Opiskelijoiden peltorobotti voitti Saksassa

Amazing Business Train – innovoiden halki Suomen

Jessica & Ida – Terveyden-huollon Thelma & Louise

FUAS Innovation summer school

Kesä ojan pohjalla

Oskari opiskelee osana osuuskuntaa

Muotoilutoimisto Siltanen | Sandberg: Opiskelun kautta löytyi yhtiökumppani

HAMK STORIES

Rakennustekniikan kaksoistutkinto- opiskelija opiskelee joka toisen vuoden Tanskassa

Opiskelutapojen kolme vaihtoehtoa

2015

2

HAUSSA keväällä 2015

AMK-tutkintoon johtava englanninkielinen koulutus (päivätoteutus)

• Construction Engineering• Electrical and Automation Engineering• International Business• Mechanical Enginineering and Production Technology

AMK-tutkintoon johtava suomenkielinen koulutus

päivätoteutus

• Muotoilu• Liiketalous• Tietojenkäsittely• Maaseutuelinkeinot• Hevostalous• Puutarhatalous• Rakennettu ympäristö• Metsätalous• Kestävä kehitys• Sosionomi• Sairaanhoitaja• Terveydenhoitaja• Tieto- ja viestintätekniikka• Konetekniikka• Liikenneala• Bio- ja elintarviketekniikka• Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka• Rakennusmestari

monimuotototeutus (työn ohessa)

• Liiketalous• Tietojenkäsittely• Maaseutuelinkeinot• Kestävä kehitys• Sairaanhoitaja• Rakennusmestari• Tieto- ja viestintätekniikka• Sähkö- ja automaatiotekniikka

YAMK-tutkintoon johtava koulutus (monimuototeutus)

• Liiketoiminnan kehittäminen• Business Management and Entrepreneurship• Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen• Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen• Social and Health Care Development and Management• Rakentaminen• Teknologiaosaamisen johtaminen• Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen

Hae HAMKiinsuomenkieliset koulutukset: www.opintopolku.fienglanninkieliset koulutukset: www.studyinfo.fi

Korkeakoulujen yhteishaussa voit hakea yhteensä kuuteen hakukohteeseen. Yhteishaun ensimmäinen hakuaika

7.1. – 27.1.2015 klo 15.00• AMK-tutkintoon johtava englanninkielinen

koulutus (päivätoteutus)

Yhteishaun toinen hakuaika

17.3. – 9.4.2015 klo 15.00• AMK-tutkintoon johtava suomenkielinen

koulutus (päivätoteutus ja monimuotototeutus)

• YAMK-tutkintoon johtava suomen- ja englanninkielinen koulutus (monimuotototeutus)

Katso tarkemmat hakemiseen liittyvät ohjeet nettisivuiltamme osoitteesta www.hamk.fi/hakijalle

tai kysy lisää:AMK ja YAMK-tutkintoon johtava koulutusSuomenkielinen koulutus(03) 646 4501 (päivätoteutukset)(03) 646 4504 (monimuotototeutukset)hakijapalvelut@hamk.fi

Englanninkielinen koulutus(03) 646 4503 (päivätoteutukset)(03) 646 4504 (monimuotototeutukset)admissions@hamk.fi

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku

7.1. – 27.1.2015 klo 15.00• Ammatillinen opettajankoulutus• Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus• Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Ammatillinen opettajakorkeakoulu(03) 646 3333, (03) 646 3553, (03) 646 3371 opettajakorkeakoulu@hamk.fi

Sisä

llön

koon

ti: K

arin

Pas

ila /

Tain

a Le

htom

äki

Taitt

o ja

ulk

oasu

: Kar

in P

asila

3

Koulutuksen kolmimalli – HAMKin tapa oppia

Olemme ottaneet käyttöön koulutuksen kolmimallin, joka pe-rustuu opiskelijan tarpeista lähteviin toteutuksiin. Uudet opis-kelijat aloittavat yleensä opiskelunsa 8 – 16-mallissa. Siinä opis-kelu on työn omaista, tehdään täysiä päiviä (”klo 8 – 16”) ja kytketään teoria työhön.

Tämä opiskelutapa sopii sinulle, joka haluat opiskella säännöl-lisellä rytmillä opiskeluryhmän kanssa. Työviikon aikana käyte-tään erilaisia oppimismenetelmiä, joissa hyödynnetään ammat-tikorkeakoulun ja työelämän oppimisympäristöjä ja ohjausta.

Opiskelutavan lähtökohtana on, että opiskelet noin kahdeksan tunnin työpäivinä, viitenä päivänä viikossa. Osaamisesi kasvaa ja opintosi etenevät varmasti ja ohjatusti ryhmän mukana. Tämä edellyttää päätoimista opiskelua ja aktiivista sitoutumista päi-vittäiseen työskentelyyn.

Joissakin koulutuksissa käynnistyy 18 – 100-malli (”18 v. – 100 v.”), eli monimuotoisuuteen perustuva malli aikuiskoulutuksen tilalle. Kolmas, 24/7-malli, tähtää opiskelun kiitorataan. Se so-pii niille, joilla on jo aiempia opintoja ja jotka ovat valmiita it-senäiseen, nopeutettuun opiskeluun.

Innostavuudessa tärkeää on, että opiskelu on kiinni tulevissa työtehtävissä. Tämä tarkoittaa aitoja, oikean työelämän teke-misiä. Kaikkiin malleihimme olemmekin suunnitelleet tilaa ja joustavuutta työelämän toimeksiannoille.

Sinä opiskelijana olet toimintamme keskiössä

Meillä opiskelija on keskiössä. Se tarkoittaa, että työmme suun-tautuu sinun oppimisesi tukemiseen. Tässä on kolme näkö-kulmaa:

Hyväksymme erilaisuuden ja joustavuuden: jokaiselle löytyy sopivin opiskelutapa ja eri mallien lisäksi tuemme erilaisia oppijoita.

Tuemme innostusta: voit suunnata opiskeluasi mielenkiintosi kohteisiin ja pyrimme tukemaan sitä innostavalla opetuksella.

Uskomme aidon palautteen olevan paras opettaja: annamme oppimisen palautteen yksilöllisenä.

Panostamme myös virtuaaliopintojen kehittämiseen, sillä kat-son sen olevan opintojen vapautta lisäävä tekijä - voit opiskel-la ajasta tai paikasta riippumatta ja yhä vahvemmin mobiilisti. Sinulla siis kulkee Virtuaalikampuksemme taskussasi.

Lopuksi kannustan sinua luomaan oma sankaritarinasi. Se syntyy näin:

• säilytä uteliaisuutesi ja unelmasi• rohkene uuteen ja jopa pyytämään• etsi vahvuuksiasi ja vahvista niitä• usko itseesi – mekin uskomme Sinuun!

Tahtomme on, että HAMKissa tulee olemaan Suomen innostavin korkeakoulutus ja työelämäläheisin tutkimus. Radikaalia on, että me kuvaamme koulutuksen näkymme opiskelijan tunteena. Tahtomme toteuttamiseksi olemme lähteneet toimimaan uusilla tavoilla.

Tervetuloa mukaan HAMK-yhteisöön!

Innostu oppimisesta! Risto salminen, vaRaRehtoRi (koulutus)

Sisällys

4

37 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN KOULUTUS

38 FUAS Innovation School – kesästä kaikki hyöty irti!

39 Pasi osallistui käytännönlähei-seen kesäkouluun

40 Kesä ojan pohjalla – työharjoit-telussa teoria muuttuu käytän-nöksi

41 Rakentamisen kaksoistutkinnos-sa opiskelet joka toinen vuosi Tanskassa

42 Rakennusmestariksi uudella mallilla

43 3D-tulostus tarjoaa mielettömän määrän mahdollisuuksia

43 HAMKin opiskelijoiden pelto-robotti kisasi menestyksekkäästi Saksassa

44 10 kysymystä tietotekniikan opiskelijalle

45 Timo kiinnostui bio- ja elintarvike alasta työn kautta

46 Pauliina haluaa sovittaa yhteen liikenteen ja ympäristön

49 YLEMMÄT AMMATTIKORKEA-KOULUTUTKINNOT

50 Käänteinen luokkahuone virtu-aalitiimien tutkinto-opetuksessa

52 Opiskelijat, HAMK & liiketoiminta ympäristö

55 AMMATILLINEN OPETTAJA-KORKEAKOULU

56 HAMK tuo tarjolle opettajankou-lutuksen vauhtiväylän

57 Ammatillinen opettajankoulutus58 Ammatillinen opinto-ohjaajan-

koulutus 58 Ammatillinen erityisopettajan-

koulutus

59 Usein kysytyt kysymykset

2 HAUSSA keväällä 20153 Innostu oppimisesta!

7 KULTTUURIALAN KOULUTUS8 Opiskelun kautta löytyi yhtiö-

kumppani sekä eväitä yrittäjyy-teen

11 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKE-TALOUDEN JA HALLINNON ALAN KOULUTUS

12 ”Epätoivoisimmat hetket ovat usein myös hauskimpia”

13 Verkko-opiskelusta vauhtia tie-tojenkäsittelyn opintoihin

14 Opiskelua urheilun ehdoilla17 Kotiinpaluu

19 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LII-KUNTA-ALAN ALAN KOULUTUS

21 Jessica ja Ida – Terveydenhuol-lon Thelma & Louise

22 Harjoittelun kautta maailmalle23 Simulointi on hoitotyön opetuk-

sessa turvallinen tapa harjoitella käytännön taitoja

23 Harjoittelu alan toimintaympäris-töissä on tärkeä osa opiskelua

25 Sibeliuksen syksy käynnistyi HAMKin siivittämänä

27 LUONNONVARA-ALAN KOULUTUS

28 Puutarhanäyttely poiki opinto-pisteitä hortonomiopiskelijoille

29 Maisemasuunnittelusta tulee Rakennetun ympäristön koulu-tus

30 Metsätaloutta 24/732 Oskari opiskelee osana osuus-

kuntaa34 Vuodessa tuhat opinnäytetyötä

työelämän tarpeisiin35 Kestävä kehitys – työtä ympäris-

tön hyväksi

Kulttuurialan koulutus

s7

Liiketalouden, kaupan ja hallinnon

alan koulutuss11

Sosiaali- ja terveys- ja liikuntalan

koulutuss19

Luonnonvara-alan koulutus

s27

Tekniikan ja liikenteen alan

koulutuss37

Ylemmät ammattikorkea-koulututkinnot

s49

Ammatillinen opettajakorkea-

koulu s55

5

Inari

Rovaniemi

Oulu

VaasaKuopio

Joensuu

Tampere

Jyväskylä

Helsinki

Turku

LahtiValkeakoski Evo

RiihimäkiMustialaForssa

HämeenlinnaLepaa

7 kampusta

700 työntekijää

7000 opiskelijaa

KOULUTAMME JA KEHITÄMME MONIPUOLISESTI

Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa• AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon

johtavaa koulutusta• ammatillista opettajankoulutusta• lisä- ja täydennyskoulutusta• avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

Olemme panostaneet verkko-opetuksen kehittämiseen. Valmis-tuneiden työllistymisaste on maan korkeimpia, samoin yrittäjiksi ryhtyvien osuus.

HAMK on vahvasti verkottunut elinkeinoelämän kanssa. Näin voimme tarjota opiskelijoillemme aitoja oppimisympäristöjä ja -tehtäviä ja samalla kehittää alueemme elinkeinoelämää.

Teemme soveltavaa tutkimusta ja kehitysprojekteja yritysten ja yhteisöjen kanssa. Haluamme kehittää ja välittää laaja-alaista, laadukasta tietoa elinkeinoelämälle ja julkiselle sektorille.

HAMK on tärkeä osa maakunnan kehittämisstrategiaa tiedon tuottajana, innovaatioiden synnyttäjänä ja yritystoiminnan edis-täjänä.

EDISTYKSELLINEN LAADUNVARMISTUS

HAMKin laadunvarmistusjärjestelmä sai Suomen korkeakouluis-ta ensimmäisenä parhaimman kokonaisarvioinnin Korkeakoulu-jen arviointi neuvoston auditoinnissa.

6

OPISKELUTAPOJEN

KOLME VAIHTOEHTOA

8 – 16 18 – 100

24/7

TYÖPÄIVÄTYÖSKENTELYÄ VASTAAVA OPISKELUTAPA

Päivätoteutuksen valitsevat tyypillisesti nuoret. Opiskelu on päätoimista ja kokopäiväistä.

Tämä opiskelutapa sopii sinulle, joka halu-at edetä opinnoissasi säännöllisellä rytmillä opiskeluryhmän kanssa. Työviikon aikana käytetään monipuolisesti erilaisia oppi-mismenetelmiä, joissa hyödynnetään ammattikorkeakoulun ja työelämän tar-joamia oppimisympäristöjä ja ohjausta.

Opiskelutavan lähtökohtana on, että opiskelet noin kahdeksan tunnin työpäi-vinä, viitenä päivänä viikossa. Osaamise-si kasvaa ja opintosi etenevät ohjatusti ryh-män mukana. Tämä edellyttää päätoimista opiskelua ja aktiivista sitoutumista päivittäi-seen työskentelyyn.

TYÖELÄMÄSSÄ TAPAHTUVAA OPPIMISTA HYÖDYNTÄVÄ OPISKELUTAPA

Opiskelet monimuotototeutuksessa oman työsi ohessa.

Opiskelutapa soveltuu sinulle, joka käyt töissä ja haluat opiskella samanaikaisesti. Sinulla on

mahdollisuus käyttää työympäristöäsi oppi-misympäristönä ja hyödyntää mahdollisuuk-

sien mukaan omia työtehtäviäsi ja niiden kehittämistä osana opintojasi.

Oman alan työkokemus on suurek-si eduksi, sillä voit osoittaa osaamisesi myös näytöillä.

Opinnot etenevät itsenäisesti ja ryhmäs-sä opiskellen hyödyntäen vertaisoppimista

ja verkostoissa työskentelyä. Osa opinnoista tehdään kehittämishankkeissa.

NOPEASTI JA OMA-ALOITTEISESTI ETENEVIEN OPISKELUTAPA

Voit valita tämän opiskelutavan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa opintojen alussa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman voi rakentaa nopeasti eteneväksi erilaista tarjon-taa hyödyntäväksi vaihtoehdoksi.

24/7-opiskelutapa sopii sinulle, jolla on selkeä käsitys omasta osaamisestasi ja pystyt rakenta-maan omat tavoitteesi. Sinulla on halu ja kyky suorittaa opintosi normiaikaa nopeammin. Opis-kelutapa edellyttää suunnitelmallisuutta, joustavaa ja tehokasta ajankäyttöä sekä oma-aloittei-suutta ja itsenäistä työskentelytapaa.

24/7-opiskelutavassa korostuu organisointikykysi sekä taitosi rakentaa työelämäyhteistyötä. Osaat hyödyntää kehittämisprojekteja oman oppimisesi edistämiseksi. Sinulla on valmiuksia käyttää erilaisia kanavia ja menetelmiä oppimisessa: etsit innostavia oppimistapoja, osaat hakea ja hyödyntää erilaisia tietolähteitä sekä osoittaa osaamisesi.

7

KULTTUURIALAN KOULUTUS

HAMKin kulttuurialan koulutus nojaa pitkään perinteeseen:

Fredrika Wetterhoff oli naisaisanainen ja tuki työväestön sivistysharrastuksia. Hän sai herätteen ryhtyä kehittämään koulutusta kansannaisille, ja perusti käsi-työkoulun vuonna 1885. 8 tyttöä aloitti opinnot.

Kudonnan opettajien koulutus käynnistyi v. 1890.

Nykypäivänä muotoilua opiskellaan moderneissa tiloissa Hämeenlinnan korkea-koulukeskuksessa Visamäessä.Koulutamme ainoana pohjoismaissa jalkinemuo-toilua.

Muotoilussa voit suuntautua• jalkinemuotoiluun• vaatetusmuotoiluun• lasi- ja keramiikkamuotoiluun

Kenkä: Katariina Nieminen

Kenkä: Sanni Mäkelä

8

Yrittäjyys ei ollut itseisarvo kummalle-kaan heistä, vaan pikemminkin keino toimia muotoilijana ja toteuttaa omaa visiotaan. Omaa yrittäjyyttään Siltanen ja Sandberg ovat kehittäneet aktiivises-ti HAMKin Business Pointin ja lehtori Vesa Tuomelan avustuksella. – Yhteistyö Vesan kanssa on ohjannut ja kehittänyt aktiivisuuttamme olla mukana ja osallis-tua erilaisiin projekteihin. Avoin inno-vaatioympäristö Konseptori on tarjonnut hyvän, matalan kynnyksen alustan teh-dä muotoilijan työtä. Tässä projektipääl-likkö Hillevi Kaarlenkaski ja lehtori Aija Lundahl ovat olleet suurena apuna, ker-tovat muotoilijat.

Siltanen ja Sandberg haluavat panos-taa yrityksessään laadukkaisiin töihin, jotka pitävät nykyiset asiakkaat tyyty-väisinä ja kannustavat uusia asiakkaita ottamaan heihin yhteyttä. Lähiajan ta-voitteena on kasvattaa toimintaa niin, että heillä olisi mahdollisuus työllis-tää lisää henkilöitä. Haaveena on teh-dä tuotteita, jotka tulevat vastaan vielä vuosienkin päästä. – Yksin emme oli-si yrittäjiksi lähteneet, vaan yhteistyö on tärkeää, toteavat Siltanen ja Sandberg lopuksi.

Jaakko Siltanen ja Matti Sandberg aloit-tivat muotoilun opiskelun HAMKissa 2009. Tällä hetkellä suurimmat panos-tukset kohdistuvatkin opiskeluaikana syntyneeseen yritykseen.

– Perustimme Muotoilutoimisto Siltanen | Sandbergin vuonna 2011 opiskelija-osuuskunnan kautta, mutta nykyisin toi-mimme osakeyhtiönä. Toimimme laaja-alaisesti muotoilun, graafisen alan sekä tilasuunnittelun tehtävissä. Lähtökohtana muotoilullemme toimii ekologisuuden ja eettisyyden lisäksi ilo ja oivaltavuus, ker-tovat Siltanen ja Sandberg.

Siltanen ja Sandberg tutustuivat toi-siinsa opiskelun kautta. Opinnoissa tehdään paljon ryhmätöitä, ja he huo-masivat omaavansa samanlaisen este-tiikan tajun. Heille syntyikin vähitel-len ajatus yhteisestä yrityksestä, vaikka opiskelun alussa ei vielä ollutkaan sel-keää, mitä he haluaisivat tehdä tulevai-suudessa. – Tiesin, että ala on varmasti minulle oikea siinä vaiheessa, kun en-simmäisen kouluviikon aikana harmitte-lin, kun koulupäivä päättyi kesken – tätä ei ollut koko kouluelämäni aikana kos-kaan aikaisemmin tapahtunut, muiste-lee Sandberg.

Opiskelun kautta löytyi yhtiö-kumppani sekä eväitä yrittäjyyteenteksti: eveliina toivonen, kuva: heikki kuusela

Jaakko Siltanen ja Matti Sandberg perustivat muotoilutoimiston

Opiskele muotoilua pitkien perinteiden HAMKissa!

