Multisensorisuus on osa sosiaalialan koulutusta

Liikeideasta yrittäjyyteen

Kykyjen soveltamista käytäntöön – HAMK ja World Model United Nations Etelä-Koreassa

Työpaikkaopinnoissa opitaan töitä tekemällä

Kestävä kehitys – työtä ympäristön hyväksi

Saako olla kotimaista mansikkaa?

HAMK STORIES

2016Voisiko HAMK olla osa sinun tarinaasi?

2

HAUSSA keväällä 2016

AMK-tutkintoon johtava englanninkielinen koulutus päivätoteutus

• Construction Engineering• Electrical and Automation Engineering• International Business• Mechanical Enginineering and Production Technology

monimuotototeutus• International Business

AMK-tutkintoon johtava suomenkielinen koulutus

päivätoteutus • Bio- ja elintarviketekniikka• Hevostalous*• Kestävä kehitys*• Konetekniikka• Liikenneala• Liiketalous• Maaseutuelinkeinot*• Metsätalous*• Muotoilu • Puutarhatalous*• Rakennettu ympäristö*• Rakennus- ja yhdyskunta tekniikka• Rakennusmestari• Sairaanhoitaja• Sosionomi• Terveydenhoitaja• Tieto- ja viestintätekniikka• Tietojenkäsittely

monimuotototeutus (työn ohessa)• Liikenneala• Liiketalous• Rakennusmestari• Sairaanhoitaja• Tietojenkäsittely• Sähkö- ja automaatiotekniikka

YAMK-tutkintoon johtava koulutus (monimuototeutus)• Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen• Business Management and Entrepreneurship• Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä• Liiketoiminnan kehittäminen• Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen• Teknologiaosaamisen johtaminen• Tulevaisuuden liikennejärjestelmät

* Koulutuksissa on mahdollista opiskella myös monimuotoi-sesti työn ohessa opiskelijan oman valinnan mukaan. Haku tapahtuu päivätoteutusten kautta.

Hae HAMKiinsuomenkieliset koulutukset: www.opintopolku.fienglanninkieliset koulutukset: www.studyinfo.fi

Korkeakoulujen yhteishaussa voit hakea yhteensä kuuteen hakukohteeseen. Yhteishaun ensimmäinen hakuaika

8.1. – 27.1.2016 klo 15.00• AMK-tutkintoon johtava englanninkielinen

koulutus (päivätoteutus)• HUOM! International Business -koulutuksen

monimuotototeutus mukana toisessa hakuajassa 16.3.– 6.4.

Yhteishaun toinen hakuaika

16.3. – 6.4.2016 klo 15.00• AMK-tutkintoon johtava suomenkielinen

koulutus (päivätoteutus ja monimuotototeutus)

• Englanninkielinen monimuotototeutus• YAMK-tutkintoon johtava suomen-

ja englanninkielinen koulutus (monimuotototeutus)

Katso tarkemmat hakemiseen liittyvät ohjeet nettisivuiltamme osoitteesta www.hamk.fi/hakijalle

tai kysy lisää:AMK ja YAMK-tutkintoon johtava koulutusSuomenkielinen koulutus(03) 646 4501 (päivätoteutukset)(03) 646 4504 (monimuotototeutukset)hakijapalvelut@hamk.fi

Englanninkielinen koulutus(03) 646 4503 (päivätoteutukset)(03) 646 4504 (monimuotototeutukset)admissions@hamk.fi

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku

8.1. – 27.1.2016 klo 15.00• Ammatillinen opettajankoulutus• Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus• Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Ammatillinen opettajakorkeakoulu(03) 646 3333, (03) 646 3553, (03) 646 3371 opettajakorkeakoulu@hamk.fi

Sisä

llön

koon

ti: K

arin

Pas

ila /

Tain

a Le

htom

äki

Taitt

o ja

ulk

oasu

: Kar

in P

asila

3

Palaute parantaa laatua

Rakennamme HAMKia, jossa opiskelija on keskiössä. Se tarkoittaa, että työmme suuntautuu sinun oppimisesi tu-kemiseen. Tämä tarkoittaa hyvää opetusta, kiinnostavia oppimismenetelmiä, viihtyisiä tiloja ja toimivia opiske-lijapalveluita. Se tarkoittaa myös avoimia, reiluja suhteita opiskelijoiden ja opettajien välillä sekä aktiivista, moni-muotoista opiskelijoiden yhteistä toimintaa niin opis-keltaessa kuin vapaa-ajallakin.

Jokaista tarvitaan, jotta pääsemme edellä esitettyihin tavoitteisiin. Palautteen antaminen ja kehittämisideoi-den esittäminen ovat jokaisen HAMKin opiskelijan oi-keus ja velvollisuus. Se on laatujärjestelmämme perusta. Vain näin etenemme kohti innostavinta korkeakoulu-tusta. Useat hyvät toimintatapamme ovat nimenomaan opiskelijoiden palautteen ja rakentavien ehdotusten poh-jalta yhdessä henkilöstön kanssa jalostettu.

Me rehtorit kierrämme vuosittain kuulemassa opiske-lijoiden mielipiteitä, kokemuksia ja ehdotuksia. Mutta koko lukuvuoden ajan toivomme vilkasta palautekeskus-telua käytävän kaikilla kampuksilla.

Oppimisen uudet tuulet

HAMKin tärkein korkean laadun mittari on opiskeli-joiden työllistyminen. Tätä edistämme uusilla oppimis-ratkaisuilla sekä ylläpitämällä vireät suhteet työelämään.

Näin meillä on jatkuvasti päivittyvää ajankohtaista tietoa ja taitoa jaettavaksi opiskelijoille. Olemme lisäksi vah-vistaneet soveltavan tutkimustoimintaamme.

Viime vuosina olemme reippaasti uudistaneet opiskelu-tapoja. Muutoksia tehtäessä on kuunneltu niin opiskeli-joita kuin yritysten ja yhteisöjen edustajia.

Ammattikorkeakoulujen erityistä vahvuutta on kiinteä yhteys työelämään. Olemme rakentamassa oppimista siten, että opiskelijat ovat alusta pitäen vuorovaikutuk-sessa yritysten kanssa erilaisten projektien ja oppimis-tehtävien kautta. Alueeltamme löytyy paljon aktiivisia yrityksiä, joita kiinnostaa opiskelijoiden osaaminen ja halu tarttua työtehtäviin.

Lisäämme samalla jatkuvasti virtuaaliopintoja, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiske-lun - ja yhä vahvemmin mobiilisti. Tässä kohdin teemme yhteistyötä FUAS-kumppaniemme, Laurean ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa, jolloin opintotarjonta kolminkertaistuu. Myös FUAS-kesäopinnot ovat val-takunnan kärkeä niin määrässä kuin laadussakin.

Kansainvälisyys on keskeinen osa HAMKilaisuutta. Jokaiselle opiskelijalle taataan mahdollisuus lähteä vaih-toon kumppanikorkeakouluihimme eri puolella maail-maa. Kotikansainvälistyminen tapahtuu paitsi kansainvä-lisillä kampuksillamme, myös projekteissa, joita tehdään ulkomaisten kumppanien kanssa.

Opiskelija keskiössäPertti Puusaari, rehtori Janne salminen, vararehtori

Tervetuloa HAMKiin – tekemään ja onnistumaan yhdessä.

HAMK 2020 -strategiamme mukaisesti tavoittelemme sitä, että HAMKissa on Suomen innostavin korkeakoulu-tus ja työelämälähtöisin tutkimus. Tätä lähestymme erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen uusilla toimintatavoilla.

Sisällys

4

30 Nopealla tahdilla metsätalous insinööriksi32 Intoa ja ideoita Ruotsista33 Kesä Kanadassa34 Hevosyrittäjän kohtaaminen antoi

rohkeutta35 Kestävä kehitys – työtä ympäristön hyväksi

37 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN KOULUTUS

38 Tekniikan kesäprojekteissa opiskelijat ja yritykset kohtaavat toisensa vaikuttavin tuloksin!

39 Liikennealan opiskelijat tekivät ekskursi-on Vilnaan

40 Kahdessa vuodessa opiskelijasta yrittäjäksi

41 Restonomista ympäristöbiotekniikan asi-antuntijaksi

42 Rakennusmestariksi työelämälähtöisin keinoin

43 Kansainvälisellä intensiivikurssilla teräsra-kenteet ja kestävä kehitys tutuksi

44 Työpaikka opinnoissa opitaan töitä teke-mällä

45 HAMKin opiskelijoiden peltorobotti kisasi menestyksekkäästi Saksassa

46 Vihaan salmiakkia– mutta muuten Suomi on aika cool!

48 OPISKELUHYVINVOINTI

49 YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULU-TUTKINNOT

51 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen HAMKissa onnistuu työn ohessa noin kahdessa vuodessa

52 Ylempien AMK-tutkintojen opinnäytetyö-leirillä syntyi tuloksia

55 AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

56 Pätevöidy opettajaksi – innostuneesti työn ohessa

57 Pedagogisilla opinnoilla vakautta

59 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

2 Haussa keväällä 20163 Opiskelija keskiössä6 Opintoja tai harjoittelu maailmalla?7 Esteetöntä opiskelua7 Opiskelijaksi avoimen AMKin tai

polkuopintojen kautta?8 Opinnäytetyön myötä kasvat asiantunti-

jaksi

9 KULTTUURIALAN KOULUTUS9 Opiskelijoiden osaamista itsenäisyysvas-

taanoton parketilla9 Jalkineet Krista Siegfriedsille ja Jannika

B:lle9 Lasi- ja keramiikkaprojektissa toteutettiin

ryhmätaidenäyttely Tallinnaan

13 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOU-DEN JA HALLINNON ALAN KOULUTUS

14 Kykyjen soveltamista käytäntöön – HAMK ja World Model United Nations Etelä-Koreassa

16 Myyntineuvotteluja malesialaisten kanssa16 Onnistunut Tekijä 2015 -tapahtuma työllis-

ti opiskelijoita17 Intensiiviviikolta matkaan mukaan työelä-

mäkontakteja ja uusia ystävyyksiä18 Liikeideasta yrittäjyyteen18 Monialaisia ja monimuotoisia opis-

kelijaprojekteja Riihimäen Wanhalle Lasitehtaalle

19 Tietojenkäsittelyn opiskelijat tuottamassa Sibelius-videoita

21 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALAN ALAN KOULUTUS

23 Jessica ja Ida – terveydenhuollon Thelma & Louise

24 Multisensorisuus on osa sosiaalialan ope-tusta

25 Hoitotyö – yhteistyötä työelämän ja asiakkaiden kanssa

27 LUONNONVARA-ALAN KOULUTUS28 Saako olla kotimaista mansikkaa?29 Rakennetun ympäristön hortonomi-

opiskelijat pääsevät testaamaan koneita

Kulttuurialan koulutus

s. 9

Yhteiskuntatietei-den, liiketalouden, ja hallinnon alan

koulutuss. 13

Sosiaali-, terveys- ja liikuntalan

koulutuss. 21

Luonnonvara-alan koulutus

s. 27

Tekniikan ja liikenteen alan

koulutuss. 37

Ylemmät ammattikorkea-koulututkinnot

s. 49

Ammatillinen opettajakorkea-

koulu s. 55

5

Inari

Rovaniemi

Oulu

VaasaKuopio

Joensuu

Tampere

Jyväskylä

Helsinki

Turku

LahtiValkeakoski Evo

RiihimäkiMustialaForssa

HämeenlinnaLepaa

7 kampusta

700 työntekijää

7000 opiskelijaa

KOULUTAMME JA KEHITÄMME MONIPUOLISESTI

Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa• AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon

johtavaa koulutusta• ammatillista opettajankoulutusta• lisä- ja täydennyskoulutusta• avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

Olemme panostaneet verkko-opetuksen kehittämiseen. Valmistuneiden työllistymisaste on maan korkeimpia, sa-moin yrittäjiksi ryhtyvien osuus.

HAMK on vahvasti verkottunut elinkeinoelämän kanssa. Näin voimme tarjota opiskelijoillemme aitoja oppimisym-päristöjä ja -tehtäviä ja samalla kehittää alueemme elin-keinoelämää.

Teemme soveltavaa tutkimusta ja kehitysprojekteja yri-tysten ja yhteisöjen kanssa. Haluamme kehittää ja välit-tää laaja-alaista, laadukasta tietoa elinkeinoelämälle ja julkiselle sektorille.

HAMK on tärkeä osa maakunnan kehittämisstrategiaa tiedon tuottajana, innovaatioiden synnyttäjänä ja yritystoi-minnan edistäjänä.

EDISTYKSELLINEN LAADUNVARMISTUS

HAMKin laadunvarmistusjärjestelmä sai Suomen korkea-kouluista ensimmäisenä parhaimman kokonaisarvioinnin Korkeakoulujen arviointi neuvoston auditoinnissa.

6

Kouluun...

HAMKilla on useita yhteistyökorkeakouluja eri maissa ja maanosissa. Vuosittain suuri joukko opiskelijoita läh-tee vaihtoon ja ulkomaalaisia opiskelijoita saapuu vaih-toon HAMKiin. Vaihtoon voi lähteä, kun ensimmäisen vuoden opinnot on suoritettu. Vaihto-oppilaitoksessa suoritetut opinnot hyväksiluetaan osaksi HAMKin tut-kintoa.

Liiketalouden opiskelija Anniina Simolin sai orientaa-tiopäivästä lisää tietoa ja pohdittavaa.

– Vaihto kasvattaisi ihmisenä. Pääsisin myös käyttämään englantia ja näkemään, miten oikeasti pärjään vieraalla kielellä, Simolin kertoo. Kohde ei ole vielä selvillä, mutta alustavasti hän on miettinyt Espanjaa tai Saksaa.

… vai töihin?

Myös opintoihin kuuluva harjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomailla. Esimerkkinä terveydenhoitoala:

– Tänä vuonna meiltä on lähdössä vaihtoon noin 30 opis-kelijaa, toteaa Kirsi Liimatainen. Hän toimii kansain-välisyyskoordinaattorina, jollainen on HAMKissa jo-kaisessa koulutusohjelmassa. Liimataisen vastuualuetta on hoitotyön opiskelijoiden vaihdoista huolehtiminen. – Suosituimmat vaihtokohteemme ovat Australian Suomi-koti, Eurooppa ja Aasia. Vaihto-opiskelijoita meille tu-

lee lähinnä Euroopan maista, kuten Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Espanjasta, Liimatainen kertoo.

Terveydenhoitajaksi opiskeleva Viola Kupiainen on läh-dössä Australiaan Suomi-kotiin. Vaihtoon lähdölle oli monia syitä: – Haluan avartaa omaa maailmankatsomus-ta. Nyt opiskellessa on mahdollisuus lähteä ilman mitään esteitä. Lisäksi tuntuu turvalliselta lähteä koulun kautta. Ei varmaan tulisikaan muuten lähdettyä.

Monipuolinen orientaatiopäivä

Opiskelijat pääsivät orientaatiopäivässä kuulemaan myös vaihdossa jo olleiden kokemuksia sekä kyselemään heil-tä mieltä askarruttavista asioista. Myös tällä hetkellä HAMKissa olevat vaihto-opiskelijat kertoivat kokemuk-sistaan.Vaihdossa jo olleiden kokemukset koettiin hy-viksi, sillä niiden kautta sai aidomman kuvan vaihdosta.

Orientaatiopäivän aikana opiskelijoille kerrottiin myös vaihdon käytännön järjestelyistä, kuten hyvinvoinnis-ta ja rahoituksesta. Päivän osallistujamäärästä päätel-len kansainvälistyminen on monelle merkittävä osa opintoja.

Opintoja tai harjoittelu maailmalla?teksti Ja kuva: satu uimi

Opiskelijavaihto on mahdollisuus kansainvälistyä, mo-nipuolistaa opintoja, kasvattaa kielitaitoa ja saada uusia kokemuksia. Vaihtoon lähteville järjestetyssä orientaa-tiopäivässä opiskelijat saivat tietoa vaihdosta sekä kuu-livat muiden opiskelijoiden kokemuksia.

Viola Kupiainen on lähdössä Australiaan.

7

Esteetöntä opiskeluateksti: satu uimi

HAMKissa opiskeleminen pyritään tekemään mahdol-lisimman esteettömäksi. Yleisen esteettömyyden lisäksi toteutetaan tarpeen mukaan yksilöllisiä erityisjärjeste-lyitä. Mahdolliset erityistarpeet onkin hyvä tuoda esille jo hakuvaiheessa, jotta järjestelyt sujuvat mahdollisim-man sujuvasti.

HAMK ylläpitää ja kehittää toimintansa esteettömyyt-tä ja yhdenvertaisuutta jatkuvasti. Viimeisin uudistus on www.hamk.fi-sivustolla käyttöön otettu ReadSpeaker-kuuntelutoiminto, jonka avulla sivujen sisällön voi kuun-nella puhuttuna. Kuuntelutoiminto on käytössä sekä suo-menkielisellä että englanninkielisellä sivustolla ja toimii kaikilla alustoilla, selaimilla ja kaikissa mobiililaitteissa.

Käytännön kokemuksia esteettömästä opiskelusta on nähtävillä HAMK Stories -videoblogissa. Siellä opin-noistaan ovat kertoneet lasi- ja keramiikkamuotoilua opiskeleva Aino ja ohjaustoiminnan opiskelija Vivi. Vivin opinnot ovat onnistuneet ulkomaan opintojaksoa myöten, vaikka hän liikkuu pyörätuolilla. Videot ovat nähtävissä osoitteessa http://blog.hamk.fi/hamkstories.

HAMKin avoimen AMKin opinnot tarjoavat mahdollisuuden suorittaa ammattikorkeakouluopintoja – iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella pienempiä osia kiinnostavista AMK-tutkintoon tai ylempään AMK-tutkintoon johtavista opinnoista. Avoimessa AMKissa suoritetut opinnot voi-daan hyväksilukea ammattikorkea-kouluissa, ja ne sopivat lukion tai ammatillisen oppilaitoksen kurssi-tarjottimelle.

Jos tavoitteena on tutkinto-opis-kelupaikka, ensimmäisen lukuvuo-den opinnot voi suorittaa avoi-messa AMKissa polkuopintoina. Polkuopinnot ovat erinomainen vaihtoehto, jos et tullut valituksi

tutkinto-opiskelijaksi vielä ensim-mäisellä hakukerralla, mietit vie-lä oikeaa alaasi etkä halua varata tutkinto-opiskelijapaikkaa tai ha-luat opiskella joustavasti ja täyden-tää osaamistasi vaikka työn ohessa.

AMK-tutkintojen polkuopinnot edellyttävät sitoutumista opis-keluun koko ensimmäisen opis-keluvuoden ajaksi. Ylemmän AMK-koulutuksen polkuopin-toihin vaaditaan myös aiem-pi soveltuva AMK-tutkinto. Polkuopintopaikkoja on tarjol-la rajoitettu määrä lähes kaikis-sa HAMKin koulutuksissa, ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyk-sessä.

Tutustu tarjontaan osoitteessa hamk.fi/avoin.

Opiskelijaksi avoimen AMKin tai polkuopintojen kautta?

Esteetöntä opiskelua HAMKissa!

Tutustu avoimen AMKin tarjontaan:

8

areenan pysäköintialueiden opasteis-sa. Näihin ongelmakohtiin halutaan puuttua selkeämmällä opastuksel-la ja niille ehdotetaan merkittäväksi pysäköintirivit ja -paikat. Näin alu-eista saadaan turvallisempia ja hel-pommin käytettäviä.

Pitkänen laati myös yleisölle jaettavan pysäköintikartan, jossa on esitetty alueet ja kävelyaika Ritari-areenalle. Sen avulla kannattajilla on tarvittavat tiedot oikean pysäköintialueen valitsemiseen.

Kaloripuiston karttasarja innostaa kävelykuntoiluun Hämeenlinnassa

Kaupunkiympäristö tarjoaa mo-nipuolisen ja elämyksellisen kä-velyreittien verkoston, jossa voi kuntoilun lomassa kokea sekä kau-pungin sykettä että luonnon rauhaa. Maisemasuunnittelun (nyk. raken-nettu ympäristö) opiskelija Riikka Sippola tutki hämeenlinnalaisten mielipiteitä kävelykuntoilusta ja etsi nykyisestä kaupunkirakentees-ta viihtyisiä kävelyreittejä opinnäyte-työnä tuottamaansa Hämeenlinnan Kaloripuiston karttasarjaan.

