TAULUJaakko Rugojevin sukujuurista

0UlwI

IUA RUGOJEV1670

GER16

SEMEN PEKSUJEVn. 1630

I 7 1I. ; r

Grigorij Agafja Ananij1698 1712 1705

|

ANISIM1665

1

Spindon Ivan1710 1722

Jefrem1733

Jegor.1731

Jakov1748

IFekla1753

Mavra1732

Uljan1756

Kondrat1758

I l^Ivan Semen1759 1763

Jefrem Marina1766 1768

Ivan .1769

Hariton1732

.Marfa1777

Jevdokija1724

Andron1730

Jevdokija1752

Pahom1732

Jemeljan1737

Konon1745

Marfa1777

Maksim1780

IIvan1781

Antip Fevronja Jekaterina Nikita1784 ~ 1791 1787 1789

Nikifor1798

Sergei1805

1Osip1809

Jefimija" 1811

Maria1821

Osip1822

Maria1821

\n

1826Karp1830

Agafja1830

Agafon1833

1832ija Paraskovja

1836

I Icim Artem372 1874

Aleksei1841

ITatjana1877

Ksenja1843

IIvan1880

Gavril1844

IAnisja1880

Timofei1848 ~

1Semen Irir1833 18

Agafja— 1852

Ia Vasili

35 1888

Pavel1851

IMakar1891

INikolai1895

Maria1858

Anna1843

Vasili1847

Tatjana1851

Nikita1852

Maria Anton1849 1855

Maria1856

Maria1858

Artemi1873

Jelizaveta1875

Akulina1878

Jakov1880

Anisim1883

Jeremei1885

Agafja1898

Anna1900

Varvara1903

\a

1905Grigori1909

Jelena1911

Jakov Vasiljevits Rugojev15.4.1918-17.6.1993

Oooo

o00I

2008 £»eimo N:o5-665

Kostamuksen patrioottiJaakko Rugojev

Kosalmessa oli kaunis, aurinkoinen ja lammin voitojuhlapaiva 9.5.1993. Silloin tapasivat Jaakko Rugojevin (vas.) kesamo-killa rouva Toivonen ja vieraat Vaasasta eli Toivosten sukulaiset Aleksandra ja Verner Ingi.

Nikolai Klyjevin nimea kantavaankirjastoon Kukonmaelle kokoontui kevaankorvalla joukko Karjalan tasavallan tun-nettuja kirjailijoita. Siella pidettiin Karja-lan kirjallisuusklassikon Jaakko Rugojevinmuistotilaisuus.

Tilaisuudessa paatettiin, etta tasta vuo-desta tulee Rugojevin vuosi. Tilaisuudessamuistelemassa klassikkoa oli ihmisia, jotkatunsivat Rugojevin ja tekivat tyota hanenkanssaan. Muistelmiaan kertoivat runoili-jat Armas Misin ja Ivan Kostin, Carelia-lehden paatoimittaja Robert KolomainensekaJaakko Rugojevin perustaman Kipi-na-lehden edustajat.

— Meidan on muistettava ihmisia, jotkaovat tunnettuja tasavaltamme historiassa,Armas Misin sanoi.

Tilaisuuteen tulleet muistelivat Jaak-ko Rugojevia kansanihmisena ja Karjalankirjailijaliiton johtajana, kertoivat siita, mi-

ten kirjailija vaikutti Karjalan kirjallisuu-teen, ja tietysti lausuivat hanen runojaan.Kirjailijan ystavien ja tuttavien kertomuk-set olivat todella tunnepitoisia.

Jaakko oli esikoinen

Jakov Vasiljevits Rugojev syntyi Kalevalanpiirin Suojarven kylassa 15.4.1918. Huhti-kuussa hanen syntymastaan tuli kuluneek-si 90 vuotta.

Isansa, Vasili Timofejevits Rugojevinkuoleman jalkeen vuonna 1928 sisaruksiajai aitinsa kasvatettavaksi viisi. Heista van-hin oli Jaakko.

Huolimatta taloudellisista vaikeuksistaaiti Agafja Artemjevna lahetti Jaakon kou-luun, ensin Kostamukseen ja sitten Uh-tualle (Kalevala). Siella han alkoi jo vuo-sina 1933—1934 kirjoittaa kertomuksia jarunoja, joita julkaistiin Kipina-lehdessa jamuissakin lehdissa.

