he rau aratakirohe nei. haere mai ki te rohe e whaakaia nei e te awa o Ōtākou. haere mai ki te...

32
He Rau Arataki

Upload: others

Post on 27-Jan-2021

0 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

  • He Rau Arataki

  • Ki kā kārakaraka maha o te motu, tēnā koutou, tēnā koutou, tēnā koutou katoa.Haere tonu kā mihi ki kā whānau, otirā ki a koutou e poipoi ana i ō tamariki, mokopuna kia takahia te ara whai mātauraka. Ka mutu, ko te ara tērā i takahia kētia e ō tātou tīpuna. Kai te mihi, kai te mihi.

    Nau mai, tāuti maiki te Whare Wānanga o Ōtākou. Te whiringa matua mō te 21,000

    tauira neke atu.

    Te Huka Mātauraka: Neke atu i te 30 tau e tautokona ana te ekenga o ngā tauira Māori.

    Kei ngā rangi tūhāhā te

    whakatauranga kounga ā-ao

    Hāngai pū ana ngā whakaratonga paenga

    Atu i te 200 hōtaka tohu paetahi, tāura hoki hei

    whiringa māu

    14 whare puni e tau pai ai te wairua o te hapori

    paenga

    5+

  • 1

    152karahipi whakauru tau tuatahi Māori kua tukuna i te tau 2019.

    Kei te tihi o te maunga, ā, kei te kotahi ōrau o ngā whare wānanga katoa o te ao Te Whare Wānanga o Ōtākou. (QS World University Rankings)

    Māori kua puta te ihu i te tau 2019.

    kei te taumata tāura.

    #1185kaimahi Māori.

    2,187tauira Māori kua tata kapi nei i ngā iwi katoa o te motu.

    I ahu mai te 85 ōrau o ngā tauira tau tuatahi i wāhi kē

    atu i Ōtepoti

    Ka tōtika atu kia 95 ōrau, o rātou kua puta te ihu, ki te mahi, ki te ako tonu rānei

    He whare pukapuka, he taiwhanga ako, he rauhanga

    kei reira rā te kounga

    Kei te tihi o te maunga o ngā whare wānanga o Aotearoa

    mō te whakatutukitanga mātauranga*

    95%

    Tata

    uran

    ga n

    ā te

    Pūr

    ongo

    -ā-T

    au 2

    019

    o Te

    Wha

    re W

    ānan

    ga o

    Ōta

    kou

    *TEC

    Edu

    cati

    onal

    Per

    form

    ance

    Indi

    cato

    rs

    428

    101Kei te karamatamata o te rākau ki Aotearoa mō ngā rironga tohu ki ngā tauira Māori.*

  • 2

    Kia ora, nau mai, tāuti mai koutou, ngā tauira Māori e aro mai ai ki te Whare Wānanga o Ōtākou hei wānanga mōu. Kei tēnei pukapuka he whakamāramatanga māu, mā tō whānau hoki kia whakatauria ai e koe, tētahi whakataunga nui mōu e haere ake nei.

    Ko Ōtākou te whare wānanga tuatahi, mātuatua hoki o Aotearoa. He hunga mātou kua ū-titikaha ki te momo whakaako tūāpapa-rangahau; kua whakaakoria ā tātou tauira e ngā mātanga ā-ao i ō rātou nā kaupapa.

    Mōhiotia whānuitia a Ōtākou i te āhua o te papa taurima, me te wheako ka rangona e ngā tauira. Ki tā ngā Kaitukumahi he mea whai hua ana te mātauranga karapotia ana te tauira e tukuna ana e tēnei whare wānanga.

    Ā, he tokomaha anō o ō mātou ika-ā-Whiro e mea mai ana, i haere mai ki Ōtākou, i arohaina, i whai hoa pūmau ake tonu, i whai hoki i te whanaungatanga.

    Atu i te kotahi rautau e mana ana te whare wānanga nei i ōna hono ki te ao Māori. Ko te ika-ā-Whiro Māori tuatahi, ko Te Rangi Hīroa (Sir Peter Buck), i puta tōna ihu hei rata i te tau 1904. Rite tonu te huhua o ngā ika taiea o taua wā te whiwhi i te tohu rata, engari i ēnei rā ka muia mai ngā tauira nō ngā moka katoa o Aotearoa ki te huhua anō o ngā kaupapa.

    Nā te Tiriti i tuia ai mātou ki Ngāi Tahu, hei mana whenua o tēnei takiwā, maimoa ana hoki ō mātou hono ki ētahi iwi o te whenua nei, ki ētahi kua whakaōkawa tērā hono me he kawenata.

    Ahakoa ko te papa taurima matua kei Ōtepoti, tata nei te haurua o ngā tauira

    Māori i ahu mai i te Ika-a-Māui ki te ako ki Ōtākou, e whakahīhī ana mātou ki te whakamanuhiri i ēnei taiohi nō ngā iwi huhua i Aotearoa.

    He whare wānanga ā-motu a Ōtākou, ā, e uruhau pai ana mātou e tāngutungutu anō ana, e rahi haere ana te tokomaha o ngā tauira Māori i roto i tō mātou taupori tauira. Kei te whakapau werawera mātou kia āhuru ai, kia hāneanea ai te noho o ngā tauira Māori, o ngā whānau Māori hoki. I manako ana mātou i pērā rawa te whakapono o tō whānau ki a mātou, ka waiho mai koe ki a mātou, kia whai ai koe i te mātauranga, e whakatinana ai o moemoeā, e tutuki ai ngā wawata o tō whānau, o tō hapū me tō iwi.

    Ko te pae tawhiti, whāia kia tata; ko te pae tata whakamaua kia tina.

    Ngā mihi.

    Professor Harlene HayneONZM PhD HonDSc FRSNZTe Tumuaki

  • 3

    Ki tōhoku tūraka hai Kaiuruki o Te Tari Whakawhanake Māori o te Whare Wānaka o Ōtākou (OMD), he mihi tēnei ki a koe, ā, ki tōhou whānau hoki i tā koutou aro mai ki Ōtākou nei.

    E tō atu ai, e toro atu ai ngā pakiaka o te Wānaka nei ki kā hapori o Ōtākou, o Murihiku (Te Whare Takiura, te Papa Taurima ki Murihiku), o Ō-Tautahi (Te Kura Hauora o Ō-Tautahi) hoki, hāuka i te hono motuhake nō te Tiriti o Waitaki ki te Mana Whenua o tēnei takiwā o Te Wai Pounamu, ā, ko Kāi Tahu.

    Ko te ūtaka tonutaka o te Whare Wānaka nei ki te whakapakaritaka o te Māori ko huaina ki Te Rautaki Kaupapa Māori (MSF), ā, ka noho hai tūāpapa, hai kupu tohutohu mā kā kaimahi hoki, mā kā tauira hoki.

    Ko Te Huka Mātauraka, ko Te Rōpū Māori, ko kā Kaiāwhina Māori kai ia wāhaka mātauraka, ko te Kaiārahi Tāura Māori, rātou ko te Kaiārahi Mahi Pūmau hoki ētahi o kā mātātupu whai tikaka mārika ki te akitutaka o te tauira Māori.

    Hai tāpirihaka, ka whakaakona, ā, ka rakahaua e Te Tumu, te Kura Mātai i te Māori, i kā iwi o Te Moana-nui-a-Kiwa, i kā Iwi Taketake hoki te reo me te ahurea Māori, me kā take nui e hākai ana ki kā iwi o Te Moana-nui-a-Kiwa me kā iwi taketake o te ao.

    Nā ēnei pou tautoko i piki ake ai te tokomaha o kā tauira Māori ko roko i te akitu. Neke atu i te 2,180 tauira Māori ko whakamanuhiritia i te tau kotahi e te Whare Wānaka nei, ā, ko rātou te 12 ōrau o kā tauira katoa i ahu mai ai i Aotearoa tou. I te tekau-tau ko hipa ko piki ake te tokomaha o kā tauira Māori i te 50 ōrau – e toru whakarau nui ake tēnei pikika i tā te pikika o kā nama o kā tauira nō Aotearoa noa.

    Ko pūāwai hoki kā pūmātauraka. I ia tau i kā tau piri tata e toru kua pahure nei ko whakawhiwhia tētahi pūmātauraka Māori nō Ōtākou ki te Tohu Mātāmua Whakaako o te Pirīmia. Ka timu te tai, ka pao te tōrea. Tāria te wā, ka whai wā mātou ki te tautoko i a koe, i tō whānau hoki ki Ōtākou nei.

    Nō reira, tēnā koutou, tēnā koutou, tēnā koutou katoa.

    Tuari Potiki Kāi Tahu, Kati Māmoe, Waitaha Kaiuruki

    Tēnei te ruru, te koukou mai nei, kīhai māhitihiti, kīhai mārakaraka. Te upoko nui o te ruru, terekou! He pō, he pō, he ao, he ao, ka awatea.Terekou!E kā tai e whā me te puku o te whenua, nau mai, haere mai ki tō tātou Whare Wānaka o Ōtākou.Haere mai ki te rohe o Ōtākou e karapotia nei e kā mauka whakahī, arā, ko Pakahiwitahi, ko tērā te pāhīhī o Āraiteuru, ko Hikaoraroa nō roto mai o Kāti Mamoe tae atu ki tērā pā whawhai i nohoia mai e Kāi Tahu i heke mai ko Pukekura e tū ake rā.

    Haere mai ki te tai o Āraiteuru kai te nohoia e kā iwi o te rohe nei. Haere mai ki te rohe e whaakaia nei e te awa o Ōtākou. Haere mai ki te kāika o kā iwi o Kāi Tahu, Kāti Māmoe me Waitaha hoki. Ki kā hua mokopuna a ō tātou tīpuna kai te taetae mai ki tō tātou whare wānaka, nau mai, haere mai! Whāia te iti kahuraki kia eke atu ai ki tērā taumata e hiahiatia nei e koe, e tātou katoa!

  • 4

    Ko ngā pou tautoko i tō haerenga mai ki ŌtākouKa whakahaere nei mātou i ētahi hōtaka totoro, ētahi kaupapa hoki ki te tautoko i tō pikinga mai i te kura tuarua ki te whare wānanga, tae rawa atu ki tō rere mai ki Ōtepoti, ko ētahi wheako hoki o te noho ki Ōtākou. Mō te roanga o te kōrero me kōrero ki te kaitohutohu ki tō kura, ki tētahi rānei o ō mātou kaitakawaenga.

  • 5

    Ka kōrero au ki a wai?Ahakoa e noho ana koe ki hea, arā anō he kaiārahi hei hoa kōrero mōu e haere mai ana ki Ōtākou.

    Grace LatimerTe Rarawa, Ngāpuhi, Ngāti Kahu, Te Aupōuri09 373 [email protected]

    Frank Edwards Ngāti Kahungunu, Tūhoe, Kāi Tahu03 479 [email protected]

    Ākene pea ko te waharoa hei kake mai koe ki tēnei o ngā wānanga ō mātou ko ngā kaitakawaeka nei, ka noho rātou ki Tāmaki Makaurau, ki Te Whanga-nui-a-Tara, ā, ki Ōtepoti hoki.

