Huomisen

K U N T A R A H O I T U K S E N A S I A K A S L E H T I

20

17O4

s.12KUNTATALOUS

MYÖTÄTUULESSA

Uude(nlaise)tjohtajat

Rantaroustin koulu suunniteltiinopetuksen ehdoilla

Salolaisilla sitkeys on

DNA:ssa

PÄÄKIRJOITUS

Investointejatulevaisuuteen Kulunut vuosi on ollut monessa mielessä positiivinen yllätys.

Suomen talouden kasvu on ollut nopeampaa kuin kukaan uskalsi odottaa, ja kuntien taloustilanne on parantunut nopeasti.

Vahvan kuntatalouden varmistaminen on myös Kuntarahoituksen tavoi-te. Asiakkaidemme omistamana rahoittajana me haluamme olla mahdollis-tamassa asiakkaiden menestymistä.

Vastuullisuus on aina ollut toimintamme ytimessä. Kuluneen vuoden aikana vastuullisuus on kuitenkin nostettu myös yhtiön strategiassa entistä vahvem-paan asemaan. Rahoitusalalla vastuullisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että tunnemme asiakkaidemme tilanteen niin hyvin, että osaamme auttaa tunnis-tamaan myös riskejä. Tarjoamme konkreettisia työkaluja talouden koko kuvan hahmottamiseen ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutusten arviointiin.

Myös ympäristöarvojen merkitys kasvaa nopeasti. Viime vuonna lanseeraamamme vihreä rahoitus on ollut hyvin kysyttyä. Suomalaiskuntien mittavien ympäristötekojen mahdollistamana pystyimme laskemaan tänä syksynä liikkeeseen jo toisen vihreän bondin eli ympäristöhankkeisiin korvamerkityn joukkolainan. Se oli todellinen menestys, ja osoittautui yhtiömme tähänastisen historian kysytyimmäksi bondiksi.

Vihreän rahoituksen asiakkaamme hyötyvät ympäristöystävällisistä investoinneistaan monin tavoin. Vihreän rahoituksen piiriin hyväksytyksi tuleminen on riippumattoman arvi-ointiryhmän tunnustus hankkeissa tehtävästä työstä. Se tekee kunnan ympäristöponnistelut näkyviksi, ja vaikutusarvioinnin ansiosta kunnat saavat myös mitattua tietoa hankkeidensa ilmastovaikutuksista. Tämä kehitys lisää läpinäkyvyyttä kuntalaistenkin suuntaan.

Kuntarahoitus saa asiakkailtaan kiitosta ennen kaikkea kahdesta asiasta: siitä, että ymmär-rämme asiakkaiden toimintaympäristön ja siitä, että autamme pienelle organisaatiolle ominaisen ketterästi ja henkilökohtaisella otteella. Näistä vahvuuksista haluamme pitää jatkossakin kiinni.

Me Kuntarahoituksessa olemme vuoden mittaan panostaneet merkittävästi tulevaisuuteen vahvistamalla organisaatiotamme. Lisäresursseja on haettu muun muassa riskienhallinnan tehos-tamiseen ja varmistamiseen, digitalisaation nopeuttamiseen ja asiakastyön kehittämiseen. Uskon, että nämä lisäsatsaukset näkyvät asiakkaillemme tehokkaina ja varmoina prosesseina ja parempana palveluna.

Haluan kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppanejamme kuluneesta vahvasta vuodesta sekä omaa henkilökuntaamme muutoshalukkuudesta, sitoutumisesta ja innosta paremman huomisen rakentamiseen.

Esa Kalliovt. toimitusjohtajaKuntarahoitus Oyj Twitter @EsaKallio1

TÄSSÄ NUMEROSSA

Investointejatulevaisuuteen

s.22

s.28

s.12

02 Pääkirjoitus

04 Lyhyesti

06 Uude(nlaise)t johtajat Tytti Määttä ja Linda Leinonen edustavat murrosta suomalaiskuntien johdossa.

10 Inspira Sote saa kunnissa aikaan liikettä.

12 Taloudesta Kuntatalous purjehtii nyt myötätuulessa – miltä tulevaisuus näyttää?

16 Kuntavaikuttajan kyselyvartti Hämeenlinnan talousjohtaja Jussi Oksa haluaa uudistaa tavan, jolla kunnissa tehdään töitä.

18 Rantaroustin koulu Tyrnävällä koululaiset opiskelevat ilman luokkahuoneita, pulpetteja ja ruokalaa.

22 Työn ääressä Business Solution Manager Jani Laisi viihtyy muutosten keskellä.

24 Rakennemuutos Salolaisten sitkeys nostaa kaupungin uuteen nousuun.

26 Apollo Apollo-palvelu laajeni kattamaan sijoitusten hallinnan.

28 Joululahjoitus Suomen Mielenterveysseuran vertais- tukitoiminta auttaa nuoria, joilla on takanaan vaikeita kokemuksia.

30 Vihreät bondit Kuntarahoituksen toinen vihreä bondi oli yhtiön historian kysytyin laina.

Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti.Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, www.kuntarahoitus.fi Päätoimittaja Esa Kallio Toimituskunta Esa Kallio, Rami Erkkilä, Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto SEK Kannen kuva Annukka Pakarinen Painopaikka Forssa Print Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fiISSN 2489-5776

s.18s.6

HUOMISEN TEKIJÄT 3

Hankintalaki, erilaiset urakkamuodot, suunnittelupalvelujen hankinnat, vähä-hiilinen julkinen rakentaminen, RTS-ym-päristöluokitus sekä rakennushankkei-den rahoitus: julkisen rakentamisen parempaan laatuun tähtäävät työväli-neet tehdään nyt paremmin tunnetuiksi!

Ympäristöministeriön, Kuntaliiton, Rakennustiedon, RAKLIn ja Kuntarahoi-tuksen yhteinen fiksun rakentamisen kuntakiertue käynnistyi loppuvuonna Vantaalla ja Jyväskylässä. Kiertue jatkaa talven mittaan Turkuun, Ouluun, Rovaniemelle, Tampereelle, Kouvolaan ja Poriin. Tarkan ohjelman ja ilmoittau-tumisohjeet löydät ympäristöministeri-ön verkkosivuilta.

Seminaarisarja tarjoaa kattavan katsauksen fiksuun julkiseen rakenta-miseen ja suunnitteluun. Puolipäiväi-set tilaisuudet ovat maksuttomia ja suunnattu ensisijaisesti kaupunkien, kuntien ja muiden julkisten tahojen rakennuttajille, hankinta-asiantuntijoil-le sekä julkisiin rakennushankkeisiin osallistuville yrityksille.

Ympäristöministeriö julkaisi syyskuus-sa vähähiilisen rakentamisen ohjeistuk-sen ja kriteerit. Oppaista ensimmäinen kertoo vihreän julkisen rakennus-hankkeen hankintaprosessin yleisellä tasolla, toinen sisältää tarkat kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen. Nämä työkalut otetaan ensin pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa.

Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeistuksessa keskeistä on se, että rakentamista tarkastellaan laajasti koko sen elinkaaren näkökulmasta: varsinaisen rakennusvaiheen lisäksi huomioidaan myös elinkaaren alku- ja loppupää eli rakennusmateriaalien val-mistus, rakennusjätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys.

Ympäristöministeriön kriteerit asetta-vat vähimmäisvaatimuksia energia- ja materiaalitehokkuudelle niin suunnit-teluvaiheessa, materiaalihankinnoissa kuin rakennusurakoissa. Alan toimijoita kannustetaan myös kokonaan uusien

Fiksun julkisen raken-tamisen kuntakiertue kiertää maata

LYHYESTI

Uudet vähähiilisyyden kriteerit pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa

innovaatioiden löytämiseen. Vaikka suosituksia sovelletaan ensin julkiseen rakentamiseen, samoja kriteerejä voi hyödyntää jo nyt missä tahansa raken-nushankkeessa.

Tiukentuvien energiatehokkuusvaa-timusten myötä rakennuksen käytön osuus koko hiilijalanjäljestä on pie-nentymässä, jolloin elinkaaren muiden vaiheiden merkitys korostuu, kun ympä-ristövaatimuksia edelleen kiristetään.

Myös Kuntarahoitus alkaa soveltaa vähähiilisen rakentamisen kriteereitä arvioidessaan rakennushankkeita, jotka ovat hakeneet myönteisiä ympäristövai-kutuksia edellyttävää vihreää rahoitus-ta. Kuntarahoituksen vuodesta 2016 alkaen myöntämien vihreiden laina- ja leasingsopimusten kokonaismäärä on jo noin 900 miljoonaa euroa. Rahoi-tetuista hankkeista yli kolmasosa on kestävän rakentamisen hankkeita.Lisätietoja: ym.fi/vahahiilinenrakentaminen

HUOMISEN TEKIJÄT4

Kuntarahoitus on vuoden 2017 alusta lähtien ottanut vastaan sähköisiä pant-tikirjoja. Syksyn 2017 mittaan myös muut Kuntarahoituksen myöntämien lainojen vakuutena olleet paperiset panttikirjat on muunnettu sähköiseen muotoon. Kyse on laajasta digitointi-projektista, jossa lähes kaikki maan rahoituslaitokset ovat toimittaneet panttikirjoja koskevat aineistonsa Maanmittauslaitokseen konvertoita-viksi.

Kuntarahoitus vastasi hallussaan olleiden panttikirjojen massakonversion kustannuksista. Jatkossa sähköisiin panttikirjoihin tehtävät saajamuutokset veloitetaan asiakkaalta Maanmittaus-laitoksen hinnaston mukaisesti. Tällä hetkellä arvonlisäveroton hinta on noin 17 euroa panttikirjalta.

Panttikirjoja voidaan jatkossa siirtää sähköisesti siten, että tieto panttikirjan saajasta pysyy ajan tasalla. Lisäksi

Kuntarahoitus menestyi jälleen kerran erinomaisesti, kun kansainväliset sijoittajat ja välittäjäpankit kertoivat tutkimuksessa mielipiteensä joukkovel-kakirjalainojen liikkeeseenlaskijoista. Tutkimuksessa selvitettiin sijoittajien mielipiteitä pohjoiseurooppalaisista niin kutsutuista SSA-liikkeeseenlaski-joista eli julkisyhteisötaustaisista orga-nisaatioista. Tutkimuksessa oli mukana Kuntarahoituksen lisäksi sen vastinpa-reja muista Pohjoismaista sekä muun muassa saksalainen kehityspankki KfW, Euroopan investointipankki EIB ja Poh-joismaiden investointipankki NIB.

Kaikki tutkitut organisaatiot saavat erittäin hyviä arvioita osaamisestaan ja kiinnostavuudestaan sijoituskohteena. Kuntarahoitus sijoittuu tutkimuksessa ykköseksi tai kakkoseksi arvioitaessa henkilöstön osaamista, yhtiön jakaman informaation laatua sekä uskottavaa myyntipuhetta.

Tutkimuksen teki jo seitsemättä kertaa ruotsalainen finanssisektoriin erikoistunut markkinatutkimusyhtiö Prospera.

Kansainväliset sijoittajat ja välittäjäpankit arvostavat Kuntarahoituksen osaamista ja kiinnostavaa tarinaa

Kuntarahoituksen hallussa olevat panttikirjat sähköistettiin

panttikirja on helppo löytää, sillä se on Maanmittauslaitoksen sähköises-sä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä. Kun Kuntarahoitus palauttaa sähköi-sen panttikirjan takaisin kiinteistön omistajalle, omistaja saa paperin sijaan tiedon, että se on merkitty rekisteriin sähköisen panttikirjan saajaksi. Halu-tessaan saajatiedon voi vielä tarkistaa Maanmittauslaitoksen järjestelmästä osoitteessa www.kiinteistoasiat.fi.

Aiemmat kirjalliset panttikirjat ovat edelleen voimassa ja ne käyvät uuden velan vakuudeksi aina vuoden 2019 lop-puun asti. Vuoden 2020 alusta lähtien panttikirja tulee muuntaa sähköiseksi ennen luoton myöntämistä. Muunnok-sen voi tehdä lähettämällä Maanmit-tauslaitokselle sekä hakemuksen että kirjallisen panttikirjan. Panttikirja muu-tetaan sähköiseksi myös kiinnitykseen kohdistuvien muutosten yhteydessä.

