hei. ehdin katsomaan vasta myöhään illalla. julkaisija on ... · eduskuntavaalit 19.4.2015 |...

Ylös yhtenäkansana nyt!

niilo keräsen tukiryhmän julkaisema lehti maaliskuu 2015 www.niilokeranen.com

Eduskuntavaalit 19.4.2015 | Ennakkoäänestys 8.-14.4.2015

Niilo KeräNeN

Suomi on saatava kuntoon. Ihmisille hyväksi asua ja elää.

eduskuntaan!

www.niilokeranen.com

”Suomi on hyvä maa. Silti korjattavaa riittää. Sivulla on 3 seitsemän asiaa, ne, mitkä minusta ovat tärkeimpiä.”

Tue Niilon vaalityötä! Vaalitili Taivalkosken osuuspankissa, nro: FI 26 5455 0720 0556 06

Hei. Ehdin katsomaan vasta myöhään illalla. Julkaisija on NK:n tukiryhmä. Ylös yhtenä kansana nyt on hyvä ja toisista poikkeava lehden nimi. Etusivulla minun iso virallinen kuva. En näe knnykällä mitä olet suunnitellut, katson siis illalla.

63

2 Ylös yhtenä kansana nyt!

Niilo Keräsen eduskuntavaalilehti 2015

Tue niilon vaalityötä! Vaalitili Taivalkosken osuuspankissa,

nro: FI 26 5455 0720 0556 06.

nIIlo KeräSen eduSKunTaVaalIlehTI 2015

Lehden kustantaja: niilo Keräsen tukiryhmäPäätoimittaja: niilo KeränenVastaava toimittaja: Mari KälkäjäTaitto ja graafinen suunnittelu: VKK-Media oy/eila lahtinenPainopaikka:Suomalainen lehtipaino oy.Kajaani

EduSkuNTaVaaLIT 19.4.2015

ENNakkoääNESTyS 8.-14.4.2015

Yhteistyön aika

kESkuSTaN VIISI TaVoITETTa VuoTEEN 2025 mENNESSä oVaT:

• Kodeissa voidaan hyvin, hy-vinvointierot kapenevat• Suomi osaamisen ja uusi-en oppimisympäristöjen kärki-maaksi• Suomi julkisen sektorin johta-misen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mal-limaaksi• Suomi biotalouden, kiertota-louden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi• Koko Suomeen 200 000 työ-paikkaa lisää, talous 2 prosentin kasvu-uralle työntekoa ja yrit-täjyyttä vahvistamalla ja velaksi eläminen loppuuKatso lisää: www.keskusta.fi

www.niilokeranen.comlehti luettavissa myös:

Tulevat eduskuntavaalit ovat mo-nella tavalla merkittävät. Keskus-ta puolueena johtaa gallupeja ja

Tarvitsemme pohjoisesta oman kansanedustajan

monia isoja asioita kaatuu juuri seuraavalle hallitukselle hoidetta-vaksi. Tarvitsemme eduskuntaan omasta maakunnastamme, Poh-jois-Pohjanmaalta, todellisen is-kujoukon vastaamaan isänmaan haasteisiin yhteistyössä keskusta-laisten ja muiden puolueiden kans-sa. Yhteistyötä tarvitaan nyt enem-män kuin koskaan, niin huono tilanne Suomessa on.

Yhteistyöstä on kyse myös tässä vaalipäällikön toimessani. On aika tunnustaa, että yksinään pienet kunnat, Koillismaa, Iijokilaakso, ei tule omaa ehdokasta läpi saamaan, koska asukaspohja on suhteelli-sen pieni. Yhteistyötä tekemällä yli kuntarajojen, voimme saada näiltä kairoilta kansanedustajan tai jopa kaksi. Hyvä ja realistinen tavoite!

Niilon pyytäessä minua tä-hän vaalipäällikön toimeen vii-me syksynä piirikokouksessa, luu-lin hänen varsin sanailevan. Pian tuli Taivalkoskelta virallisempaa-kin pyyntöä. Muutamia viikko-ja meni miettiessä asiaa, lähinnä oman ajankäytön suhteen. Isän-

tä sitten viisaasti sanoi, että ilman muuta lähdet kun asia on niin tär-keä. Näille alueille pitää saada oma kansanedustaja ja Niilo on hyvä ehdokas. Isäntä puhuu yleensä aina viisaita, joten erittäin innostu-neena otin haasteen vastaan. Ym-pärilläni on monia minulle tärkei-tä ystäviä, jotka lähtivät mukaan tuekseni tätä vaalityötä tekemään ja tästä olen hyvin kiitollinen. Vaa-lityötä on tehty hartiavoimin Tai-valkoski/Pudasjärvi akselilla eikä kuntarajoista ole tietoakaan kun pakerretaan yhdessä, yhteistyössä yhteistä tavoitetta kohti. On todel-la hienoa, että olen saanut tämän toimen ohella uusia tuttavuuk-sia ja ihmiset ympäri maakunnan ovat valmiina tekemään työtä Nii-lon hyväksi.

Mielestäni Niiloa tarvitaan tu-levaan eduskuntaan, koska hän ymmärtää ihmisiä ja heidän elä-määnsä. Toimiessaan lääkärinä liki neljänkymmenen vuoden ajan hän on nähnyt ihmiselämän hy-vin monelta kantilta. Ylilääkäri-nä työskentely lähinnä hallinnol-

lisella puolella antaa kokemuksen ja ymmärryksen siitä, miten asioi-ta pitäisi tulevaisuudessa hoitaa. Hän tajuaa myös lähipalvelujen merkityksen syrjäseutujen ihmisil-le, mikä on hyvin tärkeää tulevis-sa Sote-ratkaisuissa. Ihmisillä täy-tyy saada palveluja tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta.

Niilon eduksi voi myös todeta, että koska hän lukee paljon ja on perehtynyt asioihin, niin enpä ole kuullut hänen sanattomaksi jää-vän, oli kyse sitten maataloudesta, yrittäjyydestä tai muusta päivän-polttavasta aiheesta!

Niilo on ihmisenä helposti lä-hestyttävä. Hän kuuntelee ja osal-listuu keskusteluihin, on erittäin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja pohtii paljon ratkaisuja asioiden kuntoon saattamiseksi.

Oikein hyvä mies ajamaan mei-dän maakuntamme asioita!

YhteistyöterveisinMari Kälkäjävaalipäällikkö

”Niilo on erittäin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja pohtii paljon ratkaisuja asioiden kuntoon saattamiseksi. Lääkärin työssään hän on nähnyt ihmiselämän monel-

ta kantilta ja tajuaa lähipalvelujen merkityksen myös syrjäseuduilla.”

Ylös yhtenäkansana nyt!

Kaiken viisauden alku on tosiasi-oiden tunnustaminen, sanoi pre-sidentti Paasikivi aikanaan. Se pä-tee edelleen. Näyttää siltä, että sekä kansalaiset että me päättäjät tiedostamme tilanteemme yhä sel-vemmin.

Suomen asiat eivät tällä hetkel-

Suomi kuntoon

lä ole kestävällä pohjalla. Tarvi-taan selkeä suunnanmuutos. Sik-si huhtikuun eduskuntavaalit ovat linjavaalit. Silloin päätetään, lai-tetaanko Suomen asiat kuntoon ja millaisen politiikan keinoin se teh-dään.

Keskusta on valmistellut oman

vaihtoehtonsa huolella asioihin pe-rehtyen. Vastuun kantaminen vaa-tii tiukkojakin päätöksiä, mutta ne on uskallettava tehdä. Määrätietoi-sesti, Suomen ja suomalaisten etu silmällä pitäen. Tätä ihmiset päät-täjiltä odottavat.

Me tarjoamme äänestäjien arvi-oitavaksi omat ratkaisuehdotuk-semme. Ratkaisujen hakemiseen tarvitaan meitä kaikkia. Ihmisil-lä on paljon ehdotuksia siitä, mi-ten toimintatapoja uudistettaisiin, kustannuksia säästettäisiin ja saa-taisiin arki sujuvammaksi. Keskus-ta haluaa kuulla niitä jatkossakin.

Emme lupaa helppoja aikoja ke-nellekään. Maamme saadaan kun-toon vain työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Leikkauksilta ja vyön kiristyksiltä emme voi välttyä. Ne on kuitenkin tehtävä oikeudenmu-kaisesti, heikoimmista huolehtien.

