennuste on, että vuonna 2020 Van-taan asukasluku on jo noin 220 000. Vantaan työpaikkaomavaraisuus on kasvanut viimeisen 10

vuoden aikana eniten verrattuna muihin lähialueen kuntiin ja on tällä hetkellä reilusti yli 100 prosenttia. Vantaalle on ollut aina tärkeää, että myös tavalliset työntekijät voivat asua kaupungissa. Tämän takia Vantaa on panostanut mo-nipuoliseen asuntotarjontaan ja mahdollistanut kohtuuhin-taisen asumisen monia muita kuntia paremmin.

Vantaa on Suomen logis-tisin kaupunki. Vantaalla on kansainvälinen lentokenttä, jossa vierailee noin 13 miljoo-naa matkustajaa vuodessa. Vantaan logistisuudesta ker-too myös E18-tie, Kehä III ja valtakunnalliset päätiet, jotka halkovat kaupunkia, sekä päärata, Vantaankosken rata ja

rakenteilla oleva Kehärata, joka valmistuu 2014. Lisäksi lähellä sijaitsee vilkkaasti liikennöity Vuosaaren satama.

Vantaan tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Kaupunki panostaa voimakkaasti rahaa Kehäradan ja Marja-Vantaan rakentamiseen. Näiden valtavien hankkeiden jälkeen on tarkoitus panostaa vain täydennysrakentamiseen, jolloin investointien tarve pienenee merkittävästi. Jo vuoden 2012 budjetissa investointeja karsittiin roimasti, jotta velkaantu-miskehitystä saadaan hillittyä. On todettava, että Vantaa on joutunut kantamaan suhteettoman suuren vastuun monien investointien rahoituksesta, vaikka niitä voidaan pitää val-takunnallisesti merkittävinä investointeina.

Iso haaste kaupungille on velkaantuminen. Kaupungin voimakas kasvu on aiheuttanut sen, että se on joka vuosi joutunut tekemään mittavia investointeja, joiden rahoitta-miseksi on jouduttu ottamaan paljon velkaa. Valtuustolle laaditaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma ensi kevääksi. Tässä on työtaakkaa vuoden alusta aloittavalle uudelle kaupunginjohtajalle Kari Nenoselle.

Vantaan käyttötalous on kuitenkin pidetty kunnossa: syömävelkaa kaupunki ei ole ottanut kertaakaan 2000-lu-vulla. Taloudellisin termein kaupungin toimintakate on riittänyt kattamaan poistot. Verot ja valtionosuudet ovat riittäneet toiminnan pyörittämiseen. Tämä on harvinaista Suomen kunnissa. Palvelutuotantoa on trimmattu erittäin tehokkaaksi. Esimerkiksi Vantaan ja Helsingin palvelutuo-tantoja vertailevista selvityksistä voi havaita, että kaupun-kien palvelutuotantojen välillä on suuria tuottavuuseroja Vantaan hyväksi.

Haasteena on myös työttömyys, joka on suurempi kuin Vantaan lähikunnissa. Tästä ja muista syistä johtuva

syrjäytymiskehitys on nähtävissä erityisesti monilla Vantaan lähiö-alueilla. Vuoden 2012 budjetissa laitettiinkin korvamerkittyä rahaa syrjäytymiskehityksen pysäyttä-miseen. Esimerkiksi Koivukylässä polkaistaan käyntiin Meidän kylä -hanke, jonka puitteissa tutki-taan, miten syrjäytymiskehityk-seen voidaan puuttua. Sosiaali- ja

terveystoimi otettiin budjetin painopistealueeksi ja toimi-alalle perustetaan 60 uutta vakanssia. LIPPU

VEROTUS

Kunnat saavat tuloistaan lähes puolet (46 %) veroina. Suurin osa tästä on kunnallisveroa, joka on 39 % kuntien kaikista tuloista. Kunnallisvero on tasavero eli veroprosent-ti on kaikille saman kunnan alueella asuville samansuurui-nen riippumatta tuloista. Jokainen kunta saa kuitenkin itse päättää, miten suurella prosentilla se asukkailtaan veroja kerää, minkä takia kuntien veroprosenteissa on eroja. Keskimääräinen veroprosentti vuonna 2011 on Manner-Suomessa 19,17 %. Alin veroprosentti (16,50 %) on Espoon keskellä sijaitsevassa Kauniaisten kaupungissa, korkeim-mat veroprosentit (21,50 %) taas ovat pohjoiskarjalaisessa Tohmajärven kunnassa ja pohjoispohjalaisessa Vihannissa. Tuloveron lisäksi muita verotuloja kunnille tuovat kiinteis-tövero sekä valtiolta saatava osuus yhteisöveron tuotosta.

VALTIONOSUUDET

Toinen merkittävä kuntien tulonlähde ovat valtionosuudet, jotka muodostavat kuntien tuloista 18 %. Valtio myöntää kunnalle valtionosuuksia paikallisen palvelutarpeen ja olosuhteiden mukaan. Valtionosuudet on osoitettu käytet-täväksi peruspalveluihin, mutta käytännössä kunnat saavat käyttää valtionosuudet haluamallaan tavalla. Olennaisena osana valtionosuuksiin kuuluu tasausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan tasata kuntien saamia tuloja pääasiassa niin, että vau-raammat kunnat luopuvat osasta verotulojaan heikommin menestyvien kuntien hyväksi. Velkaantuva valtiontalous pakottaa osaltaan leikkauksiin myös kuntien valtionosuuk-sissa.

TOIMINTATULOT

Noin neljänneksen rahoituksestaan kunnat saavat toimin-tatuloina, joihin kuuluu erilaisia myynti- ja maksutuloja

LIPPU 4 /2011 11

palveluiden ja tavaroiden myynnistä sekä käyntimaksuja esimerkiksi terveyspalveluista. Suurin osa myyntituloista tulee kuitenkin vesi-, jäte- ja energiahuollosta.

MAAILMANTALOUDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KUNTIIN

Globaalissa taloudessa valtamerien takaiset tapahtumat vaikuttavat myös suomalaisissa kunnanvirastoissa. Viime vuosien finanssikriisit ovat vaikuttaneet suoraan kuntiin verotulojen vähenemisen kautta. Seuraukset ovat nähtävis-sä esimerkiksi entisillä metsäteollisuuspaikkakunnilla. Kun tehdas lopetetaan, kunta menettää suuret määrät verotulo-ja työpaikkojen vähenemisen myötä, mikä säteilee osaltaan vielä paikallisiin yrityksiin kysynnän heikkenemisenä.

Haasteita taloudenhoitoon tuo myös muuttuva korko-taso. Kunnat saavat lainaa edelleenkin helposti verrattuna yksityisiin yrityksiin, sillä kunnilla ei ole erityistä luottoluo-kitusjärjestelmää. Tämän takia pankkien käyttö on yksityis-sektoria vähäisempää ja sen sijaan rahoitusta hankitaan ulkomailta AAA-luokitetun Kuntarahoitus Oyj:n kautta. Lai-nojen osuus kuntien tuloista on n. 5 %, ja lainoilla pyritään rahoittamaan ainoastaan investointeja juoksevien menojen rahoituksen tullessa verotuloista, valtionosuuksista ja mak-sutuloista. LIPPU

VÄHENEVIÄ VEROTULOJA, KIRISTYVIÄ LAINAEHTOJATEKSTI: Pekka Suhonen

GLOBAALISSA TALOUDESSA VALTAMERIEN TAKAISET TAPAHTUMAT VAIKUTTAVAT MYÖS SUOMALAISISSA

KUNNANVIRASTOISSA.