    E toro atu ai rātou ki ngā kura tuarua huri noa i te motu ki te kōrero, ki te tohutohu hoki mō ngā akoranga me te ao kei Ōtākou. Haere hoki ai rātou ki ngā pō mahi pūmau, ki nga whakaaturanga, ā, ki ngā hui-ā-tau o ngā iwi hoki.

    Tokorua ngā Kaitakawaeka Māori o te Whare Wānanga. E mahi ana a Grace Latimer ki Tāmaki Makaurau, ā, e mahi ana a Frank Edwards ki Te Huka Mātauraka ki te papa taurima ki Ōtepoti.

    Rite tonu ā Grace rāua ko Frank haere ki ngā hui ā-motu, ā-rohe hoki, ki ngā hui ā-iwi, ki ngā whakataetae kapa haka, ki Ngā Manu Kōrero hoki. Kūtoro hoki ai rāua ki ngā hōtaka rangatahi Māori, ka taea hoki e rāua te whakarite i tētahi tāpoitanga ā-tinana ki te papa taurima ki Ōtepoti nei.

    E whakapono pū ana a Leteisha Te Awhe-Downey i te paotanga atu o te tōrea, i ia timunga tai, ā, nā tana whakatau ki te ako ki Ōtākou, e pērā tonu ana te timunga o te tai ki a ia.Hei ko tāna, “I te pīrangi au kia wheakoria ai te noho ki taku kōtahi, te whakapakaritanga, me te tūtakitaki i ngā kanohi hou, nā reira au i ruku kau noa atu ki tēnei ao.”Ināinei, kei te tau mutunga o tana Tohu Paetahi, ko te mea nui whakaharahara ki a ia, ko tana whakapakeketanga me tana hononga anō ki tōna ao Māori. E aro atu ai tana rangahau ki tētahi take e ngākaunuitia ana e ia, ā, ko te whakaehutanga o ngā iwi taketake i ō rātou ake whenua, he kōrero e hāngai pū ana ki te tāhū kōrero o tōna ake whānau.

    Hei tāna, “Nā taku aro ki te Whakapakaritanga Iwi Taketake ki Te Tumu i aro pū mai au ki ahau anō, he mea whakahirahira tēnei i te mea, kua ngaro taua āhua mō tētahi wā roa.” I pērā rawa te tuawhiti o tana mahi i monoatia ia e te Kaunihera o Te Whare Wānanga o Ōtākou. E manako nui ana a Leteisha kia whiwhi ai ia i tana tohu i tēnei tau, kia ū tonu ai ki te kounga o āna mahi i tētahi tau Tāhū Paetahi, ā, ka aru atu tonu ki te Tohu Kairangi.

    Leteisha Te Awhe-DowneyNgā Rauru, Ngāti RuanuiTohu Paetahi Toi

    mailto:[email protected]:[email protected]

  • 6

    Hōtaka ākonga kura tuaruaTAU 10

    KATTIWānanga Pūtaiao

    TAU 11

    KATTIWānanga Pūtaiao

    TAU 12

    KATTIHands-On

    MBBC

    TAU 13

    KATTIHands-On

    MBBCREACH / OCE

    Kei a Tātou Te Ihi (KATTI) Aro atu ai te hōtaka o KATTI nei ki ngā ākonga Māori kei ngā tau 10 ki te 13 ki te takiwā o Tāmaki Makaurau kia whakaaroaro ai rātou ki te haere ki te whare wānanga. Mā ngā Kaitakawaeka o ētahi o ngā whare wānanga, arā ko Ōtākou hoki, tēnei hōtaka e whakahaere.

    E keiatatouteihi

    Wānanga PūtaiaoKo ngā Wānanga Pūtaiao he wheako ā-tinana e toru rā te roa mō ngā ākonga Māori kura tuarua. He noho marae tēnei, ka noho ki te taha o ētahi tauira whare wānanga, he kaipūtaiao me he kaumātua. Ā, ka ruku koe ki ētahi mahi pūtaiao ki tō hapori. He mea āki i te tangata, ēnei wānanga, ki te whakatōmene i te whiringa i waenga i te pūtaiao, te mātauranga Māori me tō oranga hoki, hāngai rawa hoki ki te hononga i waenga i te oranga tangata me te oranga taiao.

    otago.ac.nz/science-wananga

    Whai Wheako ki Ōtākou (Hands-On at Otago)He noho puni kia kotahi wiki te roa a Whai Wheako ki Ōtākou e tū ki ngā hararei kura i te marama o Hanuere. He karahipi ka whakawhiwhia te ākonga Māori e tīmatahia ana tana tau 12, 13 rānei ki te uru mai ki tēnei kaupapa. Ka utua e te karahipi ngā utu katoa mōu e rere mai ki Ōtepoti kia rongo ai koe i ngā reka o te whare wānanga nei, e whakapakari hoki i tō mātauranga, ō pukenga me tō ngākaunui ki te aro atu ki ngā akoranga whare wānanga.

    otago.ac.nz/hands-on-at-otago

    Te Karahipi REACH OtagoKa huakina te karahipi REACH Otago (Realising Educational Aspirations for Careers in Health) te kūaha mō ētahi ākonga Māori tau tua-ngahuru mā toru ki te noho ki te papa taurima whare wānanga ki Ōtepōti mō ngā rā e toru e rongo ake ai i ngā āhuatanga o te noho ki te whare wānanga: ka noho ki tētahi o ngā Whare Puni, ka puta ki ngā akoranga, ka tūtaki ki ngā tauira e ako ai i taua wā tonu, ā, ka ako mō ngā momo tohu Mātau Hauora me ngā ara ako anō e tukuna ai e Ōtākou. Ka tūwhera te wā tono hei te 1 o Mei, ā, ka aukati hei te 15 o Hune i ia tau.

    otago.ac.nz/mhwdu/tearahauora

    Te Noho Puni Pakihi Māori (MBBC)He hōtaka whā rā te roa e whakarato ai i tētahi wheako mīharo mō ngā ākonga Māori tau 12, 13 e rata ana ki te mahi pakihi, e hiahia ana hoki ki te whakapakari i ō rātou pūkenga pakihi, ki te whakatōmene i te papa taurima o te Whare Wānanga me te tāone tauira nei o Ōtepoti. Ka rongo i ngā āhuatanga o te noho ki tētahi o ngā Whare Puni, ka tūtaki hoki ki ngā kaimahi o Te Huka Mātauraka, te hunga e tautoko mārika nei i ngā tauira Māori i a rātou e ako ana ki Ōtākou. Ka tū tēnei Noho Puni ki te papa taurima ki Ōtepoti hei te Oketopa.

    otago.ac.nz/mbbc

    https://www.otago.ac.nz/science-wananga/index.htmlhttps://www.otago.ac.nz/hands-on-at-otago/index.htmlhttps://www.otago.ac.nz/business/studentactivities/mbbc/index.htmlhttps://www.otago.ac.nz/mhwdu/tearahauora/index.htmlhttps://www.facebook.com/keiatatouteihi

  • 7

    Kia ItaHe hōtaka kore utu a ‘Kia Ita’ kia rongo ai ngā ākonga Māori kāore anō kia tīmata tō rātou tau tuatahi ki te ao o te whare wānanga. Ka puta ai rātou ki ētahi akoranga, ētahi awheawhe, me ētahi kaupapa pori hoki.

    Arā te hunga tauira kātahi anō ka tae mai ka rongo i te uaua o te aru atu ki te ako ki te whare wānanga. Tērā pea e whā wiki te roa ki tētahi tauira noa kia tau pai ai tā rātou mārama i ngā taumaha mātauranga, i ngā kawenga pori, i ngā tohutohu ahurea hoki o te noho hei tauira whare wānanga.

    E aro atu ai a Kia Ita ki te whakamana anō ai tō urutau, tō mōhio hoki ki ngā tukanga whare wānanga nō mua tonu rā i tō tīmatanga mai, kia māmā ai tō piki mai i te kura tuarua.

    He aha hei hua māu?• Ka ako i ngā pūkenga ako, i ngā whanonga hoki o te whare wānanga.• Ka mōhio ki ngā whakahaerenga o te whare wānanga• Ka mōhio ki te āhua o te papa taurima me ngā rauhanga o te whare wānanga.• Ka whai hoa hou.• Ka tūtaki ki ngā kaimahi o te Whare Wānanga, ka ako mō ngā pūnaha tautoko hoki.

    Hei āhea, kei hea?E rua wiki ako tawhiti ai e tīmata ana i te tīmatatanga o te Hanuere, whai ake i tērā, e whā wiki kei te papa taurima e noho kore utu ana.

    otago.ac.nz/kiaita

    Te Wheako ā-Papa Taurima (OCE)Ka utua katoatia ngā nama e te karahipi nei mō Te Wheako ā-Papa Taurima (OCE). He wheako anō tēnei mō ngā ākonga Māori nō te kura tuarua kia rongo ai rātou i te āhua o te noho, o te ako ki te Whare Wānanga o Ōtākou.

    E rua ngā wā i te tau ka tū tēnei hōtaka, hei te Mei, hei te Hūrae hoki. Ka rima ngā rā e noho ai koe, e whakatōmene ai koe ki te papa taurima o te Whare Wānanga nei, ki te āhua hoki o te noho hei tauira whare wānanga ki Ōtepoti.

    Ka haere koe ki ngā akoranga i ngā kaupapa e ngākaunuitia ana e koe, ka tūtaki hoki koe ki ngā pūmātauranga me ērā atu o ngā tauira, ka rongo koe i ngā āhuatanga o te noho ki tētahi o ngā Whare Puni o te whare wānanga nei, ā, ka tūtaki hoki koe ki ngā kaimahi o Te Huka Mātauraka, te hunga e taunakitia ai te tauira Māori i a rātou e uru mai ki te whare wānanga.

    Mēnā he Māori koe, kei te tau mutunga koe ki tētahi kura tuarua ki Aotearoa, kua whakamana ā-tohu ki te kaiaka ki te taumata tuarua o te NCEA (he rite rānei tā ngā ākonga CIE, IB eke) me āta whakaaro koe ki te tono mai ki Te Wheako ā-Papa Taurima.

    otago.ac.nz/future-students/oce

    https://www.otago.ac.nz/future-students/oce/index.htmlhttps://www.otago.ac.nz/maori/students/kia-ita/index.html

  • 8

    Ngā karahipi

    Karahipi Whakauru Māori Whare Wānanga o ŌtākouI ia tau e tukua ai e te Whare Wānanga ēnei karahipi ki ngā ākonga he whakapapa Māori ō rātou, ā, e hiahia ana rātou ki te uru mai ki te tau tuatahi ki te whare wānanga. He $10,000 te uara māori o ēnei karahipi. Ko ētahi kaitono pūmanawa whakaharahara ka whiwhi pea i tētahi āhua nui ake, i tētahi āhua roa ake rānei i te kotahi tau māori o tēnei karahipi.

    Arā anō ētahi atu karahipi Tohu Paetahi o Te Whare Wānanga o Ōtākou, ētahi karahipi anō hoki mā ngā tauira whakapapa Māori kei te taumata Tohu Paerua me te taumata Tohu Kairangi.