Arkijärjen käyttö on saatava ar-voonsa. Tarvitsemme enemmän luovuutta ja luottamusta, vähem-män normeja. Näin voimme pa-lauttaa uskon politiikkaan ja sen kautta vaikuttamiseen.

Vahva osaaminen on ollut ja on

Vahva osaaminen Suomen menestyksen perusta

jatkossakin Suomen menestyksen perusta. Meillä on monipuoliset ja runsaat luonnonvarat. Ne tarjoa-vat luontaisia menestymisen mah-dollisuuksia. Luonnonvarojen kes-tävä hyödyntäminen ja tuotannon hajauttaminen on käännettävä kil-pailueduksemme.

Me tarvitsemme ravistelua ja uudelleen ajattelua monissa asiois-sa. On uskallettava tehdä rohkeita-kin kokeiluja. Virheitäkään ei saa pelätä. Digitaalisten ratkaisujen ja tekniikan hyödyntämisessä Suomi on nostettava maailman kärkimai-den joukkoon. Inhimillisyyttä, sy-däntä ja käsiä tarvitaan silti jatkos-sakin.

Keskusta tarjoaa 216 ehdokkaan monipuolisen joukon. Tässä poru-kassa on osaamista ja näkemystä, on nuoruuden intoa ja uudistus-mielisyyttä, on myös eletyn elämän mukanaan tuomaa kokemusta.

Tule mukaan tulevaisuuden ra-kentamiseen. Laitetaan yhdessä Suomi kuntoon.

Juha SipiläpuheenjohtajaJuha Sipilä vaihtamassa ajatuksia niilo Keräsen kanssa.

Mari Kälkäjä on niilo Keräsen vaalipäällikkö. Mari on aktiivinen ja osallistuva maatalon emäntä, joka opiskelee parhaillaan lähi-hoitajaksi.



Suomi on hyvä maa. Silti korjattavaa riittää. Tässä muutama asia, ne, mitkä minusta ovat tärkeimpiä.

Seitsemän pointtia

Uuden soten rakenteesta riippuen on vakavasti harkittava koko sosiaali- ja terveydenhuoltoalan rahoituksen uu-delleen järjestelyä.

Esimerkiksi sairausvakuutuspäivä-

rahojen, lääkitysten ja matkakustan-nusten siirtäminen terveydenhuollon vastuulle pakottaisi hoitoketjut toi-miviksi. Työterveyshuollon on keski-tyttävä ennaltaehkäisevään työhön,

kuntoutustoiminta ja työkyvyttö-myyseläkeratkaisut on koottava asian-tuntijoille ja rahoitus yhdenmukaistet-tava muun terveydenhuollon kanssa.

Yksittäisille kunnille ja kuntien

asukkaille tulee turvata edes jonkinlai-nen vaikutusvalta siihen, millaisia pal-veluja omalla alueella kansalaisille tar-jotaan

Lapsiperheiden asemaa pitää uskaltaa tarkastella rehellisesti. Lapsiperheet tarvitsevat isommat asunnot, isom-mat autot, enemmän vaatetta, polku-pyöriä, luistimia, ruokaa ym. joista ne maksavat myös alv:n. Siten ne mak-savat runsaasti veroja ja tukevat koti-maista kulutusta. Vain hyvin harvat

vievät rahaa ulkomaille, koska mat-kusteluun ei isommalla porukalla ole varaa. Nk. keskituloiset maksavat kai-kista palveluista mm. päivähoidosta bruttotulojensa mukaan. Kun lisänä on jyrkkä veroprogressio, keskituloi-set lapsiperheet ovat tänään todellises-sa köyhyysloukussa.

Lapsissa on kuitenkin tämän maan tulevaisuus. Siksi joko pieni- ja keski-tuloisten lapsilisiä on korotettava tai luotava uudelleen riittävä verotuksen lapsivähennys. Keskituloisen moni-lapsiperheen päivähoitokustannus on niin suuri, että toinen puolisoista on käytännössä usein pakotettu jäämään

kotiin lapsia hoitamaan, mikä usein-kin syventää köyhyysloukkua. Tilan-teen korjaamiseksi tulee ottaa käyt-töön perheverotus monien EU-maiden tapaan niille perheille, jotka haluavat siihen siirtyä.

Peruskoulun ylimpien luokkien ryh-mäkoot on pystyttävä pitämään riittä-vän pieninä, jotta koulussa voitaisiin

tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Heille tulee rakentaa riittävän yksityiskohtainen ja riittävän tuettu

polku hyvään elämään palkkaamalla riittävästi kuraattori- ja psykologityö-voimaa. Lisäsatsaus tulee moninker-

taisesti korvatuksi, sillä syrjäytyneen nuoren kokonaiskustannukset yhteis-kunnalle ovat miljoonaluokkaa.

Kuntoutuksen painopiste on suun-nattava ikääntyvien tuki- ja liikunta-elin- sekä muistikuntoutukseen toi-

mintakyvyn säilyttämiseksi hyvänä mahdollisimman pitkään.

Mielenterveyskuntoutusta on ke-

hitettävä nykyistä tehokkaammaksi ja sitä on lisättävä ja suunnattava eri-tyisesti nuorille. Nuorena työkyvyttö-

miksi joutuvat tulevat kalliiksi; yksi-lölle se on myös elämänlaatukysymys.

Omaishoidon tuki on siirrettävä Kelan maksettavaksi, jotta kriteeristö ja tuki-en suuruus olisivat samat kaikkialla maassa. Omaishoidon tuesta on tehtä-

vä oikea työ, josta kertyy myös eläket-tä, ja palkkioita on suurennettava, jot-ta ne olisivat todellinen vaihtoehto muulle työlle.

Jatkossakin tarvitaan mm. tehos-tettua palveluasumista vanhuksille ja vammaisille; se on kuitenkin erityisen kallista ja painopistettä on pystyttävä

siirtämään inhimillisempään ja koko-naisuudessaan huomattavasti edulli-sempaan koti- ja omaishoitoon.

Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee uudis-taa ja tarvittaessa uudisrakentaa niin, että lähtökohta ovat ihmisten palvelut.

Lähipalvelut tulee määrittää, oike-at palvelujen kohderyhmät, siis sote-palvelujen tarvitsijat pitää löytää ja ra-kentaa järjestelmä heidän tarpeistaan

lähtien. Lääkäriin, hammaslääkäriin ja neuvolaan tulee päästä vaivattomasti, työttömyys- ja toimeentuloturva-asiat pitää pystyä hoitamaan lähellä ja ilman kustannuksia, vammaisten, mielenter-veysasiakkaiden, päihdeperheiden ja vanhusten asiat pitää olla saavutetta-

vissa. Lapsiperheille tulee olla riittävä ja helposti saavutettava matalan kyn-nyksen tuki (niin käytännön kotiapu kuin sosiaalinenkin tuki), jotta kaikil-le lapsille turvataan mahdollisimman hyvä kasvuympäristö.

Sosiaali- ja terveydenhuollon byro-

kratiaa on purettava, kirjaamis- ja tilas-tointivaatimuksia vähennettävä ja lisät-tävä luottamukseen perustuvaa työtä. Tietotekniikka on luotava täysin uu-siksi, jotta ammattilaiset pääsevät teke-mään koulutustaan vastaavaa työtä.

Työ, innostus ja luottamus. Suomi nousee taloudellisesta ahdingosta vain työtä tekemällä. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja, ilman työpaikkoja. Il-man työpaikkoja ei ole veronmaksajia. Yhteiskunta tarvitsee verotuloja joka-

päiväistä elämäämme varten, mutta myös suureksi revenneen velan mak-suun. Uusien työpaikkojen syntymi-nen on tulevina vuosina pakollista. Yritystoiminnan virkistämiseksi on karsittava raskaalla kädellä byrokra-

tiaviidakoita, luotava mahdollisuus kohtuuriskiseen ja kohtuuhintaiseen rahoitukseen ja starttirahajärjestelmää on kehitettävä. Niin yrittäjien kuin palkkatyöntekijöidenkin on innostut-tava rakentamaan yhteistä kansan-

kotia – politiikan pitää osata kannus-taa innostukseen, yhteisvastuuseen ja siihen, että osaamme taas luottaa toi-siimme. Luottamuksella voidaan kor-vata paljon turhia säännöksiä.

1. 2.

3. 4. 5. 6.