Kohti hiilineutraalia kuntaa

Kuntarahoitus ja Syke järjestivät marraskuussa yhteisen Kohti hiilineutraalia kuntaa -tilaisuuden. Hinku-verkoston syyskokouksen yhteydessä järjestetty tapahtuma veti Syken auditorion täyteen edelläkävijäkuntien edustajia keskustelemaan ympäristöhankkeiden suunnittelusta, toteutukses-ta ja rahoituksesta.

Seminaarin aineistot löytyvät Hinku-foorumin verkkosivuilta: www.hinku-foorumi.fi.

HUOMISEN TEKIJÄT 5

J O HTA J U U S

TEKSTI: Vil ja Pursiainen | KUVAT: Timo Har tikainen ja Petri Hakkarainen/Kaleva

Uude(nlaise)t johtajatUuden sukupolven kuntajohtajat Linda Leinonen ja Tytti Määttä korostavat avoimuuden ja kohtaamisten merkitystä. Vaikeissa tilanteissa voi aina kysyä apua kuntajohtajien yhteisestä WhatsApp-ryhmästä.

HUOMISEN TEKIJÄT6

Matka Kajaanista Kuhmoon on alkamassa. Lunta on jo maassa. Lapset istuvat takapenkillä, mies ajaa ja Tytti Määttä ehtii seuraavien sadan kilometrin aikana

kertoa siitä, millaista on johtaa kuntaa murrosten keskellä. Pitkä työviikko on takana, ulkona on jo pimeää. Tuleva Kuh-mon, nykyinen Vaalan kuntajohtaja odottaa jo hiihtokelejä.

KUNTAJOHTAMINEN MUUTTUU Kuntajohtaminen on murroksessa, niin kuin johtaminen kaikkialla. Lasikatot murtuvat hitaasti, sukupolvet vaihtuvat. Muuttuva maailma kaipaa myös uudenlaista johtamista.

Tällä hetkellä kunta- ja kaupunginjohtajista vain noin viides-osa on naisia. Määrä on kasvamassa, joskin hitaasti. Vuonna 2000 kuntajohtajista oli naisia 7,5 prosenttia, joten ylöspäin on tultu.

Mielikuva kuntajohtajasta on edelleen keski-ikäinen mies. Se pitää myös useasti paikkansa. Kunnan- ja kaupunginjoh-tajien keski-ikä on pitkään ollut 53 vuoden kieppeillä. Moni heistä on jäämässä eläkkeelle tulevina vuosina.

Perinteinen johtaminen on perustunut pitkälti asiaosaa-misen korostamiseen ja hierarkkisen johtamisen tapaan. Uudenlainen johtaminen korostaa yhteistyötä ja avoimuutta. Sitä kaivataan erityisesti muutosjohtamisen keskellä, jota kuntajohtaminen on aivan erityisesti.

UNELMATYÖSSÄTytti Määttä on johtanut Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa Vaalan kuntaa viimeiset kahdeksan vuotta. Joulukuussa odot-taa siirtyminen kaupunginjohtajaksi Kuhmoon.

Aloittaessaan Vaalassa tuolloin 27-vuotias Määttä pääsi unelmatyöhönsä. Turussa valtiotieteitä ja Helsingissä johta-mista opiskellut Määttä ehti haaveilla parin vuoden ajan pa-luusta kotiseudulle. Sitten siellä avautui kunnanjohtajan virka.

– Halusin antaa jotakin takaisin Vaalaan. Se on minut kas-vattanut ja antanut hyvät edellytykset elämään.

Nuori kunnanjohtaja herätti välillä hämmästystä, vaikka suhtau-

tuminen muuten oli arvos-tavaa.

– Taisin olla kummal-lisuus niissä kunta-johtajien tapaami-sissa silloin, Määttä nauraa nyt.

Määttä ei koe, että uudenlainen johtajuus on iästä tai

sukupuolesta kiinni. Nuorillakin on konserva-

tiivisia johtamisentapoja.

Mielikuva kuntajohtajista on

edelleen keski-ikäinen mies. Se pitää myös useasti paikkansa.

KYSY, ÄLÄ OLETA Miltä sinusta tuntuu? on kysymys, jonka Määttä pyrkii kysy-mään niin alaisiltaan kuin kuntalaisiltaan. Erityisesti vaikeissa ja uusissa tilanteissa. Todennäköisesti vielä monta kertaa Kuhmossa.

Siihen kysymykseen tiivistyy myös Määtän johtamisen filosofia. Tärkeintä hänelle ovat kohtaamiset ihmisten kanssa. Ilman vuorovaikutusta ei ole johtamista.

Määttä kertoo monta esimerkkiä siitä, kuinka hänen ovel-leen on tultu etsimään niin veroilmoituksen täyttöapua kuin kynsisaksiakin. Usein kohtaamisissa on kyse siitä, että jaksaa kuunnella ja välittää.

– Ei voi kylmästi todeta, ettei kuulu minulle. Täytyy ymmär-tää laajempi konteksti.

Määtän mielestä vuorovaikutus on hyvää silloin, kun on-gelmiin löydetään ratkaisu ja kohtaaminen on ystävällinen. Vaikka ratkaisu olisi vaikea, Määtän tavoitteena on, että siitä jää oikeudenmukaisuuden tunne.

Jos ratkaisua ei tunnu löytyvän, Määttä lähtee metsään. Juoksemaan tai hiihtämään.

– Siellä se ajatus usein valkenee, että voisiko se mennä näin.

VAIKEUKSIEN KESKELLÄ KOHTAAMISTEN MERKITYS KOROSTUUAina päätökset eivät synny kivuttomasti. Määtän uran ensim-mäisinä vuosina Vaala kamppaili talousvaikeuksien kanssa. Säästöjä kaivettiin kaikin mahdollisin keinoin. Tällä hetkellä kaikki kunnan johtoryhmän jäsenet tekevät kukin kahta virkaa. Määttä toimii yritysneuvojana. Silti tulevaisuuden kunnan peruspalveluihin on haluttu satsata.

Sisäilmaongelmista kärsinyt koulu oli käyttökelvoton ja uudelle oli kova tarve. Oppitunteja pidettiin niin teollisuushal-lissa kuin kunnanhallituksen huoneessa, yhteensä yli kymme-nessä eri paikassa.

– Kiersin hirvipeijaisetkin kertomassa miksi niitä veroja pitää korottaa.

Määttä keskustelee paljon kuntalaisten kanssa. Viime vuonna Määttä lounasti kaikkien kahdeksasluokka-

laisten kanssa. Lisäksi kunnanjohtajan aamukahveja on pidet-ty niin paikallisella ABC:lla kuin keskustan kahvilassa.

Määtän mielestä kaupungeilla olisi mahdollisuus oppia maaseudun kunnista demokratian kehittämisessä.

– Kaupungeissa voitaisiin järjestää kaupunginosittain sa-manlaisia kaupunkilaisten kohtaamisia kuin mitä me teemme koko kunnan osalta.

Tärkeää on viedä asiat mahdollisimman lähelle ihmisiä. – Pitää elää sitä samaa arkea kuntalaisten kanssa. Täällä

se on helppoa, sillä minun elämäni on samojen palveluiden varassa kuin muidenkin elämä. On vain yksi päiväkoti.

HUOMISEN TEKIJÄT 7

Vuorovaikutus Vuorovaikutus synnyttää johtamiskokemuk-

sen. Ilman sitä ei ole johtamista.

AitousKeskeistä on kyky kohdata toinen omana itse-

nään ja pystyä myös itse olemaan aidosti läsnä.

TasapuolisuusOn tärkeää, että työyhteisössä ja muualla kuntalaiset kokevat, että heitä kohdellaan

tasavertaisesti.

HYVÄÄ JOHTAMISTA PITÄÄ ARVOSTAAMäättä kaipaa Suomeen enemmän keskustelua johta-juudesta, erityisesti hyvästä sellaisesta. Perinteisesti johtaja on täällä nähty negatiivisena roolina.

Johtajan rooli ei varsinkaan vaikeuksien keskellä ole aina kovin kiitollinen. Silloin tärkeää on kannustava pa-laute. Johtajalla ei välttämättä ole ketään, keneltä saada palautetta tai mentorointia.

Siihen sosiaalinen media on auttanut.– Sieltä se oma toiminta peilautuu. Se on paikka saada

palautetta ja kehittyä.Parhaalta tuntuu suora palaute kuntalaisilta. Oli se sitten

kuntalainen, joka kertoo saaneensa uskonsa takaisin kuntaan tai se kolmasluokkalainen, joka kertoo seuraavansa Määtän Youtube-kanavaa. Sen eteen hän kertoo tekevänsä töitä.

– Sitä toivoisi, että ihmisillä olisi myönteinen ajatus kotikun-nastaan. Siihen me pyrimme kaikilla keinoilla.

Määtälle on ollut tärkeää, että hän on saanut rakentaa joh-tajuutensa juuri sellaiseksi kuin on itse halunnut. Se tarkoittaa Määtälle sitä, että hän saa olla oma itsensä. Ilman, että pitää so-peutua johtajanmuotteihin tai vanhoihin malleihin. Saa keskustella ja kysellä, olla juuri niin ”pehmeä” kuin kokee tarpeelliseksi.

– Pyritään ottamaan pois turha pönötys.

OVI ON AINA AUKILinda Leinosen työhuoneen ovi on kiinni. Se on harvinainen hetki nykyisen Isojoen ja tulevan Kauhajoen kaupunginjohtajan elämässä. Yleensä ovi on aina auki, mutta haastattelun ajan se pysyy kiinni.

Kuusi vuotta Isojoella on vierähtänyt nopeasti ja nyt on edessä siirtyminen viereiseen, asukasluvultaan noin kuusi kertaa suurempaan kuntaan Kauhajoelle.

– Näen sen potentiaalin, joka Kauhajoella on. Kauhajoki on sellainen kuin tulevaisuuden elinvoimaisen kunnan kuuluukin olla, Leinonen innos-tuu.

Vaikka haasteita on, talouden suhteen erityisesti, niin Leinosen mukaan Kauhajoelta löytyy monipuolista yrittäjyyttä ja hyvässä kunnossa olevat peruspalvelut. Kaupunki on alueen kaupan keskus ja liigassa pelaavan koripallojoukkueen kotikaupunki.

VAIKUTTAMINEN KIINNOSTI JO NUORENAHaasteita Leinonen on etsinyt aina. Vaikuttaminen kiinnosti jo nuorena. 18-vuotiaana hän päätti asettua ehdolle kotikuntansa Kristiinankau-pungin kunnallisvaaleissa Keskustan ehdokkaana. Ensi yrittämällä läpi päässyt tuore valtuutettu sai ylioppilasjuhliinsa vieraaksi kaupungin johtoa.

Sitten tie vei Tampereelle kunnallispolitiikan opiskelujen pariin. Leinonen oli 29-vuotias kun Isojoelta avautui kunnanjohtajan paikka.

– Ajattelin, että nyt on syytä hakea. Leinonen lähetti hakemuksen.– Mulle on usein käynyt niin, että jos menen haastatteluun, niin

saan paikan.Isojoen edellinen kunnanjohtaja Kaija Hapuanaho oli jäämässä

eläkkeelle. Leinonen oli lukenut edeltäjän haastattelun lehdestä, jossa tämä oli kehunut kunnan keskustelevaa päätöksentekoa.

– Jonkinlaista tietä oli aurattu. Eipähän tarvinnut keskustella sukupuolesta, vaan lähinnä siitä, että olin niin nuori, Leinonen muistelee.

3 asiaa, jotka olenoppinut johtamisesta

Ikä: 37Kotoisin: Vaalasta

Nykyinen kotikunta: VaalaKoulutus: Valtiotieteen maisteri

Motto työelämässä: Peppi Pitkätossulta: ”Jos et ole vielä kokeillut onnistut siinä varmasti.”

1

2

3

Tytti Määttä

HUOMISEN TEKIJÄT8

Johtaminen on viestintää ja vuorovaikutusta.

Päätökset tapahtuvat vuorovaikutuksessa ja ne pitää viestiä selkeästi ja perustellen.

Johtaja on asiakaspalvelija.Johtaminen on palveluammatti. Teen kaik-keni, jotta henkilökuntani pystyy antamaan parhaansa ja kuntalaiset ovat tyytyväisiä.

Kuntajohtaminen on oma taiteenlajinsa.

Samalla kun olet itse kuntaorganisaation ylin johtaja, sinullakin on esimies, eli poliittiset luottamushenkilöt. Se on

alan suola ja sokeri.