HAMKin muotoilun opinnot nojaavat pitkiin perinteisiin, mutta moderneihin työtiloihin. Muotoilun opinnot suoritetaan päiväopintoina (HAMKin koulutusmalli 8 – 16) Hämeenlinnan Visamäessä.

Muotoilun hakukohteet:• artenomi (AMK), vaatetusmuotoilu, päivätoteutus• artenomi (AMK), jalkinemuotoilu, päivätoteutus• artenomi (AMK) lasi- ja keramiikkamuotoilu, päivätoteutus

Katso lisää netistä www.hamk.fi/muotoilu

9

YAMK: • Liiketoiminnan kehittäminen• Business Management and

Entrepreneurship• Biotalouden liiketoiminnan

kehittäminen• Sosiaali- ja terveysalan

kehittäminen ja johtaminen• Social and Health Care

Development and Management• Rakentaminen• Teknologiaosaamisen

johtaminen• Biotalouden liiketoiminnan

kehittäminen

Päivätoteutukset Hämeenlinnassa:• Muotoilu• Liiketalous• Tietojenkäsittely• Sosionomi• Sairaanhoitaja• Terveydenhoitaja• Bio- ja elintarviketekniikka• Rakennus- ja

yhdyskuntatekniikka• Rakennusmestari• Construction Engineering

Monimuotototeutukset:• Liiketalous• Tietojenkäsittely• Rakennusmestari

HÄMEENLINNAPerinteikäs ja virkeä koulu- ja kulttuurikaupunki kauniin Vanajaveden ran-nalla keskellä eteläistä Suomea. HAMKin kampuksista kaksi sijaitsee Hä-meenlinnassa: Korkeakoulukeskus ja Lahdensivu. Täällä sijaitsee myös Hä-meen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK)

väkiluku: 67 804etäisyydet: Helsinki 98 km Tampere 75 km

AOKK:• Ammatillinen opettajankoulutus• Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus• Ammatillinen erityisopettajankoulutus

10

VALKEAKOSKI

Järvien ympäröimä Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteolli-suudestaan. Nykyisin kaupungil-la järjestetään myös monipuolista kulttuuri- ja urheilutoimintaa.

Väkiluku: 21 146

Etäisyydet: Helsinki 145 km Tampere 35 km Hämeenlinna 44 km

Opiskele Valkeakoskella päivätoteutuksena: • Electrical and Automation

Engineering• International Business

Opiskele Valkeakoskella monimuoto toteutuksena• Sairaanhoitaja• Sähkö- ja automaatiotekniikka

11

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN KOULUTUS

Opiskelemalla HAMKin liiketalouden koulutusohjelmassa luot itsellesi tulevai-suuden, jossa yhdistyvät vankka liiketalouden perusosaaminen ja oma profiloi-tu erityisosaaminen, jotka auttavat sinua työllistymään monipuolisiin asiantunti-ja- ja kehittämistehtäviin.

Liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutukset antavat sinulle erinomaiset valmi-udet toimia innovatiivisesti, kannattavasti, asiakaslähtöisesti ja yhteiskuntavas-tuullisesti nopeatempoisessa ja jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Kansainvälisyys on luonnollinen osa opintoja. Kielten ja viestinnän opinnot sekä englanniksi opetetut moduulit antavat hyvät valmiudet toimia kansainvälisessä työelämässä. Halutessasi voit suorittaa koko liiketalouden tutkinnon englanniksi monikulttuurisessa opiskeluyhteisössä.

Tällä hetkellä tarjolla on seuraavat koulutukset:• Liiketalous, Hämeenlinnassa, päivätoteutus ja monimuotototeutus• International Business, Valkeakoskella , päivätoteutus• Tietojenkäsittely, Hämeenlinnassa, päivätoteutus ja monimuotototeutus

12

Valkeakosken kampuksella kuhisi syk-syllä 2013 kuin mehiläispesässä, kun opiskelijat järjestivät erityislaatuisen tapahtuman, joka käynnisti kaupun-gin juhlakauden. Haastattelimme kah-ta kansainvälisen liiketoiminnan koulu-tusohjelman opiskelijaa selvittääksemme, mistä oikein oli kyse.

- Juuri tästä syystä hain HAMKiin opis-kelemaan kansainvälistä liiketoimintaa, kertoo Sofia Törrönen, joka on toisen vuoden opiskelija ja vastaa joulumark-kinahankkeen ohjelman suunnittelusta.

– Hankkeella on tosielämään liittyvä ta-voite. Sen yhteydessä oppii paljon niin teo-riassa kuin käytännössäkin. Lisäksi pääsee näkemään, miten hanke etenee, sen sijaan, että vain kirjoittaisi jotakin paperille ja lä-hettäisi sen opettajalle arvioitavaksi, hän selittää.

- Samalla oppii paljon toisinaan kii-reellisestäkin päätöksenteosta, samoin kuin vastuun ottamisesta tekemistään päätök-sistä, lisää Katariina Hartikainen, joka on kolmannen vuoden opiskelija ja toi-mii hankkeen myyntijohtajana. – Joskus on tehtävä kompromisseja, joskus taas pi-dettävä kiinni omasta mielipiteestä ja hy-väksyttävä se – tällaisessa tilanteessa oppii myös paljon omasta itsestään.

Joulumessut järjestettiin Valkeakos-ken kampuksella lauantaina 30. marras-kuuta. Ovien auetessa yli 100 HAMKin ja muiden alueella sijaitsevien oppilai-toksien opiskelijaa oli ahkeroinut luke-mattomia tunteja varmistaakseen messu-jen sujumisen sekä messuvieraiden että näytteilleasettajien kannalta.

Kummallakin naisella oli opiskelija-ryhmä johdettavanaan. Katariina huo-lehti myyntiryhmästä, joka myi lippuja messuvieraille ja kojupaikkoja näytteil-leasettajille. Sofia vastasi ohjelmaryh-mästä, joka järjesti näyttämöshow’n: siihen sisältyi muotinäytös, Suomen eu-roviisutähden Krista Siegfriedsin keikka ja kaikki messujen aikana toteutetut li-sätapahtumat. Molempien alaisuudessa työskenteli noin 20 ihmistä, ja kumpikin toimi johtoryhmän jäsenenä.

– Mikä tärkeintä, me toimimme link-kinä ryhmien sisällä ja niiden välillä, So-fia kuvailee johtajien roolia. Molemmat ryhmät olivat myös monikulttuurisia, mikä on aivan normaalia Valkeakoskella, HAMKin kansainvälisimmällä kampuk-sella. – Eri taustoista syntyy monenlaisia ajatuksia ja näkemyksiä, toteaa Katariina.

Kummankin naisen kohdalla hanke oli suoraan sidoksissa asiaankuuluviin

”Epätoivoisimmat

hetket ovat usein

myös hauskimpia”teksti ja kuva: Reima kallinen 

kursseihin, mutta käytännössä työmää-rä kasvoi paljon suuremmaksi.

– Aikatauluttaminen oli minulle itselleni selvästi kaikkein haastavinta – eli se, mi-ten jakaa aika tämän hankkeen ja muiden opintojen välillä. Muutoin opimme, että asiat selviävät lopulta tavalla tai toisel-la, kertoo Sofia. Katariina yhtyy tähän:

– Tapahtumaa muistellessani sanoisin, että epätoivoisimmat hetket olivat samal-la hauskimpia. Hankkeeseen liittyvät odo-tukset olivat tietysti korkealla, mutta vaik-ka kaikki ei sujunut suunnitelmien mukaan, olemme ylpeitä siitä, että saavutimme niin paljon niin lyhyessä ajassa.

Joulumessut olivat menestys: tu-hannet messuvieraat nauttivat messu-viikonlopun iloisesta joulutunnelmasta ja antoivat hyvin myönteistä palautetta kokemastaan. Kysyessämme, lähtisivät-kö Sofia ja Katariina uudelleen mukaan hankkeeseen, kumpikin vastasi ehdotto-masti ”kyllä”. Molemmat ovat myös val-miit mentoroimaan uusia opiskelijoita, jos hanke toteutetaan myös ensi vuonna.

– Kun messut olivat ohi, olimme tietys-ti helpottuneita. Olemme kuitenkin iloisia osallistuttuamme tapahtuman järjestämi-seen. Se opetti meille paljon asioita, he ker-toivat ja kehuivat hanketta.

Sofia ja Katariina olivat mukana järjestämässä Valkeakosken joulumessuja:

13

kin itsekuria ja oma-aloitteisuut-ta. Tietojenkäsittelyn koulutusohjel-man toimitilat ovat Hämeenlinnassa, Visamäessä uusissa tiloissa. Hyvin va-rustetussa laboratoriossa perehdytään käytännön harjoitteiden avulla tietotur-vaan, langallisiin ja langattomiin lähi-verkkoihin sekä ohjelmointiin ja tieto-järjestelmiin.

– Valmistumisen jälkeen haluaisin työs-kennellä IT-alalla projektitehtävissä, var-sinkin tiiminvetäjän tai projektipäällikön roolissa. Minua kiinnostaa myös mah-dollisuudet helpottaa ja tehostaa eri alo-jen toimintoja tietoteknisillä palveluilla. Yrittäjänä toimiminenkaan ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto, pohtii Kukkamäki

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmas-sa käytetään joustavasti erilaisia ope-tusmenetelmiä. Tarjolla on sekä koko-naan verkossa toteutettavia, että osittain verkko- ja lähityöskentelyssä toteutetta-via opintoja. Lähes kaikki opiskeluma-teriaali on saatavilla internetin kautta. Työskentely opintojen aikana tapahtuu yleensä projektimuotoisesti tiimeissä.

Ennen opiskeluidensa aloittamista Joni Kukkamäki asui Tampereella ja oli miet-tinyt muuttoa pienemmälle paikkakun-nalle jo hetken aikaa. Hämeenlinna ja HAMK olivat selkeät vaihtoehdot Hämeen ja Pirkanmaan alueelta. Alan valinta vaikutti selkeältä, tietojenkäsitte-ly tuntui kiinnostavalta ja se tarjoaa hy-vät työllistymismahdollisuudet tulevai-suudessa. Joni on toteuttanut suurimman osan opinnoistaan verkko-opintoina.

– Verkko-opiskelu on erittäin tehokasta. Positiivista on, että sen ei tarvitse sopia kaikille, sillä aina on vaihtoehtoina myös luennoilla käyminen. Verkko-opiskelu on mahdollistanut opintojen limittämisen päällekkäin, kun ei ole pakko olla kahdessa paikassa samaan aikaan. Luennot voi aina katsoa tai kuunnella jälkeenpäin tallentee-na. Verkko-opiskeluiden myötä olen pysty-nyt suorittamaan ensimmäisen vuoden ai-kana paljon enemmän opintopisteitä, kun mitä lähiopetuksena olisi ollut mahdollista toteuttaa, kertoo Kukkamäki.

Tietojenkäsittelyssä verkko-opiskelu-mahdollisuudet ovat hyvät. Itsenäinen opiskelu verkossa vaatii kuiten-

Verkko-opiskelusta vauhtia tietojenkäsittelyn opintoihinteksti: kaRRi kiuRu, kuva: lauRa lehto

14

Olen Laura Pihlajamäki, 24-vuotias lentopalloilija ja liiketalou-den opiskelija Alahärmästä Etelä-Pohjanmaalta. Reilut kolme vuotta olen opiskellut Hämeen ammattikorkeakoulussa liike-taloutta pääaineenani organisaatioviestintä.

Urheilu on ollut aina iso osa elämääni ja sen ehdoilla olen tehnyt monia melko isoja päätöksiä. 16-vuotiaana muutin Tampereelle ja aloitin urheilulukion, jotta voisin panostaa len-topalloon täysillä. Lukion toisella luokalla seurakseni valikoi-tui hämeenlinnalainen Vanajan RC (nykyinen HPK-naiset).

Lukio loppui ja päätin pitää välivuoden. Muutin Hämeenlinnaan keskittyäkseni pelkästään lentopalloon. Ajatus opiskelun ja pe-laamisen yhdistämisestä pyöri kuitenkin mielessä. Kevään yh-teishaun aikaan tutkin, mitä kaikkea Hämeenlinnan seudulla voisi opiskella, ajatuksena kun siinä vaiheessa oli, että jatkaisin

Opiskelua urheilun ehdoillateksti: lauRa Pihlajamäki, kuva: Reima kallinen

15

pelaamista samassa seurassa. Liiketalous nousi esiin potentiaalisena vaihtoehtona yleispätevyytensä vuoksi.

Pääsykokeisiin valmistauduin maajouk-kueleirityksillä ympäri Eurooppaa, joi-den aikana suunnitelmat muuttuivat. Minulle tarjottiin mahdollisuutta pela-ta ammattilaisena Saksassa ja tartuin ti-laisuuteen. Osallistuin silti valintakokei-siin ja pääsin sisään.

Seuraavana syksynä ilmoittauduin pois-saolevaksi opiskelijaksi, pakkasin laukku-ni ja muutin Etelä-Saksaan, Stuttgartin miljoonakaupunkiin. Vaikka vuosi Saksassa oli mahtava kokemus niin ur-heilun kuin elämänkokemuksenkin kan-nalta, opiskelupaikka takataskussa päätin palata Suomeen ja yhdistää urheilun ja opiskelun. Syksyllä 2011 aloitin opiske-lun HAMKissa ja palasin vanhaan seu-raani HPK-naisiin.

HPK-naisissa pelasin kaksi kaut-ta samalla treenien välissä opiskellen. Urheilun ja täysipäiväisen opiskelun yhdistäminen sujui yllättävän helpos-ti, vaikka välillä olikin rankkaa. Päiviini kuului yleensä aamu- ja iltaharjoitukset ja niiden välissä opiskelua. Täyttä toimin-taa oli aamusta iltaan. Onneksi etäisyy-det Hämeenlinnassa ovat lyhyet, joten pääsin nopeasti pyörällä paikasta toiseen. Välillä jouduin sovittelemaan esimerkik-si ryhmätehtävien esitysaikoja pois pe-lipäiviltä, koska halusin keskittyä vain peliin. Käytännössä kaikki oli omas-ta motivaatiosta kiinni. Tehtävät täytyi palauttaa, vaikkei luennolle olisi päässyt-kään. Yllätyin positiivisesti siitä, että pys-tyin suorittamaan opintoja suunnitelman mukaan samaan tahtiin muiden kanssa.

Kevät ja kesä 2013 kuluivat maajouk-kueleiritysten ja työharjoittelun merkeis-sä. Perusharjoittelun suoritin HAMKin viestinnässä. HAMKin viestintäosastol-la opin paljon uutta ja sain tehdä hyvin monenlaisia työtehtäviä. Oli mahtavaa muun muassa saada suunnitella mark-kinointimateriaalit Puhutaan suomea

-kampanjaan.

Kevään aikana ajatus ammattilais-kentille paluusta tuli ajankohtaiseksi. Allekirjoitin sopimuksen ja syksyllä pak-kasin jälleen laukkuni ja muutin Saksaan, tällä kertaa pohjoiseen, kaupunkiin ni-

meltä Schwerin. Pelaaminen Saksassa oli jo tuttua hommaa, mutta nyt siihen piti yhdistää opiskelu. Suoritin talven aikana kursseja HAMKin ja VirtuaaliAMK:n tarjonnasta. Syksyllä haalin ehkä jopa lii-kaa kursseja suoritettavaksi, mutta niistä-kin selvittiin. Verkko-opiskelu ei välttä-mättä sovi kaikille, mutta itselleni se sopii. Olen melko järjestelmällinen, päämää-rätietoinen ja tarvittaessa myös tehokas.

HAMKin verkkokursseissa luennot pi-detään WebExin kautta arki-iltaisin, mikä oli itselleni aikataulullisesti hie-man haastavaa. Schwerinissä harjoitte-limme joka ilta kuudesta yhdeksään, enkä siis päässyt osallistumaan luennoille re-aaliaikaisesti. Kuuntelin luennot jälki-käteen, mutta välillä jouduin tekemään hieman korvaavia tehtäviä, koska en pys-tynyt esimerkiksi esittämään raporttejani muille. Yhteistyö opettajien kanssa sujui kuitenkin pääasiassa hienosti, ja he ym-märsivät tilanteeni.

Viime keväänä Saksasta kotiuduttua-ni oli jälleen uusien pohdintojen aika. Opintojen loppuun suorittaminen painoi vaakakupissa tällä kertaa sen verran pal-jon, että päätin palata Mestaruusliigaan, tällä kertaa Saloon ja LP Viestiin. Päätöstä edesauttoi myös se, että LP Viesti pelaa alkaneella kaudella ensim-mäisenä suomalaisena lentopallojoukku-eena Mestarien liigaa.

Tällä hetkellä asun siis Salossa. Pelaan LP Viestissä, suoritan syventävää työharjoit-telua paikallislehdessä Salonjokilaaksossa, pakerran kahden viimeisen kurssin paris-sa (jotka suoritan edelleen etänä) ja päh-käilen aihetta opinnäytetyölleni. Ensi ke-väänä olisi tarkoitus valmistua. Kolmen ja puolen vuoden tavoiteaikaan en aivan pääse, mutta mielestäni se, että saan (suu-rella todennäköisyydellä) tradenomin pa-perit neljässä vuodessa pelaamisen ohella on hyvä saavutus.

Tulevaisuudessa haluaisin jatkaa opinto-jani ja saada maisterin paperit kauppa-tieteistä tai viestinnästä. On myös mah-dollista, että palaan ammattilaiskentille Eurooppaan. Kaikki ovet ovat siis avoin-na. Urheilu-uran ja opiskelujen jälkeen toivon päätyväni mielenkiintoiseen työ-paikkaan mainonnan ja viestinnän saralta. Urheilun ehdoilla jatkan tästä eteenpäin kuten aiemminkin.

HAMK tarjoaa monipuolisesti liiketalouden, kaupan ja hallinnon alan koulutusta – valinnanvaraa on mm. kansainvälisen kaupan, markkinoinnin ja laskenta­toimen ja rahoituksen välillä. Vai olisiko tietojen­käsittely sittenkin sinun juttusi?

Valkeakoskella opiskelet kansainvälisessä ilma­piirissä International Business ­koulutuksessa.

Hämeenlinnassa Visamäen Korkeakoulukeskuk­sessa tarjolla on liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutusta niin päivätoteuksina kuin työn ohessa suoritettavina monimuototetuksina.

Hakukohteet päivätoteutuksiin:• Bachelor of Business Administration,

International Business, full­time studies• tradenomi (AMK), liiketalous päivätoteutus• tradenomi (AMK), tietojenkäsittely,

päivätoteutus

Hakukohteet monimuototeutuksiin • tradenomi (AMK), liiketalous,

monimuotototeutus• tradenomi (AMK), tietojenkäsittely,

monimuotototeutus

Lisätietoja: www.hamk.fi/ibwww.hamk.fi/liiketalouswww.hamk.fi/tietojenkasittely

bisneshaiksi?

Piinkovaksi

16

AMAZING BUSINESS TRAIN

HAMK järjestää opiskelijoilleen hieman erilaisen tavan opiskella ja kehittää omia lii-keideoita Amazing Business Train -kurssin muodossa. Viiden opintopisteen laajuisen juna-matkan aikana Hämeenlinnasta Ouluun ja takaisin opiskelijat pääsevät osaksi innovatiivisempaa opintokokonaisuutta joko yksilönä tai tiimin tukemana. Kurssi sopii yrittäjähenkisille opiskeli-joille koulutusohjelmasta riippumatta.