7.

marisannaJarva

palTaMoyrittäjä, hTM

keränen Niilo

TaIValKoSKIlääkintöneuvos,

veteraanikansan-edustaja

kettunen TuomasKuhMo

aglogiaopiskelija

korhonenTimo

SoTKaMokansanedustaja

oulun VaalIpIIrIn KeSKuSTan eduSKunTaVaalIehdoKKaaT 2015

Leiviskämatti

pYhänTäFI, historian

tohtorikoulutettava

mattilaHanna-Leena

raaheFM. lehtori

moilanenRiikkaoulu

yrittäjä, kaupungin-hallituksen puheen-

johtaja

NivalaEija

KalaJoKIkirkkoherra, TM

ojalehtomatias

ouluinsinööri, sivistys- ja kulttuurilautakunnan

puheenjohtaja

Parkkinen Eeva-maria

ouluKM, erityisopettaja

Parviainen ulla

KuuSaMoKM, rehtori

PylväsJuha

YlIVIeSKaagronomi,

maaseutuyrittäjä

Rantakangasantti

haapaVeSIkansanedustaja

SipiläJuha

KeMpeledI, kansanedustaja

TakkulaHannuoulu

KM

TölliTapani

TYrnäVäkansanedustaja,

VTM

Vehkaperämirjaoulu

kansanedustaja,luokanopettaja

VuolteenahoJarmonIVala

maanviljelijä,agrologi

äänestä! Vain siten voit vaikuttaa. eduskuntavaalit 19.4.2015 | ennakkoäänestys 8.-14.4.2015

Niilolla on koke-musta, viisaut-ta, yhteistyökykyä! Hyvä valinta edus-kuntaan. Varmasti ihmisen asialla.

62 63 64 65 66 67 68 69 70

71 72 73 74 75 76 77 78 79



Työhyvinvointia käsitteenä ei voi-da kuvata jollakin tietyllä mää-rittelyllä. Toiselle työhyvinvoin-ti merkitsee turvallisuutta, toiselle vaikkapa vapautta. Jossakin työyh-teisössä nähdään tärkeänä huoleh-tia ihmisten terveydestä säännölli-sin tarkastuksin, toisessa nähdään innostus tärkeänä ja vaalitaan työ-ilmapiirin suotuisaa kehitystä. Työilmapiiriä on työyhteisössä vai-kea käsitellä, koska se ei ole samal-la tavoin konkreettinen asia kuin vaikkapa koneet tai rakennukset.

Hyvän ilmapiirin rakentami-seen tarvitaan avoimuutta. Avoi-men ilmapiirin luomisessa on avainsanana vapaaehtoisuus. Avoimuudella työyhteisön johto viestittää alaisilleen avoimuuden tarpeellisuutta. Tämä on perusele-menttinä yhteisöllisyyden raken-tajana. Lisäksi ihmisen psyykki-nen hyvinvointi ja mielenterveys ovat vahvasti yhteydessä sosiaalis-ten kontaktien toimivuudessa. Ys-tävällinen puhetapa nostaa työhy-vinvointia. Vastaavasti huonosti toimivat ihmissuhteet ja ristiriidat muodostuvat merkittäviksi stres-sitekijöiksi aiheuttaen viihtymätö-myyttä.

Työyhteisö asettaa esimiesase-massa olevat avainasemaan työhy-vinvoinnin rakentajina. Johtajilta vaaditaan sekä asioiden johtamisen osaamista että erinomaisia ihmis-suhdetaitoja. Johtaja työskentelee erilaisilla tasoilla: hän johtaa yksi-lötasolla, kasvoista kasvoihin; ryh-mätasolla, kokoamalla ja johtamal-la tiimejä; yksikkötasolla luomalla ja ylläpitämällä yhteistä näkemys-tä. Johtajalla ei aina ole mahdolli-suutta valita alaisiaan, vaan hän voi tulla ulkopuolelta ja saada alai-sensa valmiina. Menestyäkseen johtajan on löydettävä oikeat ih-

Työhyvinvoinnilla tulostamiset tiimiin, joka on valmis toimi-maan yhteisen päämäärän hyväksi.

Nykyaikana on alettu johtami-sessa keskustella arvojohtamisesta. Työyhteisölle on laadittu arvot, joi-den mukaan siellä toimitaan. Täl-laisten arvokeskusteluiden tavoit-teina on tunnistaa yhteiset arvot, sopia tavoitearvoista ja ”jalkaut-taa” arvot. Johtajan täytyy halli-ta ryhmäkeskustelut ilman puo-lustautumistarvetta, antaa ja ottaa vastaan palautetta. Tunnusomais-ta on kaiken läpinäkyvyys. Tasa-arvoisuus henkilöstön kanssa luo edellytyksiä menestyvälle johta-juudelle.

Rakentavan palautteen antami-nen on johtajalle haaste. Rakenta-valle palautteelle onkin tunnus-omaista toiveiden esittäminen ja ehdottaminen, eivätkä siihen kuu-lu miksi -kysymykset. Työntekijät odottavat johtajalta tasapuolisuut-ta. Tasapuolinen kohtelu sisältää tasa-arvoisuuden ja toisten kunni-oittamisen. Tasapuolisuus ei kui-tenkaan tarkoita samanlaisena pitämistä. Tasapuolisuus ja tasa-vertaisuus merkitsevät oikeuden-mukaista kohtelua. Tasapuolisuu-teen kuuluu jämäkkyys. Johtajalta odotetaan päättäväisyyttä, ettei ole työntekijöiden pyöriteltävissä, eikä hänellä ole suosikkijärjestelmiä. Tasapuoliseen kohteluun kuuluu palkitsevuus. Johtajan on tärke-ää huomata, että työntekijä kokee tulleensa huomioiduksi onnistu-misesta tehtävässään. Työyhteisön johto lisää tasa-arvoisuuden tun-netta kuuntelemalla. Työnjohdon täytyy olla avoin kuuntelemaan alaisten pulmia ja ehdotuksia.

Fyysisesti läsnä oleva esimies koetaan myös henkisesti läheisem-mäksi. Läsnä olevana hän ei jää niin etäiseksi, kuin sellainen, joka

käy joskus paikalla ilmoittamassa jonkin uuden tehtävän. Kuulumi-sia kyselevä esimies koetaan myös turvallisena, joka lisää työviihty-vyyttä. Luottamusta lisää johtajan johdonmukaisuus. Johdonmukai-sesti käyttäytyvään johtajaan syn-tyy luottamus, koska seuraavat as-keleet on ennustettavissa.

Työkyvyn kannalta ihmisel-le ovat tärkeitä hänen tunteensa ja tietoisuutensa. Kun työntekijän ha-lutaan nauttivan työstään, tietoi-suutta ja tunnetta ei pidä erottaa toisistaan. Ne ovat jossain vaihees-sa aivoissa samassa paikassa, kos-ka ne ovat saman asian eri ilmene-mismuotoja. Työkyvyn ja aivojen tehokkaan hyödyntämisen kannal-ta on tärkeää ymmärtää tietoisuu-den ja tunteen yhteys.

Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa tyytyväisiä asiakkaita. Motivoitu-neet työntekijät tekevät todennä-köisesti laadukkaampaa työtä kuin siihen välinpitämättömästi suh-tautuvat. Motivaatioon vaikuttaa ratkaisevasti, miten on onnistuttu selvittämään työn tavoitteet, orga-nisaation toiminta-ajatus ja perus-tehtävät. Erityisesti asiakaspalve-lutehtävissä motivoituneisuus on ratkaisevassa asemassa yrityksen rakentaessa imagoaan.

Jukka Kolmonen, Tuiran seurakuntapastori ja työhyvinvoinnin kouluttaja

Menikö metsään?Kemeraa eli kestävän metsätalouden

rahoitusjärjestelmää ollaan uudistamassa.

Uuden lain pitäisi astua voimaan 1.7.2015, jos EU näin suo. Nyt laki on luonnosvaiheessa. Laki uudis-tuu pohjoissuomalaisen metsän-omistajan kannalta melkoisesti.

Pahimpana asiana voidaan pi-tää metsänuudistamisen tuen lop-pumista kokonaan. Tähän asti huonopuustoisille metsikkökuvi-oille ovat yksityiset metsänomis-tajat saaneet huomattavan tuen metsänuudistamiseen. Nyt kun metsänomistajien omavastuu ta-loudellisesti kasvaa, on vaarana metsänkäsittelymenetelmien huo-noneminen ja puutulon jääminen minimaaliseksi.