Vuonna 1936 paatettyaan Uhtuassa yh-deksannen luokan han lahti jatkamaanopintojaan Petroskoihin Karjalan opet-tajainstituuttiin. Han sai sen piiatokseenvuonna 1939. Sen jalkeen Jaakko toimi sa-massa instituutissa opettajana siihen saak-ka, kunnes saman vuoden joulukuussa ha-net kutsuttiin armeijan palvelukseen.

Han osallistui talvisotaan. Palattuaan ar-meijasta vuonna 1940 han toimi suomenkielen ja kirjallisuuden opettajana Uhtuankeskikoulussa.

Isanmaallisen sodan eli jatkosodan ai-kana Jaakko osallistui Punainen partisaani-osaston toimintaan. Sielta ha'net vuonna1943 maarattiin Totuus-lehden sotakir-jeenvaihtajaksi. Sodankin jalkeen han jat-koi lehtimiehen toimintaa viela vuoteen1951 saakka.

Sitten Jaakko Rugojev siirtyi kirjaili-jan uralle. Hanelta alkoi ilmestya runo- japroosateoksia: kuten Karjalainen tarina,

N:o 5-6 66 2008

Sodan jalkeen alkoityo opettajana

Minun karjalaiset juureni, Karjalaisen lei-papuu, Sukupolvien saatossa, Ruokoran-ta, Majuri Vallin rykmentti.

Kaikkia teoksia ei ole tarpeen luetteloi-da tassa, niita1 on hanen kynastaan syn-tynyt paljon. Lisaksi han piti huolta siitakaikesta, mika parantaisi luonnonsuoje-lua Karjalassa, sen asukkaiden elamaa, el-vyttaisi karjalaista kulttuuria, kielta ja niinedelleen.

Tama oli lyhyt kuva Jaakosta. Tiedot onlainattu hakuteoksesta "Neuvosto- Karja-lan kirjailijat", Petroskoi "Karjala", 1989,s. 148-150.

Juuria 1600-luvulle

Tutkiessani Jaakon sukujuuria onnistuin jal-jittamaan niita noin vuoteen 1670. VanhinJaakon esi-isista on Ilja, joka loytyi tutkies-sani Rugojevin sukua. Arvion mukaan hanoli syntynyt noin vuonna 1670, mutta siita,missa syntynyt ja milloin ja missa kuollut,ei ole rietoa. Hanen vaimonsa nimea ei loy-tynyt, mutta vuoden 1720 vaestonluettelos-ta selviaa, etta han oli Peksujevin suvusta— Kostaniuksen tunnetuimmasta ja suuri-lukuisimmasta suvusta.

Sina vuonna Ilja Rugojevin poika — 27-vuotias poikaniies Gerasini — asui Kosta-muksessa enonsa Anisim Semenov (Sima-nanpoika) Peksujevin talossa. Gerasim olisyntynyt noin vuonna 1693, mutta siita,missa han oli syntynyt, ei ole tietoa.

Gerasimalla oli pojat Jegor ja Hariton.Jegor ja hanen jalkelaisensa asuivat Kos-tamuksessa, mutta Hariton oli muuttanutperheineen Kenttijarveen.

En loytanyt Haritonin jalkelaisista Ru-gojeveja. Hanella oli ollut nelja poikaa,joista vanhin Feofan oli vuonna 1776otettu armeijaan, eika hanen jalkiaan enaaloytynyt, Siclor eli Siitari kuoli nuorena.

Seuraavalta pojalta Alekseilta ei loyty-nyt jalkelaisia, tai ehka en vain onnistunutloytamaan. Nuorimman Haritonin pojanKirilan jalkelaisille Kenttijarvessa sukuni-meksi oli tullut Kirilov, eli Kiril Haritonov(Harittananpoika) on Rugojevin suvustaerkanevan Kirilovin sukuhaaran kantaisa.