Maailmantalouden kriisit tuntuvat kuntien budjeteissa. Kunnat ovat välttä-mätön osa suomalaista yhteiskuntaa. Niiden vastuulla on kaksi kolmasosaa julkisista palveluista, joista huomattavimpia ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, perusopetus, lukio-opetus ja ammatillinen koulutus. Palveluiden lisäksi kun-nat vastaavat jokapäiväiseen elämään tarvittavista teknisistä rakenteista ku-ten teistä ja kaduista sekä vesi- ja viemäriverkosta. Sähkön tuotanto ja jakelu sekä jätehuolto ovat monilla paikkakunnilla kuntien omistamien yhtiöiden vastuulla. Merkittävien julkisten tehtävien hoitoon kunnat tarvitsevat varoja, joita hankitaan muutamilla eri tavoilla.

12 LIPPU 4 /2011

Asunto- ja viestintäministeri toimii kahdessa eri ministe-riössä. Viestinnän osalta vastuuseen kuuluvat mm. tieto-verkkoyhteydet ja televisiotoiminta. Asuntoministerinä tavoitteena on poistaa asunnottomuutta ja edistää vuokra-asuntojen rakentamista.

37-vuotias Krista on kotoisin Porista ja ennen kansan-edustajuutta hän työskenteli vuosia koulumaailmassa. Kielitaitoinen ministeri on tunnettu sinnikkyydestään ja ahkeruudestaan.

Krista on aktiivinen kansalaisjärjestötoimija, kiinnos-tunut kansainvälisyydestä ja sloganinsa mukaan hänen elämäntapana on tulevaisuus.

www.kristakiuru.net

"YKSI EDUSKUNNAN TYÖKAVEREISTA TOI MULLE PUNAISEN VIHAISEN LINNUN. SE

KUULUU ANGRY BIRDS -PERHEESEEN, KUTEN KAIKKI VIHAISET JA KILTIT LINNUT. JÄIN MIETTIMÄÄN, MITÄ PIKKULINNUT OVAT LAULANEET.

"

Työministerin yksi suurimmista tehtävistä on nuorisotyöt-tömyyden poistaminen. Hallituksen yhden kärkiprojektin mukaisesti nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuoti-aalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Uudenmaan vaalipiiristä valittu Lauri on työskennellyt pitkän uran palkansaajien puolesta ja oli muun muassa 19 vuoden ajan SAK:n puheenjohtajana.

Koulutukseltaan hän on kirvesmies ja kitaransoittohar-rastuksesta olisi voinut tulla vaikka ammattikin.

www.lauriihalainen.fi

ASUNTO- JA VIESTINTÄMINISTERIKRISTA KIURU

TYÖMINISTERILAURI IHALAINEN

EDUSKUNNAN TÄYSISTUNTO 13.10.2011

FACEBOOKISSA 1.11.2011

"MEILLÄ ON SIINÄ MUSTASSA AUKOSSA

PALJON NUORIA, JOTKA EIVÄT OLE KOULUTUKSESSA, EIVÄT TYÖSSÄ, EIVÄT OIKEIN MISSÄÄN, JA HEIDÄN PÄÄSYNSÄ

ELÄMÄÄN KIINNI ON TOSI VAIKEATA.SITÄ VARTEN ME RAKENNAMME NYT TÄTÄ YHTEISKUNTATAKUUTA, JOSSA

ON LAAJALLA POHJALLA TYÖ NYT KÄYNNISTETTY.

"

Ku

va:t

Jan

ne

Suh

on

en/v

alti

on

euvo

sto

n k

ansl

ia

SDP:N MINISTERIT 2/3

LIPPU 4 /2011 13

Suomen perustuslaki uudistettiin edellisen kerran 2000-luvun alussa. Lähes heti uudistamisen hetkellä virisi keskustelu uuden perustuslain ongelmakohdista. Ongelmina tuotiin esiin mm. Suomen edustaminen EU-tilaisuuksissa sekä presidentin rooli nyky-yhteiskunnassamme.

Keskustelua väritettiin puhumalla perustuslain va-luviasta sekä kahden lautasen ongelmasta, jolla viitattiin siihen, että Suomella saattaa ajoittain olla kaksi edustajaa EU:n kokouksissa – sekä pää-

ministeri että presidentti.Kaikki eivät olleet ongelman olemassaolosta tai sen

vaikuttavuudesta samaa mieltä, mutta keskustelu kävi ajoittain jopa vilkkaana. Nyt asiaa on pohdittu jo useiden vuosien ajan ja päädytty perustuslain korjaamiseen. Näillä muutoksilla on pyritty vaikuttamaan niihin kohtiin, jotka ovat olleet joillekin tahoille ongelmallisia.

Yleisesti ottaen perustuslain uudistaminen on pitkä prosessi. Muutokset vaativat kahden eduskunnan hyväk-synnän. Tämä merkitsee sitä, että perustuslakiin tehtävät muutosesitykset on ensin hyväksyttävä koolla olevassa eduskunnassa määräenemmistöllä ja jätettävä sen jälkeen lepäämään vaalien yli. Vaalien jälkeen uuden eduskun-nan on vielä hyväksyttävä muutokset kahden kolmasosan enemmistöllä, jotta ne voivat tulla voimaan.

Nyt nämä äänestykset on tehty ja myös presidentti on vahvistanut esitetyt muutokset nykyiseen perustus-lakiimme.

Tiivistetysti voidaan sanoa, että perustuslakiin tehdyt muutokset tarkentavat presidentin ja valtioneuvostonvälistä työnjakoa ja vahvistavat eduskunnan valtaa. Samal-

la voidaan todeta, että presidentin valtaoikeudet kaven-tuvat. Muutokset astuvat voimaan, kun uusi presidentti valitaan tehtävään vuonna 2012.

Uusien linjausten myötä pääministeri edustaa Suomea ylintä valtiojohtoa vaativissa EU:n kokouksissa. Jatkos-sa presidentti toimii edelleen lakien vahvistajana, mutta lakiesitysten antaminen siirtyy valtioneuvostolle ilman pre-sidentin kuittausta. Presidentti johtaa jatkossakin ulkopoli-tiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Eduskunnan vahvistuva rooli tulee esiin mm. tilanteessa, jossa presidentti ja hallitus olisivat eri linjoilla esimerkiksi ulkopolitiikan kysymyksessä. Tällöin ratkaisijan vastuun ottaa eduskunta.

Presidentin läsnäoloa EU:n kokouksissa voimakkaasti kritisoineet voivat nyt ainakin hieman huokaista helpotuk-sesta, sillä jatkossa pääsääntöisesti riittänee vain yhden lautasen varaaminen Suomen lipun kohdalle kokouspöy-tien ääreen.

Se, että presidentillä on johtava rooli ulkopolitiikassa, on perusteltua. Tämä siksi, että presidentin toimikausi on kaksi vuotta eduskunnan kautta pidempi. Tämä tuo sekä vakautta että jatkuvuutta Suomen ulkopolitiikkaan. Pre-sidentillä on oltava kyky katsoa tulevaan ja kyky tasapai-nottaa erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä jotka voivat vaihdella voimakkaastikin.