Uutena työmuotona tulee taimi-kon varhaishoito, joka voidaan teh-dä puuston ollessa 0,7-3 metrin pi-tuista. Tietysti kosmeettista hoitoa ei hyväksytä rahoituksen piiriin,

vaan puuston poistumaa/hehtaari pitää olla riittävästi.

Uudessa kemerassa luovutaan pellon metsityksen ja pystykarsin-nan tukemisesta. Näiden työlajien poistumisella ei ole suurta merki-tystä pohjoisen metsätaloudelle.

Tulevassa kemerassa on myös paluuta vanhaan. Tulevaisuudessa on varhaishoidosta, taimikonhoi-dosta ja nuoren metsän kunnostuk-sesta tehtävä ennakkosuunnitelma rahoitusta varten. Nythän vielä voimassa olevassa kemerassa on riittänyt, että taimikonhoito- ja nuorenmetsän kunnostuskohteet on mitattu työn toteuttamisen jäl-keen.

Mutta koko kemeralaki on vie-lä luonnosvaiheessa ja pääkallo-paikalla Helsingissä käydään vie-lä varmaan useita neuvotteluja

asian tiimoilta. Onpa tässä vai-heessa vaarana se, että taimikon-hoito- ja nuorenmetsän kunnos-tuskohteiden työt pysähtyvät 18.4.2015-30.6.2015 väliseksi ajaksi ainakin kemerakohteilla.

Toivottavasti asioista päästään kevään aikana hyvään lopputulok-seen. Tärkeintä on kuitenkin, että metsät tulevat kunnolla hoidettua kemeran kanssa tai ilman sitä. Toi-vokaamme, että metsätalous van-kistaisi asemiaan koko Suomessa ja olisi apuna maamme hyvinvoinnin ylläpidossa.

Puulla parempiin päiviin, edelleen.

Markku paloniemi metsämies

Mummollani oli rautainen vihkisormus. Alkuperäinen kultainen oli Talvi-sodan alkupäivinä vaihdettu Siilinjärven kunnantalolla rautasormukseen. Näin kerättiin yhdessä varoja kohottamaan armeijan ase- ja puolustuskun-toa.

Jo aiemmin 1930 luvulla silloiset ylioppilaat organisoivat romumetallin keräyksen samassa tarkoituksessa. Tästä keräyksestä kertoo kirjailijapro-fessori Kalle Päätalo elävään tyylinsä, kuinka koko hänen kotipaikkansa Kallioniemen lapsijoukko äiti-Riitun johdolla keräsi rautaromua veneeseen vietäväksi koululle keräykseen. Asiaan innostunut Riitu-äiti kantaa venee-seen jopa isä-Herkon puukontekotarpeeksi varaaman autonjousen kappa-leen saunaneteisen alta.

Nuukana miehenä isä-Herkko tulee tarkastamaan, ettei veneeseen ole päätynyt mitään ”tähellistä”, ja löytääkin talteen ottamansa jousen kappa-leen. Herkko tempaa ”ressoorirauvan” pois veneestä, mutta Riitu palaut-taa raudan takaisin tokaisten, että tuosta resoorin kappaleesta ylioppilaat saavat lentokoneeseensa valamiin rupelin, kun on valamiiksi jo nuin mu-kavasti mutkalla. Herkko suuttuu ja ottaa veneestä vanhan puhki ruostu-neen sankon ja puoleksi karjaisee:

- Ja tuosta kypäri lentäjän päähän. Tulloo siinä vihulaisella kiire lähtö karkuun, kun lentäjä ärsäsee kimppuun Riitun resoorirupeli vinkuin ja pu-nanen emalisanko päässä. Voi mennä huonot housuun vihollisella. Voi sen toki tuon akan järenjuoksua…

Vähän meni Kallioniemessä leikiksi, mutta hyvällä asialla oltiin. Isän-maan raha-asiat olivat huonolla tolalla, ja yhdessä haluttiin olla auttamas-sa.

Vuonna 1960 käytiin työttömyyden ja laskevan talouden koettelemas-sa USA:ssa presidentinvaalia Richard Nixonin ja John F. Kennedyn välillä.

- Laitetaan tämä maa taas liikkeelle, oli Kennedyn vaalislogan. Ja vielä kuuluisammaksi tuli hänen vaalipuheessaan käyttämä vanha amerikkalai-nen hokema: ” Hyvät amerikkalaiset: Älkää kysykö mitä maanne voi teh-dä teidän hyväksenne – kysykää, mitä te voitte tehdä maanne hyväksi.”

Eikö puheenjohtaja Sipilän äänessä ole ollut hieman samanlaisia kaiku-ja, hänen puhuessaan oman maamme taloustilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä?

Monta vuotta hallituksen paljon lupaavia puheita ja vähän loppuun asti päätettyjä asioita. Yrittäjät eivät uskalla yrittää ja sijoittajat eivät uskalla si-joittaa tässä epätietoisuuden ilmapiirissä. Enää ei yksinkertaisesti ole va-raa kysellä mitä minä saan, vaan on aika itse kunkin miettiä: Mitä minä voin antaa? Mitä minä voin tehdä? Tai jopa: mistä minä voisin luopua isän-maan hyväksi, lasteni ja lastenlapsieni koulutuksen ja tulevaisuuden tur-vaamiseksi?

Ihan ensimmäinen mitä voit tehdä on äänestäminen. Käytä äänioike-uttasi!

Mummoni kultasormuksen uhraaminen yhteisen isänmaan asialle saat-taa tuntua naurettavan pieneltä, mutta monen pienen ihmisen yhteinen ponnistus teki siitä suurta. Kansaamme kohdanneesta sotien hirvittäväs-tä koettelemuksesta noustiin ylös yhtenä kansana. Nyt ei ole varaa ajatella, ettei minun yhdellä vaivaisella äänelläni ole merkitystä. Omalla äänelläsi olet turvaamassa sitä, että oikea ihminen tulee valituksi päättämään asiois-ta, jotka hän todella tuntee ja hallitsee.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä asiansa osaavista on lääkintäneuvos Niilo Keränen. Hän tuntee ja tietää terveydenhuoltojärjestelmämme läpikotaisin. Terveydenhuolto on Niilolle tuttua järjestelmän alimmilta rapuilta terveys-keskuksista. Niilolla on näköalaa myös terveydenhuoltoon päätöksenteon tasolta. Niilolla on elämässä ja ammatissa opittua tietoa siitä, kuinka vero-rahoillasi saadaan paras mahdollinen terveydenhoito.

Eikö tämän miehen pidä olla antamassa tietoutensa ja osaamisensa yh-teiseksi parhaaksi, kun meitä jokaista koskettavasta SOTE-uudistuksesta päätetään?

Yksi ääni voi tuntua mitättömältä kuin kirjailijan äidin Riitun resorinpa-la veneessä. Riitu uskoi, että yhdessä yrittämällä pienikin voi kasvaa suu-reksi ja tarjota kaikille paremman huomisen.

Äänestä. Vaikuta. Anna äänesi harkiten. Anna se Keskustalle, sillä Suomi on saatava taas kuntoon. Hyväksi paikaksi asua ja elää.

Kari udd

Yhdessä ylös, yhdessä parempaan kuntoon

Ihan ensimmäinen mitä voit tehdä on äänestäminen. Käytä äänioike-uttasi, kehottaa Kari udd.

”Hyvän ilmapiirin rakentamiseen tarvitaan avoimuutta.”



Pudasjärven Jongun kylällä, Kor-pijokivarressa yritystoimintaa har-joittaa kasvatustieteen maisteri, lämpöyrittäjä ja lampuri Urpo Vil-jamaa. Eteläisestä Hämeestä Koil-lismaalle kotiutuneen maaseutu-yrittäjän noin viidentoista vuoden ajanjakso paikkakunnalla pitää si-sällään kahdeksan työvuotta opet-tajana. Sen jälkeen elämänkoke-musta on kartuttanut erityisesti toimiminen maaseutuyrittäjänä ja perheenisänä. Viljamaan perhee-seen kuuluu opettaja-puolison li-säksi kuusi lasta. Perhe asustaa Törmälän lammas- ja siipikarjati-lalla.