Naisten nimet esiin

Ensi kertaa naisten nimet (miesten vaimo-jen ja tyttolapsien nimet) tulivat tietoonvasta vuoden 1762 vaestonlaskennan aika-na. Silloin heidankin nimet kirjattiin muis-tiin, vaikka he eivat olleet veronmaksajia.Gerasiman vanhempi poika Jegor oli nai-nut vaimokseen neiti Mavran, Kenttijar-ven talonpojan Ilja Vasiljev Samotajevintyttaren. Koska aikaisemmilta ajoilta su-vun naisten nimet eivat ole tiedossa, niintata Jegoran eli Jyrin vaimoa Mavraa voi pi-taii Rugojevin suvun kantaaitina. Heilla olisuuri lapsiperhe, joista ainakin yhdeksanlasta kasvoi aikuisiksi. Vartuttuaan miehetharjoittivat talvisin laukkukauppaa.

Esimerkiksi Gerasiman nuoremmanlivana-pojan pojat Osippa ja Sergei oli-vat vuonna 1830 saaneet viralliset luvatmenna puoleksi vuodeksi omiin tarpeisiinminne tahansa ympari Venajaa ja myosSuomeen. Myohemmin yksi Rugojeviensuvusta — nimenomaan Nikolai Timo-fejev (Timonpoika) oli omistanut omankaupan ja toiminut kauppiaana jopa Ah-venanmaalla saakka.

Toisen kerran Rugojevin ja Peksujevinsuvut tulivat sukulaisiksi, kun Jaakko Ru-gojevin vanhemmat menivat yhteen. Tas-ta kannattaa kertoa tarkemmin.

Tiesin, ettaJaakonisaVasiliTimofejevitsRugojev oli nainut Agafjan eli Okahvien,Kostamuksen Suojarven talonpojan Ar-temij Nikitovits Peksujevin tyttaren. Enkuitenkaan laytanyt tietoa, milloin heidanvihkimisensa avioliittoon oli tapahtunut.Tietoa ei loytynyt, vaikka tarvittavat kir-kon metrikkakirjat arkistossa olivat ja olinmoneen kertaan mennyt ne lapi.

Vuoden 1916 metrikkakirjasta loysinseuraavan tiedon: Vasilij Timofejevits Ru-gojev, talonpoika Kostamuksesta, oli vi-hitty avioliittoon 12.2.1916 Alajarvestakotoisin olevan 17-vuotiaan neidinAgafja Ijevlevan kanssa. Morsiamen nimiAgafja on sama kuin Jaakon aidin, muttasukunimi ??

Heti tuli mieleen — Vasili Rugojevin en-simmainen avioliitto epaonnistui Agafjankuoleman takia, ehka lasta synnyttaessa taiakkisurmasta jostakin muusta syysta. Tar-kistin taas metrikkakirjat, mutta en loyta-nyt tietoa Agafja Ijevlevin kuolemasta en-ka Vasilin avioliitosta Agafja ArtemjevnaPeksujevin kanssa.

Ei myoskaan loytynyt todistusta, ettaArtemij Peksujevin perheeseen oli synty-nyt Agafja-tytar. Asia selvisi vasta sitten,kun loysin paivamaaran, milloin ja ke-

nen kanssa oli vihitty avioliittoon ArtemijPeksujev. Hiinen morsiamensa nimi oli Je-lizaveta Semenovna Ijevleva Alajarvesta javihldminen oli tapahtunut 30.6.1899.

Mutta vuotta aikaisemmin, 25.5.1898Uhtuan seurakunnan Alajarven kylassaasuva neiti Jelizaveta Semenovna Ijevlevaoli synnyttanyt aviottoman lapsen — tyt-taren, joka vuoden paasta sai kasteessa6.6.1899 nimen Agafja. Ihme kylla, ettaviela 17 vuoden jalkeen kirkko piti Aga-fjaa laittomana lapsena eli aparana, vaik-ka jo vuoden 1900 rippikirjaan oli merkit-ty Artemij Peksujevin perheeseen kuuluva3-vuotias Agafja-tytar.

Tutustuminen sairaalassa

Ensimmaisen kerran tapasin Jaakko Rugo-jevin vuonna 1961 Tasavallan sairaalassaPetroskoissa. Olin Jyskyjarvesta kaymassasiella sairastavan isani Trohkima Toivosenluona. Kavi niin, etta samaan aikaan sinneisani luokse tulivat A. Timonen ja J. Rugo-jev, jotka nuoruudesta saakka olivat hanenhyvia ystaviaan.