Toivottavaa on, että presidentinvaalit kiinnostavat kansalaisia vuonna 2012 yhtä paljon kuin aiemmillakin kerroilla. Äänestysaktiivisuus on huomattavan korkea pre-sidentinvaaleissa, mikä varmastikin kertoo myös siitä, että kansalaiset haluavat olla valitsemassa Suomelle johtajaa. Se kuvastanee myös sitä, että kansalaisten mielestä presi-dentille on tarvetta.

Se jää nähtäväksi, miten valtaoikeuksien kaventaminen vaikuttaa kansalaisten mielenkiintoon presidentinvaaleja kohtaan. Seremoniallisen presidentin valitsemisessa ei olisi yhtä suurta jännitystä eikä edes tarvetta osallistua aktiivi-sesti. LIPPU

KAHDEN LAUTASEN ONGELMASTA KÄYTTÄJIEN UUSIMISEENTEKSTI: Juuso Alatalo

Aito kansainvälinen johtaja, jolla on vankka ulkopoliittinen kokemus. Hän on pisimpään yhtämittaisesti istunut pääministeri. Hän on toiminut SDP:n puheenjohtajana, puhemiehenä ja kansanedustajana. Aviomies, isä, ja muistelmien kirjoittaja. Toista Lippo-sen kaltaista ei ole olemassa.

14 LIPPU 4 / 2011

PAAVO ON ROCK!

Monella sukupolvella Lipposesta tulee ensim-mäisenä mieleen 90–luvun lama. Lipponen oli silloin pääministerinä ja hänen johdol-laan tehtiin vaikeitakin ratkaisuja. On hyvä

muistaa, että eduskunnassa oli hänen lisäkseen 199 muuta kansanedustajaa ja hallituksessakaan Lipponen ei yksin istunut. Lipponen vei suomalaisia vaikeiden aikojen läpi. Se, jos mikä osoittaa vahvaa johtamista, että pystyy näyt-tämään suomalaisille suuntaa ja luo uskoa vielä vuosienkin jälkeen kriisin alettua.

Suomessa oli vuosia vahva tulopoliittisen kokonaisrat-kaisun kannatus. Tänä syksynä on hallituksen ja työmarkki-najärjestöjen kanssa pyritty löytämään kokonaisratkaisua, jolla Suomen taloutta saataisiin tasapainotettua. Lipponen on toivonut, että raamisopimuksen myötä työmarkkinoille levinnyt hyvä ilmapiiri saisi jatkoa.

”Elinkeinoelämän erittäin korkealla tasolla tapahtuva öykkäröinti provosoi työntekijöitä mielenilmauksiin”, linjaa

TEKSTI: Kati Kokkonen

LIPPU 4 /2011 15

PAAVO TAPIO LIPPONEN

-on valtiotieteen maisteri Helsingin yliopistosta pääaineenaan kansainvälinen politiikka.-on Julkisten- ja hyvinvointialojen JHL:n jäsen ja maksanut jäsen-maksunsa vuosia.-omistaa koiran.-toimi nuorisoaktiivina samoihin aikoihin mm. Erkki Tuomiojan kanssa.-suoritti ajokortin vasta kansanedustajuutensa jälkeen.

SANOTTUA

”Lipponen kutsui kaikkia liittymään hänen ilmajoukkoihinsa. Vahvistin omalta osaltani heti: luonnollisesti Kiuru on mukana ilmajoukoissa.”Krista Kiuru Facebookissa 13.11.2011

”So What!”Totesi Lipponen Wikileaks kohusta

”Minä puhun vaikka Kiinan keisarille”Lipponen vastasi Ylen Ykkösaamussa uteluihin

”Miksi Paavo on rock?Tasa-arvo, sivistys verkostoitunut, kansainvälinen, asiantunteva, nuorten asioista kiinnostunut ja päättäväinen.”Demarinuoret Me emme vaikene –tapahtuman työryhmässä

Lipponen. Monen muun aikuisen tapaan Lipponen on innostunut

Harry Potterista: ”siinä käsitellään syvällisesti hyvän ja pahan ongelmaa”. Lipponen on nähty myös elokuvien ensi-illoista perheensä kanssa.

Presidentinvaaleihin liittyen gallupeja on tehty jo monen vuoden ajan. Historia on kuitenkin opettanut, että etukä-teen suosiossa ollut ehdokas on menettänyt merkittävästi kannatustaan mitä lähemmäksi vaalit lähestyvät. Mutta mikä on Lipposen mielestä hänen suurin eronsa Sauli Niinistöön? ” Kokemus, ulkopolitiikan hallinta, mikä on presidentin varsinainen tehtävä. Haen roolia, jossatuetaan parlamentaarista demokratiaa eikä niin, että haetaan presidentille jotain suurta asemaa ”, kommentoi Lipponen Ylen Ykkösaamun vieraana.

Kampanjapiirrokset: Pyry Nousiainen, Kuva ylh. Elisa Selinummi, alh. Lipposen perhealbumi

16 LIPPU 4 /2011

Lipponen on tuntenut neljä edellistä presidenttiä. ”Urho Kekkosen tapaan haluan olla koko maan, sen kaikkien alu-eiden ja laillisten elinkeinojen presidentti. Mauno Koiviston periaatteista haluan ylläpitää parlamentaarisen demokrati-an kunnioitusta. Martti Ahtisaari antoi esimerkin aktiivises-ta toiminnasta ja terveestä itsetunnosta kansainvälisessä yhteistyössä. Tarja Haloselta ottaisin vastaan tasa-arvon ja hyvinvointivaltion esitaistelijan velvollisuuden”, sanoo Lipponen.

”Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Se on nykymaailmassa valtavan suuri ja vaativa tehtävä. Siinä on oltava aktiivinen - ulko-politiikkamme perinteet velvoittavat”, kuvasi Lipponen presidentin työtä SDP:n puoluevaltuustolle.

Puheessaan Lipponen kertoi, että presidentti vastaa kahdenvälisistä suhteista Venäjään ja Yhdysvaltoihin. Suhteet Kiinaan ja muihin nouseviin suurvaltoihin ovat myös erittäin tärkeitä. Lipponen nosti esille myös sen, että naapurisuhteet ja rooli Euroopan unionissa ovat ensisijaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidossa. Lipponen onkin rakentanut vuosien varrella hyvät kansainväliset kontaktit.

Ulkopolitiikan johtamisen lisäksi presidentin rooliin kuuluu myös arvojohtaminen. Lipponen otti puheessaan voimakkaasti kantaa rasismiin: ”Emme saa passiivina katsoa vierestä, kun vähemmistöihin kuuluvia kansalaisia kohdellaan huonosti. Jokaisen on otettava vastuu suoma-laisen yhteiskunnan suunnasta.” LIPPU

Alh

. Mer

ja K

uu

sist

on

ku

va-a

lbu

mi,

ylh

. Ju

ha

Par

tan

en

LIPPU 4 /2011 17

TARINOITALIPPOSEN PAAVOSTA

Kaikista pomoistani (tuolloin puhemiehenä toiminut) Paavo erot-tuu muista monessakin asiassa, joista yksi oli hänen säännöllinen tapansa huolehtia avustajiensa opintojen etenemisestä. Monelle pomolle opinnoilla ei ole suuren suurta merkitystä, kunhan työt sujuvat. Paavo oli poikkeus. Lempeän huumorintajun siivittämänä hän kysyi aika ajoin, että ’mitenkäs ne opinnot sujuvat’. Reissu Turkuun tenttimään ei koskaan ollut ongelma. Minusta tämä kertoi sekä siitä, millainen esimies ja työtoveri Paavo on, että myös siitä, mitä asioita hän pitää tärkeänä. Yksi niistä on huolehtiminen omasta, muodollisestakin osaamisesta. Ja kyllähän myös Savoon siteitä omaavana Paavo ajatteli ja ajattelee, että gradukin on pa-rempi valmiina, kuin aloittamista vaille valmiina.