Pihapiiristä löytyvät puitteet nelikymmenpäiselle uuhikatraal-le. Uusi lampola on rakenteilla kasvavalle katraalle. Tilan kak-si siitospässiä ja kevään viimei-set teuraskaritsat seuraavat tarkas-ti pihassa liikkujia herkkupalojen toivossa. Ilmajokisen maatiaiska-nan säilytysohjelmaan kuuluva ka-naparvi asustelee sulassa sovussa teuraspässien kanssa. Laiduntami-sen jäljet näkyvät pihan ympäris-tössä ja jokivarressa. Pajukot ovat väistyneet lampaiden tieltä. Ti-lan jo kertaalleen metsitetyt pellot on raivattu jälleen viljelykäyttöön. Laitumien ja peltojen raivauksessa syntyneen energiapuun Viljamaa polttaa Pudasjärven Energiaosuus-kunnan hakelämpölaitoksissa.

- Pellon raivaaminen tuottaa laidunmaata kasvavalle lammas-katraalla ja toisaalta energiapuu-ta oman osakkuuden hoitamiseksi lämpölaitoksilla, perustelee Vilja-

uskotaan maaseudun tulevaisuuteenTörmälän lammas- ja siipikarjatilalla

maa lammastalouden ja lämpöyrit-täjyyden yhdistämistä.

Jongun alueen kyläyhdistys ja läheiset maanomistajat ovat suh-tautuneet positiivisesti lampaiden laiduntamiseen jokivarressa. Laitu-mien raivauksiin on haettu ei-tuo-tannollisten investointien tukea, ja perinnebiotooppisopimukset koh-teiden jatkohoitoa varten ovat al-kamassa.

- Kokemus on osoittanut, että neljäntenä laidunnusvuotena paju ei enää verso. Laiduntamisen an-siosta alueet jäävät pitkäaikaisesti avoimiksi ja pienkasvilajisto moni-puolistuu, toteaa tyytyväinen yrit-täjä.

maaseutuyrittäjänä murroksen keskelläPuheen kääntyessä politiikkaan Viljamaan ilme vakavoituu.

- Koillismaan, maatalouden ja koko Suomen toivo on tulevissa vaaleissa ja Keskustan hyvissä kan-natusluvuissa, toteaa kunnallispo-litiikassakin yhden kauden muka-na ollut Viljamaa.

Maailman menoa seuratessaan hän sanoo huomanneensa, kuinka yhteiskunnassa eletään murroksen aikaa. Jatkuvan taloudellisen kas-vun varaan rakennettu hyvinvoin-tiyhteiskunta natisee liitoksissaan. Aluepoliittiset näkökulmat ovat taajaan asutuilla alueilla hämärty-mässä. Elinkeinotoimintaa laajasti eri aloilla koskettava epävarmuus viivästyttää investointeja ja hei-kentää yritysten kannattavuutta. Luontoarvojen ja eläinten oikeuk-sien ylikorostaminen heikentää puolestaan ihmisten mahdollisuut-ta turvalliseen elämään ja talou-dellisesti kannattavaan yritystoi-mintaan. Monipuoluehallituksen linjattomuus ja heikko päätösten-tuottokyky on jo pitkään estänyt rakentavien avausten syntymisen ja pysäyttänyt talouden rattaat pai-koilleen.

– Joistakin saavutetuista eduis-ta on varmasti luovuttava, arkito-dellisuudesta irtautunutta sääntö-viidakkoa on purettava, hallintoa ja virkakoneistoa on kevennettävä ja kasinotaloudesta on yhteiskun-nan päähuomio siirrettävä työn te-kemisen kannattavuuteen. Se luo perustan hyvinvoinnille tulevai-suudessa, Viljamaa luettelee.

- Täällä Koillismaalla on suuret

mahdollisuudet luonnonvaroissa, luontoarvoissa ja paikallisissa ih-misissä. Turve-energia, metsä- ja malmivarat, maatalous ja matkai-lu ovat kestävällä tavalla nykyistä-kin voimakkaammin hyödynnettä-vissä, arvioi Viljamaa.

kansanedustaja on oman alueensa äänitorviTulevia vaaleja Viljamaa odottelee luottavaisena, ja sopiva ehdokas-kin on jo löytynyt.

- Olen oppinut tuntemaan Ke-räsen Niilon köyhistä oloista läh-teneeksi, ulkopuolisen tuen, opis-kelun ja kovan työnteon avulla korkeasti kouluttautuneeksi am-mattilaiseksi, joka tunnetaan ja jon-ka osaaminen tunnustetaan laajalti.

Kukapa olisi parempi toimi-maan koillismaalaisten äänitorve-na maailmalla? Niilo on helpos-ti lähestyttävä kansanmies. Hän muistaa juurensa. Kabineteissa ru-tinoituneena ja rakentavasti esiin-tyvänä vaikuttajana hänellä on jo valmiiksi olemassa kanavat, joita hän voi käyttää kansan äänen esil-le tuomiseksi keskusteluissa, joissa joudutaan arvioimaan uudelleen jo totuttuja yhteiskuntamme toimin-tamalleja ja rakenteita.

”Tulevaisten toivojen kallis maa”Viljamaa uskoo, että Keränen pys-tyy yhdessä yhteistyötahojensa kanssa parantamaan maaseutu-yrittäjän asemaa niin, että suoma-laisilla on tulevaisuudessakin mahdollista syödä puhdasta, lä-hellä tuotettua reilun kaupan ruo-kaa, jonka tuotosta myös viljelijä saa osansa. Tällä hetkellä Viljamaa myy kaiken tilalla tuotetun lihan ja munat suoraan asiakkaille.

- Suoramyynti on nykybyrokra-tialla työlästä ja kallistakin, mut-ta paras kiitos on asiakkailta tul-lut positiivinen palaute, naurahtaa Viljamaa.

– Nykytekniikka puolestaan helpottaa tuotteiden markkinoin-tia. Yhteydenpito asiakkaiden kanssa on tehokasta yrityksen Fa-cebook –profiilin ja nettisivujen avulla, kertoo Viljamaa ja lupaa toimittaa karitsanlihakuorman vie-lä ennen pääsiäistä asiakkailleen Kuusamon ja Oulun välillä.

Karitsoimisen aika keväällä on aina odotettu tapahtuma tilalla.

perheen lapset nauttivat maa-tilan eläinten kanssa touhuami-sesta.

lihan lisäksi tilan lampaista hyödynnetään villa ja taljat.

Karitsojen teurastus ja lihojen pakkaus tapahtuu pudasjärvellä.

”Koillismaan, maatalouden ja koko Suomen toivo on tulevissa vaaleissa ja Keskustan hyvissä kannatusluvuissa.”

Yhteistyö on voimaa!Meidän on viimein aika heittää kaikki vanhat kahlitsevat ”raja-ai-dat” romukoppaan. Kuinka va-pauttavaa on tehdä yhteistyötä ennakkoluulottomalla asenteella, hyväksyä ihmiset samalle viivalle. Auttaa toinen toistamme niillä lah-joilla joita on meille annettu.

Kun taistelemme yhteisen hy-vän puolesta, kukaan ei jää var-joon. Heikoinkin voi tuoda oman kortensa kekoon. Pienikin ele on tarpeen. Jos lähdemme ”taistellen sotaan” kyynärpää taktiikkaa käyt-täen ja toisia ihmisiä alamme ar-vostelemaan loukkaavaan sävyyn.

Sahaamme omaa oksaamme. Ku-kaan ei tule sinua kunnioittamaan koskaan jos pyrit päämäärääsi li-kaisin keinoin. Kaikki paljastuu aina.

Olenkin saanut onnellisena seu-rata Keskusta-puolueen kannatuk-sen nousua.

Niilosta saamme hyvän kansan-edustajan. Hänellä on järki ja sy-dän paikallaan. Hän, jos joku, on yhteistyökykyinen - ennakkoluu-lottomalla asenteella!

onerva ronkainen

”Yhteistyötä ennakko-luulottomalla asenteella!”

”Niilo on helposti lähestyttävä kansanmies. Hän muistaa juurensa.”



Helmikuisena kauniina pakkaspäi-vänä ajelen Taivalkoskella luonnon-kauniin Kylmäluomanjärven ran-nalla sijaitsevalle Kaarela-nimiselle lypsykarjatilalle. Sitä viljelevät Sari Latvalehto ja Mauno Räisänen.