    Tū Kahika He karahipi a Tū Kahika kei te Tau Tūāpapa o te Mātai Hauora o Te Whare Wānanga o Ōtākou e tautokona ai te tauira Māori e hiahiatia ana te mahi ki te ao hauora. Ko tā te karahipi nei ka whakakākahuria te tauira i tōna tau tuatahi ki tētahi korowai manaaki, he tau mātauranga, he tau tikanga, he tau tohutohu, he tau puni, he tau pūtea anō hoki ō te korowai manaaki nei.

    Tua atu a Tū Kahika i te karahipi noa, he whānau o ngā tauira Māori, o ngā kaimahi hoki e tū pokohiwi-tahi ana kia eke ai te katoa ki ā rātou whāinga. He hōtaka angitu a Tū Kahika, ā, ka tukuna he tūāpapa pai mutunga kia eke atu ai ngā tauira ki ngā akoranga anō o te Mātai Hauora.

    [email protected]

    He karahipi anōHe nui anō ngā karahipi, ā, he nui anō ngā momo puna e puta atu ai ēnei karahipi. Ka kitea he kōrero anō mō ēnei karahipi ki givME, he paetukutuku nā GenNZ e noho ana te kōrero mō ngā karahipi me ngā whakawhiwhinga 4,000 nui ake.

    generosity.org.nz/giv-me

    Ki te hiahia ki te kōrero tonu mō ēnei karahipi ka kōrero hoki ki te kaitohutohu kei tō kura, ki ētahi rānei e mōhio ana kei tō iwi, ā, ka kōrero hoki mai ki a mātou.

    otago.ac.nz/entrance-scholarships

    Arā ētahi karahipi mā ngā tauira Māori, he mea whakahaere e te Whare Wānanga o Ōtākou, ā, e te iwi, e te kāwanatanga, e te hunga pakihi, e ngā rōpū whakahaere tūmatawhāiti hoki. He āki nui tēnei ki a koe ki te tono ki ēnei karahipi.

    He pāmamao te Whare Wānanga o Ōtākou i te ūkaipō o Te Awanui Waaka i a ia e tirohia ana i āna whiringa ako te mātau hauora e rima tau ki muri.Nō te taone iti o Mourea, e kātata nei ki Rotorua ia, i toro mai ia ki te papa taurima o Ōtākou ki te hōtaka Māori ko REACH i a ia i te tau tuangahuru-mā-toru.I perā rawa tana rata ki Ōtākou i tana toronga poto nei, i whakatauria kētia e ia te uru mai, ā, i oti kē i a ia tana Tohu Paetahi Pūtaiao. Ināianei kei te aro atu ia ki tōna Tohu Paetahi Rongoā, e ako ai ia i ngā rongoā o ēnei rangi, engari i te ruku hoki ia ki ngā rongoā o te Māori.He wheako hou ki a ia tana tau tuatahi, he hononga hou ōna, i te waea hoki ia ki te noho tauira.

    “Arohaina au te wāhi nei. Kōhau kore ana ahau taku haere mai ki Ōtākou,” ko tāna.Mihi ana ia ki ngā ratonga tautoko Māori o te Whare Wānanga, nā rātou tōna hauora, āna tutukinga mātauranga, tana waea hoki ki te ao whare wānanga i tautoko. Tākaro ana a Te Awanui i te poitūkohu tātāwhāinga ki te tīma matua o te Whare Wānanga ki te whakataetae ki Ōtepōti, ā, i te tākaro hoki ia ki te tīma Ōtākou tūturu ki ērā atu o ngā tīma whare wānanga o te motu.Ka oti i a ia āna mahi ako i te tau 2021, e manako ana ia kia mahi hei kairongoā, ā, kei te rata pai ia ki tētahi tūranga ki te hohipera i te pai o te wheako ka rangona, engari me “tata kē ki te kainga”, ki Rotorua, ki Tāmaki Makaurau, ki Te Whanganui-a-Tara rānei.

    Te Awanui Waaka Ngāti Pikiao (Te Arawa)Tohu Paetahi Pūtaiao Tohu Paetahi Rongoā

    mailto:[email protected]://generosity.org.nz/giv-mehttps://www.otago.ac.nz/future-students/fees-and-scholarships/scholarships/index.html

  • 9

    Hani PrenticeNgāti Tūwharetoa, Ngāti Kahungunu ki Te Wairoa, Te ArawaTohu Paetahi Toi “E whai hua rawa taku mahi ki te Whare Wānanga i te tautoko ki te tauira Māori. E tau tonu ana taku wairua i tā rātou toro mai, ahakoa īmera mai, kōrero ā-tinana mai rānei, i tā rātou whakapono mai, i tā rātou whakamana i taku tū Māori.“E māuru ana ngā taimaha o te ako i raro i te pūnaha mātauranga Pākehā i te whanaungatanga, i te whakakotahitanga kei Ōtākou.“Tē mimiti te puna whakamiha mō rātou mā o Te Rōpū Māori e kaha pīkau nei i ngā karaehe tautoko huhua mo tātou Ngāi Tauira mā. Ka mahea ngā rangiruatanga, ngā papatoiaketanga o ngā mahi o te whare wānanga nā runga i te mōhio ka eke panuku te tauira Māori inā he kaiako Māori tōna. Nā konei te tauira Māori e eke ki ngā taumata tiketike o tēnei o ngā ao mātauranga.“Ko āku kupu ārahi ki tētahi e whakaarohia ana kia nuku mai ki Ōtākou, me wātea te hirikapo, me tangata marae koe. Ka hīnātore atu ētahi o ō whakaaro pōauau. He rerekē te tangata, he rerekē rawa ngā ara whakaako, ka whai māramatanga hou koe mō tō ao. Tē karo atu ai ēnei panonitanga, tukua noatia kia panoni kia pakari haere ai koe hei tangata.“Me tihoi ake he huarahi mōku.”

  • 10

    Te Rangi Hīroa (Sir Peter Buck) (Alexander Turnbull Library, National Library of New Zealand Te Puna Mātauranga o Aotearea)

    Ko ngā ika-ā-whiro

    Te Rangi HīroaNgāti MutungaMB ChB 1904, MD 1910, HDSc 1937

    Ko ia te Ika-ā-Whiro Māori tuatahi kua puta tōna ihu i te Whare Wānanga nei, i whakangūngūa hei rata i ngā tau 1900-1904. He nui anō ta Te Rangi Hīroa, arā, ko Tā Peter Buck whakapānga whakahirahira ki te ao hauora, ki te tāhūhū kōrero hoki o te iwi Māori, o tēnei whenua anō hoki. Ko tana whakapōtaetanga te aonga atu o te rā hou mō ngā tautikanga angitu Māori ki Ōtākou. Nō taua wā, kua puta te ihu o te tini mano o Ngāi Māori, kua eke rātou i ā rātou mahi, kua whai hua nui ō rātou hapū, ō rātou hapori i tō rātou mātauranga, i tō rātou rangatiratanga hoki.

    Dr Tutere Wi RepaTe Whānau-a-Apanui, Ngāti PorouMB ChB 1908

    Dr Edward Pohou EllisonNgāi Tahu, Te AtiawaMB ChB 1919

    Hoani ParataNgāi TahuBCom 1944

    Dr Henry BennettTe ArawaMB ChB 1944

    Dr Rina Moore (nee Ropiha)Rangitāne (Te Matau a Māui/Hawkes Bay/Wairarapa), Te Whānau-a-ApanuiMB ChB 1947

    Professor Eru PomareTe Ātiawa, Ngāti Toa, Ngāti Raukawa, Ngāti Kahungunu, RongowhakaataMB ChB 1966

    Sir Peter TapsellNgāti Whakaue, Te ArawaMB ChB 1952, HonLLD 1997

    Dr Paratene NgataNgāti PorouMB ChB 1970, HonLLD 2004

    Professor Sir Mason DurieRangitāne, Ngāti Raukawa, Ngāti KauwhataMB ChB 1963, HonLLD 2008

    Professor Piri SciasciaNgāti Kahungunu, Ngāi TahuBSc 1968, BA 1972

    Dr Pamela BennettTe ArawaBSc 1971

    Ian Taylor CNZMNgāti Kahungunu LLB 1975

    Judge Sarah Reeves Te Ātiawa LLB 1984

    Jamie JosephNgāti Maniapoto, RangitaneBPhEd 1993

    Bentham OhiaNgāi Te Rangi, Ngāti Pukenga, Ngāti Ranginui, Te Ati Awa, Ngāti RāruaBA 1995

    Dr Farah Rangikoepa Palmer ONZMNgāti Mahuta, Ngāti WaioraBPhEd(Hons) 1995, PhD 2000

    Professor Jacinta RuruRaukawa, Ngāti Ranginui, Ngāti ManiapotoLLB 1998, LLM 2002

    Dr Diane RuwhiuNgāpuhiBCom(Hons) 1998, MCom 2001, PhD 2009

    Professor John Broughton CNZM Ngāti Kahungunu, Ngāi TahuPhD 2006

    Dr Tangiwai Rewi WaikatoMIndS 2006, PhD 2018

    Marilynn Webb ONZMNgāpuhi HonLLD 2010

    Professor Suzanne PitamaNgāti Kahungunu ki Te Wairoa, Ngāti WharePhD 2013

    Whakahīhī pai ana mātou ki ō mātou Ika-ā-Whiro Māori, anei e whai nei he tīpakonga o ētahi Ika nui taioreore kua puta kē te ihu i te Whare Wānanga nei, ā, kua rongo hoki te ao i ō rātou painga.

    Burns Fellows Hone Tuwhare (1974) Witi Ihimaera (1975) Keri Hulme (1977) Rawiri Paratene (1983)

  • 11

    Rāhiri Wharerau NgāpuhiTohu Paetahi Toi Tohu Paetahi Ture

    “Nōku te māringanui i whai wāhi ahau ki te kaupapa OCE i taku tau whakamutunga ki te kura tuarua, i tipi haere mātou ngā tauira i te whare wānanga nei, i toro atu ki ngā kaupeka rerekē, me te aha i kite ahau i ngā painga o Ōtākou. “He rawe ngā ratonga tautoko i ngā tauira Māori ki Ōtākou, mai i ngā karaehe tautoko ki ngā wānanga me ngā pōwhiri, he rawe te katoa.“I taku tau tuatahi i whai wāhi ahau ki te kaupapa o Kā Rikarika a Tāne, i whai hua te kaupapa nei mōku, i te mea ko tētahi o ngā tino uaratanga o tōku kura ko te hononga i waenga i te tuakana me te teina, ā, i tino rongo au i tērā wairua. Hei āpiti atu, i whai wāhi ahau ki ngā karaehe tautoko, me te aha? I angitu te nuinga o āku mahi.“Ko tētahi o ngā mea ka kore au e wareware ko te pōwhiri mō ngā tauira hou, i mua i tēnei, i āhua āwangawanga ahau, heoi, i taku taenga atu ki te pōwhiri i rongo ahau i te wairua manaaki, me te kaha tautoko o ngā kaiako, ngā kaiāwhina me ngā tauira, hei reira au i mōhio kua tae ahau ki te whare wānanga tika mōku.“He rite tonu taku kupu āwhina ki tēra o Six60, kia mau ki to ūkaipō! Mōku ake, he tawhiti rawa atu a Ōtepoti mai i tōku whānau, i kaha rongo ahau i te ngau o te mokemoke, koirā au e kī ana kia mau ki to ūkaipō, me pupuri tonu ki tērā hononga ki te kāinga.”