- Arto Virtanen, valtiovarainministerin erityisavustaja

Paavo vieraili kodissamme, kun asuimme New Yorkissa 1977–78. Hän söi hyvällä ruokahalulla valmistamiani aamiaisia ja päivällisiä, mutta lahjoitti lähtiessään kirjan, jossa amerikkalaisnaiset kertoivat heräämisestään feminismiin. Taisin hänen mielestään tarvita man-hattanilaisrouvan elämääni hieman valoa.

- Ulpu Iivari, viestintäalan konsultti ja toiminut mm. SDP:n puolue-sihteerinä

Tapasin Paavon ensimmäistä kertaa ollessani peruskoulun vii-meisillä luokilla. Olin saanut kunnian osallistua Nuorten Parla-menttiin, jonka osana oli puhemiehen vastaanotto eduskunnassa. Kätellessäni puhemies Paavo Lipposta välitin hänelle samalla oppilaskuntani terveiset ja Paavo kiitti ystävällisesti ja jäi rupatte-lemaan vielä lisää. Päädyimmepä vielä seuraavan päivän iltapäivä-lehden keskiaukeamalle, puhemies Paavo Lipponen ja minä, viisi päänmittaa lyhyempi ja jännityksestä tärisevä nuori vantaalainen oppilaskunta-aktiivi.

- Susanna Haapalainen, Ammattiin Opiskelevat - SAKKI ry:n pu-heenjohtaja

Lippu –lehti tapasi presidenttiehdokas Paavo Lipposen vaimon, Päivi Lipposen.

MINKÄLAISENA NÄET PRESIDENTIN PUOLISON ROOLIN?

Presidentin puolisolla ei ole virallisia tehtäviä. Kukin aika vaikuttaa puolison rooliin. Tohtori Arajärvi on hoitanut virallisia edustustilaisuuksia. Sen lisäksi hänellä on ollut hy-vin vahva ammatillinen identiteetti. Hän on toiminut asian-tuntijana ja alansa kehittäjänä akateemisessa maailmassa.

MIHIN ASIOIHIN HALUAISIT PRESIDENTIN PUOLISONA VAI-KUTTAA YHTEISKUNNASSAMME?

Olen tavallinen suomalainen nainen: koulutettu, perheel-linen, työssä käyvä ja poliittisesti osallistuva. Olen tehnyt työtä perheen ja työn paremman yhteensovittamisen puo-lesta, puolustanut tasa-arvoa niin sukupuoli- kuin sosiaali-sissa kysymyksissä, vaatinut parempaa kotouttamista maa-hanmuuttajille, edistänyt laadukasta koulutusta, vanhusten hoivaa ja terveydenhuoltoa niin kunnallispolitiikassa kuin nyt toista kautta eduskunnassa. Tämä työ jatkuu!LIPPU

PÄIVI LIPPONEN

VASTAUKSEN SIVUN VIISI RISTIKKOON:

1. Päivi2. demokrAtia3. usA4. Vääpeli5. kuOpio

6. PellO7. päämiNisteri

8. harRry potter9. ruOtsi10. Chisu11. Kups

Kiinnostaako olla ehdokkaana

kunnallisvaaleissa?Kerro kiinnostuksestasi

meille osoitteessawww.sdp.fi/kunnallisvaalit2012

Kuntavaalit 28.10., ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012

Palvelualojen ammattiliitto PAMiin kuuluu jo yli 225 000 jäsentä. Liittymällä jäseneksi varmistat, että se mikä on hyvin tänään, on hyvin vielä huomennakin.

Oletko töissä tai opiskeletko palvelualalla?

liity

joukkoon!

020 774 2000

www.pam.fi

www.metalliliitto.fi

LIPPU 4 /2011 19

TEATTERI TAKAISIN KESKUSTELEMAANTEKSTI: Elisa Selinummi KUVAT: Terho Aalto, Hämeenlinnan teatteri

Teatterin tehtävä on muuttaa maail-maa ja olla aloitteellinen. Sen avulla nostetaan esiin kysymyksiä ja saa-daan ihmiset ajattelemaan. Parhaim-massa tapauksessa teatteri muuttaa ajatuksia tai edes avaa niille uusia reittejä.

Nykyteatteri tuntuu jämähtäneeltä – se pysähtyy vain kuvaamaan asioita, jotka monet ovat jo huomanneet. Yhteiskunnallisiksi määritellyissä teatteriesityksissä katsojan eteen vyörytetään

kaikki maailman ongelmat samalla kertaa. Niitä nostetaan esiin, ripotellaan sinne tänne ja jätetään lojumaan esityk-sen eri puolille. Katsojat viihtyvät, kun saavat esityksen jälkeen nyökytellä tyytyväisinä: ”Toi oli niin totta!”

Samoja kokemuksia on tarjottu muualla jo pari vuosi-kymmentä. Elokuvat, televisio ja varsinkin internet rakenta-vat eteemme isoja pinoja maailmankuvan rakennuspalikoi-ta. Liian harva haluaa tai pystyy kokoamaan niistä järkevää rakennelmaa. Eikö edes teatterissa voisi tarkastella laajem-pia ja syvempiä kokonaisuuksia?

Se jos mikä olisi kritiikkiä nyky-yhteiskunnalle. Teatteri voisi lopettaa ongelmilla mässäilyn ja ennemmin pysäyttää ihmiset ajattelemaan, miksi asiat ovat kuten ovat. Valmiita vastauksia ei kukaan odota, mutta teatterin ei pitäisi aliar-vioida katsojiaan. LIPPU

jäsen. Jokainen liiton kannatusjäsen saa osallistua kokouk-seen ja kannatusjäsenenä oleva yhteisö lähettää liittokoko-ukseen yhden (1) äänivallattoman edustajan.

Jokaisen edustajan valtuutus on osoitettava oikeaksi todistetulla piirijärjestön, valtakunnallisen jäsenjärjestön tai osaston valtakirjalla, jotka on toimitettava vähintään kolme (3) viikkoa ennen liitokokousta pääsihteerille. Hallituksen valitseman lautakunnan on tarkastettava valtakirjat ja esi-tettävä niistä lausuntonsa liittokokoukselle.

20 LIPPU 4 / 2011

VALMISTAUTUMINEN XXIV LIITTOKOKOUKSEENTEKSTI: Elisa Selinummi KUVA: Paulus Toropainen

Demarinuorten ylin päättävä taho on liittokokous. Se kokoontuu joka toinen vuosi päättämään liiton poliittisista linjauksista sekä valitsemaan liiton puheenjohtajan ja liittohallituksen jäsenet. Liitokokouksessa käydään mielenkiintoista poliittista keskustelua sekä aloitteiden että asiakirjojen tiimoilta. Vilkkainta debatti on lähetekeskustelussa ja sen jälkeen valiokunnissa. Kokousrupeamaa keventää lauantainen illanvietto.

KETKÄ VOIVAT PÄÄSTÄ LIITTOKOKOUKSEEN?