Astun sisään. Talon olohuonees-sa minua odottaa pariskunta, jonka tunnen ennestäänkin. Tervehditty-ämme alamme jutella ja vähitellen keskustelumme siirtyy käyntini ai-heeseen: Tila on Maunon kotitila, ja se on perustettu sotavuosina vä-lirauhan aikaan. Kukkolan talos-ta sodassa ollut Janne Räisänen sai perustaa ns. rintamamiestilan, joka erotettiin Kukkolasta. Mauno on ti-lan kolmas isäntä. Hän otti isäntä-vastuun poikamiehenä v. 1989 su-kupolvenvaihdoksen kautta. Sari löytyi rinnalle 1994. Hän on syntyi-sin samalta kylältä Iiviöjärven ran-nalta. Maunon vanhemmat, An-nikki ja Arvo Räisänen, muuttivat miniän taloon tulemisen myötä Nis-kaluomanjärven rantaan omaan ta-loon. Siellä he viettävät vanhuuden päiviään. Toivotamme heille tämän jutun välityksellä hyviä päiviä!

Sari ja Mauno kertovat, että aloit-taessaan he olivat nuoria ja innok-kaita. Tulevaisuus ei pelottanut.

vierailulla Sarin ja Maunon luonaMitä kuuluu maidontuottajille

Leipä oli tarkoitus ottaa tilalta. He paransivat silloisen tuotantoraken-nuksen tiloja. Muutaman vuoden jälkeen alkoi tuntua, että navetta on ahdas ja vanhanaikainen. He päätti-vät tehdä uuden. Vuonna 2003 tilal-le valmistui 32 lehmän parsinavetta, joka komeilee edelleenkin pihapii-rissä. Perheeseen on syntynyt myös kolme poikaa, Jarko, Miika ja Rami. Vanhin on nyt lukiossa.

Investoinnin jälkeenkin tilalla on Sarin ja Maunon mukaan pärjätty ja se ”leipä saatu”. Nyt kuitenkin Uk-rainan ja Venäjän tilanne on tuonut huolta ja epävarmuutta. Maidon tuottajahinta on jo laskenut rajus-ti. Epävarmuus vaikuttaa myöskin tuottamiseen tarvittavien tuotanto-panosten hintaan aiheuttaen epä-vakautta. Esim. rehut ja lannoitteet kallistuvat toisinaan aivan sietämät-tömästi. Tuottajapariskunta pitää li-säksi suurena virheenä vuosia sit-ten tapahtunutta Kemiran myyntiä ulkomaiseen omistukseen.

Tulevaisuudelta Sari ja Mau-no toivovat, että viljelyyn vaikutta-va viranomaisbyrokratia vähenisi ja viljelyssä tapahtuneiden tahat-tomien virheiden sanktiointi lieve-nisi. Nyt ne ovat varsin kohtuutto-

mia. Lomituspalvelut he toivovat säilyvän entisellään ja odottavat eri-tyisesti, että kansalliset tuet säilyte-tään ja niitä puolustetaan voimak-kaasti EU:n suuntaan. Seudullisesta näkökulmasta Sari ja Mauno pitä-vät tärkeänä, että Kuusamossa säi-lyisi meijeri. Sen olemassa olo oli-si pitämässä maidon tuottajahintaa pitkällä tähtäimellä mahdollisim-man korkeana.

Viljelijän saamista tuista Sari ja Mauno ovat sitä mieltä, että viime kädessä ne ovat tukea kuluttajal-le. Tukien avulla maitotölkin hinta kaupan hyllyllä on niinkin kohtuul-linen, kuin se tätä nykyä on. Ilman tukia tuottaminen ei olisi mahdol-lista.

Sari ja Mauno toteavat, että mai-don tuotantokiintiöt poistuvat EU:n alueella kuluvan kevään aika-na. Tämän takia on vaara, että tuo-tanto siirtyy jonnekin halvemman tuotannon alueille. Suomessa pi-täisi kuitenkin turvata tuotannon säilyminen, tuottajien toimeentu-lo ja hyvinvointi. Maailmassa vä-

kimäärä kasvaa. Tulevaisuudessa tuottamiseen tullaan tarvitsemaan myös Suomen pellot.

Lopuksi juomme Sarin keittä-mät kahvit. Sovimme, että otamme vielä muutaman kuvan ja käymme sitten katsomassa Maunon hank-kimaa kuormaimeen asennettavaa sykeharvesteria. Sellaiset kun mei-tä miehiä niin kiinnostavat! Kun ajelen pois, ajattelen, etteivät Sari ja Mauno ole ainakaan ensimmäisten joukossa lopettavia viljelijöitä. Vai-keuksista huolimatta he tuntuvat uskovan, että kyllä sitä selvitään.

Tuomo Turpeinen

1. Olit 16 vuotta kansanedus-tajana. Mitkä ovat sen urasi mie-leenpainuvimmat hetket?

-Muistan hyvin kun menim-me yhdessä eduskuntaan minun viimeiselle vaalikaudelleni 1999 vaaleissa. Alusta alkaen työmme kotiseudun puolesta - ja myös laa-jemmin - sujui todella hyvin.

-Muistan kun esitin sinua

Mitä kuuluu, Pauli Saapunki?

KELA:n valtuuskuntaan ja ryh-mämme puheenjohtaja Mauri Pek-karinen oli alkuun kielteisellä kan-nalla. Sanoin hänelle, että vien Niilon asian ryhmässä äänestyk-seen ja tulet sen häviämään. Het-ken kuluttua hän soitti minulle ja lupasi hoitaa Niilon asian toivo-mallani tavalla.

-Paljon muitakin muistoja on, kuten ulkoministeriön virkamies-ten vastaus minulle Kuusamon ra-janylityspaikasta, ettet koskaan sitä tule auki saamaan. Kuitenkin ko-van työn seurauksena sodan kiinni laittama raja aukesi rauhanomaisin keinoin.

2. Nykyisin – eläkeläisenä - olet Venäjän kunniakonsuli. Mitä tehtäviä kunniakonsulilla on?

-Venäjän kunniakonsulina olen suurimman työn tehnyt Ivalosta-Joensuuhun välisen alueen Suo-messa asuvien työtä tekevien ve-näläisten passien kuljettamisessa tänne maakuntiin. Muutoin he oli-sivat joutuneet hakemaan ne Hel-singistä ja se olisi ollut kallista puu-haa perheille.

-Venäjäyhteistyön merkitys on ollut minulle läheistä siksi, että

saksalaisen sotilaan poikana koen saaneeni oman elämäni sodalta ja siksi olen pyrkinyt antamaan koko oman elämäni entisten vihollisten ystäviksi saamiseksi.

3. Olet nykyisessä tehtävässä, kuten myös aiemmin Suomi-Ve-näjä-seurassa, tavannut paljon ve-näläisiä. Millaisia ihmisiä venä-läiset ovat? Ovatko erilaisia kuin suomalaiset?

-Venäjän rivikansalaiset ovat to-della ystävällistä kansaa. Heidän kodeissaan paljon vierailleena voin todeta heidän laittavan aina paras-taan vieraiden hyvinvoinnin to-teuttamiseksi.

-Toisena tekijänä, Venäjän joh-totasoillakin paljon työskennellee-nä, voin todeta luottamuksen saan-nin jälkeen, että suorapuheisuus on kaikkein tärkeintä.

4. Onko nyky-Venäjä mieles-

täsi jollain tapaa uhka Suomelle?-Mielestäni perusuhkaa ei ole,

jos Suomessa toimitaan Urho Ka-leva Kekkosen viitoittamalla tiel-lä. Tuo tie on ollut aikakautensa suurta viisautta Suomelle. Mikä-li Suomen politiikka ajaa maamme Naton syliin, voin varmuudella us-koa hyvän naapuruutemme kärsi-vän hankaluuksia. Etenkin noin 40 vuotta kestänyt hyvä rajayhteistyö kyllä kärsii.

5. Takanasi on ansiokas ura isänmaan ja myös Koillismaan puolesta. Miten haluaisit naut-tia eläkepäivistäsi? Muikunpyyn-tiä vai yhteiskunnallista vaikutta-mista?

-Eläkepäivilläni olen hoitanut monia merkittäviä tehtäviä, joista Barentsin valtuuston puheenjohta-juus (Suomi-Ruotsi-Norja-Luoteis-Venäjä) oli merkittävin. Tuolloin

esimiehenäni kaksi vuotta oli Ve-näjän ulkoministeri Lavrov.

-Myöskin Suomi-Venäjä-Seuran valtuuston puheenjohtajuus on ol-lut minulle hyvin arvokas asia.