Siella sairaalassa isani tutustutti minutjo silloin kuuluisiin Karjalan kirjailijoihin.Toisen kerran tapasin Jaakon seuraavanavuonna Kalevalassa. Satuimrne samaanaikaan olemaan siella tyomatkoilla.

Kun sitten vuonna 1969 siirryin toihinPetroskoihin Karellesstroi-rakennustrus-tiin, niin aika usein kavin Jaakon kotonatai kesamokilla Kosalmessa saunomassa,kalassa tai naapurimaasta Suomesta tul-leiden vieraitteni kanssa. Meidan hj^vis-ta ystavyyssuhteista kertoo se, etta vuo-sien mittaan olen saanut hanelta lahjaksitoistakymmenta hanen runo- ja proosa-kirjaansa. Jaakkokin on vaimonsa Zinai-da Aleksandrovnan kanssa ollut vieraanakotonamme.

Parhaiten muistiin on jaanyt vuo-si 1993. Jaakko taytti 75 vuotta. Hanenmerkkipaivaansa vietettiin Kostamuk-sessa 17.4.1993. Han matkusti vaimonsakanssa Kostamukseen Ministerineuvos-ton Volga-autolla, ja kun siina oli vapaatatilaa, niin han kutsui kyytiin kirjailija Ort-jo Stepanovin ja minut.

Juhlatilaisuudessa Kostamuksessa olipaljon vieraita kotimaasta ja Suomesta.Jaakko oli iloinen ystaviensa tapaamisesta,puheista ja onnitteluista. Kuuluisa kante-leen soittaja Maksim Gavrilov, kostamus-laiset ja Kalevalasta kuorolaiset ja tanssijatesiintyivat, ja niin vieras oli otettu hyvinvastaan. Saimme kuullajaakonldn sepitta-mia lauluja, ja pitkasta aikaa niita kuultu-

2008 N:o5-6 67

aan ban oli tyytyvainen, etteiva't ne olleetjaaneet unholaan.

Seuraavana pa'ivana Jaakko ka'vi Vuok-kiniemessa. Siella klubilla oli jarjestettyha'nen esiintymisensa kylalaisille. Sen tilai-suuden paattyessa Jaakko oli luvannut tul-la Vuokkiniemeen uudestaan syksylla.

Kostamuksen matkan jalkeen seuraavatapaaminen oli Kosalmella.

Vieraita Vaasasta

Meilla kotona vierailivat sukulaisemmeAleksandra ja Verner Ingi Vaasasta. Heolivat Petroskoissa toista kertaa, ja kun heensimmaisen vierailun aikana tutustuivatJaakon kanssa, niin halusivat tavata hanetuudestaan ja samalla onnitella menneenmerkkipa'ivan johdosta.

Kun olin sopinut tapaamisesta Jaakonkanssa, niin menimme Kosalmeen. Siellaheti vanhojen tuttujen kanssa syntyi mie-lenkiintoisia keskusteluja Karjalaa koske-vista aiheista. Eniten kylla aina puhui taikertoi Jaakko ja vieraat mielellaan kuunte-livat ja antoivat kysymyksia. Se oli kaunis,aurinkoinen ja lammin voiton juhlapaiva9.5.1993.

Oli kulunut vain kolme viikkoa siita',kun 17. huhtikuuta vietettiin ja juhlittiinJaakon 75-vuotismerkkipa'iva'a hanen syn-nyinmaallaan Kostamuksessa. Kosalmes-sa aika meni nopeasti keskustellessa ja tar-jottuja maukkaita ruokia nauttiessa.

Siina keskusteltiin seka vakavista asiois-ta etta kerrottiin huuniorijuttujakin. Isan-ta oli puhelias ja iloinen vieraista, joita taastapasi. En huomannut eika ollenkaan tul-lut paahankaan mietteita, etta Jaakko voiolla vakavasti sairas. Ennen lahtoa hanenluotaan menimme rantaan ja mina otinkuvan, ehka viimeisen Jaakon elamassa.