  • 12

    Ngā huarahi hei āwhina i te tauiraTētahi o ngā hua o te noho tawhiti i te kāinga ko tō kawe anō i ō ake haepapa. He uaua pea tēnei ina i ahu mai koe i tētahi whānau noho tata, nā reira e kore mātou e huri tuarā i tō mātou kawenga manaaki i a koe. He kupenga tautoko kua whiria kia tautokona ai koe i ō mahi ako, kia harakoa ai to noho, kia angitu ai tō mahi ki Ōtākou.

  • 13

    Taunaki ākonga Tutei Papa TaurimaKo ngā tira Tūtei Papa Taurima ka puta i ia rā o te wiki, i ia hāora o te rā ki te papa taurima ki Ōtepoti, ki Ōtepoti ki te Raki hoki ki te āwhina atu, ki te tohu atu hoki ki a rātou e hiahiatia ana. He māmā te tautohu atu i ēnei nā ō rātou kākahu kahurangi me te koura. otago.ac.nz/campus-watch

    Te Pokapū Mahi PūmauKa āwhina a Te Pokapū Mahi Pūmau ki a koe ki te whakatau i ētahi whāinga mahi e hangaia ai te āpōpō e pīrangi ana koe: mēnā he tirotiro akoranga rānei, he tirotiro rānei ki tētahi whakawhitinga ki tāwāhi, mēnā ka rapu koe i tētahi mahi raumati e hāngai ana ki te mahi pūmau e hiahiatia ana e koe, e rapu ana rānei i ētahi mahi e hāngai ana ki ō kaupapa ako. otago.ac.nz/careers

    Te Kawenata Whanonga TauiraHe Kawenata Whanonga Tauira tā te Whare Wānanga nei, he puka tikanga māmā e whakataha atu ai i ngā whanonga kino e whara ai pea tētahi. Nā ngā Tūtei Papa Taurima i āwhina mai ki te Whare Wānanga nei ki te mau tonu ki ēnei tikanga e ora ai, e pai ai te papa taurima nei. otago.ac.nz/code-of-conduct

    Kōrero me te Tautoko ki te Hunga HauāHe ratonga kore utu, matatapu hoki tēnei, e tohu atu ai, e whaitaua ai, e whakamārama ai hoki te hunga hauā, he waimaero rānei ōna, he take hauora rānei ōna, he raru anō rānei o te tinana, o te hinengaro rānei e whakapōrearea ai āna mahi ako.otago.ac.nz/disabilities

    Ratonga Hauora TauiraKei te papa taurima tonu te Ratonga Hauora Tauira, ki reira ka whakarato ai i ngā ratonga hauora, ratonga nāhi, tohutohu, tohutohu mate hinengaro me te maimoatanga e tika ana mō ngā tauira katoa o Te Whare Wānanga o Ōtākou.otago.ac.nz/studenthealth

    Te Mahi-ā-RēhiaKo tā te Whare o Rēhia (Unipol) me Ngā Karapu me ngā Pāpori o OUSA (Clubs and Societies) mahi ko te whakarato i te hōtaka matawhānui e āwhinatia ai koe ki te ū ki te mahi hauora, kia whakataurite ai ō mahi mātauranga ki ētahi mahi tūrangahakoa. Arā te nui o ngā mahi-ā-Rēhia kei te aroaro, ahakoa kei te papa taurima rānei, kei wāhi kē anō rānei. Arā, ko ētahi akoranga, ētahi haerenga, ētahi mahi whakapakari tinana, he hākinakina ōpaki, he hākinakina ōkawa, he karapu me he pāpori hākinakina anō hoki.otago.ac.nz/recreation

    Te Pokapū o Te Moana-nui-a-KiwaTalofa Lava. He mihi nui tēnei ki ngā tauira i ahu mai i te Moana-nui-a-Kiwa, ko koutou kua whānau mai, kua tupu hoki ki Aotearoa, ko koutou hoki kua nuku tika mai i tētahi o ngā moutere ki Ōtākou. He Kaiwhakahaere e mahi ana ki te whare nei māna koe e tautoko ki ō take mātauranga, ki ō take oranga anō hoki, ā, ka āwhina hoki i a koe ki ngā akoranga tautoko, ki te whakarite i te whakaruruhau, ki te whai karahipi, ki ngā take o te ture, ki te rapu whare, ki te rapu hoki i te whare karakia pai mōu. otago.ac.nz/pacific

    Kaiawhi Wairua / Māori ChaplainKo Tākuta Helen Papuni te Kaiawhi Wairua o te Whare Wānanga. Kei te wātea ia ki te tautoko ā-oranga, ā-wairua hoki ki ērā e hiahiatia ana. He mea matatapu tonu āna mahi ki a [email protected]

    Whakapakaritanga Ako mō te TauiraHe ratonga kore utu tēnei e hāngai pū ana ki a koe anō. Ka āwhina ki a koe ki te whakapakari i ō pūkenga ako, ā, he kaupapa whakaruruhau hoki, ā, he āwhina hoki ā-ipurangi.sld.otago.ac.nz

    Te Rōpū Tauira o te Whare Wānanga o Ōtākou (OUSA)Mā te tauira, mō te tauira tēnei rōpū, ā, he mea mātua ki te wheako o te tauira ki Ōtākou. Ko āna ratohanga ko te oranga me te whakataua, ka tū hei māngai mō ngā tauira, ko te mahi ā Te Rēhia, ā, ko te whakahaerenga o ētahi kaupapa pori anō hoki. E tīmata ana me te Whakawaia kei te tīmatanga o te wāhanga tuatahi, ā, haere tonu ana hei te roanga o te tau.ousa.org.nz

    Ngā Rawa me ngā Ratonga Kōrero – Te Whare Pukapuka MāoriTe Aka a Tāwhaki Kei te Whare Pukapuka Matua o Te Whare Wānanga he wāhi ako motuhake e noho ana te Kohinga Rawa Māori (Te Aka ā Tāwhaki).

    Nā te mahi ngātahi ki Te Tumu i whakatū ai Te Aka a Tāwhaki, ā, i reira ko te pū o ngā rawa Māori hei puna kōrero mō te tini anō o ngā akoranga o te Whare Wānanga. He wāhi pai, he wāhi tau kia oti pai ai i a koe ō mahi.

    Uare Taoka o Hōkena He kohinga motuhake tēnei o ngā rawa Māori, o ngā rawa o Aotearoa, o ngā rawa hoki o Te Moana-nui-a-Kiwa. Ka pupuri ki ētahi mahi toi, ki ētahi whakaahua, he pūoro, he pukapuka, he hautaka, he mahere whenua, he niupepa, he tukunga kōrero, me he tuhinga tawhito hoki.

    I reira hoki he ratonga rangahau, he ratonga uiui Māori motuhake, ā, he akoranga, he tāpoitanga hoki hei āwhina atu ki a koe i a koe e rangahau ana.

    mailto:[email protected]://www.otago.ac.nz/proctor/campuswatch/https://www.otago.ac.nz/careers/index.htmlhttps://www.otago.ac.nz/proctor/codeofconduct/https://www.otago.ac.nz/disabilities/index.htmlhttps://www.otago.ac.nz/studenthealth/index.htmlhttps://www.otago.ac.nz/recreation/index.htmlhttps://www.otago.ac.nz/pacific/index.htmlhttps://www.otago.ac.nz/hedc/students/index.htmlhttps://www.ousa.org.nz/

  • 14

    Te Huka Mātauraka Ka mate kāinga tahi, ka ora kāinga rua. Ko te Huka Mātauraka ka noho hei kāinga rua mō ngā tauira Māori katoa ka tau mai ki Te Whare Wānanga o Ōtākou. Mai i te purapura o te hiahia kia haere mai koe, tae noa ki te hui whakapūmau me ngā mahi ka whai ake, ko Te Huka Mātauraka tērā ka poipoi, ka ārahi, ka āwhina i ngā tauira Māori katoa. Rā atu, rā atu, tau atu, tau atu, e noho tonu ana a Te Huka Mātauraka hei kāinga rua mō ngā tauira Māori, mai mua tonu rā i te whakaurunga me te tīmatatanga o te kaupapa Tūraka Hou (Whakawainga Māori), tae rawa atu ki Te Heika Pounamu, ki te Whakapōtaetanga Matua, ki tua hoki o tō wehenga i te Whare Wānanga nei.

    Ko Te Huka Mātauraka te manawa o te noho Māori ki Ōtākou, e whakatenatena nui ana, e tautoko mārika ana i ngā tauira whakapapa Māori. He marae anō a Te Huka Mātauraka kia hui ai ngā tauira Māori, kia whai tautoko ai, kia whai tohutohu ai, kia whai wāhi ai hoki ki ngā hononga-ā-iwi me te whakawhanaungatanga.

    Ehara i te mea mā ngā tauira anake tēnei pōwhiri. Ina ka peka mai te whānau o te tauira ki Ōtepoti, e tūwhera ana ngā māihi o te whare ki a rātou hoki. Me waea mai rānei, me īmera mai rānei e ngā mātua ina he pātai, he māharahara, e hiahia rānei ki ētahi atu kōrero mō te Whare Wānanga.

    He nui te kōrero paiKei Te Huka Mātauraka he taringa rahirahi, me he māngai tuku i te tohutohu whai tikanga.

    Atu i tā rātou ārahi i a koe ki ngā mahi mātauranga me ngā tikanga uru, ka āwhinatia koe hoki e ngā kaimahi nei ki te taha hauora, ki te taha oranga, ā, ki te taha tahua, waihoki ka āwhinatia koe ki ngā koha āwhina me ngā karahipi.

    Tūraka HouKo tēnei tētahi o ngā kaupapa ikeike ki te papa taurima o Ōtākou. He kaupapa tēnei hei āwhina atu kia whakawhiti mai ai i tō kāinga ki te whare wānanga, ka ū ai hoki te tāmore mau tonu kia tau pai ai ngā tauira ki ō rātou tau tuatahi, tau tuarua hoki o tā rātou mahi ako.

    Ka tīmata te hōtaka ki tētahi pōwhiri, ki reira tūtakitaki ai rātou ki ētahi atu tauira Māori. Ka pōwhiritia hoki ngā Pōua me ngā Taua nō ngā rūnaka me te hapori ki te papa taurima ki te tūtaki i a koe, kia hono ai koe ki te hapori Māori. Mātua nei, ko te aronga nui o Tūraka Hou ko tō mōhio mō ngā ratonga tautoko me ngā rauemi e wātea ana māu.

    Ko te mea nui, ka tūtaki koe ki ētahi atu tauira Māori, ka tuia te taura tangata, kia mōhio ai koe, ehara tēnei i te noho takitahi, e kāo, he noho takitini.

    Hōtaka mātaurangaKo te take matua o Te Huka Mātauraka ko te tautoko i ngā tauira Māori kia eke atu ai rātou, ā rātou mahi ako hoki ki te taumata o angitu. He pōwhiri tēnei kia uru mai ai koe ki te hōtaka mātauranga, ka whakaratohia ai ētahi akoranga tautoko ki te taha o ētahi mātanga i ngā kaupapa katoa o te Whare Wānanga mō te wā katoa e ako ai koe ki konei.