-Vapaa-ajalla etenkin kesäl-lä muikkujen nuottaus kavereiden kanssa (Kauko Nissi/Unto Kotipa-lo) on ollut minulle mieleen. Vaik-ka jäin juuri pois Kuusamon val-tuuston puheenjohtajan tehtävistä, aion valtuutettuna jatkaa koko sy-dämelläni kotiseutuni kehitystyös-sä. Lisäksi Venäjän ainoana EU:n kunniakonsulina minulla on jat-kossakin monenlaisia tehtäviä edessäni.

-Tulevien vaalien suhteen uskon tapahtuvan samanlaisen lopputu-loksen kuin vuonna 1999, jolloin menimme Niilon kanssa suurilla äänimäärillä yhdessä EDUSKUN-TAAN. Nyt tilallani tulee olemaan Ulla Parviainen.

-Niilon vaalilehden kautta halu-an kiittää laajaa pohjois-pohjalais-ta tukijoukkoani vuosikymmenten varrelta, sillä yhdessä olemme voi-neet vaikuttaa jopa yllättävän mo-niin kysymyksiin Suomen päätök-senteossa.

”Tulevaisuudelta Sari ja Mauno toivovat, että viljelyyn vaikuttava viranomaisbyrokratia vähenisi ja viljelyssä tapahtuneiden tahattomien

virheiden sanktiointi lievenisi. Nyt ne ovat varsin kohtuuttomia.”

niilo haastatteli lehteensä pauli Saapunkia ja esitti hänelle muutamia kysymyksiä - ja pauli vastaa.

”Mielestäni perusuhkaa meillä ei ole nyky-Venä-jältä päin, jos Suomessa toimitaan Urho Kaleva

Kekkosen viitoittamalla tiellä. Tuo tie on ollut ai-kakautensa suurta viisautta Suomelle.”

Sari latvalehto ja Mauno räisänen viljelevät maatilaansa Taivalkoskella Kylmäluomanjärven rannalla.



SuoMi NouSuuN maaseutumaisella politiikalla

Maaseutua voidaan määritellä niin monilla mittareilla, että kai-killa meillä ei ole niiden perus-teella helppo muodostaa selkeää käsitystä Suomen maaseudusta. Helpotetaan asiaa rakentamalla maaseutukäsitteestä kaksi rauta-lankamallia. Niiden lisäksi katso-taan mitä OECD on asiasta tutki-nut.

Yksi kaikkia meitä suomalaisia yhdistävä tekijä on se, että lähes

kaikkien juuret ovat maaseudul-la. Me tiedämme, että ajettuamme muutaman minuutin autolla pois kaava-alueilta, olemme luonnon ympäröimällä maaseutumaisella alueella.

Toinen määritelmä maaseudus-ta on helppo muodostaa siten, että nousemme selkeällä ilmalla heli-kopterilla vaikkapa kymmenen ki-lometrin korkeuteen ja katsomme sieltä alas. Miltä Suomi näyttää?

Tiedän, että sieltä näkyy pääasias-sa metsiä ja järviä ja harvalukuises-ti muutamia kaupunkeja ja kuntia. Kaikkia niitä ympäröi kaunis luon-to rikkauksineen. Näkyy maaseu-tumainen Suomi.

Maaseutua on maassamme to-della paljon. Niin paljon että jos maamme kaikkien suurimpien kaupunkien rakennetut ruutukaa-va-alueet niputettaisiin tiiviisti yh-teen rakennetuksi ruutukaava-

OECD:n alueluokituksen TL3 / 2003 mukaan Suomen maaseutualueiden osuus maamme pinta-alasta väestöstä ja bruttokansantuotosta olivat:

Suomen pinta-alasta Suomen väestöstä Suomen BKT:stä89 % 53% 45%

Nämä luvut ovat noista vuosista hieman muuttuneet, mutta suu-ruusluokkaan muutoksella ei ole merkitystä. Mitä se muutos on ol-lut? Suomalainen maaseutumai-nen politiikka on korvattu keskit-tämispolitiikalla.

Vaikka maamme bruttokansan-tuotteen määrä on kohonnut, niin se ei ole riittänyt rahoittamaan hy-vinvointipalvelujamme. Maamme

on velkaantunut. Elinvoimaisuu-teen ei ole panostettu riittävästi. Muutos on kaiken aikaa nakerta-nut maaseudun merkitystä ja elin-mahdollisuuksia siellä.

Maaseutumaisen suomen kan-santuotannon määrä on niin suuri, että sen hylkääminen tai vähem-mälle huomiolle jättäminen johtaa taloudelliseen katastrofiin. Sen en-nusmerkit ovat nähtävillä.

ahvenanmaa pohjois-Suomi Itä-Suomi länsi-Suomi etelä-Suomi59,51 % 54,98 % 53,49% 54,97% 28,53%

OECD on tutkinut maaseudun elinvoimaisuuden luonnetta ja rakenteita. Sen mukaan Suomen maa-seudulla asuvan väestön osuus suuralueittain OECD:n alueluokituksen TL3 /2002 mukaan on seuraava:

Mikä maassamme on maaseutua?alueeksi, niin veikkaan että lähes kaikki ne mahtuisivat kehä kolmo-sen sisään. Mikäli eivät ihan siihen mahtuisi, niin siirretään kehä kol-mosta parikymmentä kilometriä pohjoiseen päin, sille alueelle ne ai-nakin mahtuisivat.

Kehä kolmosen sisälle tiiviis-ti rakennetun uuden ruutukaava-alueen ulkopuolelle jäisi maaseu-dulle rakennettu maaseutumainen Suomi. Siellä on maaseutumaiset

kunnat, rakennettu infrastruktuu-ri, asukkaat, yritykset, palvelut, luonto rikkauksineen, maaseudun elinvoimaisuus ja maaseudun bkt. Maaseudun bruttokansantuotol-la rahoitetaan osaltaan koko maan hyvinvoinnin palvelutuotantoa. Siellä ovat myös meidän isiemme ja äitiemme elämisen ja asumisen juuret.

mitä sitten pitäisi tehdä?Suomalaisen politiikan on tarpeen aikuisten oikeasti tiedostaa, mikä merkitys maamme hyvinvoinnin rahoittamisessa on maaseutumai-sen Suomen elinvoimaisuudella ja kansantuotannolla. Samalla on tar-peen tiedostaa miten suuri merki-tys maallemme on sillä politiikalla, jonka seurauksena maaseutumai-sen suomen elinvoimaisuus vähe-nee. Maallamme ei ole vara me-nettää maaseutumaisen Suomen elinvoimaisuutta. Seuraavan halli-tuksen ja eduskunnan on kannetta-va asiassa vastuu. Miten?

Uuden hallituksen strategi-seen ohjelmaan olisi otettava roh-keasti mukaan Suomen maaseutu-mainen politiikka. Tätä politiikka tukemaan rakennetaan suuri in-vestointiohjelma. Investointioh-jelman sisältö tulisi rakentaa maa-seutumaisen Suomen vahvuuksiin perustuvat suuret hankeohjelmat. Näistä esimerkkejä seuraavasti:

- Metsien hyötykäytön kehit- tämisohjelma investointeineen 2 Mrd. €- Kaivannaisteollisuuden kehi- ttämisohjelma investointeineen 2 Mrd. €- Matkailun kehittämisohjelma 1 Mrd. €- Liikenneinfrastruktuurin inves- tointiohjelma 2 Mrd. €

- Tietoliikennepalvelujen kehit- tämisohjelma 1 Mrd. €- Raideliikenteen kehittämisoh- jelma 1 Mrd. €- Vesistöjen hyötykäytön kehittä- misohjelma 0,5 Mrd. €- Osaamisen kehittämisohjelma (Yliopistot + AMKK) 0,5 Mrd. € Yhteensä 10,0 Mrd.€

Edellä on suuntaa antavia maa-seudun vahvuuksiin liittyviä hankkeita. Niiden sisältöä ja ra-kenteita tulee tarkentaa asiantunti-joiden kanssa tehtävällä yhteistyöl-lä. Summa on suuri, mutta tuota suuruusluokkaa sen tulisi olla seu-raavan hallituskauden aikana jotta tarvittava käänne saataisiin aikaan. Tuon kaiken rahoitusta tulee poh-tia huolellisesti kaikkien rahoittaja-tahojen kanssa. Valtiolla tulee olla oma merkittävä osuutensa. Tavoit-teena tulisi olla ensi vaalikaudella työttömien määrän vähentäminen hyvin merkittävällä määrällä.