Ikä: 35Kotoisin: Kristiinankaupungista

Kotipaikkakunta: IsojokiKoulutus: Hallintotieteiden maisteriMotto työelämässä: ”Aina kannattaa

verkostoitua, yhdessä olemme enemmän.”

TÄYTYY ANTAA, JOTTA SAALeinonen itse sanoo tärkeimmiksi luonteenpiir-teikseen avoimuuden, energisyyden ja ulospäin suuntautuneisuuden.

Leinosta on helppo uskoa. Hän nauraa paljon. Sekä nauru että Leinosen energia tarttuu. Häntä kuunnellessaan tulee sellainen olo, että tekisi mieli lähteä hänen mukaansa kuntaa johtamaan.

– Tärkeää on se, mitä antaa itsestään. Jos on kovin pidättyväinen, silloin ei anna itsestään sitä mitä toivoo muilta saavansa.

Leinoselle johtaminen tarkoittaa vaikuttamista asioihin. Muutoksen näkyviin saamista. Sitä hän haluaa

myös Kauhajoella toteuttaa. Kauhajokisia on mietityttänyt kivijalkakauppojen katoa-

minen keskustasta. Leinonen on tarttunut haasteeseen ja miettinyt tapoja, joilla yrittäjät löytäisivät lisää asiakkaita. Tapahtumia, yrittäjäiltoja ja tienviitoituksen muuttamista. Nyt kaupunkiin ajetaan hiljaisempaa sivukatua pitkin. Kivi-jalkakaupat eivät osu kaikkien reitin varrelle.

Leinoselle muutokset ovat konkreettisia tekoja. Niihin pitää vain löytää keinot.

APINOINTI EI ENÄÄ HÄVETÄSyy sille, miksi kunnanjohtaminen Leinosen puheissa kuulos-taa raikkaalta ja inspiroivalta, löytyy yhteistyöstä ja apinoinnis-ta.

Leinonen kehuu uuden sukupolven kuntajohtajien kollegiaa-lista tukea. Sitä jaetaan niin alan tapahtumissa kuin yhteisessä WhatsApp-ryhmässä.

– Meidän sukupolvea leimaa se, ettei meitä hävetä se, että me kopioimme toisia. Jossain vaiheessa se oli noloa, että ikään kuin varastettiin toisten ajatuksia. Ei ollenkaan enää, Leinonen kertoo.

Ryhmässä kysytään rohkeasti apua kinkkisiin pulmiin ja jaetaan vinkkejä. Kun joku löytää toimivan ratkaisutavan, hän jakaa sen eteenpäin.

OTA KAIKKI MUKAANLeinonen on käyttänyt ryhmästä saamiaan vinkkejä kun-tastrategian tekemiseen. Perinteisesti kuntastrategiaa on tehty konsulttien avulla, suurella rahalla. Pienessä kunnassa mahdollisuutta tähän ei ollut. Ratkaisuksi löytyi osallista-minen. Konsulttien sijaan strategiaa miettimään otetaan kuntalaiset.

Päiväkotilapset pääsevät piirtämään tulevaisuuden Isojoen, työikäiset tulevaisuuskahvilaan ja vanhukset tulevaisuuskeskusteluun.

Leinonen on miettinyt myös tarinallistamisen mahdol-lisuuksia kuntakuvan luomisessa.

– Totta kai pitää olla se kuivakka strategiapaperi, mutta sitten sen lisäksi voisi kirjoittaa Isojoen tarinan.

Vaikka toteutus jää nyt Isojoella kesken Leinosen siirtyessä suurempiin saappaisiin, tapa tehdä siirtyy mukana.

– Uskon, että kaupunginjohtajalla on tärkeä rooli luoda luottamusta tulevaisuuteen.

3 asiaa, jotka olenoppinut johtamisesta

1

2

3

Linda Leinonen

HUOMISEN TEKIJÄT 9

I N S P I R A

Sote saa aikaan liikettä kunnissa

Sote-menot edustavat nykytilanteessa noin puolta kuntien menoista, ja monelle pienelle kunnalle sote-palvelut ovat vielä kokoaankin merkittävämpi

asia. Esimerkiksi terveyskeskuksen mahdollisella lak-kauttamisella on isot kerrannaisvaikutukset kunnassa.

Terveyspalvelut ovat työvoimavaltainen ala, joka tuo kuntaan kaivattuja työpaikkoja.

Terveyskeskuksen siirtyminen muualle vaikut-taa ihmisten liikkumiseen ja muiden palveluiden sijoittumiseen alueelle, ja sitä kautta myös yritysten investointipäätöksiin.

– Joissain kunnissa huolta aiheuttaa se, että sote-uudistuksen tuomien muutosten vuoksi kunnan elinvoima saattaa alkaa rapau-tua, Inspiran apulaisjohtaja Anssi Wright kuvaa kuntakentän tilannetta.Kunnilla on kaksi mahdollista tapaa reagoida

tulossa olevaan. Jos kunta arvioi, että maakunta-hallinnon myötä muotoutuva sosiaali- ja terveyspuolen

palveluverkko pysyy kunnan kannalta edullisena, kunnan ei välttämättä tarvitse tai kannata tehdä mitään. Jos taas kunta näkee alueensa tilanteen heikkenevän, kunta voi ottaa aktiivisemman roolin ennen muutosta.

Toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa kunnat ovat lisätiedon hankkimiseksi järjestäneet markkinavuo-ropuhelutilaisuuksia sekä teettäneet esiselvityksiä. Selvityksissä on arvioitu mahdollisen ulkoistuksen vaikutuksia kunnan talouteen, henkilöstöön, toimiti-loihin ja tukipalveluihin.

Monessa kunnassa pohditaan mahdollisia sote-palveluiden uudelleenjärjestelyitä sote- ja

maakuntauudistuksen alla. Kunnilla on erilaisia mahdollisuuksia reagoida

lähestyvään muutokseen.

TEKSTI: Hasse Härkönen | K U VAT: Sami Lamberg

HUOMISEN TEKIJÄT10

TERVEYSPALVELUIDEN ULKOISTUKSIA POHDITAAN MONESSA KUNNASSAKunnissa on tehty kymmeniä terveyspalveluiden ulkoistuksia. Niissä osa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy palve-lusopimuksella yksityisen yrityksen hoidettavaksi. Tavoitteena on, että kunta saa ulkoistuksen kautta säästöjä, parantaa pal-veluiden saatavuutta tai varmistaa palveluiden paikallisuuden sopimuskaudeksi. Palvelusopimus siirtyy kunnalta maakun-nalle, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille vuoden 2020 alussa.

Muutoksessa kunnan työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuk-sen periaatteella vanhoina työntekijöinä yksityisen palvelun-tuottajan palvelukseen. Ulkoistuskumppani tarvitsee kunnan nykyiset työntekijät palveluiden tuottamiseen jatkossakin.

Tulevien maakuntien näkökulmasta kaikki kuntien tekemät palveluiden järjestelyt eivät ole toivottavia. Ulkoistukset saat-tavat sitoa maakunnan palveluverkon joitain osia määräajaksi.

Jos kunta myös myy terveyspalveluiden käyttämän toimi-tilan palveluntuottajalle, toimitilakaupan kulut tulevat toden-näköisesti näkymään palvelusopimuksen hinnassa ensin kunnalle ja myöhemmin maakunnalle, jos ulkoistamisen sopimuskausi jatkuu yli sote-uudistuksen voimaantulon.

Esimerkiksi Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa on meneil-lään tulevaan sote-malliin liittyvät valinnanvapauskokeilut terveydenhoidon palveluissa. Kokeiluista saadaan pienessä mittakaavassa käytännön kokemuksia siitä, miten kuntalaiset käyttävät uuden mallin mukaan järjestettyjä sote-palveluita ja millaisia kustannuksia mallista tulee.

Valinnanvapauskokeilut ja yksittäisten terveysasemien ulkoistukset antavat vertailukohdan nykyiselle julkiselle ter- veydenhoidolle.

TOIMITILAT KIINNOSTAVAT YRITYKSIÄTerveyspalvelujen ulkoistamiseen ei välttämättä liity sote-toi-mitilojen myyntiä, vaan palveluntuottaja voi jäädä vuokralle kunnan toimitiloihin sopimuskauden ajaksi. Sen sijaan kunnan muiden hoivapalvelutilojen myyminen yrityksille on selvä trendi.

– Eritasoinen palveluasuminen tulee säilymään paljolti pai-kallisena uudistuksista huolimatta, mikä tekee siihen liittyvät toimitilat kiinnostaviksi yritysten näkökulmasta, Anssi Wright sanoo.

Kuntia sote-toimitilojen myyminen kiinnostaa, koska tä-mänhetkisen lakiesityksen mukaan tilat jäävät uudistuksessa kunnille, vaikka palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakun-nille. Mahdollisesti tyhjilleen jääville sote-toimitiloille voi olla vaikea löytää uutta käyttöä, ja käyttämättömien tilojen kulut ovat rasite kunnille.

Viisi keskeistä kysymystä

uudelleenjärjestelyistä

Mitä kunnan sote-toimitiloille tapahtuu?Kunnan kannalta olennaista on, ovatko tilat jat-kossa maakunnan tai yritysten sote-palveluiden käytössä vai pitääkö tiloille etsiä uutta käyttöä. Yleensä sote-toimitilat on rakennettu nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön, joten uu-den käyttötarkoituksen löytäminen niille on hanka-lampaa kuin esimerkiksi teollisuustilojen kohdalla.

Mitä lainsäädäntö sanoo sote-palveluiden uudelleenjärjestelyistä?Nykyinen lainsäädäntö rajoittaa kuntien sote-pal-veluiden ulkoistamista. Karkeasti ottaen ulkoistet-tava toiminta ei saa muodostaa yli puolta kunnan nykyisistä sote-menoista, jos kunta haluaa tehdä yli viisivuotisen palvelusopimuksen yrityksen kanssa.

Mitä muutokset merkitsevät kunnan tukipal-veluille kuten ateriapalvelulle?Kunnan ateria- ja siivouspalveluiden sekä kiinteistö-huollon käyttäminen ulkoistetun palvelun yhtey-dessä on sopimusasia. Ulkoistuskumppani hankkii tukipalvelut jatkossakin tyypillisesti kunnalta, edellyttäen että palvelut ovat kilpailukykyisiä.

Mitä kunnan tekemät uudelleenjärjestelyt tuovat kuntalaisille?Järjestelyiden tavoitteena on nimenomaan kunnan ja kuntalaisten etu. Kunnan on punnittava tarkkaan, tuovatko mahdolliset muutokset pitkän tähtäi-men etua kuntalaisille. Kustannukset, palveluiden saatavuus ja kerrannaisvaikutukset ovat keskeisiä kysymyksiä.

Millaisia kuluja järjestelyistä tulee kunnalle?Palveluiden ja kiinteistöomistusten uudelleenjär-jestely vaatii kunnan työntekijöiden työaikaa sekä useimmiten erityisiä neuvonantopalveluita. Sote-ul-koistusten kohdalla tietojärjestelmien sovittaminen uuteen malliin voi tuoda lisäkustannuksia.

1

2

3

4

5

HUOMISEN TEKIJÄT 11

Kuntataloudessa menee nyt hyvin, jopa paljon paremmin kuin moni on odottanut. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan kuntien hyvä talouskehitys

on ollut nähtävissä jo muutaman vuoden ajan. Eri mittarit näyttävät talouden nousun eri tahdilla, mutta nyt kuntatalou-den tilanne on vahva ankarimpienkin mittareiden mukaan.

– Ihmisten mieliin on iskostunut syvälle mielikuva, että kunnat ovat tehottomia ja talousvaikeuksissa. Virheellisestä mielikuvasta olisi korkea aika päästä eroon, Punakallio sanoo.

Punakallion mielestä kuntien hyvän taloustilanteen taus-talta löytyy useita syitä. Yksi merkittävä tekijä on se, että jul-kisen sektorin paisuttaminen ja kuntien tehtävien lisääminen

TALOUDESTA

Kuntatalousmyötätuulessa

loppuivat jo edellisen hallituskauden aikana. Yleinen talous-kehitys ja sen mukanaan tuoma työllisyyden kohentuminen vaikuttavat myönteisesti ja suoraan kuntiin.

– Vaikutuksia ja tulevaa talouskehitystä arvioidessa kan-nattaa muistaa, että kunnat ovat hyvin erilaisia. Tyypillistä suomalaista kuntaa ei ole olemassa ja yleistykset johtavat helposti harhaan, Punakallio sanoo.