    Tata nei te katoa o ngā tauira Māori kua uru mai ki tēnei hōtaka, ā, ka pērātia anōtia te whakamīharo o ā rātou eke ki te taumata. Kei reira tonu te hiahia o te tokomaha o ngā tauira ki te piki ake ki te taumata Tohu Paerua, ki ngā tūranga ngaio, ki ngā tūranga rangatira ki Aotearoa, ā, ki te ao rānō. Whakahīhī katoa ana mātou ki te katoa.

    He hōtaka hoki e whakaratohia ana e te Huka Mātauraka ki te āwhina atu ki ngā pūkenga ako, ki ngā pūkenga whakarite ki te whakamātautau, ki ngā pūkenga tuhi kaurangi me ērā atu o ngā tūāhua tauhou ki rātou kua tau oroko mai ki te Whare Wānanga nei.

  • 15

    Ngā whakanuiHe nui anō ngā wā e whakanuia e Te Huka Mātauraka ngā tauira o te Whare Wānanga - He ara anō ēnei whakanui kia tau ai ō piropiro mokemoke, kia piki atu ai tō manawa, ā, kia rongo hoki ai koe i te whakamānawa o ētahi atu i a koe e aro atu ai ki tō mahi ako. Kāore i tua atu i te whakahīhī i rangona ai e te whānau i te ekenga o ā rātou tamariki ki te taumata i te aro atu ai rātou. Me mātua whakanui ēnei tohu nui.

    Mā Te Huka Mātauraka Te Heika Pounamu e whakahaere, arā ko te whakapōtaetanga Māori ka tū i mua i te whakapōtaetanga ōkawa ka tū ki te Wharenui o te Taone.

    Ka pōwhiritia ngā whānau katoa ki tēnei kaupapa, ā, he wā anō ka kōrero, ka waiata, ka whakaahuria, ka kata, ā, ka tangi pea hoki. Ko tēnei tētahi o ngā kaupapa e mauroa ana ki te pae o mahara, e noho ana hei rā o raurangi ki ngā tauira kua whakanuitia.

    otago.ac.nz/maoricentre

    Arihia Joseph Ngāti Maniapoto, Ngāti Kahungunu ki te WairoaKaituitui Mātauraka

    I ngā tau 16 e mahi ana a Arihia Joseph hei pou o Te Huka Mātauraka, kua whakarua kē te tokomaha o ngā tauira Māori ki Ōtākou.Ko Arihia te Kaituitui o te hotaka mātauranga ki Te Huka Mātauraka. E mahi ngātahi ana ia ki ētahi o ngā kaiako ngākaunui ana, hīkaka ana ki te papa taurima kia hono atu ai ngā tauira ki ngā ratonga tautoko i ā rātou mahi ako mā ngā akoranga tautoko me ngā awheawhe. Ko tā Arihia e mōhio ana ngā kaimahi i he tino hua ā rātou mahi ki ngā tauira, ki ō rātou whānau, ā, ki te hapori rānō. “Ki au nei, kāore he mahi āku i mua i tua atu i te mānawa o tēnei. Ko tā mātou tino mahi ko te kōtuitui i te whakaaro kia eke tā mātou āwhina ki tētahi taumata pai ki ngā tauira.”

    Kua mea mai ētahi o ngā tauira nei, nā konei i angitu ai tā rātou whai tohu.E ai ki a Airihia ko te tino wā o te tau ko Te Heika Pounamu, i reira ka rongo ia i ngā piki me ngā heke o ngā tauira kia tutuki ai i a rātou ā rātou whāinga mātauranga, he mea whakakoakoa i tōna manawa.“Ki te kite i ngā tauira i tae mai i ō rātou tau tuatahi, ka kite hoki i tō rātou whakapakeketanga i te wā mai i te māhaki, i te whakamā ki tō rātou pūāwaitanga hei pūnenga, hei ika māia.”“He whakahīhī tērā e kore rawa e tāromaroma i te wā.”Hāpaitia te ara tika pūmau ai te rangatiratanga mō ngā uri whakatipu.

    Te Huka Mātauraka staff: Arihia Joseph, Pearl Matahiki, Frank Edwards, Karin Fraser, Kiritapu Murray, Ken Tipene.

    Tūraka Hou, Ōtākou Marae.

    https://www.otago.ac.nz/maoricentre/index.html

  • 16

    He hōtaka whakaruruhau a Kā Rikarika a Tāne e whakahaerehia ana e Te Huka Mātauraka. Ko te whakapikinga ōu ki te maunga teitei o te mātauranga o te pāpori hoki te whāinga nui. Ko ērā anō atu ko te whakamāmā i tō piki mai i te kura tuarua ki te whare wānanga.

    Ko te kōrero e noho ana hei anga mō te kaupapa nei, ko tērā o Tāne Mahuta me ngā kete mātauranga e toru, ā, i piki ake, i kake ake a Tāne ki Tikitiki-o-rangi ki te rapu i te mātauranga hei whakahoki mai ki te ira tangata.

    Ko te tikanga tuakana/teina me te anga pori whānau/hapū/iwi te tūāpapa mō te kaupapa nei kia whai whanaungatanga ai ngā kaiuru ki a rātou anō, ā, ki ngā tuākana hoki e noho mai nei hei pou whakaruruhau. Nā reira ka whakatakirua te kaiuru, tauira tau tuatahi (teina) ki tētahi pou whakaruruhau, tauira tau tua-aha (tuakana) hei takirua whakaruruhau.

    Ka whakakāhui anō ai ētahi o ēnei takirua hei whānau, ka ārahina ngā kāhui e tētahi o ō mātou tauira mataho (mātāmua). E whakatere tahi ana rātou i te tau, e tautoko ana, e maimoa ana tētahi ki tētahi. Ko tēnei tuinga tangata kua whakairohia ki tō mātou tohu, mā reira hoki rātou e whai kaha ai.

    Ia wiki ka toro atu te tuakana kua whakangūngūa ki ēnei mahi ārahi, ki te teina, mā te karere-ā-waea, mā te tūtaki ā-tinana rānei. Ki te kore te tuakana e mōhio ki te ara e tika ana, ki te utu rānei ki te pātai, ka mōhio rātou ki tētahi atu kei te mōhio kē ki ēnei āhuatanga.

    Ia marama e hui ai ngā whānau katoa, ā, ka tātāwhāinga rātou ki a rātou anō, ko te toa ka whakanuia i te otinga o te tau, ki te hākari ōkawa. Nau mai, haere mai ki roto i te korowai o Kā Rikarika a Tāne.

    otago.ac.nz/maoricentre/mentoring

    Kā Rikarika a Tāne Whanaungatanga – Ako – Manaakitanga – Rangitiratanga.

    Ko Waiora Morris te ika i te ati i tōna whānau ki te ako ki Ōtākou, engari he nui anō ngā ākonga o mua nō tōna kura tuarua i whai wāhi ki konei, ā, i rongo hoki a ia i te pai o tā rātou noho ki tēnei ao e rerekē nei i te ao kei Tāmaki Makaurau.I tōna tau tuatahi ki te Whare Puni o Arana, i whai hoa tata ia ki te papa taurima, ā, i te rata hoki ia ki te tautoko nā te kaupapa o Te Huka Māturaka, ko Kā Rikarika a Tāne, he hōtaka whakaruruhau tuakana/teina.“Nā rātou au i tūtaki ai i tētahi ākonga hauora pakeke ake i a au, ā, nāna ahau i whakatau ai.”I te rāhui o te Mate Karauna-19, i hoki a Waiora ki Tāmaki Makaurau, ā, i ako tuihono ia i reira. “He uaua ki a au tērā momo ako, i te mea he pai ki au te ako kanohi ki te kanohi ki te kaiako,

    engari me oke tonu te oke o te ururoa, me urutau ka tika.” Whai hua rawa ana āna mahi i tana whakawhiwhinga ki te tohu nui taioreore o te Rūnanga o te Whare Wānanga ki tētahi o āna akoranga ōhanga.Tua atu i āna akoranga, e pai ki a Waiora ki te tākaro whutupāoro ki tana tīma ngā Harbour Hawks ki te whakataetae whutupāoro o Ōtepoti. Ki te titiro whakamua mōna, hei ko tāna nō mai rānō tana ngākaunui ki te ao ōhanga, ā, i tēnei wā o tōna oranga, kua wātea ngā ara katoa ki mua i a ia.Hei tēnei raumati, kāore he here o te rapu i te mahi raumati, i a ia e hoki anō ki tōna tau tuarua hei tauira ki te Whare Pūtea o Heartland.

    Waiora MorrisNgāpuhi, Te Whānau-ā-Apanui, Ngāti Awa, Te RarawaTohu Paetahi Pakihi

    https://www.otago.ac.nz/maoricentre/services/mentoring/index.html

  • 17

    Ka tae rā anō ō Kiritapu Murray wheako ki te mahi ngātahi ki te hunga rangatahi e āwhina atu ai kia māuru ai te mamae whētuki. Ka whakamahia te tikanga oranga whakaari – he momo maimoatanga i ahu mai i te tikanga me te hauora o te whānau.

    Kua whakatupuria tōna whānau, he pakeke rātou ināianei, ā, ka aroha anō hoki ki ngā tauira i te mea kei te piki ake ia i tōna ake poutama mai i te Tohu Paerua ki te Tohu Kairangi. Hika mā!

    “Haere mai ki te hui, i mua i tō tīmatanga mai ki Ōtākou, ā, mēnā he tauira kē koe ki konei, kāore anō koe kia tūtaki mai ki a mātou, tēnā, nau mai!

    “Ki te tuitui kē ai tāua i te taura tangata, e taea rawa ai e au te tautoko i a koe ki ngā rā e heke mai, ki ngā taero e aukati ai te pai o tō noho ki Ōtākou – Ahakoa ko te

    matemate-ā-one, ko te taumaha rānei o ō akoranga, ko te noho mokemoke rānei.

    “Ki te mōhio koe, ko wai mātou, he ngāwari kē ake ki a mātou ki te tautoko i a koe i te ūnga mai o te taimaha, o te pōuri, o te papatoiake rānei.”

    Rite tonu te noho mai o tētahi o ō Kiritapu hoa kaihaumanu, ko Digby Jones, tana kurī parehe.

    “Hīkaka ana māua ki te kite i a koe, nā reira hei te wā e rite ana, tēnā whakapā mai, whakaritea he hui ā-tinana rānei, ā-huitopa rānei.”

    Kāore e roa, ka whai hoa Kaitohutohu a Kiritapu, hei kopounga ki te tūranga kātahi anō ka wātea i te wehenga o Vicky Totoro. Nā Vicky taua tūranga i kawe i ngā tau e hia nei, nāna hoki te huhua o ngā tauira i tautoko i tā rātou noho ki Ōtākou.

    Kaitohutohu Māori

    He tokorua mātanga kaitohutohu e whakaratohia ana i te ārahitanga matatapu hei ārahi i ngā tauira mō te roanga o tō rātou noho ki te Whare Wānanga o Ōtākou.

    Kiritapu Murray Kāi [email protected]

    mailto:[email protected]

  • 18

    Te Roopū Māori

    He māngai a Te Roopū Māori mō ngā tauira Māori katoa ki te taha o Te Rōpū Tauira o te Whare Wānanga o Ōtākou (OUSA).