Tiedän, että tämä esitys saa vas-tustusta ja se ammutaan alas, mut-ta toivon että alas ampujat esittävät vaihtoehdon maaseutumaisen Suo-men kansantuotannon pelastami-seksi. Vaihtoehtona ei enää voi olla maaseutusuomen mahdollisuuk-sien hylkääminen. Siihen meillä ei ole varaa. Maaseudulla asuu noin 53% suomalaisista ja siellä tuote-taan noin 45% BKT:stä.

millä ei saada yhtään työpaikkaa maahamme?Sellaisilla päätöksillä, joiden seu-rauksena kansalaistemme ostovoi-ma vähenee, ei työllistetä ketään. Sama koskee myös maamme hy-vinvointipalvelujen alas ajamis-ta. Tietäen hyvin sen, että palvelu-rakenteita tulee uudistaa sote ym. siellä mukana, on kuitenkin selvää että sillä tavalla ei työllisyys, osto-voima ja BKT lisäänny. Tarvitaan yrittäjyyden, työpaikkojen ja osto-voiman lisäämiseen johtavia pää-töksiä.

Palvelujen alas ajamisella syö-dään voimaa pois kehittämiseltä. Ja kun riittävän paljon hyvinvoin-tipalveluja ajetaan alas, siitä kärsii maamme kilpailukyky. Sen takai-sin saaminen onkin jo eri juttu.

Minulla on sellainen käsitys, että kansanedustajaehdokas Niilo Keränen on hyvä mies edistämään edellä kuvattua ajattelua eduskun-nassa. Niilo on maaseudun poika jonka sydän sykkii kotiseudun asi-oiden hyvälle hoidolle. Lähde si-näkin rakentamaan Niilon kanssa Suomea uuteen nousuun maaseu-tumaisella politiikalla. Minäkin lähden koska olen löytänyt samalla tavalla ajattelevan ehdokkaan tääl-tä Keski-Suomesta.

Teppo Sirniö kunnanjohtaja, petäjävesiTeppo Sirniö ja Miko.

Kansanedustajaehdokas niilo Keränen on hyvä mies edistä-mään edellä kuvattua ajattelua eduskunnassa. niilo on maaseu-dun poika jonka sydän sykkii kotiseudun asioiden hyvälle hoi-dolle. lähde sinäkin rakentamaan niilon kanssa Suomea uuteen nousuun maaseutumaisella politiikalla, kehottaa Teppo Sirniö.

oheinen idyllinen maaseutukuva on kaupunkia. Matkaa katujen ja kerrostalojen keskelle sekä oulun keskustaan on vain muutama ki-lometri. on hyvä kysymys: ”Mikä maassamme on maaseutua?”



Tue NiiloN VaaliTYöTä! Vaalitili Taivalkosken osuuspankissa, nro: Fi 26 5455 0720 0556 06

Tukiryhmä suunnittelemassa Taivalkoskella ehdokkaansa vaalityötä. Vas. Matti holm-ström, niilo Keränen, onerva ronkainen, Mari Kälkäjä, aune Turpeinen ja Martti räisänen.

niilo Keräsen tukiryhmässä on toiminut aktiivisesti han-nu ja Kerttu Simu pudasjärveltä. Vaalimateriaaleja on val-mistettu VKK-Media/pudasjärvi-lehdessä. Juuri painos-ta tullutta, kankaalle painettua, vaalijulistetta esittelee pudasjärvi-lehden päätoimittaja heimo Turunen.

niilo Keränen on:

kyvykäs ja ansoitunut ratkaisija

Niilon vahvuuksia ovat ko-kemus politiikasta ja ihmis-elämästä, Niilo jos kuka tie-tää mitä on olla ”mökin poika”, vaikka elämä tarjo-sikin kohtuullisen elämän-tason myöhemmin. Koillis-maan ja Pohjois -Pohjanmaan näkökulmaa tarvitaan Arka-dian mäellä tänäkin päivänä, jotta tasapuolisuus kaikkien kansalaisten osalta toteutuu. Niilo jos kuka osaa pitää hei-koimpienkin puolia, oli kyse sosiaalisesta- tai terveydelli-sestä ahdingosta.

Niilon historia politiikas-sa on jo viidennellä vuosi-kymmenellä ja tämä koke-muksen syvä rintaääni tukee

sitä tosiasiaa, että Suomi on saatava kuntoon. Yksin Nii-lokaan siihen ei aio pystyä, mutta yhteistyössä muiden puolueiden ja oman puolu-een kesken hän uskoo sen olevan aivan mahdollista.

Paljon puhuttanut SOTE saisi Niilosta kyvykkään ja ansioituneen ratkaisijan, nä-kökulma kehäkolmosen ul-kopuolelta olisi varmas-ti kaikille tarpeen. Jos tunne on, että Pohjois-Pohjanmaa jää aina päätöksen teossa jal-koihin, niin silloin Niilolle annettu ääni ei mene huk-kaan.

Suomalaisilta löytyy tai-toja ja yritteliäisyyttä, jota

Niilon mielestä pitäisi voida hyödyntää. Jotta yrittäjyys olisi helpompaa ja kannat-tavaa, pitäisi tulla byrokra-tiassa vastaan niin maa- ja metsätalouden kuin pien-yrittäjyyden osalta. Näin Suomi saataisiin nousuun sillä, mikä on tärkeintä, eli työllä ja ja sitä kautta saatai-siin myös verotuloja.

Pienyrittäjyyden tuke-minen kuntien elinkeino-toiminnan kautta voisi olla järkevä ja käytännöllinen ratkaisu Niilon mielestä.

Hyvinvointi lähtee maas-ta ja näin kansalaiset saisi-vat edunvalvojan, joka pitää kaikkien puolta, heidänkin,

joille maaseutu ja pohjoisen kaupunkien reuna-alueet on se rakkain asuinpaikka. Sekä maalla asuvat, että kau-punkilaiset tarvitsevat lähi-palveluja

Niilon eläkepäivät kulu-vat rattoisasti politiikassa ja välillä myös terveyskes-kustyössä. Niilo ei työteli-äänä eläkeläisenäkään sano ei, niinpä vielä vasta hän kävi tekemässä lääkärin työ-tä Taivalkosken terveysase-malla.

Niilon tavoittaa nume-rosta 044 989 2135 ja langan päästä löytyy elämänkoke-musta ja myönteinen mies, Niilo Keränen.

Kari 040 540 0710Juha 0400 287 139

Kaivinkoneurakointia

Kari ja Juha Vikström Ay

Yleisöä ja ehdokkaita Kuusamon lukion auditoriossa.

Koulutuslupaus oulussa opiskelijoiden tilaisuudessa.

Iso-Syöte Auto ja Rengas Oy

• Autojen ja pienkoneiden huollot, korjaukset, varaosat• Sähkölaitteiden tietokone- pohjainen vikahaku• Ilmastointilaitteiden huollot ja korjaukset• Lisälämmittimien huollot ja korjaukset• Autojen pesut päältä ja sisältä• Renkaiden myynti ja asennus• Nelipyöräsuuntaukset• Pakokaasutestaukset• Jarrutestaukset

avoinna:ma-pe klo 8-16

Ouluntie 28, 93400 TaivalkOski • Puh. 0400 418 655ent. Tielaitoksen varikko, 1 km Shelliltä Ouluun päin

koiranruokia ja -tarvikkeitaeläinlääkäri sauli holmström

niilo Keränen on kiertänyt ahkerasti eri puolilla oulun vaalipiiriä ja tervehtinyt lukuisia ihmisiä, kuunnellut hei-dän terveisiään päättäjille ja luvannut tulevana kansan-edustajana ottaa huomioon toivomukset ja viedä tervei-siä eteenpäin.

niilo on maaseudun poika jonka sydän sykkii kotiseu-dun asioiden hyvälle hoidolle. Kotiseutuajatteluun liittyy maaseudun lisäksi myös pohjoisen alueen kaupungit. Ihmisten perutarpeet ovat kuitenkin samat kaupungeissa ja maaseuduilla. Kuntaliitosten myötä ovat matkat palve-luiden ääreen pidentyneet myös kaupunkialueilla.

hei. ehdin katsomaan vasta myöhään illalla. julkaisija on ... · eduskuntavaalit 19.4.2015 |...

Documents