Junamatka tarjoaa intensiivisen ja yhteisöllisen tavan kehittää, koetella ja testata liikeide-oita, hankkia asiakkuuksia sekä etsiä yhteistyökumppaneita. HAMKin asiantuntijoi-den lisäksi sparraajina ja kommentoijina on useita yritysneuvojia, pääomasijoittami-sen ja yrittämisen asiantuntijoita sekä muita mielenkiintoisia persoonia.

Amazing Business Train tarjoaa opiskelijoille opintopisteiden ja liikeideoiden kehittämisen lisäksi mahdollisuuden kehittää omia tiimityöskentely- ja kie-litaitoa, laajentaa omaa verkostoaan ja pitää hauskaa yhdessä muiden sa-manhenkisten opiskelijoiden kanssa.

teksti: Risto jäRvinen ja eveliina toivonen

Parasta matkassa oli ehdottomasti tehdyt laskelmat ja asiantuntijatapaaminen Oulun Business Kitchenillä. Kannatti ehdottomas-ti lähteä mukaan. (Muotoiluopiskelijat Jen-ni ja Karoliina)

Aluksi homma ei kiinnostanut, mutta kurssi osoittautui mielenkiintoiseksi ja erittäin hyödylliseksi. Tapasimme uusia ihmisiä, saimme apua liiketoimintaam-me ja kehitimme yhteistyötaitoja. Ke-rätkää tiimi kasaan ja lähtekää mukaan, (Coetus-osuuskunnan maatalousopis-kelijat Linda, Oskari ja Niklas)

Thank you all mentors that make this to us! I will not never forget this learning ex-perience! I’ll learn so much that I can’t even think clearly right now! (Business economics student Mira)

I feel exhausted, but so satisfied with the result! I would never do the same alone, especially in so short time! Ama-zing how productive we all can be! The result, the productivity is what real-ly encourage! (Automation Engineering student Yulia)

17

Kun aloitin matkani, Suomeen tulemi-nen tarkoitti minulle yhtä asiaa – kodin ja tuttujen ihmisten jättämistä ja uu-teen ja tuntemattomaan heittäytymistä!

Nimeni on Festë Isufi, opiskelen tois-ta vuotta kansainvälisen liiketoiminnan koulutusohjelmassa Hämeen ammatti-korkeakoulussa HAMKissa, ja olen sii-tä erittäin iloinen ja ylpeä. Päätös tulla HAMKiin opiskelemaan on paras te-kemäni päätös. Tiedän kehittyväni tänä aikana paitsi akateemisesti mutta myös yksilönä. Olen oppinut uutta kaikis-ta hankkeista, joihin olen osallistunut, siitä, miten selvitä uusista tilanteista ja ongelmista, joita ne saattavat aiheuttaa. Yritän olla mahdollisimman aktiivinen, ja täällä se todella tuottaa tulosta.

Tähän mennessä olen osallistunut kurssien lisäksi myös muihin hankkei-siin, kuten tutor-toimintaan, jossa opis-kelijoita koulutetaan auttamaan uusia opiskelijoita elämään opiskelijaelämää ulkomailla, HAMKstories-vlogiin, jos-sa tehdään videoita Suomessa elämi-sestä, sekä T&K-keskuksen toimintaan, jossa olen toiminut Valkeakosken edus-tajana ja esitellyt opiskelijoiden esille tuomia ongelmia HAMKin keskeisil-

le vastuuhenkilöille, jotta he voivat to-teuttaa toimenpiteitä ja korjata mah-dollisia puutteita. Tänä vuonna toimin HAMKin Prezi-lähettiläänä. Hanke on luotu Prezi-ohjelmalla, ja HAMK tukee sitä merkittävällä tavalla. Mui-ta tänä vuonna toteutettavia kiinnosta-via hankkeita ovat Nordplus Intensive Week ja Suomi–Saksa-huippukoko-us, jotka järjestetään kuluvan lukukau-den aikana.

Kansainvälisen liiketoiminnan opiske-lijana olen oppinut, että hyvä opiskeli-ja ei ole sellainen, joka lukee 500 sivun pituisen kirjan ja opettelee ulkoa jokai-sen sivun. Ei! Hyvä opiskelija on aktii-vinen ja tarkkaavainen, puhuu ihmisten kanssa ja kuuntelee heitä, oppii heiltä ja luo verkostoja. Juuri näin olen itse teh-nyt (samalla kun olen tietysti lukenut hyödyllisiä kurssikirjoja), ja toistaiseksi se on sujunut todella mainiosti.

Nyt, kun kesä on päättynyt ja toinen opiskeluvuosi HAMKissa alkaa, se tar-koittaa minulle yhtä asiaa: kotiinpa-luuta!

teksti: Festë isuFi, kuva: lend hadRi

Kotiinpaluu

I was having a lot of fun! It is nice to delve this deep into what it takes to start a busi-ness. A trip of great insight! (International Business student Alex)

18

FORSSA

Vanha teollisuuskaupunki Fors-sa sijaitsee keskeisellä paikalla Hämeen maakunnassa Suomen suurimpiin kaupunkeihin nähden. Ennen Forssa oli tunnettu tekstii-liteollisuudestaan, nykyisin alueel-la on paljon elintarviketuotantoa.

Väkiluku: 17 575Etäisyydet:Helsinki: 116kmTampere: 92kmHämeenlinna: 58km

Opiskele päivätoteutuksena Forssassa: • Kestävä kehitys• Sairaanhoitaja

Opiskele monimuotototeutuksena Forssassa:• Kestävä kehitys

19

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALAN ALAN KOULUTUS

Sosiaali- ja terveysala on yksi nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä aloista juuri nyt. HAMK on alan muutoksen eturintamassa kouluttamalla uusia osaajia, jotka nojaavat vahvaan arvopohjaan kehittäessään uusia toimintatapoja ja innovaati-oita alalle.

Sosiaalialalla opit luovia ja toiminnallisia asiakastyön menetelmiä, jotka ovat so-sionomi (AMK) -koulutuksen vahvuus. Opinnot perustuvat sosiaalipedagogiseen orientaatioon.

Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutuksessa opit työssä tarvittavia vuo-rovaikutus- ja viestintätaitoja sekä toiminnallisia ja teknisiä taitoja. Tutuksi tulee myös vastuullisessa työssä tarvittava hoitotieteen ja lähitieteenalojen uusin tie-teellinen tutkimus.

Tällä hetkellä tarjolla on seuraavat koulutukset:• Sosionomi, päivätoteutus Hämeenlinnassa• Sairaanhoitaja, päivätoteutus Hämeenlinnassa ja Forssassa• Sairaanhoitaja, monimuotototeutus Valkeakoskella• Terveydenhoitaja, päivätoteutus Hämeenlinnassa

20

21

Hämeenlinnalaiset Jessica Rajapuro ja Ida Korhonen ovat olleet erottamaton kaksikko jo musiikkileikkikoulusta läh-tien. Yhdessä he ovat kulkeneet aina lä-hihoitajakoulutuksesta HAMKin tervey-denhoitajaopintoihin. Molemmat ovat aina tunteneet hoitoalan omaksi jutuk-seen, ja erityisesti lapset ja nuoret ovat lähellä heidän sydäntään.

Nuorten naisten tavoitteena on aina ollut opiskella korkeakoulussa, mutta kumpi-kaan ei kokenut lukiota omaksi tiekseen. Yläasteella he kuulivat ammatillisesta väylästä, ja päätyivät sen kautta aloitta-maan AMK-opinnot vuonna 2010.

Ensimmäisenä vuonna he saivat lähihoi-tajakoulutuksen vuoksi luettua hyväksi jonkin verran opintoja, joten he ehtivät työskentelemään paljon: Jessica yksityi-sessä vanhainkodissa Rengossa ja Ida Kanta-Hämeen keskussairaalan kirur-gian osastolla. Opintojen alussa oli jopa pientä turhautumista, mutta uusi vauhti löytyi, kun alakohtaiset opinnot viimein kolmantena vuonna alkoivat.

– ”Oikeiden opintojen” alkaessa muis-ti, miksi oli tullut tänne kouluun, toteaa Ida. Antoisimpia osia opiskelusta olivat molempien mielestä harjoittelujaksot.

– Niistä kokemuksista on edelleen töissä val-tavasti hyötyä, Jessica sanoo.

Jessican ja Idan mukaan terveydenhoi-tajan ammatti sopii sosiaalisille ja vas-tuullisille, sellaisille joilla on hyvä ihmis-tuntemus ja herkät korvat. Empaattisuus ja suvaitsevaisuus korostuvat erityises-ti. Tärkeintä on kuitenkin halu olla ih-misten kanssa.

Sitten tuli Hämminki

Opinnäytetyöstä muodostui Jessicalle ja Idalle myös todella tärkeä. Jo ensimmäi-sen vuoden syksyllä Jessica sai idean sek-sivalistusaiheisesta korttipelistä, ja Ida innostui siitä. Peli sai myöhemmin ni-mekseen Hämminki.

Projekti lähti liikkeelle tytöille tutulla päät-täväisyydellä alkuvaikeuksista huolimatta.

– Opettaja jo kyseenalaisti koko projektin, mutta meidän tahtomme ei järkkynyt, Ida kertoo.

Pelin suunnittelu oli mielikuvituksellista ja mukavaa, mutta he loivat pelin kysy-mykset ja vastaukset työlään teoriatekstin tutkimisen pohjalta. Kuvituksen ja ulko-asun suunnittelun he teettivät kavereillaan.

Painosta tullutta koekappaletta päätet-tiin testata nuorten kanssa Kaurialan ylä-koulussa, joka on myös Jessicalle ja Idalle tuttu omilta kouluvuosilta. Palautteiden pohjalta he työstivät työn toisen vaiheen, kehittämistehtävän. Valmiista pelistä he saivat kiitoksia monelta taholta, mm. koululta, opettajalta ja HIV-tukikeskus jopa halusi saada pelin myyntiin verk-kokauppaan. Hämeenlinna 375 vuotta

-kampanja antoi projektille 375 euron apurahan, jonka avulla tehoduo päätti järjestää Kaurialan koulussa tempauk-sen, jossa he jakoivat kondomeja ja ma-teriaaleja.

Tytöt valmistuivat toukokuussa 2014, ja sen jälkeen elämä on lähtenyt uusille urille. Ida on äitiyslomalla, ja Jessica on tehnyt viransijaisuuksia Hämeenlinnan neuvoloissa kesäkuusta alkaen, ja työt jat-kuvat ainakin marraskuun loppuun asti.

– Todellinen opiskelu alkaa vasta nyt, kun pääsee käyttämään opittuja tietoja hyväk-si töissä. On paljon asioita, joita en vielä tiedä. Mutta valmistuneen ei tarvitse ol-lakaan ”valmis paketti”, vaan valmis op-pimaan, Jessica pohtii.

Jessica ja Ida – Terveydenhuollon Thelma & Louise

teksti: joonas Pylvinen ja Reima kallinen; kuva: Reima kallinen

22

– Harjoittelun aikana yllätyin, kuinka pal-jon pidin työstä, Tiia toteaa. – Opin löy-tämään ilon pienistä edistysaskelista ja luomaan syviä siteitä oppilaisiini, Tiia ku-vailee. Tiian mukaan harjoittelu oli hie-no kokemus: – Kansainvälisyysosaamista tuli ihan pakostakin, ja kielitaito kehittyi. Hienoa oli myös tutustua uusiin ihmisiin ja uuteen kulttuuriin.

Harjoittelun aikana Tiialle tuli mieleen, että täällä olisi mukava työskennellä. Kun valmistuminen oli lähellä, Tiia tut-ki Meldreth Manorin sivuilta mahdollisia työpaikkoja ja löysi tutun koulun vierei-sestä Orchard Manorista itselleen sopivan avoimen paikan. Myös Orchard Manor on suunnattu vaikeasti vammautuneille, mutta lasten sijaan nuorille aikuisille.

Tiia pääsi työhaastatteluun, ja kun lopul-ta tuli päätös, että paikka on Tiian, lähti hän innoissaan ottamaan uutta haastet-ta vastaan. Tiia palasi neljän kuukauden työrupeaman jälkeen takaisin Suomeen monta kokemusta rikkaampana.

– Nuorten erityisaikuisten kanssa on mu-kava työskennellä, sillä he ovat välittömiä ja aitoja. Orchard Manorin oppilaille jär-jestettiin erilaisia oppitunteja, joiden aika-na oppilaita osallistettiin tunnin ohjelmaan erilaisilla oppilaille yksilöllisesti sopivilla tavoilla. Työ oli mielenkiintoista, yksikään päivä ei ollut samanlainen. Töissä olin joka päivä oppilaita varten. Koin saavani pal-jon siitä, kun työskentelin jonkun oppilaan kanssa ja sain oppilaan hymyilemään. Alus-sa hyvälle mielelle sai sekin, kun huomasi alkavansa ymmärtämään oppilaiden eri-laisia tapoja kommunikoida, Tiia kertoo.

Työympäristö tarjosi Tiian mukaan hy-vät puitteet työlle: – Perehdytys oli katta-va ja siihen kuului erilaisia kursseja lääke-hoitoon, ensiapuun, apuvälineiden käyttöön, ravintopuoleen, viittomakieleen ja muihin käytännön asioihin liittyen.

Tiia ikävöi takaisin Iso-Britanniaan. – Mutta tunnen, että paikkani on nyt täl-lä hetkellä täällä Suomessa lähempänä per-hettäni.

Harjoittelun kautta maailmalleteksti: tania majamäki ja taina lehtomäki, kuva: ville salminen

Kun Tiia Mustonen haki HAMKiin opiskelemaan sosionomiksi, hänen mielessään siinsi työskentely monikult-tuurisella alalla. HAMKissa opiskelu oli Tiian mukaan hauskaa, ja erityises-ti hän nostaa esille tuutorina toimimi-sen. Kv-tuutorina Tiia pääsi tekemisiin kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. – Nykyäänkin olen monen kanssa yhteyksissä, vaikka en opiskelija ja tuutori enää olekaan.

Opintojen aikana Tiia tutustui englan-tilaiseen Meldreth Manor Schooliin, joka on suunnattu vaikeasti vammau-tuneille lapsille. Kun tuli tieto, että ky-seiseen oppilaitokseen pääsisi harjoit-teluun, Tiia ei epäröinyt, vaan laittoi hakemuksen menemään. – Englannissa ollaan todella tarkkoja virallisista asiois-ta, mutta niihin sai hyvin tarvittavaa tie-toa. Työharjoittelupaikan sai lopulta minä ja kaverini, Tiia kertoo. Vaikka he työs-kentelivät eri osastoilla, oli toisesta edes hitusen turvaa. – Sovimme jo alussa, että puhumme keskenämme vain englantia, jot-ta kielitaitomme kehittyisi.

Opiskellessaan sosionomiksi (AMK) Tiia Mustonen suoritti työharjoittelunsa Englannissa. Valmistumisen jälkeen hänelle tarjoutui mahdollisuus työskennellä Englannissa, ja hän tarttui siihen.

23

minnan johtoajatuksina ovat eettisyys, potilasturvallisuus, päätöksenteko- ja vuorovaikutustaidot, moniammatilli-suus ja ryhmätyötaidot.

Opiskelijat tekevät simulointi-oppi-misympäristössä erilaisia hoitotyön harjoitteita. Esimerkiksi elvytys ja po-tilaan elintoimintojen tarkkailun har-joittelu ovat tärkeitä opintojen alku-vaiheessa. Myöhemmin opintojen edetessä opiskelijat harjoittelevat vaa-tivampia hoitotyön erikoistilanteita ja vaikkapa potilaan siirtoa ambulanssista päivystyspoliklinikalle.

Simulaatiotilassa sijaitsevat simulaat-torinuket Sointu, Rauni ja Timo ovat vuorovaikutustaitoisia: heidän elintoi-mintonsa ovat mahdollisimman to-denmukaisia ja tarvittaessa nuket jopa puhuvat, tosin ainoastaan ohjattuina si-mulaatiotilan ohjauskeskuksesta.

Simulaatioympäristössä harjoittelemi-nen on turvallinen väylä hoitotyön tai-tojen ja tietojen hankkimiseen.

Harjoittelu alan toimintaympäristöissä on tärkeä osa opiskelua

Terveydenhoitaja (AMK) -opiskelijalla harjoittelut ovat iso ja osaamisen kehittymisen kannalta merkittävä osa neljän vuoden opintoja. Terveydenhoitajan opintoihin sisältyy käy-tännön harjoittelua yhteensä 100 opintopistettä monipuoli-sissa sosiaali- ja terveysalan työyksiköissä.

Harjoittelut alkavat heti ensimmäisenä opiskeluvuonna, ja niitä toteutetaan muun muassa oppilaitoksen simulaatioym-päristössä ja laboraatioluokissa sekä esimerkiksi terveyskes-kuksissa ja vanhainkodeissa. Opintojen edetessä opiskelija syventää osaamistaan harjoittelemalla erilaisissa erikoissai-raanhoidon yksiköissä, kuten sisätautien, kirurgian, psykiatri-an ja lasten hoitotyön työyhteisöissä.

Terveydenhoitajatyön osaaminen syventyy 3. ja 4. opiskelu-vuoden aikana, jolloin harjoitteluympäristöinä ovat muun muassa neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työter-veyshuolto sekä kotihoito.

Terveydenhoitajatyön koulutuksessa harjoittelupaikat ovat monipuoliset, ja monelle opiskelijalle portti työelämään au-keaa jo opintojen aikana harjoitteluista - ensin sijaisena ja myöhemmin jopa vakituisena työntekijänä. Kotimaisten har-joittelupaikkojen lisäksi opiskelija voi vahvistaa myös kan-sainvälistä osaamistaan harjoittelemalla ulkomaan harjoitte-luvaihdossa.

Valmistuttuaan terveydenhoitaja saa sekä terveydenhoita-jan (AMK) että sairaanhoitajan (AMK)tutkinnon, joten työ-mahdollisuudet ovat laajat ja monipuoliset.

Opiskelijaryhmä saapuu huoneeseen, jossa miespotilas makaa rauhallisesti hengittäen sängyssä. Yhtäkkiä potilas alkaa yskiä, hengitys vaikeutuu ja pulssi laskee. Jotain on nyt vialla.

Sairaalaympäristössä tilanne olisi va-kava, mutta nyt opiskelijaryhmän vie-rellä luokkaan saapunut hoitotyön leh-tori kysyy rauhallisesti: – Mitä luulette, mikä hänellä voisi olla, mihin nämä oi-reet viittaavat? Opiskelijaryhmä pohtii mahdollisia vastauksia, ja hoitotoimet aloitetaan vasta kun oikea diagnoosi on löydetty.

Nyt ei olla siis sairaalas-sa, vaan Hämeenlinnassa HAMKin Lahdensivun yksikössä, simulaatiotila SimCenterissa. SimCenter on opiske-lijoiden ja sidosryhmien opiskelumah-dollisuuksien monipuolinen toiminta-tila. Simulaatio-oppimisympäristössä harjoitellaan käytännön taitoja todel-lisuutta vastaavissa opetustilanteis-sa potilasturvallisuus huomioon ottaen. Simulaatio-oppimisympäristössä toi-

Simulointi on hoitotyön opetuksessa turvallinen tapa harjoitella käytännön taitojateksti: kiRsi liimatainen

24

Tule opiskelemaan HAMKiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattilaiseksi. Pienet ja mukavat kampuksemme tarjoavat mukavan opiskeluym-päristön.