Tutkimuksen mukaan lähiympäris-tön reiteistä kertova kartta innostaa kävelykuntoilun aloittamiseen puol-ta kyselyyn vastanneista miehistä ja 83 prosenttia naisista. Karttaan mer-kityistä lisätiedoista miehiä kiinnos-tavat eniten reittien varrelle merki-tyt käyntikohteet, naisia taas reittien pituus ja kiertämiseen kuluva aika.

Kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä on tärkeää säilyttää asutuk-sen lähellä sijaitsevat taajamamet-sät. Selvityksen mukaan metsästä haetaan helpotusta stressiin. Noin puolet vastaajista rentoutuu lisäksi keskikaupungin jalankulkuystäväl-lisillä alueilla, kuten torilla, kävely-kadulla sekä kivijalkakauppojen ja kahviloiden tuntumassa. Liikenteen äänet eivät miellytä ulkoilijoita. Kaloripuiston reitit onkin pyritty sijoittamaan ympäristöään hiljai-semmille alueille, jolloin ulkoiluko-kemus muodostuu mukavaksi ja ren-touttavaksi.

Sen kautta asujen valmistuksessa oli auttamassa vaatetusmuotoilun toisen vuoden opiskelijoita.

– Projektissa oli mieluisinta käyttäjä-lähtöisyys ja se, että tehtiin oikeasti käyttövaatteita, Laine kertoo. Pukuja käytettiin ainakin Rajaton 2014 -jou-lukiertueella. Laine toivoo, että ne pääsisivät käyttöön myös tulevaisuu-dessa.

Rajaton-projekti on suuressa osassa Laineen opinnäytetyössä. Siinä hän käsittelee erityisesti suunnittelupro-sessiaan verraten sitä Pirkko Antilan malliin. Kokonaisuudessaan projekti oli Laineelle mieleinen ja hieno ko-kemus. Tuloksen hän tiivistää seu-raavasti: – Oli hienoa nähdä jotakin itse tekemääni niin hienojen artistien päällä lavalla. Erityisesti hän iloitsee siitä, että pystyi toteuttamaan projek-tin onnistuneesti.

Roope selvitti, minne HPK:n kotipelien aikana kannattaa pysäköidä

Liikennealan opiskelija Roope Pitkänen laati HPK:lle ensimmäi-sen kattavan pysäköintiselvityksen. Hän tutki pysäköinnin sijoittumis-ta ja määriä kolmen kotipelin aikana sekä tarkasteli kehityskohteita, joilla saadaan pysäköinnistä käyttäjäystä-vällisempää.

HPK-Edustusjääkiekko ry:n ja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n kanssa yhteistyössä tehdyssä opin-näytetyössä tarkasteltiin Ritari-areenan pysäköintialueiden autojen sekä lähistöjen kadunvarsipysäköin-nin määriä kolmena eri ajankohta-na HPK:n pelatessa kotonaan Liiga-ottelun. Tarkastelussa ilmeni, että kadunvarsipysäköinti on ahtailla ka-duilla keskimäärin noin 35 % koko pysäköinnistä kotiottelun aikana, ja että osa lähistön pysäköintialueis-ta on vajaita.

Pysäköintiselvityksen yhteydes-sä tarkasteltiin pysäköintialueiden ongelmakohtia ja kehitettiin näi-hin nopeasti toteutettavia ja tehok-kaita ratkaisuja. Selvityksen aikana huomattiin useita puutteita Ritari-

Opinnäytetyön myötä kasvat asiantuntijaksikoonti: taina lehtomäki

HAMKissa valmistuu vuosit-tain yli tuhat opinnäytetyötä. Opinnäytetyö tähtää työelämäken-tästä nousseen ongelman ratkaise-miseen. Se voi olla kehittämisteh-tävä, suunnittelu- , tuotekehitys-, soveltava tutkimus- tai projektityö.

Työn tarkoituksena on AMK-tutkinnossa toimia siltana opiskelun ja työelämän välillä, helpottaa opis-kelijan siirtymistä työelämään sekä auttaa opiskelijaa luomaan yhteyk-siä oman alan toimintaympäristöön ja -kulttuuriin. YAMK-tutkinnossa tavoitteena on luoda, tuottaa ja ke-hittää osaamista alueen työelämän ja yhteiskunnan kehittämisen tar-peisiin.

Rajaton-yhtye sai muotoilun opiskelijan suunnittelemat puvut

Muotoilun opiskelijat Paula Laine suunnitteli osana opinnäytetyötään esiintymispuvut Rajaton-yhtyeelle. Laine vastasi projektista kokonai-suutena sekä itsenäisesti pukukoko-naisuuksien suunnittelusta. Miesten puvut ostettiin valmiina, mutta nais-ten asut tehtiin tekstiiliverstaalla ku-dotusta Wetterhoff Wintage -kan-kaasta. Projekti kytkettiin myös vaatetusmuotoilun koulutuksen valmistukseen keskittyvään kurssiin.

Lauluyhtye Raja-ton esiintyi Verka-tehtaalla Laineen suunnittelemis-sa pukukokonai-suuksissa. Kuva: Heli Saarinen

9

KULTTUURIALAN KOULUTUS

HAMKin kulttuurialan koulutus nojaa pitkään perinteeseen:

Fredrika Wetterhoff oli naisaisanainen ja tuki työväestön sivistyshar-rastuksia. Hän sai herätteen ryhtyä kehittämään koulutusta kansan-naisille, ja perusti käsityökoulun vuonna 1885. 8 tyttöä aloitti opinnot.

Kudonnan opettajien koulutus käynnistyi v. 1890.

Nykypäivänä muotoilua opiskellaan moderneissa tiloissa Hämeenlin-nan korkea koulukeskuksessa Visamäessä.Koulutamme ainoana poh-joismaissa jalkinemuotoilua.

Muotoilussa voit suuntautua• jalkinemuotoiluun• vaatetusmuotoiluun• lasi- ja keramiikkamuotoiluun

Kenkä: Katariina Nieminen

Kenkä: Sanni Mäkelä

10

Opiskelijoiden osaamista itsenäisyysvastaanoton parketilla teksti: lea mustonenMuotoilun opiskelijalle Annuk-ka Mäntyselle ja jo valmistuneelle Sanna Niskaselle esitettiin marras-kuussa kysymys, johon piti vastata nopeasti: teettekö parissa viikossa rehtorin vaimolle, Seija Puusaarelle, puvun, kengät ja laukun Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän vas-taanotolle? Kumpikaan ei epäröinyt.

– Haastavinta ja toisaalta kiinnos-tavinta oli miettiä, miten hyödyn-tää Seijan itsensä tekemää huovu-tustyötä puvun koristeena, kuvasi Annukka Mäntynen.

Huovutettu huivi päätyi uudel-leen muotoiltuna puvun kaulukseen katseenkiinnittäjäksi. Jäljelle jääneet palat päätyivät koristeiksi Sannan valmistamiin kenkiin ja laukkuun. Cobblerina-yritysnimellä työsken-televä Sanna suunnittelee ja valmis-taa jalkineita ja laukkuja.

Puvun ja asusteiden toteutusai-kataulu oli erittäin kireä, mutta sekä asiakas että suunnittelijat olivat hy-vin tyytyväisiä lopputulokseen.

– Tämä on huikea tilaisuus Suomen mittakaavassa, iloitsi Cobblerinan Sanna Niskanen.

Jalkineet Krista Siegfridsille ja Jannika B:lleteksti: merianne neboJalkinemuotoilija Sanni Mäkelä suunnitteli ja valmisti artisteil-le esiintymisjalkineet. Jalkineiden suunnitteluprosessissa Sanni hyö-dynsi yhteisöllistä suunnittelua, mis-sä artistit osallistuivat suunnitteluun.

Sannin projekti on osoitus siitä, miten opiskelijan rohkea lähestymi-nen omaan alaansa voi kehittää hä-nen ammatillista asiantuntijuutta ja laajentaa osaamista ja verkostoitumis-ta tulevaisuuden työtehtäviä ajatellen.

Projektissa toteutuivat koulutuk-sen kulmakivet, kohderyhmälähtöi-nen suunnitteluosaaminen, jalkinei-den valmistukseen liittyvä osaaminen kuten tuotteen kaavoitus, sovitus, muokkaus ja valmiin jalkineparin valmistus. Verkostoitumisosaaminen kohdentui materiaalien valintaan ja testaamiseen sekä jalkineiden val-mistukseen liittyvään alihankin-tatoimintaan. Lisäksi projektissa konkretisoitui tuotteen hinnoittelu osana asiakastyötä.

Lasi- ja keramiikka-projektissa toteutettiin ryhmätaidenäyttely TallinnaanTammikuussa 2015 käynnistynyt HAMKin muotoilun koulutuksen lasi- ja keramiikkaosaston ja Eesti Kunstiakadeemian (EKA) lasi- ja keramiikkaprojekti huipentui ke-sällä Tallinnan kukkaisfestivaaleilla järjestettyyn ryhmätaidenäyttelyyn.

Kolmentoista opiskelijan kan-sainvälinen ryhmä pääsi raken-tamaan oman taidenäyttelynsä Tallinnan Tornide väljak -puistoon. Näyttelyn teemana on Hidden World Gateway. Näyttelyssä on esil-lä veistos jokaiselta opiskelijalta.

Lillefestival eli kukkaisfestivaali on puistossa vuosittain järjestettä-vä koko kesän tapahtuma, jossa vi-herrakentajat ja muut tahot toteut-tavat oman osaston puistoon. EKA on osallistunut tapahtumaan useana vuonna, ja tänä vuonna oppilaitos kutsui HAMKin mukaan projektiin.

Projektia ohjasivat HAMKin opettaja Jari Vesterinen ja EKAn professori Urmas Puhkan. Projektin yhteistyökumppaneina ovat Alli Paasikiven Säätiö, Hämeen amma-tillisen korkeakoulutuksen ja tut-kimuksen säätiö, Kerasil Oy sekä Lepaan viinitila.

kuva: reima kallinenkuva: marJo kilgast

kuva: ville Paul Paasimaa

HAMKin muotoilun opinnot nojaavat pitkiin pe-rinteisiin, mutta moderneihin työtiloihin ja me-netelmiin. Muotoilun opinnot suoritetaan päivä-toteutuksena Hämeenlinnan Visamäessä. Voit suuntautua opinnoissasi vaatetusmuotoiluun, jalkimuotoiluun tai lasi- ja keramiikkamuotoiluun.

Muotoilun hakukohteet:artenomi (AMK) | muotoilu, päivätoteutus

Katso lisää: www.hamk.fi/muotoilu

kulttuurialan koulutus

11

YAMK: • Biotalouden liiketoiminnan

kehittäminen• Kulttuuri- ja taidetoiminta

hyvinvoinnin edistäjänä• Liiketoiminnan kehittäminen• Business Management and

Entrepreneurship• Sosiaali- ja terveysalan

kehittäminen ja johtaminen• Teknologiaosaamisen

johtaminen• Tulevaisuuden

liikennejärjestelmät

Päivätoteutukset Hämeenlinnassa:• Muotoilu• Liiketalous• Tietojenkäsittely• Sosionomi• Sairaanhoitaja• Terveydenhoitaja• Bio- ja elintarviketekniikka• Rakennus- ja

yhdyskuntatekniikka• Rakennusmestari• Construction Engineering

Monimuotototeutukset:• Liiketalous• Tietojenkäsittely• Rakennusmestari

HÄMEENLINNAPerinteikäs ja virkeä koulu- ja kulttuurikaupunki kauniin Vanajaveden ran-nalla keskellä eteläistä Suomea. HAMKin kampuksista kaksi sijaitsee Hä-meenlinnassa: Korkeakoulukeskus ja Lahdensivu. Täällä sijaitsee myös Hä-meen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK)

väkiluku: 68 048etäisyydet: Helsinki 98 km Tampere 75 km

AOKK:• Ammatillinen opettajankoulutus• Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus• Ammatillinen erityisopettajankoulutus

12

VALKEAKOSKI

Järvien ympäröimä Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteolli-suudestaan. Nykyisin kaupungil-la järjestetään myös monipuolista kulttuuri- ja urheilutoimintaa.

Väkiluku: 21 232

Etäisyydet: Helsinki 145 km Tampere 35 km Hämeenlinna 44 km

Opiskele Valkeakoskella päivätoteutuksena: • Electrical and Automation

Engineering• International Business

Opiskele Valkeakoskella monimuoto toteutuksena• Sähkö- ja automaatiotekniikka• international Business

13

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOU-DEN JA HALLINNON ALAN KOULUTUS

Opiskelemalla HAMKin liiketalouden koulutusohjelmassa luot itsel-lesi tulevaisuuden, jossa yhdistyvät vankka liiketalouden perusosaa-minen ja oma profiloitu erityisosaaminen, jotka auttavat sinua työllis-tymään monipuolisiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin.

Liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutukset antavat sinulle erin-omaiset valmiudet toimia innovatiivisesti, kannattavasti, asiakasläh-töisesti ja yhteiskuntavastuullisesti nopeatempoisessa ja jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Kansainvälisyys on luonnollinen osa opintoja. Kielten ja viestinnän opinnot sekä englanniksi opetetut moduulit antavat hyvät valmiu-det toimia kansainvälisessä työelämässä. Halutessasi voit suorittaa koko liiketalouden tutkinnon englanniksi monikulttuurisessa opiske-luyhteisössä.

Tällä hetkellä tarjolla on seuraavat koulutukset sekä päivä- että monimuotototeutuksina:• Liiketalous, Hämeenlinnassa• International Business, Valkeakoskella • Tietojenkäsittely, Hämeenlinnassa

14

suunnitelmaamme ja mainostamaan samaan aikaan itse hanketta. Ilman suositun paikallisen sanomaleh-den Valkeakosken Sanomien apua hankkeemme mainostus olisi voi-nut mennä pieleen heti alussa, sillä ryhmässämme oli vain yksi suomea puhuva jäsen. Kaikki nämä vaiheet, kuten yritysten kanssa neuvottele-minen rahoituksen järjestämiseksi, auttoivat meitä kehittämään amma-tillista osaamistamme tavalla, joka on käytännössä mahdotonta pelkäs-tään luokassa istumalla.

Jossain vaiheessa hanketta ymmär-sin, että juuri tämä on HAMKissa opiskelun tärkeimpiä etuja: oppilai-toksemme tarjoaa joustavan mah-dollisuuden kehittyä alueilla, joille koemme kuuluvamme. Jos epäon-nistumme, HAMK tarjoaa aina mahdollisuuden yrittää uudelleen ja löytää oma osaamisalueemme. Perustamalla työmme tälle pohjalle onnistuimme hankkeemme järjes-

konferenssista, jota oltiin järjes-tämässä Soulissa, Etelä-Koreassa. Olimme kaikki kuulleet tapahtu-masta ja kiinnostuimme siksi aihees-ta. Kyseisessä elämänvaiheessa – vai pitäisikö sanoa kyseisellä hetkellä ja kyseisessä paikassa – vallitsevasta innostuksesta syntyi ajatus, että pe-rustaisimme joukkueen, joka edus-taisi HAMKia World MUN -kon-ferenssissa. Tästä ajatuksesta ei olisi koskaan tullut totta ilman HAMKia, joka toimi tärkeimpänä taloudelli-sena tukijanamme ja hankkeen val-vojana, sekä tiettyjä henkilöitä, jot-ka käyttivät aikaa ja näkivät vaivaa idean toteuttamiseksi.

Ensimmäiset kolme kuukautta me-nivät silmänräpäyksessä. Hankimme jonkin verran rahaa myymällä itse leipomiamme keksejä Valkeakosken keskustassa. Onneksi kukaan ei valittanut keksiemme laadusta. Taistelimme yhä ajankäytön kanssa ja pyrimme parantelemaan hanke-

Ennen kuin kerron tarinani halu-an tunnustaa yhden asian: viime vuosi oli tähänastisen elämäni pa-ras vuosi. Uskoakseni myös osa ys-tävistäni oli samaa mieltä kokemuk-sestaan. Jakamani tarina on paljon enemmän kuin pelkkä tavanomai-nen kertomus korkeakouluopiske-lusta. Aloitetaanpa.

Opiskelen HAMKissa International Business -koulutuksessa, joten mi-nun on oltava kampuksella jo elo-kuun lopussa muutama päivä en-nen opetuksen alkamista. Onneksi kampuksella näkee yleensä tuohon aikaan ystäviä, joiden kanssa käy-tämme nämä ”vapaapäivät” siihen, minkä opiskelijat osaavat parhaiten: unelmointiin. Osaamme toki myös juhlia, mutta nyt ei ole kyse siitä.

Kolmannen vuoden opiskelija ja erittäin taitava unelmoija Andrei mainitsi seuraavasta World Model United Nations (World MUN)

Elämäni intensiivisin viikko – HAMK ja World Model United Nations konferenssi Etelä-Koreassateksti: Festë isuFi

– HAMK ja World Model United Nations Etelä-Koreassa teksti: Festë isuFi

Kykyjen soveltamista käytäntöön

15

tämisessä. Olimme aina toistemme tukena ja olimme erittäin kiitollisia, kun meille tarjottiin apua. Opimme, että vaikka joukkueemme koostui hyvin erilaisia aloja opiskelevista ihmisistä, pystyimme aina täyden-tämään toisiamme hyödyntämällä parhaita taitojamme. Moninaisuus osoittautui jälleen voimavaraksi.

Palataan takaisin tarinan pariin. Lennettyämme jo monta tuntia Venäjän yllä saavuimme vihdoin jossain vaiheessa Etelä-Koreaan, tarkemmin ottaen 11. maaliskuu-ta. Asiaa tuntemattomille kerrot-takoon, että World MUN konfe-renssiin osallistuvalle joukkueelle annetaan jokin valtio, minkä poh-jalta joukkueen on valmistaudutta-va ja edustettava hyvin virallisella ta-valla kyseistä valtiota simuloidussa Yhdistyneiden kansakuntien koko-uksessa. Kokouksessa säädetään ja tarkistetaan lakeja, ja kaikki proses-sit vastaavat oikeiden Yhdistyneiden kansakuntien kokousten kaavaa, lu-kuun ottamatta sitä, että World MUN on valtaa käyttävän kansain-välisen toimielimen sijasta nuori-sokokous. Joukkueemme valtioksi oli annettu Uusi-Seelanti, ja teim-

me todella paljon etukäteisvalmis-teluja. Tästä kaikesta oli hyötyä, sil-lä onnistuimme kilpailemaan muun muassa Oxfordin ja Harvardin kal-taisia maailman huippuyliopisto-ja vastaan. On mainittava, että me-nestyksemme salaisuus oli kykymme soveltaa osaamistamme tuottaval-la tavalla käytännössä, mikä on yksi oppilaitoksemme tärkeimmistä pai-nopistealueista.

Käytimme aikamme Soulissa järke-vällä tavalla: solmimme yhteyksiä, tutustuimme kaupungissa toimivaan suomalaiseen yritykseen ja pidimme Sungkyunkwanin yliopistossa esitel-män HAMKista sekä keskustelim-me mahdollisesta yhteistyöstä näi-den kahden korkeakoulun välillä.

Kyseessä oli tähän mennessä inten-siivisin viikko HAMKissa opiske-luni aikana. Kuten olen jo edellä todennut, kyseessä oli myös mat-ka, joka teki viime vuodesta tähän-astisen elämäni parhaan vuoden. Yhteenvetona haluan jakaa kans-sanne hetken Soulin-matkastamme.

Istuimme Soulissa tuulisena yönä hyvin perinteisessä ravintolassa ja

nautimme viimeistä gimbap-ate-riaamme, kun aloimme puhua sii-tä, mistä kaikki oli saanut alkunsa. Tarina alkoi yhdestä kysymyksestä, jonka Andrei heitti ilmoille yhtenä noista elokuun lopun pitkistä illoista koululla. ”Hei kaverit, oletteko kuul-leet Soulissa järjestettävästä World MUN konferenssista?” Olimme toki. Emme vain olisi koskaan uskoneet, mitä sitten seurasi.

16

HAMK vastasi tapahtuman organisoinnista sekä oh-jelmasta. Tekijä 2015 -tapahtuman järjestämisessä olivat mukana Työelämän lähipalvelut sekä projekti-tiimin muodostaneet ensimmäisen vuoden liiketalou-den opiskelijat Minna Tarkkala ja Timo Haapaniemi. Tapahtuman etukäteisvalmistelut sujuivat yhteistyössä Tavastian opiskelijoiden kanssa.