Oli suuri ylla'tys, kun kolmen viikon ku-luttua 30.5.1993 Jaakko joutui sairaalaan,jossa hanet leikattiin. Kavin hanen luo-naan sairaalassa. Keskustelussamme hankertoi elamansa suunnitelmista leikkauk-sen jalkeen.

Han ei puhunut kuolemasta, vaan da-man jatkosta. Oma pajo -kuoro, jos-sa silloin lauloin, oli lahdossa 13.6.1993Spasskaja guban taajamaan esiintymaan.Kerroin siita Jaakolle, ja han pyysi matkanvarrella olevista Martsialnyje Vody paran-tolan lahteista tuomaan itselleen rautapi-toista kivennaisvetta. Han halusi uskoa,etta kivennaisveden juominen auttaa janopeuttaa paranemista. Toin hanelle pa-ri litran pulloa sita vetta, mutta puolet ve-desta oli jaanyt juomatta.

Olen varma, ettei kenellakaan merkki-pa'ivajuhlan osanottajista Kostamuksessa17.4.1993, jolloin Jaakko seka lauloi ettatans si, tullut mieleenkaan, etta tasan kah-den kuukauden paasta hanen elamansavoi sammua. Jaakko oli koko ajan reipasja onnellinen.

Mutta ei auttanut mika'an — syopa olilaajalti levinnyt hanen elimiinsa. 17.6.1993Jakov Vasiljevits Rugojev siirtyi tuonilmai-siin. Hanet haudattiin Petroskoin Suolus-maen hautausmaalle la'helle Antti Timo-sen hautaa.

RUDOLF TOIVONEN

Jaakko Rugojevin vanhempien suku-juuret

a) isan, Vasili Rugojevin sukujuuret

1. ILJA — vanhin Rugojevin suvusta.Tutkimuksen aikana loytyi vain hanen etu-nimensa. Jaa tietamatta, missa ja milloinhan oli syntynyt ja kuollut. Iljan vaimona(nimi ei ole tiedossa) oli Semen Peksuje-vin tytar eli Anisim Semenov (Simanan-poika) Peksujevin sisko. Arvion mukaanIlja oli syntynyt noin v. 1670. Hanen lap-sistaan on tiedossa vain poika: 1. Gera-sim, s. n. 1693.

1.1. Gerasim Iljin (Iljanpoika), s. n.1693, ei tietoa missa syntynyt, kuoli en-nen v. 1745 Kostamuksessa. Vuonna1720 han 27-ikaisena poikamiehena asuisetansa Anisim Semenov (Simananpoika)Peksujevin talossa. Hanesta on vuoden1720 Kostamuksen asukasluettelossa kir-joitettu nain: "Anissiman talossa asuu si-saruksen poika Gerasim Iljin, 27-ikainen,poikamies". Gerasiman puolisosta ei oletietoa. Hanelta on tiedossa seuraavat lap-set: 1. Tatjana, s. n. 1730, k. 10.4.1790; 2.Jegor, s. n. 1731, k. 15.11.1802; 3. Hari-ton, s. n. 1732, k.1780. Lapset syntyivatKostamuksessa.

1.1.2. Jegor Gerasimov (Gerasiman-poika), s. n. 1731 Kostamuksessa, kuoli15.11.1802 Kostamuksessa. Hanen puo-lisonsa oli Mavra (myohemmissa lahteissaMarfa), Ilja Vasilinpoika Samatajevin ty-tar Kenttijarvesta, s. n. 1732, k. 7.10.1802.Heida'n lapsensa: 1. Jakov, s. n. 1748; 2.Fekla, s. n. 1753; 3. Uljan, s. n. 1756, k.18.12.1808; 4. Kondrat, s. n. 1758; 5.Ivan, s. n. 1759; 6. Semen, s. n. 1763; 7.Jefrem, s. n. 1766; 8. Marina , s. n. 1768;9. Ivan, s. n. 1769. Kaikki lapset syntyivatKostamuksessa.

1.1.2.9. Ivanjegorov (Jegoranpoika), s.n. 1769 Kostamuksessa, k. ennen v. 1834Kostamuksessa. Hanen puolisonsa oliMarfa, kostamuslaisen Andron Grigor-jevin (Grigoreinpojan) tytar, s. n. 1777.Heida'n lapsensa: 1. Nikifor, s. n. 1798, k.1839; 2. Sergei, s. n. 1805, k. 4.4.1874; 3.Osip, s. n. 1809.