Liittokokouksessa ovat äänioikeutettuja liiton piiri-järjestöt, valtakunnalliset jäsenjärjestöt ja osastot. Kukin piirijärjestö on oikeutettu lähettämään liittokokousta edeltävän vuoden joulukuun 31. päi-

vän perusteella sääntöjen 6. §:n mukaisesti toimitettujen jäsenluetteloiden perusteella yhden (1) edustajan jokaista alkavaa 30 jäsentä kohti ja kukin valtakunnallinen jäsenjär-jestö yhden (1) edustajan jokaista alkavaa 30 jäsentä kohti – kuitenkin enintään viisi (5) edustajaa – sekä kukin osasto yhden (1) edustajan.

Jäsenjärjestön nimeämän edustajan on oltava edusta-mansa jäsenjärjestön tai siihen jäsenenä kuuluvan osaston

LIITTOKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVIÄ ASIOITA OVAT MM.

poliittiset ohjelmatvastaukset kokoukselle tehtyihin aloitteisiinseuraavan liittokokouskauden toimintaa ja taloudenhoitoa ohjaava suunnitelmasääntömuutoksethenkilövalinnattoimintakertomusten ja tilinpäätösten vahvistaminen

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ

VKO 9: Poliittiset asiakirjat lähtevät piireihin lausunnoille

18.3. klo 24.00 mennessä: Aloitteet ja muut asiat, joita liittokoko-uksen halutaan käsittelevän sekä lausunnot poliittisiin asiakirjoihin pitää toimittaa sähköisesti liiton toimistolle

27.4. klo 16.00 mennessä: Valtakirjat on toimitettava kirjallisesti liiton pääsihteerille

4.5. mennessä: Esityslistat liitteineen toimitetaan liittokokousedus-tajille

18.–20.5. Liittokokous, Helsinki

LIPPU 4 /2011 21

KUTSU SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY:N XXIVLIITTOKOKOUKSEEN

Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n XXIV liittokokous pidetään 18.–20.5.2012 Helsingissä. Kokouspaikka on Hotelli Rantapuisto ja kokous alkaa perjantaina 18.5. klo 12.00. Kokouksessa käsitellään sääntö-

määräisten asioiden lisäksi sääntömuutoksia.Liiton jäsenjärjestöt ja niiden henkilöjäsenet voivat

tehdä ehdotuksia ja aloitteita liittokokouksen käsiteltä-viksi. Nämä on toimitettava sähköisesti liiton toimistolle 18.3.2012 klo 24 mennessä.

Liittokokouksessa äänioikeutettuja ovat liiton piirijär-jestöt, osastot ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sääntöjen määräämällä tavalla. Liittokokousedustajien valtakirjat on toimitettava kirjallisesti liiton pääsihteerille 27.4.2012 klo 16.00 mennessä.

Lisätietoja saa piirijärjestöistä ja liiton toimistolta.

Sosialidemokraattiset Nuoret ryLiittohallitus

KUTSU

22 LIPPU 4 / 2011

DET LIGGER I FINLANDS INTRESSE ATT FORTSÄTTA FUNGERA SOM EN

KONSTRUKTIV BROBYGGARE SAMT VÄRNA OM DEMOKRATIN OCH DE MÄNSKLIGA

RÄTTIGHETERNA.

LIPPONEN – EN INTERNATIONELL VÄRDELEDARE TEXT: Mikael Hiltunen, ombudsman, Finlands svenska socialdemokrater

Presidentvalet handlar i grund och botten om vem som är mest lämpad att främja våra nationella intressen internationellt. Samtidigt bör personen också ha en vision om en mera hållbar globalisering och hur det internationella samarbetet ska utvecklas. Slutligen ska personen ifråga även vara en värdeledare som kan ingjuta framtidstro i folket i dessa ekonomiskt svåra tider.

Paavo Lipponen är med många mått den bästa presidentkandidaten för Finland. Han har en överlägsen erfarenhet av utrikespolitiskt ledars-kap. Som statsminister var han en av de ledande

figurerna i utvecklingen av den Europeiska unionen. Han utgick från att Finland förtjänade en plats som jämlik partner i den europeiska familjen, att huka sig för de stora medlemsländerna var uteslutet. Tack vare Lipponens aktiva grepp blev Finland ett medlemsland vars åsikter har tyngd i beslutsbordet.

Lipponen har meddelat att han som president inte vill blanda sig i den dagliga EU-politiken, men hans gedigna erfarenhet kommer att behö-vas när de stora riktlinjerna för EU:s framtid dras upp. Går vi inför en djupare förbundsstatsutveckling eller splittras EU i olika block? Vad betyder det i så fall med tanke på t.ex. Finlands export och politiska inflytande? Det handlar om stora principiella frågor.

På den globala arenan och i de bilaterala relationerna har presidenten ett stort arbetsfält, särskilt om Finland blir medlem i FN:s säkerhetsråd 2013-2014. Då är det presi-denten som i slutändan ansvarar för Finlands ståndpunkt. Det ligger i Finlands intresse att fortsätta fungera som en konstruktiv brobyggare samt värna om demokratin och de mänskliga rättigheterna.

Den prestige Finland fått inom FN under president Halonens tid som först utrikesminister och sedan presi-dent bör förvaltas väl. Flickornas rätt till utbildning, jobb åt unga, tillgången till rent vatten, förebyggande av hunger-snöd samt kampen mot klimatförändringen är exempel på sociala jämlikhetsfrågor som allt jämt är aktuella på den internationella agendan. Socialdemokraterna framhåller att en mera rättvis värld, där fler ges möjligheter att leva ett gott liv, även är en tryggare värld. Lipponen har under hela sin politiska bana haft ett brinnande intresse för de globala rättvisefrågorna.

Samhällsklimatet i Finland präglas nu av en rädsla inför framtiden och misstänksamhet mot det som är främman-de. Det har gett upphov till en ökad främlingsfientlighet och avig inställning till svenskan i Finland. Vi behöver en motkraft mot denna negativa utveckling, som kväver ungas framtidstro. Lipponen är orubblig i sitt försvar minoriteter-nas rättigheter i Finland - han vänder inte kappan efter vin-den. Vi behöver en ledargestalt av Lipponens kaliber som har mod att föra en öppen värdediskussion inför folket.

Paavo Lipponen står för internationellt ledarskap, global rättvisa och försvar av minorite-terna – ett tryggt val för Finland.

Mikael Hiltunen är 28 år, politices magister och bosatt i S:t Karins. Hiltunen arbetar som Finlands svenska socialdemokraters om-budsman i Helsingfors och har

tidigare bl.a. fungerat som Paavo Lipponens riksdagsas-sistent. Han var också uppställd i riksdagsvalet 2011 för socialdemokraterna. LIPPU

LIPPU 4 /2011 23

”Homojen tanssiminen loukkaa minua henkilökohtaisesti”, kommentoi perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen päätöstään boikotoida Linnan juhlia. Oinosen näkemyksestä voidaan olla montaa mieltä, mutta hänen ja hänen sielunveljiensä ahdasmieliset ajatukset eivät ole tasa-arvoisen Suomen suurin kynnyskivi, vaikka vakavasta asenneongelmasta olisikin kyse. Suurin kynnys on todellisuudessa tasa-arvoisen yhteiskunnan harha. On ajatus siitä, että lähes kaikki on jo saavutettu eikä sanoille kuten feminismi ole enää sijaa tai tarvetta uudessa uljaassa Suomessa. Todellisuus on huomattavasti karumpi.