Juontajan roolissa tapahtumassa kuultiin HAMKin lii-ketalouden opiskelijaa Mika Matilaista. Tapahtuman musiikista vastasi nuori norjalainen muusikko Morten Gribbestad. Ihmisiä virtasi paikalle tasaisesti ja messu-tunnelma valtasi Goodmanin käytävät

Yritykset seilasivat Goodmanin käytävillä ostoskärryi-neen, jotka tänä vuonna edustivat ständejä. Ständit sel-västi kiinnostivat ja jokaisen kärryn tuntumassa riitti kuhinaa koko päivän. Yritykset ja opinahjot esittelivät niin omaa toimintaansa kuin koulutusmahdollisuuksia sekä rekrytoivat kesäksi työntekijöitä.

HAMKin liiketalouden ensimmäi-sen vuoden opiskelijat pilotoivat lu-kuvuonna 2015 – 2016 uudenlaisen opintosuunnitelman. Vuosikurssi perusti pienryhmissä 15 harjoitus-yritystä, joita luotsattiin koko luku-vuosi. Harjoitusyritysten ideana oli oppia liiketoiminnan perustamiseen ja pyörittämiseen tarvittavaa osaa-mista käytännön kautta.

Harjoitusyritysten puitteissa työs-kenneltiin laajasti niin Suomen eri ammattikorkeakoulujen har-joitusyritysten kanssa kuin myös kansainvälisestikin. Monipuolinen toimialakirjo mahdollisti hyvin ai-

Puheenvuoroissa kerrottiin mm. omien vahvuuksien tunnistamisesta, alueen opiskelu- ja työmahdollisuuk-sia sekä paikallisista yrityksistä. Tapahtuman yksi veto-nauloista oli VMP:n ständille baaritiskin pystyttäneet VIP Bartendersit. Miehet tekijät kävijöille mehudrink-kejä samalla pulloilla flööräten ja viihdyttäen kävijöitä.

HAMKin Hyvä Tyyppi -ständi onnistui myös erittäin hyvin. Seinälle kerättiin sanoja siitä, millainen on kä-vijöiden mielestä hyvä työntekijä, opiskelija ja kollega. Sanoja kerääntyi seinälle runsaasti, joista tapahtuman jäl-keen koostettiin sanapilvi. Esiin nousivat sanat luotettava, hauska, huumorintajuinen, rehellinen sekä oma itsensä.

Goodmanin ja muiden yhteistyökumppaneiden puolel-ta tapahtuma sai paljon positiivista palautetta osakseen ja päivä koettiin onnistuneen hyvin. Tekijä järjestetään jälleen alkuvuodesta 2016 Kauppakeskus Goodmanissa.

dontuntuisen kaupankäynnin sekä viestinnän muiden harjoitusyritys-ten välillä. HAMKissa järjestettiin myös kansainvälinen Freezing Week

-tapahtuma, jossa harjoitusyritykset edustivat ständeillä ja myivät tuot-teitaan. Viikon aikana harjoiteltiin englannin sujuvuutta liike-elämäs-sä tulevia myyntineuvotteluita sil-mällä pitäen.

Keväällä yritystoiminta huipentui kansainvälisiin myyntineuvottelui-hin malesialaisten harjoitusyritys-ten kanssa. Jokainen yritys sai säh-köpostitse yhteydenottopyynnön, jonka perusteella sovittiin myyn-

tineuvottelu Skypen välityksellä. Tarkoituksena oli harjoitella kan-sainvälistä kauppaa ja myyntityötä sekä kehittää kielitaitoja.

Neuvottelut käytiin onnistunees-ti B2B-hengessä. Kokemusta pi-dettiin miellyttävänä ja raikkaana. Haasteena koettiin kielimuuri, jos-ta kaikki kuitenkin selvisivät kun-nialla läpi. Myyntineuvottelujen tu-loksena syntyi yhteistyötä, kauppaa sekä erilaisia kehitysideoita puolin ja toisin. Kokemuksesta rikastuneena kansainvälistä teemaa aiotaan jatkaa myös tulevina vuosina sekä laajen-taa yhteistyötä myös muihin maihin.

Myyntineuvotteluja malesialaisten kanssateksti: minna tarkkala

Onnistunut Tekijä 2015 -tapahtuma työllisti opiskelijoitateksti Ja kuva: minna tarkkala

Opinto- ja rekrymessut Tekijä 2015 järjestettiin Kauppakeskus Goodmanissa Hämeenlinnassa hel-mikuussa 2015. Tapahtuman järjestivät yhteis-työssä Hämeen kauppakamari, Linnan Kehitys Oy, Hämeen TE-toimisto, EURES, HAMK, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Kiipula sekä Kauppakeskus Goodman.

17

opiskelijat, mutta myös mukana ole-vat yritykset hyötyvät opintojaksosta, kertoo International Business -kou-lutusohjelman lehtori Sven Rassl.

Opiskelijoita kannustetaan vaihto-opiskeluun. Kaikille pidempiaikai-nen oleskelu ei kuitenkaan ole mah-dollista syystä tai toisesta. Tämän vuoksi intensiiviviikko ulkomailla on myös loistava mahdollisuus niil-le, jotka eivät pidempään ajanjak-soon voi sitoutua. Opinnoista saa 7,5 opintopistettä sekä todistuk-sen. Hienointa opintojaksossa on se, että tiimit pääsevät tekemään erilai-sia asioita ja sellaisissa ympäristöis-sä, joissa eivät muuten pääsisi toi-mimaan.

Yhteisillä intensiiviviikoilla on pit-kä historia, joka ulottuu jo vuoteen 2007. Tällöin partnereita oli vähem-män, mutta sanan kiiriessä yhteis-työkumppaneiden määrä on kas-vanut ja kokonaisuus kehittynyt jatkuvasti. Tarjolla on omien opet-tajien lisäksi luentoja myös ulkopuo-lisilta asiantuntijoilta mm. markki-noinnista, bisnesneuvotteluista sekä kulttuurienvälisestä kommunikoin-nista.

HAMKin International Business -koulutusohjelman opiskelijoille on tarjolla joka vuosi useita erilaisia kansainvälistymisvaihtoehtoja. Yksi näistä on intensiiviviikko sekä sii-hen liittyvät toimet partneriyliopis-tojen kanssa. Opiskelijat pääsevät työskentelemään monikansallisissa tiimeissä työelämäprojektien paris-sa virtuaalisesti. Tärkeässä osassa on kuitenkin myös intensiiviviikko, joka järjestetään vuorotellen eri partneri-yliopistojen kotimaissa.

Kokonaisuuteen kuuluu yhteen-sä viisi eri partneria: Suomesta, Tanskasta, Saksasta, Latviasta sekä Ruotsista. Opiskelijat jaetaan 5-10 hengen tiimeihin, joissa he saa-vat tehtäväkseen kehittämispro-jektin oikeilta pk-yrityksiltä liitty-en erityisesti kansainvälistymiseen. Muutama vuosi sitten esimerkiksi eräs latvialainen opiskelija työllistyi yritykseen, jolle hänen tiiminsä teki intensiiviviikon projektin.

- Parasta intensiiviviikossa ja siihen liittyvissä virtuaaliopinnoissa on se, että pääsemme tarjoamaan opiske-lijoille jotain sellaista, mihin he eivät perinteisissä opinnoissaan ole tottu-neet. On myös hienoa nähdä, kuinka

Intensiiviviikolta matkaan mukaan työelämäkontakteja ja uusia ystävyyksiäteksti: eveliina toivonen, kuva: sven rassl

HAMK tarjoaa monipuolisesti yhteiskun-tatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutusta – valinnanvaraa on mm. kan-sainvälisen kaupan, markkinoinnin ja las-kentatoimen ja rahoituksen välillä. Vai oli-siko tietojenkäsittely sittenkin sinun juttusi?

Valkeakoskella opiskelet kansainvälisessä ilma piirissä International Business -koulu-tuksessa.

Hämeenlinnassa tarjolla on liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutusta niin päivätote-uksina kuin työn ohessa suoritettavina mo-nimuototetuksina. Monimuotototeutukset toteutetaan verkko-opintoina.

Hakukohteet päivätoteutuksiin:• Bachelor of Business Administration |

International Business, • tradenomi (AMK) | liiketalous• tradenomi (AMK) | tietojenkäsittely

Hakukohteet monimuototeutuksiin: • tradenomi (AMK) | liiketalous,

monimuotototeutus• tradenomi (AMK) | tietojenkäsittely,

monimuotototeutus• Bachelor of Business Administration |

International Business,

Lisätietoja: www.hamk.fi/ibwww.hamk.fi/liiketalouswww.hamk.fi/tietojenkasittely

liiketalouden ja hallinnon

alan koulutus

Yhteiskuntatieteiden,

18

Timo Haapaniemi aloitti liiketa-louden opintonsa HAMKissa syk-syllä 2014. Liiketalouden opinnot hän valitsi, koska tradenomin tut-kinto oli tulevaisuutta ajatellen mo-nialainen ja se tuntui luonnolliselta valinnalta omia kiinnostuksen koh-teita ajatellen.

– Olen kiinnostunut teknologi-asta, rahanteosta sekä kaiken uuden kehittämisestä. Oman harrastuksen kautta löysin selkeän puutteen tar-jonnassa ja oma liikeideani kehittyi syksyllä 2014, Timo kertoo.

Liikeidean syntymisen jälkeen Timo päätti hakea Amazing Business Train -matkalle, joka oli juuri al-

Timolla on yllään oman mallis-ton päähine sekä kädessään etäisyysmittari

Riihimäen Wanhan Lasitehtaan alu-eelle lähiympäristöineen on keskit-tynyt lasialan osaamista, alan am-matinharjoittajia sekä Suomen Lasimuseo. Sen historia on taitavi-en toimijoiden käsissä synnyttänyt tunnettuja esineitä niin arkeen kuin taiteeseen. Vanhalla tehdasalueella on runsaasti hyödyntämätöntä ra-kennuskapasiteettia, joka soveltuu luovien alojen toimijoiden ja yritys-ten käyttöön. HAMK oli mukana yhdessä Kiinteistö Oy Riihimäen Lasin, Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n kanssa toteuttamassa RiiDesign-hanketta, jossa ryhdyttiin luomaan taloudellisesti kestävää toimintamal-lia lasitehtaan alueen kehittämiseksi ja luovien alojen yrittäjyyden edistä-miseksi Riihimäellä.

Projekteja konseptisuunnitte-lusta benchmarkkaus-retkeen asti

Jo heti alkuvaiheesta oli tärkeää saa-da mukaan uusia tuoreita ajatuksia ja näkökulmia opiskelijoita ja samalla edistää heidän opintojaan aitojen työ-elämäcasejen avulla. HAMKin muo-toilun opiskelijaryhmä toteutti kuusi

erilaista konseptisuunnitelmaa siitä, mitä kaikkea alueelle voisi kehittää. Ideat vaihtelivat elämysgalleriasta ho-telliin asti. Muotoilun opiskelijoiden saaminen mukaan projektiin oli tär-keää, sillä he voisivat olla alueen po-tentiaalisia käyttäjiä myös jatkossa.

Liiketalouden opiskelijat taas ot-tivat markkinoinnin suunnittelu -opintojaksollaan sisäisen ja ulkoi-sen markkinoinnin sekä viestinnän suunnittelun ideoitavakseen. Näistä ryhmätöistä syntyi ideoita alueen toimijoiden yhteisestä verkkokau-pasta aina markkinointimateriaa-liin asti. Ideointikonseptien lisäksi opiskelijat ovat olleet mukana suun-nittelemassa, järjestämässä sekä do-kumentoimassa benchmarking-ret-kiä hankkeen toimijoille Lahteen, Helsinkiin sekä Tallinnaan vastaa-ville alueille. Yhteistyö yritysten ja tahojen kanssa on poikinut pait-si myös yrityksille itselleen, mutta myös opiskelijoille – eräs opiskeli-ja oli mukana toteuttamassa mark-kinointisuunnitelmien tekoa, ben-chmarking-retkeä ja nyt hän tekee Riihimäen Wanhalle Lasitehtaalle opinnäytetyönään uudenlaisen liike-toimintamallin suunnittelua.

Liikeideasta yrittäjyyteenteksti Ja kuva: minna tarkkala

Monialaisia ja monimuotoisia opiskelijaprojekteja Riihimäen Wanhalle Lasitehtaalleteksti: eveliina toivonen, kuva: karin Pasila

19

too projektin ohjauksesta vastannut tietojenkäsittelyn lehtori Erkki Laine.

Opiskelijoita oli mukana projektissa lähes 60. Projektikokonaisuuteen sisältyi mm. taustakartoitukset, kuvaukset, tapaamiset, haastattelut sekä videoeditoinnit. Projektiin kerättiin runsaasti materiaalia. Kuvauskohteita oli eri puolilla Hämeenlinnaa: Aulanko, Rautatieasema, Sibeliuksen syntymäkoti, Sibelius-puisto ja kahdeksan muuta tavalla tai toisella Sibeliukseen liittyvää paikkaa.

Syksyn aikana toteutetut kuvaukset ja jälkikäsittely jat-kuivat pitkälle joulukuulle. Opiskelijat onnistuivat tuot-tamaan hyviä ja laadukkaita videoita toimeksiantajan tarpeisiin.

toimintaa. Työelämän lähipalvelut ovat auttaneet liiketoiminnan ke-hittämisessä.

Tammikuussa 2015 syntyi TH Innovations Oy, jonka puitteissa Timo on vienyt etäisyysmittarin tuotteista-mista eteenpäin. Tuotekehityksessä on ollut mukana useita eri tahoja ympäri Suomen. Etäisyysmittarin ennakkomyynti alkoi syyskuussa ja tuote julkistetaan ensi vuoden alus-sa. Rahoitukseen Timo on saanut avustuksen ELY-keskukselta sekä Finnveralta yrittäjälainaa.

Aputoiminimi Sport Brothers pe-rustettiin keväällä puhtaasti ensim-

kamassa. Junamatkalle lähdettäessä idea markkinoiden ensimmäisestä urheiluun suunnatusta etäisyysmit-tarista, joka toimii yhdessä matka-puhelimen kanssa, oli täysin kirkas.

– Kehittäminen ja ideointi sujui-vat loistavasti tiimin avustuksella matkan aikana. Sain arvokkaita ja hyödyllisiä neuvoja sekä kontakteja Oulun Business Kitcheniltä, matkal-la olleilta opettajilta ja ammattilai-silta, joiden avulla pääsin myöhem-min kaupallistamaan ideaani, Timo muistelee juna matkaa.

Timo on kokenut liiketalouden tut-kinnon sekä yrittäjyyteen innostavan opintopolun tukeneen hyvin yritys-

Tietojenkäsittelyn ensimmäisen vuoden opiskelijat to-teuttivat syyslukukauden 2014 aikana Sibelius -videopro-jektin. Projektin toimeksiantajana oli Katariina Nyberg Sibelius Centeristä sekä pianovirtuoosi Erkki Korhonen. Projekti oli osa opiskelijoiden Työelämä-, työyhteisö- ja tietotyövälineosaaminen -opintomoduulia.

Projektissa tuotettiin videoita ja kuvia Sibelius Centerin ja Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön tarpeisiin:

– Esimerkiksi turisti voi katsella videon tarinoineen mu-siikilla höystettynä ja valokuvia Sibeliuksen syntymäko-dista Sibelius Centerin kosketusnäytöltä tai muulta pää-telaitteelta. Mikäli henkilö kiinnostuu aiheesta videoiden ja kuvien perusteella, on Sibeliuksen syntymäkotiin mah-dollista suunnistaa tämän jälkeen vaikka kävellen, ker-

Tietojenkäsittelyn opiskelijat tuottamassa Sibelius-videoita teksti: satu uimi, kuvan muokkaus: Janne aalto

mäisen vuoden kassavirran muo-dostumisen vuoksi. Toiminimen alla pyöritetään urheilutekstiilejä myyvää verkkokauppaa. Timo löy-si HAMKin muotoilun puolelta Lotta Santalan, jonka kanssa Timo suunnitteli urheilutekstiilimalliston. Lotta vastaa täysin vaatesuunnitte-lusta sekä toiminnan pyörittämisestä.

Yrityksen toimitilat sijaitsevat Hämeenlinnassa. Yritys työllistää kaksi henkilöä, mutta vuoden lop-puun mennessä tavoitteena on palka-ta kolmas työntekijä avuksi tuoteke-hitykseen. Timo onkin onnistuneesti pystynyt yhdistämään opinnot sekä oman yrityksensä pyörittämisen.

20

FORSSA

Vanha teollisuuskaupunki Fors-sa sijaitsee keskeisellä paikalla Hämeen maakunnassa Suomen suurimpiin kaupunkeihin nähden. Ennen Forssa oli tunnettu tekstii-liteollisuudestaan, nykyisin alueel-la on paljon elintarviketuotantoa.

Väkiluku: 17 434Etäisyydet:Helsinki: 116 kmTampere: 92 kmHämeenlinna: 58 km

Opiskele Forssassa päivä- ja monimuotototeutuksessa: • Kestävä kehitys• Sairaanhoitaja

21

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS

Sosiaali- ja terveysala on yksi nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä aloista juuri nyt. HAMK on alan muutoksen eturintamassa koulutta-malla uusia osaajia, jotka nojaavat vahvaan arvopohjaan kehittäes-sään uusia toimintatapoja ja innovaatioita alalle.

Sosiaalialalla opit luovia ja toiminnallisia asiakastyön menetelmiä, jot-ka ovat sosionomi (AMK) -koulutuksen vahvuus. Opinnot perustuvat sosiaalipedagogiseen orientaatioon.

Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutuksessa opit työssä tar-vittavia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä toiminnallisia ja tekni-siä taitoja. Tutuksi tulee myös vastuullisessa työssä tarvittava hoito-tieteen ja lähitieteenalojen uusin tieteellinen tutkimus.

Tällä hetkellä tarjolla on seuraavat koulutukset:• Sosionomi, päivätoteutus Hämeenlinnassa• Sairaanhoitaja, päivätoteutus Hämeenlinnassa ja Forssassa• Sairaanhoitaja, monimuotototeutus Forssassa• Terveydenhoitaja, päivätoteutus Hämeenlinnassa

22

23

Hämeenlinnalaiset Jessica Rajapuro ja Ida Korhonen ovat olleet erottamaton parivaljakko jo musiikkileikki-koulusta lähtien. Yhdessä he ovat kulkeneet matkan lä-hihoitajakoulutuksesta HAMKin terveydenhoitajaopin-toihin. Molemmat ovat aina tunteneet hoitoalan omaksi jutukseen, ja erityisesti lapset ja nuoret ovat lähellä hei-dän sydäntään.

Nuorten naisten tavoitteena on aina ollut opiskella kor-keakoulussa, mutta kumpikaan ei kokenut lukiota omaksi tiekseen. Yläasteella he kuulivat ammatillisesta väylästä, ja lähihoitajaopintojen jälkeen he päätyivät aloittamaan AMK-opinnot vuonna 2010.

Ensimmäisenä vuonna he saivat lähihoitajakoulutuksen vuoksi hyväksiluettua jonkin verran opintoja, joten he ehtivät työskentelemään paljon opintojen ohessa: Jessica yksityisessä vanhainkodissa Rengossa ja Ida Kanta-Hämeen keskussairaalan kirurgian osastolla. Opintojen alussa oli jopa pientä turhautumista, mutta uusi vauh-ti löytyi, kun alakohtaiset opinnot viimein kolmante-na vuonna alkoivat.

– ”Oikeiden opintojen” alkaessa muisti, miksi oli tul-lut tänne kouluun, toteaa Ida. Antoisimpia osia opis-kelusta olivat molempien mielestä harjoittelujaksot.

– Niistä kokemuksista on edelleen töissä valtavasti hyö-tyä, Jessica sanoo.

Jessican ja Idan mukaan terveydenhoitajan ammatti so-pii sosiaalisille ja vastuullisille, sellaisille joilla on hyvä ihmistuntemus ja herkät korvat. Empaattisuus ja suvait-sevaisuus korostuvat erityisesti. Tärkeintä on kuitenkin halu olla ihmisten kanssa.

Sitten tuli Hämminki

Jo ensimmäisen vuoden syksyllä Jessica sai idean sek-sivalistusaiheisesta korttipelistä, ja Ida innostui siitä. Ideasta jalostui opinnäytyönä peli, joka sai nimekseen Hämminki.