1.1.2.9.3. Osip Ivanov (livananpoika)Rugojev, s. n. 1809 Kostamuksessa, k.8.2.1874 Kostamuksessa. Hanen puoli-sonsa oli Jefimija Jakovleva (Jaakontytar),s. n. 1811. Heida'n lapsensa: 1. Jevdokija,s. n. 1832; 2. Paraskovja, s. 21.10.1836;3. Aleksei, s. n. 1841, k. 20.7.1849; 4.Ksenja, s. n. 1843; 5. Gavril, s. n. 1846,k. 10.2.1858; 6. Timofei, s. 21.2.1848; 7.Pavel, s. 10.1.1851, k. 20.7.1851; 8. Maria,s. 1858, annettu miehelle KenttijarveenPanfil Fedotovits Jefremoville.

Osip ja Sergei-veljensa olivat harjoit-taneet laukkukauppaa. Vuosien 1830 ja1831 loytyneista asiakirjoista ilmenee, et-ta 1830 elokuussa he olivat saaneet puolivuotta voimassa olevat passit, joiden mu-kaan saivat luvan matkustaa omiin tar-peisiin kaikkiin Venajan laaniin ja myosSuomeen. Tama oli vain yksi esimerkki.Luulen, etta he harjoittivat kaupantekoajatkuvasti.

1.1.2.9.3.6. Timofei Osipov (Osipan-poika) Rugojev, s. 21.2.1848 Kostamuk-sessa, k. 9.11.1901 Kostamuksessa tuber-kuloosiin. Hanen puolisonsa oli AgafjaBorisova (Borisintytar), s. n. 1852 Akon-lahdessa. Heida't vihittiin avioliittoon eh-ka v. 1871. Tarkkaa vihkimispaivaa ei loy-tynyt, koska metrikkakirjat v. 1868—1872puuttuvat. Heida'n lapsensa: 1. Akim, s.26.10.1872, kastettu 18.3.1873; 2. Arte-mij, s. 23.3.1874; 3. Tatjana, s. 11.1.1877;4.-6. 30.12.1880 syntyivat kolmoset Ivan,Anisja ja Anisja toinen, kaikki nama lap-set kuolivat: Ivanl3.8.1881 ja molem-mat Anisja tyttaret 20.4.1881; 7. Semen,s. 3.2.1883, k. 19.6.1909 tuberkuloosiin,27 vuoden ikaisena reservissa oleva ri-vimies; 8. Irina, s. 13.5.1885; 9. Vasili, s.21.1.1888; 10. Makar, s. 2.1.1891; 11. Ni-kolai, s. 26.12.1895.

1.1.2.9.3.6.9. Vasili Timofejev (Timon-poika) Rugojev, s. 21.1.1888 Kostamuk-sessa. Hanen puolisonsa oli Agafja Ar-temjeva (Ortjontytar) os. Peksujeva, s.25.5.1898, Kostamuksessa k. 17.7.1978Sortavalassa. Heida't vihittiin avioliittoon12.2.1916. Metrikkakirjaan morsiamesta

N:o 5-6 68 2008

Volga vei 75-vuotis-juhliin

on kirjoitettu nain: Agafja Ijevleva, 17-vuotias neiti, Jyvyalahden seurakunnanAlajarvesta. Arvelin, etta metrikkakirjas-sa on virhe, koska tiesin, etta Agafja oliomaa sukua Peksujev Kostamuksesta.Tarkistin asian ja selvisi, etta Agafja olikasteessa 6.6.1899 merkitty metrikkakir-jaan ei Peksujevin vaan Alajarvesta neitiJelizaveta Senienova (Simanantytar) Ijev-levin aviottomana tyttarena. Syyna oli se,etta Agafjan vanhemmat oli vihitty avio-liittoon 30.6.1899 eli silloin, kun han olijo vuoden vanha.

Vasilille ja Agafjalle eli Okahviel-le syntyivat seuraavat lapset: 1. Jakov, s.15.4.1918, 2. Olga; 3. Nikolai; 4. Grigorieli Risto; 5. Aune.