Sosionomiksi voit opiskella päivätoteutuksessa (8 – 16) Hämeenlinnassa. Sairaanhoitajaopintoja on tarjolla päivätoteutuksina (8 – 16) Hämeenlin-nassa ja Forssassa, sekä monimuotototeutuksena (18 – 100) Valkeakoskella. Terveydenhoitajaksi voit lukea itsesi Hämeenlinnassa päivätoteutuk-sena.

Hakukohteet sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla• sosionomi (AMK), päivätoteutus• sairaanhoitaja (AMK), päivätoteutus• terveydenhoitaja (AMK), päivätoteutus• sairaanhoitaja (AMK), monimuotototeutus

Lisätietoja: www.hamk.fi/sosionomiwww.hamk.fi/sairaanhoitajawww.hamk.fi/terveydenhoitaja

tekemässä

Hyvinvointia

25

Sibeliuksen juhla-vuoden aloittanees-sa Sibeliuksen syk-sy -festivaalissa oli nähtävissä hamki-laista väriä.

Sibelius Celebrations järjesti syksyllä 2014 Sibeliuksen syk-sy -tapahtuman. Yksi osa tapahtumaa oli jälleen Nuottiavainpolku, jota suun-nittelemassa on ollut kolme HAMKin opiskelijaa: Jenna Kankaanpää, Ilona Härö ja Anna Väänänen.

Sosionomiksi opiskeleva Jenna on ol-lut koordinoimassa projektia jo vuo-den 2014 helmikuusta alkaen. Ohjaus-toiminnan opiskelijat Härö ja Väisänen

puolestaan suunnit-telivat Nuottiavain-polun Wetterhoffin

rastin, jossa askarrel-tiin nuottiheijastimia ja

kukkakoruja.

Jenna on ollut mukana Itsenäisyysfantasian taustatiimissä kol-men vuoden ajan, ja Sibelius Ce-lebrations pyy-si häntä sen pe-rusteella mukaan suunnittelemaan myös Sibeliuksen syk-sy -festivaalia. Suunnittelu- ja koordi-nointityö sopii Jennan opintojen pal-velumuotoilu-kokonaisuuteen, ja hän

onkin pitänyt työstään. Hä-nelle on annettu hyvin vapaat kädet toteuttaa itseään, ja hän kertoo, että edes suuruudenhul-luja ideoita ei ole tyrmätty. Pal-jasjalkaisena hämeenlinnalaise-na hän kertoo myös, että Sibelius Celebrationsin osana toimiminen on ollut oiva keino verkostoitua tapahtuman parissa työskentelevi-en ihmisten kanssa.

Sibeliuksen syksy käynnistyi HAMKin siivittämänäteksti: joonas Pylvinen

26

LEPAA

Vuosisatoja vanhan Lepaan kar-tanon ympärille keskittyvä kylä sijaitsee Hattulan kunnassa. Ny-kyisin paikka toimii viher- ja puu-tarha-alan ammattilaisten kes-kuksena, jonne kävijöitä saapuu ympäri Suomea. Myös oma golf-kenttä ja viinitila houkuttelevat matkailijoita.

Etäisyydet:Helsinki: 117kmTampere: 79kmHämeenlinna: 18km Opiskele Lepaalla:• Puutarhatalous• Rakennettu ympäristö

27

LUONNONVARA-ALAN KOULUTUS

Luonnonvara-alan koulutuksella on HAMKissa pisimmät perinteet:Kuningas Kustaa Vaasa perusti jo vuonna 1556 Mustialaan kuninkaankartanon.Suomen Talousseuran toimesta vuonna 1840 Mustiala valittiin maamme ensim-mäiseksi maatalousoppilaitoksen paikaksi.

Evolla opetus alkoi Ewoisten Metsänhoito-opistossa vuonna 1862.

Lepaan kartanon historia ulottuu jopa 1200-luvulle. Nimi mainitaan asiakirjoissa ensi kerran 1460-luvulla. Eri vaiheiden kautta kartano siirtyi 1800-luvulla Maria ja Carl Packalénille, jotka testamenttasivat kartanon valtiolle 1902, sillä edelly-tyksellä, että paikalle perustetaan puutarhaopisto. Lepaan puutarhakoulu aloitti toimintansa vuonna 1910.

Tällä hetkellä alalta tarjolla ovat seuraavat koulutukset:• Maaseutuelinkeinot, Mustialassa, päivätoteutus ja monimuotototeutus• Hevostalous, Mustialassa, päivätoteutus• Puutarhatalous, Lepaalla, päivätoteutus• Rakennettu ympäristö, Lepaalla, päivätoteutus• Metsätalous, Evolla, päivätoteutus• Kestävä kehitys, Forssassa, päivätoteutus ja monimuotototeutus

28

saalta yrityselämässä ei aina ehditä kysellä opiskelijan ainevalintojen perään – työelä-mä hakee hyviä tyyppejä riveihinsä, sum-maavat Minja Lääperi ja Minna Mantila. Mikä tauti näitä perunoita vaivaa?

Virpi lintunen ja Emilia Välimäki vasta-sivat puutarhanäyttelyn kasvineuvonnas-ta Lepaan taimistolla. – Näyttelyvieraat kyselivät puutarhansa ja pihansa ongelmis-ta: kasvupaikoista, -alustoista ja kasvitu-holaisista. Yleisin kysymys taisi koskea he-rukoiden leikkausta. Vastausten etsiminen asiakkaille on ollut käytännön oppimista parhaimmillaan, Emilia kertoo. – Haas-tavin juttu taisi olla se, kun asiakkaalla oli mukana omia perunoita, joista piti tunnis-taa niihin iskenyt kasvitauti. Messupro-jektissa on päässyt hyvin puutarha- ja vi-heralan sisäpiiriin eli olemme luoneet hyviä suhteita. Lisäksi näyttää siltä, että joku-nen messuprojektiin osallistunut sai täällä jalkaa työelämän ovenväliin, eli löysi har-joittelupaikankin, toteaa Virpi Lintunen.

jaettiin, ja homma hoidettiin kotiin esitte-lemällä hortonomikoulutusta ja ammatti-taitoa messuvieraille ja hortonomien työn-antajille, kertoo projektia vetänyt Tarja Järfvas. Aikaisemmin keväällä opiske-lijat järjestivät oman mainoskuvauksen, teettivät osastolle roll-upeja ja esitteen, kirjoittivat Puutarha ja kauppa -lehteen artikkelin, hoitivat t-paitatilauksen koko kampuksen henkilökunnalle ja projek-tiryhmälle. – Työtä tehtiin paljon, mutta kaikilla oli hauskaa, sanoo Tarja.

Kyselyä tekemällä kontaktiin yritysten kanssa

Yksi messuihin liittyvä työ oli kysely-vastausten kerääminen näytteilleasetta-jilta. – Kysely koski ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyötä. Kiersimme tabletit kädessä messuosastoja läpi ja tiedustelimme kiinnostusta osallistua uudenlaisen AMK-moduuliopiskelun projekteihin, kertoo Tii-na Uusitupa. – Yleistuntumaksi jäi, että työelämästä löytyy kyllä opintoihin oikeita tarpeita ja aiheita. Koulun pitää olla aktii-vinen ja heittää tärppejä yrityksille. Toi-

HAMKin Lepaan yksikön omenatar-hojen ja puistojen äärellä, Vanajaveden rannalla, opiskelevat puutarhatalouden hortonomit (AMK). Joka vuosi elokuus-sa alueella järjestetään Suomen suurin puutarha-alan ammattilaisten messu-tapahtuma, Lepaa-näyttely. Kaikki toi-sen vuoden hortonomiopiskelijat osal-listuvat näyttelyn organisointiin. Työn ohessa opiskeleva ryhmä halusi sitoutua tänä vuonna näyttelyyn vähän enemmän kuin tavallisesti ja tienata samalla opin-topisteitä: he suunnittelivat ja toteuttivat HAMKin messuosaston, tekivät yhteis-työkyselyn, opastivat marja- ja hedelmä-neuvonnassa sekä hoitivat Lepaan opas-tetut puistokierrokset.

Uuden oppiminen oli hauskaa, kun sai tehdä itse ja yhdessä

– Tapahtuman organisointi aloitettiin hel-mikuussa. Osastolle tehtiin Haluatko hor-tonomiksi? -onnenpyörä. Rintanappeja louskutettiin hirmuinen läjä messulahjoik-si. Osastolle hommattiin myös sponsoreilta kasveja ja sisustustavaraa. Esittelijävuorot

Näin me haluamme opiskella: HOPUAI13 –ryhmä nauttii Lepaan omena-tarhasta. Kuva otettiin messujen markkinointi-materiaaliksi.

Puutarhanäyttely poiki opintopisteitä hortonomiopiskelijoilleteksti Pia RuPPonen, kuva nina jukaRain

Lepaa 14 -näyttelyssä esittäytyivät kolmen päivän ajan puutarha- ja vi-heralan kotimaiset ja ulkomaiset yritykset, koneet, laitteet, tekniik-ka sekä uutuustuotteet ja -kasvit. Näytteilleasettajia oli 200 ja kä-vijöitä reilut 11 000. Pääjärjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Mes-sutöistä ropisi opintopisteitä mm. markkinoinnin, viestinnän, amma-tillisen osaajan, puutarha alan tuk-ku- ja vähittäiskaupan sekä esi-miestyön opintojaksoihin. Ryhmän työtä ohjasi Lepaalla viestinnän ja markkinoinnin lehtori Pia Ruppo-nen.

29

taa hakijaa hahmottamaan, että Lepaal-la on mahdollista suunnittelun lisäksi eri-koistua rakentamisen ja rakennuttamisen osaajaksi, Heikki Peltoniemi jatkaa. Vi-heralan yrityksissä koulutuksen nimen muutos on nähty ajankohtaiseksi. Esi-merkiksi alan järjestöä edustava Viher- ja ympäristörakentajat ry on asiaan tyy-tyväinen. Muutoksen toivotaan ohjaavan alalle enemmän rakentamisesta kiinnos-tuneista opiskelijoita.

Oikeastaan pihainsinöörejä

Opiskelijat tuntuvat olevan nimimuu-toksesta iloisia. – Mehän ei vain maalailla täällä vesiväreillä kauniita kuvia ja mieti-tä pensaiden paikkoja, vaan lasketaan oi-keasti ulkoalueiden teknisiä rakenteita ja tehdään raakaa viherrakennushommaa.

Rakentaminen ja hoitotyöt työllistävät

- Maisemasuunnittelua on opiskeltu HAM-Kin Lepaan yksikössä vuodesta 1995 alka-en. Vihertoimialalla maisemasuunnittelun hortonomit ovat tulleet tunnetuiksi erityi-sesti rakennetun ympäristön suunnittelutai-doista. Meiltä valmistuvista hortonomeista yli puolet työllistyy viherrakentamiseen ja ylläpitoon liittyviin töihin. Ylläpidolla tar-koitetaan esimerkiksi kasvillisuuden korjai-lua ja puiden leikkauksia, kertoo koulutus-päällikkö Heikki Peltoniemi.

Miksi nimi muutettiin?

- Halusimme muuttaa nimen kuvaamaan enemmän sitä työelämän tarvetta, johon hortonomit meiltä valmistuvat. Nimi aut-

Maisemasuunnittelusta tulee Rakennetun ympäristön koulutus teksti Pia RuPPonen, kuva nina jukaRain

Oletko kiinnostunut viherrakentamisesta ja ympäristöjen suunnittelusta? Mietitkö kotipihojen toimintoja ja kasveja, koulu-pihojen parempaa hyödyntämistä välituntikäytössä tai miten hieman nuhjuisesta lähipuistosta saisi asukkaiden olohuoneen? Pistä silloin kevään 2015 yhteishaussa hakemus menemään rakennetun ympäristön koulutukseen. Valmistut hortonomiksi (AMK) noin neljässä vuodessa.

Kyllähän niitä kasveja ja värejäkin pitää miettiä, mutta se tulee sitten hyvien pohja-töiden päälle kirsikaksi kakkuun. Uusi nimi kuvaa oikeasti sitä mitä me täällä opiskel-laan: me ollaan vähän niin kuin pihainsi-nöörejä, kertoo kolmannen vuoden hor-tonomiopiskelija Susanna Lapinoja.

30

Metsätaloutta 24/7teksti: joonas pylvinen, kuva:reima kallinen

Evolla viimeistä vuottaan metsätaloutta opiskeleva Toni-Matti Seppänen on tätä nykyä kiireinen yrittäjä. Päivät kuluvat sekä opintojen että töiden parissa, ja vapaata voikin pitää vain yh-tenä päivänä viikossa. 24/7- opiskelumalli mahdollistaa hänelle nopean etenemisen opinnoissa yrityksen pyörittämisen ohella.– Se ei eroa oikeastaan normaalista opiskelusta. Teen päällekkäin kursseja, yhtenä päivänä käyn yhdellä kurssilla, toisena toisella, Toni-Matti kertoo.

Hän perusti 2014 keväällä veljensä kanssa ST- Metsäpalvelut -nimisen yrityksen, ja liiketoiminnan kehittäminen onkin vienyt paljon aikaa siitä alkaen. Koulu kuitenkaan ei ole hai-tannut yrityksen pyörittämistä, päinvastoin:– Koulu on lähinnä auttanut yrityksen kanssa. Opinnäytetyöni aihe liittyy metsäpalveluihin, ja olen luonut paljon suhteita kou-lutoiminnan kautta, Toni-Matti selventää.

Toni-Matti on saanut töitä tehdessään huomata, ettei kou-lun maalaama ruusuinen kuva yrittäjyydestä vastaa täysin to-dellisuutta. Paperitöitä joutuu tekemään paljon, muusta työs-tä puhumattakaan.

Itse metsätalousalan opinnoista hän nauttii kovasti. Evolla on päässyt seuraamaan ja tekemään käytännön töitä metsäs-sä, eikä opiskelu ole yltiöteoreettista. Koulutus on yleispätevä ja se antaa hyvät valmiudet työelämään.

Lisäksi Toni-Matti ylistää Evoa opiskelupaikkana: – Tämä on eräänlainen lintukoto. Jo alussa huomasi yhteishengen kehittyvän todella nopeasti, ja ilmapiiri täällä on todella rento, hän toteaa.

Lepaa, Evo, Mustiala ja Forssa tarjoavat loistavat puitteet luonnonvara-alan opintoihin.

Hakukohteet päivätoteutuksiin:• agrologi (AMK), maaseutuelinkeinot, päivätoteutus• agrologi (AMK), hevostalous, päivätoteutus• hortonomi (AMK), puutarhatalous, päivätoteutus• hortonomi (AMK), rakennettu ympäristö, päivätoteutus• metsätalousinsinööri (AMK), metsätalous, päivätoteutus• ympäristösuunnittelija (AMK), kestävä kehitys, päivätoteutus

Hakukohteet monimuototeutuksiin • agrologi (AMK), maaseutuelinkeinot, monimuotototeutus• ympäristösuunnittelija (AMK), kestävä kehitys, monimuotototeutus

Lisätietoja: www.hamk.fi/maaseutuelinkeinotwww.hamk.fi/hevostalous

www.hamk.fi/puutarhatalouswww.hamk.fi/rakennettuymparisto

www.hamk.fi/metsatalouswww.hamk.fi/kestavakehitys

HAMKissa

Luonnollisesti

31

EvoLuonnonläheinen kylä Hämeenlin-nan laitamilla on oma maailmansa. Metsän ympäröimällä paikkakun-nalla onkin virkistysalue luonto-matkailijoille. Merkittyjä patikointi-polkuja on yli 70 km.

Etäisyydet: Helsinki: 144kmTampere: 99kmHämeenlinna: 44km

Opiskele Evolla:• Metsätalous

32

teksti ja kuvat: joonas Pylvinen

Agrologiksi opiskeleva Oskari Virtanen istahtaa työpöytänsä ääreen omakotitaloa muistuttavassa Tiimitoimistossa Mustialassa. Perin-teisten maatalousalojen, kuten peltokasvinviljelyn tai sikatalouden, sijaan Oskari opiskelee maatalousmarkkinointia, ja sitäkin hieman epätavallisesti – AgriTeams-ohjelmassa. >>

Oskari opiskelee osana

osuuskuntaa

33

Vaikka tiimityöskentely onkin yhdes-sä tekemistä, Oskari huomauttaa, että AgriTeams-opiskelussa korostuvat vas-tuu ja itsenäisyys. Osana tiimiä on pak-ko heittäytyä täysillä, eikä tiimiopinto-ja ole tehty niille, jotka menevät sieltä, mistä aita on matalin.

Osuuskuntansa Coetuksen kanssa Oskari on jo tehnyt ja kokenut paljon. Coetus järjestää muun muassa markki-nointipalveluita ja videotuotantoa, joka onkin Oskarin erikoisalaa. Coetus on yhtenäinen porukka, mutta silti silläkin on silloin tällöin omia sisäisiä ”klikke-jään”, aivan kuten oikeassakin työelä-mässä. Viimeisenä vuonna AgriTeams-opiskelijoiden tavoitteena on lähteä maailmanympärysmatkalle, jolla hei-dän on tarkoitus suunnitella kansainvä-listä projektia.

– Yrityksen jatkosta koulun jälkeen on ol-lut puhetta, mutta katsotaan sitten, miten käy, Oskari pohtii.

Mustiala opetusympäristönä on oma pieni kylänsä, joka on maatalousalan oppilaitoksena Suomen vanhin lajiaan. Oskari kertoo pitkien perinteiden ole-van sekä hyvä että huono asia: paikka uudistuu kyllä, mutta hitaasti.

Lopuksi Oskari toteaa nauraen AgriTeams-opintojen antaneen hänel-le paljon enemmän, kuin mitä tavalliset opinnot olisivat antaneet. – En voinut kuvitellakaan tullessani tänne opiskele-maan, että pääsisin tekemään jotain täl-laista. En vaihtaisi pois päivääkään.

– AgriTeams on tiimiopiskelua, jossa ei ole luentoja eikä tenttejä, Oskari valaisee.

AgriTeamsiin haetaan toisen opis-keluvuoden puolivälissä, jonka jäl-keen sisään päässyt tiimi perustaa oman osuuskuntansa ja alkaa pyörit-tää sen kautta liiketoimintaa jo opin-tojen aikana. Turhankin hyvältä kuu-lostavan opiskelutavan kääntöpuolena on kuitenkin sen vaatima kova työ. – Käytännössä tämä on 24/7-opiskelua, Oskari kertoo.