Projekti lähti liikkeelle päättäväisesti alkuvaikeuksista huolimatta. – Opettaja jo kyseenalaisti koko projektin, mutta meidän tahtomme ei järkkynyt, Ida kertoo.Pelin kysymykset ja vastaukset perustuvat huolelliseen tutkimustyöhön ja teoriaan, mutta pelin suunnittelu oli Jessican ja Idan mielestä silti mielikuvituksellista ja mu-kavaa. Pelin kuvitus ja ulkoasu on tilattu kaverilta.

Painosta tullutta koekappaletta päätettiin testata nuor-ten kanssa Kaurialan yläkoulussa, joka on myös Jessicalle ja Idalle tuttu omilta kouluvuosilta. Palautteiden poh-jalta he työstivät työn toisen vaiheen, kehittämistehtä-vän. Valmiista pelistä he saivat kiitosta koulun ja opet-tajan lisäksi muualtakin: HIV-tukikeskus halusi saada pelin myyntiin verkkokauppaan. ja Hämeenlinna 375 vuotta -kampanja antoi projektille 375 euron apura-han. Apurahan avulla tehoduo järjesti Kaurialan kou-lussa tempauksen, jossa jaettiin kondomeja ja seksiva-listusmateriaaleja.

Tytöt valmistuivat toukokuussa 2014, ja sen jälkeen elä-mä on lähtenyt uusille urille. – Todellinen opiskelu alkaa vasta nyt, kun pääsee käyttämään opittuja tietoja hyväksi töissä. On paljon asioita, joita en vielä tiedä. Mutta val-mistuneen ei tarvitse ollakaan ”valmis paketti”, vaan val-mis oppimaan, Jessica pohtii.

Jessica ja Ida – terveydenhuollon Thelma & Louise

teksti: Joonas Pylvinen Ja reima kallinen; kuva: reima kallinen

24

Kun kuulet sanan multisen-sorisuus, mihin sen yhdistät? Multisensorisuus eli moniaisti-suus käsittää kaikki ihmisen aistit. Multisensorisessa toiminnassa ih-misen aisteista (näkö-, kuulo-, haju-, tunto-, maku- ja tasapainoaisti) vä-hintään kaksi aistia ovat samanai-kaisessa käytössä. Tarkemmin mie-tittynä multisensorisuus on läsnä paikassa kuin paikassa, jopa kooma-potilaalla saattaa olla tunto ja haju-aisti toiminnassa.

Multisensorisuus ja sen ohjaaminen on monessa hyvinvointi- ja opetus-alan työpaikassa luonteva osa arkipäi-vän työtehtäviä. Multisensorisuutta käytetään eri asiakasryhmien kun-toutuksessa, oppimisessa, opetuk-sessa sekä vapaa-ajan toiminnassa. Useimmiten toimintaympäristöinä ovat vanhus- ja vammaistyö sekä yhteisökuntoutus. HAMKissa so-siaalialan opiskelija saa jo opinto-jensa ensimmäisen vuoden aikana ammattitaidon toteuttaa multisen-sorisuutta tulevaisuuden työpaikas-saan. Multisensorisessa työssä on aina läsnä tunne, mielikuvitus, luo-vuus ja yksilökeskeinnen tai yhtei-söllinen vuorovaikutus.

Multisensorinen elämystila antaa edellytykset oppimiselle

HAMKissa multisensorinen elä-mystila tarjoaa oppimismahdolli-suudet multisensorisen ohjauksen oppimiseen turvallisessa vertaisryh-mässä. Multisensorista tilaa käyte-tään innostavana ympäristönä, jossa opiskelijoiden on mahdollista ope-tella multisensorisia menetelmiä ja ohjaustilanteita. Tilan muunnelta-vuus erilaisiin tilanteisiin mahdollis-taa moniaististen tilanteiden suun-nittelun, totutuksen ja arvioinnin. Miltä kuulostaisi vaikkapa hiekka-ranta keskellä talvea tai fysioakusti-nen rentoutustuokio opiskelukoulu-kiireiden keskellä?

Inkiväärilaatikolla aistit auki

Opintojensa aikana opiskelijaryh-mille avautuu mahdollisuus tehdä erilaisia työelämälähtöisiä projek-teja opintoihin liittyen. Oppiminen voi HAMKin elämystilan lisäk-si tapahtua myös aidoissa ympä-ristöissä, vaikkapa Hämeenlinnan

Virvelinrannan päivätoimintakes-kuksessa tai Hämeenlinnan kaupun-gin historiallisessa museossa.

Virvelinrannan projekteissa opis-kelijat ovat esimerkiksi selvittä-neet erilaisten hyvinvointiteknolo-gisten työvälineiden soveltuvuutta Virvelinrannan asiakkaiden käyt-töön, olleet mukana aistiympä-ristöjen luonnissa sekä ohjanneet Virvelinrannan asiakkaille suun-nattua toimintaa. Parhaillaan Pohjoismaisen SPEDUTEC-hankkeen puitteissa ollaan yhdessä selvittelemässä millaisia kosketus-näyttöjä ja iPadeja Virvelinrannassa kannattaisi käyttää.

Hämeenlinnan historiallisen mu-seon Sibelius-juhlavuoden näyt-telyyn ”Janne – kohtaamisia Jean Sibeliuksen lapsuuden ja nuoruuden maailmassa” HAMKin opiskelijat ovat olleet mukana suunnittelemas-sa aistitiloja. Aistitila antaa näytte-lyvieraille aistimuksia siitä, miltä 1800-luvun lopun Hämeenlinna näytti, tuoksui ja kuulosti. Tilassa on myös mahdollista rentoutua tanska-laisen dementiakeinun avustamana.

Museopäivänä HAMKin opiskeli-jat järjestivät aistitilaan synestesia- työpajan koululaisille. Sibeliuksella tiedetään olleen synestesia taipumus, hän kuuli luonnon ja värit eri säve-linä. Työpajan toimintaan sisältyi oman värillisen maton punominen ja sen jälkeen värikoodisysteemillä soitettiin oma sävellys syntetisaat-torilla. Vuoden kuluessa lisää työpa-joja on luvassa. Museoalalla aistiha-vaintojen ja moniaistisen toiminnan hyödyntäminen on uutta, mut-ta tulevaisuudessa myös museo-alalla tullaan näkemään enemmän aistitiloja näyttelyjen yhteydessä. Hämeenlinnan historiallisen mu-seon näyttely Hämeen Linnassa on avoinna 20.3.2016 asti – käy katso-massa, miten inkiväärilaatikko liit-tyy Hämeenlinnassa syntyneeseen Jean Sibeliukseen!.

Multisensorisuus on osa sosiaalialan opetustateksti: kirsi liimatainen Ja marJa sirkkola

25

Hoitotyö – yhteistyötä työelämän ja asiakkaiden kanssateksti: kirsi liimatainen

Opintojen alussa opiskelija tutustuu hoitotyön perusteisiin. Ensimmäisen vuoden teoriaopinnot ja kliinisten taitojen harjoittelu laboraatio-ope-tuksessa antavat edellytykset ensimmäisiin harjoittelujaksoihin alan toi-mintaympäristöissä. Opintojen edetessä ja taitojen karttuessa opiskelijat lähtevät harjoitteluihin yhä vaativampiin harjoittelupaikkoihin. Usein jo toisena opiskeluvuonna moni hoitotyön opiskelija saa mahdollisuuden työskennellä myös opintojen ohella ja kehittää ammattitaitoaan aidossa työympäristössä. Monelle opiskelijalle harjoittelupaikka avaa myös oven tulevaisuuden työsuhteeseen. Alan työntekijöitä tarvitaan aina!

Simulaatio osana koulutusta

Opiskelijaryhmät tekevät osan opinnoistaan erityisessä simulaatioym-päristössä ”SimCenterissa” tai simuloivat erityisissä laboraatiotiloissa, jotka ulkoasultaan muistuttavat hyvin pitkälle vaikkapa sairaalahuonet-ta varusteineen. Hämeenlinnan toimipisteessä sijaitseva SimCenter- si-mulaatiokeskus on varustettu nykyaikaisella tekniikalla, ja siellä auttajia odottavat esimerkiksi simulaationuket. Simulaationuket ovat aidon ih-misen kokoisia, tietokoneohjattuja nukkeja, joille pystytään tietokoneella ohjaamaan erilaisia terveydellisiä ongelmia, esimerkiksi hengenahdistus, kammiovärinä tai jopa sydämenpysähdys. Simulaatio antaa opiskelijal-le mahdollisuuden turvallisesti opetella erilaisia hoitotilanteita ja toistaa sama hoitotilanne tarvittaessa uudelleen. Simulaatio antaa varmuutta ja vankan osaamisperustan erilaisiin tilanteisiin, joita aidossa hoitoympä-ristössä tulee eteen.

Mahdollisuus osallistua työelämäprojekteihin sekä lähteä kansainväliseen vaihtoon

Opiskelijat osallistuvat erilaisiin projektityyppisiin opetuksiin yhdes-sä työelämän edustajien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Opiskelijat ohjaavat esimerkiksi erilaisia liikunta- ja hyvinvointiryhmiä, sekä järjestävät terveyden edistämiseen liittyviä teemapäiviä, joiden ta-voitteena on edistää erilaisten ryhmien hyvinvointia, toimintakykyä tai innostaa ryhmää vaikkapa liikkumiseen, painonhallintaan tai terveelli-seen ruokarytmiin.

Opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä kansainväliseen vaihtoon opis-kelun aikana useisiin eri kohteisiin esimerkiksi Eurooppaan, Aasiaan, Australiaan sekä Afrikkaan.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-

alan koulutus

Tule opiskelemaan HAMKiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattilaiseksi. Pienet ja mukavat kampuksemme tarjoavat mukavan opiskeluym-päristön.

Sosionomiksi voit opiskella päivätoteutuksena Hämeenlinnassa. Sairaanhoitajaopintoja on tar-jolla päivätoteutuksina Hämeenlinnassa ja Fors-sassa, sekä monimuotototeutuksena Forssassa. Terveydenhoitajaksi voit opiskella Hämeenlin-nassa päivätoteutuksena.

Hakukohteet sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla:• sosionomi (AMK) | päivätoteutus• sairaanhoitaja (AMK) | päivätoteutus• terveydenhoitaja (AMK) | päivätoteutus• sairaanhoitaja (AMK) | monimuotototeutus

Lisätietoja: www.hamk.fi/sosionomiwww.hamk.fi/sairaanhoitajawww.hamk.fi/terveydenhoitaja

26

LEPAA

Vuosisatoja vanhan Lepaan kar-tanon ympärille keskittyvä kylä sijaitsee Hattulan kunnassa. Ny-kyisin paikka toimii viher- ja puu-tarha-alan ammattilaisten kes-kuksena, jonne kävijöitä saapuu ympäri Suomea. Myös oma golf-kenttä ja viinitila houkuttelevat matkailijoita.

Etäisyydet:Helsinki: 117 kmTampere: 79 kmHämeenlinna: 18 km Opiskele Lepaalla päivä- ja monimuotototeutuksessa:• Puutarhatalous• Rakennettu ympäristö

27

LUONNONVARA-ALAN KOULUTUS

Luonnonvara-alan koulutuksella on HAMKissa pisimmät perinteet:Kuningas Kustaa Vaasa perusti jo vuonna 1556 Mustialaan kuninkaan-kartanon. Suomen Talousseuran toimesta vuonna 1840 Mustiala valit-tiin maamme ensimmäiseksi maatalousoppilaitoksen paikaksi.

Evolla opetus alkoi Ewoisten Metsänhoito-opistossa vuonna 1862.

Lepaan kartanon historia ulottuu jopa 1200-luvulle. Nimi mainitaan asiakirjoissa ensi kerran 1460-luvulla. Lepaan puutarhakoulu aloitti toimintansa vuonna 1910.

Luonnonvara- ja ympäristöalalla hakijat hakevat yhteen toteutusta-paan, eivät erikseen päivä- ja monimuotototeutuksiin. Opiskelijat va-litsevat itselleen sopivan opiskelutavan opintojensa aikana. Opiske-lijat valitaan käyttäen päivätoteutuksen valintaperusteita.

Tällä hetkellä alalta tarjolla ovat seuraavat koulutukset:• Maaseutuelinkeinot, Mustialassa • Hevostalous, Mustialassa • Puutarhatalous, Lepaalla • Rakennettu ympäristö, Lepaalla • Metsätalous, Evolla• Kestävä kehitys, Forssassa

28

Puutarhatalouden viljelyteknii-kan moduulin lopputulos mais-tui makealta.

HAMKin Lepaan yksikön puutar-hatalouden hortonomien opintojak-soissa yhdistyvät teoria ja käytäntö. Jo kahtena keväänä viljelytekniikan moduulissa on perehdytty man-sikan avomaa- ja kasvihuonevil-jelyyn tekemällä oppimisen avulla. Käytännön viljelytöiden lisäksi opi-taan mansikan tuotantomenetelmiin ja satoon liittyviä mittaus- ja seuran-tamenetelmiä.

Yksi kukka, kaksi kukkaa...

Jotta mansikan tuotanto olisi talou-dellisesti kannattavaa, niin viljelijöi-den tulee pohtia ja laskea sitä, millai-nen kasvilajike tuottaa parhaimman sadon. Niinpä ”mansikka-moduulin” opiskelijatkin laskivat aivan konk-reettisesti sitä, miten runsas- tai vähälukuisesti Clery- ja Rumba-nimiset lajikkeet kukkivat ns. koe-lohkoilla, ja tekivät sen pohjalta sa-toennusteet. Kaikkiaan kokeessa oli 840 mansikantainta.

– Yhdeltä taimelta voi odottaa 300 – 400 gramman satoa, mutta ko-lean kevään vuoksi realistinen odo-tus oli 280 grammaa. Lajikkeet oppi tunnistamaan hienosti jo marjaraa-kileen perusteella, kertoivat Hilla Taavila, Laura Keulas ja Aini Knut.

Turpeeseen ja kookokseen

Mansikat istutettiin kasvihuonees-sa joko eksoottiselta kuulostavaan, mutta Euroopassa paljon käytettyyn kookokseen tai Suomessa perintei-sempään kasvualustaan, turpeeseen. Turve osoittautui tässä projektissa näille mansikkalajikkeille toimivam-maksi alustaksi, osittain koska lan-noitusohjelma oli suunniteltu sil-le. Kasvualustojen vesipitoisuutta ja liuosväkevyyttä seurattiin kasva-tuksen ajan. Viljelyn tarvikkeiden ja tuotantokulujen kustannuksiin pe-rehdyttiin tekemällä pinta-ala- ja kustannuslaskelmat. Tämän vuoksi moduulin ”pihvin” eli viljelytöiden oppiseen oli yhdistetty myös ma-tematiikka. Muita oppimisen osa-alueita olivat maaperä-, maanmuok-kaus- ja lannoitusoppi, koneoppi, kasvinsuojelu ja biologia.

Äitienpäiväkakku Lepaan man-sikoista

Mansikoiden sadonkorjuu ja pak-kaus kuluttajalla sopiviin rasioihin kuuluivat hortonomiopiskelijoiden tehtäviin. Moduulin vastuuopettaja Sirkka Jaakkola organisoi moduu-lissa tuotetuille mansikoille myyn-tikanavat. Mansikoita kaupattiin äi-tienpäivän tienoilla – parhaimpana sesonkiaikana totta kai – esimerkik-si Lepaan puutarha- ja viinimyymä-lässä.

Rumba-lajikkeen marja painoi 40 g (Kuva: Hilla Taavila, Aini Knut, Laura Keulas)

Saako olla kotimaista mansikkaa?teksti: Pia ruPPonen

Kenttäkartalle merkittiin kukat, nuput ja raaki-leet. (Kuva: Kristian Riedel, Jaakko Manninen, Elisa Taipalmaa ja Irene Karlstedt)

29

Viher- ja kiinteistöalan koneet liit-tyvät useaan rakennetun ympäris-tön moduuliin. Ensimmäisen vuo-den opiskelijat tutustuvat opintojen alkuvaiheessa viheralueiden perus-töihin ja koneisiin. Koneet liittyvät myös toisen ja kolmannen vuoden opintoihin, kuten esimerkiksi maan-rakentamiseen.

HAMKin Lepaan kampuksella on jo useita kertoja ollut opiskelijoi-den testattavana erilaisia kiinteistö-jen ulko- ja viheralueiden hoitotöi-hin soveltuvia koneita. Viheralueilla iso osa ulkoalueiden hoitotöistä teh-dään koneellisesti. Työtä pyritään tehostamaan sekä siirtämään ko-neille kaikki ne työtehtävät, jotka ovat käsityönä fyysisesti kuormit-tavia.

Ensin organisoidaan ja sitten testataan

Opiskelijoiden rooli konetesteis-sä ei ole rajoittunut pelkästään ko-neiden ja lisälaitteiden testaamiseen, vaan he ovat mukana myös testi-viikon järjestelyissä. Onnistunut testiviikko vaatii yhteydenottoja

maahantuojiin ja valmistajiin, yh-teistyökumppaneihin, Lepaan kiin-teistöhuollosta vastaaviin henki-löihin sekä tietenkin kampuksen opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Järjestelyistä vastaavat opiskelijat saavat siis kokemusta projektin-hallinnasta.

Vastuuopiskelijat saattavat joutua useita kertoja tilanteisiin, joissa asi-at eivät suju etukäteissuunnitelmi-en mukaisesti. Odottamattomissa tilanteissa joudutaan innovoimaan ja tekemään nopeita päätöksiä, jot-ta tilanne saadaan hallintaan. Oman luovuuden löytäminen yllättävissä tilanteissa on tärkeää oppia tulevai-suuden työtehtäviin.

– Kokonaisuuden kannalta tärkeim-pänä näkisin sen, että järjestelyihin ja testauksiin osallistuvat opiskelijat saavat tuntumaa erilaisiin koneisiin ja niihin kytkettyihin lisälaitteisiin. Mikäli maahantuojat tai valmista-jat ovat paikalla, on opiskelijoilla mahdollisuus esittää kysymyksiä ja luoda konemyyjiin kontakteja, ker-too rakennetun ympäristön lehtori Hannu Äystö.

Kiinteistöhoidon erikoiskoneet ja pientraktorit

Ensimmäinen konetesti järjestettiin maaliskuussa 2014. Tällöin esittelys-sä oli seitsemän kiinteistötraktoria, joihin oli kiinnitettynä erilaisia tal-vikunnossapidon lisälaitteita: lumi-aura, hiekoitin ja harja. Testiviikon aikana kiinteistötraktoreita testasi noin 150 nuoriso- ja aikuisopiske-lijaa. Testissä olleet kiinteistötrakto-rit ja lisälaitteet olivat niitä, joita on eniten myyty ulkoalueiden hoitotöi-hin, mutta vain ani harva opiskelija oli kuitenkaan päässyt niitä kokei-lemaan aikaisemmin. Kaksi muuta käyttötestiä on tehty pientraktoreille, jotka ovat käteviä pihoilla ja alueille, joissa joudutaan operoimaan kapeil-la käytävillä ja nurmialueilla.

Lepaan alue on ollut yhteistyökump-paneiden mielestä hieno testiym-päristö, sillä Lepaalta löytyy moni-puolisia viheralueita aina taimistosta golf-kenttään. Opiskelijoiden rooli testaajana on tärkeä. Innokkaat ja asiantuntevat opiskelijatestaajat so-pivat hyvin käytettävyystestien te-kijöiksi.

Hortonomiopiskelija Iiris Lammen testattavana pientraktori John Deere 4049R

Rakennetun ympäristön hortonomi-opiskelijat pääsevät testaamaan koneitateksti: hannu äystö Ja Pia ruPPonen, kuva: hannu äystö

Kuva

: Kik

ka M

iilus

30

Metsätalouden opinnot 2014 syksyllä aloittaneet Markku Salonen ja Teemu Varjonen tulivat HAMKiin tavoitteena tehokas opiskeleminen. Kumpikin tiesi aloittaessaan, että ei sovi normaalin opiskelijan malliin, koska pohjalla oli työkokemusta ja koulutusta ja aika opintojen suorittamiseen oli rajallinen.

Markulla on muutaman vuoden ta-kaa metsurin opinnot ja työkoke-musta rakennusalalta. Teemulla taas on opintoja ammattikorkeakoulus-ta ja yliopistosta sekä työkokemus-ta monesta paikasta. Vaikka taustat ovatkin aika erilaiset, yhteisenä te-kijänä Markulla ja Teemulla oli halu nopeuttaa opintoja.