    Ko rātou rā te māngai tōrangapū kei te papa taurima, ā, ka whakarato hoki i ētahi kaupapa tikanga, ētahi mahi whakawhanaungatanga, me ētahi kaupapa hākinakina i te roanga o te tau.

    Ko ngā whāinga o Te Roopū:

    • Ka tautoko, ka whakatenatena i ngā tauira Māori o te Whare Wānanga o Ōtākou

    • Ka ākina te aro atu o ngā tauira Māori ki te mātauranga whare wānanga

    • Ka toro atu ki te hapori Māori o te takiwā nei, o te rohe nei, ā, o te motu hoki.

    Rōpū kei te papa taurimaHe rōpū motuhake anō e hāngai pū ana ki ētahi wāhanga anō o te Whare Wānanga:

    • Te Oranga ki Ōtākou

    • Te Roopū Whai Pūtake

    • Te Roopū Pūtaiao

    • Te Tai Tuarā

    • Te Rōpū Whakakaha Tinana

    • Ngā Raukura o Tāne Whakapiripiri

    • Ngā Mōkai o Ngā Whetū

    • Te Puna Kaitaka / Māori Pharmacy Students’ Association

    • Te Rōpū Māori o Te Kete Aronui

    • Te Roopū Mātai Hauora

    [email protected]

    E TRMOTAGO

    mailto:[email protected]://www.facebook.com/TRMOTAGO

  • 19

    Taingarue MatairaTainui, Ngāti Kahungunu, Ngāti PorouTohu Paetahi Pūtaiao

    “Kia pono ai, nā te wāriu o te karahipi au i whiri ko hea te Whare Wananga mōku. Nā, i taua wā tonu, he hiahia nōku kia kōkirikiritia ai ētahi rerenga hou, akonga hou, kia whakaahutia e au i ahau anō, ahakoa te wāhi. Koia nā, ko te Whare Wānanga o Ōtākou i whakarawe ai.“Nā runga ano i te angitu, he whakahekenga nō tōku whanau. Māhorahora ōku mahara ohinga i te akonga tautaiao, mai i ngā hua o ngā māra kai o ōku kaumatua, me te whānau ki te kāuta, tunu ana, katakata ana. Ki ngā akoranga o te tuakiri, me ngā hira o te hauora tinana, hauora hinengaro, hauora wairua te aha, te aha. Koia nā, i manawa reka ai au ki te taioranga me te oranga tangata. He koakoa nōku kia rangahau i te kai, mai te kākano ki te kanohi. He ngākau mahira nōku ki ngā hanganga o te ao Pūtaiao hoki. “Roa nei tōku ako ki Ōtākou, waimarie au kua pūrau nei ōku wheako whaiaro, he wero mōku kia whiria i te kōtahi. Heoi, he pai ki au ngā mahi whakawhanaungatanga, mai i ngā mahi whakahirahira o Ōtepoti me ngā wāhi tirotiro o Te Waipounamu, ngā akoranga hītori. Ka kore rawa e wareware i a au ngā mahi o Kōhatu me te karahipi Tū Kahika.“He tino mīharo ngā mahi ki te Huka Mātauraka me ngā Kaiāwhina Māori ki Ōtākou, kei te whakawhanake, kei te whakaahu tōnu ana i ā rātou rautaki āwhina.“Whakarapa ko ngā ringa moehewa i a Hirikapo, wewete ko ngā ringa raupā.”

  • 20

    Te Tumu

    Ko Te Tumu te reo whakamārama i te ao iwi taketake me tō rātou tūranga ki taua ao. He Kura matangareka a Te Tumu ki te Whare Wānanga e tukuna ana i ngā Tohu Paetahi (BA) i te Mātauranga Māori, i te Mātauranga Te Moana-nui-ā-Kiwa, me te Whakapakari-tanga Iwi Taketake hoki. Ā, he ara anō hoki e tukuna e Te Tumu kia whakawhiwhia ki te Tohu Paetahi (BA).He mātua tā rātou aro ki te whakaako i te reo Māori me ērā atu kaupapa e hāngai ana ki te tirohanga Māori ki te ao hei wāhanga o te Tohu Paetahi (BA) ki te Mātauranga Māori. Ki te roanga o te Tohu Paetahi ka whāia kia toru ngā taumata ki te ako i te reo, mā te reo Pākehā, mā te reorua, ā, mā te noho rumaki hoki.

    Hei āpiti atu ki tērā ka aro atu ki ētahi atu kaupapa pērā i te tikanga, i te tāhūhū kōrero, i te kapa haka, i te mahi whakaako, i te tōrangapū, i Te Tiriti o Waitangi, me te Mātauranga Ngāi Tahu hoki.

    Ka whakawhiti atu ki ētahi atu tari o te Whare Wānanga ki te whakaako i te Tohu Paetahi Mātauranga Te Moana-nui-a-Kiwa, pērā i te Mātai Para Tangata, i te Tāhūhū Kōrero, i Te Iho Whenua, me te Pāpāho, Whitiāhua, Pārokoroko hoki. He hōtaka motuhake nei ēnei tīpakonga akoranga me he kaupapa matarau te tirohanga e āta mātai atu ai ki ngā take matua mō ngā tāngata o Te Moana-nui-a-Kiwa o nāianei, tae atu ai ki a mātou nō Aotearoa, i roto tonu i te whānuitanga o te horopaki.

    Ko te Tohu Paetahi (BA) ki te Whakapakaritanga Iwi Taketake ka aro atu ki ngā tikanga, ngā ahurea me te whakawhanaketanga o ngā iwi taketake. Ko tana whāinga kia tukuna he tirohanga kua āta arotakehia, kua whakawhitiria ngā kaupapa hāngai, nō Aotearoa tonu, nō te Moana-nui-a-Kiwa tonu te titiro.

    Tua atu i te Tohu Paetahi (BA) he hōtaka Tāura kei te taumata Tāhū Paetahi, Tohu Paerua me te Tohu

    Kairangi ki te Mātauranga Māori, ki te Mātauranga Te Moana-nui-a-Kiwa, me te Whakapakaritanga Iwi Taketake hoki. Ka tukuna hoki he ako tawhiti ki te Tohu Paerua Mātauranga Iwi Taketake.

    He kapapori kanorau anō te ahunga o ngā kaimahi o Te Tumu, arā he Māori, he Pasifika, he Pākehā hoki. Ko te whāinga o te Kura nei kia whakatinanahia ngā uara reo, ngā uara ahurea tōkeke e whakaakoria ana e rātou, e rangahaua ana e rātou.

    He mātua te whakaū o Te Tumu ki ngā hapori o Te Moana-nui-a-Kiwa me tōna hono ahurei ki ngā hapū o Ngāi Tahu nō Ōtākou, ā, ki ngā Rūnanga o te Tai o Ārai-te-uru hoki. He mihi tēnei ki te whenua e noho nei a Te Tumu ki Te Waipounamu me te whanaungatanga i waenga i te Kura me te Mana Whenua a Ngāi Tahu, Ngāti Māmoe me Waitaha.

    otago.ac.nz/tetumu

    https://www.otago.ac.nz/te-tumu/index.html

  • 21

    Kauri MartinNgāpuhi, Ngāti Haua Tohu Paetahi Toi “I pakeke mai au ki te uru o Tāmaki, nā runga i tērā he tamaiti ahitere ahau. I whai wāhi atu ahau ki Te Kura Kaupapa o Hoani Waititi marae, ki korā noho ai i raro i ngā mātāpono o Te Aho Matua. Nā te kura kaupapa Māori ahau i āki, nā Te Aho Matua au i whakatangata, nā taku whānau whānui au i whāngai ki te reo me ngā tikanga, nā konei, i hiahia au ki te takoha ki taku ao Māori, ki aku iwi taketake, ka mutu ki ngā tamariki mokopuna e kainamu mai nei, ka eke rā te kōrero ‘Kia tū pakari, kia tū rangatira hei raukura mō tōna iwi’.“Mō te tautoko, kai, whakatū kaupapa, kāore he painga i Te Huka Mātauraka. Ki te pakaru ngā pūkoro, e tūwhera ana ngā tatau o te whare ora o te Huka Mātauraka ki ngā tāngata katoa! “I whakaritea ētahi karaehe tautoko e te Huka Mātauraka hei rautaki tautoko i ngā tauira Māori o te whare wānanga nei. I tae atu ahau ki ngā karaehe tautoko mō tētahi o aku pepa, ā, nā wai rā i eke ahau i roto i aku mahi. Ki te kore ngā karaehe tautoko, ka mate au ki te mahi i taua pepa anō. “Aruhia ngā haeata o te kōmaru!”

  • 22

    Tō noho ki ŌtākouEhara i te mea ka noho mokemoke tō tamaiti i tā rātou nuku mai ki Ōtākou. Koni atu i te 2,100 tauira Māori kua uru kē mai, tata kapi nei ngā iwi katoa o te motu, e whai wāhi nui ana ki te oranga o te noho tahi ki te papa taurima nei.

  • 23

    Te hūnuku ki Ōtepoti

    Ka nōhia tēnei rohe whakahirahira o Ōtepoti e ngā Papatipu Rūnaka o Ōtākou, o Kāti Huirapa ki Puketeraki, o Moeraki. He pou whenua, he pou kōrero, he pou herenga tangata.

    He tāone tauira tūturu a Ōtepoti. Tū ai ngā wāhanga ako o te Whare Wānanga ko ngā tauira 21,000 katoa he 20 ōrau o te taupori katoa o tēnei tāone nui. Arā ko te hīhiri, inā ko te wairua motuhake i tēnei āhua ki Ōtākou nei.

    He rite anō ngā rawa o Ōtepoti ki ērā atu Tāone-nui, engari he wāhi tau, he wāhi popoke kore, he wāhi ora hei wāhi noho.

    He aronga nui ki te ahurea. Ko te pūoro, ko ngā mahi toi, ko te kai, ko te mahi hokohoko me ngā kākahu taiea, ko ngā whare taonga me ngā whare pukapuka he rite anō te papai ki aua āhuatanga huri noa i Aotearoa.

    Kei te pārae noa nei te taiwhanga hākinakina whai tuanui anake o Aotearoa - e whakamanuhiri ai i ngā hākinakina ā-ao me ngā pēne pūoro huri noa te tau.

    Ahakoa kua karapotia a Ōtepoti e te puke, ko te nuinga o te tāone kua papatahi kē, he māmā noa iho te tāwhai. Ehara i te mea me whai waka – 10 mineti te roa o te hīkoi

    mai i te papa taurima, mai i ngā Whare Puni, mai hoki i ngā whare rīhi tauira ki te pū o te tāone, ā, he pai ngā pahi o te tāone kia hari ai i a koe ki te nuinga o ngā wāhanga tāone.

    Ehara a Ōtepoti i te Tāone nui rawa engari ka noho ki waenga i ngā maunga, te whanga me te moana. Nā reira he nui anō ngā mahi hei mahi māu, he māmā noa te tae atu. Ko te ākau moamoa kei te kūrae o Ōtākou te kāinga ki te tokomaha manu, ki te tokomaha kararehe moana, ā, ki reira tonu te nohoanga taketake o te Māori ki Ōtākou, e tiro kau tonu ana ki te pūwaha o te whanga.