Tiimitunnit ovat AgriTeamsin oppi-mistilanteita. Tiimitunneilla tiimiläi-set opettavat toisilleen opiskelemiensa kurssien aihealueita. Jokainen pereh-tyy johonkin osuuteen vaikkapa kirjo-ja lukemalla ja kertoo siitä muille sekä esittää kysymyksiä ja käytännön tehtä-viä teorian pohjalta. Näin he muodos-tavat toisilleen kokonaiskuvan, jolloin he voivat hakea opintopisteitä varsi-naisen kurssin vastuuopettajalta. Tämä tehdään osaamisen arviointilomakkeen kautta, jossa opiskelija arvioi, kuin-ka hyvin hän hallitsee kurssin oppi-mistavoitteet. Opiskelija tuottaa itse oppimateriaalit, jotka lähetetään vas-tuuopettajalle. Tämän jälkeen kurssin vastuuopettaja arvioi opiskelijan osaa-mista annettujen materiaalien ja kes-kustelun pohjalta.

Tiimeillä on vastuuopettaja sekä val-mentaja, jotka seuraavat tiimien opin-tojen etenemistä. Opinnäytetyön ai-heenkin voi saada AgriTeamsin parissa toteutetusta projektista.

”En voinut

kuvitellakaan

tullessani tänne

opiskelemaan, että

pääsisin tekemään

jotain tällaista.

En vaihtaisi pois

päivääkään!”

34

Hevosten liikuntamääriin ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa erilaisin tarharatkaisuin

Ulkoilualueiden riittävä koko ja laumas-sa ulkoileminen lisäävät hevosten hy-vinvointia ja niiden päivittäisiä liikun-tamääriä. Intoa liikkumiseen voidaan lisätä myös erilaisilla tarharatkaisuilla. Näin toteavat Suvituuli Kari ja Maiju Räty hevosten vapaata liikuntaa käsitte-levässä opinnäytetyössään.

Hevosten päivittäistä liikkumista selvit-tävä tutkimus toteutettiin kahdella tal-lilla. Kun hevosilla oli käytössä kujamai-nen ns. Paddock Paradise -tarha ja kun heinät jaettiin useaan eri paikkaan kujan varrella, hevoset liikkuivat keskimäärin noin 500 metriä tunnissa. Pienessä tar-hassa ne liikkuivat vähemmän.

Mitä paremmin hevoset voivat, sitä hel-pommalla ja pienemmin kustannuksin tallit selviävät. Laiduntamisen lisäämi-nen ja työtä vähentävät tarhausratkai-sut, kuten pihatot, vähentävät työtä ja kustannuksia ja lisäävät myös talliyrit-täjien hyvinvointia.

Hevosten aktiivipihattopaikoille riittää asiakkaita

Ratsuhevosten ja ponien omistajat suosi-vat aktiivipihattoa valitessaan täysihoito-tallipaikkaa, mutta tarjontaa on vähem-män kuin kysyntää. Tämä selviää Piia Palosen tekemässä kyselytutkimukses-sa, joka on osa hänen opinnäytetyötään. Tutkimus toteutettiin ProAgria Etelä-Suomi ry:n toimeksiantona.

Hyvinvointia tukevat elinolot ovat he-vosenomistajille tärkeitä ja näkemykset hyvinvoinnista samankaltaisia. Kyselyyn vastanneiden (309) hevosista vain nel-jä prosenttia asuu aktiivipihatossa, mut-ta 28 % toivoisi aktiivipihattoasumista.

Kysyttäessä tärkeimpiä tekijöitä tallipai-kan valinnassa nousi kärkeen tarhaami-sen järjestäminen suotuisasti. Ulkoilun halutaan tapahtuvan pienissä 2 – 3 he-vosen laumoissa kokopäiväisesti tar-hoissa, joissa on vaihtelevaa maastoa. Henkilökunnan ammattitaidolla on lä-hes yhden veroinen merkitys, ja kolmas tärkeä tekjiä on ruokinta. Karkearehu on mieluiten sekä kuivaa että esikuivattua säilöheinää, ja se tulisi tarjoilla slowfee-dingverkoista säännöstellysti tai vapaasti. Kenttää ja maastoja arvostetaan enem-män kuin maneesia.

Tuhannen osakkaan ravihevoskimppa voi toimia ja tuottaa elämyksiä

Tuhannen osakkaan kimppa voi toimia ja tuottaa elämyksiä, toteaa Suvi Rajamäki opinnäytetyössään ” Callela Longshot – Tuhannen Tallin toiminnan arviointi. Kimppatallitoiminta ja sen kehitystarpeet Suomessa”. Opinnäytetyössä kartoitettiin Callela Longshot -nimisen ravihevosen ympärille kootun kimpan, Tuhannen Tallin, toiminnan onnistumista kimppa-hevosenomistajille suunnatulla kyselyllä sekä kimpanvetäjän ja hevosen valmen-tajien haastatteluilla. Työn toimeksianta-jana toimi Suomen Hippos ry.

Hevosen omistaminen on tämän päivän Suomessa niin kallista, ettei tavallisella tallaajalla ole enää mahdollisuutta os-taa ja ylläpitää ravihevosta, mikäli val-mennuksen hoitaa ammattivalmentaja. Kimppatallitoiminta on kasvava trendi, jossa itää hevosenomistamisen ja etenkin raviurheilun tulevaisuus. Kyselyn tulok-set osoittavat, että jättikimppojen kaut-ta tulleet uudet hevosenomistajat jäävät lajiin pariin pidemmäksikin aikaa ja ovat kiinnostuneita jatkamaan hevosenomis-tajana tulevaisuudessakin. Hyvin toimi-vat kimpat nostavat myös hevosurhei-lun imagoa.

Vuodessa tuhat opinnäytetyötä työelämän tarpeisiinteksti: taina lehtomäki, kuva: ville salminen

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on työelämälähtöi-nen kehitystehtävä, joka toimii siltana opiskelijan ja työelä-män välillä. Se auttaa opiskelijaa luomaan yhteyksiä oman alan työnantajiin, ja vastavuoroisesti opiskelija tuottaa opin-näytetyössään työelämää hyödyttäviä tuloksia. Valmistuville opinnäytetyö onkin usein polku työllistymiseen.

Opinnäytetyö on laajuudeltaan 15 opintopistettä eli se vastaa noin kymmenen viikon kokoaikaista työpanosta. HAMKista valmistuu vuosittain noin tuhat opinnäytetyötä. Valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen opinnäytetyökir-jasto on osoitteessa www.theseus.fi. HAMKin hevostalou-dessa on vuoden 2014 aikana valmistuneet esimerkiksi seu-raavat opinnäytetyöt:

35

Kaikki opinnot eivät kui-tenkaan ole ulkona olemista, vaan iso osa opiskelua on omatoimista eri-laisten projektien parissa työskentelyä, usein ryhmissä. Emilia kertookin ryh-mätyöskentelyn opettaneen myös työ-elämän kannalta tärkeitä sosiaalisia tai-toja. Hänelle yksi tärkeistä asioista on ollut oppia työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa, sillä sitä tarvitaan var-masti myös työelämässä. - Tahtoisin tu-levaisuuden työssäni olla osa toimivaa ja innostavaa tiimiä, hän unelmoi.

Iidan mukaan kestävää kehitystä opis-kellessaan hän on tullut huomaamaan yhä vain enemmän, kuinka luonto toimii yhtenä kokonaisuutena, jossa luonnolli-set prosessit ja ihmisten toiminta muok-kaavat ympäristöä jatkuvasti. Esimerkiksi vesistöjen tilaa tutkiessa ei riitä, että tar-kastelee pelkkää vesistöä, vaan on huo-mioitava koko ympäröivä valuma-alue; minkälaista toimintaa ihminen harjoit-taa alueella, ja mitkä ovat paikan luon-nolliset ravinneolosuhteet.

monenlaiseen toimintaan, kuten mit-taamaan vesistöjen happipitoisuutta, kunnostamaan jokiuomaa ja tekemään hoitokalastusta Äimäjärvellä.-Nostimme veneet polvia myöten täyteen roskakalaa pois järvestä, jotta sen ekologis-ta tilaa saataisiin parannettua. Sain kurs-sista paljon enemmän irti verrattuna sii-hen, että kaikki oppiminen olisi tapahtunut luokassa, Emilia julistaa.

Tyttöjen mukaan oli hienoa päästä mu-kaan juuri niihin töihin, joita Suomessa tehdään ja näin päästä parantamaan ym-päristön tilaa. Emilia uskoo heidän saa-neen projekteista paljon eväitä työelä-mään siirtymiseen tulevaisuudessa. Hän ja Iida kertovat yhden heidän valttikor-teistaan työhön siirtyessään olevan käy-tännönläheisyys ja toimintavalmius käy-tännön ympäristötyössä.- Olisi hienoa olla valmistuttuaankin mu-kana tämän kaltaisissa projekteissa! heh-kuttavat molemmat.

Iida vielä lisää, että projektipäivissä on parasta se kaikista hehkuva oppimisen ja onnistumisen ilo, joka tartuttaa hyvän fiiliksen koko porukalle pitkäksi ajaksi.

Kestävän kehityksen toisen vuoden opis-kelijat Emilia ja Iida molemmat toteavat käytännön toimien olleen parasta opis-keluissaan:- Päästään paljon ulos luokkahuoneesta koke-maan käytännössä, millaista työtä eri ihmiset tekevät ympäristön parissa, kertoo Emilia. - Ja käytännössä ne asiat vasta oppiikin. Vaikka kuinka luokassa pohtisi tai kirjoista lukisi, todellinen oppiminen tapahtuu, kun pääsee itse hommiin, Iida komppaa.

Molemmat opiskelijat ovat päässeet eri-laisille ympäristöaiheisten alojen projek-teihin ja töihin mukaan, ja he ovat näin verkostoituneet samalla työelämän ih-misten kanssa. Monet näistä retkistä ja vierailuista ovat olleet mahtava yhdis-telmä oppimista ja samalla luonnossa viihtymistä. Emilia toteaakin näin käy-tännönläheisen opiskelutyylin sopivan todella hyvin opiskelijoille, jotka oppi-vat paremmin asiat olemalla itse muka-na tekemässä ja kokemassa.

Esimerkkinä käytännönläheisistä pro-jekteista Emilia ja Iida nimeävät en-simmäisen vuoden Vesistöjen kunnos-tus -kurssin, jolla he pääsivät mukaan

Kestävä kehitys – työtä ympäristön hyväksiteksti: teRo ahvenhaRju/joonas Pylvinen, kuvat: teRo ahvenhaRju

36

MustialaIdyllinen Mustialan maaseutu-kylä sijaitsee Tammelan laita-milla. Paikalla on ollut maata-loustoimintaa jo 1500-luvulta alkaen, ja sinne perustettiin Suomen ensimmäinen alan oppilaitos.

Etäisyydet:Helsinki: 128kmTampere: 100kmHämeenlinna: 48kmForssa: 12 km

Opiskele Mustialassa päivä-toteutuksena:• Hevostalous• Maaseutuelinkeinot

Opiskele Mustialassa moni-muotototeuksena:• Maaseutuelinkeinot

37

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN KOULUTUS

Isona minustakin tulee insinööri!Insinöörin ammatti vaatii monipuolisia taitoja – rautaista ammattiosaamista, luo-vuutta, loogista päättelykykyä ja sosiaalisia taitoja. HAMK kouluttaa tekniikan ammattilaisia sekä suomeksi että englanniksi Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Valkeakoskella.

HAMKin tekniikan alan koulutus on monipuolista ja käytännönläheistä. Työelä-mälähtöiset projektit ja yli 40 vuoden kokemus tuovat vahvaa osaamista. Tämän vuoksi HAMKin tekniikan alojen opiskelijat työllistyvät hyvin ja saavat vahvat projektitaidot ja työelämäkontaktit jo opintojensa aikana.

Tekniikkaa voit opiskella:Hämeenlinnassa• Bio- ja elintarviketekniikka• Construction Engineering• Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka• Rakennusmestari

Riihimäellä• Konetekniikka• Liikenneala• Mechanical Engineering and

Production Technology• Tieto- ja viestintätekniikka

Valkeakoskella• Electrical and Automation

Engineering• Sähkö- ja automaatiotekniikka

www.hamk.fi/tekniikka

38

Uudet FUAS Innovation School -kesäopinnot tarjoavat ti-laisuuden hankkia työelämässä tarvittavaa osaamista opinto-jen aikana. FUAS Innovation School -kesäopinnot ovat laa-juudeltaan 15 opintopisteen kokonaisuus, jossa yhdistyvät virtuaaliopinnot ja yrityksille tehtävä projekti.

FUAS Innovation School tarjoaa opiskelijalle verkostoja, in-novaatioita, osaamista ja kokemuksia! Kesän aikana opiske-lijalla on mahdollisuus kehittää osaamistaan projekteissa rat-komalla yritysten asettamia haasteita. Yritysprojekti tarjoaa opiskelijoille hienon mahdollisuuden tutustua yrityselämään ja soveltaa teoriaa käytännössä.

Projektimuotoisessa opiskelussa yhdistyy teoria ja käytäntö

Projektit alkavat yleisesti tutustumalla aiheeseen ja yrityk-seen. Automaation ja kone – ja tuotantotekniikan opiskelijat

Valinnanvaraa myös kumppanikorkeakouluista

Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu muodostavat yhdessä FUAS-liittouman. Nimi tulee sanoista Federation of Universities of Applied Sciences.

FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut tarjoavat yhteistyössä opiskelijoil-leen mahdollisuuden suorittaa tutkintoon hyväksyttäviä opintoja.

Joka kesä on tarjolla laaja valikoima kesäopintoja, joihin jäsenkorkea-koulujen opiskelijat voivat osallistua. Kesäopinnot ovat oiva tapa edistää opintoja. Niiden tarjonta vaihtelee vuosittain.

olivat tutustumassa projek-tiaiheeseensa Joyride Games Oy yrityksessä Forssassa. Aiheena ryh-mällä oli kiipeilyseinän konseptointi suunnittelu ja yri-tysvierailulla opiskelijat pääsivätkin tutustumaan aiheeseen perusteellisesti! Hauskaa, hyödyllistä ja innovatiivista – sitä ovat kesäopinnot ja yritysprojektit parhaimmillaan!

”This project has helped me to take part in a practical activity and gave me chance to utilize my summer holidays by get-ting new knowledge and applying my own ideas. I`ve enjo-yed my holidays and experienced a working life of an engin-eer with the help of this project” - Fuas Innovation Schooliin 2014 osallistunut Mechanical Engineering opiskelija

FUAS INNOVATION SCHOOL – kesästä kaikki hyöty irti!teksti & kuva: meRita aRonen

39

Pasi osallistui käytännönläheiseen kesäkouluun teksti: joonas Pylvinen, kuvat: kaRin Pasila

sen perusteella voinut vielä tehdä syvä-luotaavaa analyysiä, sillä ei vielä tiedet-ty edes sitä, millaisen tuloksen rikkinäi-nen tasauspyörä antaisi. Vaikka tehtävä siis vaikeutuikin huomattavasti, se ei es-tänyt Pasin ryhmää tekemästä tuotetta. Ainoastaan loppuviimeistely jäi hieman kesken.

Pasi toteaa, että oli erittäin mukavaa teh-dä käytännön projektia koulussa istumi-sen sijaan, ja hän toivookin, että HAMK tai FUAS-liittouma järjestäisivät lisää vastaavia projekteja tulevaisuudessa. – Sisulta saattaa lisäksi irrota mahdollinen harjoittelu- ja jopa työpaikka, opinnäy-tetyöaiheesta puhumattakaan. Hieman saatiin kritiikkiäkin: raportoinnin ja vä-litapaamisten määrää pitäisi käytännön syistä vähentää.

Ryhmä teki projektistaan myös YouTube-videon, joka voitti kaikkien FUAS-kesäprojekteissa tehtyjen vide-oiden kesken käydyn kisan. – Videomme erottui selvästi kaikista muista – se oli trailerimainen, eikä siinä pönötetty pu-vut päällä, Pasi kertoo.

Englanninkielistä insinööritutkintoa opiskelevalla Pasi Soinilla riittää tari-noita. Viime kesänä hän otti osaa FUAS Innovation School 2014 -kesäprojektiin, jonka tiimoilta hän ja hänen suomalais-nepalilainen ryhmänsä tekivät yhteistyö-tä Sisun kanssa.

FUAS Innovation School on eri ke-säopinnoista muodostuva kokonai-suus, johon voivat ottaa osaa FUAS-ammattikorkeakoulujen, eli HAMKin, LAMKin ja Laurean, opiskelijat. Koko paketista voi saada yhteensä 15 opinto-pistettä, 8 opintopistettä projektiopin-noista ja 7 opintopistettä yritysprojek-tista.

Pasin ryhmän yritysprojektina oli teh-dä Codelma Oy:n alaisuudessa Sisu Akseleille tuotekehitysprojektia. Käytännössä kehitystyö tapahtui kuun-telemalla tasauspyörästöjä jalkamikro-foneilla, ja ottaa selville saadusta datas-ta, mikä niissä mahdollisesti on vialla ja miksi. Kuitenkin kesken projektin Sisulla tapahtui muutoksia, ja tutkimus jäi pol-kemaan paikalleen. Datan määrä oli vä-häinen, ja ryhmä harmittelikin sitä, ettei Pasi ja tiimikaveri Devraj Thapa

40

suurten koneiden vieressä työskentely, mutta hän on oppinut luottamaan työ-tovereiden ammattitaitoon.

Rakennusalalla Iran mukaan pärjää, jos on joustava eikä hätäänny ongelmista.

– On oltava selkeä, osattava keskittyä ja pystyttävä katsomaan asioita monelta kantilta, Ira listaa. Työharjoittelu on ol-lut fyysisesti raskasta, mutta se on Irasta mukavaa, kun näkee heti kättensä jäljen.

Ojan pohjalle Ira ei kuitenkaan aio jää-dä, vaan valmistuttuaan työ sisältää pää-sääntöisesti mm. laskelmien ja suunni-telmien tekoa sekä työmailla kiertelyä.

Ira aloitti rakennusinsinöörin opinnot HAMKissa syksyllä 2013 ja tuntee löy-täneensä oman alansa.

Ryhmähenki luokalla on loistava, ja opiskelijat tukevat toinen toisiaan. Iran pääaine on infrarakentaminen, jossa pe-rehdytään liikenneväylien sekä vesihuol-lon verkostojen suunnitteluun ja raken-tamiseen.

Kesän 2014 Ira on työharjoittelus sa LinnanInfralla, joka vastaa Hämeen-linnassa mm. maanrakentamisesta, kunnossapidosta ja luontopalveluista. Rakennusinsinöörin AMK-tutkintoon kuuluu yhteensä 20 viikkoa työharjoit-telua, jotka tukevat opintoja, ja auttavat verkostoitumaan.

– Työharjoittelussa on ollut aivan mahta-vaa. Olen päässyt ajamaan jyrällä ja kai-vamaan telakoneella. Olemme vetäneet vesijohtoja, viemäreitä ja teiden alle put-kilinjastoja ja leikanneet vesiputkia. Olen myös tehnyt teiden pohjia ja ollut ihan la-pion varressakin ja ojan pohjalla, Ira nau-raa. – Se on ihan mahtavaa, ja tykkään tästä työstä ihan hirveästi.

Harjoittelupaikan Ira sai aktiivisesti itse hakemalla, ja hän onkin ollut tyytyväi-nen työpaikkaansa. Hänet on otettu hyvin vastaan, ja vanhemmat työtove-rit neuvovat asioissa ja auttavat niin ky-syttäessä kuin kysymättäkin. – Olemalla aktiivinen olen päässyt itse tekemään pal-jon asioita. Parasta on ollut, kun on pääs-syt soveltamaan oppimaansa käytännössä, ja ratkomaan pulmia, Ira kertoo.