Opintojen alussa koko luokka kävi yhdessä läpi eri opiskelutapoja ja

-mahdollisuuksia. Tarkempi suun-nitelma opintojen nopeuttamisesta tehtiin yhdessä opintojen ohjaajan kanssa. – Oma aktiivisuus ja uteli-aisuus ovat kuitenkin olleet tärkeim-mät tekijät, joita opintojen ripeässä suorittamissa on tarvittu, Markku ja Teemu toteavat. Ensimmäisen vuo-den jälkeen nopeutetulla opiskelulla on kummallekin kertynyt noin puo-lentoista vuoden opintoja vastaava määrä ja suunnitelman mukaan jat-kettaessa opinnot saadaan valmiiksi noin kahdessa ja puolessa vuodessa.

Opiskeluissa on menty oman ryh-män mukana, hieman rajoja venytel-len, ja samalla on haettu osaamista ja opiskeltu profiloivia moduuleita bio-energian ja metsäpalveluiden tuot-tamisesta. Oman ryhmän suunnas-ta joustoa löytyi talven aikana hyvin ja muiden mukana onnistui pysy-mään vaikka ei aina paikalla ollut-kaan. Bioenergiaopintojen suhteen opiskelua helpotti mahdollisuus kat-soa luentoja nauhoitteena. Parhaana kokemuksena talvesta on jäänyt mieleen juuri bioenergian projekti-työ, jossa tuotettiin videoita liittyen metsäenergian korjuuseen.

Teemun ja Markun mukaan nopeu-tettu opiskelu vaatii vahvaa itseku-ria, aiempaa kokemusta työelämäs-tä ja opiskelusta, raakaa työntekoa ja aktiivista ajankäyttöä (illanviettoihin ei ehkä jää aikaa) sekä paineensie-tokykyä. – Motivaatio on kuitenkin tärkein. Muuten tästä ei tulisi mi-tään. Oppimista on tapahtunut jopa enemmän, kun on ollut haastetta ja tekemistä.

Nopealla tahdilla metsätalousinsinööriksiteksti Ja kuva: esa lientola

31

EvoLuonnonläheinen kylä Hämeenlin-nan laitamilla on oma maailmansa. Metsän ympäröimällä paikkakun-nalla onkin virkistysalue luontomat-kailijoille. Merkittyjä patikointipolku-ja on yli 70 km.

Etäisyydet: Helsinki: 144 kmTampere: 99 kmHämeenlinna: 44 km

Opiskele Evolla päivä- ja moni-muotototeutuksessa:• Metsätalous

32

la. Minulla oli myös oma mootto-ripyöräni matkassa, jolla mielelläni reissasinkin ympäri Etelä-Ruotsia.

Jo ennen harjoittelua aloin vähän ak-tiivisemmin opiskella ruotsia, mut-ta koska englantia oli niin sujuvaa käyttää työn ohella, taisi se vahvis-tua ennemmin.

Kun palasin Suomeen, olin in-toa täynnä uusia ideoita ja minul-le oli syntynyt jonkinlainen suunta, mitä haluan tehdä omalla kotitilalla. Nykyäänkin ikävöin harjoittelua, ja suunnitelmassa onkin moottoripyö-rämatka harjoittelupaikkaan.

Jos ulkomaanharjoittelu edes vä-hän käy mielessä, kannattaa lähteä. Haluaisin lähteä myös erikoistu-misharjoitteluun ulkomaille, mutta tällä hetkellä olen niin sidottu koti-maahan, että joudun keksimään jo-tain muuta.

Tilan väki oli hyvin tottunut ulko-maan harjoittelijoihin. Tuntui, että he osasivat juuri oikeassa määrin an-taa opastusta, haasteita ja työtehtä-viä alusta pitäen.

Koska ensimmäisellä harjoitteluvii-kollani oli vappu, pääsin heti tutus-tumaan isoon joukkoon ruotsalaisia ja ystävystymään. Ensimmäistä viik-koa muistelenkin lämmöllä.

Heti alusta pitäen tein kaikkea pel-toviljelyyn liittyvää. Puimaan en päässyt, sillä sen suoritti urakoit-sija, mutta pääsin kyllä istumaan mukana. Autonasentajan tausta-ni houkutteli tilan väkeä antamaan kone- ja huoltotöitä minulle melko usein. Jouduinkin ajoittain kysele-mään, että pääsisinkö myös emoleh-miä kaitsemaan.

Vapaa-ajalla kuljin tilan nuorison kanssa messuilla ja markkinoil-

Päätös ulkomaille lähdöstä syntyi, kun opot sitä mainostivat. Olin jo alustavasti sopinut paikan kotimaas-sa, mutta nyt markkinointi osui maa-liinsa.

Ruotsiin oli koko ajan ajatus lähteä, tutun kielen ja helppojen kulkuyh-teyksien takia. Olin päättänyt käydä Suomessa harjoittelun aikana, joten harjoittelupaikan piti löytyä siedet-tävän kulkumatkan päästä.

Matkan valmistelu kulkuvälineiden ja yhteyden ottamisen osalta sujui helposti, kuin olisi ollut lähdössä lomamatkalle. Avustusten hakemi-nen tuotti hieman vaikeuksia, mutta onneksi sain apua muilta ulkomaan harjoitteluun lähteviltä. Yhteistyö on voimaa.

Ensimmäiset fiilikset tilalta ylitti-vät odotukseni. Sain käyttööni oman mökin enkä pelkkää vierashuonetta.

Intoa ja ideoita Ruotsistateksti: Jussi stigell

33

Haaveeni työharjoittelusta Ameri-kan mantereella syntyi sen jälkeen, kun olin ollut Hollannissa työhar-joittelussa 2010 ja koin, että am-mattikorkeakoulussa olisi loistava mahdollisuus lähteä vieläkin kauem-maksi. Kohdemaaksi valitsin hetken mielijohteesta Kanadan täyttäessä-ni hakulomaketta maatalousvaihto-ja järjestävän Agriventuren sivuilla. Prosessi itsessään ei ollut pitkä, mut-ta työlupahakemukset ottivat oman aikansa ja vaativat malttia.

Kanadaan saavuttuani oloni oli epä-todellinen, sillä niin monta vuotta kuin siitä olin haaveillutkin, muuttui

Kesä Kanadassateksti: kalle mahlamäki

se yhtäkkiä todeksi. Harjoittelutilani oli Kanadan mittakaavassa pieniko-koinen: 40 lypsävää, nuorkarjaa sekä lisäksi uusi broilerihalli. Lisäksi 140 hehtaaria peltoa oli siististi neljäs-sä peruslohkossa talon ympärillä. Pienen koon ansiosta sainkin pal-jon vastuuta tilan eri töistä.

Kulttuuriin ja ihmisiin sain isän-täperheen kautta tutustua hyvin paljon. He näyttivät maata ja eri nähtävyyksiä joihin kuuluivat mm. jääkiekko, baseball ja Niagaran putoukset. Muiden vaihto-opis-kelijoiden kanssa teimme kesällä kahden viikon road tripin Länsi-

Kanadassa Albertan osavaltiossa. Matkalla näimme mm. Kalliovuoret ja Calgary Stampede -rodeotapah-tuman, jossa kävijöitä viikon aikana oli 1,3 miljoonaa. Kielikylpy kesän aikana oli vaikuttava ja hioi kielitai-toni uudelle tasolle.

Tunnelmat lähtiessä olivat haikeat ja toivat esiin ajatuksen lähtemises-tä vielä kerran jonnekin. Suosittelen jokaiselle ulkomaan harjoittelua, sil-lä unohtumattomampaa ja opetta-vaisempaa kesää ei muulla tavalla voi saada.

34

– Ajatus siitä, että piti mennä haas-tattelemaan täysin tuntematonta ih-mistä tämän omalle tallille, tuntui ensin mahdottomalta, kertasi he-vostalouden opiskelija Pinja Kyöstilä Hevoset ammattina -moduulin teh-tävänantoa.

Lopputulos kuitenkin palkitsi: – Tehdessä sai kerättyä tietoa hevos-alasta kentältä koulunpenkillä is-tumisen sijaan, ja toisaalta tehtävä lisäsi myös rohkeutta mennä kes-kustelemaan vieraan ihmisen kanssa. Tätä taitoa tarvitaan työelämässäkin

Hevostalouden opintojen avaus-moduulin tavoitteena oli luoda ko-

Hevosyrittäjän kohtaaminen antoi rohkeuttateksti: sirPa Pussinen Ja terhi thuneberg

konaiskuva hevosalasta ja yritystoi-minnan muodoista, toimiihan osa valmistuneista agrologeista yrittä-jinä itsekin. Hevosyrittäjyys on mo-nimuotoista: Hevosala työllistää ja vaikuttaa useisiin eri toimialoihin, puhumattakaan laadullisista arvoista. Hevonen tuo hyvinvointia ihmisil-le, niin nuorille kuin senioreille, eri-laisten virkistyspalveluiden ja tera-pian muodossa.

Opiskelijat saivat tehtäväkseen tu-tustua hevosalan yritysten toimin-taan sekä pohtia yrittäjien ammatin-valintaa ja ”tarinaa”. Lopputuloksina kirjoitettiin yrittäjätarinat, jotka jul-kaistaan juttusarjana hevosyrittaja.fi-

sivustolla. Samalla saadaan julkisuutta hevosalan ammattilaisten osaamiselle.

Tehtävä sai hyvän palautteen ja sitä jalostetaan seuraavaan toteutukseen: Job shadowing -päivä yrityksessä voisi avartaa yritystoiminnan pyö-rittämistä vielä enemmän. Moduulin kokoavana, laajempana tehtävänä oli arvioida omaa ammatinvalintaa ja tulevaisuuden tavoitteita.

35

tuttaa hyvän fiiliksen koko porukal-le pitkäksi ajaksi.

Kaikki opinnot eivät kuitenkaan ole ulkona olemista, vaan iso osa opis-kelua on omatoimista erilaisten pro-jektien parissa työskentelyä, usein ryhmissä. Emilia kertookin ryhmä-työskentelyn opettaneen myös työ-elämän kannalta tärkeitä sosiaalisia taitoja. Hänelle yksi tärkeistä asiois-ta on ollut oppia työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa, sillä sitä tarvitaan varmasti myös työelämäs-sä. – Tahtoisin tulevaisuuden työs-säni olla osa toimivaa ja innostavaa tiimiä, hän unelmoi.

Iidan mukaan kestävää kehitystä opiskellessaan hän on tullut huo-maamaan yhä vain enemmän, kuin-ka luonto toimii yhtenä kokonaisuu-tena, jossa luonnolliset prosessit ja ihmisten toiminta muokkaavat ym-päristöä jatkuvasti. Esimerkiksi ve-sistöjen tilaa tutkiessa ei riitä, että tarkastelee pelkkää vesistöä, vaan on huomioitava koko ympäröivä valu-ma-alue; minkälaista toimintaa ih-minen harjoittaa alueella, ja mitkä ovat paikan luonnolliset ravinne-olosuhteet.

vät mukaan monenlaiseen toimin-taan, kuten mittaamaan vesistöjen happipitoisuutta, kunnostamaan jo-kiuomaa ja tekemään hoitokalastus-ta Äimäjärvellä.

– Nostimme veneet polvia myö-ten täyteen roskakalaa pois järvestä, jotta sen ekologista tilaa saataisiin parannettua. Sain kurssista paljon enemmän irti verrattuna siihen, että kaikki oppiminen olisi tapahtunut luokassa, Emilia julistaa.

Emilian ja Idan mukaan oli hie-noa päästä mukaan juuri niihin töi-hin, joita Suomessa tehdään ja näin päästä parantamaan ympäristön ti-laa. Emilia uskoo heidän saaneen projekteista paljon eväitä työelä-mään siirtymiseen tulevaisuudessa. Hän ja Iida kertovat yhden heidän valttikorteistaan työhön siirtyes-sään olevan käytännönläheisyys ja toimintavalmius käytännön ympä-ristötyössä.

– Olisi hienoa olla valmistuttu-aankin mukana tämän kaltaisissa projekteissa! hehkuttavat molemmat.

Iida vielä lisää, että projektipäivissä on parasta se kaikista hehkuva oppi-misen ja onnistumisen ilo, joka tar-

Kestävän kehityksen toisen vuoden opiskelijat Emilia ja Iida molemmat toteavat käytännön toimien olleen parasta opiskeluissaan:

– Päästään paljon ulos luokkahuo-neesta kokemaan käytännössä, mil-laista työtä eri ihmiset tekevät ym-päristön parissa, kertoo Emilia. - Ja käytännössä ne asiat vasta oppiikin. Vaikka kuinka luokassa pohtisi tai kir-joista lukisi, todellinen oppiminen ta-pahtuu, kun pääsee itse hommiin, Iida komppaa.

Molemmat opiskelijat ovat päässeet erilaisille ympäristöaiheisten alojen projekteihin ja töihin mukaan, ja he ovat näin verkostoituneet samalla työelämän ihmisten kanssa. Monet näistä retkistä ja vierailuista ovat ol-leet mahtava yhdistelmä oppimis-ta ja samalla luonnossa viihtymistä. Emilia toteaakin näin käytännönlä-heisen opiskelutyylin sopivan todel-la hyvin opiskelijoille, jotka oppivat paremmin asiat olemalla itse muka-na tekemässä ja kokemassa.

Esimerkkinä käytännönläheisistä projekteista Emilia ja Iida nimeä-vät ensimmäisen vuoden Vesistöjen kunnostus -kurssin, jolla he pääsi-

Kestävä kehitys – työtä ympäristön hyväksiteksti: tero ahvenharJu/Joonas Pylvinen, kuvat: tero ahvenharJu

36

MustialaIdyllinen Mustialan maaseutu-kylä sijaitsee Tammelan laita-milla. Paikalla on ollut maata-loustoimintaa jo 1500-luvulta alkaen, ja sinne perustettiin Suomen ensimmäinen alan oppilaitos.

Etäisyydet:Helsinki: 128kmTampere: 100kmHämeenlinna: 48kmForssa: 12 km

Opiskele Mustialassa päivä - ja monimuotototeutuksessa:• Hevostalous• Maaseutuelinkeinot

37

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN KOULUTUS

Insinöörin ammatti vaatii monipuolisia taitoja – rautaista ammattiosaa-mista, luovuutta, loogista päättelykykyä ja sosiaalisia taitoja. HAMK kouluttaa tekniikan ammattilaisia sekä suomeksi että englanniksi Hä-meenlinnassa, Riihimäellä ja Valkeakoskella. HAMKin tekniikan alan koulutus on monipuolista ja käytännönläheistä. Työelämälähtöiset projektit ja yli 40 vuoden kokemus tuovat vahvaa osaamista. Tämän vuoksi HAMKin tekniikan alojen opiskelijat työllistyvät hyvin ja saa-vat vahvat projektitaidot ja työelämäkontaktit jo opintojensa aikana.

Hämeenlinnassa• Bio- ja elintarviketekniikka• Construction Engineering• Rakennus- ja yhdyskunta-

tekniikka• Rakennusmestari

Riihimäellä• Konetekniikka• Liikenneala• Mechanical Engineering

and Production Technology• Tieto- ja viestintätekniikka

Valkeakoskella• Electrical and Automation

Engineering• Sähkö- ja automaatio-

tekniikka

www.hamk.fi/tekniikka

38

Liikennealan opiskelijatkin arvostavat kesäprojekteja: – Kesäprojektina on mahdollista toteuttaa laajempi

projekti kuin lukuvuoden aikana. Kesäprojektissa pystyy myös keskittymään pidempään kehitettävään aiheeseen.Kaikki opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että aidot pro-jektit, joissa kehitetään oikeita asioita, tuovat ammat-tikorkeakouluopintoihin lisämotivaatiota ja innostus-ta. Kesällä kertyneet opintopisteet myös nopeuttavat opintojen suorittamista ja tarjoavat järkevää tekemistä kesäksi, jos oman alan kesätyöpaikka on jäänyt saamatta.

Yritysten edustajat ovat olleet tyytyväisiä opiskelijapro-jektien tasoon ja lopputulokseen. Kesäprojekteja teh-tiin tänä vuonna yhteensä 20 eri yritykselle. Esimerkiksi Riihimäkeläinen Ekokem tarjosi opiskelijoille konetek-niikkaan liittyvän projektin. Ekokemin projektipäällikkö Viivi Leiviskä on tyytyväinen opiskelijoiden panokseen: – Ekokem on vaikuttunut kesäprojekteissa saavutetuista tuloksista. Opiskelijoiden tiimityö ja konetekniikan tai-dot tekivät yhteistyöstä menestyksellistä. Projektin ta-voitteena oli löytää uusia sovelluskohteita kierrätetylle materiaalille, ja se sopikin hyvin uuteen strategiaamme

”kohti kiertotaloutta”.

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijat työstivät yritysprojekteja jo kuudetta kesää peräkkäin Riihimäellä. Projekteja toteutettiin kesän aikana yhteen-sä 27, ja niissä mukana oli 75 liikennealan, konetekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan opiskelijaa.

Kesäprojektit ovat osa FUAS Innovation School -ko-konaisuutta, joka on osa FUAS-kesäpintoja. FUAS-opinnot ovat yhteisiä Hämeen, Lahden ja Laurea am-mattikorkeakoulujen opiskelijoille.

– Kesälukukausi on merkittävä osa FUASin ja HAMKin toimintaa, ja HAMKilla on kesäopinnoissa pitkät pe-rinteet, sanoo yliopettaja Tuija Engbom, joka vastaa Riihimäen kesäprojekteista. – Kesäprojektit ovat opis-kelijoille hyvä työelämäkontakti ja olennainen osa op-pimista. Mukana oleville yrityksille kesäprojektit an-tavat uutta näkökulmaa ja uusia ratkaisua tekemiseen, Engbom jatkaa.

Opiskelijoille kesäprojektit ovat tilaisuus kartuttaa työ-kokemusta alan yritysten ohjaamana. Projekteihin osal-listuneet opiskelijat kuvaavat kokemustaan opettavaiseksi.

– Olemme oppineet uusia taitoja ja päässeet käyttämään aiemmin opittuja taitoja todellisten ongelmien ratkaisus-sa, kuvaa ryhmä englanninkielisen konetekniikan opis-kelijoita kesäprojektien hyötyjä.

Tekniikan kesäprojekteissa opiskelijat ja yritykset kohtaavat toisensa vaikuttavin tuloksin!teksti: taru kosunen, kuva: abass adeyinka

39

en käyttö, ja ylipäänsä melko kirjava kalusto julkisessa liikenteessä. Myös paikallinen ajotapa erosi huomatta-vasti suomalaisesta. Osa ryhmästäm-me oli erään paikallisen opiskelijan kyydissä, joka ajoi omasta mielestään erittäin rauhallisesti. Kuitenkaan ag-gressiivinen ajotyyli ei näy merkittä-västi onnettomuustilastoissa.

Millainen matka lopulta oli ko-konaisuudessaan?

Mira: Matka oli onnistunut. Tehtävää oli paljon ja vierailim-me monessa paikassa, mutta silti aikaa tuntui jäävän hyvin omatoi-miseen kaupunkiin tutustumiseen. Kuljetukset paikasta toiseen olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta hyvin järjestetyt. Oli myös muka-vaa, että saimme seuraksemme kol-me nuorta opiskelijaa yliopistolta. He osasivat näyttää kaupungin hie-nouksia ja menomestoja sekä avar-sivat meille liettualaisia tapoja, jotka ainakaan nuorison keskuudessa ei-vät paljon suomalaisista poikenneet.

Henri: Matkahan oli odotusten mu-kaisesti loistava. Hyvän porukan kanssa on kiva lähteä milloin mi-hinkin. Vapaa-aikaa oli paljon ja pai-kalliset opiskelijat olivat kanssamme lähes jokaisena iltana.

Keitä olette, mistä tulette ja monettako vuotta opiskelette?

Mira: Olen Mira Linna, 19-vuoti-as ensimmäisen vuoden opiskelija. Tulen Jokelasta ja aloitin HAMKissa suoraan lukiosta valmistuttuani.

Henri: Olen Henri Käki, 19 vuot-ta, ja sain juuri ensimmäisen opis-keluvuoteni HAMKissa päätökseen.

Miten Vilnan matka liittyi opin-toihinne?

Mira: Matka oli kytketty meidän ensimmäisten vuoden opiskelijoi-den Kehittyvä osaaja -moduuliin. Itse aiheeltaan matka liittyi yleises-ti alaamme. Kävimme tutustumas-sa firmoissa ja yrityksissä, eli kat-sastimme ihan yleisellä tasolla alan toimijoita sekä viranomaistoimin-taa. Tutustuimme myös paikalliseen yliopistoon, jonka kanssa HAMK suunnittelee tiivistä yhteistyötä ja jonne tulevaisuudessa voi halutes-saan lähteä vaihtoon.