1.1.2.9.3.6.9.1. Jakov Vasiljevits Rugo-jev, s. 15.4.1918 Kalevalan piirin Suojar-ven kylassa, k. 17.6.1993 Petroskoissa.

b) aidin, Okahvie Peksujevin suku-juuret

I. SEMEN PEKSUJEV, arvion mu-kaan han syntyi noin 1630. Ei loytynyttietoa, missa syntynyt ja kuollut. Vuon-na 1678 Kostamuksessa asuivat veljek-set: starosta eli kylan vanhin Petruska jaJeremka Semenov (Simanan poika) Pek-sujevit ja Jeremkan 5-vuotias poika Juska.

Vuonna 1720 Kostamuksessa asui 55-vuotias talonpoika Anisimka Semenov(Simananpoika) Peksujev. Han oli synty-nyt noin v. 1665. Oletan, etta han oli josilloin, v. 1678 asunut Kostamuksessa,mutta hanet oli jatetty lukematta, etta va-hemman maksaa veroa.

Oletan myos, etta Anisimka eli Anisimoli nuorin ja ainoa elossa oleva v. 1720kolmesta Semen Peksujevin poikalapsista— vanhemmat Petruska j a Jeremka olivatjo kuolleet. Tyttolapsista ja heidan nimis-taan ei ole tietoa, koska sen vuoden vaes-tonlaskennassa naispuolisia henkiloita eikirjattu. Venajalla vasta vuodesta 1762 al-kaen heista loytyy tiedot kylien henkiluet-teloista. Ilja Rugojevin vaimona oli Sima-na Peksujevin tytar.

1.3. Anisim Semenov (Simananpoika),s. n. 1665. Syntymapaikasta ei ole tietoa,

kuoli Kostamuksessa ennen v. 1745. Ani-siman puolisosta ei ole tietoa. Hanella olivuosien 1720, 1744, 1754, 1762 tietojenmukaan seuraavat lapset: 1. Grigori, s.n. 1698; 2. Ananie, s. n. 1705, k. 1760; 3.Spiridon s. n. 1710; 4. Ivan, s. n. 1722; 5.Jefrem, s. n. 1733, k. 1761. Kaikki lapsetsyntyivat Kostamuksessa.

1.3.1. Grigori Anisimov (Anisimanpoi-ka), s. n. 1698 Kostamuksessa, k. 1761Kostamuksessa. Hanen puolisonsa Agaf-ja Danilova, s. n. 1712 Rukajarven pogos-tan Barysovan kylassa. Heidan lapsensa:1. Jevdokija, s. n. 1724; 2. Andron, s. n.1730; 3. Pahom, s. n. 1732, k. 1775; 4. Je-meljan, s. n. 1737, k. 1763; 5. Konon, s.n. 1745.

1.3.1.2. Andron Grigorjev (Grigorein-poika), s. n. 1730 Kostamuksessa, k. 1794Kostamuksessa. Hanen puolisonsa Jevdo-kija Jeremejeva, s. n. 1752 Vuokkiniemes-sa. Heidan lapsensa: 1. Marfa, s. n. 1777;2. Maksim, s. n. 1780; 3. Ivan, s. n. 1781,k. 3.5.1859; 4. Antip, s. n. 1784; 5. Jekate-rina, s. n. 1787; 6. Nikita, s. n. 1789.

1.3.1.2.4. Antip Andronov (Andronan-poika) Peksujev, s. n. 1784 Kostamukses-sa, k. 1835 Kostamuksessa. Hanen puo-lisonsa Fevronja Zaharova, s. n. 1791.Heidan lapsensa: 1. Maria, s. n. 1821; 2.losif eli Osip, s. n. 1822; 3. Ivan, s. n.1826, 4. Karp, s. n. 1830; 5. Agafja, s. n.1830; 6. Agafon, s. n. 1833.

1.3.1.2.4.2. Osip Antipov Peksujev, s.n. 1822 Kostamuksessa, vuonna 1900oli viela elossa ja oli tayttanyt 80. Hanenpuolisonsa oli Maria Pavlova, s. n. 1821.Heidan lapsensa: 1. Anna, s. n. 1843; 2.Vasili, s. 28.12.1847, k. 10.3.1892: 3. Tat-jana, s. 12.1.1851, k. 20.7.1854; 4. Niki-ta, s. n. 1852; 5. Anton, s. 17.1.1855, k.25.8.1856; 6. Maria, s. 29.10.1856; 7. Ma-ria, s. 1.4.1858.