Työturvallisuusasiat ovat tuttuja jo kurs-silta kouluvuoden varrelta, ja työmaal-lakin noudatetaan turvallisuussääntöjä hyvin tarkasti. Turvallisuustarkastuksia tehdään toistuvasti, ja valvoja kiertää työmaat viikottain. Alussa Iraa jännitti

Kesä ojan pohjalla – työharjoittelussa teoria muuttuu käytännöksi teksti ja kuva: kaRin Pasila

41

Niinpä ryhmätyötaidot siirtyivät mukana Hämeenlinnaan ikään kuin tapana toimia, tähdentää Johan.

HAMKissa ja VIAssa opiskellaan vuo-rovuosin, mikä asettaa opiskelijoille uu-sia haasteita. Oma opiskelu etenee eri tahtia muiden samaan aikaan aloittanei-den kanssa.

– Etenkin kun tulin HAMKiin takaisin tänä vuonna, minulta oli jäänyt väliin viime vuoden peruskursseja. Täällä men-tiin heti kehittyneempiin kursseihin, mikä oli haastavaa, kertoo Johan tarkemmin opinnoistaan.

– Toisaalta näiden vuosien jäl-keen olen monta kokemusta rikkaam-pi. Opiskelupaikkakunnalta Horsensista on parin kolmen tunnin junamatka Kööpenhaminaan. Horsens on Jyllannin aluella, eli Euroopan mantereella. Sieltä on siis suora junayhteys esimerkiksi Berliiniin, Saksaan. Muutenkin EU-kansalaiselle käytännön asiat hoituvat aivan mutkat-tomasti, ja asunto löytyy VIAn yhteistyö-kumppanin kautta sujuvasti. Ennen kaik-kea avarakatseinen opiskelija pärjää kyllä ulkomaillakin, Johan toteaa.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan in-sinööriopiskelijat voivat suorittaa puolet opinnoistaan tanskalaisessa yhteistyöyli-opistossa. Kyseessä on kaksoistutkinto: valmistuneella on sekä suomalainen in-sinööri (AMK) -tutkinto että Tanskasta saatu Constructing Architect -tutkinto.

Kaksoistutkinnon ulkomaanjakso ei pi-dennä opiskeluaikaa. Kaksoistutkinnon suorittaminen on luonnollisesti opiske-lijoille täysin vapaaehtoista. Lisätiedon hankkimiseen ja päätöksen kypsyttelyyn on aikaa ensimmäinen lukuvuosi.

Johan Rikberg on kolmannen vuoden opiskelija, jolla on takanaan jo yksi lu-kuvuosi VIA University Collegessa Tanskassa. – Etsin tietoa kaksoistutkin-nosta jo ennen hakemista. Opiskelujen alet-tua saimme lisää tietoa ja saimme kuulla myös kokemuksia vanhoilta opiskelijoilta, kertoo Johan. – Itse olin kuitenkin tehnyt päätöksen jo etukäteen.

– Koulutustapa VIAssa on ns PBL (Problem Based Learning), eli ongelmalähtöinen oppiminen, jossa opetus on opiskelijaläh-töistä ja opettaja on enemmänkin ohjaa-ja. Lisäksi opiskelu on ryhmäkeskeistä ja antaa hyviä taitoja projektinhallintaan.

Rakentamisen kaksoistutkinnossa opiskelet joka toinen vuosi Tanskassa teksti: maRko tuominen, kuva johan RikbeRg

Pienoismallin rakentamista Viassa

HAMKin rakennusalan opinnot ovat keskittyneet Hämeenlinnan Korkeakoulukeskukseen Visamäkeen.

Rakennusinsinööriksi voit opiskella päiväto-teutuksina joko suomeksi tai englanniksi. Voit suorittaa halutessasi myös kaksoistutkinnon, jolloin saat insinööri (AMK) -tutkinnon lisäksi Tanskasta Constructing Architect -tutkinnon.

Rakennusmestari-opintoja voit suorittaa joko päivätoteutuksena tai monimuotototeuksena työn ohessa.

Hakukohteet rakennusalalalla ovat:• insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskunta-

tekniikka, päivätoteutus• Bachelor of Engineering, Construction

Engineering, full-time studies• rakennusmestari (AMK), päivätoteutus• rakennusmestari (AMK), monimuoto-

toteutus

Lisätietoja: www.hamk.fi/rakennusinsinooriwww.hamk.fi/rakennusmestariwww.hamk.fi/construction

ammattilaiseksi

Rakennusalan

42

Rakennusmestaria tarvitaan käytän-nönläheisiin talonrakentamisen tehtä-viin. HAMKista valmistut asiantunti-jaksi, joka osaa johtaa rakennustuotantoa ja hallitsee rakennushankkeen laadulli-set, ajalliset ja taloudelliset vaatimukset.

Rakennusmestariopinnot aloitetaan jo ensimmäisenä vuonna käytännönlähei-sellä otteella, jolla tuetaan opiskelijan kas-vua rakennusmestariksi. Opiskelijoiden

”kotipesänä” on luokka, joka toimii ”työ-maatoimistona”. Opettajatiimin opetta-jat toimivat ”työmaapäälliköinä”, ja opis-kelijoillakin on omat työelämän mukaiset roolinsa alusta alkaen.

Tekemällä oppii

Tänä vuonna ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat seuraavat ja dokumentoivat Ohutlevykeskuksen rakentumista. Opis-kelijoilla on käytettävissä hankkeen pro-jektipankkiin tallennettu suunnitelmat. Piirustusten perusteella opiskelijat te-kevät määrälaskentaa materiaalitilauk-sia varten. - Ensi alkuun opiskelijat oli-vat hämmentyneitä, miten määrätiedot saadaan laskettua suunnitelmista. Pienis-sä ryhmissä pohtien he ovat kuitenkin itse keksineet, kuinka lasketaan esim. pilarian-turoihin tarvittavat laudoitusmateriaali-en, terästen ja betonin määrät, yliopettaja Seppo Aalto kertoo.

- Ensimmäisen lukuvuoden projektiopin-noissa opiskelijat tutkivat piirustuksia, las-

kevat määriä ja seuraavat rakennuksen valmistumista. He mm. tallentavat raken-nusosien asennusajat hankkeen tietomalliin, josta saadaan havainnollisesti esitettyä ra-kentamisen eteneminen. Rakennuksen tie-tomallin käyttö saadaan luontevaksi työvä-lineeksi heti opintojen alusta alkaen, Aalto jatkaa.

Rakennusmestarin on osattava ottaa työ-turvallisuusnäkökohdat huomioon kai-kessa rakennustyömaalla tapahtuvassa toiminnassa. Työt tulee suunnitella si-ten, että ne voidaan tehdä turvallisesti.

– Työnjohdon tulee huolehtia, että raken-nustyössä tarvittavia koneita ja laitteita osataan käyttää, ja että työympäristö on siisti. Kaikki nämä asiat tulevat tutuiksi opiskelijoille ensimmäisestä syksystä alka-en, Aalto kertoo.

Vaikka opiskelijoita ohjataan oma-aloit-teisuuteen ja itse oivaltamiseen, ovat

”työmaapäällikköinä” toimivat opettajat aina käytettävissä ja suunnitelmia ja las-kelmia käydään läpi yhdessä. – Työmaata seuraamalla opiskelijat saavat hyvän käsi-tyksen hallityömaan rakentamisesta. Se an-taa opiskelijoille valmiuksia jatkossa laatia työvaihesuunnitelmia, aikatauluttaa töitä ja valmistella työmaalta tehtäviä materi-aalihankintoja, sekä täten saavuttaa ra-kennusmestarin tehtäviin vaadittavat val-miudet, tiivistää Aalto opintojen alkuun sijoitetun työmaaprojektin tavoitteet.

Rakennusmestariksi uudella mallillateksti ja kuvat: kaRin Pasila

Rakennusmestariopiskelijoiden aamu starttaa kahvilla...

... Ja yhteisellä työmaakokouksella päivän tehtävistä

Essi pitää palaveria oman pienryhmän kanssa

opiskelijoiden työmaa: ohutlevykeskus

Opinnot ovat olleet vapaampaa ja ki-vempaa kuin aiemmat opinnot - Veli-Matti

Kävin ammattikoulussa rakennuspuo-len, mutta työ oli fyysisesti liian raskasta. Ala oli kuitenkin itselle tärkeä ja kiinnosti edelleen, joten hain rakennusmestariopin-toihin. Opiskelen ensimmäistä vuotta, ja syksyllä on ollut tätä projektia ja yleisopin-toja. Alussa oli hieman epäselvää, mitä mei-dän piti tehdä, mutta pikkuhiljaa aloimme ymmärtää – leikimme työnjohtajaa Ohutlevy-keskuksen työmaalla. Teemme siis kaikki samat asiat, kuin oikeatkin työnjohtajat. Esittelemme myös työmaan edistystä vieraille, jotka käyvät työmaatoimistollamme. - Essi

43

– Tapahtuma antoi mahdollisuuden arvioi-da osaamista kansainvälisesti, kertoo pel-torobottijoukkuetta ohjannut Markku Kippola. – Kilpailu osoitti, ettei meil-lä ole mitään syytä hävetä osaamistamme. Freestyle-tehtävän voitto osoitti opiskelijoi-den pystyvän innovatiivisuuteen ja haas-teellisuuteen sekä toimivaan toteutukseen. Menestys tämän kesän kisoissa innoittaa toteuttamaan haasteellisemman projektin ensi kesän kisoja silmälläpitäen, Kippola innostuu.

Opiskelijoille projekti on ol-lut haasteellinen mutta motivoiva. Peltorobottijoukkueen johtaja Samrat Gautam kuvailee projektia antoisaksi ja käytännönläheiseksi. – Parasta, mitä opintojen aikana on päässyt tekemään, ker-too Gautam.

Peltorobottijoukkue sai tukea kisaan osallistumiseen Claasin säätiöltä ja Henry Fordin säätiöltä.

Opiskelijoiden kehittämä ja rakenta-ma peltorobotti ansaitsi täsmäkastelul-la kisassa freestyle-osatehtävän voiton. Täsmäkastelussa robotti mittaa maan kosteuden tietyin välimatkoin, ja jos maa on kuivaa, se kastelee kasvit.

HAMKin automaatiotekniikan ja ko-netekniikan englanninkielisten kou-lutusten opiskelijat Valkeakoskelta ja Riihimäeltä osallistuivat peltorobot-titapahtumaan Saksassa kesällä 2014. Kilpailu järjestettiin osana DLG-Feldtage-kasvinviljelytapahtumaa. Kolmipäiväinen tapahtuma keräsi kaik-kiaan yli 23 000 kävijää 42 eri maasta.

HAMKin peltorobottijoukkue koostui kansainvälisistä opiskelijoista, jotka ovat toteuttaneet peltorobotin osana opinto-jaan. Robottia rakennettiin, kehitettiin ja testattiin lähes vuosi.

Robottiprojekti on osa HAMKin uuden-muotoista opetusta. Robottia rakentaes-sa opiskelijoiden oppima teoria konkre-tisoitui käytännön tekemiseksi.

HAMKin opiskelijoiden peltorobotti kisasi menestyksekkäästi Saksassateksti: taina lehtomäki, kuva: univeRsity oF hohenheim

3D-tulostus tarjoaa mielettömän määrän mahdollisuuksia teksti: maRko tuominen, kuva: mika viRolainen HAMK availee latuja uuden ubiikin tietoyhteiskunnan um-pihankeen. Uudet asiat pyritään omaksumaan edelläkävijöi-den joukossa. 3D-tulostus on yksi kiinnostavista asioista, joita eri alojen opiskelijat pääsevät kokeilemaan. Taiteen maisteri Jaakko Vasko opettaa HAMKissa mm. muotoilun sekä kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita eri kursseilla, ja hänen mu-kaansa 3D-tulostusta on kyselty kohtalaisen paljon.

- Nyt vasta aletaan tajuta, mitä kaikkea 3D-tulostuksen avul-la voidaankaan tehdä. Mahdollisuuksia on aivan mieletön mää-rä, hehkuttaa Vasko. Tulostusta käytetään erityisesti mallinta-misessa apuna. - Onhan se hyvin kouriintuntuvaa, kun valmiin kappaleen saa käsiinsä ja voi verrata sitä toiseen. Tarjolla on kä-sittääkseni myös mallinnustiedostoja, joiden avulla voi vaikkapa tulostaa itselleen oman 3D-tulostimen metalliosia lukuun otta-matta, Vasko kertoo.

- 3D-tulostuksen käyttökus-tannukset romahtivat yhtäkkiä, jolloin se oli helppoa ottaa ihan jokapäiväiseen opetukseen mu-kaan. HAMKin laitteen käyttämä ABS-muovi on halpaa, mikä mahdollistaa kokeilut ilman pelkoa kalliista kustannuksista.

Jaakko Vaskon mukaan 3D-tulostuksessa tärkeintä on mal-linnustaito. Sen yleistä tasoa pitäisi jopa nostaa. Itse tulostin-han on todella yksinkertainen laite. - Kuin paperiarkeille tu-lostelisi, tosin vähän hitaammin, toteaa Vasko. Mutta ilman mallinnusta ja tulostusta ohjaavaa tiedostoa laitteesta ei tule ulos Stradivariusta. - Sitä ei olla tosin kokeiltu, mutta esimer-kiksi sähkökitaran massaosien tulostamista olisi mukava kokeilla ja kehitellä, Vasko pohtii.

44

1. Kuka olet ja mistä tulet? Olen Petri Havukainen, 24-vuotias tieto-tekniikan opiskelija. Asun nykyään Hämeenlinnassa.

2. Miksi tietotekniikan opiskelu kiin-nosti? Tietotekniikan opiskelussa kiin-nostaa ehkä eniten alan monipuolisuus: löytyy paljon monipuolista tekemistä sekä erikoistumismahdollisuuksia.

3. Mikä sai sinut hakemaan juu-ri HAMKiin? Päädyin hakemaan HAMKiin, koska se vaikutti opiskelu-paikoista parhaalta sekä sijaintinsa että tarjontansa puolesta.

10 kysymystä tietotekniikan opiskelijalle

teksti ja kuva: Reima kallinen

4. Miten valmistaudut pääsykokeisiin? Pääsykokeisiin valmistauduin ensisijai-sesti kertaamalla matematiikkaa ja fy-siikkaa.

5. Mikä on ollut parasta opinnoissa ja/tai opiskelussa HAMKissa? Mikä on ollut haastavaa? Parasta HAMKissa on ollut mahdollisuus tutustua mo-neen eri tietotekniikan osa-alueeseen. Valitettavasti ihan kaikkiin aiheisiin, joi-hin haluaisi tutustua syvemmin, ei ole tarjolla syventäviä kursseja, joten niitä täytyy etsiä esim. yhteistyöammattikor-keakoulujen tai muiden korkeakoulujen tarjonnasta.

6. Mitkä ovat olleet mielenkiintoisim-mat projektit joissa olet opintojen ai-kana/kautta ollut mukana? Projekteista, joihin olen opiskelun aikana osallistu-nut, mielenkiintoisimmat ovat olleet HAMKin Riihimäen kampuksen info-taulun suunnittelu, johon kuului muun muassa käyttöliittymän teko. Toinen kiinnostava projekti oli HAMkille mes-sukäyttöön tehty kosketusnäytöllä toimi-va monivalintapeli, jonka tarkoituksena on auttaa mahdollisia uusia opiskelijoi-ta päättämään heille sopivin opiskelutyy-li. Tässäkin projektissa meillä oli melko vapaat kädet toteuttaa itseämme, aino-astaan kysymykset ja vastaukset saim-me valmiina.

7. Mitä teet vapaa-aikanasi? Luen kirjo-ja, katselen elokuvia/sarjoja ja lenkkeilen.

8. Millainen opiskelukaupunki Riihi-mäki on? Riihimäki on opiskelukaupun-kina oikein hyvä, vuokra-asuntoja löytyy eivätkä vuokrat ole liian suuria. Myös ju-nalla kulkeminen on helppoa, koska kou-lulta asemalle on matkaa vain noin 1,5 km.

9. Mikä sinusta tulee isona? Isona mi-nusta tulee ehkä tietoliikenneasiantun-tija, mutta myös tietoturva kiinnostaa.

10. Terveisesi tietotekniikan koulutuk-seen hakemista harkitseville? Terveiseni tietotekniikan koulutukseen hakeville: jos ala jo itsestään kiinnostaa, täältä kyllä löy-tyy jotain sinulle!

Hämeen ammattikorkeakoulussa voit opiskella tekniikan huippuosaajaksi! Teollisuudesta ja elinkeino elämästä löytyy kysyntää tekniikan asiantuntijoille, jotka ammattiosaamisen-sa lisäksi tuntevat myös alan kaupalliset ja kansainväliset mahdollisuudet.

ihmelapsi?

Tekniikan Hakukohteet englanninkielisiin päivätoteutuksiin• Bachelor of Engineering, Construction Engineering• Bachelor of Engineering, Electrical and Automation Engineering• Bachelor of Engineering, Mechanical Engineering and Produc-

tion Technology

Hakukohteet suomenkielisiin päivätoteutuksiin:• insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka, päivätoteutus• insinööri (AMK), konetekniikka, päivätoteutus• insinööri (AMK), logistiikka, liikennelala, päivätoteutus• insinööri (AMK), prosessi- ja materiaalitekniikka, bio- ja elin-

tarviketekniikka, päivätoteutus• insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, päivätoteutus• rakennusmestari (AMK), päivätoteutus

Hakukohteet monimuototeutuksiin • insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka, monimuotototeutus• rakennusmestari (AMK), monimuotototeutus• insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka, monimuoto-

toteutus

Lisätietoja:

www.hamk.fi/tekniikka

45

Timo Vasara oli aikoinaan Fazerin teh-taalla töissä, ja nautti paikan ryhmähen-gestä. Samalla hänessä heräsi kiinnos-tus nousta ylempiin tehtäviin alalla, ja hän päättikin lähteä opiskelemaan bio- ja elintarviketekniikkaa HAMKiin.

Meijeripuolelle suuntautunut Timo kertoo opintojen olleen kahtena ensim-mäisenä vuonna, etenkin toisena, hyvin teoreettisia, ja korostaa matematiikan osuutta opinnoissa: osa kokee ne liian haastaviksi ja keskeyttää. Timolla kaik-

”Ala on kuitenkin palkitseva, sillä valmistuneille riittää hyvin töitä.”

Hämeen ammattikorkeakoulussa voit opiskella tekniikan huippuosaajaksi! Teollisuudesta ja elinkeino elämästä löytyy kysyntää tekniikan asiantuntijoille, jotka ammattiosaamisen-sa lisäksi tuntevat myös alan kaupalliset ja kansainväliset mahdollisuudet.

ihmelapsi?