Henri: Vilnan matka oli tarkoitettu opiskelijoille lähinnä tutustumis- ja opintomatkaksi. Kävimme tutustu-massa esimerkiksi Liettuan rauta-tieliikenteen ohjauskeskukseen sekä VGTU yliopiston liikenteen yksik-

köön. Lisäksi molempien koulujen henkilökunnat suunnittelivat mah-dollista tulevaa yhteistyötä.

Mitkä olivat omat odotuksen-ne matkalle?

Mira: En oikein tiennyt mitä odot-taa, matka tuli niin yllättäen. Ehkä eniten matkan alkaessa minua kiin-nosti nähdä, millainen on Vilnan lii-kenne, sillä siellä talous on nyt suu-ressa nousussa.

Henri: Odotin juurikin tutustumi-sia eri laitoksiin. Varsinkin liikenne-valojen ohjauskeskus oli mielestäni mielenkiintoinen. Totta kai odotin myös vapaa-aikaa paikallisten yli-opisto-opiskelijoiden kanssa.

Näitte ja koitte paljon erilai-sia ratkaisuja kuin Suomessa. Mikä jäi erityisesti mieleen?

Mira: Päällimmäisenä erilaisuutena mieleen jäivät omat kaistat sähköau-toille sekä liikennevalot, jotka vilk-kuivat ennen vaihtumistaan – väristä huolimatta. Esimerkiksi vihreä valo vilkkui ennen kuin muuttui keltai-seksi.

Henri: Ehkä näkyvin erilaisuus Suomeen verrattuna oli johdinbussi-

Liikennealan opiskelijat tekivät ekskursion Vilnaanteksti: satu uimi

Liikennealan opiskelijat tekivät huhtikuussa 2015 opintomatkan Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan. Seuraavassa lisää reissusta kertovat Mira Linna ja Henri Käki. Lue matkablogia osoitteessa http://inlixq04.blogspot.fi/ tai skannaa qr-koodi vierestä.

QR-koodilla pääset lukemaan opiskelijoi-den matkablogia

40

isä, joka toimii yrittäjänä. Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikutti myös asenne: Toni haluaa tehdä asiat omien pää-töstensä mukaan ja kantaa vastuun teoistaan. Jarno puolestaan oli jo suuntautumassa palkkatöihin, kun alkoi miettiä, olisiko yrittäminen sittenkin mielekkäämpi vaihtoehto.

Tulevaisuus – harjoittelijoita HAMKista?

Yritystoiminnan ensimmäiset kuu-kaudet ovat edenneet suunnitellusti. Vaikka taloudellinen tilanne on vaa-tiva, on toimeksiantoja tullut. Jarnon odotukset ovat positiiviset:

– Aurinko paistaa ja luotan täysin siihen, että tavoitteemme ensimmäi-selle vuodelle ovat saavutettavissa.

Napalmi Oy:n palveluja aiotaan edelleen kehittää pitäen kiinni laadukkuudesta ja edullisuudesta. Yrityksen brändi on tarkoitus saa-da laajalti tunnetuksi: kilpailijois-ta erotutaan raikkaana, räikeänä ja nuorekkaana yrityksenä. Tavoitteena on pystyä elättämään itsensä ja per-heensä yritystoiminnalla.

Tulevaisuuden toiveissa on myös työvoiman palkkaaminen. Napalmi Oy aikoo tarjota myös työharjoitte-lupaikkoja tietotekniikkaa ja medi-aa opiskeleville. Yrityksen tulevai-suus näyttää valoisalta.

opiskeluvauhdista. Käytännössä no-peutuksen edellytyksenä olivat päi-väopiskelun lisäksi ilta- ja kesäopin-not sekä työt opintojen ohessa. Jarno ja Toni ovat käyneet eri saapumis-ryhmien kursseilla päiväopinnoissa ja iltaisin aikuispuolella. Jarno sai lisäksi harjoittelun hyväksiluetuksi aikaisemmalla työkokemuksellaan.

Molempien mielestä HAMKissa on suhtauduttu hienosti opiskelun no-peuttamiseen. Toni kehuu ymmärtä-viä ja joustavia opettajia. Jarno ko-rostaa, että HAMK on ollut todella joustava. Myös opiskelumuodot saa-vat kiitosta: – Virtuaaliopiskelu ja etäopinnot on mahtava lisä entisiin luokkaopintoihin verrattuna.

Yrittäjyys

Opintojen loppusuoralla aikaa on vienyt tammikuussa perustettu oma yritys Napalmi Oy. HAMKissa suo-ritetut yrittäjyysopinnot ovat an-taneet pohjatietoa yrittämisestä. Molempien mielestä yrittäjyyden oppii kuitenkin vasta yrittäessään. He neuvovat yrittäjyyttä suunnitte-levia valmistautumaan hyvin ja ver-kostoitumaan; myös säästäminen on hyväksi. Epäonnistumisiakaan ei kannata liikaa pelätä.

Kiinnostus yrittäjyyteen ei syntynyt tyhjästä. Tonilla on esikuvana oma

Jarno Tyni ja Toni Rytkönen ovat aina olleet kiinnostuneita tietotek-niikasta. Nyt he ovat valmistumassa HAMKin tieto- ja viestintäteknii-kan koulutuksesta Riihimäeltä opis-keltuaan vasta kaksi vuotta.

Jarno oli kouluttautunut aiem-min järjestelmätuen datanomiksi ja elektroniikka-asentajaksi ja työsken-nellyt monissa tehtävissä tietoteknii-kan parissa:

– Urani oli siinä vaiheessa, että työkokemusta oli kertynyt jo yli vii-si vuotta, mutta varsinaiset insinöö-rinpaperit uupuivat. Näin tärkeäksi käyttää mahdollisuuden omaehtoi-seen opiskeluun täytettyäni 25 vuot-ta, Jarno kertoo.

Toni sen sijaan opiskeli datanomik-si, suoritti varusmiespalveluksen ja haki heti sen jälkeen HAMKiin. Molemmilla hakemiseen vaikutti myös HAMKin keskeinen sijainti.

Nopea opiskelu

Opintojen nopeuttaminen oli suun-nitelmissa alusta alkaen. Tonista oli tulossa isä ja hän aikoi perustaa yri-tyksen. Jarnolla vaikuttimena oli taloudellinen puoli: asuntolaina ja työttömyyspäivärahalla opiskeluun varatut kaksi vuotta. Hänen mu-kaansa jo ensimmäinen jakso kou-lussa vahvisti oletuksen rennosta

Kahdessa vuodessa opiskelijasta yrittäjäksiteksti: satu uimi

41

ratorioanalyyseja tehden ja biokaa-suntuotantoja seuraten. Haasteita työhön toi kielitaito, sillä suurin osa työkavereista oli ranskankielisiä. Katja kertoo aluksi jännittäneensä toimeen tulemista ainoana suoma-laisena, mutta kehuu ihmisten olleen todella mukavia ja auttavaisia.

Vapaa-aika kului muiden opiskeli-joiden kanssa harrastaen ja lähikau-punkeihin tutustuen. Opiskelijoita oli ympäri maailmaa, joten yhteisillä illanistujaisilla pääsi tutustumaan eri maiden tapa- ja ruokakulttuureihin.

Vaihdon jälkeen Katja aloitti kesätyöt ja kirjoittaa opinnäytetyönsä lop-puun työn ohella. Valmistumisen jälkeen Katja aikoo asettua hetkek-si Suomeen, mutta toivoo pystyvänsä jatkamaan työtä eri kulttuureista tu-levien ihmisten kanssa. Vielä ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mut-ta työskentely tai jatko-opiskelut ul-komailla eivät ole missään nimessä poissuljettuja.

Opintojen edetessä Katja ilmai-si kiinnostuksensa lähteä ulko-maille. Mahdollisuutta työsken-nellä Ranskassa biopolttoaineiden tutkimiseen erikoistuneessa tutki-musyksikössä INRAssa piti kuiten-kin pureksia kesän ajan. ”Nyt tai ei koskaan”-asenteella hän päätti pa-kata laukkunsa ja suuntasi Ranskaan Narbonneen tekemään opinnäyte-työhönsä kuuluvan kokeellisen osi-on. Ulkomaille lähtöön liittyvää hakuprosessia Katja kuvailee hel-poksi, sillä apua ja neuvontaa sai niin HAMKin henkilökunnalta kuin vastaanottavasta yliopistostakin.

Biokaasupotentiaaleja ja kipinä työllistyä monikulttuuriseen ympäristöön

Katjan opinnäytetyön kokeellises-sa osiossa mitataan orgaanisen ai-neen biokaasun tuottopotentiaalia ja sen tehostamista erilaisilla esikä-sittelyillä. Ranskassa päivät kuluivat yliopistolla pääasiassa erilaisia labo-

Kuluttajapalveluiden restonomi Katja Lehkonen päätyi bio- ja elin-tarviketekniikan opiskelijaksi ja te-kemään opinnäytetyötä biokaasun tuottopotentiaaleista Ranskaan.

Restonomiksi valmistumisen jäl-keen Katja Lehkonen työskenteli usean vuoden ajan asiakaspalvelussa, mutta kaipasi lisää haasteita ja uu-denlaisia työtehtäviä. Lisähaasteita hän lähti tavoittelemaan opinnois-ta ja haki täydennyshaussa opiske-lemaan HAMKiin bio- ja elintar-viketekniikkaa. Katja aloitti opinnot aikuisryhmän mukana keväällä 2012 ja kertoo, että on jo ylittänyt opiske-luilleen asettamansa tavoitteet.

Katja on aina ollut kiinnostunut ympäristöasioista, ja koulutuksessa suuntautuminen ympäristöbiotek-niikkaan tuntuikin heti parhaimmal-ta vaihtoehdolta. Kiinnostus kemi-aan ja mikrobiologiaan johdattelivat Katjan töihin useisiin eri laborato-rioihin.

Restonomista ympäristöbiotekniikan asiantuntijaksiteksti: anna vekka Ja taina lehtomäki

42

Rakennusmestaria tarvitaan käy-tännönläheisiin talonrakentami-sen tehtäviin. HAMKista valmistut asiantuntijaksi, joka osaa johtaa ra-kennustuotantoa ja hallitsee raken-nushankkeen laadulliset, ajalliset ja taloudelliset vaatimukset.

Lukuvuoden 2014 – 2015 ensim-mäisen vuosikurssin mestariopinnot aloitettiin käytännönläheisellä ot-teella, jolla tuetaan opiskelijan kasvua rakennusmestariksi. Opiskelijoiden kotipesänä oli luokka, joka toimi ns. työmaatoimistona. Opettajatiimin opettajat toimivat työmaapäälliköi-nä ja opiskelijoillakin oli omat työ-elämän mukaiset roolinsa alusta alkaen. Toki opintoihin kuului käy-tännön lisäksi myös teoriaopetusta.

Tekemällä oppii

Opiskelijat seurasivat ja dokumen-toivat Ohutlevykeskuksen raken-tumista. Opiskelijoilla oli käytös-sää sekä rakennussuunnitelmia että kuvamateriaalia rakennuspaikalta. Työskentely toteutettiin 5 – 6 opis-kelijan ryhmissä. Osa tehtävistä oli yhteisiä, osa jaettu ryhmien kesken. Samalla opittiin itsenäistä suunnitte-lua ja työnjakoa. Organisointitaidot ovat tarpeen myös työelämässä, jo-ten niitä on hyvä harjoitella käytän-nössä jo opintojen alussa.

Ohutlevykeskukseen liittyvät opin-not oli jaettu moniin pienempiin osa-alueisiin. Opiskelijat pääsivät hyödyntämän tietojaan sekä otta-maan selvää uusista asioista. Samalla myös rakennusalalla käytettävät tie-tokoneohjelmistot tulivat tutuiksi.

– Ensi alkuun opiskelijat olivat häm-mentyneitä, miten määrätiedot las-ketaan suunnitelmista. Pienissä ryh-missä pohtien he ovat kuitenkin itse keksineet, kuinka lasketaan esim. pi-larianturoihin tarvittavat laudoitus-materiaalien, terästen ja betonin mää-rät, yliopettaja Seppo Aalto kertoo.

Työturvallisuus on tärkeä osa ra-kennusalaa ja rakennusmestarin on osattava ottaa ne huomioon kaikes-sa rakennustyömaalla tapahtuvassa toiminnassa. Työturvallisuusasioita opiskeltiin ensin luokassa. Käytän-nössä työturvallisuuden huomioi-minen oli merkittävässä osassa, kun opiskelijat vierailivat useaan ottee-seen Ohutlevykeskuksen rakennus-työmaalla.

Vaikka opiskelijoita ohjataan oma-aloitteisuuteen ja itse oivaltamiseen, ovat opettajat aina käytettävissä ja esimerkiksi suunnitelmia ja laskel-mia käydään läpi yhdessä.

– Työmaata seuraamalla opiskeli-jat saivat hyvän käsityksen hallityö-maan rakentamisesta. Se antoi opis-kelijoille valmiuksia jatkossa laatia työvaihesuunnitelmia, aikatauluttaa töitä ja valmistella työmaalta tehtä-viä materiaalihankintoja sekä täten saavuttaa rakennusmestarin tehtä-viin vaadittavat valmiudet, tiivistää Aalto opintojen alkuun sijoitetun työmaaprojektin tulokset.

Opinnot jatkuvat samalla mallilla

Projektilähtöiset opinnot on koettu hyväksi menetelmäksi. Lukuvuonna 2015 – 2016 ensimmäisen vuosikurs-sin opinnot on tarkoitus toteuttaa samalla mallilla, mutta uuden koh-teen kautta.

Kohteeksi on valikoitunut HAMKin liikuntahallitilojen ra-kennushankkeen tarve- ja hankin-tasuunnitteluvaihe. Opiskelijat pää-sevät ideoimaan ja suunnittelemaan Visamäen liikuntatiloja. Jo olemas-sa olevat tilat saneerataan kesällä 2016. Projektityöskentelyssä opis-kelijat pääsevät käyttämään luovuut-taan, mutta myös tutustumaan suun-nittelutyössä huomioitaviin teknisiin ja taloudellisiin osa-alueisiin.

Rakennusmestariksi työelämälähtöisin keinoin teksti: satu uimi, kuvat: karin Pasila

Rakennusmestariopiskelijoiden aamu starttaa kahvilla...

... Ja yhteisellä työmaakokouksella päivän tehtävistä

opiskelijoiden työmaa: ohutlevykeskus

43

Kansainvälisellä intensiivi-kurssilla teräsrakenteet ja kestävä kehitys tutuksi teksti: taina honkavuori

HAMKissa järjestettiin syksyllä 2014 viikon mittai-nen kansainvälinen intensiivikurssi. Kurssille osallistui HAMKin suomen- ja englanninkielisen rakennustek-niikan opiskelijoita sekä opiskelijoita ja henkilökuntaa VIA University Collegesta Tanskasta ja Voronezh State University of Architecture and Civil Engineeringistä Venäjältä.

Viikon aiheena olivat kestävän kehityksen teräsraken-teet (Sustainability of Steel Constructions). Viikon ai-kana HAMKin oman henkilökunnan lisäksi luennoi-massa kävi vierailijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Professorit Gervásio ja Santos University of Coimbrasta Portugalista pitivät kahden päivän luennot kestä-vän kehityksen teräsrakenteista ja elinkaariarvioin-nista (Sustainability of Steel Buildings & Life Cycle Assessment). Professori Gervásio kertoi, että on ollut Suomessa aiemminkin ja on joka kerta kokenut, että Suomessa on aina ystävällinen vastaanotto ja koulutta-minen on mukavaa. Molemmat olivat yhtä mieltä, että tulevat mielellään toisenkin kerran ja silloin kurssille voisi varata vielä enemmän aikaa. Samaa toivoivat myös opiskelijat: He pitivät kurssia mielenkiintoisena ja olisi-vat halunneet jatkaa aiheen kanssa pidempäänkin.

Ohutlevykeskuksen johtaja Jarmo Havulan mukaan kou-lutus on antanut opiskelijoille hyvin kokonaisvaltaisen kuvan kestävän kehityksen huomioimisesta ja elinkaari-analyysistä. – Koulutus on täydentänyt hyvin HAMKin teräsalan koulutusta ja tuonut uusia näkökulmia opiske-lijoille, Havula toteaa.

Intensiivikurssi oli osa Nordic Russian -yhteistyöohjel-maa ja ”Higher education and university–business coope-ration in international construction (UNICO)” -hanketta.

HAMKin rakennusalan opinnot ovat keskittyneet Hämeenlinnan Korkeakoulukeskukseen Visamä-keen.

Rakennusinsinööriksi voit opiskella päivätoteu-tuksina joko suomeksi tai englanniksi. Voit suo-rittaa halutessasi myös kaksoistutkinnon, jolloin saat insinööri (AMK) -tutkinnon lisäksi Tanskasta Constructing Architect -tutkinnon.

Rakennusmestari-opintoja voit suorittaa joko päi-vätoteutuksena tai monimuotototeutuksena työn ohessa.

Hakukohteet rakennusalalalla ovat:• insinööri (AMK) | rakennus- ja yhdyskunta-

tekniikka, päivätoteutus• Bachelor of Engineering | Construction

Engineering, full-time studies• rakennusmestari (AMK) | päivätoteutus• rakennusmestari (AMK) | monimuoto toteutus

Lisätietoja: www.hamk.fi/rakennusinsinooriwww.hamk.fi/rakennusmestariwww.hamk.fi/construction

Rakennusalalle?

Professori Santos opastaa opiskelijaa.

Professori Paulo Santos, professori Helena Gervásio ja Ohutlevy keskuksen johtaja Jarmo Havula.

44

HAMKissa voi opiskella monipuo-lisesti erilaisilla tavoilla ja erilaisis-sa ympäristöissä. Yksi tapa oppia on tekemisen kautta suorittamalla työpaikkaopintoja suoraan yrityk-seen. Työpaikalla oppimista opin-noissaan on hyödyntänyt konetek-niikan opiskelija Mirka Raittila, joka työskentelee Turengissa Nestlén jää-telötehtaalla teknisen toimihenkilön tehtävissä.

– Työpaikkaopinnot ovat hyvä tapa opiskella, koska siinä opiskelijalla on todellinen mahdollisuus päästä sisälle työelämään jo opiskelun ai-kana sekä hyödyntää omaa työpaik-kaa oppimiseen. Koska työskente-lin harjoittelijana esimiestehtävissä, koen että opin paljon työskente-lystä kiireisessä tehdasympäristössä. Lisäksi Nestlén kaltainen kansainvä-linen suuryritys on hieno mahdolli-suus nuorelle opiskelijalle, koska se tarjoaa kansainvälisiä kontakteja ja tehtäviä.

Työpaikkaopintojen tavoitteena on syventää opiskelijan osaamista hänen valitsemissaan syventävissä opinnois-sa ja mahdollistaa opittujen taitojen hyödyntäminen käytännön ongelmi-en ratkaisuissa. Työpaikkaopintoja voi suorittaa omalla työpaikalla työn-

antajan ohjauksessa tai kehityspro-jektissa yrityksen antaman toimek-siannon mukaisesti.

– Aloitin työskentelyn Nestléllä opintojen ohella ja pyysin heti kou-lulta mahdollisuutta aloittaa työ-paikkaopinnot siellä. Pelkkä koulun penkillä istuminen ei kiinnostanut, ja näin työpaikkani hienona mah-dollisuutena oppia sellaisiakin asi-oita, joita ei konetekniikan koulu-tukseen sisältynyt.

Työpaikkaopintojen tavoitteet, sisäl-tö, ohjaus ja arviointi sovitaan yhdes-sä opiskelijan, koulutuksen ja työn-antajan kanssa. Työpaikkaopinnoissa opiskelija tekee sekä opintopaikalla ohjaavan opettajan antamia tehtäviä että harjoittelupaikan työtehtäviä, ja etukäteen määritellään, mitä työteh-täviä tekemällä oppimista toteute-taan ja osaamista hankitaan.

– Omat työpaikkaopintoni muo-dostavat sivuaineeni, joka sisältää perehdytyksen kunnossapitoon, en-nakkohuoltojen päivittämisen sekä SAP-tuotannonohjausjärjestelmän käytön. Työpaikkaopintojen näytön suoritin raportoimalla opettajalleni, ja loppuarviointi tapahtui uudelleen istumalla alas opettajani ja esimie-heni kanssa.