– Esimerkiksi ei voida mustavalkoisesti sanoa, että pienillä kunnilla menee huonosti ja suurilla hyvin. Molemmissa on menestyjiä ja hankalassa tilanteessa olevia, ja olosuhteiden muutokset heijastuvat erilaisiin kuntiin eri tavoilla.

TEKSTI: Hasse Härkönen | K U V IT U S: Kati Närhi

Kuntien kohentunut taloustilanne näyttää lähivuosina hyvältä, mutta sote-uudistus ja kuntien liikkumavaran kaventuminen luovat epävarmuutta kuntakentälle. Kuntien erilaistuminen kiihtyy, mutta

se ei välttämättä tarkoita kuntien eriarvoistumista.

HUOMISEN TEKIJÄT12

KUNTIEN TEHTÄVIÄ EI ENÄÄ LISÄTÄ

Minna Punakallion mukaan tämä on keskeinen syy kuntien hyvään taloustilanteeseen. Jatkossa kehitys näyttää sa-mansuuntaiselta, koska sote-uudistus vie ison osan kuntien tehtävistä. Suunnanmuutos kuntien tehtävien määrän suhteen on jyrkkä verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin.

Sote-tehtävien ja -menojen siirtymisellä maakunnille on erilainen merkitys eri kunnille. Taantuvalle, muuttotappiosta kärsivälle pienelle kunnalle sote-menojen poistuminen voi olla helpotus.

KUNNAT TEHOSTAVAT TOIMINTAANSA EDELLEEN

Monessa kunnassa on viety läpi talouden tasapainottamisoh-jelmia ja rakenteellisia uudistuksia. Niillä on ollut iso rooli kuntien talouskehityksessä, ja kuntien toiminnan tehostami-nen jatkuu tulevaisuudessa.

Kuntaliiton kokoamien tietojen mukaan kuntien henkilöstö-säästöt ovat olleet vuosittain noin 400 miljoonaa euroa. Moni kunta on myös uudelleenjärjestänyt tai karsinut palveluverkos-tojaan. Siitä syntyneiden säästöjen euromäärästä Kuntaliitolla ei ole tarkkaa summaa, mutta Punakallion arvion mukaan säästöt ovat samaa suuruusluokkaa henkilöstösäästöjen kanssa.

KUNNAT OTTAVAT VELKAA VAIN INVESTOINTEIHIN

Poikkeuksellisen hyvän taloustilanteen siivittämänä kuntien velkaantuminen on kääntynyt laskuun. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien lainakannan odotetaan pienene-vän tänä vuonna noin 0,5 miljardilla eurolla, joka vastaa suun-nilleen kahta prosenttia kuntatalouden kokonaisvelasta.

Minna Punakallion mielestä käänne on tervetullut ja merkki useamman vuoden hyvästä talouskehityksestä. Velkaantu-misen taittuminen antaa kunnalle liikkumavaraa muuhun taloudenhoitoon, jos tulot tulevaisuudessa pienenevät. Keski-arvolukujen taakse kätkeytyy kuitenkin sekä velkaantuvia että velkaa lyhentäviä kuntia.

Kuntatalouden ennusteessa inves-tointien oletetaan pysyvän ennallaan. Punakallion mukaan kuntien

Jatkossa kuntien talouteen vaikuttaa moni tekijä. Osa niistä on kuntien talouskehityksen kannalta myönteisiä,

osa kielteisiä, ja jotkut tuovat ristiriitaisia vaikutuksia.

Ilmiö vaikuttaa myönteisesti kuntien talouskehitykseen jatkossa

Ilmiö vaikuttaa kielteisesti kuntien talouskehitykseen jatkossa

Ilmiöllä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia

HUOMISEN TEKIJÄT 13

velanotto on terveellä pohjalla, koska kunnat ottavat velkaa investointeihin, eivät juokseviin kuluihin.

– Syömävelkaa on vain hitunen kuntien lainakannasta, puhutaan promilleista, Punakallio sanoo.

Jos kunta joutuu ottamana syömävelkaa, se tarkoittaa, että kunnassa on nopeasti tehtävä toimenpiteitä taloustilanteen korjaamiseksi, muuten kyseessä on hyvin pian kriisikunta. Se ei suosi toimintamenojen kattamista velalla.

HYVÄ TYÖLLISYYS PARANTAA KUNTIEN ASEMAA

Yleinen talouskehitys heijastuu kuntatalouteen. Nyt talous-näkymät ovat kohtalaiset, mutta kasvun odotetaan hiipuvan tulevina vuosina.

Talouskasvu vaikuttaa työllisyyteen, jonka kehittymisellä on kunnille iso merkitys. Kuntien verotuloissa kunnallisvero on ylivoimaisesti suurin lähde. Työllisyyskehitys on kohonnut jo kolmatta vuotta, mikä on kannatellut kunnallisverotulojen kertymää.

– On kuitenkin huomioitava, että viime vuosina kunnallisve-rojen kasvu on ollut historiallisen matalaa. Toisaalta kuntia on viime vuosina rasittanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, jonka kustannuksista kunnat maksavat suurimman osan, Punakallio sanoo.

Kuntien keräämä yhteisövero heittelee paljon, sillä yhteisö-verokertymään vaikuttaa moni asia. Viime vuonna yhteisö-verokertymä laski roimasti ja sitä edellisenä se taas kasvoi voimakkaasti.

KUNTIEN YHTEISTYÖ LISÄÄNTYY

Kunnat hakevat yhä aktiivisemmin parhaita toimintamalleja ja yhteistyön kautta saatavia hyötyjä. Tuore esimerkki on kuuden suurimman kaupungin yhteistyö rakennusten sisäilmaongel-mien ratkaisemiseksi. Kun ongelmat ovat monissa kunnissa samoja, yhteistyössä kehitetyt ratkaisut ovat edullisia.

KUNTIEN LIIKKUMAVARA KAPENEE

Soten ja maakuntauudistuksen kääntöpuoli on se, että tehtävien vähenemisen lisäksi myös kuntien käytössä olevat verotulot vähenevät. Se vaikuttaa kuntien talouden suunnitteluun. Uudistuksesta seuraava kuntien liikkumavaran kapeneminen on Punakallion mielestä hankala asia.

– Kuntataloudessa on toistaiseksi ollut aika paljon pelimerkkejä käytössä, eli kun jotain on leikattu valtion toimesta, niin kunta on voinut kompensoida sitä jollakin muulla, hän sanoo.

– Soten suurin ongelma on juuri se, että kuntien liikkumavara puolittuu ja se vaikuttaa hyvin paljon toiminnan suunnitteluun kunnissa.

Sote- ja maakuntauudistusten tuomien tulo- ja menosiirtojen merkitys tulee olemaan erilainen eri kunnille. Punakallion mukaan kuntien tilannetta hanka-

loittaa se, että uudistusten vaikutusten arvioiminen yksittäi-sen kunnan tasolla on yhä vaikeaa, koska varmuutta uudistus-ten lopullisesta muodosta ei edelleenkään ole.

VALTIONOSUUDET PIENENEVÄT

Valtionosuuksien muutokset vaikuttavat suoraan kuntien talo-uteen. Valtiolta saatavien tulojen vähentyminen on ollut selvä trendi, joka jatkuu myös ensi vuonna, kun kuntien peruspalve-luiden valtionosuuksia leikataan.

– Keskimäärin tilanne näyttää kunnissa vielä hyvältä. Joille-kin kunnille osuuksien jatkuva leikkaaminen on kuitenkin kova paukku, jos kunnassa ei ole tapahtunut säästöä peruspalvelui-den kohdalla, Punakallio sanoo.

– Silloin valtionosuuden leikkaus otetaan kunnan selkäna-hasta, hän jatkaa.

Toisaalta valtionosuuksien pienentymisellä saattaa Puna-kallion mukaan olla myönteistäkin vaikutusta kuntaan. Tulojen vähentyessä kunta joutuu arvioimaan, tehostamaan ja uudis-tamaan toimintaansa, mistä on hyötyä pitkällä aikavälillä.

KUNNAT ERILAISTUVAT

Minna Punakallion mielestä selvää on, että kunnat tulevat erilaistumaan jatkossa.

Erilaistuminen ei automaattisesti tarkoita eriarvoistumista. Suomessa kuntien erilaistumista on perinteisesti pidetty huo-nona suuntauksena, ja sitä vastaan on taisteltu ankarasti.

Punakallion mukaan erilaistumisen suhteen on menossa iso murros, jota sote-uudistus ja siihen liittyvä kuntien tehtävien väheneminen vauhdittavat. Kehitys avaa myös taantuville kunnille uusia mahdollisuuksia.

– Muuttotappiokunnat voivat muuttua luonteeltaan erilaisik-si nykytilanteeseen verrattuna, ja sitä kautta löytää uuden tien pärjätä. Erilaistuminen voi parantaa joidenkin kuntien hou-kuttelevuutta, jos kunta reagoi tilanteeseen sopivalla tavalla, Punakallio sanoo.

HUOMISEN TEKIJÄT14

Kaupungistumisen jatkuminen osaltaan jakaa kuntia, mutta Punakallion mielestä kunnan koko ei suoraan kerro kunnan taloustilanteesta. Suurissa kasvavissa kunnissa kuten Tam-pereella ja Vantaalla voi olla taloudellisesti tiukkaa, koska kunnan kasvu vaatii paljon investointeja esimerkiksi päivä-koteihin, kouluihin ja tieinfraan. Toisaalta investoinnit luovat pohjaa tulevien vuosikymmenten verotuloille.

– Laajojen kuntaliitosten kautta syntyneissä suurkunnissa uuden valtuuston valtuutetut saattavat ainakin aluksi pitää tiukasti kiinni omien alueidensa intresseistä, mikä saattaa hi-

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio

Twitter @MinnaPunakallio

dastaa kunnan toiminnan tehosta-mista. Sen vuoksi kunnan kustan-nusrakenne voi pysyä raskaana, Punakallio sanoo.

Lähd

e: T

ilast

okes

kus/

VM

VALTION JA KUNTIEN VERORAHOITUS VUONNA 2016 Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto)

2,9Vero pääomatuloista

Rahoituslakisääteisiin

tehtäviin

41,8 VALTIO

VEROTULOT

Vero ansiotuloista

1,56,5

Yhteisövero

1,7Kiinteistövero

22,1 KUNNAT

VEROTULOT

8,8Valtionosuudet

29,1Alv ja muut verot

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16* 17** 18***

24

22

20

18

16

14

12

10

8

6

4

2

0

VALTIONAVUT 1) Valtionosuudet ja valtionavustukset

KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN VEROTULOT JA VALTIONAVUT1)

1990-2018 käyvin hinnoin kuntien tilinpäätösten mukaan mrd. €

KIINTEISTÖVERO YM.

OSUUS YHTEISÖVERON TUOTOSTA

KUNNALLISVERO

18,9 3,3

HUOMISEN TEKIJÄT 15

K U NTAVA I K U T TA J A N K Y S E LY VA RT T I

TEKSTI: Soil i Helminen | KUVA: Andi Balogh

Jussi Oksa Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin vahvuudet?Hämeenlinnalle kaupungin sijainti on sekä vahvuus että ongel-ma. Lyhyt matka Helsinkiin ja Tampereelle on vetovoimatekijä. Nykyisessä, suurimpiin kasvukeskuksiin keskittyvässä muut-totrendissä häviämme kuitenkin asukkaita, koska emme ole onnistuneet nostamaan Hämeenlinnan vahvuuksia riittävästi esiin.

Hämeenlinna on historiallisesti merkittävä, aito ja omalei-mainen kaupunki. Hämeenlinnassa on hyvä infrastruktuuri: kaupunki on mukavan kokoinen ja meillä on korkeatasoiset vapaa-ajan viettomahdollisuudet sekä kulttuuri- ja liikunta- palvelut.

Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin suurimmat haasteet?Edessä on nykyistäkin vaativammat talouden talkoot, vaikka takana on hyvin vaikeita vuosia. Olen ollut kaupungin palve-luksessa nyt reilun kolme vuotta ja koko ajan on karsittu ja höylätty kuluja.

Virinnyt talouskasvu on pitkästä aikaa positiivinen signaa-li ja nyt näyttää siltä, että verotulot kasvavat orgaanisesti muutamina tulevina vuosina hieman aiempaa kolmen vuoden jaksoa ripeämmin.