Tekniikan Hakukohteet englanninkielisiin päivätoteutuksiin• Bachelor of Engineering, Construction Engineering• Bachelor of Engineering, Electrical and Automation Engineering• Bachelor of Engineering, Mechanical Engineering and Produc-

tion Technology

Hakukohteet suomenkielisiin päivätoteutuksiin:• insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka, päivätoteutus• insinööri (AMK), konetekniikka, päivätoteutus• insinööri (AMK), logistiikka, liikennelala, päivätoteutus• insinööri (AMK), prosessi- ja materiaalitekniikka, bio- ja elin-

tarviketekniikka, päivätoteutus• insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, päivätoteutus• rakennusmestari (AMK), päivätoteutus

Hakukohteet monimuototeutuksiin • insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka, monimuotototeutus• rakennusmestari (AMK), monimuotototeutus• insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka, monimuoto-

toteutus

Lisätietoja:

www.hamk.fi/tekniikka

ki on silti sujunut vaikean alun jälkeen. – Ala on kuitenkin palkitseva, sillä valmis-tuneille riittää hyvin töitä, Timo kertoo.

Timo palasi Fazerille hiljattain, tällä ker-taa kesätöihin laadunvalvojaksi. Yritys tarjosi Timolle saman tien opinnäyte-työaihetta, johon hän tarttui ilomielin. Työn aiheena on vuokaleipien laadun ke-hittäminen.

Opinnäytetyön parissa puuhastelu on ol-lut rankkaa, sillä päivät ovat pitkiä ja eri-

laiset raaka-ainetestit sekä varsinainen leivonta vievät paljon aikaa. Timoa se kuitenkaan ei haittaa, sillä opinnäytetyö ei kestä enää pitkään, ja se on samalla myös palkitsevaa.

Bio- ja elintarviketekniikkaa opiskele-maan hakeville Timo muistuttaa, että ky-seessä on insinööriala, eikä lehmien lyp-syä, kuten jotkut kuvittelevat. – Pitää olla oikeasti kiinnostunut alasta, ja olla valmis tekemään paljon töitä unelmien eteen, niin pärjää, Timo toteaa.

Timo kiinnostui bio- ja elintarvike-alasta työn kautta teksti ja timon kuva: joonas Pylvinen

46

Opintojen aikana erityisesti mieleen painuneista hetkistä Pauliina nostaa esiin Liikenne ja maankäyttö 2013

-seminaarin Helsingissä, jossa silloinen liikenneministeri Merja Kyllönen piti puheen. Puheessaan Kyllönen maalaili mm. näkymiä lähitulevaisuudesta ja ko-rosti ympäristön säästämisen merkitys-tä ja joukkoliikenteen kehitystä. Koska Pauliinaa on aina kiinnostanut ympä-ristön ja liikenteen yhteensovittaminen, puhe jäi elävästi hänen mieleensä.

Toisena esimerkkinä hän kertoo ryhmä-työnä tehdystä vaaralliseksi koettujen alueiden parannussuunnitelmasta, jo-hon liittyi maastokäyntejä ja parannus-ehdotusten tekemistä. Projektissa pääsi käytännössä arvioimaan ja parantamaan lasten koulumatkan turvallisuutta.

Liikennealalta valmistunut insinööri (AMK) voi työllistyä valtiolle, kunnil-le, kaupungeille tai yksityisille firmoil-le. Pauliina kertoo alan olevan siitä hyvä, että se kattaa kaikki kuljetusmuodot: il-maliikenteen, rautatieliikenteen, tielii-kenteen ja vesiliikenteen.

Vantaalla asuva Pauliina mieltää Riihimäen viihtyisäksi ja pieneksi kau-pungiksi, mutta myöntää, ettei vietä ko-vin paljon aikaa kaupungissa opintojen-sa ulkopuolella.

– Jos liikenne ja suunnittelu kiinnostavat, niin ehdottomasti kannattaa hakea, kos-ka tätä alaa ei tällä hetkellä pysty muu-alla opiskelemaan. Tällä alalla pystyy kehittämään uusia innovaatioita tekno-logian kehittyessä esimerkiksi älyliiken-teessä. Liikennesuunnittelijoita tarvitaan mm. silloin, kun rakennetaan uutta asuin-aluetta tai halutaan parantaa turvalli-suutta liikenteessä.

Liikenne on aina kiinnostanut Pauliina Bycklingiä. Kipinä syttyi alun perin jo 15-vuotiaana, kun hän ajoi mopo- ja traktorikortit. Seuraavaksi hän tajusi haluavansa kaikki mahdolliset ajoluvat, ja nykyään hänellä onkin jo sekä rekka- että bussikortit.

– Lukion jälkeen menin töihin Lassila & Tikanojalle ajamaan pakkaavaa jäteau-toa, mistä innostus raskaisiin ajoneuvoi-hin, liikenteeseen ja ympäristöön vain kas-voi, Pauliina toteaa.

Pauliina kuitenkin koki, että kuljetus-ala ei ollut täysin häntä varten, vaan hän halusi korkeamman tutkinnon ja lähti opiskelemaan liikennealaa HAMKiin.

– Halusin, että voin tulevaisuudessa am-mattilaisena vaikuttaa ympäristöön, lii-kenteeseen ja sen kehittämiseen.

Pauliina kertoo opintojensa olleen mie-lenkiintoisia, koska kursseja on moni-puolisesti, ja niissä käydään liikentee-seen, ympäristöön ja suunnitteluun liittyviä asioita läpi. Tietokoneella käy-tettävät suunnitteluohjelmat ovat hä-nestä erityisen kiinnostavia.

– En osaa vielä sanoa kumman otan pää-aineeksi, liikennesuunnittelun vai älylii-kenteen. Aika näyttää mihin suuntaudun, Pauliina pohtii.

Kouluun on Pauliinan mukaan aina mukava tulla. Hän kertoo pitävänsä paljon opinnoistaan, ja motivoituneen vuosikurssin luokkahenki on loistava. Ihmisiä vuosikurssilla on laidasta lai-taan, parikymppisistä viisikymppisiin. Hän kehuu myös opettajiaan, ja ker-too opetuksen olevan siinäkin mielessä monipuolista, että heidän luonaan käy vierailevina opettajina mm. konsultteja ja he itse käyvät vierailuilla esimerkiksi liikennevirastoissa.

Pauliina haluaa sovittaa yhteen liikenteen ja ympäristönteksti: joonas Pylvinen, kuva: Reima kallinen

47

48

RiihimäkiRadanvarren vilkas teollisuuskau-punki kasvaa jatkuvasti. Alueella on pitkä perinne lasimuotoilun pa-rissa, ja alueella on ollut myös va-ruskuntatoimintaa jo ennen itse-näistymistä.

Väkiluku: 29 387

Etäisyydet:Helsinki: 69kmTampere: 112kmHämeenlinna: 36km

Opiskele Riihimäelläpäivätoteutuksena:• Kone- ja tuotantotekniikka• Mechanical Engineering• Liikenneala• Tieto- ja viestintätekniikkamonimuotototeutuksena• Tieto- ja viestintätekniikka

49

YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot antavat kelpoisuuden julkiseen virkaan, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on AMK-tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä kolmen vuoden työkokemus. Kou-lutus toteutetaan monimuoto-opintoina. Käytännön järjestelyissä huomioidaan opiskelijoiden erilaisista elämäntilanteista johtuvat ajankäytön haasteet ja opis-kelu on mutkatonta myös työn ohessa. Koulutus on opiskelijalle maksutonta. Oppimistehtävät ja opinnäytetyö ovat yhdistettävissä omaan työhön ja työ-organisaatioon. Ne tuottavat jo opiskeluaikana uutta tietoa ja mahdollistavat or-ganisaation, sen työskentelytapojen sekä johtamisstrategioiden kehittämisen oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti. Monet tehtävistä toteutetaan ryhmätyöskentelynä, ja niissä hyödynnetään työelämässäkin käyttökelpoisia työskentelytapoja.

50

Liiketoiminnan kehittämisen YAMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa on ryhdytty kokeilemaan käänteisen luokkahuo-neen toiminta-ajatusta. Käänteinen luokkahuone tarkoittaa sitä, että opiskelijat valmistautuvat ryhmäkohtaamisiin itsenäises-ti, ja kohtaamisissa syntyy uutta yhteisöllisesti tuotettua tietoa.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon syksyllä 2014 aloit-tanut Liiketoiminnan kehittäminen -koulutuksen ryhmä toi-mii täysin verkossa aiempien vuosien ryhmien tapaan, mutta noudattaa nyt käänteisen luokkahuoneen periaatetta: opiske-

Master’s Degree Programme in Social and Health Care Development and Management

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille pätevyys työskennellä asiantunti-ja- ja johtotehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ohjelma keskittyy erityisesti verkkopalveluiden sekä modernien ja innovatiivisten menetelmien kehittämiseen ja hallintaan.

Opintojen sisältö koostuu sosiaali- ja terveyspolitiikasta ja keskeisistä kansainvälisis-tä, kansallisista ja alueellisista kehittämisstrategioista, verkkopalveluiden muutosten ja innovaatioiden johtamisesta, strategisesta johtamisesta, henkilöstöjohtamisesta ja osaamisen johtamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon taloudesta ja tutkimus- ja ke-hitystyön metodologiasta.

Opinnot suoritetaan virtuaalisessa oppimisympäristössä. Koulutukseen sisältyy noin kahdeksan intensiivistä lähijaksoa, jotka järjestetään kahden vuoden aikana. Verkko-oppiminen sisältää virtuaalisia luentoja, asiantuntija-esityksiä, ryhmätöitä ja opinto-jen ohjausta virtuaalisessa luokkahuoneessa, sekä erilaisia oppimistehtäviä verkko-oppimisympäristössä.

www.hamk.fi/shcdm

lijat valmistautuvat yhteisiin verkkokohtaamisiin itsenäisesti ja pienryhmissään esim. hakemalla tietoa ja alustamalla tehtäviä. Verkkokohtaamisaika käytetään asioiden yhteiseen työstämi-seen ja uutta oppimista synnyttävään keskusteluun - ei perin-teiseen luentojen kuuntelemiseen.

Verkkokoulutuksella on monia haasteita: miten osaaminen teh-dään näkyväksi, miten saadaan kontakti toisiin opiskelijoihin, miten varmistetaan tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen työs-kentely, miten pystytään parhaiten tukemaan iltaisin puurtavaa opiskelijaa ja ryhmää?

Hyvin toteutetussa käänteisessä luokkahuoneessa verkkoym-päristö mahdollistaa jatkuvan toiminnan seurannan ja tarjoaa palautteen antamiselle kanavan. Työskentely pienryhmissä on palkitsevaa vertaispalautteen ansiosta ja motivoivaa sosiaalisen paineen vuoksi! Verkkoympäristö on käytettävissä ajasta ja pai-kasta riippumatta, joten oppiminen ja työskentely on mahdol-lista, kun itse virittäytyy tilaan.

Hedelmällinen yhteistoiminta edellyttää pedagogisesti pe-rustellun ja teknisesti luotettavan ympäristön lisäksi yhteisiä käytänteitä ja kaikkien avointa osallistumista. Kun toiminta pidetään läpinäkyvänä, sen tarkastelu on mahdollista koko op-pimisprosessin ajan. Näin osaamisen arvioinnissa voidaan ot-taa huomioon koko prosessi, ei vain palautettu lopputehtävä.

Käänteinen luokkahuone on saanut syksyllä 2014 aloittaneelta opiskelijaryhmältä hyvää palautetta. Opiskelijat ovat motivoi-tuneita ja he kokevat saavansa oppimistehtävistään riittävästi rakentavaa palautetta. Heidän mielestään myös verkkokohtaa-misiin varattu aika käytetään tehokkaasti hyödyksi.

Käänteinen luokkahuone YAMK-tutkintokoulutuksessateksti: lotta linko

51

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Koulutus on tarkoitettu esimiestehtävissä tai asiantuntijatehtävissä toimiville tai nii-hin aikoville henkilöille. Koulutus antaa valmiuksia toimia asiantuntijaorganisaati-oiden johtamis- ja asiantuntijatehtävissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sek-torilla. Lisäksi se tarjoaa edellytykset edetä strategisiin johtotehtäviin. Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat strateginen johtaminen hyvinvointivaltion rakennemuutok-sissa, henkilöstöjohtaminen moniammatillisessa yhteistyössä, talouden johtaminen väestön hyvinvoinnin edistämisessä sekä kansainvälinen toiminta monikulttuurisis-sa sosiaali- ja terveysalan ympäristöissä. Oppimistehtävissä johtamista lähestytään käytännöstä nousevien kysymysten kautta.

Koulutuksessa on myös kriisi- ja katastrofityön suuntautuminen.

Omaa osaamista voi myös profiloida muiden ylempään amk-tutkintoon johtavien koulutusten laajasta koulutustarjonnasta. Toteutustapa on monimuoto-opetus, joka koostuu lähi- ja verkko-opetuksesta, pienryhmätyöskentelystä ja itsenäisestä työs-kentelystä. Niin verkko- kuin lähiopetus ovat yhteistoiminnallista ja keskustelevaa. Verkko-opiskelu ajoittuu yleensä arki-iltoihin.

www.hamk.fi/ylempiamk

Liiketoiminnan kehittäminen Koulutus antaa valmiudet toimia kehittämistehtävissä erilaisissa organisaatioissa. Koulutuksen keskeisiä teema-alueita ovat strateginen ajattelu ja muutoksen johta-minen, liiketoiminnan kehittäminen, kilpailukyvyn johtaminen ja työyhteisötaidot. Teemat sisältävät teoreettista tietosisältöä ja käytännönläheisiä toimintamalleja, joita sovelletaan omassa työssä ja työyhteisön kehittämisessä. Opiskelija syventää opinto-jensa aikana organisaatio- ja sidosryhmäviestinnän taitojaan ja kykenee toimimaan yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössä.

Omaa osaamista voi profiloida ja muokata myös muiden ylempään amk-tutkintoon johtavien koulutusten laajan tarjonnan avulla.

Opinnot toteutetaan pääosin verkossa ketteriä menetelmiä hyödyntäen. Opinnot si-sältävät kolmen päivän intensiivijakson, verkkokohtaamisia, pienryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä. Ryhmät kokoontuvat verkossa keskimäärin kerran kuukau-dessa ohjaajan johdolla. Opiskelu on vahvasti yhteistoiminnallista ja keskustelevaa.

www.hamk.fi/ylempiamk

Ylempään amk-tutkintoon johtaviin koulutuksiin haetaan Opintopolku.fi-palvelus sa

17.3. – 9.4.2015.

Lisätietoja: www.hamk.fi/ylempiamk

52

Esittelimme tuloksemme myös yrityk-sen toimitiloissa Riihimäellä toukokuus-sa 2014. Tapasimme tuolloin yrityksen toimitusjohtajan ja teknisen johtajan (jotka ovat kansainvälistymishankkeesta vastaavia keskeisiä toimihenkilöitä). He olivat mielissään kuullessaan hanketta koskevat tuloksemme ja suosituksemme ja lupasivat jatkaa yhteistyötä HAMKin kanssa harjoittelupaikkojen tarjoamisek-si opiskelijoille.

HAMKissa opiskelevana saa runsaasti mahdollisuuksia oppia sekä laajentaa ja soveltaa tietämystään. Opiskelijan teh-tävänä on pitää silmät ja korvat auki tu-levien tilaisuuksien varalta. Kannattaa toimia ennakoivasti ja osallistua toimin-taan – sitä ei kadu. Ryhmämme oli hy-vin tyytyväinen hankkeeseen, emmekä katuneet sitä, että valitsimme sen kaava-maisen kurssin sijaan. Se oli hauskempi ja viihdyttävämpi vaihtoehto, mutta se vaati meiltä kaikilta samalla paljon työ-tä ja sitoutumista.

Kansainvälistymiskurssille osallistumi-nen saattaa olla hyödyllistä ja kiinnos-tavaa useimpien liikealan opiskelijoiden kannalta, MUTTA kansainvälistymis-hankkeen toteuttaminen voi olla vielä-kin kiinnostavampaa ja palkitsevampaa.

Helmikuussa 2014 sain selville, että koulu tarjoaa meille mahdollisuuden toteuttaa kansainvälistymishanke kurs-sin suorittamisen vaihtoehtona. Voitte kuvitella, että kiinnostuin tästä heti ja hain mukaan toimintaan. Minun kal-taiseni henkilö, joka rakastaa haasteita, uusien ihmisten tapaamista ja kansain-välisessä ympäristössä työskentelemistä, piti sitä mahtavana tilaisuutena ja innos-tui ajatuksesta samantien. Olin entistä innostuneempi ja jännittyneempi, kun sain HAMKista vastauksen ja kuulin, mitkä maat kuuluivat hankkeen piiriin. Suomalainen Riihimäellä toimiva pk-yritys, SabriScan, oli valinnut kotimaa-ni Romanian laajentaakseen siellä toi-mintaansa. Kuvitelkaa, miten mahtava tilaisuus oppia hankkeesta, joka koskee itselle tutuinta maata ja jonka yhteydes-sä pystyy soveltamaan omaa tietämystään ja tuoda esille ideoita.

HAMK tuki ryhmäämme parhaalla mahdollisella tavalla, ja me jopa järjes-timme yrityksen kanssa kokouksia, jois-sa keskusteltiin heidän tarpeistaan ja yh-teistyön edellytyksistä. Suurin osa työstä tehtiin tietysti opiskelijaryhmässämme, joka oli mielestäni parhaita ryhmiä, joi-den kanssa olen työskennellyt. Se oli

”HAMKissa opiskelevana saa runsaasti

mahdollisuuksia oppia sekä laajentaa ja

soveltaa tietämystään. Opiskelijan tehtävänä

on pitää silmät ja korvat auki tulevien

tilaisuuksien varalta.”

monimuotoinen sekä kulttuurisesti että ammatillisesti. Ryhmäämme kuului neljä henkilöä: Päivi ja Panu Suomesta, Tami Etiopiasta ja minä (Cathy) Romaniasta. Kuvitelkaa, millainen yhdistelmä… tä-män lisäksi asiantuntemuksemme oli var-sin kirjavaa (tuonti-vienti, kansainvälinen kauppa, koulutus, logistiikka ja myynti, hallinto). Hanke osoitti mielestäni, että kansainvälinen ryhmä onnistuu hienos-ti työssään, jos jäsenet ovat sitoutuneita hankkeeseen ja hyödyntävät taitojaan ja tietojaan parhaalla tavalla tuottaakseen parhaita tuloksia. Aikatauluttaminen oli tietysti meille kaikille haastavaa, koska kävimme kokopäivätöissä ja meidän oli samanaikaisesti osallistuttava muille HAMKin kursseille; hanke kesti nimit-täin kolme kuukautta. Tästä huolimat-ta onnistuimme luovuttamaan raportin ajoissa, ja esittelimme sen Hämeenlinnan Raatihuoneella, jossa oli läsnä lukuisia yrityksiä, samoin kuin HAMK ja muita Kanta-Hämeen alueen merkittäviä jär-jestöjä.

HAMK & liiketoiminta-ympäristö

teksti: cathy vasile, kuva: miRlinda kosova-alija

Opiskelijat,

53

Master’s degree programme in Business Management and Entrepreneurship

Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat kehittää kansainvälistä osaamis-taan ja tietotaitoaan kansainvälisessä liiketoiminnassa. Opinnot keskittyvät pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen. Ne kehittävät opiskelijoiden globaa-lin liiketoimintaympäristön ymmärrystä ja tietämystä sekä opiskelijoiden strategisen johtamisen, innovaatioiden ja asiakkuuksien hallintaa kansainvälisillä markkinoilla.