Työpaikka opinnoissa opitaan töitä tekemälläteksti: salla niittymäki, kuva: karin Pasila

Hämeen ammattikorkeakoulussa voit opiskella tekniikan huippu-osaajaksi! Teollisuudesta ja elinkeino elämästä löytyy kysyntää tekniikan asiantuntijoille, jotka ammattiosaamisensa lisäksi tunte-vat myös alan kaupalliset ja kansainväliset mahdollisuudet.

Hakukohteet englanninkielisiin päivätoteutuksiin• Bachelor of Engineering | Construction Engineering• Bachelor of Engineering | Electrical and Automation

Engineering• Bachelor of Engineering | Mechanical Engineering

and Production Technology

45

– Tapahtuma antoi mahdollisuuden arvioida osaamista kansainvälisesti, kertoo peltorobottijoukkuetta oh-jannut Markku Kippola. – Kilpailu osoitti, ettei meillä ole mitään syy-tä hävetä osaamistamme. Freestyle-tehtävän voitto osoitti opiskelijoi-den pystyvän innovatiivisuuteen ja haasteellisuuteen sekä toimivaan toteutukseen. Menestys tämän ke-sän kisoissa innoittaa toteuttamaan haasteellisemman projektin ensi ke-sän kisoja silmälläpitäen, Kippola in-nostuu.

Opiskelijoille projekti on ol-lut haasteellinen mutta motivoiva. Peltorobottijoukkueen johtaja Samrat Gautam kuvailee projektia antoisaksi ja käytännönläheiseksi. – Parasta, mitä opintojen aikana on päässyt tekemään, kertoo Gautam.

Peltorobottijoukkue sai tukea kisaan osallistumiseen Claasin säätiöltä ja Henry Fordin säätiöltä.

Opiskelijoiden kehittämä ja raken-tama peltorobotti ansaitsi täsmäkas-telulla kisassa freestyle-osatehtävän voiton. Täsmäkastelussa robotti mit-taa maan kosteuden tietyin välimat-koin, ja jos maa on kuivaa, se kaste-lee kasvit.

HAMKin automaatiotekniikan ja konetekniikan englanninkie-listen koulutusten opiskelijat Valkeakoskelta ja Riihimäeltä osallistuivat peltorobottitapahtu-maan Saksassa kesällä 2014. Kilpailu järjestettiin osana DLG-Feldtage-kasvinviljelytapahtumaa. Kolmipäiväinen tapahtuma kerä-si kaikkiaan yli 23 000 kävijää 42 eri maasta.

HAMKin peltorobottijoukkue koostui kansainvälisistä opiskeli-joista, jotka ovat toteuttaneet pelto-robotin osana opintojaan. Robottia rakennettiin, kehitettiin ja testattiin lähes vuosi.

Robottiprojekti on osa HAMKin uudenmuotoista opetusta. Robottia rakentaessa opiskelijoiden oppima teoria konkretisoitui käytännön te-kemiseksi.

HAMKin opiskelijoiden peltorobotti kisasi menestyksekkäästi Saksassateksti: taina lehtomäki, kuva: university oF hohenheim

Hakukohteet suomenkielisiin päivätoteutuksiin:• insinööri (AMK) | tieto- ja viestintätekniikka • insinööri (AMK) | konetekniikka• insinööri (AMK) | liikenneala• insinööri (AMK) | bio- ja elin tarviketekniikka• insinööri (AMK) | rakennus- ja yhdyskunta-

tekniikka • rakennusmestari (AMK) | rakennus- ja

yhdys kuntatekniikka

Hakukohteet monimuotototeutuksiin • insinööri (AMK) | liikenneala• rakennusmestari (AMK) | rakennus- ja

yhdys kuntatekniikka• insinööri (AMK) | sähkö- ja automaatio-

tekniikka

Lisätietoja: www.hamk.fi/tekniikka

Tekniikan ja liikenteen alan koulutus

46

tauksia. Loppukesästä hän sai siirron Riihimäelle, joka on helpottanut ar-kea, kun aikaa ei ole kulunut matkus-tamiseen.

Riihimäellä on Sergejsn mukaan helppo harrastaa mm. eri urheilulaje-ja, ja opiskelijaelämä on aktiivista. Vai-keinta on ollut työn ja opiskelun yh-distäminen: Sergejs jakaa aamuöisin sanomalehteä, mikä tarkoittaa hyvin varhaista heräämistä. Nukkumaankin on siis mentävä ajoissa, jo seitsemän aikaan illalla.

Valmistuttuaan Sergejs haluaa jäädä Suomeen työskentelemään, ja kenties jatkaa maisteritason opintoihin. Haa-veissa olisi myös opiskelu opettajaksi.

Opiskelua HAMKissa Sergejs suo-sittelee muillekin: laadukkaan ja ilmai-sen koulutuksen lisäksi on tarjolla pal-jon aktiviteetteja opintojen oheen, esim. tuutorointia ja markkinointia. Ruoka-kaan ei kovin paljon poikkea latvialai-sesta. Yhtä asiaa Sergejs ei Suomessa siedä: ”I hate salmiakki!” hän toteaa naurahtaen.

Sergejs Kasjanovs on kotoisin Latvian Ventspilsistä, joka on väkimäärältään Hämeenlinnan kokoinen kaupunki. Suomeen opiskelemaan Sergejs päät-ti hakea käytyään Riikassa koulutus-messuilla HAMKin osastolla. Netistä löytyi paljon lisätietoa koulutukses-ta, ja hakeminen oli helppoa. Sergejs piti koulussa matematiikasta ja fysii-kasta, joten hakeutuminen tekniikan alalle oli luontevaa. Nyt hän opiske-lee neljättä vuotta Riihimäellä eng-lanninkielisessä konetekniikan koulu-tuksessa (Mechanical Engineering and Production Techonology).

Suomen eduiksi Sergejs mainitsee mm. ilmaisen koulutuksen, Suo-

men hyvän maineen koulu-tusasioissa, ja Suomi sijait-

si tarpeeksi lähellä kotia.

Sergejs oli yllättynyt,

kuinka ystävällistä koulun henkilökun-ta ja viranomaiset Suomessa ovat. Kaik-ki ovat olleet todella avuliaita. Sergejs on myös itse mukana aktiivisesti tuu-torina auttamassa uusia opiskelijoita, ja järjestää esim. ensimmäisen vuoden opiskelijoiden asunto-asioita. ”It’s easy to get an appartment, if you´re a first year student”, Sergejs toteaa. Useim-mat opiskelijat Riihimäellä asuvat opis-kelija-asuntoloissa solukämpissä, joissa on omat huoneet, jaettu keittiö ja kyl-pyhuone, sekä kiinteät verkkoyhteydet.

Koulussa Sergejs on saanut pal-jon ystäviä niin omasta kuin muista-kin opiskelijaryhmistä, ja ryhmähen-ki on tiivis. Hänellä on myös paljon suomalaisia ystäviä, vaikka usein väi-tetään, että suomalaisiin ei olisi help-po tutustua.

Kesällä 2015 Sergesj on ollut työhar-joittelussa Ohutlevykeskuksessa. Osan kesästä hän kävi Hämeenlinnassa, jos-sa hän on työskennellyt testilaborato-riossa tehden mm. raportteja ja mit-

Vihaan salmiakkia– mutta muuten Suomi on aika cool!teksti Ja kuva: karin Pasila

47

RiihimäkiRadanvarren vilkas teollisuuskau-punki kasvaa jatkuvasti. Alueella on pitkä perinne lasimuotoilun pa-rissa, ja alueella on ollut myös va-ruskuntatoimintaa jo ennen itse-näistymistä.

Väkiluku: 29 343

Etäisyydet:Helsinki: 69 kmTampere: 112 kmHämeenlinna: 36 km

Opiskele Riihimäelläpäivätoteutuksena:• Kone- ja tuotantotekniikka• Mechanical Engineering• Liikenneala• Tieto- ja viestintätekniikkamonimuotototeutuksena• Liikenneala

48

Opintokuraattori vastaa opinnoissa tarvittavien erityisjärjestelyjen jär-jestämisestä. Myös opiskelijaksi ha-keva voi saada esim. valintakokee-seen erityisjärjestelyjä.

Opiskeluterveydenhuollon tavoit-teena on osaltaan vahvistaa koko opiskeluyhteisön hyvinvointia, nuo-ren omia voimavaroja ja tukea ai-kuistumista ja elämänhallintaa. Opiskeluterveydenhuolto ohjaa opis-kelijoita huolehtimaan tervey destään, auttaa eteenpäin eri elämäntilanteissa ja tukee opiskelussa. Pääperiaatteena on luottamuksellisuus ja yksilöllisyys.

Kampuksella voi nähdä myös opis-kelijapastorin. Voit kääntyä hänen puoleensa, kun pohdit omaa suun-taasi elämässä tai kaipaat ulkopuo-lista kuuntelijaa. Opiskelijapastorit ovat sitoutuneet noudattamaan kampuksien yhdenvertaisuuden pe-riaatteita ja kunnioittavat jokaisen omaa vakaumusta.

tettävissään opintojen ohjaajat ja opiskelijatuutorit, jonka lisäksi myös opettajat kantavat vastuunsa opiske-lijan hyvinvoinnista.

Opiskeluhyvinvoinnin parissa HAMKissa työskentelevät opin-tokuraattori, opintopsykologi sekä liikuntasuunnittelija. Lisäksi opis-kelijoilla on käytössään opiskelu-terveydenhuollon sekä seurakun-nan palvelut omilla kampuksillaan.

Opintokuraattorin ja opintopsyko-login luo voivat hakeutua opiskelijat, jotka haluavat keskustella luotta-muksellisesti jaksamiseen liittyvis-sä asioissa tai opiskeluun liittyvis-sä ongelmissa. Yhteydenottosyynä voi olla mm. elämänkriisit, opiske-luvaikeudet, oppimisvaikeudet, ih-missuhdevaikeudet, taloudelliset asiat, masentuneisuus, jännittämi-nen, ahdistus sekä päihteisiin, syö-miseen ja seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat.

Hyvinvointi muodostuu lukuisista tekijöistä ja eri ihmisillä eri tavoin. Voidakseen hyvin, ihminen tarvitsee arkeensa työtä ja toimintaa, haastei-ta, onnistumisen kokemuksia, ihmis-suhteita ja iloa.

HAMKin strategian mukaises-ti HAMK välittää opiskelijoistaan ja panostaa heidän hyvinvointiin-sa. Jopa niin paljon, että tarjolla on ajoittain aiheeseen liittyviä opintoja, joista on mahdollista kerryttää opin-topisteitä. Lukuvuonna 2015 – 2016 HAMK tarjosi mm. seuraavia opin-tojaksoja: ”Henkinen hyvinvointi”,

”ajanhallinta ja motivaatio”, ”stressin-hallinta ja voimavarat”, ”varmuutta viestintään” sekä ”liikunnasta hyvin-vointia”. HAMK tarjoaa opiskeli-joille monipuolisesti myös erilaisia liikuntapalveluita.

Opiskelijoiden hyvinvointi on koko henkilöstön yhteinen asia. Koulutuksissa opiskelijoilla on käy-

OPISKELUHYVINVOINTI teksti: rake salo

Liikunnan harrastaminen kannattaa, koska sen avulla voit:

o lisätä omaa hyvinvointia ja terveyttä

o saada välitöntä mielihyvää

o lisätä kykyä keskittyä opiskeluun ja edetä opinnoissa

o kohottaa fyysistä kuntoao solmia uusia

ystävyyssuhteitao rentoutuao helpottaa nukahtamista

ja parantaa unen laatua

49

YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen ke-hittämisessä. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot antavat kel-poisuuden julkiseen virkaan, jonka vaatimuksena on ylempi kor-keakoulututkinto. Pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on AMK-tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä kolmen vuoden työkokemus. Koulutus toteutetaan monimuoto-opintoina. Käytännön järjestelyissä huomioidaan opiskelijoiden erilaisista elämäntilanteis-ta johtuvat ajankäytön haasteet ja opiskelu on mutkatonta myös työn ohessa. Koulutus on opiskelijalle maksutonta. Oppimistehtävät ja opinnäytetyö ovat yhdistettävissä omaan työhön ja työ organisaatioon. Ne tuottavat jo opiskeluaikana uutta tietoa ja mah-dollistavat organisaation, sen työskentelytapojen sekä johtamisstrate-gioiden kehittämisen oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti. Monet tehtävistä toteutetaan ryhmätyöskentelynä, ja niissä hyödyn-netään työelämässäkin käyttökelpoisia työskentelytapoja.

50

Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Biotaloudessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ravinnon, ener-gian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalouden liiketoiminnan ke-hittämisen ohjelma kohdentuu maatalous-, metsä-, puutarha-, viher-, elin-tarvike- ja ympäristöalan maaseutuyritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja johtamiseen Biotalous-toimintaympäristössä. Keskeisimpiä sisältöjä ovat

• Muutosjohtaminen,• Innovaatioiden tuottaminen,• Strateginen ja talousjohtaminen,• Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta.

Muutosjohtaminen käsittelee lähinnä länsimaisen yhteiskunnan muutosta, vallitsevia megatrendejä sekä globaalin liiketoimintaympäristön ja suoma-laisen työyhteisön muutoksia. Innovaatioiden johtaminen sisältää asiakkaan piilevän tarpeen tunnistamisen ja siitä jalostettavien liiketoiminta-alkioiden innovoinnin. Keskiössä ovat uudet luonnonvara- ja elintarvikeyritysten inno-vaatioprosessit biotalouden määrittämässä toimintaympäristössä. Strateginen johtaminen ja talousjohtaminen käsittelee strategian ja talouden johtamisen keskeisiä elementtejä ja menetelmiä sekä niiden soveltamista organisaatioon. Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta käsittelee globaalia vastuuta ja yhteis-kuntavastuuta sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yri-tystoimintaa. Sisältöjä tarkastellaan biotalouden viitekehyksessä vahvasti maaseudun yritysten näkökulmasta.

Toteutustapa on monimuoto-opetus, joka koostuu lähi- ja verkko-opetukses-ta, pienryhmätyöskentelystä ja itsenäisestä työskentelystä. Lähiopetusjaksot ovat noin kahdesti kuukaudessa pe klo 16 – 20 ja la klo 9 – 16 syyskuusta toukokuuhun. Verkko-opiskelu on itsenäistä ajasta riippumatonta opiskelua.

www.hamk.fi/ylempiamk

Master’s degree programme in Business Management and Entrepreneurship

Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat kehittää kansainvälistä osaamistaan ja tietotaitoaan kansainvälisessä liiketoiminnassa. Opinnot ke-hittävät opiskelijoiden globaalin liiketoimintaympäristön ymmärrystä ja tie-tämystä sekä opiskelijoiden strategisen johtamisen, innovaatioiden ja asiak-kuuksien hallintaa kansainvälisillä markkinoilla.

Koulutuksen ydinteemoihin sisältyvät organisaation kehittäminen, strategi-nen ajattelu ja muutoksen johtaminen, kilpailukyvyn johtaminen, sekä asia-kaslähtöinen liiketoiminta kansainvälisillä markkinoilla

Opinnot ovat osa-aikaisia ja ne voi suorittaa päivätyön ohessa. Opinnot to-teutetaan englannin kielellä. Lähikohtaamiset järjestetään perjantaisin klo 9-16 keskimäärin kerran kuukaudessa Hämeenlinnassa. Muu opiskelu ta-pahtuu verkossa hyödyntäen tehokkaasti virtuaalisia ja ketteriä menetelmiä.

www.hamk.fi/bme

51

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus on tarkoitet-tu hyvinvointi- ja kulttuurialan ammattilaisille, jotka työskentelevät hyvin-vointipalvelujen eri tehtävissä (kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan palveluis-sa) tai ovat suuntautumassa niihin.

Koulutuksessa saa valmiudet kulttuuri- ja taidetoimintaan liittyvien pal-velujen ja ekosysteemin kehittämiseen hyvinvointialalla. Tulevana tehtävä-nimikkeenä voi olla esimerkiksi suunnittelija, kehittäjä tai koordinaattori.

Opinnoissa suoritetaan 1 – 2 opintokokonaisuutta riippuen siitä, mikä on aikaisempi tutkinto. Opintokokonaisuuksia ovat Tutkimus- ja kehittämis-osaamisen opinnot (30 op) sekä Kulttuuri- ja taideosaamisen opinnot (30 op). Opinnäytetyö (30 op) on kehittämishanke ja se voi kohdistua omaan työorganisaatioon. Olennaista opinnoissa on monialaiset, sektorirajat ylit-tävät sisällöt.

Mikäli aikaisempi tutkinto on sosionomi (AMK), sairaanhoitaja (AMK) tai terveydenhoitaja (AMK), suoritetaan lähtökohtaisesti molemmat 30 op opintokokonaisuudet, jolloin opintojen laajuus on 90 op. Mikäli aikaisempi tutkinto on artenomi (AMK) ohjaustoiminta, artenomi (AMK) tai muo-toilija (AMK), suoritetaan lähtökohtaisesti 30 op Tutkimus- ja kehittämis-toiminnan opintokokonaisuus, jolloin opintojen laajuus on 60 op.

www.hamk.fi/ylempiamk

taa vielä suunnitteluvaiheessa tuntua kaukaiselta ajatukselta, on se monel-le mahdollisuus tehdä osa YAMK-opinnoista ulkomailla. YAMK-opinnoissa kansainvälisen vaihdon kesto on yleensä muutamasta viikos-ta kolmeen kuukauteen, riippuen sii-tä mihin vaihto suuntautuu ja mitä vaihtoon sisältyy.

Viikoksi intensiivikurssille

Syyslukukausilla 2015 ja 2016 noin kymmenen hengen sosiaali- ja ter-veysalan johtamisen ja kehittämi-sen YAMK-opiskelijaryhmä starttaa viikon mittaiselle intensiivijaksolle Pietariin. Pietarissa opiskelijat osal-listuvat intensiiviopetukseen yhdessä paikallisten maisteriopiskelijakolle-

gojen kanssa, vaihtavat kokemuksia ja vierailevat erilaisissa alan toimin-taympäristöissä.

Harjoitteluun ulkomaille

Ulkomaan harjoitteluvaihto on oiva tapa vaihtaa kokemuksia ja tutustua oman alan työympäristöihin muissa kulttuureissa. YAMK-opiskelijoille ulkomaan harjoittelujakson pituus on kuukaudesta kolmeen, ja harjoit-telu suoritetaan esimerkiksi sosiaa-li- ja terveysalan työympäristöissä ympäri maailman. Harjoitteluvaihto luetaan hyväksi opintoihin, ja pää-asiallisena tavoitteena on kokemus-ten vaihtaminen sekä ammatillisten monikulttuuristen taitojen kehitty-minen.

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen HAMKissa onnistuu työn ohessa noin kahdessa vuodessateksti: kirsi liimatainen

Ajatus opiskelusta työn ohella saat-taa ehkä tuntua hieman haastavalta, mutta HAMKin ylempien AMK-tutkintojen toteutus on tehty jous-tavaksi nimenomaan työssäkäyviä opiskelijoita ajatellen. HAMKissa ylemmän AMKin lähijaksot pai-nottuvat perjantai-iltoihin ja lauan-taipäiviin mahdollistaen opiskelun oman työn ohessa.

Kansainvälistymistä sosiaali- ja terveysalan ylemmässä AMKissa

Kuten muissakin HAMKin tutkin-noissa, kansainvälisyydellä on yhä merkittävämpi rooli myös ylemmän AMKin opinnoissa. Vaikka vaih-toonlähtö YAMK-opinnoissa saat-

52

edustavaa yliopettajaa. Opiskelijoita intensiiviviikolle osallistui yhteen-sä 70.

Master Thesis Camp toteutettiin kaksikielisesti, suomeksi ja eng-lanniksi. Opiskelijat suunnitteli-vat viikon ohjelmansa siten, että se muodosti oman opinnäytetyön kan-nalta hyvän ja tarkoituksenmukai-sen kokonaisuuden. Master Thesis Campillä pidettyjen tietoiskujen ja luentojen aikana pohdittiin mm. tutkimuksellisen kehittämisen läh-tökohtia, menetelmävalintoja ja ai-neiston analyysiä, informaatioluku-taitoa ja tiedonhakua sekä tieteellistä kirjoittamista. Yksilöohjauksessa ja pienryhmätyöskentelyssä opiskelijat saivat apua ja tukea mm. tutkimus-kysymysten hiomiseen ja menetel-mävalintoihin.