Verotulot ja valtionosuudet muodostavat kaupungin tuloista yli 80 prosenttia. Valtionosuudet kasvoivat vuoteen 2012 asti miljoonatolkulla vuosittain, mutta sen jälkeen on tultu vuosi-tasolla alaspäin lähes kymmenen miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat vastaavana ajanjaksona vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa ja toimintakulut 14–20 miljoonaa. Vuonna 2018 verotulot ovat ennusteen mukaan noin viisi miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2015 ja väliin mahtuu vuosia, joina ne absoluuttisesti laskivat.

Onneksi kulujen kasvu on myös leikkaantunut merkittäväs-ti. Toisin sanoen toimintaympäristö on nyt täysin erilainen kuin menneinä vuosina. Kulukehityksen hallinta on edelleen yksi avaintekijöistä. Kaupungin yhtälöä monimutkaistavat kuitenkin isot investointitarpeet. Kouluverkossa on laatuon-gelmia, jotka vaativat merkittäviä uus- ja korjausinvestointeja, jotka puolestaan kasvattavat automaattisesti käyttötalouden menoja.

Asukaskehitys on kriittisin kysymys sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kaupungin asukasluku on käytännössä ollut laskussa jo muutaman vuoden ajan ja se on pakko saada kääntymään jälleen kasvuun. Onneksi meillä on työn alla ja

KUKA?

HUOMISEN TEKIJÄT16

jo rakennusvaiheessa kaksi ainutlaatuista asuinaluetta ihan kaupungin keskustassa: Engelinranta ja Asemanranta.

Mihin Hämeenlinnassa satsataan lähivuosina?Tavoitteitamme ovat asukasmäärän kasvu, verokertymän kasvu ja tasapainoinen talous. Panostamme asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelemiseen sekä erityisesti ydinkeskustan uusiin asuinalueisiin.

Työpaikkojen synnyttäminen on keskeisessä asemas-sa, koska ne korreloivat asukasluvun kanssa. Satsaamme yrittäjyyden lisääntymiseen yhdessä Hämeen ammattikor-keakoulun, kaupungin elinkeinoyhtiön Linnan Kehityksen ja koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa.

Miten Hämeenlinna varautuu sote- ja maakuntauudistukseen?Kaupungin organisaatio uudistettiin tänä vuonna niin, että maakuntaan siirtyvät toiminnot on helppo erottaa jäljellejää-västä kaupungin organisaatiosta. Myös poliittisessa päätök-senteossa on pystyttävä muuttamaan näkökulmaa: seuraavan kahden vuoden aikana on keskityttävä kaupungin edun turvaa-miseen maakuntauudistuksessa, ja jatkossa elinvoimakysy-mykset korostuvat.

Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien tulot leikataan tasaisesti kautta linjan, joten tuloja häviää enemmän kuin menoja juuri niiltä alueilta, jotka ovat tuottaneet sote-palveluja tehokkaasti – kuten Hämeenlinnalta ja koko Kanta-Hämeeltä.

Sote-uudistuksen onnistuminen on ratkaisevaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta. Välttämättö-mien uudistusten toteuttaminen tulee olemaan helpompaa, kun palvelujen maksaja ja lainsäätäjä ovat aidosti sama taho eli valtio. Tähän asti velvoite palvelujen tuottamisesta on ollut kunnilla valtion säätäessä lait ja kompensoidessa kulujen

Jussi Oksa• Tuotantotalouden DI • Työskennellyt Hämeenlinnan kaupungin

taloudesta vastaavana johtajana vuodesta 2014 lähtien. Tätä ennen Hämeenlinnan kaupungin omistaman Linnan Ateria Oy:n toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä kuntien yhteishankintayhtiö KuntaPro Oy:n hankinta- ja logistiikkajohtaja.

• Syntynyt vuonna 1977 Urjalassa • Asuu Akaassa

kasvua vain osittain. Sote-kulut ovat kasvaneet muita kuluja nopeammin.

Aika pian olisi hyväksyttävä se tosiasia, että veron-maksuhalukkuuden laskiessa yhteiskunta ei pysty tuottamaan nykyisiä sote-palveluita nykyisessä laa-juudessa. Sote-uudistus valinnanvapauksineen tulee todennäköisemmin lisäämään kuin alentamaan kus-tannuksia. Ikuisen kasvun varaan ei pidä laskea, koska sellaista ei ole olemassakaan.

Miten diplomi-insinööri päätyy kuntasektorille talousjohtajaksi?Sattumalla on suuri merkitys elämässä. Aikoinaan hain lehti-ilmoituksen perusteella kuntaomisteiseen yhtiöön controlleriksi ja sillä tiellä olen. En silloin kylläkään tien-nyt mihin hain, mutta ihan hieno reissu tämä on ollut.

Olen työskennellyt nyt kolme vuotta kaupungin palve-luksessa, sitä ennen vajaat kymmenen vuotta kuntien omistamissa yhtiöissä ja jonkin aikaa yksityisellä sekto-rilla teollisuudessa.

Osakeyhtiöt, olivatpa ne sitten kuntien omistamia tai yksityisiä, toimivat täysin eri pelisäännöin kuin kunta. Keskeisin ero on ansaintalogiikassa ja kysynnän ja talouden tilan sekä resurssien tarpeen kohtaamisessa.

Kaupungin organisaatiossa työskentelyssä on erilai-sia haasteita: suurin ero on siinä, että kunnissa puuttuu toiminnallinen yhteys kulun- ja tulonmuodostuksen väliltä. Tulot saadaan könttäsummina verorahoina, eikä niillä ole mitään yhteyttä jokapäiväiseen työn tekemiseen. Enemmän työtä tekemällä organisaatio ei ansaitse lisää, ja se on aina ongelma.

Samoin taloustilanteen heikentyessä osakeyhtiön kysyntä heikkenee ja silloin esimerkiksi henkilöstöre-surssi joustaa. Kunnassa taas yleisen taloustilanteen heiketessä kysynnän määrä kasvaa ja resursseja tarvi-taan periaatteessa lisää.

Olen edelleen sitä mieltä, että kunnan työntekijöillä olisi hyvä olla kokemusta myös yksityisellä sektorilla työskentelystä, mutta nykyään olen myös sitä mieltä, että yksityisen sektorin työntekijöiden olisi hyvin valai-sevaa työskennellä hetki julkisella sektorilla.

Yksi kuntien haasteista on myös haluttomuus mak-saa kilpailukykyistä palkkaa asiantuntijoille, esimiehille ja johtotehtävissä oleville. Tällöin on hyvin vaikea saada parhaita resursseja rosteriin.

Minkä kirjan luit viimeksi? Viimeksi lukemani kirja oli varmaankin Taavi Soininvaa-ran tai Ilkka Remeksen romaani. Olen lukenut molem-pien koko tuotannon.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä? Talousjohtaja Jukka Weisellin Oulusta.

HUOMISEN TEKIJÄT 17

RANTAROUSTIN KOULU

Toisenlainen kouluTEKSTI: Mika Remes | KUVAT: Tommi Anttonen

HUOMISEN TEKIJÄT18

Kun Tyrnävälle piti rakentaa uusi alakoulu, kaikki päätettiin tehdä tyystin toisin. Rantaroustin alakoulussa opiskellaan ilman

luokkahuoneita, pulpetteja ja erillistä ruokalaa. Koulu lämpiää maalämmöllä ja sähköä tuotetaan aurinkopaneeleilla.

Lunta on tuskin tupruttanut nimek-sikään maahan, mutta se ei estä tyrnäväläisen Rantaroustin ala-

koulun oppilaita laskemasta sydämensä kyllyydestä alas pieneltä kukkulalta koulun pihalla.

Kukkulan säilymisestä oltiin koulun rakentamisen yhteydessä huolissaan. Siksi kukkula säästettiin ja varustettiin varta vas-ten oppilaiden iloksi ja liikkumisen aktivoimi-seksi. Kukkulan säilyminen oli oppilaille tärkeäm-pää kuin kiipeilyhäkkyröiden ja laitteiden hankkiminen.

– Oppilaat ovat tässäkin asiassa asiantuntijoita. Halusim-me kuunnella, mitä he kouluunsa haluavat ja otimme toiveet myös huomioon, sanoo Rantaroustin koulun rehtori Jani Alakangas.

UUSIA RATKAISUJAElokuussa 2017 käyttöön otettu Rantaroustin alakoulu on mo-nella tavoin poikkeuksellinen. Oikeastaan on helpompi sanoa, että siellä juuri mikään ei ole kuin perinteisessä koulussa.

Ruokasalia, käytäviä ja perinteisiä luokkahuoneita ei ole. Sen sijaan on oppimisalueita ja -tiloja, joissa opetus tapah-tuu. Oppilaat ruokailevat pyöreiden pöytien ääressä koulun keskellä olevassa monikäyttöisessä yleistilassa. Musiikinope-tuksen tila on ”talo talossa” eli sen rakenteet ovat irti muusta rakennuksesta, jolloin musiikin äänet eivät kulkeudu rakentei-ta pitkin resonoimalla toisiin tiloihin.

Avoimen oppimisympäristön toimivuuden takia erittäin tärkeä äänisuunnittelu tehtiin huolellisesti mallintamalla. Koulurakennuksessa on käytetty paljon akustisia materiaale-ja, jotka pitävät huolen korvia miellyttävästä äänimaailmasta. Lisäksi niin lasten kuin aikuisten äänenkäyttöä ohjeistetaan värikartastolla, joka kertoo, minkä sortin volyymilla kyseises-sä tilassa oppimista tulisi harjoittaa.

Rantaroustin koulusta ei löydä perinteisiä pulpetteja. Sen sijaan löytyy pöytäryhmiä, liikutettavia katsomorakenteita, säkkituoleja, sohvia, penkkejä ja huopaseinäisiä oppimismök-kejä, joista oppilas voi valita omaan oppimiseensa parhaiten sopivan ratkaisun. Yhtenäiset tilat on jaettu hyllyillä, säilytys-kaapeilla ja tekstiileillä pienempiin alueisiin. Opettajainhuo-

netta ei ole, on vain kaikille koulun työnteki-jöille yhteinen sosiaalinen tila.

– Talon erikoisuuksista voisi luennoida koko päivän. Sanottakoon, ettei mitään ole tehty erikoisuuden tavoittelua varten, vaan kaikki perustuu visioomme tämän

päivän opettamisesta ja oppimiseen pe-rustuvasta koulusta, selvittää Alakangas.

KOKO KUNNAN YHTEINEN HAASTEJani Alakangas on toiminut Tyrnävällä alakoulun

rehtorina viitisen vuotta. Aiemmin hyvinkin perinteisenä opettajana ja rehtorina itseään pitänyt Alakangas porukoineen alkoi miettiä uusiksi koulun, opettamisen ja oppimisen kol-miyhteyttä palattuaan kotikulmille Oulunseudulle ja Tyrnävälle Kirkkomännikön alakoulun rehtoriksi.

Tyrnävällä oli jo ennen Alakangasta tehty rohkeita ratkaisu-ja opetuksen uudistamiseksi. Uskallus kyseenalaistaa opetus-menetelmät tekivät Alakankaaseen vaikutuksen.

– Suomessa käsitys koulusta ja opetuksesta perustuu edelleen siihen yli sata vuotta sitten omaksuttuun malliin, jossa opettaja seisoo luokan edessä ja opettaa pulpetissa istuvia oppilaita. 2010-luvun oppilaat ovat jo itse sen mallin toimivuuden kyseenalaistaneet, heillä on omiakin keinoja hankkia tietoa. Kun Tyrnävällä tuli ajan-kohtaiseksi rakentaa kokonaan uusi koulu 3.–6.-luokkalaisille, lähdimme kunnassa yhteistuumin miettimään koko paletin uusiksi. Oli hieno huomata, että suuri osa oppilaiden vanhemmista sanoi luottavansa visioomme, vaikka varmasti siinä riitti purtavaa.

”Mitään ei ole tehty erikoisuuden tavoittelua

varten, vaan kaikki perustuu visioomme tämän päivän

opettamisesta.”

Uudet tilat mullistivat myös opetusmenetelmät, sanoo

rehtori Jani Alakangas.

HUOMISEN TEKIJÄT 19

Uudistusten tekeminen vaatii koko kunnalta yhteistä uskoa onnistuneeseen lopputulokseen, Alakangas kertoo.

Muutos lähtee Alakankaan mukaan siitä, että oppilaisiin suhtaudutaan kuten asiakkaisiin.