1.3.1.2.4.2.4. Nikita Osipov (Osipan-poika) Peksujev, s. 1852 Kostamukses-sa, v.1910 oli 61 vuoden ikainen. Hanenpuolisonsa Maria Mihailova o.s. Peksuje-va, s. 1849 Kostamuksessa. Heidat vihit-tiin avioliittoon 18.7.1874. Heidan lap-sensa: 1. Artemij eli Ortjo, s. 1.11.1873,metrikkakirjaan on merkitty, etta han olilaiton lapsi, koska neiti Maria oli syn-nyttanyt pojan ennen vihkimista avioliit-toon; 2. Akulina, s. 15.6.1878; 3. Jakov, s.27.11.1880; 4. Anisim, s. 16.7.1883; 5. Je-

remei, s. 1885.1.3.1.2.4.2.4.1. Artemij Nikitin (Niki-

tanpoika) Peksujev, s. 1.11.1873 Kosta-muksessa. Hanen puolisonsa oli Jeliza-veta, s. 24.4.1875 Alajarven talonpojanSemen Nikonovits Ijevlevin ja hanenvaimon Agafja Vasiljevan perheessa. Ar-temij ja Jelizaveta vihittiin avioliittoon30.6.1899, morsiamen nimeksi oli laitet-tu Jelena. Heille syntyi 10 lasta, vain kuusikasvoi aikuisiksi. Narna kuusi lasta olivat:1. Agafja, s. 25.5.1898; 2. Anna; 3. Grigo-ri; 4. Irina, s. 30.4.1905; 5. Varvara eli Var-vana; 6. Jelena.

1.3.1.2.4.2.4.1.1. Agafja ArtemjevnaPeksujeva, s. 25.5.1898 Kostamuksessa,k. 17.7.1978 Sortavalassa. Kirkon met-rikkakirjassa vuodelta 1899 on merkitty,etta 25.5.1898 syntyi laiton tytar Agaf-ja Uhtuan seurakunnan Alajarven ky-lan talonpojan tyttarelle, neidille Jelizave-ta Semenovna Ijevleville. Tytar kastettiin6.6.1899, kummina eli ristimuamona olineiti Akulina Nikititsna Peksujeva Kos-tamuksesta. 17-ikaisena neiti Agafja vihit-tiin 12.2.1916 avioliittoon Kontokin seu-rakuntaan kuuluvan Suojarven talonpojanVasili Timofejevits Rugojevin kanssa.

Tiedot kerannyt arkistolahteista ja suo-mentanut Rudolf Toivonen

Lahteet:1. Moskova, Venajan Vanhojen Asiakir-

jojen Arkisto (RGADA)Aunuksen laanin, Repolan pogostan

vaestonlaskennan henkiluettelot: v. 1720,fond 350, opis 2, k. 2359, s. 873; v. 1745,f. 350, op. 2, k. 2375, s. 963; v. 1762, f.350, op. 2, k. 2412, ss. 62-63ob.

2. Arkangeli, Arkangelin Laanin Valtiol-linen Arkisto (GAAO)

Kemin kihlakunnan rippikirjat: v. 1793,fond 29, op. 29, kirja 13; v. 1840, f. 29, op.29, k. 328; v. 1900, f. 29, op. 29, k. 605; v.1910, £29. op. 29, k. 651.

3. Petroskoi, Karjalan Tasavallan Kan-sallinen Arkisto (NA RK)

Poventsan kihlakunnan vaestonlasken-nan henkiluettelo v. 1782, fond 4, op. 4,kirja 9 / 58;

Poventsan kihlakunnan rippikirja, Kos-tamuksen henkiluettelo v. 1783, f. 25, op.18, k. 3 / 62a;

Kemin kihlakunnan vaestonlaskennanhenkiluettelot: v. 1811, f. 4, op. 19, kirja 5/ 38a; v. 1850, f. 4, op. 19, kirja 25 / 205;

Kemin kihlakunnan metrikkakirjat v.1819-1916.