Ihmisten yhdenvertaisuus on Suomessa perustuslailli-nen perusoikeus. Perustuslain syrjintäkiellon mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan ilman hyväksyttä-vää perustetta. Mikä sitten on hyväksyttävää ja mikä

ei? Perussuomalaisten kansanedustajien boikotti voi olla sosiaalisesti epäkorrektia moniarvoisuutta peräänkuulut-tavassa yhteiskunnassa. Todellinen ongelma tasa-arvon ja ihmisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on kuitenkin arjessa kohdatut lasikatot kuten kahden luokan kansalai-suus. Näitä lasikattoja asettavat eteemme syrjivä lainsäädäntö, viranomaiskäytännöt sekä muut ihmisiä luokittelevat ja eriyttä-vät rakenteellisen syrjinnän muodot.

Lapsuuttani sateenkaariperheen lap-sena leimasi taustalla elävä erillisyyden ja ulkopuolisuuden kokemus. Arki oli pitkälti samanlaista kuin suuressa osassa perheitä. Kotona tehtiin ruokaa, katsottiin telkkaria ja ta-peltiin oman huoneen siivoamisesta tai läksyjen tekemises-tä. Erillisyyden tunne eli kodin ulkopuolella. Meidän perhe oli erilainen, jollakin tavalla poikkeava ja väärä. Meillä ei ollut yhteiskunnallista asemaa, ei virallista nimeä, ei yhden-vertaista tunnustusta perheenä.

Viime eduskuntavaalien alla tasa-arvoisen avioliittolain tulevaisuus näytti valoisalta. Viisi kahdeksasta eduskunta-puolueesta (SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP) olivat antaneet tukensa lain etenemiselle. Hallitusneu-votteluissa lain valmistelun mahdollisuus tyssäsi kuitenkin kristillisdemokraattien vastustukseen ja hallitusohjelmaan raapustettiin kirjaus, ettei lakia valtioneuvoston toimes-ta valmisteltaisi. Nyt lain eteneminen on eduskunnassa kiertävän lakialoitteen armoilla. Käytännössä aloitteeseen

tarvitaan yli sadan kansanedustajan alle-kirjoitus, jotta laki voi valiokuntakäsittelyn kautta edetä eduskunnan suureen saliin äänestettäväksi.

Todellista yhdenvertaisuutta on mahdoton saavuttaa ilman rakenteiden muuttamista. Niin kauan kuin homo ei kelpaa verenluovuttajaksi eikä voi ottaa

puolisonsa sukunimeä tai olla yhdenvertainen vanhempi, ei tasa-arvoa voi olla. Samanlaisia listoja voisi tehdä niin vammaisten, kielivähemmistöjen kuin muidenkin vähem-mistöryhmien osalta. Onneksi Suomessa ei vallitse täy-dellinen epätasa-arvo. Tasa-arvoisesta yhteiskunnasta en kuitenkaan vielä puhuisi. LIPPU

TASA-ARVOISTA SUOMEA ETSIMÄSSÄ TEKSTI: Sanna Marin, Demarinuorten varapuheenjohtaja

TODELLISTA YHDENVERTAISUUTTA ON MAHDOTON SAAVUTTAA

ILMAN RAKENTEIDEN MUUTTAMISTA.

24 LIPPU 4 /2011

lidemokraattista yhteiskuntaamme, sen maksutonta kou-lutusta, tasa-arvoista rakennetta sekä sosiaali- ja tervey-denhoitojärjestelmää ihaillaan kaikkialla. Siitä on siis syytä pitää kiinni ja olla ylpeä. Samalla reissulla tapasin myös Maailmanpankin johtokunnan neuvonantajana toimivan suomalaisen miehen, joka parikymmentä vuotta sitten oli töissä meillä demarinuorten toimistolla. Kannattaa siis olla mukana aktiivisesti toiminnassamme – voi olla, että sinäkin saatat päästä tuollaisiin uskomattoman hienoihin tehtäviin joskus!

Seuraava haaste meille demarinuorille on edessä heti vuoden vaihduttua. Presidentinvaalit ovat aivan ovella.

Viimeiset 30 vuotta Suomen presidenttinä on toiminut sosiaalidemokraatti. Itse aion tehdä kaikkeni, jotta tuo hieno putki jatkuu. SDP:n ehdokkaana näissä vaaleissa toimii Paavo Lipponen. Järjestömme seisoo hänen tukenaan. Haluan kannustaa sinua liittymään mukaan kampanjatyöhön ja kantamaan oman kortesi kekoon. Anna ajastasi tunti tai pari.

Lähde turuille ja toreille kohtaamaan suomalaisia. Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Jokaisella ää-

nellä on merkitystä ja siksi jokaisen saamisek-si kannattaa tehdä työtä.

Paavo Lipponen on aito tasa-arvon ja avoimen, suvaitsevaisen yhteiskunnan esitaistelija. Hän on ihminen, joka antaa

arvon jokaiselle ihmiselle ja on siksi erinomainen arvojohtaja yhteiskun-nallemme. Olen saanut tehdä hänen kanssaan työtä ja iloinnut jokaisesta hetkestä. Olen varma, että hän on paras mahdollinen valinta Suomen

seuraavaksi presidentiksi. LIPPU

Vuosi 2011 on päättymässä. Se on tuonut eteem-me sekä suuria ilon että murheen hetkiä. Keväällä SDP nousi hallitukseen ansiokkaalla kampanjoinnillaan työn ja oikeudenmukaisuuden

puolesta. Demarinuoret olivat mukana joukoissa työsken-telemässä tuon hienon saavutuksen eteen. Kiitos jokai-selle mukana olleelle. Kesän päätteeksi koimme kauheita tunteita Utöyan massamurhan takia. Norjan hirmuteot ovat selvästi osa laajempaa äärioikeistolaista liikehdintää. Sen edessä me vapauden ja avoimuuden puolustajat emme saa hiljetä. Onneksi emme kuitenkaan ole tässä rintamassa omillamme.

Me demarinuoret olemme mukana kansainvälisessä vaikuttamistyössä monella tapaa. Euroopan dema-rinuorten puheenjohtaja Kaisa Penny on kotoisin Tampereelta. Hän vie sinunkin äänesi jopa maail-manlaajuisen sosialidemokraattisen perheemme korkeimmille foorumeille. Sinullakin on mahdolli-suus osallistua ECOSYn ja IUSYn toimintaan. Olen itse saanut olla jatkuvasti mukana Pohjoismaiden ja Euroopan tasolla keskusteluissa ja politiikan teke-misessä. On mahtavaa, että demarit kansalai-suuteen katsomatta ovat yhtenä rintamana ajamassa oikeudenmukaisuutta, tasa-ar-voa, rauhaa ja solidaarisuutta kaikkialle.

Marraskuussa sain olla yksin edusta-massa suomalaisia demareita Yhdisty-neiden kansakuntien yleiskokouksessa New Yorkissa. Vaikka mukana reissussa oli väkeä muistakin puoluetaustoista, oli erityisen hienoa kuulla, että ulkoministeri Tuomioja (sd.) on kunnioitettu ja luotettava yhteistyökumppani maailmalla. Itsekin sain toimia suomalaisten käyntikorttina. Sosiaa-

KOSKAAN ET KULJE YKSINTIMO KONTIO, puheenjohtaja

LIPPU 4 /2011 25

Jäsenhankinta on yksi Demarinuorten merkittävimmistä toiminnoista, sillä jäsenistöä häviää vuosittain toiminnasta niin ”luontaisesti” ikääntymisen tuloksena kuin puolueen tai sisarjärjestöjen toimintaan aktivoitumisen myötä.