– Suomessa on oppivelvollisuus, mutta se ei saa olla moti-vaationa kouluun tulemiselle, vaan halu oppia. Kun oppilaan mieltää asiakkaaksi, ymmärtää, että asiakasta on palveltava ja kohdeltava hyvin. Ilman heitä ei meillä opettajillakaan ole töitä, muistuttaa Alakangas.

Oppilaiden tarpeet oppia muuttuvat maailman mukana. Siksi Alakangas ei enää usko, että oppiminen tapahtuu pulpe-tissa istumalla.

– Ei missään ammatissakaan tietääkseni istuta pulpetissa. Jos oppilas oppii matematiikkaa paremmin säkkituolissa pöydän alla, niin oppikoon, kunhan se vain tapahtuu koulun määrittelemän toimintakulttuurin puitteissa. Opettajan tehtä-vä on olla oppilaalle mahdollistaja sekä innostaja. Me valmis-tamme alakoululaisia tulevaisuuden työuria varten, joita ei ole vielä olemassakaan. Oppimisen, opettamisen ja johtamisen filosofiassa korostuu vastuullisuus, jaettu opettajuus ja jaettu johtajuuskin, sanoo Alakangas.

TYRNÄVÄN SUURIN INVESTOINTITyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen on ylpeä esi-tellessään Rantaroustin alakoulua vieraille. Koulurakennus uusine opetusmenetelmineen on tuonut Tyrnävälle uteliaita

vieraita niin kotimaasta kuin ulkomailta.– Rantaroustin koulu nostaa osaltaan Tyrnävän maailman-

kartalle, sillä moni asia on koulussa sen verran ainutlaatuista. Tähän asti Tyrnävä on tunnettu parhaiten huippuluokan peru-noistaan, sanoo Manninen.

Rantaroustin koulu on Tyrnävän kunnan historian suurin investointi. 500 oppilaan koulun suunnittelun, rakentamisen, kalustamisen ja muiden hankintojen kokonaiskustannukset olivat kaikkiaan 14,8 miljoona euroa. Koulu rakennettiin tule-vaisuuden tarpeet huomioiden. Lähes 7000 asukkaan Tyrnävä on poikkeuksellisen nuori kasvukunta. Peräti 20 prosenttia Tyrnävän väestöstä on alle kouluikäisiä.

– Kouluun siirtyi reilut 400 oppilasta, mutta jatkossa siinä voi toimia isompikin määrä lapsia. Käytimme hyödyksemme kaikki mahdollisuudet, jota kunnan historian suurin investointi meille tarjosi, selvittää Manninen.

Koulun rakentaminen perinteiseen tapaan olisi tullut Tyrnä-välle vieläkin kalliimmaksi.

– Pyrimme minimoimaan tilat, jotka ovat vähällä käytöllä ja eivät vaikuta oppimiseen. Kun kouluun ei rakennettu ruokalaa, käytäviä eikä erityisiä varastotiloja, tilan tarve putosi 7800 ne-liöstä 6500 neliöön. Se merkitsi arviolta 2,5 miljoonan euron säästöä rakennuskuluissa. Ennen kaikkea halusimme raken-taa turvallista, terveellistä ja tehokkaasti toimivaa koulutilaa, sanoo Manninen.

”Kun oppilaan mieltää asiakkaaksi, ymmärtää, että

asiakasta on palveltava ja kohdeltava hyvin.”

HUOMISEN TEKIJÄT20

SUUNNITTELUA TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄKoulun rakensi elinkaarimallisopimuksella NCC, joka vastaa seuraavat 20 vuotta myös koulun ylläpidosta.

– Avoin vuoropuhelu ja reaaliaikainen 3D-mallinnos mah-dollistivat koulun suunnittelun tiiviissä yhteistyössä käyttäjän ja rakentajan kanssa erinomaisessa kumppanuushengessä ilman turhia rajapintoja, kertoo Manninen.

Koulun yhteyteen rakennettiin myös koko kuntaa palveleva liikuntakeskus ja se valmistui koulua hieman myöhemmin, jot-ta materiaalit ovat saaneet tarpeen mukaan kuivua rauhassa.

– Halvimmat ja nopeimmat ratkaisut eivät ole Suomessa tuoneet kunnille säästöä. Koulu on pitkäaikainen sijoitus, siksi ratkaisutkin tulee miettiä kestämään aikaan, muistuttaa Manninen.

Rantaroustin koulu on varustettu kattavasti erilaisilla antu-reilla, jotka keräävät dataa muun muassa energiankulutukses-ta ja veden käytöstä, lämpötiloista sekä sisäilman laadusta. Tieto jalostetaan hyödynnettäväksi eri tavoilla oppilaiden ja opettajien hyötykäyttöön yhteistyössä NCC:n kanssa kehitetyl-lä MySchool-käyttöliittymällä.

– Tätä kautta kestävään kehitykseen, terveyteen ja energia-talouteen liittyvä tietotaito siirtyy meidän laatumukuloiden kautta joka pirttiin, sanoo Manninen.

Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen siirtyy vuodenvaihteessa

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton muutosjohtajaksi. Hän jättää seuraajalleen

erittäin elinvoimaisen kunnan.

– Sitä kuvaavat kunnan arvot: rohkeus, ennakko-luulottomuus ja vastuullisuus. Arvot näkyvät myös siinä, millaisen koulun halusimme kuntalaisille tarjota. Yksi Tyrnävän kuntastrategian kärjistä on tuottaa hyvinvointia koulutuksella. Tyrnävä on myös hiilineutraali HINKU-kunta ja haluaa rakentaa elin-kaariedullisesti, energiatehokkaasti ja vastuullisesti. Näistä näkökulmista Rantaroustin koulu on kunnan ympäristötavoitteiden ytimessä, sanoo kunnanjohta-ja Marjukka Manninen.

Koulun ja liikuntakeskuksen rahoitusvaihtoehtoja tutkittaessa Tyrnävällä päädyttiin Kuntarahoituksen vihreään rahoitukseen, joka on suunnattu ympä-ristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rantaroustin koulun rakennustekniset ja opetuksel-liset ratkaisut, uusiutuvan energian hyödyntäminen ja koulun pitkä elinkaarimalli istuivat ihanteellisesti vihreän rahoituksen ehtoihin.

– Vihreä rahoitus oli juuri tullut markkinoille rahoi-tusvaihtoehtona. Uskon, että kouluhankkeemme oli ihanteellinen puolin ja toisin. Kunnalle hyöty vihreästä rahoituksesta on normaalia edullisemmas-sa lainamarginaalissa. Ulkopuolisine arviointeineen se tuo myös uskottavuutta Tyrnävän valitsemalla linjalla, kertoo Manninen.

Vihreä rahoitus oli oikea ratkaisu

HUOMISEN TEKIJÄT 21

TYÖN ÄÄRESSÄ

Innovatiivinen ideanikkari viihtyy jatkuvien muutosten keskellä TEKSTI: Jaana Kosunen | KUVA: Sami Lamberg

Jani Laisi

• Ikä 28. • Asuu Hiekkaharjussa Vantaalla vaimonsa ja lähes

kaksivuotiaan poikansa kanssa. Perheeseen kuuluu myös kaksi koiraa.

• Vapaa-ajalla Laisista kuoriutuu esille intohimoinen ruuanlaittaja. Viihtyy myös leikkipuistossa hiekka-laatikon reunalla, ulkoilemassa koko perheen voimin, kuntosalilla tai koirien kanssa lenkkipolulla.

• Koulutukseltaan tradenomi, BBA (Haaga-Helian kansainvälinen liiketalouslinja).

• Tuli töihin Kuntarahoitukseen viisi vuotta sitten, jo ennen valmistumistaan. Nyt suorittaa MBA-tutkintoa työn ohessa. ”Opiskelu on tietynlainen voimavara: vaikka se on rankkaa, siitä saa valtavasti energiaa, näkökulmia ja kokemusta. Se kasvattaa osaamisen lisäksi myös oman mielen ja itsensä tuntemusta.”

KUKA?

HUOMISEN TEKIJÄT22

Business Solution Manager Jani Laisin työtehtävien määrä on jo vuosia ollut sitä luokkaa, että niitä luetellessa heikompi joutuu kaivelemaan paperipussin esille ja hengittelemään siihen. Projektia kun on jos jonkinlaista, ja kaikissa niissä Laisi hämmentää soppalusikkaansa, useimmiten ihan kaksin käsin.

Laisi itse ei työtehtäviensä määrästä juurikaan hengästy. Hän ei ole antanut kiireen tunteen sotkea elämäänsä, sillä hänestä kiireen selättämisessä on lopulta kyse

asenteesta. Siitä, että tuntee omat rajansa ja toimintatapansa. Laisi muuntautuu saman päivän aikana teknisestä tukihen-kilöstä ideanikkariksi ja tulipalojen sammuttajasta tuoreen idean käytännön testaajaksi. Tuosta noin vain, sukkelan sulavasti.

Ajanhallinnan salaisuus on Laisilla yksinkertainen: kahvi-kupin ja aamupalan ääressä tehty realistinen ja motivoiva päiväsuunnitelma. Se toimii – ainakin osittain ja lähes aina.

– Jokainen päivä tuo tullessaan yllätyksiä. Muutos on kuitenkin minulle luonteva olotila, se on kuulunut elämääni aina. Sitä paitsi muutos on hyvästä, sitä ei sovi jarrutella, hän sanoo.

SIIRTYMÄVAIHEEN KAUTTA KOHTI UUSIA TEHTÄVIÄ Nyt tehtäväkenttä saa lisämuutoksia, sillä Laisi on vasta aloit-tanut uudessa työroolissaan Business Solution Managerina. Lokakuun alussa voimaan tulleen Kuntarahoituksen organi-saatiomuutoksen myötä työ sijaitsee nyt uusien rakenteiden alla, Business Information Solutions -toiminnoissa. Uusi tehtä-vä on mieluinen, vaikka sen raamit ovatkin vielä utuiset.

– Organisaatiomuutoksessa elämme vielä siirtymävaihetta. Hetki kestää, ennen kuin roolit itse kullakin asettuvat kohdal-leen ja toimintamallit löytävät reittinsä.

Uuteen pestiinsä Laisi siirtyi Business Development Specia-listin tehtävistä. Kuntarahoituksen back office -tiimiin mies tuli töihin viisi ja puoli vuotta sitten suoraan koulun penkil-tä. Hän nappasi saman tien kiinni back office -järjestelmän uusimisprojektista STP:stä, jonka parissa seuraavat vuodet kuluivat kuin siivillä. Projektin myötä hän siirtyi liiketoimin-nan kehitysyksikköön ja vuosien mittaan STP:n rinnalle ovat asettuneet myös esimerkiksi tehtävät antolainajärjestelmän uudistamisprojektissa sekä Kuntarahoituksen kokonaisarkki-tehtuurin tilaa kuvaavassa projektissa. Laisi on mukana myös vasta-alkaneessa yhteiskuntavastuun raportointiprojektissa.

Nyt Laisi iloitsee siitä, että hän pääsee keskittymään entistä tiiviimmin yhteistyöhön liiketoiminnan kanssa. Työrooliin kuuluu uusien palvelujen luominen sekä jo olemassa olevien järjestelmien ja prosessien jatkokehittäminen.

– Tulevaisuudessa työni haaste on saada uudet toimin-tamallit myös jalkautettua arjen työhön. Uuden oppiminen vie aina aikansa ja saattaa jopa hetkeksi hidastaa tuttuja työtehtäviä. Minulle tärkeitä ovat ne työpöytien ääressä vilah-

Kuntarahoituksessa on käynnissä lukuisia kehitys-hankkeita. Niistä moni kohdentuu tietojärjestelmiin ja raportointiin, osa taas liiketoiminnan tehostamiseen, kuten toimintatapoihin ja tiedonhallintaan. – Kuntarahoitus on viimeisten vuosien aikana kas-vanut niin merkittävästi, että tämän kokoinen yritys vaatii jo hallitumpaa organisointia, ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuutta, jotta kaikilla on mahdollisuus tehdä oikeita asioita. Kehitystoimintojen uudelleen-organisoinnilla haemme kokonaisnäkemystä siihen, mitä tapahtuu ja missä, ja kuinka eri kyvykkyyksiä ja resursseja käytetään, Jani Laisi sanoo.