    Pēhea ana te huarere?Ahakoa ko tēnei te whare wānanga kei te tonga rawa o Aotearoa, ko te huarere ki Ōtepoti he āhua hātai kē. Kei te takiwā o te 18–22 te pāmahana i te raumati, ā, ko te 10–12 te pāmahana i te hōtoke. Ehara i te pērā tonu te hekenga ua i ērā atu o ngā tāone-nui o te motu.

    Dunedin

    Christchurch

    Auckland

    Wellington

  • 24

    He tau i te whare wānanga

    Hanuere >Ka tīmata te Kura Raumati i te tīmatatanga o te Hanuere. Te nuinga o te wā kāore ngā tauira tau tuatahi e uru mai. Mēnā he pātai āu mō te Kura Raumati, tēnā, kōrero ki ngā kaimahi o Te Huka Mātauraka.

    Pepuere > Ka tīmata te wāhanga tuatahi. Hei tēnei marama ka whakatauria ai e koe te ara ako e whāia ana, ka utua te utu, ā, ka whiwhi i tō kāri tuakiri tauira hoki. Ka tāngia te kāri o ngā tauira Māori ki te tohu o Te Roopū Māori, mā reira ka whiwhi i ngā hua e whakawhiwhia noatia e ngā mema o Te Roopū Māori.

    > Mā Tūraka Hou (Whakawaia Māori) koe e ārahi, e whakatau, e whakaatu hoki ki ngā ratonga tautoko e wātea ana mōu.

    > Kua kīkī rawa te wiki Whakawaia ki ngā kaupapa pūoro, ngā rā hākinakina, te rā mākete me te huhua anō o ngā kaupapa whakawaia.

    > Tata muri atu i te wiki whakawaia ka hui ngā tauira Māori ki te tūtaki ki ngā momo kaupapa tautoko kei te papa taurima, whāia atu ai tēnā ka hui ngā tuākana me ngā tēina kua uru atu ki te kaupapa, Kā Rikarika a Tāne.

    > Ka tū hoki tētahi Hōtaka Whakawaia Mātauranga Māori hei whakataka i a koe mō te ara whakamua.

    Māehe> Ka tau ai pea te manawapā, te māharahara rānei mō ō akoranga, te nui o te mahi, ō pūtea, tō hauora, ā, ko te matemate-ā-one hoki. Ara atu anō he tāngata e wātea ana mōu hei āwhina, hei tautoko i a koe kei ngā Whare Puni, ā, kei te papa taurima hoki.

    Apireira > He wā taumaha tēnei ki te taha aromatawai, whāia ai tērā ko te whakatā i waenga i te wāhanga tuatahi. Te nuinga o ngā tauira ka noho tonu ki Ōtepoti mō taua wiki, engari erā anō ētahi tauira ka hoki rātou ki te ūkaipō ki te taha o ō rātou whānau, me ō rātou hoa.

    Mei > He wā taumaha anō te ara aru atu ki ngā whakamātautau i a koe e rongo i te pēhanga o āu mahi ako. Kei ngā Whare Puni he kaimahi e taea ai te āwhina, kei te papa taurima hoki ngā whakaratonga tautoko.

    Hune > Ka mutu te wāhanga tuatahi ki ngā whakamātautau kei te haurua tuatahi o Hune. Ka mutu ngā whakamātautau ka whakatā mō te rua wiki.

    Hūrae > Kua tau te hōtoke, kua tīmata te wāhanga tuarua o te tau.

    > Ka tū he Whakawaia Hōtoke mā ngā tauira Māori, ka tū tēnei ki Te Huka Mātauraka.

    Akuhata > Ko te wiki whakatā i waenga i te wāhanga tuarua.

    Hepetema > Ka whakaoti ngā tauira i ā rātou aromatawai mutunga, ā, ka aro atu ai ki ngā whakamātautau mutunga.

    > Ka tū he whakaaturanga karahipi mā ngā tauira kia kitea ai e koutou te momo pūtea e wātea ana māu mō te tau hou e heke mai nei.

    Oketopa / Noema> Ka tīmata ngā whakamātautau mutunga i te Oketopa, ka mutu hei te tīmatanga o te Noema. Ka mutu te whakamātautau mutunga ka tīmata te whakatā raumati!

    Tīhema > I te tīmatanga o te Tīhema ka whakawhiwhia koe ki ō tatauranga nō te wāhanga tuarua.

    JAN

    SEMESTER 1

    FEB

    MAR

    APR

    MAY

    JUN

    JUL

    AUG

    OCT

    NO

    V

    DEC

    SEP

    SEMESTER 2SUMMER SCHOOL

    Kia kite ai koe i te āhua o te tau ki te ao o te tauira, anei he tohu hei whakaatu ki a koe i ngā mahi i te tau whare wānanga.

  • 25

    Ka pēhea e whai wāhi ai te whānau? He nui tonu ngā whānau, ina noa atu ērā nō te Ika-a-Māui, e haere mai ki Ōtepoti i te tīmatanga o te tau kia whakatau ai ā rātou tamariki. Ahakoa pea he roa te haere, mēnā ka tae mai ki Ōtepoti, me ngana ki te haere ki te pōwhiri mō ngā tauira Māori tau tuatahi ka tū ki tētahi o ngā papatipu marae.

    He wā anō me whakarite te whānau ki te peka mai ki Ōtepoti, ko te whakapōtaetanga, ka tīmata i te rā i mua ki Te Heika Pounamu, te whakapōtaetanga Māori - he wā whakamīharo, he wā whakanui, he wā e hoki atu ai ki ngā mahara o te whānau, o ngā hoa.

    Kua mutu te rima tau ako ai a Awhina Meikle ki tōna kāinga, ki Ōtepoti, ā, kua whiwhi ia i Tohu Paetahi Pūtaiao, ā, kātahi anō ka oti i a ia tana tau tuatoru mō tana Tohu Paetahi Hauora me te Tohu Paetahi Hāparapara ki Ōtākou.Hei te tau 2021 kei te aro atu ai ia ki tētahi ara ako rerekē i a ia e nuku atu ki te papa taurima o Te Kura Hauora o Ōtākou ki Te Whanganui-a-Tara kia toru anō ngā tau e whakangūngūa haumanutia ana ia hei rata. Ko ngā mea whakaharahara o ā Āwhina akoranga ko tōna tau tuatahi ki te Mātau Hauora – “Ahakoa te uaua, i te hīkaka tonu au ki te tīmata i tētahi tohu hou ki te kura hauora i tērā tau.”“I te whakaaro au kia aru atu ki te Rongoā me te Haumanu Iraruke, engai i te taenga mai o te tono i huri kē au ki te hauora, he mea whakaongaonga.

    “Tūtaki ai au te hunga o ngā hunga kua tūtaki kē au i taku oranga.” Ko tāna he nui anō ōna hoa pūmau he pānga ki Te Tai Tokerau, ki Te Tai Rāwhiti rānei, ā, pērā i a ia, e kaikā ana ki te mahi ngātahi me ō rātou iwi.Ko tāna, “I te tautoko mārika nei taku iwi ki a au i te roanga o taku tohu, ā-pūtea, ā-mihi, ā-toko wairua hoki - ārita ana au ki te hoki atu ki reira.”E hiahia ana a Āwhina ki te mahi hei Kaihāparapara ā-Whare ki ngā hohipera ki Kaitāia, ki Whangārei rānei. Ngākaunui hoki ia ki te mahi ki ngā wahine, ki ngā pēpi hoki, ki te mātai tamariki, ki te mātai whakawhānau tamariki, ki te mātai āhuatanga wahine rānei.

    Awhina MeikleNgāti Kuri, Te Aupōuri, Te Rarawa, NgāpuhiTohu Paetahi Pūtaiao Tohu Paetahi Rongoā, Tohu Paetahi

  • 26

    Ka noho au ki hea?

    Whare puni Atu i te 85 ōrau o ā mātou tauira hou ka ahu mai i wāhi kē atu i Ōtepoti. He mātua tā mātou whakarato i te wāhi noho ki ngā whare puni o te Whare Wānanga e kounga ana, e ora ana, e whakahaere ana ki te hunga e whai ai i ō rātou Tohu Paetahi.

    E noho nei ngā whare puni nei ki te papa taurima tonu, e tata nei rānei ki te Whare Wānanga. Ka kapi katoa te taha kai, e noho hoki te tāne me te wahine, ka rerekē hoki te rahi o ia whare mai i te mea iti, 126 moenga, ki ngā mea nui, 500 moenga neke atu.

    Kei reira ngā Tautiaki ngā kaimahi ngaio, whai wheako e atawhai ana i ngā kainoho. E tautoko hoki nei tēnei hunga e ētahi tauira tuakana hei Kaiāwhina Whare, e noho nei rātou hei whakaruruhau, hei kaiārahi ki ngā tauira i tō rātou tau tuatahi ki te whare wānanga.

    He akoranga tautoko anō e whakaratohia ana e ngā whare puni nei, arā he wāhi ako, he wāhi whakawhanaunga, he wheako tūao hoki ka taea. Ka whai hoa hou āu tamariki, ā, kia tau ai te mānukanuka o ngā mātua.

    Ka tonoa ā-ipurangi ki tētahi o ngā whare puni nō te 1 o Akuhata i ia tau.

    Te noho whare rīhiKo te noho whare-rīhi tētahi āhuatanga whakahirahira anō o te ao o te whare wānanga. E noho motuhake ana, ā, he nui anō te haepapa ka kawea. He whānui tonu ngā whiringa ki te noho whare rīhi - he rūma taupuni, he whare tawhito, he wharetō ki te whaitua noho rānei. I tō rapu i te whare rīhi me whakaaro hoki ki te āhua o taua whare i te makariri o te hōtoke - ka puta pea he raru hauora i te whare makariri, mākūkū rānei, mā reira e raru ai tō aro ki tō mahi ako.

    Ko te Pokapū Wharenoho Tauira ka āwhina atu ki a koe ki te rapu i te whare e pai ai mōu, ā, ka aratakina hoki koe ki te ao noho whare rīhi.

    otago.ac.nz/accommodation

    Kei te takiwā o te 3,500 tauira e noho ana ki ēnei whare puni.

    98% o rātou kua tohua ō rātou ratanga pai ki ēnei whare puni nei.

    98%

    https://www.otago.ac.nz/accommodation/index.html

  • 27

    He aha te utu? Te utu ki te akoKo te nuinga o ngā tauira hou nō Aotearoa tonu ka māraurau ki te tau utu kore. Ki te hiahia he kōrero anō mō tō māraurautanga, tēnā, tirohia te paetukutuku.

    otago.ac.nz/fees-free

    Ka mutu tō tau tuatahi ko ngā utu hōtaka ka tīmata ki te takiwā o te $6,000 tae atu ki te $12,000 e hāngai ana ki te tohu, ki ngā akoranga e whāia ai e koe.