Jäsenhankinnassa nykyiset aktiivit ovat avainasemas-sa, sillä jäsenverkoston mahdollisuus tavoittaa uusia ihmisiä henkilökohtaisella tasolla on samanaikaises-ti laajempaa sekä uskottavampaa kuin yksinomaan

liiton tai piirien taholta toteutetut jäsenhankintatoimenpi-teet. Lisäksi esimerkiksi messu- ja tapahtumatoiminnan yh-teydessä toteutettu jäsenhankinta nojaa vahvasti mukana olleiden aktiivien esimerkkiin ja panokseen.

Jäsenhankintaa ei tule unohtaa myöskään ensi vuoden

kunnallisvaalien lähestyessä, joihin potentiaalisia ehdokkai-ta voi hankkia oman järjestön ulkopuolelta. Kunnallisvaalit ovat luonteeltaan puoluevaalit, joissa poliittisen toimin-nan alueellinen ulottuvuus korostuu merkittävästi, pää-tetäänhän kunnallistasolla lähialueen asioista. Mikäli siis Demarinuoret saavat tuettavakseen järjestön ulkopuolisia kunnallisvaaliehdokkaita, onkin oleellista että vaalityön ol-lessa käynnissä pidetään huoli siitä, että ehdokas saadaan samalla liittymään järjestöön. Tässä suurin vastuu lankeaa ehdokkaan alueen muille aktiiveille, piireille sekä erityisesti jäsenvastaaville. On hyvä muistaa, että kaveripiiri on teho-kas tapa sitouttaa nuori mukaan toimintaan, minkä takia on järkevää tutustuttaa potentiaalinen jäsen samanhenki-sille jäsenistön ihmisille. Koska demarinuorilla on jäseniä akateemisista duunareihin ja ay-henkisistä vihreitä arvoja kannattaviin, tehtävän ei luulisi olevan mahdoton.Mikäli tuttavapiiriisi kuuluu potentiaalisia ”kuntapolitiikka-aktiiveja”, pyri saamaan heidät vaaleihin ehdolle demarien listalta. Alla jäsenistölle tarkoitettu pieni rautalankamalli järjestön ulkopuolisen ehdokkaan sitouttamisesta Demari-nuorten jäseneksi:

MIKSET KYSYISI TUTTAVAA JÄSENEKSI JA EHDOKKAAKSI?TEKSTI: Mikko Suomalainen

Jäseneksi voi liittyä nettisivullamme www.demarinuoret.fi. Ohjatkaapa siis uudet kyvyt sinne, jotta saadaan lisää iloisia veijareita mukaan Suomen hienoimpaan poliittiseen nuorisojärjestöön!

Ennen vaaleja Vaalienaikana

Vaalienjälkeen

Kannustapotentiaalista

kunnallisvaaliehdokastaryhtymään ehdokkaaksi.Suosittelen jäsenyyttä,mutta älä tuputa liikaa.

Mikälipotentiaalinenehdokas lähtee

ja pääseevarsinaiseksi

ehdokkaaksi...

Tarjoa tausta-tukea vaalityössä.

Yritä saadaehdokas

liittymään jäse-neksi jo vaalien

aikana.

Jos ehdokasliittyy jäseneksi...

Jos ehdokasei liity jäseneksi...

Koita saadaex-ehdokas

osallistumaan piiritason /valtakunnallisiin

tapahtumiin. Hankiehdokkaalle

vastuutehtäviä.

Ota yhteyttä ex-ehdokkaaseen vielä

vaalien jälkeen. Markkinoiehdokkuutta, pyri

saamaan osallistumaantapahtumiin/ toimintaan.

26 LIPPU 4 / 2011

SOLIDAARISUUDEN VIIKKO TEKSTI: Stella Qin KUVAT: Venla Vuohelainen

Katselin ulos ikkunasta haikeana ja mietin mennyttä viikkoa. Tuntui, että sen aikana oli ehtinyt tapahtua enemmän kuin koko kesänä. Olin elänyt hetken kuvitteellisessa sosiaalidemokratian luvatussa maassa yhdessä 2500 toverin kanssa, mutta nyt oli aika palata todellisuuteen. Viimeisetkin eksotiikan rippeet karisivat, kun Tallinnasta Helsinkiin vievään lauttaan noustuamme ensimmäisenä korviini tulvi “Poika saunoo”.

Lienee syytä kelata tapahtumia hiukan taaksepäin. Pitkä odotus päättyi vihdoin eräänä heinäkuise-na lauantaina, kun lähes 30-henkinen delegaatio suomalaisia demarinuoria suuntasi kohti IUSY:n ke-

säfestareita. Tunnelma lähtöaamuna oli kuitenkin kaukana hilpeästä, kun joukko kalpeita matkaajia seisoi ääneti laiva-terminaalissa järkyttyneinä edellisillan murhenäytelmästä Oslossa. Meille kuitenkin vakuuteltiin turvajärjestelyjen olevan leiripaikalla kunnossa, ja että tällaisessa tilanteessa tärkeintä on olla yhdessä.

Matkanteko jatkui Tallinnasta bussilla kohti Itävallan Weibenbachia. Mukaan kyytiin saimme matkan varrelta niin virolaisia, liettualaisia kuin valkovenäläisiäkin tovereita. Sain huomata jännittäneeni englanniksi kommunikoimista turhaan: täydellistä sanavarastoa ei ollut kellään muulla-kaan. Yhteinen arvomaailma oli myös taatusti helpottava tekijä kielen puutteissa. Kolmen päivän bussimatkan aikana tutustuminen muihin kävi kätevästi samalla kun istumali-hakset olivat melkoisella koetuksella.

Maanantai-iltana saavuimme vihdoin leiripaikalle hulp-peiden maisemien äärelle. Leiripuitteet etenkin kioskien, baarien ja uimarannan osalta ylittivät odotukseni. Ainoaksi kritiikin kohteeksi joutuvat suihkut, joista tulleen lämpimän veden osuus oli ilmeisen marginaalinen: joku siitä puhui,

LIPPU 4 /2011 27

mutta itse en päässyt siitä kertaakaan nauttimaan. Ensim-mäinen ilta päättyi kauniiseen muistoseremoniaan, jossa tuhannet kynttilät syttyivät norjalaisille tovereillemme.

Leirin ohjelma koostui lukuisista poliittisista worksho-peista ja paneelikeskusteluista, erilaisista vierailuista sekä tietenkin hauskanpidosta ympäri maailmaa tulleiden tove-reiden kanssa. Itselleni parhaiten mieleen jäivät worksho-pit äärioikeiston noususta, feminismistä ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Vaikutuin erinomaisista puhujista, jaoin näkemyksiäni ja sain tilalle rutkasti uutta ajateltavaa. Lisäksi teimme vierailun entiselle keskityslei-rille Mauthauseniin ja lähikaupunkiin Salzburgiin. Iltoja leirillä leimasivat erilaiset teemajuhlat, kuten Pride-kulkue ja Balkan Party. En myöskään unohda viimeistä iltaa Wei-

benbachissa, kun lauloimme koko leirin voimin ”Internatio-nale” ja ”Bella ciao”. Ne nostattivat valtavaa yhteenkuulu-vuuden tunnetta, jota on mahdotonta kuvata sanoin.