Kehittämisen kirjo kattaa järjestelmät, prosessit ja liiketoiminnan tuen

tavat onnistumisen hymyt, jotka kertovat käyttöönotetun toimin-tatavan sujuvuudesta ja toimivuudesta. Silloin tun-nen onnistumista työssäni.

OPISKELUA JA PERHEAIKAAMonipuolinen työkenttä on hionut Laisin kyvyt huippuunsa niin organisointi- kuin priorisointitaidoissakin. Näille taidoille on käyttöä paitsi työelämässä, myös vapaa-ajalla, sillä tällä hetkellä hän suorittaa työnsä ohessa MBA-tutkintoa. Hurja opiskelutahti on vaatinut veronsa, ja vaikka edelleenkään suusta ei lipsahda sanaa kiire, myöntää hän sentään, että mennyt vuosi on ollut rankka.

– Kaikelle ei vain löydy aikaa, onnistuneesta priorisoinnista huolimatta.

Silti on asioita, joista Laisi pitää kiinni kynsin hampain. – Perheaika ja urheilu, ne ovat asiat, joista en luovu. Kaiken

vauhdin keskellä on hyvä välillä muistuttaa itseään, mikä omassa elämässä lopulta on kaikkein tärkeintä.

"Työni haaste on saada uudet toimintamallit jalkautettua

arjen työhön."

HUOMISEN TEKIJÄT 23

Kun sitkeys on DNA:ssa

RAKENNEMUUTOS

2000-luvun ikonisimpia uutiskuvia Suomesta ovat olleet synkät näkymät Salon keskustan tyhjistä liiketiloista. Nokia-klusterin romahdus pudotti kaupungin hetkeksi polvilleen, mutta tuore kaupunginjohtaja Lauri Inna luotsaa nyt Salon kaupunkia uuteen nousuun.

Kaupunginjohtajan resepti Salon menestykseen

Ollaan rohkeita kumppaneita. Haluamme tehdä yhteistyöhankkeita, ja se tar-koittaa, että on meidän pystyttävä hyödyttämään myös vastapuolta. Meidän on annettava myös itsestämme, emmekä saa sortua osaoptimointiin.

Selätetään talouskriisi lopullisesti. Salon on unohdettava historiassa oleva talouden katastrofi. Kriisiasenne pitää kääntää tulevaisuus- orientoitumiseksi.

Toimitaan viisaasti muutoksessa. Salo pitää asemoida sote- ja maakuntauudistuk-sen voittajaksi. Kaupungilla on onneksi siihen eväät. Kaupungin kaikille 3500 työntekijälle on löydyttävä paikka maakuntauudistuksessa.

1

2

3

HUOMISEN TEKIJÄT24

Kun sitkeys on DNA:ssa Maailma on kylä. Globaalin talouden puhurit romuttivat Nokian matkapuhelintuotannon menestystarinan nopeammin kuin kukaan

osasi odottaa. Nokian rajut henkilöstöleikkaukset ja lopulta Microsoftin tehtaan sulkeminen muutti Salon alueensa talousveturista kriisialueeksi. Tehtaan ym-pärille oli rakentunut kokonainen yritysklusteri, joka oli yhtäkkiä vailla asiakasta.

– Tosiasiat on tunnustettava, eikä kaupungin tule-vaa strategiaa voi luoda huomioimatta taustaa: Salon rakennemuutoshaaste on koko valtakunnan mitta-kaavassa poikkeuksellinen. Kaupungin nykytilanteen taustalla on 7000 työpaikan äkillinen menettäminen, sanoo kesäkuussa Salon kaupunginjohtajana aloitta-nut Lauri Inna.

Viisi vuotta Microsoftin tehtaan sulkemisen jälkeen Innan ei kuitenkaan tarvinnut enää aloittaa työtään kriisitunnelmissa. Kaupungissa on hyvä vire päällä.

– Joku sitkeä innovatiivinen DNA salolaisissa ihmisissä on. Kaupunkilaiset ymmärtävät talouden syklisyyden. Salossa on jo ennen kännykkäbisnestä ollut monia vahvoja teollisuudenaloja: koneteollisuut-ta, sähköalaa, puuteollisuuden kausia, tekstiiliteolli-suutta, elintarviketeollisuutta, radio- ja tv-tuotantoa. Täällä on opittu, että laskua seuraa uusi nousu, Inna sanoo.

MUKAAN NOUSUTRENDIINKuin ihmeen kaupalla Salo selvisi pahimman kriisin yli velkaantumatta hurjasti. 1750 euron asukaskoh-tainen velka on selvästi maan keskiarvoa alhaisempi. Parhaina Nokia-vuosina kaupungissa oli investoitu niin vahvasti, että vaikealla kaudella investointeja on voitu leikata synnyttämättä valtavaa korjausvelkaa.

Tiukan 2010-luvun jälkeen Suomen talous on taittunut nousuun. Vaikka Salon aluetaloudessa ei vielä olla plussan puolella entiseen verrattuna, Innan mielestä kaupunkilaisilla on vahva käsitys talouden käänteestä.

– Kaupunginjohtajana näen miten se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jauheliha on vaihtumassa kokolihaan ja kalaan.

Salolaisten optimismin taustalla on myös vahva alueellinen kasvutrendi. Turun lääketeollisuus ja laivanrakennus porskuttavat ja Lounais-Suomen teknologiateollisuuden näkymiä kuvataan poikkeuk-sellisen hyviksi.

– Nyt myös Salossa pitää uskaltaa puhua talouden kasvusta. Monia lupaavia merkkejä on nähtävillä. Entisten nokialaisten paluumuutto Saloon uusien työpaikkojen perässä on jo alkanut.

Inna näkee omana roolinaan kasvuinnon kanavoi-misen oikeisiin asioihin.

TEKSTI: Soil i Helminen | KUVAT: Sami Lamberg

– Yhdessä tekeminen on minun juttuni: haluan saa-da kaikki mukaan peliin. Salossa on älyttömän vahva muutosvalmius. Kaupungin oman organisaation lisäksi tarvitsemme yhteistyöhön paikalliset yritykset, taideyhteisön ja urheiluyhteisön, mutta myös muun maakunnan ja valtion.

YRITYSTEN TARPEET YKKÖSENÄNokia-kriisin jälkimainingeissa Saloa kritisoitiin kaupungin talousrakenteen yksipuolisuudesta: liian paljon oli yhden kortin varassa.

Siitä on opittu. Salossa on tällä hetkellä noin 5000 yritystä, ja määrä kasvaa. Kaupunkiin on suunnitteilla sadan miljoonan euron ekovoimalaitos, joka tulee pal-velemaan koko Lounais-Suomen aluetta. Hanke tuo mukanaan isoja liikenneinfrainvestointeja. Kaupunki pyrkii kaikin tavoin edistämään myös IT-alan, metal-liteollisuuden, telakkateollisuuden ja kaupan alan yritysten menestymistä.

– Tavoitteena on olla Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki. Salossa on valmiudet tehdä maailmanluo-kan tuotteita. Vahvuutenamme on koko ketjun hallin-ta tuotantolinjoilta logistiikkaan, Inna sanoo.

Entisissä Nokian ja Microsoftin tiloissa toimii nykyään teollisen internetin kampus, joka kiinnostaa monen alan yrityksiä. Kampus on jo yli 40 yrityksen kotipesä, ja Turun ammattikorkeakoulun Salon yksik-kö siirtyy sinne vuodenvaihteessa. Oman paikkakun-nan nuorison halutaan jäävän opiskelemaan kotikau-punkiinsa, mutta Inna haluaa houkutella Saloon myös kansainvälisiä opiskelijoita.

Salossa opiskelleet jäävät todennäköisemmin paikkakunnalle myös töihin, ja osaavat työntekijät ovat yrityksille tärkeitä. Siitä syntyy Salon positiivinen taloussykli. Taas kerran.

Yhdellä sanalla: Lauri Inna Salo kaupunkina? Monipuolinen

Varsinais-Suomi maakuntana? Tulevaisuus

Lauri Inna persoonana? Myönteinen

Lauri Inna johtajana? Tavoitteellinen

Lentopallo urheilulajina? Timantti

Sote- ja maakuntauudistus historiallisena tapahtumana?Merkittävä

HUOMISEN TEKIJÄT 25

APOLLO

Kuntarahoituksen rahoitussopimusten hallintaan kehitetty Apollo otti merkittävän harppauksen palvelun kattaessa jatkossa myös sijoitukset.

Apollo laajenisijoitusten hallintaan

Kuntarahoituksen keskeisenä tavoitteena on tarjota kunnille digi-taalisia työkaluja tehokkaampaan

ja läpinäkyvämpään talouden hallintaan. Palveluiden kehittäminen lähtee aina asiakkaista, mistä nyt julkaistu sijoitus-tenhallinnan laajennus on yksi konkreet-tinen esimerkki.

– Järjestämme vuosittain Apollo-asi-akkaiden käyttäjäpäivän, joka on hyvä kanava päästä ideoimaan ja keskustele-maan tulevista kehityssuunnista, kertoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Jukka Leppänen.

– Tarve sijoitustenhallinnan työkalulle tuli voimakkaasti esiin käyttäjäpäivässä useiden asiakkaiden toiveesta. Olem-me iloisia nyt kun voimme tarjota tätä laajennusta asiakkaidemme käyttöön, Leppänen täydentää. Ensimmäisessä vaiheessa palvelu on ollut kolmen pilotti-asiakkaan käytössä. Alkuvuodesta palvelua voidaan tarjota hallitusti myös muun asiakaskunnan käyttöön.

YKSI PALVELU VAROILLE JA VELOILLEApollo-palvelussa on pitkään jo voinut hallita ja analysoida kuntakonsernien lainasalkkua. Palvelu täydentyy, kun jatkossa asiakas saa paremman kokonaiskuvan taloudestaan taseen molempien puolien ollessa sähköisesti mallinnettuna.

– Tämä on erittäin toivottu lisä Kuntarahoituksen palvelui-hin. Talouden kokonaiskuvan seuranta ja raportointi helpot-

TEKSTI: Jenni Heikkilä | KUVA: FA Solutions

Apollon sijoitustenhallinta pähkinänkuoressa

Sijoitusportfolionhallinta––––––

Sijoitusinstrumenttien yhtiötapahtumat

––––––Raportointi ja analysointi

–––––– Sijoituskirjanpito

tuvat, kun velat ja varat ovat hallittavissa yhdessä järjestelmässä. Lisäksi pystym-me tekemään kaupungin taloudenhoitoa yhä läpinäkyvämmäksi, mikä on erityisen tärkeää julkiselle organisaatiolle, kertoo uuden palvelun pilottiasiakkaan Turun kau-pungin rahoituspäällikkö Kari Pentti.

Yhteistyökumppaniksi hankkeelle va-likoitui sijoitustenhallintaan erikoistunut suomalainen finanssiteknologiayritys FA Solutions. Kunnilla on omistuksessaan listattujen arvopapereiden lisäksi paljon reaaliomaisuutta kuten maata ja kiinteistö-jä, joiden hallintaan Apollon laajennus tuo helpotusta ja suunnitelmallisuutta.

– Esimerkiksi investointien suunnitte-lun kannalta on tärkeää tietää sijoitusten tuottavuudesta. Lisäksi monet kunnat ovat

ulkoistaneet sijoituksiaan varainhoitajille, joiden tuotto- ja kus-tannustasoja on pystyttävä vertailemaan, taustoittaa Hannes Helenius, FA Solutionsin hallituksen puheenjohtaja.

Sijoitustenhallinta on liitettävissä Apolloon asiakkaan pyynnöstä.

– Ajatuksenamme on jatkossa tarjota kunnille eri palveluita yhdessä ympäristössä kumppaniemme kanssa. Toiminta on tehokasta, kun kukin toimija keskittyy omaan ydinosaami-seensa. Näin asiakas saa aina markkinan parhaan osaamisen käyttöönsä yhdessä kokonaisvaltaisessa palvelussa, sanoo Kuntarahoituksen Leppänen.

HUOMISEN TEKIJÄT26

Käyttäjäpäivässä opittiin ja ideoitiin

Kuvassa vasemmaltaoikealle Jukka Leppänen ja Okko Rostedt Kunta-

rahoituksesta, Kari Pentti Turun kaupungista sekä

Jaakko Suhonen jaHannes Helenius FA

Solutionsista.