Koulutuksen ydinteemoihin sisältyvät mm. strateginen ajattelu ja muutoksen hal-linta, kansainvälinen liiketoiminta, asiakkuuksien hallinta kansainvälisessä liiketoi-minnassa ja organisaation kehittäminen.

Opinnot ovat osa-aikaisia ja ne voi suorittaa päivätyön ohessa. Lähikohtaamiset jär-jestetään perjantaisin klo 9-16 keskimäärin kerran kuukaudessa Hämeenlinnassa. Muu opiskelu tapahtuu verkossa hyödyntäen tehokkaasti virtuaalisia ja ketteriä menetelmiä.

www.hamk.fi/bme

Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Biotaloudessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen ohjelma kohdentuu maatalous-, metsä-, puutarha-, viher-, elintarvike- ja ympäris-töalan maaseutuyritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja johtamiseen Biotalous-toimintaympäristössä. Keskeisimpiä sisältöjä ovat

• Muutosjohtaminen,• Innovaatioiden tuottaminen,• Strateginen ja talousjohtaminen,• Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta.

Muutosjohtaminen käsittelee lähinnä länsimaisen yhteiskunnan muutosta, vallit-sevia megatrendejä sekä globaalin liiketoimintaympäristön ja suomalaisen työyh-teisön muutoksia. Innovaatioiden johtaminen sisältää asiakkaan piilevän tarpeen tunnistamisen ja siitä jalostettavien liiketoiminta-alkioiden innovoinnin. Keskiössä ovat uudet luonnonvara- ja elintarvikeyritysten innovaatioprosessit biotalouden määrittämässä toimintaympäristössä. Strateginen johtaminen ja talousjohtami-nen käsittelee strategian ja talouden johtamisen keskeisiä elementtejä ja menetel-miä sekä niiden soveltamista organisaatioon. Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta käsittelee globaalia vastuuta ja yhteiskuntavastuuta sekä sosiaalisesti, taloudelli-sesti ja ekologisesti kestävää yritystoimintaa. Sisältöjä tarkastellaan biotalouden viitekehyksessä vahvasti maaseudun yritysten näkökulmasta.

Toteutustapa on monimuoto-opetus, joka koostuu lähi- ja verkko-opetuksesta, pienryhmätyöskentelystä ja itsenäisestä työskentelystä. Lähiopetusjaksot ovat noin kahdesti kuukaudessa pe klo 16 – 20 ja la klo 9 – 16 syyskuusta toukokuu-hun. Verkko-opiskelu on itsenäistä ajasta riippumatonta opiskelua.

www.hamk.fi/ylempiamk

54

Teknologiaosaamisen johtaminen

Koulutukseen kuuluu tekniikan alan esimiestyössä tarvittavia osaamisalueita. Keskeisimpiä sisältöjä ovat muutosjohtaminen, kasvun ja innovaatioiden johtami-nen, strateginen johtaminen ja talousjohtaminen sekä asiantuntijaorganisaation joh-taminen ja kehittäminen. Muutosjohtaminen käsittelee lähinnä länsimaista yhteis-kunnan muutosta, vallitsevia megatrendejä sekä globaalin liiketoimintaympäristön ja suomalaisen työyhteisön muutoksia. Innovaatioiden johtaminen sisältää asiakkaan piilevän tarpeen tunnistamisen ja siitä jalostettavien liiketoiminta-alkioiden innovoin-nin. Strateginen johtaminen ja talous käsittelevät strategian ja talouden johtamisen keskeisiä elementtejä ja menetelmiä ja niiden soveltamista organisaatioon sekä stra-tegisten suunnitelmien rakentamista. Asiantuntijaorganisaation johtaminen ja kehit-täminen sisältää asioiden ja ihmisten johtamista sekä niissä sovellettavia menetel-miä työyhteisön kehittämisen eri vaiheissa aina kehittämisvaiheesta kriisitilanteisiin.

Omaa osaamista voi profiloida myös muiden ylempään amk-tutkintoon johtavien koulutusten laajan tarjonnan avulla.

Toteutustapa on monimuoto-opetus, joka koostuu lähi- ja verkko-opetuksesta, pien-ryhmätyöskentelystä ja itsenäisestä työskentelystä. Lähiopetusjaksot ovat noin kah-desti kuukaudessa pe klo 16 – 20 ja la klo 9 – 16 syyskuusta toukokuuhun. Verkko-opiskelu on itsenäistä ajasta riippumatonta opiskelua.

www.hamk.fi/ylempiamk

Rakentaminen

Koulutus antaa valmiudet toimia hyvää asiantuntemusta vaativissa rakennus- tai ympäristöteknisen alan johtamis-, suunnittelu-, rakennuttamis-, toteutus-, val-vonta- tai viranomaistehtävissä. Koulutus koostuu kolmesta aihealueesta, jotka ovat rakentamistalous, rakennustekniikka sekä ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka. Rakentamistalouden keskeisiä sisältöjä ovat strateginen suunnittelu, talouden ja joh-tamisen teoriat ja menetelmät, tilaajakeskeiset toimintamallit sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien huomioon ottaminen rakennushankkeiden toteutuksessa. Rakennustekniikan sisältöjä ovat rakennusten ja rakenteiden lämpö- ja kosteustek-ninen toiminta, erikoisrakennusten toiminnalliset vaatimukset, AA-luokan teräsbe-toni- ja teräsrakenteiden suunnittelun periaatteet sekä tietomallinnus. Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan aihealueilla käsitellään ympäristögeotekniikan sisältöinä mm. pilaantuneiden alueiden kunnostusta ja teollisuuden sivutuotteiden käyttöä maara-kennuksessa sekä vesihuollon sisältöinä vesihuoltolaitosten ylläpitoa ja saneerausta sekä haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämistä.

Toteutustapa on monimuoto-opetus, joka koostuu opintojaksoihin sisältyvästä lähi- ja verkko-opetuksesta, itsenäisestä opiskelusta ja itsenäisesti tehtävistä oppimisteh-tävistä ja henkilökohtaisista projektitöistä. Lähiopetusjaksot ovat noin kahdesti kuu-kaudessa pe klo 17 – 21 ja la klo 8.30 – 16 syyskuusta toukokuuhun.

www.hamk.fi/ylempiamk

55

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu on valtakunnallinen vaikuttaja osaa-misen asialla. Maamme suurimmassa opettajakorkeakoulussa koulutetaan opettajia kaikille ammattialoille ammatillisiin oppilaitoksiin, ammattikorkeakou-luihin sekä aikuiskoulutukseen. Opettajina jo toimiville tarjotaan erityisopettajan ja opinto-ohjaajan tehtäviin pätevöittävää koulutusta.

Pedagogisen pätevyyden antavien koulutusohjelmien lisäksi ammatillinen opet-tajakorkeakoulu on aktiivinen hanke- ja täydennyskoulutustoimija ja ottaa näin valtakunnallista vastuuta ammatillisen koulutuksen ja opettajien osaamisen ke-hittämisestä.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on opiskelijoita n. 800. Henkilöstöä on n. 70, joista 40 toimii yliopettajina tai lehtoreita.

56

Hämeen ammattikorkeakoulu haluaa tukea opettajaksi opis-kelevien nopeaa valmistumista ja tuo seuraavassa yhteishaussa tarjolle 10, 13, 15 ja 16 kuukauden toteutuksia. Myös opinto-ohjaajankoulutus ja erityisopettajankoulutus vauhdittuvat va-jaa vuoden kestävään opiskeluvaihtoehtoon.

60 opintopisteen opiskelu edellyttää 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opettajankoulutusten opinnot suoritetaan aina pääsään-töisesti muiden töiden ohessa. Tästä huolimatta moni opiske-lijoista haluaisi tehdä opintojaan nopeamminkin, ja nyt tähän kysyntään halutaan vastata. Vauhtiväylät edellyttävät, että opet-tajaopiskelija on jo aiemmin opiskellut tai opiskelee kasvatus-tieteen perusopintoja kesällä, minkä mahdollisuuden HAMK nyt myös tarjoaa.

HAMKin opettajankoulutuksesta perjantaina 5.9.2014 valmis-tunut Kati Mansikkaniemi Hattulasta teki opintonsa nopeas-ti ja valmistuu neljä kuukautta opiskelukavereitaan aiemmin.

- Nopeaa valmistumistani vauhditti valtavan kova motivaatio ja joustavat opiskelumahdollisuudet. Hyödynsin mm. some-työ-

kaluja räätälöidessäni parasta mahdollista opiskelutapaa itselleni. Joustavuus ja hyvä ohjaaminen tukivat valmistumistani. Pidin myös muutaman kuukauden opintovapaan. Koulutuksen antia tu-len hyödyntämään uusilla urasuunnillani, kertoo ammatillinen opettaja ja yrittäjä Kati Mansikkaniemi Hattulasta.

Monikulttuurisuus, kansainvälisyys ja tekniikan alojen erityis-osaaminen tulevat olemaan suuntautumisvaihtoehtoja amma-tillisessa opettajankoulutuksessa myös ensi vuonna. Opiskella voi monimuotoisesti tai verkko-opiskeluna, opintojen keston voi valita 10, 13, 15 tai 16 kuukauden toteutuksista. HAMKissa opettajankoulutuksen voi suorittaa myös englanniksi.

Ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistuneet saavat kelpoisuuden työskennellä opettajina ammattikorkeakouluis-sa, toisella asteella ja aikuiskoulutuksessa. Seuraava yhteisha-ku ammattikorkeakoulujen ammatilliseen opettajankoulutuk-seen on 7. – 27.1.2015.

Lisätietoja www.hamk.fi/aokk.

HAMK tuo tarjolle opettajankoulutuksen vauhtiväylän

57

Ammatillinen opettajankoulutus

Opettajaksi pätevöittävää koulutusta

Ammatillinen opettajankoulutus on ammatillisten oppilaitos-ten ja ammattikorkeakoulujen opettajille ja opettajiksi aikoville tarkoitettua koulutusta, joka antaa yleisen pedagogisen kelpoi-suuden. Koulutus sopii myös työelämän koulutus- ja henkilös-tönkehittämistehtävissä työskenteleville.

Ammatillisiin opettajanopintoihin sisältyy kasvatustieteellisiä perusopintoja, opetusharjoittelua ja ammattipedagogisia opin-toja. Koulutuksen tavoitteena on antaa tiedot ja taidot opiske-lijoiden oppimisen ohjaamiseen ja valmiudet opetusalan ke-hittämiseen työelämän ja ammattien muutokset huomioiden.

Ammatillisen opettajankoulutuksen suorittanut saa todistuksen 60 opintopisteen laajuisista opettajan pedagogisista opinnoista.

Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) ovat yksi osa opetushen-kilöstölle asetetuista kelpoisuusvaatimuksista, jotka vaihtelevat eri oppilaitoksissa. Täyttääkseen kelpoisuusehdot, tulee esim. ammatillisella opettajalla olla opettajan pedagogisten opintojen lisäksi asetuksen 986/1998 määrittämä koulutus ja työkokemus.

Ammatilliset opettajat työllistyvät monipuolisesti

Koulutusohjelman opinnot on tarkoitettu ammatillisen opet-tajan opetustehtäviin tai muihin ammatillisen alan asiantunti-jatehtäviin haluaville. Koulutus antaa pedagogisen pätevyyden ammatillisen opettajan virkaan ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa aikuiskoulutuskes-kuksissa. Valtaosa koulutusohjelmasta valmistuneista työllis-tyy oppilaitoksiin opettajiksi, lehtoreiksi tai tuntiopettajiksi. Osa hyödyntää koulutusta yritysten ja työyhteisöjen henkilös-tön kehittämis-tehtävissä tai erilaisissa ammatillisen osaami-sen asiantuntijatehtävissä. Ammatillisen opettajan pätevyydellä työllistytään tällä hetkellä hyvin, erityisesti kysyntää on teknii-kan ja liikenteen alalla.

58

Ammatillinen opinto-ohjaajan-koulutus

Opinto-ohjaajaksi pätevöittävää koulutusta

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus on tar-koitettu opettajankoulutuksen suorittaneille, am-matillisina opinto-ohjaajina toimiville tai näihin tehtäviin aikoville. Se antaa kelpoisuuden toimia opinto-ohjaajana eri koulumuodoissa.

Opinto-ohjauksen kehittymistarpeet ovat osa koko yhteiskuntaa, koulutuspolitiikkaa, koulua ja koulutusta koskevaa muutosta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (2011 – 2016) todetaan, että opintojen ohjaus on yksi keskeinen koulutusjärjestelmän kehittämis-kohde. Elinikäistä oppimista ja ohjausta edistetään ja kaikille koulutusasteille luodaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit. Ohjauskoulutusta kehitetään vastaamaan ohjaustyön lisääntyneisiin vaatimuk-siin. Ammatillisen koulutuksen läpäisyä tehostetaan. Työelämään siirtymistä nopeutetaan. Ohjaus nähdään jatkumona, joka kattaa koko opiskelijan polun opis-kelijavalinnoista opintojen etenemiseen, valinnois-sa tukemiseen ja siirtymävaiheisiin jatko-opintoihin tai työelämään.

Ammatillisten opinto-ohjaajien työllistyminen

Opinto-ohjaajat työllistyvät hyvin ja uusia työalueita avautuu koko ajan. Ammatillisen koulutuksen pii-rissä ohjauksellinen haaste ovat myös eri-ikäiset ja jo työelämässä toimivat oppijat. Kansallisissa kou-lutuksen arviointitutkimuksissa opinto-ohjaus on nostettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi kaikilla koulutusasteilla. Kansallisissa arviointiraporteissa esitetään, että oppilaitoksissa ja ammattikorkea-kouluissa kehitetään opinto-ohjauksen muotoja ja lisätään opinto-ohjaukseen tarvittavia resursseja.

Ammatillinen erityisopettajan-koulutus

Ammatilliseksi erityisopettajaksi pätevöittävää koulutusta

Ammatillinen erityisopettajankoulutus on tarkoitettu opettajankoulutuksen suorittaneille, ammatillisina erityis-opettajina toimiville tai näihin tehtä-viin aikoville. Se antaa kelpoisuuden toimia erityisopetuksen tehtävissä am-matillisessa koulutuksessa.

Ammatillisen koulutuksen haasteena on luoda oppimisympäristöjä, joissa voidaan

kehittää työelämän tarvitsemaa ammatillista osaamista ja joissa samalla edistetään ja tuetaan oppimisvalmiuksiltaan erilaisten opiskelijoiden oppimista. Tämän tavoitteen saavuttamisessa ammatillisella erityisopetuksella on oma tärkeä tehtävänsä.

Ammatillisten erityisopettajien työllistyminen

Tällä hetkellä pätevistä ammatillista eri-tyisopettajista on kentällä suuri kysyntä. Kasvava kysyntä on ammattikorkeakouluis-sa. Ammatilliset erityisopettajat voivat toi-mia ammatillisten erityisoppilaitosten, am-matillisten oppilaitosten, aikuisoppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen erityisopetus- ja asiantuntijatehtävissä. Ammattiin koulutta-misen lisäksi erityisopetuksessa painottuvat valmentavat koulutukset sekä opetukseen liittyvät kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät.

59

Usein kysytyt kysymyksetKuinka moneen koulutukseen voin hakea?

Voit hakea korkeakoulujen yhteishaussa enintään kuu-teen koulutukseen. Hakutoiveet pitää asettaa mielui-suusjärjestykseen, etkä voi muuttaa niitä enää haku-ajan päättymisen jälkeen.

Pitääkö minun toimittaa hakemukseeni liitteitä?Se, pitääkö sinun toimittaa hakemukseesi liitteitä riip-puu siitä, millä tutkinnolla ja mille koulutusalalle olet hakemassa. Tarkista asia verkkosivuiltamme osoittees-ta www.hamk.fi.

Missä voin tutustua edellisvuosien valintakokeisiin?Edellisvuosien valintakokeita on julkaistu koulutus-aloittain verkkosivuillamme osoitteessa www.hamk.fi. Huomaathan, että kaikilla koulutusaloilla edellisvuosi-en valintakokeet eivät ole julkisia, eikä niitä sen vuok-si löydy sivuiltamme.

Onko kolmen vuoden työkokemus välttämättömyys YAMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaessa?

Kyllä on. Katso ohjeet työkokemuksen laskemiseen verkkosivuiltamme osoitteesta www.hamk.fi.

Seuraa meitä:

www.facebook.com/hamkuas

www.youtube.com/hamkuas

www.youtube.com/hamkstories (opiskelijoiden videoblogi)

www.pinterest.com/hamkuas

twitter.com/HAMK_UAS

instagram.com/hamk_uas

Hei hienoa! Pääsit lehden loppuun asti. Vai aloititko väärästä päästä? Jos aloi-tit, niin hyppääpä takaisin alkuun. Sivulla kaksi näet meidän koulutustarjon-tamme, ja sivulta neljä löytyy tämän lehden sisällysluettelo. Sen avulla insi-nöörishenkiset ihmiset helposti hahmottavat lehden tarjoaman tietosisällön. Vai onko lähestymistapasi humaanimpi, ja tykkäät selailla sieltä ja täältä ma-kustellen mielenkiintoisimpia paloja ihan spontaanisti?

Vai olitko jo lopussa, ihan oikeasti? Luit koko 60-sivuisen lehden? No, mitä tykkäsit? Löysitkö etsimäsi? Hakuohjeitahan tässä ei tarkasti ole, kun ne voit tsekata helposti netissä osoitteessa www.hamk.fi/hakijalle.

Jos joku kohta jäi vielä lehden ja netin jälkeen epäselväksi, niin meidän haki-japalvelumme vastaa varmasti kysymyksiin, tai ohjaa kysymykset eteenpäin oikeaan osoitteeseen.

Meillä ei turhia jäpitetä. Rakennusmestariopiskelijatkin heitetään heti hommiin, tai ainakin simuloidaan niitä oikeita hommia. Muillakin vaikuttaa olevan pro-jektia projektin perään. Milloin matkustetaan ihmeellisellä bisnesjunalla halki Suomen, milloin piipahdetaan Cambridgessä Venture Campilla. Ja hei, vaih-toon on tosi helppo lähteä, melkein mihin vain. Yli 100 yhteistyöoppilaitosta ympäri maailman – yli 100 mahdollisuutta nähdä maailmaa.

Meillä myös ymmärretään erilaisia elämäntilanteita. Luitko jutun Laurasta (s. 14), joka pelaa lentopalloa? Laura suorittaa liiketalouden opintoja joustavasti etä-nä (18–100-mallin mukaisesti) urheilu-uransa ohella. Toni-Matti (s. 30) taasen on perustanut oman yrityksen jo opiskeluaikana ja suorittaa opintoja vauhdi-tetusti 24/7-mallilla. Toki meillä voi opiskella ihan 8–16, jos se tuntuu omim-malta. Silloin sinulla on selkeät opiskelutyöpäivät, opintopisteitä kertyy tasais-ta tahtia ja työelämäprojektit lisääntyvät opintojen aikana.

Tässä lehdessä on pieni osa meidän opiskelijoidemme tarinoista. Voisiko si-nun tarinasi olla yksi niistä?

Terveisin,lehden tekijätviestinta@hamk.fi