Seuraavana aamuna edessä oli paluumatka. Toisaalta aika leirillä kului nopeasti, toisaalta tuntui, että lähtöpäiväs-tä olisi ollut ikuisuus. Yhtäkkiä oli kovin vaikeaa hyvästellä tovereita, joihin oli tutustunut vain reilu viikko aiemmin. Se ei kuitenkaan ollut liian lyhyt aika lähentyä vanhojen ystävien kanssa, viritellä romansseja tai luoda aivan uusia ystävyyssuhteita. Katson ulos ikkunasta marraskuiseen iltaan ja vilkaisen ranteeseeni. Sitä ympäröi vielä tänään-kin festariranneke muistuttamassa minua kesäni parhaista hetkistä. LIPPU

Reilua kauppaa myös vuonna 2011

ww

w.t

radeka

-yhty

ma.f

i

an yhteiskuntavastuuta Osana Osuuskunna

kaupan toimintaa mm.edistämme reilun k

suus säätiön Pohjoistukemalla Solidaaris -

jely- ja käsityöläisNicaraguan pienvilj -

avaa projektia. Sen osuuskuntia avusta

istää näiden osuustarkoituksena on edi -

upan jakeluverkkoikuntien yhteyksiä kau -

uotteiden myyntikahhin ja reilun kaupan tu -

näitä osuuskuntia vavavavaanaviin sekä tukea n

ttämään tuotteita nninin iiden pyrkiessä kehit

ja reilun kaupanpppapappp reremmm in länsimaiden

. Yhteistyömme mamaamarkrkrkrkkikikikinononn ilillele sopiviksi.

kuu edelleen.alaaa kokooi i vuvuvuvuononononnnannanan 2 2009 ja jatk

OSK_Lippulehti_A4.ai 1 16.2.2011 10.28

Reilua kauppaa myös vuonna 2011

ww

w.t

radeka

-yhty

ma.f

i

an yhteiskuntavastuuta Osana Osuuskunna

kaupan toimintaa mm.edistämme reilun k

suus säätiön Pohjoistukemalla Solidaaris -

jely- ja käsityöläisNicaraguan pienvilj -

avaa projektia. Sen osuuskuntia avusta

istää näiden osuustarkoituksena on edi -

upan jakeluverkkoikuntien yhteyksiä kau -

uotteiden myyntikahhin ja reilun kaupan tu -

näitä osuuskuntia vavavavaanaviin sekä tukea n

ttämään tuotteita nninin iiden pyrkiessä kehit

ja reilun kaupanpppapappp reremmm in länsimaiden

. Yhteistyömme mamaamarkrkrkrkkikikikinononn ilillele sopiviksi.

kuu edelleen.alaaa kokooi i vuvuvuvuononononnnannanan 2 2009 ja jatk

OSK_Lippulehti_A4.ai 1 16.2.2011 10.28

LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Fax: (09) 712 752/demarinuoret

PUHEENJOHTAJA Timo Kontio 050 545 2083 timo.kontio@demarinuoret.fi

PÄÄSIHTEERI Hanna Isbom 050 413 8299 hanna.isbom@demarinuoret.fi

JÄRJESTÖ- JA TIEDOTUSSIHTEERI Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi

JÄRJESTÖSUUNNITTELIJA Mikko Suomalainen 050410 9935 mikko.suomalainen@demarinuoret.fi

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

HELSINKI Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Aleksej Fedotov, 045 318 4665, aleksej@fedotov.fi Toiminnanjohtaja: Kati Oksman 045 633 2636, helsinki@demarinuoret.fi

UUSIMAA: Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, uudenmaandemarinuoret@gmail.com, Puheenjohtaja: Taina Viikari, 040 5077061, tainala@hotmail.com

LOUNAIS-SUOMI (VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku, 02- 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Tino Aalto, 050 574 8713, tino.aalto@gmail.com

LÄNSI-SUOMI (PIRKANMAAN, VAASAN JA KESKI-SUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Siina Raskulla, 040 832 0141, siina.raskulla@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Matias Mäkynen, 040 509 4409, matias.makynen@gmail.com

ETELÄ-HÄME (HÄMEEN VAALIPIIRI) Puheenjohtaja: Miikka Lönnqvist, 050 542 0160, miikka_loennqvist@hotmail.com

KYMI Puheenjohtaja: Ninni-Sisko Taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi

ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT) Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Puheenjohtaja: Ville Tahvanainen, 050 405 0614, ville.tahvanainen@hotmail.com Järjestösihteeri: Ilari Nevalainen, 040 484 6774 ilari.nevalainen@demarinuoret.fi

POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT) Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi, 050 381 2230. Puheenjohtaja: Mirva Saarelainen, 040 513 1889, mirva_saarelainen@hotmail.com Järjestösihteeri / liiton tiedotussihteeri: Paulus Toropainen 040 484 6773, paulus.toropainen@demarinuoret.fi

FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Nils-Johan Englund, 040 7192721, nenglund@abo.fi.

Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. Uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

KANSAINVÄLINEN JAOSTO Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi Demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Puheenjohtaja: Ossi Ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi

TYÖRYHMÄT Poliittinen ohjelma-työryhmä valmistelee Demarinuorten uutta poliittista ohjelmaa. Työryhmän puheenjohtajan toimii Sanna Marin, 040 593 5535, sanna.marin@uta.fi.

Liikuntapoliittinen työryhmä luo Demarinuorten liikuntapolitiikkaa ja valmistelee Demarinuorille liikuntapoliittisen ohjelman. Työryhmää johtaa Ari Reunanen, 050 538 2857, aareun@utu.fi.

Lisäksi Demarinuorilla on jäsenhankintatyöryhmä, jota johtaa Tino Aalto, tino.aalto@gmail.com.

29

Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

Ympäristön ja työn

puolesta

www.raideammattilaiset.fi

KU

VA

T E

LISA

SE

LIN

UM

MI J

A T

IMO

KO

NTI

O

1 TAMMIKUU

13.1 Työmyyrätapaaminen

14.-15.1 Starttipäivät, Turku

2 HELMIKUU

11.-12.2 DAY-tapahtuma, Hämeenlinna

3 MAALISKUU

9.-11.3 Tulevaisuudentekijät 1

4 HUHTIKUU

13.-15.4 D-TOUR

5 TOUKOKUU

4.-6.5 Tulevaisuudentekijät 2

18.-20.5 Demarinuorten liitto-kokous, Helsinki

Liityn jäseneksi demarinuoriin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista

Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista

Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelinnumero

Syntymäaika

Sähköpostiosoite

(Vanha osoite)

(Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY

TUNNUS 5005170

00003 VASTAUSLÄHETYS

demarinuoret maksaa

postimaksun

TULEVAT TAPAHTUMAT

7 HEINÄKUU

26.-29.7 DAY: Työväen Musiikkitapah-tuma, Valkeakoski

9 SYYSKUU

14.9 Työmyyrätapaaminen

15.-16.9 Aktiivipäivät

10 LOKAKUU

5.-7.9 Tulevaisuuden Tekijät 3

11 MARRASKUU

16.-18.11 D-TOUR Syysseminaari ja pikkujoulut

12 JOULUKUU

4.12 Glögit

● www.sivistysrahasto.�

KSR AIKAISTAA APURAHOJEN HAKUAIKAA Rahaston apurahojen

hakuaika päättyy 30.12.2011.

Hakusovellus avataan kotisivuilla 1.11.2011.

Tykkääthän jo meistä Facebookissa?

Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

www.demarinuoret.fi