ETUJA YHTEISTYÖSTÄFA Solutions oli luonnollinen valinta yhteistyökumppaniksi

sijoitustenhallintaan, sillä ruotsalainen kuntarahoittaja Kom-muninvest on tarjonnut samaista palvelua asiakkailleen jo 2016 lähtien. Apollo on käytössä ruotsalaisten kuntien lisäksi myös Norjan Kommunalbankenin asiakkailla, tosin sijoitusten-hallinta ei vielä ole Norjassa mukana paletissa. Pohjoismai-nen yhteistyö on merkittävä ajan ja resurssien säästäjä sekä kehitystyön tehostaja.

– Vaikka asiakaskentissä on myös eroavaisuuksia, ovat yhteistyön edut helposti todennettavissa, kun kertaalleen

27.10.

2017 Kuntarahoituksen kolmas Apollo-käyttäjäpäivä järjestettiin 27.10.2017 Hel-singissä. Kaiken kaikkiaan 40 Apollo-asiakasta eri puolilta Suomea osallistui tilaisuuteen. Palautteen mukaan suurin osa osallistujista piti päivän sisältöä erittäin hyvänä: arvokkaina pidettiin erityisesti muiden Apollon käyttäjien tapaamista, kokemusten vaihtamista ja tulevien uudistusten esittelyä.

naapurissa mietittyä asiaa ei tarvitse lähteä pohtimaan alusta, kertoo Leppänen.

Sijoitustenhallinnan käyttöönottoprosessi olikin synergia-eduista johtuen verrattain nopea. Konkreettista hyötyä on saavutettu sijoitustenhallinnan lisäksi myös aiempien uudis-tusten osalta. Pohjoismaiset Apollo-asiantuntijat tapaavat jatkossakin säännöllisin väliajoin keskustellakseen meneillä olevista kehityksistä sekä jakaakseen parhaiksi kokemiaan käytäntöjä.

HUOMISEN TEKIJÄT 27

MIELENTERVEYSSEURA

Olenko ihan yksin näiden ajatusteni kanssa?Ymmärtääkö kukaan, miltä minusta tuntuu?

Et ole. Ja kyllä ymmärtää. Suomen Mielenterveysseuran

nuorten vertaistukiryhmissä haastavaa menneisyyttä ja

hahmotonta tulevaisuutta käsitellään yhdessä, samojen kysymysten äärellä

tuskailevien ikätovereiden kanssa.

Vertaistuen voimaa

HUOMISEN TEKIJÄT28

Joskus käsittelemättömät lapsuuden kokemukset nou-sevat kummittelemaan nuoruusvuosien myllerryksen keskellä. Tulevaisuuden suunnittelemisesta ei tahdo

tulla mitään, jos elämää varjostavat lapsuudessa koettu vanhemman alkoholinkäyttö, koulukiusaaminen tai vaikkapa läheisen menetys.

Kun mielen valtaa epävarmuus, ahdistus ja epätoivo, apua voi hakea vertaistukiryhmästä. Suomen Mielenterveysseura järjestää ympäri Suomen keskusteluryhmiä nuorille ja nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat tukea elämänsä ongelmien käsitte-lyssä.

ENNALTA EHKÄISTEN, EI TRAUMOJA HOITAENPsykologi Marika Ketola kertoo, että ammattilaisten ohjaa-missa, noin kymmenen kertaa kokoontuvissa vertaistukiryh-missä nuori saa tuekseen joukon muita, samassa tilanteessa olevia ikätovereita. Ryhmien suosio kertoo selkeää kieltä niiden tarpeellisuudesta.

– Ryhmiin on jatkuva haku, mutta silti tällä hetkellä kaikki mukaan haluavat eivät mahdu mukaan, Ketola kertoo.

Kuka sitten pääsee mukaan? Ketola opastaa, että hakea voi jokainen nuori, joka kokee tarvitsevansa ryhmän tarjoamaa apua. Hakijat haastatellaan, jotta jokainen löytää itselleen parhaiten kohdennettua tukea.

– Vertaistukiryhmässä ei hoideta mielenterveyden ongelmia tai psyykkisiä oireita, vaan keskitytään ennaltaehkäisevään toimintaan. Haastatteluilla varmistamme, että ryhmiin tulevat nuoret hyötyvät ryhmästä. Tarvittaessa ohjaamme hakijan häntä parhaiten auttavaan palveluun, Ketola kertoo.

TAVOITTELE TAIVAITATällä hetkellä Mielenterveysseura järjestää nuorille kahdenlai-sia vertaistukiryhmiä: Lasinen lapsuus -ryhmässä keskitytään kuulemaan nuoria, jotka ovat eläneet alkoholin vahingoitta-massa kodissa. Löydä oma tarinasi -ryhmässä syvennytään puolestaan elämäntilanteen, tulevaisuuden suunnitelmien ja hyvinvoinnin kysymyksiin.

Jo vuosia pyörineet ryhmät ovat saaneet runsaasti hyvää palautetta: moni on kertonut, että ryhmässä toimiminen

TEKSTI: Jaana Kosunen | KUVAT: Pia Inberg

Kuntarahoitus ja Inspira lahjoittavat tänä vuonna

joulutervehdyksiin varatut rahat Suomen Mielenterveysseuran vertaistukitoimintaan, jossa

autetaan vaikeita kokemuksia läpikäyneitä nuoria.

Vertaistuen voimaa

on vähentänyt ahdistusta ja vahvistanut itsetuntemusta sekä lisännyt yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunteita.

Ketola uskoo, että ryhmien toimivuus johtuu pitkälti nyky-nuorison keskustelukulttuurista.

– Miten fiksusti nuoret asioista keskustelevat ja niitä pohtivat, olkoonkin, että aiheet voivat olla hyvinkin rankkoja. Nykynuorisolla on paljon enemmän ymmärrystä mielentervey-den hoitamiseen, mitä aiemmilla sukupolvilla, hän ihastelee.

Huoli ja suru nousevat pintaan silloin, kun puhutaan nuorten tulevaisuuden suunnitelmista. Kun on koko ikänsä tavoitellut ainoastaan selviytymistä päivästä toiseen, on omien haavei-den ja unelmien tunnistaminen vaikeaa.

– Hankalat tilanteet elämässä sitovat energiaa ja vievät mahdollisuuden unelmoida. Ei oikeastaan edes uskota, että omassa elämässä olisi mahdollisuus ja lupa tavoitella jotain. Erityisesti puuttuvat kauaskantoiset ja huimat suunnitelmat, ne taivaita hipovat. Siis juuri ne, jotka normaaliin ja tervee-seen nuoruuteen kuuluisivat, psykologi harmittelee.

HUOMISEN TEKIJÄT 29

VIHREÄ BONDI

Kuntarahoituksen toinen vihreä bondi oli yhtiön historian

kysytyin lainaTEKSTI: Soil i Helminen | KUVA: Layton Thompson

Mikä vihreä rahoitus?

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:• uusiutuva energia• julkinen liikenne• kestävä rakentaminen• vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely• energiatehokkuus• jätteenkäsittely• ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

HUOMISEN TEKIJÄT30

– Osasimme odottaa selvästi ylimerkittyä bondia, sillä mark-kinoilla on tällä hetkellä kova kysyntä vastuullisille sijoitus-kohteille. Kuntarahoituksella on sijoittajien keskuudessa erinomainen maine, vihreän rahoituksen viitekehyksemme sai jo liikkeeseenlaskua edeltävissä sijoittajatapaamisissa erittäin positiivisen vastaanoton, kertoo Kuntarahoituksen varainhan-kinnasta vastaava osastonjohtaja Joakim Holmström.

Kuusinkertaisesti ylimerkitty bondi oli kuitenkin Kuntarahoi-tuksen historian selvästi kysytyin laina sekä suhteessa tarjotun lainan kokoon että absoluuttisesti mitattuna.

Hakeutuminen vihreiden bondien markkinoille on Kuntara-hoitukselle strateginen päätös. Toisaalta niiden avulla voidaan kasvattaa kansainvälistä sijoittajakuntaa uusien, vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostuneiden sijoittajien suuntaan. Toisaalta Kuntarahoitus voi niiden kautta aidosti vauhdittaa suomalaisen kuntasektorin siirtymää vähähiilisyyteen.

LENTÄVÄ LÄHTÖ VIHREÄN RAHOITUKSEN KYSYNNÄLLE KUNTASEKTORILLA

Kuntarahoitus on tarjonnut asiakkaidensa ympäristöinves-tointeihin vihreää rahoitusta vuoden 2016 keväästä alkaen. Hankeportfolion koko on tällä hetkellä noin miljardi euroa.

– Jo nyt on nähtävissä, että ympäristöhankkeille myöntä-mämme marginaalialennus ohjaa asiakkaitamme ympäristöys-tävällisempien valintojen tekemiseen investointien suunnitte-lussa, sanoo Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutoimintaa luotsaava Antti Kontio.

Kuntarahoituksen tavoitteena on jatkossakin laskea säännöl-lisesti liikkeeseen vihreitä bondeja. Liikkeeseenlaskujen tiheys ja koko määrittyy vihreän rahoituksen kysynnän kautta. Tähän mennessä vihreän rahoituksen kysyntä on yllättänyt Kuntara-hoituksen positiivisesti. Jatkossa kasvua portfolioon odote-taan etenkin kestävän ja vähähiilisen rakentamisen hankkeista.

– Ilmastovaikutusten näkökulmasta toivoisimme jatkossa li-sää etenkin uusiutuvan energian hankkeita, Antti Kontio sanoo.

Pohjoismaiset julkisen sektorin liikkeeseenlaski-jat julkaisivat lokakuussa yhteisen kannanoton vihreiden bondien vaikutusraportoinnista. Julkilausuman tarkoituk-sena on helpottaa vihreän rahoituksen hakijoiden työtä, madaltaa uusien liikkeeseenlaskijoiden kyn-nystä hakeutua vihreiden

bondien markkinoille ja tarjota kansainvälisille sijoitta-jille työkalu vihreiden portfolioiden arvioimiseen.

Kuntarahoitus on yksi suositusten kymmenestä laati-jasta. Kaikki allekirjoittajat ovat pohjoismaisia julkis-hallinnon rahoitukseen erikoistuneita liikkeeseenlas-kijoita. Kuntarahoitus oli ryhmän ainoa suomalainen osallistuja. Muut allekirjoittajat ovat Kommunalbanken ja Kommuninvest – Kuntarahoituksen vastinparit Norjasta ja Ruotsista – sekä joukkovelkakirjoja liikkee-seen laskeneita ruotsalaisia maakuntia ja kuntia.

Vihreiden bondien liikkeeseenlaskijoilta vaaditaan vuosittaista raportointia sijoitusten vaikutuksista. Vaikutusraportoinnin harmonisoiminen helpottaa sekä yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden että sijoittajien työtä.Pohjoismaisten julkisen sektorin liikkeeseenlaskijoi-den vihreiden bondien erityispiirteitä ovat esimerkiksi se, että rahoitettujen hankkeiden koko vaihtelee paljon ja että ne jakautuvat moneen erilaiseen hanketyyppiin. Globaaleilla markkinoilla on jo olemassa ohjeistuksia vihreiden bondien vaikutusarvioinnista, mutta pohjois-maisten bondien erityispiirteiden takia ohjeistusta oli syytä räätälöidä kuvaavammaksi ja mielekkäämmäksi.

Vaikutusraportoinnin harmonisointi lisää pohjois-maisen vihreiden bondien markkinan läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta ja nostaa raportoinnin tasoa kautta linjan.Pohjoismaiset vaikutusraportointisuositukset perus-tuvat kansainvälisiin vihreiden joukkolainojen liikkee-seenlaskua koskeviin vapaaehtoisiin periaatteisiin (Green Bond Principles) ja kansainvälisten kehitys-pankkien suosituksiin.

Pohjoismaiset liikkeeseenlaskijat julkaisivat yhteiset suositukset vihreiden bondien vaikutusraportoinnista

Mikä vihreä rahoitus?

Kuntarahoitus laski syyskuun lopussa liikkeeseen yhtiön ja koko Suomen toisen vihreän bondin eli ympäristöinvestointien rahoitukseen korvamerkityn joukkovelka-kirjalainan. 500 miljoonan euron bondi suorastaan riehaannutti markkinat: se ylimerkittiin lähes kuusinkertaisesti yhden tunnin aikana.

HUOMISEN TEKIJÄT 31

Rauhallista joulua Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme

hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta!

Joulutervehdyksiin varatun summan lahjoitamme Suomen Mielenterveysseuran vertaistukitoimintaan, jossa autetaan vaikeita kokemuksia läpikäyneitä nuoria.