Intensiiviviikolle osallistuneet opis-kelijat olivat hyvin tyytyväisiä vii-

FUAS Graduate School – ylem-män ammattikorkeakoulutuksen (YAMK) FUAS-toimijat – jär-jesti viime kesäkuun alussa yhtei-sen intensiiviviikon Master Thesis Campin YAMK-opiskelijoille Laurean Tikkurilan kampuksella. Intensiiviviikon tavoitteena oli an-taa lisää puhtia ja intoa opiskeluun sekä edistää ja vauhdittaa opinnäy-tetöiden tekoa. Myös HAMKin YAMK-opiskelijoita osallistui in-tensiiviviikolle kolmelta eri koulu-tusalalta, ja tuloksia syntyi. Viikon ohjelma muodostui opinnäyte-työn tekemistä tukevista tietois-kuista, heräteluennoista, pienryh-mätyöskentelystä, workshopeista sekä oman opinnäytetyön itsenäi-sestä työstämisestä. Master Thesis Camp suunniteltiin ja toteutettiin FUAS-jäsenkorkeakoulujen opet-tajien yhteistyönä kevään 2015 ai-kana. Suunnitteluun ja toteutukseen osallistui toistakymmentä eri aloja

Ylempien AMK-tutkintojen opinnäytetyöleirillä syntyi tuloksiateksti: helena turunen

kon antiin ja saavutettuihin tulok-siin. Palautteessaan he korostivat paitsi opettajilta saatua intensiivis-tä tukea, myös toisilta opiskelijoilta saadun vertaistuen ja kannustuksen merkitystä. Opiskelijat työsken-telivät viikon aikana monialaisis-sa opiskelijatiimeissä, jolloin myös moni ammatillisuuden koettiin tar-joavan uusia näkökulmia ja tuovan uusia ideoita opinnäytetyön toteut-tamiseen. Myös tietoiskut ja heräte-luennot koettiin tarpeellisiksi koska niistä saatiin uutta tietoa ja ne sel-keyttivät ajatuksia.  Kokemukset tästä ensimmäisestä Master Thesis Campistä olivat hy-viä sekä opettajien että opiskeli-joiden keskuudessa. Master Thesis Camp tuleekin jatkossa olemaan yksi FUAS Graduate School -ko-konaisuuden kärkihankkeita, ja ensi kesän toteutuksen suunnittelu on jo käynnistynyt. 

53

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Koulutus on tarkoitettu esimiestehtävissä tai asiantuntijatehtävissä toimiville tai niihin aikoville henkilöille. Koulutus antaa valmiuksia toimia asiantun-tijaorganisaatioiden johtamis- ja asiantuntijatehtävissä julkisella, yksityisel-lä ja kolmannella sektorilla. Lisäksi se tarjoaa edellytykset edetä strategisiin johtotehtäviin. Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat strateginen johtaminen hyvinvointivaltion rakennemuutoksissa, henkilöstöjohtaminen moniamma-tillisessa yhteistyössä, talouden johtaminen väestön hyvinvoinnin edistämi-sessä sekä kansainvälinen toiminta monikulttuurisissa sosiaali- ja terveys-alan ympäristöissä. Oppimistehtävissä johtamista lähestytään käytännöstä nousevien kysymysten kautta.

Koulutuksessa on myös kriisityön suuntautuminen.

Omaa osaamista voi myös profiloida muiden ylempään amk-tutkintoon joh-tavien koulutusten laajasta koulutustarjonnasta. Toteutustapa on monimuoto-opetus, joka koostuu lähi- ja verkko-opetuksesta, pienryhmätyöskentelystä ja itsenäisestä työskentelystä. Niin verkko- kuin lähiopetus ovat yhteistoi-minnallista ja keskustelevaa. Verkko-opiskelu ajoittuu yleensä arki-iltoihin.

www.hamk.fi/ylempiamk

Liiketoiminnan kehittäminen Koulutus antaa valmiudet toimia kehittämistehtävissä erilaisissa organi-saatioissa. Koulutuksen keskeisiä teema-alueita ovat strateginen ajattelu ja muutoksen johtaminen, liiketoiminnan kehittäminen, kilpailukyvyn johta-minen ja työyhteisötaidot. Teemat sisältävät teoreettista tietosisältöä ja käy-tännönläheisiä toimintamalleja, joita sovelletaan omassa työssä ja työyhtei-sön kehittämisessä. Opiskelija syventää opintojensa aikana organisaatio- ja sidosryhmäviestinnän taitojaan ja kykenee toimimaan yhä kansainvälisem-mässä toimintaympäristössä.

Omaa osaamista voi profiloida ja muokata myös muiden ylempään amk-tutkintoon johtavien koulutusten laajan tarjonnan avulla.

Opinnot toteutetaan pääosin verkossa ketteriä menetelmiä hyödyntäen. Opinnot sisältävät kolmen päivän intensiivijakson, verkkokohtaamisia, pien-ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä. Ryhmät kokoontuvat verkos-sa keskimäärin kerran kuukaudessa ohjaajan johdolla. Opiskelu on vahvasti yhteistoiminnallista ja keskustelevaa.

www.hamk.fi/ylempiamk

54

Teknologiaosaamisen johtaminen Koulutukseen kuuluu tekniikan alan esimiestyössä tarvittavia osaamisalu-eita. Keskeisimpiä sisältöjä ovat muutosjohtaminen, kasvun ja innovaatioi-den johtaminen, strateginen johtaminen ja talousjohtaminen sekä asiantun-tijaorganisaation johtaminen ja kehittäminen. Muutosjohtaminen käsittelee lähinnä länsimaista yhteiskunnan muutosta, vallitsevia megatrendejä sekä globaalin liiketoimintaympäristön ja suomalaisen työyhteisön muutoksia. Innovaatioiden johtaminen sisältää asiakkaan piilevän tarpeen tunnistami-sen ja siitä jalostettavien liiketoiminta-alkioiden innovoinnin. Strateginen johtaminen ja talous käsittelevät strategian ja talouden johtamisen keskei-siä elementtejä ja menetelmiä ja niiden soveltamista organisaatioon sekä strategisten suunnitelmien rakentamista. Asiantuntijaorganisaation johta-minen ja kehittäminen sisältää asioiden ja ihmisten johtamista sekä niissä sovellettavia menetelmiä työyhteisön kehittämisen eri vaiheissa aina kehit-tämisvaiheesta kriisitilanteisiin.

Omaa osaamista voi profiloida myös muiden ylempään amk-tutkintoon joh-tavien koulutusten laajan tarjonnan avulla.

Toteutustapa on monimuoto-opetus, joka koostuu lähi- ja verkko-opetukses-ta, pienryhmätyöskentelystä ja itsenäisestä työskentelystä. Lähiopetusjaksot ovat noin kahdesti kuukaudessa pe klo 16 – 20 ja la klo 9 – 16 syyskuusta toukokuuhun. Verkko-opiskelu on itsenäistä ajasta riippumatonta opiskelua.

www.hamk.fi/ylempiamk

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät Koulutus on tarkoitettu liikennealan ammattilaisille, jotka haluavat syven-tää ja laajentaa osaamistaan. Koulutus keskittyy perusosaamisen syventämi-sen ja osaamispohjan laajentamisen lisäksi tulevien trendien ja liikennealan ajankohtaisten ilmiöiden sekä niiden vaikutusten ympärille. Koulutuksen ta-voitteena on, että valmistuttuaan opiskelija ymmärtää liikennealan eri osa-alueiden vuorovaikutussuhteita ja vaikutusmekanismeja laaja-alaisesti sekä osaa arvioida tulevia kehityssuuntia ja niiden vaikutusta omaan tehtäväkent-täänsä. Koulutuksen tavoitteena on myös parantaa opiskelijoiden esiintymis-, vuorovaikutus- ja johtamistaitoja.

Opinnot ovat osa-aikaisia ja ne voi suorittaa päivätyön ohessa. Lähiopetusjaksot järjestetään perjantaisin ja/tai lauantaisin keskimäärin kaksi kertaa kuukau-dessa. Lähiopetuksen lisäksi opintoihin yhdistyy monipuolisesti verkko-opintoja sekä erilaisia ryhmätyöskentelyn muotoja. Koulutuksen sisällössä ja toteutustavassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset koulutustaus-tat sekä työkokemus. Tavoitteena on keskusteleva moniammatillinen lähes-tymistapa, jossa erilaiset taustat täydentävät toisiaan.

www.hamk.fi/ylempiamk

55

TERVETULOA PÄTEVÖITYMÄÄN AMMATILLISEEN OPETTAJAKORKEAKOULUUN

HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu on valtakunnallinen vai-kuttaja, tutkija ja kehittäjä ammatillisen osaamisen asialla. Maamme innostavimmassa opettajakorkeakoulussa koulutetaan opettajia kai-kille ammattialoille, ammatillisiin oppilaitoksiin, aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Opettajina jo toimiville järjestämme am-matillisen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan tehtäviin pätevöittävää koulutusta.

Pedagogisen pätevyyden antavien koulutusten lisäksi olemme aktii-vinen tutkimus-, hanke- ja täydennyskoulutustoimija, joka ottaa val-takunnallista vastuuta ammatillisen koulutuksen ja opettajien osaa-misen kehittämisestä.

Opintojen tarkempaan rakenteeseen voit tutustua www.hamk.fi/aokk-sivuilla. Lukuvuoden 2016 – 2017 opinto-opas ilmestyy keväällä 2016.

Ammatillisen opettajankoulutuksen haku on 8. – 27.1.2016. Hakemus jätetään osoitteessa opintopolku.fi

56

Ammatillinen opettajankoulutus on opettajaksi päte-vöittävää koulutusta. Koulutus antaa pedagogisen kel-poisuuden kaikkiin oppilaitosmuotoihin ja oppilaitok-siin Suomessa. Koulutuksemme on kuitenkin suunnattu erityisesti ammatillisten oppilaitosten tai ammattikor-keakoulujen opetustehtäviin aikoville, tai niissä tehtä-vissä jo toimiville. Koulutuksen tuottama pedagoginen osaaminen on hyödynnettävissä myös yritysten ja työ-yhteisöjen henkilöstön kehittämistehtävissä sekä eri-laisissa ammatillisen osaamisen asiantuntijatehtävissä. Opintomme on mahdollista suorittaa verkko-opintoina. Monimuotoisesti opiskelevia ryhmiä on Hämeenlinnan lisäksi alueryhminä Espoossa, Lahdessa ja Turussa. Opiskelunsa voi myös suunnata digiopetukseen, tek-niikan alojen opetukseen tai kansainvälisyyteen, jonka koulutuskielenä on englanti. Otamme vuosittain uusia opiskelijoita opettajankoulutukseen 360.

PÄTEVÖIDY OPETTAJAKSI – INNOSTUNEESTI TYÖN OHESSA

OPETTAJANKOULUTUKSENHAKUINFO VERKOSSA

Perjantaina 15.1.2016 klo 8 – 9

Reaaliaikainen hakuinfo, johon liitytään linkin kautta www.hamk.fi/aokk sivuilta. Tilaisuus

nauhoitetaan ja on katseltavissa myös jälkikäteen.

57

Vihtiläinen Jari Suomalainen opis-keli opettajaksi 20 vuoden opetta-juuden, 26 – 28 pätkätyösuhteen, 12 – 13 eri työnantajan ja jo noin 7000 opiskelijaa koskettaneen ope-tusuran kokemuksella ja väittää, että valtavasta kokemuksestaan huoli-matta, HAMKin opettajankoulu-tus antoi uutta näkökulmaa opetta-jan työhön.

- Opettajankoulutuksen lehti-ilmoi-tus laittoi miettimään omia rajojaan, toisiko pedagoginen kelpoisuus sit-tenkin vakituisemman aseman opet-tajien työmarkkinoilla? Hain sekä yliopistoon kasvatustieteelliseen, että HAMKiin. Pääsin HAMKiin ja nyt jälkeenpäin se oli kyllä todella osuva, koska täällä olen saanut pal-jon enemmän kuin mitä alussa ku-vittelin.

- Opiskelin englanniksi. Eng lan-ninkielinen koulutus antoi juuri sen tarvittavan uuden haasteen, jonka jo pitkään opetustyötä tehneenä opis-keluuni lisämotivaatioksi hakemi-seeni kaipasin.

Opintojen aikana olen saanut kie-len lisäksi paljon, paljon muutakin. Opetusmetodit, yhteistyö vertais-ryhmissä, humanistinen näkökul-mani on vahvistunut ja, pakko tun-nustaa, teoria tukee käytäntöä ja on auttanut jäsentämään opettajuutta ja oppimista.

Yhteisöllinen oppiminen on Jarin juttu. Hän on kehittänyt teeman ympärillä itselleen oman ydinosaa-misalueensa ja pääsi testaamaan ammatillisella puolella kehittämi-ään yhteisöllisiä oppimismenetel-miä myös lukion puolelle.

- 85 ei tykännyt, 15 tykkäsi. Tällä tu-loksella toisen asteen opetusyhteis-työssä on mahdollisuuksia, mutta selkeästi myös suuria haasteita, vir-nistää Suomalainen. Ja uhkuu sel-laista päättäväisyyttä, että vastaavan-laisia kiehtovia uusia aluevaltauksia on miehen työuralla tulossa eteen taatusti jatkossakin.

Pedagogisilla opinnoilla vakautta

58

Parhaat jatkot Hämeessä

Ammatillisessa koulutuksessa kehitys on kohti entistä suurempia yksiköitä, joissa järjestetään sekä ammatil-lista peruskoulutusta että näyttötutkintoja ja työelämäl-le tarjottavia täydennyskoulutushankkeita ja muuta ke-hittämistoimintaa. Ammatillisen opettajan uralle tämä avaa uusia mahdollisuuksia, joissa myös omaa pätevyyt-tä ja osaamista on tarkistettava. Pedagogisen kelpoisuu-den jo hankkineille tarjoammekin parhaat mahdolliset jatkot näihin opettajien oman osaamisen kehityshaas-teisiin: ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja am-matillisen opinto-ohjaajankoulutuksen.

Näiden jatkokoulutustemme saavutettavuus paranee myös entisestään, sillä haussa 2016 on tarjolla verkossa suoritet-tava opinto-ohjaajankoulutus. Laadukas ja hyvin etenevä opiskelu työn ohessa on meille parhaiden jatkojen perusta.

Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Ammatillinen erityisopettajankoulutus on ammatillisina erityisopettajina toimiville tai näihin tehtäviin aikoville tarkoitettua opettajien jatkokoulutusta. Ammatilliset eri-tyisopettajat voivat toimia ammatillisten erityisoppilai-tosten, ammatillisten oppilaitosten, aikuisoppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen erityisopetus- ja asiantuntijateh-tävissä. Ammattiin kouluttamisen lisäksi erityisopetuk-sessa painottuvat valmentava koulutus sekä opetukseen liittyvät kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät. Koulutus ei tuota kelpoisuutta peruskoulun erityisopettajan tehtäviin.

Koulutuksen lähtökohtana on oman opettajuuden ja oman työn kehittäminen erityispedagogiikan näkö-kulmasta. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Osaamisalueiden taitojen perustana on työelämälähtöi-syys. Opintojaksoissa kehitetään erityisopetuksen taitoja osaamisalueiden suuntaisesti. Lisäksi opintoihin kuulu-vat erityispedagogiikan perusopinnot.

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus on ammatillisina opinto-ohjaajina toimiville tai näihin tehtäviin aikovil-le tarkoitettua opettajien jatkokoulutusta. Ammatilliset opinto-ohjaajat voivat toimia ammatillisten oppilaitos-ten, aikuiskoulutusoppilaitosten ja ammattikorkeakou-lujen opinto-ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä. Koulutus tuottaa kelpoisuuden myös peruskoulun ja lukion opinto- ohjauksen tehtäviin.

Koulutuksen lähtökohtana on omien ohjaustaitojen ja oman toimintaympäristön opinto-ohjauksen kehittämi-nen. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen ja jakau-tuu osaamisalueisiin, jotka ovat itsensä kehittämisosaa-minen, toimintaympäristöosaaminen, ohjausosaamisen, ohjaustoiminnan organisointi- ja johtamisosaaminen sekä ohjauksen kehittämisosaaminen. Opintojaksoissa kehitetään opinto-ohjauksen taitoja osaamisalueiden suuntaisesti.

59

Usein kysytyt kysymyksetKuinka moneen koulutukseen voin hakea?

Voit hakea korkeakoulujen yhteishaussa enin-tään kuuteen koulutukseen. Hakutoiveet pitää asettaa mieluisuusjärjestykseen, etkä voi muut-taa niitä enää hakuajan päättymisen jälkeen.

Pitääkö minun toimittaa hakemukseeni liitteitä?Se, pitääkö sinun toimittaa hakemukseesi liittei-tä riippuu siitä, millä tutkinnolla ja mille koulutus-alalle olet hakemassa. Tarkista asia verkkosivuil-tamme osoitteesta www.hamk.fi.

Missä voin tutustua edellisvuosien valintakokei-siin?

Edellisvuosien valintakokeita on julkaistu koulu-tusaloittain verkkosivuillamme osoitteessa www.hamk.fi. Huomaathan, että kaikilla koulutusaloil-la edellisvuosien valintakokeet eivät ole julkisia, eikä niitä sen vuoksi löydy sivuiltamme.

Onko kolmen vuoden työkokemus välttämättö-myys YAMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaessa?

Kyllä on. Katso ohjeet työkokemuksen laskemi-seen verkkosivuiltamme www.hamk.fi.

Seuraa meitä:

www.facebook.com/hamkuas

www.youtube.com/hamkuas

www.youtube.com/hamkstories (opiskelijoiden videoblogi)

www.pinterest.com/hamkuas

twitter.com/HAMK_UAS

instagram.com/hamk_uas

Hei hienoa! Pääsit lehden loppuun asti. Vai aloititko väärästä päästä? Jos aloi-tit, niin hyppääpä takaisin alkuun. Sivulla kaksi näet meidän koulutustarjon-tamme, ja sivulta neljä löytyy tämän lehden sisällysluettelo. Sen avulla insi-nöörishenkiset ihmiset helposti hahmottavat lehden tarjoaman tietosisällön. Vai onko lähestymistapasi humaanimpi, ja tykkäät selailla sieltä ja täältä ma-kustellen mielenkiintoisimpia paloja ihan spontaanisti?

Vai olitko jo lopussa, ihan oikeasti? Luit koko 60-sivuisen lehden? No, mitä tykkäsit? Löysitkö etsimäsi? Hakuohjeitahan tässä ei tarkasti ole, kun ne voit tsekata helposti netissä osoitteessa www.hamk.fi/hakijalle.

Jos joku kohta jäi vielä lehden ja netin jälkeen epäselväksi, niin meidän haki-japalvelumme vastaa varmasti kysymyksiin, tai ohjaa kysymykset eteenpäin oikeaan osoitteeseen. (hakijapalvelut@hamk.fI)

Meillä ei turhia jäpitetä. Rakennusmestariopiskelijatkin heitetään heti hommiin, tai ainakin simuloidaan niitä oikeita hommia (s. 42). Muillakin vaikuttaa olevan projektia projektin perään. Valkeakoskelta lähdettiin Etelä-Koreaan World Mo-del United Nations -konferenssiin (s. 14 – 15). On tuotettu Sibelius-videoita (s. 19). Tekijä-tapahtumakin järjestettiin.

Opintoja voi räätälöidä itselle sopivaksi, jos tavallinen tahti ei sovellu sinulle, kuten metsätalouden opiskelijoilla Markulla ja Teemulla tehtiin. Yrittäjyyttä tu-etaan, kuten Timo kertoo jutussa sivuilla 18 – 19.

Ja hei, vaihtoon on tosi helppo lähteä, melkein mihin vain. Yli 100 yhteistyö-oppilaitosta ympäri maailman – yli 100 mahdollisuutta nähdä maailmaa. Lue Jussin ja Kallen tarinat sivuilta 32 – 33!

Vai olisiko vihdoin aika saada opettajan pätevyys? Lue Jarin kokemuksista sivulla 57.

Jos kevään 2016 haussa ei nyt tärppää, niin muista, että voit hakeutua opis-kelijaksi myös avoimen AMKin polkuopintojen kautta.

Tässä lehdessä on pieni osa meidän opiskelijoidemme tarinoista. Voisiko si-nun tarinasi olla yksi niistä?

Terveisin,lehden tekijätviestinta@hamk.fi