    Taurewa tauira me ngā tahua tauiraKi te kore koe e taea te utu i ō nama katoa, mā Hoto Akoranga (StudyLink) e whakarite ai i te Taurewa Tauira Kāwanatanga. Mā rātou hoki koe e āwhina ki te tono atu ki te tahua tauira (mēnā kua māraurau koe), ā, ka āwhina hoki koe ki te whakatau i tō tahua ake, ka tukuna hoki he tohutohu pūtea.

    studylink.govt.nz

    Utu noho Residential college FlattingUtu noho ā-tau $15,846 -Rēti wawaenga (52 wiki @ $150) - $7,800Kai (40 wiki @ $90) - $3,600Hiko/Ipurangi (52 wiki @ $25) - $1,300Utu mōu ake (40 wiki @ $65) $2,600 $2,600Ngahau (40 wiki @ $55) $2,200 $2,200Utu tapeke $20,646 $17,500

    Pito Kōrero: He whakatau tata ngā nama nei nā ngā tatauranga nō te tau 2020. E 38 wiki te roa o ngā kirimana māori mō ngā Whare Puni. He nui anō ake ngā utu o ētahi whare puni i tā tērā kua tuhia ki runga. Tāpiri atu ki te utu noho e hiahiatia ana e ngā whare puni, ko tā ētahi ka hiahia anō hoki i te utu hāneanea.

    He whetū tārake a James Crofts-Bennett i tana mōhio pū i tana ititanga ki tāna e whai ai i tōna pakeketanga. Ā, ko tana manawa reka ki ngā pūngāwerewere.“Nō mai mai te hiahia ki a au ki te mātai i ngā pūngāwerewere. Tohe kore ana tēnei,” ko tāna.I te mea whāiti rawa nei tana aronga, ko Ōtākou te wāhi e tika rawa ana mōna – Ki reira ngā raumanga e tuitui ai i ngā wāhanga o tana tohu aronga matua ki te mātai huaota me te mātai kīrehe.Mohoa noa nei he Tohu Paetahi Pūtaiao tōna, ko ia tētahi o te tokoiti Kaimātai-pūngāwerewere ki Aotearoa. Kātahi anō a James ka oti i tana tuhinga roa Tohu Paerua Pūtaiao ki te hauropi o te pūngāwerewere.

    Hei wāhanga o tana rangahau, nāna tētahi mahanga i hanga (kei te whakamātau ināianei ki te wao) ki te hopu i ngā pūngāwerewere ki ngā wāhi rauangi. E ai ki a James, he kaha te pūngāwerewere engari e āta whiri ai rātou i ō rātou wāhi noho, inarā ngā momo huaota e noho ai rātou.“Kāore anō kia toko ake te whakaaro mō te hiranga o ngā huaota ki ngā pūngāwerewere, kia ako ai au ki te mātai huaota. Kua rerekē rawa taku titiro ki ngā pūngāwerewere.”Piki tonu ana ā James ako ki te taumata tāura ki Ōtākou, ki tana aro ki te Tohu Kairangi, kei te whakamahere i tana rangahau Tohu Kairangi ināianei mō te whakaaweawe o te whakamahanatanga o te ao ki ngā pūngāwerewere.

    Ka whaihua te ako ki te whare wānanga?Āe. Ko tā ngā tatauranga, ko rātou kua whai tohu, ka utua i te utu nui. Whānui anō ngā mahi e taea, i te mea ko tō tohu, ka tohua anōtia tō tohu mātauranga i tō ihu oneone me tō urutau.

    Ka pakeke hoki te tangata i ngā wheako i rangona ai e ia ki te whare wānanga, ko ngā kawekawe ka toro atu ki ia wāhanga o tōna oranga, e ārahina ai tana whakatupu i tōna ake whānau.

    Ehara i te mea nā te uru mai ki te whare wānanga ka eke koe ki te tihi o te maunga – engari he ara kē ka aru atu ai ki taua maunga, ki te ara tika hoki.

    James Crofts-BennettKāi Tahu, Kāti Mamoe, WaitahaTohu Paetahi Pūtaiao Tohu Paerua Pūtaiao

    https://www.otago.ac.nz/study/fees-free.htmlhttps://studylink.govt.nz/

  • 28

    E pehea au e uru atu ai? Ki te uru mai koe ki Ōtākou, me 16 tau tō pakeke i mua i te tīmatanga mai o ngā akoranga, ā, kua mau kē i a koe tētahi o ngā tohu whakauru whare wānanga (UE) e whai nei.

    Whakaurunga MotuhakeKo te whakaurunga motuhake ka whakakōhatutia tō tūranga ki Ōtākou.

    Nā te mea he kaitono Māori koe, ka māraurau pea koe ki te Whakaurunga Motuhake mēnā:

    • kua tohua koe ki te whakauru whare wānanga (UE), kua 16 tau, hipa atu rānei, te pakeke, kua eke ki ngā here ā-reo hoki

    • kua tono koe i mua i te rā aukati• kāore anō koe kia kuraina ki

    tētahi atu whare wānanga• e tonoa ana e koe ki tētahi hōtaka

    tāupeupe ana ki te pūnaha Ara Whakauru.

    otago.ac.nz/entrance

    NCEA Taumata tuatoru• Kia kaua e iti iho i te 14 whiwhinga ki

    ngā kaupapa ako e toru kua whakaae hei kaupapa whakauru whare wānanga (UE)

    • Pūkenga tātai – 10 whiwhinga ki te Taumata Tuatahi neke atu

    • Pūkenga tuhi – 10 whiwhinga ki te Taumata Tuarua neke atu (e rima ki te mahi pānui, e rima ki te mahi tuhituhi)

    Ngā tohu kura tuarua nō tāwāhi• Tō tūranga ki ngā whakarārangitanga

    kura tuarua o Ahitereiria

    • Pōkaitahi Tukipū o te Mātauranga (GCE) Taumata Whatutoto

    • Tohu Paetahi Kura Tuarua ā-Ao (IB) nō tāwāhi

    • Tetahi atu tohu nō tāwāhi rānei

    Tohu Paetahi Kura Tuarua ā-Ao (IB) • Pōkairua IB kia kaua e iti iho i te 24 māka

    • Ka eke ki ngā herenga tikanga o te pūkenga tātai me te pūkenga tuhi

    Aromatawai Kemureti Māturanga ā-Ao (CAIE) • Kia kaua e iti iho i te 120 māka ki te māka

    UCAS, me he koeke o te ‘D’ pai ake rānei ki te taumata AS, he koeke ‘A’ rānei i ngā marau nā ngā rōpū marau rerekē e toru, he hanga rite ana ki ngā kaupapa whakauru whare wānanga (UE) o te NCEA

    • Ka eke ki ngā herenga tikanga o te pūkenga tātai me te pūkenga tuhi

    Ko tā Nick Griffin, tauira tau tuatoru ki te mahi pouniho, ko tana kite i te mahi pūmau e ngākaunui ai ia, me ngā hoa kua tūtakitaki ai ngā mea nui whakaharahara ki a i ia i tana mahi ako ki tōna kāinga.“Horekau tētahi i taku whānau ake, i tāku whānau whānui rānei kua ako ki te whare wānanga, nā reira i te whakaaro ai au, me ruku au kia eke ai taku mōhio ki te mātauranga … tārake ana te kitea, kei konei kē te whiringa e tika ana,” ko tāna.Ahakoa e noho ana tōna whānau ki Ōtepoti, i te whakatau ai a Nick ki te noho ki te Whare Puni o Te Rangi Hīroa i tōna tau tuatahi ki te mātau hauora.“Uruhau ana au i haere au ki tētahi o ngā whare puni. I whai hua rawa taku ako i tēnei. “He nui anō te tautoko, ā, kāore he take o te tunu i tō kai ake.”

    I tana aru atu ki āna akoranga mātau hauora, i pērātia hoki tana rapu i te mahi ngaio mōna e aru tonu atu ai.“I whiria te mahi pouniho, ā, kua kore anō kia huri tuarā, pai mārika ki a au, nā, tika ana taku whiringa.” Atu i āna mahi ako kua uru atu a Nick ki Te Whare Tū Tauā, e ako hoki ai ki ngā rākau pakanga o te Māori, ka whakatangi hoki i te rakuraku, ngā pāhu, me te rakuraku pūnguru. I whai hua tā Nick uru atu ki Kā Rikarika ō Tāne (he hōtaka whakaruruhau nā Te Huka Mātauraka), ki SWAT (te hōtaka pūkenga ako tau tuatahi o Te Kōhatu) hoki.“Arohaina au tēnei wāhi, i te mea ko taku kāinga tēnei. He pai hoki te tautoko ki konei, ki te hiahiatia.”

    Nick GriffenKāi Tahu, Kāti MāmoeTohu Paetahi Hāparapara Niho

    https://www.otago.ac.nz/study/entrance/index.html

  • Te Huka Mātauraka 515–519 Castle St NorthDunedin 901603 479 [email protected]

    Tari Takawaenga Kura Tāmaki Makaurau09 373 9704 [email protected]

    Te Whanganui-ā-Tara04 460 9805 [email protected]

    Ōtepoti03 479 8247 [email protected]

    Ko UiaŌtakōu te pae uiui mō ō pātai katoa mō te ako ki Ōtākou. Māu anō ngā utu e kite i tā mātou puna mātauranga. Tēnā, waea mai rānei, īmera mai rānei, haere mai rānei ki te kōrero.ask.otago.ac.nz [email protected] 0800 80 80 98

    Whakapā mai

    Ki tā mātou e whakapae ai e tika ana ngā kōrero ki roto i tēnei puka ārahi i te wā i tā ai. Mau tonu ana te Whare Wānanga ki te mana tāpiri, ki te mana panoni, ki te mana unu rānei i ngā akoranga me ngā rauhanga, ki te whakataiapa hoki i te tokomaha o ngā tauira, ā, ki te whakaumu hoki i tā mātou e whakatau ai. Kua tāngia e te Matatoro, Te Whare Wānanga o Ōtakou, Tīhema 2020. He mihi whakamānawa tēnei ki tētahi o ō mātou Ika-ā-Whiro, ko Heramaahina Eketone (Ngāti Maniapoto, Waikato) i tana whakaae hūmarie ki tā mātou whakamahinga o tana mahi toi ki te mata o tēnei tuhinga.

    Rā whakahirahira1 o AkuhataE tūwhera ana ngā tono ki ngā Whare Puni.

    15 o AkuhataRā aukati ki ngā Karahipi Whakauru o te Whare Wānanga o Ōtākou.

    31 o AkuhataRā aukati ki ngā tono ki te Tohu Paetahi Whakaako.

    1 o HepetemaRā aukati ki ngā whakamātautau Whakaaturanga Pūoro.

    15 o HepetemaRā aukati ki ngā Tohu Paetahi Haumanu Iraruke (Radiation Therapy), Hauora Waha (Oral Health), me te Mātai Hangarau Pouniho (Dental Technology).

    30 o HepetemaRā aukati ki ngā tono Whare Puni.

    10 o TīhemaRā aukati ki ngā tono o ngā tauira hou ki te Kura Raumati, ki te wāhanga tuatahi, ki ngā akoranga tau katoa.

    mailto:[email protected]:[email protected]:[email protected]:[email protected]:[email protected]://otago.custhelp.com/

  • 0800 80 80 [email protected]

    Ōtepoti | Aotearoa

    Ōtepoti

    mailto:[email protected]://www.otago.ac.nz/

    Whanau Guide 2021_MĀORI_CURRENTWhanau Guide Maori cover 2021 2 (dragged) 4Whanau Guide Maori cover 2021 2 (dragged)